14 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 8 11. heinäkuuta 2019 | hinta: 3,90 € 18 27-28 19 Taivaan tahdon armoilla Herättäjäjuhlat Nivalassa julisti avaraa uskonnäkemystä ja viisasta itseironiaa 10 Kansanlähetyspäivillä rakastettiin Raamattua Tango ja virsi ovat sydämen kaipuun tulkit
Kuuntelin ensin nuorisotyömme levystön ja hahmottelin teemoja. | Kuva: Jukka Granström rEEtta PariKKa Tikkurilan seurakunnan nuorisotyönohjaaja ja hengenveto.fi-sivuston luoja ja ylläpitäjä Puhutteleva viljantähkä O lin viime viikonloppuna Nivalassa Herättäjäjuhlilla. – Se on minulle kaikkein luontevin rukouksen muoto ja tapa lähestyä Jumalaa arjessa. 3 Miksi sivustolta ei löydy vanhaa gospelia. 2 Kappaleet on jaettu 53 eri aihealueen alle. Sitä ylläpidetään ainakin seuraavat 1,5 vuotta. Etsiessäni isosten kanssa sopivaa musiikkia riparin eri hetkiin mietin usein, että pitäisi kirjoittaa biisejä ylös. aluksi | viikon henkilö | Nuorisotyönohjaaja Reetta Parikka, 34, on luonut rippikoulutyön ja kirkon nuorisotyön avuksi hengenveto.fi-sivuston, josta löytyy teemoittain vinkkejä tuoreista kotimaisista ja ulkomaisista gospel-kappaleista vaikkapa riparin iltahartautta varten. – Jäätyäni äitiyslomalle ehdotin Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantuntijalle Jari Pulkkiselle valtakunnallista nettisivustoa. Tähkä on ihmiselämän vertauskuva. Olli SEPPälä Julkaisupäällikkö harrastaa hautausmaakävelyjä. Muutamassa oli lyhde ja sen juurella sirppi. KOTIMAA | 11.7.2019 2. Kun tähkä tuleentuu, se korjataan ja siitä syntyy jotain uutta. Aivan erityisesti minua ilahdutti hauta, johon oli kuvattu kaksi kuhilasta. Nyt olen käynyt kaikkien presidenttiemme haudoilla. Jotta freesiys säilyisi, kaikki kappaleet ovat 2000-luvulta. Kävin samassa yhteydessä myös Nivalan kirkon hautausmaalla katsomassa presidentti Kyösti Kallion muistomerkkiä. Matkalla Nivalaan kävin myös Pihtiputaan kirkon hautausmaalla. Kirjoitin tuoreimpaan Askel-lehteen viljantähkien symboliikasta hautausmailla. Miten aihepiirit valikoituivat. Naapuriseurakunnistakin kyseltiin, saako sitä jakoon. Tässä numerossa sivuilla 22–23 helsinkiläinen helena Granström kertoo suhteestaan hautausmaahan. Muistin oitis Mikko Niskasen puhuttelevan tositapahtumiin perustuvan elokuvan Kahdeksan surmanluotia. ”Malmin hautausmaa on minulle tällä hetkellä ennen kaikkea kaunis puisto. – Mopo lähti vähän käsistä. – Musiikissa on aikaleima. Esimerkiksi lauluja Jumalan rakkaudesta on valtavasti. Siitä se lähti. 1 Miten idea sivustosta syntyi. Moni on sanonut, että sivusto tuli tarpeeseen. – Se on pitkän prosessin tulos. EMilia Karhu ”Kuuntelemalla gospel-musiikkia uskoni vahvistuu ja uudistuu” uusia kappaleita reetta Parikka löytää hengenveto.fi-sivuston listalle seuraamalla suomalaisten gospel-artistien somepäivityksiä ja ulkomaisia gospel-musiikin kokoomasivustoja. Sivusto avautui vapaaseen käyttöön tänä keväänä. Kuuntelemalla gospelia löydän aina yhteyden Jumalaan ja uskoni vahvistuu ja uudistuu. Nivalassa viljantähkät liittyivät myös arkiseen elämään, maanviljelykseen. Niinpä kehittelin yksityiskohtaisempia kategorioita. Vanhempi gospel on monille työntekijöille muutenkin tuttua. Monien teemojen kohdalla on runsausongelma. Kun sitten työstimme Tikkurilan seurakunnassa uutta rippikoulusuunnitelmaa keväällä 2018, päätin osana prosessia kerätä paperille gospel-kappaleita teemoittain. En mene sinne enää riipivän surun vuoksi, vaan nauttimaan rauhasta ja hiljaisuudesta”, Granström sanoo. Siellä on neljän poliisimiehen hautakivi. Kiinnitin huomiota Nivalassa siihen, että kovin moneen hautakiveen oli kuvattu viljantähkiä. Tyttären kuolema teki hautausmaan hänelle tutuksi. Musiikki rauhoittaa ja antaa energiaa. Harrastan hautausmaakävelyjä aina kuin se suinkin on mahdollista. Toivon työntekijöiden soittavan nuorille rohkeasti nykygospelia, jotta hekin löytäisivät elämäänsä jotakin samaa. 4 Mitä gospel sinulle merkitsee
Kirkkoherra Helena Castrénin mukaan on asioita, joita ei kannata lähteä hinnoittelemaan. Julistamme Jumalan totuutta ja puhuttelemme väärintekijöitä, mutta samalla kadotamme tajun siitä, että Jumalalla on kaikki valta armahtaa ja muuttaa mieltään. Kotimaa 8.7.1919. Kansalaisaloitteen taustalla oli se, että neljä keskenkasvuista saimaannorppaa eli kuuttia kuoli kalaverkkoihin kohta verkkokalastuskiellon päätyttyä. Hän on aina valmis luopumaan rangaistuksesta. Puumalassa käyttöönotettava teknologia voi laajetessaan osaltaan hillitä ilmaston lämpenemistä. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 mari teiNiLä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Kun Joona lopulta meni Jumalan käskystä Niniven kaupunkiin, hän julisti kaikille: ”Enää neljäkymmentä päivää, sitten Ninive hävitetään!” Asukkaat katuivat ja uskoivat Jumalaan. K otimaasta löytyy ihmisiä ja seurakuntia, jotka tekevät konkreettisia tekoja luomakunnan varjelemisen puolesta. Kalapyydykset ovat suurin uhka saimaannorppien kannan kasvulle. Hienoa, että seurakunta on tässä hankkeessa mukana. Tähän on huomautettava, että kirkolla on vain yksi tehtävä: Kiinnittää katseensa jakamattomasti Herraansa ja Mestariinsa. Kun he kääntyivät pahoilta teiltään, Jumala muutti mielensä eikä sallinutkaan tuhon tulla. Kuutit tappaneet kalaverkot olivat vapaa-ajankalastajien käytössä. Seurakunta on luovuttanut omistamiltaan mailta 400 neliön alueen Suur-Savon Sähkölle, jotta se voisi rakentaa alueelle aurinkolämpökentän. Hyviä uutisia Saimaalta KOTIMAA | 11.7.2019 3. ?. 1919 ???????. Siitä kertoo sekä kansalaisaloite uhanalaisten saimaannorppien suojelemiseksi että Puumalan seurakunnan osallistuminen aurinkolämpöhankkeeseen. Joona suuttui ja halusi kuolla. Kielto koskisi Saimaalla tiettyjä norppien levinneisyysalueita. Seurakunta ei peri alueesta korvausta. Kentälle sijoitettavat aurinkolämpökeräimet vähentävät hiilidioksidipäästöjä noin 260 henkilöauton vuotuisten päästöjen verran. Uusinta teknologiaa edustava erikoislämpöpumppu on osa tätä järjestelmää. emiLia Karhu Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Viime viikolla parissa päivässä kerättiin kansalaisaloite verkkokalastuksen ympärivuotista kieltämistä varten saimaannorpan suojelemiseksi. Hänellä on siihen suvereeni oikeus, silloinkin kun hänen armonsa tekee meidät totuudentorvet naurunalaisiksi. Tällä hetkellä verkkokalastuskielto on voimassa huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Kirkolle on tärkeää pitää varansa sen arvostelun suhteen, jota siihen ulkoapäin kohdistetaan esim.: Minua ei herätä oppi Kristuksesta, hänen kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan, mutta jos kirkko voi auttaa yhteiskunnallista hätää, jos se voi järjestää kansojen keskinäisiä suhteita, silloin minä kunnioitan sitä. Hän sanoo meille kuten Joonalle: Onko sinulla mitään syytä olla suutuksissa. Asiantuntijoiden mukaan kannan pitäisi kasvaa ainakin tuhanteen yksilöön ennen kuin saimaannorpan uhanalaisuusluokitus voitaisiin poistaa. Seuraava Kotimaa ilmestyy 25.7. mutta miten kauniita ja väkeviä sanoja Joona puhuikaan Jumalasta katkerana ja suutuspäissään: ”Minä tiesin, että sinä olet anteeksiantava ja laupias Jumala, sinä olet kärsivällinen ja sinun hyvyytesi on suuri. Voidaan sanoa, että kirkko horjuu kun se laiminlyö varsinaisen tehtävänsä tavoitellen muita päämääriä. PS. Jumala oli tehnyt armahtavaisuudessaan hänet naurunalaiseksi. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 8.7. Saimaalla on arvioitu olevan noin 400 norppaa. Saimaalla sijaitseva Puumalan seurakunta näyttää esimerkkiä konkreettisista teoista luomakunnan varjelussa. Sinä olet aina valmis luopumaan rangaistuksesta, jolla olet uhannut.” miten usein meille nykyihmisillekin käy näin
Hän puhuu auttavasti suomea ja englantia. Tämä tarkoittaa matalakirkollista inkeriläistä pietismiä. Syksyllä valittava piispa on Leino Hassisen (piispana 1993–1996) ja Kuukaupin jälkeen vasta kolmas vuonna 1992 itsenäistyneen Inkerin kirkon piispa. Pantshu on taustaltaan humanististen tieteiden maisteri. Seuraavassa potentiaalisia nimiä satunnaisessa järjestyksessä. Kotimaa tiedusteli joukolta Inkerin kirkkoa hyvin tuntevilta henkilöiltä Suomessa ja Venäjällä, ketkä voisivat olla Kuukaupin seuraajia ja mitkä keskeiset tehtävät uutta piispaa odottavat. – Uudistus antaa mahdollisuuden myös pienemmille seurakunnille tulla mukaan järjestämään kesäjuhlia ja toisaalta järjestävän seurakunnan painolasti jää pois, kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorinen kertoo Vapaakirkon tiedotteessa. Kuka uusi piispa sitten onkin, hänen toivottaviksi ominaisuuksikseen mainitaan hyvä koulutus ja vahva spiritualiteetti, johtamisja organisointikyky, kielitaito, valmius matkustaa ja ekumeeninen asennoituminen. lokakuuta uuden piispan. Vapaakirkko keskittää kesäjuhlansa Tampereelle Suomen Vapaakirkossa on mietitty vuosittaisten kesäjuhlien uudistamista jo useamman vuoden. Tampereella sijaitse Suomen Vapaakirkon keskustoimisto Teopolis ja Suomen teologinen opisto. Tulevassa piispanvaalissa ei vaikuta olevan yhtä ehdokasta ylitse muiden ja virallinen ehdolle asettuminenkin on vasta alkamassa. Hänellä on hyvä ote tehtäviinsä ja häntä pidetään johtamistaitoisena. Yksi niistä on suhteiden hoito Suomeen. Oli uusi piispa kuka hyvänsä, Inkerin kirkon tilanteessa hän arvioiden mukaan tarvitsee jonkin aikaa emerituspiispan tukea ja opastusta omaan sisäänajoonsa. Lisäksi hän on oman toimensa ohessa läntisessä Inkerissä sijaitsevan Kupanitsan seurakunnan kirkkoherra. Kesällä hakevoimala ei pysty teknisesti toimimaan, kun kaukolämmön tarve on pieni, joten sitä paikkaamaan on käytetty öljykattilaa. Inkerin kirkon vikaari eli piispansijainen on Olav Pantshu. Tämä on ekologisesti hieno juttu, Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen selittää hanketta. Inkerin kirkolle on eritKenestä tulee Inkerin kirkon uusi piispa. Nyt suunnitelmana on keskittää juhlat Tampereelle. Tarkoitus on, että kesäisin Puumalan lämpöenergia saadaan vastedes auringosta. Inkerin kirkon Kelton teologisen instituutin johtaja Ivan Laptev olisi joidenkin arvioiden mukaan piispana kehittäjätyyppi, jolla on vahvuuksia koulutusasioiden parantamisessa. Hän työskentelee Saratovin seurakunnan kirkkoherrana ja Volgan rovastikunnan lääninrovastina. – Tämä tulee hillitsemään kustannuspaineita. Hän on menestynyt kasvavan seurakunnan pappina. Venäjä on moniuskontoinen, mutta edelleen vahvasti ortodoksinen maa. Venäjä on suunnattoman laaja maa. Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kirkkoherraa Mihail Ivanovia pidetään teologisesti yhtenä pätevimmistä Inkerin kirkon papeista. Hän on myös tutkijatyyppi. Ivanovilla on hyvä akateeminen pohjakoulutus. uutiset | lyhyesti | | analyysi | I nkerin kirkossa valmistaudutaan syksyllä pidettävään piispanvaaliin. Krongolm osaa hyvin englantia ja ymmärtää suomea, millä kielellä hän osittain myös työskentelee seurakunnassaan. Haapakankaan seurakunnan kirkkoherra ja Pietarin lääninrovasti Ivan Hutter taas edustaa vanhaa ”kelttolaista” hengellistä perinnettä. Petroskoin seurakunnan kirkkoherra ja Karjalan lääninrovasti Aleksei Krongolm on arvioiden mukaan pystyvä henkilö. Henkilöt kommentoivat asiaa nimettöminä ja kunnioittavat myös siten Inkerin kirkon itsenäistä päätöksentekoa. Aarre Kuukaupin seuraajaa odottaa pinta-alaltaan maailman suurin hiippakunta ja monien haasteiden monikielinen kirkko, jonka kaitsemisessa tarvitaan monenlaisia taitoja. Suomessa tunnetaan lähinnä Pietarin alueen ja Karjalan tilannetta. Laptev puhuu venäjän lisäksi englantia ja ymmärtää suomea. Tämä voi tapahtua esimerkiksi aluerovastien asemaa vahvistamalla tai jopa sillä, että pieneen kirkkoon tulisi toinenkin piispa. Valtavan kokoisella alueella toimivan kirkon hallintoa pitäisi jakaa. – Vaikka lämmön tarve ei ole kesällä kauhean iso, nyt yhtäkkiä pystymmekin leikkaamaan öljyn pois. Nykyinen piispa Aarre Kuukauppi jää eläkkeelle vuoden loppuun mennessä. Hutter on palvellut kirkkoa jo 90-luvun alusta. – Kyllä me olemme ylpeitä siitä, että voidaan olla ilmastotalkoissa mukana, Puumalan kirkkoherra Helena Castrén kommentoi. Puumalassa lämpöenergia saadaan talvisaikaan hakevoimalasta. Yhden seurakunnan sijasta järjestelyvastuuta jaettaisiin useammille seurakunnille. Laptevia pidetään arvostelukykyisenä ja hyvänä sielunhoitajana. Venäläinen yhteiskunta kaupungistuu ja koulutustaso nousee. Tykkyläisen mukaan myös Puumalan seurakunta tulee lopulta hyötymään hankkeesta. Skuoritsan kirkkoherra ja Länsi-Inkerin lääninrovasti Pavel Krylov mainitaan kyvykkääksi papiksi, jolla on hyvä akateeminen pohja: hän on filosofian lisensiaatti ja yliopistolehtori. KOTIMAA | 11.7.2019 4. Vieraista kielistä hallussa ovat saksan lisäksi esimerkiksi eräät klassiset kielet. Puumalan seurakunnan mailta saadaan aurinkoenergiaa Suur-Savon Sähkö Oy rakennuttaa Puumalan seurakunnan omistamalle maalle 400 neliön aurinkolämpökentän. Maaseudulla on paljon taantuvia alueita. Seurakunta on kirkkoneuvoston päätöksellä päättänyt antaa maansa hankkeen käyttöön 25 vuodeksi korvauksetta. Hän on opiskellut myös Yhdysvalloissa ja Saksassa ja osaa hyvin englantia sekä myös saksaa. Hän on teologisesti orientoitunut ja valmistelee teologista väitöskirjaa. piispanvaali | Inkerin kirkko valitsee syksyllä uuden piispan. Ratkaisu vähentää vuodessa öljyn käyttöä 30 000 litraa ja hiilidioksidipäästöjä 515 000 kiloa. Vaalissa voi siksi nousta esille edellisten lisäksi myös muita kyvykkäiksi arvioituja pappeja. Kirkolliskokous valitsee 10.–11. Inkerin kirkon haasteet ovat suuret
täin tärkeää säilyttää hyvät ekumeeniset suhteet maan valtakirkkoon. Toimivista suhteista valtioon on kirkolle hyötyä tilanteessa, jossa uusiksi ja ulkomaalaisiksi katsottavilla uskontokunnilla voi olla nyky-Venäjällä tukalaa. Venäjän valtiovallan näkökulmasta yli 400 vuotta maassa vaikuttanut Inkerin kirkko on historiallinen kirkko. Vapaaehtoiset eivät voi vastata kaikesta. Kirkon pitäisi itsenäistyä taloudellisesti. Näin Inkerin kirkko välttyy joutumasta Suomen kirkon kiistojen osapuoleksi tai keppihevoseksi. Koulutus on jatkuvasti Inkerin kirkon ykkösasioita. Tietty neutraalius Suomen suuntaan voisikin hyödyttää myös uutta piispaa: keskinäisen kunnioituksen hengessä Inkerin kirkon ei toivota ottavan voimakkaasti kantaa Suomen kirkon sisäisiin kysymyksiin, kuten virkaja avioliittoratkaisuihin. Nykyisin se tasapainoilee LML:n ja ILC:n jäsenenä. Inkerin kirkko säilyy joka tapauksessa opillisesti konservatiivisena. Vastaavasti myöskään Venäjällä toimivien tai muiden suomalaisten ei pitäisi vaikuttaa Inkerin kirkon piispanvaaliin tai muihin päätöksiin. Jussi Rytkönen inkerin kirkon Pyhän Marian kirkko Pietarin keskustassa. Inkerin kirkko on silti vielä pitkään suomalaisten seurakuntien ja järjestöjen tuen vastaanottaja. Inkerin kirkkoon suhtaudutaan Suomessa nykyisin jakautuneesti. Inkerin kirkko on monikielinen, mutta suomalaisuus hiipuu sen sisällä marginaaliin. Piispalta toivotaan sekä perinteistä raamatullisuutta, äärikatsantojen karttamista että eteenpäin katsomista. | Kuva: Ekaterina Talanina KOTIMAA | 11.7.2019 5. Kirkot tekevät jo yhteistyötä, ja tulevaisuutta on niiden yhdistyminen. Kirkon täytyy myös huomata slaavilaisen pääväestön, varsinkin kaupunkien sivistyneistön suunnalta tuleva etsintä. Tästä syystä uuden piispan toivotaan ymmärtävän talousasioita sekä olevan kyvykäs ja halukas hoitamaan suhteita Suomeen ja sen kirkon eri suuntauksiin. tämän vuoden syksyllä tiedetään, minkä niminen uusi piispa alkaa luotsata yli 400 vuotta sitten Venäjän nykyiselle alueelle syntynyttä kirkkoa kohti seuraavia vuosikymmeniä. Kelton instituutin tutkinnon suorittaneita haluttaisiin sitouttaa paremmin kirkon töihin: pappien ”hävikki” paremmin palkattuihin töihin on ongelma. Siksi uuden piispan olisi hyvä osata varsinkin englantia, jotta yhteydenpito Luterilaisen maailmanliiton (LML) ja teologisesti konservatiivisen Kansainvälisen luterilaisen neuvoston (ILC) kirkkoihin sujuisi. Uusi piispa voi silti vaikuttaa siihen, minkä luterilaisuuden suuntaan Inkerin kirkko tulevaisuudessa kallistuu. ” Oli uusi piispa kuka hyvänsä, Inkerin kirkon tilanteessa hän tarvitsee omaan sisäänajoonsa jonkin aikaa emerituspiispan tukea ja opastusta. Viranomaiset ovat ajaneet esimerkiksi Jehovan todistajat ahtaalle. Uuden piispan toivotaan työskentelevän papiston koulutustason nostamiseksi ja myös muun kirkollisen osaamisen kehittämiseksi. Siksi suomen kielen taito ei olisi uudelle piispalle haitaksi, vaikka muut kielet ovatkin tärkeämpiä. Venäjä on kansainvälisessä vertailussa läpeensä korruptoitunut maa. Piispa Kuukaupin arvioidaan tehneen tällä saralla erinomaista työtä ja hänen Suomi-osaamistaan luultavasti tarvitaan vielä uudenkin piispan aikana. Myös uusi piispa joutuu ohjaamaan kirkkoaan yhteiskunnassa, jota luonnehditaan autoritääriseksi, jopa mafiavaltioksi. Hyvin iso ja tärkeä asia uudelle piispalle on myös Inkerin kirkon lähentyminen Venäjän toiseen, Inkerin kirkkoa suurempaan saksalaistaustaiseen luterilaiseen ELKRAS-kirkkoon. Entäpä suhteet Suomeen. Suhteet muihin luterilaisiin kirkkoihin ovat Inkerin kirkolle tärkeitä. Lisäksi kirkkojakin koskee valtion raskas ja oikukas byrokratia
Suomalaisuus ja kaverit motivoivat rippikouluun rippileirillä | Tukholman suomalaisen seurakunnan rippileirin osanottajamäärä kasvoi tänä kesänä viidestä yhdeksään. Aivan erilaista kuin kuvittelin. Isosia on mukana yhä useampia, ja vaikka lukumäärät ovat pieniä, trendi on positiivinen. Kaikki osanottajat eivät puhu suomea sujuvasti, mutta kaksikielisellä leirillä he vahvistavat kielitaitojaan. Kysymykseen miksi Sandell ja Drakenhed osallistuivat juuri tälle leirille, nuoret pitivät tärkeimpinä syinään suomalaisuutta ja kavereita. Vaikka määrät ovat pieniä, kehitys on myönteinen. Myös perinteiden vaikutus paljastui, kun juttelimme iltaruoaksi tarjotun taco-aterian jälkeen. Kasteitakin rippileirien yhteydessä on Simunan mukaan ollut, koska yhä useammat lapset jäävät Ruotsissa kastamatta. Hyvin erityinen hetki, jonka tulen aina muistamaan, Rockström kuvaili tunnelmia hartauden jälkeen. Ilma oli viileä ukkoskuuron jälkeen, mutta sisällä odottivat juhlallisuudet. KaJ aalTo ” Tai oikeastaan äiti ’pakotti’, mutta mä viihdyin. – William Drakenhed KOTIMAA | 11.7.2019 6. – Suurin syy on suomen kieli. Hänen mukaansa se oli ikimuistoinen hetki, joka tapahtui kastettavan toivomuksesta meren rannassa upotuskasteena. – Tai oikeastaan äiti ”pakotti”, mutta mä viihdyin, hän virnistää. Suomenkielisiä tai kaksikielisiä rippileirejä Ruotsissa on enää vain Tukholmassa, missä on noin 7 000 jäsenen itsenäinen seurakunta. Kun viime vuonna ripille pääsi viisi nuorta, tänä vuonna rippikoululaisia oli yhdeksän. On laulettu ja soitettu paljon. – Muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen rippikoulu on kasvussa, nuorisonohjaaja Teppo Simuna toteaa. Leiriviikko huipentui konfirmaatiomessuun samassa paikassa 7.7. Rippikoululaiset siunasivat Matilda Rockströmin ennen kuin hänet kastettiin Itämeressä. Monilla vain toinen vanhemmista puhuu suomea. Kastetoimitus meressä oli ensimmäinen laatuaan Tukholman seurakunnan komministerinä toimivalle Ella Järviselle. maailmalta | ruotsinsuomalaiset | T ukholman suomalaisen seurakunnan rippileiristä Björkögårdenissa Väddön saaressa muodostui ikimuistoinen erityisesti Matilda Rockströmille. Isoset ja ohjaajat olivat järjestäneet hänelle kastepäivän juhlan, jossa koko porukka kokoontui herkuttelemaan mansikkakakkua. Ne kuitenkin romuttuivat. Iivonen on ollut seurakunnan lapsija nuorisotyössä pian kymmenen vuotta. Ruotsinsuomalaisten nuorten kiinnostus rippikoulua kohtaan on hieman lisääntynyt viime vuosina. – Täällä on ollut hauskaa. Heinäkuun ensimmäisellä viikolla pidetty yhdistetty rippileiri ja isoskoulutus on isoimpia moneen vuoteen Tukholman suomalaisessa seurakunnassa. Ja tykkään näistä suomalaisista, Drakenhed vastaa. Sandell myöntää, että hänellä oli ennakkoluuloja kirkosta ja rippikoulusta. – Olin vähän hermona, mutta se oli ihanaa. Kuvat: Kaj Aalto Ella Järvinen kastoi Matilda Rockströmin Tukholman suomalaisen seurakunnan rippileirillä. Juhlakalu sai ison kortin, jossa luki: ”Grattis på dopdagen”, Onnittelut kastepäivänä. Muualta nuori väki on kaikonnut tai mennyt mukaan Ruotsin kirkon ruotsinkieliseen toimintaan. Hänet kastettiin Itämeressä. Rippileiri oli viisipäiväinen, mutta keväällä oli jo kokoonnuttu rippikouluun Suomalaisessa kirkossa Tukholman Vanhassa kaupungissa useita kertoja. – Määrä on melkein kaksinkertaistunut, mikä on upea asia, musiikkipedagogi ja rippileirin ”mamma” Hannele Iivonen iloitsee. Amanda Sandell ja William Drakenhed olivat tulleet suomalaisen seurakunnan rippikouluun suomen kielen takia. Monissa suvuissa pidetään rippikoulun käymistä edelleen asiaan kuuluvana perinteenä. Siksi seurakunnassa panostetaan lapsityöhön aina vauvamuskarista lähtien
RAAMATTU PIPLIA BIBLE BIBELN BIIBBAL Kätevästi osoitteesta pipliakauppa.. Hän vaati kirkon hierarkiaa sanomaan asiaan jo anteeksiannon sanan. KOTIMAA | 11.7.2019 7. • tiedustelut myynti@piplia.. Seurakuntalaiset keskeyttivät 79-vuotiaan papin saarnan ja alkoivat väittää hänelle vastaan. Virsikirjat Piplia 365 Virsikirjat Piplia 365 . Viime vuosina Suomen katolisessa kirkossa on virinnyt aktiivinen Herran ruumiin päivän (Corpus Domini) viettä minen. Lahjatuotteet Piplia 365 Lahjatuotteet Piplia 365 piplia fi . kesäkuuta. Asiasta kertoi Deutsche Welle. Heidän joukossaan oli hyväksikäytön uhreiksi joutuneita. Monissa katolisissa maissa kyse on merkittävästä juhlapäivästä. Zurkuhl kertoi Kirche und Leben -verkkolehdelle olevansa järkyttynyt ja pahoillaan, ettei saanut anteeksiannon merkitystä välitettyä ”kirkuvalle ihmislaumalle”. Panama Cityn vanhassa korttelissa juhlittiin 7. Syynä protestiin oli se, että pappi Ulrich Zurkuhl kehotti saarnassaan antamaan anteeksi pedofiilipapeille. Suomessa Corpus Christin viettäminen loppui reformaatioon. | Kuva: Lehtikuva / EFE / Bienvenido Veslasco Seurakuntalaiset marssivat ulos kirkosta Saksassa 70 seurakuntalaista poistui mielenosoituksellisesti viime sunnuntaina kesken saarnan katolisesta Münsterin Pyhän Hengen kirkosta Saksassa. Meillä juhlinta osuu Kolminaisuuden päivän jälkeiseen sunnuntaihin. Aiheena on juhlia ehtoollis aineissa reaalisesti läsnäolevaa Kristusta. ”Kukaan ei ole läpikotaisin paha”, Zurkuhl saarnasi. Piplia 365 + Arkeen ja juhlaan matkalle mukaan Piplia 365 Raamatut . heinäkuuta värikkäästi Corpus Christiä eli Kristuksen pyhän ruumiin ja veren juhlaa, Herran ruumiin päivää. Tilanne muuttui kaoottiseksi, saarna keskeytyi ja 70 seurakuntalaista käveli ulos. Sitä vietetään 60 päivää pääsiäisen jälkeen yleensä Kolminai suuden sunnuntaina jälkeisenä torstaina – tänä vuonna päivä oli 20
klo 13 9.–11.8. klo 13 28.7. Mitään kahta kilpailevaa suurohjelmaa ei ole aiemmilla piirin suurleireillä ollut. Pyhä Henki kokoaa ja valaisee Kristuksen seurakunnan. KOTIMAA | 11.7.2019 8. klo 13 vivamonraamattukyla.fi Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. Kaste on kuolemisen ja ylösnousemuksen vertauskuva. Ainakaan tieto mahdollisesta ei-kristillisestä suuTukeeko partio uskontokasvatusta. 18 €/aik., 4–12 v. Kristuksen sovitustyö koskee kaikkia ihmisiä. Hämmästelin sitä, että olin velvoitettu osallistumaan vakaumukseni vastaiseen, ei-kristilliseen tilaisuuteen. klo 13 22.–24.7. Yksin ei kukaan pääse perille. Syntien anteeksiantamus on sidottu Pyhään Henkeen. Kaikki ihmiset ovat perisynnin alaisia syntyessään maailmaan. Kirjoitin Kotimaa-lehdessä (20.6.) partiopiirin sudenpentuleirillä kokemastani uskonnottomasta, leirijumalanpalveluksen korvanneesta tapakasvatusohjelmasta. Kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan kanssa. mielipiteet K otimaa-lehti laati kysymyksiä vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen keskusyhdistykselle SRK:lle seurakuntaja vanhurskauttamisopista. Siinä ihminen liitetään seurakunnan yhteyteen eli taistelemaan omassa elämässään seurakunnan yhteydessä, hoidossa ja hoivassa synnin valtaa vastaan. klo 13 26.–27.7. Stefan Stjärnstedt ja Leevi Luoto Lounais-Suomen Partiopiiristä vastasivat todeten, että partion arvopohja tukee edelleen vahvasti partiossa tapahtuvaa uskontokasvatusta. Jumala ei anna ihmisen syntyä vastustajansa leiriin. Hän toi Jumalan vanhurskauden kaikille ihmisille uskolla omistettavaksi (Room. KORKEIMMAN SUOJASSA KESÄSEURAT KANGASALLA 26.-28.7.2019 Raamattukylän musiikkinäytelmä 16.–19.7. Meillä lippukunnassa käydään partiokirkossa, syksyn partiokisat avataan partiohartaudella ja viikkokokoukset päätetään sisaruspiirissä yhteiseen huiskutukseen: ”Hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä.” Tällainen käytäntö on pitkien partioperinteiden mukaista, kuten myös ovat olleet partiopiirin suurleirien yleiskristilliset, loistavasti toteutetut leirijumalanpalveluksetkin. Tunnustuskirjat opettavat, että Kristuksen työ maailmassa jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan. Usko tarttuu lupaukseen syntien anteeksiantamisesta. 10 € Kotimaa ilmestyy seuraavan kerran 25.7. Kristuksen sovitustyö on syntien anteeksiantamus. 0207 681 760 Näytökset alk. Tästä syystä kaikilla ihmisillä on Kristuksen Henki sekä usko jo äidin kohdussa ja syntymälahjana. Koska ihmisen elämä on pyhä alusta alkaen, vl-kristillisyydessä abortti sanotaan synniksi. klo 18 29.7. 5:8). Yritän yksityishenkilönä vastata julkisuudessa olleisiin kysymyksiin. Nyt vain lapsia ei haluttu jakaa kahteen suurohjelmaan päätöspäivänä. klo 14 4.8. MeiKristuksen työ jatkuu Pyhän Hengen työnä vanhoillislestadiolaisuus | Ihmisen tärkein kysymys ei ole se, pelastutaanko muualla, vaan miten minä löydän armollisen Jumalan, Marko Heimonen kirjoittaa vanhoillislestadiolaisuuden seurakuntaja vanhurskauttamisopista. klo 13 2.–3.8
Onneksi nuori merikapteeni ei jäänyt yksin. Lippukunnassa haluan edelleen toimia kristilliseltä arvopohjalta enkä halua omaksua Tammileirin päätöspäivän Lintukoto-tapahtuman kylmää ja armotonta moralismia. Kristuksen seurakunta ei ole ihmisten puolelta täydellinen, mutta siellä on Kristuksen täyteys ja täydellisyys (Ef. En tietenkään, mutta ihmiset on aina pelastettava varmalta kuolemalta. Itse hän haluaisi siirtää keskustelun omasta sankaruudestaan itse asiaan: miten Eurooppaan voitaisiin luoda turvallisia maahantuloreittejä, ja ennen kaikkea miten painetta lähteä Eurooppaan voitaisiin vähentää. Kaikkialla Euroopassa kasvoi nopeasti solidaarisuus merihädässä olevia pakolaisia kohtaan, myös Italiassa. Hekin liittyivät Kristuksen seurakuntaan parannuksen ja syntien anteeksiantamuksen kautta. Italiassa hän on äärioikeistolaisen sisäministerin Matteo Salvinin poliittisen taistelun maali. Se on myös aina ollut merioikeuden keskeisiä lähtökohtia. Kor. Kirkon lähetystyöllä on pitkät perinteet Afrikka-kysymyksissä, joten olisi tärkeää saada kirkon Afrikka-osaaminen yhteiseen käyttöön. Joku kirjoitti, kuinka sankarini omallatunnolla on tuhansien ihmisten kuolema. Ehtoollinen on yhteyden ja osallisuuden ateria uskon vahvistukseksi (1. 1:23). Sopimus on saattanut niin Kreikan kuin Italiankin kohtuuttomaan asemaan. Sankaristani tuli nopeasti viholliskuva. Pidän edelleen hyvänä asiana välittää lapsille maailmankuvaa, johon kuuluu anteeksipyytäminen, anteeksisaaminen ja syyllisyydestä vapautuminen. Dublinin sopimuksen uudistamista. En kannata salakuljetusta, mutta merellä hädässä olevien ihmisten pelastaminen on ihmisen velvollisuus. Luther ei perustanut uutta uskoa tai uskontoa. Pyhä ei tarkoita synnitöntä tai parempaa, vaan maailmasta erotettua. Siksi pieni lapsikin liitetään Kristuksen seurakunnan yhteyteen kasteessa, kun siellä on syntien anteeksiantamus turvaksi elämän matkalle. Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi. Se on hänen seurakuntansa tehtävä maailmassa. Vanhoillislestadiolaiset haluavat, että kaikki ihmiset pelastuvat. Pyhä Henki avaa yksimielisyyden myös seurakuntaopista. Se on uskonvanhurskauden sinetti. Ensi kesänä, jos Jumala suo, pidetään herättäjäjuhlat Kauhavalla 3.–5.7.2020 tunnuksella: ”Siipeis suojaan ”. Uskon lahjan menettäneille Kristus käski saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamusta. Kaste on uskon sinetti. Tunnustuskirjojen ja Lutherin opetus on se, että löytääkseen armollisen Jumalan, ihmisen tulee löytää ensin hänen omansa eli Kristuksen seurakunta. Hän vaatii myös nopeaa ns. Jaakko kivisaari Sauvo kiitos herättäjäjuhlista! Herättäjäjuhlat vietettiin Nivalassa 5.–7.7.2019 tunnuksella ”Armossa avarassa”. Olen iloinen ja tyytyväinen, että Antti Rinteen hallituksen ohjelmassa todetaan painavasti Afrikan haasteet. Lopuksi: ”Uskomme Pyhään Henkeen, pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.” Marko HeiMonen rohjelmasta ei ole leirilippukuntaani tavoittanut. Myöskään Laestadius ei perustanut uutta uskoa tai uskontoa. 10:16). Voiko siis enää väittää, että partio tukisi vahvasti uskontokasvatusta. Niin, miksi pidän merikapteeni Carola Racketea aikamme sankarina, kuten kaikkia niitä ihmisiä, jotka Euroopan historian pimeinä vuosina pelastivat juutalaisia natsien kynsistä. Pyhä Henki piirtää rajan. Nyt L-S Partiopiiri näyttää linjanneen, ettei uskonnollista ohjelmaa voida enää piirin leirin puitteissa järjestää. Häivähdys humanismia KOTIMAA | 11.7.2019 9. Toinen kansalainen taas kysyi, milloin alan tukea huumekauppaa, toiseksi kannattavinta bisnestä ihmissalakuljetuksen jälkeen. Liisa Jaakonsaari Kirjoittaja on ex-meppi. Carola pidätettiin, mutta myöhemmin hänet vapautettiin, ja raskaat oikeudenkäynnit ovat edessä. Kiitämme kaikkia juhlavieraita tuestanne ja esirukouksistanne Herättäjä-Yhdistyksen työn puolesta. Tuntui kuin kaikki mahdolliset trollit olisivat lähteneet liikkeelle. Vanhoillislestadiolaisten seurakuntakäsitys ei perustu ”vain me itse” -ajatteluun, vaan eksklusiivinen seurakuntaoppi lähtee Raamatusta ja Tunnustuskirjoista. Lutherin tavoin vanhurskauttamisopista ja sitä seuraavasta seurakuntaopista ei voi myönnyttää vähääkään. Se on aina ollut ihmisten auttamista ja rakastamista, eikä mitään ”käännyttämistä”. Sen vuoksi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pysyä Jumalan sanassa ja Kristuksen opissa. Kiitämme lämpimästi herättäjäjuhlien palvelutehtäviin ja järjestämiseen osallistuneita kumppaneita, talkoolaisia, Nivalan seurakuntaa ja Nivalan kaupunkia hyvästä yhteistyöstä. Siunattua kesää! Herättäjä-Yhdistyksen puolesta: Tapani Rantala, puheenjohtaja Simo Juntunen, toiminnanjohtaja ” Merellä hädässä olevien ihmisten pelastaminen on ihmisen velvollisuus. Afrikka on koko Euroopan kohtalonkysymys. Seurakunta on pyhä. Myös Suomen uusi hallitus osoitti häivähdyksen humanismia ja solidaarisuutta liittymällä niiden muutaman EU:n jäsenmaan joukkoon, jotka halusivat ottaa vastaan Sea-Watch 3:sta pelastuneet turvapaikanhakijat. Ei todellakaan tarvitse olla mikään väestötieteilijä todetakseen, että välttyäksemme hallitsemattomalta maahanmuutolta Euroopan on yhdessä afrikkalaisten kanssa kehitettävä uusia ratkaisuja. K un kirjoitin saksalaisesta merikapteenista Carola Racketesta ja sanoin hänen olevan ”aikamme sankari”, sain osakseni vastalauseiden myrskyn. Minulta kysyttiin, miksi kannatat salakuljetusta. Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä samaan aikaan, kun Euroopan väkiluku pienee noin 100 miljoonalla. Heidänkin aikanaan Kristuksen seurakunta kulki ulkonaisen kirkon sisällä. dän tulee jokapäiväisessä elämässämme kuolla pois synnistä ja syntien anteeksiantamuksen voimalla elää ylösnousemuksessa ( Lutherin Valitut teokset, II Osa). Ehtoollisessa itsessään ei ole syntien anteeksiantamus, vaan ehtoollinen on Jumalan valtakunnan ja syntien anteeksiantamuksen osallisuus. Kun ihminen uskossa kasteen liitossa elää Kristuksen seurakunnan yhteydessä, hän elää syntien anteeksiantamuksen osallisuudessa. Ihmisen tärkein kysymys ei ole se, että pelastutaanko muualla, vaan miten minä löydän armollisen Jumalan. Päinvastoin
Anteeksi, mitä. Kohtalon ja armon alla Nivalassa oli koolla Suomen herätysliikkeistä juutalaisin. Körtti valitti, että hänellä on jalka kipeänä. T arinan mukaan körttimies tapasi naapurinsa, joka oli helluntailainen. Tarina jäi vahvasti mieleen. Körtti päätti noudattaa naapurinsa neuvoa ja pyysi illalla rukouksessa jalan parantumista. Olen kuullut tarinan aikoinaan Jaakko Eleniukselta hänen ollessaan Kotimaan päätoimittaja. Ensinnäkin, Jumala ei ole mikään automaatti, eikä ihmisen ei pidä luvata Jumalan puolesta kesäjuhlat TeksTi Ja kuvaT| olli seppälä KOTIMAA | 11.7.2019 10. Seuraavana aamuna kun körttimies heräsi, hänen molemmat jalkansa olivat kipeinä. Siihen sisältyy ainakin neljä näkökulmaa. Helluntailainen neuvoi pyytämään Jumalalta apua, Jumala kyllä parantaisi kipeän jalan
Herättäjäjuhlat Nivalassa avoimen taivaan alla. Kaikki eivät halunneet siltä siunaamalta ryhtyä purkamaan näkökulmaani, mutta moni myös halusi tarttua tarjottuun langanpäähän. Eivät niinkään sisällöllisesti, mutta otteeltaan uskonasioihin ja elämiseen yleensä. – En saa ihan kiinni mitä ajat takaa. Herättäjä-Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Tapani Rantala näkee herännäisyyden ja juutalaisuuden elämänasenteellisena yhdistävänä tekijänä erityisesti kokonaisvaltaisen, syvän ja rikkaan huumorin. Neljänneksi, siinä on samanlaista itseironista syväviisautta kuin monissa juutalaisissa tarinoissa. mitään. Se mitä armossa ihmiselle Jumalan tahdosta tapahtuu, ei aukea ihmisviisaudella. Usko välittyy paljolti ihmisten välisten kohtaamisten kautta. Kerro vähän tarkemmin. Körttikodilla Helsingissä asuva psykologian opiskelija Alva Grünthal kiteytti herännäisyyden olemuksen puhuessaan lauantain iltaseuroissa: ”Herännäisyyden perussanoma tarjoaa lohdullista tilaa ymmärtämättömyydelle. » KOTIMAA | 11.7.2019 11. Tärkeää ei olekaan tietäminen ja valmiiden sanojen antaminen eli perillä oleminen, vaan etsiminen, eksyminen, kaipaaminen ja kysyminen. Herännäisyydessä korostetaan Rantalan mukaan, että ihmisen ja Kristuksen väliin ei tule laittaa mitään, ei moraalia, ei tekoja, ei kirkkoa eikä edes Raamattua. Kun selitin tarkemmin, mitä kysymys tarkoitti, moni nyökytteli päätään ja myönsi, että ehkä siinä on jotain itua. Rantala löytää yhtymäkohtia juutalaisuuteen myös mystiikasta, selittämättömyydestä ja salaisuudesta. Kysymykseni sisälsi väitteen, että elämänotteeltaan ja -filosofialtaan herännäisyys ja juutalaisuus ovat sukua toisilleen. Olin siis se, jolle voitaisiin sanoa: ”Toimittajalla taitaa olla ihan oma agenda.” Kun esitin näkemyksen herännäisyydestä maamme herätysliikkeistä juutalaisimpana, sain vastaani ensin epäilevän hymyn. Jalkauduin juhlaväen keskuuteen edellä kerrotun tarinan kanssa. Herättäjäjuhlat Nivalassa viime viikonvaihteessa toivat koolle körttikansaa ympäri maan, arvion mukaan heitä oli 22 000. Kummassakin suhtaudutaan elämän arvaamattomuuteen, kärsimykseen, Jumalan tahtoon ja ihmisen osaan samalla kohtalonomaisella tavalla, jota pehmentää salaviisas itseironia. Kun paluumatka koittaa, tuulen suunta on miehen pyynnön mukaan kääntynyt. Toiseksi, tarina muistuttaa, että elämä on monin tavoin ennalta-arvaamatonta, vaikeaa ja että kärsimys kohtaa meistä jokaista. – Pitää vähän miettiä. Mutta tuuli ei käänny, ja lopulta mies pääsee väsyneenä kirkkoon. Rantalan mielestä soutaja voisi hyvinkin olla körttiläinen. Vanha vitsi kertoo miehestä, joka lähti soutamaan kirkolle jumalapalvelukseen. Tarjolla oli pääasiassa Siionin virsiä sekä lyhyitä seurapuheita, joissa miltei jokaisessa määriteltiin herännäisyyden ydinideaa eli avaraa armoa. Kolmanneksi, tarina kiteyttää oivasti herännäisyyden suhtautumistapaa elämään. Vastatuuli on kova ja mies rukoilee, että Jumala kääntäisi tuuleen suunnan. Heikka luetteli yhteisiä piirteitä juutalaisuuden ja herännäisyyden välillä: arjen korostus, työn tekemisen merkitys, suhtautuminen elämään vakavana, paikallisena ja uhkaavana, huumori, itseironia, pragmaattisuus eli käytännöllisyys. Heikan mukaan juutalaisuudella ei myöskään ole tarkkaa dogmatiikkaa ja opillisuutta. Tarina siis näpäyttää niitä, jotka elämöivät rukousvastauksilla. Elämä on rankkaa, ja Jumala vastaa pyyntöihin ajallaan ja tavallaan. Esimerkiksi Espoon hiippakunnan eläkkeellä oleva piispa Mikko Heikka sai hyvin kiinni juutalaisuuden ja herännäisyyden rinnastuksesta
Tarinan voi kertoa myös omasta elämästään, kuten teki kappalainen Anna-Leena Häkkinen Oulusta. – No. ”Juutalaisuus on ajan pyhittämiseen pyrkivä uskonto,” Tuura siteerasi Hescheliä. Rannan mukaan sama ” Toimittajalla taitaa olla ihan oma agenda. – Arvaa mitä tapahtui. Tarinallisuus on yksi herännäisyyttä ja juutalaisuutta yhdistävä tekijä. Hän kuitenkin tunnisti myös esittämäni kysymyksenasettelun. ”Meidän suuret katedraalimme ovat sapatit.” Körttiteologi Salla Ranta suorastaan ilahtuu kuultuaan kysymykseni juutalaisuuden ja herännäisyyden yhteisistä piirteistä. On hyvä aika puhua pyhästä ja ajasta.” Naurahdimme Lindströmin kanssa puheen ajoitukselle. Tarinat, joihin on kätketty salaviisas opetus. ”Noustava on ja nämä pellot kuljettava, jos kotiin tahtoo päästä. Oulun piispa Jukka Keskitalo näki raamattutunnillaan herättäjäjuhlille tulevan väen pyhiinvaeltajina. Aattoseuroissa puhunut Haapaveden seurakunnan kirkkoherra Kari Tiirola muistutti kuulijoilleen, että he ovat tien kansaa, että he ovat lyöttäytyneet Kristuksen seuraan ja kulkevat hänen perässään. Kuoppala on kuitenkin kiinnostunut teologisista ja uskonnollista vaikutteista, joita suoraan tai epäsuoraan on kulkeutunut herännäisyyteen. Kun avaruudellisessa hahmottamisessa aika on toistuvaa ja kaikki hetket toistensa kaltaisia, Raamatussa jokainen hetki on ainutlaatuinen ja mittaamattoman arvokas, sillä se annetaan vain siksi hetkeksi. Jotakin siinä on myös avarasta, laajasta ja ennalta-arvaamattomasta armosta.” Samaisissa aattoseuroissa puhunut aluesihteeri Urpo Karjalainen viittasi juutalaisuuden ja kristinuskon kasvamiseen kulttuurisesti erilleen. Mutta seuraavana talvena körttiukko meni samaan paikkaan, kairasi jäähän reiän ja alkoi pilkkiä. Keskustelin seurakentällä parhaillaan Tornion kirkkoherra Mirja-Liisa Lindströmin kanssa herännäisyydestä ja juutalaisuudesta, kun kovaäänisistä kuului järjestösihteeri Hanna Tuura puheen aloitus: ”Iltaseurat osuvat aikaan, jossa juutalainen sapatti on päättymässä ja kristillinen pyhä alkanut ehtookellojen myötä. – Ei mitään. Juutalaisuudessa on tapana keskustella paljon ja ennen kaikkea siitä, mitä juutalaisuus on ja kuka on juutalainen. Syyksi riitti vain se, etten jaksanut kävellä kotiin. Kuuntelin ja katselin myös puheita alussa kerrotun tarinan antamat silmälasit päässäni. Elämä on sellaista. Paavo Ruotsalainen aikoi kyllä muuttaa Puolaan viljelemään maata, mutta matka tyssäsi Pietarissa matkustusasiakirjojen puuttumiseen. Sitten seuraväki sai kuulla juutalaisesta aikakäsityksestä rabbi Abraham Heschelin tulkintana. ”Matka tuntui pitkältä ja yksinäiseltä. Aivan samalla tavalla kuin lapsuuteni koti on tuossa kivenheiton päässä, niin jokaisen meidän taivaskoti ja taivasikävä on kivenheiton päässä.” Kielikuva vaeltavasta kansasta, matkalla olevasta Jumalan kansasta on herännäisyydessä usein käytetty. Herättäjäjuhlat kokoavat pääosin varttuneempaa väkeä, mutta myös lapsia ja nuoria löytyy seuraväestä. (Ajattelin, että sormus on kalan suussa tai jotain). Karjalainen muistutti keskustellessamme, että herännäisyyden elämänfilosofinen yhteys juutalaisuuteen ei tarkoita, että heränneet olisivat jotenkin erityisen Israel-myönteisiä, pikemminkin heidän näkemyksensä Israelista ja Palestiinasta on samanlainen kuin suomalaisten yleensäkin eli vahvasti rauhaa ja ihmisoikeuksia painottavaa. Sitä ei saanut sieltä millään ylös. Yksi tutkimisien arvoinen juonne voisi olla herrnhutilaisuus ja sen yhteydet perustajansa kreivi von Zinzendorfin kautta juutalaisuuteen, erityisesti sabbatealaisuuteen. Vanhan testamentin henkilöistä Abraham on aivan erityisessä asemassa. Körttiukko oli pilkillä. Häntä väsytti. ”Kun Kristus kulkee edellä, me emme voi aina valita reittiä, jota hän tahtoo viedä. Jos kuuntelen herättäjäjuhlien puheita ja jututan ihmisiä siitä, onko körttiläisyydessä samankaltaista asennoitumista elämään kuin juutalaisuudessa, saan kysymyksen mukaisia vastauksia, koska kysymys on aiheellinen, vaikkakin yllättävä. Keskustelin ”muistikuvasta” Ossi Kuoppalan kanssa ja hän naurahti kohteliaasti. Suomalaiset hengelliset kesäjuhlat ovat meikäläinen versio katolisen maailman pyhiinvaelluksista. Hänen kotinsa oli Nivalassa ison pellon takana. Kysymyksenasettelu on hänelle tuttu. ”Osa kulkee keskellä, osa paremmin tien viertä, joku sortuu välillä ojaan, ehkä joku kääntyy kantapäillään ja kulkee välillä toiseenkin suuntaan”, Tiirola sanoi ja kuvasi ymmärtäväisesti kristityn vaellusta ilman moralisointia tai painetta yhdenmukaisuudesta. Keskitalo haki pyhiinvaelluksen alkujuuria Vanhasta testamentista, Abrahamista alkaen. Joku juhlavieras oli muistavinaan, että eikös herännäisyyden kantaisä Paavo Ruotsalainen asunut jonkin aika Puolassa ja tutustunut siellä juutalaisyhteisöön. ”Raamatun matkantekijöiden kantaisä oli patriarkka Abraham. Itseironiasta kertoi juhlakentän laidalla maitolaituriin laitetut pienoisveistokset edellä mainituista jylhistä hahmoista. Kerran hän oli kavereittensa luona keskustassa ja käveli yksin kotiin. Herättäjäjuhlien juhlakenttä – ja avoimen taivaan alla veisaaminen – on tämän vaeltavan körttiukon ja -akan kuva. KOTIMAA | 11.7.2019 12. Ei hän sormustaan takaisin saanut. kesäjuhlat Ymmärtääkseni jokaisella on lupa mennä kysymyksiä kohti ja pienentyä oman vajavaisuuden äärelle sen sijaan, että pitäisi kasvaa suuremmaksi, osaavammaksi ja tietävämmäksi.” Herännäisyyden asennoitumista elämään kuvaa myös eläkkeellä olevan Suomussalmen kirkkoherra Risto Kormilailaisen kertoma tarina. Muistan, kuinka kaaduin tahallani ojaan, tihrutin itkuani ja olin kaikkien hylkäämänä. Mutta noustava oli, jos kotiin tahtoi päästä.” Häkkisen mukaan sama pätee vieläkin lähes puolisataa vuotta myöhemmin. Hän on juutalaisille isämme Abraham, kristityille uskon isä ja vielä muslimeillekin Jumalan ystävä”, Keskitalo sanoi. Kalaa koukusta irrottaessaan hän pudotti kultaisen vihkisormuksensa järveen. Onko niin, että kun alkaa etsiä jotain näkökulmaa hengellisistä puheista, sen myös löytää. Heränneiden laulukokoelma Siionin virret on alun perin suomennos ruotsalaisesta 1740-luvun herrnhutilaisten laulukokoelmasta Sions Sånger. Se on varmaa, että siinä on enemmän mäkiä, monttuja ja mutkia kuin tuossa Nivalan ohitse menevällä Kalajoen tiellä
Vanha sanonta tietää, että missä on koolla kaksi juutalaista, siellä on kolme mielipidettä juutalaisuudesta. Tarinoiden ja huumorin voimaa unohtamatta. Hän vetää Nivalassa tuohityöpiiriä. Papit kävelivät ristisaatossa kentälle. Pitkäpartaisena juhlakentällä Nivalan juhlakentällä kohtasi kaksi toisilleen entuudestaan tuntematonta miestä. Sunnuntai jumalapalvelus pidettiin juhlakentällä Kyösti Kallion koulun vieressä. Uusitalo sanoo olevansa kirkon jäsen, mutta ei kuuluvansa herätysliikkeisiin, vaikka voi niidenkin tilaisuuksissa käydä. Toinen muhkean parran omistaja, hattulalainen Sven Wessman kertoo kasvattaneensa parran vuonna 1967 eli armeijasta päästyään ja mentyään isoseksi rippileirille. kertaa. Tietynlainen juureva elämännäkemys, -ote ja -filosofia eivät jääneet huomaamatta. Taivas antoi pyhiinvaeltajille aurinkoa, pilvisyyttä ja hieman sadettakin, ettei ulkoilmatilaisuudessa istuminen olisi liian helppoa. Nivalan herättäjäjuhlillakin puhuttiin identiteettistä ja moni puhuja määritteli herännäisyyden ydintä. Heitä yhdisti muhkea parta. Erityisesti Siionin virret ja niiden rukousluonne puhuttelevat Wessmania, sillä myös ortodoksinen liturginen laulu on rukousta. Sitä voisi kutsua vaikka ”körttiläis-juutalaiseksi elämänhallinnaksi”. Sama pätee Salla Rannan mukana körttiläisyyteenkin. Hän oli herättäjäjuhlilla toista kertaa elämässään, edellinen oli silloin, kun juhlat olivat Nivalassa seitsemättä kertaa eli vuonna 1992. Wessan on ollut mukana kristillisessä nuorisoja koululaistyössä. Avara armon helpotus ja vapauttava sana uskonnollisen pinnistelyn vaatimuksesta oli läsnä jokaisessa puheessa. KOTIMAA | 11.7.2019 13. kerrasta kun hän on mukana koko ajan. Ei, seurapenkeistä kuului ihmisten huokauksia, kun arjen vaivat ja mielen harhailut saivat hetkeksi painua taka-alalle. Esko Uusitalo on kotoisin Nivalasta. Ranta käyttää ilmiöstä nimitystä loputon itsereflektio eli päättymätön oman olemisen ja merkityksen vatkaaminen. Nivalassa koolla ollut herätysliikeväki ei ollut moralisoimassa ketään tai nostamassa kristittynä olemisen rimaa. Herättäjäjuhlilla Wessman oli 14. pätee herännäisyyteen. Esko Uusitaloa ja Sven Wessmania yhdisti paitsi vierailu herättäjäjuhlilla myös parta. Siihen sisältyy eletyn elämän ja hengellisen kilvoittelun ymmärrystä tavalla, jota ei juuri tavoita muista herätysliikkeistä. Nyttemmin hän on ortodoksi. Hän painotti, että nyt kyse oli 10. Uusitalon varsinainen sydämen asia ovat tuohityöt
– Raamattu rohkaisee ja lohduttaa. Tekniikka toimii kuin nakutettu puhujien rytmissä. On hyvin sievää. Sen sijaan Raamattu kertoo Jeesuksesta, joka on herra.” Yleisön ilmeet ovat vakavat, kun Nummela korostaa, että auktoriteettia ei saa antaa omille mielipiteille, ei kirkolliskokoukselle, piispainkokoukselle eikä Kirkkohallitukselle. Nyt niiden välissä hohtaa valkoisia juhlatelttoja. – Jumala ottaa aina takaisin. Vuosia Venäjällä lähetystyössä ollut Repo on Inkerin kirkon pappi – niitä joita kirkollisessa keskustelussa pidetään oikotien etsijöinä pappisvihkimykseen. Puheita Raamatun arvovallasta oli kuuntelemassa yli 14 000 kävijää. Nyt halutaan selkeästi erotella kotimaantyön varainkeruu lähetystyön varainkeruusta ja tehostaa sitä. Toisin kuin herättäjäjuhlilla, täällä ei puhujaa kätketä katseilta puiden siimekseen. Kaikista kirkon herätysliikkeiden keskuspaikoista Suomen Evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen Ryttylän lähetyskeskus lähellä Riihimäkeä on ehdottomasti viehättävin. Kansanlähetyksen kotimaantyön johtaja Jukka Repo kuljeskelee juhlakentällä mordvalaisessa kansallispuvussa. Siinä on vaikeitakin kohtia, mutta niiden kohdalla pitää vain nostaa hattua ja jatkaa eteenpäin, naisääni kaikuu juhlakentällä – kaiuttimia on siellä täällä ja äänentoisto ensiluokkaista. Raamattu on Herra Kansanlähetyspäiviä vietettiin 5.–7.7. Kotimaassa julistustyötä tekeville on perustettu henkilökohtaisia lähettäjärenkaita. Nummela on suivaantunut arkkipiispa Tapio Luomaan, joka totesi Iltalehdessä (28.6.), että ”Raamattu on kristityn ja kirkon välttämätön peruskirja. On helpompaa saada väkeä talkoisiin Ryttylään kuin jonkin paikallisen seurakunnan joukkoihin. Ennen ne kiersivät maakunnissa, mutta nykyään talkooperinne on muuttunut. kesäjuhlat K esäisen vehreää maalaismaisemaa täplittävät vanhat kartanorakennukset. Näiden Kansanlähetyspäivien teemana on ”Raamattu rakkaaksi”. Raamattu on auktoriteetti, se ainut lähde, josta kristitty kuulee Jumalan äänen. Sanat näkyvät inforuuduilta samoin kuin lähikuva puhujista ja heidän käyttämänsä raamatunkohdat. Rakennukset ovat kunnossa, kukkaistutukset hehkuvat, eikä maisemaa ole pilattu uudemmalla rakentamisella. Kaikki muu turhaa on rinnallasi” (Virsi 923). – Monet tuovat matkoiltaan matkamuistoja, minä toin pappeuden, Repo hymähtää. Ryttylän lähetyskeskuksessa. KOTIMAA | 11.7.2019 14. ”Silmäni aukaise, Jumalani. – Raamattu todellakin on Herra seurakunnassa, Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela vakuuttaa lauantaiaamun raamattutunnillaan. Lavalle tulee kuoro, joka laulattaa yleisöllä Virsikirjan uusia virsiä. Nummela muistuttaa, että yksittäinen ihminen, herätysliike ja kirkko voivat kuitenkin aina palata Jumalan luo ja tunnustaa harhautuneensa. Esillä ollaan ja juontaja kehottaa reippaasti liittymään lähettäjärenkaaseen, mikä itse asiassa on uutta Kansanlähetyksessä. Kansanlähetysjuhlia vietetään täällä nyt neljättä kertaa peräkkäin. Laulukirjaa ei tarvitse olla mukana. Viidesläiseen tapaan raamattutunti päättyy kuitenkin armoon. Raamattu ei kuitenkaan ole herra. Sanoissa tiivistyy hyvin se, mitä kirkon viidesläinen herätysliikeväki Raamatusta ajattelee. Siitä kun luopuu: – Silloin ei voi olla varma siitä, että kulkee Jumalan tahdossa, Nummela sanoo
Hän kaipaisi Suomeen jälleen isoja evankelioimistapahtumia, jotka kuolivat evankelista Kalevi Lehtisen myötä. Juhlakansa jonottaa kahville. Toinen huolenaihe on se, että käsitys avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona hämärtyy, kun samaa sukupuolta olevia aviopareja vihitään kirkossa. Venäjälle Repo lähti lähetystyöhön vuonna 1993 vain lähetyskurssin käyneenä ja kielitaidottomana. Teltta puhkeaa aplodeihin. |K uv at : Fr ei ja Ö zc an KOTIMAA | 11.7.2019 15. Hän emännöi tilaisuutta. Kansanlähetyspäivien ydinhetki on toiminnanjohtajan Polttopisteessä-puhe. Asia on tärkeä, koska miehen ja naisen suhde heijastelee Kristuksen ja hänen morsiamensa eli kirkon suhdetta. Freija Özcan ” Puhe päättyy kehotukseen olla uskollinen kuolemaan saakka. Inkerin kirkko oli kuitenkin päätöksensä tehnyt, ja niin Repo palveli sitä vielä pappina Mordvassa, mistä siirtyi sittemmin Viron kautta Suomeen ja Kansanlähetyksen organisaatioon. – Minulta on kysytty, milloin me perustamme oman kirkon. Puiden siimekseen on pystytetty rivi yhteistyökumppanien pikkutelttoja. – Kirkon johdosta kuulunut viestejä, että luopuminen on vain ajan kysymys. Puhe päättyy kehotukseen olla uskollinen kuolemaan saakka. Meillähän on ollut marttyyreitä sillä alueella, Tuovinen viittaa Kabulissa 2014 surmansa saaneisiin lähetteihin Seija Järvenpäähän ja Kaija Martiiniin sekä 1980 surmattuihin Eeva ja Erik Barendseniin. Kirjateltassa kuhisee tungos etsimässä tarjouskirjoja. Miehet ovat Afganistanista. Teltta puhkeaa aplodeihin. Suomalaista teologista koulutusta hänellä ei ole. Kymmenkunta vuotta hän sitten toimitti jumalanpalveluksia, piti rippikouluja ja jakoi ehtoollista sikäläisen kirkkohallituksen luvalla ennen kuin hakeutui työn uuvuttamana Kelttoon kirkolliseen koulutukseen. – Miten me osattaisiin puhua Jeesuksesta siten, että se synnyttäisi uskon häneen, eikä tuntuisi siltä, että minua painostetaan, Tuovinen pohtii. – Oletko lukenut sen kirjan…. Se oli väkevä. – Kuuluu se identiteettiin tietysti. Kirkossa myrskyää, mutta ei vielä siten, että herätysliikkeiden ja Kansanlähetyksen pitäisi perustaa oma kirkko, Tuovinen jyrisee. He täyttävät Raamattu rakkaaksi -ilmapalloja lapsille ja puuhaavat pikkutehtävissä. Raamattukysymys on tässäkin tapetilla. Hänet vihittiin Inkerin kirkon diakoniksi eli käytännössä apupapiksi. Suomessa Repo voi kastaa ja jakaa ehtoollista paikallisen kirkkoherran luvalla. Vanhurskauttamisoppi uhkaa menettää selkeytensä. – Kun näyttää siltä, että kirkossa menee hengellisesti huonosti, emme saa menettää toivoamme, vaan meidän täytyy toimia sen puolesta ja luottaa siihen, että Pyhä Henki toimii siellä, missä Sanaa oikein julistetaan ja sakramentit oikein jaetaan. Osa heistä opiskelee Kansanlähetyksen kursseilla. Pääteltta täyttyy väestä. Hän ei ole hakeutunut papillisiin tehtäviin. luomisuskoa ja aitoa avioliittoa. Jonottajat syventyvät kaikessa rauhassa keskusteluun. – Viime metreillä iski kutsumuskriisi. joku aloittaa. Ihmisten täytyy saada tietää, miten he kelpaavat Jumalalle. – Täällä on tilaisuuksia, jotka tulkattu heidän kielelleen, hetkeksi toimistonsa rauhaan istahtanut Mika Tuovinen kertoo. Syy on ollut kirkon tuki Helsinki Pride -viikolle. – Viisi minuuttia vielä, niin kahvia tulee lisää, jonon alkupäästä huudellaan. Tuovisen toiveena olisi, että Kansanlähetys löytäisi enemmän luterilaista evankelioimisnäkyä. Harvoin sitä on sattunut. Mietin olenko arvollinen papiksi. Kansanlähetyspäiviä vietettiin viehättävässä miljöössä. Tuttujakin heillä näkyy olevan, sillä vähän väliä heitä tervehditään iloisesti halaten. Se olisi kirkonkin kannalta hänestä tärkeää. jukka repo esiintyi mordvalaisessa kansallispuvussa (oik.) Leif nummela (ylhäällä), Päivi räsänen ja Mika Tuovinen (ylhäällä vas.) ovat Kansanlähetyksen näkyvimmät julistajat. Tuovista huolettaa kirkossa kaksi asiaa. Kansanedustaja Päivi Räsänen istuu sohvalla Tuovisen taustalla. – Jotkut näkevät tässä hengellistä merkitystä. Minut on vihitty evankelis-luterilaisen kirkon papiksi palvelemaan kirkkoa aina ja kaikkialla. Tuovisen puhetta kiitellään. Olisin toivonut selvää viestiä, että Raamattu määrittelee kirkon opin, Tuovinen sanoo. Mutta ei pappeus ole hänestä kadonnut. Kansanlähetysväki lukee, tahtoo tietää ja pohtii teologisia kysymyksiä. Niissä on esillä mm. Ryhmä selvästi etelämaalaisia nuoria miehiä poikkeaa juhlakentän yleisnäkymästä
Herännäisyys, uskonto ja kirkko tulevat yksittäisissä töissä esiin, myös epäsuorasti, kuten viittauksena luterilaisen työn etiikkaan. Hän eli vuosisadan vaihdetta ja osallistui omalla tavallaan Suomen itsenäistymisen vaiheisiin, Tarasti sanoo. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1877–1880 ja Adolf von Beckerin yksityisakatemiassa 1880–1882. L apinlahden Taidemuseo Eemilin johtaja Riitta Marin otti yhteyttä ministeri Lauri Tarastiin taidemaalari ja piirustuksenopettaja Anna Sahlsténin (1859–1931) näyttelystä vuosi sitten. Hän matkusti eri puolilla Suomea kesäisin ja oli tiettävästi ensimmäinen Kolin maisemia maalannut taiteilija. Taidemuseo Eemilin näyttelyssä on haluttu tuoda esiin taiteilijan monipuolinen elämäntyö. Nyt yhteistyön tuloksena on esillä kesäkuussa avattu näyttely Anna Sahlstén: 160 vuotta taiteilijan syntymästä. Sahlstén maalasi pääosin itse valitsemiaan henkilöitä. Yksityiskokoelma. ” Herännäisyys, uskonto ja kirkko tulevat näyttelyssä esiin yksittäisissä töissä, myös epäsuorasti, kuten viittauksena luterilaisen työn etiikkaan. Näyttelyssä on esillä myös Sahlsténin tunnetumpia töitä, kuten Olvi-säätiöltä lainattu Kahvimummo. Loput 54 taidemuseo on lainannut julkisista kokoelmista ja muilta yksityishenkilöiltä. Yksityiskokoelma. Siihen on irrotettu yksityiskohta: poika pitää hattua kädessään, takana oleva nuorukainen on nukahtanut. Sen jälkeen alkoi hänen uusi tulemisensa. Lisäksi hän opiskeli useaan otteeseen Pariisissa Académie Colarossissa. kulttuuri Kultakauden taiteilijana Sahlstén maalasi erityisesti muotoja perhekuvia, maisemia ja lapsiaiheita. | Kuvat: Halosten Museosäätiö Lukeva vanha nainen, 1894, öljy. Näyttelyn kuraattori on museonjohtaja Riitta Marin. Suomen Pelastusarmeijan Säätiöltä näyttelyssä on mukana työ Tuntematon sotilas, jossa nainen katsoo ylöspäin. Hänen urkuseinäteoksensa Hyvä paimen on Perkkaan kappelissa Espoossa. Nyt ensimmäistä kertaa on esillä myös Sahlsténin omia luonnoksia ja piirroksia. Vuonna 2010 Varkauden Taidemuseon näyttely Sahlsténista painottui hänen uskonnollisiin töihinsä. syyskuuta asti. Tarastin mukaan Sahlsténin työ piirustuksenopettajana vei osin hänen arvostustaan taidemaalarina. – Hän oli kuolemansa jälkeen aika pitkään unohduksissa, mutta 1982 Turun taidemuseossa oli kahden naisen näyttely, joista toinen oli Sahlstén. – Hän oli realisti, mutta kuvasi ihmisiä ystävällisessä mielessä. Lauri Tarasti kertoo, että Sahlstén oli kiinnostunut myös uskonnollisista ilmiöistä ja henkilöistä. KOTIMAA | 11.7.2019 16. Sahlstén otti naimattomana kasvattitytön Pelastusarmeijan lastenkodista. Virpi KirVes-TorVinen Näyttely Anna Sahlstén: 160 vuotta taiteilijan syntymästä on esillä Lapinlahdella Taidemuseo Eemilissä 29. Taidemuseo Emilin näyttelyn alakerrassa on toiminnallinen osa, jossa voi esimerkiksi harjoittaa muotoja asetelmaku| taidenäyttely | Kultakauden taidemaalari Anna Sahlstén oli kiinnostunut myös uskonnollisista ilmiöistä ja henkilöistä. Eemil Halosen museo ja Lapinlahden taidemuseo yhdistyivät peruskorjauksen ja laajennuksen jälkeen Taidemuseo Eemiliksi helmikuussa 2017. Tarastin kokoelmasta on näyttelyssä mukana 26 työtä. Lauri Tarastin mukaan Anna Sahlstén pyrki kuvaamaan Suomen kansaa sellaisena kuin se on. Herännäisyyttä kuvaavia töitä ovat esimerkiksi Lukeva vanha nainen ja Körttiläismies. Erityisen mielenkiintoinen on luonnos maalaukseen Kirkossa. vausta, maalata vesiväreillä tai piirtää kasveja. Tarasti on kerännyt äitinsä tädin töitä parikymmentä vuotta. Herkkiä ja realistisia kansanihmisiä Luonnos maalaukseen Kirkossa, 1890-luku, öljy. Sahlstén oli taidekasvatuksen uranuurtajana mukana perustamassa Piirustusopettajayhdistystä. Ylläpidosta vastaa Halosten Museosäätiö. Anna Sahlstén syntyi Iisalmessa ja oli kahdeksanvuotias perheen muuttaessa Helsinkiin
Meidän on suojeltava sitä ja opetettava myös lapsemme suojelemaan sitä – kuten Matti Björninen aikoinaan opetti Pekka Särkiötä. KINNERET TOURS MATKOJA ISRAELIIN 09 231 633 73 susanna.kangas@kinnerettours.fi www.kinnerettours.fi Tutustu matkoihimme nettisivuiltamme! Useita opastettuja valmismatkoja ISRAELISSA Syksyllä 2019 ja Keväällä 2020! Jos olet kiinnostunut keräämään oman ryhmän, ota yhteyttä! KOTIMAA | 11.7.2019 17. Mukana on myös jonkun verran saamen sanoja, joiden käännökset löytyvät viimeisen sivun sanastosta. Kenttäpiispa, teologian tohtori Pekka Särkiö näyttää rakkautensa rajaseutuun ja Lapin maisemiin uudessa lahjakirjassaan Kulkijan rukous. Kirjapalkinnon voitti Katja Ketola Harjavallasta. Itse asiassa miehillä on yhteinen menneisyys. Pekka Särkiön isä oli pohjoisen varuskunnan komentaja. Heidän yhteinen kirjansa näyttää Lapin kauneuden ja luonnon herättämät tuntemukset myös Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 8 11. Särkiö kertoo esipuheessa, miten nuorisonohjaaja heitti hänet seurakuntatalolta kotiin 100 kilometrin päässä olevaan lapinkylään myöhäisen iltaohjelman jälkeen ja viimeisen linja-auton mentyä. Lahjoituspalvelu 020 7127 256 (arkisin klo 9–15) suomenlahetysseura.fi/muistokerays Hinnat 020-numeroihin soitettaessa: kiinteästä puhelinverkosta ja matkapuhelinverkosta 8,4 snt/min (sis. Hieno lahjakirja luonnon ystäville, nuorille ja vanhemmille. 57 sivua. Pekka Särkiö ja Matti Björninen: Kulkijan rukous. Särkiö kirjoittaa elävästi kokemuksistaan tunturivaelluksilla ja löytää paljon vertauksia kristityn elämään ja Raamatun teksteihin. Keräysluvat: Manner-Suomi RA/2016/517, Ahvenanmaa ÅLR 2018/7388. Matti Björnisen valokuvat ovat häkellyttävän kauniita. Molemmat ovat edelleen innokkaita vaeltajia. Kirja on tehty yhteistyössä ylitorniolaisen luontovalokuvaaja Matti Björnisen kanssa. Hän on onnistunut vangitsemaan yöttömän yön ihmeellisen kullanhehkun, revontulet, Lapin lintujen elämän ja kärpän katseen. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Kirjaa lukiessa ja sen kuvia katsellessa tulee ihmetelleeksi, minkälainen luonnon aarreaitta maamme erämaa-alueet ovat. heinäkuuta 2019 | hinta: 3,90 € 18 27-28 19 Taivaan tahdon armoilla Herättäjäjuhlat Nivalassa julisti avaraa uskonnäkemystä ja viisasta itseironiaa 10 Kansanlähetyspäivillä rakastettiin Raamattua Tango ja virsi ovat sydämen kaipuun tulkit anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUttU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Perusta muistokeräys Muistokeräys on kaunis tapa kunnioittaa edesmenneen läheisen sitoutumista lähetystyölle. Sodankylän aikoina Björninen ohjasi Särkiötä luontovaelluksiin, partioon ja uskon tielle. Leena HietaMieS | viikon kirja | 14 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 4. Nykyään Särkiö asuu Lahdessa. Kotimaan numeron 25 hyväksi jutuksi äänestettiin emerituspiispa J orma Laulajan haastattelu Maalaispapista piispaksi. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Kirjapaja 2019. alv 24 %). Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Tulee myös väistämättä mieleen pelko pohjoisen herkän luonnon tuhoutumisesta ihmisen käsissä. Kirja on jaettu lyhyisiin lukuihin, joiden lopussa on raamatunkohta tai Särkiön oma sanoitus virsisävelmiin. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Noin 40 vuotta sitten Björninen oli Sodankylässä nuorisonohjaajana ja Särkiö oli rippikouluikäinen
”Kaikkien utopioiden taustalla on ihmisen tarve luoda parempaa maailmaa ja tehdä elämä paremmaksi,” emerituspiispa Mikko Heikka on todennut. Suomessa tämän tangon teki tunnetuksi vuonna 1960 Olavi Virta levytyksellään Hopeinen kuu. Ihmisen kaipaus toisen ihmisen luo on ikuista. Siivet tango sai selkään, kun Reijo Taipale levytti sen uudemman kerran vuonna 1962. Vanhan testamentin rakkauden ylistys Laulujen laulu on upea rakkausja häälaulujen kokoelma. Dosentti, musiikkitieteilijä ja säveltäjä Pekka Jalkanen on tutkinut suomalaisen iskelmän musiikillisia taustoja. Kaipaus lähtee liikkeelle Raamatun luomiskertomuksesta. ”Joka keikalla se pitää vetää. Vuonna 1963 Satumaa oli vuoden myydyin levy Suomessa. Kaipaus ja ikävä liitetään niin rakastettuun kuin Jumalaankin. ”Hopeinen kuu luo merelle siltaa.” Unelma utopiana elää jatkuvasti, siitäkin huolimatta, että epäilemme, tai jopa niin, että emme edes jo lähtökohtaisesti usko siihen. Tango ja virsi tuntuvat äkkiseltään olevan kaukana toisistaan. essee TeksTi | RisTo koRmilainen – kuviTus | Päivi kaRjalainen KOTIMAA | 11.7.2019 18. Tässä Taipaleen versiossa on mukana alkuja välisoitto, jotka ovat osa Satumaan suurta tenhoa. Se on voimakas, eroottinenkin runokokoelma, jota voidaan lukea niin syvällisenä kahden rakastetun vuoropuheluna kuin Kristuksen ja seurakunnan suhdetta kuvaavana teoksena, kuten kirkkoisät ovat aikanaan tehneet. Se uppoaa kaikenikäisille. Oikeasti ne ovat hyvin lähellä toisiaan. Toisessa taustalla soi tango, toisessa virsi. Sanat tosin syntyivät viisi vuotta myöhemmin. Tummien vesien tulkit ”K aipaus vastaa sydämen ääneen.” Italialaisen Gualtiero Malgonin tangon Guarda che luna säe kuvastaa ihmisen ikiaikaista kaipausta. Olen esittänyt sen yli 7 000 kertaa”, Taipale on kertonut. Mononen teki sen mitä todennäköisimmin vuonna 1949 ollessaan vasta 19-vuotias. Hän tulkintanaan siitä ei tullut vielä menestyskappaletta. Se levytettiin ensimmäisen kerran vuoden 1955 helmikuussa. Mollisävellajeissa kulkevat kansankoraalit tulkitsevat erityisesti Kristuksen ristinkuo” Suomalaisen miehen sanotaan itkevän baaritiskillä ja äidin arkun äärellä. Suomalaisen kaipuun suuri ikoni on ehdottomasti Unto Monosen Satumaa-tango. Satumaa-tangon melodiakulusta hän on löytänyt selkeitä viitteitä kirkkomusiikkiperinteestä ja yhtymäkohtia gregoriaaniseen kirkkolauluun. Se on salattua ja selittämätöntä. Laulu osoittaa todellista kypsyyttä tekijältään, niin vahva ja koskettava sen sanoma on. Ihmisen elämä on kaipauksen ytimessä ja utopian luomisessa. Eikä tangon hehku ole edelleenkään laantunut, vaan vuosikymmenestä toiseen yhä uudet ja uudet ihmiset ovat sen löytäneet ja kiinnittäneet siihen utopian, rakkauden ja kaipauksen syvimmät tunteet. ”Vain aatoksin mi kauas entää/ sinne käydä saan.” ”On sanottu, että Satumaa ja muut tangot ovat pelastaneet monen suomalaisen miehen hengen,” kertoi Ilta-Sanomat (5.7.2013). Tangon tulkitsi silloin Henry Theel. Taipale on kertonut, että se muutti kertaheitolla varastomiehen elämän. Kaipaus ei ole sidottu aikaan tai paikkaan, ei kulttuuriin tai uskontoon
Aika synnyttää ikävän, ja odottaminen luo toivoa. Ne ovat yhteistä omaisuutta kaikille ja voimaannuttavat. Itkuvirsiperinne on yhteistä lähes kaikille kulttuureille. Niiden aukkoisuus jättää tilaa omien asioiden käsittelemiselle. Itkuvirret ovat kaipuun ja eron runoutta, jotka auttavat ihmistä siirtymään syvän surun ja murheen painon alta eteenpäin uuteen vaiheeseen. Virsi ja tango ovat sielun syvimpien tuntojen kotipesä. ” Kaipaus, tulevaisuuden toivo ja taivas kuvastuvat niin virsissä kuin tangoissakin. Mutta sitä on käytetty myös rippikoululaisten konfirmaatiovirtenä. Turva löytyy rakkaudesta, odottavasta rakkaudesta meren takana. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva rovasti. Mononenkin riimittelee: ”Vaan siivetönnä en voi lentää/ vanki olen maan.” Siinä on ahdistuksen ja masennuksen syvän melankolinen kuva paikoilleen jäämisestä, voimattomuudesta ja rohkeuden puutteesta. Malmivaaran virsi Oi Herra, jos mä matkamies maan on edelleenkin hyvin suosittu hautajaisja muistotilaisuuksien virtenä. Iskelmissä ja hengellisissä lauluissa on yllättävästi samanlaista kaikupohjaa, vaikka tekijät ovat kirjoittaneet tekstinsä erilaisista lähtökohdista ja intentioista. Virret ja tangot ovat terapeuttista runoutta. Rakkauslaulut ovat usein syntyneet suurten pettymysten alla. Oi Herra, jos mä matkamies maan, virsi 631, toimii ajattomasti myös tänään puhdistavana itkuvirtenä. Virolaisen Georg Kivisten (1866-1941) virressä 482 elämä vertautuu myrskyävään mereen: ”Elämä on meri,/ meri kauhistaa,/ kun se vaahtopäinä kiehuu,/ raivoaa.” Virren minä kaipaa turvaa, ja virren viimeisessä säkeistössä annetaan vastaus pimeän elämän meren kulkijalle rukouksena ja tunnustuksena: ”Anna lampun loistaa,/ mieli tyynnytä./ Isä, öin ja päivin/ pidät kädestä.” Tähdet meren yllä -tango on myös Unto Monosen sävellys, sanoituksessa häntä on avustanut Solja Tuuli eli Sauvo Puhtila. KOTIMAA | 11.7.2019 19. Siinä on läsnä myös voiton efekti: ”Meren yllä on tähtien vyö,/ pois on ankeus harmain,/ meren yllä on rakkauden yö,/ kun on vierellä armain.” Tässä voi nähdä kuvan myös morsiusmystiikasta, vaikka runoilija onkin liittänyt sen maallisen rakkauden, eroksen piiriin. Suomalaisen miehen sanotaan itkevän baaritiskillä ja äidin arkun äärellä. On vain odotus, kaipuu johonkin, jolle ei ole nimeä. Toisessa taustalla soi tango, toisessa virsi: Satumaa ja Oi, Herra, jos mä matkamies maan. ”Aavan meren tuolla puolen” ja ”lopulla matkaa nähdä sun saan.” Aika on myös samalla kertaa sekä yhdistävä että erottava tekijä. Virret avaavat polun vähittäiselle eheytymiselle niin laulettuna kuin luettunakin. Matkamies-virren minä kaipaa Jumalan ja Kristuksen puoleen: ”Sinua kaipaa sydämeni,/ sun puolees huutaa mun henkeni./ On yksin tästä/ sen ikävästä/ kyyneleeni.” Filosofian tohtori Markku Soikkeli analysoi erilaisia käsityksiä rakkaudesta teoksessaan Tuttua lemmentouhua: ”Kristillisessä teologiassa eroksen ja filian merkitystä selitettiin aluksi siten, että niiden kautta sielu sisäistää jumalallisen objektin itseensä. Sanojen ja sävelten haikeus, melankolia, tummat sävyt ovat kuin heinäkuun alati lyhenevät päivät, jolloin kesää on vielä jäljellä, mutta kuitenkin syksyn pimeä ahdistus kalvaa rinnassa. Itämerensuomalaisten itkuvirsistä vanhimmat ovat keskiajalta. Tango vertautuu Kivisten virteen, kun ”Meren yllä on tummuva yö”. Tangossa mukana on myös rakastettu. Ne auttavat järjestämään omaa elämää järjestykseen kriisien alaisuudessa. Vaikka ne äkkiseltään tuntuvat olevan kovin kaukana toisistaan, on niissä sama kaikupohja tulkita ihmisen tunteita, muistoja, elämyksiä, pettymyksiä ja haaveita. Tango ja virsi ovat tummien vesien tulkkeja. Meri yhdistää ja meri erottaa. Niissä tunnustetaan ihmisen heikkous, haavoittuneisuus ja särkyneisyys, mutta samalla niissä heijastuu tulevaisuuden toivo. Kirkkoisä Augustinus tarkensi tulkintaa eros-rakkaudesta ihmisten keskinäisenä suhteena, jolla on jumalallinen tarkoitus.” On mielenkiintoista havaita, että ajasta aikaa kaipaus, tulevaisuuden toivo ja taivas kuvastuvat niin virsissä kuin tangoissakin. lemaa, ihmisen hätää, ahdistusta ja kuolemaa. Meri on välkkyvä, armollinen silta tulevaisuuteen ja ”onneen ihmeelliseen”. Sokkivaiheen jälkeen sanoille nousee hoitava merkitys aivan uudella tavalla
Visala ei kirjassaan pohdi asiaa erityisesti teologisista lähtökohdista, mutta tahdon vapauden kysymys on kautta aikojen formatoitu myös teologiseksi kysymykseksi. Kirja on suhteellisen vankka johdatus aiheeseen, josta useimmat ihmiset ensi kuulemalla kenties arvelevat jotakin tietävänsä, mutta joka paljastuukin monimutkaiseksi eettiseksi ja metafyysiseksi viidakoksi. Onko tahdonvapaus yhteensopiva Vapaa tahto – mitä se on ja mitä se ei ole determinismin (tapahtumat seuraavat väistämättä toisiaan) kanssa. Aku Visala: Vapaan tahdon filosofia. Lukija huomaa kokonaisuutta hahmottaessaan, että myös ja varsinkin filosofiassa tieto lisää tuskaa. Visala käsittelee kirjassaan myös kiinnostavasti ihmismieltä tutkivien muiden tieteiden löydöksiä ja väitteitä – joista yksi on se, että vapaata tahtoa ei voi olla. Jussi Rytkönen ” Onko rankaisemisessa mieltä, jos meillä ei ole vapautta vaikuttaa tekoihimme. Niistä ensimmäisen eli libertarismin mukaan meidän tahtomme on täysin vapaa. Onko meillä vapaata tahtoa. Kirjan johdannossa Visala kehottaa jokaista asiaa lähestyvää miettimään asiaa neljää kysymystä tarkastellen: Miksi tahdonvapaus on tärkeä tai haluamisen arvoinen. Kuten tunnettua, esimerkiksi luterilaisuuden, kalvinismin tai ortodoksisuuden vastauksissa tähän ongelmaan on merkittävää vaihtelua, millä on ulottuvuutensa myös teologiseen antropologiaan ja soteriologiaan. Skeptisismiä eli näkemystä, että ihmisellä ei ole vapaata tahtoa, voidaan perustella filosofialla. KOTIMAA | 11.7.2019 20. Nykyisin koko kysymystä voidaan joidenkin mielestä pitää turhana, mutta teologian tohtori ja filosofi Aku Visala on toista mieltä. Jos ihminen on vapaa, on hän myös vastuullinen. Kautta koko teoksen kirjoittaja marssittaa lukijan eteen häkellyttävän määrän varsinkin englanninkielisen maailman moderneja tutkijoita ja referoi heidän ja erilaisten koulukuntien välistä keskustelua. Lisäksi asialla on yhtymäkohtia muun muassa psykologiaan, yhteiskuntatieteisiin, aatehistoriaan, luonnontieteisiin – ja teologiaan. Toinen mahdollinen ajattelutapa kompatibilismi on, että tahtomme voi olla vapaa, vaikka tapahtumat maailmassa muuten olisivat ennalta määrättyjä. Nämä kaikki kolme näkökulmaa käsitellään Vapaan tahdon filosofiassa perusteellisesti ja niiden erilaiset alalajit, risteävät näkemykset ja muut ongelmat tuodaan esille. teologia | filosofia | Uudessa kirjassa tarjotaan kurkistus ikkuna siihen, miten filosofiassa on viime vuosien keskustelus sa tulkittu ihmisen tahdonvapauden kysymystä. Kolmas pääkatsantokanta skep tisismi sen sijaan väittää, että ihmisellä ei todellisuudessa ole vapaata tahtoa tai sitä on hyvin rajoitetusti. Taustalla on myös se, että Helsingin yliopistossa uskonnonfilosofian dosenttina ja akatemiatutkijana työskentelevä Visala on vaikuttanut lisäksi Yhdysvaltojen Princetonin ja Notre Damen yliopistoissa. Jos hän ei ole vapaa, missä määrin tämä vapauttaa häntä vastuusta – vai vapauttaako ollenkaan. Onko rankaisemisessa mieltä, jos meillä ei ole vapautta vaikuttaa tekoihimme. Visalan uusi kirja Vapaan tahdon filosofia valottaa asian eri näkökulmia. Se johdattaa lukijansa vapaata tahtoa koskevaan nykyiseen filosofiseen keskusteluun. Gaudeamus 2018, 310 s. Kaiken kaikkiaan Vapaan tahdon filosofia on tymäkkä johdanto vaikeaan mutta mielenkiintoiseen aihepiiriin. Tahdon vapaudesta puhuttaessa käsitykset jakautuvat kirjan mukaan karkeasti kolmeen pääryhmään. Onko ihmisellä vapaa tahto suhteessaan Jumalaan. Mitä tahdonvapaudella tarkoitetaan. Vapaan tahdon filosofia jakaantuu johdannon jälkeen kahdeksaan päälukuun ja ne puolestaan alalukuihin. Kirjan lopussa on kiinnostuneita palveleva Lisälukemista-luettelo, joka sisältää runsaasti varsinkin englanninkielistä tutkimuskirjallisuutta. Esimerkkeinä sisällöstä voi mainita esimerkiksi ”Vapaa tahto ja moraalinen vastuu”, ”Libertarismi”, ”Skeptisismi” ja ”Aivot ja ohjaava minuus”. T ahdon vapaus on kautta aikojen ollut yksi filosofian ongelmista. Tahdon vapaus -kysymyksen lähtökohtien määrittely ei ole aivan yksinkertaista. |K uv a: Vi su al G en er at io n In c. Kumpikin näistä monihaaraisista ajattelun uomista puolustaa tahdonvapautta ja moraalista vastuuta