18 8 N:o 14 | 9. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –1 5 10 vuotta sotaa – Syyrian haasteet ovat valtavat Ennen pappi ja lukkari kelpasivat rokottajiksi Kirkko voi tuoda toivoa Ministeri Annika Saarikko kannustaa piispoja aktiivisuuteen arvokeskustelussa 18. huhtikuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 6
Aluksi osoittelemme paljon. 3 Mitä kielen oppiminen oppilaillesi merkitsee. Toisto ja ääneen harjoittelu parin kanssa on tärkeää. Kesken oleva oleskelulupaprosessi voi viedä yöunet, eikä väsyneenä ole helppo oppia uutta. – Moni iloitsee, että voi hoitaa itse omia asioitaan eikä tarvitse ottaa esimerkiksi lasta tulkiksi lääkäriin. – Tärkeintä on motivaatio. – Myös elämäntilanne vaikuttaa. 2 Mistä riippuu, kuinka nopeasti aikuinen oppii uuden kielen. Jos lapset ovat kotona keskenään, äidin voi olla vaikeaa keskittyä opiskeluun. Sitten osoitan oppilasta ja sanon sinä. Etsin avuksi kuvia googlesta. | viikon henkilö | Satu Lahtonen on opettanut aikuisille maahanmuuttajille suomen kieltä reilut 15 vuotta. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia. – Opetusta on sopeutettava ryhmän mukaan ja luotava kaikille tunne, että oppiminen on mahdollista. Ryhmäläisillä on usein 5–10 eri äidinkieltä ja ikähaarukka on 18-vuotiaista eläkeläisiin. Pipliaseura on mukana lukutaitotyössä viidessä eri Afrikan maassa. Ihmisen muisti ja opiskeluvalmiudet ovat erilaiset riippuen siitä, onko hän käynyt koulua vuoden vai 12 vuotta. 2 KOTIMAA | 9.4.2021 aluksi. – On edettävä konkreettisista asioista kohti abstraktimpia. ”Kielitaito mahdollistaa itsenäisen aikuisen elämän” Jotta uusi kieli tulee suussa tutuksi, sitä pitää harjoitella ääneen. Osoitan itseäni ja sanon minä. Olli Pitkäsen jutussa sivuilla 8–9 avustustyöntekijä sanoo: ”Jokainen kivi, jonka syyrialaisina laitamme paikoilleen, johtaa rauhaan.” Emilia Karhun kirjoittamassa romaneista kertovassa jutussa sivuilla 10–11 nousee esille räikeitä epäkohtia. Aktiivisesti tunnilla osallistuva ja kotitehtävät huolella tekevä oppii nopeammin. EMILIA KARHU Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää vietetään 9.4. Etäaikana tämä on jäänyt lähes kokonaan pois, Satu Lahtonen harmittelee. Kaikki uutiset eivät ole kuitenkaan huonoja, muutosta tapahtuu myös parempaan suuntaan. Lukutaitoa koskeva juttu sivuilla 6–7, sekin Emilia Karhun kirjoittama, kertoo maailmassa olevan yli 700 miljoonaa lukutaidotonta ihmistä. Toisaalta jotkut ovat kielellisesti lahjakkaita ja oppivat hämmästyttävän nopeasti heikollakin koulutustaustalla. ”Minä olen Satu.” Myös luokassa olevia esineitä ja huonekaluja on helppo nimetä. Myös koulutustaso vaikuttaa. Harjoittelemme nimen kertomista. MARI TEINILÄ Päätoimittaja uskoo maailman muuttuvan kivi ja kirjain kerrallaan. Etäopetuksessa sitä tapahtuu liian vähän. Esimerkiksi verbejä opettaessani istun, seison, laulan ja nauran luokan edessä. 1 Mistä lähdet liikkeelle opetuksessa. Opetan suomeksi, koska valtaosa oppilaista ei osaa englantia. Näihin lukuihin sisältyvän kärsimyksen määrää ei voi käsittää. | Kuva: Jukka Granström SATU LAHTONEN suomi toisena kielenä -opettaja Jälleen rakentamassa T ämän lehden numero kertoo kotimaan asioiden lisäksi kotimaailman asioista. Normaalisti oppilaat harjoittelevat puhumista pienissä ryhmissä ison osan kurssiajasta. Kymmenen vuotta sitten alkaneessa Syyrian sodassa on menehtynyt noin puoli miljoonaa ihmistä ja 12 miljoonaa ihmistä on joutunut pakolaisuuteen. Silti myönteistäkin kehitystä on tapahtunut, esimerkiksi poliisin ja romanien suhteissa. Lisäksi näyttelen paljon. Syyriassa jälleenrakennus on vähitellen alkamassa. Stressi ja traumatkin vaikuttavat. Lehti raportoi lukutaitotyöstä Afrikan mantereella, sodan runtelemasta Syyriasta sekä Itä-Euroopasta lähtöisin olevien romanien tilanteesta. Kielitaito mahdollistaa itsenäisen aikuisen elämän. Kivi ja kirjain kerrallaan maailma muuttuu paremmaksi paikaksi. Hän opettaa Helsingin aikuislukiossa muun muassa hitaasti eteneviä alkeisryhmiä
Yhteiskunnan hyvä vaatii, että heikot ja epäsuotuisissa oloissa elävät lapset kesälomansa aikaan saavat virkistyä maalla luonnon helmassa. FREIJA ÖZCAN 8.4. Sata vuotta suomalaista oppivelvollisuutta T asavallan presidentti K. Tuonoloisessa eivät enää tämän elämän lait päde. Tällainen kehitys on pysäytettävä. Ei ole vaihtelua eikä vaikeutta. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Lopulta aina helpottaa. Alkaa vihertää, maa puhkeaa kukkaan ja linnut saapuvat. Erään kerran on sitten kaikki uutta, kun astuu tästä ajasta lopulliseen valoon. Vain lepoa. Kaupunkilaislasten lähettäminen kesäksi maalle on jo kauan ollut mitä tärkein lasten parasta koskeva inhimillinen toimenpide. Sitä ei koe enää toiste. Armeliaisuuden nimessä on eri tahoilla asian hyväksi työskennelty. Kun sen pitää mielessä, voi ehkä koittaa nauttia tämänoloisen ainutlaatuisesta luonnon ja elämän kiertokulusta. Se korostaa edelleenkin kaikille tarpeellista perusosaamista, sivistystä ja yhdenvertaisuutta. Sen on huolehdittava siitä, että koulujen oppimisympäristöt ovat kunnossa ja resurssit riittävät. Suurten kaupunkien koulut näyttävät myös eriytyvän. Sata vuotta sitten säädetty oppivelvollisuus velvoittaa myös esivaltaa. Mutta tässä ei ole ainoastaan armeliaisuus kysymyksessä, vaan kansalaisvelvollisuus. J. Mutta kaikki ei ole hyvin. Lakia on sittemmin päivitetty, viimeksi viime vuonna. Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin. Sittemmin suomen kielen aseman virallistaminen, kansaja oppikoulut, kansanopistot, yleiset kirjastot, sanomalehdistö ja lopulta oppivelvollisuus veivät koko kansan sivistystyötä eteenpäin. Talvivaatteiden painon mukana synkeä mieli jää kaappiin odottamaan syksyä. Elämän sääntö tuntuu olevan sellainen, että siinäkin vaikeat ajat ja mukavammat ajat seuraavat toinen toistaan lyhyemmällä tai pitemmällä aikavälillä. ?. Oppilaisiin ja opettajiin voi kohdistua kiusaamista ja väkivaltaa, jopa aseilla uhkailua. Luonnon laki on sellainen, että vuodenaika seuraa toista. Laissa tarkoitettiin sen tietoja taitomäärän saavuttamista, joka kuusivuotisessa kansakoulussa annettiin. 1921 Kotimaa 8.4.1921. Aikoinaan lukutaidon edistämisen Suomessa aloitti kirkko. Jokin on nyt pielessä. Oppivelvollisuus ei tarkoita koulupakkoa, mutta asian ytimessä on myös Suomen oivallinen koululaitos. Ongelma on todellinen ja liittyy osittain alueellisiin sosioekonomisiin kehityskulkuihin. Kansalaisilla, jotka tahtovat hankkia lapsille tilaisuutta päästä maaseudulle, auringonpaisteeseen ja leikkiin, on tilaisuus ilmoittaa siitä Lastensuojelukeskukselle Helsingissä. Sitten levähtää, ja taas mennään. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Vaikka koululaitoksemme on menestynyt kansainvälisissä vertailuissa, kuulemme myös koulujen ilmapiiriongelmista. Aina lopulta. Opettajakunta on hyvin koulutettua, ja alalle riittää halukkaita. Tulee kesä. Edes hetkeksi. Ei ole mitään uutta auringon alla. Ståhlberg allekirjoitti 15.4.1921 maamme ensimmäisen lain oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuudesta seuranneen koulutuksen, kansansivistyksen, osaamisen ja tutkimuksen satavuotinen taival on Suomessa tuottanut erinomaisia tuloksia. Monista eri syistä osa lapsista – varsinkin pojista – putoaa kelkasta ja syrjäytyy. JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi 3 KOTIMAA | 9.4.2021. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Niin sanoi kaiken kokenut Saarnaaja, viisaudenopettaja. | tuhat merkkiä taivaasta | | pääkirjoitus | ???????. Yhtä varmasti kuin takatalvea seuraa toinen tai viides, lopulta valo ja lämpö voittavat lumen ja jään. Paljolti helpotus tulee siitä, että vaikeana aikana ihminen oppii ja kasvaa. On ilon ja kepeyden aika. Se on myös koulun tappio. Tämä uhkaa yhdenvertaisuutta ja luo uusia ongelmia. Suomi on noussut koulutuksen ja työn voimalla. Kun koulut leimautuvat hyviksi ja huonoiksi, kierre vain pahenee. Tämä on työtä koululaisten, kansakunnan paremman huomisen – ja demokratian puolesta
Eduskunnan perustuslakivaliokunta torppasi viime viikon keskiviikkona hallituksen esityksen laiksi, joka olisi hyväksytyksi tultuaan mahdollistanut pandemian torjuntaan tarkoitetut liikkumisrajoitukset. – Kannustaisinkin piispakuntaa olemaan aktiivinen yhteiskunnallisessa vuoropuhelussa ja arvokeskustelussa. Olemme pitäneet säännöllisesti yhteyttä. Pidin tätä vuorovaikutusta hyvin arvokkaana ja uskon, että se myös lisäsi hallituksen ymmärrystä uskonnonvapauskysymyksen kaltaisen perusoikeuden tunnistamisessa ja toteutumisessa näissä poikkeusoloissa. Olen vieraillut kirkollisja piispainkokouksessa. Jos se olisi eduskunnassa edennyt ja hyväksytty, olisi se koskettanut myös uskonnonvapausasioita. Ministerin mielestä kirkon ja valtion suhteet ovat hyvät, eikä hän näe tarvetta muuttaa kirkon asemassa mitään. Arvokeskustelua tarvitaan myös koronan jälkeisessä jälleenrakentamisessa. . Näitä ovat hänestä väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys ja lisätarve työvoimalle. . Ja totta kai myös kirkkoon vaikuttavat yhteiskunnan moninaistuminen kulttuurien ja uskontojen osalta sekä teknologinen muutos – ja tietysti ilmastonmuutos. Kaikkien näiden muutoksien ja myös nykyisen pandemian aikana Saarikko toivoo, että kirkolla olisi rohkeutta tuoda elämiseen syvyyttä, koska jostakin ihmiset sitä syvyyttä etsivät. 4 KOTIMAA | 9.4.2021 uutiset. Kirkko kohtaa Saarikon mukaan samoja muutoksia kuin yhteiskunta muutenkin. Saarikon sekä opetusministeri Jussi Saramon alainen opetusministeriö vastaa muun muassa tieteestä, koulutuksesta, varhaiskasvatuksesta, taiteesta, kulttuurista ja liikunnasta. – Olin yhteyksissä moniin piispoihin, ja arkkipiispan kanssa meillä oli useita keskusteluja. Perustuslakivaliokunta piti esitystä liiaksi kansalaisten perusoikeuksiin kajoavana, perusratkaisultaan vääränä ja yksityiskohdissaan liian tulkinnanvaraisena. Kirkko on aina tuonut toivoa, ja sitä tarvitaan myös korona-ajan jälkeen. Hänellä on henkilökohtaista historiaa seurakuntalaisena, kerhonohjaajana ja Kirkkohallituksen työntekijänä. Ministeriön vastuualueista yhteiskunnassa erityisesti taide ja kulttuuri ovat kärsineet koronapandemiasta suuresti. Tätä kirjoitettaessa hallitus on perunut lakiesityksensä. Ministeri Saarikko vastaa hallituksessa uskonnollisten yhdyskuntien asioista. . Saarikko on pitänyt tärkeänä vuorovaikutusta kirkon kanssa koronapandemian aikana. – Tätä toivon ihmisenä, en niinkään ministerinä. | haastattelu | T iedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoo arvostavansa suuresti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa koronapandemian aikana. Keskustalaisena Saarikko kertoo arvostavansa sitä, että piispat liittyvät kukin myös oman alueensa ja maakuntansa keskusteluun. Saarikko kertoo pitäneensä tärkeänä, että lainsäädännön valmistelun loppusuoralla oltiin yhteistyössä eri uskontokuntien edustajien ja erityisesti evankelis-luterilaisen kirkon johdon kanssa. – Olen varma siitä, että tästä ajanjaksosta tulee kokemus, jota kukaan meistä ei elämänsä aikana unohda. koronan vaikutukset | Kirkkoasioista vastaavan ministerin Annika Saarikon mukaan myös kirkon pitäisi arvokeskustelussa muistaa ikäihmiset. Perutussa lakiesityksessä oli uskonnonvapauden varmistamiseksi myös liikkumisrajoituksien olosuhteissa pykälä, jossa nimenomaan todettiin oikeus sielunhoidollisiin tapaamisiin, kasteeseen ja hautaan siunaamiseen. Korona-aikana hän kertoo saaneensa voimaa esimerkiksi somessa julkaistuista hartauksista. Pandemiavuosi on Saarikon mukaan ollut historiallinen ja koskenut kipeästi kaikkia elämänalueita, myös kirkkoa. Annika Saarikko kertoo hoitaneensa kirkkoasioista vastaavan ministerin tehtävää mielellään. Ministeri Annika Saarikko: ”Toivon kirkolta elämiseen syvyyttä ja toivoa” Tästä on kyse . Lisäksi Saarikko toivoisi kirkolta tulevaisuuden toivon vahvistamista. – Pidänkin väestöpolitiikkaa yhtenä Suomen keskeisenä politiikan kysymyksenä. – Itse koen, että vuorovaikutus kirkon johdon kanssa on ollut hyvää. – Vaikka tartuntatautilain säännökset eivät ole kaikilta osin koskeneet suoraan uskonnollisia yhdyskuntia, erityisesti evankelis-luterilainen kirkko on pandemian aikana halunnut toimia tiiviinä osana yhteiskuntaa ja rakentaa korona-ajan todellisuutta. – Jos sitä ei tarjoa kirkko, sitä etsitään muualta. Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko vastaa hallituksessa myös uskonnollisten yhdyskuntien asioista. Erilaisissa akuuteissa kysymyksissä on myös ollut yhteydenpitoa. Lisäksi sen vastuualueeseen kuuluvat arkisto-, museoja yleinen kirjastotoimi – sekä kansankirkot ja muut uskonnolliset yhdyskunnat
– Tästä syystä arvokeskustelua kaivataan erityisen paljon jälleenrakentamisessa. Saarikon mukaan Suomi voisi olla muulle maailmalle malli siinä, miten ikääntymiseen suhtaudutaan. Uskonnollisen yhteisön jättävät tai erilaisia perinnäissääntöjä omalla tavallaan tulkitsevat ihmiset voivat joutua syrjimisen, eristämisen tai hylkäämisen kohteeksi. Itse pidän huhtikuun puoliväliriihtä poikkeuksellisen tärkeänä. – Se ei ole vain hengellinen tai uskonnollinen kysymys. Hänen oma huomionsa on jo kiinnittynyt koronapandemian jälkeiseen aikaan. Politiikan seuraaminen etäältä on ollut Saarikolle ehkä politiikan kokemuksistani tärkein. – Tässä asennemuutoksessa näen kirkollakin olevan roolin, sillä kirkolla on yhteiskunnan tahoista vahvin suhde ikääntyneeseen kansanosaan. – Asiat saivat mittasuhteita ja oleellinen erottui epäoleellisesta. – Siihen liittyvät vahvasti arvot ja pohdinta oikeudenmukaisuudesta, jatkuva punninta taudin torjunnan ja sen seurauksien lieveilmiöiden välillä. Kirkon osaaminen on välttämätöntä, ja yhteiskunnan pitää toimia tässä kirkon tukena. Siinä ei parane kadottaa omaa ihmisyyttään, koska sen jälkeen ei ole kompassia. Miten korjataan ja nostetaan Suomea talouden ja työn osalta. Saarikon oma vuosi ja ministeriys pandemian Suomessa on hänen mukaansa ollut kahtalainen. Mitä yhteiskunta voisi asiassa tehdä. Saarikko painottaa myös sosiaalipalveluiden ja vertaistukiryhmien roolia. Ajattelen niin, että ministeriys on poikkeuksellisen vaativa palvelutehtävä. Ministeri Annika Saarikko on Suomen Keskustan puheenjohtaja. Hän korostaa sitä, että vaikka luottamus puolueeseen ei gallupien mukaan ole hyvä, kuntavaalien ehdokashankinta on mennyt hyvin. – Se ei voi olla suhtautumistapamme. Mutta hallitusvastuun osalta: hallituksessa ollaan tai ei olla hallituksen linjan tai asioiden vuoksi, ja se veri punnitaan jo puoliväliriihessä. Kirkossakaan ei kannattaisi ajatella, että ”kun meillä on vain eläkeläisiä”, vaan pikemminkin ”onneksi meillä on heidät”! Suomessakin kuullaan ajoittain hengellisestä väkivallasta. Vaikeinta korona-ajan päätöksenteossa on Saarikon mielestä ollut poikkeuksellisen suuri epävarmuus. Saarikon mukaan väkivalta on aina yhteiskunnallinen ja juridinen asia. – Olen ollut ensin äitiyslomalaisena, seuraten politiikkaa ja hallituksen tiedonantoja televisiossa kotisohvalta lapsi sylissäni. – Myös juridinen vastuu ja yhteiskunnallinen vastuu toteutuu niiden kautta. Ratkaisevaa on, onko hallituspuolueilla riittävän samanlainen näky. Hän toivoo, että kirkkokin muistaisi arvokeskustelussa ikäihmiset. – Hengellisen väkivallan uhri ei koskaan saisi jäädä yksin. – Puoliväliriihi, joka määrittelee hallituksen seuraavan kahden vuoden ajanjakson, käydään ennen kuntavaaleja. Onko lainsäädäntömme ajan tasalla. Palasin tapahtumien ytimeen elokuussa ja syyskuussa puolueen puheenjohtajaksi. – Mitä tulee hallitukseen, siellä ollaan tai sieltä lähdetään asioiden vuoksi. Miten silloin rakennetaan uutta Suomea ja nähdään ne heikossa asemassa olevat, jotka nyt jäivät näkymättömiksi. Ikääntyneiden elämänkokemusta pitäisi arvostaa. Emme ole vieläkään ymmärtäneet, että ikääntyminen ja eläkkeellä olo tarkoittaa monta erilaista elämänvaihetta ja todellisuutta, myös perheja peruspalveluministerinä toiminut Saarikko sanoo. Politiikan seuraaminen etäältä auttoi erottamaan oleellisen epäoleellisesta. Hän pitää tärkeänä, että luterilainen kirkko itse on puuttunut hengelliseen väkivaltaan. JUSSI RYTKÖNEN Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikko on seurannut koronavuotta myös vanhempainvapaalta käsin. Kysymys ei ole Saarikolle helppo. Hallituspuolueen kannatus on gallupien mukaan ollut pitkään alamaissa. Toinen iso ongelma liittyy Saarikon mukaan mielikuvaan, että huoltosuhde on ikävä kuluerä, joka pitää hoitaa. 5 KOTIMAA | 9.4.2021. Olen luottavainen vaalien suhteen, yhtään ääntä ei vielä ole annettu. Hän vertaa pandemiaa ja sen väistymistä tsunamiin: vasta seuraavana aamuna tiedetään, mitä se oikeasti tuhosi. – Minusta yhteiskuntamme suhde ikääntymiseen on ongelmallinen. Jos kesäkuun kuntavaalit eivät Keskustan kannalta menisi hyvin, vaikuttaisiko se puolueen kenttäväen haluun olla hallituksessa. | Kuva: Olli Seppälä ” Ministerinä ei parane kadottaa omaa ihmisyyttään, koska sen jälkeen ei ole kompassia. Kuntavaalitulos ei siis vaikuttaisi haluun olla hallituksessa. Kysymys on silloin rikoslain mukaisesta pahoinpitelystä. Saarikko kertoo erityisesti ajattelevansa lasten ja nuorten kuvaa tulevaisuudesta sekä ikäihmisten yksinäisyyttä
Sitten äänteet yhdistetään kirjaimiin. Opettajien vaihtuvuus on ollut tässä projektissa hyvin pientä, naiset pitävät työpaikoistaan kiinni ja ovat omistautuneita. Vähitellen kirjaimista ja äänteistä ryhdytään muodostamaan yhä monimutkaisempia sanoja. Opettajien koulutus kestää kymmenen päivää. Lukuryhmien opetuksessa käytetään niin kutsuttua foneettista menetelmää, joka on helppo oppia ja käyttää. Menetelmässä kuunnellaan ja tunnistetaan ensin uusi opittava äänne tavuista ja sanoista. Lukutaito luo tasa-arvoa, edistää demokratiaa ja mahdollistaa nousun äärimmäisestä köyhyydestä. Koulutuksessa käydään läpi oppitunnit ja harjoitellaan niitä paljon ryhmissä. – Monille on myös tärkeää oppia tunnistamaan kännykästä nimiä ja pystyä lukemaan tekstiviestejä. 6 KOTIMAA | 9.4.2021 uutiset. Oppimateriaalit valmistetaan aapistyöpajoissa, joihin paikalliset Pipliaseurat etsivät paikallisista yhteisöistä ja seurakunnista vastuuhenkilöitä, joilla on kokemusta esimerkiksi raamatunkäännöstyöstä. Koulutukseen tulevilta edellytetään alakoulun oppimäärää vastaavat taidot sekä lukuja kirjoitustaito nimenomaan sillä kielellä, jota hän tulee opettajana käyttämään. Yhdessä lukutaitoluokassa on noin koulutus | Maailmassa on yhä yli 773 miljoonaa lukutaidotonta aikuista, joista kaksi kolmasosaa on naisia. Lukemisen ymmärtämistä kehitetään niin, että opettaja kyselee luettujen tekstien sisällöistä. Naisten lukutaito edistää demokratiaa ja lasten hyvinvointia ” Kyläpäälliköt osaavat hyvin arvioida, ketkä sopivat lukutaito-opettajiksi. Ensimmäisten lukutaitoryhmien parissa tehty tutkimus osoitti, että niistä naisista, jotka aloittivat lukutaitoryhmässä opiskelun täysin alkeista ja pääsivät osallistumaan lukutaitotestiin, jopa 70 prosenttia läpäisi testin. Opetuksessa hyödynnetään kuvia ja sanoja. Se on hienoa ja helpottaa projektin onnistumista, Ari Vitikainen sanoo. Lisäksi liikkuminen helpottuu, jos voi lukea kylttejä ja ohjeita. Kaikki lukuryhmäläiset saavat oman aapisen ja kirjoitusvihkon. Pipliaseurojen Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma alkoi vuonna 2017 Malawista. Lukemisen sujuvuutta treenataan pienillä teksteillä, jotka ovat aluksi yksittäisiä sanoja tai kahden sanan lauseita. Olemme tehneet työtä sekä muslimikylissä että kristityissä kylissä ilman konflikteja, Vitikainen kertoo. Viimeinen lause vaatii todellista lukutaitoa eikä ole arvattavissa. Lukuharjoitteissa käytetään aina vain niitä kirjaimia, jotka on jo ehditty opiskella. Oppimateriaali sopii kaikille uskonnosta riippumatta. Lukutaito-opettajien rekrytoinnissa heidän sanansa painaa paljon. Lukutaito-opettajiksi etsitään ensisijaisesti oman kansanryhmän naisia, jotka ovat rehellisiä, raittiita ja motivoituneita ja ymmärtävät kylän uskontoa ja kulttuuria. Opettajalla on käytössään liitutaulu, jolla harjoitellaan myös kirjoittamista, Vitikainen kertoo. Tämän jälkeen käynnistetään testiluokat, joissa materiaalit ja opetus arvioidaan ennen varsinaisten lukutaitoluokkien alkua. Pipliaseurojen Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma on muuttanut jo tuhansien naisten ja perheiden elämää. Naisten lukutaito-opetuksen on havaittu myös vaikuttavan myönteisesti lasten kehitykseen ja kouluttautumiseen. Nyt se on levinnyt myös Etiopiaan, Keniaan, Namibiaan ja Tansaniaan. Testi koostuu kolmesta eri tasoisesta lauseesta, jotka on tarkkaan suunniteltu. – Lukutaito omalla äidinkielellä on ihmisoikeus, joka kuuluu kaikille. Suomen Pipliaseuralla oli keskeinen rooli lukutaito-ohjelman käynnistämisessä. Aapisen ja lisälukutaitomateriaalin aiheet nousevat oppilaille tutusta arjen elämänpiiristä, jolloin ymmärtäminen ja oppiminen on luontevaa. Lukutaito ehkäisee huijatuksi tulemista ja mahdollistaa Raamatun lukemisen. Sanoja pilkotaan ja rakennetaan uudelleen. Lukutaito-ohjelman toimivuuden kannalta on ollut olennaista tehdä tiivistä yhteistyötä kyläpäälliköiden kanssa. Tähän mennessä noin seitsemän kuukauden mittaisen lukutaitoluokan on käynyt reilut 5 000 naista neljällä eri vähemmistökielellä. | lukutaitotyö | K un nainen oppii kirjoittamaan oman nimensä, eikä hänen tarvitse enää käyttää peukalon jälkeä allekirjoituksena, se on hänelle valtavan voimauttavaa, kertoo lukutaitotyön asiantuntija Ari Vitikainen Suomen Pipliaseurasta. – Opetus tapahtuu usein keskellä kylää puun alla tai yksikertaisissa luokkahuoneissa. Opettajalla ei saa olla rikosrekisteriä ja hänen on tultava hyvin toimeen kaikkien kyläläisten kanssa. – Kyläpäälliköt osaavat hyvin arvioida, ketkä sopivat tällaiseen tehtävään. Tavoitteena on, että ohjelman myötä 20 000 naista oppii lukemaan. Joka tunnilla opetellaan uusi kirjain ja äänne
Arvontaan osallistuvat kaikki Askel-lehden tilaajat. Vitikaisen mukaan yhteistyö on lukutaitotyössä valtavan tärkeää. SUMUINEN MAISEMA ON MIELENTILA TEEMU RINNE: OLLI VALTONEN: HETKI LUONNOSSA: Mikä auttaa uupunutta. EMILIA KARHU Lue lisää: Agricola.fi Lukutaito-ohjaaja Martha Makalani tarkistaa oppilaiden kotitehtäviä jao-kylässä Malawissa. Lukutaitotyötä koordinoivat paikalliset Pipliaseurat yhteistyökumppaneinaan kirkot ja paikallishallinto. | Kuva: Ari Vitikainen/ Suomen Pipliaseura Kaikki huhtikuussa Askel-lehden tilanneet osallistuvat arvon taan, jossa voi voittaa Club for five cd-levyn nimikirjoituksilla varustettuna. Mukaan ryhmiin pyritään saamaan kaikki halukkaat. 25 opiskelijaa. 28 kirjaimen oppiminen tapahtuu luonnollisesti nopeammin kuin vaikkapa Etiopiassa xamtangan kielen 150 fidelin oppiminen. Lukutaitoa naisille Afrikassa -ohjelma toteutetaan Suomen Pipliaseuran tuella ja ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin. Tärkeä yhteistyökumppani on myös SIL International -järjestön Afrikan osasto, jolla on lukutaitotyöhön erikoistuneita konsultteja. Näin syntyy Tuomasmessu Koti paloi, tärkein säilyi Maaret Kallio: Tartu toivoon Lotta Svärd 100 vuotta irtonumero 9,50 € 4/21 PUUTARHA: PIHOJEN KESTÄVÄT KAUNOTTARET puh. Kokoontumisia on vähintään kolme kertaa viikossa ja yksi tapaaminen kestää kaksi tuntia. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. (Cd-levyjä arvotaan 5 kpl, yksi cd/tilaaja) Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la TICO SUKELSI KEVÄTJÄIHIN HURMOSTA VAI HILJAISUUTTA. 7 KOTIMAA | 9.4.2021. Ryhmä kokoontuu 6-12 kuukautta. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Jokaiselle maalle on nimetty konsultti, joka ohjaa ja arvioi työn edistymistä omalla alueellaan. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja se päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. SIL-järjestöjen ja Yhtyneiden Raamattuseurojen yhteistyösopimus mahdollistaa lukutaitotyön kehittämisen ympäri maailmaa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. – Esimerkiksi Malawissa anglikaanikirkko ja pari muuta lähetysjärjestöä on lähettänyt opettajia meidän koulutuksiin ja he ovat vieneet oppia sitten omille työalueilleen, Vitikainen kertoo. + 14,9 snt/min. Siksi oppituntien välit eivät saa olla pitkiä, Vitikainen sanoo. – Suomen ulkoministeriön rahoitus on taannut työn laadun, koska ministeriön vaatimukset ovat korkeat, Vitikainen sanoo. Tilauskoodi: CFF4/21 6 kk vain 39 € Tarjous Askel-lehden tilaajille merkityksellistä mediaa Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Ari Vitikaisella itsellään on laaja kokemus aikuislukutaitotyöstä. Jos tulijoita on enemmän kuin ryhmiin mahtuu, aloitetaan kylässä seuraavana vuonna uusi ryhmä. Ryhmän kesto riippuu jonkin verran sekä kylän tilanteesta että opiskeltavasta kielestä. – Aikuiset unohtavat oppimansa helpommin kuin lapset. 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Arvonta suoritetaan 30.4.2021 ja voittajille ilmoi tetaan henkilökohtaisesti. Kotkalainen luokanopettaja on opiskellut lukutaitotyötä sekä Englannissa että Yhdysvalloissa ja työskennellyt perheineen 15 vuotta Kambodžassa ja Laosissa
| Syyria | Seurakuntien metsien hiilivarastot kartoitettu Luonnonvarakeskus on tehnyt raportin, jossa kartoitettiin seurakuntien ja seurakuntayhtymien metsien hiilensidontaa ja hiilivarastoja. Nyt yli 200 000 homsilaista on palannut takaisin lohduttomassa kunnossa oleviin koteihinsa. Näillä nuorilla oli halu rakentaa parempaa Syyriaa, kuitenkin he elivät jatkuvan epävarmuuden keskellä. Kirkkoon suositus sidonnaisuuksien ilmoittamisesta Kirkkohallituksen täysistunto on antanut suosituksen sidonnaisuuksien ilmoittamisesta evankelis-luterilaisessa kirkossa. – Syyriassa kaikki on ollut ekumeenista jo tuhansia vuosia. Nyt surtiin myös sitä, että kolme tiimin jäsentä oli saanut kutsun armeijaan. Kymmeniä tuhansia taloja tuhottiin ja lähes puolet kaupungin väestöstä joutui jättämään kotinsa. – Kirkolla on vahva halu pysyä isiensä mailla. Tiedämme että meillä on toivoa ja pessimismille ei enää ole tilaa. Jotkut huokaisivat helpotuksesta, toiset kertoivat ystävän taloon osuneesta kranaatista. Kymmenen surullista vuotta reportaasi | Syyrian sota sai alkunsa kansannoususta maaliskuussa 2011. Jalal Sabbagh on kuitenkin optimistinen Syyrian tulevaisuuden suhteen. Hän uskoo, että muun muassa Yhdysvaltojen Syyrian hallinnolle asettamien sanktioiden poistaminen edistäisi rauhaa, syyrialaisten työllistämistä ja palautumista normaaliin. | lyhyesti | K eväällä 2018 tulin hotellin aamiaishuoneeseen Syyrian Tartusissa. Sanktiot ovat myös vaikeuttaneet koronan vastaisessa taistelussa negatiivisesti, koska maskeja ja muita tarvikkeita ei ole saatu hankittua tarpeeksi. Jokaisen päivän ensimmäinen tehtävä oli tarkistaa, oliko yön aikana heidän läheisilleen tapahtunut jotain pahaa. Kansan vaatimuksiin vastattiin kovalla kädellä. Ajattelemme kaikista syyrialaisista tasavertaisesti. Kun ohitimme saattueen, venäläinen sotilas heitti muovipullon suoraan automme ikkunaan säikäyttäen meidät pahasti. Raportissa todetaan, että lyhyellä aikavälillä hiilinielun lisäämisessä painottuu metsän hiilivarastojen säilyttäminen. Se tarkoittaa raportin mukaan hakkuiden radikaalia vähentämistä. Mennäkö armeijaan vai paeta Libanoniin sotilaskarkurina. Erityisesti koulujen ja terveyspalvelujen avautuminen on rohkaissut monia palaamaan takaisin. Sidonnaisuuksien ilmoittamisen kannalta merkittävänä pidetään osakkeenomistusta tai muuta omistusta, joka antaa yli 20 prosentin äänivallan. Rauhallinen kansannousu kääntyi sisällissodaksi ja muuttui inhimilliseksi katastrofiksi. Antiokian ortodoksisen kirkon avustusjärjestön GOPA:n aluekoordinaattori Jalal Sabbagh johtaa Homsin kaupungissa kirkon jälleenrakennusohjelmaa. – Teemme työtä syyrialaisina palataksemme takaisin normaaliin elämään sodan kärsimyksien jälkeen. Jalal Sabbagh näkee, että kaikkien sotavuosien jälkeen Syyria on nousemassa jaloilleen, vaikka haasteet ovat valtavat erityisesti infrastruktuurin ja peruspalveluiden suhteen. 8 KOTIMAA | 9.4.2021 uutiset. Olisiko isänmaallista joutua eturintamalle ampumaan omia maanmiehiään. Vaikka monet kirkot ja luostarit ovat kärsineet ankaria tuhoja, ovat eri kirkkokunnat Sabbaghin mukaan yhdessä osallistuneet pyhien tilojen, koulujen ja asuntojen kunnostamiseen. Sanomalehti Keskisuomalainen kertoi 23.3., että Olavi Virtanen on kuollut noin kolme viikkoa sitten. – Jokainen kivi, jonka syyrialaisina laitamme takaisin paikalleen, johtaa rauhaan. Pöydässä paikallisen kumppanimme tiimi selasi kännyköitään. Päästyämme Latakiaan, eräs seurueestamme tuumasi: – Sodan ensimmäinen uhri on totuus ja sitä uhria ei Syyriassa haluta haudata koskaan, koska sen raahaaminen kaduilla antaa uutta voimaa ja oikeutusta jatkaa väkivaltaa. Ajoimme maaliskuussa 2018 venäläisen sotilassaattueen ohi Syyrian rannikolla. Terroristijärjestön iskut ovat lisääntyneet ja sillä on edelleen arviolta 10 000 taistelijaa Irakissa ja Syyriassa. Sen lisäksi GOPA on kunnostanut kouluja ja terveyskeskuksia. Sen seurauksena yli 12 miljoonaa syyrialaista on paennut kodeistaan ja arviolta puoli miljoonaa kuollut. Vasta pidemmällä aikavälillä myös kasvun lisääminen olisi laskelmassa tärkeässä roolissa. Sidonnaisuusilmoitus suositellaan tehtäväksi, jos luottamushenkilöllä tai johtavalla viranhaltijalla on johtotehtäviä tai luottamustoimia elinkeinotoimintaa harjoittavassa yrityksessä tai muussa yhteisössä. Seurakunnissa, seurakuntayhtymissä, hiippakunnissa ja kirkkohallituksessa tulee erikseen tehdä päätös siitä, miten suositusta sovelletaan. Maaliskuussa tuli kymmenen vuotta täyteen siitä, kun syyrialaiset nousivat protestoimaan Bashar al-Assadia vastaan vaatien poliittista muutosta. GOPA on avustanut vuodesta 2015 lähtien 1 600 asunnon remontointia. Olikohan hän ylpeä tuhotusta kotimaastaan. Aineisto kattoi 230 seurakuntatalouden noin kaksituhatta kiinteistöä, joiden alueilla laskentaan mukaan otettua metsäalaa oli yhteensä noin 130 000 hehtaaria. Kymmenen sotavuoden jälkeen Assad hallitsee edelleen Venäjän ja Iranin tuella suurinta osaa Syyriasta. Homsin piiritys kesti kolme vuotta ja jätti jälkeensä valtavan tuhon. Sodasta ovat kärsineet kaikki syyrialaiset uskontoon, sukupuoleen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta. Myös Yhdysvalloilla ja Turkilla on edelleen joukkoja Syyriassa eikä Isistäkään ole vielä lyöty. Maa on nousemassa hiljalleen jaloilleen, vaikka haasteet ovat valtavat. Presidentti Bashar al-Assad katseli meitä ilmeettömästi seinälle ripustetussa kuvassa. Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin päätös Virtasen irtisanomisesta saa siten lainvoiman. Ilmoitus suositellaan tehtäväksi myös omaisuudesta ja omistusosuuksista, jotka on hankittu liiketai sijoitustoimintaa varten. Tämä on mahdollistanut lähes kahden tuhannen perheen paluun kotiin. Jokainen käsi, joka ojentuu auttamaan syyrialaista perhettä, auttaa vähentämään sotavuosien taakkaa. Konneveden entisen kirkkoherran irtisanominen saa lainvoiman Korkein hallinto-oikeus on hylännyt Konneveden seurakunnan irtisanotun kirkkoherran Olavi Virtasen valituslupahakemuksen
| Kuvat: Olli Pitkänen ” Jokainen kivi, jonka syyrialaisina laitamme takaisin paikalleen, johtaa rauhaan. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan. Monille suomalaiselle tuli tutuksi GOPA:n johtaja arkkimandriitta Alexi Chehadeh. Syyrialaisilla on paljon kärsivällisyyttä, uskoa ja halua rakentaa Syyria uudelleen, Jalal Sabbag muistuttaa. Vaikka kotiin on vain 60 kilometriä, ei rajan toiselle puolelle ole mitään asiaa. Kymmenen vuotta sitten alkanut sota näkyy Homsin kaupungin katukuvassa ja Homs Academy -koulun tiloissa. Suruksemme isä Alexi menehtyi koronaan viime syksynä. Olimme tulossa vaaralliselle alueelle ja isä Alexi katsoi paremmaksi istua edessä. Ystäväni ja entinen työtoverini on asunut Za´atarin pakolaisleirillä Jordaniassa vuodesta 2013 lähtien perheensä kanssa. Profeetat, uskonnot ja sivilisaatiot ovat kulkeneet sen kautta. Se hävittiin jo lähtöviivoilla. 9 KOTIMAA | 9.4.2021. Syyria on kohdannut monta sotaa ja valloittajaa, mutta aina palannut alkuperäiseen kauneuteensa. Tiesululla sotilaat, niin kristityt kuin muslimit, suutelivat Alexin käsiä syvän kunnioituksen vallassa ja kristityt lisäksi ristiä. Heitä rakas kotimaa ei ota avosylin vastaan. Istuin etupenkillä, kun hän pyysi minua siirtymään takapenkille. Aistin takapenkiltä pyhän kunnioituksen uskonnosta riippumatta. – Syyria on 7 000 vuotta vanha yhteiskunta. Nyt monet heistä ovat palaamassa takaisin Syyriaan. Hän kertoi chatissa, että usko paremmasta tulevaisuudesta alkaa hiipua kahdeksan pakolaisleirivuoden jälkeen. Kaikki autot tarkastettiin huolellisesti, mutta kukaan ei nähnyt tarpeelliseksi tutkia isä Alexin autoa. Syyrian väkiluvusta noin kymmenen prosenttia on kristittyjä. Satoja tuhansia heistä on paennut sotavuosien aikana maasta. Syyrian kansa ansaitsisi parempaa, mutta sitä parempaa on vain niukasti tarjolla. Ajoimme kesällä 2017 Isä Alexin kanssa Syyriassa. Monet syyrialaiset ovat innoissaan palaamassa kotimaahansa, mutta kaikilla ei kuitenkaan ole samaa mahdollisuutta. OLLI PITKÄNEN Kirjoittaja on työskennellyt Kirkon Ulkomaanavun palveluksessa Syyrian pakolaisten parissa Lähi-idässä vuosina 2015–2018. Osa pakolaisista lasketaan valtion vihollisiksi, sotakarkureiksi tai toisinajattelijoiksi. Syyrian sodassa ei ole voittajia. Hän veti kaapunsa alta ison ristin rinnalleen
Olennaiseksi kysymykseksi hankkeessa nousi, kenen turvallisuudesta puhutaan, kun tehdään turvallisuustyötä. Yhteiskunnassa kuitenkin vieroksutaan erilaisuutta, ja se herättää pelkoja. Vartiointiliikkeet ovat suurempi haaste. Hankkeessa kehitettiin syrjinnänvastaista työtä. Hyvin hitaasti on siirrytty kysymään, millainen on näiden ihmisten turvallisuustilanne Suomessa ja kuinka heidän ihmisoikeutensa toteutuvat, sanoi hankkeen projektityöntekijä ja seminaaria juontanut Marjaana Toiviainen. Hän totesi myös, että tasavertaisuus ja yhdenvertaisuus eivät ole sama asia. Tästä esimerkkinä Taponen mainitsee keskustelun kerjäämisen kriminalisoinnista. – Suuri osa julkisesta tilasta on kaupallisten toimijoiden omistuksessa. Kaikissa kolmessa maassa koulutettiin turvallisuusalan edustajia, toimittajia ja juristeja. Turvallisuus tarkoittaa Taposen mukaan elämää ilman jatkuvaa huolta, ahdistusta, pelkoa, kipua ja äärimmäistä köyhyyttä. Sillä yritetään määritellä tietty ihmisjoukko turvallisuuden ulkopuolelle. – Moni luulee, että ongelmia ei ole, vaikka kyse on siitä, ettei niitä tunnisteta. – Heti tulee syytteitä, että joitakin ryhmiä hyysätään. – Välttelemme asemalla liikkumista, kun pahat vartijat ovat töissä. Lempiö puhui maaliskuussa Helsingin Diakonissalaitoksen seminaarissa, joka käsitteli siirtolaistaustaisia romaneja ja moniperusteista syrjintää. Liikkuvan väestön kohtaamien ihmisoikeusrikkomusten tunnistaminen ja varsinkin niistä raportointi eteenpäin on heikkoa kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Kun nainen kertoi ongelmista vartijoiden kanssa Iso Numero -lehdessä työskentelevälle suomalaiselle miehelle ja tämä kävi puhumassa vartijoille lehtimyyjien puolesta, tilanne helpottui vähän. Nainen painotti, että varkaita pitää rankaista, mutta muita samaan ihmisryhmään kuuluvia ei saa rankaista toisten tekemien rikosten vuoksi. Kyseessä oli Suomessa, Italiassa ja Espanjassa toteutetun kaksivuotisen Discrikamira-hankkeen päätösseminaari. Poliisien ja yksityisten vartiointiliikkeiden edustajien asenteissa on siirtolaistaustaisten romanien mukaan ero kuin yöllä ja päivällä, vaikka tätä ei voi yleistää kaikkiin yksilöihin. Yhdenvertaisuuden edistämiseen kuuluu, että niille, joilla on vähemmän, annetaan enemmän. Pandemia on elvyttänyt rasismia Euroopassa ” Välttelemme asemalla liikkumista, kun pahat vartijat ovat töissä. Kaikki yhteiskunnassa ovat yhtä arvokkaita ja kaikilla on oikeus turvallisuuteen yksilöllisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. – Retoriikka on pitkään keskittynyt vinoutuneesti siihen, että siirtolaistaustaiset romanit olisivat uhka yhteiskunnalle. – Turvallisuus täytyy nähdä laajasti. On raskasta tehdä koko päivä myyntityötä pääsemättä vessaan. 10 KOTIMAA | 9.4.2021 uutiset. Kokemusasiantuntijana seminaarissa kuultiin keski-ikäistä liikkuvaan väestöön kuuluvaa romaninaista, joka myy Iso Numero -lehtiä Helsingin rautatieaseman kulmilla. Helsingin poliisilaitoksen ennalta estävän työn johtaja, ylikomisario Jari Taponen painotti, että poliisi ei ole vain valtaa edustavien poliisi, vaan nykyisen strategian mukaisesti kaikkien poliisi. Hänen mukaansa jotkut vartijat ovat asiallisia, mutta jotkut toimivat hyvin rasistisesti. Espanjassa on romanijärjestö Kamiran avulla viety jo 15 liikkuvaan romaniväestöön liittyvää ihmisoikeusrikkomusta oikeuteen asti ja saatu uhreille myös korvauksia. Sen avulla halutaan poliisille keino puuttua asiaan. Myös viranomaiset ja juristit tarvitsevat lisäkoulutusta yhdenvertaisuusasioista. Sen toteuttaminen ei ole poliittisesti helppoa. Yhteistyö poliisien kanssa on tuottanut vähitellen tuloksia. Henkilöille itselleen syrjintä on liikkuva väestö | Siirtolaistaustaisten romanien tilanne on vaikeutunut koronan myötä entisestään niin kotimaissaan kuin Suomessa. Uhrit ja järjestöt tarvitsevat tietoa, miten viedä asioita eteenpäin. Osa ei päästä siirtolaistaustaisia romaneja lainkaan vessaan eikä anna heidän lämmitellä sisätiloissa. Turvallisuus ja oikeusturva kuuluvat kuitenkin kaikille. Taposen mukaan poliisi tekee paljon työtä, jotta eri ryhmät voisivat luottaa poliisiin, eikä yhteisöissä synny omia ”turvajärjestelyjä”, joissa otetaan oikeus omiin käsiin. – Kriminalisointi ei kuitenkaan poista sosiaalista ongelmaa. | ihmisoikeudet | O n shokeeraavaa ja surullista, että Suomessa ei ole ollut oikeudessa vielä ainoatakaan siirtolaistaustaisten romanien syrjintään liittyvää tapausta, sanoo yhdenvertaisuusja ihmisoikeusasioihin erikoistunut juristi Heidi Lempiö
Tarvitaan riittävästi resursoituja totuusja sovitteluprosesseja. – Amerikassa on herätty Black Lives Matter -liikkeen myötä tekemään aktiivisesti tiliä rasismin kanssa, mutta samaan aikaan Euroopassa pandemia on vain elvyttänyt romaneihin kohdistuvaa rasismia. Myös luottamus viranomaisiin voi olla heikkoa oman kotimaan kokemusten valossa. Rajallisten terveydenhuoltopalvelujen myötä myös perussairaudet lisäävät merkittävästi koronariskiä. Kotimaissaan Itä-Euroopan romanit ovat erityisen haavoittuvaisia asuinolojen heikkouden vuoksi. Eurooppalaiset eivät ymmärrä romaneihin kohdistuvan rasismin ja syrjinnän pitkiä historiallisia juuria, sanoi romaniaktivisti ja etnomusikologi, väitöstutkija Ioanida Costache Stanfordin yliopistosta. Moniperusteista, kerrostunutta syrjintää ei myöskään tunnisteta oikeusprosesseissa. Uudessa Intersect Voices in Europe -projektissa paneudutaan tähän aihepiiriin. Jopa armeija on asetettu valvomaan perusteettomia karanteeneja ja eristys on johtanut lopunkin toimeentulon menettämiseen. Orjat eivät ole voineet kerätä varallisuutta, Costache huomautti. – Emme saa enää ajatella romaneja ”ongelmana”, jotka meidän on ”ratkaistava”. Tämä oli natsien lähestymistapa, ja heidän ratkaisunsa oli tuhoaminen. Euroopassa keskitytään Costachen mukaan puhumaan siitä, kuinka romaniyksilöt eivät noudata yhteiskunnan normeja, vaikka pitäisi puhua rakenteista, joita yhteiskunta on luonut estämään syrjäytettyjen yhteisöjen elämää. Romaniaktivisti ja tutkija Ioanida Costache. Kouluissa pitäisi opettaa esimerkiksi romanien orjuuden pitkästä historiasta ja romanien kansanmurhista. Suomessa liikkuvan väestön tilannetta on heikentänyt toimeentulon radikaali väheneminen, julkisten tilojen sulkeminen ja katutyön hygieniariskit. EMILIA KARHU arkipäivää, johon on totuttu. Rasismin taustalla on Costachen mukaan rodun käsite, jonka avulla on pyritty oikeuttamaan valkoisten taloudellinen ja poliittinen ylivalta kautta maailman. Kielitaidon puute estää näytön keräämisen. EMILIA KARHU Romanien kansallispäivää vietettiin 8.4. – Traumasta paraneminen on mahdotonta ilman vastavuoroisuutta. | Kuva: Borislav Borisov Puhe romaniongelmasta on natsipuhetta 11 KOTIMAA | 9.4.2021 11. | Kuva: Stanfordin yliopisto Liikkuvan väestön kohtaamien ihmisoikeusrikkomusten tunnistaminen ja varsinkin niistä raportointi eteenpäin on heikkoa kaikilla yhteiskunnan tasoilla, todettiin juuri päättyneessä Discrikamira -hankkeessa. Korona on vaikeuttanut Euroopan liikkuvan väestön tilannetta sekä kotimaissaan että Suomessa. Humanitaarinen apu näille ihmisille on ollut hyvin heikkoa. Heidät huomioidaan erittäin harvoin kansallisissa koronatukijärjestelmissä, Toiviainen sanoi. Liikkuvan romaniväestön tukena on vain vähän aktivisteja. – Myös rasismi ja poliisiväkivalta on lisääntynyt. – Yhteiskunnan peruspalvelujen pitäisi kuulua yhdenvertaisesti kaikille, Toiviainen totesi. Vuosisatainen taloudellinen ja sosiaalinen hyväksikäyttö näkyy suoraan myös Itä-Euroopan nykyromanien elinolosuhteissa ja taloudellisessa asemassa. Vieraassa järjestelmässä uhrit eivät tiedä oikeuksistaan tai osaa tehdä kanteluita ja rikosilmoituksia
Kun korona helpottaa, on edelleen niitä, jotka eivät kykene kirkkoon esimerkiksi liikuntarajoitteiden tai maaseudun olemattomien liikenneyhteyksien vuoksi. Jotkut seurakunnat näissä kirkoissa viettävät ehtoollista striimin välityksellä. Tämä on siis esitetty ehtoollista korvaavana toimenpiteenä. Tuomiokapituli antaa tarvittaessa niistä täydentäviä ohjeita.” Kirkkojärjestyksen mukaan (KJ 2. Radion tai television jumalanpalvelukseen tai messuun osallistumista ei ole saarnattu synniksi. Etäyhteyden kautta asetetut ehtoollisaineet voidaan sitten nauttia kotona. Totta, jumalanpalveluksiinkin nämä ovat liittyneet jo vuosisatoja, ja silti radiota ja televisiota voitiin ryhtyä niissäkin käyttämään. Joskus on vain myönnettävä, että emme tiedä. Miksi mainitut sopimukset eivät olisi totta meikäläisen luterilaisen osallistumiseksi heikäläisiin etäehtoollisiin. Joskus on sanottu, että pakkoa on vain kuolema. Usein tulee hyvän asian tukemiseksi ostettua sellaista, mitä oikeasti ei tarvitse. Nyt pähkäillään kysymystä, milloin on aivan välttämätöntä. Piispa Revon mukaan ( Radio Dei 1.4.20 mukaan) ehtoollisen viettoon liittyy tietty muoto ja perinne. Kun ehtoollista vietetään säädetyillä tavoilla, miksei radion tai television äärellä voisi myös osallistua ehtoolliseen kuuntelupisteessä olevien aineiden kautta. ”Selvää on, etteivät luterilaisen kirkon ehtoolliskäsitys tai kirkkojärjestys mahdollista itse kodeissa kirkosta striimatun messun tahtiin vietettyjä etäehtoollisia”, sanoo Tampereen piispa Matti Repo kirjeessään hiippakuntansa kirkkoherroille (25.3.20). Pirjo Pyhäjärvi 25.3. Pandemiassa välttämättömällä tarkoitetaan päinvastaista, ennenaikaisen kuoleman välttämistä. Miten kävi perinteelle. Jos tuomiokapituli tämän erityisesti hyväksyisi (KL 4.2), niin myös kirjain tulisi täytetyksi. Jos oppisimme lahjoittamaan ilman, että saamme siitä jotakin vastineeksi, nettotuotto keräyskohteeseen olisi ehkä suurempi eikä lahjoittajalle kertyisi tarpeetonta rojua. Markku Jalava 24.3 Myyjäisissä järjestetään yleensä myös pieniä arpajaisia. Jos ne ovat totta myös tässä, pitäisi ryhtyä toimiin, että vastaava käytäntö vakioituisi pikaisesti myös omassa kirkossamme. ” Etäyhteyden kautta asetetut ehtoollisaineet voitaisiin nauttia kotona. Piispallisen kaitsennan tulee olla rinnalla kulkemista, tukemista, kuulemista, vuorovaikutusta, ei sitä mitä kapituli nyt tekee, eli rankaisee, kiusaa ja käyttää väärin valta-asemaansa. B 9) ”ehtoollista saadaan viettää, paitsi kirkossa, seurakunnan siunauskappelissa ja kappelissa, myös muussa paikassa, jonka tuomiokapituli on kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvoston esityksestä tähän tarkoitukseen hyväksynyt.” Ja ”ehtoollista saadaan tilapäisesti viettää kirkkoherran valvonnassa myös muualla kuin kirkossa tai 2 momentin mukaisesti hyväksytyssä paikassa”. Kai Sadinmaa 19.3. Kirkkolain mukaan (KL 4.2) ”jumalanpalveluksista, sakramenteista ja kirkollisista toimituksista määrätään kirkkojärjestyksessä ja kirkkokäsikirjassa. Mutta sitä en ymmärrä, että terveysja lääkintäviranomaiset thl, stm, avi ja hus ovat välttämättömyydestä niin erimielisiä. Tarpeetonta tavaraa on nurkissa muutenkin jo riittävästi. Voisiko vaihtoehtoisesti antaa selvää rahaa ostamatta mitään. Järviset, salmiset, niemiset ja keitä heitä onkaan, saattavat olla aivan päinvastaista mieltä. Minuun kohdistuva juridinen kaitsenta ja sanktioilla pakottaminen ei ole enää tätä päivää. Piispojen mukaan jumalanpalvelusten seurakunta muodostuu niihin etäyhteyksin osallistuvista. korvaa Yön yli nukuttuani ymmärrän, ettei minulla ole vaihtoehtoja. Ostan arpoja kannatuksen vuoksi, mutta usein toivon, että en voittaisi mitään. Missä viipyy etäehtoollinen. Kotimaa.fi blogeissa sanottua E htoollisen vietosta tulee ongelma, jos seurakuntalainen riskiryhmäläisenä tai muuten tartuntaa varovana ei tohdi koronan pelosta mennä kirkkoon. Säilyi muuntuneena ja ehkä jopa parantuneena. Matti Hernesaho kirjoitti jo syksyllä ( Kotimaa 16.10.20) digiehtoollisesta myönteisen kaipaavasti. Odotin keskustelun lähtevän käyntiin, vaan eikö mitä. Yhteyden ja sakramentin kaipuuseen on olemassa erityisiä rukouksia, joita messussa on hyvä käyttää. Kun osallistuminen tapahtuu radion tai television kautta ja kun lähetyspaikassa toimitettavan ehtoollisen toimittajana ja jakajana on pappi, täyttyy pykälä jakajasta (KJ 2.12). – – Usein kehotetaan kysymään asiantuntijoilta, mutta keneltä heistä. Kuten Hernesaho totesi, ”Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenillä on ekumeenisiin sopimuksiin perustuva oikeus osallistua Tanskan luterilaisen kirkon, Amerikan luterilaisen kirkon, Suomen metodistikirkon ja Englannin kirkon ehtoolliselle”. Kyse on tuomiokapitulien hallintokulttuurista, piispallisesta kaitsennasta ja pappien perustuslaillisista oikeuksista. Ennalta varataan ehtoollisaineet koteihin, joihin radion ja television kautta välitetään ääni ja kuva messussa toimitettavasta ehtoollisesta. JOUKO RÄTY Turku Digiloikka jää vajaaksi, jos etäehtoollinen ei toteudu sakramentti | Kirkkomme digiloikasta koronan innoittamana on kerrottu runsaasti, mutta jääkö loikka vajaaksi. Mutta jos teknisin välinein voi osallistua messuun hengellisenä kommuuniona, miksi yhteys ei yllä etäehtoolliseen asti. Piispat olivat käsitelleet etäehtoollista jo neuvottelussaan 25.3.2020 todeten, ettei se ole vaihtoehto ( Kotimaa.fi 26.3.20). Sen sijaan etäyhteyksillä voi osallistua ehtoolliseen hengellisen kommuunion eli ehtoollisen kautta. 12 mielipiteet KOTIMAA | 9.4.2021. Samoin kirkkoherra voisi hyväksyä antamiensa tai ylempää tulleitten ohjeitten mukaisen ehtoollisen vieton radion tai television äärellä, jolloin tässäkin kirjain täyttyisi (KJ 2.B9). Kapitulin päätöksestä on tehtävä valitus hallinto-oikeuteen, koska kyse ei ole vain minusta vaan kaikista papeista ja koko kirkosta. Oletan ja ymmärrän, että tuohon on olemassa lääketieteellinen vastaus. Miten ehtoollinen toimisi etänä. Hernesaho oli käsitellyt asiaa jo Facebookissa seurauksella, että piispallinen viesti kehotti häntä pysymään lestissään
Yhteiskunnassamme on valtavasti yksinäisyyttä kaikissa ikäryhmissä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Ferdinand Magellanin löytöretkeä pidettiin Espanjassa menestyksenä. ”Jumalalle kiitos, että tästäkin selvittiin”, toteaa anoppinikin ja tilaa taksin kirkkoon. Pekka Huokuna puhuu terveyden säilyttämisestä etäilyssä unohtaen jo ennestään pahan ja koronan takia paljon lisääntyneen yksinäisyyden ja sen suuren vaikutuksen ihmisten mielenterveyteen. Seurakuntien ja kirkon olisi pitänyt ja pitäisi jatkossa koronasta huolimatta kohdata jäseniään henkilökohtaisesti. Aluksi espanjalaiset valloittajat alkoivat kutsua saariryhmää Pyhän Lasaruksen saariksi, mutta sittemmin maa nimettiin Filip II:n mukaan. | kolumni | A noppini käy joka päivä kirkossa, parhaimpina päivinä useammin kuin kerran. Mano po tarkoittaa sekä kunnioittamista että siunauksen pyytämistä. Jeesuksen opetus ”teidät tunnetaan siitä oppilaikseni, että teillä on yhteys keskenänne” on jäänyt noudattamatta lähes koko kirkon historiassa, eikä nykyinen etäily yhteisöllisyyttä ainakaan edistä. Vanhuksen on vaikea ymmärtää, että siunauksen pyytäminen ei ole turvallista. Voin vain kuvitella anopin huokauksen: ”Voisinpa jo tilata taksin kirkkoon.” Uskonnonvapaus peruttu ILKKA HUHTA Kirjoittaja on kirkkohistorian professori Itä-Suomen yliopistossa. Filippiinit sai nimensä ja uskontonsa Euroopasta. Alun perin viiden laivan retkikunnasta Espanjaan palasi lopulta vain yksi. Ne tulevat ja menevät, ja paluu normaaliin on tavallisesti nopeaa. Yksinäisyys voi tappaa ja vähintäänkin aiheuttaa masennusta, surua ja kurjaa elämää. Kirkon vanhanaikainen byrokratia, hierarkia ja valitettavan yleinen patrioottisuus sekä eriarvoisuus ja synkkämielisyys aiheuttavat etäisyyttä. Maailma oli paavillisella bullalla jaettu Espanjan ja Portugalin kesken, ja kirkon auktoriteetti turvasi myös seuraavat matkat ja kristinuskon levittämisen Kaakkois-Aasiaan. Se ei ole mitenkään tavatonta. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö, eli kirkon hallinnon ”pääministeri” Pekka Huokuna selittää ilmeisesti positiivista kehitystä, miten matkustelu on vähentynyt ja etätyöskentely lisääntynyt vähentäen matkustuskuluja ja matkustusajan käyttöä. Kunnes tuli pandemia. Matkalta tuodut kalleudet ja Filippiinien saariston kauneutta ylistävät kertomukset houkuttelivat sittemmin Espanjan kuningashuonetta varustelemaan uuden valloitusretken. Filippiiniläiset ovat tottuneet katastrofeihin. Seuraava vallanpitäjä Yhdysvallat puolestaan vaikutti siihen, että Filippiineillä valtiokirkkojärjestelmää purettiin, mutta vapaus uskonnon harjoittamiseen taattiin kaikille. Sitä ei verkko-ohjelmien seuraaminen helpota. Huokuna pitää hyvänä seurakuntien toimitusten siirtymistä verkkoon. jumalanpalvelusverkossa.fi merkityksellistä mediaa 13 KOTIMAA | 9.4.2021. Näen asian toisen puolen. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta siitä, kun kristinusko rantautui Filippiineille. Koronaviruksen aiheuttama katastrofi on jotain muuta kuin taifuuni tai tulivuorenpurkaus. Tuhoisaa yksinäisyyttä pitäisi lievittää vain välttämätön virusturvallisuus huomioiden, ja rakentaa rakkaudellista välittämistä ja yhteisöllisyyttä. Kotimassa 19.3. Taifuunien, maanjäristyksien tai tulivuorenpurkauksien aiheuttamiin tuhoihin suhtaudutaan luonnollisena maailmanjärjestyksenä. Retkueen johtaja itse ei ollut palaajien joukossa, sillä hän kuoli Mactanin kahakassa huhtikuussa 1521. VELI-JUSSI JALKANEN Sarjatuottaja ja hyvinvointiasiantuntija Jeesus ei olisi etäillyt Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Eleen pois jättäminen on epäkohteliasta, mutta koronaviruksen myötä sitä ei enää suositella. Se on ele, jossa nuorempi ottaa vanhemman käden omiinsa ja koskettaa tämän kämmenselällä omaa otsaansa. Tuntuisi mahdottomalta ajatella, että jos Jeesus olisi elänyt meidän ajassamme, hän olisi ollut etäilyn puolestapuhuja. Nyt pandemiatilanne on varsinkin Manilan alueella pahentunut, ja kirkot ovat viime kevään tavoin suljettuja. Yli kolmesataa vuotta kestäneen Espanjan siirtomaavallan seurauksena katolinen usko juurtui maahan lujasti. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Toinen asia tässä muutoksessa on, miten etätyöskentelyn ja maskivelvoitteen etäännyttämät ihmissuhteet vaikuttavat asioiden hoitoon, kehittämiseen ja ongelmien ratkaisuun. Usko on filippiiniläiskristitylle selviytymismekanismeista tärkein, ja siksi uskonnon harjoittamisen estyminen on syvä hengellinen kriisi. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. ” Jumalalle kiitos, että tästäkin selvittiin, toteaa anoppinikin ja tilaa taksin kirkkoon. Jospa siitä viisaudesta tarttuisi jotain nuoremmallekin. Vanhuksen kädet ovat nähneet paljon. Ferdinand Magellanin johtama retkikunta oli löytänyt reitin Tyynellemerelle Etelä-Amerikan eteläkärjen kautta, mutta Filippiineille saavuttuaan se koki kovia. Tarinan mukaan Magellanin surmasi paikallinen päällikkö Lapulapu. Filippiineillä uskonto näkyy ja kuuluu kaikkialla, ja anoppini kaltaisia raskaan sarjan kristittyjä on maassa miljoonia
Hänen suunsa kääntyy hymyyn kysyttäessä, juokseeko hiki kesähelteillä tervatessa. Lämpimin kerta oli tosin vuonna 2010 tehty Kalajoen seurakunnan Raution kirkon maalaus. Kun terva on riittävän lämmintä, imeytyy se puuhun nopeasti. Keskinen ei kuitenkaan tee tervaa itse. – Kyllähän silloin tarkenee. Saatuaan Orisbergin työkohteen valmiiksi, hankki Keskinen kirjan, jossa oli lueteltuna kaikki Suomen kirkot. Törmäyksessä vasempaan käteeni tuli avomurtuma, kylkiluita murtui ja myös muualle kehoon tuli vammoja. Kuka. – Kesällä riittää valoa, eli teen silloin jopa kuudentoista tunnin päiviä. Kauko Keskinen on myös kokenut karun onnettomuuden pudottuaan vuonna 1998 Nastolan kirkon katolta vajaan kymmenen metrin korkeudelta. Eniten työkertoja on ollut edellä mainituissa Turun kolmessa kirkossa. Juuri nyt elämäni on hyvää ja positiivista. – Se on Museoviraston suositus. Siitä matka jatkui sitten ambulanssilla sairaalaan. Kaikkiaan Keskinen on tehnyt töitä yli kolmessakymmenessä eri kirkossa niin tervaten, maalaten kuin myös korjaustöitä tehden. – Mukaan mahtui myös hoitovirheitä, ja kä14 KOTIMAA | 9.4.2021 haastattelu. – Tervasin siellä kirkon katon ja korjailin tapulia. Olen myös aina viihtynyt reissutöissä, eli kiertelen mielelläni erilaisissa paikoissa. – Lähdin sen jälkeen soittokierrokselle kysellen, olisiko seurakuntien budjeteissa varaa tarjoamilleni työsuorituksille. Kauko Keskinen, 62. – Tämä sen vuoksi, että terva pääsee juoksemaan alas sotkematta rakennusta. Terva tehdään pääasiassa männystä ja männyn kannosta. Ensimmäiset seurakuntien omistamat kirkot olivat työkohteinani vuonna 1986 tervatessani Turussa Kuusiston, Maarian ja Kakskerran kirkkojen katot. Kirkon katon tervaukseen Keskinen kuluu aikaa alle viikko. sillä koin sen nopeampana. Hän on myös tehnyt paanukattoja useisiin kirkkoihin. – Sinne oli matkaa parisataa metriä ja kiviaitakin piti ylittää. TEKSTI JA KUVA ?| TOMI OLLI Kauko Keskinen on työskennellyt kirkkojen maalaamisen ja tervaamisen parissa 1980-luvulta lähtien. – Homma lähti käyntiin varsin nopeasti. Elämässäni olen ylpeä siitä, että minulla on vaimo, kolme lasta ja pian neljä lastenlasta. – Systeemit pettivät ja kun mukaan mahtui myös huonoa tuuria, rysähdin katolta maahan nurmikon ja sepelikäytävän väliin. Luen sotakirjallisuutta. ” Kaksi tervaista miestä kömpi esiin pressun alta. – Etenen vuosi kerrallaan, ja teen päätöksiä jatkosta aina sen jälkeen. Hänen työlistaltaan löytyvät Turun kirkkojen lisäksi muun muassa Janakkalan, Kolarin, Porvoon, Raision, Ristijärven sekä oman seurakunnan Kauhavan Ylihärmän kirkot ja osassa kohteista myös tapulit. Kirkkoihin, joissa ei ole rännejä tehdään väliaikaiset rännit. Itse terva kuumennetaan padassa noin seitsemäänkymmeneen asteeseen ennen päätymistään kattopaanuihin. Kirkon kattoa tervatessa on tärkeää muistaa suojaus. Nopea tahti selittyy pitkillä työpäivillä. Innostuin samalla työstä kirkkojen parissa, sillä koin työympäristön mukavan rauhalliseksi ja kunnioitusta herättäväksi. Koska olin tajuissani, ajattelin lähteä sinne pyytämään apua, Elämäntapana kirkot Kirkontervaaja Kauko Keskisen yli 30-vuotiseen uraan mahtuu yöpymisiä tapulissa, katolta putoaminen ja säikähtänyt seurakuntamestari. K auhavan Ylihärmässä asuva yrittäjä Kauko Keskinen, 62, jatkaa edelleen täydellä höyryllä töitään kirkkojen parissa. Eniten Keskistä ovat työllistäneet kattojen tervaukset, sillä kirkkojen katot tervataan noin viiden vuoden välein. Sinnikäs työmies ei kuitenkaan jäänyt maahan makaamaan. Tämä vuosi on ainakin tarkoitus olla töiden parissa, kesällekin on jo sovittu tervausta ja ulkomaalausta. Kuultuaan läheiseltä talolta ääniä suuntasi hän sinne, eikä jäänyt odottamaan muiden ehtimistä alas katolta. Harrastan metsästystä ja rallia huoltojoukoissa. Hän sanoo silti pitävänsä maltin mukana. Ensimmäisen kirkkotyönsä Keskinen sai vuonna 1985 yksityisomistuksessa olevaan Isonkyrön Orisbergin kartanoon. Keskisen käsivamma vaati ajan kuluessa kaikkiaan neljätoista leikkausta, joista pisin kesti yli kymmenen tuntia. Kirkolta näkyi paikallisen pankin lämpömittari, joka näytti töiden aikana lähes koko ajan 30–40 asteen välillä olevia lukemia. Tilauksia alkoi tulla. Olenkin tervannut monien kirkkojen katot useita kertoja
Silinterihattupäisellä vaivaisukolla ei ollut kuin silmänvalkuaiset. Hän on myös työmiestensä kanssa toisinaan yöpynyt tapulissa sekä kirkon lähettyvillä. –Niinpä päätimme maalata ukolle pallosilmät, ja siitähän tuli todella iloisen näköinen. Kalajoen Raution tapulitöissä päätyi Keskinen työmiehensä kanssa tosimielessä vaivaisukon kimppuun. – Olisin toki saanut eläkemiehen paperit, mutta en halua sitä. Työryhmä paanutöissä Tuuloksen kirkossa. Onnettomuus jätti Keskiseen pysyvät jäljet. Koen työni kirkkojen parissa muutoinkin jo elämäntapana. Kädessä on jonkin verran hermosärkyä sekä verenkiertohäiriö, minkä vuoksi kylmän kanssa on oltava todella tarkka. Sisällä oli niin Suomen rahaa, Yhdysvaltojen dollareita kuin kirjeitäkin, jotka luovutettiin seurakunnalle. Tälli tuntuu lisäksi edelleen hieman toisessakin kädessä. Erään kerran seurakuntamestari koki säikäyksen kun kaksi tervaista miestä kömpi esiin pressun alta. – Vaivaisukon sisään ei oltu päästy pariin kymmeneen vuoteen, koska avain oli kadonnut. Kun arvotavara oli tyhjennetty, oli edessä vaivaisukon maalaus. den amputointikin oli lähellä. | Kuva: Kotialbumi 15 KOTIMAA | 9.4.2021. Vaivat vain pahenisivat, jos jäisin kotiin oleilemaan. Kun pääsin lopulta kahden eri sairaalan kautta Tampereen yliopistolliseen sairaalaan, sanoi kirurgi, että käden hoidossa on tehty kutakuinkin kaikki mahdolliset virheet. Saimme luvan murtautua ukkoon, ja niinpä otimme sen pois seinältä. Kolme sormea on pitkälti toimintakyvyttömiä. – Onhan sitä tullut nukuttua pressun alla esimerkiksi kirkon päädyssä. Keskiselle on vuosien aikana tapahtunut monenlaista muutakin kirkkotöiden parissa. Sen osalta Keskinen ja työmies päättivät käyttää luvallista luovuutta. Ratkaisumme sai lopputarkastuksessa täyden hyväksynnän, tietojeni mukaan vaivaisukko katselee edelleen maailmaa maalaamillamme silmillä
Näytti siltä, ettei ylipäällikön tilannetaju toiminut ja että häntä riepoivat tällaiset juhlallisuudet.” Taistolaisuudesta: ”Mikä olisi ollut Suomen kohtalo, jos stalinistinen ja taistolainen vallankumous olisi toteutunut?” ”Kuinka monta niskalaukausta olisi ammuttu – – kuinka monta junalastillista upseereita, sivistyneistöä ja pappeja kuljetettu Siperiaan?” Pappiloista: ”Virka-asunnoista olisi pitänyt pitää kiinni. Syyt juontuivat Saksan tappioon [sodassa] sekä reformoidun, katolisen ja luterilaisen teologian eroihin.” Yliopistosta ja kirkosta: ”Helsingin teologisen tiedekunnan yhteys kirkkoon ohentui vuosien mittaan.” ”Kirkon raamattuopetus rajoittui yhdeksi pastoraalitutkinnon osaksi ja se on aika vähän Jumalan sanan palvelijalle.” Helsingin Sanomista ja ajanlaskun ”jKr:n” korvaamisesta ”jaa:lla”: ”Se, mistä lehti vaikeni [perusteluissaan] oli pyrkimys häivyttää kristinusko julkisesta tilasta.” Talouskasvusta: ”Kasvun pahin uhka piilee kehittyvissä maissa ja niissä länsimaissa, jotka laiminlyövät ympäristönsuojelun.” Suomen Lähetysseurasta: ”Seura ilmoittaa nyt olevansa Suomen suurimpia kehitysyhteistyötä ja kokonaisvaltaista lähetystyötä tekeviä järjestöjä. Kirjan alkupuolisko koostuu eri elämänvaiheiden muisteluista. Väyläkirjat 2021. Pappisvihkimyksestä alkoi seurakuntatyö, mikä johti kenttäpiispaksi ja Lapuan piispaksi. Lapsuuden traagisin muisto oli äidin tuskallinen kuolema syöpään. Elämää suuremmat arvot ovat hukassa. 272 sivua. Ja Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari saapui Jorma Laulajan piispaksi vihkimiseen Lapualle syyskuussa 1995. Seurakunnan hengelliset työntekijät olisi tullut velvoittaa asumaan virka-asunnoissa ja joka tapauksessa seurakunnan alueella.” Luterilaisesta etiikasta: ”Lutherin sosiaalietiikkaa koskevat tutkimukset tuntuivat hämmentävän erimallisilta. | kirja | Jorma Laulajan uusi muistelokirja Kurkistuksia katsoo taaksepäin, mutta iskee osuvia pistoja myös nykymaailman ja -kirkon menoon. Lukijalle tarjotaan purskahduksina jämäkkää luterilaista sosiaalietiikkaa. ” Kulttuurin rappion merkki on sekin, että kieltäydytään kuolemasta sen arvojen puolesta. Teos ei ole elämäkerta. Samalla ja ohessa kirjoittaja ottaa myös rohkeasti kantaa moniin kirkollisiin ja yhteiskunnallisiin teemoihin. Kulttuurin rappion merkki on sekin, että kieltäydytään kuolemasta sen arvojen puolesta. Joitakin esimerkkejä: Ylipäälliköstä [tasavallan presidentistä] lippua vihkimässä: Kentän ja Lapuan piispa muistelee ”Erään kerran joukko-osaston komentaja ja henkilökunnan edustajat olivat tulleet pohjoisesta junalla läpi yön lippu mukanaan. Ei sanaakaan ylipäällikön suusta puhumattakaan lyhyestä tapaamisesta ja kahvihetkestä. Sieltä hän valmistui vuonna 1964. Tästä huolimatta tämä kirja on sen koskettavan henkilökohtaisen sisällön rinnalla erittäin mielenkiintoinen ja mukanaan vievä aikamatka menneiden vuosikymmenien kirkollisten ja jossain määrin myös yhteiskunnallisten tapahtumien pilveen. JUSSI RYTKÖNEN Jorma Laulaja: Kurkistuksia. Onhan pohojalaanen huumori lakeurenkuulua. Kirjan toisessa puoliskossa muistelijan roolissa esiin kuoriutuu teologi Jorma Laulaja. Sen sijaan se on kooste erilaisista tapahtumista, sattumuksista, anekdooteista ja pohdinnoista, joita ennen piispakauttaan kenttäpiispana (1985–2004) ja seurakuntatyössä toimineen Laulajan vaiheisiin on kuulunut. Vuonna 1941 syntynyt Jorma Laulaja varttui kotitilalla Kurikassa. Jeesukselle on pantu huppu päähän.” Länsimaiden tulevaisuudesta Timo Vihavaista siteeraten: ”Kristillisyydestäkin on tullut myötäilevää, kirkosta suosion etsijä. Kurkistuksia-kirjan kuvitusta. Elämää suuremmat arvot ovat hukassa.” Kirjan kerrontaa pehmentää huumori: Laulajan välittämät hillityt vitsit voittavat monen muun vitsinikkarin tuotokset. L apuan piispana 1995– 2004 palvellut teologian tohtori Jorma Laulaja on äskettäin saattanut julkisuuteen muistelokirjan Kurkistuksia. 16 KOTIMAA | 9.4.2021 kulttuuri. Väliin mahtuu sosiaalietiikan väitöskirja: tohtori leivottiin vuonna 1981. Kokonaisvaltainen lähetystyö tarkoittaa kuitenkin sosiaalieettistä toimintaa. Ylioppilaaksi tultuaan Laulaja kirjoittautui Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Monenlaiset tarinantyngät ja tapahtumat seuraavat Kurkistuksissa toisiaan soljuvasti, mutta joissakin kohdissa aikojen, paikkojen ja henkilöiden tarkempi määrittely – ja kaikkiaan ärhäkämpi editointi – olisi tuonut kirjaan lisää ryhtiä
Heidän kirjeenvaihtonsa on terävää, analyyttista ja älykästä. JUSSI RYTKÖNEN Saarnaajat -podcast esittelee karismaattisia megasaarnaajia englanninkielisestä maailmasta, pääasiassa Yhdysvalloista. Minerva Kustannus Oy 2021. Isä ei antanut sittemmin maailmanluokan näyttelijättäreksi nousseelle Smithille lupaa käydä teatterissa tai elokuvissa. Taloustieteilijänä Kanniainen kantaa huolta köyhistä, jotka tulevat kärsimään eniten niin meillä kuin maailmalla. 318 sivua. | Kuva: Mark Johnson/Yle Kun viisaat emeritukset ryhtyvät kirjeenvaihtoon koronan jälkeisestä ajasta, ovat odotukset lukijalla korkealla. Plowrightin maalaiskotiin kokoontuneet naiset muistelevat uraansa. Välillä näytetään pätkiä heidän vanhoista teatterikappaleistaan ja elokuvistaan. Virallisia lukuja ei ole saatavissa, mutta nettitietojen mukaan 1 214 venäläistä terveydenhoitoalan ammattilaista olisi kuollut Covid-19:ään. He ovat kohteliaita toisiaan kohtaan, mutta särmää olisi syntynyt, kun olisi kyseenalaistettu toisen teesejä enemmän. Copelandilta on suomennettu kolme kirjaa, Osteenilta neljä, Mayerilta kuusi. Kanniainen korostaa puolestaan globaalia oikeudenmukaisuutta, jossa jokaisen on kannettava vastuunsa. Heikan ajatus lähtee kasvatuksesta, ja näkemyksensä hän liittää myös uskonnollisiin yhteisöihin. Judi Dench puolestaan kävi kveekarien sisäoppilaitosta. Yllättäen Maggie Smithin taustalta paljastuu tiukka uskonnollinen koti. Molemmat kirjoittajat peräänkuuluttavat yhteisvastuullisuutta globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Osa esitellyistä saarnaajista on suomessakin tunnettuja, kuten Benny Hinn. Välillä puhutaan myös teologista kysymyksistä. Saarnaajat 17 KOTIMAA | 9.4.2021. Molemmilla kirjoittajilla on raikkaita ja perusteltuja tulokulmia ajankohtaiseen keskusteluun. Muut podcastin saarnaajista ovat Kenneth Copeland, Joel Osteen, Mike Bickle, Brian Houston, Joyce Mayer ja John Crowder. Heikka ja Kanniainen pohtivat taloudellisia, globaaleja, tulevaisuuteen liittyviä sekä pandemiaa koskevia aihepiirejä. Juttu keskittyy eniten Venäjän tilanteeseen. Hetki paljon kokeneiden ja sarkastista huumoria viljelevien daamien kanssa saa hymyilemään. Presidentti Putinin ukaasilla koronapotilaita hoitaville lääkäreille maksetaan kuukausittain noin 80 000 ruplan eli 900 euron ylimääräinen bonus. Kanniainen opponoi omaäänisesti imartelematta Heikan ajatuksenkulkua. Keskustelu kääntyy paikoitellen hyvin intensiiviseksi, ja sellaista otetta olisi toivonut enemmänkin olevan tässä mainiossa kirjassa. Podcast on informatiivinen ja tarjoaa mielenkiintoisen kurkistuksen megasaarnaajien maailmaan. Eivätkä Espoon piispa Mikko Heikka ja Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen tuota pettymystä. Joan Plowright kehottaisi nuorta itseään harrastamaan joogaa ja tietoisuustaitoja jo varhain ja hankkimaan tietoa aivoista ja niiden vaikutuksesta kehoon. Keskustelukirjeitä. – Sillä on hyvin rauhoittava vaikutus, Dench toteaa. Koronaviruksen aiheuttama tauti on vaatinut maailmassa jo kolmisen miljoonaa kuolonuhria. Siihen tarvitaan uudenlainen luontosuhde, joka takaa elinolojen säilymisen kokonaisvaltaisesti tällä telluksella. | viikon kirja | | viikon vinkki | | painettua sanaa | | elokuva | Valkokankaan daamit muistelevat Yle Areenassa nähtävissä oleva elokuva Nothing Like a Dame tuo yhteen tunnetut englantilaiset näyttelijättäret, kansallisaarteiksikin kutsutut ja aateloidut Eileen Atkinsin, Judi Denchin, Joan Plowrightin ja Maggie Smithin. Vankkaa asiaa rohkaisevalla tavalla kirjoittajat tuovat tähän vaikeaan ja historialliseen jaksoon. Eileen Atkins muistelee Denchin oppineen kveekareilta tavan koota joka viikko ajatuksensa ja pitää hiljaisen hetken. – Rakastin sitä, Dench sanoo. Kirjoittajat kantavat huolta ilmastonmuutoksesta. Kuvassa vasemmalta Maggie Smith, Joan Plowright, Eileen Atkins ja Judi Dench. Heidän joukossaan on Lääkärilehden (19.3.) jutun mukaan runsaasti terveydenhoitoalan ammattilaisia. Seitsenosaisen podcastin asiantuntijavieraana on Shalom-lehden päätoimittaja, kulttitutkija Ilkka Vakkuri ja toimittajana Raimo Tyykiluoto. RISTO KORMILAINEN Mikko Heikka ja Vesa Kanniainen: Maailma koronan jälkeen. FREIJA ÖZCAN Nothing Like a Dame katsottavissa Yle Areenassa. Hänen oli käytävä niissä salaa. Koronaan työssään menehtyneen lääkärin tai hoitajan perheelle maksetaan 2,7 miljoonan ruplan korvaus. Heistä vähintään puolet on lääkäreitä. Heikka ei kaihda tuomasta esiin kristillisen uskon merkitystä elämän voimana. Heikka painottaa koronakriisin antamaa ankaraa varoitusta, joka opettaa ihmistä toimimaan ehdottoman vastuullisesti kaikissa suhteissa. Atkins, Dench ja Smith ovat syntyneet 1934, Plowright 1929. Mutta miten emeritukset näkevät maailman koronan jälkeen. –?Kiinnostuin niistä myöhemmin elämässä, mutta niistä olisi ollut minulle hyötyä paljon aikaisemmin, hän sanoo. Lääkärilehden siteeraamien arvioiden mukaan Yhdysvalloissa koronaan menehtyneitä lääkäreitä olisi noin 600, Saksassa noin 260, Italiassa lähes 200 ja Serbiassa 72. Ilkka Vakkuri kehuu ohjelmassa Joel Osteenia yhdeksi tämän hetken parhaista puhujista. Enemmän toinen toisensa haastamista olisi kaivannut tekstiin, kun asialla on kaksi tiedemiestä ja vahvaa vaikuttajaa
| Kuva: Kuvakaappaus Kansalliskirjaston kokoelmasta Kaarlelan kirkkoherra Anders Chydenius esiintyi innokkaana rokottajana. Se ilmeni tietyin väliajoin puhjenneina aaltoina, joista pahin osui vuodelle 1799. Papit ja lukkarit aloittivat Suomessa ensimmäiset järjestelmälliset joukkorokotukset isorokkoa vastaan 1800-luvun alussa. Rokon istutuksessa sairastuneesta otettu ”rokote” siveltiin rokotettavan iholle tehtyyn nirhamaan. Aasiassa isorokkoa oli torjuttu pitkään rupulia eli rokkoa ”istuttamalla”, mutta Euroopassa se oli ennen 1700-lukua tuntematonta. TEKSTI ?| ESKO M. LAINE Lukkarit rokottajina E urooppaa ja Pohjois-Amerikkaa koetteli 1700-luvulla tappava rupulieli isorokko-epidemia. Monissa seurakunnissa tuona vuonna se oli yleisin kuolinsyy, mikä tarkoitti noin 6 000 vainajaa. Suurimmassa riskiryhmässä olivat pienet lapset. Kuva: Wikimedia Commons 18 KOTIMAA | 9.4.2021 historia. Tauti oli tullut Suomeen ilmeisesti jo 1500-luvulla. Ensimmäisenä tätä menetelmää esitteli SuoAlmanakka vuodelta 1805 kertoo, miten rupuli tulee estetyksi ja ulosjulistetuksi
Taudin akuuttivaiheessa monet halusivat suojata lapsensa, mutta kriisitietoisuus ei kestänyt pitkään varsinkaan, jos tauti heikkeni. Rokottaminen oli varsinkin alkuaikana rintamaiden eli vauraiden asutusalueiden projekti. | Kuva: Timo Huvilinna/Helsingin yliopistomuseo ” Porvoossa kaupungin kirurgi rokotti 1806 vain 11 lasta, lukkari Sjöström samassa ajassa 30. Porvoossa kaupungin kirurgi rokotti 1806 vain 11 lasta, lukkari Sjöström samassa ajassa 30. Rokotuksia hidastivat rokotteen saannin vaikeudet. Rokotteen englanninkielinen nimi vaccine juontuu latinan lehmää tarkoittavasta sanasta vacca ja viittaa Jennerin oivallukseen. Maaningalla rokotuksia viivästytti neljällä vuodella rokottajan puute, Juvalla 1813 kaikki rokotusyritykset epäonnistuivat. Menetelmä oli kuitenkin riskialtis, sillä sairaasta otettua virusta ei heikennetty. Kokonaisuudessa rokotuksilla Jennerin metodilla oli tosiasiallisia kansanterveydellisiä vaikutuksia. 19 KOTIMAA | 9.4.2021. Talousseuralta kuitenkin puuttui henkilökuntaa rokotuksien järjestämiseen. Joukkorokotukset alkoivat seurakunnissa 1803, kun Nauvossa rokotettiin 308 lasta ”hyvässä järjestyksessä ja onnellisesti” ilman ainuttakaan kuolemantapausta. Ensimmäiset kaksi kansanihmistä saivat rokotuksen 1815. Metodi oli käytössä myös Pohjanmaalla vuosisadan jälkipuoliskolla. Vuosien 1802–1824 välisenä aikana kaikista lapsista saatiin rokotettua noin 38 prosenttia. Pernajassa rokotuksista vastasi 1807 Ruotsinpyhtään ruukinsaarnaaja Samuel Ceder, Mouhijärvellä 1814 kirkkoherran rouva Catharina Polviander, joka oli rokottanut jo aikaisemmin yhden tytön Suodenniemellä. Porvoon tuomiokapituli pelkäsi rokotustoiminnan haittaavan lukkarien lukuisia muita tehtäviä seurakunnissa, mutta kuningas hyväksyi vuonna 1803 talousseuran esityksen lukkarien kouluttamisesta rokottajiksi. Niinpä heräsi ajatus lukkarien kouluttamisesta rokottajiksi. Vasta se mahdollisti laajat ja suhteellisen turvalliset joukkorokotukset. Jenner kehitti ensimmäisenä rokotteen, jonka lähteenä oli lehmärokko. Rokotustoimintaa valvoivat paikallistasolla tosiasiallisesti kirkkoherrat. Toiseen puolikkaaseen kuuluivat lääkärien ja kätilöiden ohella papit ja papinrouvat. Rekisteröintivelvollisuus jatkui senkin jälkeen, kun rokotukset siirtyivät lääkintäviranomaisten valvontaan 1824. Artikkelin lääketieteellisistä kysymyksistä on keskusteltu LL Marjaleena Hassisen kanssa. Kuninkaallinen Majesteetti antoi vuonna 1803 Suomeen kuusi vuotta aikaisemmin perustetulle Suomen Talousseuralle tehtäväksi vastata rokotuksista. Esimerkiksi Suonenjoella kappalainen Petrus Bergh valitti 1810, ettei varjelusrupulin istuttaminen ollut päässyt alkamaan, sillä rokotetta oli jouduttu odottamaan vuosia. Luhangassa samana vuonna rokotuksen otti ainoastaan kolme säätyläislasta. Yli puolet vuosien 1803–1825 rokottajista oli lukkareita. Vertailut lapsikuolleisuudessa ennen ja jälkeen rokotusten osoittavat, ettei ensimmäisistä rokotuskokeiluista ollut sellaista hyötyä kuin oli uskottu. Innokkaana rokottajana esiintyi erityisesti Kaarlelan kirkkoherra Anders Chydenius. Talonpoikien suhtautuminen rokotuksiin vaihteli. Papiston velvollisuuksiin kuului myös korostaa rokotusten hyötyjä ja kuuluttaa, missä rokotuksen saattoi saada. Valituksia rokotteiden heikosta saatavuudesta kirjasivat useat kirkkoherrat muun muassa Artjärvellä, Haapajärvellä, Huittisissa, Rymättylästä ja Ylivieskassa. Joukkorokottamisen alkuvaiheessa innokkaasti alkanut toiminta saattoi keskeytyä vuosiksi. Joukkorokotuksista voi kuitenkin puhua vasta 1819. Papinkirjaan eli virkatodistukseen alettiin 1884 lisätä rippikoulun lisäksi maininta rokotuksesta. Heidän velvollisuuksiinsa kuului kirjata vuosittain rokotettujen määrä sukupuolen ja säätyaseman mukaan ja lukea pitäjänkokouksissa rokotettujen luettelot. Särkisalossa vuoteen 1826 mennessä oli rokotettu vain yksi säätyläistyttö 1815. Rippikoulusta ja rokotuksesta tuli näin kansalaishyveitä. Askolan kirkkoherra vetosi pitäjänkokouksessa tuloksetta, ettei rokotuksia laiminlyötäisi. Kuvassa on Törngrenin instrumenttikukkaro ja rokotusveitset. Piirilääkärit oli valjastettu tehtävään itseoikeutettuina, mutta Suomessa oli vuonna 1800 vain 20 lääkäriä. Hän havaitsi, että lehmissä esiintyi isorokolle läheistä tautia, joka ei ollut ihmiselle yhtä vaarallinen. Hankalin tilanne oli 1806 Säkylässä, jossa kirkkoherra vaikeroi, etteivät sen enempää rohkaisut kuin valistavat kirjoituksetkaan almanakoissa olleet saaneet väkeä liikkeelle. Lapsiin kohdistuneet joukkorokotukset osoittivat, millainen toimija kirkko paikallistasolla parhaimmillaan oli. Paikoitellen ero rahvaan ja säätyläisten välillä suhteessa rokotuksiin oli selvä. Myös Pohjan kirkkoherra totesi 1805 kahden lukkarin rokottaneen Pohjassa ja Karjaalla 348 lasta, joista kukaan ei ollut menehtynyt, rokotuksen ansiosta. Esimerkiksi Nilsiässä rokotukset alkoivat 1813 yhden säätyläismiehen rokotuksella. Läpimurtoa joukkorokotuksen kehittämisessä merkitsi englantilaisen maalaislääkärin Edward Jennerin huomio 1790-luvulla. messa Turun Akatemian lääketieteen professori Herman Spöring 1730-luvulla. Vuodelta 1804 tietoja lukkarien ja alemman papiston suorittamista rokotuksista on ainakin kahdestakymmenestä pitäjästä, muun muassa Turusta, Rymättylästä, Eurajoelta, Korsnäsistä sekä Tohmajärveltä. Lääkäri Johan Agapetus Törngren oli Suomen Talousseuran ensimmäinen yleinen rokottaja 1800-luvun alussa. Samaan kiinnitti huomiota myös Nummen kirkkoherra 1811. Joissain seurakunnissa, kuten Eräjärvellä ja Hankasalmella, rokottaminen alkoi joko rokotteen saatavuuden tai talonpoikien asenteiden vuoksi vasta 1820-luvulla. Viljakkalan kirkkoherra kirjoitti vuonna 1814 väkilukutaulun alalaitaan, ettei kyseisenä vuonna rokotettavaksi ollut ilmaantunut ketään. Viimeksi mainittua lukuun ottamatta kaikki varhain rokotukset aloittaneet seurakunnat sijaitsivat Eteläja Länsi-Suomessa. Pudasjärven kirkkoherra, joka kiinnitti huomiota isorokkoepidemian leviämiseen Venäjältä Kuusamoon ja sieltä Pudasjärvelle, lienee ollut ensimmäinen suomalainen tautiketjujen jäljittäjä
Annaa ja Joakimia ei mainita lainkaan. Savilinnut nousivat lentoon Protoevankeliumilla on ollut suuri vaikutus Marian elämään liittyviin kirkkovuoden juhliin ja jopa eräisiin Koraanin suuriin. Pseudo-Matteus on ensimmäinen kirjoittaja, joka mainitsee Jeesuksen syntymän yhteydessä härät ja aasit: häntä voidaan pitää jouluseimikuvastomme luojana. Ehkä tästäkin syystä lapsuusevankeliumit ovat apokryfisyydessään ja legendamaisuudessaankin olleet kirkon historiassa suosittuja. Jeesus-lapsi on tässä tekstissä viisauden perikuva ja tekee ihmeitä. Edellisen tekstin tavoin Pseudo-Matteus alleviivaa myös Marian ikuista neitsyyttä, vahvistaen näin teologisesti Jeesuksen kaksiluonto-oppia. Protoevankeliumi on pseudepigrafi: sen kirjoittaja esiintyy Herran veljenä Jaakobina, mutta on todellisuudessa tuntematon. Kuvassa keskiaikainen puuveistos, jossa esiintyy Anna, Maria ja Jeesus-lapsi. | kirja | Uusi varhaiskristillisten lapsuusevankeliumien suomennos avaa mielenkiintoisesti Mariasta, hänen vanhemmistaan ja Jeesus-lapsesta kertovaa vähän tunnettua, vanhaa kirjallisuudenlajia. JUSSI RYTKÖNEN Antti Marjanen, Ulla Tervahauta ja Ville Vuolanto: Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Näiden lapsuusevankeliumien avulla voi perehtyä siihen antiikin uskonnolliseen ja kirjalliseen maailmaan, jossa Jeesus-traditiot elivät ja jossa niitä muokattiin. Joosef kuolee 111-vuotiaana. Tässä lapsuusevankeliumissa kaksivuotias Jeesus julistaa temppelissä, muovailee sapattina savesta varpusia saaden ne lentämään tiehensä ja opettaa viisautta ympäristölleen. Tuomaan lapsuusevankeliumi on episodimainen, Jeesuksen lapsuuteen liitettyjen kertomuksien ja ihmeiden kooste. Uudessa testamentissa ei kerrota paljoa Jeesuksen perheestä. Näitä keskeisiä kaanonin ulkopuolisia tekstejä on nyt koottu Suomen Eksegeettisen Seuran uuteen käännöskokoelmaan Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit. Uusien suomennoksien kääntäjät ja selittäjät ovat tässä kirjassa tehneet Raamatun taustoista ja uskonnonhistoriasta kiinnostuneille tärkeän ja hyödyllisen palveluksen. Helsinki 2020. Osassa niistä muokattiin Jeesukseen ja hänen perheeseensä liittyviä traditioita: ne ovat vastaus alussa esitettyyn kysymykseen. Kirja sisältää Jaakobin protoevankeliumin, Pseudo-Matteuksen evankeliumin, Tuomaan lapsuusevankeliumin ja Kertomuksen rakentaja Joosefista suomennokset. Hänen kuolemastaan ja hautaamisestaan Jeesus kertoo oppilailleen pitkähkösti ja yksityiskohtaisesti. Ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana kuitenkin syntyi myös kirjoituksia esimerkiksi Marian äidistä Annasta. Kreikankielinen teksti on kirjoitettu 100-luvun jälkipuoliskolla tai viimeistään 200-luvun alussa. Uudessa testamentissa Mariasta ja Jeesuksen perheestä ei kerrota kovin paljon. Hänen tekstistään huomaa, että hän on tuntenut Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien alkukertomukset. M istä tulevat jopa populaarikulttuurissa elävät kertomukset Jeesuksen isoäidistä Pyhästä Annasta, sekä Mariasta iäkkään leskimies Joosefin uutena vaimona. Alkukieli lienee ollut kreikka. Anna luovuttaa Marian temppeliin jo kolmevuotiaana ja tyttö käyttäytyy kuin hurskas aikuinen. Raamatun kanonisoitujen evankeliumien ohessa ensimmäisten kristillisten vuosisatojen aikana syntyi myös muunlaista varhaiskristillistä apokryfistä evankeliumikirjallisuutta. Entä kertomus savilinnut eläviksi tehneestä Jeesus-lapsesta. Toisaalta lapsi-Jeesus on täysin yllättävä: hän kiroaa ylipappi Hannaksen pojan, herättää toisen pojan, Zenonin, henkiin ja kantaa vettä viitassaan, joka ei vuoda. 14-vuotiaana Maria tuli raskaaksi sinä aikana, kun Joosef oli ollut kuukausia poissa kotoa. Jaakobin protoevankeliumi on kertomus Marian vanhemmista Annasta ja Joakimista, sekä Marian lapsuudesta ja tiestä Joosefin kihlatuksi ja Jeesuksen äidiksi. Ne ovat taustoittaneet kirkon juhlia ja pyhien kunnioittamista. Pseudo-Matteuksen evankeliumin syntyhistoria on monimutkainen, mutta sen arvioidaan syntyneen vasta 500tai 600-luvulla läntisessä kristikunnassa, ehkä nykyisen Ranskan alueella. Käännöksien ohella kokoelmassa on jokaisen lapsuusevankeliumin johdanto sekä informatiivinen noottiapparaatti. 20 KOTIMAA | 9.4.2021 teologia. Kertomuksessa rakentaja Joosefista Jeesus muistelee oppilailleen isäänsä Joosefia, leskeä, jolle Maria 12-vuotiaana kihlattiin. Suomen eksegeettisen seuran julkaisuja 120. Sen arvellaan olevan peräisin toiselta vuosisadalta ja syntyneen ehkä itäisessä Syyriassa. 214 sivua. | Kuva: Kansallismuseo/ Historiallinen kokoelma ” Hän kiroaa ylipappi Hannaksen pojan, herättää toisen pojan, Zenonin, henkiin ja kantaa vettä viitassaan, joka ei vuoda