Sivut 8–9 pa s i le in o Rääkkylä muutti toiseen hiippakuntaan ja muuttui kappeliseurakunnaksi. UUSI JOHTAJA, VANHA LINJA Tom Säilä aloitti syyskuussa Sleyn uutena toiminnanjohtajana. vuosikerta | 0043595–17–03 2. SIVU 7 12. Heikentynyt taloustilanne säätelee yhdistyksen arkea. Naispappeuteen suhtaudutaan yhä kielteisesti. TAmmIkUUTA 2017 | hinta: 3,70€ | 112. SIVUT 4–5 Helsingin piispanvaalia ei ratkaise sukupuoli, vaan kirkon jakautuminen
Alaikäisten ja nuorison siveelliselle kehitykselle on ala-arvoisten kuvanäytösten vaikutus tullut suorastaan turmiolliseksi. Varsinaista juhlaa SEN viettää syksyllä, mutta rukouspäivä aloittaa Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon. suomen lisäksi myös Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) täyttää tänä vuonna sata vuotta. Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä. He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä. Herra levitti pilven heidän verhokseen ja pani tulen valaisemaan yötä. Tänä vuonna teemana on sovintoon johtava Kristuksen rakkaus. Lisää vettä viiniastiaan ja juo. Kuronen Askelen 1/2017 kolumnissaan. Vedet väistyvät, aukeaa uusia reittejä. Presidentti muistuttaa, että rohkea lähimmäisyys hädässä olevia kohtaan on kristillisen uskon keskeinen tunnusmerkki. Sodat ja uhkakuvien määrä vaihtelevat, eikä ihmisten välinen sovinto toteudu tässä ajassa koskaan täydellisesti. He näkivät vain ihmeet ja sokeutuivat Hänelle, joka oli niiden takana. Meidän päiviemme siveellisyystyön ovat herättäneet ne suuret epäkohdat ja onnettomuudet, jotka sukupuolisen elämän alalla yhä vallitsevat. • Ihminen unohtaa. Niissä on päiväkohtaiset teemat, joihin kuuluvat evankeliumiteksti, sen kommentaari, kysymyksiä keskustelua varten sekä rukous. -Mädännäisyys ja onnettomuudet johtuvatkin siitä, että kristillisen siveellisyyden pelastavalle voimalle ei ole annettu tilaa ihmisten elämässä. Matti J. m. 1 . Lähimmäinen uskaltaa tulla lähelle ja auttaa kyselemättä”, Niinistö kirjoittaa. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 M uistakaa aina hänen ihmetyönsä, hänen tunnustekonsa ja hänen tuomionsa. Hän on katsellut kuvaansa tyynen meren pinnassa ja viiniastiaan kaadetussa vedessä. Vaikka kyseisen rukousviikon viettäminen ei ole keskeistä kaikkien seurakuntien toiminnassa, se ei tee siitä vähäpätöisempää. Toiseksi sitä, miten tämä Kristuksen rakkaus pakottaa ihmistä rakastamaan ja edistämään sovintoa edelleen. Maailmantilanteeseen liittyvistä uhkakuvista huolimatta kristinusko korostaa rohkeasti rakastamista. Rohkeasti rakastaminen edellyttää joskus muutosta. Kallio pulppuaa vettä, janoiset juotetaan. sovinnon teema on juuri nyt ajankohtainen rikkinäisessä maailmassa, mutta se on aina ajankohtainen. Mutta jo silloin, kun tyrskyävä meri sulkeutuu takana tai suuta hyväilee syvänpunaisen viinin maku, hän on unohtanut. Hänen läsnäolossaan. Julistuksessaan presidentti nostaa esille laupiasta samarialaista koskevan evankeliumitekstin. Ihme T asavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoitti marraskuussa julistuksen kahdesta tämän vuoden ekumeenisesta rukouspäivästä. Julkaistessaan teesinsä hän ei halunnut suinkaan perustaa uutta kirkkoa, van korjata vanhaa kirkkoaan. PäIvI PuhAKKA Kirjoittaja on Askel-lehden toimitussihteeri. Neuvostoon kuuluu nykyään 11 jäsenkirkkoa, viisi tarkkailijakirkkoa ja 24 kumppanuusjärjestöä. Rukousviikko korostaa sovintoa kahdella tasolla. Kun nykykuluttaja, luterilaisena itseään pitävä ihminen tunnustaa uskoaan, hän uskoo Jumalaan tai ainakin johonkin korkeampaan voimaan, mutta ei niin kuin kirkko opettaa. -Yleinen tyytymättömyys on siitä syystä herännyt kautta Suomen ja täydellä syyllä: ´´kuvissa käynti´´ on tullut intohimoksi, kuten väkijuomiin mieltyneille kapakkakäynnit; himon tyydyttämiseksi turvaudutaan valheeseen, petokseen, näpistelyyn, keinotteluun y. ”Kertomuksen muukalainen oli oikea lähimmäinen haavoitetulle ja ryöstetylle kansalaiselle. naiset ja siveellisyystyö. Jo erämaassa he olivat perillä, kotona Luojansa läsnäolossa, mikä oli ihmeitä suurempaa. Lyö kalliota. 2 KOTIMAA 1 2 . Yksi rukousviikon kysymyksistä kuuluu: ”Mikä muuttuu, kun katsomme toisia kristittyjä tai toisten uskontojen seuraajia niin kuin Jumala katsoo meitä?” Presidentti ja laupias samarialainen Presidentti muistuttaa, että rohkea lähimmäisyys hädässä olevia kohtaan on kristillisen uskon keskeinen tunnusmerkki.. 12.1.1917 elävien kuvien tarkastus suomessa. Ensinnäkin ihmisen ja Kristuksen välille syntyvää sovintoa. Siitäkin huolimatta sitä kohti pitää pyrkiä. Niistä ensimmäistä vietetään ensi keskiviikkona. Läsnäolon olisi voinut aavistaa Punaisenmeren oikotiellä, yötä valaisevassa tulipatsaassa, kalliosta virtaavassa vedessä, viiriäisparven pyrähdyksessä, maan valkaisemassa mannassa. • Jumala ei unohda. Samaan päätyi Martti-tohtorikin, joka uskalsi kyseenalaistaa silloisen kirkkonsa opetuksen. suomen ekumeeninen neuvosto jakaa rukousviikon materiaaleja seurakuntien käyttöön
Lukemat eroavat huomattavasti eroaaltojen sävyttämistä vuosista 2010, jolloin kirkosta erosi 84 110 ihmistä ja 2014, jolloin lähtijöitä oli 79 393. Seurakuntataloudella tarkoitetaan itsenäisiä seurakuntia ja seurakuntayhtymiä. Hän tavoittaa erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia. KOTIMAA 3 1 2 . Suurista seurakuntayhtymistä verotulot kasvoivat Helsingissä, Espoossa sekä Turussa ja vähenivät Tampereella, Oulussa sekä Vantaalla. Festivaalireitin keskipisteenä oli Tuomiokirkko, jonka kaikki neljä sivua olivat valaistuina Tarja Ervastin Domus 360° – Neljä kotia -teoksessa. viron kirkko palkkaa varainkerääjän . Hän myös kouluttaa seurakuntien työntekijöitä, järjestää kursseja ja tekee tietopaketteja varainkeruusta. Kosken mukaan nettimaailman merkitys on jo hyvin ymmärretty seurakunnissa mutta netin kaikkein suosituimman somekanavan YouTuben merkitystä ei vielä riittävästi. Viron evankelis-luterilaisen kirkon konsistori on perustanut varainkeräysasiantuntijan tehtävän. Lux Helsinki -valofestivaali toi loppiaisviikonloppuna jälleen valoa pimeään vuodenaikaan. Tässä kirkon pitää olla Kosken mielestä mukana. Kirkon verkkosivuilla huomautetaan, että valtaa on siirtynyt valtiolta kirkolle jo viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana. Vuonna 2016 kirkosta erosi 48 927 ihmistä, selviää Eroakirkosta.fi-sivustolta. Perustuslain mukaan Norjan evankelis-luterilainen kirkko on nyt kansankirkko, jota valtio tukee. Edellisvuotta enemmän kirkollisveroja sai 57 seurakuntataloutta. Kirkosta voi erota myös maistraattien verkkosivujen kautta. Nyt hänen Pastorific-vlogillaan on YouTubessa puoli tuhatta tilaajaa ja suosituinta postausta on katsottu yli 6 400 kertaa. 1 . 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Espoolaisen nuorisopapin Jussi Kosken ensimmäinen videoblogi ilmestyi neljä kuukautta sitten. Suurinta kasvua verotuloissa tapahtui Jokioisten, Inkoon ja Teuvan seurakunnissa, jotka korottivat veroprosenttiaan vuoteen 2015 verrattuna. Enemmistö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista pitää kirkollisveroprosenttinsa ennallaan vuonna 2017. Asiasta kerrotaan Viron kirkon nettisivuilla. Kirkosta erottiin edellisvuotta enemmän . Nuorisopappi Jussi Koski Vlogipastori: Kirkko mukaan YouTubeen Kirkollisveroja tilitettiin 890,1 miljoonaa euroa vuonna 2016. Kirkon ja valtion eroon on tähdätty aktiivisesti vuodesta 2008, jolloin maan parlamentti päätti asiasta. Viron evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole käytössään kirkollisveroa. Valtionkirkkojärjestelmää on purettu Norjassa jo pitkään. Määrä väheni 15,8 miljoonalla eurolla eli 1,8 prosentilla vuodesta 2015. Nyt toteutettava hanke on ensimmäinen laatuaan. Työhön kuuluu kirkon seurakuntien, sen erityisjärjestöjen ja organisaatioiden varainkeräyksen tehostaminen. Kirkollisverot vähenivät puolestaan eniten Merikarvian, Kyyjärven, Valtimon ja Rääkkylän seurakunnissa. Helmikuussa alkava työ kestää puolitoista vuotta. Marras–joulukuussa kirkosta eroavien määrä oli tavalliseen tapaan korkeampi kuin aiempina kuukausina. Enemmistö seurakunnista pitää kirkollisveroprosenttinsa ennallaan vuonna 2017. Lue Kotimaa Pro:sta Jussi Kosken vinkkejä vlogaamiseen. Norjan kirkon verkkosivuilla todetaan, että kyseessä on kirkon suurin hallinnollinen muutos sitten reformaation. Käytännössä asiantuntijan on kartoitettava kirkon varat, organisoitava kirkon varainkeräysprojekteja ja lisättävä tietoisuutta varainkeräyksestä kirkon sisällä. Suosituinta vlogaajaa Suomessa seuraa 400 000 ihmistä. Yhdeksättä kertaa järjestetty tapahtuma valaisi historialliset arvorakennukset Helsingin keskustassa. Kaikkiaan 80 prosenttia seurakuntatalouksista sai edellisvuotta vähemmän verotuloja. Pitkään valmisteltu evankelis-luterilaisen kirkon ja valtion ero tuli voimaan Norjassa vuodenvaihteessa. Kuvan etualalla Rölli Ridanpään ja Tero Laineen interaktiivinen teos Light Pipes . Koski haluaa kohdata suositussa somekanavassa ihmisiä ja tehdä papin elämää tunnetuksi sen kaikissa muodoissa. Toiminta rahoitetaan enimmäkseen seurakuntalaisten vapaaehtoisten lahjoitusten ja kolehtien tuotolla. Määrä on suurempi kuin toissa vuonna, jolloin kirkosta erosi 45 349 ihmistä. Vain 13 seurakuntataloutta on korottanut veroprosenttiaan vuodenvaihteessa. Luvut sisältävät sivuston kautta evankelis-luterilaisesta kirkosta ja ortodoksisesta kirkosta eronneet. KuVa: JuKKa gRaNSTRöm. Seurakuntatalouksien verotulot vähenivät Kirkko ja valtio erilleen norjassa
2 01 7 Kuopion piispa Jari Jolkkonen luovutti Rääkkylän seurakunnan Mikkelin piispa Seppo Häkkisen kaitsentaan. 1 . Kun kirkon rakennemuutos kaatui kirkolliskokouksessa keväällä 2015, oli Rääkkylässä kirkkovaltuuston puheenjohtaja Tellervo Hurskaisen mukaan mietinnän paikka, miten järjestää seurakunnan toiminta. Rääkkylä oli Kiteen seurakunnan kappelina 1680-luvulta alkaen aina vuoteen 1857, jolloin se itsenäistyi. Valtioneuvoston päätös toukokuussa 2016 Rääkkylän kunnan pakkoliitoksesta Kiteen kaupungin kanssa vauhditti Rääkkylä siirtyi Mikkelin hiippakuntaan MIKKelIn hIIppAKunTA Rääkkylän seurakunta palasi 160 vuoden itsenäisyyden jälkeen Kiteen kappeliseurakunnaksi. Samalla vaihtui hiippakunta. Rääkkylä siirtyi Kuopion hiippakuntaan Mikkelin hiippakunnasta vuonna 1939. Myös Mikkelin hiippakuntaan siirtyminen on tavallaan kotiinpaluu, Häkkinen kertoi. – Yksi ympyrä sulkeutui. Kuvat: MilJa MaKKonen K uopion piispa Jari Jolkkonen luovutti Rääkkylän seurakunnan Mikkelin piispan Seppo Häkkisen huomaan loppiaisena juhlamessussa. SeurAKunTAlIITOS. Seurakuntaliitokseen johtivat Rääkkylän seurakunnan jäsenmäärän lasku ja talouden voimakas heikkeneminen. 4 KOTIMAA 1 2 . Rääkkylän seurakunta liitettiin vuoden 2017 alussa Kiteen seurakuntaan kappeliseurakunnaksi
Hän päätti messun pikaisesti ja pyysi seurakuntalaisia siirtymään kirkkokahveille seurakuntakeskukseen. syyskuuta. Kaikki viisi Rääkkylän seurakunnan työntekijää siirtyvät kappeliseurakunnan työntekijöiksi. Hänen puolisonsa Jutta Anttonen toivoi Kiteen seurakuntaan siirtymisen rikastuttavan seurakunnan toimintaa uusina ideoina ja toimintamuotoina. nut tämän asian vuoksi kertaakaan. Sen jälkeen sprinklerit oli testattu, Tuhkanen kertoo. Tellervo Hurskaisen puhelin ei soiReijo Makkonen ja Jutta anttonen uskovat toiminnan jatkuvan samaan tapaan kuin oman seurakunnan aikana. Kirkkohallitus hyväksyi liitoksen 20. Lehtisaarelaisten tekemien laskelmien mukaan noin 80-neliöisen asunnon vastike saattaa nousta jopa 400 euroa kuukaudessa, mitä asukkaat pitävät liian korkeana. Sen sijaan kuntaliitokset hiippakuntarajan yli ovat harvinaisempia. Seurakuntien liitosneuvottelut sujuivat Kiteen kirkkoherra Ilmo Kurkolan ja Rääkkylän vs. – Aiheena oli Herran kaste ja kaikkien kristittyjen kaste. Osa tätä ovat tutut työntekijät. Kiteen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Merja Kostamolle on tullut vain yksi kysely siitä, onko seurakuntien liitos pätevä, kun kunta säilyy itsenäisenä. joulukuuta. Jolkkonen ei muistanut vastaavaa Kuopion hiippakunnan puolelta. rIITTA MAKKOnen Rääkkyläläiset ovat hallinnollisessa mielessä Pohjois-Karjalan gallialaisia. Samalla Rääkkylä siirtyi Kuopion hiippakunnasta Mikkelin hiippakuntaan. – Kuntien pakkoliitoksessa seurakunnan on myös pakko liittyä, mutta seurakunnat voivat liittyä myös vapaaehtoisesti, vaikka kunta säilyisikin itsenäisenä, piispa Häkkinen korosti. Liitokseen johti seurakunnan heikko talous. Kirkkohallitus hyväksyi liitoksen syyskuussa. 1 . Nurmijärven seurakunnan kirkkoherra Ari Tuhkanen sanoi alkuviikosta, että vesivahingon syytä ei vielä tiedetä. 2 01 7 Helsingissä Lehtisaaren kaupunginosassa on virinnyt riita, joka repii railoja asukkaiden ja kirkon välille. Mikkelin hiippakunnassa on Häkkisen aikana ollut yksi, kun Ruotsinpyhtää siirtyi Mikkelistä Helsingin hiippakuntaan. kirkkoherra Heikki Holkerin mukaan hyvässä hengessä. AnTTI Berg Kirkko ja asukkaat riitelevät maanvuokrista Lehtisaaren maa on päätynyt kirkon omistukseen testamenttilahjoituksena vuosisatoja sitten. Näkyvin muutos kappeliseurakunnaksi siirtymisessä on se, että kirkkoherran tilalle tulee kappalainen. Rääkkylän kappalaiseksi määrätty Ville Hiltunen siirtyy tosin tammikuun lopussa Iitin kappalaiseksi. Hän korosti, että seurakuntaliitos on kuitenkin lopulta tehty itsenäisesti ja kirkon omista lähtökohdista. Kolmen kirkon seurakunnassa jumalanpalvelukset yritetään mahdollisuuksien mukaan järjestää sunnuntaiaamuisin kymmeneltä, mutta Kurkola pitää mahdollisena, että kerran kuukaudessa jumalanpalvelus järjestetään mahdollisesti iltapäivällä. KOTIMAA 5 1 2 . Osa lasivitriinissä olleista vanhoista kirkkotekstiileistä sen sijaan kastui. Kirkon alttaritaulu säilyi vahingoittumattomana. Tuhkanen oli vesivahingon sattuessa itse alttarilla jakamassa ehtoollista. Yksikään seurakunnan työntekijöistä ei joudu työttömäksi, Rääkkylän kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kari Kulmala (ps.) tähdensi. Tuolloin vahinko sattui kirkon takaosassa urkuparven yläpuolella. elokuuta 2016 seurakuntaliitoksesta. Virkaa hoitaa uuden kappalaisen valintaan saakka Matti Perälä, joka on jo aiemmin toiminut kirkkoherran sijaisena Rääkkylässä. Virallista ja euromääräistä tietoa korotuksista ei ole. . Kuva: OLLi SeppäLä seurakuntien liitosratkaisua, ja elokuussa Rääkkylän ja Kiteen kirkkoneuvostot tekivät päätöksen liitoksesta. Lehtisaarelaisten huoli on ymmärrettävä, mutta tavoitteena on ollut pitää korotukset kohtuullisina ja oikeudenmukaisina, sanoo kiinteistöjohtaja Kai Heinonen Helsingin seurakuntayhtymästä. Seurakuntien liitos ei herättänyt rääkkyläläisissä samanlaista vastarintaliikettä kuin kunnan pakkoliitosuhka. marraskuuta kumosi valtioneuvoston pakkoliitospäätöksen. Korotukset seuraavat markkinahintojen kehitystä ja niistä poikkeaminen olisi muiden helsinkiläisten seurakuntalaisten kannalta lehtisaarelaisten suosimista, Heinonen sanoo. Piispa Häkkisen mukaan liitos tukee myös työntekijöitä, sillä he saavat nyt työkavereita ja kollegoja. Hiippakunnan vaihdos ei vaikuta seurakuntalaisten elämään juuri mitenkään, mutta työntekijöiden arjessa se tuntuu jonkin verran, sillä tuomiokapituli järjestää esimerkiksi koulutukset. LIITOS SeurAKunnAn ITSenäInen pääTöS . – Minulle tulee pahoinvointi, kun näen piispan puhuvan yhteiskunnan kovista arvoista televisioissa, kun kirkon oma toiminta on tällaista. – Rääkkyläläiset ovat hallinnollisessa mielessä Pohjois-Karjalan gallialaisia: onhan pieni kunta selättänyt suuren valtion ja saanut pitää itsenäisyytensä kuntana, piispa Jolkkonen kuvaili. Rääkkylän ja Kiteen seurakuntien kirkkovaltuustot päättivät 14. Ei siksi, että asioita olisi hoidettu huonosti, vaan siksi, että seurakunnan hengellinen tehtävä voidaan tulevaisuudessakin hoitaa hyvin. Väistämättömältä näyttänyt kunnan pakkoliitos ei toteutunutkaan ja Rääkkylä jatkaa itsenäisenä kuntana. . Rääkkylän kunnan ja Kiteen kaupungin pakkoliitoksesta. piispa Häkkinen haluaa vaalia ja tukea kappeliseurakunnan paikallisidentiteettiä ja paikallista yhteisöä. Rääkkyläläiset suhtautuvat luottavaisin mielin kappeliseurakunnan tulevaisuuteen ja toimintaan. Pelastuslaitos saapui paikalle ja aloitti suojauksen. Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymien omistamalle maalle rakennettujen talojen maanvuokrasopimukset ovat päättymässä, ja vuokria on päätetty nostaa. Kirkkoherra Tuhkanen sanoo kuulleensa kirkkokahveilla pohdintaa siitä, että tapaus liittyi puhuttelevasti sunnuntain aiheeseen. – Työikäisille aikuisille voisi olla jotain matalan kynnyksen toimintaa, ja toivottavasti jouluaamun jumalanpalvelus pidetään kirkossa eikä seurakuntatalolla, kuten viime jouluna, Anttonen sanaili. . Hiippakuntarajan ylitys vaati myös hiippakuntien siunauksen. Rääkkylän kunta valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka 25. Vuonna 1793 valmistunutta puukirkkoa ei voida käyttää ainakaan lähitulevaisuudessa. – Asiat varmaan hoituvat niin kuin ennenkin, arveli Reijo Makkonen. Kiteen seurakuntaan on Rääkkylän lisäksi jo aiemmin liitetty Kesälahden kappeliseurakunta. Valtioneuvosto päätti 26.5. Nurmijärven kirkossa tapahtui sprinklereistä johtunut vesivahinko myös 14. Kirkon maine on Lehtisaaren asukasyhdistyksen puheenjohtajan Matti Sadeniemen mukaan saanut lehtisaarelaisten keskuudessa pahan kolauksen. Veden tulo saatiin nopeasti katkaistua. nurmijärven kirkossa tapahtui viime sunnuntaina vesivahinko jo toistamiseen kuukauden aikana. – Liitos on rääkkyläläisten onni. MerI TOIvAnen Nurmijärven kirkossa kaksi vesivahinkoa. Tällä kertaa kirkon alttaripäädyssä sijaitsevat sprinklerit eli automaattiset palonsammuttimet laukesivat juuri, kun messussa vietettiin ehtoollista. Piispojen mukaan Suomessa on toimittu näin monissakin seurakunnissa
Aiemmassa kyselyssämme vastaajat pitivät kuntaa ennen kaikkea demokratia-alustana ja yhteisöllisyyden ylläpitäjänä. helsinkiläispappi jatkoon The voice of Finlandissa . Kuntavaalien äänestysprosentti oli viimeksi 58,3. Ikävalko lauloi karsintakierroksella Dinah Washingtonin kappaleen Mad About the Boy. Mielenkiintoiseksi juhlijoiden tapaamisen tekee se, että suurmoskeijan edistäjät korostavat säätiön suomalaisuutta ja sitä, että sillä on täysi määräysvalta moskeijan asioista. Vihreät korostavat vapaa-ajan palveluiden ja liikenteen merkitystä, vasemmistoliiton äänestäjät painottavat vaaliteemoina syrjäytymistä ja köyhyyttä. Mistä aiheesta tulee vaalien kuuma kysymys. Kaupunki on pyytämässä ulkoministeriöltä uutta turvallisuusselvitystä hankkeesta. – Kärjessä ovat vanhustenhoito, terveyspalvelut, kuntatalous ja työllisyys. Kuntaliitokset sijoittuvat listalla viimeiseksi. 2 01 7 vIIKOn henKIlö Suurmoskeijahankkeelle säätiö . Siksi näissä vaaleissa kysytään, mikä on tulevaisuuden kunta. Näin äänestysaktiivisuutta voitaisiin lisätä. MerI TOIvAnen Kotimaan kuntavaalisarja alkaa 19.1. – Tulevalla vaalikaudella kunnan rooli voi muuttua paljon. Ykkösaiheet ovat samat kuin kaksien edellisten vaalien alla. TNS Gallupin toteuttamaan kyselyyn vastasi 1 046 suomalaista. ilmestyvässä lehdessä. ”Kevään kuntavaalien kuuma kysymys on, kuka tuottaa palvelut” A lkava kevät on vaalikevät: huhtikuussa käydään kuntavaalit. Kunnallisalan kehittämissäätiö kysyi äänestäjiltä, mitä he pitävät vaalien tärkeimpinä teemoina. Tämä kertoo siitä, että liitokset ja niistä käytävä keskustelu ovat laantuneet. Aiemmin laissa todettiin, että jos huoltajat eivät lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan. Sote-uudistus näyttää, millaiseksi kolmannen sektorin rooli muodostuu. Keskustalaiset painottavat kuntataloutta, päivähoitoa ja verotusta, kokoomuslaiset palvelujen kilpailuttamista, ulkoistamista ja kuntataloutta. SDP:n kannattajille ympäristö ja syrjäytyminen ovat hieman keskimääräistä tärkeämpiä kysymyksiä. Lehden mukaan säätiön perustamispaperit allekirjoitettiin tuolloin samassa yhteydessä Bahrainin itsenäisyyspäivän juhlijoiden kanssa. Ruotsissa eduskuntavaalit, kuntavaalit ja maakuntavaalit järjestetään samalla kertaa. 1 . Lisäksi Supon on määrä tehdä hankkeesta turvallisuusarvio. Mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. – Varma keskustelunaihe on se, kuka tuottaa palvelut: julkinen puoli, yksityinen puoli vai järjestöt. Mielestäni vaaleja tulisi yhdistää. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä vastanneesta pitää näitä erittäin tai melko tärkeinä aiheina. – 60 prosentin raja pitäisi saavuttaa. Tulokset vastaavat hyvin sitä kuvaa, joka puolueiden profiilista on syntynyt. Mitä äänestäjät pitävät kuntavaalien tärkeimpinä teemoina. Millaiseen äänestysaktiivisuuteen voi olla tyytyväinen. Emme me Suomessa ole niin tyhmiä, ettemme erottaisi eri vaalien ehdokkaita. – Perussuomalaisten kannattajat pitävät maahanmuuttoa ja lähiympäristön turvallisuutta tärkeämpinä kysymyksinä kuin muut. Nämä tehtävät nähtiin tärkeämpinä kuin palveluntuotanto. Millaisia asioita eri puolueiden kannattajat painottavat. KuvA: JuKKA GrAnStröM. Helsingin Mikaelin seurakunnan pastori Sini Ikävalko pääsi jatkoon The Voice of Finland -laulukilpailussa. Tulevaisuudessa lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä eli liittäminen uskonnolliseen yhdyskuntaan edellyttää yhteistä päätöstä. Äidin erityisoikeus päättää lapsen liittämisestä kirkkoon tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan poistuu 1.3.2017. Yö-yhtyeen keulakuva, laulaja Olli Lindholm valitsi hänet sen perusteella joukkueeseensa. Sote-uudistus pitää sisällään kilpailun ja valinnanvapauden. 6 KOTIMAA 1 2 . He arvioivat 24 eri vaaliteeman merkitystä, sanoo Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen. Helsingin kaupunki ja Suomen turvallisuusviranomaiset sen sijaan ovat huolissaan, että Bahrain ja muut mahdolliset ulkomaiset rahoittajat lisäisivät moskeijan kautta islamilaista ääriajattelua Suomessa. Kunnallisalan kehittämissäätiö rahoittaa kuntia palvelevaa tutkimusta. lapsen uskonto ei mene jatkossa vain äidin mukaan . Muutoksesta uskonnonvapauslakiin päätettiin tasa-arvoisen avioliittolain säätämisen yhteydessä. Antti Mykkänen on säätiön asiamies. Joulukuun puolivälissä tapasivat Helsingissä suurmoskeijasäätiön perustajat ja Bahrainin itsenäisyyspäivän juhlijat, kertoi Helsingin Sanomat viime viikolla. Mistä kuntavaalit 2017 jäävät historiaan. Seurakuntien pitää toimia omilla ehdoillaan ja arvioida, onko kunnan ja seurakunnan rajojen oltava automaattisesti yhteiset. Mitä mieltä olet kuntien ja seurakuntien yhteistyöstä. Tämä on hyvä lähtökohta, kun mietitään kunnan tulevaa roolia. – Seurakunnat muodostavat historiallisesti pohjan kuntarakenteelle
Sama nimi nousi tapetille jo viime kesänä, jolloin Kotimaa kartoitti laajalla soittokierroksella tulevien piispanvaalien mahdollisia ehdokkaita. Se kiehtoo monia tavallisia ihmisiä. Erityisen kiihkeästi listataan mahdollisten naispuolisten ehdokkaiden nimiä. Takavuosina hän yritti sallia naispapittomat messut Agricolan kirkossa. Kallion kirkkoon ovat tulleet Laajasalon kaudella yhtä lailla rippituoli kuin kaupunginosajuhlaa vauhdittanut elektroninen musiikki. Askola oli muutospiispa, josta odotettiin uudistajaa. MerI TOIvAnen Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja.. H elsingin piispanvaali käydään tilanteessa, jossa kirkko on pahasti repeytynyt. Naisia on vihitty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeiksi pian 30 vuotta. Siksi tätä vaalia ei ratkaise sukupuoli. Haastateltavat luonnehtivat häntä hyväksi teologiksi ja moderniksi city-papiksi. Kysymykseen, voisiko hän jonakin päivänä olla piispa, Laajasalo vastasi näin: – Olen enemmän kuin kiitollinen ja iloinen Kallion kirkkoherrana ja toivottavasti onnistun siinä mahdollisimman hyvin. Lisäksi hän on toistuvasti osoittanut ymmärtävänsä konservatiiveja. Suurin osa liberaaleista pitää hänestä, ja konservatiivit vähintään sietävät häntä. Jos nainen luo kirkossa uraa, hänen katsotaan liian usein olevan väärässä paikassa. Kolme vuosikymmentä on kuitenkin kirkon historiassa lyhyt aika. 1 . Askolan ympärille muodostui hurmos, sillä historian kulKirkon kahtiajako ratkaisee Helsingin piispanvaalin Irja Askola vihittiin piispaksi Helsingin tuomiokirkossa syyskuussa 2010. ku vaati sitä. Jakolinjat, samanmielisten kuplat ja oikeassa oleminen ovat tämän hetken yhteiskunnalliset ja kirkkopoliittiset kipupisteet. Siihen on kova motivaatio heillä, joille Irja Askolan valitseminen Suomen ensimmäiseksi naispiispaksi merkitsi kirkon kevättä. Eläkeilmoituksen ajankohta ei hillinnyt piispapelin lähtölaukausta. Hän on kirkollisessa nosteessa oleva energiapakkaus, joka aloitti tämän vuoden alussa myös Helsingin seurakuntayhtymän johtajana. Helsingin hiippakunnassa tunnuttiin uskovan juuri Laajasalon mahdollisuuksiin. Laajasalon suurin valtti piispapelissä ei nimittäin ole mikään hänen edellä mainituista ominaisuuksistaan. KOTIMAA 7 1 2 . Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola ilmoitti eläkkeelle jäämisestään kolme päivää ennen jouluaattoa. Haastattelin Laajasaloa Kotimaahan neljä vuotta sitten, juuri ennen kuin hän aloitti työnsä Kallion kirkkoherrana. Sellainen hänestä myös tuli. Sillä on merkitystä, sillä Helsingin hiippakunta on lähetyskenttä. Maailmalle levinnyt Aleppon kellot -ilmiö syntyi viime syksynä pitkälti Laajasalon hyvien verkostojen ja nopean päätöksentekokyvyn ansiosta. T eemu Laajasalo olisi kiistatta uuden ajan piispa. Siihen on aikaa, eikä kukaan ole ilmoittautunut kisaan. Hän yhdistää vanhaa ja uutta kulttuurista sisältöä. Laajasalon vahvuus on se, että hän yhdistää kirkon vastapooleja. Tuleva vaali saattaa kuitenkin osoittaa, että naisjohtajien rintama ei kasva kirkossa itsestään. Jos tilanne on joskus toinen ja muut ihmiset niin haluavat, niin totta kai, olen valmis vaikka paaviksi! M uutama vuosi sitten ajatus Laajasalosta piispana tuntui vielä vähän radikaalilta. Myöhemmin Laajasalo on kommentoinut hanketta toteamalla, että kyseessä oli ”naiivin ihmisen naiivi yritys”. Kaikki on arvailua. Ennakkosuosikin hehkuttamisen rinnalla Helsingin hiippakunnassa onkin meneillään varteenotettavien vastaehdokkaiden haarukointi. Piispanvaali käydään alkusyksystä. Hän on median suosikki, joka koettelee television viihdeohjelmissa perinteisen pappeuden rajoja. Piispana vuodesta 2010 toiminut Askola kertoi jättävänsä virkansa tämän vuoden marraskuussa. Vaalin voittaa se, jolla on parhaat eväät ratkaista ongelma nimeltä kirkon jakautuminen. Monipuolinen ehdokaskattaus ja mielenkiintoiset vaalikeskustelut ovat tietysti koko kirkon etu. 2 01 7 uuTIsessee S e alkoi heti. Tästä huolimatta eri keskustelupalstoilla tultiin nopeasti siihen lopputulokseen, että vahvimmilla virkaan on Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo. A jatus Laajasalosta piispana ei miellytä kaikkia. Vuonna 2000 Suomi oli valmis valitsemaan naisen presidentiksi, kymmenen vuotta myöhemmin oli naispiispan aika. kuvA: OllI Seppälä Suurin osa liberaaleista pitää Teemu Laajasalosta, ja konservatiivit vähintään sietävät häntä. Moni arvostaa sitä, että Laajasalo puhuu Jeesuksesta tämän oikealla nimellä, Jeesuksena. Hän on uuden ajan pappi, oikeastaan uuden ajan ihminen: liukasliikkeinen, ennakkoluuloton ja luova. Kehitystä ei vauhdita kirkollinen kulttuuri. Irja Askola oli yksilö, joka nousi piispaksi ajan ollessa kypsä. Kaiken päälle hän on paljasjalkainen stadilainen! Valtakin tuntuu kiinnostavan. Tuleva vaali saattaa osoittaa, että seuraavien naisjohtajien rintama ei kasva kirkossa itsestään. Naispappien määrä kasvaa, ja kirkkoherroiksikin naisia valitaan yhä enemmän. Spekulointi Askolan seuraajasta alkoi ennen kuin kukaan ehti kissaa sanoa. Sen jälkeen maailma on muuttunut
Liikkeessä on voitu keskittyä evankeliumiin. Niiden määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt. Jokainen mahdollinen ordinaatio mietitään tapauskohtaisesti. Jos uusia rekrytointeja tehdään, kohdistetaan ne Säilän mukaan mielellään lähetystyöhön. Samoin Kokkolassa avattiin uusi Armon kappeli. Toisaalta Helsingin Luther-kirkko kunnostettiin viime vuonna uudelleen käyttöön. – En ymmärrä, miksi en ottaisi. Hän painottaa, että järjestönä Sley haluaa mennä eteenpäin ”evankeliumi edellä”. Moni heistä ei omantunnonsyistä halua osallistua pappisvihkimykseen, jossa vihittävien tai vihkijöiden joukossa on naisia. Sley elää tällä hetkellä Säilän mukaan monessa mielessä vakiintuneessa tilanteessa. Jotkut seurakunnat eivät halua tukea sitä.” Sleyn uusi toiminnanjohtaja Tom Säilä ei tunnista omaa järjestöään eikä evankelista herätysliikettä tästä kirkkopoliittisesta karikatyyrista. Rahaa Sleyn lähetystyöhön ei ole seurakuntien budjettivaroista myönnetty entiseen malliin. Kotimaantyössä on väkeä vähennetty. Hän toteaa asian kytkeytyvän siihen, miten apostolisen seuraannon katsotaan välittyvän. Aikaisemmin muun muassa Sleyn lähetystyöntekijänä Sambiassa ja Loimaan evankelisen kansanopiston rehtorina työskennellyt Säilä aloitti tehtävässään järjestöja herätysliikejohtajana syyskuussa. On lähestyttävä myös niitä ihmisiä, jotka eivät Kristusta tunne tai Hänestä välitä. Olemme saaneet toisemme työtovereiksemme erilaisia reittejä kulkien ja niin on hyvä jatkossakin. HeräTySlIIKKeeT Sleyn meno on viime vuosina ollut tasais ta, Tom Säilä kertoo. Ottaisiko Säilä Sleyn palvelukseen naispiispan vihkimän miespapin. Eteenpäin on selvitty esimerkiksi omaisuutta myymällä, Säilä selvittää. Toki pohtisimme syvällisemmin kyseistä tilannetta ja työtehtäviä johtoryhmässä ja hallituksessakin. – Pitäydymme toiminnassamme perinteisessä luterilaisessa opetuksessa ja Raamatussa. – Meitä häiritsee se, että Sleytä arvioidaan usein vain naispappeudesta käsin. Toisaalta Sley on historiassaan ollut usein aika hanakka tarttumaan uusiin tapoihin levittää evankeliumia. – Meidän kaikkien kristittyjen tehtävä on olla Kristuksen tuoksuna maailmassa. Hänen mukaansa järjestössä saattaa olla pappeja, jotka on vihitty papeiksi tilanteissa, joissa vihittävien joukossa on ollut myös naisia. Onko ero muissa kirkoissa vihittyihin lopultakaan kovin iso?. Tällainen oli 1980-luvulla esimerkiksi monivuotinen valtakunnallinen Raamattu tutuksi -projekti. Nyt olemme myös järjestönä voineet keskittyä evankeliumiin ja sen opettamiseen. Säilän mukaan monet niistä on myyty, tai käytännössä melkein lahjoitettu pois. Säilä myöntää pappisvihkimyksen saamisen olevan evankelisessa herätysliikkeessä kasvaville nuorille teologimiehille nykyisin ongelma. Uusi toiminnanjohtaja ei ole lähdössä viemään Sleytä mihinkään uuteen tai erikoiseen. Säilän mukaan Sley ei puutu siihen, missä sen palvelukseen tulevat miespapit vihitään papeiksi. Kuva otettu Turun tuomiokirkossa. Joidenkin vuosien takainen, Evankelisen lähetysyhdistyksen (ELY) muodostumiseen johtanut evankelisen herätysliikkeen sisäinen kiehunta on nyt asettunut. 8 KOTIMAA 1 2 . Tämä kuvastaa Säilän mukaan myös Sleylle tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tärkeää etsivää ja tavoittavaa työtä. Teemme eri puolilla maata paljon yhteistyötä seurakuntien kanssa, Säilä toteaa. Sen uskon olevan myös perusluterilaiselle, toimintaamme osallistuvalle syntiselle ihmiselle ohjaava tekijä. Tässä työssä asenne on tärkein. Eläkkeelle jäävän henkilön tilalle ei aina ole palkattu uutta. 2000-luvulla Sley on eräiden muiden virkakannaltaan perinteisten lähetysjärjestöjen lailla joutunut joidenkin seurakuntien tai seurakuntayhtymien boikottien kohteeksi. – Tässä mielessä voi sanoa, että olen tullut kotiin. Muutamat Sleyn palvelukseen tulleet papit on vihitty Inkerin kirkossa, vaikka heidän työkenttänsä käytännössä onkin kokonaan tai enimmäkseen Suomessa. – Tällä hetkellä erityisiä liikkeen sisäisiä jännitteitä tai jakolinjoja ei ole. Joulukuussa Helsingin Luther-kirkon uudeksi papiksi vievankeliumi tulee ensin Kuulun Lapuan hiippakunnan papistoon, mutta minulla ei tällä hetkellä ole kytköksiä sinne. Toimintaa jatketaan, kuten viime vuosina muutenkin on tehty. Toisaalta jotkut seurakunnat ovat palanneet Sleyn tukijoiksi. Sen lähettämänä on ulkomailla runsaat 20 lähetystyöntekijää. Sley on monen muun kristillisen järjestön tavoin joutunut viime vuosina kiristämään vyötä. 2 01 7 UUSI JOHTAJA Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen toiminnanjohtajan Tom Säilän mukaan järjestöön voisi hakeutua töihin myös naispiispan papiksi vihkimä mies. Säilä hieman ihmettelee kysymystä. Kyllä sellainen pappi voisi tulla työyhteisöömme. – Sley on säästänyt hissukseen. Se on tärkeintä ja kaikki muu jäsentyy siitä käsin. Miespappeja on kotimaassa ja lähetystyössä joitakin kymmeniä. – Taloudesta johtuen mitään suuria uusia avauksia ainakaan kotimaantyössä emme ole nyt tekemässä. Sleyn lähetyskenttiä ovat vanhojen Japanin ja Kenian ohella myös eräät muut Afrikan maat, Viro ja Venäjä. Lähetystyö ylipäätään on Sleylle tärkeä tehtävä. – Emme me kontrolloi asiaa eikä meillä ole mitään omaa ordinaatiostrategiaa. Evankelisuus ei ole Säilälle kodinperintöä, mutta kuitenkin jo nuoruudesta tuttua. Meno on ollut aika tasaista. Viime vuodet ovat kieltämättä olleet tappiollisia. Sley on kirkon virallinen lähetysjärjestö. Yksi ongelma-alue on talous. Vaikka virkakysymys ei olekaan Sleyn prioriteettilistan kärjessä, naispappeja järjestö ei tunnetusti työllistä. Me itse haluamme keskittyä muihin asioihin, Säilä sanoo. Se ei siis ole minulle mikä tahansa kristillinen järjestö, Säilä sanoo. 1 . Evankelisuus on minulle hengellinen koti, se on tunnetila. Sley tai sen itsenäiset paikallisosastot ovat aikaisemmin omistaneet jonkin verran rukoushuoneita tai muita tiloja. Erillisvihkimyksiä piispat eivät järjestä. – En tiedä niin tarkkaan kaikkien taustoja. Kuva: PaSi Leino ”S uomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) on naispappeutta vastustava konservatiivinen herätysliikeja lähetysjärjestö
Tämä näkyy selvästi messuyhteisöjen ikärakenteessa, Säilä sanoo. Kuva otettu Turun tuomiokirkossa. – Haverinen on Kenian kirkon pappi ja Kenian kirkko hänet on työhön lähettänyt. Onko ero muissa kirkoissa vihittyihin kohdallani lopultakaan kovin iso. KOTIMAA 9 1 2 . Voisi ehkä sanoa, että Sleyllä on luotettava brändi, Tom Säilä sanoo. 1 . Yksi ilonaihe Sleyn työssä ovat Säilän mukaan monet uudet messuyhteisöt. Haverisen palkanmaksaja on Sley. KuKA. Pikemminkin syynä on sunnuntaista toiseen vakaana pysyvä perinteinen luterilainen opetus ja Raamatussa pitäytyminen. Sleyssä ajateltiin, että tällainen järjestely olisi mahdollinen, koska Haverinen on Luther-kirkossa myös maahanmuuttajatyössä. Kenian kirkko on myös Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkko. Vihkimys tapahtui Nairobissa ja vihkijänä oli Kenian evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Walter Obare. Säilä pohdiskelee myös sitä, että jako tämän ja tuon kirkon pappeihin on käytännön elämässä hieman teoreettinen. Järjestely ei ole ihan tavallinen. Naispappeuden väistäminen ei myöskään ole se syy, miksi yhteisöjen palveluksiin tullaan. – Jos järjestö tekisi ihan samaa kuin paikallisseurakuntakin, mitä lisäarvoa se toisi kirkolle. Säilä ei kuitenkaan pidä yhteisöjä kirkkoa jakavana asiana tai kilpailevana toimintana, vaan kirkon työtä täydentävänä. Kuva: PaSi Leino hittiin Martti Haverinen. • •Tom Säilä • •ikä: 51 • •ammatti: Pastori, toiminnanjohtaja • •asuinpaikka: Turku • •Perhe: Puoliso ja neljä lasta • •Harrastukset: Liikunta, saaristo, talous. Sleyn messuyhteisöissä papit ovat aina miehiä. Nyt kasvu on hidastunut tai asettunut. 2000-luvulla messuyhteisöjä on tullut lisää. – Vielä viime vuosikymmenellä monet niistä kasvoivat. Kenian kirkolla ei ole Suomessa organisaatiota. Onko tällaisessa vihkimyksessä sellaista vaaraa, että pappeus jollakin tavalla irtoaisi kirkosta papin henkilökohtaiseksi omaisuudeksi. – Itse esimerkiksi kuulun yhden edellisen työpaikkani perusteella Lapuan hiippakunnan papistoon, mutta minulla ei tällä hetkellä ole kytköksiä sinne. 2 01 7 Sleyn meno on viime vuosina ollut tasais ta, Tom Säilä kertoo. – Toiminnassa on mukana paljon nuoria perheitä. Luterilaisen kirkon järjestöjen pitämiä jumalanpalveluksia on ollut kauan. Mutta perustilanne on hyvin positiivinen. JussI RYTKönen Lue Kotimaa24:stä, miten toiminnanjohtaja Tom Säilä arvioi kirkon lähetystyön uhkia ja mahdollisuuksia. Säilä ei näe asiaa näin ongelmallisena. Liikkeessä on voitu keskittyä evankeliumiin
Mielestäni huonon työsuorituksen hyväksyminen on mitä suurimmassa määrin armottomuutta, koska se johtaa eriarvoisuuteen ja näkyy työn laadussa. MArKeTTA rAnTAMA Kuopio Kirkkoa tarvitaan armollisuuden puolestapuhujana työelämässä TyöhyvInvOInTI Kirkolla olisi paljon annettavaa työelämän kehittämisessä. Siitäkään huolimatta, että juuri näiden välityksellä kirkko tavoittaa aktiivisesti myös heitä, jotka eivät kuulu kirkkoon tai joita kirkollinen viesti ei muutoin palvele. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Sitkeässä elää kuitenkin käsitys kirkon vaikeista työyhteisöistä, mikä on tietynlainen vanhentuneeseen tietoon perustuva myytti. Joskus on vain helpompi pitää myytistä kiinni kuin kohdata ongelmat. Jaakko Heinimäki ja Jari Jolkkonen kirjoittavat teoksessaan Luterilaisuuden ABC: synkkä ja harmaa sanakirja: ”Netissä ja naistenlehdissä luterilaisella työmoraalilla tarkoitetaan ylitunnollista ja ilotonta suhtautumista työhön. Onko se ylipäätänsä tilaisuuksien määrä, joka papin työtä määrittää ja jos näin on, jääkö laadulle sijaa. Olisi mielenkiintoista tietää kuinka moni organisaatio olisi valmis maksamaan siitä, että heille tarjoutuisi vastaavanlainen mahdollisuus kohdata asiakaskuntaa heidän kodeissaan, kuin mitä papeilla on. Tämän kaiken kruunuksi tulevat kirkolliset toimitukset, joiden määrä on pysynyt suhteellisen korkeana, huolimatta kirkosta eroamisesta tai siitä laadullisesta tasosta, jolla toimituksia hoidetaan. Työn ilo nousee siitä, että työn avulla voidaan laittaa hyvä kiertämään. kirkolla olisi paljon annettavaa työelämän kehittämisessä. Kuinka moni seurakuntatai kirkkoneuvoston jäsen tietää, mihin omaksi otetun papin aika kuluu tai kuinka moni pappi tietää, mitä luottamushenkilöt odottavat heiltä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Uusimmassa kirkon nelivuotiskertomuksessa Osallistuva luterilaisuus todetaan, että protestanttisen työetiikan käsitys ahdistavasta luterilaisesta työmoraalista on myytti, joka on virheellisesti rakentunut työssä menestymisen pohjalle. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kirkon työntekijän kannattaa todella olla ylpeä työnantajastaan ja laittaa rohkeasti hyvä kiertämään. Pappi antaa tahtomattaankin kasvot kirkolle ja edustaa seurakuntaa. Keskiössä on ihmisten kohtaaminen: miten viestiä viedään eteenpäin. lut. 10 KOTIMAA 1 2 . 1 . Huomionarvoista on, että yli kolmelle neljästä suomalaisesta on tärkeää, että he voivat auttaa ja palvella muita ihmisiä (Gallup Ecclesiastica 2015). Näen, että Suomen ev. Mitkä tilaisuudet tulevat ensimmäisenä, kun pappien määrä seurakunnissa supistuu ja resurssit työn tekemiseen vähenevät. Papin työ – ketä kiinnostaa. Armollisuus tarkoittaa hengittäviä, avoimia työyhteisöjä, joissa jokainen antaa parhaansa oman osaamisensa pohjalta. Neljä viidestä työntekijästä kokee työssään iloa ja innostusta. Kuormituksen tasaaminen on mitä suurimmassa määrin armollisuutta, ja siihen on tilausta kaikilla työaloilla. LAurA LeverIn pastori Kirkon työntekijän kannattaa todella olla ylpeä työnantajastaan ja laittaa rohkeasti hyvä kiertämään.. Kuinka monella seurakunnalla on käytössään laatukriteeristö siitä, millä tavoin ihmisiä tulisi kohdata ja kohdella. Mittaristo ei tuo julki sitä lisääntyvää työmäärää, jota käytetään sosiaalisen mediaan tai niistä kontakteista, joita luodaan verkostoitumalla, sähköpostitse tai lehtikirjoitusten kautta. Siksi sillä, mihin pappien työaikaa käytetään, on merkitystä. Työaikalain kurimuksessa painivat asiantuntijat voisivat hyötyä kirkon ajattomasta työajasta ja siihen kehitetyistä malleista, muun muassa moduulityöajasta. Itse näen, että armollisuudella on tilausta tämän päivän työyhteisöissä. Toki ongelmia esiintyy niin kuin muillakin työpaikoilla, mutta niiden ratkaisemiseen on kehitetty työkaluja, jotka ovat kaikkien saatavilla. Kunnon luterilaisen pitää olla pihi ja syyllistyä lepäämisestä.” Luterilaisen käsityksen mukaan työn arvo perustuu pelkästään siihen hyvään, jonka se toisille tuottaa. Toisen tason kysymys on, mitä kirkosta olisi vietävänä muualle työelämään. Pappien työ on keskiössä kun visioidaan ihmisten tavoitettavuutta tai kun pohditaan kuinka viesti kirkon tekemästä työstä saavuttaisi myös ne, joille kirkon tekemä työ on tuntematonta. Armollisuus työelämässä on huonon työsuorituksen hyväksymistä, totesi eräs ev.lut. Työtä ja työyhteisöjä kehitetään huomioimalla myös henkilöstön – mukaan lukien esimiesten työnkuormitus. Työelämää kehitetään aktiivisesti muun muassa Kirkon työelämä 2020 -ohjelman avulla. Sehän on papin perustyötä. Tilastoja lukiessa on miltei mahdotonta hahmottaa todellista kuvaa siitä, mihin kaikkeen pappien kokonaistyöaikaa käytetään. Sillä ketä kiinnostaa. Kutsuja kotija onnittelukäynneille, hääja rippijuhliin esitetään tiuhaan ja niihin kaikkiin on mahdotonta vastata myöntävästi. Toivon, että kirkko ottaa aktiivisen roolin työelämän kehittäjänä, sen inhimillistäjänä ja armollisuuden puolestapuhujana. Tilastot eivät kerro pappien henkilökohtaisten kohtaamisten tai puhelinkeskusteluiden määrää eivätkä anna selkeää kuvaa siitä, minkälaisessa ympäristössä tai keiden kanssa työtä tehdään. Asia jäi askarruttamaan minua. kirkkomme esimiestehtävässä toimiva syksyn Kotimaa-lehdessä. Vain hyvästä työyhteisöstä käsin voin tehdä hyvää toisille. Julkisen alan työhyvinvointitutkimuksen (Keva, 2016) mukaan kirkon työyhteisöjä voidaan pitää jaksamista ja innostumista tukevana voimavarana: lähes jokainen työntekijä pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Kirkolla on vahva tilaus työelämän kehittämisessä nimenomaan armollisuuden puolestapuhujana. Virheitä sattuu ja niistä otetaan opiksi syyllistämättä ketään. yhä vain papeille aukeavat monien kotien ovet niin kaupungeissa kuin maaseudullakin
Emerituksiakin tarvitaan, muun muassa muistuttamaan laadukkaan tutkimuksen edellyttämästä pitkäjänteisyydestä. KOTIMAA 11 1 2 . Kaminateltta, iglun rakennus ja muuta ekstriimiä. Kuitenkin moni Tieteellisten seurain valtuuskunnan 271 jäsenseurasta pohtii, mitä tehdä saadakseen mukaan uusia ja erityisesti nuoria jäseniä. Minun mielessäni sukupuolineutraalisuus ei taivu tähän kuvaan. Hyvässä tieteellisessä seurassa on monipuolinen jäsenistö; tutkijanuran eri vaiheissa olevia tutkijoita, emerituksia ja tieteestä kiinnostuneita alan harrastajia. Tieteiden talossa, jota valtuuskunnan jäsenseurat voivat käyttää pääsääntöisesti ilmaiseksi, on mahdollisuus esittää tilaisuudet myös verkon kautta. Sama ongelma on usealla muullakin tieteellisellä seuralla. Ja jumalanpalvelusryhmässä oli tasapuolisesti molempia. Tuttava pysäytti pyöränsä. Naisia kaikki. Kun perheleirin tiimin muodostivat isät ja pojat, tuli leiristä mieliinpainuva. Miten olisi periaatteen tasolla, jos seurakunnan palvelutehtävissä olisi kiintiöt molemmille sukupuolille. Miesten ja naisten erilaisuus kuvastaa luomakunnan moninaisuutta. Sitä suuremmalla syyllä työntekijät voisivat aktivoitua haastamaan miehiä palvelutehtäviin. Olemme mainostaneet tätä mahdollisuutta huonosti, mutta omat kokemuksemme tilaisuuksien seuraamisesta verkon kautta ovat olleet positiivisia, osallistujamäärät ovat nousseet jopa kaksinkertaisiksi. Ihmiskunta ei ole milloinkaan ollut sukupuolineutraali eikä tule olemaan. Sukupuolineutraali kirkko. Sanoi tulevansa avannosta ja pistäytyneensä aikaisessa joulukirkossa: Läksin pois, kun siellä ei ollutkaan se miespappi, joka oli ilmoitettu. Siksi on nähtävä vaivaa, että kirkko säilyttää sukupuolitasapainon. Havahduimme siihen, että aikuisista aktiivisia olivat äidit. Se on Jumalan luomistyön kunnioittamista. Lisäsimme toimintamuotoihin retkeilyn luonnossa. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Harmi vaan tuttavan puolesta, kun joulukirkon hiljentymisen sijaan tuli turhautuminen. Naisia olivat kaikki toimittajat myös aaton hartaudessa. Viestin hinta on 0,90 euroa. Voisiko tämä olla periaatteena, kun seurakunnassa järjestetään tilaisuuksia, joissa on useampia toimijoita. Pari vuosikymmentä sitten päätettiin, että luottamustehtävissä piti olla kiintiöt molemmille sukupuolille. Nyt kuulen jonkun sanovan, että suurin osa työntekijöistä on naisia, joissain jopa kaikki. Kuljetimme lapsia harjoituksiin ja olimme itse samalla rukouspiirissä, olimme suunnitteluryhmässä keittiöhommista puhumattakaan. Tieteelliset seurat sillanrakentajina yhteiskunnassa Jussi Rytkönen kirjoitti 1.12.2016 Suomen kirkkohistoriallisen seuran ja Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran 125-vuotisjuhlaseminaarista ja pohti nuorten puuttumista seminaarista ja seurojen toiminnasta. Nuoret tietävät, millaiset sisällöt ja toimintatavat heitä innostavat, sitä pitää vaan kysyä heiltä. TV-uutisten lukijapareiksi, reality-ohjelmien juontajiksi ja erilaisten tapahtumien kuuluttajakaksikoiksi valitaan mies ja nainen. SAARA KINNUNeN Kirjoittaja on eläköitynyt perheneuvoja. Hän lisäsi selvennykseksi, ettei hänellä ole mitään naispappeja vastaan. Naiset ovat päteviä ja hyviä jokaisessa tehtävässä, mutta kun kaikki alkavat olla naisia, on jotain vinoutunut. . Nuorten saaminen seuratoimintaan edellyttää muutakin kuin toimintatapojen uudistamista: parhaimmillaan tieteellinen seura voi tarjota nuoren tutkijan tarvitsemia verkostoja ja monipuolisia kanavia tutkimustiedon jakamiseen – ei vain perinteisinä painettuina julkaisuina vaan myös sosiaalisen median ja muun sähköisen ja vuorovaikutteisen viestinnän kautta. Sitä ei tule olemaan edes kirkko. Olimme perheenä parikymmentä vuotta mukana eräässä seurakunnan perhetyön toimintamuodossa. Isät koordinoivat retket. Tieteelliset seurat voivat tuoda yhteen alan tutkijat, harrastajat ja tiedon hyödyntäjät. Onneksi heräsimme. Aika outoa lukea pappien työttömyydestä, kun Kemin kirkkoherran virkaan oli hakijoita nolla! Riitta Laurinolli, Oulu Monet tutkimukset kertovat, että miehet sitoutuvat yhteisöihin mielekkäiden palvelutehtävien kautta. Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Tosin Paavalin mukaan Kristuksessa ei ole miestä eikä naista, mutta kovasti vääristyy seurakunnallinen todellisuus, jos esimerkiksi messussa kaikki toimijat ovat vain toista sukupuolta. Virsikirjojen jakaminen ja kolehdin keruu eivät yksinään täytä mielekkyyskriteeriä. On oleellista kysyä, mitä toiminta tieteellisessä seurassa voi antaa oman työuran, osaamisen ja sivistyksen kannalta, mutta myös miten haluan vaikuttaa paremman yhteiskunnan hyväksi. Tieteellisten seurojen toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja haluun edistää tiedettä. Itse olin jouluhartaudessa, jossa palvelemassa oli seitsemän naista, miespuolinen kirkonpalvelija ja yhdeksänvuotias poika, joka sytytti adventtikynttilät. Rytkönen kirjoitti seurojen julkikuvan olevan vähemmän houkutteleva nuorille. 1 . Tieteellinen seura voi olla sillanrakentaja tiedeyhteisön ja yhteiskunnan välillä. Myyjäiset muuttuivat hauskoiksi, kun isät toimivat myyjinä. Tieteellisten seurain valtuuskunta auttaa seuroja uudistamaan toimintaansa. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Teologian alan tieteellisten seurojen on rohkeasti osallistuttava yhteiskunnalliseen keskusteluun kertomalla, miten teologinen tutkimus voi olla mukana monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa ja puolustaa oikeudenmukaisuutta ja ihmisarvoa, kuten esimerkiksi Tuomas Heikkilä ja Ilkka Niiniluoto kirjoittavat humanistisen tutkimuksen tärkeydestä kirjassaan Humanistisen tutkimuksen arvo. Monet tutkimukset kertovat, että miehet sitoutuvat yhteisöihin mielekkäiden palvelutehtävien kautta. LeA RyyNäNeN-KARJALAINeN MuT, toiminnanjohtaja, Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV) K ävelin joulukirkkoon. ju K K A g R A n s tR ö m. 2 01 7 KOLUMNI Saara Kinnunen Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi
Kaikkien ihailema ja kauhistelema ruhtinasjulkkis oli kuin kirkon maallistumista alleviivatakseen poseerannut monien aikansa kuuluisien taidemaalarien Kristus-hahmon mallina luoden raamit myöhempienkin aikojen käsityksille Jeesuksen ulkonäöstä. Uskoa, aatteita ja ilmiöitä tutkiville ei mikään – varsinkaan uusi historiallinen aikakausi – ilmesty näin tyhjästä, pyytämättä ja yllättäen. – Tämä kuva alkoi vähitellen murentua ja reformaatiota ja Lutherin teologiaa alettiin tutkia ilman protestantismin värittämiä tulkinnallisia silmälaseja. Poliittisia näkemyksiä saatetaan yhä perustella sanomalla, että emmehän elä enää pimeää keskiaikaa. – Tieteellisessäkin tutkimuksessa oli pitkään luontevaa ajatella, että katolinen kirkko ja protestanttinen luterilaisuus edustavat aivan vastakkaisia kristillisen uskon tulkintoja. Reformaation teesien läpimenoa edesauttoi merkittävästi myöhäiskeskiajan yhteiskunnan riutuminen alakulossa. Jyrkän rajan vetämistä keskiajan ja uuden ajan taitteeseen alettiin kyseenalaistaa vasta toisen maailmansodan jälkeisessä tutkimuksessa. 12 KOTIMAA 1 2 . Jälkimmäinen heistä promovoitiin vuonna 1983 Helsingin yliopiston kunniatohtoriksikin. Näiden munkkiveljistöjen syntymisen taustalla oli selvä pyrkimys kirkon uudistamiseen. – Sekin edusti selvästi pyrkimystä uudistaa kristillistä uskoa ja kirkon hengellistä elämää, Kari Kopperi muistuttaa. Samalla kun profaani länsieurooppalainen historiankirjoitus oli korostanut katalan katolisen kirkon johtaman keskiajan oppimatonta taikauskoisuutta, ja sen vastavoimana uuden ajan yliopistoista virrannutta suurta lukeneisuutta ja humanismia, kirkkohistorian puolella rautaesirippu oli laskettu Lutheria edeltäneen katolisuuden ja uuden protestanttisuuden välille. Historiantutkimus on hylännyt käsityksen keskiajan pimeydestä jo ajat sitten. Kiistellyn aikakauden epäkohtia ei silti tarvitse piilotella. Filosofian tohtori Meri Heinonen kertoo, että juuri Erfurtin luostari, jossa Luther vaikutti, kuului sääntökunnan niin sanottuun observanttisiipeen eli niihin, jotka halusivat palata reformaation myöhemmin niin paljon korostamaan aitoon ja alkuperäiseen. Vuonna 1507, jolloin Luther vihittiin papiksi, kiistelty, selibaatissa nimellisesti eläneen paavin poika Cesare Borgia surmattiin Italiassa. Luther nousi protestanttisessa historiankirjoituksessa lopullisesti jalustalleen 1800-luvulla, sanoo Kirkon koulutuskeskuksen johtaja Kari Kopperi. Ennen munkkilupauksesta vetäytymistään Luther kuului itse augustinolaisveljistöön, joka oli yksi 1200-luvulla syntyneistä uusista sääntökunnista. teksti: Janne könönen Re formaatio • 500 vuo tta • Juuri katolinen kirkko kannatteli halki keskiajan sitä, mitä nykyään kutsumme korkeakulttuuriksi.. 1 . Kuvan muuttumiseen vaikuttaneista tekijöistä tärkeimpiä oli uusi katolinen Luther-tutkimus, maineikkaimpina niminään Joseph Lortz ja Peter Manns. Suomessa uusien tulkintojen keskiössä oli Helsingissä virinnyt oma Luther-tutkimus, jossa professori Tuomo Mannermaan johdolla luettiin Lutherin tekstejä niiden historiallisessa kontekstissa. Vanhoissa tulkinnoissa Luther koettiin yhdeksi renessanssin edistyksen soihdunkantajista. Huomattiin, että muutostarpeet olivat olleet esillä jo pitkään, eikä keskiaikakaan ollut niin läpeensä kelvoton kuin se oli aikaisemmin haluttu nähdä. Samalla unohdettiin, että juuri katolinen Munkki joka lautaili hyökyaallolla kirkko historiantutkija Tuomas Heikkilän sanoin ”kannatteli halki keskiajan sitä, mitä nykyään kutsumme korkeakulttuuriksi”. Reformaatiota edelsi kuitenkin pitkä uudistusvaatimusten aikakausi, jonka jälkeen muutos olisi saattanut tapahtua ilman Lutheriakin. Liioitellusti, kuten sittemmin huomattiin. Teesien naulaus on hieno tarina ja kuten historiallisten tarinoiden kohdalla yleensä, sen iskostamiseksi mieliin juonenkulkua on jouduttu suoristelemaan. Niin sanottu uuden hurskauden liike devotio moderna, jota on kutsuttu kristinuskon suurimmaksi herätysliikkeeksi, levisi 1400ja 1500-luvuilla laajalle läntisessä kristikunnassa. Tällöin hänestä leivottiin varsinkin protestantismin saksalainen sankari. Monin paikoin ympäri Eurooppaa koetut ruttoepidemiat olivat autioittaneet pahoin kyliä ja kaupunkeja, paljon etukäteen mainostetut ristiretket epäonnistuneet ja kirkko kadottanut eri paikoin suhteellisuuden-, pyhyydenja hartaudentajunsa. Historiantutkimuksessa Lutherin toiminnan ajateltiin aina 1900-luvun alkupuoliskolle saakka heijastelleen 1500-luvulla käynnistynyttä murrosta, jossa pitkän, surkean ajanjakson jälkeen maailmalle koitti vihdoin uusi, valoisampi, ihmisläheisempi, vapaampi ja älyllisempikin aika. – Tutkimuksen havainto oli, että Lutherin teologia liittyy paljon enemmän häntä edeltäneeseen teologiseen traditioon, enemmän kuin protestantismissa oli ollut tapana ajatella. 2 01 7 R eformaation juhlavuosi on palauttanut jälleen mieliin protestantismin synnyn yhtenä maailmanhistorian suurista muutosvoimista. Tarinassa uuden ajan kalke kiirii Wittenbergin linnakirkon ovelta Martti Lutherin kiinnittäessä siihen teesinsä vuonna 1517. – Muutokseen vaikutti myös protestanttien oma, kehittynyt kirkkohistoriallinen reformaationtutkimus, jossa luettiin aikaisempaa tarkemmin historiallisia lähteitä. – Kerjäläisveljestöt etsivät alkuperäistä krisMartti Lutherin teesien naulausta Wittenbergin kirkon oveen juhlitaan syystäkin länsimaisen historian ja teologian suurena mullistuksena. Läpi keskiajan monet katoliset munkkiveljistöt, kuten dominikaanit ja fransiskaanit, olivat tunnistaneet tilanteen ja taistelleet pitkään kirkkonsa ja yhteiskuntansa epäkohtia vastaan
kuva: JuSSi Rytkönen. kuvassa Lutherin patsas Wittenbergissä. Husia esittävä maalaus löytyy Sauvon kirkosta. KOTIMAA 13 1 2 . 1 . kuva: PaSi Leino englantilainen John Wycliffe kritisoi paavin valtaa, pyhimysten palvontaa ja pappien selibaattia jo 1300-luvulla. Wycliffen patsas on osa Wormsissa Saksassa sijaitsevaa Lutherin muistomerkkiä. 2 01 7 Luther piti itsekin tšekkiläistä Jan Husia esikuvanaan. kuva: immanueL GieL / Wikimedia commonS martti Luther teeseineen nousi oman aikansa aatteellisesta liikehdinnästä
Lutheria vähätelleet huomasivat pian olleensa väärässä. Jos Luther ei olisi ryhtynyt kritisoimaan anekauppaa ja siihen liittynyttä rahankeruuta, niin luultavasti hänen ajamansa teologinen korjausliike olisi jäänyt katolisen kirkon sisäiseksi uudistusliikkeeksi. – Kaikkia yhdisti huoli kirkon tilasta, halu reformoida hengellinen elämä ja päästä eroon väärinkäytöksistä. Samalla on kuitenkin syytä tiedostaa, että 1500-luvun alun läntisessä Euroopassa oli monia jännitteitä, jotka vain odottivat purkautumistaan. Samainen humanistinen ad fontes, paluu alkulähteille, loi uskonpuhdistukselle koko sen ajatuksellisen pohjavirran. Tsekkiläinen Hus poltettiin roviolla Konstanzissa. Olisiko reformaatio tapahtunut ilman Lutheria. Heinonen sanoo Lutherin tapauksessa olleen poikkeuksellista se, että vaikka hän alkuun halusi lähinnä uudistaa kirkkoa ja puuttua sen epäkohtiin, hän ajautui nopeasti tilanteeseen, jossa tuli julkisesti kieltäneeksi sekä paavin että kirkolliskokousten auktoriteetin. Täysin irrallisena seikkana Lutherin myöhemmin katoliseen kirkkoon suuntaamasta kritiikistä ei voida pitää sitäkään seikkaa, että juuri hänen oman augustinolaisen sääntökuntansa johtaja, italialainen Aegidius Viterbolainen oli Lutherin reformaatioajatusten kypsymisen aikoihin tullut tunnetuksi uudistusvaatimuksistaan. Lisäksi kardinaali määräsi tuhansia arabiankielisiä kirjoja poltettavaksi rovioilla, pois lukien länsimaisillekin tuiki tärkeät lääketieteen oppikirjat. Kirkolliskokous tuomitsi Jan Husin ja John Wycliffen harhaoppisiksi. Välimäen väitöskirja käsittelee inkvisiittori Petrus Zwickerin toimintaa 1390-luvulla, joka oli kirkon jakautumisen ja kilpailevien reformipyrkimysten aikaa. – Paavia ja kirkolliskokouksia oli ihan mahdollista kritisoida keskiajallakin, mutta väite ettei kummallakaan olisi ollut ylintä valtaa, se oli liian hankala pala purtavaksi, kuvaa Heinonen. Hus tuomittiin kuolemaan roviolla ja Wycliffen luut kaivettiin haudastaan roviolla poltettavaksi. Välimäen mukaan jo se, että Husia syytettiin donatolaisuudesta eli siitä, että vain hurskaiden pappien jakamat sakramentit olivat päteviä, osoittaa kuinka kiinni Hus oli esimerkiksi keskiaikaisessa käsityksessä papeista armon välittäjinä. Kuva: WiKimedia commons Yksittäistä rähisijää enemmän Roomaa huolestuttivat turkkilaisten hyökkäykset Balkanilla ja yhteiskunnalliset valtataistelut.. Katolisella puolella ajatuksen paluusta alkukristilliseen nöyrään hengellisyyteen muotoilivat pian Viterbolaisen jälkeen muun muassa oppineet Albert Pighius, John Gropper ja Gasparo Contarini. Myöhäiskeskiajalla raja maallikoiden ja sääntökuntaan kuuluneiden välillä liudentui ja molemmissa ryhmissä tapahtui keskittymistä samankaltaisiin teemoihin, kuten Kristuksen kärsimykseen, ihmisen pelastumiseen ja maalliseen köyhyyteen. 1 . Useilla katolisilla ajattelijoilla, oppineilla ja papeilla oli useita tai joitakin samoja, usein renessanssihumanismin innoittamia ajatuksia, mutta toimissaan he saattoivat olla jyrkässä ristiriidassa protestanttisen reformaation tavoitteiden kanssa. Lähteet: Heiko A. Lisäksi Luther alkoi muutamassa vuodessa luopua ajatuksesta, että kirkolla olisi oikeus määritellä oikeaa uskoa ja toimintatapoja muuten kuin Raamattuun perustuen. Lutherin ideologista veljeä Cisnerosissa on kuitenkin vaikea nähdä. – Monien keskiajan reformaattorien tavoin Hus ei myöskään tavoitellut yleistä pappeutta, ainoastaan hurskaita ja siveitä pappeja. Heinosen mukaan protestanttisessa kirjallisuudessa myöhemmin paljon parjatun luostarielämänkin voi sanoa tasoittaneen myöhäiskeskiajalla tietä reformaatiolle. Oberman: Forerunners of the Reformation: The Shape of Late Medieval Thought (1966), Pekka Valtonen: Puolen maailman valtias – Kaarle V:n 1500-luku ja Euroopan mahdin synty (2015) ja Tuomas Heikkilä, Samu Niskanen: Euroopan synty – keskiajan historia (2004). Ja tämä oli jo ongelmallista. Reformin tarpeita oli useita ja opista, kuten aristoteelisen filosofian käyttökelpoisuudesta kristillisessä teologiassa, oli keskusteltu viimeistään 1200-luvulta lähtien paljon. Viterbolainen esitti katoliseen kirkkoon laajaa teologista reformia Roomassa pidetyn viidennen Lateraanikonsiilin avaussaarnassa vain viisi vuotta ennen Lutherin aneteesejä, vuonna 1512. Husilla oli Välimäen mukaan yhtäläisyyksiä jopa niihin reformihenkisiin katolisiin teologeihin, jotka kuulustelivat häntä saksalaisessa Konstanzin kaupungissa. Voidaan silti kysyä, että kun kerran ilma oli muutoinkin sakeanaan erilaisia vaateita, olisiko katolinen kirkko uudistunut joka tapauksessa sisältäpäin. Konstanzin kirkolliskokous pidettiin vuosina 1414-1418. – Yhtäläisyyksiä ovat ennen kaikkea kirkon, paavin, anekaupan ja kanonisen oikeuden universaalin vallan vastustaminen. Kuvaavaa on, että paavi kutsui Lutherin tapausta alkuun kerjäläisveljien keskinäiseksi kiistaksi. Ilman maaperän muokkausta Lutherkin olisi saattanut jäädä yksinäiseksi huutelijaksi, saksalaiseksi peräkammarin pojaksi. – Tämä ei sopinut katolisen kirkon ajatusmalleihin, joissa esimerkiksi kanoninen oikeus ja monet muut asiat perustuivat myös muuhun perinteeseen kuin Raamattuun. Yksittäistä rähisijää enemmän Roomaa huolestuttivat turkkilaisten hyökkäykset Balkanilla ja yhteiskunnalliset valtataistelut, kuten Habsburgien Kaarle V:n ja Ranskan Frans I:n sodat ja Kalmarin unionin hajoaminen pohjolassa. Espanjalaisen kardinaalin selibaattilupausten tiukentamiseksi antamat määräykset aiheuttivat esimerkiksi 1400ja 1500-lukujen taitteessa satojen munkkien joukkopaon Pohjois-Afrikkaan ja kääntymisen muslimeiksi. Oli pikemminkin poikkeuksellista, että Husin kaltainen teologian maisteri tuomittiin roviolle. Leo X ajatteli kyseessä olevan augustinolaiseremiitin ja dominikaanien, jotka ilmiantoivat Lutherin teesit, keskinäinen kina. Uudistushenkisyys ei toisin sanoen automaattisesti kantanut mukanaan myöhemmin reformaatioon liitettyjä hyveitä. 2 01 7 tillistä ihannetta apostolisesta ajasta, eli korostivat saarnaamista, köyhyyttä ja katumusta. – Arvelen, että Euroopassa olisi tapahtunut merkittävä murros ilman Lutheriakin. Ristiriitojen rikki repimällä aikakaudella Saksasta kantautuneet hälyäänet eivät luonnollisesti olleet korkealla katolisen kirkon asialistalla vielä teesien naulausta seuranneiden neljän, viiden vuoden aikana. 14 KOTIMAA 1 2 . Teesien naulaus, ainakin symbolisesti, tuli yhdennellätoista hetkellä, sillä monet ruhtinaat, papit ja munkit sekä tavallinen kansa odottivat korjausta epäkohtiin, joita oli eri muodoissa kyseenalaistettu jo parisataa vuotta. Kari Kopperin mukaan katolisessa kirkossa oli monia reformitarpeita ennen Lutheria ja monet niistä toteutuvat niin sanotun vastauskonpuhdistuksen puitteissa. Kuuluisimmat Lutherin edeltäjät olivat tietysti Oxfordin yliopiston tohtori John Wycliffe ja tsekkiläinen Jan Hus. Kuvassa Konstanzin tuomiokirkko. Turun yliopiston tutkija Reima Välimäki katsoo, että Husilla oli yhtäläisyyksistään huolimatta myös merkittäviä eroja Lutheriin nähden. Hän kritisoi ylenpalttista reliikkikulttia ja luostareiden väärinkäytöksiä, mutta toisin kuin 1500-luvun reformaattorit, hän ei pyrkinyt lakkauttamaan pyhimyskulttia tai hengellisiä sääntökuntia. Oppinut yleisvikaari vaati kirkkoa palaamaan juurilleen todelliseen hurskauteen, tilaan, jossa uskonto muutti ihmistä, eikä ihminen uskontoa. Jälkimmäisen esikuvakseen näki jo Luther itse. Sen paremmin Hus kuin Luther eivät hyväksyneet paavin tai konsiilien ylivaltaa, ja näkivät, että Raamatun sanan piti olla ensisijainen kirkon määräyksiin nähden. Esimerkkinä tästä käy Lutherin aikalainen, espanjalainen kardinaali Francisco Ximenes de Cisneros, jota pidetään maansa kirkon uudistajana. Kari Kopperi kertoo, että opillisten keskustelujen ohella tyytymättömyyttä aiheutti myös pappien moraaliton elämä, heikko koulutus sekä kysymykset omaisuudesta ja vallasta. – Toisin sanoen monet eri suuntaukset pyrkivät vahvistamaan kirkon hengellistä elämää, jolloin taustalla voidaan nähdä tyytymättömyys muun muassa vallankäyttöön, kirkon taloudelliseen asemaan sekä jäykkään ja erittäin oppineeseen skolastiseen teologiaan, jota humanistit monin tavoin irvailivat
Vesakina alttareilla on esillä patsas, joka esittää Buddhaa vauvana. 3 Ridván Huhtikuun 20. Helsingin keskustassa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien kiinalaisen uudenvuoden juhla. on buddhalaisuuden eri suuntausten edustajille kaikille yhteinen, mutta ei välttämättä suurin juhla. vietettävä värikäs holi. Hanamin taustalta löytyy Japanin kansanuskon käsityksiä kameista, hengistä, jotka asuvat puissa. Yksi kertoo kuninkaan pojasta, joka olisi halunnut palvoa Vishnu-jumalaa, mutta isä kielsi ja haastoi pojan istumaan nuotiossa. Kertomuksen mukaan Bahá’u’llah ilmoitti ennen karkotustaan Persiasta vuonna 1863 kannattajilleen uuden uskonnon synnystä paratiisia tarkoittavassa Ridván-nimisessä puutarhassa. Alun perin kekrin vietto määräytyy syystöiden aikataulun mukaan syys-lokakuussa. Vesakina juhlitaan Buddhan syntymää, muistetaan hänen valaistumistaan ja kuolemaansa. Wiccat ja erilaiset noidat viettävät kekrin kelttiläistä muotoa samhainia. Ridván-juhlan yhteydessä pidetään myös bahá’ilaisten yhteisöjen hallinnolliset vaalit. 8 Kekri ja samhain Uuspakanallisten ryhmien kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla. Suomessa järjestettiin viime vuonna tiettävästi ensimmäinen suuri holi-juhla. Kiinalaisen kalenterin mukaan alkamassa on kukon vuosi. Tänä vuonna ramadan alkaa 27.5. Nykyisin hanami ei ole uskonnollinen juhla, mutta sitäkin tunnetumpi ympäri maailmaa. Kekri-nimisiä juhlia vietetään Suomessa myös ilman uskonnollista kytköstä sadonkorjuun merkissä. Jom kippur on syntien anteeksipyytämisen ja -saamisen juhla. OllI Seppälä Kirjoittaja on julkaissut yhdessä Tuija Pyhärannan ja Joona Raudaskosken kanssa teoksen Adventista ramadaniin. Jom kippur päättää juutalaisesta uudesta vuodesta eli ros hashanasta alkavan kymmenen päivän mittaisen katumusjakson. Kiinalaiseen uudenvuoden viettoon kuuluu ilotulitusta ja värikkäitä tansseja, joista tunnetuin on lohikäärmetanssi. 4 Hanami Hanami on kirsikankukkien katselun juhla ja sen ajankohta vaihtelee kukinnan mukaan maalis-toukokuussa. Lapsiperheissä jaetaan lahjoja. Vesakia kutsutaan joskus myös Buddha-päiväksi. Kekri ja samhain ovat sadonkorjuun juhlan lisäksi edesmenneiden muistamisen ja kuolleiden kunnioittamisen sekä pakanallisen uuden vuoden aloittamisen juhla. Se on kevään ja ilon karnevaali, jonka tunnus on värijauheen ja värjätyn veden riehakas heittely toisten juhlijoiden päälle. 2 01 7 KahdeKsan usKonnollista juhlaa 1 Kiinalainen uusivuosi Tammikuun 27. Silloin järjestään esimerkiksi värijuoksuja. uSKOnnOT Tavallisena suomalaisena arkipäivänä saattaa olla menossa toisen uskonnon juhlapyhä. Juhlan aikana Suomen synagogissa Helsingissä ja Turussa on eniten kävijöitä. Kuva on vuodelta 2016. Perinteen mukaan jom kippurina synagogaan ei saa mennä nahkavaatteissa tai -kengissä. päivänä vietettävä ridván on Bahá’i-uskonnon perustamiseen liittyvä keskeinen juhla. Holi-nimisiä juhlia ja kesäfestivaaleja vietetään eri puolilla maailmaa myös ilman yhteyttä hindulaisuuteen, ulkoisen muodon innoittamana. Holin uskonnolliseen taustaan liittyy erilaisia tarinoita. Myös Suomessa on ainakin Helsingissä Roihuvuoren Kirsikkapuistossa ja japanilaisessa puutarhassa järjestetty kirsikkapuiden kukkiessa hanami-juhlia, joissa myös paikallinen evankelis-luterilainen seurakunta on ollut mukana. Kuva: LEHTIKuva / aKu HÄYRYNEN. Lohikäärmetanssi kuuluu olennaisena osana kiinalaisen uuden vuoden viettoon. Muslimin tulisi paastota koko valoisa aika aamusta iltaan, tosin poikkeuksiakin säännöstä on. Helsingissä kiinalaista uutta vuotta on juhlittu vuodesta 2007 lähtien. Hänen toinen kätensä osoittaa ylös ja toinen alas. Poika pelastui, koska pyysi apua jumalilta. Ridván-juhlajaksossa luetaan ensimmäisenä, yhdeksäntenä ja kahdentenatoista päivänä Bahá’u’llahin tekstejä. Lisäksi kiinalaista uutta vuotta juhlitaan myös ilman uskonnollista ulottuvuutta. KOTIMAA 15 1 2 . 1 . 6 Ramadan Islamilaisuuden merkittävin ja laajasti muslimiyhteisöjen arkeen vaikuttava vuotuistapahtuma on paastokuukausi. 5 Vesak Buddhan syntymäpäivä 10.5. 2 Holi Yksi hindulaisuuden tunnetuimmista juhlista on 13.3. Ramadan päättyy id al-fitr -juhlaan 25.6., jolloin perheet, sukulaiset ja tuttavat kokoontuvat juhlimaan onnistunutta paastoa. Siihen kuuluu myös paastoaminen ja rukoilu synagogassa. 7 Jom kippur Juutalaisten suurinta juhlaa, sovituspäivää vietetään 30.9. päivä vietettävä juhla on yhteinen talolaisuudelle, kungfutselaisuudella ja buddhalaisuudelle. Sen noudattaminen on yksi islamin peruspilareista. Monet tavat ovat liittyneet pahojen henkien karkottamiseen, mutta myös hyvän onnen takaamiseen. Uskonnolliset juhlat Suomessa. Juhlinnan sisältönä on kertoa tarinoita uuden uskonnon synnystä. Sen tarkka ajankohta on 30.10. Vastaava juhla on tunnettu laajalti muuallakin Euroopassa. Ainakin näitä uskonnollisia juhlia vietetään Suomessa tänä vuonna
1 . Se on järjestetty paikkakunnalla jo vuodesta 1979 lähtien. Uusi Alku sisälsi tänäkin vuonna ohjelmaa monen lähtöön. Illalla puolestaan lavalle saapui brittiläinen danceyhtye Twelve24. – Joku nuori tekee enemmän, ja joku toinen sitten vähemmän. Uusi Alku ei ole pieni tapahtuma, mutta ei mitään megaluokkaakaan, pohtii Lempäälän seurakunnan nuorisotyöntekijä Jussi Salo. Kahdessa konsertissa esiintyi joukko suosittuja gospelbändejä. Jussi Salon mukaan aktiivien työpanoksia ei kannata verrata keskenään. 2 01 7 K ylmänä loppiaispäivänä Lempäälän Hakkarin liikuntahalliin alkaa hiljalleen saapua nuoria. – Tämä on iso ponnistus aika pienen seurakuntamme nuorille. 16 KOTIMAA 1 2 . Muun muassa kotimaiset KLS ja Hertz saivat nuoret innostumaan. kUvAT: veSA keInonen KrIsTITyn vAellUs. Linda Järventausta, Sami Rantamäki, Milla Toiva, Iida Räikkönen ja Ilona Joutila olivat mukana järjestämässä Lempäälän seurakunnan Uusi Alku -gospelfestaria. Viime viikkoina tahti on sitten tiivistynyt. Alkamassa on Uusi Alku -festivaali, joka on Suomen vanhin gospeltapahtuma. Salo on ollut Uuden Alun järjestelyissä keskeisesti mukana parikymmentä vuotta. – Tätä voisi sanoa kristilliseksi nuorten minifestariksi. Keskeistä on löytää jokaiselle juuri mielekkään kokoisia tehtäviä. Musiikin lomassa tarjolla oli hengellistä opetusta sekä erilaiJokainen on artisti UUsI AlKU Suomen vanhin gospeltapahtuma on iso ponnistus seurakunnan nuorille. Heitä on ollut mukana talkoilemassa eri tehtävissä jo syksystä alkaen
– Tämä malli kääntyy ahtaissakin mutkissa, mahtuu busseihin ja koppaa on kevyt kantaa rappusissa, myyjä kehui. Mutta enää en pitänyt niitä kaikin puolin hyvinä vaan ainoastaan vähiten huonoina. KOTIMAA 17 1 2 . Ja paljon puuhaa oli vielä edessäkin. Siitä on tullut luonteva tapa aloittaa uusi vuosi. Niissä aiheina olivat muun muassa taide ja vaikuttamisen taito. Väkeä näyttää saavan ainakin Lempäälässä edelleen liikkeelle. Vahvasta sitoutumisesta käy hyvänä esimerkkinä Joonas Anttiroiko. Vaikuttaa kaikin puolin hyvältä, ajattelin, mutta valistuneena kuluttajana tiesin, ettei näin tärkeää ostosta voi tehdä hätiköiden pelkkään intuitioon luottaen. Kerroin kokemuksestani psykologiystävälleni ja sain kuulla tutkimusnäytön tukevan havaintoani. Katselen lavan reunalla, ettei kukaan mene lavalle sekoilemaan. – Täällä on kiva tunnelma ja yhdessä tekemisen meininki. Visuaalista ilmettä oli ollut suunnittelemassa Sami Rantamäki. Niinpä jätimme vaunut kauppaan ja ryhdyimme tutkimaan asiaa itse. VESA KEInOnEn Joonas Anttiroiko toimi Uusi Alku -festareilla järjestyksenvalvojana. – Siitä osoituksena kaikki paikalle tulijat saavat oman artistipassin. – Olemme tehneet tilaan tervetulokylttejä ja opaskartan. Ajauduin jossittelemaan, mitä kaikkea olisikaan voinut olla. Lisäksi illalla pidetään messu, jossa toimin avustajana, kertoo Linda Järventausta. Jo ensimmäisessä kaupassa lykästi! Myyjä kyseli hetken elinympäristöstämme ja esitteli sitten juuri meille sopivat vaunut. Jo hyvissä ajoin ennen tapahtumaa somessa oli ollut monenlaista pöhinää. Mutta jossittelu, sellainen ei tee onnelliseksi. Hän harrastaa piirtämistä ja sisustussuunnittelua. Kyselimme käyttökokemuksia ystäviltämme ja etsimme niitä blogeista. – Olen mukana musakanavassa. Seurakunnan nuorisotyöntekijälle kyseessä ei ole pelkkä työtehtävä. 1 . – Opiskelen tällä hetkellä Hämeenlinnassa mutta siitä huolimatta haluan tulla vanhalle kotipaikkakunnalle tekemään asioita. Kyllä kaikki hauskanpito on Jumalan löytämiseen verrattuna toissijaista, Salo toteaa. Intuitioon päätöksissään luottavat ovat kuulemma paitsi onnellisempia myös tyytyväisempiä päätöksiinsä. Ennen minifestivaalin alkua joukko tapahtuman tekijöitä ehtii antamaan toimittajalle haastattelun. Ja seuraan myös portaikkoja, että niihin ei pääse muodostumaan ruuhkaa. Sosiaalinen media on nykyään aivan olennainen osa nuorille suunnattua tapahtumaa. Salon vaimo on aikoinaan tullut tapahtumassa uskoon. Tässä seurakunnassa olen nuoruuteni pyörinyt. Sadat ihmiset tulevat paikan päälle, mutta iso joukko seuraa Uutta Alkua myös digikanavien välityksellä. Loppiaisena Lempäälän seurakuntanuoret ottivat valokuvia ja jakoivat niitä muun muassa Facebookiin ja Snapchatiin. Uuteen Alkuun liittyy myös henkilökohtainen tarina. Kokosin tiedon Excel-taulukkoon, ja teimme päätöksen. Vaan haluamme olla jakamassa kaikille Jumalan rakkautta.. Emme tee näitä asioita pelkästään sen takia että tämä on kivaa. Ei pienissä eikä suurissa päätöksissä. Pari lauantaita vietimme lastentarvikeliikkeissä harjoitellen kopan irrottamista ja kehikon kokoamista, ja parkkipaikalla kokeilimme, mahtuvatko vaunut takakonttiin. Salon mukaan festareilla on tietoisesti haluttu häivyttää artistien ja osallistujien raja-aitaa. – Saimme kameran käteen ja pääsimme porukalla suunnittelemaan videoita täysin vapain käsin. Myös muut nuoret arvelevat olevansa loppiaisen Uusi Alku -festareilla jatkossakin mukana. – Järjestyshäiriöitä täällä ei ole ollut, mutta toki järkkärit pitää yleisötapahtumassa olla. Vaunuja vertaillessani opin paitsi sen, mikä niissä on hyvää, myös kaiken sen, mitä niissä ei ole: kopan irrottaminen on hankalaa, kehikon kasaaminen vaatii voimaa eivätkä pienet renkaat välttämättä kulje hyvin lumessa. Täällä jokainen on siis tavallaan artisti. sia toimintakanavia. Siinä soittaa seurakuntamme oma housebändi. Minä epäilen, että syynä on loputtoman analyysin armottomuus. puhumme nuorten kanssa vielä sitoutumisesta erilaisiin tehtäviin. Viiden seurakuntanuoren ryhmä on jo uurastanut monenlaisissa talkootehtävissä. Ilona Joutila piti erityisen paljon musiikkivideoiden tekemisestä YouTubeen. Ja kaikki paikalle tulijat huomioidaan, Linda Järventausta summaa. Sehän luonnollisesti vaikuttaa viihtyvyyteenkin. Luimme Kuluttaja-lehden testin ja Vauva-lehden keskustelupalstaa. Lavalla tilaisuuden juontanut nuorisotyönohjaaja Heli Orre. Tämän asian nostan keskiöön. Vaan haluamme olla jakamassa kaikille Jumalan rakkautta, Ida Räikkönen painottaa. No, vertailumme voittivat samat vaunut, jotka innokas myyjä oli meille viikkoja aiemmin valinnut. Sitä, miksi näin on, ei tiedetä. – Some-sisällöillä puhutellaan nuoria, mutta samalla voimme näyttää vanhemmillekin ihmisille että nuorissa on voimaa. Milla Toivan vastuulla oli päivittää sosiaalisen median Snapchat-kanavaa. Intuitioon päätöksissään luottavat ovat kuulemma paitsi kaltaisiani puhkianalysoijia onnellisempia myös tyytyväisempiä päätöksiinsä – pitkänkin ajan kuluttua. Kuinkas sitten kävikään. Uusi Alku -festarin järjestelyissä oli kaikkiaan mukana yli sata paikallista seurakuntanuorta. Festivaalipaikka oli haluttu rakentaa mahdollisimman kodikkaaksi. Huomioliiveihin sonnustautunut Joonas Anttiroiko puolestaan toimi yhtenä järjestysmiehenä. – Lisäksi työskentelen muun muassa infopisteessä sekä artistien kahviossa. – Uskon edelleenkin siihen että Uusi Alku voi oikeasti muuttaa paikalle saapuvan ihmisen elämän. Minusta on tärkeää, että tällainen tapahtuma myös näyttää hyvältä. Minä ja puolisoni ryhdyimme etsimään esikoisellemme sopivaa menopeliä viime syksynä. Vieraiden käytössä oli myös erillinen lepotila. 2 01 7 KOluMnI TuIjA pyhärAnTA Aavistamalla onnelliseksi J os olet joskus etsinyt vauvalle yhdistelmärattaita, tiedät ehkä, että niiden valitseminen on suunnilleen yhtä yksinkertaista kuin ammatin tai puolison valitseminen. Emme tee näitä asioita pelkästään sen takia että tämä on kivaa
jussI ryTKönen Re formaatio • 500 vuo tta • Vuosi 2017 on kaikkien protestanttien juhla Reformaation juhlavuoden maapallo Wittenbergin kaupungin torilla. Reformaation muistovuotta 2017 vietetään monissa maissa ykseyttä etsivässä hengessä ja muutenkin ekumeenisesti. Entäpä hyvin laajasti ymmärretyn protestanttisuuden etäinen ulkokehä, viimeksi kuluneen runsaan sadan vuoden aikana syntyneet monenlaiset uusprotestanttiset kirkkokunnat. Tämän voi helposti huomata katsellessaan maailman kirkkojen virallisia verkkosivuja: Martti Luther ei ole vain luterilaisten omaisuutta. Ainakin nämä kysymykset ovat köyhille hyvin toisenlaisia kuin skandinaaveille tai saksalaisille. suomen helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen muistuttaa, että helluntailaiset ja muut Suomen vapaakristillisessä neuvostossa olevat kirkot kyllä huomioivat reformaation muistovuoden. Helluntailaisuuden itseymmärrys on nimenomaan protestanttinen. 1900-luvulla syntynyt helluntailaisuus ei ole suoranaisesti sen jatkumoa, mutta teologisesti sinne kulkevia juuria on ja sitä kautta koetaan yhteyttä reformaatioon. Niistä olisi puhuttava. Tämä tematiikka on epäilemättä sovittu LML:ssä yhteisesti, mutta hieman kansankotimaiselta se kuitenkin vaikuttaa. Afrikka on nyt oikea manner tälle kokoukselle. Reformaation muisto huomataan myös erityisellä tavalla tulevan kesän helluntaiherätyksen Juhannuskonferenssissa, Matikainen sanoo. Tällöin otetaan teologisesti etäisyyttä ”varsinaisesta” protestanttisuudesta, joka tässä katsannossa koskisikin enemmän reformoidun tai kalvinistisen tradition piirissä muotoutuneita kirkkoja. 1 . Jos uskallusta riittää, yleiskokous reformaation muistovuotena on erinomainen paikka mitata sitä, miten globaalin luterilaisuuden pulssi nyt tykyttää. Windhoekissa voi käydä myös niin, että luterilaisuuden uudet jättiläiset kertovat taantuville pohjoisen luterilaisille kirkoille, mitä niiden rauhaan kuuluu. Tällä laskuopilla reformaation kirkkojen jäsenmäärä kasvaisi huikeaksi: se voi olla 600– 700 miljoonaa. Martti Luther on tänään ekumeeninen reformaattori. Ja mitä protestanttiset kirkot ovat. Monissa maissa myös katolinen kirkko on muistovuodessa mukana. – Esimerkiksi helluntailaisuuden itseymmärrys on nimenomaan protestanttinen. Windhoek 2017 voi olla käännekohta, kriisi – tai uusi mahdollisuus. Olisi kummallista, jos niiden painoarvo ei näkyisi Windhoekissa. Jos näin olisi, protestanttien määrä maailmassa olisi runsaat 300 miljoonaa. Rahakin toki puhuu ja se tulee edelleen paljolti pohjoisesta. Reformaation muisto huomataan myös erityisellä tavalla tulevan kesän helluntaiherätyksen Juhannuskonferenssissa. Mutta raha on myös valtaa. 18 KOTIMAA 1 2 . Hän lisää, että varsinkin Suomen helluntailaisuudessa Luther on hyvin arvostettu. – Hänen tekstejään siteerataan meillä usein. LML on solidaarinen ja tekee hyvää avustustyötä. Koko maailman 7,5 miljardista ihmisestä kristittyjä on noin 2,5 miljardia. Etiopian kirkko katkoi jo vuosia sitten suhteitaan Ruotsin ja Yhdysvaltojen liian liberaaleina pidettyihin luterilaisiin kirkkoihin. Mutta. Afrikan luterilaisimmassa maassa pidetään nyt ensi kertaa Luterilaisen maailmanliiton (LML) yleiskokous. Etelän kasvavia, lähetyshenkisiä ja evankelikaalisia luterilaisia kirkkoja kiinnostavat kovin eri tavoin sosiaalietiikka, politikointi tai ympäristönsuojelu kirkon asioina.. R eformaation juhlavuoden toukokuussa maailman luterilaisten katseet kääntyvät Namibiaan. Hän varmasti pitäisi ajatuksesta. Onko myös helluntailaisilla ja muilla uusilla kristillisillä ryhmillä nyt juhlavuosi. Sen määritteleminen ei ole aivan yksiselitteistä tai -mielistä. Syynä oli mikäpä muu, kuin suhtautuminen homoseksuaalisuuteen. Toisaalta sekä anglikaanit (85 miljoonaa) että luterilaiset (80 miljoonaa) korostavat mielellään – ja hyvin perustein – protestanttisen identiteetin asemesta pikemminkin liittymäkohtiaan yhteiseen katoliseen traditioon, vaikka ne toki reformaation kirkkoja ovatkin. Mutta samaa muistovuotta voivat viettää tai sen huomata myös monet muut, varsinkin protestanttiset kirkot. Koko Windhoekin suuri yleiskokous on mahdollinen vain pohjoisen luterilaisten varojen ansiosta. Se voi jatkossa näkyä myös kokouksien määrissä ja delegaatioiden koossa. Miten näitä aiheita lähestytään. 1500-luvun reformaation kolmas haara oli anabaptistis-mennoniittinen. Toisaalta LML on talouskriisissä. Niiden keskuudessa kirkon yhteisen katolisen tradition arvostus ei aina ole keskeistä. Maailman suurimmat luterilaiset kirkot ovat nopeasti kasvavat Etiopian ja Tansanian kirkot. 2 01 7 KOluMnI jussI ryTKönen V uosi 2017 merkitsee varsinkin luterilaisille uskonpuhdistuksen eli reformaation alkamisen 500:ttä muistovuotta. kuva: Jussi Rytkönen refOrMAATIOn KIrKOT Repeääkö railo Windhoekissa. Yleisesti ottaen voi olla niin, että etelän kasvavia, lähetyshenkisiä ja evankelikaalisia luterilaisia kirkkoja kiinnostavat kovin eri tavoin sosiaalietiikka, politikointi tai ympäristönsuojelu kirkon asioina. Mutta moniko heistä kuuluu protestanttisiin kirkkoihin. Tällöin protestanttien määrä ylittäisi jo suuresti esimerkiksi ortodoksisten kristittyjen määrän, mutta jäisi edelleen paljon alle 1,3 miljardin katolilaisen määrän. Mikä meitä yhdistää ja mikä erottaa. yhden laskutavan mukaan perinteisiä protestantteja ovat lähinnä luterilaiset, reformoidut, anglikaanit, baptistit ja metodistit. Se on kokous, joka osaltaan ratkaisee koko luterilaisen kommuunion eli kirkkoyhteisön tulevaisuuden. Vaikka asiaa ei ole haluttu korostaa, LML:n sisällä on myös syviä teologisia säröjä. jos ”protestanttisuus” siis ymmärrettäisiin poikkeuksellisen laajalla tavalla – reformaation seurauksena nykypäivään saakka muodostuneet kirkkokunnat – siihen lukeutuisi myös maailman satoja miljoonia helluntailaisia, evankelikaalisia ja tunnustuksettomia (non-denominationaalisia) kirkkokuntia. yleiskokouksen yleisteeman ”Jumalan armon vapauttamana” alateemat ”Pelastus, ihminen ja luomakunta – ei myytävänä” ovat hyviä ja ajankohtaisia
Elokuva on tehty harrastelijanäyttelijöiden voimin, ilman ulkopuolista tukea. Raahelaisten Seppo Lahden ja Jari Ruotsalan omarahoitteinen Valkoinen yöperhonen sai ensi-iltansa viime vuoden puolella Lapuan helluntaiseurakunnassa. Elokuvan sisäisessä totuudessa vastauksella ei ole väliä, vaan sillä, että katsoja pystyisi eläytymään päähenkilön tilanteeseen. Anne Belghitin esittämä Linnea Yli-Vainio on ilmeiltään ilmaisuvoimainen kärsivänä ja saarnamatkojen takia yksin jätettynä vaimona. Jos kirjoittaa ihannoivasti vastoin arkielämän prosesseja päähenkilöt kieppumaan uskonnon ympärillä, voi katsojassa herätä päinvastainen tai mitäänsanomaton tunne. Niilo vastaa: Kyllä, olen niin täynnä. Yli-Vainion kokouksista tuli suuria tapahtumia ja hänen toimintaansa seurattiin mediassa. – Täynnä mitä. Valkoinen yöperhonen on niin syvällä uskonnollisessa mielenmaisemassa, että sitä voi olla vaikea ymmärtää ilman omaa kokemusta. Ja mikä katsojan kannalta oudointa – ainakin aluksi – maallikkosaarnaaja Joakim Terisen esittämä Yli-Vainio ei näytä lainkaan esikuvaltaan, paikoin pikemminkin presidentti Kekkoselta. Draamallinen kerronta vetää pitemmän korren. Elokuvan käsikirjoitus saa ihmiset pohtimaan elämäänsä ja ratkaisujaan uskonnon näkökulmasta. Jotain kiehtovaa pelkistetyssä ja vilpittömän oloisessa elokuvassa kuitenkin on. Ideana ei ole näyttää Yli-Vainion kunnianpäiviä tai kokouksia, vaan päästä hänen päänsä ja mielensä sisään. tärkeintä elokuvassa on sisäinen tunne. 2 01 7 N iilo Yli-Vainio (1920– 1981) oli helluntaisaarnaaja, josta tuli 1970-luvun loppupuolella karismaattisten kaatumisja parantamisilmiöiden ansiosta koko kansan tuntema hengenmies. Lahden ja Ruotsalon elokuvaa voi aidosti pitää uskonnollisena. Hyvää tarkoittavasta uskonnollisuudesta tulee valheellista ja imelää. Luterilainen kirkko ilmentää hengellistä kutsumusta visuaalisesti paremmin ja yleismaailmallisemmin kuin helluntaiseurakunnan sali. Tähän elokuvassakin viitataan, mutta ratkaisu ristiriitaan on helppo ja hurskas. Ensinnäkin se on tehty käytännössä nollabudjetilla ilman ulkopuolista tukea. Olikohan se Yli-Vainion hengellisen kilvoittelun tapahtumapaikka tosielämässä. Kunnianhimon puutteesta Lahtea ja Ruotsalaa ei ainakaan voi syyttää. Elokuva alkaa kuin dokumentti, värillisenä tyttären Aino Yli-Vainion haastatteluna. Nimi Valkoinen yöperhonen viittaa Yli-Vainion päiväkirjamerkintään, jossa hän seuraa yöllä perhosta, joka pyrkii sisään valoa kohti. Hakematta tulevat mieleen eräät elokuvailmaisun suuret pelkistäjät, ihmissielun poraajat, kuten Ingmar Bergman ja Carl Theodor Dreyer. Tässä viime mainitussa tuntomerkissä piilee myös ongelma. Mutta nyt on. Näyttelijäntyön kannalta nämä kohtaukset ovat elokuvan ongelmallisimpia. Elokuvan käsikirjoitus on Seppo Lahden. Tavoitteena tekijöillä on myös saada elokuvalle esitys TV7:llä. On pieni ihme, että pohjalaissaarnaajan dramaattisesta elämästä ei ole tähän mennessä tehty elokuvaa tai näytelmää. Lisäksi Terinen on säveltänyt elokuvan musiikkiin. Joakim Terinen on vilpitön Niilo. eLOKuvA. Elokuvassa haetaan sisäistä tunnetta ja mielenmaisemaa. Niin äänen kuin kasvonilmeiden ja katseiden ilmaisukykyä. Yllättäviltä tuntuvat kohtaukset, joissa ollaan luterilaisessa kirkkosalissa. Hän valittaa väsymystään. Myös ripaus historiallista ennakkotietoa Niilo Yli-Vainion vaiheista auttaa asettamaan elokuvan tapahtumat kohdilleen. 80-minuuttista Valkoista yöperhosta ei nähdä yleisessä teatterilevityksessä, vaan sitä esitetään mahdollisesti helluntaiseurakuntien tilaisuuksissa. – Pyhää henkeä. Rakastatko minua, hän kysyy mieheltään. Siihen, ettei päähenkilöä ole edes yritetty maskeerata Yli-Vainion näköiseksi, on hyvät perustelut. Rinnastus on ehkä kohtuuton, sillä Valkoinen yöperhonen on paikoin hieman kömpelö ja tendenssimäinen. Elokuvan alussa ollaan vuodessa 1978, kolme vuotta ennen Yli-Vainion kuolemaa. Hetkittäin tässä onnistutaan, mutta tavoite on hanakala, sillä sen hakeminen edellyttää näyttelijäntaitoa ja herkkyyttä. Sen motiivit ovat uskonnolliset, mikä ei vielä sinällään riitä siihen, että myös lopputulos on sitä. 1 . KuVaKaappaus VidEolta pääosan esittäjää ei ole maskeerattu Yli-Vainion näköiseksi. Seppo Lahti ja Jari Ruotsala eivät ole ensimmäistä kertaa saarnaajaa kyydissä, sillä he ovat aiemmin tehneet yhdessä kaksi elokuvaa, dokumentin Pyhän kosketus ihmeparantumisista ja näytelmäelokuvan Lasilinna masennusta sairastavasta nuoresta naisesta. Valkoinen yöperhonen on monin tavoin erikoinen ilmestys. KOTIMAA 19 1 2 . Uskonto vaikuttaa heidän olemiseensa fiktion maailmassa, joka on todellisen maailman rinnakkaiskuva ja samojen psykologisten lainalaisuuksien elähdyttämä. OLLI SeppäLä Matka Niilo Yli-Vainion pään sisälle ”Valkoinen yöperhonen” pyrkii pääsemään Niilo Yli-Vainion pään sisälle. Elokuvan fiktiivinen osa on mustavalkoinen lukuun ottamatta kohtauksia, joissa toimittaja ( Hanni Rättö) haastattelee Yli-Vainiota. Näyttelijät ovat harrastajia. Hän on hengellisesti uuden edessä ja kyselee kutsumustaan. Inhimillinen kanssakäynti ja hengellinen kutsumus voivat olla ristiriidassa
Kaikkea tätä tarvittiin, kun tehtävänä oli kehittää entisestä Längelmäen kappalaisenpappilasta toimiva kurssikeskus. Mutta kuten Viron entinen pääministeri Mart Laar sanoo: ”Nationalismi on kuin lääke. 044 719 1213 tai kari.eskelinen@evl.fi kepe virkaaikana kappalainen Juha Sahamies puh. 20.3.1931 Rovaniemi k. tunnuStukSet Varsovan ja koko Puolan metropoliitta Sawa on myöntänyt Suomen Idäntyö UP ry:n toiminnanjohtajalle Upe Poutiaiselle Pyhän Maria Magdalenan kunniamitalin kirkon hyväksi tehdystä työstä. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa seurakuntayhtymän internetsivulla, www.lahdenseurakunnat.fi. Samalla heidän ympärilleen muodostui ystäväjoukko, joka esirukouksin kannatteli heitä ja koko Päiväkummun toimintaa. Oikein annosteltuna se auttaa, mutta jos annos on liian vahva, se itse asiassa satuttaa.” Yksi kirjan irvokkain kuva on naapurista. 2 01 7 Paikkoja aVoinna Nastolan seurakunta hakee nuorisotyönohjaajaa vakinaiseen virkasuhteeseen 1.5.2017 alkaen. Toivo Vilho Sakari Salo s. ”Sitä kai nationalismi pohjimmiltaan on, todellisuuden versiointia mieluisaan asentoon.” Huolestuttavaa tässä ajassa on se, että todellisuuden versiointia harjoitetaan yhä enemmän ja tehokkaammin. Lämmin kiitos osanotosta. Valtaosa venäläisistä uskoo näin käyneen. aittokoskella on taito piirtää suuria historian kaaria, niin että yksilö on osa näitä tapahtumia. Jos olisin lukion historianopettaja, luettaisin tämän kirjan oppilaillani. Voiko venäläisiä tai mitään kansakuntaa moittia väärän tiedon omaksumisesta, jos oikeaa tietoa ei ole tarjolla. Askeleita nationalismin Euroopassa. eläkkeellä oleva Viljakkalan seurakunnan diakonissa, Kotimaan asiamies Laina Poukkanen Ylöjärvellä. Kaikki koneessa olleet 289 ihmistä kuolivat. Itsenäisten valtioiden olemassa olo perustuu kuitenkin nationalismiin. Eläkkeelle jäätyään Saloset asuivat lyhyen ajan Lahdessa, josta muuttivat Joutsaan ja lopuksi Turkuun. Kunniamitalin luovutti pappismunkki Amvrosi Tervakoskella 14.12.2016. Joutsassa Reijo toimi kolme vuotta sijaiskanttorina, ja myös Turussa asuessaan hänen soittotaitoansa tarvittiin eri tilaisuuksissa. 050 412 7013 tai juha.sahamies@evl.fi Dir. Siksi tässä kirjassa ääneen pääsevät muun muassa Ukrainassa kranaattitulituksessa loukkaantunut venäläinen, itsenäistymistä toivova skotti, moskovalainen insinööri ja unkarilainen biologi. 20 kotiMaa 1 2 . Samana vuonna hän avioitui Lulu Marjatta Tuomisen kanssa. Siihen hän sitoutui jo nuorena, ja siihen Päiväkummun isännyys tarjosi hänelle erilaisia mahdollisuuksia. Askeleita nationalismin Euroopassa Aittokoski selvittää maanosan kuumeen korkeutta. Kun he yhdessä lastensa Sadun, Sylvian ja Jarmon kanssa tulivat Päiväkumpuun syksyllä 1960, Reijolla oli takanaan viiden vuoden työkokemus nuorten parissa eri seurakunnissa sekä kaiken pohjana usko Jumalan rakkauteen ja johdatukseen elämässä sekä rakkaus lähetystyöhön. Kiitos myös Kaskenlinnan sairaalan saatto-osaston henkilökunnalle. Laajan yleissivistyksen lisäksi Aittokoskella on toimittajalle tärkeä taito: kyky kuunnella. Kuolemantanssi vie lukijan muun muassa Ateenaan, Sarajevoon, Brysseliin, Berliiniin, Barcelonaan, Lontooseen, Varsovaan, Narvaan, Moskovaan ja Karjalohjalle. Kirja tarjoaa mittasuhteita sen pohtimiseen, mikä on tervettä ja mikä epätervettä kansallistunnetta. tiedot ja kuva perhepalstalle osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi. Omien sanojensa mukaan hänellä oli puheissaan ”konstailemattoman koruton sanoma: Jumalan ehtoja asettamaton armo ja rakkaus” ( Sana 1989). Teoksessaan Kuolemantanssi. Miksi. Hän oli syntynyt Rovaniemellä 20.3.1931 ja varttui kasvattilapsena sukulaiskodissa Tervolassa, josta muutti 12-vuotiaana tätinsä luo Joutsaan. Se selviää lukemalla. Punaisella torilla Moskovassa aseparaatissa esitellään samanlainen Buk-ohjus, jolla ammuttiin alas Malaysia Airlinesin matkustajakone heinäkuussa 2014. Aittokosken kirjassa käykin ilmi, kuinka hirvittävää satoa nationalismiin pukeutunut viikatemies on kerännyt sodissa ja kerää edelleen eri puolilla Eurooppaa. Venäjän mediassa murhatyö esitettiin kuitenkin Ukrainan asevoimien tekemäksi. 20.12.2016 Loimaa “Eihän meillä ole pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme sitä kaupunkia, joka tulee.” (Hepr. 415 s. 1 . Satu-Maria perheineen Sylvia perheineen Jarmo perheineen Muut omaiset ja ystävät Rakkaamme siunaus on toimitettu läheisten läsnä ollessa. Kuolemantanssi sopii erityisen hyvin luettavaksi 100 vuotta täyttävässä Suomessa. cant. Tehtäviin kuuluu rippikoulun jälkeinen nuorisotyö, yhteydet ylä kouluihin sekä osallistuminen kouluikäisten tapahtumiin. Mari teinilä Heikki Aittokoski: Kuolemantanssi. Viimeisinä elinvuosinaan Reijo toimi rakastavasti Lulu-puolisonsa omaishoitajana. Kauniit muistot voimaa antaa, surun raskaan hiljaa kantaa. Reijo oli peruskutsumukseltaan hengellisen työn tekijä. 17.12.2016 Turku Oli sulla sydän niin lämmin, hellä, oli siellä paikka meille jokaiselle, mitään et pyytänyt, kaikkesi annoit meitä aina muistit ja huolta kannoit. Sen noususta kertovat muun muassa Brexit-äänestys sekä populistipuolueiden suosio. Juuri tällaista miestä tarvittiin Päiväkummussa, jossa Reijo ja Lulu työskentelivät kaikkiaan 26 vuoden ajan. Kuolemaan viittaava nimi tulee keskiaikaisesta maalauksesta, jonka motiivia on kopioitu eri puolille Euroopan kirkkoja, myös Suomeen. PerheuutiSet kirjat kuumeinen eurooppa toimittaja Heikki Aittokoski on jälleen kirjoittanut loistavan kirjan. Hän kertoo valtaa pitävistä, mutta kuuntelee aina myös kansalaisia. 13:14) Vampulan seurakunnan pitkäaikasen kanttorin muistoa kunnioittaen: Vampulan kappeliseurakunta Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. HS-kirjat. Lulu Salonen kuoli 15.8.2016. Kuolema on keskeinen osa äärimmilleen vietyä nationalismia. Kierrettyään laajasti Eurooppaa Aittokoski vie lukijan lopuksi keskiaikaiseen kirkkoon Inkooseen. Todisteet viittaavat siihen, että iskun takana olisivat olleet Venäjän tukemat Ukrainan kapinallisjoukot. Hän opiskeli Järvenpään Luther-opistossa, josta valmistui nuorisonohjaajaksi vuonna 1955. Tilittäessään tuntojaan Lähetyssanomissa juuri ennen eläkkeelle siirtymistään Reijo toteaa: ”Ei ole niin, että meillä olisi ollut koti Päiväkummussa, vaan Päiväkumpu on ollut meidän koti.” Tässä hengessä Lulu ja Reijo tekivät Päiväkummusta paikan, jossa tuhannet lähetystyön ystävät saivat ammentaa uutta intoa ja rakkautta lähetystehtävään. Tiedusteluihin vastaa: mati klo 911 kirkkoherra Kari Eskelinen puh. Rakas isämme ja pappamme Reijo Tapani Salonen s. 17.12.2016. Sakari Pinola Reijon Ja Päiväkummun ystävä Suomen Lähetysseuran Päiväkummun kurssikeskuksen isäntä, nuorisonohjaaja Reijo Salonen kuoli Turussa kuolleet 95 Vuotta täyttää 17.1. Hakemus tulee toimittaa 27.1.2017 klo 12.00 mennessä. 3.6.1941 Nokia k. Tässä maalauksessa viikatemies vie mukanaan niin keisarin kuin kerjäläisen, vanhuksen ja vauvan. Reijolla oli palvelemisen armolahja ja toimissaan tekemisen meininki. Omassa hengellisessä elämässään hänelle oli tärkeä Jeesuksen sana ”Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan, niin myös kaikki tämäkin teille annetaan ” (Matt 6:33)
32 9.8. Pyydä tarjous p. 31.10. 47 22.11. Herättäjäjuhlat, lisäp. 14.11. SeURAKUNNAT Vanhan kirkon kappalaisen virka Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa on avoinna Hakuaika päättyy ke 25.1.2017 klo 15. 1 . Suomen Lähetysseura tekee pitkäjänteistä työtä oikeudenmukaisen ja inhimillisen maailman puolesta. Matkailu 4 26.1. Haastattelut alustavasti viikoilla 5 – 10. Kesämenot & kurssit 21 24.5. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. 42 18.10. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. 25.7. 51-52 20.12. 25-26 21.6. 15.2. Juhani Forsberg alustaa aiheesta: Onko Lutherissa vielä ytyä vai hautaammeko hänet historiaan. 33 16.8. 11.1. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 22.2. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. Vuosibudjettimme on noin 30 miljoonaa euroa. Etsimme perheneuvonnallemme ammatillisesti perehtynyttä sekä tiimija esimiestyössä viihtyvää johtajaa. 2 01 7 KOKOUKSIA Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi PAIKKOJA AVOINNA JULISTeTAAN hAeTTAVAKSI HELSINGIN HIIppakuNNaN tuomIokapItuLI julistaa haettavaksi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan IV kappalaisen viran Hakuaika virkaan päättyy 25.1.2017 klo 15.00. 25.4. 040 752 0868 www.lyrs.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. 12.9. 17 26.4. 9.5. 14.3. Tilaisuudet alkavat kahvituksella klo 13.00ja jatkuvat alustusten virittäminä keskusteluina 13.3015.00 saakka. 13 29.3. 24.10. 2.5. Yhteisvastuu 6 9.2. 19 10.5. 46 15.11. 21.11. 45 8.11. www.sacrum.fi Raamattuaiheisia kursseja Helsingin Raamattukoulu www.helsinginraamattukoulu.fi Teologiset kirjat myy ja ostaa teologinenkirjakauppa.fi Puh. 34 23.8. 29.8. Suomen Lähetysseura hakee ulkomaantyöntekijöitä: Angola: raamattukoulun opettaja Botswana: hr-asiantuntija kristillisen kasvatuksen koordinaattori taloushallinnon asiantuntija Etiopia: alueellinen kirkollisen työn koordinaattori aluepäällikkö Israel: lapsija nuorisotyön asiantuntija Nepal: mielenterveysja vammaisasiantuntija Thaimaa: diakoniatyön asiantuntija tiedottaja Mekongin alueelle Tarkemmat tiedot tehtävistä ja hakulomakkeet: suomenlahetysseura.fi/rekry Hakuaika päättyy 29.1.2017. tri Sakari Närvänen: Kolme vuotta Etiopiassa. 1.8. 040 415 9416 IBAN FI28 5114 0220 0343 69 Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 41 11.10. 18 3.5. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 127,00 € Kotimaa-lehti ja digipaketti 12 kk 147,00 € Digipaketti 12 kk 106,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilatta vien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. 5.9. Hakuaika päättyy 31.1.2017 klo 12.00. 21.3. 24 14.6. Adventti 49 pe 7.12. VUOKRALLe TARJOTAAN UUdenkaarlepyyn seUrakUnta ti klo 18.30 naisryhmä: Jepuan seura kuntakodissa. 1.2. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. 36 6.9. 13.6. Lisätietoja tehtävästä ja hakulomake: www.helsinginseurakunnat.fi/tuomiokirkko. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. 4.1. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: helsinginhiippa kunta.evl.fi PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELÄKETEOLOGIT JA PUOLISOT kokoontuvat Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan Bulevardin seurakuntasalissa, Bulevardi 16, 2.kerros kevätkaudella 2017 seuraavasti: Ke 18.1.2017 Dos. ti 15.5. 7.11. 20 pe 18.5. alkaen. 18.1. 50 13.12. Hakuilmoitus ja hakuohjeet ovat kokonaisuudessaan luettavissa seurakunnan kotisivuilla osoitteessa: http://www.hyvinkaanseurakunta.fi/ajankohtaista/avoimet_tyopaikat. 3000 kpl 28-29 12.7. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 11.4. Lisätietoja: hr-asiantuntija Riitta Lehtola, +358 40 646 3355, riitta.lehtola@suomenlahetysseura.fi Hyvinkään seurakunnassa on haettavana kiinteistötyönjoHtajan toimi Kiinteistötoimen työnjohtajan tehtävänä on toimia suntioiden, talonmiesten ja siivoojien lähimpänä esimiehenä ja vastata ja huolehtia seurakunnan suntiotehtävien sekä kiinteistöjen hoitoja kunnossapitotehtävien sujuvasta hoidosta. 43 25.10. Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. 48 29.11. Toimimme 30 maassa yli sadan kumppanikirkon ja -järjestön kanssa. 3 19.1. 31 2.8. 12 22.3. Kesän tuplanumero 30 26.7. 26.9. 18.7. 35 30.8. 28.3. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. 9 1.3. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. 29.2. Toivo. Yhteistyö. 045 639 1613. KOTIMAA 21 1 2 . 10.10. 27.6. 28.11. www.kotimaa-yhtiot.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. 040 676 5164 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Minna Zilliacus 040 774 7777 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. 3000 kpl 22 31.5. 22.8. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. 8.8. 7.3. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 3.10. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Lue lisää ja hae 5.2. 12.12. 39 27.9. Ke 15.2.2017 Kansliapäällikkö Jukka Keskitalon aiheena on: Kirkon tila Ke 15.3.2017 Tuomiokirkkoseurakunnan johtava kirkkomuusikko Anna Pulli opettaa meille Uusia virsiä (901-) Ke 19.4.2017 Sairaalakemisti, fil. 30.5. 6.6. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. 15.8. 14-15 5.4. 18.4. 3-4 h + k + kh + wc 87 m 2 Meilahdessa Hgissä 1.2. Ravintotutkimuksesta Koptikirkon pyhimpään. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 PALVELUHAKEMISTO Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 23.5. Muutos. Tervetuloa vanhat ja uudet juuri eläkkeelle jääneet tuttuja tapaamaan ja keskustelemaan. 28.12.11 2 12.1. 08 4639 200 www.evankeliset.net p. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 23 7.6. P. ti 4.12. 19.9. 8 23.2. 40 4.10. 10 8.3. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 25.1. 17.10. 37 13.9. mennessä osoitteessa: www.porvoonseurakunnat.fi Porvoon seurakuntayhtymässä on haettavana PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN JOHTAJAN VIRKA www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. 8.2. 4.7. 7 16.2
Yle Teema Sunnuntai 15.1. Synnyin vuonna 1949 Rytyssä, kun Venäjä vielä oli Neuvostoliitto, ja uskonnot sekä usko kiellettyjä. 20.25 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. Tiistai 17.1. Tekstinlukija Anja Peräkääly. Saarna seurakunnanjohtaja Mika Yrjölä. 22 KOTIMAA 1 2 . Minunlaiseni ortodoksinkin on hyvä olla luterilaisessa kirkossa, missä jokainen hetki suo minulle rauhaa ja lämpöä. Ohjelma on uusinta tammikuulta 2016. Lauantai 14.1. Torstai 19.1. Paiskin töitä niin tekstiilikuin marmoritehtaassakin, ja ehdin työskennellä myös lastentarhassa. 11.00 Jumalanpalvelus Kokkolan baptistikirkosta. 10.00 Jumalanpalvelus Sääksmäen kirkosta. Kaikki on kastettu ortodokseiksi, joskin yhden lapsenlapseni puolisolla on edellisestä liitosta kastamaton lapsi. Lauantai 14.1. Useimmiten rukoilen iltaisin, omin sanoin. klo 20.00 Yxi hengellinen veisu – dosentti Maria Ahlholm kertoo suomen kielen käytöstä 1600-luvulla. Muut ohjelmat Yle Radio 1 Perjantai 13.1. klo 13.30 minna Lindgren & konserttivieraat. Musiikissa avustaa seurakuntakuoro, joht. Suomea en osaa. Heidän lapsuudessaan elettiin ateismin aikaa. Torstai 19.1. 3:11–4:31). Reijo Kortelainen. Esirukouksessa avustavat Jarmo Saralahti, Pertti Keisala ja Perttu Kujala. Uuno Klami: Psalmus, 2-osainen oratorio Juhana Cajanuksen tekstiin. Joka perjantai joukko äijiä kokoontuu pelaamaan biljardia Naantalin seurakuntakeskukseen. Jumalahan on meille kaikille yksi ja sama. Eläkeläisenä minulla on aikaa rukoilla, toisin kuin kiireisinä työvuosina. Hyväksi pohjaksi käy Isä meidän -rukous. Pastori Meri Tirroniemi, Kittilä. iltahartaus klo 18.50, lauantaina klo 18.00. HANNele NIeMI ”Ateistillakin oli Jumalan kaipuu” Laatokan Karjalan Ruskealassa asuva Nadja Sidorova, 67, käy sunnuntaisin evankelisluterilaisessa kirkossa, kun ortodoksikirkkoa ei lähiseutuvilla ole. Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä, Helsinki. Asun nykyään Sortavalan piiriin kuuluvassa Ruskealassa. Keskiviikko 18.1. Ruskealan evankelis-luterilainen kirkko on minulle lyhyimmän matkan päässä. Asun yksin, mutta tapaan usein lapsiani perheineen. Yle Tv1 Sunnuntai 15.1. Sunnuntai 15.1. Kun kirkot taas avattiin Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa, liityin ortodoksiseen seurakuntaan. Kirkkoherra Ann-Maarit Joenperä, Mäntyharju. Saarna ja liturgia kirkkoherra Markku Antola. Saarnaa Gunilla Koponen. Tyttärelläni ja pojallani on yhteensä neljä lasta, ja seuraavaakin polvea jo kaksi, nuorin yhdeksänkuinen. Lausuja Jarmo Heikkinen lukee Apostolien tekoja (Ap.t. klo 15.10 Pisara. jumalanpalvelukset Yle Radio 1 Sunnuntai 15.1. Rukoilen lasteni, lastenlasteni ja lastenlastenlasteni puolesta. Hiippakuntasihteeri Ari Tähkäpää, Mikkeli. Minna Lindgren keskustelee Jaakko Heinimäen, Timo Kiiskisen ja Hannu Linnun kanssa taidemusiikin roolista osana suomalaista hengellistä musiikkia. Stella Clara -kuoro joht. Asiantuntija Tuulia Matilainen, Akaa. 10.00 Helluntaiseurakuntien jumalanpalvelus. Tällä alueella ei ole ortodoksikirkkoa. maanantai 16.1. ruskealan seurakunnalle rukoilen kaikkea hyvää. Virret: 288, 932, 923, 919, 908. Opettaja Anna-Kaisa Siltanen, Perniö. Stiina Leinonen sekä Meri-Helmi -band. Omille lapsilleni en vielä opettanut rukouksia. Kanttoreina Stiina Leinonen ja Tomi Kujansuu. Pyydän siunausta toimintaan ja toivon, että kirkossa kävisi enemmän väkeä. Ne ovat kaikille avoimia, ja niissä käytetään sekä venäjänettä suomenkieltä. klo 12.15 Horisontti: Uskonto islam-keskustelussa. Perjantai 13.1. 2 01 7 rAdI0 & Tv MAIjA p. Tiistai 17.1. Kanttorina Gunilla Koponen. Nadja Sidorova MINuN ruKOuKSeNI L apsuudestani en juurikaan muista rukouksia. Perjantai 13.1. Keskiviikko 18.1. Mielessäni on kai kuitenkin aina ollut hengellisten asioiden kaipuu. Toiminnanjohtaja Riina Nguyen, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Yleensä toivon terveyttä läheisille. Alkusanat Jukka Kakriainen, rukous Mikko Hursti ja todistus Jukka Tolonen. Nuorten aikuisten pappi Satu Huttunen, Vantaa. Kahdeksan vuotta olin töissä Värtsilässä, jonne on Ruskealasta matkaa muutamia kymmeniä kilometrejä. Todistuspuheenvuoro:Heikki Järvi. Rovasti Kari Pekka Kinnunen, Tuusula. maanantai 16.1. Joskus pyydän apua johonkin tiettyyn asiaan tai tietylle ihmiselle. Käyn varsin säännöllisesti Ruskealassa sunnuntain jumalanpalveluksissa, joita voinee kutsua ekumeenisiksi. Kansalaiset olivat, ainakin ulospäin, ateisteja. Musiikissa Ida Elina, Exodus-kvartetti ja Piritta Poutala & Co. Liturgina Harri Kankare. Pastori Nanna Helaakoski, Helsinki. Tv1 Lauantai 14.1. Erityistä rukouspaikkaa, kirkon ohella, minulla ei ole. 1 . Minunlaiseni ortodoksinkin on hyvä olla luterilaisessa kirkossa, missä jokainen hetki suo minulle rauhaa ja lämpöä.. Yhteislaulut Hengellisestä laulukirjasta numerot 260 ja 272. Kuva: HaNNeLe Niemi Hartaudet Yle Radio 1 aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50. Kun kirkot taas avattiin Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa, liityin ortodoksiseen seurakuntaan. Avustavana pappina Pirkko Pyyhtiä. Pastori Mika Partanen, Metodistikirkko, Lappeenranta. Eija Kuikka
Jeesus vastasi hänelle: Joka juo tätä vettä, sen tulee uudelleen jano, mutta joka juo minun antamaani vettä, ei enää koskaan ole janoissaan. Hän sai ihmisen itsensä oivaltamaan, mikä oli pielessä. Taas yksi lenkki siihen ketjuun, jossa Jumala valitsee työhönsä ihmisten silmissä vähäarvoisia ihmisiä. Moos. Jeesus sanoi: Minä se olen, minä, joka tässä puhun kanssasi. Auta meitä näkemään suuria ja pieniä ihmeitä, joita elämässämme tapahtuu jatkuvasti. R utiininomainen vedenhakureissu saa yllättävän käänteen, kun paikka ei olekaan autio ja tyhjä kuten yleensä keskipäivällä. Kuitenkin sinä annat meille paljon enemmän kuin osaamme edes pyytää. Elämä muuttui, ja arasta, häpeilevästä ja toisia välttelevästä naisesta tuli armahdettu syntinen. Toivooko Jeesus kuitenkin paikalle keskustelukumppaniksi miestä, kun hän pyytää paikalle naisen aviomiestä. Tämä herättää kyläläisten mielenkiinnon ja he haluavat itse tulla katsomaan ja kuulemaan Jeesusta. Nainen sanoi: Minä tiedän kyllä, että Messias tulee. Siitä vedestä, jota minä annan, tulee hänessä lähde, joka kumpuaa ikuisen elämän vettä. Jeesus sanoi naiselle: Jos tietäisit, minkä lahjan Jumala on antanut, ja ymmärtäisit, kuka sinulta pyytää juotavaa, pyytäisit itse häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä. Siinä puhuit totta. Samarialaisnainen sanoi: Sinähän olet juutalainen, kuinka sinä pyydät juotavaa samarialaiselta naiselta. Marianne Kantonen & Veijo Koivula, Kaipuu pyhyyteen, Väylä Melkein kaiken voi muuttaa rukoukseksi: uskon puutteenkin uskon pyytämiseksi, uupumisen Vapahtajan varaan jättäytymiseksi, sydämen pakahtumisen sydämen puheeksi Jumalalle. Ei minulla ole miestä, nainen vastasi. Jopa tuon saastaisen naisen käyttämä vesiastia oli monen mielestä saastainen. Meidän isämme ovat kumartaneet ja rukoilleet Jumalaa tällä vuorella, kun taas te väitätte, että oikea paikka rukoilla on Jerusalemissa. Kertomuksen jatkuessa vesiruukku saa jäädä, kun naiselle tulee kiire kertomaan kotikylään, mitä hän on nähnyt ja kuullut. Hän joi itse tämän kaivon vettä, ja sitä joivat hänen poikansa ja hänen karjansakin. Mistä sinä lähdevettä ottaisit. Ei, mutta hän oli täynnä armoa ja totuutta. Käskemättä nainen riensi kuuluttamaan kaikille kohdanMATTI sALOMäKI Lapuan kirkkoherra ja tuomiorovasti Samarialainen nainen on taas yksi lenkki siihen ketjuun, jossa Jumala valitsee työhönsä ihmisten silmissä vähäarvoisia ihmisiä. sunnunTAI LOppIAIsesTA Halveksittu nainen löysi kaivolta elävää vettä. Aivan ilmeisesti Jeesus vain haluaa auttaa nostamaan esiin naisen elämän suurta kipukohtaa. Tämän halveksitun ja huonoa elämää viettäneen samarialaisen naisen Jeesus valitsi Sykarin kylän evankelistaksi. Hän on läsnä kaikkialla, hän on kanssamme myös piiloissamme ja pakopaikoissamme. Siksi hän voittaa naisen luottamuksen. Vanhat epäjumalat joutavat pois. Te kumarratte sellaista, mitä ette tunne, mutta me kumarramme häntä, jonka tunnemme, sillä pelastaja nousee juutalaisten keskuudesta. 17:1–6, Ilm. Samarialainen nainen löytääkin kaivolta miehen, vieläpä juutalaisen miehen. 22:16– 17, Joh. Anna minulle oikea usko, varma toivo, täydellinen rakkaus, syvä nöyryys, ja ymmärrys ja tieto, että noudattaisin käskyjäsi, Aamen. Eräs samarialainen nainen tuli noutamaan vettä, ja Jeesus sanoi hänelle: Anna minun juoda astiastasi. Hän osoitti ehdottoman hyväksynnän ihmiselle, mutta ei tämän elämäntavalle. Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei ole sinun miehesi. Jumalaa meidän ei tarvitse paeta – emmekä edes voi paeta. Nainen sanoi: Herra, minä huomaan, että sinä olet profeetta. On tilanteita, jolloin haluaa olla yksin. 2. olivat kuolleet tai ottaneet eron uskottomuuden tähden, mutta nyt hän eli joka tapauksessa muun kuin oman miehensä kanssa. Jeesus sanoi hänelle: Mene hakemaan miehesikin tänne. 4:5–26. Jeesus vastasi: Usko minua, nainen: tulee aika, jolloin ette rukoile Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. Oli keskipäivä, noin kuudes tunti. Niitä tuo nainen oli varmasti saanut riittämiin. Nainen sanoi: Herra, eihän sinulla edes ole astiaa, ja kaivo on syvä. Jumala on henki, ja siksi niiden, jotka häntä rukoilevat, tulee rukoilla hengessä ja totuudessa. Et kai sinä ole suurempi kuin isämme Jaakob, jolta olemme saaneet tämän kaivon. Jeesus rikkoo perinnäissääntöjen luomat rajat ja osoittaa, että halveksittu, vierasheimoinen ja huonoa elämää elänyt nainen on aivan yhtä rakas Jumalalle kuin korkean moraalin omaava kirjanoppinutkin. Jeesus sanoi: Totta puhuit: ei sinulla ole miestä. Seppo Tirkkonen, Suomalaisen rukous, Kirjapaja Oi korkea ja kunniakas Jumala, valaise sydämeni. Sellaisia rukoilijoita Isä tahtoo. Juutalaiset eivät näet ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa. Me emme aina tiedä, miten meidän tulisi rukoilla. Sen lähellä oli maa-alue, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille, ja siellä oli Jaakobin kaivo. Matkasta uupuneena Jeesus istahti kaivolle. Nainen sanoi: Herra, anna minulle sitä vettä. Opeta meitä jättämään kaikki asiamme sinun hoitoosi ja luottamaan kaikessa sinuun. Jumala ja hänen kansansa eivät suinkaan ole kaikkien suosiossa. Alttarilla on kaksi kynttilää. Olemuksellaan ja käytöksellään ja puheillaan hän osoittaa naiselle hyväksyntää. 2 01 7 ensI pyhänä OsuMIA ruKOus 2. neensa Messiaan. Tekstit: Ps. Halveksivia katseita, selän kääntämistä, takanapäin sipisemistä. 105:2–5, 39–42, 2. Tämä paljastaa Jeesuksen profeetaksi. Liturginen väri on vihreä. Franciscus Assisilainen Kutsu köyhyyteen, Kirjaneliö rakas Jeesus, kiitos että sinä tiedät, mitä me tarvitsemme. Kiitos, rakas Jeesus. Tulee aika – ja se on jo nyt – jolloin kaikki oikeat rukoilijat rukoilevat Isää hengessä ja totuudessa. Nyt tämä rauha häiriintyy, mutta kohtaamisesta tuleekin käänteentekevä niin naisen kuin Sykarin kylän elämässä. Voimme joutua pakenemaan vihollisiamme. Nyt nainen kohtaa kuitenkin miehen, joka ilmaisee lopulta olevansa Messias. Oliko Jeesus käännyttäjä, löikö hän Raamatulla päähän, tekikö hän hengellistä väkivaltaa. KOTIMAA 23 1 2 . Tässä voi olla myös vertauskuvallinen viittaus samarialaisten viiteen omaan epäjumalaan, joita he palvoivat Jahven rinnalla. Opetuslapset olivat menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa. sunnuntai loppiaisesta on aiheeltaan ”Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa”. 1 . gun dam én. – Kun hän tulee, hän ilmoittaa meille kaiken. – Messias tarkoittaa Kristusta. Ehkä aikaisemmat miehet Koskettava kohtaaminen Johanneksen evankeliumi 4: 5–26 Matkallaan Jeesus tuli Sykar-nimiseen Samarian kaupunkiin. Silloin minun ei enää tule jano eikä minun tarvitse käydä täällä veden haussa. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. pyhän perheen pako Egyptiin muistuttaa elämän karuudesta ja ulkoisista paineista
Vai onko sittenkään. Ihmisiä ja kansoja heittelevät muutkin kuin hyvyyden voimat. Mukana runsaasti myös kukkaja puutarha-aiheisia värityskuvia sekä lisäksi suomenkieliset nimipäivät ja kansalliset juhlapäivät. Olemme pikemminkin minuuksien joukko, muutumme ajassa ja tilassa. Vai onko sittenkin niin, että maailma on pahuuden tilassa ja vain Jumalan rakastava hyvyys estää ihmistä olemasta ihmiselle susi. Jumalan vastustajan uhittelua. 1 . Olli Seppälä aha on hyvän poissaoloa. 15-vuotiaana saatu vankilatuomio muodostui käännekohdaksi Butlerin elämässä. Pahan olemassaolon pohtiminen johtaa syville vesille ja auttaa ymmärtämään maailmaa ympärillämme. Paha keinuttaa sumeilematta yhteistä venettä. 17,00 (18,90) 17 00 Katriina Järvinen Saanko esitellä – Monenlaiset minämme Harva selviää läpi elämänsä yhtenä ja samana. Toisaalta teologit ja filosofit ovat todenneet, että pahuus on vain hyvän poissaoloa. 2 01 7 Kotimaa julkaisee vuoden ajan (27.10.2016 – 2.11.2017) jokaisessa numerossaan joka viikko yhden teesin reformaation merkkivuoden ja Lutherin vuonna 1517 naulaamien teesien kunniaksi. Hyvyys, joka vallitsee kaikkien luotujen kesken. 20,00 22 90 20 00 El ä m ä m mE KYSYMYKSET Mikä on luomakunnan olemus. Teos tarjoaa ajatuksia herättävän tutkimusmatkan minuuteen, sen muovautumiseen ja yhteiskuntaan ympärillämme. Kirjassa on kaunis, Royal Horticultural Societyn arkistosta peräisin oleva nelivärikuvitus. 020 754 2350 23 90 26 90 Värikäs vuosi – Merkkipäiviä ja muuta muistettavaa Tähän kirjaan merkitset kätevästi merkkipäivät ja muut vuoden mittaan muistettavat tapahtumat. 26,90 (31,90) Dalai-lama, Desmond Tutu Ilon kirja – Ystävyydestä, rakkaudesta ja hyvästä elämästä Kahden merkittävän vaikuttajan vuoropuhelusta syntynyt kirja kartoittaa hyvän elämän salaisuutta: onnea ei voi omistaa vaan se syntyy ilon, rakkauden ja myötätunnon liitosta. Mutta eikö Jumala maailman luotuaan todennut, että niin oli hyvä. Teesit on osoitettu niin kirkolle kuin jokaiselle kristitylle. Vastaväitteet ja kommentit teesiin: toimitus@kotimaa.fi Viikon teesi 11 Re formaatio • 500 vuo tta • VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 23,90 (28,00) WSOY Caron Butler Tuff Juice – Katujen kasvatista NBA-tähdeksi Caron Butlerin omaelämäkerta on raju ja rehellinen kuvaus taipaleesta koripallomaailman huipulle lähes mahdottomista lähtökohdista: katujengien ja huumeiden maailmasta. 26,90 (30,10) MINERVA 26 90 Films to Inspire – vol 1 4 dvd Huima, neljän täyspitkän menestyselokuvan paketti sisältää seuraavat evankelioivat ja inspiroivat elokuvat: War Room, Heaven is for Real, Courageous & Fireproof. Ei tarvitse olla sotareportteri ymmärtääkseen, että maailmassa tapahtuu paljon ilkeää ja kammottavaa sekä silmitöntä väkivaltaa. Että ajatus persoonallisesta pahasta on kaksijakoisen, dualistisen, maailmankuvan heijastuma, eikä sitä pidä ottaa liian tosikkomaisesti. Langenneen luomakunnan omaa korinaa. Tavanomaisen kristillisen käsityksen mukaan pahuus on persoonallisen voiman toimintaa. 24 KOTIMAA 1 2 . 22,90 Eve & Ossi Toisen silmin cd Eve & Ossi -duon uutuusalbumin laulut liikkuvat herkkävireisinä niin pienempien kuin suurempien arjen kysymysten parissa, yhtä lailla parisuhdeasioissa kuin henkilökohtaisessa jumalasuhteessa