. . Lontoon Suomi-pappi Merimieskirkon johtaja Marjaana Härkönen tietää, että kirkko on suurkaupungin suomalaisyhteisölle tärkeä. Sivu 7 Arkkipiispan vaalitapa kirkolliskokouksen uuden istuntokauden asialistalla. vuosikerta | 0043595–16–20 19. Sivut 10–13 LA u r A V u o m A 12. Sivut 14–15 Jukka Hildénin löytämä Luther-kirkon risti kannettiin Turusta Helsinkiin. toukokuuta 2016 | hinta: 3,70€ | 111
Halkeama asfaltissa riittää. Haaparannan kirkkoherra Juha Rauhala Hengellisessä Kuukauslehdessä 5/2016. Vaikka suurin osa turvapaikanhakijoista lähtee täältä pois, heitä tahdotaan auttaa. Koivu on keikaroinut vihreässä puvussa jo kauan, kun haapa vasta ilmoittaa olevansa edelleen elossa. Tällä viikolla kirkolliskokous aloitti uuden istuntokauden Turussa. Kevättä rinnassa ikuisesti. Näiden vapauksien jokapäiväinen muistaminen tuo suhteellisuudentajua elämään. Nilkkansa vain taittaa, jos siellä yrittää kulkea. He toimivat maahanmuuttajien kielenopettajina, aktiviteettien luojina ja ystävinä, vievät heitä koteihinsa syömään ja niin edelleen. 5. Hän perusteli tätä ajatustaan sillä, että uusilla edustajilla on tahtoa tehdä muutoksia. Ihme, johon ei koskaan totu. Ikuisesti kevät – Vapaaehtoisten joukossa on paljon eläkeläisiä, mutta myös eri-ikäisiä. Snellmanin ja Suomalaisuuden päivänä olisi monta syytä juhlia näyttävästi. Lukukausimaksu ainoastaan 50 mk. Korjattavaa on muun muassa vammaisten ihmisten oikeuksissa sekä köyhimpien ihmisten asemassa. Valtaosa poliitikoista elää keskiluokkaista tai hyvin toimeentulevaa arkea. Pirunpeltoakin siellä on, mystistä kivikkoa, josta ei mitään nouse. Hyvä Suomi Parhaimmillaan kiitollisuus johtaa omastaan jakamiseen. Talousvaikeuksista huolimatta Suomi on yhä yksi maailman vauraimpia maita. Listaa hyvistä asioista Suomessa voi jatkaa puhtaalla luonnolla ja runsailla makean veden varannoilla. Usein se on hidas kuin haapa. 2 KOTIMAA 1 2 . Sitä emme tee, koska me suomalaiset olemme hyviä myös itsemme vähättelyssä. Sitäkin odottaa kevät. Yksi lupaus kuvaa sydäntä: Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen. Elämän merkit valtaavat lajit eri tahtiin, ja sekin on mielenkiintoista. ¶ Pyhä Henki, Herra ja eläväksi tekijä, usko sinä minussa, että minulla kuitenkin on elävä ja kuolematon sydän. 36:26) Entä minun sydämeni. Olemme tietoisia Suomen huipputasoisesta koululaitoksesta, mutta osaammeko arvostaa opettajia ja muita oppilaitosten työntekijöitä. Niin kirkossa kuin yhteiskunnassa muutosten pohjavireenä saa kuitenkin olla kiitollisuus kaikesta siitä hyvästä, joka jo toteutuu. 2 01 6 KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Lukijamäärä 58 000 (KMT 2015) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Pääkirjoitus SATA VUOTTA SITTen TUhAT MerKKIä TAIVAASTA MArI TeInILä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi LAInA K evät. Snellman korosti aikanaan koko kansan koulutuksen merkitystä. hyvien asioiden tiedostamisessa oleellista ei tietenkään ole juhlinta, vaan kiitollisuus. Juhlaan olisi syytä, sillä suomalaiset elävät sellaisessa demokratiassa, josta vain vähemmistö maailman yli seitsemästä miljardista ihmisestä voi nauttia. Myös 99-vuotias Suomi voi valmistautua juhlavuoteensa uudistuksia tekevällä asenteella. ¶ Hesekielin kirjassa on huikeita kuvia elämän tulemisesta Israelin kansaan. Sen pitäisi johtaa siihen niin yhteiskunnan kuin yksilön tasolla.. (Hes. Suomessa toteutuvat muun muassa sananvapaus ja uskonnonvapaus. Siksi on kohtuutonta, että nykyinen hallitus on leikannut rajusti kehitysyhteistyömäärärahoja. Ymmärrämmekö sivistyksen arvon. Kiitollisuus kaikesta hyvästä ei edellytä silmien sulkemista tosiasioilta ja epäkohdilta. Valo, lämpö ja kosteus työntyvät korsiksi, kukinnoiksi ja lehdiksi puihin. Valtiomies J.V. Halkeama asfaltissa riittää. DAnIeLLe MIeTTInen 12.5.1916 Venäläiset lehdet pitävät hyvinkin luultavana, että saksalaiset ennen pitkää kohdistavat sinne ratkaisevan hyökkäyksen yrittäen laivastonsa tukemina päästä etenemään Riian–Väinälinnan rintamalta. T änään J.V. Eräs 93-vuotias seurakuntalainen totesi iloisena, että nyt kirkolla on hyvät mahdollisuudet uudistua. Parhaimmillaan kiitollisuus johtaa omastaan jakamiseen sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. Katsokaa tänne! Kansakouluseminaareihin, pikkuja kiertokoulunopettajanuralle antautuville suositetaan kaksikymmentä vuotta toiminutta, hyviä kokemuksia saavuttanutta yksivuotista Esi-, Pikkuja Kiertokouluseminaaria Helsingissä. Paljon pitää vielä muuttua, että kaikki ihmiset eläisivät tässä maassa tasavertaisina. Sitä tärkeämpää päättäjälle on kyky kuunnella ja tahto toimia niiden puolesta, joiden tilanne on heikompi. Laitos on Tuomiokapitulin ja Kouluhallituksen tarkastuksen alainen. Maalle muuttajat! Tottuneita asiapoikia käsirattaineen saatavana pikatoimisto Mars’ista (N.M.K.Y:n työlaitos pojille). Kasteessa lahjaksi saatu, Kristuksen verellä puhtaaksi pesty
Wife and Wifestyle oli kilpailussa mukana olleista kolmesta blogista ainoa lifestyle-blogi. Koiviston blogiteksteissä ja niiden kuvituksissa palkintoraati näkee raikasta ja ennakkoluulotonta käsittelytapaa. Tänä keväänä voi jälleen harrastaa lintubongausta kirkollisissa merkeissä. Lintujen tarkkailun jälkeen vietetään luomakunnan sunnuntain messua. Parin vuoden tilasto ei antaisi vielä luotettavaa tietoa. – En minä lähtisi tässä verotuloja laskemaan, lähinnä tämä ilmiö on aika erikoinen verojen välttelyn muoto, Ketola kuittaa. Mutta kertoohan se jotakin ajastamme, kun tämäntyyppinen ilmiö on olemassa. Arkkihiippakunta repäisee sosiaalisessa mediassa. Turun arkkihiippakunta on sosiaalisen median palveluissa, Twitterissä ja Instagramissa, nyt myös tunnuksella @SuomenVanhinVirasto. suomen vanhin virasto ilmestyi sosiaaliseen mediaan . Hänkään ei näe tarvetta kirkkolainsäädännön tai verotuskäytäntöjen muuttamiseen – Pääsääntöisesti yhteisöjen jäsenyyteen kuten kirkonkin jäsenyyteen kuuluu niin oikeuksia kuin velvollisuuksiakin. Verottaja tarkastaa heti vuodenvaihteen jälkeen, kuuluuko ihminen seurakuntaan. En minä näe, että kirkon omaa lainsäädäntöä tai verotuskäytäntöjä tarvitsisi tämän joukon takia muuttaa. Sen sijaan kirkosta eronneista liittyy sen mukaan vuoden loppuun mennessä takaisin vain kaksi prosenttia. Hän haluaa tavoitella teksteillään lukijoiksi tavallisia naisia ja osoittaa, että pappi voi puhua ihan mistä vain, vaikkapa kauneudesta. ISMO PEKKARINEN / LEHTIKUVA Jopa tuhannet kiertävät kirkollisveron Tämä ilmiö on aika erikoinen verojen välttelyn muoto.. Viime vuonna lintubongarit havaitsivat Helsingin tuomiokirkon portailta yhteensä 39 eri lintulajia. Keneltä verojen maksamattomuus on pois. ”Olemme kuluneen talven aikana vähän miettineet hiippakunnan someviestintää ja eri tulokulmia, jotta saisimme viestintään eloa. Kaikesta huolimatta puhutaan jopa tuhansista henkilöistä, jotka eroavat kirkosta loppuvuodesta kirkollisveron välttääkseen, mutta liittyvät siihen jälleen alkuvuodesta. Koivisto käyttää runsaasti hyvätasoisia kuvia. Täsmällinen tieto samana vuonna liittyneistä ja eronneista on saatavilla kirkon jäsentietojärjestelmästä, Kirjurista. Ihmisillä voi olla myös muita syitä erota ja liittyä kirkkoon nopeasti takaisin. 5. Kirkossa on jäseniä, jotka eroavat kirkosta loppuvuodesta liittyäkseen siihen jälleen takaisin alkuvuodesta. Tämä kertoo Elina Koiviston mukaan siitä, että teologit ovat perinteisesti asiakeskeisiä. Brändillä SuomenVanhinVirasto saa jatkossa muun muassa reaaliaikaista tietoa tuomiokapitulin istunnoista. Paavalin seurakunnassa työskentelevä Koivisto kirjoittaa Wife and Wifestyle -blogia. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty Bongaa kirkolta -tapahtuma saa jatkoa ja laajenee samalla Helsingin tuomiokirkolta Kirkkonummelle ja Laitilaan. – Tämä on tavallaan asia, joka on enemmän kiinni yksittäisten ihmisten omasta moraalista. Ei tämä sillä tavalla ole kirkolle taloudellinen kysymys. Näitä voivat olla esimerkiksi reagointi puolesta tai vastaan johonkin kirkon eettiseen kannanottoon tai halu päästä kummiksi. Kotimaan pro blogi -palkinto on myönnetty tänä vuonna seurakuntapastori Elina Koivistolle. KOTIMAA 3 1 2 . 2 01 6 uuTIsvIIKKO Kotimaan pro blogi -palkinto Elina Koivistolle . Totesimme, että olemme oikeasti Suomen vanhin virasto ja meidän pitäisi kyllä repiä tästä kaikki irti”, sanoo piispan erityisavustaja Mari Leppänen. Kun kirkon jäsenyys on vapaaehtoista, kyse on enemmänkin moraalisesta oikeudenmukaisuudesta, Pihlaja kommentoi veroa välttelevien toimintaa. johtaja Kimmo Ketola. Vakaumusten tasa-arvo VATA ry:n ja Vapaa-ajattelijain Liitto ry:n ylläpitämä Eroakirkosta.fi -palvelu on kertonut, että luterilaiseen kirkkoon liittyneistä joka kolmas eroaa jo saman vuoden aikana. JOhAnnEs IJäs Kirkko ei pidä jäsenyydellä kikkailua kirkollisveron välttämiseksi vakavana ilmiönä. Kimmo Ketola toteaa Eroakirkosta-palvelun lukujen perustuvan virheellisiin laskelmiin, joista puuttuu esimerkiksi tieto ulkomaille muuttaneista tai Suomeen muuttaneista vuonna 2015. Ketola huomauttaa myös, että tällaista käyttäytymistä pitäisi seurata ja tilastoida useamman vuoden ajalta, jotta ilmiöstä saadaan luotettava kuva. – Oikeampi luku liikkuu 10 ja 20 prosentin välillä, Ketola vakuuttaa. Kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan mukaan kirkko ei ryhdy asian vuoksi toimiin. Pitäisikö asiaan koettaa jollakin tavalla puuttua. Kirkollinen lintubongaus laajenee . Kuinka vakava juttu tällainen porsaanreikä veron välttämiseksi kirkon kannalta on. – Ensisijaisesti omalta kotiseurakunnalta ja sen mahdollisuudelta tuottaa palveluja jäsenilleen. Tutkijan mukaan ilmiötä pitäisi tutkia ja tilastoida useamman vuoden ajalta, jotta siitä saisi luotettavaa tietoa. Tosin Ketola muistuttaa myös, että kaikki eroajat ja liittyjät eivät mieti rahaa. Jos vuoden lopussa eroaa ja liittyy myöhemmin tammikuussa, voi olla lähes koko vuoden kirkon jäsen maksamatta kirkollisveroa, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen vs. Tapahtuman ideana on bongata lintuja kirkon portailta
Vaikka määrät ovat pysyneet samalla tasolla, nousua ei ole tapahtunut, sanoo nuorisosihteeri Tarja Liljendahl Nuorten Keskuksesta. Viime vuonna Yhden hinnalla -tapahtumaan osallistui noin 2 300 nuorta ja kävijämäärän odotetaan tänäkin vuonna pysyvän 2 000 ja 2 500 välillä. Työntekijän näkökulmasta on myös tärkeää se, että he ovat mukaan kutsujia ja tsemppareita muille nuorille, Anni Laakso sanoo. Parlamentti kertoo mielipiteensä sellaisista seurakunnan päätöksistä, joilla on vaikutusta nuoriin ja suunnittelee nuorten toimintaa yhdessä työntekijöiden kanssa. – Toiminnan pitäisi lähteä seurakuntalaisen tarpeesta. Santeri Pajunen ja muutama muu nuorten parlamentin jäsen osallistuu Kirkko 2020 -seminaariin, jossa he kertovat muista seurakunnista tuleville nuorille omasta toiminnastaan ja innostavat mukaan vaikuttamistoimintaan. – Valtakunnallinen nuorten tapahtuma kiinnostaa edelleen seurakuntia, mutta taloudellinen tilanne näkyy kävijämäärissä. – Olemme pyrkineet lisäämään nuorten osallisuutta tapahtuman sisällöissä, Liljendahl sanoo. 4 KOTIMAA 1 2 . NOOrA WIKMAN-HAAvISTO NuOrTeN OSAllISuuS Meilahden seurakunnassa on hyviä kokemuksia nuorten parlamentti -toiminnasta. Se motivoi niin nuoria kuin työntekijöitäkin. Laakson mielestä nuorten parlamentti tuo seurakuntaan tuoreutta ja uudenlaisia näkökulmia. Santeri Pajusella on pitkä kokemus nuorten parlamentista. Nuoret valitsevat itse edustajansa vuodeksi kerrallaan. Nämä nuoret sanoittavat nuorten tarpeen ja me työntekijät mahdollistamme sen, Laakso sanoo. Nyt kun kesä tulee, niin varmaan tulee jotain ulkojuttujakin, Pajunen kertoo iltojen sisällöstä. Kuva: ville PaloNeN Me työntekijät voimme pitää mielenkiintoa yllä eri tavoilla, esimerkiksi lähettämällä nuoria edustustehtäviin.. Seminaariin lähtee myös Santeri Pajunen Meilahden seurakunnasta Helsingistä. Meilahdessa on toiminut nuorten parlamentti noin 15 vuoden ajan, kertoo johtava nuorisotyöntekijä Anni Laakso. Tapahtuman ohjelmaan sisältyy muun muassa rap-messu Daikinin avustuksella sekä NSV-jamit, joissa Nuoren Seurakunnan Veisukirjaa laulattavat seurakuntien nuoret kyvyt ammattitaitoisen bändin säestyksellä. – Se on nuorten ääni organisaatiossa ja päättäjiin päin. Se on sellaista hengailua, pelataan bilistä, säbää tai korista ja kuunnellaan musiikkia. Tämän vuotinen parlamentti esimerkiksi halusi enemmän nuorteniltoja, ja nyt he järjestävät niitä täysin itsenäisesti joka maanantai. – Jos haluaisimme jotain isompia juttuja, niin ne varmaan jäisi johonkin solmuun. Pietari Salmi (vas.), Santeri Pajunen, Robert Kari kuuluvat Meilahden seurakunnan kuusihenkiseen nuorisoparlamenttiin. Pajunen kertoo olevansa mukana toiminnassa ajaakseen nuorten omaa asiaa. Aiemmin joka toinen vuosi eri puolilla Suomea järjestetyt nuorisopäivät ovat nyt kotiutuneet Tampereelle, jossa tapahtuma järjestetään vuosittain. 2 01 6 Nuoret tuovat uusia näkökulmia seurakuntaan T ulevana viikonloppuna noin kuusikymmentä nuorta kokoontuu Kirkko 2020-seminaariin Tampereelle visioimaan kirkon tulevaisuutta. Hänen mielestään parlamentti on hyvä tapa pitää huolta nuorten oikeuksista seurakunnassa. – Meillä on avaimet kirkolle ja haemme viereisestä kaupasta evästä. 5. Siinä Kirkko 2020 -seminaari on hyvä esimerkki, siellä nuoria kuullaan kirkolliskokousja piispatasolla. Pajusen mielestä nuoria kuunnellaan seurakunnassa ihan hyvin – tietyissä asioissa, kuten juuri nuorten iltojen järjestämisessä ja nuorten omissa hankinnoissa. Hän kuuluu seurakunnan nuorten parlamenttiin, joka on vuosittain valittava nuorten vaikutusryhmä. Kahdeksatta kertaa järjestettävässä seminaarissa nuoret eri puolilta Suomea pohtivat muun muassa kirkon ajanmukaisuutta, jäsenyyttä, lähimmäisyyttä, kirkon hengellisyyttä sekä sitä, kenelle kirkossa on tilaa. Seminaari järjestetään Yhden hinnalla – Kirkon Nuorisopäivät -tapahtuman yhteydessä. Anni Laakson mukaan nuoria ei aina ole helppo saada mukaan vaikuttamistoimintaan. – Meillä meni ihan hyvin pari vuotta ilman parlamenttia, mutta sitten tuli muutama vastoinkäyminen ja halusimme aloittaa toiminnan uudestaan. Hän oli mukana toiminnassa jo ennen sen väliaikaista sammumistakin, ja oli yksi niistä nuorista, jotka halusivat herättää parlamentin henkiin. Parlamentti on vieraillut myös seurakuntaneuvostossa, joka piti tapaamista innostavana. Nuorten parlamentti on muutaman viime vuoden ollut Meilahdessakin nukuksissa, kunnes viime vuonna nuoret taas aktivoituivat. Kävimme viime vuonna Kirkko 2020 -seminaarin jälkeen kertomassa terveisiä seurakuntaneuvostolle ja ne terveiset ovat varmaan jääneet johonkin pöytäkirjoihin. – Me työntekijät voimme pitää mielenkiintoa yllä eri tavoilla, esimerkiksi lähettämällä nuoria edustustehtäviin. Nuorten parlamentti vaatii nuorilta sitoutumista ja osallistumista, ja Laakson mukaan työntekijöiden tehtävä on kuunnella nuoria toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Parlamentti on myös hankkinut kirkolle iPadin ja pienen kaiuttimen musiikin kuuntelua varten. Hän halusi pitää nuorten porukan kasassa ja edustaa kavereita, jotka eivät itse halunneet olla mukana vaikuttamassa
KuVA: PASI LEIno. Lakialoitteen ovat allekirjoittaneet Silvia Modig (vas), Susanna Huovinen (sdp), Saara-Sofia Sirén (kok), Hanna Kosonen (kesk), Touko Aalto (vihr) ja Stefan Wallin (rkp). Nyt Ylivieskan seurakunnan jäsenillä on mahdollisuus kertoa omat toiveensa ja ideansa siitä, millainen uudesta kirkosta pitäisi rakentaa. Kirkon sijoitusjohtaja Ira van Gilse van der Pals kertoo, että vuosi 2016 on käynnistynyt markkinoilla hermostuneissa tunnelmissa. Vaikeudet ja kärsimyksetkin kuuluvat elämään. Tajusin, että ympyrä sulkeutuisi, jos säilyttämäni risti palaisi paikalleen. luovuttamassa säilytyksessäsi ollutta alttariristiä Turun tuomiokirkolta lähtevälle ristisaatolle, joka vei sen Helsinkiin asti jalkaisin. – Kuulin uutisia, että Helsingin Luther-kirkko pääsee takaisin alkuperäiseen käyttöönsä. Hän on suunnitellut muun muassa Töölön kirkon. PäIvI häKKInen Turun Martinseurakunnan seurakuntapastori Jukka Hildén luovutti alttariristin sen ensimmäiselle kantajalle, Elli Pellonperälle Turun tuomiokirkolla viime perjantaina. Ihmiset katsoivat, kun vein ristiä kuin Simon Kyreneläinen ikään. Minulle oli aikanaan selvää, ettei sitä voinut jättää heitteille. Kansanedustajat haluavat poistaa laista vaatimuksen siitä, että sukupuoltaan korjaavan henkilön olisi oltava steriloitu tai muusta syystä lisääntymiskyvytön. Uskon tulee näkyä ja vaikuttaa todellisuudessamme. Ajattelin myös, että vaikka risti onkin vain esine, se on silti todella kaunis. Kuljit ristisaaton ensimmäiset kilometrit saattueen mukana. Syntyy tilaa hengelliselle kokemukselle. Olen ihaillut ristiä aina muuttojen yhteydessä, mutta muuten se on ollut komeroiden kätköissä kaikki nämä vuodet. – Tänä aikana on tarvetta ristinteologialle. Mitä ristin alkuperästä tiedetään. Noin 50 ihmistä oli kerääntynyt Turun tuomiokirkolle seuraamaan ristin lähtöä. Yökerhona käytetty Sleyn Luther-kirkko vihitään uudelleen käyttöön sunnuntaina 15. Siellä kannoin ristinmallista löytöäni halki keskustan. Samalla muiden kansanedustajien nimienkeruu lakialoitteeseen alkaa. Jouluaaton aattoa edeltävänä päivänä poimin ristin mukaani Fredrikinkadulta, purkujätteen keskeltä. – Joku voi nähdä tämän kulttuuritekona, mutta itse ajattelen, että tapauksen symbolinen arvo on ennen kaikkea ristissä, eikä sitä pidä kultturisoida. – Minulle selvisi vasta jälkikäteen, että risti on Hilding Ekelundin suunnittelema. Hän oli merkittävimpiä 1900-luvun suomalaisia arkkitehtejä. Mitä ajattelit, kun sait tietää, että ristin alkuperäinen koti avataan jälleen. – Turkulaisena teologian opiskelijana vuonna 1994 olin käymässä Helsingissä veljeni luona. Kävellen kantamiseen liittyy myös apostolisten isien havainto: Turhat ajatukset pysyvät poissa, kun ruumis keskittyy kävelemiseen. eläketoimijoiden sijoitukset takkuavat . – Tilanne oli yhtä aikaa välittömän ja juhlavan tuntuinen. Kuinka risti päätyi säilytykseesi yli 20 vuodeksi. Suojasin ristin muovilla veljeni avustamana ja kuljetin junalla Turkuun. Tuli ajatus, että ristin pelastaminen ei ollutkaan turhaa. Millaisia tuntemuksia tilanteeseen liittyi. Kirkon eläkerahaston sijoitustoiminnan tuotto on ollut alkuvuodesta pakkasella. Alkuvuodesta sijoittajia huolestuttivat sekä Kiinan että koko maailmantalouden kasvun hidastuminen ja raaka-aineiden hintakehitys. Tapahtuma on pyhiinvaellus. Meneillään oli Luther-kirkon kirkkosalin purkutyöt. Kaikille seurakuntalaisille järjestetään avoin keskustelutilaisuus. Risti on ilmeisesti tullut kirkkoon rakennuksen uudistusvaiheessa vuonna 1931. Olit 6.5. Pääsiäisenä tuhopoltossa maan tasalle palaneen Ylivieskan kirkon tilalle suunnitellaan vauhdikkaasti uutta. Ristin kantaminen muistuttaa tästä. Joukko kansanedustajia on allekirjoittanut lakialoitteen transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain muuttamisesta. 5. Näin kertakäyttöaikana vanhan tavaran vaaliminen tuntuu hyvältä. Ne, jotka eivät tilaisuuteen pääse, voivat lähettää uutta kirkkorakennusta koskevia toiveitaan ja ajatuksiaan sähköpostilla kirkkoherranvirastoon. Millaisena eleenä pidät ristin palauttamista paikalleen jalkaisin. Kansanedustajat: Ihmisten tahdonvastainen sterilointi lopetettava . KOTIMAA 5 1 2 . 2 01 6 vIIKOn henKIlö Ylivieskan uudesta kirkosta kysytään seurakuntalaisten mielipiteitä . Risti kertoo uskostamme ja usko on elämää, ei erillinen saareke. Siinä kävellessä erityisen puhuttelevalta tuntui se, että reilusti yli toistasataa ihmistä on oma-aloitteisesti lähtenyt mukaan ristinkantoon. Ihmisten on nykyään vaikea myöntää, että elämä toteutuu monenlaisena. Hilding oli keskeinen 1920-luvun klassismin ja funktionalistisen suunnan edustaja Suomessa. Markkinatilanne jatkuu epävarmana. ”Vein ristiä kuin Simon Kyreneläinen” P astori Jukka Hildén pelasti Luther-kirkon ristin roskalavalta. Lisäksi sijoitustuottoja painoi huoli Euroopan rakenteellisista haasteista, erityisesti keskustelu Iso-Britanniassa järjestettävästä EU-kansanäänestyksestä. Tammi–maaliskuussa osakekurssit heilahtelivat voimakkaasti ja korot laskivat ennätysalhaiselle tasolle. Millaista symboliikkaa ristisaattoon liittyy. Tilaa oltiin muuttamassa yökerhoksi. toukokuuta Helsingissä
”Tappakaa homot”-nimellä tituleerattu laki ei ehtinyt olla voimassa kauaa. Porttikongissa ei lue kenenkään nimeä. U gandan seksuaalivähemmistöjen kattojärjestö Sexual Minorities Ugandan (SMUG) osoite maan pääkaupungissa Kampalassa ei ole julkista tietoa. 5. Maan tabloid-lehdistö julkaisee edelleen nimilistoja ugandalaisista homoista. Ensinnäkin seksuaalivähemmistöihin kuuluva henkilö joutuu pelkäämään henkensä puolesta, toisekseen pelkona on, että Ugandan parlamentti esittelee jälleen homojen vastaisen lain. Suurin osa hänenkin ystävistään ei ole kertonut julkisesti olevansa homoseksuaali. Esimerkiksi englanninkielinen Watoto Church on yksi maan trendikkäimmistä kirkoista. Vuonna 2010 Kampalan piispa Cyprian Lwanga sanoi, että tiukennettu homolaki on tarpeeton ja sotii kristittyjen ydinarvoja vastaan. Homoseksuaalisuus on Ugandassa, kuten monessa muussakin Saharan eteläpuolisen Afrikan maassa, laitonta. Ugandan homojen asema sai paljon kansainvälistä huomiota vuonna 2014, kun presidentti Yoweri Museveni allekirjoitti lain, jonka mukaan kansalaisten oli ilmoitettava ”homoseksuaalisesta toiminnasta” poliisille ja homoseksuaalisuudesta voitiin pahimmassa tapauksessa rangaista kuolemalla. Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen vuonna 2013 tekemän kyselyn mukaan 96 prosenttia ugandalaisista on sitä mieltä, ettei yhteiskunnan tule hyväksyä homoseksuaalisuutta. Ugandan katolisen kirkon suhtautuminen homoseksuaalisuuteen on lievempi, mutta niin ikään kielteinen. Ugandan suurimmat kirkot ovat katolinen kirkko ja anglikaaninen Church of Uganda. Vuonna 2011 jo lakkautettu paikallinen jourulehti Rolling Stones julkaisi Lain kumoaminen ei ole juuri parantanut seksuaalivähemmistöjen tilannetta. Katolisen ja anglikaanisen kirkon lisäksi helluntaikirkot ovat suosittuja. – Muutamia liberaaleja pastoreita on, mutta hekin ovat varovaisia ottamaan kantaa homoseksuaalisuuteen liittyviin kysymyksiin. Elli-AlinA HiilAMo uganda Lain kumoaminen ei Mugishan mukaan ole juuri parantanut seksuaalivähemmistöjen tilannetta. Church of Uganda on osa anglikaanikirkkojen konservatiivisiipeä ja se on lopettanut yhteistyön homoja vihkivien anglikaanikirkkojen kanssa. Lain seurauksena länsimaiset rahoittajamaat peruivat tukiaan Ugandalle noin 120 miljoonan dollarin edestä. Tuomioistuimen mukaan laki ei ollut saanut riittävää määrää ääniä parlamentissa, vaikka tulikin hyväksytyksi. Frank Mugishan mukaan luku on todellisuudessa paljon suurempi. Hän on yksi Ugandan tunnetuimmista homoaktivisteista. Vain päivä lain voimaanastumisen jälkeen vuonna 2014 paikallinen tabloid-lehti Red Pepper julkaisi 200 homoseksuaalin nimen. Homoaktivisti Frank Mugishan mukaan edes pääkaupunki Kampalasta ei kuitenkaan löydy kirkkoa, joka toivottaisi homoseksuaalit osaksi seurakuntaansa. Kirkko tuki lakia, mutta ei sen alkuvaiheessa esillä ollutta kuolemanrangaistusta. Syy oli tekninen. Sen perustaja, kanadalainen Gary Skinner on tunnettu seksuaalivähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta. 2 01 6 uskonto on tärkeä osa monien ugandalaisten elämää ja noin 85 prosenttia maan asukkaista on kristittyjä. Arvioiden mukaan 37 miljoonan asukkaan Ugandassa on noin puoli miljoonaa homoa. Näitä tapahtuu päivittäin, järjestön toiminnanjohtaja Frank Mugisha sanoo. Presidentti allekirjoitti sen helmikuussa 2014 ja elokuussa se kumottiin Ugandan perustuslakituomioistuimessa. 6 KoTIMaa 1 2 . Frank Mugisha on Sexual Minorities Uganda -järjestön toiminnanjohtaja. Yksi syy on Ugandan lehdistössä. – Juuri eilen saimme tiedon, että kaksi Kongosta tullutta pakolaista pahoinpideltiin täällä Kampalassa, koska he kuuluivat seksuaalivähemmistöön. Seksuaalivähemmistöt edelleen vaarassa Tasa-arvo Länsimaiset homofobiaa levittävät saarnaajat on saatava vastuuseen teoistaan, sanoo Ugandan tunnetuin homoaktivisti. Valtakirkot tuomitsevat homoseksuaalisuuden. Kirkkojen kielteinen suhtautuminen homoseksuaalisuuteen kuvastaa ugandalaisten asenteita. Kun tiukennettu homoseksuaalisuuden vastainen laki ensikerran esiteltiin, antoi Church of Uganda oman lausuntonsa, jonka mukaan ”homoseksuaalisuuden harjoittamisella ei ole tilaa Jumalan luomassa järjestyksessä”. Samalla hän kuitenkin totesi, että Raamattu kieltää homoseksuaalisuuden ja että homojen tulisi hakeutua eheyttävään hoitoon
– Emme me vaadi mitään erityisiä ihmisoikeuksia seksuaalivähemmistöille, vaan tasa-arvoa. Se, että olemme vaarassa kaikkialla, myös omassa kodissamme, herätti minussa vihaa. Mugishan pitkäaikainen ystävä, homoaktivisti David Katon nimi ja kuva olivat listalla, jonka otsikko oli ”hirttäkää heidät”. Mugishan mukaan länsimaiset äärikristilliset ryhmät ovat juurruttaneet homofobian ugandalaisiin. Kolme kuukautta tämän jälkeen lehden oikeuteen haastanut Kato löytyi kotoaan murhattuna. Mugishan järjestö nosti kanteen yhdysvaltalaista äärikristittyä lähetystyöntekijää ja evankelistaa Scott Livelyä vastaan vuonna 2012 syyttäen häntä rikoksesta ihmisyyttä vastaan. – Uganda on avoin kenttä konservatiivisille evankelistoille, jotka voivat vapaasti jatkaa vihapuhetta homoja vastaan. 5. Protestissa käytettiin naamioita yksityisyyden säilyttämiseksi. – Päätin tulla takaisin ja jatkaa taistelua. Mugisha oli tuolloin Yhdysvalloissa tutustumassa universaalia rakkautta julistaviin kirkkoihin, jotka toivottavat myös homoseksuaalit mukaan toimintaansa. KoTimAA 7 1 2 . Oikeuskäsittely on yhä kesken ja sen seuraava istunto on syksyllä. Homofobia on Ugandassa yleistä, mutta tilanne ei aina ole ollut samanlainen. Helmikuussa Ugandan 30 vuotta hallinnut presidentti Museveni sai jälleen jatkokauden. Elli-AlinA HiilAmo Jos meillä on tasa-arvo, me pääsemme naimisiin ja saamme elää vapaana. Jos meillä on tasa-arvo, me pääsemme naimisiin ja saamme elää vapaina. Olen saanut haasteista voimaa jatkaa. Se ei tiedä hyvää maan seksuaalivähemmistöille ja heidän oikeuksiaan ajaville aktivisteille. 2 01 6. Lively oli SMUG:n mukaan ajamassa myös kiisteltyä kuolemanrangaistuksen sisältävää homolakia. Hän olisi voinut anoa ja saada turvapaikan Yhdysvalloista ja aloittaa uuden elämän turvallisemmassa ympäristössä. Mugishan mukaan uuden presidentin johtama hallitus olisi väistämättä ollut nykyistä edistyksellisempi. Viha, joka syntyi Davidin kuoltua, ei ole vieläkään lakannut. Mugishan unelma on kirkkaan yksinkertainen: Hänen mukaansa Ugandan seksuaalivähemmistön on äänekkäästi puhuttava tasa-arvosta, ei niinkään ihmisoikeuksista. Mugisha uskoo tuleviin sukupolviin. KUva: lehtiKUva / aP Photo / BeN CUrtis vastaavanlaisen listan. Kenialaiset mielenosoittajat vastustivat Ugandan kovenevia otteita seksuaalivähemmistöjä kohtaan Nairobissa vuonna 2014. Mugisha mietti paluuta Ugandaan kolmen kuukauden ajan. Lively on järjestön mukaan 2000-luvun alusta alkaen julistanut Ugandassa homojen vastaista viestiään ja tavannut maan päättäjiä lobaten tiukempaa lainsäädäntöä. Mugisha painottaa, että kansainvälisen yhteisön pitäisi ottaa vastuuta siitä, että ulkomaalaiset ovat tuoneet Ugandaan ihmisoikeuksia rikkovaa vihapuhetta. Yli puolet ugandalaisista on alle 15-vuotiaita, ja heissä on paljon sellaisia, jotka eivät ehkä vielä hyväksy homoseksuaalisuutta, mutta jotka ovat valmiita keskustelemaan siitä
Joka kerta kun päätöksiä kirkon hallinnon rakenteista harkitaan, tulisi ensimmäiseksi ottaa IT-osasto mukaan ja miettiä valmiiksi, kuinka kalliita tai työläitä ratkaisuja nämä merkitsevät tietohallinnon näkökulmasta. Uudelleenjärjestelyt vaativat uusien toimintatapojen omaksumista, jolloin muutoksen hyödyt antavat odottaa itseään pitkäänkin. Kolmea Kambodzhassa vietettyä äitienpäivää on seurannut kolme Hongkongissa vietettyä äitienpäivää. Jos kuitenkin valitulla tiellä päättäväisesti pysytään, kaikki sitoutuvat uuteen tilanteeseen ja tekevät parhaansa, toivottuja tuloksia kenties voi syntyä. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Itse toivon, että voisimme vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja. Nyt kahden pienen maailmanmatkaajan seurassa olemme vauhdikkaasti mukana paikallisessa elämänmenossa, mutta silti samalla ”tavallinen suomalainen perhe.” Upu Leppänen, Missioblogi 9.5. Aina tuon tuosta paikallisesti tehdään hyviä projekteja johonkin tietotekniikan osa-alueeseen liittyen. Avioliittolain uudistuminen vaikuttaa vääjäämättä myös kirkkoon ja siihen, kuinka jatkossa suhtaudumme samaa sukupuolta olevien parien avioliittoihin. 8 KOTIMAA 1 2 . Ensi vuosi on reformaation merkkivuosi. Löytyy eduskunnan nettisivuilta. Oma iso toiveeni ja pyrkimykseni on, että kirkko tulisi tämän ajan keskellä ja tämän ajan ihmisten arjessa siksi, mitä sen sanoma lupaa: antaisi ihmisille armon ja toivon näkymiä, osoittaisi lähimmäisenrakkautta, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Niukkenevien resurssien aikakaudella on joutavaa menettää työaikaa ihmetellessä, miten tästä valikosta eteenpäin. Katsoessani näitä vuosia taaksepäin voin todeta, että ruuhkavuosia voisi rämpiä kenties helpommallakin tavalla. Hyvin usein ohjelmistojen toimittajien intressit vetävät asiakkaiden toiveiden suhteen eri suuntaan, eivätkä projektin osapuolet ymmärrä syvällisesti toistensa käsitemaailmaa. Katri Korolainen, Tulkaa kaikki 8.5. Olisi tosi juhlavaa, jos silloin voisimme tehdä reformaation hengessä uudistuksia, joita juhlittaisiin vuosisadankin kuluttua. Vaikka emme ehtisi 10 kuukauden aikana muuttaa varsinaisesti kantaansa, kaikkein tärkeintä kuitenkin on, millaisen viestin kirkko lähettää jäsenilleen 1.3.2017. Olen kuitenkin havainnut, että mainiot tulokset usein unohtuvat eivätkä laajene hyödyttämään suurempaa kokonaisuutta. On myös pidettävä mielessä, että liikkuvassa työssä tien päällä erilaiset sähköiset ja kirjalliset ohjemateriaalit ovat hankalia käyttää. 5. Mikään ei tapa niin paljon tuottavaa työaikaa ja aiheuta turhautumista sekä petollisesti kertyviä piilokustannuksia kuin huonosti toimivat laitteet tai vaikeakäyttöiset ohjelmistot. Tietojärjestelmiin liittyvillä projekteilla on taipumus venyä, kustannukset paisuvat, ja lopputulos on usein toisenlainen kuin alussa odotettiin. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kuitenkin lähetysäitiys on ollut rikasta ja unohtumatonta aikaa. sähköistä äänestämistä. PeTTerI TuulOs kappalainen Tietotekniikka on kohtalonkysymys myös kirkossa KIPA Mikään ei aiheuta niin paljon turhautumista ja piilokustannuksia kuin vaikeakäyttöiset ohjelmistot. Ehdottomasti suosittelen kaikkia tutustumaan Mari Heimalan kirjoittamaan osuuteen teoksessa Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuja 12/2014: Silmät auki IT-etiikkaan. Papeilla voisi olla omantunnon oikeus kieltäytyä vihkimisestä, mutta seurakunnalla olisi kokonaisuudessaan velvollisuus huolehtia, että kirkollisen vihkimisen haluavat seurakuntalaiset tulisivat vihityiksi. Tällaiset yhteistyökuviot voivat tuottaa työntekoon uusia oivalluksia ja toimintatapoja. Kirkon palvelukeskus voi aikaa myöten olla toimiva ja kustannustehokas ratkaisu, mutta sitä ennen on varmistettava, että Kipan Akkunan kautta käytettävien sovellusten käyttöliittymät ovat selkeästi nykyistä havainnollisemmat. Kirkon työ on aina Pyhän Hengen varassa, se ei riipu siitä, paljonko kirkolla on rahaa tai millaisia hienoja pitkän tähtäyksen suunnitelmia tehdään ja toimintakulttuurin muutoksia puuhataan. Odotan, että keskustelu avioliittolain vaikutuksista kirkossa jatkuu ja siinä päästään eteenpäin. Isojen hankkeiden mahdollisista kustannussäästöistä ei ole helppoa luoda tarkkaa kokonaiskuvaa, koska julkishallinnollisen organisaation toiminnassa vaikuttaa useita tekijöitä, joita ei voida määrällisillä tunnusluvuilla mitata. Muutosjohtamisessa liian usein jää vähemmälle huomiolle se, että keskeinen menestystekijä organisaatiolle on mahdollisimman hyvin toimintaa tukeva tietotekniikka. Tulkaa kaikki -liike on aktiivisesti ajamassa sitä, että kirkko määrittää kantansa pikaisesti ja kohtaa kaikki jäsenensä kunnioittavasti. Parin päivän päästä vietämme Helluntaita, Pyhän Hengen vuodattamisen juhlaa ja kirkon synttäreitä. Odotan, että kirkon vaalijärjestelmää kehitetään: lisää demokratiaa ja teknisiä parannuksia, mm. Markku Jalava 8.5. On varmistettava, että Kipan sovellusten käyttöliittymät ovat selkeästi nykyistä havainnollisemmat. POIMInTOjA KOTIMAA24:n blOgeIsTA eilen vietin jo kuudetta äitienpäivää lähetyskentällä. Seurakunnat ovat kuitenkin olleet verkkaisia tulemaan mukaan asiakkaiksi. Konkreettinen askel tällä tiellä on ollut Kirkon palvelukeskuksen perustaminen. Muutostoimenpiteet voivat lisätä organisaation tehokkuutta, mutta prosessi on aina työläs. Mitä odotan alkavalta [kirkolliskokouksen] nelivuotiskaudelta. Yksi syy tällaiseen asenteeseen lienee ollut Kipan tarjoamien ohjelmistojen vaikeasti omaksuttavat käyttöliittymät. Näille on helposti tyypillistä, ettei käyttöliittymää hiota viimeisen päälle kuntoon. Hannu Kiuru 9.5.. Samalla näiden sovellusten tulee kyetä vaihtamaan mahdollisimman paljon tietoja seurakuntien käyttämien omien toiminnanohjausjärjestelmien kanssa. Kirkon niukkeneva talous haastaa löytämään uusia menetelmiä tehostaa talouden ja hallinnon järjestelyjä. – – Odotan, että tulevaisuuskomitea tekee syksyllä rohkeita ehdotuksia kirkon rakenteiden yksinkertaistamiseksi, ja että ryhdymme niitä toteuttamaan. Kirkon toiminnassa tarvitaan räätälöityjä ohjelmistoja. Olemmehan jäseniämme kuunteleva ja palveleva kirkko. Lähtökohtana käyttöliittymäsuunnittelulle tulisi olla niiden työntekijöiden osaamistaso, jotka kaikkein vähiten ovat sinut tietotekniikan kanssa
Luultavasti harvemmin sananjulistaja kuitenkaan saa osakseen kiitosta niin kuin seuraavassa kaskussa kerrotussa tapauksessa. Virret, rukoukset, Jumalan sana, saarna sekä ehtoollinen ovat sellainen kokonaisuus, joka on monta kertaa hoitanut syvältä sisintäni. Mitä jos jäsenet tutkimusten pohjalta näyttävät tarvitsevan yhteyden kokemista toistensa kanssa leivän ja hyvän viinin kanssa. Kannattaako huolestua. Samaa kokevat monet nuoret teologit nykyään. Kuinka kestävää on kehittää messua jäsenten (ei siis seurakuntalaisten) tarpeiden varaan. Sen yhtenä tunnusmerkkinä olivat yhteiset kokoontumiset, joissa seurakuntalaiset rukoilivat ja mursivat leipää. Haastattelu nosti kieltämättä mieleen toisenkinlaisia muistoja. Niin kuin tekee haastattelussa Heikki Palmukin. Missähän kristillinen kirkko olisi, jos se olisi pohjannut toimintansa pelkästään ihmisten tarpeisiin ja tilanneanalysointiin ilman Jumalan sanan ja Pyhän Hengen ohjausta. Elämä tasoittaa. 5. Hän oli puhunut Jumalan ehdottomasta, edellytyksettömästä ja kaiken hyväksyvästä rakkaudesta. Vihje: harvemmin kuin tässä kolumnissa. Samoin mietin, kuinka kestävää on kehittää messua jäsenten (ei siis seurakuntalaisten) tarpeiden varaan. Niin usein messu on ollut salatulla tavalla tuomassa rauhaa elämän aallokoiden keskelle. Joka pyhä meillä on suuri etuoikeus messussa yhtyä tähän nyt jo kaksituhatvuotiseen ketjuun. ”Messua kehitetään tunnustaen, että kokoava jumalanpalvelus ei enää ole toiminnanmuotona seurakunnallisen elämän keskus vaan sen tilalle on tullut paljon muuta.” ”Hankitaan selkeä kokonaiskuva siitä, millaisen jumalanpalveluselämän tulisi Helsingissä olla, jos se pohjautuisi jäsentemme todellisiin tarpeisiin.” Nämä lainaukset ovat Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston ehdotuksesta toimintakulttuurin muutokseksi. Jäin miettimään kurssikaverini kokemuksia tuomiokapitulien puserruksessa. Toisinaan julkisuudessa alan ammattilaisille annetaan ”puolustuksen puheenvuoro” kuten Kotimaan kyselyssä 21.4. Silloin Jeesuksen lupauksen mukaisesti opetuslapset saivat Pyhän Hengen. KOTIMAA 9 1 2 . Alkuseurakunnan keskeinen toimintamuoto oli syntynyt Pyhän Hengen vaikutuksesta. Viimeisten vuosien aikana minulle on tullut yhä merkittävämmäksi saada osallistua yhteiseen messuun, saada olla Jumalan palveltavana. Esityksen merkittävyyttä kuvataan johdannossa: ”Toimintakulttuurin muutos on syvällinen prosessi Helsingissä. TIMO PAATTINIeMI Syksyn 1968 teologikaveri Me KRS:n ja Ylioppilaslähetyksen opiskelijat olimme silloin ”taantumuksen pohjasakkaa”. Se käy syvemmälle kuin vain strategisiin valintoihin.” Kun luin näitä syvällisen muutoksen visioita messun osalta, jäin sanattomaksi. JUKKA SArIOLA Kirjoittaja on kirjailija ja helsinkiläinen aktiiviseurakuntalainen. Näin meille asia ilmaistiin. Pieni yksityiskohta 41-sivuisesta esityksestä: montako kertaa mainitaan Jeesus tai Pyhä Henki. Huolemme itäblogin kristillisistä marttyyreista kuitattiin lännen propagandaksi. Jäin kummastelemaan pappisveljeni huolenaihetta: seurakunnan aktiivit ovat mukana kristillisdemokraattien riveissä. Eivät tosin poliittisista syistä, vaan perinteeseen painottuvan teologian tiimoilta. 2 01 6 KOLUMNI Jukka Sariola T ulevana pyhänä saamme taas viettää seurakunnan syntymäpäivää, helluntaita. m at ti ka rp pi ne n. Koen jotain tärkeää puuttuvaksi elämästäni, jos menee useampi viikko, etten pääse messuun. Saarnassaan hän oli ravinnut seurakuntaa sekä lailla että evankeliumilla kuin konsanaan kimnasisti Kurkelan Juho Aleksis Kiven näytelmässä Nummisuutarit; tosin huomattavasti vähemmän lailla kuin evankeliumilla. Penkkiin istahtaessaan hän vilkaisi kelloaan saaden aiheen uuteen onnitteluun: saarna oli kestänyt vajaat 10 minuuttia. Minkähänlaisia haastatteluja heistä tehdään neljänkymmenen vuoden päästä. KUKKULA seurakuntalainen Turku Papin muistelmia on moneksi Kurssikaverini Heikki Palmu viritteli 60–70 luvun tunnelmia ja taustoja ( KM 14.4.) Äänenpainot ovat toki tasaantuneet sitten Vanhan valtauksen aikojen. Mutta aivan erityisesti hän onnitteli itseään siitä, että oli käsitellyt saarnassaan viikolla sanomalehdessä olleessa artikkelissa monen vaivan hoitoon annettuja oikeata ruokavaliota, liikunnan lisäämistä ja riittävää unta tähdentäviä ohjeita. Sinä päivänä Pietari piti puheen, jonka vaikutuksesta uskovien joukkoon tuli lisää noin kolmetuhatta henkeä. Kirkon pihalla hän näki kuinka muuan mies lähestyi häntä ojentaen kätensä ja sanoen samalla: – Mnuun täyty tull oikken gädest pittäin kiittämä pastori hyväst saarna – virrest! KALervO U. Monenlaisia äänenpainoja kirkossa pitää olla. Niitä on tarvittu ja tarvitaan edelleen. Seurakunta oli syntynyt. Saarnaajalle harvoin kiitosta Pitkähkön elämäni (78 vuotta) aikana olen huomannut, että tavan takaa sekä kirkon piirissä että sen ulkopuolella keskustellaan saarnoista ja saarnaamisesta. Tuleeko messuista sunnuntailounaita. Ollaan aika kaukana ensimmäisen helluntain aloittamista tapahtumista. Esitys on nyt lausuntokierroksella Helsingin seurakunnilla. Kehitetäänkö messuja sitten sunnuntailounaiksi, koska ”toimintaa ohjaa helsinkiläisen tarve?” (Pääotsake 1) Kun tällaisia merkittäviä linjauksia tehdään, on sangen erikoista, että teologiset perusteet loistavat poissaolollaan. Niinpä saarnatuolista poistuessaan hän oli tyytyväinen suoritukseensa. Me KRS:n ja Ylioppilaslähetyksen opiskelijat olimme evankelioimisnäkyinemme silloin ”taantumuksen pohjasakkaa”. Kukin ajatteleva ehdokas kaiketi etsii sen puolueen, jonka tematiikka on lähellä omaa sielunmaisemaa. Ajatuksena on, että messu on toimintamuoto toisten rinnalla ilman keskeistä asemaa. Sattui nimittäin kerran niin, että saarnaa pitäessään pappi tunsi kuinka sanat alkoivat tulla kuin itsestään, ei tarvinnut vilkaista konseptipaperiin paria kertaa enempää
teksti: Mari teinilä & kuvat: pasi leino Edustajat Ville Auvinen Turun arkkihiippakunnasta, Heikki Pelkonen Tampereelta ja Aarto Jalava Turusta ovat matkalla ruokasaliin. Hän pyrkii muuttamaan ruokalistoja ottamalla huomioon sesongin, mutta kaalikääryleitä pitää aina olla. Kiireisin kopiointiaika on valiokuntatyöskentelyjen aikana. Aamulla Steffansson ehti käydä lenkillä opiston vierestä alkavalla lenkkipolulla. Porvoon hiippakunnan pappisedustaja Rolf Steffansson on ensimmäistä kauttaan kirkolliskokouksessa. 5. Uusi kirkolliskokous aloitti istuntokautensa messulla Turun tuomiokirkossa. Valtaosa kirkolliskokousedustajista majoittuu opistolla ja osa yöpyy Turun keskustassa Birgittalaisluostarissa. Tämän kevään uutuusjälkiruoka on pähkinä-inkivääri jäädyke. 2 01 6 KIrKOllIsKOKOus Ensimmäinen päivä Ravintolapäällikkö Riikka Kuha (vas.) vastannut ruuasta 19 kirkolliskokouksen aikana. Kuha kehuu keittiöhenkilökuntaa ja korostaa ryhmätyön merkitystä. Opiston kurssisihteeri Heidi Sanevuori avustaa kopioinnissa. Opiston keittiössä työskentelee yhdeksän henkilöä, joista Kuhan lisäksi kuvassa on Marja Hörkkö. Kuhan mukaan erityisruokavalioiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Opiston majoitustiloja hän kehuu rauhallisiksi. Edustajille jaettiin vastailmestynyt virsikirjan lisävihko sekä Kotimaan julkaisema kirkolliskokousedustajien istumajärjestys.. Toimittaja ja kuvaaja ottivat selvää myös kokouksen arjesta istuntosalin ulkopuolella, siitä kuka valmistaa ateriat ja missä edustajat yöpyvät. Kirkolliskokouksessa otettavien kopioiden määrää on saatu vähennettyä, mutta edelleen viikon aikana kopioidaan keskimäärin 30 000 arkkia. Paineisin aika Kuhalle on kokousta edeltävä viikko, jolloin hän suunnittelee ruokalistat ja tilaa ainekset. Taustalla oleva taulu on Inari Krohnin teos ”Lastenkantajat” ja tuoli on lasten kuvataideleirillä maalaama. 10 KOTIMAA 1 2
Espoon piispa Tapio Luoma ja kirkkoneuvos Pekka Huokuna vaihtoivat ajatuksia pääaulan portaikossa.. 5. Kirkon tiedotuskeskuksen viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura ja Petra Honkaranta-Siivari seurasivat vierestä. Eturivissä istuvat Tuula Okkonen Oulun hiippakunnasta ja Jari Kemppainen Tampereen hiippakunnasta. Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen tervehti edustaja Annika Määttästä Turun arkkihiippakunnasta. KOTIMAA 11 1 2 . Pesonen on osallistunut 16 kertaa kirkolliskokoukseen. Pesosella ei ole kirkolliskokouksessa puheoikeutta, mutta hänellä on vastausvelvollisuus Kirkkohallituksen kyselytunnilla. Kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesonen käyttää kokouksen ajan työhuoneenaan opiston pedagogisen rehtorin Juha Kaivolan huonetta. Kirkolliskokouksessa erityisen merkittäviä ovat myös käytäväkeskustelut. Kaikkein mieliin painuvin kokous oli syyskaudella 2010, jolloin käytiin keskustelua rekisteröityjen parisuhteiden siunaamisesta ja samaan aikaan kirkkoon kohdistui voimakas eroaalto. 2 01 6 Valtakirjojen jättämisen jälkeen edustajat kuljetettiin opistolta muutaman kilometrin matka tilausbusseilla Turun tuomiokirkkoon
Niin on hyvä, Mäkinen sanoi. – Yhtenäisyys ei ole enää pakotettua tai oletettua. Suomalaisuuden ja luterilaisuuden yhteisessä kertomuksessa nationalistinen esivaltakuuliaisuus on arkkipiispan mukaan siirtynyt menneisiin aikoihin verrattuna sivummalle. KuvA: PAsi Leino KIrKOllIsKOKOus Arkkipiispan tehtävät nimikeja tehtävätasolla tuskin ovat kovin paljon lisääntyneet Mikko Juvan ja John Vikströmin kaudesta.. Tästä syystä voi olla perusteltua, että hänen valintansa olisi nykyistä enemmän koko kirkon, siis kaikkien hiippakuntien valitsijoiden asia. Toisen varapuheenjohtajan vaalissa ääniä saivat myös Pertti Rajala (35 ääntä) ja Katri Korolainen (3 ääntä). Mäkisen mukaan tällaisella isänmaan rakentamisella reformaation kertomusta jatketaan nyt, kun sosiaalinen eriytyminen uhkaa rapauttaa yhteisen hyvinvoinnin perustaa. Minä johdan puhetta tässä kokouksessa. Näillä sanoilla kiitti edustaja Seija Kuikka saamaansa kannatusta ensimmäisen varapuheenjohtajan vaalissa. Kirkolliskokouksen varapuheenjohtajat valitaan sen maallikkojäsenistä. 12 KOTIMAA 1 2 . – Arkkipiispa on aina ollut jossain määrin koko kirkon kasvot. Tosin kirkollisesti hän on tietenkin ”ensimmäinen vertaistensa joukossa”, Himanka sanoo. – Kysymys on noussut pintaan kautta Euroopan uuskansallismielisyyden nousun myötä. Kirkolliskokouksen puheenjohtajana sekä monien muiden tehtäviensä vuoksi hän profiloituu näkyvästi kirkon kasvoiksi. Arkkipiispa käsitteli puheenvuorossaan myös kirkon ja kansakunnan suhteen muuttumista. 2 01 6 Alkuvuodesta valittu kirkolliskokous kokoontui ensimmäistä kertaa. Tätä taustaa vasten varapuheenjohtajien vaalin yhteydessä kuultiin hieman yllättävä tunnustus. Suomalaisuuden ja luterilaisuuden kertomuksiin kiinnitytään monin tavoin ja monin kulttuurisin, henkisin ja uskonnollisin taustoin. A rkkipiispa Kari Mäkinen paalutti avajaispuheessaan maanantaina Turussa aloittaneen uuden kirkolliskokouksen nelivuotiskautta kiinni ensi vuoden merkkivuosiin. Kuikka tarkentaa Kotimaalle, että tietysti varapuheenjohtajuus on merkittävä tehtävä. Kirkkohallituksen esityksessä ehdotettiin arkkipiispan vaalitapaa muutettavaksi siten, että arkkihiippakunnan äänimäärän painoarvoa vähennettäisiin. Esityksen taustalla on arkkipiispan muuttunut tehtävänkuva. Kuka oikeastaan on kirkon kasvot. Se näkyy myös täällä kirkolliskokouksessa. Äänioikeutettujen määrä ei esitetyssä mallissa lisääntyisi tai vähentyisi, vaan vaalitavan muutos toteutettaisiin laskennallisesti arkkihiippakunnassa annettujen äänien painoarvoa vähentämällä. Jossain mielessä voidaan minusta sanoa, että esimerkiksi mediassa arkkipiispaa pidetään jonkinlaisena luterilaisena paavina, mitä hän ei tietenkään ole, Turtiainen sanoo. Kun merkkivuodet osuvat päällekkäin, on arkkipiispan mukaan tilaisuus pysähtyä katsomaan reformaation kirkkojen ja kansallisvaltioiden hitaasti muuttuvaa suhdetta. Yksi nykyistä muutosta ajava tekijä saattavat olla edelliset arkkipiispanvaalit. Himangan mielestä arkkihiippakunnan toinen piispa on lisännyt kirkossa sellaista ajattelua, että arkkipiispan roolissa painottuisi entistä enemmän koko kirkon edustaminen. Kirkkokansan keskuudessa hän on ollut sitä aina. Himanka ei suoraan allekirjoita sitä, että arkkipiispan kokonaiskirkollinen, varsinkin mediarooli, olisi nyt lisääntynyt. Mikkelin hiippakuntaa edustava Kuikka sai maanantaina toimitetussa vaalissa 61 ääntä. Kirkon kasvot olette te, eri-ikäiset ihmiset kirkolliskokouksessa. Tällä hetkellä noin 3/4 arkkipiispan valitsijoista tulee arkkihiippakunnasta ja 1/4 kaikista muista hiippakunnista. Nyt on tähdennetty valtiovallan ja kansalaisten sitoutumista yhteiseen eetokseen sekä toiminnassa että päätöksenteossa. – Hyvinvointivaltiota rakennettaessa kahden hallintavallan oppi on alkanut näkyä toisin. Kirkossa, jonka pappisja piispavaltaisuutta joskus kritisoidaan, tätä voidaan pitää merkittävänä teologisena linjauksena. Mutta minusta se ei ole ihan sopivaa, Kuikka linjaa. Asialistalla oli muun muassa arkkipiispan vaali. – Valintaa edeltävässä keskustelussa varapuheenjohtajaa nimenomaan haluttiin tällaiseksi nostaa. Arkkipiispa on epäilemättä evankelis-luterilaisen kirkon julkisuuden ykkösketjun kärki. Tässä roolissa hän haluaa tuoda esille kirkolliskokouksen moniäänisyyttä ja -kasvoisuutta, mutta hän itse ei halua nostaa itseään kirkon kasvoiksi. Toisena ehdokkaana ollut Helsingin hiippakunnan edustaja Katri Korolainen sai 46 ääntä. – Eetos on luterilaisen reformaation perintöä: kestävä ja sosiaalisesti oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu yhteiseen vastuunkantoon eikä ylhäältä tulevaan yksityiseen armeliaisuuteen ja almuihin, Mäkinen sanoi. Päivä päivältä on selkeämpää, että luterilaisuus ei ole vain suomalaisuutta eikä suomalaisuus vain luterilaisuutta, Mäkinen sanoi. Hänellä on enemmän kokonaiskirkollisia ja kansainvälisiä tehtäviä kuin ennen. – Taustalla on se, että kansa ja media, siis toimittajat, ovat vieraantuneet kirkon todellisuudesta, siis sen hallinnosta ja opista. Toiseksi varapuheenjohtajaksi kirkolliskokous valitsi Espoon hiippakunnan edustajan Johannes Leppäsen, joka sai 69 ääntä. Yksi tämän kirkolliskokousviikon keskustelunaiheista on arkkipiispan vaalitavan muutos. – Voi olla, että moni kirkossa ajattelee nyt niin, että jos on yksi piispa, joka valitaan koko Työ alkoi Kirkolliskokouksen avajais messu järjestettiin maanantaiaamuna Turun tuomiokirkossa. Turtiaisen mukaan arkkipiispan aseman muutos on ainakin osittain julkisuuden vaatimuksista nousevaa. Luterilaisten kirkkojen ääni on selkeä ja yhteinen: kristinusko ei anna perusteita suojautumiseen Euroopan tai oman maan rajoja sulkemalla. – Tästä syystä myös kirkossa entistä useampi kokee, että arkkipiispa olisi jonkinlainen luterilainen ”ylipiispa”, Jouni Turtiainen sanoo. Espoon hiippakuntaa edustava kirkkoherra Jouni Turtiainen painottaa, että arkkipiispan asema on viime vuosikymmeninä todella muuttunut. – Kiitos luottamuksesta. Vuonna 2017 juhlitaan sekä satavuotiasta Suomea että 500-vuotista reformaatiota eli uskonpuhdistusta. Minä en ole kirkon kasvot. 5. – Sen sijaan on selvää, että kuva kulttuurisesti ja uskonnollisesti yhtenäisestä Suomesta on romantisoivaa taaksepäin katsomista. Oulun hiippakuntaa edustava Mikko A. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten arkkipiispa ei hänen mielestään ollut esimerkiksi medialle niin keskeinen hahmo kuin tänään. Onko arkkipiispan tehtävänkuva sitten olennaisesti muuttunut, vai onko kyse pelkästään yhteiskunnallisen paineen luomasta tilanteesta
5. 2 01 6 kirkon voimin, niin äänestetään sitten ihan todellisesti valtakunnallisesti, Mikko A. Arkkihiippakuntaa edustavan Tapani Rantalan mielestä ajatusta arkkipiispan kokonaiskirkollisten tehtävien lisääntymisestä on toistettu tuon tuosta, kun arkkipiispan työmäärää on koetettu keventää ja resursoida viimeisten 25 vuoden aikana. KOTIMAA 13 1 2 . Kuopion hiippakuntaa edustava Eevi Väistö kannattaa ajatusta arkkipiispan vaalitavan muuttamisesta nykyistä valtakunnallisemmaksi. Tämä ei lainkaan vähennä toisten piispojen asemaa. Piispat ovat tietysti kollegio, mutta minusta on hyvä, että heistä yksi eli arkkipiispa olisi selvästi kirkon kokonaiskirkollinen ääni. JussI RyTKönen Lue lisää kirkolliskokouksesta Kotimaa24:stä. Rantalan mukaan uusi esitys vahvistaa arkkipiispan johtavaa roolia, vaikka samalla esityksessä muistutetaan siitä, että arkkipiispa on edelleen yksi vertaistensa joukossa. Näiden määrä on epäilemättä ollut jatkuvasti kasvussa, Rantala sanoo, Kirkolliskokouksen avajais messu järjestettiin maanantaiaamuna Turun tuomiokirkossa. – Arkkipiispan tehtävät nimikeja tehtävätasolla tuskin ovat kovin paljon lisääntyneet Mikko Juvan ja John Vikströmin kaudesta. – Jos kirkko menee siihen suuntaan, että kirkossa puhuu yhdet kasvot ja yksi ääni, vahvistetaan ehkä turhaan kirkolle vierasta yksiäänisyyttä. On selvää, että kuva kulttuurisesti ja uskonnollisesti yhtenäisestä Suomesta on romantisoivaa taaksepäin katsomista. Kirkolta ja arkkipiispalta odotetaan kannanottoja ajankohtaisiin kysymyksiin ja läsnäoloa sekä mediassa että eri yhteiskuntaryhmien tilaisuuksissa. – Kun ajattelen tätä asiaa Kuopion hiippakuntaa edustavana seurakuntalaisena, voin todeta, että nykyään kirkon kantaa odotetaan moniin asioihin. Muutospaine tulee Väistön mielestä paitsi yhteiskunnan puolelta, myös kirkon itsensä sisältä. Himanka sanoo. Kuva: Pasi Leino Monet kysymyksistä ovat Rantalan mielestä kuitenkin sellaisia, että niihin voisivat vastata muutkin piispat, kirkkoherrat ja papit, mikseivät maallikotkin. Mielestäni nykyinen arkkipiispa puhuu hyvällä tavalla moniäänisen kirkon puolesta. – Tätä voitaneen pitää esityksen jonkinlaisena ristiriitana, Tapani Rantala pohdiskelee. – Esityksessä eivät mielestäni näy kovin kirkkaasti ne perustelut, jotka lienevät merkittäviä, eli viestinnän hektisyys ja reaaliaikaisen dialogin tarve
Härkönen aloitti työssään tämän vuoden alussa. 5. Yksi opetuksista on, että apua pitää osata pyytää ja ottaa vastaan.. Heidän seurakunnissaan niitä jää yli, ja meillä niistä on pula. Ensimmäisten kuukausien aikana hän on oppinut ainakin kaksi asiaa: merimieskirkolla pitää tehdä töitä melkein jokaisen hankinnan eteen, ja apua pitää osata pyytää. 14 KOTIMAA 1 2 . – Olen pyytänyt yhdistyvissä seurakunnissa työskenteleviltä ystäviltäni Koraalikirjoja ja alboja. Lontoon suomalaisen merimieskirkon tuore johtaja oppii vielä koko ajan uutta. Mutta kyllä merimieskirkon uusi johtaja tuliaistoiveita keksii. 2 01 6 Saa auttaa K un Marjaana Härkönen saa Suomesta ystäviä kylään Lontooseen, hän ei toivo tuliaiseksi ruisleipää, salmiakkia tai suomalaista suklaata. Niitä löytyy omasta takaa, sillä Härkösen uusi koti, Lontoon merimieskirkon pappila Albion Streetillä, sijaitsee kaksi kerrosta kirkon Suomi-kaupan yläpuolella. – Kirkon hyväksi on toki helpompi pyytää kuin itselle. Marjaana Härkönen vastasi ennen Punkaharjun seurakuntatyöstä, nyt koko Britannian ja Irlannin
Härkönen on jo ehtinyt osallistua yhden vuosivapaaehtoisen läksiäisiin, ja seuraavat ovat tiedossa kesällä. Merimieskirkko tavoittaa vapaaehtoistyön kautta erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä. Kirkon johtajalla on suuri vastuu kirkon toiminnan turvaamisessa ja tärkeä rooli yhteisössä. Kirkon pallerokerhossa laulavat suvivirttä niin kristityt kuin muslimilapsetkin. – Ihaninta Lontoossa on se, että täällä on helppo hengittää. Vapaaehtoistyöntekijöiden suureen osuuteen liittyy toisaalta ihmisten suuri vaihtuvuus. Elämä on ollut pikemmin johdatusta kuin urasuunnittelua. – Seurakuntalaisille tuntui kuitenkin olleen tärkeää, että heillä oli oma kirkkoherra, joka puolusti heitä liitosneuvotteluissa. Jos merimieskirkko vastaanottaa monenlaista tulijaa, niin tekee myös Lontoo. AnTTI MänTyMAA Merimieskirkko on osoitus siitä, että kirkko ei kuole, jos siltä menee verotusoikeus.. – Täällä otetaan luontevasti vastaan, kun on kaulus kaulassa. – Ensimmäisten viikkojen aikana hän esitteli minut alueen kaikille kirkollisille toimijoille piispasta lähtien. Samaan aikaan hän teki määräaikaisuuksia pienissä seurakunnissa, kunnes päätyi Punkaharjulle vuonna 2004. Silti se on parhaimmillaan kuin kylä. Härkönen sanoo, että vapaaehtoiset näkyvät kirkon arjessa monella tavalla: varainhankinnan lisäksi kiinteistönhuollossa, jumalanpalveluselämässä ja sosiaalityössä – käytännössä kaikessa. Kaiken kaikkiaan Härkönen arvelee, että Lontoossa kirkon toiminnan sisäiseen pyörittämiseen menee vähemmän aikaa kuin Suomessa. Alkukuukausina aikaa tuhraantuikin vähän toissijaisiin asioihin. 5. Kun hänet vuonna 1999 vihittiin papiksi Juvan seurakuntaan, hän sanoo olleensa niin päämäärätiedoton, että johdatuksella oli pakko olla osuutta asiaan. Niin sitä jää tärkeimpään, eli seurakuntalaisille. Härkönen on sopeutunut uuteen elinympäristöönsä hyvin. Heidän lisäkseen kirkolle toivotetaan joka vuosi tervetulleiksi tuhansia matkailijoita ja lontoonsuomalaisia. Kirkko vastaanottaa uusia vuosivapaaehtoisia ja harjoittelijoita monta kertaa vuodessa. 2 01 6 Kun Marjaana Härkönen kävi Lontoon merimieskirkossa vierailulla vuonna 2013, hän ei arvannut johtavansa sitä kolme vuotta myöhemmin. Englannin anglikaanisessa kirkossa on ollut naisia pappeina melkein yhtä kauan kuin Suomessa. Kirkon ei tarvitse olla suuri ohjelmatoimisto, kun ihmiset haluavat tulla sinne kantamaan tavaroita, maalaamaan pintoja, musisoimaan tai vaikkapa laittamaan aamupalaa kodittomille. – Olen tavannut ihmisiä, joille olen kirkon kahdestoista pappi. En ollut aina maailman helpoin alainen, mutta hän osasi antaa sopivasti vastuuta ja olla turvaverkkona. Marjaana Härkönen tietää, että merimieskirkko on henkireikä pienelle suomalaisyhteisölle suuressa Lontoossa. Isä Mark merimieskirkon naapurissa sijaitsevasta Saint Maryn kirkosta lähetti Härköselle WhatsApp-viestin, kun tämä oli Lontoossa vasta toista päivää. – Merimieskirkko on osoitus siitä, että kirkko ei kuole, jos siltä menee verotusoikeus. Jotkut ovat toivoneet Härköseltä, että hän näkyisi kirkon toiminnassa enemmän. Lontoon merimieskirkolla on pitkät vapaaehtoistyön perinteet, kuten Britanniassa yleensäkin. Niiden järjestelyt ovat hioutuneet vuosien saatossa niin toimiviksi, että ensimmäisissä pääsiäismyyjäisissään Härkönen oli opettelemassa, ei uudistamassa. Monet kirkon vieraat ja asukkaat löytävät virkistystä Thamesin rannoilta. Härkösen kirkkoherran pesti oli puolessa vuodessa ohi, sillä Punkaharjun seurakunta liittyi Savonlinnan seurakuntaan ja jatkoi toimintaansa kappeliseurakuntana. Koti tarkoittaa myös, että siellä saa puhua äidinkieltään. Jos työhön perehtyminen vielä jatkuukin, kotiutuminen tapahtui jo. Ensikertalaisen olisi mahdoton tietää, miten kannattaa purkaa kontit, minne varastoida tavara ja miten siirrellä huonekaluja paikasta toiseen. Kesän 2000 Härkönen työskenteli Ristiinan seurakunnassa, seuraavat kolme vuotta osa-aikaisena Kesälahdella. Härköselle koti on siellä, minne hän asettuu ja missä saa netin kautta yhteyden perheeseen ja ystäviin. Sanotaan, että kirkkoherran työnkuva on niin laaja-alainen, että se pätevöittää kirkossa mihin vain. KOTIMAA 15 1 2 . Härkönen tietää omasta kokemuksestaan, että kirkon vastaanotto on lämmin. – Yhden kopion ottaminen saattoi tarkoittaa, että ensin opettelin käyttämään kopiokonetta ja sitten etsin paperia ja vielä mustekasetin. Johtajan vastuulla ovat niin jumalanpalvelukset ja toimitukset kuin kirkon kiinteistönhoito talkoineen ja varainkeruu myyjäisineen. Sen jälkeen oli taas tarkoitus mietiskellä, mutta seurakuntatyö kutsui uudelleen. – Näissä myyjäisissä en vielä edes tiennyt, miten monesta asiasta stressata. Myyjäisiä järjestetään kahdesti vuodessa, pääsiäisen ja joulun alla. Britanniassa ja etenkin Lontoossa monikulttuurisuudella on pidemmät perinteet kuin Suomessa. Kuva: Laura vuoMa KuKA. Olin menossa luomutilalle töihin vuodeksi, mutta päivä gradun jättämisen jälkeen sain Juvalta puhelun ja minua pyydettiin seurakuntaan puoleksi vuodeksi. – Jorma oli maailman paras esimies. • •Marjaana Härkönen, 41 • •asuinpaikka: Lontoo • •Työ: Pappi ja merimieskirkon johtaja • •Muita tehtäviä: Mikkelin hiippakunnan pappisedustaja ja hallintovaliokunnan jäsen kirkolliskokouksessa 2012–2016, hiippakuntasihteeri 2011, jumalanpalveluselämän kehittämishankkeen koordinaattori 2013 • •Perhe: Naimaton • •Motto: ”Se on kelläi se mikä tyyli.” (Maikki-mummon sanonta) • •Suosikkikirjoja: raamattu, erityisesti Saarnaaja, ja Lontoon matkaoppaat Härkönen muutti Lontooseen Punkaharjulta, missä hän teki seurakuntatyötä toistakymmentä vuotta. Järjestelyt ovat aikamoista palapeliä, kun pienen kiinteistön läpi kulkee lyhyessä ajassa pari kontillista tavaraa ja tuhansia ihmisiä. Mitä tahansa voi tulla vastaan, ja ilmapiiri on avoin. Marjaana Härkönen on oppinut Lontoossa jo ensimmäisten kuukausien aikana, että opit tulevat merimieskirkolla tarpeeseen. Punkaharjulla Härkönen teki töitä kirkkoherra Jorma Silanderin alaisuudessa vuoteen 2012, jolloin Silander jäi eläkkeelle ja Härkösestä tuli uusi kirkkoherra. Pieni suomalainen kirkko tekee työtä kaupungissa, jossa on melkein kymmenen miljoonaa asukasta. – Merimieskirkkoon kuuluvat iloiset tulemiset ja haikeat lähtemiset. Merimieskirkko ei toimi verorahoilla, joten myyjäisten onnistuminen on kirkon elinehtoja. Härkösen mukaan monikulttuurisessa Lontoossa on helppoa olla kirkon edustaja. Ja suomen kieli on yhtä lähellä kuin alakerran Suomi-kauppa. Eikä siitä tee vaikeampaa se, että kirkon edustaja on nainen. – En tiennyt, haluaisinko papiksi tai olisiko minusta siihen ylipäätään. – Vastaanottamisen taito lyö leimansa myös seurakuntatyöhön. Ihmiset eivät enää juuri väännä peistä siitä, toimiiko se vai ei, vaan elävät sitä
V iimein koitti vuosi 1926 ja Miina Sillanpään elämän yksi tähtihetkistä. Elämäntyö saattoi jatkua. Tämä se oli radikalismia jos joku. Aina pilkkaviisuja myöten. Samalla nimikin muuttui. Pala palalta hahmottui kertomus, joka on samalla koko Suomen kasvutarina. Miinan tie vei Porvoon kautta Helsinkiin palvelijan töihin. Ken on Suomen painijoista voimakkain, se on Saki Hevonpää. Perhettä oli iso liuta. Oli elinehto kehittää kova kuori. Sillanpää uurasti monissa sen tehtävissä. Kaupungissa oli monia vaaroja, kaidalta tieltä saattoi helposti livetä. Perustettiin Palvelijataryhdistys. Oman aikansa vihatuin suomalainen taisikin olla Sillanpää. Jo Porvoossa Miina sai kokea hyvää kohtelua Jokioisten kappalaisen tyttären perheessä. Pappilan torpparin tyttö ei voinut sietää eräiden SDP:n kansanedustajien rivoa kielenkäyttöä. Helsingissä avattiin Palvelijatarkoti, joka tarjosi majapaikan maalta tulleille nuorille naisille. Ilmestyit näköpiiriini viime syksynä. Näistä tulivat Miina Sillanpään isot asiat. Hänet on omittu pääosin sosialistisen työväenliikkeen suurhahmoksi. Miina Sillanpää kumppaneineen alkoi puuhata muutosta palvelusväen asioihin. Hän nousi palvelijasta maamme ensimmäiseksi naisministeriksi. Miina Sillanpään syntymän aikoihin kaikki oli toisin. Tämä kuva on yksipuolinen. Myös sata vuotta sitten harrastettiin vihapuhetta. Jokioisten Riktigit olivat yksi sen ajan suomalaisista torppariperheistä. Oikeudet palveluskunnalle ja huolenpito turvattomista lapsista. 5. Nuori Miinakin lähti maailmalle koettuaan aikansa torpan uurastusta ja kehräämötyötä Forssassa. 2 01 6 Piikakenraalin unelma Miina Sillanpää syntyi 150 vuotta sitten hämäläispappilan torppaan. Palvelijataryhdistys avasi kokouksensa virrenveisuulla ja rukouksella. Miina Sillanpää luontui hämäläiseen suuhun huomattavasti paremmin. Yhtenä heistä Miina Sillanpää. Siellä Nina Bang tuli opetusministeriksi pari vuotta aikaisemmin. Kurjuudesta kohti toivoa. M iina Sillanpää. Ken on Suomen lääkäreistä kuuluisin, se on Matti Äyräpää. Hengellinen huoltokin oli tärkeää. Koko Euroopassakin vain Tanska ehti tässä asiassa edelle. Konfliktit olivat väistämättömiä. Elanto hankittiin maasta ja läheisen Forssan tehtaasta. Sillanpäätä irvailtiin hurskastelijaksi, ettei jopa pappien myötäjuoksijaksi. Hänen valittiin Väinö Tannerin kokoaman vähemmistöhallituksen toiseksi sosiaaliministeriksi. Naisministeri, melkoinen kummajainen! Sellaista ei tahdottu oikein hyväksyä vielä toisen maailmansodan jälkeenkään. Vuosien mittaan Palvelijataryhdistys voimistui. Toisin kävi. T ietopohjan ohella myös itseluottamus kohosi. Helsingin Työväenyhdistyksen palvelijatarosastossa taas kaikuivat aivan toiset sävelet, siellä laulettiin Työväen marssia. O n väitetty, että Miina Sillanpää ei ollut mitenkään erityisen uskonnollinen. Runsaan kolmen vuoden pestiaikana kodin kirjasto oli palvelijattaren käytössä. Kristinusko ei jäänyt Miina Sillanpäällä vain ulkoluvun tasolle. Hän pääsi nyt ajamaan valtiolliselta tasolta palvelijattarienkin asiaa. Se kantoi hyvää hedelmää. Kyseessä onkin dramaattinen tarina läpi kansakunnan kohtalonvaiheiden. Hän oli pitkälti tapahtumista syrjässä Osuusliike Elannon ravintoloiden tarkastajana. Joku keksi pilkkanimen piikakenraali, joka levisi nopeasti. Tuolla menee se pahainen piika, joka haluaa mullistaa kaiken sen, mikä on hyvää ja Jumalan luomaa. Tuolla menee se pahainen piika, joka haluaa mullistaa kaiken sen, mikä on hyvää ja Jumalan luomaa.. Mutta oli poikkeuksiakin. Kaikessa toiminnassaan hän noudatti kristillistä arvopohjaa, sitä jonka oli omaksunut jo äidinmaidossaan. Nyt pääsin tutustumaan työhösi ja elämänuraasi. Kovaa vastustusta riitti. Taistelu jatkui ja sai aivan uutta kantopohjaa työväenliikkeen nousun myötä. Häntä vastaan valjastettiin koko julkisen sanan voima. Puoluetoveri on usein vihollinen. Palveluskunta se ahkeroi lähes yötä päivää. Ken on Suomen piioista kiukkuisin, se on Miina Sillanpää. M uutos tapahtuu aina suuremmilla näyttämöillä. Herrasväki saattoi pysähtyä osoitellen ohi kulkevaa Miinaa sormellaan. 16 KOTIMAA 1 2 . Vuonna 1907 tapahtui ihmeiden ihme kun ensimmäiseen yksikamarisen eduskuntaan valittiin peräti 19 naista. Ristimänimi Vilhelmina Riktig oli liian vaikea lausua. Samalla hän huomasi, kuka maailmaa pyörittää kaupungin hienostoperheissäkin. Jo kahdeksanvuotiaana Miina kunnostautui kinkereillä Raamatun ja Katekismuksen tuntemisessa. Vuoden 1918 kiirastuli olisi voinut koitua kansanedustaja Miina Sillanpäänkin kohtaloksi. Miina Sillanpää sai siitä enemmän kuin oman osansa. Vuonna 1866 Suomi kuului Venäjään. Halu muutokseen syntyi. Tarvittaessa hän arvosteli kipakastikin kirkonmiesten kovasydämisyyttä. Lukeminen jatkui yötä myöten. Myöhemmin rippikoulussa oiva menestys jatkui. Kaikille ei kotona millään leipää riittänyt. Sellainen ei Miina kuitenkaan ollut. Pahin taisi olla Edvard Valpas. Mahtaisi SDP:n silloinen ykkösketjun poliitikko hämmästellä nykyaikaa, jossa nainen voi nousta aivan yhteiskunnan huipulle saakka. Hyväpäinen Miina-neitokainen oppi sujuvasti lukuisien virsien sanatkin. Kristillinen arvopohja heijastui monella tavalla suuren suomalaisen vaikuttajan elämässä. Vapaus oli vain vaimea virvatuli taivaanrannassa. Kamppailu oli armotonta, sitä käytiin jokaisesta pennistä ja palvelijan vapaatunnista. Piikojen rintamaan liittyivät myös torpparit ja tehtaantyöläiset. Tee työsi – ja ole muuten niin kuin sinua ei olisikaan. Mutta hämäläinen sisu ei antanut periksi. Tuli myös tilaisuus kohdata sukulaisesi, joka valotti elämänhistoriaasi ja persoonaasi. Vieläpä sosialistikin se on! M yös lasikaton murtajana Sillanpää oli edelläkävijä. Piiat, rengit ja palvelijat taas käytännössä isäntäperheelle. Vuonna 1946 Sillanpään puoluetoveri Väinö Hakkila mainitsi hänen olevan maamme ensimmäinen, ja samalla viimeinen naisministeri. Kauppatorilla herrasväki saattoi pysähtyä osoitellen ohi kulkevaa Miinaa sormellaan. Sitä aikaisemmin jylhä hahmosi oli tullut tutuksi vain historiankirjoista. V oitoista pitää aina maksaa hintansa
Sinä kävit vuosikymmenien kamppailua vähäosaisten palkoista ja oikeudesta lepoon. Hyvinvointivaltion rakentaminen saattoi toden teolla alkaa. Panos oli ehkä arvokkain mahdollinen: jokaisen ihmisarvo. Kristittyjen seura oli Sillanpäälle aina hyvin mieluista. Torpan tyttösenä pääsit joskus arasti kurkistamaan Jokioisten pappilan saliin. Mikä heidän kohtalonsa olisi ollut ilman ensikotien turvaa. Ensimmäinen näkemys voitti. Ehkä se näyttäytyi sinulle taivaan kaltaisena paikkana, kauneutta täynnä. Et johtanut sotilaallisia taisteluja tai tehnyt perinteisiä valtiomiestekoja. Mukana on myös kirkko, hyvä kumppanisi lähimmäisenrakkauden levittämisessä. Saisiko suurimman huomiosi mielenterveysongelmista kärsivä pitkäaikaistyötön vai yksinäinen vanhus. Sinä Miina nouset listallani samaan sarjaan. Ihmisoikeus kuuluu ainakin teoriassa kaikille. päivänä rakentamassa aivan uudenlaisia sosiaalipoliittisia ratkaisuja. Hänen parhaita ystäviään oli syvästi uskonnollinen vankien auttaja Mathilda Wrede. Kristinuskon ydintä eivät hänelle olleet korulauseet, vaan konkreettiset teot.. 2 01 6 Kristinuskon ydintä eivät hänelle olleet korulauseet, vaan konkreettiset teot. Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Valppaat silmäsi näkisivät epäkohtia monella taholla. Elämäntyötäsi juhlistetaan monin tavoin. Mutta katselitko samalla ulos pappilan ikkunasta. kuva: Miina Sillanpään Säätiö VesA KeInOnen Kirjoittaja on filosofian maisteri ja vapaa toimittaja. Elintaso on noussut huikeasti ja vauraus on yhä useampien saatavilla. Siihen aikaan keskusteltiin siitä, pitäisikö avioliiton ulkopuolella synnyttäneitä äitejä ja heidän lapsiaan ylipäätään auttaa. 5. M iina, nyt käännyn sinun puoleesi. Vai murentaisiko hairahtuneiden äitien tukeminen yhteiskunnan arvopohjaa. Aivan uudenlainen yhteiskunta. Mutta arvaan, että luonteesi ei tyytyisi tilanteeseen. En lainkaan ihmettelisi, vaikka olisit nykyMiina Sillanpää (4.6.1866–3.4.1952) oli Suomen ensimmäinen naisministeri ja maan pitkäaikaisin naiskansanedustaja, jonka aloitteesta perustettiin Ensikotien liitto. Vastavirtaan kulkeminen ei sinua koskaan pelottanut. T ämä vuosi on sinun, Miina Sillanpää. Kun valitaan suuria suomalaisia, kärkeen nousevat useimmiten Mannerheim, Ryti ja Kekkonen. Soikoon virret ja kaikukoon Herran sana suomalaisten vapauttajan kunniaksi! Palataan Miina vielä lapsuuteesi. Mutta ehkäpä aavistit, mitä taivaanrannan takana häämöttää. Näitkö siellä kajastavan taivaan, unelman jostakin vieläkin paremmasta kuin tämä ihmisen maailma. Nykyään Ensija turvakotien liittona tunnettu organisaatio toimii tehokkaasti kautta maan. Millä silmällä katselisit tämän päivän maailmaa. Se helpoin ratkaisu on samalla laiskimman ratkaisu. Mihin monista ongelmista tarttuisit. Syrjäytyneisiin nuoriin vai turvapaikanhakijoihin. Olit vuonna 1942 perustamassa Helsinkiin Ensikotia ja kolme vuotta myöhemmin vuonna Ensikotien liittoa. Vuosikymmenien aikana ensikodeista on maailmalle lähtenyt noin 18 000 lasta. KOTIMAA 17 1 2 . Et, Miina, päässyt enää näkemään vauhdilla vaurastuvaa Suomea. Ainakin yhden asian johdosta varmasti myhäilisit tyytyväisenä. Helsingin Kallion kirkossa vietetään kesäkuun alussa juhlamessu ja samoihin aikoihin pidetään Jokioisten kirkossa juhlajumalanpalvelus. K ansallisen vaikuttajan elämä päättyi huhtikuussa 1952. Keskeinen osa elämäntyötäsi jatkuu edelleen. Suomi valmistautui silloin kesäolympialaisiin ja viimeinen sotakorvausjuna suuntasi itään. Sodan ja politiikan vahvat miehet
klo 14 Myyrmäen kirkko, Vantaa, 15.5. Kirkot ovat kuitenkin elämää varten. Jos se ei kosketa ihmisten elämää, se on tehty aika turhaan. – Teksteissä pointit tulevat Jeesukselta, joka kuitenkaan ei sano sanaakaan, koska Hänen hahmoaan ei näyttele kukaan. Ruuttunen ryhmineen on saanut esityksestä hyvää palautetta. Veisaava ilveilijä -esityksen pääosassa ovat rujot ihmiset, mutta viesti tulee ristiltä. Molemmista voi sanoa, että jos se ei kosketa ihmisten elämää, se on tehty aika turhaan. – Kirkonmenoissa ja teatterissa on paljon yhteistä. – Ristiinnaulitseminen ei ollut pyhä ja arvokas, vaan kauhea, likainen ja väkivaltainen tilanne. Mysteerinäytelmässä Jeesus on hullu ja narri Ohjaaja Minna Ruuttunen esittää näytelmässä häikäilemättömän paavi Bonifatius VIII:n monologin. klo 18 Diakonissalaitoksen kirkko, Helsinki. Ensi-ilta esitettiin Espoon keskiajalla rakennetussa Tuomiokirkossa. Esitys etenee perinteisten körttiseurojen tapaan: veisattava virsi kommentoi sitä, mitä on juuri kuultu. – Saimme Herättäjä-Yhdistyksen nuorisosihteeri Mika Nuorvan kanssa jo kymmenen vuotta sitten ajatuksen, että Mysterio Buffo -näytelmätekstejä voisi yhdistää Siionin virsiin. Esityksessä näyttelevät myös Jarkko Mikkola, Mira Punkari ja Tanja Roiha. ekumenian sisäpiiriläisille anglikaanien keskuudessa syttynyt vihreä valo YJV:n suhteen ei ehkä ollut yllätys, mutta monelle muulle kyllä. Kun ilveilijä ja kirkkoruhtinas keskiajalta saapuvat pääkaupunkiseudun kirkkoihin keskustelemaan ristillä riippuvan Vapahtajan kanssa, saa Jumalan Poika kuulla kunniansa moneen kertaan. kuVa: SIRpa päIVInen näyTelMä Kirkonmenoissa ja teatterissa on paljon yhteistä. Kirkoilla on tietenkin aikaa, mutta muu maailma ei aina jaksaisi odottaa. Yhteinen julistus vanhurskauttamisesta on lyhykäisyydessään asiakirja, jossa luterilaiset kirkot ja katolinen kirkko esimerkiksi toteavat kirkkojen kesken 1500-luvulla annetut oppituomiot vanhentuneiksi. Erilaiset kirkkotilat ovat Ruuttusen mukaan tuoneet lisähaasteita muun muassa äänentoistoon ja liikkumiseen. Huhtikuun lopussa ekumeniassa kuitenkin todella tapahtui jotakin. Mahtaisiko sama onnistua myös Suomen kirkon sisällä, jossa yhteisen luterilaisen tunnustuksen alla muhii jatkuvasti myös mitä ihmeellisimpiä ja epäluterilaisimpia harhaoppeja esimerkiksi vanhurskauttamisesta, seurakunnasta, sakramenteista ja pappisvirasta. Veisaavan ilveilijän kaikki hahmot yrittävät hyötyä Jeesuksesta, tämän siunauksesta, suosiosta tai ruumiista. Voi olla että katolinen ihminen saisi niistä vielä enemmän irti, Ruuttunen sanoo. Fon mysteerinäytelmät pohjautuvat keskiaikaiseen katuteatteriin, jonka iva kohdistui myös paaviin ja kirkon valtaan. Ruuttunen näyttelee itse näytelmässä häikäilemätöntä paavi Bonifatius VIII:tta, joka saa vallanhimossaan Jeesukselta potkun takamukseen. Jumala ei puhu, mutta Hänen kanssaan puhutaan. – Ennen esitystä huomasin itsekin miettiväni, voiko niin arvokkaaseen vanhaan tilaan mennä tekemään teatteria. Ruuttunen toteutti lopputyössään pitkään kypsyneen idean hänelle rakkaiden Siionin virsien yhdistämisestä teatteriin. Ristiinnaulittu Jeesus ei ole lavalla, hänet voi löytää alttarin krusifiksista. Jeesus puolestaan saa lopulta paavilta kuulla olevansa pelkkä erikoisuudentavoittelija ja pelle. Sambian Lusakassa koolla ollut maailman anglikaanisten kirkkojen neuvosto (Anglican Consultative Council, ACC) päätti esittää anglikaanimaailman kirkoille, että anglikaaninen kommuunio liittyisi mukaan Luterilaisen maailmanliiton ja katolisen kirkon jo vuonna 1999 allekirjoittaneeseen Yhteiseen julistukseen vanhurskauttamisesta (YJV). Yhä minusta tuntuu, että tekstien piilomerkitykset avaavat aina jotain uutta. Afrikasta kajahti. Esitys on maksuton, kolehti kerätään Vantaan herättäjäjuhlien valmisteluun. Ei uskonnollakaan ole itseisarvoa, Ruuttunen sanoo. Ajoittaisista epäilyksistä huolimatta ekumeeninen juna liikkuu sittenkin, ja matkustajien kesken alkaa syntyä myös uudenlaista hyvää. Näytelmän ohjaaja, pappi ja teatteri-ilmaisun opiskelija Minna Ruuttunen oli jo kauan ihaillut italialaisen Dario Fon näytelmiä, joissa groteskit hahmot kohtaavat Raamatun Jeesuksen. Oppituomioita ei varsinaisesti kumota, mutta ne ikään kuin kätketään mappi öö:hön, ilman aikomusta palata niihin enää koskaan.. Samoin julkisesti rukoilleiden uskovaisten kerrotaan saaneen körttijohtaja Paavo Ruotsalaiselta. Kokouksessa Luterilaisen maailmanliiton tarkkailijana mukana olleen Tampereen piispan Matti Revon mukaan myös maailman reformoitujen kirkkojen piirissä harkitaan, voisivatko nekin tulla mukaan YJV:n allekirjoittajien joukkoon. On kauheaa jos niistä tehdään paikkoja, joissa tavalliset ihmiset ajattelevat, etteivät ole tarpeeksi pyhiä astumaan sisään. Metodistikirkot liittyivät julistukseen vuonna 2006. 5. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen K örttitaustainen Minna Ruuttunen ohjasi kirkkonäytelmän katolisen ilveilyperinteen pohjalta. Kirkot voivat sittenkin päästä keskeisissä asioissa yhteisymmärrykseen. Kenellekään Jeesus ei oikein kelpaa. sAllA rAnTA Veisaavan ilveilijän esitykset: 14.5. näytelmää esitetään teattereiden sijaan kirkoissa. Mutta se meni ohi kun harjoittelimme tilassa. Niitä ei varsinaisesti kumota, mutta ne ikään kuin kätketään mappi öö:hön, ilman aikomusta palata niihin enää koskaan. jos edellä mainitut uudet kirkkoperheet panevat puumerkkinsä YJV:n alle, on kyseinen paperi jo 1982 hyväksytyn Kirkkojen maailmanneuvoston kastetta, ehtoollista ja virkaa käsittelevän BEM-asiakirjan ohella yksi merkittävimmistä ekumeenisista dokumenteista. – Erityisesti jäi mieleen erään rouvan lause: radikaali, muttei pahalla vaan ajatuksia herättävällä tavalla. klo 18 Lauttasaaren kirkko, Helsinki, 19.5. 18 KOTIMAA 1 2 . Vanhurskauttava ekumenia leviää E kumeenisessa liikkeessä asiat tapahtuvat usein verkkaisesti
Sellaisia ovat esimerkiksi ovilla tervetulleiksi toivottavat ja virsikirjoja jakavat seurakuntalaiset sekä kulkueella alkava messu. Aslak Kettusen elämä päättyi kesken mieluisen matkan, jossa yhdistyivät hänelle tärkeät asiat. Teksti olisi voinut kuitenkin valaista edes muutamilla virkkeillä messussa käytettävää musiikkia. Askolan kyky kirjoittaa asioita tämän päivän kielellä tämän päivän ihmisille toteutuu myös tässä kirjassa. Kettusen virkauraa leimasivat useat työmatkat eri puolille maailmaa. 32 s. k. Seurakuntalaisen opas. Mitä ovat virret, ja miksi niitä säestetään pääsääntöisesti uruilla. Kirja Apu messun ymmärtämiseen. ”Helluntain ihme alkoi arkisista askeleista. Siinä nousi esille, etteivät tottumattomat kävijät ymmärrä, mitä messussa tapahtuu. Kiinnostus uusiin asioihin sekä niiden näkeminen ja kokeminen sekä osin seikkailunhalukin saivat Aslakin kerta toisensa jälkeen jättämään tutut kotimaan toimet ja siirtymään ulkomaille. Portugalissa, jossa hän oli pyhiinvaellusmatkalla Espanjaan Santiago de Compostelaan. Ennen eläkkeelle jäämistään hän toimi myös Hollolan rovastikunnan lääninrovastina. Pelko vaihtui uteliaisuuteen: Avataan nyt vihdoin ovi! Astutaan ulos ja kävellään katutasolle. 20.11.1917 Viipurin mlk. Jäykistynyt ja hämmennykseensä halvaantunut joukko lähti liikkeelle, ulos toreille ja tapaamispaikoille. 163 s. Seurakunnan kirkkoherrana hän toimi vuodesta 1980. Peruskirja messusta uuden messua käsittelevän kirjan lähtökohta löytyy sosiaalisen median Facebook-keskustelusta. MArKKu leHTInen tiedottaja, Lahden seurakuntayhtymä. Hän myös uskaltaa sanoa ja osaa kertoa siitä miten asiat näkee, mihin hänen mielestään meidän kannattaa pyrkiä; eteenpäin, Jumalaan luottaen, toisia auttaen, yhdessä. Festareilla tapahtui kieli-ihme; kukin ymmärsi, kuin omaa kieltään.” ”Onko helluntain siunaus siinä, että Pyhä Henki vie minut uudelle kielikurssille, jossa sanaharjoituksina ystävällisyys, vieraanvaraisuus, hetken lämmin huomio ja hyväksyntä.” Maailman uhkakuvista ja huolestuttavista uutisista huolimatta Askola haluaa muistuttaa hyvyyden valtavasta voimasta. Kirja muistuttaa jo alkusanoissaan, että Messuun ovat kutsuttuja erotuksetta kaikki ihmiset. Hautauksen jälkeen muistotilaisuus seurakuntakeskuksessa omaisille ja lähimmille ystäville. Kirjanen sopii hyvin harvemmin kirkossa käyvien lisäksi esimerkiksi rippikouluopetukseen. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää Hän on sinulle tehnyt. YK:n tehtävissä hän oli 1960-luvun lopulla kahteen otteeseen Kyproksella sekä Kroatiassa 1990-luvun alussa. Nyt päättynyt pyhiinvaellus oli hänelle kaikkiaan neljäs. Runoa, rukousta ja puhetta sisältävä kirja seuraa vuodenaikoja ja kirkkovuoden juhla-aikoja. Silloin ei jumitu eilisen maisemaan, vaan näkee. ”Ehkä yhteisö on voimakkaimmillaan silloin, kun kysyminen ja avoin pohdinta vapauttaa. Myös runoilijana ja kirjailijana tunnettu piispa Irja Askola kirjoittaa itselleen tutuista ja rakkaista teemoista, kuten oikeudenmukaisuus, vastuu ja lähimmäisenrakkaus kirjassaan Pöytä katettu kaikille. Kirjan pienistä puutteista huolimatta Lampiselle kuuluu suuri kiitos. Vuonna 2004 ilmestyi Kettusen kirjoittama Nastolan kirkon 200-vuotishistoriikki Tässä seison. Aslak muistetaan pappina ja sielunhoitajana, jolle toisten kuunteleminen oli luontevampaa kuin itsensä korostaminen. Asiantuntemus näkyy, onhan Lampinen opettanut jumalanpalveluksen perusteita vuosikymmenten ajan sekä tutkinut suomalaista jumalanpalveluselämää. Vaeltamisen ja juoksemisen lisäksi esimerkiksi hiihto ja lentopallo kuuluivat hänen elämäänsä. Teologian tohtori, dosentti Tapio Lampinen päätti kirjoittaa oppaan, jossa messu selitettäisiin vailla ammattisanastoa. Lisäksi hän on ollut mukana jumalanpalvelusta koskevassa uudistustyössä. MArI TeInIlä Tapio Lampinen: Apu messun ymmärtämiseen. Hän rohkaisee rikkomaan omia rajojaan, tutkimaan Raamattua Jeesuksen silmin, miettimään mitä pääsiäisenä todella tapahtui. Työ ja työtehtävien tunnollinen täyttäminen leimasivat hänen elämäänsä. Kun rakkauden hengessä arvostamme toistemme historiaa, arvoja ja tapoja, näemme pyhän toisen ihmisen kasvoissa. Seurakuntalaisen opas onnistuu tässä hyvin. 28.4.2016 Seinäjoki Lämmöllä kiittäen ja kaivaten lrma, Teemu, Seija, Jukka, Meeri, Risto ja Jorma lasten perheet muut sukulaiset ja ystävät Perinnöksesi, lapseni, annan tyhjät taskut ja isänmaan, kalasaunani välkkyvän rannan, pyhän uskoni Jumalaan. leenA HIeTAMIes Irja Askola: Pöytä katettu kaikille. Papin ammatti ja kutsumus veivät hänet siirtolaispapiksi Kanadaan ja Yhdysvaltoihin sekä useaan otteeseen turistipapiksi Rhodokselle, Kyprokselle sekä Espanjaan. Hän oli syntynyt 2.9.1942. Messussa käyvää lukijaa saattaa kuitenkin häiritä se, että kirja esittää tosina asioita, jotka eivät toteudu kaikissa messuissa. 5. Väyläkirjat 2016. Hyvät teot kasvattavat vahvaa ketjua ihmisten välille. Aslakille monipuolinen liikunta oli enemmän kuin harrastus. KOTIMAA 19 1 2 . Ytimekkäässä 32-sivuisessa kirjassa on pitänyt tehdä runsaasti karsintaa. Kirjapaja. Armo tarjoaa häikäisevän näkymän, elämänpelon sijasta meille on tarjolla kutsu elämän mahdollisuuksiin. Helluntain teksti piispan kirjassa kiteyttää sen, miten hän itse haluaa elää kristittynä, ja miten pelokkaat opetuslapset aikoinaan rohkaistuivat astumaan ulos piiloistaan. Turistipappina hän toimi varsinkin jäätyään eläkkeelle Nastolan kirkkoherran virasta vuonna 2006. Aslak Kettusta jäävät kaipaamaan vaimo, neljä lasta sekä kahdeksan lastenlasta. Rakkaamme siunataan Törnävän kirkossa pe 20.5.2016 klo 14.30. Nastolan seurakunnan palvelukseen Aslak Kettunen tuli sotilaspastorin virasta kappalaiseksi vuonna 1971. Yksilöinä ja yhdessä. Piispan ajatuksia kannattaa lukea pitkin kirkkovuotta, pitää kirjaa ystävänä ja matkakumppanina. Se on myös oiva seurakunnan lahja jäseneksi liittyvälle ihmiselle. 2 01 6 KIrjAT KuOlleeT Rakas isämme, isoisämme ja isoisoisämme Erkki KUPARINEN s. Selkeästi ja johdonmukaisesti se käy läpi messun eri vaiheet. Juuri ennen pyhiinvaellusmatkaa hän toimi maaliskuussa viikon tunturipappina Ylläksen hiihtokeskuksessa. Kutsu rikkaaseen elämään Aslak Kettunen Teologian lisensiaatti, rovasti, Nastolan seurakunnan eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Aslak Kettunen kuoli liikenneonnettomuudessa saamiinsa vammoihin 27.4. Jeesus irrottautui aikansa opettajien jyrkästä linjasta, myös joistain pitkistä perinteistä, ja opettaa meille että usko ei ole tukehtumista vaan hengittämistä, Askola kirjoittaa. Hän on onnistunut tiivistämään ytimekkääksi esitykseksi kristikunnan suurimman yhteisen juhlan. Näkee eteenpäin ja innostuu huomisesta.” Irja Askola kirjoittaa Jumalan ihmistä lähelle, kuin saisi olla brunssilla Kristuksen kanssa. Hän rukoilee, että Jumalan siunauksen avulla pystyisimme voittamaan pelon myös kaikkea vierasta ja tuntematonta kohtaan
Vaikka toisaalta Virsikirja on sikäli erityinen, että se on aikansa vapaustaistelun tulos. Kysymys riipaisi pian 16 vuotta Kirkkonummella työskennellyttä Nymania. Kansakin saa laulaa. Koska hän ei tiennyt mitä sanoa, hän aloitti: ”En tiedä millä sanoilla voisin sinua lohduttaa...” Nainen oli hymyillyt kyynelten läpi, rutistanut tulijaa ja alkanut kertoa tarinaansa. huhtikuuta. 143 s. Varausja aineistopäivä 13.5.2016. Yöpimeästä ja varjosta on mahdollista päästä valoon, kohti uutta aamua. – Virsityöryhmän silloinen sihteeri Timo-Matti Haapiainen vinkkasi, että tarvetta olisi lasten suuhun sopivalle pitkäperjantain laululle. mennessä: seurakuntapalvelut@sana.fi, puh. – Pitkäperjantain tunnelmaa kuvaavista nyyhkivistä ja laahustavista sellon jousen liikkeistä syntyi aihe yksinkertaiseen melodiaan. Psalmi 57 mielessään Nyman istui pianon ääreen. Lopputuloksena syntyi kappale Minun sydämeni on levollinen, josta on versio sekä aikuisille että lapsille. Tämä kirja antaa toivoa ja kehottaa luottamukseen. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi M uutamia vuosia sitten kanttori Ilona Nyman poti kollegansa kanssa väsymystä hengellisiin lastenlauluihin. Polvijärven seurakunnan kirkkovaltuusto valitsi hänet neljän hakijan joukosta. Ilona Nyman on saanut musiikillisia vaikutteita niin juutalaisesta kuin afrikkalaisesta lauluperinteestä. Ajatukset jäivät itämään ja hän päätti tehdä laulun suoraan Raamatun sanoihin. lounas ja kahvi) Ilmoittautumiset 3.6. Kirkkoneuvosto esitti valtuustolle yksimielisesti Kuosmasen valintaa. Siitä kiitos Lutherille, Nyman hymyilee. Pitkäperjantain messun harjoituksissa Nyman istui konkreettisesti Kirkkonummen kirkon alttariristin alla ja soitti selloa, kun viikon aikana aistitut ainekset alkoivat muotoutua lauluksi. – Arvelen, että siinä on vivahteita suuresti pitämästäni kelttimusiikista, jolle on ominaista ilmava poljento. Nyt laulu löytyy kokonaisuudessaan virsikirjan uudesta lisävihosta numerolla 912. Piispa Jari Jolkkonen asetti 17.4. syntynyt esikoistyttö kastettiin ja sai nimen Siiri Emilia Viinikan kirkossa Tampereella 17.4. Seppo Kuosmanen on toiminut aiemmin Naarvan rajaseutupappina vuosina 1990– 1997 sekä sen jälkeen Ilomantsin seurakuntapastorina 4,5 vuoden ajan. Mitään erityistä kunniaa Nyman ei osaa kappaleistaan ottaa. Lasten tarpeisiin syntyi myös Nymanin toinen lisävihkoon päätynyt kappale Ristin alla, numero 941. – Tuntui, että monet laulut lupaavat liikaa. Tämän lisäksi hän on toiminut muun muassa opettajana ja viestintäpäällikkönä. Virkaan oli neljä hakijaa. Nyt aamu tulee useammin on Klemanin toinen kirja. Martti Turunen aloitti viranhoidon 1. Sen tekstit ovat pieniä puheita lähimmäiselle, viisaita, hauskoja ja lämpimiä. – Huomasin, että kohtaus Mariasta, jossa hän suree Jeesus-poikaansa, herätti vastakaikua ihan pienissäkin lapsissa. Polvijärven seurakunnan kirkkoherran virkaan pastori Martti Turusen. – On aika kapea ajatus, että virsi olisi ainoa väylä musiikilliselle uskonilmaisulle. Eva Kleman: Nyt aamu tulee useammin. Lasten version A-osa on aiemmin julkaistu Lasten virsi -kirjassa (2012). Hän sai 12 ääntä 15:stä. Kirjoittaja kertoo omasta kokemuksestaan, ei asioiden ulkopuolelta. Suljetussa lippuäänestyksessä Kuosmanen tuli valituksi äänin 18–1. Siksi hän näkee virsikirjan vain yhtenä osana hengellistä laulukulttuuria. 0207 681 650, krskoulutus@sana.fi, krskoulutus.fi kansanraamattuseura.fi Hyvä ilmoittaja! Kotimaan kesämenot ilmestyy 19.5.2016. 0207 681 650 tai netissä suvipaivat.fi/seurakuntaseminaari Seminaarin järjestävät: Kansan Raamattuseura, Kangasalan seurakunta ja Agricola-opintokeskus Puh. Paikka: Kangasalan Kirkonkylän seurakuntakoti, Tapulintie 2, klo 11–17 Osallistumismaksu: 35 € (sis. Turunen työskenteli aiemmin pastorina Joensuun evankelisluterilaisessa seurakunnassa. KRS:n kouluttajat Kristiina Nordman, Matti Mäkinen, Virpi Nyman ja Ulla Halttunen esittelevät erilaisia tapoja muuttajien kohtaamiseen. Mukana: sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg, Tornion seurakunnan kirkkoherra Martti Puontila ja lähetysteologi Jaakko Rusama Kirkon lähetystyön keskuksesta. PäIvI HäKKInen Kanttori Ilona Nymanin ykkössoitin urkujen sijaan on sello. Koko viikon Nyman seurasi lasten reaktioita. 20 KOTIMAA 1 2 . Hiljaisella viikolla Masalan kirkolla esitettiin päiväkotilapsille suunnattua kuvaelmaa. Ilona ja Sakari Suuriniemen 18.2. Toisten ihmisten kohtaamisesta jäi mieleen tarina siitä, miten Kleman hyvin nuorena oli surunvalittelukäynnillä iäkkään naisen luona. 5. Virsi syntyy kirkon arjen keskellä vIrren TeKIjä 912 Ilomantsin seurakunnan kirkkovaltuusto on valinnut seurakunnan kirkkoherraksi Joensuun seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan, rovasti Seppo Kuosmasen. – Laulut ovat syntyneet yhteydessä toisiin ihmisiin ja kirkon arjen tarpeisiin. Kappaleen laaja melodia saattaa ehkä synnyttää kritiikkiä, Nyman arvaa. 2 01 6 KOULUTUS Uudet naapurit – maahanmuuton todellisuus tänään Seurakuntaseminaari 17.6. Kastepappina Hannu Ruuskanen ja kummeina Salla-Maaria Suuriniemi ja Tomi Pajunen. LeenA HIeTAMIeS. Päivä. – Lapsenlapsestaan iloitsevat isovanhemmat Tuuli ja Pertti Suuriniemi PerHeUUTISeT nIMITyKSeT KIrjAT Kirja matkatoveriksi Pelastusarmeijan upseeri Eva Kleman on vuodesta 2013 johtanut yhdessä miehensä kanssa Pelastusarmeijan työtä Suomessa ja Virossa. Seminaarin isäntänä on koulutusjohtaja Mikko Matikainen. Muistan eräänkin lapsen, joka tuli kysymään, että missä se Jeesuksen syli on, jonne voi aina kavuta. Opetus: anna ihmisten omille sanoille tilaa. Kangasalla Seminaari antaa tilannekuvan ja esimerkkejä käytännön kokemuksista turvapaikanhakijoiden kohtaamisessa