12. N:o 13-14 | 31. Kukko symboloi Kristusta. vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –1 5 Mitä ”kristilliset arvot” nykyään tarkoittavat. maaliskuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 4 31 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 8. Kuusitoista vuotta Pilatuksena – Pekka Lepistö palaa rooliin vaikka matkan takaa Kanan mieli Kana koristaa pääsiäistä. Mutta millainen on kanan mielenmaisema
Jumala on se, joka Hän on, täysin riippumatta minun uskostani. 3 Kenen ääni kuuluu näyttelyssä. Ihmistä ei saa halveksia eikä hylätä. Niitä, joissa henki kulkee taas ja elämä on myös kaunis. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora Wikman (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Mari Teinilä Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Olimme paikalla koko pieni perhe: minä, puolisoni ja esikoisemme, jonka syntymästä oli kulunut vasta joitain viikkoja. Suomikin jälleenrakennettiin sotien jälkeen. – Minua kiehtoo Hesekielin ennus tus kuolleista, kuivista luista. Pääsiäiseen valmistautuessani olenkin ajatellut paljon Mariaa, jonka osa ei ollut kertoa vaan katsoa. Hurja kuvaus on huikea symboli toivosta. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Kristillistä on pitää tärkeimpänä mielessä, että on olemassa kaiken Luoja, jolle ihminen on vas tuussa lahjaksi saamastaan elämästä ja luoma kunnan elämästä. | tuhat merkkiä taivaasta | | viikon henkilö | Galleria Tischenkossa Helsingis sä avautui Raimo Jaatisen näytte ly Hiljaiset todistajat, joka muistaa vainojen ja sotien uhreja. Ei ole suurempaa rakkautta kuin antaa henkensä toisen edestä. FREIJA ÖZCAN päätoimittaja freija.ozcan@kotimaa.fi | pääkirjoitus | ???????. 2 Millaiset sodan kuvat sinut pysäyttävät. Tuntuisi mahdottomalta kertoa lapselle, minkälaisissa oloissa kanat kasvavat. Kun sen pitää mielessä, ei kiinnitä itseään liikaa maalliseen omaisuu teen tai edes isänmaahan, joka kaikki on ka toavaista. p:nä pidetyn ruotsinkielisten pappien kokouksen pöytäkirjanote ruotsalaisen hiippakunnan sijoittamista koskevassa kysymyksessä. | Kuva: Mari Teinilä RAIMO JAATINEN kuvanveistäjä Kanaemo ja Maria K ävin pitkäperjantaina kirkossa viimeksi kuusi vuotta sitten. Ajattelin, että tämä taitaa olla viimeinen pitkäperjantain kirkkokäynti vuosiin, ja niin se olikin. Ne nou sevat Jeesuksen opetuksista ja niihin meidän hyvin vointivaltiommekin pohjimmiltaan perustuu. – Tietysti lapsia mutta myös aineel lisia vahinkoja koskevat kuvat, jois sa kodit ja tulevaisuus on tuhottu. Pöytäkirjanotteesta, jonka pappisliiton hallitus ilmoittaa jättävänsä valtioneuvostolle huomioon otettavaksi ruotsinkielisen piispanistuimen paikasta lopullisesti päätettäessä, käy ilmi, että mainittu ruotsinkielisten pappien kokous päätti tällä haavaa ehdottaa Porvoon kaupunkia ruotsalaisen piispan istuimen paikaksi. Jesaja oli varma lahjastaan: ”Jumalani on antanut minulle taitavan kielen, niin että voin sanalla rohkaista uupunutta.” Kunpa me kaikki osaisimme käyttää kieltä rohkaisuun. 1923 Ruotsalaisen pappisliiton puolesta on valtioneuvostolle jätetty kirjelmä, johon liittyy Helsingissä viime helmikuun 28. Sellainen on teos Siipensä menettänyt. Lähimmäisen rakastaminen puolestaan on aivan luovuttamaton kristillinen arvo, ja lähimmäisellä tarkoitetaan tässä yhteydessä paitsi rakkaita läheisiä myös kaikkia vähemmän kiinnostavia, maahanmuuttajia tai jopa vihamie hiä. Syy tähän kristillisten arvojen rappioon on yksin kertaisesti se, että viime vuosina sanaparia on käytetty ahkerasti, kun on vastustettu aggressiivisesti muutos ta kuten tasaarvoista avioliittoa tai translakia. Pappi kuvaili ristinkuolemaa, vastasyntynyt tuhisi vaunuissa. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Juttu kanojen elämästä alkaa sivulta 12. – Uhrien ääni, sekä hengissä sel vinneiden että henkensä menettä neiden; keitä he olivat, mitä heille tapahtui. Sanoin, jotka sytyttävät pienen liekin ja orastavan toivon hetkeen, jossa joku ei näe yhtään eteenpäin. Symboliikka voi olla kuin kärsimyksen katselua ver hon takaa, mutta se myös terävöit tää sanomaa laajentaessaan näkö kulmaa. Enkelissä on voimattomana, inhimillistettynä kin pyhyyttä. Meidän pitää kuunnel la niitä, jotka ovat pahan keskellä, ja niitä, jotka ovat sitä pahaa todis taneet, kuten vainajia kriisialueil la tunnistanutta Helena Rantaa. 1 Mistä näyttely ja sen teokset saivat kimmokkeensa. Sitä oli, ja aloin muokata vanhaa puista en keliveistostani. Helsingin Sanomien vaalikoneessa ky syttiin, ovatko kristilliset arvot hyvä pohja poliittiselle päätöksenteolle. Käsittelemme aihetta tarkemmin täs sä lehdessä sivuilla 4–5. Ihminen on ihmeen sit keä. Halusin yleistää ja muistaa myös kauem pana meistä käytyjä, unohdettu ja sotia. Kristilliset arvot kulminoituvat pääsiäisenä Jee suksen ristinkuolemassa, joka sovittaa ihmiskun nan ja Jumalan välisen suhteen. Siinäpä pohjaa poliittiselle päätöksenteolle. – Andrey Tischenko kiinnostui ateljeeni pihalla näkemistään kar keista ihmishahmoista, jotka olin veistänyt ratapölkyistä aiemmin esillä ollutta installaatiota varten. Seuraava Kotimaa ilmestyy 14.4. Mariaa ajattelin myös lukiessani tämän lehden juttua kanoista, jotka muuten vastoin nykyaikaisista sananlaskuista oppimaamme eivät ole tyhmiä. Vaikka siivet ovat pudonneet, ne ovat kuitenkin olemassa, ja pyhä on läsnä. On siis syytä kerrata oikeat kristilliset arvot. PÄIVI PUHAKKA ”Keitä he olivat?” Kristillinen symboliikka on kuvanveistäjä, taidevalaja Raimo Jaatiselle läheistä peruskuvastoa. EMILIA KARHU 28.3. Kaipaam me elämää siihen, mikä on ammut tu rikki. TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi Toimitussihteeri ostaa pääsiäiseksi luomukananmunia. Edelleen tuntuu mahdottomalta kertoa lapselle Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Uupunut voi levätä hiljaisuudessa ja olla varma, että elämän virta ei pysähdy. Lähestyä sanoin, jotka eivät puhu ohi. Hän kysyi, olisiko minulla myös uskonnollista taidetta. Epäuskossani minua lohduttaa, että Jumala ei ole olemassa samalla tavalla kuin ihminen ja muu luotu. Mutta aikuisena silmiään ei voi ummistaa. Niinpä niiden nyt ymmärretään tarkoittavan hetero seksuaalia avioliittoa ja seksuaalikielteisyyttä. – Taustalla on Ukrainan sota, mut ta se ei ollut kimmoke. Väärät ja oikeat kristilliset arvot P itkäänhän se on jo siltä näyttänyt, ja nyt Helsingin Sanomien vaalikonekysymyk sen myötä asia todentuu: kristillisiä arvoja ei enää mielletä niin kuin pitäisi. Marialle Jeesus oli kaiken muun lisäksi tai ehkä ennen muuta oma poika. Kun ihmiset saavat pienenkin mahdollisuuden elää rauhassa, he löytävät toimintatar moa. Pari tuhatta vuotta sitten kanojen luonne ymmärrettiin kai paremmin. Luut lähenevät kolisten toisiaan, niiden ympärille alkaa kasvaa lihaa ja nii hin tulee henki. Hahmo on kanssakul kija, suojelija, lohduttaja, viestin tuoja, vaikkei pystykään muutta maan tapahtumien kulkua. Kristillisiä arvoja huonona päätök senteon pohjana taas pitävät jopa ne, joiden ajattelussa heikompien huomioinen yhteiskunnassa on aivan kes kiössä – mikä perinteisesti on nähty nimenomaan kris tillisenä arvona. Jesajan rohkaisun sanat olivat suoraviivaiset: ”Joka kulkee syvällä pimeydessä ilman valoa, luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaan.” Entä jos menettää uupumuksen ja pimeyden keskellä uskonsa ja luottamuksensa. ?. 4 Mistä löydät ”tulevaisuuteen kurkottavat elämänlangat”, joista olet puhunut. 2 3 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 aluksi. – Meidän toivomme kärsimykses sä on myös enkelien läsnäolossa, joka tuo äänen ”toiselta puolelta”. Jos minä en voi uskoa, se ei merkitse mitään. Äänek käät vastustajat ovat vedonneet kristillisiin arvoihin. Ehkä täl lainen kaventuminen ei ollut tarkoitus, mutta niin sii nä on käynyt. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Lapsiaan haluaa suojella, toisinaan myös tiedolta. Ideani on käsitellä ankaria asioita, kuten sotaa, epäoikeudenmukai suutta ja diktatuuria, symbolien kautta, häivyttäen suorat viittauk set tapahtumiin. Tein uusiakin, etäi semmin uskonnolliseen viitekehyk seen liittyviä teoksia. Syyriassa on sodittu mon ta vuotta, ja Tšetšeniassa tapahtui samoja asioita kuin nyt Ukrainassa. Vaan modernissa eläinten tehotuotannossa kanaemon tunteille ei ole sijaa. Hänen olemassaolonsa on toisenlaista ja minulta salattua. Silloin totuuden ääni tulee esille ta pahtumista, jotka jopa kielletään. Vaalikonevastauksista päätel len kristilliset arvot niputtuvat osaksi kansalliskonser vatiivista ajattelua. Vielä tulee toisenlaisia hetkiä. – Pauno Pohjolaisen ja Kuutti Lavosen lailla haluaisin luoda enem män kristinuskon traditioon viit taavaa taidetta. Käyttihän Jeesuskin kanaemon suhdetta poikasiinsa vertauskuvana huolehtivasta rakkaudesta
Käy tännöllisten asioi den lisäksi niissä perataan myös ehdokkaiden ja äänestäjien arvo ja. Kaartisen mukaan kristillisiä ar voja ei ole kaapattu. Liberaaleja arvoja ajaville kristi tyille asetelma on haastava. – Arvot ovat yksittäisiä asiaky symyksiä pysyvämpiä. Esimerkiksi libe raaleilla kristityillä ”raamattuve toisuus” alikorostuu. Lähtökohtaisesti kristillinen arvopohja ei siis jäsenny moder niksi liberaaliksi kulttuurikristil lisyydeksi. NIILO RANTALA ” Tämä nostaa esiin sen tosiasian, että liberaalit kristityt ovat vähemmistössä. – Vaalikoneeseen vastaavaa ih mistä yritetään ymmärtää teoreet tisen mallin näkökulmasta oletet tujen arvonippujen avulla. Ylen vastaava verkkotuottaja Ville Laakso vastasi sähköpostitse: ”Vaalikoneiden väittämien on oltava yksiselitteisiä ja sellaisia, joihin voi vastata akselilla ’samaa mieltä – eri mieltä’. Mäkisen mukaan vaalikoneen taustalla on ajatus jakolinjoista, jotka politiikassa erottavat puo lueita toisistaan. – Tulotasolla ei ollut vastauksen kannalta merkitystä. Puolueet ovat voineet ottaa kantaa katsomuskasvatukseen halutessaan laajemmin vastausperusteluissa. Päivätyönään Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtajana toimi va Kaartinen tietää, että kristilli set arvot todella niputtuvat yksiin perinnekeskeisyyden, turvallisuus hakuisuuden, isänmaallisuuden ja maahanmuuttokriittisyydenkin kanssa. Vastaajalla on myös mahdollisuus olla ”ei samaa eikä eri mieltä”. Kaartisen mukaan kristillis ten arvojen niputtuminen osaksi kansalliskonservatiivista mielipi demaisemaa vastaa suurelta osin todellisuutta. | Kuva: Jukka Granström 4 5 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 uutiset. Kaartisen mukaan vaalikonei den kysymykset pyrkivät synnyt tämään mahdollisimman selkeää jakaumaa vastaajien välille. – Kysymyksen tulkinta ja sijoit tuminen arvokartalla kytkeytyy sii hen, miten kristilliset arvot kansal lisessa ymmärryksessä nähdään. Helsingin Sanomien vaaliko neessa vastaajien pitää ottaa kan taa väitteeseen: ”Kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle pää töksenteolle.” Mutta kenelle tai mille puolueelle kristilliset arvot kuuluvat. Yleensä vaalikoneis sa kristillisiä arvoja kannattavat kaihtavat liberaaleja arvoja. Väitteiden ainoa tarkoitus on saada vastaajien välisiä eroja näkyviin vaalikonetulosta varten. Ennen vaaleja keskustelua on käyty esimerkiksi ilmastotavoitteista, kulttuurin tukemisesta ja valtion talouden säästötarpeista. Uskonnonopetus ja elämänkatsomustieto valittiin väitteeseen, sillä ne ovat tarjolla olevat vaihtoehdot peruskoulussa. – Kysymykset toimivat par haiten yhdessä. Helsingin Sanomien journalis tinen kehitysjohtaja Esa Mäkinen kertoo, että arvo kysymysten mer kityksiä ei ole määritelty vastaajil le tai ehdokkaille tarkemmin. Yle ei ota väitteillä kantaa, ne perustuvat keskustelua aiheuttaneisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. – Ihmiset ovat arvomaailmoil taan koherentteja. Tilastojen valossa on silti todennäköistä, että kirkkokävijä ei äänestä vasemmistoa tai vih reitä. – Kysymys ei mittaa sitä, mitä kristilliset arvot ovat, vaan sitä, ketkä kyseistä sanaparia käyttä vät. Sanaparin käyttäminen on vain jäänyt tietyl le väestönryhmälle. Vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista suurin osa oli täysin tai jokseenkin eri mieltä. Toki niputtaminen yksinkertaistaa sen, mikä kristillinen arvojen ko konaisuus on. – Pidin juuri Tiedekulmassa esitelmän vaalikoneista ja pola risaation ongelmista. – Kirkon julkisuuskuvaa arvo keskustelussa ovat leimanneet jo 1980luvulta lähtien edellä mai nitut aiheet. – Tämä nostaa esiin sen tosi asian, että he ovat vähemmistös sä. Kaartisen mukaan kristilliset arvot liitetään julkisuudessa lähin nä seksuaalietiikkaan ja keskuste luun naisen asemasta. Kysymys uskonnonopetuksesta toimii datan perusteella hyvin.” Vuoden 2023 eduskuntavaalit ovat monessa mielessä arvovaalit. Vastausten paikka arvokartalla muuttuu vastausko konaisuuden myötä. Siksi vaali koneesta löytyy niin monia arvo kysymyksiä. – Arvokysymyksiä on päivitetty, kirkko ja yhteiskunta | Helsingin Sanomien vaalikoneen kysymys kristillisistä arvoista on herättänyt keskustelua. Tutkijan mukaan kristillisiä arvoja ei ole kaapattu, mutta sanaparin käyttäminen on jäänyt tietylle väestönryhmälle. Vaalikoneessa väitteen kanssa voi olla joko täysin samaa, mel ko samaa, jokseenkin eri tai täy sin eri mieltä. Sosiaalietiikan jatkotutkimusta Hel singin yliopistos sa arvoista tekevä Jaakko Kaartinen tiedostaa arvojen niputtumisen vaali konejärjestelmässä. Vaalikonetta analysoinut data journalisti kiinnitti huomio ta siihen, että kristillisiä arvoja hyvänä päätöksenteon pohjana pitävä vastaaja kannattaa toden näköisesti myös väittämää: ”Sel keitä rajoja ja kuria tarvitaan ny kyistä enemmän lasten kasvatta misessa.” Esa Mäkisen mukaan useat vas taukset menevät ennalta arvatta vissa joukoissa. Liberaali saattaa luonnehtia, että olen kristitty ja minulla on li beraalit arvot, mutta konservatii vi tiivistää ”minulla on kristilliset arvot”. Mitä kristilliset arvot merkitsevät vaalikoneissa. Kaar tinen ymmärtää tämän. Esa Mäkinen kertoo sen olevan yksi syy sille, miksi kysymys on mukana. – Kristillisiä arvoja varaukset ta kannattavat ovat useimmiten konservatiiveja. Sama pätee toi sinpäin. Mitä useam pi oikeistolainen ehdokas valitsee kristilliset arvot hyväksi pohjaksi, sitä oikeammalle mielipide arvo kartalla liikkuu. On mielen kiintoista, että Helsingin Sanomi en uusitussa vaalikoneessa yksit täisen väittämän merkitys ei ole merkittävä, vaan nimenomaan sen niputtuminen muiden kanssa. Kaartinen kertoo uskonnon paikan kaventuneen arvokartalla. Yle: Väitteillä ei oteta kantaa Ylen vaalikoneessa asetetaan vastakkain kaikille yhteinen elämän katsomustieto ja nykyinen uskonnonopetuksen malli. Kris tillisdemokraattien kannattajis ta 67 prosenttia oli täysin samaa mieltä siitä, että kristilliset arvot ovat hyvä pohja poliittiselle pää töksenteolle. Voisi kärjistää, että kristilli siä arvoja kannattavat voisivat esimerkiksi äänestää punaisen maidon puolesta kauramaitoa vastaan. | eduskuntavaalit | Kuvateksti | Kuva: samoin algoritmia, joka yhdistää vastaukset ehdokkaisiin. Mäkisen mu kaan voi kärjistää, että vasemmal le suuntautuneet kansalaiset eivät pidä kristillisiä ar voja hyvänä pohja na, kun taas oikealle kallistuneet pitävät. Ne jotka ky selytutkimuksen mukaan pitävät luterilaisuutta tärkeänä, äänestä vät todennäköisimmin perussuo malaisia, keskustaa tai kristillisde mokraatteja. Esa Mäkinen kuitenkin tähden tää, että yhden kysymyksen vaiku tus ei ole kovin suuri. Vaalikoneesta selviää, että ne vastaajat jotka pitävät kristillisiä arvoja hyvänä pohjana päätök senteolle, kannattavat todennä köisemmin kansalliskonservatii via arvoja. – Polarisoivien kysymysten jou kossa kristillisten arvojen pitämi nen hyvänä pohjana päätöksente olle siirtää vastaajan kansalliskon servatiiviselle puolelle. Näin vaali kone synnyttää ääreistymistä. – Jokainen vastaaja vastaa sen mukaan, miten hän itse käsit tää kristilliset arvot. Kotimaa kysyi Yleltä, miksi kysymys ohitti mahdollisuuden esimerkiksi kaikille yhteiseen katsomuskasvatukseen. Vaalikone on elä vä järjestelmä. – Teimme väestöllisesti edusta van gallupin siitä, miten vaaliko neen kysymyksiin vastataan. V aalikoneet näyttele vät keskeistä roolia sopivan ehdokkaan etsimisessä. Kristil liset arvot liittyvät tutkimustulos ten pohjalta väestöllisellä tasolla vanhoillisiin kehyksiin ja historial liseen kristilliseen moraalikäsityk seen. Kaartinen tunnistaa vaaliko neiden kysymykset polarisoivik si. Erityisesti kysymys kristillisis tä arvoista päätöksenteon poh jana tuntuu jakavan puolueita ja näiden kannattajia. Jos kristilli siin arvoihin liitetään myönteisiä asioita, niin todennäköisesti niitä kannatetaan. Useampien vaihtoehtojen tarjoaminen ei siis käy yhden väitteen sisällä. Esa Mäkisen tavoitteena on ollut tehdä vaalikoneesta toimiva eten kin nuorille äänestäjille. Kysymys on myös kielipelistä
Subjektiivinen hyvinvointi pe rustuu kokemukseen tyytyväisyy destä, elämän mielekkyydestä ja luottamuksesta muita kohtaan. Suorit tajan tulevaisuudennäkymänä on juosta oravanpyörässä vielä vähän nopeammin. Olennaista on nähdä iso kuva: ihmisen paikka osana eko systeemiä. Jälkipolvien tulisi voida nauttia samoista mahdollisuuksista kuin meidän. Valveutunut kansalainen ot taa käyttöön omat vahvuutensa ja edistää niiden avulla yhteis tä hyvää. – Kokemus irrallisuudesta pitää meidät voimattomina, käsitykses sä, ettemme voi vaikuttaa maail man menoon. Kristitty saa kokea olevansa osa elämän ihmettä. – Uskon kautta saamme yhtey den äärettömään. Salonen sanoo. Pienistä säästö Moni ajattelee, että maailma on minua varten. jen pisaroista muo dostui puro. Sotien jäl keisenä köyhyyden aikana ajatel tiin, että materiaalisesta turvasta löytyy onni. | haastattelu | E tsitkö ensi sijassa omaa tyydytystäsi ja etuasi. Salonen. Olemme yhdessä jotain paljon suurempaa ja yle vämpää kuin irrallisina yksilöinä, joiden toiminta ei kytkeydy mihin kään itseä suurempaan. Ihminen liittyy itsensä ulkopuolella olevaan ylvää seen ja suureen kokonaisuuteen, joka tuo täyteläisyyttä elämään. Ilmastonmuutos kin olisi vielä hidas tettavissa. Se on entistäkin ajankohtaisempi. Siten hyvän elämän tavoittelun paino piste siirtyy itsekkyydestä epäitsekkyyteen. Viime kuukausina on puhuttu siitä, ettei sähkö riitä. Elämän onnistumisen arvioin ti pelkillä taloudellisilla mittareilla johtaa sisäiseen tyhjyyteen. – Kirkolle on pedattu keskei nen rooli auttaa ihmisiä irrottau tumaan hedoniaa painottavasta itse keskeisyydestä. Parhaimmillaan sähköä on säästy nyt noin yhden ydinvoimalan tuo tantokapasiteetin verran. – Tämä vaatii radikaalin muu toksen ajattelussamme. – Kirkon edustajien ei kannata pysytellä hiljaa, vaan nyt kannat taa hakea ennakkoluulottomasti uusia rooleja ja yhteistyökump paneita. Esimerkiksi uuden tuotteen ostamisen tuoma mieli hyvä on lyhytaikaista. Innostavasti paremman tulevai suuden edellytyksistä puhuvan vi sionäärin mielestä nyt on raken nettava yhteiskuntaa, jossa kansa laisten kokema hyvinvointi maksi moidaan samalla kun kuluttamista minimoidaan. Hän palvelee Suomea, paikka kuntaansa, sukuaan, per hettä tai lähisuhdetta eikä vain henkilökohtaisia pyrkimyksiään. Salonen teki vuonna 2010 väitöskirjansa aiheesta Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvoin Itsekäs hedonisti menettää merkityksensä merkityksellinen elämä | Sotien jälkeisenä köyhyyden aikana ajateltiin, että materiaalisesta turvasta löytyy onni. Jos voin osallistua omilla valinnoillani ongelmien ratkaisuun, illalla pei listä katsoo tyytyväinen kaveri. tiyhteiskunnan haasteena. | Kuva: Heidi Piiroinen / HS / Lehtikuva 6 7 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 uutiset. – Mutta jos kulissien sisältä löy tyy vain vaurautta ja omaa onnea itsekkäästi tavoitteleva hedonis ti, elämän tarina on kovin pieni ja mieli käpertyy sisäänpäin. Jokainen ihminen tarvitsee puh dasta vettä, ruokaa ja katon pään päälle, koulutusta ja terveyden huoltoa. Kyse on myös sukupolvien vä lisestä oikeudenmukaisuudesta. – Aineellista hyvää tarvitaan, mutta se on vain elämän kulissi. Etenkin nuoret aikuiset ovat jo havahtuneet ekologisesti kes tävämmän hyvinvointiyhteiskun nan rakentamiseen. Arto O. Kristinusko on luterilaiseen kirkkoon kuuluvalle Saloselle kat somuksellisesti oleellinen elämän syvämerkityksen antaja. Salonen katsoo. – Päätimme yhdessä tehdä jota kin konkreettista. Tyytymätön kuluttaja haluaa jatkuvasti uutta ja enemmän ma teriaa: ”Kaikki minulle heti!” – Rajallisen pla neetan olosuhteissa hyvinvoinnin tavoit telun painopistet tä on siirrettävä ai neellisista päämää ristä kohti aineettomia. Ne suomalaiset, jotka ovat jo lähteneet muuttamaan elämänta pojaan kestävämpään suuntaan, ovat tyytyväisempiä itseensä kuin ne, jotka jatkavat entiseen tapaan. Ajatus, että kaikki kääntyy pa remmaksi bruttokansantuotteen kasvun myötä, on vain osittain totta. Näkö kyky kaventuu. – Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden kaventumi nen ja ylikuluttaminen ovat ongel mia, jotka pitää ratkaista nopeasti. – Ei hoksata, että keskiverto suomalainen elää ennen näke mättömässä yltäkylläisyydessä. Salonen. – Voimme saada tyydytystä siitä, että tulevat sukupolvet ovat ylpei tä tekemistämme valinnoista. Ihmisten paras anti pitää val jastaa yhteisöjen käyttöön ja kansa kunnan rakentamiseen. Voimme yrittää optimoida on neamme tavoittelemalla hedonis tisia aistinautintoja, mutta hetkit täiset onnentunteet eivät kannat tele elämää. – Näiden suhteen Suomessa on edetty pitkälle. – Hedonistinen ajattelutapa, jonka mukaan maailma on mi nua varten, on korvattava ajatuk sella, että minä olen toisia ihmisiä ja maailmaa varten. Siinä kilpa juoksussa pienennämme toisiam me, mikä näkyy alle kolmikymp pisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä. Arto O. Myös taide ja uskonto voivat ava ta yhteyden merkityksellisiin asioi hin, Arto O. Ajattelutapa jäi päälle, vaikka siitä olisi jo varaa irrottautua, sanoo kestävän hyvinvoinnin asiantuntija Arto O. Ma sennus on suurin syy työkyvyttö myyseläkkeelle siirtymiseen. – Kirkko keskittyy jo mission sa mukaisesti yhteiseen hyvään ja elämän aineettomiin päämääriin. Elämän ilojen ja surujen jakami nen muiden kanssa saa elämän maistumaan. Jos joku haluaa kokea elämän sä arvokkaaksi, hänen kannattaa alkaa selvittää osaltaan näitä on gelmia. Suomi on yksi maailman parhaista paikoista elää. Salosen mielestä kirkon rooli paremman tulevaisuuden raken tajana voi vahvistua. Silloin olen osa elä mää kannattelevaa kudelmaa. JANNE VILLA ” Kirkon edustajien ei kannata pysytellä hiljaa. Aineellinen elintaso voi olla korkea, mutta ihminen voi pahoin, jos hän kärsii yksinäisyydestä tai kokee itsensä turhaksi. Itsekkyys kääntyy it seä vastaan, varoittaa ItäSuomen yliopiston sosiaali pedagogiikan professori Arto O. Sa losen mielestä yksilökeskeisyyden ylenpalttinen korostaminen tuot taa irrallisuuden tunnetta. Millaisena professori näkee kir kon tehtävän kestävän hyvinvoin nin kannalta. Kulutuskäyt täytymisessään he ovat siirtymässä merkityksellisiin ja vakaumuksel lisiin valintoihin. – Kukin kilpailee, jotta oma pää pysyisi pinnalla. Paljon hyviä asioita voidaan saada aikaisesti, jos jokainen te kee sen, mitä voi. Merkityksellinen elämä syntyy kuitenkin kokemuksesta, että me olemme maailmaa varten, professori Arto O. – Kun ihminen ponnistelee ar jessa uljaiden asioiden puolesta, on elämällä suunta. Samaan aikaan mielenterveys ongelmat ovat kansansairaus. Ajattelutapa jäi pääl le, vaikka siitä olisi jo varaa irrot tautua. – He vaihtavat mammonan haa limisen tärkeämpien tarpeiden tyydyttämiseen. Kansalaiset heräsivätkin säästämään sähköä. Se tarjoaa vastauksia siihen, mistä elämälle löytyy tarkoituksia, mer kityksiä ja arvoa. Merkitykselliseksi koettu elämä karkaa käsistä myös aje lehtijalta, joka tuhlaa mahdolli suutensa. Yksilön on koettava olevansa tärkeä ja arvokas eikä yhdenteke vä olento: ”Minulla on jotakin vä liä maailmalle, ja maailmalla mi nulle.” – On löydettävää syitä sille, miksi minun kannattaa elää. Jo yksinomaan diakoniatyöllä on ennennäkemättömiä toiminta mahdollisuuksia, kun uusilla hy vinvointialueilla haetaan ratkaisu ja oman alueen ongelmiin. Ihmiset ylpeilevät usein sillä, että he pärjäävät yksin. – Mutta meillä ei ole monta vuotta aikaa nostaa kä siä pystyyn ja sanoa, että ”kun nuo kiinalaiset tuolla”. Elintason kohentaminen ei anna elämälle tarkoitusta. – Hyvä elämä on enemmän kuin oman mielihyvän maksimoi misen projekti. – Vaikka kulissit olisivat kuin ka prameat, elämä jää köyhäk si, ellei ihminen tunnista uuteen päivään herätessään hyviä syitä elää. – Jos me ajaudumme itsekes keisyydessämme irti toisten ih misten hyvästä elämästä, erilli syys tuottaa tunnon, ettei millään ole merkitystä
Bordeaux’ssa Etelä-Ranskassa. 040 4514 534. Bor deaux’ssa mielenosoittajat ottivat selfieitä palavan kaupungintalon sisäänkäynnillä. Joku antaa ta kaisin ja unohtaa pahat sanat, kun taas toinen, herkempi sielu, saa syvät haavat sisimpäänsä loppu elämäksi. Kun sain lapsia, meil tä kuului joskus huutoa. Tuskin edes sil lä hetkellä, kun kuuluivat sanat ”Jumalani, Jumalani, miksi hyl käsit minut”, sanoja jaksoi kohot taa katsettaan. Testamenttiasioissa Sinua auttaa varatuomari Tarja Larmasuo puh. Tämä on ajankuva, sanoo Helsingin yliopiston eksegetiikan professori Martti Nissinen. Ja rauhan kasvatus alkaa hiekkalaatikol la. Risti Jeesuksen selässä painoi katseen alas, en sin kantamuksena, sitten häntä kannattelevana. Hän katsoo alas ja näkee Jeru salemin kadut. Akateemisin perustein kunnia tohtoriksi valittiin professorit Riho Altnurme Tarton yliopis tosta, Mia Lövheim Uppsalan yliopistosta, Annabel Brett Cam bridgen yliopistosta, Philip Esler Gloucestershiren yliopistosta sekä professori emeritus Grace Davie Exeterin yliopistosta. Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas suomenlahetysseura.fi/testamentti Oletko miettinyt millaisen perinnön jätät maailmaan. Hetkinen! Kirjoitin erheellises ti ”eläkeuudistuksen sytyttämät väkivaltaisuudet”. Sitten ovat hiljaiset uh rit turvakodeissa, somessa, koulu terveydenhoitajien vastaanotoilla, huume ja muiden väkivaltaisten jengien piinaamissa lähiöissäm me. Seurakuntaneuvoston äänesti kahdesta ehdokkaasta, ja äänet menivät tasan 8–8. 8 9 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 uutiset. Lue lisää: www.sley.fi/150 Suuri autuus juhlakirjan julkaisu tilaisuus 16.4. – Saamani palaute Greta Thun bergin valinnasta on ollut joko täy sin negatiivista ja tuohtunutta tai sitten ylistävää. kirkkoherra Ari Rantavaara. – Pitää silti tehdä rohkeita pää töksiä ja olla valmis vastaanotta maan myös kritiikkiä ja kiukkua. Teologian kunnia tohtoreiksi vihittävistä viisi va littiin akateemisten ansioiden perusteella ja kolme teeman pe rusteella. Väkivalta voi olla sisäänrakennet tu järjestelmään tai sitä lapsesta asti kokeneen ihmisen käyttäyty miseen, mutta tekijä ja uhri ovat ihmisiä – no, jossain tapauksessa uhri on vaikka demokratia tai to tuus. Osumaa otti myös demokratia, johon kuuluu oikeus mielenosoi tuksiin. Tuomiokapitulin päätökset vastaavissa tilanteissa kappalaisenvaaleissa ovat olleet Laukkosen mukaan yksimielisiä. Jos esitykseen tulee vastaesitys, sitten äänestetään. | lyhyesti | Kirkkohallitus ehdottaa muutosta vihkikäytäntöön Kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle kirkkojärjestyksen avioliittoon vihkimistä koskevan säännöksen muuttamista. Viihteen ja uutisten lisäksi väkivalta liite tään nykyisin hyvin erilaisten asioiden yhteyteen. K un aloin kirjoittaa tätä tekstiä väkival lan ilmenemisestä ja olin sulkemassa ra diota, Yle Uutiset antoi syötön la paan. Nissisen mukaan valinnan tie dettiin jo etukäteen jakavan mie lipiteitä. Sen aikana Jumala kumartuu syvemmälle kuin koskaan kansansa puoleen. EMILIA KARHU Greta Thunberg on asettanut kaikille yhteiskunnille, yhteisöille ja yksilöille arjen valintoihin ulottuvan tehtävän, jonka olemme velvolliset toteuttamaan, perustelee Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto Thunbergin valintaa kunniatohtoriksi. Edelleen on voimassa ”katso, äitisi”, ”katso, poikasi”, ”katso, lä himmäisesi”. Se on Getsemanesta asti ja viimeistään ristillä verta ja kyyneliä, kipua, pilkkaa, yksinäi syyttä, hylkäämistä ja kuolemaa. Eväitä siihen saa jo kristinus kosta, johon on sisäänrakennettu rauhan siemen ja elämän parhaat peli säännöt. Yliopisto viettää tänä vuonna Promootion riemu vuotta. Maria Immonen sai kunnia tohtorin arvon ihmisoikeustyös tään niiden ihmisten parissa, joil la on kaikkein vaikeinta. Syste maattinen ja julma koulukiusaa minen tuntuu jatkuvan sukupol vesta toiseen. Kasvattaja joutuu vi saisen kysymyksen äärelle: miten opettaa lasta pitämään puoliaan ja vetämään itse rajoja. Notaari Hannu Laukkosen mukaan tuomiokapitulissa katsotaan, mitä kriteereitä seurakunta on kirkkoherralle asettanut ja ehdokkaita peilataan niitä vasten. Niinpä kirkkoherran valinta siirtyy Tampereen tuomiokapitulin vastuulle. Toimiiko toisen posken kääntäminen joka tilanteessa. Teeman perusteella kunniatoh toreiksi valittiin Greta Thunbergin lisäksi Luterilaisen maailmanlii ton maailmanpalveluosaston joh taja FM Maria Immonen sekä emerituspiispa Munib Younan Jordanian ja Pyhän maan evan kelisluterilaisesta kirkosta. Kirkollinen vihkiminen onnistuu tällä hetkellä myös, kun vihittävistä toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai kristilliseen uskontokuntaan Suomessa tai ulkomailla. Perustelujen mukaan Greta Thunbergin aloittama maailman laajuinen koululaisten ilmastolii ke haastaa päättäjät tieteen tu losten edellyttämiin toimiin il mastonmuutoksen torjumiseksi. Kun väkivaltaa ilmenee, kodeissa, kouluissa, ka duilla, sosiaalisessa mediassa, sitä eivät aiheuta ilmiöt tai olosuhteet. klo 14 Helsingin Lutherkirkossa, Fredrikinkatu 42 Lämpimästi tervetuloa! Testamenttilahjoituksella voit tukea työtä, jota arvostat. Hiljainen viikko on osa ihmis kunnan väkivaltaista historiaa. Meidän ihmisten nahan pak suuskin vaihtelee. Joskus median sisällön tuotta jat laittavat väkivaltauutisia Viih devinjetin alle. Greta Thunbergin valinta teologisen tiedekunnan kunniatohtoriksi herätti keskustelua Ruotsalainen lukiolainen ja il mastoaktivisti Greta Thunberg, 20, vihitään Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kunnia tohtoriksi 9.6. | Kuva: Thibaud Moritz / ABACAPRESS / ddp images / All Over Press Suomen Luterilainen Evankeliumi yhdistys juhlii 150juhlavuotta. Sytyttäjiä ja sel fienottajia, karhunpalveluksen te kijöitä olivat anarkistiryhmien jä senet sytkäreineen. Tulet paloivat sielläkin, väkijouk ko kuohui. Joku on kokenut synnytys väkivaltaa, toisel le avohakkuu on väkivaltaa luontoa kohtaa, kolmas ko kee vaalimainosten repimisen ag gressiona. Hän ei kuitenkaan pääse paikalle pro mootioon, koska on valmistumas sa ylioppilaaksi. Greta Thunberg on jo belgia laisen Monsin yliopiston kunnia tohtori. Esityksen mukaan kirkollinen avioliittoon vihkiminen olisi mahdollista, jos toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Uskonnonvapauslain säätämi sen 100vuotisjuhlavuoden kun niaksi promootion teemaksi va littiin vapaus. Ristiltä näki kui tenkin alas. | Kuva: NTB Scanpix / Lehtikuva / Javid Parsa Seuraava Kotimaa ilmestyy 14.4. – Hän ottaa vastaan arvonimen myös Helsingin yliopistossa ja on huomionosoituksesta iloinen. Tällä hetkellä molempien puolisoiden tulee olla rippikoulun käyneitä ja kirkon jäseniä. Kun pääsiäisaamu valkeni, ihmis kunnan kärsimyksen histo riassa kääntyi uusi lehti. Ehdolla virkaan ovat Tampereen Eteläisen seurakunnan johtava kappalainen Kaija Karvala ja Tampereen Eteläisen seurakunnan vt. Tvsarjatkin viih dyttävät meitä murhilla. ”Katso, tuossa on paikka, johon he hänet panivat”, sanottiin sureville tyhjäl lä haudalla. Välineet ovat pirul lisemmat ja vaiku tukset esimerkiksi somen kautta vaik kapa entisajan kylä yhteisöä laajemmat. Hiljainen viikko ja pääsiäinen ovat myös lohdutus väkivallasta ja muusta kärsimyksestä osalli selle ihmiskunnalle. Eläkeiän nostoa vastustavat mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa viime viikon torstaina 23.3. Nyt tuntuu, että edes huutami sen mainitseminen tässä on aivan väärässä asiayhteydessä. Ystäväni totesi, että huutoni on väkivaltaa lapsia kohtaan. Sen päätös nimilistasta oli yksimielinen, ja päätöstä edelsi perusteellinen keskustelu. Ei mitään siltä väliltä. Teologisen tiedekunnan kun niatohtoreista päätti tiedekunta neuvosto. Se ei ole uskonnollinen näytelmä tai seremonia. Evankeliumi kertoo, että Jeesus näki sieltä äitinsä ja jätti hänet yhden opetuslapsensa huolehdittavaksi. Päätös tehdään tuomiokapitulin istunnossa 12.4. Kärsimykseen ei ole vastausta, mutta tuhkakasassa on aina tilaa istua kärsivän rinnalle. PÄIVI PUHAKKA paivi.puhakka@kotimaa.fi Väkivallan viikot | ilmiö & näkökulma | ” Kärsimykseen ei ole vastausta, mutta tuhkakasassa on aina tilaa istua kärsivän rinnalle. Thunberg on nuoren sukupolven ilmasto huolen näkyvin edustaja. Pienelläkin lahjoituksella saa paljon hyvää aikaan. Munib Younan on puolestaan vaikuttava ekumeeninen persoona, joka on johtanut kirkkoa vaikeissa oloissa Lähiidässä. Samoin rauhanrakentajat ovat ihmisiä, kodeissa, kouluissa, työ paikoilla, politiikassa. Tampereella kirkkoherran vaali meni tasan Tampereen Eteläisen seurakunnan kirkkoherranvaali ei vastoin odotuksia ratkennutkaan torstaina 23.3. Yli 450 mielen osoittajaa otettiin kiinni, ja lähes yhtä monta poliisia ja muuta tur vallisuusjoukkojen jäsentä haa voittui. Kun asetun tänä iltana ruudun ää reen, siellä kerro taan varmasti väkivallan todellisis ta uhreista esimerkiksi Bahmutin raunioilla, Lähiidässä ja Ranskan kaduilla. Tavoitteena on mahdollistaa moninaistuneessa yhteiskunnassa kirkon jäsenelle mahdollisuus kirkolliseen vihkimiseen myös silloin, kun tuleva puoliso ei ole kirkon tai muun kristillisen yhteisön jäsen. Eläkeuudistuksen sytyttä mät Ranskan väkivaltaisuudet oli vat yltyneet uuteen roihuun
Siihen voidaan sisäl lyttää myös kunkin seurakunnan oma viesti: ajankohtaisia kuulu misia, puhuttelevaa sanomaa tai katsaus siihen, mitä kaikkea toi mintaa seurakunnan jäsenmak suilla eli kirkollisveroilla tehdään mahdolliseksi ja mitä rakennuksia ylläpidetään. ” Ajatuskokeena voi pohtia, miten politiikka vaikuttaa transsukupuolisten, huumenuorten tai paperittomien elämään. Ikuisessa kaupungissa niin pyhiinvaeltajalle kuin matkailijalle avautuu tuhansien vuosien kiehtova historia. Parempaanhan me emme pys ty, mutta se riittää, sillä asenne ratkaisee. Herramme kutsuu: ”Tule ja seuraa minua.” Ken tahtoo. En halua kiistelyä oppiaineiden kesken. korvaa | kolumni | Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Koska sosiaalieettinen vas tuuntunto heikommista ei ole yksin kristinuskon omaisuutta, kris tityt voivat edistää yhteistä hyvää muiden hyvän tahdon ihmisten kanssa. Eikä meidän tarvitse kilvoitella yksin, sillä Herramme on luvannut kulkea kanssamme voimanamme ja turvanamme. Se on sekä kiitos että muistutus seurakunnan jä senyydestä. Viime vaaleissa nähtiin, että hyvätkään sloganit, printti ja someesitteet, banderollit ynnä muut suurine kustannuksineen eivät saa seu rakuntalaisia vaaliuurnille. Kristillistä kohtuuden näkökulmaa ja mammonan kritiikkiä tar vitaan nyt ympäristökriisin aikana tarkistamaan vallitsevaa ajatus muotoa, joka perustuu kasvulle ja kulutukselle. Toisena kristillisenä arvona nos taisin esiin kohtuullisuuden. Edellä mainitut eettiset arvot löytyvät toki muistakin viisaustra ditioista, eritoten buddhalaisuudesta. Mutta olisiko tapahtunut niin, että niin sanotut ”välineaineet”, jotka ovat toki tarpeellisia ja hyödyllisiä, olisivat vieneet tilaa elämän yleistä tuntemusta antavalta uskontokasvatukselta. Uskovatko katolilaiset ja lestadiolaiset, että vain heidän joukoissaan voi pelastua. Raama tussa varoitetaan rikkauksien haali misesta. Kyse on kirjaimelli sesti universaalista projektista, sillä kirkon lähetysjärjestöt toteut tavat lähimmäisenrakkautta maapallon toisella puolella. Palmusunnuntain virsi 61 al kaa kysymyksenomaisesti: ”Ken tahtoo käydä Herran askelissa,” ja jatkuu: ”käy tietä vehnän sieme nen: kuin siemen hänkin kuolee.” Tällaisella asenteella ja tällai sessa hengessä meitä kristittyjä kutsutaan Jumalamme edessä taivaltamaan, riisuttaviksi suos tuvina ja sydämen uskossa, us kossa Jumalaan ja hänen pyhään sanaansa Raamatussa. Joillekin tämä tarkoittaa suomalai sia, joillekin kristittyjä. Kotimaan ja Askelen uusi päätoimittaja Freija Özcan haastattelee. Niiden ai kana tuli ilmi, että muutamat seurakuntamme jäsenet odottivat vastaavan laista vaalipostia. ” Viime vaaleissa nähtiin, että hyvätkään sloganit, esitteet, banderollit ynnä muut eivät saa seurakuntalaisia vaaliuurnille. Tuntuisi oikeudenmukaiselle, jos seuraavissa seurakuntavaa leissa Kirkkohallitus kustantai si vaaliilmoitusten lähettämi sen kaikille seurakunnille. MINNA KETTUNEN Ylä-Savon seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja Lapinlahden seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Ilmoitus äänioikeudesta pitäisi lähettää kaikille kirkon jäsenille seurakuntavaalit | Tasapuolisuus ei toteudu, jos vaali-ilmoituksen saaminen riippuu seurakuntien käytännöistä ja varallisuudesta, Minna Kettunen kirjoittaa. Yhä enemmän kuuluu äänenpainoja, joiden mukaan tulisi aut taa vain oman viiteryhmän jäseniä. Olisiko aika etsiä mahdollisuuksia, jotta kouluissa uskonnon opetuksella olisi mahdollisuudet tähän. Ajatuskokeena voikin pohtia, miten konkreettinen politiikka vaikuttaa vaikkapa syrjintää kokevien transsukupuolisten, pohjalle pudonneiden huumenuorten tai ihmiskaupalle alttiiden paperit tomien elämään. Ehkä länsimaiseen ja eurooppalaisen sivistykseen ymmärrystä avaava kirkkohistoria ei oikein saa sitä sijaa, minkä se ansaitsisi. Vaikka reformaatio hylkäsikin köyhyyttä ja perheettömyyttä ihannoivan luostarihurskauden, Martti Luther ei arastellut kri tikoida kovin sanoin pidäkkeetöntä taloudellista voitonpyyntiä lä himmäisten kustannuksella. Ja kaikille kuuluu sama kutsu: ”Kukin ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” Herramme sanoo myös asian vakavamman puolen: ”Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle.” Voidaan siis sanoa, että ris tin mies tulee pelastukseksi sil le, joka myös itse suostuu ristin kantajaksi. Kysyessäni asiaa Kirkkohallituksesta siel tä kerrottiin, että viime vaaleissa vaaliilmoi tuksen lähetti 187 seurakuntaa. Hän kysyy meiltä vain uskoa, kuuliaisuutta ja nöyryyt tä. Mielestäni uskonnonopetus luo henkistä tulevaisuutta tuleville kansalaisille. Ne maksoi vat postituksen kustannukset siis itse, mutta 191 seurakunnan jäsenet jäivät ilman vaali postia. Uskonsuuntien väliltä löytyy silmiinpistäviä yhtäläisyyksiä, mutta myös selkeitä eroja. Seurakuntavaaleissa ei toteudu tasapuoli suus, jos kaikki äänioikeutetut eivät saa vaa liilmoitusta, vaan sen saaminen riippuu seu rakuntien käytännöistä ja varal lisuudesta. Kristillinen luostariperinne on ylläpitänyt vuosisatojen ajan evankelisen köyhyyden ihannetta. Ajassam me ja kirkossamme leviää kui tenkin toisenlainen usko, mieli pideusko, joka haluaa pitää kiin ni siitä, mitä ihmisestä itsestä nousee. Vähäinen oppituntien määrä ei läheskään kaikkialla mahdollista aineenopettajan virkaa, ja silloin ainakin teoriassa uskonto voi jäädä lapsipuolen asemaan. Kuuliaisuus Juma lamme edessä tuo elämäämme hänen siunauksensa ja osaksem me Kristuksen hankkiman pelas tuksen. Palmusunnuntaina alkaa kirkko käsikirjan mukaisesti kunnian kuninkaan alennustie. Raamatun kertomukset pulpahtavat pintaan myös täysin maallisissa yhteyksissä. Lapinlahden seurakunnassa ja YläSavon seurakuntayhtymässä sellaista ei kuitenkaan toteutettu. Vaikka evankeliumi ei käänny suoraan yhteiskuntapoliittisek si ohjelmaksi, arvopohja on kirkas: kaikissa asioissa pitää lähteä kaikista heikoimmassa asemassa olevien näkökulmasta liikkeelle. Eikö kuuliaisuudessa pyhän Ju malamme sanalle koskien myös kirkkoamme repivää kysymystä avioliitosta. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Se on meille vajavai sille, syntisille ihmisille ainais ta kilvoituksen tietä. Vaikka vä lillä lankeammekin synteihim me, niin se asenne meillä kuuluu olla, että nousemme uudestaan ja jatkamme kilvoitustamme Jumalaamme turvaten ja vääriä tekojamme anteeksi pyytäen. Pyhä Jumala ei kuitenkaan kysy luomaltaan ihmiseltä mie lipiteitä. Kuinka voim me Herraamme kyllin kiittää. Postitus olisi ollut kal lis projekti. Siinäpä todellinen testi koskien sitä, perustuuko politiikka kristillisille arvoille. 29,90 (31,90) OTAVA Emil Anton Irakilaisempi kuin luulit Kirjassa tehdään nojatuolimatka Irakiin, seikkaillaan Hiskian tunnelissa Jerusalemissa ja matkustetaan ajassa Marco Polon ja 1200luvun fransiskaanien kanssa tuntemattomien idän kristittyjen maailmaan. Olet tervetullut kiinnostavien uutuuskirjojen äärelle! Kahvitarjoilu ja arvonta! Emil Anton, Joona Korteniemi Lestadiolainen ja katolinen – Näkökulmia Pohjolan kristillisyyteen Lestadiolaisuus – jakautuneenakin – on Suomen suurin herätysliike ja katolisuus puolestaan suurin kristillinen kirkkokunta maailmassa. Kaikilla oppiaineilla on merkitystä ja on hyvä, että kouluissa on tarjontaa. EINARI PEURA uskonnonopettaja, Steinerkoulu Helsinki Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Kristilliset arvot punnitaan käytännön politiikassa JYRI KOMULAINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikössä. Tälle tielle Jeesus lähti kuuliai sena Isän sanalle, jotta me voi simme pelastua. UNTO NISKANEN pastori Jumala ei kysy mielipiteitä vaan uskoa Uskonnonopetus luo tulevaisuutta Oli ilo lukea pappi ja uskonnonopettaja Lauri Oinosen kirjoitusta (Kotimaa 24.3.). V aalikone kysyy, sopivatko kristilliset arvot poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Vaaliposti ei ole vain ilmoitus äänioikeudesta. Meillä jokaisellahan on omat ristimme, yhdellä yksi, toi sella toinen. 020 754 2350 TÄY T TÄ A S I A A ! Emil Anton, Antti Kruus Rooma – Opas pyhiinvaeltajille Teos johdattaa syvällisesti mutta helppo lukuisesti katolisen kirkon keskukseen ja tarjoaa kutsuvan kirjallisen matkan Rooman kiehtovimpien kohteiden äärelle. Näyttää näet siltä, että ”kristilliset arvot” yhdistetään yhä useammin kaikinpuoliseen konservatiivisuuteen ja jopa ahtaa seen kansallismielisyyteen. Uudistusten myötä uskonto on aina ollut menettäjän osassa niin peruskoulussa kuin lukiossakin. 22,50 (25,00) VÄYLÄKIRJAT Väyläkirjat vaylakirjat.fi LESTADIOLAINEN JA KATOLINEN Näkökulmia Pohjolan kristillisyyteen Emil Anton & Joona Korteniemi K un posti toi eduskuntavaalien ilmoitukset äänioikeudesta, tulivat mieleen viime syksyn seurakuntavaalit. Siksi kirkon johdon ja teologien pitää olla valppaana muistuttamassa, mitä kristilliset arvot oikeasti ovat ja miten erottaa halpa kopio aidosta ja alkuperäisestä. 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023. En itsekään osannut päättää, mitä kannat taisi vastata, jotta kysymys toimisi riittävän tarkkana arvomittarina. Se on henkilö kohtainen yhteydenotto omasta seurakunnasta. Pelastustyönsä viitoiksi hän on antanut meille pyhän sanan sa ja kutsuu: ”Tässä on tie, kul kekaa sitä.” Ristin tielle meidän tähtemme suostuneen Mesta rimme ja Vapahtajamme tavoin myös jokainen hänen seuraajan sa on kutsuttu ristin tien kulki jaksi. Tällainen puhe unohtaa kristillisen luomisus kon olennaisimman sisällön: jokai nen ihminen on luotu Jumalan ku vaksi, eikä siksi ole mitään perustet ta erotella ihmisiä. Olisiko jopa historian tuntemuksemmekin heikentynyt. Kautta aikojen pyhän kirjan lauseita on valjastettu myös politiikan ja vallankäytön perusteiksi. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kysymys on herättänyt häm mennystä. 22,50 (25,00) PÄIVÄ EMIL ANTON kirjailijavieraana Sacrumin myymälässä tiistaina 11.4 klo 17–18. 23,90 (29,90) Ville Mäkipelto, Paavo Huotari Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia Kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella, mutta kepeästi ja uusiin näkökulmiin haastaen. Jo Raamatun luomis kertomuksessa mainitaan kaksi Irakissa virtaavaa jokea, Eufrat ja Tigris. Ensinnäkin kristillisenä arvona voi pitää radikaalia lähimmäisen rakkautta, joka kohdistuu myös muukalaisiin. Mitä lestadiolaisuus voisi oppia katolisuudelta, entä katolisuus lestadiolaisuudelta. Mutta olisiko aika tarkastella niitä mahdollisuuksia, joita koulun uskonnonopetus voisi antaa lastemme ja nuortemme ehyelle elämän kehitykselle
Helinä Äärille on lapsuudesta lähtien tuttua kanojen älykkyys. Tiukka ryhmä katse kohdistuu kanalaan astuneisiin vieraisiin ihmi siin. Näin muut tietävät, tuleeko uhka maalta vai taivaalta, Markku Lassila sanoo. Kaikkia tunteita ei voi ver rata ihmisiin, hän sanoo. Kuuluu monipuolista ääntelyä, joka ei muis tuta kotkotusta. Kanoilla onkin paljon sellaista älykkyyttä, josta kaltaisellani kananmunia ja broileria syö vällä ihmisellä ei ole käsitystä. » 12 13 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 reportaasi. | Kuva: Leena Urho ” Kanoilla voi olla myös sellaisia tunteita, joita ei ole ihmisillä. Projektitutkija Helinä Ääri tuntee kanat. i Kanaemo kokoaa poikasensa Kanat ovat nopeita oppimaan ja niillä on tunteita. Toisella heistä on suuri kamera ja toinen olen minä. Hän väittelee kesäkuun alussa Turun yliopistos sa broilereista suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän on Tuusulassa sijaitsevan Lassilan tilan eläköitynyt isäntä. – Kanoilla on eri varoitusäänet ketuille ja haukoille. Nykyisin hänellä on kukkoja, joista sylissä olevan nimi on Pulu. TEKSTI | MARI TEINILÄ – KUVAT ?| JUKKA GRANSTRÖM K anat ryhmittyvät tiiviiksi laumaksi. Kanat ovat kasvattaneet minua, Helinä Ääri sanoo. Jo Äärin lapsuudenperheessä oli kanoja, kukkoja ja kalkkunoita. – Ne olivat osa perhettä, perheenjäseniä ja ystäviä. Maskussa asuvalla tutkijalla on kotonaan kuk koja, jotka hän on pelastanut teurastamiselta. – Kanoilla voi olla myös sellaisia tunteita, joita ei ole ihmisillä. Tämä vertauskuva ei sovi pikavauhtia kasvatettuihin broilereihin. Turun ylio piston projek titutkija Helinä Ääri kertoo kanoilla olevan esimer kiksi sa mat perus tunteet kuin ihmisellä. Helinä Ääri sanoo olevansa kanojen kasvattama. Jeesuskin puhuu poikasistaan huolehtivasta kanaemosta. Kanat tunte vat iloa, pelkoa, surua ja vihaa
Vuosikymmenten varrella me suomalaiset olemme oppineet broilerinsyöjiksi, sillä nykyi sin Suomessa teurastetaan vuosittain noin 80 miljoonaa broileria. Sekin on ehtinyt to distaa jo monta sotaa ja rauhaa. Pahimmissa tapauksissa aivot pursuavat kal losta ulos. Siitä ei ole tietoa, koska tilalle on tuotu ensimmäinen kana. – Se ei pääse kuitenkaan toteutumaan kano jen ja broilerien elämässä. Vuohia, nautoja ja sikoja oli koti eläiminä jo noin 10?000 vuotta sitten. – Jätämme jälkeemme kanan ja broilerin lui ta sekä muovia, Helinä Ääri sanoo. – Täällä kanalassa poikaset mahtuvan sen ikäisinä vielä kämmenelle, Markku Lassila sa noo. Kanalauma koostuu eri ja monirotui sista kanoista, sekalaisesta seurakunnasta, ku ten kanalan isäntä sanoo. Jou kossa on niitäkin siivekkäitä, jotka ovat saaneet jatkaa elämää munasta poikasiksi, ja siitä edel leen kanaksi tai kukoksi asti. Siksi se on erityisen suosittu lemmikkikana. Kana on maailman yleisin lintu. Se tuntuu lämpimältä. Kano ja alettiin kasvattaa kotieläiminä Euroopassa noin 100 jKr. Kanojen alkuperä on jäljitetty aasialaiseen punaviidakkokanaan, joka on nykyistä kanaa huomattavasti pienempi. Kylmänä kevätpäivänä Markku Lassilan kana lassa on muutama aste lämmintä. – Eivät ne kuitenkaan tappele toistensa ulko näköön liittyen, vaan pikemminkin siitä, mitä kotkotusta toinen on nokastaan päästänyt, Las sila sanoo. 14 15 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 reportaasi. Toisesta todellisuudesta saamme valokuvaa jan kanssa muistutuksen heti Lassilan tilalta lähdettyämme. Sitä hän ei osaa sanoa, mistä asioista hänen erilaisista kanoistaan koostuvassa seka laisessa seurakunnassa kiistellään. Kristuksen, joka antaa uuden päivän koiton. Kristuksen, joka antaa uuden päivän koittaa. Kukko kävelee jäykin askelin, niska hiukan vi nossa kanatarhan verkkoaidan viertä. Kotieläinten sijaan kanojen merkitys ihmi sille oli alun perin todennäköisesti uskonnolli nen. Lassilan toisessa kanalassa on yli sata munin taan jalostettua Bovans Brown kanaa. Helinä Äärin mukaan on hyvä, että eläinten uusi hyvinvointilaki puuttuu koirien jalostuk seen. Helinä Ääri puolestaan söi vielä lapsuudes saan kananlihaa ja kanamunia, mutta nykyisin hän on vegaani. Broileri kasvatetaan teuraskuntoon viides sä viikossa. Suomessa teurastus on sallittua myös maseroimalla eli murskaamalla. Yhden ka nan hinta on 50 euroa. Lassilan tila on sijainnut Tuu sulassa vuosisatojen ajan. Nyt on saatu elää pitkään rauhan aikaa. Eteläisellä taivaalla näkyy neljä venäläistä konetta lentämässä peräkanaa koh ti Venäjän sotilastukikohtaa Kaliningradissa. Lempiäinen kirjoittaa, että kristillises sä symboliikassa kukosta tuli Kristuksen ver tauskuva. – Minun lapsuudessani kaikki kanat olivat valkoisia, Leghornrotuisia, Markku Lassila sanoo. Älykkyydestä kertoo sekin, että jo muutaman päivän ikäi set untuvikot erottavat erilai sia määriä, esimerkiksi kolme herkku palaa viidestä. Lassilan tilalta haetaan joka alkukesä noin 300 kanaa harrastekasvatukseen. Eläköidyttyään maatilan isännyydestä Mark ku Lassila on jatkanut kanojen kasvatusta. Kanojen tarkkailuun, niiden katsomiseen ja kuunteluun jää helposti koukkuun. Maailmas sa arvioidaan olevan 30 miljardia kanaa, joista valtaosa on broilereita. Ensimmäiset kanat tänne tuotiin jo sa toja vuosia sitten. Silkkikanan kallonmuoto ei kestä töyhdön jalostamista entistä näyttävämmäksi. BBC:n vajaa pari viikkoa sitten Kanoja käytetään opettamaan ihmisille eläinten kouluttamista, sillä ne oppivat koiria nopeam min. ” Kanaemon tiiviiseen poikassuhteeseen kiinnitti myös Jeesus aikanaan huomiota. Vanhemmalla ka nalla muninta ei enää ole yhtä tehokasta, ja sik si kana teurastetaan. Muisti jälki on edelleen tarkka siitä, miltä kanan iho tuntuu höyhenten alla. Kun kirkkaana kevätpäivänä on saanut tutus tua Markku Lassilaan ja tarkkailla hänen luon taisissa olosuhteissa eläviä kano jaan, maailma tuntuu hetken ai kaa rauhan tyyssijalta. Markku Lassilan kanoja tarkkaillessa ei voi olla ajattelematta broilereita, joita myydään kaupoissa ja marketeissa kokonaisina sekä eri tavoin pilkottuina ja jauhettuina. – Broilerin keho on niin raskas, että se ai heuttaa linnun liikkumiseen ongelmia. Siipikarjateollisuuteen mahdollisesti vaikut tava uutinen on se, että lintuinfluenssa on li sääntymässä. Lassilan munivien kanojen tarhan ulkopuo lella kiertelee yksi musta kukko. Markku Lassila ei kannusta kasvattamaan kukkoja taajamis sa, sillä kesäaikaan ne aloittavat kiekumisen aamukolmelta aurin gon myötä. Hän on seurannut ja mahdollistanut viime vuosien aikana lisääntynyttä kanojen harraste kasvatusta. Broile rien tuotantoolosuhteet ovat sellaisia etteivät ne pysty elämään lajityypillistä elämää, Helinä Ääri puolestaan tiivistää. Erotan laumas ta kolme kukkoa, joista yksi on selvästi johtaja suhteessa muihin. Kanaemon tiiviiseen poikassuhteeseen kiin nitti myös Jeesus aikanaan huomiota. Kesäkanojen ottamisesta olisi ylipäätään hyvä sopia naapureiden kanssa. Nautakarjaan verrattuna kana on uusi tuo tantoeläin. Tilan nykyinen päärakennus on rakennettu viime vuosisadan alussa. Tauti leviää nyt luonnossa va paana elävien lintujen parissa. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suo jaan! Mutta te ette tahtoneet tulla.” Siksi poikasiaan siipiensä suojassa hautova kana on heikoista huolehtivan rakkauden ver tauskuva. Matteuk sen evankeliumin mukaan Jeesus sanoi: ”Jeru salem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivi tät ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Ajantaju häviää ja yhtäkkiä olen vuosikymmenien pääs sä, omassa lapsuudessani. Munintaan jalostet tujen kanojen ja broilerien munat haudotaan hautomakoneissa. Kukonpoikien teurastus tapahtuu useimmi ten hiilidioksidilla niiden ollessa noin vuoro kauden ikäisiä. – Mutta broilerien jalostus aiheuttaa kärsi mystä paljon isommalle joukolle eläimiä. Lattialla on olkia. Broilerien tuotanto alkoi Suomessa vasta 1960luvun alussa, kun tänne oli tuotu Yhdys valloista ensimmäiset broilerityypin kanat. Ne tuot tavat enimmillään noin yhden munan päivässä. – Lapsuudenkodissani ei koskaan lopetettu kanaa siksi, että se ei enää pystynyt munimaan, Helinä Ääri sanoo. Tästä kertoo esimerkiksi se, että muinai sista haudoista on löytynyt kokonaisia kanoja, jotka on haudattu naisen kanssa ja kukkoja, jot ka on haudattu miesten kanssa. ma ongelma syntyy päälaella kasvatettavasta töyhdöstä. Sen lisäksi muun muassa Britan niassa lintuinfluenssaa on todet tu ketuilla ja saukoilla. Kanat tuntevat pelkoa, iloa, surua ja vihaa. Pentti Lempiäisen aikanaan toimittama mainio Suuri Symbolikirja kertoo, että antii kin aikana kukko oli aurinkoeläin, joka kieku misellaan julisti aamulla päivän koittaneen ja illalla piti poissa yön demonit. Viime vuonna suomalaiset söivät henkeä kohden noin 200 munaa. Tuusulalainen Markku Lassila luovutti Lassilan tilan isännyyden seuraavalle sukupolvelle, mutta kanaloistaan hän ei luopunut. – Tuhansien heikoiksi jalostettujen lintu jen kasvattaminen samassa ahtaassa tilassa on aina tautiriski. Kana on yleisnimi tys koko lajille. Kukko esiintyy Johanneksen evankeliumis sa tutussa ja kohta jälleen hyvin ajankohtaises sa pääsiäisen tapahtumiin liittyvässä jakeessa: ”Pietari kielsi taas, ja samassa lauloi kukko.” Markku Lassilan mukaan kanat ovat selvästi yksilöitä. Olen pikkutyttö ja pitelen sylissä omaa ruskeaa kanaani. Määrä on niin runsas, että se näkyy vielä tu levina vuosisatoina, koska maaperään kertyy niin paljon kanan ja broilerin luita. – Jotenkin en vain osannut luopua kanois ta, hän sanoo. Tosin myös kukot ovat kanoja, koiraskanoja. Bowans Brown kanat ovat pääasiassa ruskei ta, tosin joitakin valkoisiakin näkyy joukossa. Munatuotannossa olevan kanan keskimää räinen ikä on noin yksi vuosi. ” Ne tappelevat siitä, mitä kotkotusta toinen on nokastaan päästänyt. Niitä muni noin nel jä miljoonaa kanaa. Helinä Ääri kertoo kanoilla olevan kiinteä emopoikassuhde. Silkkikanojen kohdalla jalostuksen tuotta julkaiseman uutisen mukaan maailmaa on uhkaamassa tähän asti pahin lintuinfluenssaaalto. Hänen pienemmän kanalansa kanat ovat pääosin palautuskanoja kesäharrastajilta. Lintuinfluenssauutiset hirvittä vät minua, Helinä Ääri sanoo. Yhdellä kanalla uteliaisuus kuitenkin voittaa arkuuden. Iso osa kanoista pysyy pitkään tiiviinä ryh mänä epäluuloisesti minua ja valokuvaaja mul koillen. Suomessa kanat yleistyivät 1800luvun lo pussa. Näinä sotaisina ja uhkaavina aikoina on erityisen tärkeää ajatella kukkoa. Hän taittaa niiltä niskat tai lyö pään poikki kirveellä. Pitkälle jalostettuna silkkikanojen tervey teen liittyy ongelmia, kuten usein ihmisen liian pitkälle jalostamissa eläimissä. Broilereita kasvatetaan Suomessa noin 175 tilalla. Lassilan kanalan sekalaisessa seurakunnas sa ulkonäöltään erottuu erityisesti silkkikana, jonka sulat näyttävät pörröiseltä turkilta. Joka päivä uutisoidaan Ukrainan sodan vai heista. – Noin puolet kuoriutuvista poikasista on kukkoja. Yksilölliset erot alkavat näkyä kanalaumas sa jo lyhyen tarkkailun jälkeen. Ne pystyvät tunnistamaan lajitovereitaan ja muistavat oppimansa vuosien ajan. Ryhmästä kuuluu jupinaa. Sitä nimen omaista kukkoa, joka on Kristuksen vertaus kuva. Mustaa kukkoa käytettiin myös loitsimisessa ja uhrieläimenä lepyttämään manalan voimia. Kanat elävät luontaisesti laumoissa, ja ne pystyvät tunnistamaan jopa kymmeniä lajito vereitaan. Myös siihen pitäisi puuttua. Se lähestyy minua kuin kysyäkseen, että jaahas, kuka sinä olet ja mikä on asiasi. Munatuotannossa valtaosa kukoista teurastetaan, sillä niistä ei ole hyötyä munin taan, Helinä Ääri sanoo. Ruokaviraston rekisterissä on lähes 13 170 harrastekanojen pitäjää. Sen lihaa syödään keski määrin 25 kiloa asukasta kohden. Rahoja ei saa takaisin, vaikka kanaharrastaja palauttaisi syksyllä kanansa Lassilan tilalle. Myös Markku Lassila joskus teurastaa ja syö omia kanojaan. Sitä ei päästetä kanatarhaan sisälle, koska se on riidanhaastaja
Tutkijoiden mukaan tunnetta voi verrata rakastumiseen ensi silmäyksellä. Tyhjän haudan ihmeestä syntyy ”poissaolon voi ma, että on vapaa pudotus ylös päin”. Myös rakkauden Glück liittää ylimaalliseen, kosmiseen, mutta samalla myös vastakohtaisuuksiin. Yllättävästi hänen runoissaan voi tulkita Lutherin uskonmaailman kahta rakkautta: ihmisen rakkaus, joka syntyy kohteestaan ja Juma lan rakkaus, joka suuntautuu eiolevaan: ”Tiesimme vain, ettei ollut ihmisluonnon mukaista ra kastaa / ainoastaan sellaista mikä vastaa rakkauteen.” Rakkaudella hän selättää epätoivon. Samalla tavalla rankan matkan varrella putoaa paljon muutakin. Kaikkea raskauttaa nostalgia, mutta luonto ja taide tarjoavat pakopaikan päivien kuohussa. Joskus jo ensitapaamisella tietää, että tämän ihmisen kanssa syntyy ystävyys. Mukana on näyt tävää lähikuvausta tuli vuoren purkauksesta, tulisen laavan hi taasta vyörymisestä. Hän haluaa pääs tä irti oman elämänsä taakoista. Glück on nykyrunouden valovoi mainen virtuoosi ja suunnan näyttäjä lyyrisessä intensiivisyy dessään. Tutkijoiden mukaan prosessi on varsin nopea. Runojen ystävää hellitään Niille joiden äidinkieli on hiljaisuus, kirjoittaa runoilija Panu Tuomi. Palladiuma ja ntamo 2022. Hauraan oloinen Lucas ( Elliot Crosset Hoven) ei halua purjehtia tulevaan asemapaik kaansa suoraan meritietä vaan matkustaa hankalamman rei tin maan halki tutustuakseen paikallisiin ihmisiin ja kuva takseen Islannin luontoa. Tuomen runoissa kristillisen mystiikan kieli yhdistyy itämai sen viisausrunouden toteavaan jatkumoon. Vähitellen nuo resta papista alkaa kuoriutua pois myös opittu sivistys. Ystävyys itää ensitapaamisesta 3–9 viikossa. Op paakseen hän saa karuun ilmas toon tottuneen Ragnarin ( Ingvar Sigurdssonin), joka ei pidä tanskalaisista. Lu caspapin tehtävänä on perustaa tälle pohjoiselle saarelle luteri lainen seurakunta ja rakennut taa sen ensimmäinen kirkkora kennus. alkaen. FREIJA ÖZCAN 16 17 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 kulttuuri. Suom. | Kuva: Go2Films / Yle Nuori tanskalaispappi Lucas on saanut tehtäväkseen perustaa Islantiin ensimmäisen luterilaisen seurakunnan, rakennuttaa kirkon sekä dokumentoida seurakunnan alkutaivalta. Enonstone 2023. | painettua sanaa | | dokumentti | Sellaista elämä on Sinne, missä Jeesus kuoli ja minne hänet haudattiin, perustettiin kirkko jo 300luvulla. ”Ja jos / sanotaan, / että arvokkain / lahja on / se jossa / käärinliinojen / sisältä / ei löydy / mitään, / se on / yhtä kuin / riemu siitä / että hauta / on sittenkin / tyhjä.” Enempää ei tarvita: ihme sa noittaa itsensä. Yksi vaikutta vimpia kohtauk sia elokuvan loppu puolella on Ragna rin rehellinen, yksinkertainen synnin tunnustus. | Kuva: Maria von Hausswollf ” Painava puuristi putoaa ja jää kellumaan virtaan. Siihen vaaditaan kymmeniä tunteja keskustelua, yhteistä ajanviettoa ja puuhastelua. Tiede-lehdessä 3/2023 on kiinnostava juttu ystävyydestä. Hän haluaa tietää, kuinka ihmisestä voi tulla Jumalan mies. Sebald (1944–2001) lukeutuu niihin 1900luvun lop pupuolen kirjailijoihin, joiden yhteydessä voi varauksetta pu hua kirjallisesta suuruudesta. Sekä fyy sisessä että hengellisessä mie lessä. Kokoelma on samalla kertaa leikittelevä ja vakava. Sellaista, mitä ei voi korvata, mitä Islannin tuli peräiseltä maalta tai Lucasista ei löy dy. Runot leik kaavat elämän rajoja rakkaudesta kuolemaan, identiteetistä hengel lisyyteen ja ajasta rajattomuuteen. Paratiisi on siellä missä rakastetaan. Etiopian ortodoksinen kirkko joutui 1700luvun valtatais teluissa katolle, eikä sillä enää ole kunnollista sijaa. WSOY 2023. Sitten ollaan vain tuttavia. Runot ovat tyylillisesti ehtaa Sebaldia: niistä piirtyy surumie linen matka mestarimaalari Grü newaldin päivistä Sebaldin omaan lapsuuteen sodanjälkeisen ajan Saksassa. Historiasta kumpuaa haikeus Yhdysvaltalaisen intellektuellin Susan Sontagin mukaan saksa lainen W.G. Palladiumin ja ntamon yh dessä kustantama Luonnon mukaan on haikean havainnoitsijan esikois teos, josta on nyt mahdol lista nauttia Kari Aronpuron tai tavana käännöksenä. klo 23 ja Yle Areenassa 8.4. Runot ovat kattavan kosmolo gisia. Toisinaan kaikki mitä teemme ei ole kristillistä, sanoo isä Samuel ja jatkaa: no, sellaista elämä on. Ihmisen osa on olla luo makuntaa. Jeesuksen kuolinpaikka on nykyään kuuden eri kirkkokunnan koti. Omat tilansa on myös kopteilla ja Syyrian ortodoksi sella kirkolla. Sebaldin teoksille on tyypillis tä esitellä yksinäisiä harhailijoita, jotka vaeltavat Euroopassa hal ki ajan ja maiseman teräviä kult tuurihistoriallisia huomioita teh den. Suomeksi Sebaldia on julkaistu aiemmin osana Tammen Keltais ta kirjastoa, mutta tällöin huomio on keskittynyt romaaneihin ja es seisiin. Paljon tiivistyy loppupuo len lauseeseen: ”Herra, minä näin unen, lensin varta vasten Mün cheniin syventyäkseni Aleksanterin taisteluun.” NIILO RANTALA W.G Sebald: Luonnon mukaan. Hänen työhönsä kuuluu myös uuden seurakunnan alku taipaleen dokumentointi. Anni Sumari. Ihmisen jälki ajan vir rassa tuntuu olevan runoilijan jat kuvan pohdinnan aiheena, joskin sitä sanoittavat usein hänen runo jensa kertojaminät. Sitä yritetään haastaa päivittäin eikä tappeluilta aina vältytä. Jos ei siinä ajassa ole näkynyt merkkejä ystävyyden viriämisestä, niitä on turha enää odottaa. TUIJA PYHÄRANTA Anat Tel: Pyhän haudan kirkko (2020) Yle TV1:llä lauantaina 8.4. Suom. Kymmenen runokirjaa aiem min julkaissut Tuomi on kirjoit tanut sikermän ajattomia runo ja, niille ”joiden kotimaa on tyh jyys” ja ”äidinkieli on hiljaisuus”. Seurustelusuhde ja ystävyyssuhde rakentuvat kuitenkin eri tavalla ja eri tekijöistä. Panu Tuomen runoel ma Kardinaali Zen on juuri sel lainen. Palkitun islantilaissyntyisen Hlynur Pálmasonin ohjaamas sa ja käsikirjoittamassa eloku vassa kysymys on lopulta elä mästä ja kuolemasta. 100 sivua. Mielenkiintoista Tiede-lehden jutussa on ystävyyden muodostumiseen kuluva aika. Paljon on sen jälkeen virrannut vettä Jordanissa, mutta nyt paikalla seisova rakennus on jaettu kuuden kirkkokunnan kesken. | kirjat | Nobelistin ylistys elämälle Vuoden 2020 kirjallisuuden No belpalkinnon saaneelta Louise Glückilta on julkaistu Anni Sumarin erinomaisena suomennok sena runokokoelma Villi iiris. Tuo mi kirjoittaa ajattomista kysy myksistä kirkkaasti muistaen, että ikuisuusaiheita lähestyvän runouden tärkein valtti on hil jaisuus sanojen sijaan. Kari Aronpuro. 91 sivua. Kansiliepeessä teosta luon nehditaan ”telepaattiseksi kirjeen vaihdoksi halki vuosisa tojen”, eikä väittämä johda har haan tai sorru liioitteluun. Lyhyen ajan sisällä on ilmestynyt useita hienoja runokirjoja, joissa käsitellään ikuisuuskysymyksiä. Jutun on kirjoittanut Taina Kuuskorpi, ja siinä luodataan tutkimustuloksia ystävyyden syntymisestä. 104 sivua. Jääkylmän joen ylityksen yh teydessä Lucasin mukana ollut painava puuristi putoaa ja jää kellumaan virtaavaan veteen. Rauhaa pitää yllä Israelin poliisi, ja kirkon avaimia vartioivat ikivanhan perinteen mu kaan muslimit. Oppaana dokumentissa on lempeä ja huumorintajuinen armenialais munkki Samuel, jolle kirkko on ollut koti 60 vuotta. Joskus tulee riitaa. Tutkijat puhuvat ystävyyskemiasta. Sitä hallitsevat kreikkalaisortodoksinen, roomalaiskatolinen ja Armenian apostolinen kirkko. Sebaldin alitajunnassa nykyhet ki, historia, runous, kulttuuri ja ihminen ovat erottamattomasti yhtä. NIILO RANTALA Panu Tuomi: Kardinaali Zen. Kaikkea oh jaa brittien 1700luvulla laatima pikkutarkka ja hauras Status Quo. Elokuvan varsinaista pääosaa esittää Islannin hui kean kaunis, karu luonto, josta kuvaaja on ot tanut kaiken irti. | viikon kirja | Runoja tuulen sävellajissa Silloin tällöin törmää runokir jaan, joka on tulvillaan lauseita, jotka haluaa kopioida muistivih koonsa. Tuuli, sade, laa jat autiomaat, lumiset jäätiköt ja jyrkät kivikkoiset rinteet haas tavat ihmisen. LEENA HIETAMIES Kutsumus on tällä hetkellä elokuvateattereissa. Pituus 143 min. Glückin runous yllättää vah valla hengellisyydellään, vaikka ei perinteisin termein ja käsittein. Kirkko on jaet tu tarkasti, pylvään toinen puoli toisille ja toinen toisille. RISTO KORMILAINEN Louise Glück: Villi iiris. Glück tarkkailee maailmaa puutarhana, jossa vallitsee epäta sapaino. | elokuva | Nuori pappi Islannin karun luonnon armoilla Islantilainen elokuva Kutsumus (Godland – Vanskabte land) kertoo nuoresta tanskalaispapis ta, joka lähete tään 1800luvun lopulla Tanskas ta sen silloiseen siirtomaahan Islantiin. Tätä teosta voi lukea kuin väljää uskontunnustusta ja uskontul kintaa. Myös sym paattiset islanninhevoset ovat elokuvassa suuressa roolissa. Samalla tavalla rankan matkan varrella putoaa paljon muutakin, yksi kerrallaan. Israelilaisen ohjaajan Anat Telin dokumentti Pyhän haudan kirkko kertoo arjesta pyhällä paikalla liioin kaunistelematta. Läheinen ystävyys syntyy 3–4 kuukaudessa
Olen täällä ha lunnut tuoda tekstiiliteoksiin pie niä asioita, jotka viittaavat van haan. Ryijystä tulee maamme suu rimpia, pituudeltaan se on 2,5metrinen. – Minulle merkitsee paljon, että vihkiryijyperinne jatkuu Ylivies kassa sellaisena, että seurakunta laisten läheinen kosketus siihen säilyy. Työtehtävän hän otti vastaan seurakunnalta syk syllä 2021, ja suunnitelman tai teilija luovutti viime syyskuussa. Toistaiseksi myös vastaavat ovat olleet vuoroin pai kalla. Ylivieskan edellinen kirkko paloi pääsiäisenä 2016. Tulevaan katsotaan: kirkko on tämän päivän nuorten ja vihkiparien, eläytyy mukana, hän sanoo. Pääsiäistarjous! N:o 9 | 3. Kasvan vierelläsi ryijyn aihe on lupaus sitoutumisesta kasvuun yhdessä kahtena omilta juurilta kasvavana yhteen kietoutuneena puuna. Alkua hidastivat laskeminen ja värivaihtelut. Pylväs kertoo, että seu rakuntalaisena hänet sai sitoutu maan vihkiryijyyn käsityö, hyvä porukka ja suunni telma, sen aihe ja kauneus, Autio ja seurakunta. vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –1 Pääsisinkö avecina taivaaseen. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Kotimaa kutsuu sinua mukaan lukemaan ja keskustelemaan kirkon kiinnostavista ja välillä kuohuttavistakin asioista. ANNE SAARIKETTU ” Mieheni ja minut on vihitty Ylivieskan kirkossa ja juurikin palaneen vihkiryijyn päällä. Autiolle ja Pyl väälle käsitöiden tekeminen on en tuudestaan tuttua. Se vaati uu teen perehtymistä. | Kuva: Silja van der Meer Marjo Pylväs, Taina Mattila, Rauha Isotalus, Silja van der Meer ja Kati Autio osallistuvat ryijyn tekoon. Ryhmiin voi yhä ilmoittautua projektista vas taavalle Kati Autiolle. Van der Meer on tunnettu li turgisista tekstiileistään. Vuorossaan Rauha Isotalus (vas.) ja Taina Mattila. Kirkko hallitus rahoittaa Ylivieskan ryijyä tuhannella eurolla. – Nyt Ylivieskan seurakunta on tukenut lahjoituksin ja kolehdein Ylivieskassa vihkiryijyä tehdään kerhohuoneessa kirkkosalin ja eteisen välissä. Täällä ylläpidetään toivoa, raken netaan uutta yhdessä. + 6,9 snt/min. Etenkin palanut risti kirk komaalla on puhutellut minua. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt /puh. | Kuva: Silja van der Meer Havainnekuvassa näkyy, miten ryijy asettuu kirkkosaliin. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kati Autio on luonut tavan, jolla ryijyn teko etenee sujuvasti talkoolaisten vuorojen vaihtues sa: tarvikkeet ovat selkeästi esillä ompelupöydällä, ja nukan värit on numeroitu. – Nyt kaksi voi istua rinnak kain tekemässä ryijyä, Marjo Pyl väs iloitsee. Talkoot alkoi vat tammikuun puolivälissä, ja ne jatkuvat läpi kesän. – Muistot jäävät. Tämä on en simmäinen vihkiryijysuunnitel mani ja tilaustyöni. Vihkiryijyssä puut kietoutuvat. Sitä varten on yhdistetty kaksi 80senttistä valmispohjan kaistaletta. Silja van der Meer on otettu upeasta mahdollisuudesta suun nitella suuri ryijy ja olla myös te kemässä sitä. Moni piipahtaa jututtamassa talkoolaisia käydessään aterioimassa kirkon ruokasalissa. Mieheni ja minut on vihit ty Ylivieskan kirkossa ja juurikin palaneen vihkiryijyn päällä, Autio kertoo. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. | Kuva: Päivi Karjalainen Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Myös ryijyn suunnittelija, tekstiilitaiteilija Silja van der Meer kokee, että tekotapa on hedelmällinen ja yhteisöllisyyt tä korostava. Se tarjoaa myös näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan kirkon arvoista katsottuna. Seurakuntien Alfa-kursseilla epäilijät, etsijät, ateistit ja hengellisyytensä päivittäjät saavat kysyä ja sitten keskustellaan 12 Katolisen kirkon hyväksikäyttö skandaalien juuret ovat syvällä Darren Aronofskyn uusin elokuva kuvaa hengellistä häpeää syvällisesti Lehti ja digi 3 kk 28 € (Norm. Suomessa ryijyn historia ulot tuu maallisesta rekipeitosta koti häiden morsiusryijyyn ja edelleen kirkollisiksi vihkiryijyiksi. N oin 70 seurakunta laista on sitoutunut tekemään talkoil la vihkiryijyn Yli vieskan uuteen Pyhän Kolminai suuden kirkkoon. Ensimmäiset pistot ryijyyn teki van der Meer, seuraavat tekninen vastaava Marjo Pylväs, ylivieska lainen artesaani ja kädentaidon ohjaaja. 40,50 €) 18 19 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 kulttuuri. – Talkoot tuovat kirkkoa lähem mäs ja uusia ihmisiä toiminnan piiriin, maadoittavat, Autio sanoo. Parturi on lahjoittanut terävät saksensa ryijyn tekoon. Ryijysuun nitelmassanikin näkyy kasvun voi ma, toivo ja yhteiseen matkaan lähtemisen päätös, Silja van der Meer sanoo. – Vanhaan tottuneille uusi kirk ko on uutta. Niissäkin näkyvät uuden alun ja toivon aja tukset. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Kirkkopalot järkyttävät, puhut televat ja pysäyttävät aina. – Suunnitelmien ja luonnos ten tekeminen oli minulle tut tua, mutta ryijyn ohjeistaminen vei yllättävästi aikaa. Tavoitteena on, että ryijy on valmis adventin ai kaan ennen joulua. | Kuva: Päivi Karjalainen Rautjärveä, ja sieltä on käyty tu tustumassa täällä, Autio sanoo. Hän on tehnyt Ylivieskan uuteen kirk koon kaikki liturgiset tekstiili sarjat sekä kastepuun. On ilo näh dä, miten suunnittelemani lan kojen sävyt asettuvat valmiiseen työhön. Kati Autio kuvaa tapahtunutta hir veäksi järkytyksek si, mutta jo samana yönä syntyi ajatus uuden rakentami sesta mehengessä. Talkoojoukko tekee kirkossa isoa vihkiryijyä Ryijyn tekemistä he kuvaavat hel poksi: se ei vaadi erityisiä taitoja. maaliskuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 6 24 Ka nn en ku va : Ka ro lii na Pe rt am o 11 8. Ryijyä tekevien iso työ uuden kirkon hyväksi on yhteisöllinen ja samalla tapa käsitellä muistoja. Sen jälkeen työ on edennyt ilahdut tavaa vauhtia. Paperilaskulisä 3 € + alv 10 %. Tilaus on määräaikainen. | tekstiilitaide | Taiteilija Silja van der Meerin suunnittelema tekstiiliteos Kasvan vierelläsi valmistuu loppuvuodeksi Ylivieskan kirkkoon. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Leveydeltään ryijy on 160sent tinen. Samalla he ovat koulutta neet ryhmävastaavista itselleen tuuraajia. Kampanjakoodi: KT3KK28/23 Mitä ne siellä kirkossa oikein touhuavat
Pilkkeet ovat pohtineet perin teiden merkitystä myös suhtees sa omaan työhönsä. Tärkeintä oli, että saa daan mahdollisimman paljon väkeä pöydän ympärille! Mukana oli perheen lisäksi ystäviä, naapureita ja serkkuja. Eveliina Pilke, Mitjan puoliso ja kollega, on samaa mieltä. ” Jokaisella toistolla uskokin vahvistuu. – Seuraavana päivänä nukuimme pitkään, ja sitten juhlat vasta oikeastaan alkoivat. Mitja muistaa, että suuri viikko oli erityisen merkityksellistä aikaa kotona jo palmusunnun taista lähtien. Tapoja on periytynyt kummankin lapsuudenkodista, ja Pilkkeiden oma traditio on luova sekoitus kummallekin rakkaita tapo ja. Lapsuudessa pääsiäinen oli läsnä ennen kaikkea koristeiden ja leipomusten kautta. Jouluna perhe käy luterilaisessa kirkossa. Eveliina Pilkkeen lapsuudenkodissa pääsiäi senvietto oli perinnerikasta, mutta ei erityisen kirkollista. Nyt luterilaisortodoksisen perhe rakentaa omia perinteitään. Kansantanssi ja kansan musiikkiala nojaa vahvasti perinteisiin, mutta on samalla kiinni tässä päivässä. Vaikka lapsemme on kastettu ortodoksikirkon jäseniksi, pidän tärkeänä sitä, että myös Eveliinan luterilaisuus saa näkyä ja kuulua kotona. – En tiennyt kenenkään juhlivan pääsiäistä noin isosti. Hämmennys oli voimakasta. – Kotimme on luterilaisortodoksinen, jo ten meille on periytynyt jotain kummaltakin kirkkokunnalta. Mitjan lapsuudenkodissa on aina pääsiäisenä vietetty isoja pitoja perheen ja ystävien kesken notkuvan juhlapöydän ääressä. Kutsumme pääsiäisenä mummon, mamman ja naapurit juhlimaan yhteiseen pöytään ja maistamaan myös vegaanisia pääsiäisherkkuja! Ensi kesänä aiomme matkustaa ystäväporukan kanssa eeppiselle luostarivierailulle Heinäveden Valamoon. Pienessä maalaiskylässä virpominen oli ehdoton ykkös juttu! Äitini on erikoistunut myös erilaisiin pääsiäiskoristeisiin. Sama on totta hengellisessä elämässä: jokaisella toistolla uskokin vahvistuu. Eveliina Pilke, 35 Mitja Pilke, 30 Tanssin ammattilaisia Juuri nyt suunnittelemme työpaikkamme Motoran vuotuista kevätkonserttia. Mitja korostaa naurahtaen, että heidän pää siäisperinteensä on prosessissa. – Kaikki huipentui kuitenkin pääsiäislitur giaan. Eveliina kertoo, että vuoden uskontokasva tuksellisena tavoitteena on osallistua sekä lu terilaiseen että ortodoksiseen jumalanpalvelu selämään. Hil jaisen viikon uskonnontunnit kuitenkin herät tivät nuoren Eveliinan mielenkiinnon. Mitja muistaa, että kiehtovinta perheen pääsiäisen vietossa oli se, että juhla ei ollut varsinainen ydinper hejuhla. – Vaikka ihminen muuttuukin elämänsä ai kana, hän pääsee helposti takaisin perinteeseen, jos sen ydinasiat ovat pysyneet melko saman kaltaisina. Myös koreografin näkökulmasta toisto on tärkeä voimavara. Eveliina nostaa elävän perinteen turvaajaksi toistuvuuden rinnalle yhteisön. Missä ladataan perinteiden akut. Liturgian ja ko reografian voima ammentaa oikeastaan samas ta lähteestä. Eveliina kertoo olevansa ko din vastuuhenkilö pääsiäiskoris teiden suhteen. – Perinteitä ylläpidetään ja luodaan yhdessä. Eveliina ei ollut aiemmin vieraillut ortodok sisessa liturgiassa, eivätkä perinteet olleet hä nelle ennalta tuttuja. – Tuntui siltä, että kaikki tiesivät mitä seuraa vaksi tapahtuu ja mitä kuuluu missäkin koh dassa sanoa. Pilkkeiden kotona monet perinteet etsivät vielä muotoon. Yhteisöllisyys oli voimakasta. – Huolehdin muun muassa rairuohosta ja kissan iloksi kasvatettavasta ohraruohosta. M iksi joku perinne elää ja toi nen kuolee. Kun asiat toistetaan monta kertaa, niiden merkitys tihentyy ja painoarvo kasvaa. Yö oli opettavainen. Vain yhdessä toimiva yhteisö takaa perinteen säilymisen. – Yöllinen pääsiäisliturgia oli minulle elä mys. TEKSTI | NIILO RANTALA – KUVAT | PENTTI POTKONEN Eveliina ja Mitja Pilke sekä lapset Samuel ja Stina osallistuvat pääsiäisenä ortodoksiseen liturgiaan. Eveliinaan teki vaikutuksen se, miten ihmi set hallitsivat liturgian. Yksi sellainen perinne on pää siäinen, sillä Mitja on ortodoksi ja Eveliina lu terilainen. – Varhaisimmat muistoni liittyvät virpomi seen ja äitini tekemiin rahkapulliin. Ortodoksiseen pääsiäisenviettoon Eveliina tutustui vuosia myöhemmin Mitjan vanhem pien luona. – Odotin alaasteaikanani joka vuosi sitä, että hiljainen viikko alkaa. – Elokuva oli koko vuoden uskonnontuntien kohokohta. Joensuussa kahden lapsensa kanssa asuvat Eveliina ja Mitja Pilke ovat tanssijoita, tanssin opettajia ja kansantanssikulttuuriin erikoistu neita taiteilijoita, jotka rakastavat kansantans siperinnettä ja taistelevat stereo tyyppisiä tanhuleimoja vastaan. Kun aika vihdoin koitti, opettaja raahasi putkitelkkarin luok kaan ja katsoimme viikon aikana Jeesuselo kuvan. Vaikka en saanut osallistua ehtool liselle ja tunsin oloni turistiksi, olin ihastunut. » 20 21 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 haastattelu. Kokoonpano oli usein melko vaihtuva. – Kotiin sai kutsua kavereita. Joulukirkko oli Eveliinalle lapsena vuoden merkityksellisin kirkkokäynti. Toisto toimii siis vahvistavana teki jänä sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Se tapa on nyt siirtynyt minulle vaalittavaksi. Pääsiäisen suuri draama ja ristiinnaulitse minen puhutteli nuorta Eveliinaa. Kun tanssijana toistan jotain liikettä monta kertaa, ele on kerta kerralta voimallisempi ja löytää uo mansa helpommin. Se ei kuitenkaan päättynyt liturgiaan. Se oli positiivinen kulttuurishokki. Tanssin ammattilainen Mitja Pilke arvelee tietävänsä, mis tä perinteen voima syntyy. – Osallistumme ortodoksiseen liturgiaan pääsiäisenä ja jouluna menemme luterilaiseen joulukirkkoon. Mitjan mukaan perinne voi olla muunnelta vissakin, mutta perinteiden muuttumattomuus helpottaa niihin uppotumista. Mitjan perhe opetti minulle Kristus nousi kuol leista laulun ja toivotukset sekä perinteen kol mesta poskisuudelmasta. Tänä pääsiäisenä virvomme ja varvomme sekä käymme pääsiäisliturgiassa. Se luo turvaa sekä katsojalle että tanssijalle. Mitjalle se on ol lut puolestaan pääsiäinen. Eve liinan ja Mitjan saapuessa yömyöhällä Mitjan vanhempien kotiin kolmen tunnin seisomisen jälkeen, odottivat pöydässä vielä maljojenko hotus ja perinteiset pääsiäisjuomat. Varhaisimmat muistoni pääsiäisyön Pääsiäisperinteet etsivät muotoaan Pilkkeiden perheessä Eveliina Pilke ei tiennyt, että pääsiäistä voi juhlia niin isosti ennen kuin tutustui puolisoonsa Mitjaan. – Kysymys on toistosta. Ensimmäisenä kiinnitin huomiota ris tinmerkkien tekemiseen ja siihen, että vaikka kaikki oli uutta ja eksoottistakin, koin vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta
25 €. Pitkäperjantai 7.4. Saalem-seurakunnan lapsityön johtaja Katri Salmela, Helluntaiseurakunta, Helsinki. Mikä perinne sitten on ortodoksinen, mikä lu terilainen. Mitja uskoo, että lapset jaksavat valvoa ainakin ristisaattoon asti. Vaikka oma uskonnollisuutenikin on muuttunut ja lapsi perhearkeen liittyy monenlaista kiirettä, pääsiäisliturgiasta en luovu. Viime vuonna kiinnitimme huomiota siihen, että asuinalueellamme oli palmusunnuntaina hiljaista eikä ovelta ovelle kulkevia lapsia näkynyt missään. Jaakko Ripatti: Alusta alkaen. TV1 klo 10 Nojatuolikirkko. jumalanpalvelukset. To 6.4. Mitjan äiti lauloi ortodoksi sessa kirkkokuorossa, joten pian laulamisesta tuli myös äitiä ja poikaa yhdistävä asia. To 6.4. ks. Jyväskyläläisistä muusikoista koostuva itunen-bändi esiintyy. Samuel Pilke esittelee pientä ikonia. piispa Jukka Keskitalo, Oulu. Halloweeni na puolestaan liikettä piisasi. Kesken liturgian perhe lähti kävelemään kirkolta toiselle. Saarnaajana kirkkoherra Antti Kupiainen. Liturgina ja saarnaajana pastori Marja Kotakorpi. Tuomo Norvasuo: Autiomaan muisti. Kanttorina Vivika Oksanen. Suom. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. Pe 7.4. Pe 14.4. Ke 12.4. Näkökulmia Pohjolan kristillisyyteen Lennart Pinomaa: Muistelmat Polku papiksi ja Luther-tutkijaksi. To 13.4. – Tuntuu siltä, että virpomista ei enää kat sota niin hyvällä. Su 9.4. Yksi perinne pysyy varmasti vuodesta toi seen. Pe 7.4. pastori Elisa Brander, Metodistikirkko, Kuopio. piispa Teemu Laajasalo, Helsinki. Pääsiäisvalmistelut ovat alkaneet tänäkin vuonna vauhdikkaasti Pilkkeiden kotona. Romaani uskon ja aatteiden syvien virtojen pohtijoista TULOSSA HUHTIKUUSSA: Kotimaa-lehdessä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: KESÄ 2023 MENOVINKIT Lehti ilmestyy 19.5. Johannes Alaranta: Martta ja Maria. linja-autonkuljettaja Ursula Hyvärinen, Baptistiyhdyskunta, Jyväskylä. 25 €. Emil Anton & Joona Korteniemi Lestadiolais-katolinen. – Kun olen käynyt Eveliinan kanssa luteri laisessa kirkossa, olen nähnyt monia ihan uu sia juttuja. toimittaja Kristiina Hyppölä, Helsinki. La 1.4. 25 €. Vaikka Mitja on kiintynyt ortodoksisiin pääsiäisperinteisiin, hän suhtautuu luterilaisuuteen mielenkiinnolla. Kiirastorstai 6.4. Radio 1 klo 11 Jumalanpalvelus Oulun Adventtikirkosta. Pääsiäissunnuntai 9.4. Kuolemasta ja ihmiseksi syntyneestä Jumalasta keskustelevat professori Helena Ranta, piispa Kaisamari Hintikka ja Kimmo Saares. Kesäksi perhe suunnittelee matkaa Valamoon. ks. Ke 12.4. Horisontti su klo 15. Radio 1 klo 18 Kiirastorstain katolinen iltamessu Pyhän Henrikin katedraalista Helsingistä. Liturgi Sanna Erkanaho, saarna Mikko Sulander. jumalanpalvelukset. Ti 11.4. teologian tohtori, pappi Risto Nieminen, Mikkeli. 0400 560605 tuomo.korteniemi@gmail.com Uutuuksia Väyläkirjoilta Bonhoeffer: Pyhän yön valo. Evelii nan mukaan ihmiset eivät ole enää varautuneet virpojia varten. Rajoja ylittävä romaani Aunuksen siirtoväen asettumisesta sydän-Savoon. Urkurina Markku Hietaharju. Urkurina Olli Pyylampi. eläinteologiasta keskustelemassa kirjailija Antti Nylén, dosentti Kari Kuula ja väitöskirjatutkija Noora Koivulahti. 22 €. Mitja kertoo in nostuneensa teologiasta teiniikäisenä innos tavan uskonnonopettajan Juha Pössin myötä. Mistä se kertoo että amerikkalainen tuontijuhla on vienyt vir pomisen paikan. Varvara Merras-Häyrynen ja katedraalikuoro. Avustavana pappina Jukka Kesola. 22 €. Lauantai 8.4. Mikä tulee Eveliinalta, mikä Mit jalta. Eveliina naurahtaa ja paljastaa: – Mitja tekee pashan, ja se on pitkä rituaali. Romaani sotien jälkeisen ajan arjesta ja tunteista. piispa Matti Repo, Tampere. tytär, professori emerita Mirja Saari. palveluksesta liittyvät siihen, että pinnistelen väkisin valveilla. Kaarlo Arffman: Mistä tiedämme mitä on oikea kristinusko. Toim. Lasten mielestä se olisi varmasti jännittävää ja he ovat rohkeita. Liturgias sakin on lapsille tuttuja kohtia, sillä laulan li turgian osia heille usein. 25 €. Lauluyhtye Lumo, joht. Ke 5.4. Musiikista vastaa kanttori dir. Ma 10.4. Jotenkin taistelu aina onnistui, vaikka hirveästi väsyttikin. näyttelijä Laura Malmivaara lukee Sirakin kirjaa. ” Vaikka kaikki oli uutta ja eksoottistakin, koin vahvaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tomi Karttunen. mennessä Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Urkuri Karo Suopuro. 25 €. Eveliina ei silti aio luopua toivosta virpomi sen suhteen. Ennen suomentamattomia kirjoituksia teologiasta ja spiritualiteetista. Halusin laulaa mukana niin, että ymmärrän mitä laulan ja miksi. Esimerkiksi iltalauluksi Mitja on laulanut Samuelille ja Stinalle Kerubiveisua. Minna Kettunen: Jaetun maan lapset. Jos Eveliinan ja Mitjan huomio kiinnittyi lap suudessa pääsiäisen pinnallisempiin puoliin, kuten herkkuihin, virpomiseen ja valvomiseen, avautui pääsiäisen hengellinen merkitys kum mallekin vasta myöhemmin. – Yhtäkkiä osasin kiinnittää huomiota yk sityiskohtiin ja niiden merkityksiin papin pu vun osia myöten. – Kyllä me tänä vuonna kokeillaan. 24 €. Radio 1 klo 10 Kirkko Jumalanpalvelus Taivalkosken seurakunnasta. Radio 1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Jumalanäidin Kazanilaisen ikonin kirkosta Järvenpäästä. Seurakuntayhteisöt historian käänteissä. – Palveluksessa Kerubiveisua lauletaan niin pitkään suuren saaton aikana, että ehtoollis lahjat on saatu siirrettyä pyhälle pöydälle. sotilaspastori Paavo Ranta, Helsinki. 18 €. La 8.4. Jumalanpalvelukset Palmusunnuntai 2.4. Make Perttilä Church House Band, vieraana Camilla Bäckman. Ke 5.4. Uusinta. Veijo Koivula: Neula siveltimenä. – Ehkä tänä vuonna rohkaistumme ja lähe tämme lapset reippaasti virpomaan. Näinhän se perinne jatkuisi ja pysyi si voimissaan! Keskustelua herättää tällä hetkellä perheen edustus pääsiäisliturgiassa. TULOSSA TOUKOKUUSSA: Valma Kukko: Sydän on suurempi päätä. Eveliinalle omasta lapsuudestaan tärkeä vir pominen ei ole vielä vakiintunut perheen las ten Samuelin, 7, ja Stiinan, 5, tavaksi. Paavo Kettunen: Lohduksi toisillemme. Jari Jolkkonen: Ymmärrystä etsivä usko. 25 €. Radio 1 klo 10 Palmusunnuntain jumalanpalvelus Kallion kirkosta Helsingistä. – Jännityksellä odotimme, mikä kohta toi sessa kirkossa on menossa. Eveliina Pilkkeen karjalaiset juuret näkyvät kodin sisustuksessa. La 1.4. Suomen Pipliaseuran verkkoviestintäpäällikkö Hanna Paavilainen, Helsinki. Helena Vaarin kirkkotekstiilit. Toinen pääsiäispäivä 10.4. Ilmoitusvaraukset 12.5. – Suureen viikkoon liittyvät li turgiat ovat minulle rakkain perinne. Sattumuksia ja kulttuuriperinnettä seurakunnista. Ennen kaikkea he haluavat noudattaa käytännön us kontodialogia olemalla uteliaita. 25 €. ei iltahartautta. Minä noudatan vähän samaa ajatusta lasten nukut tamisessa. Johannes Alaranta & Ritva Uhinki: Herkästi särkyvää. Myös liturgia alkoi kiehtoa sy vemmin. Ma 10.4. Pieni jaloittelu toi lisää virtaa. Jorma Laulaja: Jumala on. Mit kä perinteet mahtuvat mukaan juhlintaan. Olen ollut niin poteroituneena or todoksisuuteen, että Suomen valtauskonto tun tuu jännittävältä. La 8.4. Ripin ja sielunhoidon kipupisteitä. Ti 4.4. TV1 klo 10 Ylivieskan kirkon vihkimismessu. | radio & tv | www.vaylakirjat.fi Tiedustelut p. TV1 klo 10 Studiokirkon palmusunnuntain sanajumalanpalvelus. Musiikissa ja rukouksissa kaikuvat kelttiläiset sävyt. Olisiko kui tenkin tänä vuonna aika osallistua palveluksen koko perheen voimin. ylösnousemuksesta keskustelemassa dosentti Matti Myllykoski ja emerituspiispa Wille Riekkinen. Liturgina ja saarnaajana piispa Mari Leppänen. Palveluksen toimittaa papiston johdolla piispa Sergei. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Turun tuomiokirkosta. Risto Kormilainen: Ukki, ooppa leppäkerttu! Ratkiriemukkaita runoja isovanhemmuudesta. Ma 3.4. pappi, kirkkotila-asiantuntija Mika K T Pajunen, Akaa. To 13.4. Mitjan vanhemmat keksivät lasten hereillä pitämiseen hyvän keinon. Vasta kun uni tulee, saa siirtyä vii meiseen säkeistöön. 22 €. jumalanpalvelukset. Pyhän Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarnan lukee arkkipiispa Leo. Tilaisuuden johtaa Heli Pellikka. diakoni Antti Kulmala, Tampere. Joensuussa vietettiin ni mittäin samaa aikaa kahta pää siäisliturgiaa, joista toinen oli Pyhän Nikolauk sen kirkossa ja toinen Johannes Teologin kir kossa. 20 €. Pilkkeet ovat yhtä mieltä siitä, että par haat perinteet välittyvät tiedostamatta. retriitinohjaaja Kari Koivula, Vantaa. 25 €. Pe 14.4. Ti 4.4. klo 6.15 piispa Jari Jolkkonen, Kuopio. Saarnaajana pastori Paavo Hautala. ei iltahartautta. projektityöntekijä Linda Helin, Adventtikirkko, Vantaa. Petri Laitinen: Pilkettä kirkon kulmassa. Uusinta. arkkipiispa Tapio Luoma, Turku. Mitja on osallistu nut siihen joka vuosi, mutta Eveliina on jäänyt useimmiten lasten kanssa kotiin. TV1 klo 10 Pääsiäispäivän jumalanpalvelus Nokian kirkossa. Upea uutuusteos kirkollisesta taidekäsityöstä! 29 €. Ma 3.4. TV1 & Radio 1 klo 23.55 Pääsiäis yön aamupalvelus ja liturgia Uspenskin katedraalista Helsingistä. Stinissen: Suurin kaikista on rakkaus. Kanttorina Jukka Pietilä. Radio 1 klo 10 Pitkäperjantain jumalanpalvelus Askolan kirkosta. Saarna Heidi Watia. Kirkon vihkii piispa Jukka Keskitalo, kirkkoherra Eija Nivala saarnaa. cant. ks. Su 2.4. seurakuntapastori Johanna Tykkyläinen, Savonlinna. Kulttuurin, tieteen ja uskon vuoropuheluja. Ti 11.4. Maarit Kujanpää, avustavat. Minna Viinikainen, ja lapsikuoro Fugara, joht. ja toim. seurakunnan luottamushenkilö, teologian kandidaatti Mio Kivelä, Helsinki. 22 23 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 haastattelu. Säestäjänä Veli Pohjonen. Saarnaajana kehitys vammatyön pappi Hanna Fänrich
11:35). Bach vie Pietarin sielullisen järkkymisen myös aarian rakenteeseen. Johannes-passio voisi päättyä loppukuoroon Ruht wohl, jossa toivotaan pyhien luiden le päävän rauhassa. Kirjoittaja on joensuulainen musiikkitieteilijä ja tietokirjailija, joka on kirjoittanut Bachin suurteoksista kirjat Matkaopas Matteus-passioon (2020) ja Johdatus Johannes-passioon (2023). Se eroaa täysin Johan nespassion aariasta. TEKSTI | TOPI LINJAMA – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Enemmän Jumala kuin ihminen J ohann Sebastian Bachin kahdesta säilyneestä passiosta Johannespas sio (1724) on varhaisempi, dramaat tisempi, kiihkeämpi ja lyhyempi. Johannes-passiota leimaa kiihkeys, draama ja toiminta, mistä käy esimerkiksi katumusaa ria Ach, mein Sinn! Aarian laulajan epätoivo on lähes aggressiivista tilanteessa, jossa Pietari on kieltänyt Herransa. Vielä ristillä viimeiseksi hän ajattelee tehtäväänsä ja kirjoitusten täyttämistä. 17:5). Jee suksen käyttämä paita oli saumaton, joten he päättivät heittää arpaa siitä, kuka sen saisi. Joh. Hän esimerkiksi suree itkien kuollutta Lasarusta (Joh. Pietarin hahmo selvästi innoitti Bachia, sen verran väkevästi hän siihen paneutuu. Paava lin kääntymys ei kirvoittanut kantaattimestarin kynästä ensimmäistäkään aariaa. Johanneksen Jeesukselle juutalaiset eivät enää ole omaa kansaa, jonka kanssa keskus tellaan laista ja joille saarnataan Jumalan val takuntaa. Yleensä passioiden avauksessa kuullaan kär simysteksti, mutta Bach on muovannut alku kuoron Ataitteen ylistystekstin Psalmista kah deksan. Voisiko myös tälle poikkeuksellisel le ratkaisulle löytyä selitys Johanneksen evan keliumista. Arki ja pyhä, banaali ja ylevä, ruumis ja sielu, synti ja armo ovat yhtä aikaa totta. Alttoaaria on murtuneen sielun rukous Herralle: armahda minua, katso puoleeni, kun itken katkerasti. Johanneksen teologia on muita evanke liumeja valmiimpaa ja pidemmälle kehiteltyä. Jos Jeesuksen kärsimyksen syytä ja merkitystä halutaan alleviivata, koraali sopii siihen erin omaisesti. Noppina sotilaat saattoivat käyttää lampaan kantapään telaluita. Ehkä Bach – joka ei ollut herätyskristitty – kykeni samastu maan Paavalia paremmin Pietariin, jonka taival kristittynä otti välillä takapakkia. Dramaattisen alkukuoron vaikutus säilyy kuulijan mielessä pitkään, ja se on tarkoitus kin. Sen ulospäin suuntautuva suru tuo mieleen Vanhan testa mentin kohdat, joissa surija repäisee vaatteen sa. Se on syntynyt aikana, jol loin kristinusko oli jo irtaantunut juutalaisuu desta. ” Samaan aikaan, kun Jumala toteuttaa kosmista pelastussuunnitelmaansa, sotilaat uppoutuvat arkiseen peliin. Bachille on päivänselvää, ettei Jee sus kuollut juutalaisten takia, vaan meidän syn tiemme vuoksi. Synoptiset evankeliumit kertovat, mitä Jee sus teki, mutta Johanneksen evankeliumi ker too, mitä Jeesus oli, mitä hän tarkoitti ja mer kitsi. Sotilaat pelasivat mahdollisesti talinimis tä noppapeliä, joka tunnetaan englanniksi ni mellä knucklebones. Juutalaiset ovat ”heitä”. ”Herra, hallitsijamme, jonka kunnia on suuri kaikkialla maailmassa!” Btaitteessa pu hutaan kärsimyksestä ja nöyryydestä, minkä jälkeen Ataite kerrataan. Passion vastine tälle tunteen purkaukselle voisi olla sop raanoaaria Zerfließe, mein Herze, jossa laulaja joutuu pohjattoman surun valtaan. 8:23) ja tietää kaiken ennalta (Joh. J. Teosta pidettiin pitkään vain Mat teuspassion (1727) harjoitustyönä, vaikka jo Robert Schumann kiinnitti huomiota sen ne rokkaisiin kuoroosiin. Barokkimusiikki pyrkii liikutta maan kuulijan tunteita ja kuljetta maan häntä tunnetilasta toiseen. Matteuspassiossa, jossa Jeesus hikoilee verta ja pyytää Isää otta maan häneltä ”tämän maljan”, tämä väriltään pehmeä sointu esiintyy tiuhaan. Tästä näkökulmasta katsottuna alkukuoron ylistysteksti on hyvin valittu. Johannespassiossa tunteet ovat poikkeuksellisen vahvoja, mikä on linjassa evankeliumin kanssa. Tämä Jeesus on myös enemmän Jumala kuin ihminen. Johannespassio ei ole harjoitelma, vaan omalakinen ja rohkea teos. Johannespas siosta – jossa mikään ei viittaa siihen, että Jee sus kärsisi – napolilaisia sointuja saa hakea. 18:4). Viimeistään Johan nespassion alkukuoro nostaa Bachin Monteverdin, Mozartin ja Wagnerin kaltaisten suu rien musiikkidraaman mestarien joukkoon. Mutta Bach astuu haudan äärestä askelen etäämmäksi ja antaa viimei sen sanan koraalille Ach Herr, lass dein lieb Engelein. Jeesus sanoo Isäl leen, että ”ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo en nen maailman syntyä” (Joh. Verbi erhöre mich on tuttu Psalmeista ja se tuo mieleen al kukuoron Herrahuudot. Johanneksen Jeesus pitää pitkiä pu heita, joiden teemoina on esimerkiksi Jeesuk sen läheinen suhde Jumalaan ja uskovien kes kinäinen rakkaus. Bach kuvaa myötätunnon, säälin, katumuk sen ja kaipauksen tapaisia tunteita usein na polilaisella sekstisoinnulla. Herra Jeesus Kristus, kuule minua, vastaa minulle, pyydetään koraalissa. 24 25 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 essee. Ehkä Bach ha luaa Lutherin tavoin korostaa sitä, että pelas tus ja armo ovat läsnä elämässä. Johanneksen Jeesus käy kyl lä maan päällä, mutta hän hah mottaa kosmisen alkuperänsä ja päämääränsä. Se alkaa vellovilla jousilla, puupuhallinten riipivillä dissonansseil la, pahaenteisenä toistuvalla urkupisteellä ja kuoron Herrhuudoilla. Bachin Johannes-passio on omalakinen ja rohkea teos, joka kuvaa tarkasti evankelista Johanneksen Jeesusta, kirjoittaa Topi Linjama. Matteuspassion vastaavassa kohdassa on alttoaaria Erbarme dich. Jumala sovittaa maa ilman synnin – sotilaita ei voisi vähempi kiin nostaa, heillä on peli kesken. Aaria loppuu yllät täen, ilman alkuosan kertausta. 8:44), että luki ja miettii, mahtoiko irtautuminen juutalaisuu desta olla kovinkin kivulias ja traumaattinen. ”Kun päättyy kerran matkani, / lähetä, Her ra, enkeli / luoksesi minut tuomaan”, sanotaan Martin Schallingin virressä, joka löytyy myös meidän virsikirjastamme (VK 376). Teloitusryhmän sotilaiden luontoisetuihin kuului oikeus ristiinnaulittujen vaatteisiin. ” Ehkä Bach samastui Pietariin, jonka taival kristittynä otti välillä takapakkia. Ne soivat samanaikaisesti kuin fuugan äänet. Johanneksen evankeliumi on muita evanke liumeja nuorempi. Jotkut musiikintutkijat katsovat alkukuoron ABAmuodon symboloivan Kristuksen matkaa Jumalan luota maan päälle ja takaisin Juma lan luo. Vaikka Jeesus on Johanneksen kuvauk sessa Jumala, hän osoittaa voimakkaita tun teita. Laulajan sielu etsii loh dutusta häpeällisen teon jälkeen. Johanneksen Jeesus ei ole vertauksin puhuva puuseppä Nasaretista, vaan korotettu ja kir kastettu Herra, johon seurakunta uskoi ylös nousemuksen jälkeen. Ataite maalaa Jumalan herruutta yhtä isol la pensselillä kuin Johanneksen evankeliumin alku. Paikoin Johanneksen Jeesus puhuu juutalai sille niin rajua kieltä (esim. Bachin tulkinnassa juutalaiset esitetään kiivai na, mutta syyllisyyttä Jeesuksen tragediaan ei korosteta. Samaan aikaan, kun Jumala toteuttaa kos mista pelastussuunnitelmaansa, sotilaat up poutuvat arkiseen peliin. Alkukuoro luo teoksen perustunnelman ja sen affektiivisen taustan. Bach antaa tälle banaalille kohtaukselle hämmästyttävän paljon aikaa. Hän on lähtöisin ylhäältä (Joh. S
Ara mean eri muotoja puhuvia ihmi siä arvioidaan olevan maailmas sa noin puoli miljoonaa. Vuonna 2014 Pyhän Markuksen kirkon ikääntyvä piispa tarvitsi apua ja Boulus kut suttiinkin Jerusalemiin. Boulus opetti evankeliumia kahdesti viikossa ruotsalaisille lapsille ja veti pyhäkoulua. Ensimmäiset aramean kielen kirjoitukset ovat 900luvulta ennen ajanlaskumme alkua. Aramea oli 2000 vuotta sitten Pyhän maan virallinen kieli, joten kyl lä se oli Jeesuksen äidinkieli, munkki Boulos sanoo. – Tiedämme, että arameaa puhuttiin kah deksannelta vuosisadalta eKr. – Aramea kuuluu seemiläisiin kieliin ja on lähellä hepreaa. – Aramean kieli on aarre, sillä se oli Jeesuk sen kieli. Toiseksi tulevaisuudessakin tarvitaan aramean osaajia, sillä vanhat tekstit täytyy osa ta kääntää. Yhteyden pito sujuu Boulokselta englanniksi, ruotsiksi, arabiaksi, arameaksi ja syyriaksi. – Oppilaat kuulevat paljon arabiaa, hepreaa ja englantia päivittäin. Nykyään Boulus hyödyntää työssään paljon so siaalista mediaa. Kaksitoistavuotiaana Khadar päätti ryhtyä munkiksi ja kysyi Syyrian ortodoksisen kirkon piispalta, mitä siihen tarvitaan. Oppilaat laulavat mielellään. Aramean kielestä on vuosien saatossa syntynyt useita muotoja, kuten syyrian kieli, mandealai nen aramea ja nykyaramea. He ovat isoisä ikäisiä. Kalligrafia ja taide ovat myös Bouluksen erikoisalaa. Eräs indonesialainen ihailija tatuoi ihoon sa osan Bouluksen kirjoittamasta kalligrafisesta tekstistä. Hän alkaa innokkaasti selostaa ara mean kielen historiaa. Khadar opetteli kirjoittamaan ja lukemaan kieltä ensin kirkossa ja myöhemmin teolo gian opintojen ohella Saidnajan luostarissa Syyri assa. Lisäksi tarvitaan kielen opettajia. Hän kertoo lahjoittaneensa niitä ensin tuttavilleen, mutta myöhemmin myös tapaamilleen merkkihenkilöille kuten kirkkojen edustajille, suurlähettiläille ja mi nistereille. Jerusalemissa munkki tunnetaan upealla kalligrafialla nahalle kirjoitetuista Her ran rukouksista. Boulus alkoi toimia nuori son kanssa Jönköpingissä ja Södertäljessä ja oppi pian ruotsin kielen. Kirkolla on Ruotsissa 45 seurakuntaa ja parisataatu hatta jäsentä, joista valtaosa on kotoisin Syy riasta ja Turkista. Boulos pitää mielellään yhteyttä aramean kielen harrastajiin. Tällä hetkellä Bouloksella on työn alla kaksi kirjaa. Suomeksi tervehdyssanat shalom ja shlomo tarkoittavat rauhaa ja hyvinvointia. Esimerkiksi heprean sana shalom on arameaksi shlomo, Boulus kertoo. Ruotsissa on myös arameankie listä tvohjelmaa. Haluan antaa heille jo tain erikoista, joten laulamme arameaksi. Yhteensä hän on laskenut tekstan neensa käsin 5?450 rukousta viimeisen kahdek san vuoden aikana. aina seitsemän nelle vuosisadalle jKr. Aramea on Bouluksen työpaikan, Pyhän Markuksen luostarin virallinen kieli. Hänen työpaikkansa on komealla paikalla Jerusalemin vanhassa kaupungissa. Khadar valitsi munkkinimek seen Dayroyo Bouluksen. Munkki Dayroyo Boulus on ottanut tehtäväkseen aramean kielen elvytyksen. Viisi Vanhan testamentin kirjaa kirjoitettiin alun perin arameaksi samoin kuin suurin osa juutalaista Talmudia. Harmittavasti he eivät opettaneet ara meaa lapsilleen, Boulus sanoo. Sittemmin heprea on vähi tellen vallannut alaa arameal ta. Perheensä kanssa Boulus puhuu äidinkieltään arabiaa. raamattua, johon sisältyy 120 raamatullista ta rinaa sarjakuvina. Boulus kertoo heille syitä olevan kaksi. Hiljattain brasilialainen huippubloggari jul kaisi Bouluksesta ja hänen teksteistään videon. Boulus kirjoittaa myös kirjoja. Piispa ja kolme munkkia puhuvat kieltä keskenään. Eräs fransiskaaninen kirk ko käyttää Bouluksen Raamattua pappien vihkiseremoniassa. Koronan aikana Boulus kuvitti neljä lasten ” Haluan antaa heille jotain erikoista, joten laulamme arameaksi. Sukunimi tarkoittaa Paavalia. M ustaan munkinkaapuun sonnustautunut Dayroyo Boulus ottaa vastaan Py hän Markuksen luostarissa Jerusalemin Vanhassakau pungissa. Jeesuksen syntymän aikoihin arameaa pu huttiin laajasti, ja sen uskotaan olleen Jeesuk sen äidinkieli. Vuonna 1940 Pyhän Markuksen kirkon seinästä löy tyi 500luvulla kaiverrettu laatta, jossa lukee: Munkki opettaa Jeesuksen kieltä Jerusalemissa Aramea oli todennäköisesti Jeesuksen äidinkieli, mutta nyt sitä osaa Jerusalemissa enää kourallinen ihmisiä. Nyt Munkki saa päivittäin yhteydenottoja Brasi liasta. Vuonna 2011 Syyrian ortodoksinen kirkko tarvitsi Ruotsiin nuorisotyöntekijää. Kirjoittamisen ja puhumisen ohella opetukseen kuuluu laulua. Siitä otettiin viidensa dan kappaleen painos, josta on vielä muutama kymmenen myy mättä. Julkaisut auttavat häntä levit tämään sanomaa ympäri maailmaa. Toi set ovat kiinnostuneet arameasta. Oppilaita on kolmessa luokassa yhteensä 90. Vuonna 2009 hänestä tuli munkki ja seu raavana vuonna kirkon ensimmäinen palestii nalainen pappi. Hän on kään tänyt Raamatun kirjoittaen sen upealla kal ligrafisella aramealla. Op pilaat laulavat mielellään. Eräiden tutkijoiden mu kaan osia Koraanistakin on alun perin kirjoi tettu arameaksi. Hän kir joittaa oppikirjaa aramean opis keluun sekä valmistelee lasten kirjaa, joissa aiheina olivat Jeesuksen elämä, Jeesuksen ihmeet, Via Dolorosa ja pyhimyk set. 26 27 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 haastattelu. Vaikka St. Boulus opettaa arameaa tiistaisin St. Oppilaat kysyvät usein, miksi heidän kan nattaa opetella arameaa, vaikka sitä ei voi käyt tää missään. Dayroyo Boulus syntyi Jerusalemissa 34 vuotta sitten uskonnolliseen palestiinalais perheeseen ja sai nimekseen Khadar. ”Tämä on Marian, evankelista Markuksen äidin talo ja Jeesuksen ja opetuslasten viimeisen eh toollisen pitopaikka.” Ehtoollinen nautittiin tiet tävästi kirkon kellarissa. Aframin koulussa Beit Jalassa, kymmenisen kilometriä Jerusalemista. – Jos haluat munkiksi kirkkoomme, sinun täytyy opetella kirkon kieli aramea hyvin, piis pa vastasi. Piirrettyjen kuvien alle tulee teksti arameaksi ja englanniksi, joten kirja toi mii myös tietynlaisena sanakirjana. TEKSTI JA KUVA | MARKO MANNILA Munkki Boulus esittelee tekstaamaansa arameankielistä kirjaa. Hän saa usein viestejä, joissa ihmiset haluavat tavata hänet vieraillessaan Pyhällä maalla. – Jerusalemissa asuu enää kymmenkunta ih mistä, jotka puhuvat arameaa. Aframin koulu on syyrialaisortodok sinen, opetukseen voivat osallistua myös muita uskontoja tunnustavat oppilaat. Maasta jäi hänelle hyviä muistoja
Mutta eikö juuri Juu daksen kavalluksen avulla ihmis kunta pelastunut. Antti Marjanen ja Ismo Dunderberg väläyttelevät tällaista mahdollisuutta gnostilaisen Juudaksen evankeliumin tulkinta osuudessa. Lapsena siihen liittyivät keltaiset keittiön verhot, rairuoho ja synttärijuhlat. Olen usein pohtinut Juudaksen uhria. Juudas ei voinut ymmärtää roo liaan suunnitelmassa, mutta hä nen hahmonsa on ilmeisen vält tämätön profetioiden täyttymises sä. Kristikunnan historia pitää Alister E. Juudaksen ymmärtäjät ovat harvassa. Eino Leinon suomennoksen mukaan Juudaksen sielulla on kadotuksen suurin tuska: ”pää hältä suuhun uppoo, sääret näkyy”. Samankaltaista pohdintaa har joittaa kreikkalainen kirjailija mestari Nikos Kazantzakis, jon ka romaanissa Viimeinen kiusaus Juudaksen hahmo on keskeinen. Jumalallinen kutsu mus voittaa viimeisen kiusauk sen, kiitos Juudaksen. Kurja pel kuri, luopio, petturi!” Lopulta Juudaksen painostus pakottaa Jeesuksen kohtaamaan tehtävänsä. Vapauta meidät elämään luonnon rytmissä ja luonnon ehdoilla! Tule kuin kevätsade. Juutalaisille pääsiäinen on vapautumista Egyptin orjuudesta, monelle kristitylle pelastusta synnistä ja kuolemasta. Pirkko Saision Jukka Larsso nin nimellä kirjoittaman Viettelijäromaanin Juudas ei ole kau kana Kazantzakiksen tulkin nasta. Teon mainehaitta on mittaama ton. Itäisessä perinteessä pelastus on jumalallistumista. Sorretuille pelastuksessa on tärkeää vapautuminen, syyl lisyydestä kärsiville anteeksianto. Hahmo on kiehtonut myös kirjailijoita aina Juha-Pekka Koskisesta Pirkko Saisioon. Olemme kaikki samassa veneessä. Valistuksen aikana taivastoivosta tuli ihmisen keksintö, jolla alistetaan muita tässä elämässä. Populaarikulttuuri on tulvil laan ihmissuhdelauluja ja fraa seja, joissa petturille on annettu Juudaksen nimi. Kreikkalai sen filosofian vaikutteet ovat ilmeisiä. Varauk setta häntä syytetään varkaak si. McGrathin mukaan sisäl lään kovin monenlaisia pelastuskäsityksiä. Jo Juudakseen kohdistettu kie li kertoo opetuslapsen saamasta epäreilusta kohtelusta. 28 29 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 teologia. Heidän mukaansa Juudas tahtoi mahdollisesti ”pai nostaa opettajansa sellaiseen po liittiseen tai uskonnolliseen toi mintaan, johon hän uskoi tämän pakon edessä kykenevän”. Armo ei yllä Juudakseen evan keliumeissakaan. Joanne Brown ja Rebecca Parker sanovat, että ajatus isästä, joka lähettää poikansa kärsimään ja kuolemaan ristillä muistuttaa lasten hyväksikäyttöä. Unelmoinnin keskeyttää Juu das: mies, joka ei anna Jeesuksen luopua tehtävästään. Kristil liseen kuvastoon ja ajatteluun sy västi vaikuttanut runoilija Dante Alighieri ei säälinyt erehtynyttä opetuslasta Juudas Iskariotia vaan sijoitti hänet Jumalaisessa näytelmässään Luciferin suuhun. Jumalan pelastava läsnäolo, Ju malan valtakunta vaikuttaa kaikkialla maailmassa, ei vain kristit tyjen keskuudessa. Minä sanoin kyllä ja menin ja petin sinut. Ehkä Juudak sen usko Jeesuksen mestariuteen oli niin syvää, että hän ajatteli petoksensa pakottavan Kunin kaan lunastamaan kruununsa. | kolumni | joka peräänkuu lutti Jeesuksen ku ninkuutta tässä ja nyt. Eksynyttä lam masta ei kutsuta takaisin. Pisimmälle menee evankelista Johannes, joka kertoo Saatanan menneen Juudakseen. | Kuva: Wikimedia commons S ynnyin lankalauantaina 50 vuotta sitten. Miksi Jeesuksen paimen vertaus tai kertomus tuhlaajapojasta ei resonoi hänen kohdallaan. Keskiajalla tärkeää oli pe lastuminen demonien kynsistä. Eksistentialisteille lunastus ja Kristuksen julistus liittyvät ihmisen mahdollisuuteen olla olemas sa autenttisesti. Jopa pettävä suudelma taittuu Saisiolla Mestaria juma loivan opetuslapsen kömpelöksi rakkauden osoitukseksi: ”Ja hä nen huulensa kysyvät, onko ke tään, joka seuraisi häntä loppuun saakka. Kirkkoja ja katedraaleja ei pyhitetä kavalta jalle. Vain yksi on joukosta poissa. Nykyään ajat telen pääsiäisen pääsemiseksi jostakin, vapautumiseksi talven ikeen ja monen muun painolastin alta. Serafim Seppälän mukaan Ka zantzakiksen Juudaksesta ”tu lee samankaltainen hahmo kuin Saatana islamilaisessa mystiikas sa: Jumalan rakas taja, joka uhraa it sensä eroon Rak kaastaan”. Jeesus kantoi ristiään lävitse kärsimysten tien, mutta Juudas kantaa ristiään yhä. Mitä se on minulle tänään. Pienenä lievennyksenä Juudaksen kerrotaan sentään pa lauttaneen rahat ylipapeille. Juudas pettää Jeesuksen suudelmalla Giotto di Bondonen maalauksessa 1300-luvulta. Kazantzakisin romaanissa Jeesus kaihoaa normaalia perhe-elämää. Anna minulle rauha. Muiden opetuslapsien kääntäessä kasvonsa poispäin Juudas seisoi Jeesuksen edessä lausuen: ”Minä tiedän, kuka sinä olet ja mistä sinä olet tullut.” Kristikunta ei kuitenkaan kel puuttanut Juudasta joukkoon sa. – – Miksi si nua ei ristiinnaulittu. Mitä muuta Juudaksessa voisi nähdä kuin viekkaan petturin. Huudan: Päästä meidät pahasta! Päästä sodasta ja väkivallas ta, sorrosta ja epäoikeudenmukaisuudesta, luonnon ja ihmisyy den tuhosta. Latinalaisen Amerikan varhaiset vapautuksenteologit vastasivat valistuksen haasteeseen ja opet tivat, että Kristus valitsi kansakseen köyhät ja sorretut ja hänen kuolemansa paljasti maailman rakenteellisen synnin. Pääsiäinen on aina ollut lempijuhlani. Universalistien mukaan Jumala pelastaa lopulta armossaan ja rakkaudessaan kaikki. Marjanen ja Dunderberg lai naavat kiinnostavan katkelman varhaisen ja melko tuntematto maksi jääneen teologin Pseudo-Tertullianuksen kirjoituk sesta, jossa kirjoittaja lyttää pet turi Juudaksen sympatiseeraajat maan rakoon. Yhdysvaltain sisällissodan jälkeinen moraalinen rappio pyrit tiin ratkaisemaan opetuksella, jossa vaadittiin sydämen täydel listä pyhyyttä pelastuksen ehtona. Helvetin kauheuksilla hekumoitiin konkreettisin kieli ja mielikuvin. Tänä pääsiäisenä liityn vapautuksen teologioiden, eksistentialis min ja universalismin jatkumoon. Johanneksen panettelu ei tun nu oikeutetulta. Kazantzakiksen kiistelty teos ku vaa järkyttävästi Jeesuksen in himillisen puolen inhimillisiä kiusauksia. ” Jumalallinen kutsumus voittaa viimeisen kiusauksen, kiitos Juudaksen. Ristinkuolema oli pelastushistoriallisesti välttämä tön tapahtuma, joka mursi kuo leman vallan. Väkevimpänä ja vii meisimpänä kiusauksena Jeesus kohtaa ajatuksen normaalista elä mästä työn, kauniin kodin ja per heen ympäröimänä. Anna meille rauha. Myös feministiteologeille risti on vastalause maailman epäoi keudenmukaisuudelle. Sii hen jää evankelistojen ymmärrys. Mielenkiintoinen on myös käsi tys Juudaksesta seloottina, juuta laiskapinallisena kiihkomielenä, ”Sinä poltit sydämeni, sinä puusepän poika” Juudas Iskariot on kristinuskon historian panetelluimpia ja vihatuimpia hahmoja. Miksi Saatana olisi tahtonut edistää valtansa raukeamista. Gnostilaiset evankeliumit ym märsivät Juudaksen kavalluksen moniulotteisen luonteen jo var hain. NIILO RANTALA | raamatun henkilöt | P aholaisen suu ei piittaa sätkimisestä vaan jat kaa kärventyvän lihan mutustamista. PseudoTertullia nuksen mukaan jotkut väittävät Juudaksen pettäneen Jeesuksen, koska Juudas halusi ihmiskunnan pelastuvan. Päästä meidät kiireestä ja rahatalouden rattaiden alta. – – Ja miten minä sinua rakastinkaan, miten sinuun luotinkaan. Kaval tamiseen kylläkin viitataan ja itse murhaan johtaneella katumuksen sävyttämällä kauhulla mässäillään kernaasti. Jos Juudas oli uskossaan näin vahva, voisiko jopa sanoa Jeesuk sen pettäneen Juudaksen. Kaanonin ulkopuolelle jää nyttä, mutta jo 100luvulla tun nettua Juudaksen evankeliumia värittää käsitys Juudaksen eri tyisestä tehtävästä: Juudakselle kerrottiin valtakunnan salaisuu det, ja hän tunnisti Vapahtajan. Juudaksen kannettavak si jää kova taakka: rooli arkki tyyppisenä petturina, kristikun nan luotto hylkiönä. Niihin ovat vaikuttaneet filosofiset virtaukset ja akuutit poliittiset tilanteet sekä tulkinnat tahdonvapaudesta, synnistä, armosta, ihmisestä ja vanhurskautta misesta. Päästä meidät kiireestä ja pahasta EMILIA KARHU emilia.karhu@kotimaa.fi Kirjoittajan ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Kaksiluonto-opin mukaan Jeesus oli sekä tosi ihminen että tosi Jumala, ei kumpaakaan toista vähempää. Ajatus kuulostaa liikuttaval ta. Jeesuksen ristinkuolema oli paha ja väkivaltainen ihmisten teko, jota ei pitäisi ihannoida. Ystävänsä hy lännyt nainen on Hectorin lau lussa ”kuin Juudas”, Juudaksesta ovat riimitelleet niin Juice Leskinen kuin Lady Gaga. Eikö Juudasta kä visi oikeastaan kiittäminen. Alttaritauluissa ja kiitosvirsis sä ei mainita Iskariotia. Hyvä ja paha, pelastus ja kadotus ovat mietityttäneet minua nuoresta pitäen. Ja minun huuleni vastaa vat, että minä seuraan”. Juudaksen monologi lukeutuu kirjallisuu denhistorian vaikuttavimpiin: ”Sinä poltit sydämeni, sinä puu sepän poika
| harrastaja | K un Harjun seu rakunnasta vast ikään eläkkeelle jäänyt pappi Jukka-Pekka Ruusukallio pyysi aikanaan Pekka Lepistön mukaan Tesoman kirkon pääsiäisnäytelmään, ei Lepistö osannut odottaa, miten merkittä vä projektista hänelle tulisi. Vuo nna 199 4 Edellisen viikon (Kotimaa 12/23) mysteerikuvan henkilöiden ja tilanteen tunnistaminen tuotti niukasti tuloksia. Via Dolorosan vilinäs sä ja melskeessä hartaat mieliku vat kariutuivat nopeasti. Minä suostuin, vaik ka leikkaus oli edeltävänä päivä nä. 2. Nykyään Pekka Lepistö on jo eläkkeellä ja aikaa harrastuksil le riittää. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Tilanteesta ei ollut tietoa, mutta Eeva Hurskainen tunnisti toisena oikealla olevan Esko Miettisen sekä vasemmalla kuvassa olevan Heikki Palmun. Koska he molemmat ovat kunnostautuneet myös kirjailijoina, kukkien jakaminen saattoi liittyä julkaistuihin kirjoihin. Nykyään ajattelen, että pää siäistä ei tule ellei Via Dolorosaa ole. Hiljennyttiin jo, kun radiossa luettiin päivän virret. Kävelin kuitenkin koko kierroksen ute liain mielin. Harrastukset pitävät virkeänä. Kaiken lisäksi saan puhtaat kädet! Lepistö käveli itse oikean Via Dolorosan lävitse jo nuorena miehenä. PERTTI PAAJANEN Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään radiomuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin muistosi televi siosta ja radiosta. Hän oli tavanomaiseen tapaansa noussut ylös oikeissa kohdissa. Kun epidemiaaikaan esitys striimattiin, Lepistö oli samalla viikolla sairaalassa leikattavana. Kukaan ei onneksi huomannut mitään. Kuinka monta kananmunaa suomalaiset söivät henkeä kohden vuonna 2022. Kun hartaus loppui, tiesin lähteä kävelemään koulumatkalle. – Siitä on tullut tapa. Sen lisäksi, että hän on pääsiäisen aikaan rooliinsa sitou tunut Pilatus, hän toimii talvisin joulupukkina, joskus jopa ulko mailla. Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Radiomuistelo”. Olen sen verran sitoutu nut rooliini, että tulen vaikka len Pekka Lepistö näytteleminen tomatkan takaa tai leikkauspöydältä. Meillä pidettiin ikään kuin kotikirkko sunnuntaisin. Kun luettiin päivän tekstit ja uskontunnustus, me lapset nousimme seisomaan. – Aloitin parikymmentä vuotta sitten Pietarin roolissa ja eläydyin siihen aika vahvasti. Pontius Pilatusta Pekka Lepistö pitää mielenkiintoisena hahmona. Koen pe rinteen niin tärkeäksi elämässä ni, että ollessani pidemmällä työkeikalla Aasiassa lensin Via Dolorosan takia pääsiäiseksi ko tiin. Mummini otti virsien numerot ylös, ja lauloi niitä myöhemmin omassa huoneessaan. Jos sinulla on tietoa kuvas ta, kerro siitä sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa. NIILO RANTALA Pekka Lepistö valmistautuu rooliinsa Pilatuksena nyt jo seitsemättätoista kertaa. kirkkokahvit | vastaus | 30 KOTIMAA | 31.3.2023 | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valoku vaarkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, jois ta ei kunnolla käy ilmi milloin ja missä kuvat on otettu tai kei tä niissä on. Milloin Petäjäveden vanha kirkko valittiin Unescon maailman perintöluetteloon. Vakio rooliksi on muodostunut Pontius Pilatus, jota Lepistö on tulkinnut jo kuudellatoista hiljaisella viikol la. Vuosien varrella Lepistö on kasva nut ja kiintynyt Via Dolorosaan. – Olen myös vetänyt jo yli kak sikymmentä vuotta ukkojumppaa ikäisilleni miehille. Kerran sisareni oli ystävänsä luona kylässä, ja siellä kuunneltiin kirkonmeno. – Sen merkitys on vain kasva nut. – Pilatuksen hahmolla on pai noarvoa, ja siksi hahmo saa näytel mässä paljon huomiota osakseen. | Kuva: Niilo Rantala ” Pilatus oli nähdäkseni arkkityyppinen virkamies. Mysteerikuvasarjassa Kotimaa julkaisee näitä kuvia pyytäen lu kijoiden apua kuvien tunnistami seen. Sen jälkeen Lepistö on osallis tunut Via Dolorosa pääsiäisnäy telmän tekoon joka vuosi. | radiomuistelo | Hartaita hetkiä radion äärellä Lapsuudenkodissani kuunneltiin kaikki sunnuntain jumalanpalvelukset sekä aamuja iltahartaudet. 3. Alakouluaikana aamuhartaudet olivat kuin aikamerkki. Ara mea an 3. 1. – Pilatus oli nähdäkseni arkki tyyppinen virkamies, joka teki mitä käskettiin, mutta ei ottanut vastuuta teostaan tai kantaa itse tuomioon. Tunnistatko keitä kuvassa on ja missä seuroissa he veisaavat. Muu vapaaaika täyttyy kuin ohimennen senioreiden näy telmäkerhon, hiihtämisen ja luon non parissa. fi, aiheeksi mysteerikuva, tai Ko timaan Facebooksivuilla, jossa kuva myös julkaistaan. 1. Niin hyvin olivat tekstit lapsen muistissa, että kun kirkkoherra Teräs tuli antamaan ehtoollista vanhemmilleni, olin ovella vastassa ja tervehdin häntä: ”Tuuli puhaltaa missä se tahtoo, ja sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä mistä se tulee.” ”Täällähän ollaan kuin piispaa vastaanottamassa”, sanoi kirkkoherra. – JP ei tiennyt tästä ja soit ti, että kai pääsen taas Pilatuk sen rooliin. – Olin 54 vuotta sit ten YK:n tehtävissä Kyproksella. Len tomatka Jerusale miin oli vain kak sikymmentä mi nuuttia, joten kävin siellä peräti kahdesti. 30 31 KOTIMAA | 31.3.2023. Kak sis ata a 2. Tämän viikon mysteerikuvassa näyttää olevan kesä ja kesäseurat. Parin viikon takaisesta ministeri Gustav Björkstrandin luona olleesta lähetystökuvasta sen sijaan Eewa Wilkman tunnisti sisarentyttärensä, taaimmaisena kuvassa olleen lukiolaisen Eva Kurtzen. Lepistö uskoo Pilatuksen aavis taneen asian vakavuuden, mutta mahdollisesti vasta jälkikäteen. Hämmästynyt talon isäntä oli komentanut myös omat lapsensa ylös penkistä. Mihin kieleen nykyinen syyrian kieli pohjautuu. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä
Vaikka kaita on tie ja se taisteluun vie, meille Jeesus on turva ja kilpi. LAPUAN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Isojoen seurakunnan kirkkoherran viran. Työssäsi vastaat Radio Patmoksen linjasta, johtamisesta ja kehittämisestä. Työ alkaa 1.10. 1.4.1940 Eurajoki k. Yhtymämme muodostavat Hauhon, Hämeenlinna-Vanajan ja Lammin seurakunnat. (Saarn. Linkit hakuilmoituksiin ja sähköiseen hakuun arkkihiippakunnan kotisivulla www.arkkihiippakunta.fi/kirkkoon-toihin/. Siis me uskossa vaan käymme taistelemaan. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Vaalitapa on välillinen. Lähetysseura tekee työtä uskon, toivon ja rakkauden puolesta 27 maassa ympäri maailmaa. Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on avoinna kanttorin virka. Hänellä tulee olla ekumeenisten organisaatioiden, kirkollisten, lähetysja kehitysyhteistyön sekä rauhan ja sovinnon toimijoiden tuntemusta. Hakuaika päättyy 20.4.2023 kello 15:00 . Työntekijöitä meillä on yhteensä noin 140. Hakuilmoitukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-sivustolla: https://kirkkorekry.fi Julistetaan haettavaksi TURUN ARKKIHIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Uudenkaupungin seurakunnan Lokalahden ja Pyhämaan kappeliseurakuntien yhteisen kappalaisen viran ja Maarian seurakunnan kappalaisen (III) viran sekä jatkaa Euran seurakunnan kappalaisen viran hakuaikaa Hakuajat päättyvät 21.4.2023 klo 15.00 . Oletko etsimämme TALOUSJA HALLINTOJOHTAJA Hämeenlinnan seurakuntayhtymä hakee talousja hallintojohtajaa vakituiseen virkaan. Toiminnanjohtajalta edellytetään kykyä verkostoitua kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Hae paikkaa 23.4. Hakuaika päättyy 24.4.2023 kello 15:00 . Olet organisointija yhteistyökykyinen ammattilainen, joka johtaa moniammatillista päällikkötiimiä. 24 %. Olet motivoituneen ja osaavan tiimin rohkaiseva johtaja. Suomen Lähetysseura etsii uutta toiminnanjohtajaa nykyisen siirtyessä uuteen tehtävään. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Linkit hakuilmoituksiin ja sähköiseen hakuun arkkihiippakunnan kotisivulla www.arkkihiippakunta.fi/kirkkoon-toihin/. Toiminnanjohtajalla tulee olla tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. 043 8240649) Hakuaika päättyy 21.4.2023. Teologian maisterin tutkinto ja pappisvihkimys luetaan eduksi. Tarkemmat tiedot: www.evl.fi/rekrytointi ja raisionseurakunta.fi/ infoja asiointi Kauniaisten suomalaisessa seurakunnassa on avoinna KANTTORIN VIRKA Kanttoriksi Kauniaisiin. Hämeenlinna on kaupunki, jossa luonto ja vesi ovat kaikkialla läsnä. 0400 927153) ja Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson (nykyistä toimintaa koskien) (p. Toiminnanjohtaja on vastuussa tehtävästään Lähetysseuran hallitukselle. Hakuilmoitukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-sivustolla: https://kirkkorekry.fi TURUN ARKKIHIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Uudenkaupungin seurakunnan Lokalahden ja Pyhämaan kappeliseurakuntien yhteisen kappalaisen viran ja Maarian seurakunnan kappalaisen (III) viran sekä jatkaa Euran seurakunnan kappalaisen viran hakuaikaa Hakuajat päättyvät 21.4.2023 klo 15.00 . Pyhä on tämä tie, pois jo vilppi. tai sopimuksen mukaan. Etsimme tiimityöskentelijää ja verkostoitujaa eikä tietotekniikka ole sinulle vierasta. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. 24 %. Sinulle sairaalamaailma on tuttu ja hallitset sielunhoidon eri tilanteissa. Työnkuvat muotoutuvat tiimin kesken vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteidenkin myötä. Työnohjaus on lähellä sydäntäsi ja verkostoidut luontaisesti. Toiminnanjohtaja vastaa Lähetysseurassa strategisesta johtamisesta. Linkki sähköiseen hakulomakkeeseen ja lisätietohin löydät osoitteesta: Kokouksia SUOMEN KIRKON SISÄLÄHETYSSEURA RY:N VUOSIKOKOUS pidetään 17.4.2023 klo 12 osoitteessa Kirkkopalvelut ry, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää (c-talo). Armon lapset veisatkaa, 11 Rakastaen ja kaivaten Harri Raitis Laura Maria Latikka ja perhe Paula Raitis ja Sami Liuhto Siunaus Maarian kirkossa 1.4.2023 klo 9.00, jonka jälkeen muistotilaisuus Turun kristillisellä opistolla, Lustokatu 7. Lisätietoja löydät seurakunnan nettisivuilta www.uudenkaupunginseurakunta.fi ja Oikotieltä: https://tyopaikat.oikotie.fi/avoimet-tyopaikat/kappalainen/1759613 Uudenkaupungin seurakunnassa haettavana Armoa – Iloa – Yhteyttä KAPPALAISEN VIRKA LOKALAHDEN JA PYHÄMAAN KAPPELISEURAKUNTIEN ESPOON HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin asiantuntijan (III) viran ja Tuusulan seurakunnan I kappalaisen viran Hakuaika virkoihin päättyy 24.4.2023 klo 15.00 . paivi.kettunen@kirkkopalvelut.fi (puh. 18.3.2023 Turku Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, emme kauhistu vastustajaamme. Kahvitarjoilu klo 15. Viha vaikka on vastaamme sammumaton, niin me turvaamme puolustajaamme. Viite Sisko Raitis. 13.3.2023 Forssa Ja tomu palajaa maahan, niinkuin on ollutkin, ja henki palajaa Jumalan tykö, joka sen on antanutkin. | kuolleet | Paikkoja avoinna Lääninrovasti Pentti Nestori PIRI s. Sinulla on näky evankeliumin levittämisestä radion kautta ja kokemusta viestinnästä sekä kykyä esiintyä erilaisille yleisöille. Hae paikkaa 16.4. tai sopimuksen mukaan. Sitoudut Patmos Lähetys säätiön näkyyn ja arvoihin. Häneltä odotetaan kokemusta työskentelystä kansainvälisissä tehtävissä, mieluiten lähetysja kehitysyhteistyössä. Hakuaika päättyy 20.4.2023 kello 15:00 . Joutsan seurakunnan kirkkoherran viran. Hakemukset 14.4.2023 kello 16.00 mennessä. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Saaristo s. klo 15 mennessä KirkkoRekryssä. HÄMEENLINNA–VANAJAN SEURAKUNTA HÄMEENLINNAN. SEURAKUNNAT Töihin Hämeenlinnaan. Toiminnan johtajan tehtävä tulee ottaa vastaan 1.8.2023 alkaen. Hämeenlinnan seurakuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista. Edellytämme häneltä vahvaa johtamistaitoa ja -kokemusta, kykyä innostavaan ihmisten johtamiseen sekä perehtyneisyyttä hallinnon ja talouden kysymyksiin. | perheuutiset | 80 vuotta täyttää 14.4.2023 varatuomari, liikuntaneuvos, kirkolliskokousedustaja Ilmari Ylä-Autio Seinäjoelta. 12:7) Siunataan ja saatetaan haudan lepoon isänsä ja veljensä viereen lauantaina 15.4.2023 klo 10 Alahärmän kirkossa. Tiedustelut sekä hakemukset palkkatoiveineen 21.4.2023 mennessä säätiön toiminnanjohtaja Pasi Turuselle: pasi.turunen@patmos.fi / 0400 989946. Olet tunnustava kristitty, sitoudut Apostoliseen uskontunnustukseen ja sinulla on rohkeutta seistä Raamatun sanoman takana. klo 12 mennessä KirkkoRekryssä. Hankkeiden ja projektien johtaminen sujuu sinulta luonnostaan ja tiedät kuinka luotsata seurakuntayhtymää eteenpäin. Eduksi katsomme maamme kristillisen kentän hyvän tuntemuksen sekä radiomedian merkityksen ymmärtämisen lähetystyölle. www.kauniaistenseurakunta.fi K A U N I A I S T E N SUOMALAINEN SEURAKUNTA kokkolanseurakuntayhtyma.fi/tyopaikat Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa on haettavana KAPPALAISEN VIRKA Lue lisää ja täytä hakemus viimeistään 13.4.2023 klo 15.00 KirkkoRekryn kautta. Lisätietoja osoitteesta www.kirkkorekry.fi. www.nestori.biri.fi Rakas puoliso, äiti ja mummu Sisko Kaarina RAITIS o.s. 32 33 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 tiedoksi. Seurat Seinäjoen seurakuntakeskuksen Alasalissa la 15.4.2023 klo 16. Siskoa on mahdollista muistaa lahjalla Hiljaisuuden ystävät ry:n tilille FI25 5780 3861 9029 70 (OKOYFIHH). Hakemukset jätetään 11.4.2023 klo 16 mennessä Kirkkorekryn kautta. Vaalitapa on välillinen. 25.12.1926 Alahärmä k. Hän on avainasemassa voimavarojen suuntaamisessa ja työn uudistamisessa. Mahdolliset muistamiset lasten kulttuurija liikuntaharrastusten tukemiseen Ilmari Ylä-Aution tilille: FI31 2043 2000 1288 77 ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Alajärven seurakunnan IV kappalaisen viran (Lappajärven alueen vastuupappi). Radio Patmos on Patmos Lähetyssäätiön omistama ympärivuorokautinen radiokanava, jota kuullaan 20 pysyvällä taajuudella eri puolilla Suomea. Loistat taloudellisella osaamisella, tunnet seurakuntatai julkishallintoa ja hoidat työsi kokemuksen tuomalla varmuudella. Toimit sairaalateologin esihenkilönä. Hakuilmoitus löytyy Kirkkorekry-palvelusta. Suomen Lähetysseura on kirkon lähetys järjestö ja yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyöjärjestöistä. Haemme JOHTAVAA SAIRAALASIELUNHOITAJAA Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa on avoinna johtavan sairaalasielunhoitajan virka. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Toiminnanjohtajan tulee sitoutua kirkon kokonaisvaltaiseen missioon ja olla perehtynyt lähetysteologiaan. Toivomme ilmoittautumista 11.4.2023 mennessä. Tiedot työpaikoista ja hakuohjeet: www.hameenlinnanseurakunnat.fi/tyopaikat Raision seurakunnassa on haettavana NUORISOTYÖNOHJAAJAN virka Tarvitsemme nuorisotyönohjaajan varhaisnuorisotyöhön ja rippikouluun. Työ alkaa 1.8. Toiminnanjohtajalta edellytetään erinomaista suomen kielen taitoa, hyvää englannin kielen taitoa ja tyydyttävää ruotsin kielen taitoa. 040 482 8390). Tervetuloa vuosikokoukseen Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n hallitus RADIO PATMOS ETSII UUTTA NÄKEMYKSELLISTÄ PÄÄTOIMITTAJAA Radio Patmoksen perustajan ja päätoimittajan Leo Mellerin ilmoitettua irtautu vansa Patmos Lähetyssäätiön työsuhteesta Radio Patmos etsii uutta vastaavaa päätoimittajaa jatkamaan ja kehittämään Radio Patmoksen toimintaa. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä valitaan uusi hallitus. Lisätietoja tehtävästä ja palkkauksen periaatteista antavat Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja, piispa Simo Peura (p. Hakemukset palkkatoiveineen tulee toimittaa osoitteeseen 21.4.2023 kello 16 mennessä osoitteeseen suomenlahetysseura.fi/toiminnanjohtaja
Rahat olisi voitu antaa köyhille.” Tätä hän ei kuitenkaan sanonut siksi, että olisi välittänyt köyhistä, vaan siksi, että oli varas. 111:2–5, Ps. | kirkko & minä | Talonpoikien taidonnäyte Mika Aaltola Petäjäveden vanha kirkko . Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Pääsiäispäivä on aiheeltaan ”Kristus on ylösnoussut!”. Pohdin, miten tapu liin voisi kiivetä. Uskonto on aina ollut, varsinkin äidilleni, sellainen, joka on vetänyt puoleensa. Silti Marian toiminta kyseenalaiste taan, ilman täyttää epäilys. 19:16–30 Liturginen väri on musta. 6:14, Joh. | ensi pyhänä | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Johanneksen evankeliumi 12:1–8 Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus tuli Betaniaan, missä hänen kuolleista herättämänsä Lasarus asui. Isä ni, joka on aina arvos tanut vanhoja asioita ja historiaa, vei minut jo pikkupoikana kirkon kauniille hautausmaalle. Palmusunnuntai on aiheeltaan ”Kunnian kuninkaan alennustie”. Siinä oli jotain arvokas ta. Haluan vaalia isäni perinnettä ja opettaa pojal leni kiinnostusta hämmästyttäviin asioihin. Tekstit: Luuk. Marian Jeesuk selle tarjoama voitelu on selväs ti alkusoittoa tuleville pelastus historiallisille tapahtumille. Toinen pääsiäispäivä on aiheeltaan ”Ylösnousseen kohtaaminen”. 22:20, Ps. Petäjäveden vanha kirkko tuli Ulkopoliittisen instituutin johtajana työskentelevälle Mika Aaltolalle tutuksi jo lapsena. Alttarilla on neljä kynttilää. Lisäk si kaikkea todistaa kuolleista he rätetty mies. Keskisuomalaiset talonpojat veistivät kirkon 1763–65 kirkonrakentajamestari Jaakko Klemetinpoika Leppäsen johdolla. Ei ihminen elä ainoastaan lei västä. Jeesukselle tarjottiin siellä ateria. Is tun kirkon penkissä ja pyhitän het ken yhteydelle. P etäjäveden vanha kirk ko on lapsuusmaise mani peruskallio. . Alttarilla ei ole kynttilöitä. 118:26–29, Ps. Eikö köyhien ohittaminen ole tässäkin synti. auttaminen saa jäädä sivuun ja toisarvoiseksi. 6:1–3 tai Hes. SAILA AARNIO |K uv a: M ar ek Sa bo ga l ” Istun kirkon penkissä ja pyhitän hetken yhteydelle. Siitä huolimatta, että taistelu epäoikeu denmukaisuutta vastaan ei tässä maailmassa ikinä lopu, työtä hy vän puolesta kannattaa jatkaa, sil lä se on oikein. 5:7–10 tai Gal. Kävimme lapsuuden perheeni kanssa myös jumalanpalveluksis sa tässä kirkossa. 11:23–29, Joh. Martta palveli vieraita, ja Lasarus oli yksi Jeesuksen pöytäkumppaneista. Kun vierai len vanhempieni luona, käyn usein myös kirkossa rauhoittumassa. Isä kertoi kiinnostavia tarinoita kirkon historiasta. . Kor. 118:15–23 (24), 1. Kiirastorstai on aiheeltaan ”Pyhä ehtoollinen”. Kirkkoon liittyy myös mielen kiintoisia kansainvälisen politii kan käänteitä. 50:4–10 tai Sak. On kuitenkin tar peen hahmottaa ulottuvuudet: on aika auttaa konkreettisesti ja on aika käyttää Nardusvoidetta ja tehdä tilaa pyhälle. Se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Kirkko on hänelle yhä tärkeä. Köyhyyttä vastaan tulee taistella eikä pidä luovuttaa, vaikka valmista ei tulekaan. 20:11–18 Liturginen väri on valkoinen. 22:2–6, Ps. 5:12, Jes. Vanhempani opettivat, että kir kossa ei saa leikkiä ja siellä pitää olla hiljaa. 16:8–11, Luuk. 15:12–22, Joh. 111:9–10, 2. Tämä ei tarkoita, että köyhien | palmusunnuntai | On aika auttaa ja on aika voidella NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja ja pappi. Omistautumista ja varoja voidaan tarvita pyhän kohtaamiseen, rukoukseen ja ju malanpalvelukseen myös tavalla, joka vaatii maallisista vastuista ja velvollisuuksista irrottautumista. Hautausmaalla kä vellessä mietin sukujen historiaa ja sitä, keitä kaikkia Petäjävedellä on ollut. Kirkko on talonpoikaisarkkiteh tuurin upea taidonnäyte, veistet ty kirveellä ilman sen suurempia arkkitehtejä tai piirroksia. Toteaako sama Mestari, joka on kehottanut jakamaan omaisuuden köyhille, että köyhyyden kirot eivät ole voi tettavissa. 27:46, Ps. Kirkko valittiin Unescon maailmanperintöluetteloon 1994 esimerkkinä pohjoismaisesta puukirkkoarkkitehtuurista ja hirsirakentamistaidosta. Pienenä oli jän nittävää miettiä kirkon lattian alla olevia hautoja. Tekstit: Ps. Tekstit: Ps. 2:5–11 tai 2. 13:1–15 Liturginen väri on violetti tai sininen. Myös kirkon kellot ja kellotapuli kiinnostivat minua. Toisaalta myös Juudaksen syyttä vään kysymykseen on helppo liit tyä. Kor. 6:33 tai Ps. 53, Hepr. Ehkä Jeesuksen toteamus osoit taa syvää ihmistuntemusta: ihmis kunta kykenee kyllä hyvään, mutta niin ahneuteen ja itsekkyyteenkin. Radioja tv-ohjelmat sivulla 32. 24:4–11, 1. | Kuva: Wikimedia Commons 34 35 KOTIMAA | 31.3.2023 KOTIMAA | 31.3.2023 pyhä. 5:15–21, Joh. Eikö tällainen lakoni nen toteama Jumalan Pojan suus ta laannuta taisteluintoa. Lapsen on tärkeää op pia hiljentymään. Jeesus sanoi Juudakselle: ”Anna hänen olla, hän tekee tämän hautaamistani varten. Pitkäperjatai on aiheeltaan ”Jumalan Karitsa”. Moos. Kor. Yhteinen kukkaro oli hänen hallussaan, ja hän piti siihen pantuja rahoja ominaan. Kuinka monta suuta olisi ruokit tu tuon luksustuotteen hinnalla. 22:26 tai Ps. Hän vain halusi kommentil laan korostaa Ita lian kauneutta. Jumalanpalvelus oli erityinen tilaisuus. 24:34, Ps. 9:9–10, Fil. Ensi kesänä aion näyttää kirkon pienelle pojalleni. Ehkä Jeesuksen toteamus ker too realismista. 15:54 (57), Hoos. Tunnelma oli kuitenkin kodikas, kun pienessä kirkossa oli paljon kansaa. 118:25, Ps. Koko huone tuli täyteen voiteen tuoksua. Myöhem min kävi ilmi, että hän viittasi johon kin islantilaiseen kirkkoon. Alttarilla on kaksi kynttilää. Miksi tuhlata kallista voidetta, kun rahat olisi voinut käyttää köy hien auttamiseen. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Kor. Petäjäveden vanha kirkko on mi nulle erityinen paikka. Hautausmaat ovat portteja muistoihin ja menneeseen aikaan. 24:32, Ps. 12:1–8 Liturginen väri on violetti tai sininen. Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.” J ohanneksen evankeliu min kuvaus Jeesuksen voitelemisesta on latau tunut. 2:14–17, Joh. Kolehti kerätään köyhyyden vähentämiseen kehittyvissä maissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Vietim me siellä paljon aikaa hautoja kat sellen. Toivon, että hänkin oppi si arvostamaan talonpoikaisarkki tehtuuria, kirkkoa itsessään ja sen tunnelmaa. Mai nitsen siitä aina, kun kerron mis tä olen kotoisin, ja vien vieraitani katsomaan tätä nähtävyyttä. Mietimme vaimoni kanssa tätä kirkkoa myös vihkikirkoksemme, mutta se olisi ollut logistisesti vai keaa. Olen ylpeä siitä, että Petäjäveden vanha kirkko on päässyt Unescon maailmanperintöluetteloon. Maria otti täyden pullon aitoa, hyvin kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Alttarilla on kaksi kynttilää. Se kuvaa pyhän ulottuvuutta. Tekstit: Matt. Katseeni kiinnit tyi usein saarnas tuoliin ja alttaritau luun. Kor. Juudas Iskariot, joka oli Jeesuksen opetuslapsi ja josta sitten tuli hänen kavaltajansa, sanoi silloin: ”Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista. 20:1–10 Liturginen väri on valkoinen. Kirkossa oli talvisaikaan kylmä, koska tilaa on vaikea lämmittää. 78:25, Ps. Alttarilla on kuusi kynttilää. 73:24, Jes. Myös Jeesuksen sanat pysäyt tävät: ”Köyhät teillä on luonanne aina, mutta minua teillä ei aina ole.” Toteama köyhyyden ainai suudesta kummastuttaa. Tekstit: Joh. 118:24, Ps. 22:7–20, Ilm. Tämä hieno puukirkko on säi lynyt monta sataa vuotta. Kun Silvio Berlusconi tuli aikanaan Suomeen vierailulle, hänen kerrotaan to denneen, että jokaisessa italia laisessa kylässä on hienompia kirkkoja kuin Petäjäveden vanha kirkko. 31:20–23, 2. Nardus-voitelu kuvaa elämän moniulotteisuutta ja jopa selit tämättömyyttä. On tär keää, että sitä arvostetaan ja siitä pidetään huolta. 37:1–14, 1. On aika toimia ja on aika pysähtyä. Kolehti kerätään naisten hyväksi tehtävään työhön Suomen Lähetysseuran kautta
F2 359 84 _F IN www.goldner-fashion.com Ilmainen toimitus! valkoinen kivenharmaa pinkki musta papaija tummansininen myyränruskea punainen vaaleansininen herneenvihreä hiekka sammaleenvihreä Stretchhousut LOUISA 67 % puuvillaa, 28 % polyamidia, 5 % elastaania Konepesu 3516-994 valkoinen 3518-395 hiekka 3519-996 musta 3960-881 vaaleansininen 3962-896 herneenvihreä 8081-495 kivenharmaa 8348-891 papaija 8936-177 tummansininen 8937-234 punainen 8938-596 pinkki 1244-848 sammaleenvihr.1311-926 myyränruskea N-koot 38, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 52, 54 L-koot 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25, 26, 27 EL-koot 195, 205, 215, 225, 235, 245, 255, 265, 275 Pituus N 104 cm L 98 cm EL 94 cm (L-kokoja suositellaan alle 165-senttisille ja EL-kokoja alle 157-senttisille) Nyt vain r 99.95 r 64.95 Stretchhousuista on useita värejä – monikäyttöiset loistohousut! Viistot vetoketjutaskut ja mukava kokonaan joustava vyötärökaitale r 99.95 SÄÄSTÄT 35 € Niin kauan kuin tuotetta riittää LOISTAVA ETUHINTA Stretchhousut 64. 95 Helposti ja mukavasti netissä www.goldner-fashion.com Tilaukset puhelimitse (09) 8870 566 ma–pe klo 8–17 Kun tilaat puhelimitse tai verkossa, ilmoita etukoodi F23-5984-27 36 KOTIMAA | 31.3.2023