8 6 N:o 23 | 12. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –2 4 Pitääkö ottaa kantaa vai vaieta. kesäkuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 5. Rajanveto politiikan ja puoluepolitiikan välillä on kirkolle hankalaa 14 Iloa messuun pääsemisestä Helsingissä ja Luumäellä Arkkipiispa Leo vastaa kirkkonsa sisältä nousevaan arvosteluun
Myös karhut voivat olla ongelma, jos ne oppivat käymään mehiläistarhoilla. Futiksesta ilmiönä kannattaa olla kiinnostunut, vaikka itse peli ei kiinnostaisikaan. Mehiläistarhaus on meille nykyisin päätyö. Omassa pihassa voi jättää leikkaamatta osan nurmikosta. Toinen sarja, Apache, puolestaan kertoo draaman keinoin huippujalkapalloilija Carlos Tevezin elämästä. Myös mehiläistarhojen tärkein tuote on pölytystyö. – Pölyttäjiä tarvitaan ruuan tuotantoon. Ongelmia aiheuttavat muutamat yksilöt. Marjanja omenanviljelijät voivat myös vuokrata mehiläistarhoilta pesiä pölytyskäyttöön. – Meillä oli kiinnostus luontoon. Minkälaiset asiat mehiläisiä Suomessa uhkaavat. aluksi | viikon henkilö | Vuoden mehiläistarhaajat 2020 Jorma Sahinaho ja Tiina Ahonen-Sahinaho huolehtivat pölyttäjien selviytymisestä Saarijärvellä. Olen viime aikoina katsonut Netflixistä kahta argentiinalaista sarjaa, jotka liittyvät jalkapaloon. Parveilun estämiseksi annamme mehiläisille lisää pesälaatikoita, jotta ne rakentaisivat uutta kakustoa. Ilman niitä ruokavaliomme olisi hyvin yksipuolinen. Tässä lehdessä sivulla 19 esitellään jalkapallosta kertova kirja. 2 Mikä mehiläistarhoilla on nyt ajankohtaista. 2 KOTIMAA | 12.6.2020. En harrasta jalkapalloa, enkä ole koskaan pelannut sitä paitsi muinoin koulussa. Moni suhtautuu pelien kuninkaaseen paljon intohimoisemmin. Lopputulosta tärkeämpi on aina hyvä peli. Sen lisäksi opetamme mehiläistarhausta Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistossa. OLLI SEPPÄLÄ Julkaisupäällikkö seuraa jalkapalloa, mutta etäältä. Huonomaineisesta korttelista kotoisin oleva Tevez menestyy, mutta hänen yhtä lahjakas pelikaverinsa tuhoutuu rikollisen ympäristön vuoksi. TUIJA PYHÄRANTA ”Hunajasatoon verrattuna pölytystyön arvo on kymmenkertainen” Jorma Sahinaho ja Tiina Ahonen-Sahinaho ryhtyivät tarhaamaan mehiläisiä 35 vuotta sitten. – Mehiläisten määrä kasvaa kovaa vauhtia, ja pian alkaa parveiluaika. Toinen, Puerta 7 (Portti 7) kuvaa rikollista fanikulttuuria jalkapalloseuran liepeillä. Vain kerran olen ollut katsomassa maajoukkuetason palloilua, kun Suomi kohtasi silloisen Länsi-Saksan 1988. 3 Pölyttäjäkato on maailmanlaajuinen ongelma. Se pitää osata hoitaa niin, ettei parveilua tulisi, sillä parvet voivat karata ja päätyä vaikka naapurin savupiippuun. Mutta kyseistä peliä on mukava seurata televisiosta, varsinkin huipputasolla, kun lopputuloksella on väliä. Jos sekaan kylvää vielä ketokasveja, niin se on silmällekin mukava katsoa. Tarua vai totta, mutta ikävän vaikutelman se antaa. – Mehiläisillä on omat sairautensa. Sarja on väkivaltaa vastaan, mutta muutoin hieman kliseemäinen. 4 Miksi mehiläisten selviytyminen on tärkeää. On laskettu, että hunajasatoon verrattuna pölytystyön arvo on kymmenkertainen. Pörriäisille edullinen on perinteinen maalaismaisema, jossa peltojen välissä on niittyjä. Suomi hävisi. Opettavainen tarina. Jalkapallo on elämän ja kuoleman kysymys, suorastaan uskonto. Vastaavasti mikään ei ole masentavampaa kuin maaliton ja innoton junnaus viheriöllä. Saarijärvellä on perinteitä mehiläisten tarhaamisessa ja sitäkin kautta syntyi mielenkiinto. | Kuva: Kristiina Kontoniemi JORMA SAHINAHO Mehiläistarhaaja Opettavainen peli J alkapallon MM-kisat on tältä vuodelta peruttu. En silti suhtaudu intohimoisesti minkään seuran tai maajoukkueen menestykseen. 1 Miten teistä tuli mehiläistarhaajia, Jorma Sahinaho. – Kaikkien pölyttäjien kannalta luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen olisi tärkeää, ettei yhtä ja samaa viljelykasvia olisi kovin laajoilla alueilla
Hänen silmiinsä ei pieni, kirkon ulkopuolella seinässä oleva risti osunut. 12.6. Kannelmäen kirkon betoniristi on oivallus, joka vaatisi lintuperspektiiviä hahmottuakseen seurakuntalaisen silmissä. Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja piispa Teemu Laajasalo ja toimiva johto ovat erimielisiä Lähetysseuran mukanaolosta verotusta koskevassa #430miljoonaa -kampanjassa. Päteekö tämä myös kirkon julistukseen ja elämään. Lähetysseura on aiemminkin osallistunut yhteiskunnalliseen keskusteluun, esimerkiksi kehitysyhteistyömäärärahojen osuuden kasvattamisesta valtion budjetissa. Nykyaika on moniarvoisempi ja monimutkaisempi myös kirkossa. Siitähän siinä juuri on kyse. On vaikea ymmärtää, miten kyseisessä kampanjassa voi olla mukana ottamatta samalla kantaa veropolitiikkaan. Mutta olivatko ne paremmin, on näkökulmakysymys. Kampanjasta voi olla montaa mieltä. Ehkä jotkut asiat olivat, jotkut toiset eivät. 3 KOTIMAA | 12.6.2020. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. ???????. Kyseinen prosenttimäärä on usein puoluesidonnaista. Lähetysseuran hallitus päätti olla irtautumatta kyseisestä kampanjasta. Yksi sellainen asia on lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden heikko saatavuus ja tuki arjessa. OLLI SEPPÄLÄ Kirjoittaja on Kotimaa24:n julkaisupäällikkö. Se on yhtenä painopisteenä Sosiaalija terveysministeriön käynnistämässä Kansallisessa mielenterveysstrategiassa. Vaikka tuntuisi, että ennen oli paremmin (tai hurskaammin), niin siitä huolimatta ihmiset puhuvat yhä uskosta, kirkko tekee työtään ja armoakin löytyy. 1917 MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Samalla se siirtyi istumaan kahdella tuolilla, kun se ilmoitti pitävänsä tärkeänä kampanjan tavoitteita tukea hauraita yhteiskuntia ja lisätä kansainvälistä vero-oikeudenmukaisuutta, mutta ettei Lähetysseura ota kantaa kotimaiseen puoluetai veropolitiikkaan. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Siis, että ennen oppi oli selkeämpää, julistus terävämpää ja taivastie kaidempi, synti syvempää ja armo kirkkaampaa. Nyt kaikki on mennyt jotenkin laimeaksi ja vaikeaksi. Mutta ei syytä huoleen. Työ on pitkäjänteistä, strategia ulottuu vuoteen 2030. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Tämä tuli ilmi viime viikkoisessa Suomen Lähetysseuran hallituksen kokouksessa sekä piispan sen jälkeen antamissa lausunnoissa. Kaivokselan kirkon risti on talonmiehen asunnon ulkoseinässä. Oleellisempaa on siitä seurannut piispallinen linjaus kirkollisen järjestön yhteiskunnallisen kantaaottavuuden rajoista. Tällaiseen menneen ajan näkemiseen kadotettuna kultamaana törmää myös hengellisistä asioista puhuttaessa. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Olisi hyvä, että kirkon johto ottaisi kantaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden nopeaan kehittämiseen. Siitäkin huolimatta, että se saattaa olla joiltain osin olla jonkun puolueen ajama asia. Olivatko asiat ennen näiltä osin parempia, selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä. Jumala ei ole pysäyttänyt aikaa, jotta jossain päin kristikuntaa asiat eivät enää muuttuisi tai kehittyisi. 1970 Kotimaa 12.6.1970. Ne vain näyttäytyvät eri aikoina eri tavoin, niitä myös sanoitetaan eri tavoin. Suomalaisessa yhteiskunnassa on paljon hyvää, mutta yhä löytyy korjattavaa. Piispa Laajasalon linjauksen mukaan normaalitilanteessa toimivassa suomalaisessa yhteiskunnassa kirkon tai Lähetysseuran työn ei pidä olla puoluepoliittisia. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. ?. Minusta tämä jos joku on lohdullista. Näin voi varmasti kokea, ja syystä. Tässä on vain muutamia esimerkkejä uusista kirkoistamme ja kirkkoarkkitehtuurista. Konserttisaliksi luuli japanilainen turisti kirkkoa kierrellessään Tapiolan nähtävyyksiä kuvaamassa. Kun yhteiskunnallinen epäkohta liittyy puoluepolitiikkaan, siitä ei voi seurata, että kirkon tai sitä lähellä olevan järjestön pitää vaieta kyseisestä asiasta. Huolimatta kiihtyvästä muutoksesta, monet uskon ydinasiat pysyvät. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 30.11. Lähetysseura joutui kahden tuolin loukkuun S uomen Lähetysseura on joutunut erikoiseen tilanteeseen. ?. Missä on risti uusissa kirkoissamme. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Temppeliaukion kirkon ristin erottaa päivisin parhaiten siitä, että lapset roikkuvat sen oksanhaaroissa. Asiat olivat ennen toisin
Ensinnäkin kyse on eetoksesta eli eettisistä periaatteista ja arvoista. Vaalit käydään marras-joulukuussa. Leppänen kertoo, että moni on pyytänyt häntä mukaan ja pitkän harkinnan jälkeen hän on lupautunut ehdolle. Kaustisen Evankelisen Opiston kannatusyhdistys ry päätti asiasta vuosikokouksessaan. Raportissa tunnistetaan kolme vahvuutta. ja päättyy 7.9.2020. – Ne ovat toimineet tukiverkostoina ja osallistuneet inhimillisen vuorovaikutuskudoksen rakentamiseen. Kyse on ihmisarvon tunnustamisesta ja kunnioittamisesta sekä keskinäisestä riippuvuudesta kautta yhteiskunnan. Toisekseen kyse on suomalaisen hyvinvointimallin toimivuudesta, joka on onnistunut tehokkaasti estämään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä monia muita maita paremmin. Hyvinvointiyhteiskunta on luottamusyhteiskunta, jossa kansalaistoimijoilla on tärkeä rooli vahvistaa demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia sekä osallisuutta päätöksentekoon”, raportissa todetaan. Raportissa todetaan, että panostuksia on välttämätöntä suunnata sinne, missä pandemia on koetellut hyvinvointia eniten. ” Seurakunnilla on laaja kohtaamispinta suomalaisten arjen kanssa. Mäkisellä on kannustuksen sana seurakunnille koronakriisin jälkihoitoon: tehkää yhteistyötä erillisten pakallisten järjestöjen ja toimijoiden kanssa. Hyvinvointimallin lähtökohtana on koko kansa ja kaikille kuuluvat tulonsiirrot ja palvelut. Mäkisen johtama työryhmä Työryhmä tunnisti hyvinvointiyhteiskunnan murtumakohtia raportti | Suurimman taakan koronakriisistä kantavat ne, jotka ovat jo ennestään heikoilla, emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen johtama työryhmä totesi. Työryhmän raportti ei ole kattava toimenpideohjelma, vaan kuvaus suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksista kohdata kriisi ja toimenpiteistä, joita tarvitaan murtumakohtien korjaamiseksi. Koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne on raportin mukaan vaikuttanut epätasaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja eri ihmisryhmiin. – On hyvä ja tarpeellista sanoa kootusti jotain myös siitä perustasta, jonka varassa hyvinvointiyhteiskuntamme on rakennettu, Kari Mäkinen sanoo Kotimaalle ja lisää, että kyllä raportista konkretiaakin löytyy. Työryhmän olivat asettaneet sosiaalija terveysministeriö ja työja elinkeinoministeriö. uutiset | lyhyesti | | koronan vaikutukset | A rkkipiispa emeritus Kari Mäkisen johtama työryhmä jätti viime viikon keskiviikkona raporttinsa, jossa etsitään toimenpiteitä hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronakriisin jälkihoidossa. Koronakriisi on paljastanut raportin mukaan hyvinvointiyhteiskunnan murtumakohtia. Suurimman taakan kantavat ne, jotka ovat jo ennestään heikoilla. Kaustisen Evankelinen Opisto ja Seurakuntaopisto yhdistyvät Kaustisen Evankelinen Opisto ja Kirkkopalvelut-konserniin kuuluva Seurakuntaopisto yhdistyvät. Uskonnolliset yhteisöt ja seurakunnat liittyvät tähän: ”Kansalaisjärjestöt ja seurakunnat täydentävät hyvinvointipalveluja ja täyttävät niitä hyvinvointipalvelujen aukkopaikkoja, joihin julkinen palvelu ei ulotu. On tärkeää, että viestejä seurakunnista tulee myös päättäjien tietoon ja julkiseen keskusteluun, Mäkinen sanoo. koolla ollut yhtiökokous on valinnut viestintäyritys Tekirissä työskentelevän Riikka Kouhin uutena jäsenenä yhtiön hallitukseen. Riikka Kouhi uutena jäsenenä Kotimaa Oy:n hallitukseen Kotimaa Oy:n 1.6. Turun piispanvaalin ehdokasasettelu alkaa 6.7. Kolmantena vahvuutena on raportin mukaan kansalaisyhteiskunnan keskeinen rooli. Mäkinen kertoo myös havainneensa, että seurakunnat ovat koronakriisin aikana olleet aktiivisia. – Seurakunnilla on laaja kohtaamispinta suomalaisten arjen kanssa. – Integraatiossa Kaustisen Evankelisen Opiston kanssa tavoitteenamme on kirkollisen koulutuksen ja tältä arvopohjalta toimivien oppilaitosten toimintaedellytysten turvaaminen tulevaisuudessa, Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila sanoo tiedotteessa. 4 KOTIMAA | 12.6.2020. Toiminnallinen yhteistyö aloitetaan syksystä 2020 alkaen, ja yhdistyminen toteutuu virallisesti 1.1.2021. Myös Arikan mukaan häntä on kysytty ehdolle useiden seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja pappien toimesta. Näkökulmamme oli ihmisten arjen näkökulma, Kari Mäkinen sanoo. Hallituksessa jatkavat Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattila, konsulttiyrittäjä Anna Niemelä, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen ja Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson. Seurakunnat ovat olleet osa yhteiskunnan sosiaalista tukirakennetta, mutta sen lisäksi niillä on tarjota myös pyhän perspektiivi. – Kirkkoa ei raportissa erikseen mainita, sillä seurakunnat ovat toimijoita ja ihmisiä lähellä. Mari Leppänen ja Heikki Arikka mukaan Turun piispanvaaliin Turun arkkihiippakunnan hiippakuntadekaani Mari Leppänen ja Helsingin Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka lähtevät ehdokkaaksi Turun piispanvaaliin
Emeritusarkkipiispa, SOSTE ry:n valtuuston puheenjohtaja Kari Mäkisen lisäksi työryhmään kuuluivat Työttömien Keskusjärjestö ry:n toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, työelämäprofessori Olli Kangas, sukupuolentutkimuksen professori Johanna Kantola, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander, SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula, THL:n johtaja Tuire Santamäki-Vuori, Ikäinstituutin johtaja Päivi Topo ja Vammaisfoorumi ry:n puheenjohtaja Sari Kokko. Mukana tiedotustilaisuudessa olivat ministerit Tuula Haatainen, Thomas Blomqvist ja Krista Kiuru. Kokoontumisia ja tapahtumia koskeva henkilörajoitus on valtioneuvoston päätöksellä höllentynyt 1.6. Arkkipiispaemeritus Kari Mäkisen johtama työryhmä esitteli toimenpiteitä hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistamiseksi koronan runtelemassa Suomessa. Älä jää koronalamaannukseen. Lisäksi tarvittaisiin erityinen riippumaton hyvinvointipolitiikan arviointineuvosto. Tämä mahdollistaa useimmissa seurakunnissa jumalanpalvelusten ja muiden tapahtumien järjestämisen turvavälejä noudattaen lähes normaalisti. OLLI SEPPÄLÄ Raportti Hyvinvoinnin ja tasa-arvon vahvistaminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen on luettavissa verkossa. lähtien. Avaa ovet, mainosta tapahtumaasi Kotimaassa ja toivota jälleen väki tervetulleeksi! Ota yhteyttä: Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Seurakunta, nyt katse uudestaan avautuviin mahdollisuuksiin! esittää raportissaan, että jatkossa Suomeen luotaisiin hyvinvointia koskevan päätöksenteon tueksi kansallinen malli ja kriteeristö. Kuva: Lauri Heikkinen/ Valtioneuvoston kanslia 5 KOTIMAA | 12.6.2020
– Ehtoollisen vieton järjestäminen jännitti eniten. Tarve on ollut suuri. Toimimme piispan ohjeiden mukaan. Lisäksi siirryimseurakuntaelämä | Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa sai alkaa viettää seurakunnalle avoimia jumalanpalveluksia jälleen kesäkuun alussa. Kotimaa oli sunnuntaina 7.6. Messuun pääsee taas uutiset Luumäen kirkolla suoritettiin messun jälkeen kylvötöiden siunaus. – Olin odottanut messua jopa itku silmässä, niin syvästi tuntui sydämessä kaipuu kirkkoon ja yhteiseen messuun, kirkkoherra Tuija Nuutinen sanoi sunnuntai-iltana. | Kuva: Mari Teinilä 6 KOTIMAA | 12.6.2020. paikalla Töölön seurakunnan Temppeliaukion kirkossa Helsingissä ja Luumäen kirkossa Etelä-Karjalassa. Varovaisuudesta ei tingitty, vaikka Luumäellä ei tiettävästi ole ollut yhtään koronatartuntaa. Viime sunnuntaina messuun osallistui tavallinen määrä seurakuntalaisia, 62 henkeä. – Suurimpana mielessä on nyt Jumalalle kiitos messusta. Ennen viime sunnuntain messua se oli ollut suljettuna yli puoli vuotta. Kirkkoherra antoi messussa ohjeet ehtoollisella käymiseen. uutiset me laulamaan Jumalan Karitsan kauaksi ehtoollisvälineistä, Tuija Nuutinen kertoo. – Tunnen suurta kiitollisuutta, että pitkästä aikaa pääsin kotikirkkooni. Varalta desinfioimme kädet joka kierroksen jälkeen. Normaalisti kirkko on suljettuna joulusta palmusunnuntaihin. Käytössä oli kertakäyttöpikarit, ehtoolliselle sai osallistua polvistuen tai seisten, kädet piti desinfioida ennen ja jälkeen ja kertakäyttöpikari piti heittää roskikseen. Käsien desinfiointiainetta oli tarjolla useammassa pisteessä. Messun aikana messuvieras saattoi kiinnittää huomiota äänimaailman. Messun alussa urut säestivät voimallisesti virttä 195 ”On Riemu kun saan tulla/sun, Herra temppeliis.” Messussa virret veisattiin pääsääntöisesti kokonaisuudessaan. Olen seurannut striimauksia, mutta ei se ole sama asia, luumäkeläi| koronan vaikutukset | On riemu, kun saan tulla L uumäen vaaleasävyisessä Carl Ludvig Engelin suunnittelemassa puukirkossa oli sunnuntaiaamuna hiukan viileää. Riikka ja Marjut Juntto osallistuivat messuun. Arkiset äänet kertoivat osaltaan yhdessä koolla olevasta seurakunnasta. Vain joka toiseen kirkonpenkkiin pääsi istumaan. Ehtoollista jakanut pappi ja häntä avustanut Riitta Pukki eivät käyttäneet maskeja. Siihen kun virsikirjan sivu kääntyy, urut pitävät hiljaa ollessaankin pientä huminaa ja sieltä täältä kuuluu vaimeita yskähdyksiä
Siitä on puhuttu ja puhutaan muutenkin niin paljon. Messuun osallistui myös Marjut Junton tytär, viime kesän rippikoululainen Riikka Juntto. Kari ja Eeva Tikka olivat paikalla Temppeliaukion kirkossa poikansa Petrin ja tämän vaimon Katien kanssa. Myös lehteri oli poissa käytöstä. Virsikirjan välissä oli ohje siitä, miten ehtoollisella toimitaan ja miten leipä ja viini otetaan vastaan niin, etteivät papin ja ehtoollista vastaanottavan sormet vahingossa kohtaa. Tulimme heti, kun oli mahdollista tulla taas, Kari Tikka sanoo. Tienoo on ollut maaliskuun puolivälistä lähtien epätavallisen hiljainen. TUIJA PYHÄRANTA Temppeliaukion kirkossa alttarikaiteeseen oli merkitty polvistumispaikat ehtoollisen viettäjille. Ronimus pitäytyi päivän aiheessa, salatussa Jumalassa. Messun jälkeen toimitettiin kylvötöiden siunaus, joka alkoi Suvivirrellä. Ehtoollista vietettiin turvavälein. MARI TEINILÄ Hymy herkässä T ervapääskyt kaartelevat Temppeliaukion yllä Helsingin Etu-Töölössä. Toki rukous ja striimauskin kantavat seurakuntayhteyttä, mutta silti on tärkeää nähdä hymy ihmisen kasvoilla, Eeva Tikka sanoo. Viime vuonna Temppeliaukion kirossa vieraili yli 900 000 ihmistä. Kari ja Eeva Tikka osallistuivat Temppeliaukion kirkon messuun viime sunnuntaina. Piispat ohjeistivat laulamisesta Piispat ovat julkaisseet uusia ohjeita laulamisesta ja musiikista jumalanpalveluksissa koronapandemian aikana. Temppeliaukion kirkkoon mahtuu normaalisti 750 ihmistä, nyt turvavälit huomioiden 100–130, riippuen onko paikalla perhekuntia. Kuorojen käyttöä sisätiloissa tulee ohjeen mukaan välttää, mutta ulkotiloissa kuorot voivat laulaa pienillä kokoonpanoilla turvavälit huomioiden. – On tärkeää kohdata kasvokkain niin messun toimittajien kuin seurakuntalaisten kanssa. Eeva Tikka korostaa elävän messutilanteen yhteisöllisyyttä. Jos niitä kuitenkin käytetään, on turvavälien oltava ”huomattavasti laajemmat” kuin laulettaessa. Juntto kuvaili messua lämminhenkiseksi ja seurakuntaansa vireäksi ja eläväksi yhteisöksi. Sitä päästiin nyt ensimmäistä kertaa veisaamaan yhdessä. Ohjeet ehtoollisella toimimiseen jaettiin virsikirjan välissä. Ensimmäinen seurakunnalle avoin messu Temppeliaukion kirkossa 7.6. Yleensä heidän askeleensa vievät Helsingissä Temppeliaukion kirkkoon, jonka lähellä he myös asuvat. Kylvöt on jo tehty, mutta maanviljelijänä elämäntyönsä tehnyt Jukka Perälä kylvi siunauksen aikana ohraa perinteisellä tavalla heittämällä lisää jyviä peltoon. Myös puhallinsoitinten käyttöä kehotetaan harkitsemaan. Alttarikaiteeseen oli merkitty polvistumispaikat. Säveltäjä Kari Tikka tapaa käydä vaimonsa Eeva Tikan kanssa joka sunnuntai kirkossa. Joka toinen penkkirivi oli poissa käytöstä, ja virsikirjat oli jaettu penkkeihin sopivin välein. Mutta tunnelma oli helpottunut ja myönteinen. OLLI SEPPÄLÄ 7 KOTIMAA | 12.6.2020. – Seurakunnassa olemme koettaneet suhtautua poikkeustilanteeseen levollisin mielin, malttia noudattaen ja valppaasti tilannetta seuraten, Ronimus sanoo messun jälkeen. Kesäaamun urbaani rauha täynnä auringon valoa ja vanhojen rakennusten julkisivuja. Koronarajoitusten aikana kirkko on edelleen ollut päivittäin auki, mutta vierailijoita on ollut vain 10–30 päivässä. Seurakuntalaiset saivat vaihtaa kuulumisia kasvoista kasvoihin. Mukana tuodut kirkkokahvit juotiin pellon reunalla auringonpaisteessa. Ohjeessa piispat suosittelevat harkitsemaan laulettavien virsien lukumäärää ja kestoa. Kirkkoherra Hannu Ronimus sanoi, että halusi saarnassaan tarkoituksella välttää k-sanan käyttöä. Toisaalta helppohan se minun sivusta on arvostella. Käsidesiäkin oli tarjolla ehtoollisvieraille. Kevään aikana hän on seurannut nuorten striimattuja iltoja, etenkin Kansanlähetyksen Nuorten maailmaa. Lopussa liturgi Matilda Hakkarainen sanoi, että hänen tekisi mieli tulla halaamaan jokaista messuvierasta. – Olen myös hieman pettynyt kirkkooni, sillä ehtoollinen on minulle tärkeä, ja sen olisi voinut jakaa järjestämällä pienimuotoisia ehtoollisia, joihin olisi voinut vaikka ilmoittautua etukäteen. Piispat suosittelevat huolehtimaan ilmanvaihdosta, järjestämään tilaisuuksia mahdollisuuksien mukaan ulkotiloissa ja lyhentämään tilaisuuksien kestoa. Koronaviruksesta ei messussa juuri puhuttu. Kokonaan laulamisesta ei tarvitse luopua. | Kuvat: Olli Seppälä nen pitopalvelutyrittäjä ja seurakunnan luottamushenkilö Marjut Juntto sanoi. Seurakuntia kehotetaan lisäksi ottamaan huomioon paikallinen epidemiatilanne varotoimenpiteistä päättäessään. kokosi paikalle reilut 30 henkeä, mikä on huomattavasti vähemmän kuin normaalisti. – Pahalta tämä messuton aika tuntui, kuin olisi ollut vankeudessa. – Oli ihana päästä sisälle kirkkoon, kun monen kuukauden ajan sen on nähnyt vain ulkoa, hän sanoi
– Nämä ovat joidenkin väittämiä. Kun ne nyt nostetaan kaikki esille, jotakin rikkoontuu uudestaan. Arkkipiispa Leoa luonnehditaan Long Playn tekstissä myös itsepäiseksi, häilyväiseksi ja diktatoriseksi henkilöksi, jonka olisi vaikea selvittää ristiriitoja keskustelemalla. – Nämä tapaukset ovat tapahtuneet pitkällä ajalla. Itä-Suomen yliopiston rikosja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen on myös Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitukArkkipiispa Leo. Leo muistuttaa, että suurin osa jutussa mainituista kiistoista etelän seurakunnissa on tapahtunut ennen kuin hän arkkipiispana vuonna 2018 siirtyi Kuopiosta Helsingin hiippakuntaan. Siihen kuuluvat mystiikka, Valamon ja Lintulan luostarit, kaunis suitsukkeentuoksuinen liturgia, iloinen pääsiäisen vietto sekä leppoisat ja viisaat, ihmisyyttä ymmärtävät sielunpaimenet. Suomen ortodoksinen kirkko esiintyy julkisuudessa usein varsin positiivisessa valossa. Leon mukaan vieraat eivät käyneet Suomessa väitetystä syystä. Leo ei tunnista johtamistavastaan esitettyjä väitteitä. Eihän se kanssakäyminen helppoa ole, mutta olen tehnyt kaikkeni sen eteen, että kaikki sujuisi, Leo sanoo Kotimaalle. Kyllä kansa tietää. Toukokuussa julkaistun Long Play -verkkojulkaisun jutun mukaan kirkon sisällä on taloudellisia väärinkäytöksiä ja lukuisia hallinnollisia ongelmia. On puhuttu trollitehtailusta. Arkkipiispa pitää omaa asemaansa arvostelevista äänistä huolimatta vahvana. Hänen johtamistapansa on saanut osakseen myös muuta kritiikkiä: Kotimaa24:n blogissa ylidiakoni Jyrki Härkönen toteaa arkkipiispasta, että kirkkoa ei voi johtaa ”nyrkki taskussa”. uutiset S uomen ortodoksisen kirkon sisällä kuohuu. Osa niistä on mennyt oikeuteen. Todellisuudessa työtapani on aivan toisenlainen. Myrsky ortodoksisessa kirkossa 8 KOTIMAA | 12.6.2020. On uskomatonta, että sellaista pitää kuulla ja lukea, Leo lisää. Kirkollishallituksen jäsenen professori Matti Tolvasen mielestä ortodoksinen piispainkokous ei tällä hetkellä näytä olevan toimintakykyinen. –Seurakuntien hallinto on tehnyt päätöksiä, en minä. – Tällainen on minusta käsittämätöntä. Mutta on äärimmäisen loukkaavaa ja järkyttävää kuulla tällaista oman kirkon sisällä. En ole yksin, totuus voittaa aikanaan. Kiistän ne. Jos sellaista kirjoitetaan lehdissä tai sanotaan radiossa, kuten nyt on tapahtunut, niin jokainen kantakoon vastuunsa. Hän kertoo olevansa pahoillaan siitä, mitä ”yksi piispoista” [Arseni] on Long Playn haastattelussa ja Leon mukaan myös radiossa kirkon sisäisestä tilanteesta sanonut. Yksi Härkösen esittämä väite on, että Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan lähettämä piispadelegaatio olisi viime vuonna kahdesti vieraillut Suomessa tutkimassa Leon työkuntoa. Nyt ortodoksisesta kirkosta on yllättäen nähtävillä myös toisenlainen, riitaisa todellisuus. Ihmettelen, että asiat, jotka eivät ole kuuluneet minulle, yritetään nyt vierittää minun syykseni. – Olen saanut perusteellisen raportin delegaation johtopäätöksistä. Minä en riitele kenenkään kanssa. Minä pystyn keskustelemaan milloin tahansa kenen tahansa kanssa. – Arvioikoot muut, mutta minusta ne ovat kaikki vääriä väittämiä. – Sellaisen väittäjä haluaa jostakin syystä kaikin voimin vahingoittaa minua. Arkkipiispa korostaa, että hän ei todellakaan johda ”nyrkki taskussa”. Arkkipiispa Leo kiistää kritiikin. Minä olen valmis keskustelemaan asioista, minut tavoittaa ja minä vastaan yhteydenottoihin. On myös väärin puhua riitaisuudesta. Yksi Long Playn väitteistä on, että Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan Leon ja kahden muun piispan – Joensuun Arsenin ja Oulun Elian – välillä olisi vakavia erimielisyyksiä. – Sen harkitkoon jokainen itse. Voidaanko ortodoksisessa kirkossa arvostella esimiehiä turvallisin mielin. | Kuva: Olli Seppälä | ortodoksinen kirkko | väärinkäytökset | Kovan julkisen kritiikin kohteeksi joutunut arkkipiispa Leo torjuu arvostelun. Onko jotakin mennyt rikki. Long Play väittää myös, että arkkipiispa Leon kaudella seurakunnissa on ollut poikkeuksellisen paljon työsuhderiitoja. – Tiedän, että minulla on tuki papistossa, työntekijöissä ja kirkkokansassa. Härkösen väittämä on uskomaton, loukkaava ja väärämielinen. Tässä on nyt kysymys eräänlaisesta sellaisesta
– On kuitenkin aika mystistä, miten näin on päässyt käymään. Tolvanen korostaa, että tällä hetkellä piispojen työkyvyn arvioon ei ole tarvetta. Kirkossa nähtyjen työsuhdeongelmien taustalla on Tolvasen mukaan myös vanha itäisen kristikunnan ajattelu. Mutta miten tämä sopeutetaan työsuhteeseen seurakunnan kanssa. Toukokuussa julkaistun Long Playn artikkelin mukaan ortodoksisen kirkon sisällä on taloudellisisa väärinkäytöksiä ja hallinnollisia ongelmia. Kukaan ei tiedä, kenellä sellainen valta olisi. – Suomen laki koskee myös meidän kirkkomme työsuhteita. – Säädetyn eläkeiän puuttuminen on työoikeudellisesti harvinaista. Oikeudenkäynnit ovat tulleet kalliiksi. Tolvanen ei halua ottaa kantaa nykyisiin piispoihin, mutta hänen mukaansa eläkeikä saattaisi selkeyttää asioita. Perusjaon kanonien ja maallisen lain kanssa pitäisi Tolvasen mukaan olla se, että kanonit koskisivat vain papin työn hengellistä puolta. Ei siitä ole kovin monta vuotta, kun piispat Leo ja Arseni olivat havaintojeni mukaan hyvissä väleissä keskenään, Matti Tolvanen sanoo. Mutta kanonisia asioita käsittelevä piispainkokous ei Tolvasen mukaan näytä toimivan. Siellä käsitellään puhtaasti hallinnollisia asioita. Hallinnon lainalaisuuden periaate on siinä tärkeä. – Tämä on ikävä kyllä fakta. – Seitsenhenkisen kirkollishallituksen, jossa piispatkin ovat mukana, työskentely kyllä sujuu. Työsuhde taas noudattaisi työlainsäädäntöä. Tämä on ortodoksisessa maailmassa muutenkin yleistä. Yksi Suomen ortodoksisen kirkon sisäisen kritiikin aihe on ollut se, että piispoilla ei ole säädettyä eläkeikää. Julkisuudessa esitettyjen väitteiden mukaan arkkipiispa Leon ja piispojen suhde ei ole kunnossa. Epäilen, että eduskunta ei ole kanoneja siinä edes miettinyt, Tolvanen pohdiskelee. Asialle on tehtävä jotakin. Sitä ei ole laissa määritelty. Tolvanen myöntää näin olevan ja tämän näkyvän kirkon hallinnossa. Tolvasen mukaan osoituksena näistä ongelmista ovat työoikeuskiistat, joissa seurakunnat ovat hävinneet ja työntekijä voittanut. JUSSI RYTKÖNEN ” Meillä ei ole mitään mekanismia, miten piispan voisi tarvittaessa erottaa, jos hän menettää työkykynsä. – Laki ortodoksisesta kirkosta heijastelee tietysti Suomen oikeusjärjestelmää. Toisin kuin yksilön oikeuksia korostavassa lännessä, itäinen oikeusperinne korostaa kollektiivioikeuksia. Meillä ei ole mitään mekanismia, miten piispan voisi tarvittaessa erottaa, jos hän menettää työkykynsä. Piispa voi esimerkiksi päätöksellään estää papin työskentelyn. Yhteensovittamisen pulma tulee siinä, että piispalla on kanoneihin perustuvaa valtaa pappeihin nähden. | Matti Karppinen 9 KOTIMAA | 12.6.2020. sen jäsen. Pappien asiaa tulee Tolvasen mukaan selventämään tuore asiantuntijalausunto, jonka ortodoksinen kirkko on tilannut Itä-Suomen hallinto-oikeuden entiseltä ylituomarilta Veijo Tarukanteleelta. On ongelma, jos piispat eivät pysty keskenään päättämään asioita. Monet ortodoksisen kirkon ongelmat ovat Tolvasen mukaan heijastusta juuri tästä tilanteesta. Luottamustoimessaan hän on joutunut pohtimaan ortodoksisten kanonien sekä Suomen työlainsäädännön suhdetta
Myös Merkelin ja Macronin aloitteen jälkeen julkistettu EU-komission ehdottama elpymispaketti pysyy samoilla linjoilla sisältäen ajatuksen siitä, että suurin osa avusta annettaisiin tukina ja rahoitusta varten otettaisiin lainaa. Euroopan maat ovat niin ikään taloudellisesti kytköksissä keskenään. Vienti, tuonti ja myös tuotanto kärsivät, jos kauppatai yhteistyökumppanit joutuvat pahoihin vaikeuksiin. Saksassakaan ei olla yksimielisiä yhteisvastuullisista tukitoimista. Koronakriisi onkin paitsi koettelemus, myös mahdollisuus lujittaa Eurooppaa. Ympäristöjärjestö Greenpeace heijasti euromerkkejä Saksan parlamenttitaloon kesäkuun alussa. Kristillisestä näkökulmasta koko ihmiskuntaa koettelevan katastrofin hyödyntäminen kansallisen oman edun tavoitteluun ei käy. Jos koronakriisin ratkaisussa onnistutaan, se vahvistaa Eurooppaa ja eurooppalaista identiteettiä. – Yhteisvastuullisuus on kristillisen etiikan soveltamista käytäntöön, professori toteaa. Keskusteluun piintyi silloin kielteisiä stereotypioita Etelä-Euroopan maista ja siitä, kuinka saksalaisille koettiin kriisissä soviteltavan maksumiehen osaa. – Kriisin solidaarinen ratkaisu näyttäisi toteen, että olemme osa eurooppalaista yhteisöä ja se voisi vahvistaa eurooppalaista identiteettiä, Mayert pohtii. Esimerkiksi Saksan sisäisessä talouspolitiikassa oivallettiin nopeasti, että julkistamalla historiallisesti ainutlaatuinen tukiohjelma viipymättä voitetaan markkinaosapuolten luottamus sen lisäksi, että autetaan kaikkia hädässä. Tutkijat varoittavat, että lyhytnäköinen oman edun tavoittelu voi kostautua myöhemmin. Merkelin ja Macronin ehdottamassa elpymisrahastossa näkyy piirteitä Saksan, Suomen ja muun pohjoisen Euroopan kavahtamista koronabondeista, kuten esimerkiksi ajatus tulonsiirroista kiperimmin avun tarpeessa oleville valtioille, alueille ja toimialoille sen sijaan, että apua myönnettäisiin lainoilla. – Jos elpymisrahasto tulee, niin se on suuri edistysaskel, vaikkei se paras mahdollinen vaihtoehto olisikaan. Tilannetta vakauttaisi Mayertin mukaan jo se, jos Euroopan valtiot yhdessä ilmoittaisivat sitoutuvansa kriisin hoitamiseen sopivan toimintamuodon kautta. Rahoitusta varten otettaisiin ehdotuksen mukaan lainaa EU:n nimissä. Vetoomuksessa toivottiin, että hallitus alkaisi ajaa koronakriisin taloudellisten seuraamusten hoitamista Euroopassa samalla päättäväisyydellä kuin oman maan kriisinhallintaa. uutiset 10 KOTIMAA | 12.6.2020 | koronan vaikutukset | S aksan evankelisen kirkon yhteiskuntatieteellinen instituutti SI herätti huomiota julkaisemalla hallitukselle osoitetun julkisen vetoomuksen koronabondien nimellä kulkevien yhteisvastuullisten joukkovelkakirjalainojen puolesta huhtikuun lopulla. Talouskriisin ratkaisu ja siitä käyty julkinen keskustelu jätti jälkeensä säröisen Euroopan. Lisäksi hallitukseen vedottiin sen puolesta, että se vakuuttaisi koronabondeihin kielteisesti suhtautuneet valtiot yhteisvastuullisuudesta. Lämmlin näkee niihin liittyvässä varautuneisuudessa vaikutteita Euroopan talouskriisin ratkaisusta 2010-luvulla käydystä julkisesta keskustelusta. Jos kriisin ratkaisu taas menee pieleen, niin nationalistiset, hajottavat voimat hyötyvät siitä, ja yhtenäinen Eurooppa voi alkaa natista liitoksissaan, tutkijat varoittavat. Resurssipula terveydenhuoltojärjestelmissä luo taas otolliset olosuhteet koronan toiselle aallolle eikä virus välitä valtioiden rajoista. Kompromissit kuuluvat politiikkaan, Mayert sanoo. Professori Lämmlin pitää kristillisen etiikan mukaisena auttaa vaikeaan asemaan joutuneita yhteistyökumppaneita koronakriisin tapaisessa ennennäkemättömän haastavassa tilanteessa solidaarisesti. Poliittinen vääntö kriisin yhteisestä eurooppalaisesta ratkaisusta jatkuu näyttäytyen Euroopan kohtalonkysymyksenä. EEVA BODE Saksassa puhutaan kristityn velvollisuudesta koronakriisissä talous | Saksan evankelisen kirkon yhteiskuntatieteellinen instituutti SI muistuttaa kristityn eettisestä velvoitteesta auttaa ja painottaa kaikkien Euroopan maiden hyötyvän nopeasta kriisistä selviytymisestä. Vetoomuksen liikkeelle laittaneet instituutin johtaja professori Georg Lämmlin ja väitellyt taloustieteilijä Andreas Mayert kertovat videokonferenssissa ilahtuneensa siitä, että liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron alkoivat toukokuussa ajaa yhdessä elpymisrahaston perustamista koronan pahasti horjuttamien Euroopan maiden, alueiden ja toimialojen tueksi. | Kuva: Lehtikuva / AFP / John Macdougall. Saksalaisministerit olivat tuolloin koolla keskustelemassa tukipaketista koronapandemian kurittaman talouden elvyttämiseksi. Taloudellisesti vakaiden maiden olisi periaatteessa mahdollista hyötyä kriisitilanteessa esimerkiksi siitä, että niiden luottoluokitus on parempi kuin muiden
11 KOTIMAA | 12.6.2020 korvaa Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Ihmisillä on kuitenkin erilaisia käsityksiä siitä, mikä on oikeudenmukaista. Sen mukaan veroja on oikeutettua kerätä vain yhteiskunnan sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden sekä yksilön vapaudet ja sopimusten noudattamisen takaavan oikeusjärjestelmän ylläpitoon. Sen tavoitteena on maksimoida oikeudenmukaisuuden tunne. Käsitykseni oikeudenmukaisimmasta yhteiskunnasta on jossakin utilitaristisen ja rawlsilaisen ajattelun välimaastossa.. Moralistisen oikeudenmukaisuuskäsityksen kannattajan mielestä köyhimmän ja heikko-osaisimman suhteellisesti parempi asema suhteessa parempituloisiin on tärkeämpää kuin parempi absoluuttinen asema. Kristillisen etiikan keskeisenä ohjenuorana on kultainen sääntö, köyhistä ja heikko-osaisista huolenpito, sekä viesti ihmisen omasta vastuusta valita hyvän ja pahan, vanhurskauden ja synnin, oikean ja väärän välillä. keskustelu | Kirkollisia järjestöjä on mukana kampanjanssa, joka peräänkuuluttaa oikeudenmukaisempaa verotusta. Tulonjako ei ole myöskään pysyvä, vaan mahdollisuuksien tasa-arvo ja ihmisten sosiaalinen liikkuvuus tarkoittaa, että ihmiset ovat eri elämän vaiheissa eri tuloluokissa. JUHO ROMAKKANIEMI Filosofian maisteri, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kirjoituksen pidempi versio on julkaistu Kotimaa24:ssä. Olen koulutukseltani moraalifilosofi ja tarkastellut muun muassa vapauden ja oikeudenmukaisuuden käsitteitä. Ihmisen valinnoilla ja työnteolla pitää olla merkitys ja palkintonsa niin maan päällä kuin taivaassa. Tämä tarkoittaa mahdollisimman korkeaa progressiivista verotusta, joilla tuloja tasataan, vaikka tämä johtaisikin pienempiin verotuloihin kuin Rawlsin mallissa. Mutta toisaalta liian matalat tuloerot tarkoittavat korkeaa verotusta ja voimakasta tulontasausta. Näkemyseroja tästä kutsutaan politiikaksi. Yhteiskuntafilosofian kannalta oikeudenmukaisuuskäsitykset on mielekästä jakaa viiteen osa-alueeseen ja suomalaisen yhteiskunnallisen keskustelun kannalta näistä kolme ”keskimmäistä” ovat merkityksellisiä. Kampanjassa oikeudenmukaisemman verotuksen nimissä halutaan kiristää yrittäjien ja yritysten verotusta. Kirkon kannalta oleellisia ovat noiden kahden ääripään välissä olevat oikeudenmukaisuuskäsitykset. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Se taas johtaa työnteon ja itsensä kehittämisen kannusteiden heikkenemiseen ja siten pienempiin verotuloihin. Rawlsin ajattelussa liian korkeat tuloerot johtuvat liian matalasta verotuksen tasosta. Kaikkihan me kannatamme oikeudenmukaista yhteiskuntaa. Pidän kaikkia näitä oikeutettuina ja perusteltuina näkemyksinä yhteiskunnalliselle toiminnalle. Niiden välillä saadaan myös jäsenneltyä ja järkevää keskustelua yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta. Silloin vähäosaisten auttamiseen ei jäisi tarpeeksi verotuloja, vaikka yhteiskunnan kokonaistuotanto ja -hyvinvointi voisivat olla suurempia. Jos pidetään Rawlsin oikeudenmukaisuuskäsitystä näistä viidestä osa-alueesta keskimmäisenä, talouspoliittisesti ”oikeimmalla” on individualistinen oikeudenmukaisuus, eli libertaarinen moraalikäsitys. ”Vasen ääripää” on tasajaon oikeudenmukaisuus, eli kommunistinen moraalikäsitys. Jos Jeesuksen viestiä köyhien ja heikko-osaisimpien ehdolla rakennetusta yhteiskunnasta tämän jaottelun perustella yrittää hahmotella, Jeesus oli rawlsilainen. ” Jonkinasteiset tuloerot ovat kristillisen, erityisesti protestanttisen etiikan mukaisia. Sivustolla on myös luettavissa Mikko Malkavaaran ja Miika Aholan vastaukset Juho Romakkaniemen kirjoitukseen. Jonkinasteiset tuloerot ovat kristillisen, erityisesti protestanttisen etiikan mukaisia. Entäs Jeesus sitten. Sen tavoitteena on maksimoida yhteiskunnan yhteenlaskettu kokonaishyvinvointi. mielipiteet 11 KOTIMAA | 12.6.2020 I nnoitukseni tähän kirjoitukseen sain 430 miljoonaa -kampanjasta, jossa myös muutama kirkon läheisjärjestö on ollut mukana. Oikeudenmukainen yhteiskunta: mitä Jeesus tekisi. Rawlsista askel ”vasemmalle” on taas moralistinen oikeudenmukaisuuskäsitys. Rawlsista askel ”oikealle” on utilitaristinen oikeudenmukaisuuskäsitys. Sen mukaan kaikki yhteinen aineellinen hyvä on jaettava tasan riippumatta siitä, mitä kukin on tehnyt tai saavuttanut. Ihmisen valinnoilla ja työnteolla pitää olla merkitys ja palkintonsa niin maan päällä kuin taivaassa.. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Rawlsin oikeudenmukaisuuskäsityksen mukaan tuloerojen oikea, reilu taso yhteiskunnassa on sellainen, jolla saadaan verotuloilla, tulonsiirroilla ja palveluilla luotua paras mahdollinen absoluuttinen hyvinvointi kaikkein köyhimmille ja heikko-osaisimmille. Kaikkein heikko-osaisimpien hyvinvointi ei välttämättä ole Rawlsin yhteiskunnan tasolla, mutta se on keskimäärin parempi. Filosofi John Rawls on kirjoittanut oikeudenmukaisuuden käsitteestä ehkä kattavimman teoksen Oikeudenmukaisuusteoria. Verotuloja on oikeutettua tehokkaasti ja neutraalisti kerätä arvokkaaseen huolenpitoon niistä, jotka eivät itsestään huolta pysty pitämään ja aidon mahdollisuuksien tasa-arvon luomiseksi. Näkemyseroja siitä, mikä on oikeudenmukaista, kutsutaan politiikaksi, kirjoittaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Lisäksi tämä on siis Rawlsin todistuksen mukaan myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien absoluuttinen etu
Nykytilanteessa vain riittävän suuret, kymmenien tuhansien jäsenten seurakunnat ovat taloudellisesti elinkelpoisia. korvaa 12 mielipiteet KOTIMAA | 12.6.2020 E duskunta palautti nykyisen kirkkolain muokkaukset lähtöruutuun. Luontevinta olisikin rakentaa taloudellinen yhteisvastuu hiippakuntien kautta ja purkaa nykyiset seurakuntayhtymät kokonaan. Joissakin englannin kielestä suomennetuissa uskonnollisissa kertomuksissa ja ”oppimateriaaleissa” lapsia johdatellaan ahdistavien mielikuvien avulla uskonnolliseen ratkaisuun ja rajan vetämiseen suhteessa jumalattomiin. Muitakin vastaavia esimerkkejä riittää. Havaintoni mukaan esimerkiksi kertomuksessa kadonneesta lampaasta kiltteys ja tottelevaisuus voivat nousta keskuskokemuksiksi: on pysyttävä joukossa eikä saa lähteä omille teilleen, sillä silloin voi käydä huonosti! Joosef-kertomukset saatetaan värittää mustavalkoisesti sekä tekstissä että kuvituksessa. Lapsen mieli pyrkii luonnostaan olemaan mustavalkoinen: hyvät ovat hyviä ja pahat pahoja pysyvästi. Kaisa Puustinen on syystä nostanut esille sen, mitä meille myydään ja mitä käytetään perheissä ja seurakunnissa. Se ei vastaa tämän päivän eikä tulevaisuuden tarpeita. Tämä on kirkolle mahdollisuus, jota ei ole varaa hukata. Voidaan esimerkiksi säätää, että hiippakunta päättäisi alueensa seurakuntajaosta itsenäisesti. Kirkkolakia uudistettaessa onkin ensisijaista, että seurakuntien lakisääteisiä tehtäviä siirretään yhä enemmän hoidettavaksi yhdessä ja että kirkon neljästä hallinnon tasosta poistetaan kokonaan vähintään yksi: seurakuntayhtymät. Nämä vaikutteet voivat jäädä aikuisenakin elämään asenteisissa ja ihmissuhteissa. Mikä jää elämään lapsen sisimmässä keskeisenä kokemuksena. Päinvastoin seurakuntien pitäisi olla yhä pienempiä, sillä kirkko elää tai kaatuu paikallisissa hengellisissä yhteisöissä. Nykymallissa tätä on pidetty ylipäänsä mahdollisena vain seurakuntayhtymän sisällä. Työskennellessäni varhaiskasvatuksen koulutuksessa havaitsin, miten kirjava valikoima on tarjolla. Seurakuntayhtymämalli on tähän sekä sopimaton että tarpeeton, sillä kirkossa on jo hiippakunnat. Tulevaisuudessa hiippakunta voisi kerätä kirkollisveron, vastata taloudesta, kiinteistöistä, rekistereistä, suuresta osasta kalliita lakisääteisiä tehtäviä ja muusta yhteisestä hallinnosta joko itsenäisesti tai yhteistyönä usean hiippakunnan kesken. LAURI OIKARINEN Paltamo Lastenraamattuja on tarpeellista arvioida. Hallinto-organisaatioiden vähenemisen lisäksi malli ratkaisisi myös useita muita kirkon nykyisistä ongelmista. Näinhän on usein satuhahmojen laita – noidat ja hyvät haltijat. Seurakuntien lukumäärä voisi olla huomattavasti suurempi, kun seurakuntien nykyisiä välttämättömiä tehtäviä voidaan hoitaa laajemmin yhteisesti. Väheneviä varoja on hallintorakenteiden sijaan käytettävä sen turvaamiseen, että kaikkialla Suomessa toimii seurakunta lähellä ihmisiä. Sopiva hiippakuntien määrä olisikin jonkin verran nykyistä suurempi. Hiippakunnalla voisi olla myös useita seurakuntia palvelevia työntekijöitä. Hän toteaa, että on oleellista selvittää, millaisen kuvan lastenraamatut välittävät esimerkiksi Jumalasta ja hyvästä ihmisestä. Lapset elävät voimakkaiden mielikuvien aikaa. Kokemukset turvallisuudesta sekä eron ja yhteyden kysymykset ovat keskeistä lapsen mielen maailmassa. Raamatusta välittyy mielenmuutoksen merkitys. MATTI HERNESAHO Pastori, Turku JANNE KERÄNEN Pastori, Helsinki Seurakuntien toimintaedellytyksiä parannettava poistamalla seurakuntayhtymät ” Kehityksen suunta on täysin väärä. Kirkon talousvaikeuksien syynä pidetään pienenevää jäsenmäärää. Syy on kirkon liian kallis hallintorakenne, joka on syntynyt menneen vuosisadan todellisuudessa. Vastavalittu kirkolliskokous saakin eteensä esityksen kokonaan uudesta kirkkolaista. Mitä raamatunkertomukset tulkintoineen ja muu uskonnollinen aineisto antavat näihin kokemuksiin. Joosef kuvataan puhtoisen hyvänä ja veljet pelkästään ilkeinä. Päinvastoin seurakuntien pitäisi olla yhä pienempiä, sillä kirkko elää tai kaatuu paikallisissa hengellisissä yhteisöissä. Näin esimerkiksi opiskelemaan tai toisaalle töihin muuttava ei joutuisi vaihtamaan seurakuntaa. Tätä mustavalkoista maailmankuvaa ei ole syytä vahvistaa Raamatun kertomusten tulkinnalla. Joosef, itsekeskeinen lempilapsikin, joutuu veljiensä lailla käymään kovan koulun mielenmuutokseen ja sovintoon. Tällaisten hiippakuntien tulee olla alueellisesti riittävän laajoja, jotta taloudellinen yhteisvastuu mahdollistuu, mutta riittävän suppeita, jotta päätösvalta ei karkaa liian kauas seurakuntien arjesta. Kehitys on alueellisesti eriarvoistavaa. Se, millaisia mielikuvia välittyy raamatunkertomuksista ja muusta lapsille tarkoitetusta uskonnollisesta aineistosta, on tärkeää. Tämä ajaa seurakuntaliitoksiin, jotka hävittävät seurakuntien luonnollisen paikallisidentiteetin. Kehityksen suunta on täysin väärä. Näin voidaan parantaa seurakuntien toimintaedellytyksiä ja säästää selvää rahaa. Rahapula tuntuu kuitenkin jo nyt, vaikka jäseniä on yhä nelisen miljoonaa. Tämä ei onnistu ilman nykyistä laajempaa taloudellista yhteisvastuuta. Väitöstutkimuksessaan Kaisa Puustinen on paneutunut merkittävään aiheeseen. Kaivattu uudistus olisi myös se, että seurakuntalainen voisi hiippakunnan sisällä valita vapaasti seurakunnan, jonka jäsen hän on. Jotkut kirjat välittävät tekijöiden omia näkemyksiä niin, että alkuperäinen sanoma vääristyy vastakohdakseen. Kirkon tulot, varallisuus ja jäsenmäärä pienenevät vääjäämättä. Kosmeettiset kielelliset muutokset on syytä unohtaa ja keskittyä todella tarpeellisiin uudistuksiin
Yhteistyökirkkomme ja niiden seurakunnat ovat vakavien haasteiden edessä. Suomi on nyt avautumassa koronasta. Koronakriisin aikana esimerkiksi Oulun seurakunnat perustivat erityisen yrittäjien tukipuhelimen. Pienten yritysten ja niiden työntekijöiden maksamilla veroilla rahoitetaan hyvinvointiyhteiskuntamme varsin suurelta osin. Epidemia leviää nyt erityisesti siellä, missä väestötiheys on korkea ja paikallinen terveydenhoito on heikko. Mielenkiintoisen peilin asiaan tarjoavat Jumalanpalvelusten kirjan esirukoukset. Monella yrittäjällä tulot loppuivat maaliskuussa kuin seinään. Miten kirkko sitten suhtautuu yrittäjiin. Piispojen puheenvuoro Kohti yhteistä hyvää vuodelta 1999 on ehkä tunnetuin aihetta liippaava kannanotto. Toivomme, että epidemiasta huolimatta seurakunnat ja seurakuntalaiset kantavat vastuuta kirkolle annetun yhteisen lähetystehtävän toteuttamisesta ja huolehtivat siitä, että yhteistyökirkkojemme ja -järjestöjemme mahdollisuudet todistaa ja palvella lähimmäisiä Vapahtajan esimerkin mukaisesti säilyvät vahvoina. Verkossa toteutettuihin jumalanpalveluksiin ja muihin kohtaamisiin osallistuminen on ollut vilkasta. Helluntain jälkeisellä viikolla, PIISPA JARI JOLKKONEN Kirkon lähetystyön toimikunnan pj. JUKKA KESKITALO Kirjoittaja on Oulun hiippakunnan piispa. Paikallistasolla uskoakseni erittäin hyvin. Kirkon ei ole ehkä ollut kovin helppoa löytää luontevaa sanoitusta yrittäjien tukemiseksi. Nyt valmistellaan seuraavien vuosien toimintaa ja taloutta. Yksityiset yritykset työllistävät lähes 2/3 kaikista Suomen työllisistä. Koronakriisi on vaikuttanut eri järjestöjen työhön eri tavalla. Myös kansainvälisen diakonian tuen vähetessä monet nyt apua saavat ihmiset tulevat jäämään ilman apua toimeentulossaan ja tulevaisuuteen valmistautumisessa. Vastuu työntekijöistä ja yhteistyöhankkeista on vaatinut välillä nopeitakin toimia. Nykyisin tuntuu siltä, että kirkko osaa puhutella palkansaajia ja järjestötyötä tekeviä paremmin kuin yrittäjiä.” Itse en sanoisi ihan noin vahvasti, mutta jokin totuuden siemen tuossa saattaa olla. Moni on epävarmuuden keskellä löytänyt kristillisen uskon uudella tavalla. -Kohti yhteistä hyvää jäi varsin kauas yrittäjien arjen kysymyksistä. Globaalista näkökulmasta koronan tarina on vasta alussa. 13 KOTIMAA | 12.6.2020 Vuosi 2020 on ollut seurakuntien työssä poikkeuksellinen. JOUNI HEMBERG Kirkon Ulkomaanapu TANELI SKYTTÄ Lähetysyhdistys Kylväjä JUHA AUVINEN Medialähetys Sanansaattajat MIKA TUOVINEN Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys TOM SÄILÄ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ROLF STEFFANSSON Suomen Lähetysseura MARKKU KOTILA Suomen Pipliaseura ALBERT HÄGGBLOM Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland Korona haastaa priorisoimaan – Vetoomus seurakunnille ja seurakuntalaisille ” Kertooko yrittäjä-aiheisten rukousten vähäisyys jostakin syvemmästä?. On myös ollut ilahduttava nähdä, kuinka yksityiset ihmiset ovat uskollisesti muistaneet sisarkirkkojen ja -järjestöjen työtä kirkon lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kiitos siitä. Monet näistä pienyrittäjistä voivat vain haaveilla lomista tai työterveydenhuollosta. Voisiko joku silti kirjoittaa pari rukousta lisää yrittäjien puolesta. Seurakunnilla ja yrittäjäyhdistyksillä on yhteistyötä. Kun seurakunnat eivät kokoonnu, tämä vaikuttaa dramaattisesti kumppanien talouteen ja toimintamahdollisuuksiin. Luukas 4: 18-19. Mieleeni on myös jäänyt Kuusamon kirkkoherran Taina Mannisen tapa käydä tervehtimässä ja tsemppaamassa paikallisia yrittäjiä aina kun mahdollisuus tarjoutuu. Vetoamme yhdessä seurakuntiin ja seurakuntien päättäjiin, että lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan kohdennettavat talousarviovarat säilyisivät mahdollisuuksien mukaan ennallaan. Työntekijöihin, työttömiin ja työn uuvuttamiin liittyen on useampia rukouksia. Sieltä löytyy yksi ainoa suoraan yrittäjiin liittyvä parin lauseen rukous. Kohti yhteistä hyvää nousi esille, kun äskettäin keskusteltiin Suomen Lähetysseuran mukana olosta #430miljoonaa-kampanjassa. Monet Afrikan ja Aasian kirkkojen johtajista ovat esittäneet huolensa siitä, että pandemia lisää nälänhätää ja absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrää. Kirkko on liikkeellä. Jokainen ihminen – oli hän sitten työntekijä, työtön, eläkeläinen tai yrittäjä – on rukouksen arvoinen. Aikanaan sitä moitittiin yrittäjien unohtamisesta. Ymmärtääkö kirkko yrittäjää. Vaikka kritiikki oli mielestäni vahvasti liioiteltua, niin ei ehkä kuitenkaan täysin aiheetonta. Ilman vastakkainasettelua on aiheellista kysyä, kertooko yrittäjä-aiheisten rukousten vähäisyys jostakin syvemmästä. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman,julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta. Seurakunnat ovat uudessa tilanteessa etsineet nopeasti ja luovasti uusia keinoja tavoittaa ihmisiä. Samat tahot rahoittavat myös kirkon toiminnan sekä kotimaassa että ulkomailla. Suomen yrityksistä 93 prosenttia on alle 10 työntekijän yrityksiä. Suurin osa kumppanuuskirkoista ja -järjestöistä elää sunnuntaisin kerättävistä kolehtituotoista. Uskontojournalisti Samuli Suonpää totesi Twitterissä aiheeseen liittyen näin: ”Kirkon johtajilla ja asiantuntijoilla on kovin vähän kokemusta yksityisen sektorin työstä, yrittäjyydestä puhumattakaan. | kolumni | K oronakevät on kurittanut yrittäjiä kovalla kädellä. Yllättävää on, että kirkon yhteisissä kannanotoissa yrittäjyys ei näy juuri mitenkään. – Herran henki on minun ylläni,sillä hän on voidellut minut
Politiikkamyönteiseen kirkollisuuteen kuuluu kaksi koulukuntaa. Tätä näkemysten kirjoa ei pidetä maallisen ja hengellisen sekoittumisena, ellei asianomainen itse sitä tee. Älkää hyvät ihmiset lahjoittako Lähetysseuralle mitään näihin poliittisiin kampanjoihin!”, Romakkaniemi tviittasi 16. Toinen ajattelu lähtee siitä, että ei ole mitään erillistä kristillistä politiikan tekemisen tapaa ja että on vain hyvä, että kirkkoa lähellä olevia ihmisiä on mukana mahdollisimman laajalti kaikissa puolueissa ja kansanliikkeissä. Yhteisten asioiden hoitamisessa on tärkeää, että mukana on myös ihmisiä, joilla kristillinen vakaumus ja siltä pohjalta syntyvä näkemys siitä, mikä on hyvä ja oikeudenmukainen yhteiskunta. Ja on sitä edelleen. TEKSTI JA KUVAT | OLLI SEPPÄLÄ 14 KOTIMAA | 12.6.2020. reportaasi Pyrkiikö kirkko taas politikoimaan. 5. Sometaidoista pyyhkeitä saivat niin Jari Jolkkonen, Teemu Laajasalo kuin Tapio Luomakin. Siinä paikallinen maallinen ja hengellinen vallankäyttö kohtaavat ja sekoittuvat. K uukausi takaperin Twitterissä käytiin kipakka sananvaihto, johon sekaantui myös piispoja. Kuvassa mielenosoitus ilmastonmuutosta vastaan vuodelta 2018. Erityisesti kirkkoherrojen olemista mukana kunnallispolitiikassa moni karsastaa. Monien mielestä kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) on sitä tehnyt, jos Päivi Räsänen | Kuva: Kristillisdemokraatit Joidenkin mielestä kirkossa voidaan olla poliittisia, mutta ei puoluepoliittisia. Kampanjan pani alulle kansalaisjärjestö Finnwatch ry., jonka yhtenä tarkoituksena on kiinnittää huomiota yritystalouden globaaleihin vaikutuksiin. Toisen mukaan kirkon aktiivisen maallikon tai seurakunnan työntekijän, varsinkaan papin, ei pitäisi osallistua puoluepolitiikkaan. Toinen koski itse asiaa eli kirkon poliittista osallistumista, ja toinen, lähinnä kirkon viestintäpiirejä kuohuttanut, koski piispojen sometaitoja, jotka arvioitiin kehnonlaisiksi. Tämä on uskontotieteen apulaisprofessorin Titus Hjelmin mukaan ongelmallista, sillä kannanotot yhteiskunnallisista asioista menevät lähes väistämättä yksiin jonkun poliittisen puolueen kannan kanssa. #430mijoonaa-kampanjan taustalla on joukko suomalaisia ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä, joista Suomen Lähetysseura on yksi. Sen tarkoituksena on vedota päättäjiin, jotta verovälttely saataisiin kitketyksi niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Ihmettelen tätä kovasti @LuomaTapio, @ teemulaajasalo ym. Poliittisten puolueiden listoilla on vaaleista riippuen vaihteleva määrä tunnettuja kirkon ihmisiä, niin työntekijöitä kuin aktiivisia maallikkovaikuttajiakin. Niinpä kristitty saa osallistua politiikkaan, se on jopa hänen velvollisuutensa. Keskustelu kirkon ja politiikan suhteista on kuitenkin vanhempi, laajempi ja syvälle kirkon itseymmärryksen porautuva. Kirkon ja politiikan suhde on Suomessa ollut hankala ja arka asia. Eikä liene yllätys, että kirkollisveronmaksajilla on hyvinkin erilaisia näkemyksiä yhteisten asioiden hoitamisesta sekä yhteiskunnan uudistamisesta ja rakentamisesta. Se on ikuisuusaihe, joka herättää tunteita vuosikymmenestä toiseen. Onko kirkon väen hyvä osallistua puoluepolitiikkaan. Vastakkain on kaksi näkökantaa. Tviitin synnyttämässä kipakassa keskustelussa on kaksi erillistä linjaa. Heillä jokaisella on oma poliittinen näkemys siitä, millä keinoin yhteiskuntaa tulisi kehittää. Toinen korostaa niin sanottua raamatullisuutta ja toimimista kristittyjen omassa ryhmässä. ”Hei @lahetysseura, miksi te olette mukana laitavasemmiston kampanjassa, joka mustamaalaa lakien mukaan veronsa maksavia ihmisiä. Kumpikaan keskustelu ei ole uusi tai ainutkertainen. Nyt lähtökohtana oli Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen tviitti, jossa hän paheksui Suomen Lähetysseuran mukanaoloa #430miljoonaa-kampanjassa. Kyse oli kirkon suhteesta politiikkaan, ja vieläpä puoluepolitiikkaan erityisesti. Toinen näkökanta lähtee siitä, että kirkko ja siinä toimivat ihmiset ovat osa yhteiskuntaa. Kirkon ja politiikan suhteesta keskustellaan säännöllisesti valtakunnallisten vaalien yhteydessä
Raamattu opettaa myös köyhien ja syrjittyjen auttamista sekä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, mutta ei määrittele veroprosentteja. – Kirkon ja kristittyjen tehtävä on pitää esillä Jumalan sanan pohjalta lain ja evankeliumin sanomaa. Kun diakoniatyössä siirrytään yksilön auttamisesta esimerkiksi yritykseen vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin niin, että ne kohtelisivat ihmisiä oikeudenmukaisemmin, tullaan ristiriitatilanteeseen. Tämä on uskontotieteen apulaisprofessorin Titus Hjelmin mukaan ongelmallista, sillä kannanotot yhteiskunnallisista asioista menevät lähes väistämättä yksiin jonkun poliittisen puolueen kannan kanssa. » 15 KOTIMAA | 12.6.2020. Kaiken kirkon työn tulisi tähdätä siihen, että ihmiset pelastuvat iankaikkiseen elämään uskomalla Herraan Jeesukseen. – Avain tässä kysymyksessä on se, että kirkon diakoniatyökin nousee pohjimmiltaan Jeesuksen lähetyskäskystä. ei muuten niin tahattomasti ainakin suuren yleisön silmissä. Päivi Räsänen itse sanoo Kotimaalle, että on tärkeää hahmottaa ero maallisen ja hengellisen elämänpiirin välillä, ja niin ollen myös uskon ja politiikan välillä. Räsänen painottaa, että jos missionaarinen näkökulma hämärtyy, niin diakoniatyön sisällöksi jää sama, mitä kuntien sosiaalityöntekijät tai sosiaalipoliitikot tekevät. Mutta kristityn elämässä toki nämäkin elämänpiirit nivoutuvat yhteen. Kuvassa mielenosoitus ilmastonmuutosta vastaan vuodelta 2018. Jos kirkon piirissä – seurakunnissa, järjestöissä tai kokonaiskirkon tasolla – lähdetään mukaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin, on niihin liittyviä kannanottoja Räsäsen mielestä arvioitava Raamatun opetuksen pohjalta. Ja Jumala hallitsee niin maallista kuin hengellistä elämää, Räsänen sanoo. Räsänen sanoo, että kirkon kiusauksena on Joidenkin mielestä kirkossa voidaan olla poliittisia, mutta ei puoluepoliittisia. – Politiikan tavoitteena on ihmisten maallinen, ajallinen hyvä, Kristuksen kirkon tavoitteena taas ihmisten pelastuminen iankaikkiseen elämään. Poliittinen vakaumus nousee maailmankatsomuksesta
– Saarnastuolista esitetty sosiaalieettinen pohdiskelu ilman uskonnollista sanomaa on ikävystyttävää ja hengellisyys ilman reaalimaailman kysymyksiä jää etäiseksi, Kökkö sanoo. Vähänkin kun mennään pinnan alle, diakoninen vaikuttaminen on yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa. kertoo Kotimaalle osallistuneensa jutun alussa mainittuun Twitter-keskusteluun. Hjelmin mukaan kirkossa vaikutti pitkään lähtökohtaisesti oikeistolainen suhtautuminen yhteiskunnan eri asioihin. – Olemalla koko kansan kirkko, eli kirkko kaikkia suomalaisia varten, ollaan tilanteessa, jossa ei voida ottaa terävää tai selkeää kantaa, reportaasi Politiikkamyönteiseen kirkollisuuteen kuuluu kaksi koulukuntaa. Jälkimmäisen mukaan on vain hyvä, jos kirkon väkeä on mukana puolueissa ja kansanliikkeissä. Suomen Akatemian rahoittaman politiikan ja uskonnon suhdetta tutkivan hankkeen johtaja, uskontietieteen apulaisprofessori Titus Hjelm ” Raamattu opettaa köyhien ja syrjittyjen auttamista sekä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, mutta ei määrittele veroprosentteja. reportaasi miellyttää ja taipua kulloiseenkin yhteiskunnalliseen eetokseen. Kökkö toteaa myös, että kirkon hengellisen työn on oltava kiinni sekä näkyvässä todellisuudessa ja arjessa että tuonpuoleisessa. – Kiinnitin huomiota keskustelussa esiintyneeseen ajatukseen, että kirkossa voidaan olla poliittisia, mutta ei puoluepoliittisia. Hjelm näkee, että kirkon suhdetta politiikkaan vaikeuttaa näkemys kansankirkosta. Esimerkkinä hän mainitsee suhtautumisen sukupuolineutraaliin avioliittoon. En tiedä Euroopasta muita kirkkoja, joissa diakonia ja yhteiskunnallinen työ on haluttu erottaa näin voimakkaasti, Kökkö sanoo Maan suolassa. Kuva: Jani Laukkanen Titus Hjelm 16 KOTIMAA | 12.6.2020. – Raamatun opetus on yksiselitteinen siinä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Toinen korostaa toimimista kristtittyjen omassa ryhmässä, mutta toisen mielestä ei ole erillistä kristillistä tapaa tehdä politiikkaa. – Konkreettisimmin tämä tulee esiin diakoniassa. Vaikka perinteisesti diakonia on haluttu nähdä yksinkertaisena lähimmäisen karitatiivisena palvelemisena. Kuvassa mielenosoitus leikkauspolitiikkaa vastaan vuodelta 2015. Mutta se, mitä joku piispa sanoo, ei kerro koko kirkon kantaa, sillä näkemyksiä on samanaikaisesti useita. – Ei riitä, että kirkon diakonia tukee yhteiskunnan turvaverkkojen väliinputoajia. Tämän on ongelmallinen fraasi. Meidän tehtävämme on myös puhua sen puolesta, että ne turvaverkot olisivat sellaisia, ettei kirkkoa tarvittaisi verkonpaikkaajan rooliin. Viime viikolla pääkaupunkiseudun seurakuntalehden Kirkko ja kaupungin haastattelema Espoon piispa Kaisamari Hintikka puolestaan sanoo, että kirkko ei voi vaieta havaitsemistaan yhteiskunnallisista epäkohdista tai eettisesti tärkeistä asioista sen vuoksi, että pelkää politiikkaleimaa tai että joku suuttuu. Kirkon kannattaa Hintikan mielestä kuitenkin miettiä, kuinka pitkälle yksityiskohtiin esimerkkisi verokeskustelussa voi mennä. Ja varsinkin oikeistolaiselta suunnalta kuullaan nykyisin kritiikkiä sitä kohtaan, että kirkko olisi kannanotoissaan vasemmistolainen. Jos kirkolla on jokin näkökanta yhteiskunnallisista asioista, niin se menee lähes väistämättä yksiin jonkin poliittisen puolueen näkökannan kanssa, Hjelm sanoo. – On tärkeä huomata, että julkisuudessa kirkko henkilöityy. Kirkkohallituksen Maan suola -verkkolehdessä hiljattain haastateltu Diakonissalaitoksen eläkkeelle siirtynyt diakoniajohtaja Jarmo Kökkö sanoo, että koska kirkko on yhteiskunnallinen toimija, sen toiminnassa on myös poliittisia sisältöjä
Juho Romakkaniemi on kirjoittaa Kotimaan sivulla 11 oikeudenmukaisuudesta liittyen Twitter-kohuun #430-kampanjasta. Hjelm näkee myös ongelmallisena, että kirkon yhteiskunnallinen vaikuttaminen köyhyyden ja vaikka rasismin tapauksissa leimataan vasemmistolaiseksi, jonka seurauksena ”kansankirkon” edustajat – erityisesti piispat – menevät lukkoon. 17 KOTIMAA | 12.6.2020. Lähetysseuran hallitus linjasi, että se tukee ja pitää tärkeänä #430-kampanjan globaaleja tavoitteita, mutta ei ota kantaa kotimaiseen puoluetai veropolitiikkaan eikä suomalaisten yritysten tai yrittäjien verotukseen. Kynttilämielenosoituksessa oli mukana useita pappeja eri kirkkokunnista. Laajasalo sanoo, että kristityn tehtävä on aina ja kaikkialla puolustaa luovuttamatonta ihmisarvoa, tehdä hyvää ja rakentaa oikeudenmukaista maailmaa. Tällöin se, mihin voidaan osallistua, rajautuu ohueksi siivuksi kaikesta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Kyseinen kokous pidettiin viime viikon torstaina. Sitä on tarkoitus arvioida erillisessä strategiakokouksessa. – Valtaosa papeista on sosiaalistunut kansankirkkoajatukseen, joka nostaa kynnystä puuttua yhteiskunnallisiin epäkohtiin, jos nämä mielletään tietyn puolueen ajamiksi asioiksi. Laajasalo sanoo pystyvänsä kuvittelemaan sellaisen poikkeustilan, missä myös Suomessa jokaisen kristityn olisi suorastaan velvollisuus ottaa kantaa puoluepoliittisesti. Laajasalo kommentoi Kotimaalle, että hallituksessa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Mutta nyt ei olla sellaisessa tilanteessa. Titus Hjelmin johtamaan uskonto ja politiikka -hankkeeseen osallistuvien tutkijoiden artikkeleita on tulossa seuraavaan Teologisen Aikakauskirjaan. Mutta normaalitilanteessa toimivassa suomalaisessa yhteiskunnassa kirkon tai Lähetysseuran työn ei pidä olla puoluepoliittista. #430-kohun opetus Lähetysseuralle liittyy Laajasalon mukaan vaikuttamistyöhön. Laajasalo: Normaalitilanteessa kirkon ei pidä vaikuttaa puoluepoliittisesti sillä aina on potentiaalinen joukko, joka kokee kirkon asettuvan poliittisesti heidän näkemyksiään vastaan. Tällaisessa tilanteessa unohtuu myös, että hiljaisuuskin on poliittinen teko. Joku yksittäinen pappi, kuten Kai Sadinmaa, voi Hjelmin mukaan tehdä irtiottoja selvästi puoluepoliittiseen suuntaan, mutta se ei välttämättä ilahduta esimerkiksi perussuomalaisia kirkon jäseniä. #430miljoonaa-kampanjasta nousseen kohun aikana Helsingin piispa Teemu Laajasalo sanoi, ettei ollut etukäteen tietoinen Lähetysseuran osallistumisesta kampanjaan ja että asia otetaan esille Suomen Lähetysseuran hallituksessa. Mielenosoittajat vastustivat turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia vuonna 2017. – Ja kaikki tämä on varmasti aina poliittista. Lähetysseura ei myöskään aio vetäytyä #430-kampanjasta, mutta se informoi muita kampanjaan osallistuvia järjestöjä näkemyksestään. Joissain hauraissa yhteiskunnissa se voi edellyttää myös luonteeltaan puoluepoliittista toimintaa. – Yleisellä tasolla voi sanoa, että hallitus keskusteli kampanjaa koskeneesta palautteesta, kampanjan tavoitteista sekä päätösprosessista. Laajasalo on Lähetysseuran puheenjohtaja
Lisäksi Tuisku keskusteli Laajasalon kanssa kolmeen otteeseen. – Tässä ympäristössä se olisi suoraan ylistysmusaa, Laajasalo sanoi. Kirkko ei Tuiskua kosiskellut. Minä naureskelin, että ei pelkoa, ei kirkolla ole Tuiskuun rahaa. Poppari kertasi levynsä taustat: oman etsijänsielunsa sekä omat ja lähipiirin kokemukset instituutioiden ja karismaattisten hahmojen huonoistakin vaikutuksista. Tuisku esitti levynsä 11 kappaletta kronologisessa järjestyksessä. Keskusteluissa ei ollut mitään tajunnanräjäyttävää, mutta Laajasalo esitti kyllä suoriakin kysymyksiä. Ilmassa oli myös pelkoja siitä, että Antti Tuisku kristillistetään tai että kirkko yrittää omia hänet. Piispa Teemu Laajasalon hiljainen rukous kuulemma oli, että Tuiskua ei yritettäisi tunkea muottiin. Hän halusi kirkkoon itse. Illan paras anti oli se, kuinka kotonaan Antti Tuisku oli. kulttuuri | konsertti | Sanoituksista tuli uudessa ympäristössä esiin uusia sävyjä. Kokonaisuuden päälle ylimääräisinä numeroina kuultiin ainoastaan Vain elämää -versiointi Lauri Tähkän Minun Suomeni -biisistä sekä Tuiskun vanha Hyökyaalto-hitti. Poikkeuksellisesta ympäristöstä huolimatta hän veti keikkansa normaalisti, kappaleensa kaikkine merkityksineen. huomasin kysyväni. Ja niin Tuisku kulki Johanneksenkirkon käytävää laulaen levyn avauskappaletta Kerran vuodes kirkkoon. Viime lauantaina Tuisku teki ensimmäisen keikkansa pariin vuoteen. (”Laitan valveen ja unen rajamailla kädet ristiin, käyn läpi päivän tapahtumat ja kiitän. Kunpa jokainen saisi olla kirkossa noin. Myöhemmin artisti kertoi, että käy kyllä kirkossa vähän useammin kuin kerran vuodessa ja että Johanneksenkirkko on ollut hänen kotikirkkonsa. K un poptähti Antti Tuisku julkaisi helmikuussa viimeisimmän levynsä, kaikki yllättyivät. Teollaan Tuisku tuli antaneeksi luvan: kyllä, levystä selvästikin saa tehdä kristillisiä tulkintoja. Taas jouduimme yllättymään, tai ainakin minä jouduin. Mediatuottaja ja pappi Jan Ahonen pelkäsi blogissaan, että Tuiskusta tehdään Kirkkopäivien tähtiesiintyjä arkkipiispan rinnalle. MERI TOIVANEN Poplaulaja Antti Tuisku pyysi piispa Teemu Laajasalon etäkeikalleen haastattelemaan itseään levynsä hengellisistä teemoista. Ei kulunut kuin muutama kuukausi, ja Antti Tuisku tuli esiintymään kirkkoon, ihan ilman kirkon rahaa. Jotkut olivat sitä mieltä, että levy pilkkasi Jumalaa. Se alkoi niin, että kuvissa oli yksin Teemu Laajasalo, joka toivotti Antti Tuiskun tervetulleeksi kirkkoon. Lauantai-iltana kävi ilmi, että paikka oli Johanneksenkirkko Helsingissä. Toiset kokivat päinvastoin: kyseessä oli jonkin suuremman etsiminen ja kaipuu. Kappaleiden sanoissa oli huomattavan paljon kristillistä symboliikkaa. (”Että ihan hyvin sie pärjäsit. Ja että kaikki voisivat viihtyä. | Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva 18 KOTIMAA | 12.6.2020. Se ihan hyvä riittää.”) Laajasalo kertoi, että hänen lempikappaleensa levyltä on Pyhä kosketus. Meil on täällä aina bailantai.” Voisiko se olla niin, että kaikki saisivat kuulua kristilliseen seurakuntaan. Valittu kansa -kappaleen säkeen ”eikä sun tarvitse huolestuu, ihmiset korkeintaan loukkaantuu” kuulin uusin korvin niin, että ihmiset loukkaantuvat, mutta Jumala ei. Vaikka olen kuunnellut levyä paljon, monet sanoitukset saivat uusia sävyjä kirkkoympäristöstä ja Tuiskun taustalla kuvissa näkyneestä alttarirististä. Pitääkö ihmiselle aina antaa uusi mahdollisuus. Se oli etäkeikka, sillä koronakevät pani myös artistien elämän uusiksi ja Tuiskun elokuuksi suunnitellut stadionkeikat siirtyivät vuodella. Ensimmäinen osio meni vähän vakuutteluksi siitä, että Tuiskun aikeet ovat hyvät eikä hän halua loukata ketään. Verkossa suoratoistona lähetetyn keikan kuvauspaikkaa ei kerrottu etukäteen. Levyn leppeimmässä lattari-ilottelussa, bileillasta kertovassa Bailantaissa lauletaan: ”Meidän seurakuntaan kaikki kuuluu. Hän liitti sen Laulujen laulun ja morsiusmystiikan ketjuun sanoitukseksi, jossa on vaikea erottaa, puhutaanko ihmisestä vai Jumalasta. Antti Tuisku halusi pitää etäkeikkansa kirkossa Millainen ilta sitten oli. Ja pyysi Teemu Laajasalon mukaansa keskustelemaan levyn teemoista. Entäpä keskustelut sitten. En osaa sanoa, kenelle, mutta yläkertaan.”) Mitä haluaisit, että Jumala sanoisi taivaan portilla Antti Tapani Tuiskulle. (”Olennaisinta on, antaako ihminen itse itselleen uuden mahdollisuuden”, Tuisku vastasi.) Rukoiletko
Yläluokan joukkueet hallitsivat peliä sen alkuaikoina työväen joukkueiden jäädessä alakynteen. Tappouhkauksista välittämättä hän puolustaa nuoria miehiä, jotka hyökkäyksillään tavoittelevat marttyyrikuolemaa. Työläiset raatoivat yläluokan omistamilla tehtailla ja tulivat sunnuntaina kentälle viikon töistä väsyneenä. Nevanlinnan mukaan vertauksen takana on usein väärinkäsitys niin jalkapallon kuin uskonnonkin luonteesta, joka kuvitellaan fanaattiseksi. Sen tuoreimmassa numerossa 3/2020 Kari Aronpuron runo kuvaa, millaista on koronan aiheuttama elämä erossa omaishoidettavasta ja miten hänen oma kirjoittamisensa onnistuu infarktin jälkeen. Nimi viittaa ottelun päätyttyä kentälle juosseisiin Huuhkajien kannattajiin. klo 12.05 Horisontti. Heinäkuussa 2019 Bold Projectsin nelihenkinen tiimi keräsi rahaa Itämeren hyväksi soutamalla avomerisoutuveneellä Tukholmasta Helsinkiin. Teema & Fem Ma 15.6. Kirjastoissa kaikki ovat tasa-arvoisia riippumatta iästä, koulutuksesta, luottokelpoisuudesta tai siitä, nukkuvatko yönsä henkilöauton hintaisessa moottorivuoteessa vai pahvipedillä sillan alla.” MARI TEINILÄ Kun Suomen miesten jalkapallomaajoukkue viime marraskuussa päihitti EM-karsintaottelussa Töölön stadionilla piskuisen Liechtensteinin, avautui joukkueelle vihdoin paikka jalkapallon arvokisojen lopputurnaukseen. Vissarioniitit asustavat Siperian taigalla ja uskovat että heidän johtajansa Vissarion, entinen liikennepoliisi nimeltä Sergei, on uudestisyntynyt Jeesus. Kirjoittajat eivät keskity pohtimaan pelin sisäisiä hienouksia vaan maailman suosituimman urheilulajin monenlaisia sosiaalisia – ja myös uskonnollisia – merkityksiä. Hieno on myös toimittaja Veera Luoma-ahon teksti ulkopuolisuuden kokemuksesta lajin äärellä. Samassa lehdesssä kolumnisti Sanna Nyqvist muistuttaa kirjastojen merkityksestä: ”Nykypäivän kirjastot ovat ainutlaatuisia julkisia tiloja, joissa ihminen saa oleskella säiltä suojassa ilman ostopakkoa tai tilivelvollisuutta tekemisistään. klo 22.00 Oikeudenpalvelija. Teema & Fem To 18.6. | Kuva: Netflix 19 KOTIMAA | 12.6.2020. Kirsi ja Marko Piittala. NOORA WIKMAN-HAAVISTO The English Game katsottavissa Netflixissä. Samana iltana sai alkunsa Tommi Melenderin ja Karo Hämäläisen toimittama esseekokoelma Kentänvaltaajat. Minisarja The English Game sijoittuu 1800-luvun Iso-Britanniaan, jossa jalkapallo on kehittymässä harrastajien pelistä ammattilaisten lajiksi. Jalkapallon ammattilaisia kirjoittajista on vain Suomen Palloliiton huippujalkapallopäällikkö Marianne Miettinen. (U) | tv-sarja | Kirjojen lukeminen on yksi parhaimpia asioita elämässä(ni). Sanomansa tueksi Rehn pudottelee joukon anekdootteja eurooppalaisista neuvottelupöydistä, joissa puhutaan jalkapallovertauksin. (U) Yle Radio 1 Su 14.6. 239 s. Se sanallistanee monien naisten kokemuksia joukkuelajeista. TV1 La 13.6. WSOY 2020. | painettua sanaa | | viikon tvja radiovinkit | Draamaa ja jalkapalloa Kun Netflix mainosti sarjaa, jossa Downton Abbey kohtaa jalkapallon, oli pakko tarttua kaukosäätimeen. klo 13.45 Siperian Jeesus. Sarjan edetessä keskitytään enemmän yhteiskuntaluokkien asemaan ja ihmissuhdeongelmiin, joiden käsittely jää kuitenkin pinnalliseksi. Kahdentoista esseistin näkökulma onkin nimenomaan katsojan. Suomalaiset tarut heräävät henkiin, kun pinnan alla oleva maailma avautuu katsojalle ensimmäistä kertaa tässä laajuudessa. Työläisten ja yläluokan joukkueet kilpailevat Englannin cupin voitosta Netflixin draamasarjassa. Kotimaan lukijoita kiinnostanee erityisesti filosofi Tuomas Nevanlinnan essee, jossa hän ottaa käsiteltäväkseen kuluneen vertauksen uskonnosta ja jalkapallosta. Muiden kirjoittajien suhde kuningaslajiin vaihtelee intohimoisista harrastajista ja lajia seuraavista toimittajista ”wannabe-faniin”. Herrasmiehillä kun oli aikaa harjoitella ja levätä otteluita varten. klo 19.15 Järven tarina. Jalkapallon pelaamista olisi saanut näyttää enemmän, ainakin puolisoni mielestä. klo 17.00 Bold Voyage 500 km:n soutu Itämeren hyväksi. Alkaa juonittelu, jossa panoksena on herrasmiehen kunnia, ylpeys ja Englannin cupin voitto. Sarjan taustalla on Downton Abbeyn luoja ja käsikirjoittaja Julian Fellowes. Millaista on asua ja työskennellä Jerusalemissa. Muusikko Tommy Lindgrenin hyvin henkilökohtainen mutta samastuttava teksti kertoo kansallistunteesta, rasismista ja siitä, miltä voittaminen lopulta pitkän odotuksen jälkeen tuntuu. Koskettavaa. TV1 Ke 17.6. Sarja lähtee liikkelle tästä vastakkainasettelusta. Mainittakoon erikseen Suomen Pankin pääjohtajan, Mikkelin Palloilijoiden kasvatin Olli Rehnin lennokas teksti yhteisöllisyydestä ja jalkapallon merkityksestä kansainväliselle yhteistyölle. Kun työläiskaupunki Darwenin joukkueeseen palkataan tähtipelaaja Skotlannista, herrat kokevat asemansa uhatuksi. Muutama jännittävä ottelu päästään kuitenkin näkemään. Harvoin perheenjäsenten kiinnostukset osuvat näin hyvin yhteen. Juutalainen Lea Tsemel on toiminut palestiinalaisten puolustusasianajajana Israelissa jo yli 40 vuotta. Kirjallisuuslehti Parnassolla on meneillään 70. TV1 La 13.6. Yhtymäkohtia niillä silti on, ja Nevanlinnan tarkkanäköiset havainnot ovat kaikkea muuta kuin tylsiä yksinkertaistuksia. klo 13.35 Pisara. vuosikerta. TUIJA PYHÄRANTA | viikon kirja | Tommi Melender ja Karo Hämäläinen (toim.): Kentänvaltaajat. Syventäviä näkökulmia siihen tarjoaa hyvin toimitettu kirjallisuuslehti
Me kurdit rakastamme ruuanlaittoa ja yhdessä syömistä. – Olen itse joutunut lapsena ja nuorena kokemaan sen, että naiseuteni oli kuin heikkoutta. Hän tuo eri kulttuurien epäkohtia rohkeasti esille ja näkee myös kirkolla asiassa oman roolinsa. Lukioikäisenä Seida oli ahdistunut ja ajautunut tavallaan umpikujaan. – Olen myös opiskellut Lähi-idän tutkimusta USA:n Virginia Techin yliopistossa. – Kirkko on edistyksellinen, Pelkäämättä vapauden puolesta Kurditaustainen Seida Sohrabi tekee aktiivisesti työtä maahanmuuttajanaisten puolesta. Liian moni heistä elää edelleen ahtaiden raamien sisällä. Minä taas saan vapaassa maassa aivan itse päättää omasta uskonnostani. Jopa naisten seurustelua saatetaan kontrolloida. Perheemme asui pitkään pakolaisleirillä Irakissa. – Ilmapiiri on nykyisin kurdiyhteisössäkin paljon vapaampi kuin aikaisemmin. Sohrabin sydämellä on erityisesti maahanmuuttajanaisten asema. Viime vuonna hän valmistui valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta. Erilaista tytöttelyä saattaa toisinaan kuulua esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöjen vaikuttajamiehiltä. haastattelu S eida Sohrabi astelee hymyillen kahvilaan, joka on ensimmäistä päivää auki koronatauon jälkeen. Seida Sohrabi saapui perheensä kanssa kiintiöpakolaisena Vaasaan vuonna 1996. ” Olen itse joutunut lapsena ja nuorena kokemaan sen, että naiseuteni oli kuin heikkoutta. Sohrabi ei usko siihen, että Suomi olisi nykyisen kaltainen hyvinvointiyhteiskunta ilman luterilaisuuden vaikutusta. Lähi-idän asiantuntijaksi profiloitunut nainen on noussut mediassa yh ä enemmän esille maahanmuuttajana, joka nostaa esille sellaisia asioita, joista ei ole ollut tapana puhua. Kritiikkiäkin suorapuheinen nainen on saanut osakseen. Maahanmuuttajien kotoutuminen ei nykytavalla toimi etenkään naisten osalta. Huipentumana vuonna 2018 Suomen Kurdiliitto valitsi Sohrabin Vuoden kurdiksi. Koulutustai työskentelymahdollisuuksia ei juurikaan ole. Tätä viestiä Seida Sohrabi toistaa eri foorumeilla. – Naisten ja tyttöjen jääminen kotiin vanhojen tapojen alistamana on valtavaa haaskausta. Kuka. Vaihtoehtoja oli enää kolme. 20 KOTIMAA | 12.6.2020. Seida oli tuolloin viisivuotias. Valtiotieteiden maisteri huomauttaa, miten suuri onni Suomelle on ollut saada naiset integroitua yhteiskuntaan. Sieltä sitten pääsimme Suomeen. Kotoutuminen ei ole oikeus vaan velvollisuus. Nuoren naisen lähteminen pois kotoa opiskelemaan ei ole enää radikaalia, Sohrabi sanoo. – Vastasin, että islam on vanhempieni uskonto. Sohrabi harmittelee sitä, että monissa maahanmuuttajakulttuureissa kuva naiseudesta ja miehisyydestä on jämähtänyt lähes primitiiviselle tasolle. – Miehet on demonisoitu; he ovat aina valmiita tekemään jotakin pahaa. Sohrabi puolestaan ei arastele. Se nähtiin sellaisena asiana, jota piti jotenkin suojella. Seida Sohrabi, 29 Juuri nyt laitan ruokaa. Heissä olisi niin valtavasti potentiaalia. Ihmiset ovat edelleen hyvin varovaisia. Lähtökohdat eivät olleet kaikkein helpoimmat. Seida Sohrabi ei miellä itseään kovinkaan uskonnolliseksi, mutta hän arvostaa luterilaisen kirkon työtä. Myöhemmin arvostelu on laantunut ja kääntynyt jopa kiitoksen puolelle. Paikka on lähes tyhjä. – Jos tässä maassa ajatusmallit olisivat jääneet menneille vuosisadoille, niin miten kaikki kehitys olisi ollut mahdollista. Kun Seida vuonna 2013 oli keskustelemassa Ajankohtaisen kakkosen Islam-illassa, syytöksiä tuli ”vanhempien uskonnon hylkäämisestä”. – Joko sopeudun perinteiseen malliin eli jään kotiin, teen itsemurhan tai lähden kotoa pois opiskelemaan. Ja naisia taas katsotaan vain heidän seksuaalisuutensa kautta. Elämässäni olen ylpeä siitä, että kaikista vastoinkäymisistä ja epätodennäköisyyksistä huolimatta olen suorittanut maisterin tutkinnon ja aidosti päässyt vaikuttamaan isänmaamme asioihin. Seida valitsi viimeisen vaihtoehdon yhtenä ensimmäisistä Vaasan kurditytöistä. Harrastan laadukkaiden ja mustalla huumorilla höystettyjen elokuvien sekä sarjojen katselua. – Vanhempani ovat Iranin kurdeja, mutta he joutuivat pakenemaan sieltä vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen