Sivut 10–13 ma t ti karppinen antisemitismi nyt euroopassa päätään nostavalla juutalaisvastaisuudella on pitkä ja synkkä varjo. Myös muotisuunnittelija, piispa ja entinen muslimi kertovat omasta rististään. sivu 6 rajan takaa Leo näreaho tutki, mitä kuolemanrajakokemuksista tiedetään ja miten ne muuttivat kokijoita. minun ristini tarina Oona Söderblomille isomummin risti on tärkeä, sillä se muistuttaa toivosta. sivu 16 12. vuosikerta | 0043595–15–07 6. helmikuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110
Voisitko Kandit-kokemuksen jälkeen erikoistua geriatriksi ja miten näet alan tulevaisuuden. Miska Laakso, ihastutit tv-katsojia juuri päättyneessä Yle TV2:n dokumenttisarjassa Kandit. Myös isäsi, pastori ja muusikko, Tarvo Laakso piipahti ohjelmassa. PAASTO s. Kyse oli geriatrisesta työstä eli vanhusten hoitamisesta. Kaikilla lääkäreillä varmaan on kokemuksia, että jossain tilanteessa sanoo jotain sopimatonta ja koko potilashuone tuijottaa. Eräs seniori toivotti sinulle ohjelmassa siunausta ja sinä toivotit takaisin. 14 Kuuluuko paasto luterilaisuuteen. Julkisessa keskustelussa kotihoidosta on kritisoitu sitä, että ihmisiä kotiutetaan, vaikka he eivät pärjää kotona. Olen halunnut tulla ihmisten kanssa toimeen. 28 Vaatekoi on hankala tyyppi.. – On hyvä juttu, että tätä tarjotaan. Hän käy Koukkuniemen Havula-talossa oikeastikin pitämässä hartaustilaisuuksia, mutta ohjelmassa nähty oli ihan sitä varten järjestetty. Tärkeää on, että kommunikoidaan ihmisen kanssa hänen omalla sanastollaan. OOPPERAN KETTU s. – Ei totta puhuen ole hirveästi muuttunut, mutta jokusen nimmarin olen antanut. – Isäni on Harjun seurakunnassa pappina. JOHANNES IJÄS Tampereen yliopistossa lääketiedettä opiskeleva Miska Laakso, 28, tuli TV2:n Kandit-sarjassa tutuksi lämpimänä ja kuuntelevana lääkärinä. – Se on lähinnä vastaanottajasta kiinni. Näin erilaisia luonteita, mahtavia persoonia ja hyvää huumoria – ihan täyttä elämää. Jos henkilö on täysin epäuskonnollinen, siunauksen toivottaminen ei tuota hyvää lopputulosta. Henkilökunta on tosi motivoitunutta. Työskentelit Tampereen Koukkuniemen alueella Rauhaniemen sairaalassa. 4 Iso brändi jyrää keräyksessä. KUVA: RAMI MARJAMäKI YHTEISVASTUU s. Väestön ikääntyessä asiakasmäärät kasvavat. Geriatria on minulle mahdollinen suuntautumisvaihtoehto. – Minulle ei tullut vastaan sellaista, että olisi kotiin lähettäessä näyttänyt siltä, ettei ihminen pärjää. 19 Ihmisen vieraantuminen oopperan keskiössä. Uskoisin, että kasvatuspohjani on vaikuttanut asiaan. Voiko lääkäri tehdä näin. Häntä kiinnostaa vanhustenhoito ja kirurgia. Resursseja pitää lisätä ja organisaatiot järjestää paremmin. Mitä opit vanhuudesta. Jopa pienellä huvituksella suhtaudun siihen, en koe olevani mikään julkkis. 9 Eero Junkkaala pohtii jäsenyyttä. – Ylipäätään pääsin vanhempien ihmisten maailmaan syvemmälle. – Ala aukesi kokemuksen myötä paljon enemmän. KATUMUSMESSU s. Jouduitko itse vastaavaan. Olet itsekin saanut myös laulajan ja trumpetistin koulutuksen ja soittanut hänen kanssaan. Toinen tuotantokausi kertoi neljän nuoren lääketieteen kandin kesästä. Kotiutuspalaverissa ovat eri ammattiryhmät läsnä ja kaikki ongelmat mietitään etukäteen. Rapatessa roiskuu, mutta olen sitä mieltä, että pitää rapata tai ei opi rappaamaan. HENgELLISYYS s. 5 Tuhkaristi voi aiheuttaa iho-ongelmia. Koukkuniemessä ihmiset ovat aika vanhoja, ja he ovat kasvaneet yhteiskunnassa, jossa kirkko on ollut iso osa arkea. 20 Rukoilla voi monin tavoin. Eiväthän papit pidä tilaisuuksia kuin sellaisille, jotka sitä toivovat. Toinen, mikä on kolkutellut pitkän aikaa, on kirurgia. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 12.2.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen, Noora Wikman Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54.000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Vanhusten sairaalassa on mahtavia persoonia” VIIKON HENKILÖ On hyvä, että papit vierailevat sairaaloissa, sanoo Miska Laakso. Mitä ajattelet siitä, että seurakunnat vierailevat sairaaloissa ja monissa paikoissa on sairaalapappeja. Pyrin menemään ihmisen maailmaan sisään. Muuttuiko elämäsi Kandit-sarjan jälkeen. Jos lääkäri ei pysty tekemään yhteistyötä, työstä ei tule mitään. – Lääketieteellisessä vuorovaikutustaitojen opettamiseen on keskitytty yhä enemmän. Loistavat sosiaaliset taitosi herättivät katsojissa ihastusta, mistä ne ovat peräisin. Välillä revitään liikaakin omasta selkänahasta, jotta pystytään hoitamaan potilaat hyvin. Oliko isäsi vierailu sovittu juttu. LUOMAKUNTA s. KOLUMNI s
Niin ikään kirkon omassa piirissä on aika ajoin kuulunut ääniä, jotka korostavat kirkon täydellistä irtiottoa valtiollisista siteistä, kuten verotusoikeudesta tai valtiollisista jumalanpalveluksista. Paitsi sairashoitoa, tulee diakonittaren myöskin hoitaa n.s. ¶ Paastonajan lähestyessä seuraat ihmiseksi tullutta Jumalaa, Jeesusta. lääkevarastoa. Erityisesti vapaa-ajattelijat ovat nähneet sidoksia ja korostaneet valtion ja kirkon erottamista ja kaikkien katsomusten tasa-arvoa. Artturi Siivonen, kirkkoherra. Edellä luetellut näkökulmat tarkastella Suomen luterilaista kirkkoa valtiokirkkona ovat esillä Leena Sorsan tällä viikolla julkaistussa Kirkon tutkimuskeskuksen katsauksessa Kirkkona valtiossa. Luterilaisuudessa kirkon ja valtiovallan roolit on perinteisesti nähty tiukan erillisinä, mutta käytännössä roolit ovat menneet monin tavoin sekaisin. Katsaus nostaa valtiokirkon esiin eri näkökulmista. Talolla oli paha maine. -Uuden kirkkovuoden alkaessa pidettiin talossa ensimmäiset jumalanpalvelukset kummallakin kotimaan kielellä. Joka yö kummitteli. Pojan luottamus elämään palautuu. Jumala itse Televisiosarjassa nuori poika ajautuu vaarallisille teille. Eräs entisiä omistajiakin rva Thompson niskansa kellarikerroksen portaissa taittoi. Olli SeppälÄ Julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 12.2.1915 Uusi suomalainen merimieslähetysasema 17, Patrick Street, Cardiff. Myös kansainvälisestä juridisesta näkökulmasta luterilainen kirkko näyttäytyy valtiokirkkona. Jeesus kulkee alas Jerusalemiin. Hänen enkelinsä eivät anna jalan astua harhaan. LAURA MÄKELÄ jukka fr odell. lisuuden ja ateistisen valtion vastakkainasettelusta, vaan jostain siltä väliltä. Jeesus jatkaa kulkemistaan. Ylikiimingin seurakunnassa julistetaan täten edellisen diakonittaren nimittämisen johdosta toiseen virkaan haettavaksi haettavaksi tämän helmikuun kuluessa. Suomen valtiokirkollisuuden piirteet ovat Sorsan mukaan maltillisia. Kirkko on harvoin vain pelkkä jumalanpalvelusyhteisö, vaan sen toiminta vaikuttaa yhteiskuntaan laajemmin. Hän ei anna raskaampaa taakkaa kuin jaksat kantaa. Kirkon kannalta sen suhde valtioon nousee aina pohjimmiltaan sen omasta tehtävästä käsin. Hankalaksi keskustelun aiheesta tekee, jos kirkko on puolustuskannalla ja vapaa-ajattelijat vievät keskustelua. Hän löytää auttajaksi aikuisen, joka pelastaa hänet tukalasta tilanteesta. Hän ei tiedä, että auttaja aikoo käyttää häntä pahaa-aavistamattomana syöttinä sodankäynnissä. Leena Sorsa kirjoittaa tutkimuksensa pohjalta kirkon ja valtion suhteista myös tässä Kotimaassa. Täynnä oli pieni sievä kirkkomme. Uhri on Jumala itse. Kirkon valtiosuhde ei ole muuttumaton, vaan moniuskontoinen yhteiskunta pakottaa pohtimaan luterilaisen kirkon erityisasemaa ihmisoikeuksien, uskonnonvapauden ja tasavertaisuuden näkökulmasta. Vähemmistökirkkojen piirissä on huomautettu luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisasemasta ja omasta lainsäädännöstä. Siksi tarvitaan yhteisymmärrystä. Siellä häämöttävät jo raivoavat joukot, kidutus, tuomio, risti. Se on verkkojulkaisu. Pojan henki ei ole arvokas, hän soveltuu hienosti uhriksi itseään isommissa kuvioissa. Milloin sinulta vedetään matto jalkojen alta. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 12.2.2015 Moniuskontoinen yhteiskunta pakottaa pohtimaan luterilaisen kirkon erityisasemaa. Uskomuksen mukaan viimeisetkin vakavat kytkökset kirkon ja valtion välillä purettiin, kun tuomiokapitulit siirtyivät kirkon ylläpidettäviksi ja piispojen nimitys muuttui kirkon omaksi asiaksi. Kuinka täyteläisenä kaikuikaan Hosianna-laulu 40 miehen sydämestä laulettuna. Kansallisvaltiolla ja paikalliskirkolla on aina jokin suhde. Näitä puheita on kuultu kirkon eri laidoilta. Sitä pitää tarkastella historiallisen kehityksen tuloksena. Lapsena kerrotaan, että turva löytyy Jumalasta. Diakonittaren toimi. Y ksi luterilaisen kirkon sisällä hellitty uskomus on, että Suomessa ei ole valtiokirkkojärjestelmää. ¶ Ihmisen kokemus Jumalasta voi olla juuri tällainen. Katsotaanpa, mihin hän johdattelee. Toimesta maksetaan palkkaa 500 markkaa vuodessa, jonka lisäksi tulee vapaa asunto ja polttopuut sekä yhtä ja toista huonekaluja y.m. Mutta ajatus valtiokirkosta on elänyt sitkeästi julkisessa keskustelussa kirkon itseymmärryksestä huolimatta. Kuitenkin jo pelkkä sana valtiokirkko herättää monissa kielteisiä mielleyhtymiä. Vaikka valtiokirkon konkreettisia ja symbolisia tunnusmerkkejä on purettu, niitä on jäljellä silti vielä useita. Milloin Jumala pettää odotuksesi. Valtio on neutraali suhteessa uskontoihin, mutta positiivinen uskontojen näkymiseen julkisessa tilassa. Hän menee inun edelläsi. Ja silti, elämän kuormasta tulee joskus liian raskas. Kirkon ja valtion välisiin suhteisiin on tulossa muutoksia ehkä jo lähivuosina tai ainakin lähivuosikymmeninä. Kuten Leena Sorsa tutkimuksessaan toteaa, ratkaisu ei löydy tiukan valtiokirkolOnko meillä sittenkin valtiokirkko. On kysyttävä, mikä palvelee ihmisiä, joita varten kirkko on. Hän painaa päänsä, levittää kätensä. 40 vuotta on mainittu talo ollut kapakka, neljä vuotta sen jälkeen autio ja tyhjä. Vastaus löytynee eurooppalaisesta keskustelusta, jossa korostuu positiivisen neutraliteetin näkökulma
Avioliittojen siunauksia toimitettiin 831. suurella Sydämellä -vapaaehtoisverkosto Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kohteena herättää kysymyksiä muun vapaaehtoistoiminnan asemasta seurakunnissa. Flinkman sanoo, että vapaaehtoistyö auttaa ja hoitaa häntä itseään erityisesti nyt, kun hän jäi kaksi kuukautta sitten leskeksi yli 50 yhteisen vuoden jälkeen. Tutkimusta tehtiin vuosina 2008 ja 2013. Jämsän seurakunta avasi viime keväänä Vapaaehtoispankin verkkopalvelun. Mutta emme ole saaneet vastauksia siihen, mikä on Suurella Sydämellä -palvelun hinta jatkossa ja miten se laajennetaan koko maahan, Piirainen kertoo. Molemmissa kuka tahansa voi rekisteröityä netissä auttajaksi, selata tehtäviä ja ilmoittautua niihin. Jarno parviola vuoden uskonnonopettaja Vuoden uskonnonopettajaksi 2015 on valittu Etelä-Hervannan koulun ja Linnainmaan koulun lehtori Jarno Parviola Tampereelta. Suurella Sydämellä ei ole Pajusen mukaan vain keräyskohde, vaan avun perille viejä. Yli 40 paikkakunnalla toimivaa ja satoja vapaaehtoistehtäviä välittävää palvelua pyritään laajentamaan koko maahan. Kirkkopalveluiden, Kirkkohallituksen ja poliisihallituksen moninkertainen kontrolli ja tilintarkastukset varmistavat hänen mukaansa keräyksen luotettavuuden. Kollegoiden mukaan Parviola on muuntautumiskykyinen pedagogi, joka saa vastahakoisimmankin teinin kokemaan, että uskonnon opiskelu on oikeasti hauskaa ja hyödyllistä. Kirkko vihki vuonna 2014 yhteensä 11 713 pariskuntaa avioliittoon. – Lähimmäisvastuun lisääminen on erinomainen keräystavoite. Lisäksi siihen tulee uusia työkaluja. Se toimii erillään Suurella Sydämellä -verkostosta. Hän lupaa, että kevään mittaan palvelun kehittämisestä kerrotaan lisää. riparilaiset kriittisiä Suomalaiset nuoret suhtautuvat aiempaa negatiivisemmin rippikoulun keskiössä oleviin asioihin, kuten Jumalaan uskomiseen tai Jeesuksen ylösnousemukseen. Pajunen kertoo, että kaikki seurakuntien vapaaehtoistyöstä vastaavat kutsutaan koulutukseen, käyttävät he mitä palvelua tahansa. Jämsän seurakunnan Vapaaehtoispankkiin kuuluvat myös Maria-Liisa Flinkman ja Seija Kallioniemi, jotka toimivat kahvittajana ja ruuan jakajana seurakunnan olohuone Kustaankodossa. Parviolan mielestä uskonto on ennen kaikkea yleissivistävä yhteiskunnallinen kulttuuria ja sen syvärakenteiden ymmärtämistä painottava oppiaine. Ainakin kuudessa seurakunnassa toimii kuitenkin toinen järjestelmä, Vapaaehtoispankki, jolla on eri palveluntuottaja. Suurella Sydämellä -palvelu syntyi Tampereen seurakuntayhtymässä. Kirkkopalvelut on Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Asia selviää kansainvälisestä tutkimusprojektista, jossa seurataan rippikouluja isostyötä Euroopassa. He leipovat tarjottavat kotonaan ja keittävät kahvit paikan päällä. Toimitusten määrät laskivat Tarkastettujen tietojen mukaan 73,7 prosenttia suomalaisista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Keräysjohtaja Tapio Pajunen sanoo, että Kirkkopalveluiden omistama Suurella Sydämellä -palvelu ei ole tuen kohde, vaan sen perille viejä. Tapahtuma inspiroi vastaavia tilaisuuksia myös muualla maassa. Jämsän seurakunnan vapaaehtoistyötä koordinoiva pastori Matti-Pekka Piirainen sanoo, että palveluiden hinta ja rakenne vaikuttivat siihen, että he valitsivat viime keväänä Vapaaehtoispankin, eivätkä Suurella Sydämellä -palvelua. KuVa: PäiVi KetoLainen LyhyeT paasikivelle viestintäpalkinto Kirkon viestintäpalkinto on myönnetty Kansallisoopperan taiteelliselle johtajalle, oopperalaulaja Lilli Paasikivelle. – Kun keräysvarat ovat käytössä, Suurella Sydämellä -palveluun voi liittyä nykyistä helpommin ja edullisemmin. Samanlainen Vapaaehtoispankki toimii Rovaniemellä, Kempeleessä, Järvenpäässä, Tuusulassa ja Alavudella. Jämsän seurakunnan oman Vapaaehtoispankin emännät Maria-Liisa Flinkman ja Seija Kallioniemi vastasivat seurakunnan olohuoneen Kustaankodon tapahtuman kahvituksesta. Piiraisen mukaan Jämsässä on noussut kysymyksiä siitä, kerätäänkö Yhteisvastuun varoja vain yhden brändin hyväksi, ja jäävätkö muut vapaaehtoisjärjestelmät tuen ulkopuolelle. Pajusen mukaan keräys lisää kaikkien lähimmäispalveluiden kiinnostavuutta, vaikka keräykseen valitaan aina yksi pääyhteistyökumppani. Kasteet vähenivät noin 75 prosentista 72,4 prosenttiin. Viiden vuoden aikana muutos oli keskimäärin kymmenen prosenttia negatiivisempaan suuntaan, kertoo tutkimusta tekevä Jouko Porkka Diakonia-ammattikorkeakoulusta.. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 12.2.2015 Suurella Sydämellä -brändin asema herättää kysymyksiä vapaaehToisTyö Seurakunnissa kysytään, jääkö osa seurakuntien vapaaehtoispankeista tuen ulkopuolelle. Koulujen päättäjäispäivänä 2014 Helsingin Töölöntorilla järjestetty tempaus keräsi lähes 3 000 ihmistä laulamaan Suvivirttä. saKari sarKimaa Kirkkopalvelut koordinoi seurakuntien Yhteisvastuukeräystä. Paasikiven järjestämä Save the Suvivirsi -tapahtuma toi palkintoperustelujen mukaan myönteisesti esiin kirkon ja sen edustaman pitkän tradition. Tiedot ilmenevät tarkastetuista seurakuntien väestötilastoista. Kirkosta erosi viime vuonna 78 300 jäsentä. Muille paikkakunnille laajennuttuaan se siirtyi Kirkkopalveluiden toiminnaksi viime syksynä. Keräysjohtajan mukaan Yhteisvastuukeräys herättää kiinnostusta kaikkia lähimmäispalveluita kohtaan. Sekä vihkimisten että avioliittojen siunausten määrä laski muutaman prosenttiyksikön edellisvuodesta. Lisäksi Jämsässä askarruttaa se, että Kirkkopalvelut koordinoi keräystä, jonka keräyskohde on osa sen omaa toimintaa
Kuva: Sirpa päivinen/ KuvaKOTimaa Tiedotusvälineet kertoivat viime viikolla, että paavi Franciscus hyväksyy lasten ruumiillisen kurittamisen. Jos ehdotukset uskonnottomista ja vapaaehtoisista hartauksista toteutuvat, kristityt ja muslimivarusmiehet ovat vaarassa joutua harjoittamaan uskonnottomuutta, Keskitalo uskoo. Kotimaa on PRO. Tämä voi olla nyt sellainen asia”, Sippo sanoo. ”Tarkoitus on levittää hyvää mieltä. JooNa Raudaskoski joona.raudaskoski@ kotimaa.fi Twitter: @raudaskoskij Tuhkamessussa käytetty vesi-tuhkaseos poltti viime maaliskuussa ristin kymmenien messukävijöiden otsiin. Vesi-tuhkaseoksen ongelmat tulivat ilmi viime keväänä, kun Kokkolan suomalaisen seurakunnan käyttämä tuhkaseos poltti ristin kymmenien messukävijöiden otsaan. Samalla tavalla perustellaan uskonnonopetusta. On selvää, että vankien perusoikeuksiin kuuluva oikeus uskonnon harjoittamiseen tulee turvata, ja tästä valtionhallinnossa ja kirkossa ollaan yhtä mieltä”, kertoo raporttia selvitystyöryhmän kanssa valmisteleva asiantuntija Sami Puumala Kirkkohallituksesta. kirkkohallituksen asiantuntija Terhi Paananen kertoo, että vastaavia tapauksia tuli viime keväänä Kirkkohallituksen tietoon muutamia eri puolilta Suomea. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 12.2.2015 Kotimaa on nyt enemmän. Jokaisella meistä on huikea määrä tarinoita ja halu tulla nähdyksi ja huomioiduksi”, Viljamaa sanoo. TuiJa PYhÄRaNTa Kirkkohallitus varoittaa vesi-tuhkaseoksesta Oliiviöljyyn sekoitettu tuhka ei Kirkkohallituksen mukaan aiheuta oireita. Keskitalon mielestä raportti on ottanut lähtökohdakseen negatiivisen uskonnonvapauden eli vapauden uskonnosta. Ymmärrä oikein Viime viikolla vietettiin YK:n uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikkoa. Kirkon piispa on siis eri mieltä kuin paavi, mikä ei liene kovin tavallista. Kun paavi puhuu vapaasti, hän ei ehkä aina tule ajatelleeksi sanojen painavuutta. ViikoN PoiMiNNaT VERkosTa TEoLoGiassa TaPahTuu ToiMiTTaJaLTa ToiMiTTaJaLTa. Ymmärtämisen vaikeus on sanan monimerkityksisyys. Sippo toteaa, että tässä kysymyksessä kyse ei ole opillisesta asiasta vaan käytännön ohjeesta. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo arvostelee Keskisuomalaisen haastattelussa puolustusvoimien raporttia eettisestä opetuksesta. Kirkkokäsikirja neuvoo käyttämään tähän tarkoitukseen veteen sekoitettua hienoa tuhkaa, mutta Kirkkohallituksen uudessa ohjeessa suositellaan käyttämään veden sijaan oliiviöljyä tai muuta hyvälaatuista ruokaöljyä. Paanasen tietojen mukaan myös Irlannissa on ollut vastaavia ongelmia. kirkkohallitus on tarkentanut kirkkokäsikirjan ohjetta paastonajan aloittavan tuhkakeskiviikon messun järjestelyistä. Seoksen pH oli aluksi 10,5, mutta vuorokauden kuluttua noussut jo 13,5:n. Teemaviikon tarkoitus on kuitenkin todennäköisesti lisätä molempia ymmärtämisen tapoja. Joskus hyväksymistä on mahdoton pitää hyvänä tavoitteena. Hyväksymisestä voisi sitten keskustella erikseen. Valitettavasti katsomusten väliset keskustelut eivät näytä useinkaan johtavan kumpaankaan lopputulokseen. Seos oli aiheuttanut messukävijöille lieviä palovammoja kourallisessa seurakuntia. Eri ilmiöiden arvostamiseen ja hyväksymiseen liittyy paljon muutakin kuin niiden tiedollinen käsittäminen. Viljamaan mukaan projektiin on ilmoittautunut jo 30 nuorta. Ehkäpä tavoitteet on asetettu liian korkealle. Kirkkovuoden ainoassa katumusmessussa osallistujien otsiin voidaan piirtää tuhkaristi katumuksen merkiksi. Kokeissa testattiin myös puulajin ja sekoitussuhteen vaikutusta, mutta niillä ei havaittu olevan merkitystä seoksen happamuuden kannalta. Suomen katolisen kirkon piispa Teemu Sippo ei ole asiassa paavin linjoilla. Ongelma varmistui Kokkolan seurakunnan teettämissä laboratoriokokeissa. Tällä hetkellä rikosseuraamusalueiden johtajilla on vapaus lakkauttaa, perustaa tai siirtää alueensa vankiloiden virkoja, myös papin virkoja. Ystävänpäivänä käynnistyvässä projektissa Helsingin Kallion seurakunnan pastori Visa Viljamaa ja lukiolaistyttö Aurora alkavat yhdistää kirjekavereiksi nuoria ja vanhuksia eri puolilta maata. Usein pelkkä selittävä ymmärrys olisikin ihan hyvä tavoite. ”Tutkimuksissa tarkastellaan muun muassa vankien uskonnollisuutta, osallistumista uskonnolliseen toimintaan ja sielunhoitoon sekä niihin liittyviä tarpeita. Niissä paljastui, että vesi-tuhkaseos on voimakkaan emäksistä ja emäksisyys lisääntyy ajan kuluessa. Inspiroidu. Kaikille tuhkaristi ei aiheuttanut oireita, mutta toiset saivat punoittavan ja kirvelevän jäljen ja joiltakin seos poltti ihon rikki. On tärkeää ymmärtää uskontoja, jopa niiden ääri-ilmiöitä. Ilmiö on ensin ymmärrettävä, jotta sitä voisi järkevästi arvottaa. Sen pH-arvo 5,5 vastaa ihon pH-arvoa. ”Minusta lasta ei pitäisi ruumiillisesti kurittaa, se on minun mielipiteeni. Uskonnon harjoittamisesta vankiloissa on maaliskuun loppuun mennessä valmistumassa laaja selvitys, jonka pohjalta kirkko ja rikosseuraamuslaitos tarkastelevat uskonnollisen toiminnan ja vankien sielunhoidon kysymyksiä. Sillä voidaan viitata niin hyväksymiseen kuin tiedolliseen käsittämiseen. Franciscus pitää lasten piiskaamista kurinpitomielessä hyväksyttävänä, kunhan lasten arvokkuus säilytetään. Oliiviöljy sen sijaan piti seoksen jatkuvasti lievästi happamana. Projektiin on innostettu mukaan myös muita seurakuntia. Viimeistään tässä vaiheessa voi älähtää: Ei terrorismia pidä ymmärtää! Pitää ja ei pidä. Ymmärtämisen ongelma ei ratkea pelkällä semantiikalla. Sen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä eri maailmankatsomuksista
Isku nosti mieliin kolme vuotta sitten tapahtuneet surmat Toulousen juutalaisella koululla ja toukokuun verityöt Brysselin juutalaismuseossa. Se julkaisee esimerkiksi toisen maailmansodan juutalaisten joukkotuhon kyseenalaistavia kirjoituksia. Asia pitäisi ehdottomasti palauttaa poliisin käsittelyyn, Åbo Akademin judaistiikan opettaja Pekka Lindqvist sanoo. – On hämmästyttävää, että Magneettimedia saa edelleen jatkaa toimintaansa. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 12.2.2015 syrjiNTÄ Euroopan nouseva juutalaisvastaisuus ammentaa kiusallisista lähteistä. – Hieno juttu, ylirabbiini Simon Livson kiittää. Järjestö tukee metsien istuttamista ja vesihuollon parantaUskontojen historian mustat sivut on luettava Hallituksen lisätalousarvioesityksessä Helsingin juutalaiselle seurakunnalle myönnetään 100 000 euroa turvallisuuden parantamiseen. Hän sai silti mitalin tunnustuksena Ylivieskan kaupungin kehittämisestä ja markkinoinnista. suomessa Ylivieskan kaupunki palkitsi syyskuussa avoimesti juutalaisvastaisen Magneettimedian edellisen päätoimittajan Juha Kärkkäisen Pro Ylivieska -palkinnolla. Magneettimedian verkkosivusto jatkaa edelleen toimintaansa. Myös internetin juutalaisvihamielinen aineisto on lisääntynyt. EU:n perusoikeusviraston laajan selvityksen mukaan EU:n jäsenvaltioissa esiintyi vuosina 2001–2012 huolestuttava määrä juutalaisiin kohdistuvia viharikoksia ja syrjintää. ”Valittu kansa” saa maksaa tehtävästään kovan hinnan. Viime viikolla julkistettiin tutkimus, jonka mukaan Iso-Britanniassa tehtiin viime vuonna juutalaisvastaisia tekoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin 30 vuotta kestäneen tilastoinnin aikana. Lokakuussa sivusto siteerasi otsikossaan puolalaista akateemikkoa, jonka mukaan ”holokaustin syynä on juutalaisten käytös”. KUVa: Matti Karppinen. Viisi kuolonuhria vaatinut hyökkäys pariisilaiseen kosher-kauppaan tammikuussa sai monet katselemaan hetken ympärilleen juutalaisin silmin. Juutalaisten ja monien kristittyjen mielestä antisemitismi alkoi jo Mooseksesta. Kärkkäinen oli jo palkinnon saadessaan tuomittu oikeudessa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Lindqvist pitää selvittämistä vaativana asiana myös sitä, että kehityspoliittinen asiantuntijajärjestö Kepa on evännyt juutalaiselta Keren Kajemet Finland -yhdistykseltä osallistumisen toukokuun Maailma kylässä -festivaaleille
En usko asioiden piilottamiseen. Kirkkohallituksen Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän puheenjohtajana toimiva Pekka Lindqvist haastaa Kepaa arvioimaan kaikkia toimijoita samoin perustein. JohaNNes iJÄs Yhdenvertaisuuslaki vaikuttaa kirkkoon. Raamatusta tulisikin Vikströmin mukaan etsiä tasa-arvon siemeniä. Åbo Akademi ja Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä valmistelevat parhaillaan Turussa lokakuussa pidettävää seminaaria, jossa käsitellään Lutherin suhdetta juutalaisuuteen ja islamiin. Muun muassa tätä kysymystä Porvoon piispa Björn Vikström pohti seminaarissa Sukupuolen haasteet uskonnollisille yhteisöille Helsingissä helmikuun alussa. Kuinka voimme tehdä pahaa yhdellekään ihmiselle, joka on näin pyhä. Koraanissa juutalaiset kuvataan sotien sytyttäjinä, jotka harhailevat maan päällä pahaa tehden. Aina löytyy joku, joka saa niistä ruutia uusiin ammuksiin. Miten Raamatun patriarkaalisen syntyhistorian kanssa voi tulla vastuullisella tavalla toimeen. Sensuroimattomassa Talmudissa harhaoppisten herraa Jeesusta piinataan helvetissä kiehuvassa ulosteessa. Laki vaikuttaa myös kirkkoon. Malmgren ei kuitenkaan ole huolissaan Kirkkohallituksen alustavasta päätöksestä jättää kanttorit uuden diakoniviran ulkopuolelle. JooNa rauDasKosKi Eeva-Liisa Malmgren on vuoden kanttori yhdenvertaisuutta ja syrjintää koskevan sääntelyn uudistanut yhdenvertaisuuslaki astui voimaan vuoden alusta. Meidän tulee rakastaa lähimmäistämme niin kuin itseämme, Livson perustelee. Luther kehotti polttamaan synagogat. TuiJa PyhÄraNTa ”Raamatusta etsittävä tasa-arvon siemeniä” Vuoden kanttori 2015 -kunnianosoitus on myönnetty Eeva-Liisa Malmgrenille. Entä millaisia selityksiä juutalaiset itse antavat vuosituhansia kestäneelle antisemitismille. – Tiedämme, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi. – Katso vaikka Mel Gibsonin elokuvan juutalaisia pappeja heittämässä Juudakselle 30 hopearahaa palkaksi Jeesuksen pettämisestä, Livson kehottaa. Myös vammaisille kuuluvia mukautusvelvollisuuksia työhön pääsemiseksi ja siitä selviytymiseksi on tarkennettu. Olen saanut kasvaa tehtävään seurakunnan palveluksessa. Sen aloitteesta lähdimme selvittämään väitteitä, että Juutalainen kansallisrahasto osallistuu muun muassa beduiinien häätämiseen kylistään, Kepan ohjelmajohtaja Outi Hannula kertoo. Juutalaisjärjestön osallistumista vastusti Kepan jäsenjärjestö ICAHD. Mistä vuosisadasta toiseen vahvoina pysyvät juutalaisvastaisuuden juuret imevät voimansa. Tällaisia seurakuntia on satakunta. Eivätkä antiikin esikristilliset ajattelijat olleet tätä outoa yksijumalaista kansaa kohtaan juuri suopeampia. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 12.2.2015 mista Juutalaisen kansallisrahaston (Jewish National Fund) kautta. Keren Kajemet Finland -järjestön puheenjohtaja Ethel Salutskij näkee Kepan päätöksen taustalla Israel-vastaisuutta ja antisionismia. Tekstejä ei pidä dramatisoida, vaan ne täytyy lukea oman aikansa hehkuvan kielenkäytön valossa. – Luterilainen maailmanliitto on sanoutunut irti Lutherin juutalaisvastaisista teksteistä ja Vatikaanin toinen kirkolliskokous korosti kristinuskon ja juutalaisuuden erityistä suhdetta, Karttunen huomauttaa. Livsonin mukaan moderni filmiteollisuus uusintaa kirkon ikivanhaa kuvaa juutalaisista Jeesuksen ahneina ja pahantahtoisina surmaajina. Tämä koskee työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. – Musiikki on työmuoto, joka kerää ihmisiä kirkkoon. Suunnitelman laadinnassa voi hyödyntää tasa-arvosuunnitelmaa. – Jos me emme pääse mukaan, myös Helsingin juutalainen seurakunta jää pois festivaaleilta, Salutskij sanoo. Hänen mielestään perusteluissa ei ole mitään juutalaisvastaista, vaan tunteita kuumentaa Israelin politiikka. Hitler halusi hävittää juutalaiset, koska he muistuttivat häntä moraalista, Livson sanoo. Karttusen mukaan Uuden ja Vanhan testamentin läheisen yhteyden ymmärtäminen suojelee kirkkoa antisemitismiltä. Esbo svenska församlingenin kanttorina toimiva Malmgren otti palkinnon vastaan viime viikon torstaina valtakunnallisilla kanttoripäivillä Oulussa. Järjestö on osa toimintaa, jonka perusteella jotkut joutuvat etnisin perustein eriarvoiseen asemaan Israelissa. – Laissa on myös työnantajan yleinen yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuus. Toisaalta vielä tänäkin päivänä saatamme käyttää vertauskuvaa sen tueksi, että avioliiton pitäisi olla sellainen, jossa mies määrää ja nainen tottelee. Hänen mielestään vihkimyksen pitäisi kuitenkin olla vapaaehtoinen. Olipa juutalainen Israelin valtion politiikasta mitä mieltä tahansa, hän joutuu kantamaan siihen kohdistuvaa vihaa. Vikströmin mielestä ratkaisu ei ole Raamatun hylkääminen vanhanaikaisena, vaan vuoropuhelu: monille naisia alistaville teksteille löytyy vasta-argumentti Raamatusta itsestään. Joku voisi pitää tätä rasismina ennemmin kuin juutalaisen puita istuttavan järjestön toimintaa. Myös erilaisuuden ja tuntemattoman pelko on saanut monet katsomaan juutalaisia kieroon jo Mooseksesta alkaen. Eräs sellainen on vertaus, jossa Jumalan ja ihmisen suhde rinnastetaan miehen ja naisen suhteeseen avioliitossa. – Se olisi ollut sääli, olen nauttinut valtavasti työstäni. Juutalaisen lain 613 ohjetta tiivistyvät Livsonin mukaan tähän käskyyn: ”Älä tee toiselle sitä, mitä et halua itsellesi tehtävän.” Tätä samaa periaatetta juutalaisten tulee ylirabbiinin mukaan soveltaa myös kiusaajiinsa ja vainoojiinsa. – Vanhan testamentin Jumala on Jeesuksen Kristuksen Isä, Karttunen korostaa. Malmgren arvelee, että itse olisi saattanut säikähtää opiskelijana vihkimystä ja vastuuta. Hän nosti puheenvuorossaan esiin tasa-arvonäkökulmasta ongelmallisia raamatunkohtia. DaNielle MieTTiNeN Olipa juutalainen Israelin valtion politiikasta mitä mieltä tahansa, hän joutuu kantamaan siihen kohdistuvaa vihaa. BBC:n uutisen mukaan Iso Britannian juutalaisvastaisten tekojen tilastoon tuli viime vuonna terävä piikki Israelin ja Gazan välisen sodan aikana. – Viime vuoden Maailma kylässä -festivaaleilla Palestiina-foorumi jakoi karttoja, joista Israel puuttui kokonaan. Juutalaisuuden mukaan valittu kansa on kutsuttu tuomaan Jumalan valon maailmaan täyttämällä Jumalan lakia. Myös ylirabbiini Simon Livsonin mielestä uskontojen ikäviä tekstejä on syytä opiskella oikean historiallisen tiedon valossa. Anteeksiantamisen haastetta riittää. Hänen mielestään kirkoissa on tapahtunut paljon hyvää suhteessa juutalaisuuteen sitten Lutherin. On vahinko, jos toiminta typistyy vain pakolliseen toimitusten hoitamiseen, Malmgren sanoo. Pekka Lindqvistin mielestä vanhojen vihamielisten tekstien esiin nostaminen vaatii harkintaa. Hehku onkin oikea sana. Kirkkohallituksen teologian ja ekumenian johtava asiantuntija Tomi Karttunen näkee juutalaisvastaisuuden taustalla menestyksen ja oppineisuuden aiheuttamaa kateutta. – Meille muodostui Keren Kajemet Finland -järjestöstä kuva, että se ei sovi yhteen Kepan arvojen kanssa. Malmgren tunnetaan erityisesti kehittyvien laulajien parissa tekemästään työstä. Uutta lakia sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan, ei kuitenkaan yksityistai perhe-elämään ja uskonnonharjoitukseen. Toimintatapoja on kehitettävä syrjimättömiksi, Hirsimäki sanoo. Kirkon työmarkkinalaitoksen työmarkkina-asiamies Pauliina Hirsimäki kertoo, että työnantajavelvoitteista isoin muutos on velvollisuus laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. – Olkoon puhumassa sitten kommunisti, kapitalisti, kansallissosialisti tai kristitty, ongelmat ovat aina juutalaisten syytä, Livson sanoo. Toiset näkevät tämän aseman etuoikeutena, me näemme sen velvollisuutena. – Muista erottuva ryhmä joutuu helposti syntipukin asemaan, Karttunen sanoo. – On tutkittava, millaisena aikana ne ovat syntyneet ja millaiset asiat ovat vaikuttaneet niiden muodostumiseen. – Jos tänä päivänä käytämme tätä vertauskuvaa, saatamme hävittää sen tärkeän eron, joka pitää olla Jumalan ja ihmisten välillä. – Kaikki osasivat kirjoittaa ilkeitä juttuja toisistaan. Helsingin juutalaisen seurakunnan ylirabbiini Simon Livsonin mukaan taustalla on myös juutalaisten asema Jumalan valittuna kansana. Judaistiikan opettaja Pekka Lindqvist muistuttaa, että toisin uskovista on osattu kirjoittaa karmeita tekstejä niin kristinuskon, islamin kuin juutalaisuudenkin piirissä. – Jos maailman levitetyimmässä teoksessa kerrotaan, että juutalaiset ovat Jumalan valittu kansa, muut kansat vastustavat sitä. – ICAHD on Israelin miehityksen ja apartheidin vastainen järjestö
Tämä merkitsee sekä uskonnonvapauden vahvistamista että yhdenvertaisuuden toteuttamista uskonnollisten ja katsomuksellisten toimijoiden kesken ja niiden toiveita kuunnellen. Linna on rakennettu 1700-luvulla. Kirkollisissa piireissä sen käyttö tulkitaan usein tarkoituksenmukaista kielteistä asennetta ilmaisevana ja kirkon itsenäisyyttä vähättelevänä. Tulevana laskiaissunnuntaina 15.2. Se on tie myös uskontojen ja katsomusten hedelmälliseen dialogiin ja vastakkainasettelujen välttämiseen. Tämä Barokkiajan linna sijaitsee n. Uskonnonvapautta ja toimintatilaa ei voi puolustaa vain itselleen. Tämä merkitsee mahdollisuutta samanlaiseen asemaan ja taloudelliseen tukeen, jos valtio katsoo uskonnollisten ja katsomuksellisten toimijoiden työn edistävän kansalaisten ja yhteiskunnan hyvää. 6 h). Aamiainen hotellissa. Aamiainen hotellissa. klo 18.45 M/S Finladia lähtee A-terminaalista kohti Helsinkiä. Ilta vapaata. Matkan hinta: 515 e /hlö/2 hh + toimitusmaksu 10 e /tilaus, 595 e /hlö/1hh + toimitusmaksu 10 e /tilaus Matkan hintaan sisältyy: • laivamatkat Hel-Tall-Hel • oma linja-auto mukana koko matkan ajan • aamiaisbuffet laivalla • 2 x kahvit + suolainen/makea pala • majoitus valitussa huonetyypissä 3 vrk • aamiainen hotellissa • opastettu kiertoajelu suomea puhuvan oppaan johdolla sis. Uskonnonvapauden puolustaminen merkitsee sekä uskonnonvapauden positiivisen että negatiivisen tulkinnan puolustamista. Matkaohjelma: Torstai 2.4. Perjantai 3.4. Tällainen toiminta ei heikennä kirkon omaa asemaa, vaan pikemminkin vahvistaa ja perustelee myös kirkolle itselleen vapautta toimia yhteiskunnassa tulevaisuudessa. Ilta vapaata. Matkanjohtajana Tarja Haapala. klo 7.30 Kokoontuminen Länsiterminaaliin 1 krs. Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi ”Kansankirkossa on joukkovoimaa”! Olin vaikuttunut nuoren ylöjärvisen luottamushenkilön Matti Hernesahon punnituista mielipiteistä ( Kotimaa 22.1.). klo 8.30 Eckerö Linen M/S Finlandia lähtee kohti Tallinnaa. klo 18.15 Buffet ruokailu alkaa Eckerö Linen Finlandia laivalla. Matkanjohtaja neuvoo linja-auton, johon matkatavarat voi viedä . Museo esittelee Latvian historiaa neuvostomiehityksen ja natsi-Saksan ajalta. Suomen uskonnollinen kenttä on moninaistunut ja pirstaloitunut. RiTva Oja Nivala MiELiPiTEET Uusi aika kirkon ja valtion suhteissa Keskustelu kirkon asemasta ja valtiosuhteesta on ollut viimeisten vuosien aikana puuduttavaa. Sama linja-auto mukana koko matkan ajan. Upeat puistot, keskiaikaiset rakennukset, museot ja kirkot tarjoavat paljon mielenkiintoista nähtävää. On kysyttävä, onko tässä arvostelussa totuuden siementä. Kirkkoon kielteisesti suhtautuvissa tulkinnoissa kirkko kuitenkin näyttäytyy byrokraattisena, etuoikeutettuna ja omaa asemaansa puolustavana yhteisönä. Samalla valtiovalta suhtautuu tasavertaisesti uskontoihin ja katsomuksiin. Hän kertoo ajatuksistaan uutta luovalla ja avoimella tavalla suhteessa kirkkoon ja kirkon oppeihin. Kirkon kannalta on tärkeää, että sen valtiosuhdetta ja julkisoikeudellista asemaa pohditaan ja kehitetään avoimesti. KiRKON aSEMa Kansainvälinen tutkimuskenttä pitää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asemaa yksiselitteisesti valtiokirkollisena, kirjoittaa Leena Sorsa.. Matkapoikien lähtöselvitykseen. Tutustumme mm. Kahvitauko matkalla Latvian rajan tuntumassa. Koko uskonnollinen kenttä elää voimakkaan murroksen aikaa. Nivalan jäähallissa ollaan taas yhdessä jäällä. Keskustelun avaaminen kirkon ja muiden uskonnollisten ja katsomuksellisten toimijoiden asemasta Suomessa on olennaisesti kirkon vastuulla, sillä enemmistökirkko kantaa erityistä vastuuta vähemmistöjen aseman edistämisestä. Vaikka valtiokirkko-termin sisältö ja tulkinta eivät olekaan yksiselitteisiä, on huomattava, että sekä kansainvälinen tutkimuskenttä että esimerkiksi suomalaiset perusoikeusjuristit katsovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aseman olevan yksiselitteisesti valtiokirkollinen. Kirkon asema suomalaisessa yhteiskunnassa on muutoksessa. linnan Valkoiseen halliin ja Kullattuun halliin. klo 21.15 Laiva saapuu Helsingin Länsiterminaaliin. sisäänpääsyn museoon • Rundalen linnakierros opastuksella • 2 x lounas • liköörin maistajaiset • illallinen • 1 x buffet päivällinen ruokajuomineen laivalla. On nähtävissä, että kirkolta odotetaan enemmän toimia myös uskontojen ja katsomusten tasavertaisuuden edistämisessä. Majoittuminen hotelliin Radisson Blu Elizabete Hotel **** klo 20.00 Illallinen ravintola Kalku Varti ravintolassa. Kirkossa valtiokirkko-termiä ei käytetä, vaan tilalla käytetään kansankirkon termiä. Sunnuntai 5.5. 70 km päässä Riiasta. Kirkossa on tehty viimeisten vuosikymmenten aikana paljon hyvää työtä ekumenian ja uskontodialogin saroilla. Kirkon toimintaedellytykset yhteiskunnassa turvataan parhaiten niin, että kirkossa avaudutaan tarkastelemaan valtiosuhteen ja yhteiskunnallisen aseman kielteisiä ja myönteisiä puolia. Hän on samalla kannustava esimerkki nuorille aikuisille. LEENa SORSa Tutkija, TT, Kirkon tutkimuskeskus, Tampere Piilotetaanko kansankirkko-termin alle valtiokirkon kielteiseksi ja epäkorrektiksi koettua sisältöä. Tämä malli perustuu valtion myönteiseen ja avoimeen suhtautumiseen uskontoihin ja katsomuksiin. Ihmisoikeuksien turvaaminen edellyttää, että niin uskonnonvapauden kuin yhdenvertaisuuden toteutumista on vahvistettava. Retken aikana nautitaan lounas Salve ravintolassa ja maistellaan paikallisia liköörejä Sommelierin opastuksella (kesto n. Sen sijaan on olemassa myös kolmas tapa järjestää uskontojen ja katsomusten asemaa yhteiskunnassa. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 12.2.2015 Kotimaan matkaklubi Pääsiäismatka Riikaan 2.-5.4.2015 Lähde Kotimaan Matkaklubin kanssa tutustumaan Riikaan, joka on kauniiden puistojen, museoiden ja kirkkojen kaupunki. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sekä valtiokirkkojärjestelmä että sekularistinen, uskontokielteinen yhteiskuntamalli ovat ongelmallisia uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Niitä ei piiloteta yhteiskunnalliselta kentältä, vaan ne saavat toimia, vaikuttaa, näkyä ja kuulua yhteiskunnassa. Nautimme lounaan linnassa (kesto n. Lukkiutuneet asenteet ja retoriikka ovat vaimentaneet uskontojen ja katsomusten oikeudenmukaisuusnäkökohtien edistämisen sekä keskustelun kirkon valtiosuhteen uudistamistarpeista. Kysymys kuitenkin on, piilotetaanko kirkossa kansankirkko-termin alle valtiokirkon kielteiseksi ja epäkorrektiksi koettua sisältöä. 5 h). Kummassakin asetetaan helposti jokin uskonto tai katsomus toisten yläpuolelle. ”Yhdessä jäällä” -jumalanpalvelus on koonnut jo kahtena vuonna jäähallin täyteen seurakuntalaisia, erityisesti nuoria lapsiperheitä. klo 11.00 Lähtö hotellilta Rundalen linnakierrokselle. Islaminuskoisten ja uskonnottomiksi itsensä mieltävien lukumäärä on kasvanut, mutta luterilainen kirkko on menettänyt jäseniään. Lauantai 4.4. klo 11.00 Lähtö hotellilta kaupunkikierrokselle ja tutustutaan myös Miehitysmuseoon. Yhteiskunta on avoimen moniarvoinen. Aamiainen hotellissa. julkista keskustelua on leimannut valtiokirkko -termin monitulkinnallisuus. Vilkas ja trendikäs Latvian pääkaupunki on ainutlaatuinen yhdistelmä uutta ja vanhaa. klo 10.00 Lähtö hotellilta kotimatkalle kohti Tallinnaa, kahvitauko matkalla. Kansankirkko on toteutunut myös meillä Nivalan seurakunnassa. Erityisesti ateistinen uskontokritiikki ja siitä johdettu kirkon valtiosuhteen muutospyrkimys on kohdannut kirkossa jo varsin väsynyttä vastaanottoa. Kirkon kannalta on erittäin myönteistä, jos yhteiskunnassa toteutuu oikeudenmukaisuus uskontojen ja katsomusten aseman järjestämisessä. klo 11.00 Laiva saapuu Tallinnan, josta matka jatkuu Riikaan (310 km). Tässä tehtävässä kirkon tulee itse olla aktiivinen, sillä kirkon tulevaisuuden rakentamisessa sen valtiosuhde on avainasemassa. klo 7.30 Buffet aamiainen alkaa laivalla
Mutta viidesläisyydestäni en silti luovu. Esityksessä on hyvää, että diakoniviran edustajat saisivat yhden edustajan päätöksiä valmistelevaan kirkkohallituksen täysistuntoon ja diakonia-asessorin tuomiokapituleihin. Diakoniatyöntekijät eivät kuitenkaan halua seisoa jarrupolkimella, vaan ehdottavat, että painetaan kaasua sitten kunnolla. Uskotaan Jumalaan, mutta on jätetty kaikki uskovaiset tai ei ole niitä koskaan löydettykään. Tässä piilee esityksen avaama portti muun muassa diakonian, nuoriso-, ja lapsityön tehtävien liukumiseen päällekkäisiksi ja toisiaan korvaaviksi. Olen ylpeä viidesläisyydestäni, sillä se on ilman muuta paras herätysliike. Perusopintojen laajuutta ei voitane enää kasvattaa, joten sisältö ohenisi nykyisestä. Viimesyksyinen kirkostaeroamisaalto saattoi lisätä tätä väkeä. EEro JuNkkaala Kirjoittaja on pappi, lähetystyöntekijä ja tietokirjailija. Onkin mahdollista, että uudistuksen myötä syntyisi aiempaa enemmän eri tehtäväaloja yhdisteleviä palvelussuhdevirkoja. Päätöksen tekeminen sinänsä ei ole tärkeää, vaan oikean päätöksen tekeminen. Ei sen tietenkään tarvitse olla mikään tarkkaan nimetty hengellinen porukka. Sitä paitsi joidenkin silmissä saatoin tulla heti väärään joukkoon kuuluvaksi kirjoittajaksi. Seurakunnat voisivat virkoja perustettaessa arvioida, millaisia painotuksia kyseisten virkojen työn sisältö edellyttää. Kansa varmasti oppii virsiä, jos vain veisuutetaan. Palaute: toimitus@ kotimaa.fi Kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta Jos mihinkään kuulumattomuus on ongelma, niin sitä voi olla myös liian tiukka kuuluminen. Lisäksi on paljon kodittomia. Olisiko jopa vanhanaikaista tai peräti epäkristillistä tällä tavalla luokitella itseään tai muita. Kristitty kuuluu maailmanlaajaan Kristuksen kirkkoon. diakonivirkaesitykseen liittyviä kysymyksiä ja huolia. Mutta hetkinen, olikohan nyt lainkaan viisasta aloittaa tällaisella lokeroinnilla oma kolumnisarjani. Jopa sanaa ’rakkaus’ ei saa sanoa sanomatta heti perään ’totuus’. Työntekijän koulutus ja kokemus ratkaisisivat, millaisia tehtäviä diakoni voi seurakunnassa hoitaa. Sama vika saattaa vaivata muitakin. Jos mihinkään kuulumattomuus on ongelma, niin sitä voi olla myös liian tiukka kuuluminen. Meillä on tietenkin kaikkein oikein oppi, mutta jos opista tulee lyömäase, se kääntyy vastakohdakseen. Se sopii kirkon työmarkkinalaitokselle hyvin, onhan se ollut vuosia sen tavoitteena. Pidän tärkeänä, että kristityllä on oma hengellinen koti. Silloin messut tulisivat yhä antoisammiksi. Tämä ei meikäläisittäin tietenkään tarkoita, että vain luterilaiset pelastuvat. Me tapaamme taivaassa katolisia, helluntailaisia ja vapaakirkollisiakin. Nykyiset virat pääosin säilyisivät. Sen rajat ovat näkymättömät, mutta silti se on näkyvä, sillä ihmiset ovat näkyviä. koluMNI Eero Junkkaala MIElIPITEET Vaihtelua virsiin! olen tehnyt laskelman, että arkipyhäjaksoina samoja noin 30 virttä pyöritetään radioitavissa messuissa ja seurakunnissa sunnuntaista ja vuodesta toiseen. Teemu Kakkuri ehdotti tämän lehden haastattelussa herätysliikkeillemme peiliin katsomista. Äskettäin joku kertoi, että nykyään on paljon kristittyjä, joille uskon asiat ovat tärkeitä ja henkilökohtaisia, mutta jotka eivät ole minkään seurakunnan jäseniä, sen enempää luterilaisen kirkon kuin vapaiden suuntienkaan. Tämä mediariippuvuuskin voi totta vieköön olla piinaavaa. Harmittaa, kun suuri osa erittäin rikassisältöisistä virsistä jää kokonaan käyttämättä. Se tarkoittaa, että yksinäistä kristittyä ei ole olemassakaan. TIINa laINE asiamies, Diakoniatyöntekijöiden Liitto. Mukavan hyväksyvästi kirjoitettu maallisesta ja hengellisestä paastosta. Laaja-alaisuuden toisena puolena on erityisosaamisen heikkeneminen. Meillä karsastetaan sanaa ’suvaitsevaisuus’, sillä sitä korostavasta tiedetään, että hän on etääntynyt klassisesta kristinuskosta. Moni herätysliikkeen omakseen tunnistava on sitä paitsi uskollinen kansankirkon jäsen ja voisi nimetä kodikseen oman paikallisseurakunnan. Viidesläisyys on se herätysliike, jossa yhdistyvät kaikkien neljän aikaisemman parhaat puolet. Varsinaisesta päätöksenteosta hiippakunnissa ja kirkolliskokouksessa he olisivat edelleen pois suljettuja. Pitääkö kristityn kuulua johonkin. PaaVo kETTuNEN Joensuu, Pielisensuun srk:n aktiivi ja luottamushenkilö kiitos paastokolumnista! Piispa Jari Jolkkoselle kiitos Kotimaan kolumnista 5.2. Siis jos luulet olevasi ainoa oikeassa oleva kristitty, mutta et kuulu mihinkään kirkkoon, hakeudu nopeasti johonkin, ettet menetä uskoasi. Kirkolliskokouksessa voisi olla vaikka yhteinen kirkon virkaan vihittyjen kiintiö ja kellään kirkon virkaan vihityllä ei olisi oikeutta maallikkoedustajien kiintiöön. Siksi vetoan messujen suunnittelijoihin: lisää vaihtelua virsien valintoihin. Ei tehdä rampaa hevosta, vaan muutetaan kirkon virka kolmisäikeiseksi viraksi: piispa, pappi, diakoni. Toisaalta olen joskus hiukan huolissani omasta liikkeestäni. Tällöin diakonivirka olisi puhtaasti osa kirkon hengellistä virkaa. Tästä synnistä pitäisi tehdä parannus, sillä mihinkään kuulumaton kristitty on käsitteellinen mahdottomuus. Markku NIEMINEN Vaasa Kolmisäikeinen virka kirkon virkaratkaisuksi otto Savolainen tuo esille Kotimaassa 5.2. Diakoni voidaan tässä ymmärtää diakoniatyöntekijöitä laajemmaksi ryhmäksi. Jo vanhan kirkon aikaan sanottiin, että ”kirkon ulkopuolella ei ole pelastusta”. Tämä teille tiedoksi näin heti alkuun, ettei tarvitse miettiä, mihin kirkolliseen lokeroon minut sijoittaisitte. Ehkä ei tekisi pahaa. Erityisesti loppu antaa varmasti muillekin kirkon työntekijöille ikään kuin luvan olla tavoittamattomissa, kerätä voimia, levätä. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 12.2.2015 Olen viidesläinen. Ongelmaksi muodostuu, ketkä määrittelevät seurakunnan tarpeen. Avartuminen ymmärretään kirkollistumiseksi, joka puolestaan tarkoittaa maallistumista. Seurakuntien johdossa ei kaikkialla diakoniaa nähdä välttämättömänä, vaikka seurakuntalaiset sen välttämättömäksi näkisivätkin. Näin kirkolliskokouksen maallikkoedustustakin saataisiin nykyisestä vahvistettua. On totta, että esitys ei sulje pois riskiä diakonian palvelusuhdevirkojen muuttumisesta monialaisiksi toimiksi
K ahdeksanvuotias poika kysyi minulta viime syksynä kouluvierailulla, miksi minulla on kaulassani myrkytysvaaran merkki. Meri TOivAnen Helsingin piispa Irja Askola käyttää piispan ristiä lähes päivittäin. Tuossa virressä on tiivistettynä koko toimenkuvani. Se on ruokkinut hengellistä elämääni pitkään. Rippikoulun jälkeen minulle oli tärkeää kantaa hopeista rippiristiä. Pojan kysymys oli minulle muistutus siitä, että kristilliset symbolit eivät Suomessa kanna enää yksiselitteisesti samaa viestiä. Opettaja selitti, että luokka oli edellisenä päivänä tutkinut sieniopasta, jossa kärpässienen kohdalle oli merkitty risti. Olen elämäni varrella käyttänyt useita erilaisia ristejä. KuvA: JuKKA GRAnStRöM. Joka kerta, kun ripustan ristin kaulaani, takaraivossani soi virsi 442. Esineenä ristini on arkinenkin verrattuna moniin ortodoksisiin ja katolisiin virkamerkkeihin. Hämmästyin. Risti on yleisin saamani lahja heti villasukkien jälkeen. Piispan risti on kaulassani käytännössä joka päivä lomia lukuun ottamatta. Edellisten piispojen kantamat asiat ovat ristissä mukana kipuna ja ilona. Jumala muistaa sen. Ihminen voi tarvita kaulassa riippuvaa ristiä. Tämä risti on rukouksella maustettu. Minulle se sopii. Ristiäni ovat käyttäneet ennen minua kaikki Helsingin luterilaisen hiippakunnan piispat. Piispan risti kantaa mukanaan koko kirkon tarinaa. Se alkaa: Herran ristin kantajiksi meidät kaikki kastettiin, lähimmäisten auttajiksi arkipäivän askeliin. Mitä ne merkitsevät kantajalleen. Olennaisin on kuitenkin näkymätön risti, joka on annettu meille kasteessa. Piispan virka ei ole soolosuoritus, vaan liittymistä suureen kertomukseen. Ristiriipus voi olla perinteinen koriste tai rohkea julistus omasta uskosta. Risti velvoittaa minua kysymään, välittyykö olemuksestani se, että olen armon ja oikeudenmukaisuuden asialla. Ripustan kaikki lahjaristit kotikappelini seinälle. Jos istun pöydän ääressä kirjoittamassa tietokoneella, se saattaa olla paidan alla, ettei se hakkaa pöydän reunaan. Se on värisyttävää. Samaa ristiä ovat kantaneet Askolan edeltäjät. Piispan risti on kuin käyntikortti. Toisin kuin miespiispoilla, minulla ei ole povitaskua, johon voisin ristin laittaa. Jokaisella ristillä on tarinansa. Kotimaa 12.2.2015 10 MATKALLA Ristin kantajat Kultainen pieni rippiristi, suurikokoinen piispanristi, perintörukousnauha. Joka kerta, kun ripustan ristin kaulaani, takaraivossani soi virsi 442. ”Piispan risti on rukouksella maustettu” Pikkupoika kysyi, miksi piispa Irja Askolan kaulassa roikkuu myrkytysvaaran merkki. Yksi tärkeimmistä risteistäni on 1970-luvulla hankkimani Taizé-risti
Synnillisesti voi käyttäytyä ja syntiä voi tehdä missä tahansa, jopa ajatuksissaan. Olen isäni puolelta inkeriläistä sukujuurta ja olen tehnyt pitkään yhteistyötä Pushkinin seurakunnan kanssa Pietarin lähellä. SAKAri SArKiMAA ”Syntymäpäivälahjastani tuli suosikki” Jyväskyläläinen kosmetologi Piritta viitanen pitää ristiään joka paikassa. Sain ristin lahjaksi Pushkinin seurakunnan kirkkoherralta 20 vuoden yhteistyöstä. Ristin ansiosta minulla on turvallinen olo, sillä tiedän olevani rakastettu, teenpä mitä tahansa. Siihen on kaiverrettu Kristus-monogrammi eli X ja P sekä kreikkalaisten aakkosten alfa ja oomega, alku ja loppu. On selvää, että papin pitää pukeutua huolitellusti. En julista, mutta annan sen näkyä ja kerron, jos kysytään. Ajattelen, että ristiä kantavana kristittynä voin elää vapaasti missä vain. Enemmän kysymyksiä herättää raamattusovellus, jota käytän kännykässäni tai jakeet, joita joskus jaan Facebook-sivullani. Tuntuisi hölmöltä, jos kapituli lähtisi kieltämään ristin käyttöä papilta. Se on heistä normaalia, koska sellaisia näkee papeilla ulkomailla tai ulkomaisissa elokuvissa. Usko on minun voimavarani. Kuva: Sanna TaKala Ristin merkitys kirkastui Piritta viitaselle jo lapsuudenkodissa. Keski-Euroopan kristillisten kirkkojen pappien asustukseen risti kuuluu. En aio riisua sitä edes silloin, kun teen paikallisessa yökerhossa meikkejä Miss Jyväskylä -kisan osallistujille. Kuva: HaRRi SiRola Seppo Sattilainen kantaa isoa ristiä papin virka-asun kanssa. Vakaumukseeni, joka on peräisin uskovasta lapsuudenkodistani, ei liity tuomiota tai vaatimusta. Itse käytän kookasta ristiä osana asustustani virkatehtävissäni, kuten messuissa, kastehetkissä, häissä ja hautajaisissa. Ratkaisevaa on se, miten käyttäydyn. Pukeutumisesta on vain suosituksia. ”Ristin käyttö on kunnia-asia” Rauman kirkkoherra Seppo Sattilainen käyttää lahjaksi saamaansa ristiä virantoimituksessa. Siksi tämä lahja tuntui erityisen hyvältä. Kotimaa 12.2.2015 MATKALLA 11 Papin virkapuvusta ei ole määräyksiä. Haluaisin tietää, mitä se merkitsee. Äiti opetti, että tärkeintä elämässä on rakastaa Jeesusta ja Jumalaa. Ennen tätä korua en ollut pitänyt ristiä vuosikausiin. Papin erivärisiä paitojakaan ei ole kielletty. Koru on melko pieni, koristeellinen ja hopeaa. Kaikki riipukseni olivat vanhoja, useimmat peräisin rippikouluajoilta. Tässä tilanteessa jokainen pappi voi kantaa ristiä tai olla kantamatta. M inusta on outoa, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon miespapin pukuun ei kuulu ristiä. Meillä se kuuluu vain naispastorien pukuun. Siten ei ole määräyksiä rististäkään. Määräyksiä ei voi ollakaan, koska papit maksavat virkapukunsa itse. Olen omaksunut kristilliset arvot. Risti kaulassani on merkki siitä. S ain kaulassani riippuvan ristin avomieheni siskolta syntymäpäivälahjaksi viime syksynä, kun täytin 30. Lahjan antajan kanssa emme ole juuri jutelleet hengellisistä asioista, mutta hän tietää uskostani. Suomi on tässä suhteessa erikoinen poikkeus. Seurakuntalaiset eivät ole koskaan kyselleet rististä. SAnnA TAKALA Ristin ansiosta minulla on turvallinen olo, sillä tiedän olevani rakastettu.. Se ei ole ympäristöstä kiinni. 30-vuotispäivästäni lähtien olen pitänyt lahjaristiä kaikkialla, minne menen. Luimme Raamatun kertomuksia, jotka ovat jääneet hyvin mieleeni. Koska ohjeita ja määräyksiä pukeutumisesta ei ole, siihen liittyy tiettyjä vapauksia. Sen sijaan kollegat kyselevät useinkin, miksi käytän tuollaista ristiä. Piispainkokouksen mietinnössä viran tunnuksista ja virkapukeutumisesta todetaan, että Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole papille auktorisoitua virkapukua. Pitäväthän monet ristiä vailla sen kummempaa vakaumusta. Risti ei ole minulle pelkkä symboli, vaan se merkitsee uskoa ja luottamusta Jeesukseen. Ristiä kantava kristitty voi elää vapaasti missä vain. Risti on yhdeksän senttiä korkea ja kuusi senttiä leveä. Koen kunnia-asiaksi käyttää ristiä virantoimituksessa. Minusta on vähän hassua, jos kirkossa ihmetellään, että papilla on virka-asun kanssa risti. Myös Inkerin luterilaisen kirkon kaikilla papeilla on risti osana virkapukuaan. ristiriipukseni ei herätä ihmisissä sen enempää kysymyksiä. Ristin takana on ympyrä. He kai luulevat, että se kuuluu papin pukuun meilläkin
Minä en halua joutua kadotukseen, vaan saada ikuisen elämän yhdessä Jeesuksen kanssa. Kotimaa 12.2.2015 12 MATKALLA ”Isäni haudattiin ristini kaulassaan” Kreikkalaisella ristillä, hautajaisilla ja pitkäperjantailla on Antti Asplundille erityinen merkitys. Haluan, että risti on näkyvissä. Kaikki ei ole sitä, miltä ensisilmäyksellä näyttää – juuri sellaisten piiloviestien työstämistä rakastan. Hän on ilmoittanut itsensä minulle Raamatussa. Tutkin symbolin taustaa ja kehitin siitä tavaramerkin ensimmäiseen kokoelmaani Funeral Dresses vuonna 2006. Miksi Mooses teki niin. Jotta ihmiset käärmeeseen katsomalla jäisivät eloon. Jeesus korotettiin ensin ristille ja sen jälkeen taivaaseen Isän oikealle puolelle. O len pienestä saakka liittänyt kreikkalaisen ristin itseeni. Avasin paidan napin. Risti kaulassani muistuttaa minua hänestä, joka oli valmis kärsimään paljon minun vuokseni. Myös Ihmisen Poika korotettiin, jotta ihmiset voisivat Risti kaulassani muistuttaa minua hänestä, joka oli valmis kärsimään paljon minun vuokseni. Pyhä Henki auttaa minua tässä. Olen todistanut Jeesuksesta julkisesti Martinkirkossa. Pidän myös ajatuksesta, että risti ikään kuin kumoaa kaiken, minkä päälle se puetaan. Haluan oppia tuntemaan Messiastani koko ajan syvemmin. KuvA: PAsi Leino Marokkolaissyntyinen Amin piilotti ristin aluksi paidan sisään. häneen uskomalla saada ikuisen elämän. Ristin historiassa kiehtoo se, kuinka julmaa ja julkista teloittamista merkitsevä muoto ”Ristini on pelastuksen symboli” Marokkolaisyntyinen Amin ei halua kasvojaan julkisuuteen, sillä islamista kristityksi kääntyneelle se voi tietää hankaluuksia. DAnieLLe MieTTinen. O stin ristini heinäkuisena aamuna kaksi vuotta sitten Turun keskustassa sijaitsevasta kultasepänliikkeestä. Risti on minulle suuri symboli. Hän myös lähetti minulle ihanan Pyhän Hengen, joka on minun moraalinen oppaani. Olin lukenut Koraanista, kuka Messias on. Se on entiselle muslimille aikamoinen askel. Se oli päivä, jolloin tein toisenkin rohkean päätöksen. Rakas Messiaani on turvani ja kaikkeni. Sitten ajattelin kaikkea, mitä Jeesus on tehnyt minun puolestani. Hän nousi kuolleista ja tulee hakemaan minut luokseen taivaaseen. Jos mallistoni mekko heijastaa mielestäni jotain tiettyä tunnetilaa, risti kumoaa sen ja saa katsojan näkemään asian myös toiselta kantilta. Laitoin ristin aluksi paidan sisälle, koska pelkäsin, miten muslimiystäväni suhtautuisivat siihen. En kuitenkaan tuntenut häntä. Sen kantajat ovat mielessäni jollakin tapaa vahvoja ja valmiita kyseenalaistamaan asioita. Tämä ei riittänyt minulle. Hän pelkäsi muslimiystäviensä suhtautumista kääntymiseensä. Risti on yhä vahvasti mukana kokoelmissani, se merkitsee uskoa itseensä ja omaan mielikuvitukseensa. Hän kantoi kaikki syntini ja kuoli minun puolestani ristillä. Risti tuo minulle mieleen Vanhan testamentin kertomuksen, jossa Mooses nosti erämaavaelluksella pronssikäärmeen korkealle. Jeesus on luvannut: ”Minä seison ovella ja kolkutan. Menin Martinkirkkoon ja otin vastaan Messiaan kalliin kutsun ja annoin hänelle elämäni. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” Nykyisin voin rohkeasti sanoa, että en vain tiedä kuka Jeesus on, vaan myös tunnen hänet, Pelastajani. Hän on voittanut maailman, johon hän syntyi myös minun takiani
Suunnittelin aikoinaan hautajaisasukokoelman, koska kuoleman lopullisuus ja hyvästien jättäminen tilanteena on minusta herkin ja kaunein mahdollinen tilanne syntymän jälkeen ihmisen elämässä. Nytkin on mennyt muutama viikko niin, etten ole käyttänyt ristiä ollenkaan. Se on risteistäni kaikkein varjelluin. nan ja sen, mitä risti minulle merkitsee. Käytin sitä melkein joka päivä, mutta nyt sen ketju on minulle liian lyhyt. Minulla oli silloin yläasteella sellainen aika, jolloin mietin, uskallanko uskoa, kun kukaan muu ei usko. Monet ihastelivat ristiäni ja kyselivät, mistä olin sen saanut. Pitkäperjantain messu kuvastaa täydellisesti ajatusmaailmaani, pimeyden jälkeen nousee aina valo. S ain ensimmäisen ristini noin kymmenvuotiaana. Omistan myös paljon eri uskontokuntien vaatteita, olen ottanut omaan tyyliini vaikutteita esimerkiksi hashidijuutalaisten ja amishien vaatetuksesta – kunnioittaakseni heidän kulttuuriaan, en halventaakseni sitä. Edesmennyt isäni haudattiin ristini kaulassaan, se on ollut yksi tärkeimmistä hetkistä elämässäni, saattelin isän viimeiselle matkalleen palanen minua mukanaan. Kirkko on hieno kulttuurin vaalija ja kunnioitan sen perinteitä suuresti. Jos lähden matkalle, voin ottaa ristin mukaan ripustamatta sitä kaulaani. Sen kuvaaminen inspiroi minua kirjoittajana ja suunnittelijana. Koru on minulle yhtä rakas, vaikka se menikin rikki. Se auttaa minua muistamaan, että vaikka asiat menisivät kuinka pahasti alamäkeen, sieltä voi kuitenkin nousta. KuVA: MAijA SAAri on kehittynyt voimauttavaksi armahduksen symboliksi, joka myös suojaa pahalta. Se on minusta mielenkiintoisin kirkollinen pyhä, nautin hartaasta tunnelmasta ja mustasta liturgisesta väristä. Se auttaa minua muistamaan, että vaikka asiat menisivät kuinka pahasti alamäkeen, sieltä voi kuitenkin nousta. Kotimaa 12.2.2015 MATKALLA 13 Vaatesuunnittelija Antti Asplund on ollut lapsesta saakka kiinnostunut kreikkalaisesta rististä. Korussa oli alun perin ristiinnaulittu Jeesus, mutta yhtenä päivänä huomasin sen kadonneen. rakkaan krusifiksin merkitystä ei vähennä edes sen rikkoutuminen. En käytä ristiä todistaakseni mitään. Sain sen kaksi vuotta sitten isomummini kuoltua, kun olimme tyhjentämässä hänen asuntoaan. Kerroin aina sen tariLähihoitajaksi opiskelevalle Oona Söderblomille risti tuo toivoa. Se oli vähän huonosti kiinni, ja vaikka yritin varoa sitä, Jeesus oli pudonnut pois. En esimerkiksi lähtisi ristikoruni kanssa markkinointimatkalle muslimivaltioihin. Se vapautti minut paineesta. Ei se usko katoa mihinkään, vaikka risti hajoaisikin. Risti tuo minulle toivoa. Ihastuin ristiin, se on niin nätti ja vanha. Vierailen matkustaessani usein paikallisissa kirkoissa ja tutustun näin uskontoihin mahdollisuuksien mukaan. En uskalla käyttää sitä kovin usein, sillä olen aika kova menemään ja pelkään, että se katoaa tai menee rikki. Pidin tapausta merkkinä siitä, ettei minun tarvitse niin kauheasti yrittää. En ole ostanut yhtäkään ristiä itse, vaan olen saanut niitä eri ihmisiltä. Eniten käytän tällaista rukousnauhan tyyppistä ristiä. Riittää, että se on mukana. KuVA: MAtti KArppinen risti tuo minulle toivoa. Jokin aika sitten oli sellainen muoti, että kaikki käyttivät tällaisia rukousnauhoja koruna. Silloin en käyttänyt omaani niin paljon, sillä se ei erottunut massasta mitenkään. Rippilahjaksi sain kaksi ristiä, toisen niistä mummiltani. Se oli kuitenkin ensimmäinen kosketukseni risteihin, ja sen jälkeen niitä on alkanut kertyä. NOOrA WiKMAN. ”Hajonnut risti on entistä rakkaampi” Oona Söderblom ei käytä ristiä ollakseen trendikäs. ristin käyttäminen ei ole koskaan ollut minulle muoti-ilmiö. Risti riippui seinällä ja aurinko kimmelsi siitä. Kaikilla on oma tarinansa. En kuulu enää kirkkoon, mutta käyn kirkossa pitkäperjantaina. MAijA SAAri risti on yhä vahvasti mukana kokoelmissani, se merkitsee uskoa itseensä ja omaan mielikuvitukseensa. Hienovaraisuus näissä asioissa ja viitteissä on aina paikallaan, symbolien ja vaatetuksen merkitystä on syytä tutkia, ennen kuin alkaa lainata niistä elementtejä
Toimituksen sisällä, kuten kirkossakin, on ollut paastosta erilaisia näkemyksiä ja toteutuksia. Ainakaan minulle kuulijana ei kuitenkaan syntynyt vaikutelmaa, että kirkkoherra olisi juuri aloittelemassa paastoa, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Suolistobakteerit eivät ihmisen onneksi poistu paastossa kokonaan. Paastoaja ei siis ole missään päin maailmaa yksin projektinsa kanssa. Kuten ei tiukan luterilaisessa katsannossa ollutkaan. Tosin on Kotimaahan vuosien varrella tehty paastojuttu jos toinenkin. H irveä päänsärky. Sen taustalla oli silloisessa Länsi-Saksassa vuonna 1983 alkanut Kristillisen paaston idea ei ole näyttää surkealta ja kuuluttaa kaikelle kansalle, että katsokaa, kuinka minä olen hurskas.. Työyhteisövalmentaja, tietokirjailija Lari Junkkari puolestaan on sanonut, että paastossa on pohjimmiltaan kyse vapaaehtoisesta itsekurista. Tosi paasto on päivittäistä kilvoittelua Jumalan armon varassa. Paastolla on myös terveydellinen merkitys. Teimme varmasti kaiken paastoon liittyvän väärin. Kaikkiaan paastosta puhutaan Raamatussa yli 70 kertaa. Naistenlehdissä erilaisia paastovinkkejä ja -ohjeita on runsaasti. Käytännössä luterilainen paastoperinne on kuitenkin jäänyt kovin ohueksi. Sanoohan Jeesus Matteuksen evankeliumissa: ”Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Yleisradio haastaa ihmisiä raittiuteen ohjelmissa Korkki kiinni ja 100 päivää ilman viinaa. Paaston syyt voivat olla hengellisiä eli uskontoon liittyviä. Paastoaja jättää jotain pois tehdäkseen tilaa jollekin muulle. Mistä lie idea tullut, mutta meitä oli kaveriporukka, joka päätti olla syömättä vuorokauden. Toimituksen kokouksissa saatettiin päättää, että paastosta ei kirjoiteta mitään, koska ei ole mitään kirjoitettavaa. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut.” P aastoamisella on pitkät perinteet eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Sitä on vietetty varhaiskristilliseltä ajalta lähtien. Periaate on toinen asia, käytäntö toinen. ”Moderniin paastoon kuuluu kuntosalikortin hankkiminen, tipaton tammikuu ja vahva päätös pudottaa muutama kilo”, toimittaja Saska Saarikoski kirjoitti Helsingin Sanomissa pari vuotta sitten. Kristillisen paaston ideana kun ei ole näyttää surkealta ja kuuluttaa kaikelle kansalle, että katsokaa, kuinka minä olen hurskas. Tällöin paaston tarkoitus on vahvistaa uskoa ja auttaa keskittymään uskonnon oleellisiin asioihin. Arkikiireen sijalle voi tulla hiljentyminen, meditaatio, rukous tai hyvien tekojen tekeminen. Kirkossa on esiintynyt myös paaston periaatteellista vastustusta. Paastoaminen on irtautunut uskonnollisesta yhteydestään ja maallistunut. Yleensä paaston pituus on useampia päiviä tai jopa viikkoja. N ykypaastolla on monta muotia, nimeä ja ilmenemismuotoa. Vielä harvemmin kuulee puhuttavan papiston paastosta, jonka on määrä alkaa 70 päivää ennen pääsiäistä, kolmannesta sunnuntaista ennen paastonaikaa. Kotimaa 12.2.2015 14 MATKALLA Niukat eväät Ylevä ja perinteitä pursuava paastoaminen ei ole nykyaikaa. Se on muistoni ensimmäisestä yrityksestä paastota. Paastolla tarkoitetaan sitä, että on tietoisesta syystä syömättä tavallista pitempään. Aina paaston lähtökohtaa ei tunnisteta uskonnolliseksi. Esimerkiksi Kotimaan entisellä päätoimittaja Jaakko Eleniuksella oli paastosta varsin pelkistynyt, periprotestanttinen käsitys. Helsinkiläisen Töölön seurakunnan kirkkoherra Auvo Naukkarinen tosin mainitsi sen taannoisessa septuagesimasunnuntain saarnassaan. Tuon epäonnisen kokeilun jälkeen paastoaminen on tullut muotiin moneen kertaan. Sitä on pidetty ortodoksisena tai katolisena hömpötyksenä, ulkoisena merkkinä, jollaista aito kristitty ei tarvitse. Harva puhuu luterilaisessa kirkossa enää vakavissaan pienestä paastosta eli joulua edeltävästä adventtipaastosta. Sekä uskonnolliseen että terveydelliseen paastoon saattaa liittyä ajatus puhdistumisesta: samalla kun kehon kuonat poistuvat, henki kirkastuu. Paasto on tauon pitämistä kiinteän ruoan nauttimisesta. Tavara korvautuu henkisellä, kiire kiireettömyydellä, nopeus hitaudella tai yltäkylläisyys kohtuudella. K un luterilaisessa kirkossa puhutaan paastosta, tarkoitetaan yleensä seitsemän viikon mittaista pääsiäispaastoa, niin sanottua suurta paastoa. Minä törmäsin moderniin paastoon jo 1990-luvun alussa Seitsemän vapaata viikkoa -kampanjan muodossa. Paaston jälkeen ei pidä heti ryhtyä mässäilemään, vaan on syytä aloittaa kevyellä ravinnolla. Joskus paastoaja voi luopua myös nesteistä, mutta silloin paasto ei voi olla kovin pitkä. L uterilaisen kirkon viestinnässä pidetään esillä paastonaikaa, ja monissa puheissakin se vilahtaa ylevänä perinteenä. Esikuvana tälle paastolle on Uudessa testamentissa kuvattu Jeesuksen 40 päivää kestänyt paasto ja kilvoitus, joka edelsi julkiseen tehtävään astumista. Emme esimerkiksi juoneet tarpeeksi. Tarvitaan jotain modernia, käytännöllistä ja ekologista, kirjoittaa toimittaja Olli Seppälä. Osin se on muotia vieläkin. Alkukirkossa kaste ja paasto liittyivät yhteen, sillä ihmisiä kastettiin mieluiten pääsiäisenä. Motiivi tuskin oli yksinomaan uskonnollinen, vaikka lauloimme Nuoren seurakunnan veisukirjaa. Se tunnetaan niin kristinuskossa, hindulaisuudessa, juutalaisuudessa kuin islamissakin. Elettiin 1970-luvun loppupuolta. Lääketieteellisesti paasto ei kuitenkaan puhdista elimistöä, vaikka se hidastaakin suolen toimintaa. Paastoon ei myöskään pidä rynnätä suin päin, vaan ruokavaliota kannattaa keventää maltillisesti ennen varsinaista paastoa. Jokavuotinen tipaton tammikuu on ilmiselvä paasto, vaikka sitä voi perustella terveysja raittiusaatteella. Vanhassa testamentissa paastoon innostavat muiden muassa vuorella paastonnut Mooses sekä profeetta Elia. Terveyspaasto voi ilmetä eri ruokaryhmistä kieltäytymisenä tai nestepaastona, jolloin kieltäydytään kiinteästä ravinnosta mutta juodaan hedelmämehuja. Paastoon liittyy pyhien kirjoitusten lukemista ja rukousta
Ei se meille kuulu. Tilalle on tullut EkopaasNykyisin suosittuja paastokohteita ovat television katsomisen vähentäminen tai Facebookista luopuminen. ”Tärkeintä paastossa on keskittyminen Jumalan ja lähimmäisen rakastamiseen itsekieltäymyksen kautta. Tänä vuonna paastokampanjan tunnuksena on ”Du bist schön!”. Ekopaasto on luterilaisen kirkon, Suomen ympäristökeskuksen ja Marttojen yhteinen hanke. Evankelisessa kirkossa syntynyt paastoliikehdintä oli tervejärkien ja moderni, sillä siinä ei haikailtu vanhojen paastotapojen perään, vaan annettiin paastolle uusi merkitys. Luterilaisessa kodissa ajatellaan, että antaa niiden muiden, varsinkin ortodoksien, paastota. Paaston tarkoitus oli havahduttaa riippuvuuksiin ja sidoksiin, joita omassa elämässä on. Olen vuosien varrella kokeillut pidättäytymistä 40 päivän ajan muun muassa alkoholista, makeisista, pikkuleivistä ja leikkeleistä. Kampanja korosti, että jokainen voi paastota mistä tahansa, minkä kokee sitovaksi. aktio Sieben Woche Ohne (”Seitsemän viikkoa ilman”). Silloin, kun lapset olivat pieniä, havahduin siihen, kuinka joka paikassa oli tarjolla makeisia. Kotimaa 12.2.2015 MATKALLA 15 to-kampanja, jonka idea pohjautuu paljolti seitsemän vapaan viikon näkemyksiin paastosta. Silti Kirkkohallituksen sivuilla – ikään kuin kirkon opetuksena – paastosta puhutaan vain perinteen ja hengellisyyden valossa. Paastossa raivataan tilaa rukoukselle, Jumalan sanan lukemiselle, messussa käymiselle, hiljentymiselle, uskolle ja rakkaudelle.” Kirkkohallituksen verkkosivuilla ja monen kirkonmiehen ja -naisen päässä on paljon irtotietoa paastoperinteestä, mutta vähemmän kokemuksia käytännön sovellutuksista 2000-luvulla. Etsi tapoja muuttaa elämääsi niin, että olet mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta.” E kopaasto on ehkä pohjimmiltaan protestanttinen, järkevä paasto, jossa korostuvat näkyvän maailman hyvät vaikutukset. Nykyisin suosittuja paastokohteita ovat media, erityisesti television katsomisen vähentäminen sekä netti, varsinkin Facebookista luopuminen. Ei kovin vakavaa, mutta sitäkin kiinnostavampaa. Kansanluterilaisen käsityksen mukaan se, että pappi elää niin kuin saarnaa, on toki hienoa. ”Sinä olet kaunis!” Suomessa Seitsemän vapaata viikkoa on hiipunut yleisestä kielenkäytöstä ja seurakuntien ilmoituksista. Eikä ihme, sillä luterilainen paasto on ollut vuosikymmeniä vain hyvää tarkoittavien pappien puheiden varassa. Seurakuntalainen ei kuitenkaan paastoa, ellei tunne perinnettä muualta kuin pappien puheista. M inäkin havahduin. Kuuluuko sittenkin. Ekopaastossakin kehotetaan tutkimaan omia sidonnaisuuksia: ”Kevennä, hiljennä ja hiljenny. Tärkeintä ei ole ulkonainen paasto, kuten ruuasta pidättäytyminen. Sieben Woche Ohne -aktio on edelleen voimissaan, ja sillä on omat nettisivut. Suomalaiskodissa lampaanribsit, kotletit ja osso buccot on syöty moneen kertaan ennen pääsiäispäivää. Jos ei ole koskaan nähnyt perheenjäsenen, sukulaisen tai läheisen paastoavan, ei tiedä, mistä on kyse. Paasto on omaa itsekkyyttä vastaan suunnattu kristillinen harjoitus. oLLi seppäLä olli.seppala@kotimaa.fi pä iv i k a r ja la iN eN
Kotimaa 12.2.2015 16 MATKALLA Pasi NokelaiNeN / VastaValo
Toki kokijoita on muitakin. Suomessa erityisesti lääkäri Matti Kiviluoto on julkisesti puhunut sydänkohtausta seuranneesta kuolemanrajakokemuksesta. Uskonnot ovat sen sijaan yleisesti olettaneet, että ihmisellä on sielu, jonka olemassaolo ei pääty kuolemaan. Moody huomasi, että kuolleeksi toteamisen hetkellä henkilö tavallisesti kertoi kuulleensa lääkärin tai jonkun muun läsnäolijan toteavan itsensä kuolleeksi. Tällöin ihmisen sydän on pysähtynyt ja hengitys lakannut. ensimmäinen kuolemanrajakokemuksia koskeva tutkielma ilmestyi vuonna 1975, jolloin yhdysvaltalainen filosofi ja psykologi, myöhemmin lääkäriksi kouluttautunut Raymond A. – Kuolemanrajakokemuksen jälkeen oli tavallista, että yksilö koki arvojensa ja koko elämänsä kokeneen merkittävän muutoksen. Kirjassa käydään läpi myös tavallisten ihmisten kuolemanrajakokemuksia. Moody julkaisi teoksensa Life after life. Hän uskoo niiden viittaavan siihen, että tietoisuutemme ei ole vain materiaalinen ilmiö. Onko jotain, mikä jää ihmisestä jäljelle, kun ruumiintoiminnot lakkaavat. Näreaho huomauttaa, että he pystyvät myös raportoimaan yksityiskohtaisesti esimerkiksi sairaalassa vallinneista olosuhteista. Jotkut kuvaavat näitä henkiolennoiksi, toiset edesmenneiksi sukulaisikseen tai ystävikseen. Leo Näreaho olettaa, että kokemukset eivät ole niin harvinaisia kuin oletetaan. Hänelle kuolemanrajakokemukset ovat ihmistietoisuuden ilmentymiä, jotka kertovat jotain ihmisen sisäisestä todellisuudesta. Vai onko sittenkin. Myös monet kuoleman tilassa käyneet ihmiset raportoivat kokemuksista, jotka ovat saaneet heidät uskomaan kuoleman jälkeiseen elämään. Näreaho korostaa, ettei hän tarkastele kuolemanrajakokemuksia minkään tietyn uskonnon tai new age -filosofian näkökulmasta. M itä tapahtuu, kun ihminen kuolee. Kirjapaja julkaisi tammikuussa Näreahon kirjan Kuolemanrajakokemukset tutkimuksista tulkintoihin. – Minua ovat aina kiinnostaneet mystiset kokemukset, myös hengelliset sellaiset. Esimerkiksi potilaitaan kohtaan hän tunsi syvää rakkautta ja ymmärtämystä, jollaista ei aiemmin kokenut. Moodyn kirjan julkaisemisen jälkeen länsimaissa syttyi suuri kiinnostus kuolemanra. Elvytyksen seurauksena ihmisen elintoiminnot kuitenkin palaavat, ja hän raportoi jälkikäteen kliinisen kuoleman hetkeen sijoittuvista kokemuksista. Raha ja materia menettivät merkityksensä, ja Kiviluoto hoiti talousvaikeuksissa olevia potilaita myös ilmaiseksi. Näreahon tieteellinen kiinnostus kuolemanrajakokemuksiin syntyi alkujaan ihmisen tietoisuuden pohdinnasta: Onko tietoisuutemme pelkkää aivosolujen toimintaa vai kenties jotakin materiaaliseen maailmaan palautumatonta. Niitä alkoi ilmetä sen jälkeen, kun lääketiede mahdollisti kliinisesti kuolleeksi arvioidun henkilön tehokkaan elvyttämisen, Helsingin yliopiston uskonnonfilosofian dosentti Leo Näreaho kertoo. En suhtaudu niihin lainkaan skeptisesti, vaikka minulla itselläni ei ole sellaisia ollut. Elämän kunnioittaminen ja lähimmäisenrakkaus olivat tulleet heille aikaisempaa tärkeämmiksi paitsi ajatusten myös tekojen tasolla, Näreaho kertoo. Hän alkoi arvostaa elämää ja kaikkia kohtaamiaan ihmisiä aivan uudella tavalla. Sydänpysäyksen aikana hän koki lentävänsä kauniin maiseman yllä, kuuli taivaallisen kaunista musiikkia ja eteni pimeän tunnelin kautta kohti kirkasta valoa. Tämän läsnäolo synnyttää usein voimakkaan lämmön ja rakkauden kokemuksen. Mikäli näin ei tapahdu, kokemuksessa seuraa tyypillisesti vaihe, jossa ihmiset kertovat nähneensä valon tai persoonallisen valo-olennon. Hän löysi niistä huomattavia yhteisiä piirteitä, jotka myöhemmät tutkimukset ovat vahvistaneet. Usein ihmiset kuvaavat, että heidän aistinsa ovat tuossa tilassa toimineet huomattavan tarkasti. Moni kokee sen jonkinlaiseksi moraaliseksi arvioksi omasta elämästään. Aivosolujen sähköinen ja kemiallinen toiminta lakkaa. Tästä vapauduttuaan kuollut henkilö tuntee olevansa irti ruumistaan ja tarkkailee kehoaan ulkopuolelta. Minulla ei ole myöskään voimakasta tarvetta todistaa, että asiat olisivat niin tai näin. Tapahtuman yhteyteen sisältyy usein oman elämän läpikäynti nopeana esityksenä. Fysiologisesti vastaus on helppo: sydän lakkaa pumppaamasta verta ja keuhkot hengittämästä ilmaa. Tämän jälkeen seuraa kuulohavainto, joka muistuttaa kilinää tai surinaa. Ihmistä ei enää ole. Kotimaa 12.2.2015 yhdessä 17 Mitään monimutkaisempia inhimillisen tietoisuuden ilmiöitä ei pystytä palauttamaan aivotoimintaan. Näreaho haluaakin muistuttaa, että erilaisia mystisiä kokemuksia – myös kuolemanrajakokemuksia – on ollut ihmisillä kautta historian. Tavallisesti kuollut henkilö kertoo kokeneensa tällöin syvän rauhallisuuden ja hyvänolon tunteen. Samanaikaisesti henkilö tuntee, miten häntä vedetään tai hän kulkee pimeän tunnelimaisen, kuilumaisen tai onkalomaisen tilan läpi. Teoksessa Näreaho kertoo kuolemanrajakokemuksien tieteellisestä tutkimuksesta. – Ihmiset eivät vain mielellään puhu niistä, koska ne eivät oikein sovi vallitsevaan tieteelliseen maailmankuvaan, jonka mukaan kaikki palautuu materiaaliseen todellisuuteen. Tilanteeseen liittyy harvemmin hämmennystä tai kauhua, joskin sellaisiakin tilanteita ilmeni. Yliluonnollisiksi luokitellut kokemukset tuntuvat kuuluvan oleellisella tavalla ihmisyyteen. Usein tässä vaiheessa elvytyksen vaikutus alkaa, ja henkilöt kokevat paluun fyysiseen ruumiiseensa. Esimerkiksi toiElämän ja kuoleman portEilla Uskonnonfilosofi Leo Näreaho teki kirjan kuolemanrajakokemuksista. Tiede vastaa ”ei” tai ”emme voi tietää”. Lopulta henkilö saapuu eräänlaiselle viimeiselle rajalle, josta hänen on kuitenkin käännyttävä takaisin elämään. Kokemuksen jälkeen Kiviluodon koko elämänasenne muuttui. Kuolemanrajakokemus alkaa hetkestä, jolloin lääkäri on määritellyt henkilön kliinisesti kuolleeksi. Irtautumiskokemuksen jälkeen kuoleman rajalla käyneet kertovat tunteneensa ihmishahmojen läsnäoloa. TEKSTI: AnnA-KAISA PITKänEn mittaja Anna-Kaisa Hermunen ja taiteilija Vesa-Matti Loiri ovat kertoneet kuolemanrajakokemuksistaan julkisuudessa. Tässä kirjassa Moody kuvaa 150 eri henkilön kuolemanrajakokemusta. – Tietoja niin sanotuista kuolemanrajakokemuksista on saatu 1960-luvulta lähtien
Meidän luterilainen uskonnollinen kulttuurimme suosii pidättyvää asennetta suhteessa yliluonnollisiksi luokiteltuihin ilmiöihin. Mitään monimutkaisempia inhimillisen tietoisuuden ilmiöitä ei kuitenkaan pystytä palauttamaan aivotoimintaan. Joukossa on myös eri-ikäisiä ihmisiä, Näreaho kuvailee. Näreaho ei pidä mitään näistä selityksistä tyhjentävinä, joskin hypoteesi nukutusaineena käytetyn ketamiinin kaltaisen välittäjäaineen vaikutuksesta kuolemanrajakokemukseen kiinnostaa häntä. Kiinnostavaa on se, että vain hyvin harvoin hahmo itse ilmaisee olevansa Jeesus. Kristittyjen länsimaisten ihmisten kuolemanrajakokemusta hallitsee erityisesti tunnelimielikuva, jossa he kulkevat kohti valoa. Teiniksi varttunut Malarkey paljasti, että oli 6-vuotiaana valehdellut kuolemanrajakokemuksestaan neliraajahalvaantumiseen johtaneen auto-onnettomuuden yhteydessä. Tilanne on erilainen esimerkiksi katolisessa tai ortodoksisessa maailmassa, joissa mystiikalle on sijansa uskonnollisten kokemusten joukossa. – Usein kristityt myös kertovat Jeesukseksi mieltämänsä hahmon kohtaamisesta. Mitä Näreaho vastaa kriitikoille, jotka toteavat, että kuolemanrajakokemukset ovat kuitenkin aivotutkimuksen kehittyessä selitettävissä ihmisen aivojen viimeisiksi hallusinaatioiksi. Tutkimus antoi tukea sille, että kuolemanrajakokemukset ilmenevät ihmisillä varsin samankaltaisina. – Jos kuolemanrajakokemukset johtavat suurimman osan kohdalla henkilökohtaisen rauhan ja kristillisten hyveiden, kuten lähimmäisenrakkauden kasvuun, miksi niitä pitäisi ryhtyä tuomitsemaan. He voivat esimerkiksi joutua jonkinlaiseen byrokraattiseen toimistoon, joka arvioi ja käännyttää heidät takaisin. – Suomessa on tavallista, että tutkijat eivät lähde tutkimaan teemoja, jotka eivät ole maamme valtavirtatutkimuksen mukaisia. – Kuolemanrajakokemuksiin pitäisikin suhtautua aina niitä kriittisesti arvioiden. Valokokemuksia esiintyy eri kulttuureissa, mutta länsimaiset kuvaavat valon useammin persoonallisena olentona, joka välittää läsnäolollaan rakkautta, lämpöä ja armollisuutta. Näreaho löytää syyn pienen maan yleisesti rajallisista tutkimusresursseista ja yhdenmukaisesta tiedekulttuurista. Uskontotieteilijä Leo Näreaho uskoo, että kuolemanrajakokemukset eivät ole vain aivojen viimeisiä hallusinaatioita. Uskon, että kuolemanrajakokemukset kertovat pohjimmiltaan hengellisen todellisuuden mahdollisuudesta. – Minusta olisi mahdollista ajatella niin. Tutkijat ovat viitanneet esimerkiksi aivojen hapenpuutteen ja hiilidioksidin lisääntymisen tuottamiin hallusinaatioihin kuoleman lähestyessä, näköaivokuoren neuronien räjähtävään aktivaatioon ennen aivokuolemaa sekä aivojen tuottamiin psykoaktiivisia aineita muistuttaviin välittäjäaineisiin. Vuonna 2001 hollantilainen lääkäri Pim van Lommel ryhmineen julkaisi kokemuksista pitkittäistutkimuksen lääketieteen arvostetussa The Lancet -julkaisussa. Ongelma on kuitenkin se, ettei aivoista ole vielä löydetty mitään täysin ketamiinin kaltaisesti toimivaa ainetta. – Kuolemanrajakokemuksia on arvioitu ilmenevän noin 4–5 prosentilla väestöstä. Herätyskristillisissä piireissä kristittyjen kuolemanrajakokemuksiin on suhtauduttu erityisellä vakavuudella, koska niiden on katsottu todistavan Jumalan ja kristittyjen Taivaan olemassaolosta. – Hindulaisuudessa näkyy esimerkiksi heidän kulttuuritaustansa siten, että intialaiset kuvaavat kuolemanrajakokemuksiin sisältyvän tietynlaista arviointia. Valitettavasti näihin tapauksiin liittyy myös ylilyöntejä, kuten Poika joka palasi taivaasta -kirjasta tunnetun James Malarkeyn tapaus osoitti. Suomessa kuolemanrajakokemuksia ei juuri ole tutkittu, ja tiedeyhteisössä niistä on mieluummin vaiettu. Kuolemanrajakokemukset varmasti hämmentävät keskivertotutkijan lisäksi ketä tahansa keskivertosuomalaista. Toisaalta suomalainen nykykulttuuri painottaa ilmiöiden luonnontieteellistä ymmärtämistä, ja kuolemanrajakokemuksia onkin yritetty selittää lukuisin luonnontieteellisin ja psykologisin tavoin. Psykologi Kenneth Ring ja sydänlääkäri Michael Sabom tutkivat näitä kokemuksia. – Luonnontieteelliset selitykset eivät riitä selittämään niitä. Aivoja tutkimalla ei siis voida löytää sellaisia asioita kuin ”lähimmäisenrakkaus” tai ”isänmaallisuus”. Kotimaa 12.2.2015 18 MATKALLA jakokemuksia kohtaan. KUva: MiNerva SeppäLä Uskon, että kuolemanrajakokemukset kertovat pohjimmiltaan hengellisen todellisuuden mahdollisuudesta.. Toisaalta kokemuksissa voi nähdä piirteitä, jotka selkeästi nousevat tiettyjen kulttuuripiirien sisältä. Hän toivoo, että kuolemaa työssään paljon kohtaavat henkilöt, kuten lääkärit ja papit suhtautuisivat ymmärtäväisesti, tiedonhaluisesti ja tuomitsematta ihmisten kertomuksiin. Näreaho huomauttaa, että tällainen vilppi ei ole täysin tavatonta, kun kyseessä on ihmisiä kiehtova ja kaupallistettu teema. Niistä ei löydy myöskään ”ikuista elämää” tai ”kiirastulikokemusta”. Lisäksi tutkimus vahvisti käsitystä, että jotkut kliinisesti kuolleiksi todetut pystyvät kuvaamaan tarkasti kuolemansa aikaisia tapahtumia ja ympäristöä. Yhtä tärkeää kuin kriittisyys on Näreahon mielestä avoimuus. Mutta onko sitten sosiaalisen ja kulttuurisen ihmisyyden takana jotakin muuta, sellaista, mitä on kutsuttu hengelliseksi, sielulliseksi tai henkiseksi todellisuudeksi. Sittemmin erityisesti anglosaksisessa tiedemaailmassa on melko aktiivisesti tutkittu kuolemanrajakokemuksia psykologien ja lääkäreiden piirissä. – Niissä toistuvat esimerkiksi valon kohtaaminen ja ihmisen moraalinen arviointi ja muutos. – Ketamiinia huumausainetarkoituksiin käyttävät ovat raportoineet hyvin paljon kuolemanrajakokemuksia muistuttavista hallusinaatioista. Näreaho pitää eri kulttuuripiireissä ilmenneitä kuolemanrajakokemuksia samankaltaisia piirteitä sisältävinä. Tavallisia ovat myös näyt vainajista tai henkiolennoista. Olemme usein aika varovaisia ja ennakkoluuloisiakin aiheidemme suhteen. Miksi ne olisivat muuten niin samankaltaisina toistuvia ihmisten ja jopa kulttuurien välillä. Ei ihme. Pelkästään käsitteiden kulttuurinen ja sosiaalinen lataus on liian suuri, jotta niitä voitaisiin palauttaa materiaalisen ilmiöihin. Psykologit ajattelevat kuolemanrajakokemusten kertovan myös ihmisen psyyken tarpeesta yhtenäisen, jatkuvan, persoonallisen minäkokemuksen säilyttämiseen kaikissa tilanteissa. – Aivotutkimus on edennyt valtavasti ja se pystyy kuvaamaan monia ilmiöitä entistä suuremmalla tarkkuudella. Yhtäläisiä tekijöitä kokijoiden välillä ei ole löydetty: sukupuoli, etnisyys tai ammattiryhmä ei erota heitä toisistaan
Koulutuksen ja dialogin avulla pelon kulttuurit on muutettavissa toivon ja myötätunnon kulttuureiksi. Kettutyttö (Hanna Rantala) on vangittu koiran kaveriksi. eLCJhL:n koulut antavat rauhankasvatusta ja opettavat dialogiin; 53 % oppilaista on kristittyjä ja 47 % muslimeja, eikä tarkoitus ole käännyttää ketään. Kaikki luokka-asteet ovat miettineet kysymystä: antaako sananvapaus meille oikeuden häpäistä toisten uskonnollisia symboleita ja traditioita. Oopperan keskeinen teema on eläinten ja ihmisten suhde, mutta vähintään yhtä paljon se kuvaa ihmisen vieraantumista. Erityisesti nykyisessä maailmassamme on oikean dialogin, ei vihan purkausten aika. Ovela kettu 23.3. Piispa Munib heittää pallon suomalaisille. dAnIeLLe MIeTTInen Suomen kansallisooppera. Ovelassa ketussa ja oopperassa Jen?fa Janá?ek toteuttaa musiikillista erikoisuuttaan, puheen ja musiikin yhdistämistä. Hän luennoi Joensuussa ja Kuopiossa aiheesta The transforming power of education in the Middle East. Hän näki piirroksen, jossa kaksi kettua käveli käsi kädessä. Päivästä toiseen metsänvartijan vaimo tekee konemaisesti työtään, mistään nauttimatta. Metsänvartija muistaa, että heidän välillään on joskus ollut rakkautta. Muistutukseksi elämän lyhyydestä ostan oopperan kaupasta Tanssi-mukin. samaa mietin minäkin, mutta vähän toisella tavalla. eveLIInA OJALA Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto Kynä miekkaa voimakkaampi Kirotun kaunista Oopperan mainoksen perusteella oli selvää, että tämä olisi nähtävä. Metsänvartija pyydystää ketunpoikasen ja kiinnittää villin sielun koppiin kaveriksi uupuneelle koiralle. Takana istuvat lapset alkavat kysellä, kauanko tämä vielä kestää. Mitä Suomessa on ruohonjuuritasolla tehty, että ääriajattelun sijaan maltillinen ajattelumalli nostaisi päätään. Siellä istuu myös pastori, jolla ei ole tähän kaikkeen mitään sanottavaa. Alkuperäisestä kettutytön tarinasta poiketen oopperan punaturkki ammutaan lopussa. Kuvittaja ja suunnittelija Klaus Haapaniemi on luonut satumaailman, joka imi puoleensa ensi kohtaamisesta lähtien. Metsänvartija laulaa: ”...ihmiset kumartavat päänsä tajutessaan ylimaallisen autuuden kulkeneen ohitse”. Lopun läheisyydessä häntä lohduttaa metsän kauneus, keijujen parvi, joka jakaa onnen kastehelmiksi ja sadoiksi kukiksi. Vaan ei ole enää. Sitä ennen metsänvartija vaikeroi vanhenemistaan. Jeesuskin oli aina matkalla veneellään toiselle puolelle. Miten tähän soveltuu nykyinen uskonnonopetuksen toteutus. Tätä mietin itsekin. Eikä turhaan. Piispan lainaamien Paulo Coelhon sanoin: Yö on päättynyt ja päivä alkaa silloin kun muukalaisen lähestyessä ajattelet, että hän on meidän veljemme. Sen sijaan kouluissa on käsitelty uskonnonja sananvapautta jo vuosia. Piispa Munib kertoi Lähi-idän haastavasta tilanteesta ja ihmisistä, jotka ovat jo menettäneet toivon rauhasta. asti. Lavalle lehahtavien, tepsuttavien ja löntystelevien olentojen visuaalinen rikkaus tuo mieleen paratiisin. Kun maatila uinuu yön sylissä, ketun emo etsii poikastaan. Jos uskoo Jumalan luoneen hyvän maailman, Ovela kettu näyttää, mitä tapahtui kun se meni rikki. Oopperan aulan vanerikuvat näytöksen hahmoista luovat kutkuttavaa odotusta. Musiikki on modernisuudessaan vaativaa eikä esityksessä ole perinteistä juonta. Voivatko kristityt Suomessa koulutuksen muuttavan voiman ja evankeliumin toivon avulla hyväksyä uudet naapurit, kuten Lähi-idän kristityt ovat tehneet jo 1400 vuoden ajan. Kotimaa 12.2.2015 yhdessä 19 TeOLOGIAssA TAPAhTUU K uopion hiippakunta sai helmikuun alussa arvokkaan vieraan Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon (ELCJHL) piispasta ja Luterilaisen maailmanliiton presidentistä Munib Younanista. Janá?ek oli jo 66-vuotias säveltäessään Ovelan ketun. Leoš Janá?ek sai ensimmäisen sysäyksen teokselleen sanomalehdestä. Se ei tarkoita vain sosiaaliluokan muutosta, vaan mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskuntaan puhumalla kaikille kuuluvan oikeudenmukaisuuden puolesta. Piispan mukaan koko ELCJHL:n missio toteutuu koulujen kautta. Klaus Haapaniemen huilua soittavaa kaurista katsellessani muistan paremmin, että kuolevaisuuden ja kuormien keskellä saa myös osallistua luonnon leikkiin. Janá?ek pyysi häneltä librettoa, mutta toimittaja antoi säveltäjälle vapaat kädet muokata tarinoita oopperaan sopiviksi. Hyvin pian tulee kuitenkin selväksi, että saksalais-turkkilaisen Immo Karamanin ohjaama ja tsekkiläisen Leoš Janá?ekin säveltämä ooppera ei ole mikään perheen pienimpien saturetki. Tai kenties hän on yrittänyt, mutta kukaan ei kuunnellut. OOPPerA Ovela kettu herättelee kaipaamaan paratiisia. Metsänvartijan perhe inhoaa ja piiskaa villiä otusta. Hän eli elämänsä loppupuolella parasta luomiskauttaan. Oman elämäntarinansa pohjalta piispa puhui kuitenkin koulutuksen tärkeydestä. Kun maatila uinuu yön sylissä, ketun emo etsii poikastaan. Ketut olivat kuvitusta toimittaja Rudolf T?snohlídekin jatkokertomukseen. Kuva: HeiKKi Tuuli. Miten oma koulutusjärjestelmämme tukee sitä, että eri uskontojen edustajat kävisivät todellista toista kunnioittavaa dialogia. Hän keräsi ihmisten ja eläinten melodioita ja yhdisti niitä sävellyksiinsä. Kapakasta löytyy parempi lohdutus
Kristityt rukoilevat säännöllisesti aamuin ja illoin, toiset tekevät ristinmerkin monta kertaa päivässä. Käännyn poispäin, tämä kärsimys on henkilökohtaista, hetki on liian intiimi tuijoteltavaksi. Läheisyyden ja huolenpidon tunne syntyy kun iltarukouksessa saa olla sylissä tai omassa sängyssä. Yksinkertainen ja vilpitön rukoushuokaus on ”Herra, opeta minua rukoilemaan!” Opin lapsuudenkodissani ja pyhäkoulussa monia iltaja ruokarukouksia. Kaivan reppua löytääkseni euron kolikon, kun kuulen viereltäni nyyhkäyksen. Hämärässä kirkossa on hiljaista, vain satunnaisen sisään tulijan askelet kaikuvat kivilattialla. Jos omin sanoin rukoileminen tuntuu vaikealta, avuksi on paljon valmiita tekstejä. Siellä voi harjoitella tätä mietiskelevää rukousta. Kotimaa 12.2.2015 20 YHDESSÄ MATKALLE PERSIAAN Tervetuloa kiertomatkalle Itämaan tietäjien maahan Iraniin! 30.4-8.5. Taparukous on hyvä tapa. Kirkossa kukaan ei ole köyhä tai rikas, ruma tai kaunis, suosittu tai syrjitty. Pikku hiljaa siitä voi tulla elämäntapa, sydän on koko ajan auki Jumalan suuntaan. Kirkossa rukoileminen on minulle tärkeää. Jokainen on huomiota ja huolenpitoa tarvitseva Jumalan lapsi. Älä milloinkaan hylkää minua.” Niin sanottu Jeesuksen rukous kuuluu näin: ”Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika, armahda minua syntistä.” Herran siunaus on vahva, klassinen, ympäri maailmaa tunnettu vanha rukoushelmi. Kiitosrukous kumpuaa helpotuksesta ja ongelman ratkeamisesta. Rukouksen ja uskon aitous on niin totta. Silti se pysäyttää minut. Sitä sanotaan kontemplatiiviseksi rukoukseksi, mikä tarkoittaa mietiskelevää, sanatonta Kristuksen edessä olemista. Se on luonnollista, hädän hetkellä etsitään ja pyydetään turvaa. Tämä synnyttää luottamusta ja antaa rauhaa. Hän näyttää rukoilevan kiihkeästi koko olemuksellaan. Shiraz-Persepolis-Yazd-Isfahan-Teheran 8-15.6. On niin paljon helpompi selostaa Jumalalle, mitä toivoisi tai mitä tuntee sillä hetkellä tarvitsevansa. Turvan ja pyhän läsnäolo tarttuu voimavaraksi. ”Herra, sinuun minä turvaan. Rukouksen täyttämä elämä tuo monille rauhaa ja iloa. Shiraz-Persepolis-Isfahan-Abyane-Kashan-Teheran 25.7-2.8. Teheran-Qazvin-Kandowan-Urumie-Jolfa-Tabriz • Matkan hinta on alk 1 570 euroa + viisumikulut 80 euroa. Rukouksen ei tarvitse olla pitkä. Yksi tapa ei ole sen huonompi kuin toinenkaan. Edelleenkin jotkut rukouskutsumuksen saaneet vetäytyvät koko iäkseen luostareihin keskittyäkseen rukoilemaan maailman puolesta. Kun seurakunta kumartuu messussa rukoilemaan yhdessä, tiedän mihin kuulun.. Rukous on salattu mysteeri, samoin rukousvastaukset. Tuon mielessäni olevat asiat ja läheiseni yksi kerrallaan Jumalan kasvojen eteen. Me luterilaiset uskallamme tulla suoraan ristiinnaulitun eteen, se on meille tuttua pienestä pitäen. Kodin yhteinen rukoushetki on tavallisesti nukkumaanmenon aika. Katolilainen nainen rukoilee Neitsyt Mariaa auttamaan ja rukoilemaan puolestaan – nainen ja äiti ymmärtää toisen naisen kärsimystä. • Tied. Ainoastaan yleinen kokemus siitä, että rukoileminen muuttaa elämänlaatua parempaan suuntaan, on jonkinlainen todiste. Hiljaisuuden retriitit ovat vetäytymistä joksikin aikaa maailmasta. Olennaista on luottaa siihen, että rukoukset kuullaan. Rukous on turvaa tuova mysteeri HEngElliSYYS Rukousta on niin ylistys kädet koholla kuin ajatushuokaus ruuhkajunassakin. Monet muistavat rukoilla vain silloin tällöin – kun pelko, murhe tai ahdistus pysäyttävät. Mitään siitä ei voi tieteellisesti todistaa. Jumalan äidin hopeasydämeen on isketty tikari. Jeesus on lasten ystävä. Se riisuu paljaaksi rooleista ja kulisseista. Meillä on monenlaisia tapoja keskustella Jumalan kanssa, yhdessä ja erikseen. Sitten yritän keskittyä vain olemaan yhden ajatuksen kanssa: Tässä minä olen tällaisena, armahda minua. Kirkossa yhdytään Isä meidän -rukoukseen tavan vuoksi, sen sisältöä ajattelematta, leipä siunataan ristinmerkillä, kun mummokin teki niin. Neitsyt Marian patsaan lähelle polvistunut nainen on solminut huivin päänsä suojaksi ja rutistaa valkoista nenäliinaa ristittyjen käsiensä välissä. Näin kun osaisi itsekin tuoda ahdistuksensa ja ilonsa pyhän eteen. Hintaan kuuluvat lennot, majoitus 2hh aamiaisella ja kiertoajelut pääsylippuineen. Henkilökohtaisen rukouselämän lisäksi tarvitsemme rukousyhteyttä. Vaikeisiin rukouksiin kuuluu osa Isä meidän -rukouksesta: ”Tapahtukoon Sinun tahtosi”. Kun konkreettisesti astuu ulkomaailman hälinästä ja kiireestä Jumalan läsnäololle pyhitettyyn temppeliin, astuu samalla johonkin salaisuuteen ja mysteeriin. Olen vasta vanhempana löytänyt oman tapani olla yhteydessä Jumalaan. Kun seurakunta kumartuu messussa rukoilemaan yhdessä, tiedän mihin kuulun. Näin lapsetkin tekevät. Oman seurakunnan lisäksi läsnä tuntuu olevan koko maailmanlaajuinen rukoileva kirkko. Erityisesti esirukoilijat, muiden puolesta rukoilevat ihmiset, kertovat miten kokevat saavansa itsekin siunausta osakseen. Toinen polvistuu kiihkeään rukoukseen, toinen istuu penkissä omine ajatuksineen. Ristinmerkin tekemisessä kosketetaan otsaa, rintaa ja olkapäitä – näin siunataan ajatukset, tunteet ja kätten työt. ja ilm: Marko Heusala, 040 569 2482, mheusala@hotmail.com • Lisätietoja myös: www.monsuuni.fi Vastuullinen matkanjärjestäjä Matkatoimisto Monsuuni Oy. Neitsyt Maria on lempeästi kumartunut rukoilevan naisen puoleen. Siellä koen olevani pyhässä paikassa, Kristuksen kasvojen edessä. Monille se lapsuuden iltarukous kulkee mukana koko elämän ajan, ja se opetetaan omille lapsille ja lapsenlapsille. Kirjoista ja netistä löytyviä lyhyitä rukouksia voi mielessään toistella milloin tahansa