vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –3 7 6 Kirkkaan mystiikan jäljillä Heimo Hatakka on toimittanut uuden kokoelman Juhani Rekolan esseitä 14 Piispat eri mieltä uudistuvasta partiolupauksesta Leirikeskuksille haetaan uusia käyttötapoja. 4 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 4
Kuumuus ja pöly ovat haaste. Naiset valittavat, että vettä ei ole riittävästi ja ruoka on riittämätöntä. Suurin haaste on terveydenhuolto. 3 Minkälainen tapaamiesi suomalaisnaisten suhde on Isisin ideologiaan. Tämän lehden sivuilla 6–7 kerrotaan, miten Sotkamon seurakunta ja Tampereen seurakunnat ovat ennakkoluulottomasti ryhtyneet tai harkitsevat ryhtyvänsä yhteistyöhön matkailualan yritysten kanssa, jotta omille leirikeskuksille saataisiin lisää käyttöä. Kuitenkin yhteistyössä toisten seurakuntien tahi kaupallisten tai muiden toimijoiden kanssa voi olla myös uudenlaista voimaa. Niin lapsilla kuin aikuisillakin on ripulia ja myös muita tauteja. Leirissä on syntynyt erilaisia ryhmiä, ja osa on ottanut Hisbahin eli Isisin kalifaatissa toimineen uskonnollisen poliisin roolin. Leirillä asutaan alkeellisissa teltoissa. Selvää on, että leirikeskuksista ei voi tulla ääriturismin kaipaamia viskilompoloita tai koko rahan huvituskeskuksia. Muitakin ratkaisuja voi olla. 2 Minkälainen turvallisuustilanne leirillä on. He ovat esimerkiksi pahoinpidelleet muita ja sytyttäneet telttoja tuleen. Sitä kyllä on, mutta tarve on valtava. juSSI ryTKönen Toimittaja on entinen rippikoululeirikone. Jos joku heistä haluaisi kritisoida kovin sanoin Isisiä, niin hän ei varmasti uskaltaisi sitä tehdä haastattelussa. Moni seurakunta haluaa vähentää kiinteistöjensä määrää. Heillä on erilaiset taustat ja myös näkemys tilanteesta. Haastattelemani Minnan puhetapa poikkeaa muiden naisten puheesta: hän käyttää uskonnollista kieltä, siteeraa Koraania ja on sanonut, ettei haluaisi Suomeen. | Kuva: Jukka Granström anTTI Kuronen Ulkomaantoimittaja Yle Uutisissa Kiinteistötön kirkko O lipa joitakin vuosikymmeniä sitten aika, jolloin jokainen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta halusi ja rakensi oman leirikeskuksen. – Olen puhunut kuuden naisen kanssa. 1 Minkälaiset leirin olot ovat tällä hetkellä. – Ne ovat todella huonot myös pakolaisleireihin verrattuna. – Ilmapiiri on todella painostava. Tämä koskee myös monia leirikeskuksia. Julkisuudessa olen toistanut alueella toimivien kurdiviranomaisten ja Yhdysvaltojen armeijan kannan: he haluaisivat, että eri maat ottaisivat kansalaisensa vastaan, koska leiri itsessään on turvallisuusriski ja sen ylläpitämiseen ei ole riittävästi resursseja. Tulee kuitenkin aika ja on jo nyt, jolloin leirikeskusten asema voi olla vaakalaudalla. Usein kauniilla paikoilla sijaitsevissa leirikeskuksissa lienee silti potentiaalia palvella myös matkailijoita. Leirikeskuskristillisyyden kulta-aikaa saattoivat olla 1970ja 80-luku, jolloin esimerkiksi leiririppikoulu löi lopullisesti itsensä läpi. TuIja PyhäranTa ”Ilmapiiri al-Holissa on todella painostava” antti Kuronen vieraili al-holissa ensimmäisen kerran toukokuussa ja viimeksi elokuussa. – En ota siihen kantaa. KOTIMAA | 12.9.2019 2. Vartijoita päin on heitetty kiviä. Kaikkiin suuntiin on epäluuloa. Leirillä on kymmenkunta suomalaista naista ja noin 30 lasta, joista ainakin kaksi orpoa. aluksi | viikon henkilö | Antti Kuronen on käynyt ainoana suomalaistoimittajana Syyriassa al-Holin leirin suljetulla alueella, jolla pidetään kaikkiaan noin 20 000 Isis-taistelijan perheenjäsentä. Naiset pelkäävät myös leirin vartioita, mielestäni turhaan, ja toisaalta vartijat pelkäävät naisia. Pienilläkin seurakunnilla sellainen on usein ollut ja suurilla seurakuntayhtymillä sellaisia oli parhaimmillaan useita. Isossa kuvassa luterilaisen kirkon omistamien erilaisten kiinteistöjen määrä kuitenkin voi vain vähentyä. 4 Pitäisikö suomalaiset naiset ja lapset hakea Suomeen. Naiset eivät välttämättä voi sanoa mitä haluavat
| pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 12.9. Osa Farcin entisistä jäsenistä on uhannut tarttua uudestaan aseisiin. Kolumbiassa on 49 miljoonaa asukasta. Piispa pyytää maailman luterilaista yhteisöä työskentelemään ja rukoilemaan Kolumbian rauhan puolesta. Silloinen presidentti palkittiin Nobelin Rauhanpalkinnolla. Kiristyneestä tilanteesta johtuen Kolumbian luterilaisen kirkon piispa Atahualpa Hernandez Miranda on lähettänyt avunpyyntökirjeen ulkomaisille yhteistyökumppaneilleen, myös Suomen Lähetysseuralle. tavoitteena on istua levollisesti. Suomessa on eletty ensi vuonna 75 vuotta rauhan aikaa. Kokouksen tarkoituksena oli tutustuttaa Tukholman kirkolliseen elämään ja antaa osanottajille aikaa persoonalliseen seurusteluun. Se on hyväksi mielelle, joka lopulta pysähtyy kaikesta informaatiotulvasta ja jäsentymättömistä ajatuksista kuuntelemaan maailmankaikkeutta ja sen Luojaa. Syyskuun 4–7. Vieraat saivat vain yhdellä esitelmällä johdatella maansa tilanteen ymmärtämiseen. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 mari teiNiLä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Kotimaa 12.9.1919. Kiinnittää huomiota siihen, että ruumis rauhoittuu eikä nytky tai hetku. Kun Kolumbian luterilaiset pyytävät rukousta maansa tilanteen puolesta, pyyntöön on syytä vastata. KOTIMAA | 12.9.2019 3. tyhjään tuijottaminen on viisauden alku. Yksi niistä on vaurauden tuoma itseriittoisuus sekä sisäisiin ristiriitoihin keskittyminen. 1919 ???????. Tämä suunnitelma osoittautuikin kaikin puolin asianmukaiseksi. Sitä on luontevaa tehdä aamulla bussissa, kun menee töihin. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Maa on elänyt viimeiset kolme vuotta hauraan rauhan tiellä. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla on myös uhkia. Antaa täyttyä. Sitten leuka ylös ja katse etäisyyteen. Kokouspaikkoina oli kaupunkilähetyksen ja pappisyhdistyksen huoneistot Suurtorin varrella, mutta enin osa ajasta meni retkeilyyn. Sen jäsenmäärä on noin 1 700 henkilöä. Tyhjään tuijottamista kannattaa kuitenkin harjoitella. Luterilaiseen kirkkoon kuuluu yhä lähes 70 prosenttia kansasta, ja kirkolla on suuri ja hyvin koulutettu työntekijäjoukko. Mitä kukin nyt joutohetkinään mieluiten tuijottaa. Nopeasti silmä hakee kännykkää, iPadia, televisiota, kirjaa, kudinta. ?. Pyyntö osoittaa osaltaan, miten erilaisissa todellisuuksissa maailman kristityt elävät. Samassa mieli täyttyy virtaavista ajatuksista ja mielikuvista. pidettiin Tukholmassa pohjoismaisten pääkaupunkien pappien yhteinen kokous, toinen järjestyksessä. Kun tuijottaa tarpeeksi, ne alkavat järjestyä, löytää muotoja ja tuottaa oivalluksia. Tässä tilanteessa muun maailman todellisuus saattaa heijastua liian vähän seurakuntien elämään. Suomen Lähetysseura on ollut 1980-luvulta lähtien yksi Kolumbian evankelisluterilaisen kirkon kumppaneista. Kolme vuotta sitten Kolumbian hallitus ja sissijärjestö Farc solmivat rauhansopimuksen. Harjaantunut tyhjääntuijottaja onnistuu järjestämään mielensä ja kuuntelemaan kaikkeutta myös pitkissä palavereissa ja pitkäveteisissä tilaisuuksissa tuijottamalla seinää. Ei se haittaa. Sen seurauksena 250 000 ihmistä kuoli ja seitsemän miljoonaa ihmistä joutui jättämään kotinsa tai kotimaansa. Pyyntö Kolumbiasta K olumbian evankelisluterilainen kirkko on yksi maailman pienimmistä luterilaisista kirkkokunnista. Tyhjään tuijottamisen metodi on hyväksi silmille, ne lepäävät. Sitä voi harrastaa iltaisin pihalla tai parvekkeella. Istuu vain rauhassa ja tuijottaa kauas. Monille pienille kirkoille yhteistyökumppanit ulkomailla ovat elintärkeitä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Tilanne on muuttunut huonompaan suuntaan. Samalla suomalaisille seurakunnille tarjoutuu mahdollisuus avartaa näköaloja. Pienen Kolumbian kirkon avunpyyntö voi rikastuttaa suurta kirkkoa. Tämä mietiskelyn usein unohdettu taito ei ole ihan helppoa etenkään nykyään. Yli viiden vuosikymmenen ajan Kolumbiaa piinasi sisällissota
Hintikka muistaa jo 80-luvulta keskustelut uskon asemasta partiossa. Hän luettelee: lähimmäisen auttaminen, solidaarisuus, kasvaminen henkilökohtaiseen vastuuseen sekä luonnon suojeleminen ja arvostaminen. Samalla se haluaa suhtautua realistisesti yhteiskunnan moninaisuuteen. Nykyisin liikkeeseen kuuluu noin 45 miljoonaa partiolaista maailman kaikilta kolkilta. Siinä luvattiin palvella Jumalaa ja kuningasta, auttaa ihmisiä ja noudattaa partiolakeja. Hintikan mielestä arvot, joita partio haluaa muutosprosessissaan kirkastaa, ovat edelleen hyvin kristillisiä. Hintikka kehuu partiota tavasta, jolla se on käsitellyt arkaa aihetta. Neljällä lippukunnalla viidestä on taustayhteisönään jokin kristillinen seurakunta. – Kaisamari Hintikka Partiolupauksen uudistaminen jakaa mielipiteitä myös kirkossa KOTIMAA | 12.9.2019 4. . Meillä on positiivisen uskonnonvapauden periaate. Partiolla on yhteistyösopimus evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon kanssa, mutta mikä tahansa uskonnollinen yhteisö kelpaa lippukunnan taustayhteisöksi, jos se voi sitoutua partion arvoihin. . Espoon piispaa Kaisamari Hintikkaa Jumalan jättäminen pois ”surettaa jossain syvällä”. Monissa maissa ollaan kateellisia siitä, että meillä on yksi yhteinen järjestö. Jakautuminen omiin järjestöihin etnisen alkuperän tai uskonnon mukaan on Ruoholan mukaan historiallinen jäänne. Siinä partiolainen lupaa parhaansa mukaan rakastaa Jumalaa, omaa maataan ja maailmaa, toteuttaa ikäkautensa ihanteita ja olla avuksi toisille. Israelissa partiojärjestöjä on peräti seitsemän. Nyt Suomen partioliike haluaa muuttaa partiolupauksen ja uudistaa peruskirjan, joka määrittelee partion arvot. Turkuun ollaan parhaillaan perustamassa Suomen ensimmäistä muslimilippukuntaa. Jospa me kristityt mieluummin jaksaisimme todistaa Kristuksesta kaikille yhteisessä partiossa. Hintikka huokaisee. Itsekin partioliikkeessä kasvaneena hän sanoo silti ymmärtävänsä muutospaineet. . Maailmassa on sirpaloitumista jo ihan riittämiin. Lippukunnan arjessa ratkaistaan, mitä se tarkoittaa käytännössä. Kaikki paikallisjärjestöt ovat avoimia kaikille. Partioliikkeen omistavat partiolaiset, sen arvoja ei voi sanella ulkopuolelta. Hän vakuuttaa, että partion arvopohja ei muutu uudistuksen myötä. On hienoa, että Suomen suurin lapsija nuorisojärjestö keskustelee avoimesti suhteestaan uskontoon. Jokainen partiolainen on voinut ottaa kantaa peruskirjaluonnokseen. . Kun kenraalimajuri Baden-Powell piti vuonna 1907 ensimmäisen partioleirin Englannissa, mukana oli 20 kristittyä poikaa. Meidän tulee rakentaa yhteistyötä eikä muureja. Se on Perkeleestä. Kun partio edistää näitä, se toteuttaa kristillisiä arvoja. uutiset | uskonto partiossa | P artio on murroksessa. Baden-Powell muotoili juhlallisen partiovalan. Suomessa käytössä oleva partiolupaus on lähellä alkuperäistä. Molemmat piispat ovat partioliikkeen kasvatteja. Enemmistö partiolaisista jättäisi lupauksesta pois maininnan Jumalasta ja muuttaisi peruskirjan sopivammaksi erilaisia katsomuksia edustaville jäsenille. . Monet kyselivät, onko partiossa paikkaa uskonnottomille. On lippukunnan vastuulla kertoa, millaista vakaumuksellista toimintaa siellä harjoitetaan. Suomen partiolaisten puheenjohtaja Maria Ruohola toivoo, että peruskirjan uudistus vahvistaa partion keskeistä tavoitetta: dialogisuutta. Monissa maissa eri tunnustuskunnilla ja uskonnottomilla on omat partiojärjestönsä. Ruohola toteaa, että kaikkien lippukunnan jäsenten kuuluessa kirkkoon esimerkiksi hengellisten laulujen laulaminen ja hartauksien järjestäminen ei ole ongelma. Olisiko usean järjestön malli hänestä hyvä myös Suomessa. . Entä voisiko tunnustuksellisilla ja tunnustuksettomilla lippukunnilla olla erilaiset partiolupaukset. . maallistuminen | Piispa Kaisamari Hintikka suree aikomusta poistaa Jumala partiolupauksesta, mutta pitää muutosta ymmärrettävänä. Piispa Seppo Häkkinen ei antaisi vielä periksi. Elämme maailmassa, jossa on monenlaisia katsomuksia ja uskontoja. Haluamme tuoda dialogia näiden välille. ” Partioliikkeen omistavat partiolaiset, sen arvoja ei voi sanella ulkopuolelta
. Katsomuksellisesti neutraalia maaperää ei ole olemassa. Ehdotettu partiolupaus ei toteuta positiivista uskonnonvapautta, vaan perustuu käytännössä sekulaarille ”katsomukselle”. Nyt on kyse vasta peruskirjaluonnoksesta. . Ne näyttävät, että suhde uskontoon jakaa jäsenistöä. Sen tulisi näkyä avoimesti. Arvokyselyt antavat suuntaa partion arvot määrittelevän peruskirjan uudistustyölle, johon kuuluu myös partiolupauksen muuttaminen. . ” Jos partio irtautuu juuristaan, voi edessä olla partiotoiminnan jakautuminen kahtia. Siinä esimerkiksi kannustetaan solmimaan taustayhteisösopimuksia seurakuntien kanssa. Partioliikkeen identiteettiin on alusta alkaen kuulunut uskonto olennaisena osana. Ja sitä paitsi: . – Seppo Häkkinen KOTIMAA | 12.9.2019 5. Seurakunnissa on tärkeää havahtua ottamaan asiaan kantaa. Jumala on vaihtunut omaksi katsomukseksi. Häkkinen korostaa, että peruskirjaluonnoksessa on myös paljon hyvää. Lähtökohta on, että kaikki ovat tervetulleita partioon katsomuksesta riippumatta. Toivon, että yhteistyö voisi vahvistua, sillä se koituu sekä seurakuntien että lippukuntien hyväksi. Jyväskylän Kirkkopäivillä viime toukokuussa partiolaiset viettivät nuotiohartautta. . Seurakuntien tuki ja kiinnostus partiotoimintaa ja lippukuntia kohtaan on valitettavasti ollut monin paikoin liian heikkoa. Partiojohtajan koulutuksen saanut Häkkinenkään ei lämpene ajatukselle rinnakkaisista järjestöistä. Uusi peruskirja hyväksytään partion jäsenkokouksessa marraskuussa 2020. Se on läsnä vain tulkinnan kautta, ei lupaustekstissä itsessään. Luonnos uudesta peruskirjasta on esillä ensi viikolla Pälkäneellä partion tulevaisuusseminaarissa, jonka yhteydessä partiolaisten valtuusto eli partioneuvosto hyväksyy uuden peruskirjan luonnoksen. Vaikka tämä ei ole toivottavaa, se ei olisi kirkon kannalta katastrofi, sillä valtaosalla lippukunnista on seurakunta taustayhteisönä. Osalle uskonto ja vakaumus ovat tärkeitä, osa ei halua lainkaan osallistua vakaumukselliseen toimintaan. Partio haluaa olla avoin uskontoa kohtaan. Esimerkiksi Iso Britanniassa vaihtoehtoja on useita. Jäsenistöllemme on tärkeää, että meillä on yksi yhteinen lupaus. Sitä ennen siitä käydään vielä dialogia partion kahdessa maailmanjärjestössä, joiden on myös hyväksyttävä uudet muotoilut. Tämä on tärkeää. Emme halua asettaa lapsia vaikeaan valintatilanteeseen. Pyrkimyksenä on yhteiskunnalliseen ilmapiiriin sopiva katsomuksellisesti neutraali ilmaus tai järjestö, mutta Häkkisen mielestä sellainen on käytännössä illuusio. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen puolestaan katsoo, että Jumalan jättäminen pois partiolupauksesta ei toteuta positiivista uskonnonvapautta. Hän pitäisi kuitenkin hyvänä mahdollisuutta valita kahdesta lupausvaihtoehdosta. . Ehdotettu lupauksen muotoilu peittää uskonnon. | Kuva: Olli Seppälä Peruskirja keskustelussa ensi viikolla Suomen partiolaiset on viime vuosina tehnyt jäsenilleen kaksi arvokyselyä. Yksi lupaus, jonka sanamuoto on laveampi, edistää parhaiten positiivista uskonnonvapautta, Maria Ruohola sanoo. Jos partio irtautuu juuristaan ja suhde uskontoon muuttuu, voi edessä olla partiotoiminnan jakautuminen kahtia. Suomen Partiolaiset -järjestö tekee itse päätöksensä, mutta myös seurakunnat päättävät itsenäisesti suhteestaan partioon. Parasta olisi, että kirkon ja partion tiivis yhteys säilyisi myös tulevaisuudessa. Danielle Miettinen Partiolla on positiivisen uskonnonvapauden periaate, Suomen partiolaisten puheenjohtaja Maria Ruohola sanoo
– Mekin olemme jo useita vuosia pohtineet, miten kulujamme saataisiin tasoitettua. Sen jälkeen PKY Travel voi markkinoida ja myydä vapaaksi jäänyttä kapasiteettia, Sotkamon kirkkoherra Juhani Saastamoinen kertoo. Diakonia-lehden julkaiseminen loppuu Diakonia-lehden viimeinen numero ilmestyy joulukuussa 2019, kertoo Kirkon viestintä tiedotteessaan. Tampereella seurakunnat ovat lähteneet kehittämään voimakkaasti leirikeskustoimintaansa. Yrittäjä tekee siitä nyt elokuvatilan. Kyseessä on entinen Diabeteskeskus. Myös joitakin tilaja sisustusjärjestelyitä on toteutettu. Hän on työskennellyt muun muassa seurakuntapastorina Helsingin Lauttasaaren seurakunnassa. – Kun kuulimme keskuksen tulemisesta myyntiin, niin pystyimme tekemään tarjouksen nopeasti. Saastamoinen uskoo, että seurakuntien on jatkossa mietittävä leirikeskusratkaisuja entistäkin suunnitelmallisemmin. Uudesta mallista emme odotakaan tähtitieteellisiä tuloja. Keskeinen palikka siinä on seurakuntien viime vuonna ostama Aito-toimintakeskus. Niiden käyttäjämäärät vähenevät, mutta kiinteistöistä kertyy koko ajan kuluja. Kirkkoherran mielestä innovatiivisetkin leirikeskusjärjestelyt ovat jatkossa välttämättömiä. Se välittää majoitusta eri puolilla Suomea ja yhteistyökumppanien kautta maailmanlaajuisesti. Pääasia on, että saamme leirikeskuksen käyttökulut katettua. Pahimmassa tapauksessa seurakunnalle jää mustana pekkana käteen lähes hyödytön kiinteistömassa. Niitä syntyy, kun erilaista toimintaa pystytään keskittämään samaan paikkaan. Jatkossa Kirkkohallituksen Diakonia ja sielunhoito -yksikkö julkaisee ilmaista verkkolehteä nimellä Diakonia+ (www.diakoniaplus.fi), joka tulee osaltaan korvaamaan paperisen Diakonia-lehden. Paikan kiinnostavuutta on myös lisätty entistä houkuttelevammalla nimellä. Päätalon mukaan isolla leirikeskuksella tavoitellaan luonnollisesti säästöjä. Jotkut taas saattavat jättää niiden takia kokonaan tulematta. Ryhmän puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Sari Essayah (kd.), ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk.). Se kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Kyllä paikasta edelleen aistii, että kyseessä on seurakunnan leirikeskus, kirkkoherra Saastamoinen vakuuttaa. Sotkamon seurakunta ja Tampereen seurakuntayhtymä kehittelevät ratkaisuja, joilla leirikeskustoiminnasta saataisiin kannattavampaa. Ryhmään on ilmoittautunut tällä kaudella jäseniä jo viidestä eduskuntaryhmästä. Ruususen unen aika on ohi. – Yksi huone on leireillämme ollut hartauskäytössä. Seurakunta on tehnyt leirikeskuksensa käytöstä sopimuksen PKY Travel Oy matkailuyritysverkoston kanssa. Suuria muutoksia ei kuitenkaan ole tulossa. – Kiinteistöön on esimerkiksi tehty lukkoinvestointeja. Usein myyntilistalla on leirikeskuksiakin. Kokoomus valitsi puoluesihteeriksi papin Kokoomuksen puoluesihteeriksi valittiin viikonloppuna teologian maisteri Kristiina Kokko, 41. Sotkamon seurakunta on lähtenyt mukaan ennakkoluulottomaan kokeiluun. KOTIMAA | 12.9.2019 6. Kirkon diakonian äänenkannattajan ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1960. Tavoitteena on saada siitä matkailukohteena vetovoimaisempi ja taloteknisesti nykyaikaisempi. – Tämä meidän mallimme voi olla yksi mahdollisuus muillekin seurakunnille. Syyksi lopettamispäätökselle kerrotaan laskeneet tilausmäärät. Entisestä Rytilahden Majasta on kuoriutunut Luontohotelli Sapson Helmi. ” Toisia ristit ja muut tunnukset eivät häiritse lainkaan. Matkailijat pääsevät huoneisiin nyt kännykkään tulevilla koodeilla. Sari Essayah ja Pekka Aittakumpu eduskunnan uskonnonvapausryhmän vetäjiksi Eduskunnan uskonnonja omantunnonvapausryhmä järjestäytyi kokouksessaan 5.9. Kokko kertoo tekevänsä edelleen vapaa-ajallaan papin töitä. Sotkamon seurakunta ja matkailuyritysverkosto myös investoivat yhdessä leirikeskukseen. – Tänä aikana katsotaan, tuottaako tämä malli oikeasti jotakin viivan alle. Positiivista on myös se, että kiinteistöomaisuutemme arvo nyt nousee laskemisen sijaan. Viime vaalikaudella perustettu ryhmä seuraa uskonnonja omantunnonvapauskysymyksiä Suomessa ja ulkomailla ja pyrkii vaikuttamaan niihin. – Järjestely toimii niin, että me pääsemme ensin merkitsemään leirikeskuksen varauskalenteriin omat käyttötarpeemme. Leirikeskuksesta eroon hankkiutuminen ei ole helppoa, etenkin jos sen kunto on huono. Jos kaikki menee hyvin, niin yhteistyötä voidaan jatkaa, kirkkoherra toteaa. Seurakunnan leireillä käytämme edelleen avaimia. Leirikeskukset ovat uuden edessä säästöt | Leirikeskus voi kaikkine kuluineen olla seurakunnalle melkoinen taakka. Maaliskuussa 2018 paikka siirtyi Tampereen seurakuntien omistukseen. Viimeksi hän on toiminut palkansaajakeskusjärjestö Akavan kehityspäällikkönä. Jo samana kesänä kaupanteon jälkeen pidimme siellä rippileirejä, Tampereen seurakuntien kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalo kertoo. Vuodesta 1973 lehden julkaisemisesta on vastannut Diakonia ry. Ilkon kurssikeskus puolestaan laitettiin myyntiin kesällä 2018. Tampereen seurakunnat on syksyllä 2017 sulkenut Torpan kurssikeskuksensa. Seurakunta ja matkailuyritysverkosto ovat solmineet jälleenvuokrauksesta aluksi kahden vuoden sopimuksen. uutiset | lyhyesti | | kiinteistöt | M onet seurakunnat suunnittelevat luopumista osasta tilojaan. Kauppoja ei ole vielä syntynyt
Oma leirikeskuskäyttömme olisi sitten arvonlisäverollista, ja sen myötä seurakuntiemme kustannukset nousisivat, Heikki Päätalo huomauttaa. VesA Keinonen KOTIMAA | 12.9.2019 7. – Kyllä päättäjienkin mieleen nousevat helposti omat rippileirit ja muut muistot. Seurakuntien kiinteistöasioissa liikkuvat isot rahasummat. – Mutta mikäli lähtisimme sille tielle, niin seuraisi käytännön ongelmia. – Emme ota Aito-toimintakeskukseen sellaisia tilaisuuksia, joihin liittyy päihteiden käyttöä. Heikki Päätalo sanoo, että kristillisten symbolien sijoittamisen tiloihinsa Tampereen seurakunnat tekevät omista lähtökohdistaan käsin. Aito-toimintakeskuksen arvoista kertoo Näsijärven rannassa komeileva risti. Tampereen seurakuntayhtymä on toistaiseksi pitänyt leirikeskukset omassa omistuksessaan. | Kuva: Rami Marjamäki leirikeskuksen tiloissa ei juuri ole näkyvillä kristinuskoon liittyviä tunnuksia. Tähänastiset kokemukset osoittavat, että ratkaisuja asiaan on mahdollista löytää. Suurleirikeskuksessa yksittäisen leirin yksityisyys voi kuitenkin joutua hieman koetukselle. – Haastamme yhtymämme seurakuntia suunnittelemaan asioita pidemmälle, jotta voimme myydä yli jäävää kapasiteettia. Yhtiöittäminen jollakin aikataululla ei kuitenkaan ole pois suljettua. Poissulkemisen kynnys pidetään kuitenkin melkoisen korkealla. – Olisi hyvä, jos Aito-toimintakeskuksen majoitusta voisi jatkossa varata myös jonkun matkailuportaalin kautta. – Helpoin asiakkaamme ovat muut seurakunnat ja kirkon toimijat. Leirikeskukset herättävät kirkkojen ja seurakuntatalojen ohella paljon tunnekuormaa, joka kulkee ihmisten mukana. Muuten ison paikan ylläpito käy hankalaksi. Kiinteistöpäällikön mukaan toimintakeskuksen ulkoisen myynnin tilanne elää koko ajan. – Leirikeskuksen käyttäjät edustavat monenlaisia ajattelutapoja. Leirikeskuksen tilojen vuokraaminen ei-kirkollisille tahoille herättää kysymyksen mahdollisesta arvoristiriidasta. Toisia ristit ja muut tunnukset eivät häiritse lainkaan. Paikka vastaa kapasiteetiltaan kahta aiemmin käytössä ollutta kurssikeskusta. Muutaman kuukauden perspektiivi ei enää riitä, vaan nyt puhutaan yli kahden vuoden suunnittelujaksosta. Seurakuntien oma käyttö on ensisijaista, mutta myös myyntiin panostetaan. Muuten suurKiinteistöpäällikkö Heikki Päätalon mukaan Tampereen seurakunnat ovat Aito-toimintakeskuksessa uuden kehityksen äärellä. Tunnettakaan ei voi kuitenkaan sulkea kokonaan pois. Jos johonkin paikkaan on syntynyt henkilökohtainen suhde, niin vaikeahan siitä on päästä eroon, kiinteistöpäällikkö miettii. Toimintakeskuksen käytön suhteen on syytä noudattaa tiettyä harkintaa. Tampereen seurakuntayhtymällä on kiinnostusta saada yhteistyötä syntymään myös alueellisen matkailuverkoston kanssa. Tätä yhteensovittamista nyt opettelemme. Tavoitteena on jatkossa saada ainakin puolet tulovirrasta ulkopuolelta. – On meille uusi tilanne, että leirikeskuksessa voi olla kaksi tai kolmekin erilaista ryhmää samaan aikaan. Asiat ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Alkoholijuomia ei myöskään tulla täällä myymään, kiinteistöpäällikkö sanoo. Päätalo toteaa, että Aito-toimintakeskuksen tilojen myyntiä oman organisaation ulkopuolelle on pakko lisätä. Niitä pohtiessa pää on syytä pitää kylmänä. Jotkut taas saattavat jättää niiden takia kokonaan tulematta. Ne pystyvät pitämään leirikeskuksessamme monenlaisia leirejä ja muutakin toimintaa. Sisätilaa on peräti 4 000 neliömetriä. Miten seurakunnan tilaksi tarkoitettu kiinteistö taipuu maalliseen käyttöön
kansanraamattuseura.fi Yö v y ta i lo m a i l e m e il lä . KOTIMAA | 12.9.2019 8. 0400 380 093 www.vuontispirtti.fi Majoitusta huoneissa tai mökeissä. Ryhmille hyvät tarjoukset, joka 15. Käy katsomassa koko valikoima nettisivuillamme. Vivamo Tervonsalmi Orisberg Kairosmaja Ka n sa n R aa m att u seura n l oma j a ku r ssike sk uk se t t a rjo a vat e lä m y ksi ä ja mon i puo l i s ta o h j e lmaa ym p äri vu o d e n . Kokous-, kurssija leiritilat Lomaja kurssikeskus Oronmyllyntie 250 59310 SÄRKISALMI +358 (0)400 793441 toimisto@oronmylly.fi www.oronmylly.fi oronmyllysr Tapahtumia, majoitusta, monipuolisia kokous– ja juhlapalveluja Kokoukset, kurssit ja leirit onnistuu Vuontispirtillä 99340 RAATTAMA Puh. vapaa paikalla! Soita ja kysy vapaita aikoja! Etsitkö paikkaa leirille, ryhmämatkalle, kokoukselle tai juhlalle. www.kirkonpaikat.fi Me tarjoamme sinulle Kokoukset, riparit, kurssit, tyhy-päivät, loma... T ut u s tu kurss ij a t ap a htu ma tar j on ta an . Parhaat paikat 40 upeaa kohdetta eri puolilla Suomea
0400245368 Ratkaisukeskeinen kristillinen terapeutti 80 op koulutus alkaa Vaasassa marraskuussa 2019 Kristillinen logoterapia 80 op logoterapiaan suuntautunut sielunhoitoterapeutti koulutus alkaa Kuopiossa lokakuussa 2019 Minun matkani terapeuttista kirjoittamista omista elämänvaiheista, 3 op lyhytkurssi alkaa Vantaalla syyskuussa 2019 Kristillinen terapiainstituutti kouluttaa! KOTIMAA | 12.9.2019 9. luonnon keskellä Heposelän rannalla. Matkaa Tampereelta vain 30 km. Majoitustilat n. Oiva paikka pitää rippikoulut, leirikoulut, koulutustai hiljentymispäivät, avioparitapahtumat ym. Kokous-, kurssija leiritilat Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi HEINÄKALLION LEIRIKOTI Kangasalla on sopivasti sivussa kiireestä ja hälystä. 044 4639 226 k i Kristillinen terapiainstituutti kouluttaa! Lue lisää laadukkaista koulutuksistamme www.kristillinenterapia.fi ja tule mukaan! Kristillinen terapiainstituutti, puh. Katso lisätietoja: www.heinakallio.fi Tiedustelut: Kalajoen Kristillinen Opisto, Sirpa Bergman, sirpa.bergman@kkro.fi , p. 60 hengelle, kappeli, uusi rantasauna ym. Leirija kurssitoimintaa ympäri vuoden. t,
Sitä tyhjennetään nyt purkua varten, ja ongelmaksi kävi flyygeli, jota ei voida puhdistaa niin, ettei siihen jäisi mikrobeja. Tutkinnanjohtaja Järvenpää kuvaa huijausta suunnitelmalliseksi ja lajissaan tyypilliseksi. KOTIMAA | 12.9.2019 10. Vaara-Karjalan seurakunta on lähettänyt Nokian seurakunnalle allekirjoitetun vastaanottositoumuksen, jossa se sitoutuu informoimaan soittimen käyttäjiä sen kunnosta. Freija Özcan Kiihtelysvaaraan lahjoitettiin flyygeli ” Kaksi seurakuntaa ja kaksi menetettyä rakennusta kohtaavat. Seurakunta kutsui tiedotteessaan toimintamallia niin sanotuksi pomohuijaukseksi. Käsitteellä tarkoitetaan toimintaa, jossa huijari tekeytyy esimerkiksi yrityksen toimitusjohtajaksi ja pyytää sähköpostitse maksamaan tekaistun laskun. – Olemme liikuttuneen kiitollisia Nokian seurakunnan meitä kohtaan tuntemasta myötätunnosta ja lahjoituksesta, Vaara-Karjalan kirkkoherra Anne Angervo sanoo seurakuntien tiedotteessa. – Kaksi seurakuntaa ja kaksi menetettyä rakennusta kohtaavat. – Kun ulkona soittaminen ei ole mahdollista, soitin siirretään sille varattuun sisätilaan, Anne Angervo kertoo. Kirkkovaltuusto on päättänyt, että seurakuntakeskus puretaan. Poltetun Kiihtelysvaaran kirkon raunioille perustetussa ulkoilmakirkossa on katos, jonka alla flyygeliä voidaan soittaa ja säilyttää säiden salliessa. talousjohtaja Henri Lehtola sanoo, että tapaus tuli ilmi tilintarkastajan koulutuksen yhteydessä. Ensimmäisen kerran sitä päästään soittamaan sunnuntaina 22.9. Kokous-, kurssija leiritilat Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Poliisi epäilee Kangasalan seurakunnan joutuneen törkeän petoksen kohteeksi. Seurakunta kertoi viime viikolla, että se joutui elokuussa maksupetoksen uhriksi ja tapahtuneesta koitui ”huomattavaa taloudellista vahinkoa”. Sen sijaan, että flyygeli hävitettäisiin, Nokian seurakunnan kanttorit keksivät, että se voitaisiin luovuttaa kirkkonsa tuhopoltossa menettäneelle Kiihtelysvaaran seurakuntapiirille ulkokäyttöön. Kiihtelysvaaran seurakuntapiiri kuuluu Vaara-Karjalan seurakuntaan. Seurakunnan mukaan teko oli ammattimainen ja viesti esimerkiksi suomen kieleltään moitteeton. Nokian seurakunta ei ole vastuussa soittimen mahdollisesti aiheuttamista oireista eikä niistä mahdollisesti johtuvista korvausvaatimuksista. kirkon palon vuosipäivän rukoushetkessä rauniokirkossa. Meri Toivanen Seurakunta joutui huijauksen uhriksi Nokian seurakunta on lahjoittanut flyygelin kirkkonsa tuhopoltossa menettäneelle Kiihtelysvaaran seurakuntapiirille. Kangasalan seurakunnan vs. Toistaiseksi ei ole tietoa, mitä varoille on sen jälkeen tehty, tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Vesa Järvenpää Kangasalan poliisista sanoo. Flyygeli on sijainnut Nokian seurakuntakeskuksessa, jossa todettiin sisäilmaongelma vuonna 2017. Herkistää mieltä, että voimme olla näin tukemassa Kiihtelysvaaraa sen vaikeina aikoina, Nokian seurakunnan talousjohtaja Heli Pispa sanoo. – Pankkitiedoista selviää, että maksu on lähetetty Isossa-Britanniassa toimivan pankin tilille
Teemu Laajasalo sanoi haluavansa, että konservatiivit kokisivat voivansa pysyä kirkossa. Hänen mukaansa kyse ei ole virkaratkaisua koskevasta kysymyksestä vaan sakramenttiteologian ytimeen liittyvästä kysymyksestä. Kaisa Huhtala totesi, että jollakulla voi olla jossain asiassa herkempi omatunto kuin toisessa asiassa. | Kuva: Jukka Granström ” Siinä menee joku raja, jos jonkun papin toimittama sakramentti ei ole Kristuksen ruumista ja verta. Näin sanoi Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo viime viikolla Helsingissä järjestetyssä Suomen teologisen instituutin (STI) paneelissa. Lauri Vartiainen sanoi tunnistavansa, että kirkossa kasvaa juopa, jollaista ei pitäisi olla. Samalla tavalla kuin aina ennenkin, Jouni Turtiainen sanoi. – Jos sakramentin salaisuus lyödään enemmistöpäätöksellä tasa-arvomuottiin, taustalla on musta, tympeältä haiseva, julma vallankäyttö toisia kristittyjä kohtaan. MeRi ToiVanen KOTIMAA | 12.9.2019 11. joku raja, jos jonkun papin toimittama sakramentti ei ole Kristuksen ruumista ja verta, Laajasalo sanoi. Samaan hengenvetoon Turtiainen sanoi, ettei ymmärrä, miksei naisen toimittamalle ehtoolliselle voisi tulla. – Paavali sanoi, että meidän pitäisi pyrkiä yksimielisyyteen. – Miksi en voisi sitä kunnioittaa, jos joku ei voi tulla ehtoolliselle, kun minä toimitan sen. Jouni Turtiainen kysyi, onko yksimielisyyteen pakottaminen Kristuksen rakkauden mukaista. uutiset | yksimielisyys | M eillä on Kristuksen ruumis ja veri riippumatta siitä, kuka pappisvirassa oleva ehtoollisen toimittaa. Lauri Vartiainen huomautti, että kristityt ovat erimielisiä myös merkittävistä oppikysymyksistä. Kirkkoherrat Jouni Turtiainen (vas.) ja Kaisa Huhtala, toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen sekä piispa Teemu Laajasalo keskustelivat Suomen teologisen instituutin syyskauden avajaisissa pääsihteeri Jari Rankisen johdolla. Etiikan puolellakin hän sanoi olevansa varovainen siirtelemään rajapyykkejä, ”joista kristikunta on ollut yksimielinen kaksituhatta vuotta”. Muut panelistit olivat valmiita joustamaan enemmän. Yksimielisyys tarkoittaa, että on valmis kompromisseihin. Miten erilaiset sitten voisivat mahtua samaan kirkkoon. Siitä, miten erilaiset mahtuvat samaan kirkkoon, olivat keskustelemassa Laajasalon lisäksi Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra Jouni Turtiainen, Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala ja Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen. Siinä menee Piispa Laajasalo paneelissa: Sakramentista oltava sama käsitys virka | Suomen teologisessa instituutissa puhuttiin siitä, miten erilaiset mahtuvat samaan kirkkoon. Oppi ei voi muuttua, etiikka voi. Huhtala sanoi ymmärtävänsä. Paneelin järjestäjä STI tunnetaan laitoksena, joka järjestää rinnakkaisopetusta liberaalina pitämälleen Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan opetukselle. Sley järjestää naispapittomia messuja kummankin kirkkoherran seurakunnissa. Kaisa Huhtala painotti opin ja etiikan eroa. Seurakunnassa toimivan messuyhteisön kriteerinä Laajasalo piti sitä, että sakramentista on yhteinen käsitys. – Tunnistan merkkejä siitä, että laidat siirtyvät yhä kauemmas toisistaan. Paneelin intensiivisin osuus koski ehtoollista. – Silti: on hankala juttu, jos sakramentti ei olisi pätevä. Vartiaisen johtama Raamattuopisto pitää pastorin virkaa vain miehelle kuuluvana. Viime aikoina ainakin Suomen Luterilaisessa Evankeliumiyhdistyksessä on keskusteltu siitä, voidaanko naispuolisen papin toimittamaa ehtoollista pitää pätevänä. STI:n pääsihteerin Jari Rankisen juontaman keskustelun intensiivisin osuus koski ehtoollista. Hänen mukaansa herätysliikeväen lähteminen olisi kirkolle ”mieletön menetys”. Panelistien mukaan kirkon laitojen kannattaa kuitenkin pyrkiä pysymään yhdessä, koska Jeesus on niin käskenyt ja jotta todistus ulospäin olisi vakuuttava. Se ei tarkoita samaa kuin samanmielisyys. Molemmat kirkkoherrat kertoivat käyvänsä Sleyn messuissa aika ajoin, Turtiainen myös jakamassa ehtoollista
Me kuusalaiset olemme tarjonneet seurakunnalle yhteistyön kättä. Se on mahdollista, sillä suunnitelma on suunnitelma. Päätös on alun perin tehty ennen kuin asutus kasvoi kiinni metsään viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana. Joka tapauksessa kirkkovaltuusto on tämän päätehakkuun hyväksynyt. Elokuussa seurakunnan ja ELY-keskuksen edustajat kävivät yhdessä kartoittamassa mahdollisia suojelukohteita. Haluamme kantaa kortemme kekoon niin luonnonsuojelun kuin virkistyskäytönkin suhteen. Suunnitelmassa päätehakkuu on vasta vuosien 2023–2028 välillä, mutta kysynnän tähden hakkuuta päätettiin aikaistaa. Miksi kirkon metsänhoitoon kuuluu myös avohakkuun kaltainen silmitön väkivalta. Alue on kuitenkin talousmetsää, jota on sen mukaan hoidettu. Kiihtyvä jäsenkato, johon kirkko näyttää alistuneen, johtaa yhä suurempiin tuottopaineisiin metsäomaisuudelle. Metsänhoito on herättänyt keskustelua Laukaassa. Esimerkiksi Sami Yli-Karjanmaan mainitsema alue on monelle mieluisa paikka virkistysalueena. Metsässä liikutaan nyt ympäri vuoden kävellen, hiihtäen, polkupyörällä ja ratsain – metsän halkaisevaa maakunnallista ulkoilureittiä pitkin myös potkukelkalla ja hevoskärryllä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Seurakunnan kiinteistöja hautatoimen johtokunta, jolle on delegoitu päätösvalta metsäasioissa, ja kirkkoneuvosto ovat tutustuneet raporttiin, ostotarjoukseen ja siinä olleisiin maanvaihtoehdotuksiin. Hän totesi, että kyseessä on normaalia keskisuomalaista, puustoltaan kuusivaltaista, päätehakkuun tarpeessa olevaa metsää. Sen hylkäämisestä tehtiin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen, muun muassa siksi, että seurakunnalle lähtökohtaisesti edullisin vaihtoehto, maanvaihto valtion kanssa, selvitettiin vain pintapuolisesti. Ajan saatossa lahopuun määrä on kasvanut metsässä yli kaksinkertaiseksi ja puuston tilavuus hehtaaria kohden lähes kolminkertaiseksi Etelä-Suomen talousmetsien keskiarvoon nähden. Joku vuosikymmen sitten tehdyn harvennuksen jäljet ovat maatuneet kauniisti jäljettömiin. On totta, että metsässä on Metso-suojeluohjelman kriteerit täyttäviä alueita. kysyy Sami Yli-Karjanmaa. Eikö jälkimmäinen olisi täysin sietämätöntä. Seurakunta ei kuitenkaan halua luopua alueesta, eikä maanvaihtoa pidetty hyvänä muun muassa vaihtoalueiden sijaintien tähden. Viime kuussa jätimme kirkkovaltuustolle 185 nimen adressin metsän poistamiseksi hakkuukohteiden joukosta. Meitä on jo liittynyt seurakuntaan, ja lisää liittyisi suojelun toteutuessa. Sami Yli-Karjanmaa teol. Olemme valmiit ylläpitämään suojelualueen sivustoa (www.kuusanluonto.fi), jonka yksi keskeinen tarkoitus olisi kehottaa konkreettiseen kiitollisuuden osoittamiseen seurakunnalle ihanan metsän varjelusta rahaa lahjoittamalla ja kirkkoon liittymällä. tri Kuusa, Laukaa Seurakunnan vanhaa metsää ei saa avohakata ” Kiihtyvä jäsenkato, johon kirkko näyttää alistuneen, johtaa yhä suurempiin tuottopaineisiin metsäomaisuudelle. Asiaan liittyy laajempiakin kysymyksiä, joita ei valitettavasti käsitelty Kotimaan isossa metsäjutussa (5.9.). mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Metsässä viihtyvät uhanalaiset lajit kuten liito-orava, pyy, helmipöllö ja töyhtötiainen sekä jo erittäin uhanalaiseksi taantunut hömötiainen. Kirkkoneuvosto teki 2018 päätöksen metsän suojelusta. Raportissa suositeltiin, mihin puustoa voisi jättää muun muassa maisemoinnin takia. Päätös avohakkuusta ei perustunut tällaiseen tilanteeseen. Tällaistenkaan tietojen pohjalta ei hakkuupäätöstä tehty. Harri rOmar kirkkoherra, Laukaan seurakunta Laukaan seurakunta vastaa KOTIMAA | 12.9.2019 12. Asukkaiden aktiivisuuden ansiosta ELY-keskus teki seurakunnalle suojeluja ostotarjouksen. Kaiken tämän elämän, kauneuden ja rauhan peruuttamaton hävitys on Laukaan seurakunnan, viime kädessä kirkkovaltuuston jäsenten, arvojen mukaista. Ja sellaista päätöstä kirkkovaltuusto ei ole koskaan tehnytkään. L aukaan seurakunta aikoo avohakata omistamansa, vanhojen metsien suojelukriteerit täyttävän ja aktiivisessa virkistyskäytössä olevan kahdeksan hehtaarin metsän Laukaan Kuusassa. Onko kirkon vaikutus Suomen luonnon monimuotoisuuteen plusvai miinusmerkkinen. Seurakunta sai alueesta ostotarjouksen ELY-keskukselta viime vuonna. Kirkkovaltuusto hyväksyi 2018 metsätaloussuunnitelman, jossa alue on markattu päätehakattavaksi. metsä | Onko kirkon vaikutus Suomen luonnon monimuotoisuuteen plusvai miinusmerkkinen. Tämä keskustelu ja kirkon energiaja ilmastostrategia ovat herätelleet meitä metsäkysymyksissä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Mahdollisen hakkuun jälkeen alueelle istutettaisiin luonnollisesti uutta puuta. Alueella vieraili seurakunnan pyynnöstä Suomen metsäkeskuksessa asiantuntijatehtävissä toiminut metsänhoitaja, jota pyydettiin tarkastelemaan aluetta objektiivisesti. Olemme keränneet lahjoitushalukkuuden ilmaisuja nyt 4 000 euron edestä. Tarttuuko kirkkovaltuusto ojennettuun käteen. Metsän käyttäjiä informoimatta seurakunta aikoi hakata alueesta valtaosan viime syksynä. Kuusan vanha metsä huokuu koskemattomuutta ja Jumalan luomistyön pyhyyttä. Harva pitänee päätöstä tuhota luonnoltaan arvokas lähivirkistysalue kovin hyvänä. Siellä kulkiessani mieli tyyntyy mutta esiin pyrkii epätoivo ja epäusko
Pia Rendic Kirjoittaja on teologi, tietokirjailija ja Vapauta Uhri ry:n toiminnanjohtaja. Kiinnostavat alustukset synnyttivät keskustelua, jota tässä hieman jatkan. Kauhajoen 60-vuotiaan pääkirkon remontissa puolestaan korostuvat käyttötarpeet ja käytännöllisyys. Valtakunnallisia luterilaisia radiojumalanpalveluksia seuratessa tämän aiheen kohtaa harvoin, jos koskaan. Onko nämä rukoukset delegoitu Suomen ortodoksisille seurakunnille, jotka kantavat rukouksissa maamme esivaltaa jokaisessa jumalanpalveluksessaan. Kirkon olisi myös hyvä neuvotella valtion kanssa parempi korvaussopimus tai ainakin osoittaa valtionkorvauksesta nykyistä suurempi osa kirkkojen korjauksiin. Kun eräällä luennollani kysyin, mitkä ovat hyvän seksin reunaehtoja, oli lista seuraava: Orgasmi. Tästä puhun myös mieheni kanssa, sillä rakastan seksiä ja haluan sen olevan nautinnollista. Kirkot ovat kuitenkin myös käyttörakennuksia, joiden remonteissa pyritään vastamaan kunkin ajan käyttötarpeisiin. Suvaitsevaisuuden kulta-aikana ihmiset haluavat itselleen rajattoman seksuaalisen vapauden. Niin muuten Jumalakin haluaa, miksi muuten hän olisi luonut naiselle klitoriksen. Ihmisillä on kymmeniä tekosyitä puolustaa seksuaalista vapauttaan tai paremminkin seksuaalista moraalittomuuttaan. Kysyisivät, millaisia seksifantasioita toisella on ja miten ne voitaisiin yhdessä toteuttaa. Sharon Jaynes on todennut osuvasti, että ongelma ei ole nykykulttuurin liiallinen keskittyminen seksiin vaan se, että seksiä arvostetaan liian vähän. Millä tavalla kirkon katolla oleva risti saataisiin paremmin näkyviin pimeässä. Ehkä kristittyjen tarve katsoa pornoa, harrastaa syrjähyppyjä ja maksaa seksistä vähenisi, jos he puhuisivat seksistä omassa parisuhteessaan. Rajaton vapaus johtaa vastuuttomuuteen. Maailmassa ei olisi sukupuolitauteja. Samalla ihmetellään, miksei mies saisi käydä huorissa, kun vaimo ei anna seksiä. Jotain oleellista jäi kuitenkin puuttumaan: Kommunikaatio. Esimerkiksi kahden kirkkomme remontteihin herui korjausavustusta yhteensä nolla euroa, vaikka joudumme ylläpitämään kolmea kirkkoa suhteellisen vähäisellä ja edelleen vähenevällä jäsenmäärällä. Seksi on jotain paljon enemmän kuin fyysinen akti. 2:1-3). V edä naru kaulaan ja hanki lääkitys!” ”Et taida olla uudestisyntynyt kristitty kun et ymmärrä miesten luontaisia haluja?” ”Jep, kovassa puutteessa oleva moralisti.” Siinä palautetta, jota olen saanut kristityiltä vastustaessani julkisesti pornoa, prostituutiota ja ihmiskauppaa. Miettikää hetki miltä maailma näyttäisi, jos kaikki eläisivät sen mukaan, mitä Jeesus opetti seksistä. Samalla päivitellään, miksi demonisoin seksuaalisuuteen kuuluvan luonnollisen asian. Esimerkiksi: Kymmenien penkkirivien kirkossa annettiin lupa enintään kahden penkkirivin poistoon takaosasta, jolloin syntyvä tila jää liian pieneksi käyttötarpeisiin nähden. Prostituution kiistaton yhteys ihmiskauppaan ohitetaan vetoamalla naisen oikeuteen myydä itseään. Millaiset materiaalit kestävät parhaiten säiden rasitusta. Sen julkista kritisointia ei suvaita. Tim. Kirkolliset rakennukset ovat keskeinen osa kansamme ja kirkkomme kulttuuriperintöä. Esimerkiksi: Milllä tavalla kirkkosalin takaosaa muokataan lapsiperheille ja kirkkokahvituksille sopivaksi. Kauhajoen seurakunnassa on meneillään toinen kirkon remontti muutaman vuoden sisällä. Rukousaihe on erittäin aiheellinen varsinkin tänä aikana. Halu. Jouko ala-PRinkkilä kirkkoherra, Kauhajoen seurakunta Kirkko ei ole kirkkomuseo onko kirkko delegoinut rukouksen esivallan puolesta ortodokseille. Yhtä suuren avustuksen sai myös naapuriseurakuntamme. ” Seksiä arvostetaan liian vähän. Iso penis. Ei olisi tarvetta #MeToo-kampanjaan. Toivomme, että tulevaisuudessa Kirkkohallituksen ja Museoviraston asiantuntijat laatisivat yhdessä sellaiset lupaperiaatteet, joissa eheyden ja säilyttämisen rinnalla otettaisiin riittävästi huomioon käyttötarpeet ja käytännöllisyys. Kallisarvoisesta aiheesta alustamassa olivat Museoviraston yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen ja TT Hannu Holma. Te, jotka edelleen haluatte pitää kiinni kuvitteellisesta oikeudestanne rajattomaan seksuaaliseen vapauteen. Himon vallassa on vaikea hahmottaa, mikä on totta, oikeaa tai hyväksyttävää. Tästä kaikesta minä, seksuaalinen moralisti, puhun asiakkaideni kanssa. Pohtisivat, millainen seksi saa parisuhteen kukoistamaan, ja millaiset seksilelut kiihottavat. Seksikäs vartalo. Nummijärven kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kyläkirkon saneeraus toteutettiin vanhaa kunnioittaen ja vähäisin muutoksin. Ei olisi raiskauksia, seksuaalista hyväksikäyttöä, seksiperäistä ihmiskauppaa eikä pornografiaa. Sillä mitä muuta kuin moraalittomuutta on harrastaa seksiä, joka vahingoittaa toisia ihmisiä joko suoraan tai välillisesti. Tuskin Turun tuomiokirkostakaan olisi tullut kaikkien rakastamaa kansallispyhäkköä, jos viranomaiset olisivat vuosisatojen kuluessa tiukasti rajoittaneet kaikkia kirkossa toteutettuja muutoksia. Pornoteollisuuteen liittyvä hyväksikäyttö sivuutetaan vetoamalla eettiseen pornoon. Kirkon käyttö on myös kirkon parasta suojelua. Ei uskottomuudesta johtuvia avioeroja. Paavali kehottaa meitä ”ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään” kaiken esivallan puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, ja toteaa edelleen tällaisen rukouksen olevan mieluisa Jumalalle (1. Jälkimmäisessä remontissa meitä on hämmästyttänyt Kirkkohallituksen ja Museoviraston nihkeys muutosten suhteen. Siksi on perusteltua, että Museoviraston ja Kirkkohallituksen asiantuntijat konsultoivat ja valvovat kirkkojen remontteja. Seksuaalimoralistien moralisoijille Lapuan hiippakunnan johtamisen päivillä keskusteltiin kirkkorakennusten korjaamisesta. Emme myöskään saaneet lupaa korvata ikkunoiden ulkopuitteiden materiaalia ulkonäöltään samanlaisella mutta paremmin säätä kestävällä materiaalilla. eeRo Heitto KOTIMAA | 12.9.2019 13. Olivatpa naisen rinnat kuinka täyteläiset tahansa tai miehen stondis kuinka huikea hyvänsä, jää seksi laimeaksi tekniseksi suoritukseksi, ellei omista toiveista puhuta
haastattelu TeksTi ja kuvaT | olli seppälä Kuka. Työskennellyt muun muassa Rytmissä, Markkinointi & Mainonnassa ja Talouselämässä, nyt ET:ssä. Heimo Hatakka, 54 kotoisin: Valkeakoskelta, asuu Espoossa. Hänen tekemään sanoituksia ovat levyttäneet muiden muassa Anna Puu, Jonna Järnefelt ja Jukka Leppilampi. levy, joka teki vaikutuksen: Rebecka Törnqvistin Home Secretary KOTIMAA | 12.9.2019 14. koulutus: Yhteiskuntatieteen opintoja, teologian maisteri ammatti: Toimittaja, sanoittaja. Hän teki Rekolasta gradun. Nyt hän remontoi Rekolan suvun vanhaa mökkiä. Mitä lukee nyt: Ekoteologiaa käsittelevä Pauliina Kainulaisen Suuren järven syvä hengitys ja Harvey Kubernikin Canyon of Dreams, joka kuvaa losangelesilaista asuinaletta, Laurel Canyonia. Sieltä nousi 1960ja 1970-luvuilla suuri määrä rockin tunnettuja nimiä. Pitkä marssi Heimo Hatakka on toimittanut Juhani Rekolan teksteistä kirjoja
Ulkona tuuli liikuttaa oksia. Erkki Gummerus kuoli jo 1958, ja mökki jäi leskelle, Siiri Gummerukselle. Hänen kuoltuaan 1982 kiinteistö siirtyi Juhani Rekolalle. » KOTIMAA | 12.9.2019 15. Hullut ja pyhiinvaeltajat...” Laulu on kaunis ja sen kuuntelu harras hetki, jota on edeltänyt pitkä keskustelu puutalon yhdestä edellisestä omistajasta ja hänen teologisesta perinnöstään. Juhani Rekola oli Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalainen ja tunnettu esseisti, joka käsitteli kirjoissaan ja lehtikirjoituksissaan muun muassa kristinuskon ja kulttuurin leikkauskohtia. Hullut uskovat. Tosin aluksi karjalaispoika joutui kasvatti-isänsä silloiseen virkapaikkaan Lappiin pienelle paikkakunnalle. Keskustelu on kosketellut myös pop-musiikkia ja laulujen sanoittamista. Juhani Rekolan nimi oli minulle tuttu. Keltaiseksi maalatun kirkon ympärillä on hautausmaa. Eräjärvestä tuli Rekolalle pitkäaikainen kiinnekohta. Muutettuaan Tukholmaan vuonna 1989 Hatakka tutustui Jukka Rekolaan ja alkoi tehdä musiikkia hänen kanssaan. Niin laulettiin virressä 499, kunnes se virsikirjauudistuksen myötä jäi pois uudesta vuoden 1986 virsikirjasta. Talon yläkerrasta löytyy Rekolan violetti tohtorinhattu ja hänen kirjoituspöytänsä. Muistin jopa pitäneeni lukiovuosina hänen kirjaansa käsissäni, Hatakka sanoo. Eno oli edellä mainittu kirkkoherra. Muutaman kilometrin päässä puutalosta on Eräjärven kirkko. Heimo Hatakka ei sattumalta osunut Eräjärven mökin ostajaksi, sillä hän tunsi Rekolat jo 1980 ja -90 -lukujen taitteesta. Kovaäänisestä kajahtaa Paul Simonin laulu Questions for the Angels, jossa enkeliltä kysytään elämän ja olemisen suuria kysymyksiä. Haudassa lepäävät teologian tohtori Juhani Rekola ja hänen vaimonsa Eeva. Juhani ja Eeva Rekolan kuoltua mökkiä hallinnoi heidän tyttärensä Leena Rekola. Remonttimies on piharakennuksen kimpussa. Hän tarjosi sitä kaksi vuotta sitten ostettavaksi espoolaiselle toimittaja-sanoittaja Heimo Hatakalle. Rekolan ollessa 9-vuotias hänen äitinsä kuoli, ja hän joutui enonsa perheeseen kasvattipojaksi. Viereisessä haudassa ovat Eräjärven kirkkoherra, rovasti Erkki Gummerus ja hänen vaimonsa Siiri. Juhani Rekola (1916–1986) oli pappi ja esseisti. Ulkoa kuuluu rakentamisen ääniä. Kauppa syntyi, ja siksi olemme vanhassa puutalossa ja kuuntelemme Paul Simonia. V anhan puutalon ikkunasta lattialle lankeavat varjot väreilevät hitaasti. Kasvatti-isän jäätyä eläkkeelle seurakunnan kirkkoherran virasta hän hankki sieltä vaimoineen pienen mökin eläkevuosiksi. Pirkanmaalla sijaitseva Eräjärvi oli itsenäinen kunta aina vuoteen 1973 saakka, jolloin se liittyi Oriveteen. Siellä on hautakivi, johon on kirjoitettu: Oot täällä outo matkamies. – En aluksi tiennyt hänen isästään, mutta se tuli toki pian esiin. ”Kuka uskoo enkeleihin. Heimo Hatakka remontoi Juhani Rekolan vanhaa taloa Eräjärvellä
Juhani Rekolasta on aiemmin tehty muutama gradu ja parhaillaan hänestä on tekeillä myös väitöskirja Itä-Suomen yliopistoon. Hatakka on kotoisin Valkeakoskelta, jossa hän oli mukana myös seurakuntanuorissa. Se on vertaus, jolla Rekola kuvaa fraasiutuneen uskonnollisuuden ja helppoihin vastauksiin nojautuvan ”kevyen uskon” vastaista taisteluaan. Lähempi tutustuminen Rekolaan laittoi Hatakassa liikkeelle oman prosessin. KOTIMAA | 12.9.2019 16. Se oli upea rakkaudentunnustus, johon ei kukaan koulutettu puhuja tai teologi pystyisi, kirjailija Torsti Lehtinen kertoi Sisuradiossa 2016. Musiikki ja urheilu olivat toisia kuplia. Heimo Hatakka pitää Rekolan teksteissä erityisesti siitä, ettei niissä ole juuri lillukanvarsia. Hatakka ryhtyi vasta viisikymppisenä opiskelemaan teologiaa. – Pääsin käsittelemään uudelleen uskonnollisia kysymyksiä, joita minulla oli nuorempana ollut. Slussenin sissien delegaatio osallistui myös Rekolan muistotilaisuuteen. – Pidän siitä, että ympärilläni on vanhoja tarkoituksenmukaisia esineitä. – Rekola ei ollut mikään systemaattinen ajattelija eikä juurikaan piitannut opillisuudesta. Tukholmassa hän yöpyi ystävänsä Jukka Rekolan luona ja huomasi kirjahyllyssä aikaisemmin julkaisemattoman käsikirjoituksen. – Slussenin sissit pitivät Juhani Rekolalle muistopuheen ja epäilen, ettei yksikään silmä siellä ollut kostumatta. Alun perin vuonna 1970 kirjoitettu kirja oli kuvaus Irlannin historiasta ja kirjallisuudesta. Heimo Hatakalla on ranteessaan lahjaksi saatu vintagekello, Eterna. Gradunsa tiivistelmässä Hatakka sanoo, että Rekolan läpikäymään prosessiin liittyy myös paljon hengellistä ”lumppujen riisumista”. – Hengellisyys oli yksi kupla, joka määritteli nuoria ihmisiä. haastattelu Vuosia myöhemmin 2014 Hatakka osallistui Tukholmaan suuntautuneelle Rekola-aiheiselle seminaariristeilylle. Vanhassa tekstissä oli jotain ajatonta. Hän kirjoittaa olennaisesta. Hatakka tarkastelee heräämistä pimeään keski-ikään sijoittuvana psykososiaalisena ja uskonnollisena kriisinä, jossa Rekola taistelee itsenäisyydestään ja vapaudestaan ihmisenä, pappina ja teologina. Paluumatkalla Hatakka mainitsi seminaariväelle löydöstään. Tämän kellon voi tarvittaessa korjata ja huollattaa. Vuonna 2018 valmistuneen gradun aiheena oli – mikäpä muu kuin – Juhani Rekola. Kaikissa kohdin hän ei myöskään ollut erityisen luterilainen. ” Ihminen on kuvitellut olevansa joku, ja sitten se ei enää olekaan oikea rooli. Hänet tunnettiin myös työstään Slussenin sissien eli suomalaisen alamaailman ja alkoholisoituneiden siirtolaisten parissa. Mietin aina, että miksi ihminen ei voi kuulua moneen kuplaan yhtä aikaa. ”Rekola kulkee koko ajan omaa tietään ja ajattelee itse, ja sillä tavalla ravistelee edelleen”, sanoi Mäkinen ruotsinsuomalaisten Sisuradion haastattelussa 2013. Ja tarkemmin sanottuna Rekolan käyttämä käsite ”herääminen pimeään”. Vuoden 2014 risteilyseminaari oli seurausta jo pitempään jatkuneesta ”Rekola-renessanssista”, jota kirjallisuusmiehenä itsekin tunnettu silloinen arkkipiispa Kari Mäkinen oli pitänyt eri yhteyksissä esillä. Hatakan mukaan Rekola etsii vastauksia ihmistä koskeviin olemisen kysymyksiin. Hän luki sen ja innostui. Esittelytekstin mukaan Rekola ”pohtii myös omia uskonnollisia käsityksiään ympäristössä, jossa ’uskovat kaikki, ateistitkin’”. Moni lukija hätkähti. Heimo Hatakka pitää Juhani Rekolassa erityisesti siitä, että hänen teksteissään on vain vähän lillukanvarsia. Hän oli muun muassa Turun kirjamessuilla 2013 keskustelemassa Rekolan elämästä ja merkityksestä. Eterna – ”ikuisuus” – on 1960-luvulta eli samalta vuosikymmeneltä, jolloin Juhani Rekola vaikutti jo Tukholmassa. Hän pohti niitä asioita, jotka häntä kiinnostivat, ja oli tavallaan sattumaa ja sukurasitetta, että hän oli myös luterilainen pappi. Löydöstä innostui myös Rekolan kustantaja, Kirjapaja, ja Irlantilainen päiväkirja ilmestyi 2015. Heimo Hatakka sai Rekolan perikunnalta käyttöönsä tämän arkiston, josta hän toimitti Irlantilaisen päiväkirjan lisäksi 2016 ilmestyneen kirjan Herääminen pimeään – varhaiset kirjoitukset. Hatakka ajoittaa pimeään heräämisen kokemuksen Rekolalla ikävuosiin 53–57
Paul Simon on laulunsa laulanut. Kirjan alaotsikko on Kirjoituksia tieteestä, taiteesta ja teologiasta, ja useimmat sen teksteistä on aiemmin julkaistu Kotimaassa. Näin hän näyttää jäljessä tuleville tietä.” Teuvo Saavalainen, Vartija ”Toisaalta on hyvä huomata, että vaikka Rekola korostaa yksilön näkökulmaa, hänen kirjoittamistyyliään edes lehtikirjoituksissa ei voi kuvata narratiiviseksi tai kerronnalliseksi journalismiksi, jossa yksilöiden tarinoiden kautta lähestytään laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä. Ne ovat lyhty. Tekstien valossa ihmiset olivat hänelle vain ihmisiä, eivät yhteiskuntaluokkansa tai puolueensa edustajia.” Vilppu Huomo, Maan suola ”Merkillepantavaa Rekolan esseissä on se, miten vähän hän kirjoittaa itsestään, päivittää omia kuulumisiaan. Siinä on vanha mekaaninen kirjoituskone ja vieressä Rekolan väitöskirja, Traaginen Reinhold Schneiderin ajattelussa (1971). Hän kokee Jumalan lähestyvän tulevassa. Se voi olla pohjimmainen identiteetti, joka antaa elämälle ja valinnoille suunnan, Hatakka sanoo. Hatakka sanoo, että edellisen Rekola-kokoelman teemat jatkuvat ja kehittyvät uudessa Kirkas mystiikka -kokoelmassa. Remonttimies kerää työkalut peräkärryynsä. Puutalon yläkerrassa on Rekolan violetti tohtorinhattu sekä hänen kirjoituspöytänsä. Emme saa tietää, mitä Juhani Rekola on syönyt tai juonut.” Mari Teinilä, Kotimaa24 ”Rekola on realisti. Hän kantaa maailmantaakkaa harteillaan eikä yritäkään väittää, että Jeesus-laastari parantaisi avoimia haavoja.” Jan Ahonen, Kirkko ja kaupunki ”Nyt vihdoin minäkin olen tullut Rekolan lukijaksi. Ne saavat uuden elämän. Dogmit viittaavat suurelta osin menneisyyden tapahtumiin, kun taas pimeään heräämisensä Rekola kuvaa käänteeksi tulevaan. Hatakan mielestä Rekola näki kyllä yhteiskunnalliset, poliittiset ja sosiaaliset kysymykset ympärillään, mutta kirjoituksissaan hän liikkui useimmiten iättömissä aiheissa ja näkökulmissa. Hatakka pohtii Rekolan kirjoittavan sellaisella syysyystasolla, että siitä syntyy tunne: tämä on totta. Mutta on siunaus, että siinä kesti.” Antti Nylén, Kauhun ja ulkopuolisuuden esseet halla. Kristityn ainoa etuoikeus on risti.” Torsti Lehtinen, Kotimaa ”Nyt on vielä muistoja, mutta sitten on vain sanat. Silloin ei enää luota siihen, mihin on luottanut aikaisemmin, vaan kysyy, mikä tekee minut oikeasti onnelliseksi. Puhumme Hatakan kanssa vielä identiteetistä. Kirkas mystiikka -seminaari Juhani Rekolan elämäntyöstä ja perinnöstä. Juhani ja Eeva Rekola on haudattu Eräjärven kirkon hautausmaalle. Espoossa Suvelan kappelissa järjestään 12.10. Mukana on myös muutamia pitempiä kirjoituksia kuten vuonna 1973 Minun Jumalani -kirjassa ilmestynyt teksti, jossa Rekola poikkeuksellisesti kirjoittaa henkilökohtaisesti. Kultapallot kukkivat keltaisen talon edustalla. Uuden tekstikokoelman alkuun sisältyy Hatakan kirjoittama 40-sivuinen johdanto, joka auttaa lukijaa laajemmin ymmärtämään Rekolan ajattelua ja teologiaa. – On tietynlaisten ihmisten kohtalo löytää Rekola. Hatakka pitää Question for the Angel -kappaletta esimerkkinä siitä, millaista uusi populaarimusiikki on parhaimmillaan: hienoja sävellyksiä, syvällisiä sanoituksia. Äänet lakkaavat myös Eräjärven mökin piJuhani Rekolasta sanottua ”Rekolan kovan todellisuuden teologiassa kärsimys ja kuolema kuuluvat niin uskovaisen kuin ateistin olemassaolon ehtoihin. Kaikkein henkilökohtaisimmalle ja yksityisimmälle tasolle hän yltää vain yhdessä esseessä, jossa Juhani Rekola kertoo perheen 4-vuotiaasta Putte-kissasta. Sen täytyi tapahtua. Juhani Rekola kulkee itse pimeydessä, mutta kantaa selässään lyhtyä. Seminaarin päätöstilaisuudessa esseisti Antti Nylén, kielitieteilijä Janne Saarikivi ja Rekolasta väitöskirjaa valmisteleva Anne Sumela keskustelevat Juhani Rekolan uusimmasta kokoelmasta ja halusta löytää hengelliselle etsinnälle uusi kieli ja uudet käsitteet. Siitä Rekolan pimeään heräämisessäkin oli kysymys, että ihminen on kuvitellut olevansa joku ja sitten se ei enää olekaan oikea rooli. Vanhimmat tekstit ovat 1970-luvun alusta, myöhäisimmät 1980-luvun puolivälistä. Tuleva on vapaa kohta, jotain, jolle ei ole vielä täsmällistä kieltä, kokemusta saati oppia”, Hatakka kirjoittaa. Juuri sen vuoksi hänen tekstinsä ovat kestäneet aikaa. Hatakka käy vaihtamassa hänen kanssaan vielä pari sanaa. Hän ei lähde rakentamaan kiiltokuvia eikä pilvilinnoja. Juhani Rekola osoittautui Heimo Hatakalle prosessiksi, pitkäksi marssiksi, jota on kestänyt jo 30 vuotta. Sen vuoksi hän maksaa ammattilaiselle ja tyytyy apumiehen hommiin. Hatakka on koonnut Rekolan kirjoituksista uuden kokoelman Kirkas mystiikka. Kaikissa muissa esseissä minä ja perhe loistavat poissaolollaan. Kristityllä ei ole etuoikeutta onneen ja Jumalan erityiseen varjelukseen. Hän sanoo uuden kirjan alkusanoissa, että ”pitkästä retkestä Rekolan kanssa on tullut yksi elämäni avainkokemus”. KOTIMAA | 12.9.2019 17. – Mitä on oleminen. Hatakka hymyilee, että hänen identiteettinsä ei ole olla mies, joka remontoi mökkiään omin avuin. Se on suuri mysteeri ja samalla filosofian ja teologian keskeinen kysymys, jota ei voi tieteellisesti ratkaista. Piharakennus ja aitta on nostettu harkkojen varaan. ”Rekola ei sanoudu irti kirkon keskeisistä opinkappaleista, mutta hän tulkitsee niitä omaperäisesti ja avarasti. Viereisessä haudassa ovat Rekolan kasvattivanhemmat, Eräjärven kirkkoherra Erkki Gummerus ja hänen vaimonsa Siiri. Rekola tyytyy kuvaamaan yksilöitä. – Hengellisyyskin on identiteetti. Se ilmestyy Kirjapajan kustantamana lokakuun alussa
Miksi veteen. Siihen kuuluu esimerkiksi Leväluhdan vainajien luista saatavan DNA:n tutkiminen. Leväluhdan muinaiskalmisto on Suomen tutkituimpia arkeologisia kohteita. Vanhin kirjallinen tieto salaperäisistä luista on paikkakunnan kirkkoherralta vuodelta 1674. Leväluhdasta kiinnostuttiin kuitenkin varsinaisesti vasta 1800-luvulla. Ohraa luultavasti söivät myös ne rautakautiset ihmiset, joiden hapettomassa maaperässä hyvin säilyneitä luita on löydetty Leväluhdan ”uhrilähteen” salaperäisestä kamarasta. Länsi-Rooma hävisi, kristillinen Bysantti kukoisti. Kaupan mukana kulki myös tieto. Mitä muinaiseen vetiseen hautaansa vuosisatojen aikana haudatut vainajat kertovat Suomen väestön esikristillisestä menneisyydestä. Kulttuurimaisema on kaunis. Kaikkiaan vesikalmistosta on löydetty satakunta vainajaa. Ihmisten jäännöksien lisäksi Leväluhdasta Leväluhdan vesikalmistosta on löydetty kaikkiaan satakunta vainajaa, useimmat heistä naisia ja lapsia. Lähellä kulkee Vaasaan vievä rautatie. E teläpohjalainen laaja ohrapelto lainehtii elokuisessa tuulessa Isonkyrön Leväluhdan muinaiskalmiston vieressä. Näillä kulmilla kasvava ruis kenties päätyisi kuuluisan kyröläisen ginin raaka-aineeksi. Keitä he olivat. Mutta ohraa Suomessa on viljelty paljon ruista kauemmin. Miksi useimmat vainajista ovat naisia ja lapsia. Mihin kansaan he kuuluivat, ja mitä kieltä he ovat puhuneet. Se on ollut maailmanlaajuisesti harvinaista. Tuolloin lakeus on ollut vielä pitkälti sankkaa metsää. Se oli Euroopan kansainvaellusja merovingiaikaa. | Kuvat: Jussi Rytkönen Isonkyrön mykkä arvoitus historia KOTIMAA | 12.9.2019 18. Epäilemättä jotakin, vietiinhän täältä maailmalle ainakin turkiksia. Miksi Leväluhtaan haudattiin ihmisiä. Helsingin yliopiston uusin tutkimusprojekti alkoi muutamia vuosia sitten. On muutamia talojakin. Rautakaudella suosittiin polttohautausta. Tutkijoiden mukaan siinä on sijainnut muinoin laajempi vesialue, ehkä lampi tai hetteikkö. Siihen on haudattu ihmisiä 300-luvulta 800-luvulle saakka. Suomessa poikkeuksellinen kalmisto on tunnettu jo vuosisatoja sitten. Erilaisia teorioita Leväluhdasta on aikojen kuluessa esitetty paljon. Mitähän täällä tiedettiin muusta maailmasta. Hauta-alueen keskellä oleva lähde on kesän lopussa kuivunut
• Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jalanjäljet. Olivatko salaperäiset hautaamiset silloin ajasta aikaan samasta syystä tehtyjä, oliko veteen hautaaminen sittenkin yleisempää kuin nyt luulemme – ehkä muualta maastamme täysin vastaavaa vain ei ole löydetty. Näyttävä kivikirkko on tuskin sattumalta noussut 1500-luvun alussa juuri sinne. Arkeologian perusteella oletetaan, että 500-luvulla maakunnassa on ollut tiheä asutus. Samaaneista saunatonttuihin. Olisi mielenkiintoista tietää, missä kansainvaellus-, merovingitai viikinkiajan vaiheessa tämänkin jokilaakson muinaiset ihmiset saivat kuulla kristinuskosta. Länsi-Rooma hävisi, kristillinen Bysantti kukoisti. Toisaalta muinaisrunous voi kuvastaa hyvinkin vanhoja käsityksiä. Myös eläimiä ja kasveja on kunnioitettu. Leväluhdan vainajien pääkalloja on koottu Kansallismuseoon. Kalevalainen maailma sai alkunsa sotkan munasta. Vanhimmat säilyneet rakennuksemme ovat Turun linnan ja eräiden vanhojen kirkkojen kaltaisia 1200ja 1300-luvun kivisiä muistomerkkejä. Muinaisrunoutemme, sananlaskut, loitsut, manaukset ja rukoukset on yleensä merkitty muistiin aikaisintaan 1700-luvulla ja ne ovat osittain kristinuskon hapattamia. Gaudeamus 2014. Nämä ihmiset ovat kuitenkin eläneet Kyrönmaalla. Muinaissuomalaisten tai heidän esi-isiensä uskonnollisesta maailmasta on vaikea saada käsitystä. Leväluhdan on esimerkiksi joskus arveltu olleen jopa Kalevalassa mainittu Pohjola. Lisäksi heillä oli rikas jumalien ja henkien maailma, he ihmettelivät taivaankappaleita ja heillä oli käsityksiä kuolemasta ja tuonpuoleisuudesta. Ehkä maaperä joskus paljastaa myös sen. No, Kalevalan lopussa Väinämöinen ehdottaakin Marjatan Pojalle eli Jeesus-lapselle kovin leväluhtalaista kohtaloa: ””Poika maahan pantakohon, marjamättähän sivulle, tahi suolle vietäköhön, puulla päähän lyötäköhön!” Vesi erotti kuolleiden ja elävien maailmat. Uhrilähde-termi liittyy tähän. Esi-isämme lienevät harjoittaneet shamanistista uskontoa. Niin työlästä, että mielikuvituskin on asian tiimoilla laukannut välillä reippaasti. Asiaan liittyy todellisuudessa pakosta myös valistunutta arvailua. Tällainen suohon suistaminen ei tiettävästi ollut rautakautisessa Euroopassa tavatonta, mutta luurangoissa ei ole merkkejä väkivallasta. Geneettinen sukulaisuus ei välttämättä ole kielisukulaisuutta, mutta uralilaista kielimuotoa on ehkä puhuttu Suomenniemellä jo neljä vuosituhatta sitten. Sen sijaan muinaisen asutuksen jälkiä paikasta ei ole tavattu, vaikka rautakauden kalmistot ovat usein olleet asutuksen lähellä. Kalmiston vieressä peltojen ympäröimänä on kallioinen muutaman hehtaarin metsäalue. Lauha tuuli liikuttelee Leväluhdan lähteellä kasvavan kuusen oksia. Toisaalta leväluhtalaiset tai osa heistä saattavat olla myös nykysuomalaisten esi-isiä. Se oli Euroopan kansainvaellusja merovingiaikaa. Leväluhdan kalmiston arvoitusta on selitetty eri tavoin. Mutta miten mahtoi olla tuhat vuotta ennen reformaattoriamme. Helsingin yliopiston arkeologian tutkija Anna Wessman sanoi Ylen haastattelussa 2017, että Leväluhdan vainajissa on ollut jotakin poikkeavaa. Ja miten uusi aika muutti suhtautumista kuolemaan. Muutaman kilometrin päässä Leväluhdasta seisoo Isonkyrön vanha harmaakivikirkko. ”Pyhä puu pihlaja” ja ”sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto”. Kyllähän jo Mikael Agricola listasi suomalaisten muinaisten jumaluuksien nimiä. Samassa haastattelussa tutkija arveli myös, ettei Leväluhdan arvoitus ehkä selviä koskaan. Entä olivatko uhrit orjia. Runoon lienee kiteytynyt jotakin pakanallisen suomalaisen uskonmaailman ja Ristin Kiesuksen sanoman varhaisesta kohtaamisesta. ” Leväluhtaan on haudattu ihmisiä 300-luvulta 800luvulle. Mysteeri vain syvenee. Kyrönmaa on ollut Etelä-Pohjanmaan vanhan asutuksen keskuspaikka tai yksi sellainen. Ehkäpä vesikalmistolla on ollut eri aikoina monta eri käyttötarkoitusta. Me suomalaiset olemme kansa, jolla on hyvin vähän omia yli 600 vuotta vanhoja kirjoitettuja dokumentteja. on löydetty eläinten luita sekä pronssija hopeaesineitä. Kyseessä ei liene myöskään yksittäisen katastrofin joukkohauta, sillä kalmistoa on käytetty vuosisatojen ajan. Se edusti aikanaan rautakauden Etelä-Pohjanmaalle kaukaa saapuneen uuden uskon lopullista voittoa. Ehkä heillä on ollut erityinen rooli yhteisössä. kyrönmaalla on ollut asutusta pitkään. Silti maamme historia on kiehtova. Gaudeamus 2015. Mutta arvattavasti muinaisuskokin kehittyi. Jussi Rytkönen Kirjallisuutta: • Risto Pulkkinen: Suomalainen kansanusko. 700-luvulla asukasluku taantui voimakkaasti. Niinpä niin. Siinä tapauksessa olisi vaikea selittää arvoesineitä haudoissa. Kieltä on paikannimien perusteella pidetty myös paleoeurooppalaisena kielenä, joka kuului tai ei kuulunut uralilaisiin kieliin. Yhden perimä viittaisi Baltiaan ja skandinaaveihin. Kirjallisten lähteiden puuttuessa rautakautemme ihmisten uskonmaailmaa on täytynyt rekonstruoida muulla tavoin. Mykkien muistomerkkien ja löytöjen tulkitseminen vain on hyvin työlästä. Yliopiston tutkimusprojektin tuloksia saadaan kuitenkin jossakin vaiheessa julkisuuteen. Yliopiston DNA-teknologiset uudet tutkimukset viittaavat siihen, että jotkut vainajista olisivat perimältään samankaltaisia kuin nykysaamelaiset. Suomen esija varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. KOTIMAA | 12.9.2019 19. Oliko kristinuskon varhaisilla julistajilla kohtaamisia esimerkiksi veteen hautaajien kanssa. 1500-luvulla sinne rakennettiin näyttävä kivikirkko. Vainajien on joskus ajateltu olleen rikollisia tai uskonnollisten menojen ihmisuhreja. Lehdoissa ja muissa pyhissä paikoissa palvottiin kaiketi myös vainajia
Vaimo pitää väkisin miehen ja perheen pystyssä kulissien jo kaaduttua. Hyvät pyrinnöt ja pahat taipumukset kävivät tauotonta taistoa viihdetaiteilijan arjessa ja laulujen lyriikoissa. He saavat hykerryttävää tulitukea musiikkimaailmasta tuttujen sivuhenkilöiden tyypittelijöiltä. Viihdetaiteilijaa piti tolpillaan hänen vaimonsa Pia Viheriävaaran (Tiina lymi) rakkaus. ”Hullu nuoruus ja sen kaikkivoipaisuus. Suhde nuoruudenrakkauden Pia Viheriävaaran kanssa kesti kuolemaan saakka. Nyt sen näen, ei voi yksikään, päättää päivistään, ne määrätään.” Levyillään ja kirkkokonserteissaan ”kenttärovasti” esitti hengellisiä lauluja, jotka tihkuivat taivaskaipuuta. ”Pirulta sain yön ja aamun Jumalalta” Mutta liha oli heikko. Moneen väärään vuonoon purteni mun ui, kunnes karikolle ylpeys murentui. Tositapahtumista ammentavassa elokuvassa mies örveltää urakalla, sekoilee, sammuu, pettää, tekee ohareita ja katoamistemppuja keikoilta ja kotoa. Välispiikeissään Kari Tapio puhui uskosta, armosta ja luottamuksesta Jumalan huolenpitoon. Koskettava on kohtaus, jossa Kari Tapio lukee keikkamatkalla mukana olleelle neljävuotiaalle pojalleen perusteellisen iltarukouksen hotellissa. kulttuuri | elokuva | Kari Tapion elämäkertaelokuva sisältää suomalaismiehille surullisen tuttuja aineksia: raskaat työt ja huvit, viina ja lähes kaiken kestävä vaimo. Sitten laulaja lähtee Seinäjoen yöhön – ja häviää moneksi vuorokaudeksi. ” Välispiikeissään Kari Tapio puhui uskosta, armosta ja luottamuksesta Jumalan huolenpitoon. Kolmea poikaansakin hän rakasti ja halusi elää heidän vuokseen paremmin. Valoon päin -gospellevyn (1999) kappale Myrskyn jälkeen nousi Olen suomalainen -laulun (1983) kaltaiseksi kansansuosikiksi: ”Liian kauan omin voimin harhailin, elin niin kuin mul ois valta kapteenin. Alkoholismi oli urakehitystäkin suurempi kehityshaaste Kari Tapiolle. Ennen kuolemaa työn alla oli gospellevy ja kirkkokiertue, mutta elimistöä kuluttanut kiertue-elämä tuli täyteen. Tekipä ”melkein helvetin nähnyt” laulaja paljon parannustakin. Eikä vain siksi, että pääosanesittäjät – Matti Ristinen Kari Tapiona ja Tiina Lymi Pia-vaimona – onnistuvat erinomaisesti. Kansan syvien rivien rakastamalla iskelmälaulajalla Kari Jalkasella (1945–2010), taiteilijanimeltään Kari Tapiolla, oli rouhean äijämäinen mutta herkkyydestä ja haavoittuvuudesta kertova ääni. Kari Tapio luotti ja uskoi ”Piaan ja Korkeampaan voimaan”, Jumalaan. Ja kun viimeksi silmäni suljen, mä Hänen suojaansa ainiaaks jään.” Janne Villa Kari Tapio (Matti Ristinen) oli Suomen toiseksi eniten levyjä myynyt sooloartisti. Paljon kompuroinut kilvoittelija kuvasi Valoon päin -laulussa vaellustaan: ”Valoon päin nyt varjoista kuljen, yksin siihen en pystyisikään. Nainen kärsii ja kestää 46 vuotta kaiken, sietää kohtuutonta käytöstä enemmän kuin vihkivalan perusteella voisi vaatia. Pieksämäkeläisen pikkubändin solistina, hanttihommissa ja latojana turhautunut savolaismies kulki laulajan urallaan sitkeästi vaikeuksista voittoon. Tapio tulkitsi katu-uskottavasti monen miehen, niin duunarin kuin tähdenkin elämänmenoa. KOTIMAA | 12.9.2019 20. Laulaja tunnustaa istuneensa monta samettista iltaa ja juoneensa myrkkymaljat. Kappaleessaan Valoon päin hän sanailee: ”Olin vannonut joka kerta, kautta suojelusenkelin, seilaan viimeistä kyynelten merta, sisimpäni minä näin vaimensin.” Kari Tapion taipaleesta ei tullut juomisen takia koskaan ihan tasaista, mutta hän hakeutui hoitoon ja rauhoittui villeimmistä vuosistaan. Pirulta sain yön ja aamun Jumalalta”, hän laulaa kappaleessa Paalupaikka. A leksi Mäkelän ohjaaman Olen suomalainen -elokuvan luulisi kiinnostavan aikuista yleisöä. Aloitetaan onnistumisista. Valoon päin nyt varjoista kuljen, nöyrin mielin oon päättänyt tän. Kristillinen vakaumus sai lauluissakin yhä enemmän tilaa. Se on koko elokuvaa ja horjuvaa miestä kantava voima. Myrskyn jälkeen on poutasää, vihdoin oon sen saanut ymmärtää. Ja jos hetkeksi silmäni suljen, mä Hänen kulkevan vierelläin nään
Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Kari Aartoman Kahden joen kaupungin näkökulma hengelliseen kamppailuun on ainakin yllättävä. klo 19.00 Dokumenttiprojekti: Valehtelun jalo taito. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Mitä yhteistä on äidillä ja pojalla, kun toinen rakentaa rauhaa työkseen ja toinen taistelee voitosta kiekkokaukalossa. Aiheesta keskustelemassa ovat urheilubloggaaja Oona Tolppanen ja ylilääkäri, kehonrakentaja Jan Sundell. klo 16.50 Usko, toivo ja tiede. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. 335 sivua. Aaro Rytkönen. Tavoite: Maailman vahvin Loimaalainen maatalouslomittaja Annika Eilmann haluaisi olla maailman vahvin nainen. Romaaniteknisesti tällaisen kertojan käyttäminen on arveluttavaa, mutta tässä tapauksessa ratkaisu toimii kohtuullisesti. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –3 7 6 Kirkkaan mystiikan jäljillä Heimo Hatakka on toimittanut uuden kokoelman Juhani Rekolan esseitä 14 Piispat eri mieltä uudistuvasta partiolupauksesta Leirikeskuksille haetaan uusia käyttötapoja Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. klo 11.05 Hiljaisuutta etsimässä. Maatalouslomittajana työskentelevä Eilmann harjoittelee vapaa-ajallaan Maailman vahvin nainen -kilpailuun. Romaanin nimi viittaa Turun Aurajokeen ja toiseen jokeen, joka janoisille taiteilijakaveruksille Sulolle ja Enolle on kovin totta. Teema & Fem ti, ke, to 17.–19.9. Tuskin kukaan voi vuorenvarmasti sanoa onko sellaista ilmestynyt, totisia yrityksiä on ollut. Enonstone 2019. Kirkko, jopa rakennuksena, edustaa kirjassa hyvää. Sen syliin saattoi vetäytyä saamaan lohtua, rauhaa, hiljaista hyväksyntää, pyytämään neuvoa kun omat voimat eivät riittäneet.” Erityisen lämpimästi kuvataan seurakunnan diakoniaa. Kirkko ikään kuin varjeli jokea, hallitsi kaupunkia ja ympärillä hääriviä poikasiaan kuin tiikeriemo viidakkoa. kello 21.05 Yle Perjantai. (Uusinta) TV1 to 19.9. Tämä on jättänyt häneen syvät arvet. Sosiaalisessa mediassa tehdään tietoisesti myös propagandaa, ja valemedia ja vaihtoehtoinen totuus jakavat ihmisiä yhä jyrkemmin. Juoppoja piisaa, mutta heille ei usko muodosta murroskohtaa tiellä raittiuteen. | Kuva: Yle Kuvapalvelu Kotimaan numero 34 hyväksi jutuksi äänestettiin kristityistä urheilijoista kertova reportaasi Kilvoittelijat. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Juoppojen uskoontulosta ja alkoholismista pelastumisesta on toki kirjoitettu lukemattomia romaaneja, mutta Kahden joen kaupunki ei asetu tähän joukkoon. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Muuan kirjallisuusmies sanoi parikymmentä vuotta sitten odottavansa suurta suomalaista uskonnollista romaania. Pikemmin voi sanoa, että he kuuluvat niihin, jotka professori Lauri Haikolan tunnetun ilmaisun tapaan ”nyrkkeilevät Jumalan kanssa joka päivä”. Vastuuta kantaville asetetaan hellästi kysymys: Osaammeko ottaa vakavasti näin kuvatun uskonkamppailun vai tyydymmekö askartelemaan sievän, kaikkea epämiellyttävää vieroksuvan seurakuntaelämän turvallisessa piirissä. Sen ensimmäisen jakson teemana on kehonrakennus. Hän sanoi Moosekselle nimekseen ”Minä olen”. TV1 ma 16.9. KOTIMAA | 12.9.2019 21. TuijA PyHärAnTA TV1 pe 13.9. Bremer oli 10-vuotias talvisodan syttyessä. Teema & Fem su 15.9. Nälkädieetillä ei kasva vahvaksi. Miten meistä kaikista tuli kehonrakentajia, toimittaja Pekka Vahvasen juontamassa ohjelmassa kysytään. Annika Eilmannista kertova lyhytdokumentti Suomen vahvin nainen nähdään osana kesätauolta palaavaa ajankohtaisohjelma Perjantaita. Kirjan oivaltavassa kansikuvassa on viinapullon etikettiin sijoitettu Tuomiokirkon profiili. Nykyään suosituista fitness-lajeista voimailulajit eroavat ainakin yhdessä: Eilmannin salilla treenin lomassa syödään pullaa. TV1 la 14.9. Kirjapalkinnon voitti Pirjo Kupari Hyvinkäältä. Kirjassa on läsnä niin sanottu kaikkitietävä kertoja, joka ei kuitenkaan tiedä kaikkea vaan seurailee henkilöjen tekemisiä havaintoja tehden. HArri rAiTis | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | 4 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 4. klo 20.00 Toivomus: Caj Bremer. Mitä terveydellisiä vaikutuksia hiljaisuuden puutteella on. Pyrkiipä hän joskus myös ehdottelemaan hyviä etenemisteitä. Neljä eturivin tanskalaistutkijaa kertoo suhteestaan uskontoon. Eilmann ei kuitenkaan ole rajoittanut naisen roolia turhan kapeaksi. Minne tahansa menemme, korvamme täyttyvät yhteiskunnan tuottamista äänistä. klo 17.10 Flinkkilä & Tastula. Kari Aartoma: Kahden joen kaupunki. TV1 la 14.9. klo 15.05 Pisara. Turun tuomiokirkkoa kuvataan kauniisti: ”Yhä se loi turvallisuuden tunteen rintaan, tuossa, sopivan matkan päässä alajuoksulla, ikään kuin levossa mutta hereillä, mietteissään tuoreenvihreän, liplattavan jokinäkymän yllä, varjossa vaaleansinistä aamutaivasta vasten, nelikulmaisine punatiilitorneineen. Valokuvaaja Caj Bremerillä, 90, on takanaan pitkä ura. Hän huolehtii kehostaan paitsi hoitamalla kynsiään myös esimerkiksi kaatamalla autoja. | dokumentti | Meidät on luotu miehiksi ja naisiksi, ja sen mukaan pitäisi myös käyttäytyä, pohtii Annika Eilmann kynsistudiossa istuessaan
Östmanin kirja esittelee aluksi mormonikirkon, aidon amerikkalaisen uskontokunnan historian. Kysytään ensin se vaikea kysymys: ovatko mormonit kristittyjä. 428 sivua. Östman itse tuntee MAP-kirkkoa ja mormonina elämistä lähietäisyydeltä. USA:ssa mormonit edustavat Östmanin mukaan poliittisesti oikeistolaista, ahkeruudella menestynyttä konservatiivista ja perhekeskeistä elämänmuotoa, joka on sopeutunut moderniin ja tieteelliseen maailmankuvaan. Ainoa poikkeus säännöstä on oma uskonto: sitä koskeva uskontokunnan ulkopuolinen informaatio torjutaan. Lopputuloksena on hyvä tietoteos, joka käsittelee mormonismia kriittisesti ja monipuolisesti, kuitenkin neutraalisti ja jopa sympaattisesti. Kirjan teologiset ja historialliset taustatyöt on tehty kunnolla. Kirkon jättäviin suhtaudutaan Östmanin mukaan yleensä korrektisti. Jos jotakin lisää toivoisi, olisi se laajempi analyysi MAP-kirkon sisäisistä ongelmista. Sinne perustettiin Salt Lake City, josta mormoneja johdetaan tänäkin päivänä. Ilmoitus voi jatkua. Erikoisuuksiin kuuluu erityisesti Mormonin kirjan kehyskertomus, jonka mukaan Lehi-niminen patriarkka perheineen siirtyi muinaisesta Israelista Amerikkaan. Lähetystyötä tehdään ahkerasti, mutta sen tulokset vaihtelevat. Myöhempiin vaiheisiin kuuluu myös moniavioisuus. Temppeli – jonne voivat käydä sisälle vain mormonit – on kirkon oppien mukaan maan ja taivaan kohtauspiste. Toisaalta uskontokunnasta myös erotaan, varsinkin älyllisistä syistä. JuSSi RyTKönEn Kim Östman: Mormonit. | Kuva: Jukka Granström elämänvaihe on osa oman uskon kasvua. teologia | MAP-kirkko | Uusi suomalainen tietokirja mormoneista tarkastelee kohdettaan asiallisesti ja monipuolisesti. Kirjan havainnot mormonismin keskeisistä uskonkäsityksistä sekä mormonina elämisestä ovat koskettavinta luettavaa koko teoksessa. Jälkimmäinen tosiseikka siirtää mormonit kirkkojen näkökulmasta kristinuskon ulkopuolelle. ” Mormonin kirjan merkitys on MAP-kirkossa viime vuosikymmeninä noussut Östmanin mukaan ohi Raamatun. Sellainen ovat myös mormonit, virallisesti Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko eli MAP-kirkko. Se ajoi uskontokunnan paitsi Utahiin, myös amerikkalaisen yhteiskunnan marginaaliin. Kirkon vuonna 1830 perustanut Joseph Smith johdatti joukkonsa New Yorkista Yhdysvaltojen Keskilänteen. MAP-kirkon jäsenmäärä on räjähtänyt maailmanlaajuisesti 1940-luvun lopun miljoonasta nykyiseen noin 16 miljoonaan. Sieltä hänen seuraajansa Brigham Young johti mormonit vuonna 1847 kiistoja ja vainoja pakoon eeppisellä vaelluksella preerioiden ja Kalliovuorten halki Utahin aavikoille. Yhdysvalloissa mormoneita on noin 6,5 miljoonaa, tiheimmin Utahissa. Östman vastaa kirjassaan: se vähän riippuu. Kirjassa on erinomaiset kirjallisuusluettelot sekä mormonikirkon tilastoja, lisälukemistoluettelot, sanasto ja aikajana. Kirja kertoo myös mormonien lähetystyöstä: nuorille tuo vapaaehtoinen Suomen ainoa mormonitemppeli on Espoon Karakalliossa. Mormonit toki uskovat Jeesukseen Vapahtajana ja Jumalan Poikana. Siihen kuuluvat myös kirkkokunnan johdon joskus dramaattiset opilliset täyskäännökset. Kirjan tilastoliitteen perusteella esimerkiksi Suomessa MAP-kirkon jäsenmäärä on jo 1980-luvulla asettunut lähteestä riippuen runsaaseen kolmeen tai neljään tuhanteen. Uskonvarmuutta ylläpidetään vahvasti emootiolla, ei kognitiolla. KOTIMAA | 12.9.2019 22. Kirja kertoo opinkehityksestä mielenkiintoisesti. Loppu on Lehin jälkeläisten, myös profeetta Mormonin historiaa Uudessa maailmassa. Tästä uskontokunnasta kertoo uudessa tietokirjassa Mormonit – Historia, oppi ja elämä filosofian ja tekniikan tohtori Kim Östman. Omia raamatunkäänUskonto made in USA nöksiä MAP-kirkko ei tee, mutta Raamatun ohella käytössä ovat Mormonin kirja, Oppi ja liitot sekä Kallisarvoinen helmi. Östman esittelee myös mormonien pyhät kirjoitukset ja uskonkäsitykset. Siellä ylösnoussut Jeesuskin Mormonin kirjan mukaan vieraili. Kirjassa selostetaan ilmiö ja siitä luopuminen – tosin eräässä mormonilahkossa polygamiaa harjoitetaan edelleen. Gaudeamus 2019. Kirkkokunnassa Mormonin kirjan historiallinen narratiivi otetaan Östmanin mukaan yleisesti täytenä totena. Mormonin kirjan merkitys on MAP-kirkossa viime vuosikymmeninä noussut Östmanin mukaan ohi Raamatun. Mutta he eivät usko Jumalan kolmiyhteyteen tai näitä oppeja kiteyttäviin kirkon vanhoihin uskontunnustuksiin. K ristinuskosta on versonut uusia uskonnollisia ryhmiä. Nopeimmin uskontokunta kasvaa Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa. Historia, oppi ja elämä
Se tekee kipeää. Tekstit ovat eri-ikäisiä. Nyt kun ilmastonmuutos uhkaa luomakuntaa ja pyyhkäisee sivilisaationkin mennessään muutamassa kymmenessä vuodessa, huomaan kristikunnassa ainakin kahdenlaisia reaktioita. Olennaista oli tuonpuoleisuus, minun oma syntisyyteni ja kuinka sen nitistän Jeesuksen nimessä. On aika tarttua lähimmäisiä kädestä ja opetella yhteisiä nuotiolauluja sivilisaation hiipuvilla hiilloksilla – tai jos oikein kunnolla puhalletaan yhteen hiileen, saatetaan vielä saada ihmiskunnalle jatkoaikaa. Ambrosius varoittaa myös, että Suomen ortodoksisen kirkon ei pidä olla sisäänpäin kääntynyt getto vaan entistä avoimempi ekumeeninen yhteisö. Ambrosius kirjoittaa myös kulttuurista, pyhistä, toivosta, marttyyreista, ekumeniasta, Armeniasta, Bysantista ja kohtuudesta, sekä lukuisista muista aiheista. Osa sulkee ahdistuneena asian tietoisuudestaan ja käpertyy omaan elämäänsä. Kulttuurikeskus Sofia 2019. Joskus on vaikea vetää rajaa siihen, onko jokin liike tai ryhmä lopullisesti irronnut sen pohjana olevasta uskonnosta. On minun uskoni, minun pelastukseni, minun elämykseni, minun oppini, minun tulkintani – ja jos minua ei jokin miellytä, eroan kirkosta ja liityn toiseen tai perustan oman. Uususkontoja tai oikeammin uusia uskonnollisia liikkeitä on syntynyt kaikkien vanhojen uskontokuntien helmassa. Taiteita ymmärtävä metropoliitta kirjoittaa myös siitä, että ”Rihkama ei kuulu kirkon estetiikkaan”. Isä Ambrosius: Valon portailla. Esimerkiksi tekstissään Saammeko rukoilla yhdessä metropoliitta viittaa vuoden 2015 episodiin, jossa piispa irja askolan kutsuminen Uspenskin katedraalin alttarille aiheutti ortodoksikirkossa meteliä. Jollain lailla myös hävettää. Vieläkin värisyttää nuorille näytetty elokuva, jossa partakone surisee yksin pesualtaassa – hyvät uskovaiset on temmattu taivaaseen ja syntiset jääneet maan päälle ahdistukseen ja vaivaan. Tässä piilee kirkoille kiintoisa tulevaisuuden kuva. Kirkoille yhteisöllisyyden löytäminen tekee hyvää. Kirjoitukset on ryhmitelty kolmeen pääosaan: ”Kirkko ylläpitää toivoa”, ”Kirkko ihmisten keskellä” sekä ”Ajan henki ja usko”. Nyt tien pää häämöttää. Kulttuurikeskus on nyt julkaissut metropoliitan kirjoituksista kokoelman nimeltä Valon portailla. Helsingin kulttuurikeskus Sofiassa eläkepiispana vaikuttava metropoliitta ambrosius ei ole vetäytynyt julkisuudesta. 189 sivua. Lähimmäisenrakkaus kukoistaa, kun jokainen ajattelee toistensa hyvää enemmän kuin itseään. Jeesuksen paluu ei kuitenkaan tapahtunut 80-luvulla, ja sittemmin näin toimittajana oli tehtävä iso ja nololta tuntuva työ, että pääsi kärryille maailman muista tärkeistä asioista, kuten politiikasta. Yhteisen hyvän aika Freija Özcan Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. Kirjan lyhyet tekstit käsittelevät hyvin erilaisia aiheita, mikä kuvannee metropoliitta Ambrosiuksen monipuolista asiantuntemusta ja mielenkiinnon suuntautumista. Pitkän aikaa kristinusko on kulkenut individualistisen ajattelun tietä. Näpertely oman syntisyyden kanssa hellittää, kun tehdään yhdessä globaalia parannusta ja kysytään: what would Jesus do. jussi rYtkÖnen | kirja | KOTIMAA | 12.9.2019 23. Tästä seurasi se, ettei yhteiskunnallisiin asioihin, politiikkaan tai lähimmäiseenkään kiinnittänyt niin huomiota. Sitä aikaa helluntailiikkeessä leimasi voimakas Jeesuksen paluun odotus. | kolumni | Uususkonnot eivät ole mikään yksiselitteinen joukko. Osa artikkeleista on myös kirkkopoliittisesti tai yleiseltä merkitykseltään sangen mielenkiintoisia. Ainainen riitely vähenee, kun yhteinen haaste pakottaa katsomaan samaan suuntaan. Samalla tuli ajateltua teologiakin uusiksi. Valon portailla on yksi läpileikkaus metropoliitta Ambrosiuksen tuotannosta. Siinä hän arvostelee Kreikasta ja Venäjältä tuotuja halpoja liturgisia tekstiilejä kitchiksi ja muistuttaa karjalaisten tuoneen suomalaiseen kristillisyyteen iloisia ja heleitä värejä. Samalla se avaa mielenkiintoisia näköaloja yhden suomalaisen ekumeenikon ajatteluun ja toimintaan. Kohun aiheutti Ambrosiuksen mukaan ”yhden kirkonjohtajan pimeä vallankäyttö”. Samalla korostuu ilo ja kiitollisuus luomakunnasta ja toki Luojan ylistäminen kaikesta saadusta ja vielä olemassa olevasta hyvästä. Näiden yläotsakkeiden määrittämissä aihepiireissä Ambrosius pohdiskelee hyvin monenlaisia asioita. Hyvin mielenkiintoinen on Matkani ortodoksisuuteen, jossa Ambrosius – alun perin Tohmajärven poika risto jääskeläinen – kertoo omista vaiheistaan kyläkoulusta Cambridgeen sekä luterilaisesta pappeudesta Valamoon ja lopulta piispuuteen. I lmastonmuutoksen apokalyptisten uhkien edessä olen alkanut muistella nuoruuttani 80-luvun helluntailiikkeessä. Osa alkaa opetella itselleen epämieluisia valintoja yhteisen hyvän vuoksi. Uusia ryhmiä syntyy koko ajan lisää ja joitakin vanhoja liikkeitä kuihtuu pois. Kaiken aikaa piti katua ja tehdä parannusta, että olisi valmis ja hyvien joukossa. Niinpä tähän kategoriaan voitaisiin sijoittaa esimerkiksi mormonit, Jehovan todistajat, ruusuristiläisyys, Santeria, Umbanda, Khrishna-liike, Yhdistymiskirkko (moonilaisuus), Japanin S?ka Gakkai ja Tenriky?, Kiinan Falun Gong, druidismi tai organisoitunut uuspakanuus. Luonnonkin vaaliminen oli turhaa. Mitä tarkoittaa Uususkonto ” Näpertely oman syntisyyden kanssa hellittää, kun tehdään yhdessä globaalia parannusta. Siksi sitä pitää pohtia. Se lienee ollut luomakunnan alkuperäinen tarkoitus. Suomen ortodoksisen kulttuurikeskuksen julkaisuja 11
040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä Alussa oli uutinen. Sarjassa on yhteensä 1 200 eri taiteilijoiden kuvitusta ja 409 kertomusta. Suomessa Ikuisia kertomuksia myivät muun muassa kiertävät kirjakauppiaat. HELSINKI 28.9. Kirjassa kerrotaan helppotajuisesti Raamatun tapahtumista Vanhan testamentin alusta Uuden testamentin loppuun, Mooseksesta Ilmestyskirjaan. Opettavainen kirjasarja on kulkenut sukupolvelta toiselle ja sen osia löytää usein antikvariaateista ja kirpputoreilta. Niissä kirkassilmäiset kauniit lapset leikkivät leijonan ja karitsan kanssa paratiisimaisessa kesämaisemassa. KUOPIO 26.9. KANGASALA 8.10. Kussakin isokokoisessa kirjassa on runsaat kaksisataa sivua, ja jokaisen lopussa on hakemisto ja henkilöluettelo. Lapsille tarkoitettu kirjasarja valmistui vuosina 1953–1957. www.kotimaa24.fi Kotimaa24 – jo vuodesta 2009 KOTIMAA | 12.9.2019 24. Kuvitustyyli oli aikana ennen televisiota kiehtovaa. Marttila s. Hän syntyi Lontoossa ja toimi jo nuorena aktiivisesti Seitsemännen päivän adventistikirkossa. TURKU 27.9. 1. Amerikkalainen verkkokauppa Amazon myy englanninkielistä The Bible Story -sarjaa edelleen. Armosi hoitoon uskon kulkuni kaikkineen. Kirjasarjaa luettiin ääneen myös TV7:ssä noin kymmenen vuotta sitten. Muistotilaisuus omaisille ja läheisille. LeenA HietAMieS Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. Maxwellin tunnetuimpia töitä on kymmenosainen kirjasarja Ikuisia kertomuksia (The Bible Story). Jotkut muistelevat kiinnostuneensa erityisesti kuvista tai historiallisista kansoista. Lasten lisäksi myös aikuiset lukivat sarjan kirjoja. OULU 22.9. Vaikka kirjojen kannet ovat tylsän samanlaisia, punaista tekonahkaa, johon on painettu kullanvärinen viivapiirros, kirjojen sivut sen sijaan ovat värikkäät. Kirjatoimi. Yön annat aamuruskon. painos 1953, useita painoksia 1970–1990-luvuilla. LAHTI 29.9. Ikuiset kertomukset opettivat lapsille Raamatun kertomuksia sekä kuvien kautta sen ajan ihmisten vaatetusta ja esineistöä. 20.6.1935 Jalasjärvi k. 20.8.2019 Espoo Kiitollisuudella ja rakkaudella muistaen Seppo ja Saara Elisa ja Sonja Tiina Heidi ja Pauliina Leena ja Matti Martti Sukulaiset ja ystävät Perheeni, rakkaimpani, sieluni, ruumiini, aikani, kuolemani on Herra lahjaasi. tiedoksi | klassikko | Rakas äitimme ja mummimme Hilkka Marjatta KANKAANPÄÄ o.s. Samaa kaunisteltua realistista tyyliä näkee edelleen esimerkiksi Jehovan todistajien ja mormonien julkaisuissa. Näin punakantiset kirjat löysivät tiensä hyviin moniin koteihin myös maaseudulla. JYVÄSKYLÄ 20.9. Lämmin kiitos osanotosta. Maxwell: Ikuisia kertomuksia, osat 1-10. Monet kuvat ja tarinat ovat jääneet mieleen koko elämän ajaksi, mikä oli Maxwellin tarkoituskin. YL IS TY SK ON SE RT TI -K IE RT UE LIPUT ENNAKKOON 22 € OVELTA 25 € 19.9. Toiset sanovat lukeneensa kirjoja valikoiden, koska eivät katsoneet joidenkin Vanhan testamentin tarinoiden raakuuden sopivan lapsille. Vie viimein autuuteen! SV 292 Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että äitimme siunataan Törnävän kirkossa perjantaina 27.9.2019 klo 15.30. ROVANIEMI PEKKA SIMOJOKI MAKE PERTTILÄ MIRKKA PAAJANEN / MAIJA LEHTINEN / HEIDI SIMELIUS BAND Arthur S. Ikuisia kertomuksia on luettu aikoinaan pienillekin lapsille ääneen. Hän kirjoitti elämänsä aikana yhteensä 112 kirjaa. VAASA 21.9. Arthur Stanley Maxwell (1896– 1970), jota kutsuttiin myös setä Arthuriksi, oli tunnettu englantilainen kirjailija ja toimittaja
klo 18 Seurat Jepuan seurakuntakodilla. Hinta: 2 598 € /hlö Lisätiedot: Lomalinja, p. Hinta: 1 595 € /hlö Lisätiedot: Matka-Agentit, p. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi LUTHERIN KAUPUNGIT JA OBERAMMERGAUN KÄRSIMYSNÄYTELMÄ 25.-30.5.2020 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana on Kotimaa-lehden artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen ja asiantuntijaopas Sirkka-Liisa Aalto. 010 277900. 800–1.100 e . Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi PEKING JA KIINAN MUURI 2.-9.11.2019 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana toimii Kotimaa-lehden toimituspäällikkö, pastori Freija Özcan. • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Hinta: 349 €/hlö Lisätiedot: Matka-Agentit, p. Tiedustelut puh. www.sofia.fi Ilmoitukset osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi KOTIMAA | 12.9.2019 25. Kulttuurikeskus Sofiassa vuokrattavana 2 pienehköä kaksiota merenrannalla. klo 14 Kaksikieliset seurat Pensalan rukoushuoneella, Pasi Palmu, Tuomo Jukkola, Tomas Klemets, Räyringin evankelinen kuoro, kitararyhmä SALEM. 24 %. 010 289 8100, 010 289 8101 (ryhmät) Tallinna Oberammergau Matkailu Vuokralle tarjotaan Seurakunnat UUDENKAARLEPYYN SEURAKUNTA Pe 20.9. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Kotimaa-lehti kestotilaus 12 kk 139 € ja 6 kk 70 €; määräaikainen tilaus 12 kk 149 € ja 6 kk 79 €, Kotimaa-näköislehti kestotilaus 12 kk 108 € ja Kotimaa Seurakunta Pro -tilaus 149 €. H. 24 %. Kyselyt kirkkoherralle: marja-liisa.malmi@evl.fi tai 044 0430 063. Su 22.9. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Koulutusta Parikkalan seurakunnassa on haettavana toistaiseksi voimassa olevaan tehtävään piispain kokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä LASTENOHJAAJAN TEHTÄVÄ 30.9. Ilmoitusvalmistus 70,00 € + alv. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. klo 12.00 mennessä. Tarkemmat tiedot: www.parikkalanseurakunta.fi Kiinan muuri VIULUNSOITTAJA KATOLLA musikaalimatka Tallinnaan 5.-6.10.2019 Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana päätoimittaja Mari Teinilä
la 14.9. 11.00 Liperin adventtiseurakunnan jumalanpalvelus. Kiinnostus ei niinkään kohdistu tuonpuoleiseen, vaan tässä elämässä oleviin huolenaiheisiin, kuten hyvinvointiin ja ympäristöja ilmastokatastrofiin. Eliisa Hiltunen. Pe 13.9. Kolmasosa suomalaisista heijastaa elämällään luterilaisuutta. Tässä esimerkkikertomuksessa pappi ja leeviläinen, kunniakasta sukukuntaa edustava mies, ohittavat hakatun miehen. Samaa tietä sattui tulemaan pappi, mutta miehen nähdessään hän väisti ja meni ohi. Sitä vastoin samarialainen, mitättömänä pidettyyn kansanosaan kuuluva, pysähtyy ja auttaa. Tekstit: Ps. Yhteislaulut kirjasta Seurakunta laulaa. Seurakuntapastori Lauri Westerlund, Pori. | ensi pyhänä | | radio & tv | 14. To 19.9. Khra Hans Tuominen, Vantaa. L ainopettaja haastaa Jeesusta ja kysyy häneltä, mitä lainopettajan pitäisi tehdä, että saisi itselleen iankaikkisen elämän. Juontaja Tiina Keronen. Seurakuntatyöntekijä Veli Keronen saarnaa. To 19.9. Tee näin, niin saat elää.” Mies tahtoi osoittaa, että hän noudatti lakia, ja jatkoi: ”Kuka sitten on minun lähimmäiseni?” Jeesus vastasi hänelle näin: ”Eräs mies oli matkalla Jerusalemista Jerikoon, kun rosvojoukko yllätti hänet. Saara Keronen. Pe 13.9. la 14.9. sunnuntai helluntaista | Luuk. Hän kysyi: ”Opettaja, mitä minun pitää tehdä, jotta saisin omakseni iankaikkisen elämän?” Jeesus sanoi hänelle: ”Mitä laissa sanotaan. Seurakuntapastori Lauri Holma, Helsinki. 10: 25–37 Muuan lainopettaja halusi panna Jeesuksen koetukselle. Khra Laura Laitinen, Petäjävesi. Tarina toimii tänäkin päivänä – pohdinta siitä, kuka on lähimmäinen, ketä olen valmis auttamaan. Samarialaisen miehen tapaan koemme vahvasti vastuuta toisista ihmisistä. 10:25-37. Näyttelijä Tommi Korpela lukee Johanneksen evankeliumia. | 14. Ma 16.9. Ma 16.9. Ke 18.9. Viimeisten vuosikymmenten aikana suomalaisten usko kuolemanjälkeiseen elämään on heikentynyt merkittävästi. Jeesus puolestaan haastaa vallitsevia arvoja. Mutta sitten tuli samaa tietä muuan samarialainen. Rosvot veivät häneltä vaatteetkin päältä ja pieksivät hänet verille. Ylipäätään käsite ”iankaikkinen elämä” saattaa kuulostaa vieraalta nuorten korvissa. Mitä sinä itse sieltä luet?” Mies vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” Jeesus sanoi: ”Oikein vastasit. 10.00 Jumalanpalvelus Leppävirran kirkosta. jumalanpalvelukset sunnuntai 15.9. Vähemmän pohditaan sitä, mitä on kuoleman rajan takana. Todistuspuheenvuoro Eveliina Hämäläinen. Khra Matti Wallgrén, Ortodoksinen kirkko, Vaasa. Kanttori Varvara Merras-Häyrynen, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Sen sijaan lainopettajan ensimmäinen kysymys iankaikkisesta elämästä voi tuntua jo vieraalta huolenaiheelta. Harmi, että meillä ei ole tutkimustietoa siitä, kuinka paljon toivomme elämän jatkuvan kuoleman jälkeen. Yle radio 1 aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. Pastori Irja Aro-Heinilä, Naantali. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Lähimmäinen”. Liperin adventtiseurakunnan kuoro, joht. Erityisesti nuoret aikuiset kokevat kuoleman kaiken loppuna. Nuorisokuoro Luminous ja Leppävirran kirkkokuoro, joht. Reformaatio kun poisti tehokkaasti pyhimyskulttuurin ja tavat, jotka muistuttivat kuolemanjälkeisestä todellisuudesta. Ke 18.9. Samoin teki paikalle osunut leeviläinen: kun hän näki miehen, hänkin väisti ja meni ohi. Khra Jussi Peräaho, Alavus. Ti 17.9. Sitten he lähtivät tiehensä ja jättivät hänet henkihieveriin. Sairaalapastori Matti Hanhisuanto, Vihti. 112:5-9, Miika 6:6-8, 1. Seurakuntapastori Eva Thölix, Vaasa. Kuolleet pyhät ihmiset menettivät merkityksensä, kun heitä ei saanut enää rukoilla, pyytää katolisen perinteen tapaan pyhimyksiä rukoilemaan meidän puolestamme. Virret: 130, 509, 954:1-, 225, 229:6-7. Seurakuntapastori Kirsti Tapanainen saarnaa. Uusinta klo 23. Kanttori ja urkuri Satu Rissanen. Ajatus lähimmäisestä tosin voi hämärtyä, kun avun tarvitsija tulee maantieteellisesti tai kulttuurisesti kaukaa. Liturgina Sanna Ryytty. iltahartaus klo 18.80, la klo 18. 4:7-12, Luuk. Sitten hän nosti miehen juhtansa selkään, vei hänet majataloon ja piti hänestä huolta. Apu ei tulekaan niiltä, joilta sitä odottaisi saavansa. Kolehti kootaan kirkolliseen työhön suomalaisten parissa ulkomailla ja kansainväliseen diakoniaan Suomen satamissa Suomen Merimieskirkon kautta. Kun hän saapui paikalle ja näki miehen, hänen tuli tätä sääli. pyhä Kirsi Pohjola Kirjoittaja on pappi ja sosiologi. Samanaikaisesti luterilainen perinne on saattanut heikentää uskoa tuonpuoleiseen. Hautausmaamme kuitenkin loistavat syksyn tullen kynttilöiden valosta, kun muistamme poisnukkuneita rakkaitamme. Ti 17.9. liturginen väri on vihreä. Tai pelkäämmekö, että kuoleman jälkeen on vain tyhjyys. Olemme kuitenkin huomaamattamme arvoiltamme ja elämäntavoiltamme varsin luterilaisia. Avustava pastori Antti Viisteensaari. Kuolemaan kaiken loppuna uskoo noin kolmasosa suomalaisista. Varmasti toivomme, että vielä näkisimme, taivaassa tai iankaikkisessa elämässä, sanamuodolla ei lie väliä. Joh. Nuorisotyönohjaaja Taru Lossi, Keitele. alttarilla on kaksi kynttilää. Seuraavana aamuna hän otti kukkarostaan kaksi denaaria, antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: ’Hoida häntä. Hän meni miehen luo, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä korvaan ne, kun tulen takaisin.’ Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi oli ryöstetyn miehen lähimmäinen?” Lainopettaja vastasi: ”Se, joka osoitti hänelle laupeutta.” Jeesus sanoi: ”Mene ja tee sinä samoin.” Vastuu ja iankaikkinen elämä |K uv a: G un D am én KOTIMAA | 12.9.2019 26
Oppiessani tuntemaan ihmisiä olen huomannut, että he ovat hyvin ystävällisiä. Siellä kävi monta sataa, eri-ikäistä ihmistä. Minulta kysyttiin, olenko saanut syödyksi ja nukutuksi. Jumalanpalvelukset pidettiin silloin koulumme voimistelusalissa, jossa saatoimme marssia seuraavana päivänä kehärummun tahtiin. | Kuva: Rauhan Tervehdys / Minna Kolistaja Hailuodon kirkko . Muutin Hailuotoon kolme vuotta myöhemmin kansakoulunopettajaksi. | Kirkko & minä | S uomen vanhin käytössä ollut puukirkko paloi tuntemattomasta syystä vuonna 1968. Hailuodon kirkko on ensimmäisiä betonielementtikirkkoja Pohjoismaissa. Nuorin lapseni on vihitty siellä, lapsenlapsi on kastettu. ” Jokainen halusi aidosti ottaa osaa suruuni. Lämpö jää sydämeen. Kirkko on ihmisten arjessa läsnä esimerkiksi euron aamiaisilla. Siellä pidetään yhä kesäisin vanhan kirkon kivijalan luona jumalanpalveluksia ja häitä. Koulun ja kirkon pitkä yhteistyö on hyvä perinne, jota ei pitäisi katkaista. Iloitsin, kun seurakunta järjesti viime keväänä perinteiset kinkerit. Parisataa ihmistä oli saattamassa miestäni haudan lepoon. Uuden kirkon alttaritauluna on ikkunasta näkyvät monisatavuotiset männyt. Maija p. Kalastajaja luotsikutterinkuljettajamieheni hukkui vuonna 2003. Kirkossa ei ole alttaritaulua. Nykyisin Hailuodon suositut musiikkipäivät pidetään kirkossa. Rakennettu vuosina 1970–1972. Kirkon vihkimistilaisuudessa 1972 ihmiset vielä itkivät vanhan kirkon paloa. Hailuodon kirkkoon on todella matala kynnys tulla. He keksivät konstit joka tilanteeseen. Virpi KirVes-TorVinen Tuula paltakari-piekkola suomussalmelta kotoisin olevalle Tuula paltakari-piekkolalle Hailuodon kirkko on ollut kotikirkkona viimeiset 47 vuotta. Se oli piirtynyt kyläläisten sieluun. Saaristolaisyhteisö tuntui aluksi jurolta. Luotolaiset ovat tottuneet selviytymään. Uuden kirkon tiloissa on nähtävillä palossa pelastettua esineistöä, kuten 1500-luvun apostolien patsaat ja Mikael Toppeliuksen maalaama saarnastuoli. Kuolemaan tottui. Myös hääpukunäyttelyn järjestäminen kiinnostaisi. Olen toiminut siellä myös oppaana. Silloin uutta kirkkoa rakennettiin. Jokainen halusi aidosti ottaa osaa suruuni. Olin kaksi vuotta sitten mukana kokoamassa kastepukunäyttelyä. Mieheni on haudattu kirkon lähelle luonnontilaiselle metsähautausmaalSaaristossa yhteisö kannattelee le. | Ku va : Li is a Lo uh el a KOTIMAA | 12.9.2019 27. Rakkaus säteilee seurakuntalaisiin päin. . Luontoihmisenä pidän eri vuodenaikoina vaihtuvien maisemien seuraamisesta. Meillä kävi paljon ihmisiä. Oravat ja linnut hypähtelevät. Betonivalun muotti tehtiin männystä, ja puun jäljet näkyvät kirkon seinissä. Saman talven aikana osallistuin yhdeksiin hautajaisiin. Se on levähdyspaikka. Tullessani kirkkoon mieleni täyttää levollisuuden ja turvallisuuden tunne. Suunnittelijat Irma ja Matti Aaltonen. Minulta kysyttiin, olenko saanut syödyksi ja nukutuksi. Se oli kodanmuotoinen, betonielementit oli nostettu pystyyn. Kerran pyhäinpäivänä lintu lehahti lentoon, kun kaikki kylämme kuolleiden nimet oli lueteltu
Professori pelästyi ääntä ja puikahti läheisen kirkon ovesta sisään. – Miksi sinä uhmaat meidän Luojaamme, vaimo kysyi. Pyysin kuljettajaa pysähtymään, nousin ylös ja katsoin kiikarilla lintua. Seuraavana iltana professori oli tulossa luennolta kotiin. Harmaan koiraan jalkahöyhenet ovat myös punaiset, mistä juontuu lempinimi ”punahousu”. Naaraspukuinen punajalkahaukka! Havainto oli niin sanotusti sponde, eli spontaani, itse tehty, eikä bongaus, eli jonkun toisen havaitseman ja tunnistaman lajin näkemistä. Kaivoimme kaukoputken esiin. – Siksi koska häntä ei ole, vastasi professori. Punajalkahaukan nimi tulee aikuisten lintujen punaisista jaloista. Auta minua pitämään silmät auki ja mieli avoinna, jotta voin nähdä merkkejä toisesta maailmasta. Sellaiset ajatukset oli siihen aikaan hyvä pitää omana tietonaan, joten professori tyytyi puhumaan aiheesta vain vaimolleen. Saimme nopeat tuntomerkit, kun haukka otti siivet alleen. – Ruoka on pöydässä, vaimo tervehti miestään. – Luetaan ensin ruokarukous, professori sanoi hiljaisella äänellä. Kuvassa nuori yksilö, joka on kuvattu Nurmijärvellä. Iltajumalanpalveluksen eli vesperin jälkeen hän palasi kadulle ja näki edessään punahousuisen haukan, joka sanoi olevansa enkeli. Todennäköisimmin lajin on saattanut nähdä eteläisen Suomen peltoaukeilla. Olimme autolla tulossa eräältä lintutornilta. Nuorien punajalkahaukkojen jalat ovat harmaat, ja niiden erottaminen muista nuorista jalohaukoista voi joskus olla vaikeaa. Yleensä havaitaan vain muutamia yksilöitä, mutta viiPunahousu kävi kylässä Suomeen pyrähti elokuun lopussa paljon harvinaisia punajalkahaukkoja. Keski-ajalle sijoittuva tarina kertoo professorista, joka alkoi epäillä Jumalan olemassaoloa. Tosin olin vuosia aikaisemmin nähnyt samaisen haukkalajin, Nummi-Pusulassa, joten kyse ei ollut eliksestä, elämänpinnasta eli uudesta lajista. Nyt professori säikähti kaksin verroin ja juoksi kotiinsa. Olli Seppälä Nimestään huolimatta kaikilla punajalkahaukoilla ei ole punaisia jalkoja. Aamen luomakunta KOTIMAA | 12.9.2019 28. Punajalkahaukka (Falco vespertinus) ei pesi Suomessa, mutta sitä tavataan meillä säännöllisesti vuosittain muuttoaikoina keväällä ja syyspuolella. – Eikö mikään voi todistaa sinulle päinvastaista. Vaimo puisteli päätään ja sanoi, ettei tuollainen voi toteutua. Hän kuuli äänen: – On iltarukouksen aika, tule kanssani kirkkoon. Y ksi sykähdyttävimpiä lintuhavaintojani tapahtui vuosia sitten keväällä Virolahdella. Huomasin pellon laidassa haavikon korkeimman puun latvassa haukan. me viikkoina nuoria punajalkahaukkoja on liikkunut maassamme suotuisista ilmavirtauksista johtuen kymmeniä, ellei satoja. Professori mietti hetken ja sanoi: – Hyvä on, jos taivaasta laskeutuu punahousuinen haukka ja sanoo olevansa menossa vesperiin, niin seuraan sitä ja teen vielä ristinmerkin kirkon ovella. | Kuva: Mika Seppälä Rukous Jumala, sinun palvelijasi enkelit ottavat milloin haukan asun, milloin satunnaisen vastaantulijan