vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –2 9 16 Körtit koolla Tampereella Kalle Pihlaja viihtyi herättäjäjuhlilla isänsä Matin harteilla 12 Vesistöhautaus kiinnostaa nyt yhä useampaa Kansanlähetyspäiviä vietettiin omilla tiluksilla. 4 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 3
Olen muun muassa toiminut liturgina motoristien Bikers Churchissa ja onpa tullut kuumana päivänä jaettua vesipullojakin ihmisille. – Olen kohdannut kaikenlaisia ihmisiä kodittomasta yritysjohtajaan. – Olen osallistunut esimerkiksi erilaisiin kulttuurija liikuntatapahtumiin. Edellä mainituista mahdollisuuksista voi tuskin enää puhua hautaamisena, mutta tulevaisuudessa uusia hautausinnovaatioita kehittyy varmasti lisää ja kiinnostus yksilöllisiä, toinen toistaan uniikimpia hautaustapoja kohtaan kasvaa edelleen. Maailmalla vaihtoehtoja on enemmänkin. Suomessa on vesialueita, jonne tuhkat voidaan sirotella tai haudata veteen uppoavan vesistöuurnan mukana. Jos haluat tulla tuhkatuksi, sinulla on maan lisäksi ainakin toinen vaihtoehto: vesi. KOTIMAA | 12.7.2018 2. Jokin yhdistävä tekijä tekee lähestymisen helpommaksi. | Kuva: Outi Liang Jiri SanTaharJu Kesäpappi Veteen, taiteeksi vai timantiksi. Oletko koskaan ajatellut, miten haluat tulla haudatuksi, kun aika jättää. – Kohtaan ihmisiä kirkon työntekijänä, olemalla ja näkymällä siellä, missä ihmisetkin ovat. 2 Millaisia kohtaamisia on ollut. – Käyttämäni kesäpapin paita ja työsuhdepyörä, ”pappimankeliksi” ristitty, ovat keränneet katseita, ja monet ovat tulleet hymyssä suin kyselemään niistä. Ehkä se voisi kuitenkin näkyä entistä luonnollisemmin katukuvassa ja olla juhlien lisäksi läsnä erilaisissa arkeen kuuluvissa asioissa. Siinä on haastetta kaikille kirkon työntekijöille. 3 Kannattaisiko papeilla olla mielestäsi enemmän tämäntyyppisiä toimenkuvia. Juhana unKuri ”Kesäpapin työ on reagointia kaupunkiympäristöön” Tampereen seurakuntien kesäpapin, Jiri Santaharjun, tunnistaa kesäpapin paidasta ja työsuhdepyörästä eli ”pappimankelista”. Tämä työ on reagointia kaupunkiympäristön tapahtumiin, asioihin ja ilmiöihin. Ihmisten palaute on ollut hyvin positiivista. Ihmistuhkaa voidaan käyttää myös vinyylilevyihin, taiteeseen ja tatuointeihin. Lue juttu vesistöhautaamisesta sivuilta 4–5. Näin ainakin yleensä, mutta entä jos en haluakaan itseäni laskettavan maan uumeniin. Kaikki kohtaamiset ovat yhtä tärkeitä. Tuhkat voidaan lähettää avaruuteen tai osan tuhkasta voi puristaa timantiksi. Esimerkiksi käynnissä olevat jalkapallon MM-kisat luovat yhteisöllisyyttä, vaikkei Suomi edes pelaa kisoissa. 1 Millainen toimenkuvasi on kesän mittaan. Mikäli vesistöt ovat iso osa elämääsi työsi puolesta, vietät vapaa-ajallakin aikaasi veden äärellä tai veteen liittyy monia rakkaita muistoja, tuhkasi voidaan haudata myös vesistöön. aluksi | viikon henkilö | Jiri Santaharju, 27, työskentelee kesäkuun alusta elokuun loppuun Tampereen seurakuntien kesäteologina kesäpapin-nimikkeellä. – Teen yhteistyötä Varalan urheiluopiston ja muutamien vapaaehtoisten nuorten kanssa. Autan heitä viihtymään ja nauttimaan kisatapahtumasta. Tänä päivänä on mahdollista tulla haudatuksi myös muualle kuin maahan. ari MinadiS Toimittaja pohtii erilaisia tapoja tulla haudatuksi. Olen eri maiden urheilijoille eräänlainen rinnalla kulkija. – Kirkko toki näkyy jo nyt monissa eri ympäristöissä. K uolema on väistämätön osa elämää. Työtehtäviä on ollut laidasta laitaan. 4 Mitä teet yleisurheilun nuorten MM-kisoissa. heinäkuuta asti. Parhaillaan hän on mukana yleisurheilun alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa, jotka jatkuvat Ratinan stadionilla vielä sunnuntaihin 15. Hautajaistemme yhteydessä tai sen jälkeen meidät lasketaan hautausmaan multaan
Avustusjärjestöjen osuus pelastustöistä on ollut siellä jopa noin 40 prosenttia. Nyt on aika kiittää näitä satoja, ellei tuhansia talkoolaisia. Tuota pikaa tässä kiemurtaa kaupungin pisin leipäjono elämän leipää tarvitsevalle, Kristuksen valoa odottavalle, sydämen kointähteä kaipaavalle. Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle. 1918 ???????. ”Oli aika huonona aamulla eikä lääkäri löydä syytä.” Elämänkohtaloa ympäröivät pilvi ja pimeys. Avoimella taivaalla ei näy hahtuvaakaan. Ihmishenki on kaikkea muuta arvokkaampi. M inkä hintainen on ihmisen henki. Jumala on kutsunut häntä. Sen sijaan toivottoman kuvan ihmiskunnan henkisestä tilasta antaa suhtautuminen Eurooppaan pyrkiviin Välimerta ylittäviin ihmisiin. Lähetysjuhlien messu Kuopion torilla alkaa. Tämä pelastusoperaatio kertoi siitä, että ihmiskunnalla on toivoa. Meidän on tässä hyvä olla. Päivä muistaa nousta huomennakin. Viimeisen viiden vuoden aikana joka vuosi yli 5?000 ihmistä on hukkunut Välimereen. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikko: Gun Damén Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Ari Minadis, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 58 000 KMT Sotavankien kasvatustyötä tukemaan! Onko ehkä joku tämän lehden lukijoista käynyt sotavankileirissä. Herpaantuminen näiden uutisten seuraamisessa on tavallaan ymmärrettävää, koska niille ei näy loppua toisin kuin Thaimaan luolauutisoinnille. ”Mutta työ ootta niin ilonen.” on hyvä, että olemme täällä. KOTIMAA | 12.7.2018 3. Ja nyt hän tahtoisi saada itselleen juuri sen saman kirjan, jota ei ole ennen omistanutkaan, jota ehkä on halveksinutkin. Jokaisen henki pitäisi pelastaa Kiitos kenelle se kuuluu Suurimmat kristilliset kesäjuhlat on vietetty. Ilman teitä juhlakansa jäisi vaille juhlaa. Yksikään kesäjuhla tai tapahtuma ei onnistuisi ilman suurta määrää vapaaehtoisia talkoolaisia. Välimeren ylityksessä vilkkain aika on vasta alkamassa. Heistä sadat hukkuivat Välimerellä samaan aikaan, kun maailman media seurasi herkeämättä luolaan juuttuneiden poikien pelastusoperaatiota Thaimaassa. Välimereen kuolevista ihmisistä on tullut kestouutinen. Onko hän ehkä kääntynyt jonkun vangin puoleen kysymällä, mitä hän eniten kaipaa. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi. ”Kissakassista ja hatusta tunsin.” Tuntomerkkinsä kullakin. Vielä on jäljellä satoja pieniä ja suuria kesätapahtumia, jotka hellivät kuulijaansa esimerkiksi musiikilla. Viereen rantautuu punahousuinen ja huokaa syvään lepäävänsä vähän. Thaimaassa luolaan veden saartamiksi joutuneiden poikien ja heidän valmentajansa pelastustöissä ei laskettu kuluja. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 12.7. Olkapäätäni koputetaan. Mereen hukkuneiden joukossa oli myös vauvoja ja lapsia. Viime viikonvaihteessa Kristuksen seuraajat olivat koolla Tampereella Herättäjäjuhlilla ja Ryttylässä Kansanlähetyspäivillä. Kaksi tuntia seisoneet jalat pyytävät paussia. Hintaan mihin hyvänsä tehtiin kaikki voitava heidän pelastamisekseen. Vastaus on yllättävä: Onko teillä jotain luettavaa, onko teillä raamattua. Kohta pysäkillä vilkkuvat punaiset housut. Lähtiessään kerran taisteluun on hän varustautunut kaikella muulla mutta raamatun on hän unohtanut. Arvioiden mukaan lähiviikkoina pitää varautua satojen tai tuhansien Eurooppaan pyrkivien ihmisten kuolemaan. Niitä ihmisiä, jotka tunnista toiseen annostelevat nälkäisille ruoka-annoksia, laulavat kuoroissa, keräävät roskia tai tyhjentävät vessoja. Suviseurojen eteen talkoolaiset tekivät eniten töitä, yhteensä 75 henkilötyövuotta. WiLheLmiiNa hoNKaNeN Kirjoittaja on kuopiolainen pappi. Varmasti. Tässä odotamme restauroijaa, me haalistuneet Jumalan kuvat. ?. Kotona odottaa sairas puoliso. Tämä hirmuinen määrä osoittaa, ettei ihmisen hengellä ole sille kuuluvaa arvoa. Uutisointiin turtuminen on kuitenkin vaarallista, koska se johtaa yhä useamman ihmisen kuolemaan. Jeesuksen ystäviä on mualiman napa täynnä. Tämän kysymyksen eteen ihmiskunta on jälleen kerran joutunut. Heinäkuun alusta yksikään kansalaisjärjestö ei ole päässyt pelastustehtäviin Välimerellä niille alueille, joissa tapahtuu eniten haaksirikkoja. Kahvimuki keikkuen suunnistan penkin päähän. Hän suoristaa selkäänsä ja hiukan ontuen matkaa tien toiselle puolelle
Puolustusministeriön työryhmä: ei enää vapautusta Jehovan todistajille Puolustusministeriön huhtikuussa asettama työryhmä ehdottaa Jehovan todistajien asevelvollisuutta koskevan vapautuslain kumoamista. Tuuli voi olla yllättävä tekijä, Sini Israel huomauttaa. Viimeinen leposija vedessä vesistöhautaus | Vainajia tuhkataan koko ajan enemmän. Jehovan todistajat on tällä hetkellä ainoa aseja siviilipalveluksesta vapautuksen saava uskonryhmä. Vesialueen tyypillä ei ole merkitystä hautaamisen kannalta. Terveydensuojelulaki sanoo, että jos hautaamisen havaitaan aiheuttavan saastumista tai haittaa luonnolle, hautaaminen voidaan kieltää. Jehovan todistajien vapautus nousi esille helmikuussa, kun Helsingin hovioikeus vapautti vankeuteen tuomitun totaalikieltäytyjän. Hautaamisessa tärkeää on, että vainajaa kohdellaan ja käsitellään kunnioittaen. Siten uurna uppoaa ja pysyy veden pohjassa. Tuhkaaminen on yleisempää sellaisissa kunnissa, joiden läheltä tai joista löytyy krematorioita, kertoo Viipurin Hautaustoimiston toimistopäällikkö Sini Israel. Liian tuulisella säällä tai liian suuren etäisyyden päässä vedenpinnasta tuhkaa ei sirotella, sillä tuhkat voisivat tuulen mukana leijailla minne sattuu. Myös muualle kuin hautausmaalle haudattujen määrä on nousussa. Tuhkat voidaan haudata myös omaan mökkirantaan, kunhan siihen on lupa. – Ihmiset eivät kuitenkaan välttämättä halua tuhkia oman rantansa tuntumaan. Lupa on vapaamuotoinen kirjallinen dokumentti, joka sisältää suostumuksen vesialueen omistajalta tai haltijalta tuhkan hautaamiselle sekä sallitun hautausalueen. Lisäksi suurempien kaupunkien yhteydessä on enemmän ihmisiä ja vähemmän tilaa. – Sitäkin valitettavasti kuulee, ettei tilaisuus ole ollut omaisten mielestä juuri niin rauhallinen ja levollinen kuin on kuviteltu. Seurakunnat, kaupungit ja seurat ovat nimenneet yleisiä vesialueita, jonne hautaamiseen ei tarvitse anoa erillistä lupaa. Se selittää omalta osaltaan kasvua tuhkaamistilastoissa. Työryhmä luovutti mietintönsä puolustusministeri Jussi Niinistölle. Viimeisimmän saatavilla olevan tilaston mukaan vuonna 2016 muualle kuin seurakuntien ylläpitämille hautausmaille haudattuja uurnia luovutettiin 1 418, kun vielä vuonna 2007 vastaava luku oli 463. – Suomessa on noin kaksikymmentä krematoriota, ja lisää on suunnitteilla. Osa uurnista on haudattu vesistöön. Vesistöhautaamiseen tarvitaan vesialueen omistajantai haltijan lupa. Jos hautaus tapahtuu lähellä rantaa, kyseessä on useimmiten ranta, jota ei välttämättä aktiivisesti käytetä. Hautaamiseen soveltuvia vesialueita löytyy muun muassa Helsingin Abrahaminluodolta, Imatran Immalanjärvestä, Kotkan Ankkuriluodolta ja Tampereen Näsijärveltä. Hovioikeus katsoi, että ainoastaan Jehovan todistajien aseja siviilipalveluksesta vapauttaminen on vastoin perustuslain syrjintäkieltoa. Käytämme vain sellaisia uurnia, joiden tiedämme soveltuvan tähän tarkoitukseen. Tuhkalla ei ole vesistöä saastuttavia vaikutuksia. Haudata voidaan yhtä hyvin jokeen, järveen tai mereen. Vesistöhautaamisia ei tilastoida erikseen, mutta Sini Israelin mukaan myös ne ovat yleistyneet. Ruokasen mukaan uskonnollisten arvojen vaikutus kasvaa Kiinassa kaiken aikaa. Ei ole mitään säännöstelyä sen suhteen, minkälainen etäisyys rannasta tulisi olla, mutta hautaustoimilain mukaan hautaamisen tulee tapahtua pysyvästi yhteen paikkaan. Vapautuslain kumoamisen myötä kaikkia uskonnollisia sekä muita vakaumuksia kohdeltaisiin Suomen asevelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä tasavertaisesti. Vesistöuurnan pohjassa ja kannessa on ilma-aukot ja välissä suodatinkangas, joiden avulla vesi tulee sisään ja ilma pääsee ulos. – Eri yhteisöt ovat myöntäneet yhteislupia tuhkan hautaamiselle omalle, tietylle vesialueelle, jottei jokaisen omaisen tarvitse pyytää lupaa erikseen. – Uurna hajoaa pikkuhiljaa ja sulaa veteen häviten ajan kanssa kokonaan. Kuten tuhkien sirottelussa myös vesistöuurnan laskun yhteydessä on kunnioitettava vainajaa. Suuren kysynnän vuoksi kehitettyjä vesistöuurnia on ollut Sini Israelin mukaan markkinoilla jo kymmeniä vuosia. Tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, millaiset konfutselaisuuden, buddhalaisuuden, kristinuskon ja islamin uskomukset ja arvot koskettavat nykykiinalaisia eniten ja miksi. Tutkimushankkeessa toimii sekä kiinalaisia että suomalaisia tutkijoita yhteistyössä Kiinan sosiaalitieteiden akatemian, Tsinghua-yliopiston, Pekingin yliopiston, Renmin-yliopiston ja Minzu-yliopiston kanssa. Samaan aikaan tuhkatun vainajan hautaaminen vesialueelle on yleistynyt. Tuhkaa kuljetetaan usein kuljetustai lainauurnassa, jonka avaamiseen tarvitaan työkaluja, kuten ruuvimeisseliä. Hän on myös Suomen Hautaustoimistojen Liiton hallituksen jäsen. uutiset K oko maassa tuhkataan jo yli puolet vainajista ja trendi näyttää kasvavan vuosi vuodelta, selviää Suomen hautaustoiminnan keskusliiton tekemästä tilastosta. Tuhkaa ei heitetä tai kaadeta, vaan se hiljalleen sirotellaan veteen. Vaihtoehtona tuhkan sirottelulle vesistöön hautaamiseen on kehitetty nopeasti maatuvia vesistöuurnia. Lain mukaan hautaaminen ei saa aiheuttaa ympäristölle vaaraa. | lyhyesti | | hautauksen trendit | ” Vaihtoehtona tuhkan sirottelulle vesistöön hautaamiseen on kehitetty nopeasti maatuvia vesistöuurnia. KOTIMAA | 12.7.2018 4. Tutkimushanke selvittää uskontojen vaikutusta Kiinassa Suomen Akatemia on myöntänyt 414 000 euroa Helsingin yliopiston dogmatiikan professorin Miikka Ruokasen johtamalle tutkimushankkeelle, joka selvittää uskonnollisten arvojen vaikutusta Kiinan sosiaaliseen elämään. Kun tuhkaa viedään vesistölle, tarvitaan veneen lisäksi muutakin välineistöä
| Kuva: Jukka Granström Keraaminen vesistöuurna. – Omaiset käyvät sitten merkkipäivinä kuten isän-, äitientai syntymäpäivinä laskemassa kukan sukulaistensa hautauspaikalle. Kuvassa tavallinen uurna, joka muistuttaa ulkoisesti vesistöuurnaa. – Kaikki on sinällään mahdollista, mutta vesiuurna uppoaa pohjaan, missä se ei liiku. Sini Israelin mukaan lähekkäin kuolleet puolisot tai perheenjäsenet saatetaan haudata kaikki vesistöön. Vesistöön haudattaessa muistomerkkiä, jonka äärelle palata, ei jää. Joitakin vesistöuurnia yksilöidään. Heillä on saattanut olla mökki veden äärellä, he ovat asuneet saaressa tai ovat muuten viettäneet elämäänsä paljon vesillä. Valikoimaa vesistöuurnissa on toisaalta jo valmiina. ” Vesistöteema saattaa näkyä hautajaisissa esimerkiksi merihenkisenä musiikkina. Uurnaan voidaan jäljentää oma maalaus, nimi tai järjestön merkki. Vesistöuurna lasketaan siihen kiinnitettyjen laskunyörien avulla. Vesistöteema saattaa näkyä myös hautajaisissa esimerkiksi merihenkisenä musiikkina tai niin, että käsiohjelmaan on painettu kuva mökkimaisemasta. Koordinaatein voi kuitenkin navigoida tuhkan hautauspaikalle uudelleen. Vesistöuurnan pohjassa ja kannessa on ilma-aukot ja välissä suodatinkangas, joiden avulla vesi tulee sisään ja ilma pääsee ulos. Pidemmälle mentäessä tarvitaan jäänmurtaja tai muuten tarpeeksi iso alus. Haudata voidaan yhtä hyvin jokeen, järveen tai mereen. Joskus omaiset yllättyvät, kun hautaustestamentista paljastuu, että ihminen on halunnut tulla haudatuksi mereen. Usein vesistöhautaamisia tehdään vain sulan aikana, mutta hautaaminen on mahdollista myös talvella. Arkutkin saattavat olla veneenmuotoisia. Sini Israel ei usko, että uurna voisi tarttua esimerkiksi kalastajan haaviin, sillä se on veden pohjassa. Vesistön hautapaikkaa ei saa merkitä mitenkään, jotta ei synny erityisluvalla perustettavaa yksityistä hautaa. Vesistöuurnista keskusteltaessa niiden ekologisuus ja hajoaminen tulevat Sini Israelin mukaan puheeksi käytännössä aina. Usein omaiset tiedustelevat vesistöuurnan ekologisuutta ja valmistuspaikkaa. Niihin on kuvattu esimerkiksi omenapuun kukkia, ruusuja, kieloja ja lintuja. Valtaosalla vesistöön haudatuista on ollut jonkinlainen suhde veteen. Toinen mahdollisuus on kulkea jäällä jalan vakaata harkintaa käyttäen. | Kuvat: Viipurin Hautaustoimisto Vesialueen tyypillä ei ole merkitystä hautaamisen kannalta. Ari MinAdis sini israelin mukaan omaiset tiedustelevat vesistöuurnan ekologisuutta ja valmistuspaikkaa. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 12.7.2018 5. Arkutkin saattavat olla veneenmuotoisia
Se ja muut reformoidut ryhmät ovat olleet rakentamassa Hollantiin useita suuria kirkkorakennuksia 1990-luvulta alkaen. Luterilaisen maailmanliiton jäseneksi otetaan kirkko, joka hyväksyy yhteisön opillisen perustan, on hallinnollisesti itsenäinen ja laillisesti tunnustettu omassa maassaan ja jolla on vähintään kaksi paikallisseurakuntaa. Lisäksi kirkkohanke on herättänyt epäilyjä siitä, onko reformoidulla kirkolla turhan positiiviset tulevaisuudennäkymät jäsenmäärän kehityksestä. KOTIMAA | 12.7.2018 6. Kymmenen niistä on Kyushun saaren kyliä. | Kuva: Alberto Pizzoli / AFP / Lehtikuva maailmalta Luterilaiselle maailmanliitolle kolme uutta jäsenkirkkoa Luterilainen maailmanliitto on hyväksynyt jäsenikseen kolme uutta kirkkoa, jotka ovat intialainen Christ Lutheran Church, kuubalainen United Evangelical Church – Lutheran Synod ja Guatemalan Augustinian Lutheran Church. Mikäli kirkko rakennetaan, siitä tulee Hollannin toiseksi suurin kirkkorakennus. Tuohon aikaan saaren kristillistä vähemmistöä vainottiin. Japanin salaisten kristittyjen paikat maailmanperintöluetteloon Unesco on lisännyt Japanin historialliset kristilliset kohteet maailmanperintöluetteloonsa. Tuuli lennätti viitan liepeen paavi Franciscuksen kasvoille kolmen suuren kirkonjohtajan yhteisessä hetkessä. Niiden lisäksi maailmanperintöluetteloon lisättiin 1500–1800-luvuilla rakennettu Haran linna ja katedraali. Parhaimmillaan kristittyjä käännynnäisiä oli satatuhatta, ennen kuin kristinusko kiellettiin yhteiskunnan yhtenäisyydelle vaarallisena. Hollantiin suunnitellaan megakirkkoa Lounais-Hollantiin 7 000 asukkaan kylään Yersekeen suunnitellaan rakennettavaksi 2 000-paikkaista kirkkoa, vaikka keskimäärin maassa on viime vuosina suljettu lopullisesti kaksi kirkkoa viikossa, kertoo Helsingin Sanomat uutistoimisto AFP:n uutiseen viitaten. Kristityt jatkoivat uskonsa harjoittamista salaa kätketyissä pyhäköissään. Näin Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkkojen määrä nousee 148:aan yhteensä 99 eri maassa. Järjestö lisäsi luetteloon neljä uutta kohdetta, joista yhtenä on kristittyjen salaiset paikat Nagasakin alueella. Näitä kristillisiä paikkoja on kaksitoista. Paavi kohdisti puheensa Lähi-idän kirkkojen johtajille, joista suurin osa oli kokoontunut Barin satamakaupunkiin rukoilemaan alueensa rauhan puolesta. Paavi oli pitämässä puhetta yhdessä ortodoksisen kirkon ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen (vas.) ja Egyptin koptikirkon paavin Tawardoksen kanssa Pyhän Nikolauksen paavillisen basilikan edustalla Barissa Etelä-Italiassa viime lauantaina. Kirkkohanketta ajaa konservatiivikristillinen kalvinistinen Gereformeerde Gemeente. Kokoontumispaikaksi valikoitui Bari, koska se on paavin mukaan ”ikkuna itään” ja siellä sijaitsevat sekä katolilaisille että ortodokseille merkittävän pyhän Nikolauksen luut. Suurin niistä on Opheusdeniin vuonna 1999 rakennettu 2 850-paikkainen kirkko. Muutamat kymmenet alueen asukkaat ovat vieneet rakennushankkeen korkeimman oikeuden ratkaistavaksi lähellä olevan luonnonsuojelualueen takia. Jesuiitat saapuivat Japaniin 1540-luvulla
Tänä keväänä Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta päätti olla määräämättä erillistä pääsykoekirjaa. Helsingin teologiseen pääsi nyt ylioppilastodistuksella Pääsykokeiden rooli on muuttumassa, ja vuoteen 2020 mennessä ylioppilaskoemenestyksestä tulee ensisijainen väylä korkeakouluopintoihin. Yksittäisten arvosanojen lisäksi tarkasteltiin myös yleistä koemenestystä. Vaikka tilaa olisi ollut 170 opiskelijalle, hakijoista vain 132 suoritti pääsykokeen hyväksytyllä pistemäärällä. Osa palautti koepaperinsa heti ensimmäisen tilaisuuden tullen, vierustoverini taas kirjoitti lähtiessäni yhä muistiinpanoja konseptipaperille. Pääsykokeiden rooli on muuttumassa, ja vuoteen 2020 mennessä ylioppilaskoemenestyksestä tulee ensisijainen väylä korkeakouluopintoihin. Minä ja muut parisataa jo tutkinnon suorittanutta hakijaa kilpailimme siis 32 opiskelupaikasta. Uudistuksen tavoitteena oli parantaa uusien hakijoiden asemaa ja vähentää opiskelijoiden seilaamista eri koulutusten välillä. Esimerkiksi Helsingin teologisen tiedekunnan 160 aloituspaikasta 128 paikkaa oli varattu ensikertalaisille. Samalla se kavensi korkeakoulututkinnon suorittaneiden hakijoiden mahdollisuuksia. Uskonnon tai elämänkatsomustiedon lisäksi tiedekunnalle kelpasi laudatur tai eximia myös historian, filosofian, psykologian tai yhteiskuntaopin ainereaalikokeesta. Myös minä sain tietää saaneeni opiskelupaikan. Tein kuitenkin kiltisti alleviivauksia ja muistiinpanoja ja mietin jo etukäteen mahdollisimman vaikeita koekysymyksiä. Tiedekunnan valintalautakunnan puheenjohtaja Aura Nortomaa kertoi tuolloin Kotimaalle, että osa hakijoista oli kirjoittanut kokeeseen jättäneensä pääsykoekirjan kokonaan lukematta. Ensimmäinen suuri koko korkeakoulukenttää koskenut muutos tapahtui vuonna 2016, kun osa avautuvista opiskelijapaikoista alettiin varata ensikertalaisille. KOTIMAA | 12.7.2018 7. Kolmas uudistus oli teologisen tiedekunnan omaa tekoa. | uutisessee | K uun vaihteessa monessa kodissa jännitettiin korkeakoulujen opiskelijavalinnan tuloksia. Sen juuret olivat viime kevään opiskelijavalinnassa. Uusia opiskelijoita valittiin yhteensä 161. Siitä huolimatta tuntui kummalliselta, että yliopiston pääsykokeen kirjallisuuden saattoi lukea läpi muutamassa tunnissa. Näin omien arvosanojensa riittävyyteen luottavan hakijan ei välttämättä tarvinnut edes käydä pääsykokeissa. 717 hakijasta pääsykokeeseen saapui runsaat 350. Kanssani Porthanian salissa istui kaikenikäisiä hakijoita tuoreista ylioppilaista harmaahapsisiin vanhuksiin. Vaikka kokeen jälkeen olin varsin luottavainen omien mahdollisuuksieni suhteen, ilmassa oli monta epävarmuustekijää. Toisin kuin viime vuonna, tänä vuonna Helsingin yliopiston teologian tiedekunta täytti kaikki aloituspaikkansa. Toukokuisena torstaiaamuna olin istunut Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen luentosalissa teologian pääsykoepaperit edessäni. Tuolloin tiedekunnassa aloitti pienin opiskelijajoukko vuosikymmeniin. Kriittistä lukutaitoa tai syvällisempää osaamista ei ainakaan tällä kertaa tunnuttu vaativan. Koetilanteessa sain huomata, että vähempikin valmistautuminen olisi riittänyt. Olin saanut pääsykokeista hyvät tulokset, mutta niillä ei lopulta ollut väliä. Helsingin teologiseen haki tänä vuonna runsaasti enemmän ihmisiä kuin viime vuonna. Toinen muutos koski valintaperusteita. Lestadiolaisten ehkäisemättömyyttä, Raamatun ja Koraanin kiistakirjoituksia ja ateismin syntyä käsittelevät artikkelit olivat mielenkiintoisia ja antoivat hyvän kuvan teologian tutkimuksesta. Kokeen kysymykset tuntuivat valmiiksi pureskelluilta: ne ohjasivat toistamaan pääsykoeartikkelien sisältöä sellaisenaan, ja ainoa soveltava tehtävä käytti samoja esimerkkejä kuin artikkelin kirjoittaja. Korkeakoulujen opiskelijavalinta on viime vuosien aikana kokenut isoja muutoksia, ja myös teologinen tiedekunta itse on muokannut valintaperusteitaan uuteen uskoon. Saara-Maria Pulkkinen Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja teologian opiskelija. Olin lukenut pääsykokeeseen huolettomasti työn ohessa. Teologinen tiedekunta lämmitteli uudistusta jo tänä keväänä, kun 30 hakijaa luvattiin ottaa sisään ylioppilaskoemenestyksen perusteella. Sisäänpääsyyn oli riittänyt kymmenen vuotta sitten kirjoitettu historian laudatur-arvosana. Sen sijaan hakijoille annettiin tehtäväksi lukea kolme tieteellistä artikkelia, yhteensä 55 sivua. Myös minä jännitin. | Kuva: Olli Seppälä ” Kriittistä lukutaitoa tai syvällisempää osaamista ei ainakaan tällä kertaa tunnuttu vaativan
Mukana on ilahduttavan paljon asiasta innostuneita, muun muassa seurakunnan vapaaehtoisia sekä asukasyhdistysten, Oulun seudun ammattiopiston Haukiputaan yksikön, Haukiputaan A-killan ja Marttojen edustajia. Kokoontumispaikkana on Järjestötalo, jonka omistaa Tornion Kansantalosäätiö. – Yhteinen keittiö on toki muutakin kuin Aamupuuro-akatemia. Olemme saaneet Sosiaalija terveysministeriön myöntämän 3 000 euron avustuksen toimintaa varten, Kerola kertoo. Sen jälkeen toiminta on laajentunut, ja mukaan ovat tulleet muun muassa Oulun Haukipudas ja pohjoisimpana Tornio. Huhtikuussa toteutettiin yhteisövalmennus, jossa suunnitellaan toimintaa, Haukiputaalla hanketta organisoiva Kerola sanoo. Seurakunnat voivat hakea syrjäytymisen ehkäisyyn kohdennettuja määrärahoja Yhteisen keittiön käynnistämiseen. Meille voi luoda ja tuoda ideoita. Syksymmälle on suunniteltu Puttaan Marttojen organisoima, kaikille avoin ruokakurssi ja valtakunnallisella marttailuviikolla sadonkorjuutapahtuma torilla. Yhteinen keittiö -hanke on Sosiaalija terveysministeriön köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa, jonka avulla pyritään myös vähentämään ruokahävikkiä. Oulun Haukiputaalla seurakunnan diakoniatyö ja Puttaan Martat löivät viisaat päänsä yhteen ja perustivat Aamupuuro-akatemian. Yhdessä nautittu elämä KOTIMAA | 12.7.2018 8. Hyvä kaiku kuului kauemmaksikin, ja niinpä Aamupuuro-akatemiasta tuli osa valtakunnallista Yhteistä keittiötä. – Täällä on vahvoja kyliä ja innostuneita yhdistyksiä, jotka haluavat olla jakamassa yhteistä hyvää. Kauhanvarressa ovat Puttaan Martat. Yhteinen pöytä alkoi viidellä pilottipaikkakunnalla 2017. Kirkkohallituksen hallinnoima hanke päättyy 2018, jonka jälkeen toiminta jatkuu olemassa olevissa rakenteissa. – Uusin juttu on tämän kevään viljelylaatikot, joita vapaaehtoiset ovat tehneet. Starttiapuna on tarjolla muun muassa valtakunnallista näkyvyyttä, räätälöityä konsultointiapua ja keskinäistä mentorointiapua, Ehyt ry:n Taitolaji-yhteisövalmennusta ja Kannustajuuskoulutusta sekä seurakunnille vapaaehtoistyö.fi maksutta käyttöön ja koulutusta. Niitä olivat Tampere, Seinäjoki, Lahti, Porvoo ja Vihti. Olemme lähteneet toteuttamaan Yhteistä keittiötä maanläheisesti pienillä asioilla, joihin liittyy yhdessä oleminen ja tekeminen. Samalla pyritään ruohonjuuritasolla tekemään ihmisten kokoista työtä. ” Kaikenikäisillä ihmisillä on tarve tulla yhteen. | Kuva: Aulikki Alakangas keittiöpuuhaa | Yhteisessä keittiössä nautitaan ruuasta, seurasta ja yhdessä tekemisestä. Siellä opetellaan tekemään asioita uudella tavalla olemassa olevat resurssit hyödyntäen. Kesän ja syyskesän aikana on tarkoitus tehdä pieniä kävely-, marjastusja sieniretkiä sekä olla mukana järjestämässä seurakunnan kanssa nuotioiltoja joka toinen viikko. Hanke toteutetaan monien tahojen yhteistyönä. – Kaikenikäisillä ihmisillä on tarve tulla yhteen, ja meidän aamussamme osallistujia on 40– 50. Siellä Kumppanuuskeskus Luotsi ylläpitää avointa ja päihteetöntä kohtaamispaikkaa. On kuljettu Jeesuksen jalanjäljissä, tehty syötävä joulukortti, tutustuttu kauden kasviksiin ja kuunneltu lammaspaimenena olleen kertomusta. – Meillä päättyi juuri viides lukukausi. Haukiputaalla Yhteinen keittiö toimii hajautetusti. Pohjoisin Yhteinen keittiö on Torniossa. Kerolan mukaan Haukiputaalla katsotaan, mitä yhteiset ideat tuovat tullessaan. – Mukaan ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat jakaa yhteiset arvot ja toimintatavat. uutiset | syrjäytymistä vastaan | K un kahden aktiivitoimijan toiveet uudenlaisen työmuodon löytämiseksi sopivan kumppanin kanssa kohtasivat, syntyi uusi, innostava työmuoto. Yhteisöt tai yksityiset, jotka niitä haluavat, voivat istuttaa niihin kasveja ja hoitaa niitä koko kesän. Tavoitteena on levitä vähintään 36 paikkakunnalle 18 maakunnassa. Meillä on neljätoista laatikkoa, johon multa tulee Yhteisestä keittiöstä. Toiminta ei keskity vain seurakuntakeskukseen, jossa Aamupuuro-akatemia kokoontuu. Silloin ei vielä osattu arvata, kuinka suosittu siitä tulisi ja että se versoisi uusia, isompia ulottuvuuksia. Nuotioilta Lomakoti Onnelan rannassa Hauki putaalla toi lätynpistoon kaiken ikäisiä. Seurakuntakeskuksessa maanantaiaamuisin kokoontuva Aamupuuro-akatemia alkaa aamurukouksella, jonka jälkeen siirrytään aamiaiselle ja päivän aiheeseen ja keskusteluun, diakoniatyöntekijä Johanna Kerola kertoo. Myös asiaton oleskelu on sallittu
Sen jälkeen saimme kutsun tulla mukaan Yhteisen keittiön toimintaan, johon meillä oli jo konsepti olemassa, toiminnanjohtaja Sauli Hyöppinen kertoo. AuLikki ALAkANgAs KOTIMAA | 12.7.2018 9. Rahoitus tulee Sosiaalija terveysministeriöltä. Olemme iloisia, että voimme olla jakamassa yhteistä hyvää ja ihmisistä välittämistä. Tavoitteena on muun muassa vähentää yksinäisyyttä, lisätä osallisuutta, edistää arjessa selviytymistä sekä vähentää ruokahävikkiä. Hankkeessa on mukana paikallisina tahoina seurakuntia, kaupunkeja, sairaanhoitopiirejä, oppilaitoksia ja yhdistyksiä sekä valtakunnallisia toimijoita kuten Ehyt ry, Marttaliitto, Helsingin Diakonissalaitos ja Maaja kotitalousnaiset. Arvoja ovat yhdessä tekeminen, avoimuus, yhteisyys, reiluus, aktiivisuus, tasa-arvo, ystävyys, yhdenvertaisuus, osallisuus, kestävä kehitys, yhteistyö ja arvostus. Samoissa tiloissa on myös kauppojen ylijäämäruuan jakelua. Kohtaamispaikassa käy vuosittain 30 000 osallistujaa ja ruokailijaa, kauimmaiset Ruotsin puolelta asti. | Kuva: Aulikki Alakangas Yhteinen keittiö -hanke Yhteinen keittiö toteuttaa hallituksen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen tähtäävää kärkihanketta. – Viime kesänä ehkäisevän päihdetyön valtakunnallisilla Kohtaamispaikkapäivillä Punkaharjulla kerroin Tornion kohtaamispaikan toiminnasta. Paikallisina yhteistyötahoina ovat Länsi-Pohjan Omaishoitajat, Hyväntekeväisyysyhdistys Arjen Tuki, Kulttuuriyhdistys Uusi Askel, Tornion seurakunnan diakoniatyö sekä Kumppanuuskeskus Luotsi osana Ehyt ry:n kohtaamispaikkaverkostoa. – Kohtaamispaikkamme yhteydessä on Pieni Kansankirjasto, jossa on 800 lainattaviksi lahjoitettua kirjaa sekä nettipiste. Kirkkohallitus koordinoi hanketta. Nuotioilta Lomakoti Onnelan rannassa Hauki putaalla toi lätynpistoon kaiken ikäisiä. Tarkoituksena on luoda uusi toimintakulttuuri, joka perustuu useiden toimijoiden yhdessä tekemiseen. Martat ovat myös tulossa mukaan, ja elokuuksi on suunnitteilla ruokakurssi. Arkipäivisin on tarjolla edullista ruokailua, ja ruokaa voi ostaa myös kotiin vietäväksi. Vanhassa työväentalossa järjestetään monenlaista toimintaa, kuten tanssikursseja, karaokelaulantaa, Tiffany-lasitöitä, ikäihmisten ja kehitysvammaisten viriketoimintaa sekä virkistyspäiviä
Jukka Hautala on julkaissut vaalisivullaan sarjaa, jossa hän on juurevasti ja teologisesti kiinnostavasti käsitellyt Raamatun keskeisiä alkukielisiä termejä ja pohtinut, mitä ne antavat tähän päivään. Jukka on aina valmis kuuntelemaan keskustelukumppaninsa näkemyksiä kunnioittavasti. kirkon ulkopuolista kenttää ja on vahvana järjestövaikuttajana tottunut eri ympyröissä luontevasti toimimaan. On the road A journey through the Bible for migrants. Tutustu valikoimaan pipliakauppa.fi KOTIMAA | 12.7.2018 10. Jukka Hautalan aikana opistosta ovat löytäneet paikkansa myös kehitysvammaiset ja turvapaikanhakijat. Jukka on tottunut ajattelemaan asioita pitkälle eteenpäin. 24 €. Jukka Hautalan teologiassa sukupuolten välisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen on keskeinen lähtökohta. Lahjaksi tai omaan käyttöön. Erja Oikarinen, vt. Jukka Hautalan erityinen vahvuus on se, että hän tuntee myös Kannatamme Jukka Hautalaa Oulun piispaksi Piispojen kannatuskirjoitukset Oulun piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään 15.8. Hän tuntee ja tiedostaa ne esteet, jotka ovat sen tiellä ja on sitoutunut työskentelemään niiden poistamiseksi. mielipiteet Valintamme Oulun piispanvaalissa on rehtori, TL Jukka Hautala Ylivieskasta. 5 €/kpl. Vaaliprosessin aikana Jukka on kyennyt tuomaan keskusteluun juuri niitä teemoja, joita tämä aika tarvitsee: kristinuskon globaali luonne, kristityn vastuu ympäristöstä, tasa-arvokysymykset. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Jukka Hautala tunnetaan valtakunnallisesti pappina ja hengellisenä johtajana, joka haluaa ja osaa viedä asioita eteenpäin. piplia.fi UUTUUS! Laajin valikoima erikielisiä Raamattuja ja Uusia testamentteja. Jukka Hautala on tottunut työskentelemään ristipaineessa ja muutoksissa. Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi On the road with PIPLIA! RAAMATTUJA YLI SADALLA KIELELLÄ! KOLMEKIELINEN VUORISAARNA Arabiankielinen Raamattu, jossa mukana liiteosat maahanmuuttajille. kirkkoherra Vilho Vähäsarja, rovasti Joonas Vapaavuori, pastori Ulla Mitrunen, kappalainen Katariina Pitkänen, oppilaitospappi Tuula Okkonen, kirkolliskokousedustaja Jukka Harvala, kirkolliskokousedustaja Heikki Hurskainen, rovasti Satu Kreivi-Palosaari, kappalainen Seppo Viljamaa, sielunhoidon asiantuntija, Kirkkohallitus Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Tunnemme Jukan pitkältä ajalta persoonana, jolla on sekä voimaa että viisautta hakea ratkaisuja siihen, miten kristinusko ja kirkko voivat olla kaikelle pohjoisen hiippakunnan väelle yhä keskeinen merkityksen antaja. Suntioiden ja nuorisotyönohjaajien kouluttajana hän tuntee seurakunnan työhön hakeutuvien maailmaa. Oulu saa Hautalasta tarmokkaan piispan. Kirkolliskokousedustajana Jukka Hautala on ollut aloitteentekijänä siinä muutoksessa, jonka toivotaan johtavan homoseksuaalien mahdollisuuteen tulla kirkossa siunatuksi tai vihityksi.. Kotimaa tarjoaa kaikille kolmelle ehdokkaalle tilaa yhdelle kannatuskirjoitukselle. Jukka on omalla lämpimällä olemuksellaan todistanut, että kristinuskosta on paitsi mahdollista, myös välttämätöntä, käydä myös älyllistä keskustelua ilman että yksinkertaista uskoa kadotetaan. Kuvitettu vihkonen sopii erinomaisesti maahanmuuttajien ja seurakuntien monikulttuurisuustyön käyttöön, jakotuotteeksi tai lukupiirien materiaaliksi
Tiedustelin, eivätkö ihmiset silti koe kuuluvansa kristillisen uskon muovaamaan kulttuuriin ja eikö kirkko voisi siihen viitaten tasoittaa heidän tietään seurakuntaan. Siunattua kesää! tapani Rantala Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja SiMo Juntunen Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kiitos herättäjäjuhlista! Seuraava Kotimaa ilmestyy 26.7. Ei tule vedota kristilliseen kulttuuriin, jos niin tuetaan nationalismia. Eikö Saksassakin voisi pitää tällaista identifioitumisen halua kirkon voimavarana. Kiitämme kaikkia juhlavieraita tuestanne ja esirukouksistanne Herättäjä-Yhdistyksen työn puolesta. Kollegani päivittelivät Baijerin päätöstä laittaa risti jokaisen julkisen huoneen seinälle. Kirkon tehtävänä on julistaa evankeliumia, joka on toisenlainen kuin monet toivovat. Minulle kerrottiin, että pelissä on koko Euroopan unionin uskottavuus ja kirkon osalta evankeliumin uskottavuus. Valittavana on joko itsekäs ja lyhytnäköinen mukavuuden halu tai toisaalta mukavuudesta luopuminen yhteisen elämän hyväksi. Miten kauan Suomessa voidaan luottaa siihen, että meillä yleisesti ymmärretään uskon sisältö ja sitoudutaan siihen eikä haluta vain ottaa sen ulkonaiset piirteet omien pyrkimysten välineiksi. Jo se, että niissä ei ole mukana työikäisiä tai nuoria aikuisia kuin nimeksi ja että toiminta on kautta linjan rituaalikeskeisenä näivettymässä, on selvä osoitus epäonnistumisesta, johon evankelis-luterilaisen kirkon pitäisi saada muutos pikimmiten ja mielellään kristillisten medioiden aktiivisella tuella. Veli-Jussi Jalkanen 8.7. Saksassa on tästä kokemusta; 1930-luvulla uskottiin ”juutalaisuudesta puhdistettuun” arjalaiseen Jeesukseen, poliittisen ideaalin mukaiseen ja moderniin, mutta pakanalliseen, Raamatusta ja kirkon uskosta irrotettuun. Jos kukaan ei enää haluaisi käydä sotia vaan kaikki tahtoisivat auttaa lähimmäisiään, niin eihän meillä olisi hätäpäivää. Muovaako usko kulttuuria vai kulttuuri uskoa. Kysymys ilmastonmuutoksen voittamisesta on myös – ja mielestäni ennen kaikkea – uskonnollinen. Herättäjäjuhlat vietettiin Tampereella 6.?8.7. Jos miljardööreistä lähtien kaikki olisivat valmiita antamaan omastaan, ruokaa riittäisi kaikille, kun aseet taottaisiin auroiksi (Jumalalla taitaa muuten olla ihan samanlainen toive) ja kaikki kilpailisivat keskenään toinen toistensa kunnioittamisessa. Sen keskuksena on Kristus, joka ei etsi valtaa eikä loistoa vaan hädässä ja avun tarpeessa olevia. Kaikkeen tähän meillä olisi mahdollisuus, Jos me suostuisimme luopumaan omasta mukavuudenhalustamme ja itsekkyydestämme, Jos tajuaisimme, että aina on niitä, joilla menee huonommin kuin meillä, Jos voisimme vakuuttua siitä, että meidän kaikkien tulee auttaa heikommassa asemassa olevia. tunnuksella ”Lähellesi ikävöin”. Kysymykseen, oletteko katolinen vai evankelinen, vastataan entisessä Itä-Saksassa: ”En kumpaakaan, olen normaali.” Useimmat eivät ole uskonasioista kiinnostuneita, kirkkojen jäsenyydestä puhumattakaan. Itsekkyys näyttää olevan voitolla, vaikka näemme sen johtavan tuhoon ja kuolemaan. Silloin risti ei enää ole Kristuksen risti vaan valtion yritys osoittaa toisin uskovien kuuluvan ulkopuolelle. Suomenkin kristityille on häpeäksi, että vieläkään emme ole saaneet aikaan kunnolla tasa-arvoisia, avoimia, välittömiä, lämminhenkisiä, yhteisöllisiä, rakkaudellisia Jeesuksen opettamien arvojen mukaisesti toimivia yhteisöjä ja paikallisseurakuntia. Onhan sellainen kansankirkollisessa Pohjolassakin mahdollista. Ylevältä kuulostanut aate häikäisi monet kristillisen kulttuurin kasvatit. Pekka Särkiö 6.7. Kiitämme lämpimästi herättäjäjuhlien palvelutehtäviin ja järjestämiseen osallistuneita kumppaneita, talkoolaisia, Tampereen seurakuntia ja Tampereen kaupunkia hyvästä yhteistyöstä. Keskustelu käytiin pari viikkoa sitten, kun Saksan kristillisiksi nimetyt sisaruspuolueet kiistelivät turvapaikkapolitiikasta. Kotimaa24:n blogeissa sanottua KOTIMAA | 12.7.2018 11. Hannu Kiuru 9.7. Voidaanko rakentaa kansan kirkollisuuden varaan, jos kirkollisuus muuttuu kristinuskon symbolien ja rituaalien käyttämiseksi uudella sisällöllä. Silloin ei olla kiinnostuneita Jumalan totuudesta tai Kristuksen rakkaudesta vaan niiden vääristämisestä. ” Kirkon tehtävänä on julistaa evankeliumia, joka on toisenlainen kuin monet toivovat. Kristinusko kaapataan kansallisen kiihotuksen välineeksi, jos kirkko yrittää vedota sen historialliseen vaikutukseen. Meillä kirkkoa pidetään yhä osana vallitsevaa kulttuuria, mikä näkyy esimerkiksi rippikoululeirien suosiossa. K eskustelin kirkon haasteista berliiniläisen piispan ja professorin kanssa. Ensi kesänä, jos Jumala suo, pidetään herättäjäjuhlat Nivalassa 5.?7.7.2019 tunnuksella: ”Armossa avarassa”. Matti Repo Kirjoittaja on Tampereen hiippakunnan piispa. Ajatukseni torjuttiin, koska kristilliseen kulttuuriin vetoaminen ainoastaan ruokkii muukalaisvihamielisiä voimia
kesäjuhlat H erättäjäjuhlia vietettiin viikonloppuna Tampereella Kalevan kirkkoa ympäröivässä Liisanpuistossa. ” Kulttuurimme ja arvojemme mukaista on auttaa kaukaista lähimmäistä. – Välttääksemme erottavat asetelmat, me tarvitsemme rakkautta, mutta emme sellaista, jonka otaksumme omistavamme. Moni on tätä auttamistyötä tehnyt tänne tulleiden pakolaisten kanssa, Haavisto totesi. Kuusinen totesi, että suomalaisten suurimmaksi huolenaiheeksi on tutkimusten mukaan noussut eriarvoistuminen. – Etsiessämme sovintoa menneisyyden suhteen, emme kai ole kylvämässä uusia konfliktin siemeniä. – Yhteiskuntamme on jakautunut vai elämmekö jo pirstoutuneessa tilassa, Kuusinen kyseli. Meidän rakkautemme etsii omaansa. Se tietää, mikä kullekin on parasta. Ruokajonoissa seisominen symbolisoi nykyajan epäkohtaa. –Pekka Haavisto TeksTi | Freija Özcan – kuvaT | jukka GransTrÖm » KOTIMAA | 12.7.2018 12. Suhteellisuudentaju maailman köyhyyden edessä pitäisi säilyttää. Maailman köyhien auttaminen oli kunnia-asia. Näitä siemeniä Kuusinen löysi kielestä, johon on pesiytynyt uusia sanoja kuten ”vihapuhe” ja ”kuluerä”. Seurapuhujista kansanedustaja Pekka Haavisto muistelikin puheessaan isoisoäitiään Alma Toijalaa, joka haki monien muiden naisten ja lasten tavoin turvaa tuomiokirkosta Tampereen taisteluiden aikaan. Kansanedustaja huomautti, että suomalaisilla arvojen kompassi tuntuu nykyään olevan usein hukassa. Kun valta vaihtui, samasta kellarista saivat suojaa punaisten puolella olleet pehtoorin pojat. Kuusinen varoitti toisten parhaan tietämisestä. Alma Toijala kuitenkin suojeli kellarissaan henkensä uhalla ensin valkoisia teekkareita. Vaikka Alma Toijalan aikaan elettiin niin vähällä, että vain kahvi ostettiin kaupasta, Lähetysseuran myyjäisiin tehtiin aina käsitöitä. Sopua ei edes yritetä saada aikaan, ja vanhukset, sairaat ja vammaiset tunnetaan kulueränä. Kansankunnan rauhan ja sovun perustukset valetaan kotona, pastori Jouko Kuusinen sanoi seurapuheessaan. – Kulttuurimme ja arvojemme mukaista on auttaa kaukaista lähimmäistä, Haavisto muistutti. – Sieltä alkaa keskinäinen kunnioitus ja toisten ymmärtäminen. Sen jäljet ovat ”Saa olla silleen kuin on” Herättäjäjuhlien seurapuheissa vuorottelivat ikävän, vastuun kantamisen ja sisällissodan teemat. Kuusisenkin ajatukset kääntyivät sisällissodan aikaan, ja hän pohti sen ajan yhteiskunnan jakautumista. Sata vuotta sitten sisällissodan jälkeen alueella sijaitsi 10 000 ihmisen vankileiri. – Kuolevien hevosten äänet olivat pahinta, Haavisto muisteli Alman kertoneen. Haaviston suvussa sota jakoi veljessarjaa, ja vielä viisikymmentä vuotta sodan jälkeen pellon laidassa kulki raja, jonka yli ei puhuttu. – Olen aina ajatellut, että Alma Toijalan toiminta oli esimerkki humanitaarisesta työstä
Herättäjäjuhlia vietettiin Kalevan kirkkoa ympäröivän Liisanpuiston vehreissä maisemissa. KOTIMAA | 12.7.2018 13
– Niin se on, Väisänen vahvisti. Tänä vuonna heitä ilahdutti erityisesti se, että matkan varrella asemalta Kalevan kirkolle oli pillipiipareita soittamassa ja opastamassa oikealle reitille. Roosa-Maria Muilu Helsingistä ja Axel Lukkarila Seinäjoelta paistoivat lettuja. |K uv a: Fr ei ja Ö zc an |K uv a: Fr ei ja Ö zc an Aki Junnila opetteli laulamaan Siionin virsiä. Oudolta tuntui Junnilasta myös Siionin virsien veisaaminen ilman säestystä ja se, että virsi aloitettiin niin nopeasti. Herättäjäjuhlat kokosivat Tampereelle 29 500 juhlijaa. Se on se tunnelma, joka on olemassa, Kaija-Leena Väisänen pohti. Herännäisyyden sanoma oli lohdullinen siinä vaiheessa, kun Lampinen oli eronnut ja mieli hyvin maassa. Puhujat eivät nouse lavalle näkyviin, vaan puhujankoppi on edessä yleisön tasalla. Virret ovat silti hänelle tärkeitä. KOTIMAA | 12.7.2018 14. – Virret ovat tärkeämpiä kuin puheet, Niemi lisäsi. Saa olla silleen kuin on, Sari Niemi totesi. kesäjuhlat pelottavat ja kertovat enemmän sydämen kovuudesta kuin armosta. – Tänne tulee ilman odotuksia. Vasta lauantai-iltana muiden menojen takia juhlille ehtinyt professori Tapio Lampinenkin tuumi epäkörttiläisyytensä paljastuvan siinä, ettei hän osaa aloittaa Siionin virsiä. Rakkauden nimissä on tehty tuhoa, Kuusinen nuhteli körttiyleisöä. Vastikään professorin arvonimen presidentiltä saanut Lampinen on yleensä osallistunut juhlilla talkootöihin. Aloittelija ei ihan ehtinyt selata kirjaansa tahdissa. – Laulutapakin on mietiskelyä, Lampinen sanoi. Moottoripyörällä tullut vieras oli saanut ystävällisen opastuksen ja päästetty sisätiloihin vaihtamaan vaatteet. Tällä kertaa se sijaitsi suuren puun alla. – Joku sanoo, ettei kestä semmoista synkkyyttä, mutta tilanteessa, jossa ihminen joten” Emme me edusta täällä uskon ja rakkauden valioita. – Siitä pääsi heti tunnelmaan, Sirpa Huhtakallio kommentoi. – Se tuntuu oudolta, että ei ole screeniä eikä puhujaa näe. – Siksi tänne tullaan, Huhtakallio tuumi. – Ilmapiiri on rauhallinen ja suvaitseva. Paikalle oli helppo tulla, ja sää suosi juhlia. Hän on käynyt juhlilla vuodesta 1981 alkaen miltei joka vuosi. Penkiltä tauon aikaan tavoitetut ystävykset Kaija-Leena Väisänen Oulusta sekä Sari Niemi ja Sirpa Huhtakallio Haapajärveltä kertoivat käyneensä juhlilla vuosittain. Parasta juhlilla on ystävien näkeminen avaran taivaan alla. – Vanhana ollaan körttejä, hän naurahti tunnustaen myös, että varsinaisesti hän kokee hengelliseksi kodikseen ihan tavallisen kotikirkon messun. Olisi helpompi seurata puhetta, jos näkisi, Junnila ihmetteli körttien käytäntöä. – Jouko Kuusinen Ystävykset Kaija-Leena Väisänen, Sari Niemi ja Sirpa Huhtakallio viihtyivät avaran taivaan alla. Lampinen kertoi nuorena kuuluneensa viidenteen herätysliikkeeseen. – Elämä on niin hektistä, että kun ohjelma on niin tylsä kuin olla voi, kovilla penkeillä istutaan, seurustellaan, se on minulle sellainen vastakulttuurinen ilmiö, rauhoittumisen ja mietiskelyn homma. Emme me edusta täällä uskon ja rakkauden valioita. Ensimmäistä kertaa Herättäjäjuhlille tulleella Aki Junnilalla puolestaan riitti ihmeteltävää jo parkkipaikalta. Olemme ottaneet mestarin paikan ja repineet Kristuksen ruumiin. Helluntaikonferenssissa vuosittain käyvä Junnila kertoo tottuneensa tylympään vastaanottoon. – Siksi huudamme avuksi Herraa, että hän olisi läsnä elämässämme ja opettamassa hänen mielensä mukaisuutta
Omalla tiedolla ja uskolla on rajat, joiden ylittämiseen ei ole voimia ja kykyä. (kirjailija Tuulia Matilainen) Sukupolvet ennen meitä ovat tehneet valintojaan niissä olosuhteissa ja niillä edellytyksillä, mitkä on annettu. ”Armahda minua”, kertoo ikävästä ja siitä, että ikävöinnin kohde on jo pyynnössä, ikävässä ja kaipauksessa itse läsnä. Herännäisyyden suuria haasteita on kuitenkin – kuten kaikkien herätysliikkeiden – se, että uutta väkeä pitäisi löytää toimintaan mukaan. Vanhempi polvi on pitkään sitoutunutta. Jos on ollut iso lahjoitus, plussaa on voinut olla se 200 000 euroa. Tämänvuotiset Herättäjäjuhlat onnistuivat väkimäärältään yli odotusten. Yhdistyksen suurin tulonlähde ovat edelleen seurakolehdit. Ajat ovat muuttuneet, ja Juntunen miettii, miten toimintaa pitäisi organisoida niin, että nuoremmatkin kokisivat sen mielekkääksi. Tottuneen veisaajan ongelmana on oppia ensin vanhasta pois. Niitä viilattiin kielellisesti ja uudistettiin sisällöllisesti toivoen, että tuleva veisaava polvi kokisi virret omikseen. – Nuorempi polvi lähtee mukaan pistemäisiin juttuihin, tapahtumiin. – Meillä vuosittaiset tulokset vaihtelevat. Minulla oli niin monenkirjava elämäntyö, että arvonimellä oli hyvin monenlaisia puoltajia. Olen tuntenut sen alla voimattomuutta. Odottamalla, vain odottamalla on lopulta vesilähde luvassa janoiselle. Viime vuoden tulos oli kuitenkin reilut 135 000 euroa ylijäämäinen. Yhden ihmisen elämä on osin hänen omia valintojaan, osan elämä valitsee ihan itse lupaa kysymättä. (Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Rantala) ”Ikävöi!” Aloin kuulla sen käskynä. Siihen Juntunen oli itsekin törmännyt. Nyt saamastaan professorin arvosta hän on ilahtunut. Herättäjäjuhlien merkitys siinä on korvaamaton. – Paikallisosastoja on 128, ja niihin toivotaan uusia vastuunkantajia. Entä jos ei sitäkään osaa. Suurin alijäämä on ollut miinus 200 000 euroa. Siitä huolimatta voi nöyrästi toivoa jotain meitä kaikkea suurempaa. KOTIMAA | 12.7.2018 15. Professori Tapio Lampinen ei tällä kertaa ehtinyt talkootöihin. – Nyt ei voi ulkomuistista veisata. – Seuraava vaihe on toimia niin, että virret löytäisivät veisaajia. |K uv a: G un D am én Hengellinen kuukausilehti tarjosi suojaa auringonpaahteelta. Heikki Untamala oli yksi niistä monista, jotka tulivat juhlille koirat mukanaan. (sairaalasielunhoitaja Hanna Hella-Aro) On helpottavaa sanoa olevansa körtti, herännyt omaan vajavaisuuteensa. Paljon on tullut positiivista palautetta. Tehtäviä vapaaehtoistyössä on paljon, mutta miten saada ihmisiä mukaan, Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen pohti Kotimaalle Kalevan kirkon aulassa. Hyvin ne on otettu vastaan. Herättäjäjuhlilla sanottua Jumala voi riisua ihmisen niin, ettei hänellä ole esitellä hyvää elämää eikä minkäänlaista uskoa, joka täyttäisi mittaa. Lisänsä tulokseen toivat testamentit. (pelinkehittäjä Juhana Mäntymaa) kin kokee epäonnistuneensa, herännäisyyden sanoma on lohduttava. Siitä kiitos kuului Nilsiän hyvin onnistuneille Herättäjäjuhlille ja uudelle Siionin virret -kirjalle, joka tuli myyntiin viime vuonna. – Kyllä se monessa mielessä tuntuu hyvältä, varsinkin kun yleensä palkitaan siitä, että toimitaan yhdellä alalla. Herännäisyyden muodostama yhteisöllisyys on väljää. Lampinen on yhteiskunnallinen vaikuttaja, teologian tohtori, sosiologi ja sosiaalidemokraatti. Tulevaisuuden toivon Juntunen näkee nyt uudistetuissa Siionin virsissä
L auantaiaamuna Ryttylän kartanomaisemassa heinäsirkkojen siritys kuuluu vielä selvästi. KOTIMAA | 12.7.2018 16. Kansanlähetyksessä Kumpulainen kertoo arvostavansa ”fiksua raamattuopetusta”. Kaikkiaan juhlille osallistuu viikonlopun aikana runsaat 10 000 ihmistä. Lauantaina aamupäivällä Leif Nummela sekä Länsi-Japanin luterilaisen kirkon johtaja Rei Nagata opettavat Kylväjä-vertauksesta suuressa pääteltassa. Matteus, Pasi ja Anne Syrjälä tulivat Kansanlähetyspäiville Seinäjoelta. Hän opiskeli viime lukuvuoden Kansanlähetysopiston Raamattu-linjalla ja työskentelee nyt kesälinjan nuorten tiimissä. Hän kiittää myös muita Japanin-lähettejä sekä Suomessa työtä tukeneita. Kansanlähetyspäiviä vietettiin viikonloppuna Ryttylässä Kansanlähetysopistolla jo kolmatta kertaa. Sansan seniorityöntekijäksi esittäytyvä David Ezzine on syntynyt Marokossa, mutta tehnyt elämäntyönsä Ranskassa radioja televisiolähetyksessä vaimonsa Marja-Liisa Ezzinen kanssa. Leikkikentällä aikaansa viettävät Anne ja Pasi Syrjälä ovat tulleet Seinäjoelta. Kumpulainen ei ole tullut juhlille kaukaa. Raamattuopetusta on Kansanlähetyspäivillä tarjolla runsaasti. Helluntaiseurakuntaan kuuluvat Syrjälät eivät ole aivan varmoja, ovatko he osallistuneet Kansanlähetyspäiville kerran aikaisemminkin, mutta monille muille kesäjuhlille kyllä. Etupenkissä David Ezzine simultaanitulkkaa lavan tapahtumia arabiaksi. Yksi heistä on Mustafa Al Khafaji, 29. –Anne Syrjälä David Ezzine tulkkasi päälavan puheita arabiaksi. Lahdesta kotoisin oleva Kumpulainen on kasvanut esikoislestadiolaisessa kodissa, mutta käynyt paikallisseurakunnan rippikoulun ja osallistunut myöhemmin viidesläisten järjestöjen nuortentoimintaan. Se on vakiintunut Kansanlähetyspäivien osanottajamääräksi. Lauantai on Kansanlähetyspäivien ruuhkaisin päivä. – Me kaikki saimme oppia tuntemaan Jumalan rakkautta hänen kauttaan, Nagata sanoo. Silloin Ryttylän nurmikkoa tallaa noin 8 000 kävijää. Lavan vieressä jaetaan kuulokkeita, joista puheita voi kuunnella myös farsiksi. – Haluan tutustua kristittyihin, Al Khafaji kertoo. Hän juoksee pomppulinnasta hiekkalaatikolle ja sitten kohti liukumäkeä eikä ehdi juttelemaan toimittajan kanssa. Vanhassa navetassa rukousaamiaisella aamuvirkut juhlavieraat hörppivät kahvia pahvisista kertakäyttömukeista ja rapistelevat auki muoviin pakattuja voileipiään. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun Kansanlähetys lähetti ensimmäiset lähettinsä juuri Japaniin, Etiopiaan ja Keski-Aasiaan. – Ehkä paperilla, väittää Marja-Liisa, mutta David korjaa: – Sydämessäkin. Suomeen Ezzinet palasivat kaksi vuotta sitten opettamaan kristinuskoa turvapaikanhakijoille. Pienen lapsen vanhemmille kesäjuhlat ovat lisäksi harvinainen Erilaisten koti Kansanlähetyspäivillä monen osallistujan hengelliset juuret ovat liikkeen ulkopuolella. Kansanlähetysopistolla maahanmuuttajatyöstä vastaavan Juhani Mäkilän mukaan juhlille osallistuu satakunta tulkkausta tarvitsevaa vierasta. Hän tuli Suomeen Irakin Bagdadista kolme vuotta sitten ja kääntyi täällä kristityksi. Kansanlähetys tekee lähetystyötä myös kotimaassa. – Katsoimme missä tänä kesänä on hengellisiä kesäjuhlia ja sitten katsoimme, mitä muuta nähtävää lähellä olisi, Pasi Syrjälä kertoo. Aamuaurinko tulvii sisään lautojen välistä, kun Saara Kumpulainen, 21, puhuu muutoksesta. ” Emme tee aitaa seurakuntien välille. Kuten moni muukin täällä, Kumpulainen ei ole syntynyt Kansanlähetykseen. Perheen isommat lapset ovat toisaalla varhaisnuorten leirillä, mutta mukana on Matteus, 3. Valtaosa juhlien osallistujista on ylittänyt keski-iän, mutta kesäjuhlat seassa näkyy paljon myös lapsiperheitä. Al Khafaji on tullut juhlille David Ezzinen kutsusta. – Raamattua pidetään arvossa, ja myös sen tutkimiseen rohkaistaan. – Emme tee aitaa seurakuntien välille, Anne Syrjälä sanoo. Myös tulevina vuosina juhlat järjestetään omilla tiluksilla. Kansanlähetyspäivät ovat hänelle ensimmäiset kristilliset kesäjuhlat. Alun perin David Ezzinen toi Suomeen Marja-Liisa, joka on nykyään Davidin esimies. Nagata muistaa oman puheenvuoronsa alussa kesäkuussa yllättäen menehtynyttä Seppo Vänskää, joka työskenteli Japanissa Kansanlähetyksen lähettinä kaikkiaan parikymmentä vuotta. Saara Kumpulainen arvostaa Kansanlähetyksessä fiksua raamattuopetusta. Kaikkiaan maailmalla työskentelee 64 Kansanlähetyksen lähettiä. – Esikoislestadiolaisuus oli hyvä paikka kasvaa, mutta löysin kotiseurakuntani muualta, hän sanoo. Kesäjuhlissa Syrjälöille tärkeää on hengellinen sanoma, ystävien tapaaminen ja mahdollisuus nauttia kesästä. Pääteltan vasemmassa reunassa istuu miehiä, joista monilla on korvassaan musta nappi. Nykyään tärkeitä työalueita ovat lisäksi islamilainen maailma, Venäjä ja Viro
Vaikka tappiota tuli enemmän kuin edellisellä tilikaudella, yksityisiä lahjoituksia Kansanlähetys sai aiempaa enemmän. Vuosikertomuksen talousosassa kerrotaan, että liike on selvinnyt jälleen yhdestä vuodesta ”Jumalan armon varassa”. Maassamme on paljon jumalanpalveluksia, joissa toimitaan kirkon vanhan virkakäsityksen mukaisesti. – Emme ole koonneet aarteita maan päälle, vaan olemme laittaneet rahat työhön, Tuovinen sanoo. Silti hän kannustaa pysymään kirkossa ja vaikuttamaan syksyn seurakuntavaaleissa. Hän aloittaa toteamalla, että Kansanlähetykseen mahtuu monenlaisia näkemyksiä muun muassa suhteessa kirkkoon, naisten pappeuteen ja karismaattisuuteen. tilaisuus osallistua hengelliseen tapahtumaan yhdessä. | Kuvat: Jukka Granström KOTIMAA | 12.7.2018 17. Tuija PyhäranTa ” Maassamme on paljon jumalanpalveluksia, joissa toimitaan kirkon vanhan virkakäsityksen mukaisesti. Eivät ne lopu. Erimielisyydet kirkon kanssa nousevat talouden ohella yhdeksi linjapuheen pääteemaksi. ”Aamen!” huudahtavat jotkut penkissä. Pääteltan takaosassa siihen voi osallistua korttimaksulla, ja teltan takana on piste, jossa kannustetaan tekemään testamenttilahjoitus. Yksi puheen pääteemoista on heikko taloustilanne. Eivät ne lopu. Tuovisen mukaan vaalien ”ehkä tärkein” teema on avioliitto, johon liikkeellä on selvä kanta: – Lähtekää ehdokkaiksi omissa seurakunnissanne sellaisille listoille, joissa miehen ja naisen avioliittoa arvostetaan. Myös kotimaan työntekijöiden tueksi on perustettu tukirenkaita. Kansanlähetyspäivilläkin kolehti kerätään moneen kertaan. Yhdistyksen viime vuoden tilinpäätös oli 50 000 euroa alijäämäinen. –Mika Tuovinen Kansanlähetyspäivien pääteltta täyttyi ääriään myöten, kun lähetysjohtaja Mika Tuovinen piti linjapuheen lauantaina. Kaiuttimien kautta pääteltan puheet kuuluvat leikkikentälläkin. Toiminnan aiheuttamia 450 000 euron tappioita on paikattu muun muassa testamenttilahjoituksilla. Liikkeessä ollaan pettyneitä arkkipiispa Tapio Luoman päätökseen lopettaa miespappien järjestämät ehtoolliset Maata näkyvissä -festivaaleilta. – Pidän päätöstä huonona. Mika Tuovisen mukaan eripuraa aiheuttavat avioliitto, Raamatun asema ja ehtoollinen. Iltapäivällä pääteltta täyttyy äärimmilleen, kun lähetysjohtaja Mika Tuovinen pitää linjapuheensa. Käyttäkää äänioikeuttanne! Tuovinen sanoo ja saa aplodit yleisöltä. Kysymys on siitä, onko niille ja niissä käyvillä tilaa kirkossa vai ajautuvatko ne ja he kirkon ulkopuolelle, Tuovinen sanoo
Toisessa kirjeessä esitettiin toive kotiin pääsystä: ”Että ehtisin sinne ennen kuin vauva syntyy”. Laura Malmivaaran esittämä Jäähyväiset aseille oli illan vahvimpia tulkintoja. Täällä oli eilen ankara taistelu”, yksi kirjeistä alkoi. Jaakko Löytyn esittämä Palkkasoturi oli koskettava: ”Hän sodan vuoksi itsensä ja kaiken tuhoaa, hän luulee siten sodat katoaa. Työväenlauluja ja virsiä yhdistää se, että molemmissa käytetään paljon taistelu-sanaa. Tämä syvää vertauskuvallisuutta täynnä ollut esitys jäi ainakin mieleen. gospel-muusikko Jaakko Löytty ja näyttelijä Eriikka Väliahde. Mari Teinilä | konsertti | Virret ja työväenlaulut mahtuivat hyvin samaan konserttiin Tampereen tuomiokirkossa. | Kuva: Mari Teinilä kulttuuri ” Tämä virsi liikkuu työväenlaulun ja virren välimaastossa huutaen ja vaatien oikeutta köyhille. Jaakko Löytty muistutti alkupuheessaan, että sisällissodan aikana Tampereen tuomiokirkosta haettiin taisteluilta suojaa. M onenlaista on kuultu Tampereen tuomiokirkossa sen 111 vuoden historian aikana. Vähän yli tunnin kestäneeseen hienoon konserttiin outouden tuntua toi se, että yleisön piti kuunnella niitä lauluja ja virsiä, joita on tottunut laulamaan tai veisaamaan mukana. Sanat lupaavat, että ”Viha loppuu sydän kerrallaan”. Taistelu on ankaraa, mutta voitokasta, jo tässä elämässä tavoitteeseen vievää, virsissä tulevaan elämään tähtäävää. Hän on katolinen, ateisti, juutalainenkin, ja protestantti on hän myös.” Työväenlaulua enemmän Palkkasoturi on rauhanlaulu. Vahva tulkinta oli myös näyttelijä Eriikka Väliahteen esittämä Sadan vuoden päästä, jonka on säveltänyt Eeva Kontu ja sanoittanut Heikki Salo. Illan viimeisessä virressä Mua siipeis suojaan kätke yleisö veisasi mukana. Konserttiyleisö istui Hugo Simbergin seinille maalaamien suojaavien siipien alla. Laulu tuli 1970-luvulla tunnetuksi Liisa Tavin esittämänä. Tanssiesityksessä Tuomo Juntunen käveli paljain jaloin alttarikaiteella. On menetys, että se poistettiin virsikirjasta vuoden 1986 uudistuksessa. Musiikin lisäksi konsertissa luettiin otteita vuonna 1918 kirjoitetuista kirjeistä sekä nähtiin yksi tanssillinen tulkinta. Herättäjäjuhliin liittynyt konsertti esitettiin viime viikon tiistaina ja lauantaina. Ääneen luettuja lainauksia kirjeistä oli niin vähän, että niitä olisi toivonut enemmän, tai sitten ne olisi voinut jättää kokonaan pois. Onneksi se on otettu uudistuneisiin Siionin virsiin, Pekka Kivekkään modernisoimin väkivahvoin sanoin. Hector levytti sen ensimmäisen kerran jo 53 vuotta sitten. Virsi On vääryydellä valta poikkeaa sanoituksiltaan muista virsistä. ”Rakkaat kotolaiset. Kirkossa kuultiin muun muassa virret Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on (310) sekä Minä vaivainen, vain mato matkamies maan (622). Laulu on Tampereen työväenteatterissa tänä keväänä esitetystä musikaalista Tytöt 1918. Suojaavat siivet -konsertti toi jälleen uuden kulman siellä esitettyyn musiikkiin. Orkesteria johti teatterikapellimestari, pianisti Joonas Mikkilä, joka oli tehnyt myös sovitukset. Tiettävästi ensimmäistä kertaa nämä genret oli yhdistetty samaan konserttiin. Konsertin ohjelmisto koostui työväenlauluista sekä virsistä. KOTIMAA | 12.7.2018 18. Esiintyjinä olivat muusikko, näyttelijä Heikki Hela, tanssija, muusikko Tuomas Juntunen, näyttelijä Laura Malmivaara, Yhteinen taistelu Suojaavien siipien alla Heikki Hela (vas.), laura Malmivaara, Tuomas Juntunen, eriikka Väliahde ja Jaakko löytty. Tämä kanadalaisen Buffy Sainte-Marien tekemä laulu levisi 1960-luvulla nopeasti läntiseen maailmaan. Työväenlauluista kuultiin muun muassa Veli, sisko sekä Yhteisrintama. Virsi ja työväenlaulu muuttavat sisältöään, kun vain kuuntelee niiden esittämistä. Tämä virsi liikkuu työväenlaulun ja virren välimaastossa huutaen ja vaatien oikeutta köyhille
Dokumentti ruuasta ja sen tulevaisuudesta. Miksi näin ei käynyt, siitä kirja kertoo. Kotikasvatus Bergmaneilla oli ankaran uskonnollinen. TV1 Ma 16.7. Kiinnostavan lisän tuovat pohdinnat siitä, miltä Suomen lippu näyttäisi, jos maailman ja Suomen tapahtumat olisivat kulkeneet hiukankin eri teitä. Kirjoittaja piirtää kaaren sotaja kauppalippujen historiasta yhteyttä luovaan kansallisen symbolin käyttöön. Pastori, tutkija Jarkko Vikman. Hänen isänsä Erik Bergman palveli merkittävissä viroissa ja sai lopulta ”kuninkaan kappalaisen” arvonimen. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Sen voi isoisän näkökulmasta todistaa nähtyään nousevan polven lippujen piirustusinnon jo ennen lukutaidon kehittymistä. Vaikka kaikkiin kirjoittajan tulkintoihin ei yhtyisikään, saa Kiljusen kyydissä huikean kuvan meille tärkeästä historiasta. Kirja on hyvä lahjaidea vielä satavuotisjuhlan päätyttyäkin, ja siitä löytyy myös vinkkejä lippunäyttelyn kävijöille. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Tunnetusti lipun historia alkaa usein sodista ja kaupankäynnistä, niin myös Suomessa. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | juhlat | Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä juttu tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Mielenkiintoinen on kertomus pohjoismaisen ristilipun perinteen juontumisesta tanskalaisten 1200-luvun retkiltä. Ruotsin tunnetuimman elokuvaohjaajan satavuotisjuhlaa vietetään hänen omassa kodissaan Fårön saarella. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –2 9 16 Körtit koolla Tampereella Kalle Pihlaja viihtyi herättäjäjuhlilla isänsä Matin harteilla 12 Vesistöhautaus kiinnostaa nyt yhä useampaa Kansanlähetyspäiviä vietettiin omilla tiluksilla |Y LE ku va pa lv el u Kimmo Kiljunen: Leijonasta siniristiin. (U) TV1 To 19.7. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). klo 15.05 Pisara. klo 15.05 Pisara. JouKo JääsKeläinen TV1 la 14.7. TV1 To 26.7. Mainitse lehden numero. Bergman oli papin poika. Jo lapsena hän tottui tarkkailemaan hyvin uskonnollisten vanhempiensa mielenliikkeitä ja keskinäisiä jännitteitä. heinäkuuta 1918 ja kuoli 89-vuotiaana vuonna 2007. 237 sivua. Nykyään Suomen lipussa päähuomio voisi olla leijonassa ja sen värit saattaisivat olla punainen ja keltainen. Valtiotieteiden dosentti ja lippujen historiaan laajasti paneutunut vantaalainen Kimmo Kiljunen on yhdessä Haminan Lippumaailman, Suomalaisuuden Liiton ja Etelä-Karjalan museon kanssa julkaissut jokaiselle Suomen historiasta kiinnostuneelle tärkeän kirjan kansallisen tunnuksemme historiasta. Se jätti Ingmar Bergmaniin trauman, jota hän työsti monissa töissään kuten Fannyssa ja Alexanderissa (1982) sekä elokuvassaan Kuin kuvastimessa (1961), joka on kuvattu Fårössa. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Laulaja, näyttelijä Kai Hyttinen. Bergman oli ohjaaja ja käsikirjoittaja, joka sukelsi elokuvissaan syvälle ihmismieleen. Paikalla ovat vieraina ohjaajat Ang Lee ja John Waters sekä näyttelijät Elin Klinga, Julia Dufvenius ja Sinkkuelämää-sarjasta tuttu Kim Cattrall, joka on esittänyt Yhdysvaltain presidenttiä ruotsalaisessa sarjassa Modus ja kertoo ihailleensa aina Bergmania. FreiJa Özcan Onnea Ingmar Bergman, Yle Teema & Fem sunnuntaina 15.7. Tämän seurauksena veden hinta karkasi pilviin. klo 19.00 Historia: Vietnamin sota valokuvissa. Miksi katolisen kirkon suojissa tehtyjä seksuaalirikoksia ei saada loppumaan. Ristilipun perinteeseen liittyminen oli Suomelle helpompaa kuin värien valinta. klo 18.30 Onnea Ingmar Bergman KOTIMAA | 12.7.2018 19. Oman osuutensa saavat lippujen ääressä pidetyt puheet ja lippulaulut sekä nyttemmin tutuksi tullut EU:n lippu. Suomen liput ja historia. klo 22.05 Ulkolinja: Katolisen kirkon suojissa. klo 20.00 Food Evolution. Bergman syntyi 14. Moni eurooppalainen kaupunki yksityisti markkinahuumassa vesilaitoksensa. Paavi Franciscus lupasi puuttua pedofiliaepäilyihin kovalla kädellä. Philip Jones Griffithsin valokuvat Vietnamin sodasta toivat maailman tietoisuuteen sodan inhimilliset kärsimykset. klo 22.05 Ulkolinja: Viimeiseen vesipisaraan. TV2 Ke 25.7. 4 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 3. Yle Teema & Fem juhlistaa elokuvaohjaaja Ingmar Bergmanin juhlavuotta nyt viikonlopusta alkaen kokon syksyn ja talven. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Kuvassa piispa Domenico Sigalini. Lupauksesta on kulunut vuosia, mutta uusia tapauksia tulee ilmi yhä. Reunamerkintänä voi todeta, että suomalaisille läheisen Ruotsin ”tre kronorin” tausta ei ole vain Euroopassa vaan ilmeisesti aivan konkreettisesti Kölnin kautta kertomuksessa itämaan kolmesta viisaasta miehestä. Lipulla on väreineen ja kuvioineen paljon sanoja suurempi valta. TV1 la 21.7. Into Kustannus 2018. Onko vesi perusoikeus vai kauppatavaraa. Kirja käy ansiokkaasti läpi sekä Suomen lipun historian pitkän taustan ennen itsenäisyyttä että itsenäisen Suomen lipun keskeiset vaiheet
Juuri ennen joulua vuonna 1970 hän lensi Englantiin au pairiksi. Riitta Kuusen emäntä Englannista kirjoitti suositukseensa: ”Toivottavasti hänen toiveensa tulla papiksi toteutuisi jonakin päivänä.” Toteutuihan se, tosin vasta vuonna 1998. TeksTi | emilia karhu – kuvaT | jani laukkanen » KOTIMAA | 12.7.2018 20. Nuorta Kuusta kiehtoi, kuinka virret ja puheet liittyivät toisiinsa ja syntyi yhtenäinen tarinan kaari. Hän asui tätinsä luona ja kävi kotona joka toinen viikonloppu. Minusta piti tulla sairaalateologi ja tein harjoitteluni viisaan Irja Kilpeläisen ohjauksessa. Ennen pappisvihkimystä ja työuraa Kirkkohallituksessa edessä oli kuitenkin parikymmentä vuotta kanttorin rouvana ja uskonnonopettajana Mikkelissä. Hän ei aio jäädä ensin lomalle ja sitten eläkkeelle vaan viettää elokuussa työpaikallaan Kirkkohallituksessa vielä viimeisenkin työpäivänsä, rakkaiden työtovereiden ja yhteistyökumppaneiden keskellä. 1950–60-luvuilla seurapuheet eivät olleet vielä ennalta kirjoitettuja. Riitta Kuusi syntyi 1950-luvun alkupuolella kuusilapsisen perheen nuorimmaksi tyttäreksi pohjalaiseen maalaistaloon. Tulkkaus sujui lopulta hyvin. Riitta Kuusen varhaisimmat musiikilliset muistot liittyvät Siionin virsiin. Silti ajattelen, että minä en ole koskaan valinnut töitäni. haastattelu ” Jos ihminen ei ymmärrä puhuttua, kirjoitettua tai viitottua kieltä, hänelle pitää viestiä lunastuksesta kosketuksen ja hoivan kielellä. – Merkityksellisin työvuosien oivallukseni on, että tämä meidän kirkon evankeliumi on niin tärkeä, että se pitää yhä uudelleen sanoittaa uusilla tavoilla ja yhdessä uusien ihmisten kanssa, Kuusi sanoo. Eloisat silmät säteilevät ja kädet elehtivät, kun hän kertoo, mistä kaikki alkoi, ja summaa pala palata elämäänsä ja työhistoriaansa. Hän hymyilee lämpimästi ja katsoo intensiivisesti kohti. Päästyään ylioppilaaksi Riitta Kuusi teki muutaman kuukauden töitä ja keräsi matkarahaa. Vapaa-ajan ongelmia ei ollut, ja kesälomilla kotitilalla riitti töitä. Tajusin, miten paljon ja mihin kaikkeen perheiden aikuisten vointi vaikuttaa. Täti edusti herännäisyyden tapakulttuurin tiukempaa linjaa. Sain myös syventävää lisäymmärrystä jumalanpalveluskokemuksiini. Kaikilla perheillä ei todellakaan mene yhtä Ihminen ensin! Olen antanut sieluni ja ruumiini tälle mielenkiintoiselle työlle, sanoo pian eläkkeelle jäävä Kirkkohallituksen viittomakielen, selkokielen ja saavutettavuuden asiantuntija, rovasti Riitta Kuusi. Työt ovat valinneet minut. Samalla vahvistui kutsumus papin työhön. Uskonnon ja psykologian tuntiopettajan työt yläkoulussa sopivat Kuuselle hyvin. Tuohon aikaan kyse ei ollut joka tytön ratkaisusta. Riitta avioitui kanttori Matti-Veikko Kuusen kanssa vuonna 1974. Oppikoulun Kuusi kävi Kiuruvedellä. Päivällä aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja haihduttaa pellosta aamukasteen. Ymmärsin, että toisella aikuisella perheessämme on pakko olla säännöllinen työ. Valitsin teologian enkä ole katunut. – Yhdessä syntyy aina jotakin enemmän kuin saman joukon tehdessä yksin töitään työpöytiensä ääressä. Onneksi opin kotona avarampaan herännäisyyteen. Tila sijaitsi Pohjanmaan ja Savon rajamailla Pyhäjärvellä. Herännäiskodissa järjestettiin seuroja ja veisattiin säestyksettömiä virsiä yhteisen hengityksen luonnollisessa rytmissä. K aikesta näkee, että Riitta Kuusi on säilyttänyt intohimon työhönsä. – Siihen aikaan oli aivan hullua haaveilla suomalaisena naisena pappeudesta. Kaikkien kanssa voi keskustella ja jokaisesta ihmisestä kannattaa olla kiinnostunut. Evankeliumin uudelleen sanoittamista Riitta Kuusi on saanut tehdä niin viittomakielisen kirkkokäsikirjan, selkokielen ja selkokuvien kuin kirkon saavutettavuusohjelmankin parissa. Kotimaatila oli kaukana kirkolta, mutta Kiuruvesi-viikonloppuina jumalanpalvelukset tulivat tutuiksi. Kirkkoon mennessä yllä ei esimerkiksi sopinut olla mitään punaista. Kuusi oppi lypsämään lehmät ja ajamaan traktoria. Kolmesta pojasta ensimmäinen syntyi vuonna 1975. Iltapalapöydässä huteralle englannille oli käyttöä. Punnitsin hetken, hakeako au pair -vuoden jälkeen opiskelemaan psykologiaa vai teologiaa. – Olin kyllä aika katkera, kun hän ei antanut minun pukea siskoni neulomaa kaunista punaista villapipoa päähän kirkkomatkalle. Kaikki tarvitsevat saivat aina ruokaa tai yösijan. Englannista hän hoiti 4-vuotiasta lasta ja kävi englannintunneilla. – Oli niin kiinnostavaa kuulla, miten Raamattu on syntynyt. – Mies oli töissä lähes kaikki viikonloput ja usein myös arki-iltaisin. Maalaistalossa ei käännytetty ketään ovelta. Kun Riitta Kuusi tapasi kylätiellä liftausreissulla olleen yöpaikkaa etsivän japanilaispojan, hän kutsui pojan kotiinsa. Teologiksi Riitta valmistui joulukuussa 1976. – Yläkouluikäiset nuoret ovat hyvä peili sille, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Seuraava puhuja jatkoi aina siitä, mihin edellinen jäi. Opiskeluaikoina Kuusi ahmi erityisesti eksegetiikkaan, etiikkaan ja sielunhoitoon liittyvää tietoa ja kirjallisuutta. Puhujien joukossa kuultiin toisinaan myös kuuluisaa maallikkosaarnaajaa Aku Rätyä. – Sisäistin kotona ajatuksen siitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. – Yhä vielä syvin mielenmaisemani on kypsyvä syksyinen viljapelto, joka tuoksuu niin hyvältä. Pariskunnalla on nyt takana jo yli 40 yhteistä avioliittovuotta. Opinnot eivät haastaneet hänen uskoaan, vaan hän koki ne äärimmäisen mielenkiintoisiksi