Juhlat päättyvät aina polvirukoukseen. SiVut 4–5. vuosikerta | 0043595–17–29 28–29 POLVeSta POLVeen Körtit kokoontuivat viidettä kertaa herättäjäjuhlille Nilsiään, Paavo Ruotsalaisen kotiseudulle. Sivut 14–16 M in n a -L iis a M a th a Lt Raportti isisin tuhoaman Mosulin alueen ahdingosta. heinäkuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112. 13. SiVut 6–8 Kansanlähetys juhli viisikymppisiään Ryttylässä
Niniven alue oli läsnä Nilsiän herättäjäjuhlilla emeritus piispa Wille Riekkisen raamattutunnilla. 2 KOTIMAA 1 3.7. Tämän viikon Kotimaa-lehdessä toimittaja Hannu Pesonen raportoi paikan päältä Isisin tuhoaman alueen tilanteesta. lapualla sijaitsee siis tämä heränneen kansan perustama Karhumäen kristillinen kansanopisto. Niniven muinaisen kaupungin tienoilla sijaitseva Mosul on ollut kolme vuotta äärijärjestö Isisin hallussa. DAnIelle MIeTTInen Yhtä tärkeää, kun on voida luottaa muihin, on se, että on itse luottamuksen arvoinen. Maailma oli silloin toisen näköinen. Alle sekunnissa erotin minulle elämän antaneen äänen kaikista muista äänistä. Muinaisen Niniven, nykyisen Mosulin, alueella ollaan vapautumassa yhdenlaisesta hirmuvallasta. Jos kutsun, hän kuiskaa hyviä sanoja enemmän kuin maailman onnellisin äiti. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Kesäkuu 1917 Kirkkomme tulevaisuus. -Rakennustensa puolesta on Karhumäen kansanopisto epäilemättä maamme komeimpia kansanopistoja. Sielu etsii itseään sanoista, joita se toisessa synnyttää. Lisäksi juhlavieraiden oli varauduttava turvatarkastuksiin. Riekkisen mukaan kertomus pakkosiirtolaisuuden päättymisestä korostaa sitä, että ”Jumalan uudistava työ ja pelastus koskevat vapautumista tämän maailman ja tämän ajan ahdingoista.” Irakin rauhanomaisen kehityksen suhteen on vielä epävarmuustekijöitä. S unnuntaina Nilsiässä herättäjäjuhlien väki polvistui päätösseurojen polvirukoukseen. Niitä kuulemalla henkeni vahvistuu – joka päivä. Hän, joka loi sata miljardia galaksia vaeltamaan ymmärrykseni tuolla puolen, puhuu myös minun sieluuni universumeja luovalla voimalla. -Kun suomalaiset miehet muukalaisten poistuttua saivat astua kotimaiseen hallitukseen, kielsi senaatti ensi töikseen kaikilta kristillisiltä kesäjuhlilta kannatuksensa, ja uhkaa riistää vapaaliput valtion rautateiltä kaikilta niiltä, jotka tekevät kansan keskuudessa työtä Jumalan valtakunnan hyväksi, ja sille tuli tavaton kiire heti toimintansa ensi viikoilla ruveta valmistamaan kirkon erottamista valtiosta. Hän puhui Babylonian ajan pakkosiirtolaisuudesta ja sen päättymisestä. herättäjäjuhlia vietettiin Nilsiässä viimeksi vuonna 1985. Aina välillä media saa kuitenkin kertoa myös hyviä uutisia tämän maailman ahdinkojen päättymisestä. Traktorit, rekat ja siirtolavat sulkivat juhla-alueelle johtaneet tiet. (Hes. Tasokkaan median, myös kristillisen median, tehtävä on välittää tietoa muistakin kuin kaltaisistaan. Kotimaa vie Nilsiään ja Mosuliin Tasokkaan median, myös kristillisen median, tehtävä on välittää tietoa muistakin kuin kaltaisistaan.. Lähelle katsomisen lisäksi Kotimaa välittää tietoa siitä, mitä tapahtuu muualla maailmassa. Sanoista syntynyt M inä tahdon puhua sinulle. Niin vauvat luonnostaan tekevät. Hengitämme yhdessä, minä ja luomakunnan sanallaan kokoon puhunut Herra. Se näkyi myös Nilsiän herättäjäjuhlilla. Ja kuitenkin hän koputtaa varovasti huoneitteni ovilla, odottaa, että kutsun hänet sisään. -Suurin osa oppilaista on ollut heränneiden lapsia, joille opisto erityisesti on tarkoitettiinkin. Mosulin lisäksi Kotimaa-lehti kertoo sunnuntaina päättyneistä Herättäjäjuhlista ja Kansanlähetyspäivistä. Etelä-Afrikan tuleva presidentti Nelson Mandela istui vielä vankeudessa. Vauvana jo odotin, sitkeästi, että jokellukseeni vastataan. Muuttuneen maailman todellisuutta pohjolassa on terrorismin kasvanut uhka. Samana päivänä Irakin hallituksen armeija ilmoitti lopullisesti vallanneensa Mosulin kaupungin. Vielä on epävarmaa, onko sieltä paenneilla kristityillä mahdollisuutta palata takaisin kotiseuduilleen, vai jatkuuko pakkosiirtolaisuus ja maanpakolaisuus. Näillä juhlilla korostettiin evankeliumin iloa ja uudistavaa armoa. Kotimaa-lehden tehtävä on kertoa herätysliikkeiden kesäjuhlista, mutta myös viime vuosien hirvittävimmästä sodasta. • Ihmeellistä. • Henkeni tarvitsee sekin sanoja, Jumalan sanoja. Kutsuin puhetta luokseni hellittämättä, jotta minusta voisi kasvaa minä. Kiiminkiläinen isonen Heidi Luokkanen Rauhan tervehdyksessä 20/2017. Kiristyneet turvatoimet koskevat viranomaisten määräyksestä kaikkia kansanjuhlia. Omaksi ohjeekseen pitää ottaa se, että on itse sellainen kuin toivoisi muiden olevan minua kohtaan. Neuvostoliitto oli Suomen naapurimaa. Saddam Hussein hallitsi Irakia, joka kävi sotaa Irania vastaan. Hänen sanoissaan hengitän puhdasta, virtaavaa ilmaa. 21:1) Millainen olisin, jos kukaan ei olisi koskaan puhunut minulle
Asiasta kertoo brittilehti The Guardian. Sen tarkemmin hän ei voi asiaa täsmentää. KOTIMAA 3 1 3.7. – Asia on todella ikävä seurakuntalaisten ja työyhteisön kannalta. Vaarana on kristillinen ylihengellistäminen, jossa kaiken nähdään johtuvan hengellisistä syistä, ikään kuin lääketieteellisiä syitä ei olisi olemassakaan. 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: eMIlIA KArhu Oulun Tuiran seurakunta on tehnyt poliisille tutkintapyynnön mahdollisista varkauksista viime keväänä, Oulun seurakuntayhtymä tiedottaa. Sen mukaan kasvu liittyy osittain maahanmuuttajayhteisöihin ja karismaattisiin seurakuntiin. Manaaminen yleistyy Britanniassa . AnTTI Berg Epäilys: Työntekijä varasti rahaa kolehdista Oulussa ekumenia etenee. He pohtivat, miten voimme edistää uskontojen yhteistyötä Suomessa ja mikä merkitys uskontojen yhteistyöllä on yhteiskuntarauhan edistämisessä. Julistus on alun perin Luterilaisen maailmanliiton ja katolisen kirkon vuonna 1999 Augsburgissa allekirjoittama ekumeeninen läpimurto, jossa allekirjoittajaosapuolet toteavat, että menneisyydessä annetut oppituomiot vanhurskauttamisopista eivät enää jaa nykyisiä kirkkoja. Lisäksi hallitukseen esitettiin myös maanviljelijä Jouko Kukkosta Keiteleeltä, mutta hän ei saanut riittävästi ääniä. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat. Ylivieska-Raahen käräjäoikeus tuomitsi teon tunnustaneen miehen törkeästä tuhotyöstä. Yhdistyksen hallitukseen valittiin erovuoroisten tilalle kirkkoherra Sanna Jukkola Nivalasta, lääketieteen opiskelija Elias Kvist Kuopiosta ja nuorisotyönohjaaja Mauno Nivala Lahdesta sekä rovasti Pentti Lemettinen Lapualta. Kirkko on tänä vuonna vahvasti läsnä SuomiAreenassa, esimerkiksi kahdeksan piispaa osallistuu eri tapahtumiin pitkin viikkoa. Keskusteluun osallistuivat muun muassa Tampereen yliopiston politiikan tutkija Sami Borg, sisäministeri Paula Risikko ja Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala. Hänet kuitenkin todettiin syyntakeettomaksi, joten hänelle ei tuomittu teosta rangaistusta. Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokous oli koolla perjantaina Nilsiässä. Reformoitujen kirkkojen maailmanyhteisö liittyi viime viikolla Wittenbergissä Yhteiseen julistukseen vanhurskauttamisesta. Selvityksen mukaan valtaosalla manatuista ihmisistä on mielenterveysongelmia, jotka vaativat psykiatrista hoitoa. Se kokoaa aiempaa laajemmin kirkkoja yhteen lausumaan yhdessä olennaisia asioita ytimiin menevästä kristinopin peruskohdasta. Lisäksi muualta on kadonnut pienempiä summia. Vuoden aikana Tuiran seurakunnan kolehtirahoja on kadonnut muutamia kertoja. Vakuutusyhtiö If maksoi toukokuussa seurakunnalle kertakorvauksena kuusi miljoonaa euroa. eMIlIA KArhu Reformoidut mukaan yhteiseen julistukseen herättäjä-Yhdistys valitsee syyskuussa uuden puheenjohtajan . Ykseyden etsimisen tiellä voidaan päästä eteenpäin, vaikka prosessit ovatkin hitaita. Vakuutusyhtiö If ei vaadi Ylivieskan kirkonpolttajalta korvauksia miljoonien eurojen vahingoista. Kirkko järjesti maanantaina Porissa uskontoaiheisen paneelin Rauha, rasismi, radikalisoituminen – uskontojen rooli yhteiskunnassa. Kavalluksesta epäilty henkilö on seurakunnan työntekijä. KuvA: ANTTi PARTANEN / SuOMiAREENA.fi Ykseyden etsimisen tiellä voidaan päästä eteenpäin, vaikka prosessit ovatkin hitaita.. – Pitkäjänteisen työn tuloksena julistuksella on yhä kattavampi merkitys. Valinnat olivat vaalien valmistelutoimikunnan mukaisia. Ylivieskan kirkko paloi viime vuoden maaliskuussa. Yleensä kirkkopalojen sytyttäjät on määrätty maksamaan miljoonien eurojen korvaukset. Epäillyt varkaudet ovat painottuneet seurakunnan kolehtirahoihin. Hän vakuuttaa, että kolehtiin on yhä turvallista lahjoittaa. Seurakuntayhtymä tiedotti maksavansa puuttuvat kolehtirahat keräyskohteille niiltä osin kuin summat ovat tiedossa. Seurakuntayhtymän mukaan kyse on yhteensä joistakin tuhansista euroista. Pesonen korostaa, kuinka kolehtiin liittyviä toimintatapoja kiristettiin heti, kun ensimmäiset epäilykset varkauksista tulivat ilmi. Britanniassa manaamisten määrä on kasvussa, arvioi kristillinen ajatuspaja Theos selvityksessään. Ajatuspaja toivoo analyysia lisääntyvistä manaamisista Britanniassa siitä näkökulmasta, miten menetelmää käytetään ja mitkä ovat sen mahdolliset kielteiset seuraukset. Työntekijä on myöntänyt teon ja irtisanoutunut työstään. Metodistit liittyivät julistukseen vuonna 2006. Ylivieskan kirkon polttajalta ei vaadita korvauksia . Oikeus määräsi miehen takaisin sairaalaan tahdosta riippumattomaan hoitoon. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan syyskuussa. – Oli monta asiaa, jotka herättivät epäilykset, Tuiran seurakunnan kirkkoherra Niilo Pesonen kertoo Kotimaalle. Epäilty varkaus tuli ilmi seurakunnan sisällä. Kirkkohallituksen johtava ekumenian asiantuntija Tomi Karttunen sanoo, että reformoitujen mukaantulo kertoo oppikeskustelujen merkityksestä
Kiitos Jumalalle ja Kansanlähetykselle, Abebe sanoi. Ruokaja muilla tauoilla keskusteltiin innokkaasti Jeesuksen ilosanomasta ja etenkin sovituksesta. Etiopian Mekane Yesus-kirkon Jimman synodin eli hiippakuntaa vastaavan alueen johtaja, pastori Hailu Abebe kiitti Kansanlähetystä sen vuosikymmenien aikana antamasta tuesta synodin diakoniatyölle, joka on keskittynyt ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen. Yleisölle esiteltiin myös viimeisimmän lähetyskurssin osallistujat, jotka ovat nyt lähdössä lähetystyöhön. Kirkon pitäisi keskittyä sanomaansa eikä ihmisten tarpeisiin. – Se, että Jumala on meidän kanssamme, luo elämälle hyvän pohjan ja antaa iloa ja rauhaa jokaiseen päivään, sanoo espoolainen opiskelija Jyri Maanpää. – Halutaanko olla luterilaisia vai kansankirkko, jossa kansan ääni ratkaisee, mitä ajatellaan. – Onko seurakunnassa tilaa tälle ilolle ja sen kertomiselle, että on löytänyt Kristuksen. Kansanlähetyksen tuella on Jimman alueelle esimerkiksi perustettu kouluja ja rakennettu vesijohtoverkostoja. Kiitokset otti yleisön kanssa vastaan lähetysjohtaja Mika Tuovinen ja tulkkina toimi Aki Tuppurainen (vas). Kansanlähetystä pidetään hyvin konservatiivisena järjestönä, mutta liikkeen sisältä katsoen se vain pyrkii noudattamaan luterilaista oppia. Maanpään mielestä Suomessa mielellään keskitytään ongelmiin eikä oikein osata iloita, vaikka olisi aihetta. Lähetystyö oli selkeästi esillä sekä juhlien pääohjelmassa että lasten ohjelmissa. Aluekoordinaattori Anssi Savosen mielestä herätysliikkeen perinteet eivät ole tärkeitä vaan se, että Jumalan sana saa kaikua.. Te olette Jumalan lahja meille. Kasvu on ollut hurjaa: 1960-luvulla kirkolla oli jäseniä 62 000, mutta nykyään kahdeksan miljoonaa. Kansainvälistä tunnelmaa loivat sekä ulkomaiset kutsuvieraat että juhlille osallistuneet Kansanlähetysopiston maahanmuuttajalinjan opiskelijat. Toisen ulkomaisen tervehdyksen toi Istanbulin luterilaisen kirkon pastori Feimi Madjurov, joka työskentelee Bulgarian turkkilaisen vähemmistön keskuudessa. KAnsAnLäHeTyspäIväT Apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan mielestä herätyskristillisyyden keskuudessa osataan iloita evankeliumista. Hailu Abebe Etiopian Mekane Yesus -kirkosta kertoi tulleensa Suomeen vain voidakseen kiittää Kansanlähetystä siltä saamastaan tuesta. Järvenpääläisten Sampo ja Reetta Nurmen mielestä suomalainen hengellisyys on tarpeettoman ilotonta. – Jokaisella, jota Jeesus on koskettanut, saa olla sydämessään ilo. Reetta ja Sampo Nurmen oli tarkoitus viedä kaksivuotias Matias juhlateltassa järjestettyyn lasten lähetysjuhlaan, mutta pieni juhlavieras simahti ennen sen alkua. – Tulin tänne vain sitä varten, että voin sanoa teille kiitos. – Suomessa ei ymmärretä, miten iso aarre on, että pääsee yhteyteen Jumalan kanssa ja saa iankaikkisen elämän, Sampo Nurmi sanoo. Sanomasta iloitseminen näkyi ja kuului juhlilla, sekä ohjelmien puheissa ja lauluissa, että osallistujien kasvoilla. toimintavuottaan perinteisillä Kansanlähetyspäivillä. Hyvän tekeminen ja lähimmäisenrakkaus ovat tärkeitä, mutta ne eivät voi olla kirkon toiminnan lähtökohtia vaan seurauksia JuAvointa iloa Kristuksessa HAusjärvI Kansanlähetys ei halua keskittyä ongelmiin, vaan evankeliumiin. – Iloitsen siitä, että kaikki on täytetty, kaikki on tehty valmiiksi, kertoo Kansanlähetyspäiville kahdeksatta kertaa osallistunut helsinkiläinen Hannu Nyyssölä. Esimerkiksi Raamatun arvovallan korostaminen nousee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppeihin sisältyvästä uskonpuhdistuksen raamattuperiaatteesta, jonka mukaan Raamattu on kirkolle sen opin ainoa normi. Juhlien teemana oli Ilo sanomasta, joka viittasi evankeliumiin, ilosanomaan Jeesuksesta. Ne järjestettiin järjestön toimintakeskuksessa Hausjärven Ryttylässä. Kansanlähetyksellä on tällä hetkellä 63 lähetystyöntekijää, jotka toimivat lähetystyössä ja kehitysyhteistyötehtävissä Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa ja Oseaniassa. 2 01 7 S uomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys juhli viime viikonloppuna 50. kysyy aiemmin lähetystyössä ja kirkkoherrana toiminut Peltola. Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola toivoisi, että seurakunnissa voitaisiin avoimesti iloita Kristuksesta. Suurin osa Mekane Yesus -kirkon seurakunnista on syntynyt kehitysyhteistyötä muistuttavan diakoniatyön vaikutuksesta. Liikkeessä haluttaisiinkin uudistaa kirkkoa palaamalla takaisin Raamattuun. 4 KOTIMAA 1 3.7. Kansanlähetyspäivät ovat ilon herkkua ja taivaan maistelua, kuvailee Kansanlähetyksen kotimaisen työn, hiippakuntayhteyksien ja Viron aluekoordinaattori Anssi Savonen
– Siinä mielessä ei voi, että myös Kansanlähetys ammentaa jo lähtökohdistaan vanhoista herätysliikkeistä. Myös Savosen mielestä kirkon pitäisi keskittyä sananjulistukseen, joka on sen varsinainen tehtävä. – Kirkon pitäisi lopettaa kaikenlainen myötäily ja pitää esillä ilosanomaa Jeesuksesta, koska muuta viestiä ei ole taivaasta annettu, Sampo Nurmi sanoo. MATTI pIrhOnen Juhlilla olivat esillä useat järjestöt, kuten Aito avioliitto ry, FIDA, Suomen teologinen instituutti, Hausjärven yrittäjät ja lähetyslentäjien järjestö MAF. Nyyssölän mielestä herätysliikkeiden tehtävänä on kyseenalaistaa asioita kirkossa, sillä kyseenalaistaminen on kehityksen edellytys. – Uskonpuhdistuksen keskeinen sisältö oli, että Raamattu saatiin kansan saataville. Peltola kertoo. Jumala on katkonut huonoja oksia ja isien perinnäissäännöistä on uskallettu luopua, Savonen kertoo. – Nuorten perheiden kysymys kuuluu: Missä me voimme kasvattaa lapsistamme kristittyjä. Se syntyi paljolti nuorisoherätysten seurauksena, mutta liikkeessä on ehtinyt jo vaikuttaa monta sukupolvea aikuisia, Peltola sanoo. Pietismi on vaikuttanut kaikkien muidenkin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeiden syntyyn. 2 01 7 malan sanan noudattamisesta, Nyyssölä korostaa. Nurmien mielestä kirkossa on menty liikaa sivuun siitä, mikä on olennaista. Yhtenä esimerkkinä Nurmet mainitsevat sen, että kirkossa on ahkerasti pidetty esillä seksuaalivähemmistöjä. Siksi niissä tarvitaan jatkuvaa uskonpuhdistusta eli paluuta Jeesuksen kasvojen eteen. Kansanlähetys perustettiin 29. Savonen kertoo, että Kansanlähetys ei halua muuttua perinneliikkeeksi. kuvAt: MAttI pIrHonen Kirkon pitäisi keskittyä sanomaansa eikä ihmisten tarpeisiin.. Ensimmäiset Kansanlähetyspäivät järjestettiin kesällä 1967. Peltolan mielestä yksi kirkon suuri ongelma on hengellinen kodittomuus, joka on suurimmillaan alle 30-vuotiaiden aikuisten keskuudessa – siis juuri siinä ikäryhmässä, jossa kirkosta erotaan eniten. Savosen mielestä sekä kirkolla että herätysliikkeillä on kiusauksena, että jokin muu asia tulee tärkeämmäksi kuin Jumalan sana. Tänä vuonna juhlilla oli yli 10 000 osallistujaa. KOTIMAA 5 1 3.7. Kirkko on olemassa Raamatun sanoman välittämistä varten, joten Raamatun pitäisi olla keskeinen asia niin häissä ja hautajaisissa kuin perhekerhojen kahvihetkissäkin, Savonen sanoo. – Kansanlähetys on koko historiansa ajan tehnyt sisäistä uskonpuhdistusta eli palannut ydinsanomaan. Kansanlähetys ja yleensä viidesläisyys eli viides herätysliike on tähän asti laskettu uudeksi herätysliikkeeksi, mutta voiko uudeksi kutsua 50 vuotta täyttänyttä järjestöä. toukokuuta 1967 katto-organisaatioksi pienemmille järjestöille, joiden juuret ovat 1920-luvulla Suomeen saapuneessa anglosaksisessa herätyskristillisyydessä ja 1600-luvulla Saksassa syntyneessä pietismissä. – Muodot tai edes liikkeen olemassaolo eivät ole olennaisia, vaan se, että Jumalan sana saa kaikua, hän sanoo
Siitä huokuu syvä viha sekä halu nöyryyttää ja tuhota. kaupunginosassa ei enää ole kristittyjä.. Qaraqosh on saanut tuntea tämän vihan täydessä mitassaan. Kaupunki on ollut Irakin ja koko Lähi-idän tärkeimpiä kristillisiä keskuksia aina uskonnon alkuajoista asti. Irakin kristittyjen kujanjuoksu TOIMITTAjA Hannu Pesonen raportoi paikan päältä Irakin kristittyjen tilanteesta. He pitivät täällä sotaharjoituksiaan miehityksensä aikana, kertoo kaldealaiskatolisen Neitseellisen Syntymän kirkon kirkkoherra Majed Abdalla. Kristittyjen ahdinko ei pääty Isisin kukistumiseen. kuvat: Hannu Pesonen Qaraqoshin kristittyjen suojelujoukkojen komentaja sabry attalla esittelee Isisin tuhojen jälkiä. IRAKIN KRISTITYT Länsi-Mosulin valtaustaistelujen etulinjaa kesäkuussa. Se sijaitsee historiallisessa Niniven laaksossa noin 30 kilometrin päässä Irakin pohjoisosien suurkaupungista Mosulista. 2 01 7 N aismallinuken puolivartalo on ammuttu täyteen luodinreikiä. Sen aikana islamistisoturit valtasivat Mosulin ja laajoja alueita Irakin pohjoisosista ja Syyriasta. Ne ovat tunteita, joita Isis kohdistaa kristittyihin ja naisiin – tai ylipäätään kaikkiin, jotka kieltäytyvät elämästä sen jyrkän ja ankaran maailmankuvan ehdoilla. Isisin haltuun päätyi lähes koko Niniven laakso, joka on ollut perinteisesti Irakin kristittyjen tärkein asuinalue. – Isis käytti naisnukkeja maalitauluinaan. Sen noin 50 000 asukasta ovat olleet pääasiassa kristittyjä. Olen todistanut islamilaisen äärijärjestön hirmutekoja sekä Irakissa että Syyriassa. Isis miehitti Qaraqoshin elokuussa 2014 osana suurhyökkäystään, jossa se ajoi lukumäärältään ja kalustoltaan ylivoimaiset irakilaisjoukot päätä pahkaa karkuun. Torso roikkuu pylväskaaresta Irakin suurimman kristillisen kirkon sisäpihalla Qaraqoshissa lähellä Mosulia. Silti tämä näky hätkähdyttää. 6 KOTIMAA 1 3.7. Isis käytti mallinukkeja maalitauluinaan Qaraqoshissa
Attalla johtaa Niniven laakson suojeluyksikön NPU:n asemiehiä Qarasqoshissa. Lasinsirpaleet ratisevat kengänpohjissa koko ajan. Mosulista ja Niniven laaksosta pakeni noin 200 000 kristittyä. Qaraqosh palasi entisille omistajilleen pian sen jälkeen kun Irakin erikoisjoukkojen, kurdien peshmergojen ja niitä tukevan Yhdysvaltain johtaman liittouman suurhyökkäys alkoi lokakuussa 2016. Täälläkin kaduilla liikkuu silti lähinnä suojelujoukkojen partioautoja. Jeesuksen ja Marian kasvot on revitty tauluista tai tuhrittu Isisin vääräuskoisten töiden sensurointiin käyttämällä mustalla maalilla. Osa niistä tuhoutui valtaustaistelussa, mutta useimmat Isis hävitti järjestelmällisesti ja ansoitti räjähteillä lähtiessään. Keittiön lattia on yhä täynnä Isis-taistelijoiden ruokailuvälineitä. Isis häädettiin suurimmasta osasta Niniven laaksoa muutamassa kuukaudessa ja Irakin armeija ilmoitti vallanneensa Mosulin lopullisesti takaisin sunnuntaina 9.7. – Se oli pahinta, vielä tuskallisempaa kuin omaisuutemme ryöstäminen, sanoo komentaja Sabry Attalla. Mutta vielä kesäkuussa ajomatkalla Niniven laakson läpi kohti Mosulia näen kuitenkin, että kaikki kristittyjen kylät ja kaupungit lojuvat yhä lähes autioina. Suojelujoukot onnistuivat yhdessä kurdien peshmerga-joukkojen kanssa viivyttämään Isisin valtausta niin kauan että Qaraqoshin siviiliväestö ehti paeta. Ryöstetyn kirkkosalin alttarilla on jo palaajien vaatimattomia lahjoja: kukkakimppuja, rukousnauhoja, vesipullo. Qaraqoshin tunnus, Irakin lippua monta kertaa korkeampi jykevä puuristi seisoo toki paikallaan toriaukion keskellä. Ajomatkalla Niniven laakson läpi kohti Mosulia näen, että kaikki kristittyjen kylät ja kaupungit lojuvat yhä lähes autioina.. Tietenkin haluamme jäädä tänne puhumaan Jeesuksen kieltä tulevaisuudessakin, komentaja Attalla sanoo. Yksi pääsyistä selviää, kun komentaja Sabry Attalla ja hänen veljenpoikansa kirkkoherra Majed Attalla esittelevät kirkkoa ja keskustaa. Kirkon sisällä viimeistä ehtoollista kuvaava taulu on heitetty nurkkaan betoninsäpäleiden keskelle. Suuri osa rakennuksista on raunioina. Kristityt perustivat oman asejärjestönsä kesällä 2014 suojellakseen Qaraqoshia valtaukselta. Neitseellisen Syntymän kirkon kellotorni on saanut osansa kranaateista. – Ensimmäistä kertaa Irakin historiassa kristityt tarttuivat yhdessä aseisiin, tavalliset siviilit kuten minä. Vajaan kolmen vuoden miehityskautensa aikana Isis tuhosi entisten asukkaiden uskon tunnusmerkit halventavalla tavalla. Se on Irakin pitkän kaaoksen aikana pysynyt maan ainoana turvallisena ja vakaana seutuna. KOTIMAA 7 1 3.7. – Tässä kirkossa on kastettu minut, vanhempani, isovanhempani ja lapseni. Kristityille uusi järjestys merkitsi painajaista. Kukaan ei halua koskea niihin, kuin peläten pahan tarttuvan. Oli pakko, Attalla sanoo. Qaraqosh tyhjeni täysin. Sen sijaan muslimien asuttamilla alueilla on jo runsaasti arkeen paluun merkkejä. Lähes kaikki hakivat turvaa viereiseltä kurdien itsehallintoalueelta, joka on käytännössä jo 25 vuoden ajan toiminut itsenäisen valtion tavoin erillään muusta Irakista. Isis hävitti valtaamillaan alueilla kaikki kristinuskon tunnusmerkit. Kellotaulun paikaltaan pudonneet kiviviisarit kurkistavat aukosta. Kirkon edustalla korjataan liikkeitä, jotka mainostavat uhmakkaasti Isisin paheina kieltämiä turkkilaista Efes-olutta ja naisten kampauksia. 2 01 7 Järjestö julisti vallatut alueensa islamilaiseksi kalifaatiksi, jonka lakeina ovat islamin valtasuuntauksen sunnalaisuuden ahtaimmat ja vanhoillisimmat tulkinnat. Sama toistui muuallakin Niniven laaksossa. Vasta parisataa perhettä eli toistatuhatta asukasta on palannut. Isis määräsi heidät kuolemanrangaistuksen uhalla joko maksamaan ankaraa pakkoveroa tai kääntymään muslimeiksi
Siellä on myös asukkaita, jotka pysyivät kaupungissa koko Isisin kolme vuotta jatkuneen valtakauden ajan. Amerikkalaismiehitys kääntyi katkeruudeksi ja kiihtyviksi kostoiskuiksi kristittyjä vastaan. – Tämä on vain kiveä. Minut tekee katkeraksi se, että kristittyjen kohtaloa vältetään tietoisesti kutsumasta kansanmurhaksi. Kurdihallinto ei sallinut heidän saapuvan alueelleen autoillaan ja tavaralasteineen. Kiivaiden taisteluiden tuntumassa, alle kilometrin päässä rintamalinjasta on jo paluumuuttajia, vaikka kranaatinräjähdykset, tulitus sekä raunioiden takaa nousevat paksut savupilvet ovat koko ajan heidän seuranaan. HAnnu PEsOnEn Neitseellisen syntymän kirkon kellotorni sai osansa kranaateista. Se sijaitsee Ainkawassa, Kurdistanin itsehallintoalueen pääkaupungin Erbilin liepeillä. – Saddamin aikana kristittyjen ja muslimien välit Mosulissa ja Irakissa olivat normaalit, koska molempia alistettiin. Päinvastoin. Kaikki taistelevat niiden omistuksesta ja me olemme siinä välissä. Sen seurauksena Ainkawan 20 000 asukkaan väkiluku on yli kymmenkertaistunut. Hallinto piti Mosulin muslimeja tiukasti kurissa, koska suuri osa heistä oli äärivanhoillisia. Vaikka Isisin raakuuksien ja uskonvainon huippukausi kesti vain muutaman vuoden, sillä on pitkät seuraukset. Ihmiset pääsivät vähitellen teltoista kontteihin, konteista vuokra-asuntoihin. Useita kristittyjen asuinalueita ympäröivät Iranin vallankumouskaartin tukemien shiialaisten asejoukkojen Hashd al-Shaabin asemat. Jos ennuste toteutuu, se merkitsee valtavaa suoneniskua Irakin kristitylle yhteisölle. Qaraqosh vapautettiin seitsemän kuukautta sitten, mutta kaikki korjaukset olemme rahoittaneet itse tai ulkomaisella avulla. Pakolaistulvan alku elokuussa 2014 oli suorastaan raamatullinen. Kristittyjen kylien ja kaupunkien ympärillä on useiden eri asejoukkojen tukikohtia. En tapaa ainuttakaan kristittyä tuhoutuneessa Länsi-Mosulissa. Mutta riittääkö Irakin kristityillä enää sitä. Kirkkoherra Majeed Abdalla ei suostu tunnustamaan hävittäjiä voittajiksi. – Pääsyy paluumuuton viivästymiseen on pelko, toteaa Irakin suurimman kristillisen yhteisön kaldealaiskatolisen kirkon pastori Dankha Joola. Matka Niniven laakson läpi osoittaa Joolan sanat todeksi. Kristinusko juurtui sinne jo ensimmäisellä vuosisadalla apostoli Tuomaan myötä. Emme luota hallitukseen lainkaan. Meitä on kuulemma tapettu liian vähän. – Raadoimme yötä päivää. Itse asiassa meillä ei edes ole hallitusta. Ennen vierailuani Qaraqoshissa olen seurannut Mosulin länsiosien rintamalinjoilla Irakin erikoisjoukkojen hyökkäystä Isisin viimeisiä tukikohtia vastaan pahasti raunioituneissa kortteleissa vanhankaupungin liepeillä. Juuri sinne Irakin kristityt suuntasivat kun vihateot ja vainot kiihtyivät. Ennen Yhdysvaltain Irakin-miehitystä vuonna 2003 kristittyjä oli maan väestöstä 6–7 prosenttia eli yli puolitoista miljoonaa. – Mitään suojaa ei ole ja on yhä täysin epäselvää, mitä näille alueille tapahtuu. Eikä pelko kohdistu ainoastaan Isisiin, Joola korostaa. He ovat varkaita, jotka eivät anna meille mitään. – Ruokaa, majoitusta, koulutusta, toivoa ja uskoa, tiivistää Joola. Neuvomme heitä tekemään omat johtopäätöksensä, vaikka se tarkoittaisi vaikeitakin ratkaisuja, hän jatkaa. 8 KOTIMAA 1 3.7. Seuratessani taisteluja Länsi-Mosulissa heti etulinjan takana sijaitsevien ensiapupisteiden työntekijät kertoivat, että niihin tuotiin koko ajan siviilejä, joita ääri-islamistit ovat ampuneet kostoksi käsiin ja jalkoihin. Kahden seuraavan kuukauden sisällä saapui noin 180 000 kristittyä. Kuitenkin Irakissa on vuodesta 1950 lähtien surmattu väkivaltaisesti 600 000 kristittyä, Joola sanoo. Sekä Irakin Kurdistanista että Syyrian kurdien itsehallintoalueesta Rojavasta on muodostunut kristittyjen ja muidenkin Irakin ja Syyrian sodissa vainottujen vähemmistöjen suojapaikka. Silti suurin osa Irakin kristityistä on vain runsaassa vuosikymmenessä paennut. Lähes kaikki tulivat jalkaisin ja tyhjin käsin. – Uskon, että on vielä hyvin aikaista palata, Joola sanoo. Ensimmäiset palaajat korjaavat tuhottuja talojaan Qaraqoshissa. Kun avasin, näin pimeän pihan täynnä tuhansia hiljaisia odottavia ihmisiä. – Kristityt kylät ovat raunioina ja miinoitettuja. Se epäili Isisin voivan käyttää pakolaisten autoja itsemurhaiskuihin ja ujuttavan tavaroiden mukana aseita ja räjähteitä kurdialueille, joiden valtaamisessa se oli epäonnistunut. Joola on itse syntynyt Mosulissa, mutta hänen perheensä pakeni sieltä vuonna 2003. Joolan työpaikka Mar Yosifin eli Pyhän Joosefin katedraali on kaldealaiskatolisen kirkon keskus. Usko sisällämme on tärkeää, hän sanoo. Äärijärjestön toiminta jatkuu sissisotana ja terrorismina. Isisin kostonhalu ei ole laantunut lainkaan, vaikka sen sotilaallinen mahti on murskattu ja islamilainen kalifaatti on menettänyt lähes kaikki maa-alueensa. Heitä ei ollut kohdannut myöskään kukaan siellä haastattelemistani. Pelkään, että joudun kertomaan niitä omille lapsilleni nykypäivän tapahtumilla täydennettyinä. He jotka pakenivat kauemmaksi, naapurimaihin tai Eurooppaan, eivät palaa koskaan. Niissä kristityillä on selvästi suurempi vapaus harjoittaa uskontoaan ja kulttuuriaan kuin Syyrian ja Irakin hallituksen alueilla. Kaikesta tuesta huolimatta Erbilistä on lähtenyt kymmeniä tuhansia pakolaisia. Olisi väärin kehottaa pakolaisia palaamaan. Vain murto-osa heistä on palannut kotiseuduilleen. Palveluja ei ole ja uhka jatkuu: Isisillä on alueella vielä paljon salaisia tukijoita. Sitä edistivät Saddam Husseinin kukistumista seurannut kaaos ja valtatyhjiö sekä hänen hallintoaan tukeneen sunniväestön syrjäyttäminen uuden Irakin pystyttämisestä. Kaupungin aiemmin vallatuissa ja paljon rauhallisemmissa itäosissa tilanne on pitkälti sama. – Minut tekee katkeraksi se, että kristittyjen kohtaloa vältetään tietoisesti kutsumasta kansanmurhaksi. – Eräänä yönä heräsin kahden aikoihin kun portille koputettiin. Pastori Dankha Joola. Nyt määrä on laskenut alle kolmasosaan. Kaldealaiskatolisen kirkon Erbilin hiippakunnan arkkipiispan Bashar Matti Wardan arvio on, että kristityt jotka jäivät lähiseuduille, palaavat kyliin Niniven laaksossa, mutta tuskin Mosuliin. 2 01 7 – Puhun nyt suoraan. Meitä on kuulemma tapettu liian vähän. Irak on maailman vanhimpia kristittyjen asuinalueita. Joidenkin arvioiden mukaan järjestön hirmuvalta saattoi tarkoittaa jopa lopun alkua kristinuskolle Irakissa. Sen hirmutekojen varjossa ja niitä ennenkin on tapahtunut ja tapahtuu jatkuvasti paljon muidenkin tekemiä viharikoksia kristittyjä kohtaan. Ainkawa eli Beth Amka on vanhimpia yhtäjaksoisesti asutettuja kaupunkeja maailmassa. Eivät tappaakseen, vaan tuottaakseen mahdollisimman suurta kipua ja kauhua. Kaldealaiskatolisten Erbilin hiippakunta on tukenut yli 20 000 kristittyä perhettä, jotka pakenivat Mosulista, Qaraqoshista ja Niniven laaksosta kesällä 2014. Ne loivat pohjan Isisin kaltaisille ääri-islamilaisille kapinaliikkeille, joita Saddamin tyly diktatuuri oli pitänyt tiukasti aisoissa. Ehkä Mosul on ensimmäistä kertaa historiansa aikana vailla kristittyä asutusta. Ensimmäinen ajatukseni oli: Hyvä Jumala, mistä me saamme heille kaikille leipää. Kun Saddam kaadettiin, Mosulin kristityt joutuivat heti vanhoillisten sunnien tulilinjalle. – Pienenä kuulin kaikki kauhutarinat, mitä tapahtui vanhemmilleni ja isovanhemmilleni
Muslimijohtaja oli tarjonnut islamistitaistelijalle mahdollisuutta irrottautua terroristiryhmästä ja lupasi auttaa tämän hallituksen entisille jihadisteille perustamaan tukiohjelmaan. Nyt Isis pyrkii vahvistamaan vaikutustaan myös Kaakkois-Aasiassa. Islamistit olisivat halunneet perustuslakiin vähintään maininnan shariasta. – Ihan kuin Lähi-idässä… pelkkää tappamista ja tuhoa, presidentti Duterte sanoi Manila Timesin mukaan. Sukarno ja muut nationalistit päättivät, että valtio ja moskeija pidetään erossa toisistaan. Paikalliseen kulttuuriin sulautuneen islamin säilyttäminen käy jatkuvasti vaikeammaksi. Ponnisteluja hankaloittaa muun muassa Saudi-Arabiasta Indonesiaan virtaava raha. Islamin asemasta on taisteltu Indonesian itsenäistymisestä (1949) saakka. Isis-järjestöön linkittyneet Maute-taistelijat valtasivat kaupungin toukokuussa. Rialeilla edistetään jyrkän wahhabismin leviämistä etenkin köyhän ja kouluttamattoman väestön pariin. Yhdysvallat tukee taistelua, mikä muuttaa paikallisen konfliktin helposti suurvaltapolitiikaksi. Filippiinien, Indonesian ja Malesian puolustusvoimat sopivat kesäkuussa sotilaallisesta yhteistyöstä terrorismia vastaan. Tähän asti uskonnollinen suvaitsevaisuus on ollut poikkeuksellista muslimienemmistöisessä maassa. Perustuslakiin ei tullut mainintaa shariasta. F ilippiineillä poliitikot keskustelevat parhaillaan keinoista, joilla he voisivat estää terroristeja saamasta pysyvää jalansijaa Mindanaon saarella, jolla asuu suurin osa Filippiinien muslimivähemmistöstä. Indonesian suurin islamilainen järjestö Nahdlatul Ulama edustaa perinteistä maltillista islamia, johon on sulautuIsis laajenee ja uskontorauha horjuu Kaakkois-Aasiassa Filippiiniläissotilas tarkkailee ympäristöä Marawin kaupungissa. Kansanuskonnot, hindulaisuus, buddhalaisuus, kristinusko ja islam olivat eläneet pitkään poikkeuksellisessa harmoniassa keskenään ja saaneet vaikutteita toisiltaan. M issään valtiossa ei elä niin paljon muslimeita kuin 260 miljoonan asukkaan Indonesiassa. – En voinut tehdä hänen hyväkseen mitään, maltillinen muslimijohtaja kertoo BBC:n uutisvideolla Filippiineillä. kuva: LehtIkuva / ReuteRs/ JoRge sILva AnAlyysI nut jaavalaisia monikulttuurisia arvoja. Se, millaiseen islamiin he samaistuvat, on jopa maailman mittakaavassa iso kysymys.. P oliittisesti vaikutusvaltainen Islamistinen rintama (FPI) pitää Pancasila-aatetta historiallisena petoksena. Turhaan. 2 01 7 H än sanoi haluavansa kuolla. Yhdysvaltojen varapresidentti Mike Pence totesi huhtikuussa, että Indonesian maltillisen islamin perinne on suorastaan inspiraatio maailmalle. Osa jyrkästä suunnasta vastustaa myös yleistä äänioikeutta ja yksilönvapauksia. DAnIelle MIeTTInen Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Ideologisen taistelun laineita kantautui Suomenkin mediaan, kun Jakartan kristitty kuvernööri Basuki Tjahaja Purnama tuomittiin toukokuussa kahdeksi vuodeksi vankilaan jumalanpilkasta. Kirjoitusta varten on haastateltu sosiaalija kulttuuriantropologian professori Timo Kaartista ja Aasian tutkimuksen yliopistonlehtori Tiina Airaksista Helsingin yliopistosta sekä vierailevaa vanhempaa tutkijaa Olli Ruohomäkeä Ulkopoliittisesta instituutista. Ensimmäisen presidentin Sukarnon mielestä islamin korostaminen olisi vaarantanut etnisesti hajanaisen valtion yhtenäisyyden. Puhtaan islamin kannattajat sen sijaan näkevät Indonesian moniuskontoisen Pancasila-aatteen uskontonsa rappiona. Irakissa ja Syyriassa sijaitsevien ydinalueidensa lisäksi sillä on alaosastoja ainakin Algeriassa, Nigeriassa, Libyassa, Siinain niemimaalla, Saudi-Arabiassa, Jemenissä, Afganistanissa, Pakistanissa ja Kaukasuksen alueella. Kenen moskeijassa istut, sen perjantaisaarnaa kuuntelet. Mies kävi mieluummin pyhää sotaa vääräuskoisia vastaan Mindanaon saarella. KOTIMAA 9 1 3.7. Juhannusviikolla Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte varoitti Manila Times -lehdessä sisällissodan vaarasta, jos kristityt kostavat islamistien hyökkäykset tarttumalla aseisiin. Tämänkin järjestön sisällä väännetään nyt siitä, miten islamia pitäisi tulkita oikein. Sen mielestä uskonnollinen tasa-arvo ja moniarvoisuus eivät kuulu islamiin. Missään valtiossa ei elä niin paljon muslimeita kuin 260 miljoonan asukkaan Indonesiassa. Isis-järjestöön linkittyneet Maute-taistelijat valtasivat toukokuussa muslimienemmistöisen Marawin kaupungin. Yhdysvaltojen terrorismin vastaisen keskuksen mukaan Isis oli viime syksynä täysin toimintakykyinen 18 valtiossa. Se, millaiseen islamiin he samaistuvat, on jopa maailman mittakaavassa iso kysymys
10 KOTIMAA 1 3.7. klo 17.00 Jukka Kuoppamäen ”Elämäni Laulut ” juhlakonsertti. Tutkijat ovat keränneet aineistonsa (147 vastaajaa) kahdesta itäsuomalaisesta vastaanottokeskuksesta. Opastus kestää 1,5 tuntia ja silloin kierrämme Porvoota bussilla, sekä jalkaisin vanhassa kaupungissa. Näidenkin tulosten kimppuun tutkijat aikovat käydä syksyllä. Räsänen kiinnittää huomiota siihen, että muslimit ajattelevat kristittyjen pitävän heitä epäluotettavina. Alustavien tutkimustulosten mukaan Suomesta turvapaikkaa hakevat muslimit arvioivat, että 81 prosenttia kristityistä on luotettavia ja 78 prosenttia hyvin rehellisiä. Iltapäivän päätteeksi rentoudutaan uusitussa Haikon kylpylässä ja ilta huipentuu Jukka Kuoppamäen “Elämäni Laulut” konserttiin ja kartanon Suomi 100vuotta illalliseen. AnTTI BeRg Turvapaikkaa hakevat muslimit luottavat Suomessa kristittyihin Sen sijaan muslimit arvioivat, ettei 57 prosenttia kristityistä pidä heitä erityisen luotettavina. JussI RyTKönen Vatikaanin uskonopin kongregaation johtaja ei yllättäen saanut jatkokautta. klo 11.45-13.30 opastettu kierros Porvoossa. He olivat yhdessä kansainvälisen luterilais-katolisen ykseyskomission puheenjohtajia vuosina 2009–2012. Opastettu kierros Porvoossa. Hankkeeseen kuuluu myös muita aineistoja. Ryhmän on mahdollista vierailla myös Brunbergin tehtaanmyymälässä ja muissakin Porvoon putii keissa. Mutta Vatikaanista on usein vaikeaa saada perusteluja sen enempää nimityksille kuin tällaisillekaan muutoksille. Toissa viikolla uutisoitiin eri viestimissä, että paavi Franciscus on jättänyt uusimatta Müllerin vuonna 2012 alkaneen viisivuotiskauden uskonopin kongregaation päänä. Tiedot ovat vasta alustavia, ja aineiston purun on tarkoitus alkaa kesälomien jälkeen. klo 14.30 Haikon historiikin esittely + tervetulokuohuviinit. Mutta varsin monet sanovat myös, että Müllerillä on ollut jännitteitä paavi Franciscuksen kanssa, Huovinen sanoo. Historiikin jälkeen Suomi 100vuotta juhlamenu pöytiin tarjoiltuna. Toivotamme lukijoillemme leppoisia kesäviikkoja. – Silloin asia kääntyy niin päin, että kristityillä, tai sanokaamme suomalaisilla, olisi petraamisen varaa. 29.9. lauantai aamiainen hotellissa mahdollisuus käydä vielä kylpylässä tai tutustua omatoimisesti kartanon upeaan ympäristöön. Metastereotypioilla tutkijat tarkoittavat jonkin ryhmän jäsenen arviota siitä, mitä jonkin toisen ryhmän jäsen ajattelee ensiksi mainitusta ryhmästä. Tieteellisemmin sanottuna kyse on metastereotypioista, kertoo uskonnonpedagogiikan professori Antti Räsänen Helsingin yliopistosta. Esimerkiksi brittiläisen BBC:n käyttämät lähteet arvioivat Müllerin suhtautuneen paavia kriittisemmin eronneiden ja uudelleen avioituneiden mahdollisuuksiin päästä ehtoolliselle. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi http://matkapojat.fi/teemamatkat/lukijamatkat Kotimaan matkaklubi Seuraava Kotimaa ilmestyy 27.7. Konsertin jälkeen mahdollisuus käydä kylpyläosastolla. Muutokset Rooman hallinnossa tapahtuvat yleensä ilman etukäteisilmoituksia. Huovisen mukaan tapahtuneen perimmäisistä syistä on vaikeaa olla varma. Sen sijaan muslimit arvioivat, ettei 57 prosenttia kristityistä pidä heitä erityisen luotettavina tai 62 prosenttia rehellisinä. Monissa eri lähteissä arvellaan, että syynä olisivat pitkään jatkuneet linjaerimielisyydet paavin ja Müllerin välillä. – Vatikaanin sisälläkin lienee monenlaisia tulkintoja. Maailman viestimissä on spekuloitu sitä, miksi Müllerin toimikautta ei jatkettu. Joidenkin mielestä kyseessä oli normaali viisivuotiskauden loppu, toisten mielestä Müller olisi jopa itsekin halunnut pois tehtävästään. Meidän pitäisi luoda sellainen ilmapiiri ja tunne turvapaikanhakijoille, että he ovat yhtä lailla luotettavia ja ihmisarvoisia ihmisiä kuin kuka tahansa. Muutokset Rooman hallinnossa tapahtuvat yleensä ilman etukäteisilmoituksia, Huovinen sanoo Kotimaalle. – Ei ainakaan näytä siltä, että turvapaikanhakijoiden joukossa olisi radikalisoitumisen siementä, koska he suhtautuvat luottavaisesti kristittyihin. klo 12.00 huoneiden luovutus ja kotimatkalle Matkan hinta: 215 €/hlö + toimitusmaksu 12 €/tilaus + 50 € 1h huonelisä Matkan hintaan sisältyy: • linjaautokuljetukset yllä mainitun ohjelman mukaan + kuljetukset Helsinkiin ja takaisin • kahvit + suolainen • 1,5 h opastettu kierros Porvoossa • majoitus kahden hengen huoneessa 1 vrk • kartanoaamiainen • Jukka Kuoppamäen konserttilippu • kuohuviinit • Haikon historiikin kerronta kartanossa • kolmen ruokalajin juhla menu • kylpyläosaston käyttö Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkapojat Oy Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. Vatikaanin kakkosmiehenä pidetty uskonopin kongregaation johtaja, saksalainen kardinaali Gerhard Ludwig Müller on joutunut yllättäen jättämään tehtävänsä. Müllerin seuraaja on espanjalainen jesuiitta, arkkipiispa Luis Francisco Ladaria Ferrer. He myös pitävät 76 prosenttia kristityistä älykkäinä ja asiantuntevina sekä 75 prosenttia toisten etua ajavina ja hädässä olevia auttavina. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii Tarja Haapala. Uskontojen väliset polarisaatiot eivät ainakaan heistä lähde. Majoittuminen huoneisiin. Esimerkiksi tutkijat ovat keränneet suomalaisten käsityksiä siitä, miten uskonnottomat suhtautuvat kristittyihin ja muslimeihin ja miten kristityt suhtautuvat uskonnottomiin ja muslimeihin. 2 01 7 Helsingin yliopiston teologit ja valtiotieteilijät ovat selvittäneet yhteisessä tutkimushankkeessaan uskonnon roolia eri ihmisryhmien välisissä ennakkoluuloissa. – Müller on hyvissä voimissa ja energinen mies. Vierailemme myös Brunbergin tehtaanmyymälässä. Esimerkiksi mitä muslimit arvioivat kristittyjen ajattelevan muslimeista. 30.9. He myös ajattelevat, että 61 prosenttia kristityistä ei pidä heitä asiantuntevina ja älykkäinä. Müllerin toimikauden keskeytyminen tuli myös Huoviselle yllätyksenä. Helsingin piispa emeritus Eero Huovinen tuntee kardinaali Müllerin ekumeenisten kohtaamisten perusteella. Kierroksen jälkeen matka jatkuu Haikon kartanoon. JUKKA KUOPPAMÄEN KONSERTTIMATKA SEKÄ SUOMI 100 VUOTTA HAIKOSSA 29.9.-30.9.2017 Lähde Kotimaan matkaklubin matkalle Porvooseen juhlista maan Suomen juhlavuotta Haikon Kartanon teemalliseen vierailuun. perjantai klo 10.00 lähtö Helsingistä tilausajo linjaautolla Mikonkadun turistipysäkiltä kohti Porvoota klo 11.00 kahvit suolaisella palalla Porvoon vanhassa kaupungissa. Räsänen kyseenalaistaa jo alustavien tulosten valossa käsityksen siitä, että länsimaissa olisi meneillään uskontoihin sidoksissa oleva konflikti kristinuskon ja islamin välillä
Marokko ja Egypti ovat viimeisimpiä vierailukohteita. Pisin suhde on Keniaan, jossa minulla on ollut kummilapsi kristillisen World Vision -järjestön kautta jo yli 10 vuotta. Syynä ovat Nikolaos Ihmeidentekijän pyhäinjäännökset, joiden uskotaan toteuttavan niiden luona vierailevien toiveen. Onko sinulla kollegoita muissa pohjoismaissa. Toivottavasti sieltä saadaan konkreettisia tuloksia. KOTIMAA 11 1 3.7. Myöskään temaattisia erityisedustajia rauhanvälitykselle ei ole monia. – Kolumbian rauhanprosessin eteneminen ja kolumbialaisten naisten vahva rooli ovat ilahduttaneet. Mitä rauhanvälityksen erityisedustajan tehtäviin kuuluu. Kun kehitysyhteistyötä on ajettu alas, niin mitä muita tehokkaita keinoja Suomella on edistää Afrikan maiden työllisyyttä. Ehdotus saa niin tukea kuin vastustustakin. – En ole asunut tai tehnyt töitä alueella, mutta kehityspolitiikan harrastajana Afrikka on tullut tutuksi. – Kansanedustajina toimivien erityisedustajien käyttö on harvinaista. Ilon ja ylpeyden aiheisiin kuuluu myös suomalaisten järjestöjen, kuten CMI:n, Kirkon ulkomaanavun ja Suomen lähetysseuran, aktiivisuus rauhaa tukevan vuoropuhelun edistämisessä kansalaisyhteiskunnan tasolla. KUva: HeIKKI SaUKKomaa / LeHtIKUva Yle: Moskovassa kilometrien jonot kirkkoon pyhäinjäännöksen luo . Diplomaattitaustaisia ja konfliktikohtaisia erityislähettiläitä on useammalla maalla, myös pohjoismailla. Tanskalaispappi ehdottaa pappien kohdalle hymiöitä nettisivuille: vihkiikö homopareja vai ei . Hänen mukaansa hymiökäytäntöä voisi soveltaa myös niiden pappien kohdalla, jotka eivät halua vihkiä eronneita tai toimittaa vihkimisiä ulkona. 2 01 7 vIIKOn henKIlö ”Iloitsen suomalaisten järjestöjen aktiivisuudesta rauhantyössä” K ansanedustaja Jutta Urpilainen (SDP) on nimitetty rauhanvälityksen erityisedustajaksi painopistealueena Afrikan manner. Mikä on Suomen rooli maailman rauhan edistämisessä. Osa Nikolaoksen pyhäinjäännöksistä tuotiin toukokuussa ensi kertaa Venäjälle Italian Barista. Urpilainen hoitaa tätä palkkiotonta tehtävää kansanedustajatyönsä ohessa. Suomi on kuitenkin ollut ajamassa nuorisotyöllisyyttä EU:n ja Afrikan marraskuisen huippukokouksen pääteemaksi. Sisällä jonotus jatkuu avustajien valvomana. Painopisteinä ovat naisten ja nuorten rooli sekä Afrikan turvallisuustilanne. Asiasta kertoo Kyrkans Tidning. Kesäkuun loppuun mennessä pyhäinjäännöksiä kävi katsomassa noin 1,2 miljoonaa ihmistä. Ylen haastatteluissa sanoit yhtenä keskeisenä kysymyksenä olevan nuorisotyöttömyyden torjuminen Afrikan mantereella. Pyhäinjäännöslipasta lähetystyville kerrotaan toimintaohjeita, jotta ihmisvirta saadaan ohjattua katkeamattomana pyhien ruumiinosien ohi. Moskovassa Kristus Vapahtajan kirkossa on kuukauden ajan käynyt tavallista vilkkaampi kuhina. MArI TeInIlä Kansanedustaja ja rauhantyön erityisedustajaksi nimitetty Jutta Urpilainen pitää nuorisotyöttömyyden vähentämistä yhtenä tärkeänä osana rauhantyötä. Nykyinen Suomen hallitus on leikannut tuntuvasti juuri kehitysyhteistyömäärärahoja. Konkreettisesti kyse on tapaamisista, verkostoitumisesta, puheenvuoroista ja toivottavasti myös aloitteista toimenpiteiksi. – Tarkoitus on toimia poliittisen tason viestinviejänä Suomen tavoitteista rauhanvälityksessä. – Emme missään tapauksessa jakaisi hymiöitä iloisiin ja penseisiin, vaan tarjoaisimme selvää palvelua, sanoo Birgitte Kragh engholm tanskalaislehti Kristeligt Dagbladille. Heinäkuun loppupuoleksi pyhäinjäännökset on määrä viedä Pietariin, minkä jälkeen ne palaavat takaisin Italiaan. Pyhiinvaeltajat pääsevät katedraaliin metallinpaljastimien läpi ryhmissä. Luterilaisen teologian korkeakoulun professori Kurt Christensen toteaa, että ehdotus voisi viedä konservatiivipapit häpeäpaaluun.. Rauhanvälityksessä olemme johtamassa niin sanottuja ystäväryhmiä sekä YK:ssa, Etyjissä että EU:ssa. Jonot ovat venyneet jopa kolmen kilometrin pituisiksi, kertoo Yle. – Kehitysyhteistyöleikkaukset ovat totta kai harmillisia. – Pienen valtion rooli on rajallinen, mutta sitoutumisemme kansainväliseen oikeuteen ja aktiivisuutemme rauhanturvaamisessa, rauhanvälityksessä ja rauhanrakentamisessa ovat tärkeitä viestejä. Tanskalaispappi ehdottaa, että seurakuntien verkkosivuilla olisi pappien kohdalla hymiöt. Kragh Engholm on tulevaisuustutkija ja kirkkoherraa vastaava pappi Pyhän Matteuksen kirkossa Kööpenhaminassa. Miten tuttu manner Afrikka on ennestään, ja missä Afrikan maassa olet käynyt viimeksi. Niistä seurakuntalaiset saisivat selville sen, vihkiikö pappi samaa sukupuolta olevia pareja vai ei. Mikä rauhaan tai rauhanomaiseen kehitykseen liittyvä uutinen on ilahduttanut sinua eniten viime aikoina. Ristinmerkki on tehtävä etukäteen eikä aikaa pyhäinjäännöslippaan äärellä ole tuhlattavaksi
Eikö tätä tapaa voitaisi alkaa noudattaa kristittyjen yhteyden edistämiseksi ja epätietoisuuden välttämiseksi myös meidän kirkossamme. Mieli tuli kuitenkin murheelliseksi puheen sisällöstä, jossa puhuttiin ihmisen syntisyydestä, mutta kuitenkaan mikään ei tuntunut olevan syntiä. Kirkosta eronneiden hautaan siunaaminen Kirkko tavoittaa perheen konkreettisesti perhetapahtumissa, kuten kaste, konfirmaatio, vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Ajattelen, että raamatulliset rajat ovat rakkautta myös hengellisessä kentässä! Körtti Karttulasta, MIrJA EsKELInEn Sairaanhoitaja Ehtoollisvieraanvaraisuudesta Evankelis-luterilainen kirkko Suomessa toimii aktiivisesti ekumenian edistämiseksi kirkkojen välillä. Itse koen, että rakkaus lapsuuden hengelliseen kotiin, saa tukemaan Joukoa. kirkko julistaisi muille kirkoille ja kristillisille yhteisölle yksipuolisesti noudattavansa ehtoollisvieraanvaraisuutta luopumatta muuten omasta ehtoolliskäytännöstä. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Seurapenkissä toki sain iloita monista hyvistä puheenvuoroista. Kysymyksessä on hautausmaiden ylläpito. On saavutettu muun muassa tärkeä ehtoollisyhteys. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Vaikean tilanteen edessä turvaudutaan kirkkoon ja pitkäaikaiset traditiot sitovat ihmisten käyttäytymistä. Joskus kuulee esitettävän, että kirkko saa valtion maksuosuutta, joka vastaa entistä yhteisöveroa. Ehdottaisin myös todellisen ekumenian edistämiseksi ja vaikeiden oppikeskustelujen helpottamiseksi, että Suomen ev.lut. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Esitän, että kirkkoon kuulumattoman hautaan siunaamisesta peritään maksu, joka koostuisi papin, kanttorin ja muun henkilökunnan palkkioista sekä tilan vuokrasta. Ne ovat kaikki koskettavia tapahtumia ja niihin osallistuu runsaasti myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät kovin aktiivisesti osallistu kirkon muuhun toimintaan. Tietääkseni kirkollinen hautaan siunaaminen on lähes kaikissa seurakunnissa maksuton myös kirkkoon kuulumattomalle eli kirkollisveron maksavat seurakuntalaiset rahoittavat tapahtuman kulut. Sekä taloudelliset tosiasiat että oikeudenmukaisuus puoltavat kirkosta eronneiden vainajien kirkollisten toimitusten maksullisuutta. Kirkko hoitaisi kaikki tällaiset tapaukset taloudellisesta maksukyvystä riippumatta. JALO PAAnAnEn Lahti Tukea Jouko Kukkoselle Lapsuudenkodissani äitini Bertta halusi usein veisattavan 1960 vuonna painetusta Siionin Virsistä Vanhempien virren. Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Äitini jaksoi rukoilla vielä sairasvuoteellaan pelastusta meille lapsille ja lastenlapsille. 2 01 7 Mielipiteet Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi. Tapahtumista kaste, konfirmaatio ja avioliittoon vihkiminen edellyttävät kirkon jäsenyyttä, tosin ensin mainitussa vasta liitytään jäseneksi. 12 KOTIMAA 1 3.7. Maksun voisi hoitaa myös hautaustoimiston kautta. Virren kolmannen säkeistön sanoissa pyydetään totista herätystä ja, että kallein asia on tulla tuntemaan Jeesus. Kirkko ei tässä omaisille vaikeassa elämäntilanteessa erottele ihmisiä eikä kieltäydy saattamasta vainajaa haudan lepoon. Todelliset kustannukset lienevät noin 600–1000 euroa. Koko sydämestäni yhdyn Keiteleen körtin huoleen Herättäjäyhdistyksen nykyisen linjan puolesta. Lukiessani Jouko Kukkosesta tehtyä haastattelua 6.7.2017 Kotimaasta, äitini rukoukset ja Vanhempien virren sanat tulivat mieleeni. Aloitettaessa ehtoollisen jakaminen sanotaan, että sen voi nauttia muuhunkin seurakuntaan kuuluva. Se vapauttaisi resursseja kirkon muuhun palvelutoimintaan. Virsi päättyy sanoihin: ”Pyyhi ennen nimeni Pois, vaan siunaa lapseni! Herra, en nyt päästä sua, Hoida heitä, auta mua!” Olen niin paljon samaa mieltä Jouko Kukkosen kanssa, että haastattelun sisältö on kuin minun omia sanojani. Viestin hinta on 0,90 euroa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Se on tarkoitettu hautaustoimen ylläpitoon sekä arvokkaiden kirkkorakennusten hoitotukeen. En oikein osaa sanoa kuinka suljettu ehtoolliskäytäntö ev.lut. Saattaisi olla, että maksullisuus toisi alalle uusia yrittäjiä, joita jo nytkin on. Kiitos Jouko sinulle itsesi ”likoonlaittamisesta.” Istuessani viime lauantaina Nilsiän Herättäjäjuhlilla, jäin miettimään, onko uusituista virsistä vähennyt se tärkein, mitä meille sanotaan ehtoollisella: ”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis sinun puolestasi annettu”. Näissä tapauksissa diakoniatoimi päättäisi maksuttomuudesta tai maksun alentamisesta. Jokaisella kansalaisella on oikeus tulla haudatuksi julkiseen hautausmaahan uskonnosta tai sen puutteesta riippumatta. Neljännessä säkeistössä pyydetään, ettei vanhemman syntiä luettaisi lasten synniksi. Menettely asettaa seurakunnan jäsenen maksumiehen paikalle toimenpiteestä, jota ei voi pitää diakoniatyöhön kuuluvana. Kirkosta eroavien määrä näyttää edelleen kasvavan, joten ilmaispalvelun käyttäjien määrä lisääntyy.. Esimerkiksi Suomen kirkon ja anglikaanikirkon suhteissa on edetty pitkälle tässä asiassa. kirkossa on periaatteessa, mutta sen tiedän, että käytännössä ehtoollista jakava pappi ei voi tarkasti tietää mihin seurakuntaan ehtoollista saava kuuluu. Meillä on myös vainajia, joiden omaisten taloudellinen tilanne on vaikea tai omaisia ei edes ole. Kirkosta eroavien määrä näyttää edelleen kasvavan, joten ilmaispalvelun käyttäjien määrä lisääntyy. Joissakin helluntailaisseurakunnissa noudatetaan niin sanottua ehtoollisvieraanvaraisuutta. Tuki ei tarkoita kirkollista hautausta. Sitä vastoin hautaan siunaamista pyytää suuri joukko omaisia silloinkin, kun vainaja ei ole kuulunut kirkkoon. TAPIO LEhTOnEn HUK, Hämeenlinna hAuTAusMAKsu Siunaaamisen kustannukset lienevät noin 600–1000 euroa. Pelkkänä opettajana Jeesus taitaa kelvata kelle vain. Seurakuntien taloudet ovat joutuneet tiukkaan syyniin, verotulot laskevat ja kulurakenne edellyttää saneerauksia. Kirkkomme on kasteen suhteen, sanoakseni, vieraanvarainen, sillä se ei edellytä sen yhteyteen pyrkivältä uutta kastetta, jos hänet on kastettu Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen muussa kristillisessä seurakunnassa, riittää lyhyt uskonopetus. Nämä vapaasti lainaten
Kiitämme kaikkia juhlavieraita tuestanne ja esirukouksistanne Herättäjä-Yhdistyksen työn puolesta. Monet vanhemmat kyselevät, miten auttaa lapsia kulkemaan taivastietä. Lapsiakin on iso joukko, vaikka kotipaikkakunnalla lapsella saattaisi olla tunne, että vain harvat uskovat. Juhlamatkat antavat yhteisiä kokemuksia, lujittavat vanhempien ja lasten yhteyttä ja vahvistavat kuulumista Jumalan perheeseen. Meidän on löydettävä asumus, mihin mahtuu reilusti parinkymmenen hengen kokoiseksi paisunut perhekuntamme. Viihdyimme hyvin itsekin ja tulimme siellä ravituksi. Kiitämme lämpimästi herättäjäjuhlien palvelutehtäviin ja järjestämiseen osallistuneita kumppaneita, talkoolaisia, Kuopion seurakuntia ja Kuopion kaupunkia hyvästä yhteistyöstä. Lapset istuivat perälavan lattialla ja aikuisille oli varattu puupenkit. Siksi lasten ohjelmat ovat huolella valmistettuja. Erityisesti arvostan vanhempia, jotka tulevat juhlille koulu-ikäisen kanssa. Tämä erottaa lestadiolaisuuden merkittävällä tavalla kaikista muista lohkoista ja lahkoista kirkon sisällä.”. Tunnus oli lyhyt kiitosrukous Jumalalle. Kristuksen voitto kuolemasta sekä lähimmäisen rakkauden vaatimus. Lestadiolaisuuden vaikuttajat ovat olleet sellaisella mutkalla, että siihen eivät kovimmatkaan akrobaatit pysty. Pikkutarkasti kontekstistaan erotettujen irrallisten jakeiden seuraaminen johtaa melkein varmuudella kyseenalaiseen ja lakihenkiseen kristillisyyteen. Huomaahan isä ja äiti varmasti. Kamerat räpsivät muistoja. Tuon huolen kohde on peilissä: lestadiolaisuus on se toinen ääripää. Kokonaisuus antaa perspektiiviä myös yksityiskohtiin hengellisessä Raamatun tulkinnassa. Vieläkin kesäjuhlilla se on ehdoton suosikkini. Mutta juuri kokonaisuudessa piileekin vastaus terveeseen hengellisyyteen. Tämä on tullut viime päivinä mieleeni useaan otteeseen. julkaistussa blogissaan: ”Koska Raamattu erittäin laajana hengellisenä kirjakokoelmana puhuttelee erilaisia ihmisiä eri elämäntilanteissa, on joskus vaikea ymmärtää epämääräisiä ja erittelemättömiä vaatimuksia raamatullisuudesta – etenkin jos nuo vaatimukset perustuvat pinnalliseen Raamatun tuntemiseen. 2 01 7 KOLUMNI Saara Kinnunen L apsuuteni kesään kuuluivat Saaren Orpokotijuhlat. Raamattu kertoo uudelleen ja uudelleen siitä, miten Jumala voi nostaa jopa maailman kaikkein halveksituimmat ihmiset tuhkasta ja kuolemasta. Etenkin vaatimus Raamatun pilkuntarkasta noudattamisesta on outo. Jos lähtemisen tapa on alkanut jo pienenä, isompanakin on luonnollista lähteä. Ensimmäiset muistot liittyvät kuorma-autolla tehtyyn kotikylänmatkaan. Kävimme juhlilla, jos ne sattuvat sadan kilometrin säteelle asuinpaikastamme, tai jos joku perheenjäsen oli ohjelmavastuussa. ju k k a g r a n s tr ö m Bloginostot Kotimaa24:stä Jussi Koivisto kirjoittaa raamatullisuudesta 10.7. Lapset viihtyvät, kunhan pääsevät ensin alkuun. Näin on edelleen. Ensi kesänä, jos Jumala suo, pidetään herättäjäjuhlat Tampereella 6.–8.7.2018 tunnuksella: Lähellesi ikävöin. Kesäjuhlien kaunistus mielestäni on, kun näen isän tai äidin tai heidät yhdessä kulkevan lastensa kanssa. Lapsena kesäjuhlilla sykähdytti juhlaportti ja siinä oleva toivotus. Siunattua kesää! Herättäjä-Yhdistyksen puolesta JUKKA HAUTALA, puheenjohtaja SIMO JUNTUNeN, toiminnanjohtaja Juhlien makumuisto liittyy riisipuuroon ja luumusoppaan. Leppänen on huolissaan kirkon ääripäistä. Mielessäni herääkin tuollaisten vaatimusten edessä kysymys, miten ihminen voi määritellä raamatullisuuden tarkkaan, koska kyseessä on niin uskomattoman laaja ja eri aikakausia läpäisevä kirjakokoelma, että maan päällä ei ole ollut eikä tule olemaan sellaista ihmistä – ehkä Kristusta lukuun ottamatta (joka oli toki myös Jumala)– joka voisi sanoa täysin hallitsevansa Raamatun. Kesäjuhlat ovat yksi tienviitta. Juhlien makumuisto liittyy riisipuuroon ja luumusoppaan. Raamattu inspiroi muistamaan, että sillä ei ole väliä monestiko kaatuu, vaan sillä, että Kristuksen avulla nousee ylös aina uudelleen.” Johannes Alaranta kirjoittaa lestadiolaisuudesta 4.7. Sujuihan se matka turvallisesti niinkin. Yksi kokonaisuudesta nouseva teema on tuhkasta ja kuoleman kielistä nouseminen Jumalan avulla. Moni muistaa vielä aikuisenakin kivan jännityksen, kun lapset kutsuttiin perhejuhlassa näyttämölle omaan esitykseen. Muut eivät sen ääripään mukaan voi pelastua. SAArA KINNUNeN Eläköitynyt perheneuvoja Kesäjuhlien kaunistus Kiitos herättäjäjuhlista Herättäjäjuhlat vietettiin aurinkoisessa säässä Nilsiässä 7.–9.7.2017 tunnuksella Uudistat armollasi. Pienet lapset tulevat helposti sinne minne aikuisetkin, mutta lähtemisen vaiva on vanhemmille haasteellinen ja oma juhlaravinto koostuu murusista, joita lastenhoidon välissä ehtii kuulemaan. julkaistussa blogissaan: ”Kun kaikki keinot on koitettu, miten olisi rehellisyys. Oma perheeni ei ollut vakituinen kävijä missään tietyssä kesäjuhlassa. Perheemme kesäjuhlakokemukset koostuivat aikanaan monesti lasten ohjelmiin osallistumisesta. Murusillakin elää pitkään. KOTIMAA 13 1 3.7. Sitä on harvoin enää tarjolla. On toimintaa, musiikkia, retkiä ja kiinnostavalla tavalla toteutettua hengellistä opetusta. Tuohon keskeiseen käsitykseen on erittäin inspiroivaa ja hedelmällistä lukea oman elämän kamppailut ja voitot. Juhlakansan veisuun kuuleminen oli toinen syvältä liikuttava kohta. Nytkin meidän voi löytää sieltä, jos lastenlasten jääminen omaan kanavaan tuntuu hankalalta. Tosin viime vuosien aikana yhteiseksi kesäjuhlaksi on muotoutunut anglikaanisesta uudistusliikkeestä alkunsa saanut New Wine-tapahtuma. Toki Raamatussa on olemassa selkeitä isoja linjoja: mm. Erityinen juhlamieli syntyi joku vuosi sitten Isonkyrön herättäjäjuhlilla, kun pitäjän rajalla Suomen liput tervehtivät tulijoita. Ne ovat Itä-Suomessa vaikuttaneen uukuniemeläisen herätysliikkeen jokavuotinen kokoontuminen. Monet juhlien järjestäjät ovat oivaltaneet, että tulevaisuuden juhlakansa koostuu tämän päivän lapsista. Juhlilla lapsi näkee, että Jeesukseen uskovia ihmisiä on paljon. Matka voi olla odotettu kesän kohokohta. Pala nousee yhä kurkkuun, kun minkä tahansa herätysliikkeen juhla-alueelle saavuttuani kuulen juhlakansan laulavan
Parhaimmillaan perjantain aattoseuroissa neljä puhujaa palasi hänen elämäänsä ja edesottamuksiinsa. Mikä minä olen Jumalaa määrittämään, totesi toinen puhuja. kuVa: SEppo koNoNEN Tänä vuonna herättäjäjuhlat kokosivat körtit kantaisänsä paavo Ruotsalaisen kotipitäjään. Silti puheissa oli jopa katolinen vivahde, ja paikoin Paavo kuulosti kohoavan körttien omaksi pikkupyhimykseksi. Keskellä juhlakenttää nökötti Ukko-Paavon hauta. Hän kertoi edesmenneestä luterilaisesta muslimiystävästään ja pohti, tapaako häntä enää koskaan. Hän kertoo, että penkkejä piti lisätä alkuperäissuunnitelmista. Jumala on suuri eli Allahu akbar. Tämänvuotinen tapahtuma veti 21 000 kävijää, kun viime vuonna Myyrmäessä ilmoitettiin kävijämääräksi 30 000 ja toissa vuonna Sotkamossa 25 000. 2 01 7 S uomen toiseksi suurin kristillinen kesäjuhla vieraili tänä vuonna juurillaan Nilsiässä, missä kantakörtti Paavo Ruotsalainen vaikutti noin 200 vuotta sitten. Kotoisa juhla-alue levittyi vanhan kirkon puistosta virastotalon parkkipaikalle ja koulun pihalle. Tämänvuotisia seurapuheita kehysti ydinkörttiläinen maisema. Haudan lisäksi moni juhlavieras kävi myös runsaan kymmenen kilometrin päässä Aholansaaressa, missä Ruotsalainen eli viimeiset vuosikymmenet ennen kuolemaansa. – Tänä vuonna haluttiin laskea kävijät mahdollisimman tarkasti. Toivon herännäisyyden toivottavan jatkossakin tervetulleiksi myös ne, jotka eivät pysty kuulumaan muihin kristillisiin yhteisöihin.. teksti: Antti Berg si eräs seurapuhujista. Herättäjäjuhlista saamansa palautteen Korkalainen kertoo olleen kiittävää. Puhujanpönttö jäi monesta penkistä katsottuna piiloon. Ruotsalainen oli ihailun kohde, etäinen sukulainen, osa valistuksen jatkumoa, lentävien lauseiden lähde ja historian merkkihenkilö. Juhlilla tuli päätökseen Siionin virsien uudistustyö, kun niiden uusi laitos otettiin käyttöön. Tämänkertainen luku on tapahtuman pääsihteerin Simo Korkalaisen mukaan enemmän kuin päältä näyttää. Kuuset, männyt ja koivut loivat syviä varjoja vanhan kirkon puistoon. Keskellä tietä oli tukkeeksi pysäytetty traktori, seura-alue oli osin rajattu teräsaidoin ja porteilla laput varoittivat mahdollisista turvatarkastuksista. Kolmas taas puhui solidaarisuudesta, empatiasta ja poliittisesta kirkosta eikä sanonut kertaakaan Jeesus, Kristus tai Jumala. Her ättäjäjuhlat järjestettiin Nilsiässä jo viidennen kerran. Lauantain päiväseuroissa laskettiin olleen noin 7 500 vierasta. Seurapuhujat todistivat, miten laaja on heränneiden kirjo ja kuinka vapaasti he aiheensa ovat valinneet. Paavo Ruotsalainen tuntui mietityttäneen myös monia puhujia, sillä häntä käsiteltiin liki kaikissa seuroissa. Sympaattinen alue sisälsi kuitenkin yksityiskohtia, jotka toivat aurinkoisena kesäpäivänä mieleen synkät uutiset eri puolilta Eurooppaa. Olosuhteet olivat ihanteelliset. Muu olisi hänen mukaansa jopa vaarallista, sillä moni maailmaa repivistä pahuuksista on saanut alkunsa siitä, että ihminen on tehnyt Jumalasta näköisensä. 14 KOTIMAA 1 3.7. Näin toteUusi sukupolvi kokoontui kantaisän maille Vanhan kirkon puistossa oli myös hiekkalaatikko, jolla lapset saattoivat leikkiä. Aurinko loimotti muutaman pilvenlongan kirjomalta taivaalta, mutta seuravieraat löysivät helposti vilpoisen veisuupaikan. Ensimmäiset Nilsiän juhlat juhlittiin vuonna 1906. – Muun muassa juhlapaikasta on tullut paljon kehuja. Nilsiä lienee paikkana innoittanut Paavo-puheita tavallista enemmän. Aurinko helotti koko viikonlopun, mutta Syväriltä puhalsi viileä tuulenvire päivän kuumimpinakin hetkinä. Neljäs puolestaan kirkasti, miten Kristus on ensimmäinen ja viimeinen. Muuten puheet olivat kaikkea maan ja taivaan väliltä. Hän suostui antamaan Jumalalle yhden määreen: hyvä. Lisäksi juhlien aikaan esitettiin nilsiäläisen Matti Pajulan Tuulten leikkikalu -näytelmää, jossa käytiin läpi herännäisyyden historiaa ja Paavo Ruotsalaisen elämää hänen vaimonsa Riitan sekä herännäisjohtaja ja pappi Niilo Kustaa Malmbergin vaimon Amandan näkökulmista
Nykyisin voi sanoa, että se vihertää liikaa. – Herännäisyydessä kotien kristillisyys on ollut hyvin tärkeä asia. Ensimmäiset Nilsiän juhlat juhlittiin vuonna 1906. Kuulun körttisuvun vesan, näyttelijä Laura Malmivaaran mukaan on hyvä, että heränneet käyvät yhteiskunnallista keskustelua. Se on meidän vahvuus. Me emme ole yksin täällä, me elämme kaikkien ihmisten kanssa. Puhe kääntyi myös siihen, kuinka toisen uskolle ei pitäisi vastaisuudessakaan asettaa kysymyksiä. Jos lapsi saa kuulla ensimmäisen kerran uskonnosta koulussa, se on liian myöhäistä. KOTIMAA 15 1 3.7. – Niillä, jotka vievät liikettä eteenpäin, tämä on tarkan harkinnan paikka. piia kaipaiNEN Herännäisyyden luonnetta pohdittiin viiden hengen voimin keskustelutilaisuudessa, jonka aiheena oli muun muassa liikkeen tulevaisuus. Siinä tehtävässä meidän pitää saada toiminta jatkumaan. – Jos sitä kehitetään vakavasti junttaporukaksi, sisäisestä kuplinnasta tulee sisäisiä vastakkainasetteluja, jopa hajontaa, Jolkkonen sanoi. Kotoa, totesi kirjailija Minna Kettunen. Jolkkonen myös puhui siitä, kuinka sisäinen kuplinta asettaa omat haasteensa herätysliikkeelle. – Se ei vie millään tavoin pois sitä, että eletään Sanan alla. Herännäisyys on kotien kristillisyyttä. – Ajan poliittiset kysymykset kuplivat ja vaikuttavat jotenkin liikkeeseen. Körttiliike ei ole itsetarkoitus vaan se, että ihmisillä on paikka, missä saisivat tukea kristittynä elämiseen, sanoi Herättäjä-Yhdistyksen nuorisosihteeri Suvi Korhonen. Kuopion piispa Jari Jolkkonen huomautti, että kaikki herätysliikkeet elävät omassa ajassaan ja että ne väistämättä muuttuvat. 2 01 7 Vanhan kirkon puistossa oli myös hiekkalaatikko, jolla lapset saattoivat leikkiä. – Kun mennään kotiseuroihin, niin siellä ei kysytä muuta kuin otatko kahvia vai teetä, totesi Kettunen.. Missä mennään muun yhteiskunnan mukana, missä asioissa ollaan vastakulttuuria. kuVa: SEppo koNoNEN Näyttelijä ja nimekkään körttisuvun jäsen Laura Malmivaara osallistui keskusteluun herännäisyyden menneisyydestä ja tulevaisuudesta. Keskustelu kääntyi siihen, mistä löytyvät tulevat heränneet. Nykymittapuun mukaan voidaan moittia herännäisyyttä siitä, että se sinersi 1930-luvulla liikaa ja punersi 1960-luvulla liikaa. Her ättäjäjuhlat järjestettiin Nilsiässä jo viidennen kerran. Miten annetaan yhteiskunnallisten juttujen tulla sisälle ja miten keskitytään siihen, mikä yhdistää meitä. – Yhdistyksellä on merkitys vain sitä kautta
Siellä myös esitettiin näytelmää Tuulten leikkikalu, joka kertoo Paavo Ruotsalaisen elämästä vaimonsa Riitan näkökulmasta. Mikäli kodin tuomaa herätystä ei ole, on juhlilla ikään kuin yksin.. Mutta miten saada nuori jämäkän penkin päähän virttä veisaamaan. Toiset hääräsivät talkoopuuhissa kuljettamassa tavaraa maitokärryillä tai myymässä körttipastilleja. Koen kuin olisin kirkon penkissä ilman, että minulta kysytään, mihin uskon. Siihen vastauksen antavat aika ja sen myötä tulevat tai lähtevät jäsenet ja juhlavieraat. – Minä toivon, että kuten nyt niin myös jatkossa herännäisyys toivottaisi tervetulleiksi kaikenlaiset ihmiset, jotka eivät koe kuuluvansa tai käytännössä pysty kuulumaan muihin kristillisiin yhteisöihin. Juhlilla voi olla oma itsensä omassa rauhassa. 2 01 7 Malmivaara sanoi havahtuneensa eräänä päivänä siihen, että herännäisyydessä ”saa olla omassa rauhassa”. KuvA: ERiKA SuominEn moni juhlavieras piipahti myös Aholansaaressa. Sitä kuuntelua olisi varjeltava ja toiselle annettava tilaa. Itsekseen viihtyvälle ja aralle tällainen väljyys on varmasti siunaus. Osa tapasi juhla-alueen ulkopuolella kavereitaan. Mitä uudistuksella on oikein haettu, Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen. Teksteissä kuuluvat perinteisten aihepiirien rinnalla entistä vahvemmin kysymykset luomakunnasta ja oikeudenmukaisuudesta. Ensikertalaisena minun oli juhla-alueelle helppo luikahtaa ilman, että tervehdin ketään. – Ei tässä ole kyse vain siitä, että osataan puhua ja veisata, vaan siitä, osataanko kuunnella niitä heikkoja signaaleja ihmisessä. Huoli on aito, sillä Nilsiässäkin veisaajien päät hohtavat voittopuolisesti hopeisina. Mitä tällainen sisäänpäin käpertyminen tekee heränneille herätysliikkeenä, on kokonaan toinen kysymys. 16 KOTIMAA 1 3.7. Ne vähät tuntemani ihmiset toki esittelivät uusille tuttavuuksille, mutta muuten en jutellut kenenkään juhlavieraan kanssa, jota en olisi ennalta tuntenut. Reformaation merkkivuonna on todettava, että herännäisyys lienee tällä erää Suomen reformoiduin herätysliike. Tilaa herättäjäjuhlilla toden totta annetaan. Herännäisyys on totisesti muutoksessa. Parinkymmenen vuoden ajan liike on hionut ja ajanmukaistanut teologista linjaansa uudistamalla Siionin virsiä. Mutta aktiivisia ja maksavia jäseniä kaipaavan Herättäjä-Yhdistyksen uskoisi lähestyvän vähän aktiivisemmin satunnaista juhlavierasta. Siitä syntyy kokemus, että toinen on merkityksellinen. Yksin oli helppo istahtaa seurapenkille, veisata, mennä syömään, ostaa körttipastilleja ja palata seuroihin. Korvaani sen sijaan särähtivät heränneiden puhetavassa kysymykset siitä, kenen sukua kukakin on ja onko mahdollisesti ihan kantakirjakörttejä. KuvA: niilo HARTiKAinEn laitos. Tässä mielessä körttiliike jakaa kokonaiskirkon kanssa samankaltaisen murheen. Se tosin – ilman sarvia ja hampaita – sopii heränneiden ajattelumaailman paremmin kuin hyvin. Seurapenkeillä istui perheitäkin, yksi siellä, toinen täällä. Nuorten määrä lisääntyi sitä mukaa kuin etäisyys puhujanpöntöstä kasvoi. Lopputuloksena veisuussa oli Nilsiässä käytössä kokonaan uusi Anna Elina Huovio ja kanttori Kaisu Rauhamaa lauloivat uusittuja Siionin virsiä. Hän luonnehtii uudistustyötä osin restauroinniksi, jonka tavoitteena on saada tuleviakin veisaajasukupolvia seurapenkin päähän. – Uudistaminen on ollut samaan aikaan sen miettimistä, mikä virren alkuperäinen merkitys on ja mikä tuo sen ilmaisuun tuoreutta, Juntunen sanoo. Liikkeen avaruudesta puhui myös Herättäjä-Yhdistyksen hallituksen tuore jäsen, lääketieteen ylioppilas Elias Kvist. Tiedustelut ovat varmasti viattomia, mutta ne osoittavat, kuinka perhekeskeistä herännäisyys on. Juntusen mukaan ratkaisua vaativa kysymys onkin se, mitkä ovat ne kynnykset, jotka estävät ihmisiä tulemasta seuroihin. KuvA: Ami PASAnEn Pääportin päällä lepäsi juhlien tunnuslause ”uudistat armollasi”. – On ihanaa, että kukaan ei kysy eikä sano, miten pitäisi olla. Mikäli kodin tuomaa herätystä ei ole, on juhlilla ikään kuin yksin. On lupa uskoa omalla tavallaan ja lupa olla hiljaa
OllI SePPälä luOnTO Suomi on tuhansien järvien maa. Lampi on ystävällisempi, se ei lainehdi tai myrskyä. Suomessa on yli 600 jokea, joiden rantaviivan yhteispituudeksi on laskettu 53 500 kilometriä. Lammikko sopii ponnettoman tai ehtyvän luovuuden vertauskuvaksi. Mutta erilaisia vesistöjä ja vesiympäristöjä on runsaasti muitakin. Herakleitosta mukaillen: et voi astua kahta kertaa samaan virtaan. Käytännön syistä meren eri osilla on omat nimensä. Kuvassa Vuotjärvi Nilsiällä. 2 01 7 Yhdeksän erilaista vesipaikkaa luOnTO Suomi on tuhansien järvien maa. Pisin niistä Suomen puolella on 550 kilometriä pitkä Kemijoki. Meri on myös Jumalan laajan rakkauden vertaus. Suomalaisen kiireen ahdistaman ihmisen rukous voisi kuulua: Herra, anna minulle elämään luhtia. 9 luhta Vesistöjen lähellä olevia maa-alueita, tulvaniittyjä tai -metsiä, jotka ovat säännöllisesti tulvien tai rankkojen sateiden vuoksi veden vallassa, kutsutaan luhdiksi. Lätäkkö on vähemmän houkutteleva vertauskuva millekään. Joskus ihmiset jaetaan kahteen ryhmään, meri-ihmisiin ja järvi-ihmisiin. 7 Puro Puro eroaa joesta paitsi koon myös virtaaman perusteella. Se on pinta-alaltaan pieni ja käy jossain vaiheessa vähävetiseksi. Ensiksi mainitut ovat taipuvaisia kaukokaipuuseen, ja meren laajuus ja vaarallisuus kiehtoo heitä. Niillä on vertauskuvallista sanottavaa. Raamatussa puhutaan usein lammikoista, mutta niillä tarkoitettiin tavallisesti ihmisten rakentamia vesialtaita. Joki on myös klassinen jatkuvan muutoksen vertauskuva. He voisivat olla rauhallisia ja itsekseen viihtyviä pohtijoita. Miksi kukaan ei puhu lampi-ihmisistä. Verrattuna meren ja järven symboliarvoon, lampi voi toimia ystäväpiirin tai suvun vertauskuvana. 3 lampi Tässäpä oiva kesäisen visainen kysymys: missä kulkee lammen ja pikkujärven välinen ero. Voisiko järvi olla seurakunnan vertauskuva. KOTIMAA 17 1 3.7. Monille eläimille, kuten hyttysille, lätäköt ovat kuitenkin elintärkeitä. Varsinkin keväisin tulvaniityt ja -pellot ovat muuttolintujen tärkeitä levähdysja ruokailupaikkoja. Kumpi on kumpi. 2 Järvi Tuhansien järvien maata pitäisi kutsua kymmenientuhansien järvien maaksi, sillä niitä on noin 187 888. Lampien vesi lämpiää kokonaan, eikä niissä esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin järvissä. Purossa vesi virtaa hitaasti. KuVa: ErKKi KEttuNEN / VaStaValo. Ne ovat luonnon monimuotoisuuden ja erityisesti linnuston kannalta tärkeitä alueista. Hiljaisuuden liike on käyttänyt itsestään ilmaisua, että se on ”pieni raikas puro, joka kuitenkin hiljalleen laajenee”. Luhtakanan, luhtahuitin ja luhtakerttusen nimetkin kertovat niiden suosikkielinympäristöistä. Puron alku voi olla lähde, lampi tai järvi. He ovat rohkeampia ja avoimempia kuin järvi-ihmiset. Yhdeksän erilaista vesipaikkaa 1 Meri Meri on suuri, koko maapallon yhtenäisesti kattava vesialue. Puronvarret ovat usein kappale kauneinta luontoa. Mutta erilaisia vesistöjä ja vesiympäristöjä on runsaasti muitakin. Suomen järvien rantaviivaa on 215 000 kilometriä. Siitä mantereen rantaa on 6 300 kilometriä ja meren saarten rantaviivaa yli 39 000 kilometriä. Tieteellisen määritelmän mukaan lammet eroavat järvistä vesimäärän ja syvyyden mukaan. Humoristisena ilmauksena se tarkoittaa myös valtamerta. 6 Joki Joki on meren ja järven kanssa tärkeä ihmisen elämää määrittävä symbolinen vesialue. Tunnetussa hengellisessä laulussa lauletaan: ”Jumalan rakkaus on kuin meren aava.” Suomen ympäristökeskus on laskenut, että merenrantaa on Suomessa 46 200 kilometriä. Suomessa ne ovat maantieteelliset. Suomessa on lähes 187 888 järveä. Yli 100 kilometriä pitkiä jokia on 35. Maantienoja on paikkana surkeuden vertauskuva. Ojat ovat myös ihmisen maahan kaivamia uurtoja, joiden tarkoituksena on johtaa vettä haluttuun suuntaan. Niillä on vertauskuvallista sanottavaa. Jos meri on kirkon vertauskuva, järvi voi olla seurakunnan vertaus. Monen suomalaisen sielu lepää erityisesti järvenrantamökin laiturinnokassa suvipilvien hidasta liikettä tarkkaillessa. Meri eli kirkko on rannaton, järvellä eli seurakunnalla on aina rajat. Tosin lammessa on vähemmän elämää ja kuhinaa kuin järvessä. 4 lammikko Lammikko on pieni lampi, ja se sopii työryhmän tai tiimin vertauskuvaksi. Lätäkkö on aina osan vuotta kuivana. Joki vie eteenpäin, se on kuin elämän kulku, joka päättyy lopulta yhteiseen mereen. 8 Oja Puroa pienemmät virtavedet ovat ojia tai noroja. 5 lätäkkö Sadeveden täyttämää pientä kuoppaa tai matalaa painannetta maassa kutsutaan lätäköksi. Järveksi laskennassa määriteltiin yli viiden aarin vesialue
Ennen tasa-arvoista avioliittolakia hänen elämänsä tärkein suhde jäi vaille täysveristä tunnustusta, joka sille kuului. Rekisteröidyn parisuhteen osapuolet lähettivät sähköpostia Suomeen ja maistraatin viranomainen siirsi heidän tietueensa oikeaan sarakkeeseen. On häpeällistä, että Britannia ei tule olemaan yhtä vieraanvarainen Kerstiä kohtaan, Day toteaa. – Lauloimme taisteluvirsiä, he muistelevat. Vaimon mielestä sitä ei tarvitsisi kirjoittaa lehteen. Virka Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa jäi hetkeksi lepäämään. Miltä Suomessa käyty kirkollinen ja ei-kirkollinen avioliittokeskustelu heistä, suomalaisesta ortodoksista ja englantilaisesta anglikaanista, kuulostaa. Sitä he ovat yhä. Kun Day paneutui liturgiaan ja kuuntelemiseen, Juva kirjoitti kirjaa kielestä, siitä, mihin kaikkeen suomen kieli kääntäjän näkökulmasta taipuu. Nyt se nuoruuteni Amerikka oli jälleen nähtävissä, Kersti Juva toteaa. Paluuposti ilmoitti, että Juva ja Day ovat toistensa aviopuolisoja. • • Kersti Juva • • englanninkielisen kirjallisuuden kääntäjä • • Kääntänyt muun muassa lähes koko J.r.r.tolkienin tuotannon ja Laurence sternin tristram shandyn • • Käänsi Yleisradion radioteatterille huippusuosittua Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmasarjaa. Nyt kirkot ovat Dayn mielestä umpikujassa, elleivät ne mieti avioliittoetiikkaansa juurineen uudelleen. Kysymys langettaa raskaan varjon, vaikka aurinko on taivaalla lähes lakipisteessään. Onko heillä molemmilla enää oikeutta oleskella toisessa kotimaassaan. Yalen-vuoden aikana Kersti Juvan ja Juliette Dayn 22 vuotta sitten oxfordilaisessa ortodoksikirkossa alkanut parisuhde sai lopultakin muuttua avioliitoksi. Kuin jonkun isoäiti olisi kuollut, sellaiseksi Juliette Day kuvaa Yalen yliopiston tunnelmia sinä päivänä, jona Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi. Puoliso, Kersti Juva, seurasi luonnollisesti mukana. Tenttejä peruttiin, kursseja keskeytettiin, opiskelijat jättäytyivät luennoilta pois. Mitä tästä kaikesta seuraa, on haastatteluhetkellä täysin pimennossa. Se oli pitkään poissa, Kersti Juva sanoo kesäkotinsa terassilla. – Yhdysvallat oli minulle tärkeä 1960-luvulla, kansalaisoikeustaistelujen aikaan. Day koukkaa historian kautta. Juva kutsuu Dayta jääräpäisesti vaimokseen, koska sitä hän vihdoin on. – Kristillinen avioliitto on hyvin myöhään syntynyt instituutio. Donald Trumpin vaalivoitto oli Daylle ja Juvalle kuin déjavu-kokemus brexitistä. Naava on hyvä merkki. Avioliittoon astumisen hetki ei ollut varsinaisesti romantiikalla pilattu. Kuva: Mauritz HeLLströM K orppi lekottelee puidenlatvojen yli, raakkuu mennessään. – Itse suhde voi olla voimassa, vaikka instituutio ei olisikaan, Day toteaa. Se kertoo, että ilma on puhdasta, vaikka Nuuksiosta ei tarvitse ajaa kauaakaan päästäkseen moottoritien varteen. Puhtaasti maallinen ja sangen epäromanttinen sopimus sai kirkon historiassa teologista selitysvoimaa. Raivoissaan, harmissaan, hämmentyneitä, sitä he olivat, kun heräsivät brexit-aamuun Oxfordissa. – Minusta meidän avioliittomme on kristillinen avioliitto, mutta meillä riittää ymmärrystä myös sille, että kirkot ovat asiassa hitaampia, Juva muotoilee. – Oravat ovat lähteneet, en tiedä miksi. Käytännön seurauksista ei tiedä kukaan. Kaikki ei tietenkään lepää vain instituutioiden varassa. Avioliitto tai englantilaisen kirjallisuuden parissa tehty elämäntyö eivät ole tarpeeksi painavia syitä. 18 KOTIMAA 1 3.7. – Opiskelijat olivat yhteiskunnallisesti valveutuneita. Juva on silti kaivannut myös instituution tukea. Jos Trumpin valinta olikin shokki, Yalesta löytyi vahvoja vastavoimia. – Suomi on ollut minua kohtaan hyvin vieraanvarainen. Elämänhistoriakin siihen vaikuttaa: Juva on toiminut pitkään seksuaalivähemmistöjen puolesta, ollut Setan varapuheenjohtajana. Kampuksen kulkureitit täyttyivät rakkautta ja solidaarisuutta uhkuvista liitupiirroksista. – Vaimonihan kutsuu sitä Dementia-apurahaksi, Juva sanoo. – Olen sentään ollut rikollinen teini-ikäinen. Mutta naava on palannut takaisin. Roomalaisessa avioliitossa oli kyse omaisuudesta ja perhesuhteista. Hän on saanut työtään varten Suomen kulttuurirahaston Eminentia-apurahan. Asiasta on vaikea puhua, koska se johtaa vain syvenevään epätoivoon. Poliittisten mullistusten vuosi sattui olemaan se, jonka Juliette Day, Oxfordista ja Lontoon King’s Collegesta valmistunut liturgian tutkija ja kirkkohistorioitsija, sai viettää Yalessa kirjoittaen kirjaa kuuntelemisen merkityksestä kirkkojen liturgiassa. Siinä välissä minulle tuli negatiivisempi kuva AmeMuutos kasvaa menneisyydestä Kääntäjä Kersti Juva ja liturgian tutkija Juliette Day viettivät Yhdysvalloissa vuoden, jonka aikana Donald trumpista tuli Yhdysvaltain presidentti ja iso-Britannia alkoi valmistella eu-eroaan. Ytimessä on kahden ihmisen vakava sitoutuminen toisiinsa. Lääketieteen opiskelijat perustivat klinikan vähävaraisille, oikeustieteen opiskelijat auttavat maahanmuuttajia, Day kertoo. Koska suomalaisen Kersti Juvan ja englantilaisen Juliette Dayn elämä jakautuu Espoon ja Oxfordin välille, on mahdotonta olla kysymättä, miltä Britannian EU-ero brexit tuntuu. Eikä aikaakaan, kun Day ja Juva lähtivät Washingtoniin naisten marssille. Avioliitossakin naimisiin menevät kaksi ihmistä, pappi on vain vihkimässä. samana vuonna Juvasta ja Daysta tuli viimeinkin toistensa aviopuolisot. KuKA. Sana hätkähdyttää yhä yllättävän monia. Niin, se vaimo. Hyvässä lykyssä liitossa oli myös rakkautta. 2 01 7 Kersti Juva ja Juliette Day ja kotiutuivat Yhdysvalloissa episkopaaliseen kirkkoon, joka oli yhtä aikaa korkeakirkollinen ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. Aikojen saatossa avioliittoon alettiin ladata yhä enemmän romanttisen rakkauden ideaalia. Ne pitävät huolen siitä, että järvenrantaan jyrkästi viettävällä tontilla piisaa elämää. Puita, niitä totisesti riittää. rikasta. Se, miltä tuntuu tulla jätetyksi ulkopuolelle, ei hevillä unohdu
– Päivän Sana! SAIlA KESKIAhO. Luterilaiset tulevat sanankuuloon, mutta kirkossa kuunnellaan muutakin: musiikkia, lasten ääniä, liikenteen melua. Luterilaisen kirkon liturgiset uudistukset ovat heistä hienoja, mutta messukaavan luontevaan käyttöön tottuminen saattaa heidän mielestään kestää useita sukupolvia. Liturgiassa ei ole kyse siitä, mitä pappi tekee, vaan siitä, mitä me kirkkona teemme, Day sanoo. Teema ei siis suinkaan ole vähäpätöinen. Kun kirkko tulee yhteen, me olemme kokonainen ruumis. – Päivän Sana! Kersti Juva täräyttää. Meidän tehtävämme on olla Kristus maailmassa, tuoda maailmaan sitä toivoa, jonka Kristus tuo, Day pohtii. Hän selittää, että isällä Mikko Juvalla oli tapana lukea ruokapöydässä hartaustekstejä. Liturgia ei ala siitä, kun tietyt sanat lausutaan, vaan siitä, kun ne kuullaan. Muutoksen pitää kasvaa menneisyydestä, Kersti Juva sanoo. Lopetetaan siihen, mitä Juliette Day työkseen tutkii, siis liturgiaan. – Se korostaa siltä, että me olemme yhteisö, Jumalan kansa juuri siinä tietyssä paikassa. Pitäisi myös kysyä, mikä on aidointa luterilaista liturgista elämää. Sekä Day että Juva vierastavat liian sisäistä ja yksityistettyä uskonnäkyä. – Lauloimme taisteluvirsiä, he muistelevat. – Jos istun yksin luolassa, olen vain yksittäinen sormi. Liturgia on se, joka tekee kirkon uskon näkyväksi. KOTIMAA 19 1 3.7. Siinä auttaisi silmäys kirkkohistoriaan. Ei lopeteta synkkyyteen. Se vierastus sai Juvan myös aikanaan liittymään ortodoksiseen kirkkoon. – Opin nuoruuteni poliittisissa liikkeissä sen, että vanhaa maailmaa ei voi lyödä noin vain alas. Yalen-vuosi meni miettiessä, millä kaikilla tavoilla kuunteleminen on osa kirkon liturgista elämää. Kuva: Mauritz HeLLströM KuKA. • • Juliette Day • • Kirkkohistorioitsija, liturgian tutkija • • Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan yliopistonlehtori • • vihitty lukijaksi anglikaanisen kirkon palvelukseen – Se valheiden ja puolivalheiden määrä, joka molempiin päätöksiin liittyy, on kylmäävää, Juva sanoo. 2 01 7 Kersti Juva ja Juliette Day ja kotiutuivat Yhdysvalloissa episkopaaliseen kirkkoon, joka oli yhtä aikaa korkeakirkollinen ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. – Se, miten Juliette selitti teologiaa, teki minuun heti alussa vaikutuksen, erinäisten muiden seikkojen ohella, Kersti Juva sanoo. Kun tultiin kohtaan, jossa luettiin Päivän Sana, Kersti Juva kilpaili veljensä kanssa, kumpi ehtii kiljaista: Päivän Sana! Nyt Juva ja Day huutelevat sitä toisilleen, jos toinen äityy oikein saarnaamaan. Luovuttamattominta kirkossa on se, että kirkko on Kristuksen ruumis, Juva ja Day ajattelevat
Hieman hämmentyneenä katselen Vanhan kaartin hautausmaan muurien taakse. Hän oli yksi 900 miehen suomalaiskaartista, joka lähti vapaaehtoisina Turkin sotaan suojelemaan slaavikansoja. Sinne voidaan edelleen haudata kaartilaisten jälkeläisiä. Vanhan kaartin multiin on kannettu Nestorin jälkeen paljon miehiä, naisia ja lapsia. Taiteilija Mauno Juvosen vuonna 1958 veistämä Lumipukuinen sotilas tervehtii tovereitaan Pyhän Ristin kirkon vierellä. Sodan jälkeen Helsingin Taivallahteen perustettiin Vanhan kaartin hautausmaa. Luen sotaan osallistuneiden nimiä kuluneista kivistä; majuri varusmestari David Hornborg, välskäri vääpeli Juho Kustaa Aarto. KuVaT: RaiMo JaaTinen KrIsTITyn vAellus Seison neljän eri uskonnon hautausmaiden risteyksessä.. Sieltä 800 kilom etriä koilliseen on Kuusamon hautausmaa, jonka muistomerkit kertovat kansakunnan historian kovista ajoista. 2 01 7 S eison vanhan kivipaaden edessä. 20 KOTIMAA 1 3.7. Liten Sigrid eli vain vuoden. Kivien merkinnöistä löytyy yllättävän paljon lapsia; Lillan, Allis, Alma, Unelma Sylvia. Kaartin soittokunta on pystyttänyt sen pataljoonan torvensoittaja, Yrjönritari Nestor Salmelaisen haudalle. Sen Surulla siunatut, maahan kät ketyt HAuTAusMAAT Helsingin Taivallahdessa, Lapinlahden entisen mielisairaalan kupeessa sijaitsee viisi erilaista hautausmaata. Neljäsosa lähteneistä kuoli Balkanin vuorilla viluun, nälkään tai tauteihin. Miten erilaista elämä oli, kun kuolema oli lähes joka perheen arkipäivää. Kesäkuun puolessa välissä maa oli vielä roudassa, kukat istutettiin juhannukseksi. 22-vuotias Nestor kuoli 1879. Aliupseeri Sohlin haudassa lepäävät myös vaimo sekä pieninä kuolleet lapset Emelie, Henni, Hilma, Bertha, John, Felix ja Ingrid. Vainajien nimet ovat nurmikenttien reunakiveyksessä. Kuusamon sankarihautausmaalle on haudattu yli 400 sodissa kaatunutta. Erilaiset ammattinimikkeet, kuten tarkk’ampuja, postiekspeditööri, kapellimestari ja viuluniekka pysäyttävät miettimään. Siellä ovat vierekkäin Vanha juutalainen hautausmaa sekä Helsingin islamilainen hautausmaa