4 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –1 5 16 Kirkossa saan ajatella ääneen Laura Malmivaara saarnaa palmusunnuntaina Tuomasmessussa Helsingissä 22 Kirkon seitsemän tavoitetta hallitusohjelmaan Kilvoittelu ja turismi kohtaavat Valamossa
Tuija PyhäranTa ”Pääsiäisyön messu on herkkä pääsiäisen ajankohdalle” Espoon Tapiolan seurakunnan ylivahtimestari antti ruuskanen viihtyy työssään pääsiäisenä, vaikka kiirettä suntioilla riittää. Tiihonen tarttuu muistoihin, lappusiin ja pikku esineisiin määrätietoisesti mutta lempeästi. – Jumalanpalveluksista kiirastorstain iltamessu on usein se, jossa väkeä on eniten. ”Heittää pois” kuulostaa kovalta. 1 Ovatko pääsiäisen ajan tapahtumat kirkossa muuttuneet työurasi aikana. Koulujen pääsiäiskirkkojen suosio vaihtelee vuosittain aaltomaisesti, mutta ei niiden määrä viimeisten kymmenen vuoden aikana ole vähentynyt. Mihin asioihin haluat erityisesti puheenjohtajana vaikuttaa. – Toivon saavani jäsenistöön paljon kontakteja. Päivi Puhakka Toimittaja pohtii, mitä heittäisi pois. aluksi | viikon henkilö | Siivoton elämä O tsikolla Elonsiivous vapauttaa kirjoittaa Tuija Tiihonen tämän lehden sivuilla 24–25 elämänsä ja kotinsa järjestämisestä. Kevein kantamuksin. 2 Mikä on oma lempitilaisuutesi pääsiäisenä. Pääsiäisyön messu vetää myös mukavasti. Ylivahtimestari Antti Ruuskanen Espoon Tapiolan seurakunnasta on työskennellyt suntiona parikymmentä vuotta. Sitten tulee suuri perjantai, jolloin palmunoksat on heitetty pois ja korvattu orjantappuralla. Oma lukunsa ovat sopimattomat ihmissuhteet sekä kateuden ja stressin kuormittama mieli. On mukavaa, että kirkossa on paljon ihmisiä. Ja pian ollaan kuin esseessä kuvatussa puutarhassa. Kuitenkin voin kerralla juoda vain yhdestä kupista, kävellä vain yksillä kengillä, pois lukien äidiltä perityt kalossit, sekä istua vain yhdellä tuolilla. Uudessa aamussa. | Kuva: Jukka Granström anTTi ruuSkanEn Ylivahtimestari ja Kirkon alat ry:n puheenjohtaja KOTIMAA | 11.4.2019 2. Myös kiirastorstai ja pitkäperjantain ovat hyviä päiviä olla töissä. Hiljaisella viikolla iltatilaisuuksia on joka ilta ja kiirastorstaina koulukirkkojen lisäksi kaksi messua. Myös siihen täytyy kiinnittää huomiota, että saamme uusia jäseniä. Tuntumani on, että pääsiäisyön messu on herkkä sille, mihin kohtaan pääsiäinen asettuu. 4 Olet kirkon alat ry:n puheenjohtaja. Teksti pysäytti, koska asia on itselleni ajankohtainen. Paljon on, lähes kaikkea. Olen tässä tehtävässä jäseniä varten. Koko jakso on niin hieno, että kaikki käy palmusunnuntaista lähtien. Vuodenvaihteessa hän aloitti kolmivuotisen kautensa Kirkon alat ry:n puheenjohtajana. Ihmiset saattavat helpommin lähteä yömessuun, kun pääsiäinen on näin myöhään ja on jo keväistä ja valoisaa. Esimerkiksi meillä Tapiolassa pitkäperjantain iltapäivän konsertit ovat tulleet tavanomaisiksi. Kaipaan esseen otsikon lupaamaa vapautta ilman siivottomia ”miljoonalaatikoita”, lajittelemattomia valokuvia, purkamattomia paperipinoja, pursuavia vaatekaappeja ja varastoja. Essee on kuin kirkas helmi, joka on kalastettu syvistä vesistä ja jonka haluan säilyttää aarteenani. – Vastaan meillä työvuoroista ja usein olen laittanut itseni pääsiäisyön messuun. Pitkään kun on ollut, niin työssä on paljon tuttua. ”Järjestellessäni ja itkiessäni muistojani hellitän otteeni niistä.” Parin päivän päästä on palmusunnuntai. Mitä jättää, mitä heittää pois. – Kyllähän tässä vipinää on ja poikkeuksellisen paljon tilaisuuksia. Odottaako vapaus jossakin lahjoitukseen menevien pussukoiden, kierrätyskeskuksen ja roskakatoksen takana. 3 kuinka suntio pysyttelee tyynenä kiireessä. Ja elää vain yhtä elämää, omaani. – Tilaisuuksien ja myös musiikin määrä on saattanut lisääntyä
Ja niin lehvä tervehti minua kevättalvisessa maassa kuin merkkinä toisesta maailmasta. Riemukas heilutus, fanfaarit, pärinä. P olitiikkaan liittyvät valinnat perustuvat arvoihin. Petos, tuho, julma jylinä. Näin kyseisten ammattien arvostus kasvaisi. Ensimmäisenä on lapsiperheiden köyhyyden poistaminen. Lisäksi kansanedustajien pitäisi pystyä tekemään omaa vaalipiiriään laajempia, koko maan hyvinvointia edistäviä asioita. Itse asiassa, on sanottu, että demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu.” Näiden eduskuntavaalien alla yksittäisenä asiana esille nousi vanhusten hyvä hoito. Yhteiskuntaa ohjaavissa arvoissa lasten parasta ei voi korostaa liikaa. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 11.4. Jos puolueen ja kansanedustajan arvopohjasta löytyy riittävästi tahtoa pitää huolta yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevista ihmisistä, niin silloin on mahdollista löytää myös ratkaisuja. 1919 ???????. Siksi jokaisen kansanedustajan perehdytysohjelmaan pitäisi kuulua eräänlainen työharjoittelu niissä naisvaltaisissa laitoksissa, joissa ihmisiä hoidetaan pienillä palkoilla. Kun otettiin huomioon miten epäedullisesti tämä vaikuttaa luonteeseen, johtaen keinotteluun ja valheeseen, tuli kokous siihen käsitykseen, että sanomalehdistön välityksellä oli asiasta yleisölle huomautettava. Kirkolla on tähän myös maailmanlaaja näkökulma, sillä yksi kirkkohallituksen tavoitteista saada mukaan hallitusohjelmaan koskee kehitysyhteistyömäärärahojen nostamista. meri toiVaNeN Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa 11.4.1919. Vielä enemmän piinaviikko kuitenkin kertoo siitä, mikä on Jumala. Äänestämättä jättämiseen löytyy useita syitä. Varsinkin jälkimmäisestä soisi olevan enemmän käytännön esimerkkejä. Siksi eduskuntavaalien tulos kertoo eri puolueiden ja läpimenneiden kansanedustajien lisäksi kansakunnan arvoista. Muuten ei palmunlehvä muistuttaisi 2010-luvun Helsingissä, millaista on hipaista Messiasta. Kyse ei olekaan kahden tai kolmen suunnilleen tasavahvan puolueen kamppailusta, vaan gallupien mukaan SDP näyttää saavan ykköspuolueen paikan, mutta kolme tai jopa neljä seuraavaa sijaa selviävät vasta sunnuntaina. Ensin kaikki kaunis: Odotus, toiveet, avoimuus. Demokratiassa on puutteita, mutta mitään parempaa sen tilalle ei ole keksitty. Esiteltiin useita eri tapauksia ja kerjäämismuotoja esimerkiksi suoranainen pyyteleminen, näennäinen kaupustelu, laulaminen ja voimistelutemppujen esittäminen rautatievaunuissa. Epäusko, kieltäminen. Vetoomus: Herra auta, pelasta minut! Ja saman tien takinkääntö. Arvojen puute saattaa kertoa myös tiedon ja arvostuksen puutteesta. Yksi oleellinen osa vaalitulosta näkyy myös siinä, miten paljon nukkuvien puolue saa kannatusta. Kouluhallituksen Lastensuojeluosasto oli kutsunut neuvottelemaan siitä, olisiko syytä ryhtyä toimenpiteisiin alaikäisten kerjäämisen ehkäisemiseksi. ?. Toivon nitistäminen jalkoihin. Kirkkohallitus laati syyskuussa seitsemän tavoitetta, jotka se toivoo hallitusohjelmaan. Palmusunnuntaista alkaa viikko, joka kertoo, mikä on ihminen. Mikään puolue ei ole onnistunut vakuuttamaan, että sillä yksin olisi ratkaisu tähän isoon ja keskeisesti arvoihin liittyvään kysymykseen. Kaupungin kadulla tallotuksi joutunut palmunlehvä oli kuin ihmisen tarina yhteen kasviin tiivistettynä. Vaalitulos kertoo kansakunnan arvoista KOTIMAA | 11.4.2019 3. Kansanjoukon rytmikkäät huudot: ristiinnaulitse! Niin lähellä toisiaan ovat toivo ja epätoivo. Kuten valtiomies Winston Churchill sanoi aikoinaan puheessaan Britannian parlamentissa: ”Kukaan ei väitä, että demokratia olisi täydellinen tai kaikkitietävä. Sillä muuten ei tuo eteläinen kasvi tervehtisi suomalaisessa kevättalvessa viestinä siitä, mitä kerran koettiin. Joitakin vuosia sitten näin kadulla palmunlehvän. Oli palmusunnuntain ilta, ja katu oli Helsingissä. Tilanne vaalien alla on ollut erityisen jännittävä. Joku oli kai saanut oksan mukaansa messusta ja pudottanut sen kotimatkalla. Sen ratkaisemiseksi tarvitaan puoluerajat ylittävää, eteenpäin vievää yhteistyötä sekä laajanäköisyyttä kokonaisuuden hyväksi jopa oman puolueen menestyksen kustannuksella. Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole
. Kehitysyhteistyömäärärahojen nostaminen . | kirkon vaikuttamistyö | ” Perheessä ei ole ollut varaa ostaa kenellekään vaatteita tai koulun vaatimia harrastusvälineitä. – Köyhien perheiden lapset eivät voi hankkia koulussa tarvittavia välineitä. – Toiseksi tavoitteet ovat sellaisia, joihin myös kirkko tahtoo sitoutua ja joiden puolesta me olemme kirkkona itsekin valmiita toimimaan, hän jatkaa. Lapsiperheiden köyhyyden poistaminen . Esimerkiksi ilmastoteemaa ei otettu nyt mukaan, koska oli tiedossa, että se nousee esille muutenkin. Yhdessä näiden hakemusten tiivistelmässä todetaan: Perheessä kahdella lapsella oppimisvaikeuksia. Saamelaismuusikko ei saa esiintyä kirkossa Tunnettu saamelaismuusikko Wimme Saari ei saa esiintyä Anjalankoskella sijaitsevassa Sippolan kirkossa pidettävässä konsertissa. kirkon perustuksiin piilotettiin aikakapseli. Niistä johtuvia erityiskoulun kustannuksia ja matkakuluja on paljon. Turvapaikkapolitiikan oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen varmistaminen . Kokkonen tarkoittaa, että perheasiat nimettäisiin piispojen työnjaossa erityisesti yhden piispan työnkuvaan kuuluviksi. Seitsemän tavoitetta Kirkolla on seitsemän tavoitetta hallitusohjelmaan. Alueellisten vahvuuksien kehittäminen ja yhdenvertaisuus peruspalveluissa . Aikakapseli Tikkurilan kirkon perustuksiin Tikkurilan kirkon peruskiven muurausjuhlassa 4.4. Lisäksi kapselissa on Tikkurilan seurakunnan kirkkoherran Janne Silvastin ja Vantaan ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran Martin Fageruddin tervehdykset, uuden kirkon rakennuspiirustukset ja ilmakuva alueesta ennen vanhan kirkon purkamista. Viime vuonna Kirkon diakoniarahastolle lähetettiin lähes 600 hakemusta, ja raha-avustusta jaettiin yhteensä yli puoli miljoonaa euroa. Kouvolan seurakuntayhtymän tiedotteen mukaan kirkkoherra Murto haluaa tarkastaa vielä, onko seurakunnalla ollut riittävästi tietoa konsertin sisällöstä. Kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä maksettavan korvauksen sitominen indeksikorotukseen. | lyhyesti | Ehdotus: Kirkkoon tarvitaan perhepiispa Kirkkoon pitäisi saada perhepiispa, ehdottaa kirkon kasvatuksen ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen. Saattohoidon kehittäminen . uutiset O lemme nostaneet hallitusohjelmaan erityisesti sellaisia asioita, joista meillä on kokemusta kirkon työssä eli tietoa kentältä, kirkkohallituksen kansliapäällikkö Pekka Huokuna sanoo. Suunnitteilla oleva konsertti on osa Sippolan etnofuturistista kesätapahtumaa Sippugria. Loma-asioita ei voi ajatella niiden kustannusten vuoksi. Joissakin tapauksissa he joutuvat jopa luopumaan koulutuksesta, johon heidät on jo valittu, Nieminen sanoo. Kokkonen arvioi, että piispojen perustelluilla kannanotoilla on edelleen suuri merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa. Kapselista löytyvät esimerkiksi Tikkurilan lukion oppilaan Roosa Heimon kirje, älykännykkä, parkkikiekko, kolikoita, muovinen maksukortti, ehtoollispikari, päivän sanomalehtiä sekä Tikkurilan vanhan kirkon avain. – Pääpaino olisi siinä, että yksi piispoista olisi joustavassa ja luontevassa yhteistyössä erilaisten perhetyötä tekevien tahojen kanssa, hän sanoo. – Erityisesti Kirkon diakoniarahaston hakemuksissa näkyy, että köyhien perheiden lapset eivät pääse mukaan harrastuksiin tai joutuvat lopettamaan harrastamisen, kun kustannukset käyvät kohtuuttomiksi, sanoo Kirkon diakoniarahaston sihteeri Sari Nieminen. Niemisen mukaan eriytyminen näkyy jo peruskoulussa sekä toisen asteen koulutuksessa. Helsingin Sanomien mukaan Saari esittäisi konsertissa saamenkielisiä virsiä sekä eläinja tunturijoikuja, joissa ylistetään luontoa ja elämää. Anjalankosken seurakunnan kirkkoherra Eija Murto on perustellut päätöstä sillä, että musiikin tulee olla sopusoinnussa kirkossa julistettavan sanoman kanssa. Lapsille ei ole voitu ostaa koulun vaatimia harrastusvälineitä. Uskonnonvapauden merkityksen ja kristillisestä kulttuurista nousevan perinteen vaaliminen . Huokunan mukaan kyse on aina valinnoista. Niistä ensimmäisenä on lapsiperheiden köyhyyden poistaminen. KOTIMAA | 11.4.2019 4. Perheessä ei ole ollut varaa ostaa kenellekään vaatteita. Kirkolla seitsemän tavoitetta hallitusohjelmaan eduskuntavaalit 2019 | Kirkkohallitus linjasi syksyllä kirkon tavoitteet hallitusohjelmaan. Ensimmäisenä kohtana kirkon hallitusohjelmaa koskevassa tavoitelistassa on lapsiperheiden köyhyyden poistaminen
Häkkinen korostaa, että Mikkelin hiippakunnan alueella löytyy myös paljon myönteistä kehitystä. Hän nostaa esille yhtenä esimerkkinä koulutuspaikkojen vähenemisen ikäluokkien pienenemisen myötä. Alueellisten vahvuuksien kehittäminen ja yhdenvertaisuuden toteutuminen peruspalveluissa on myös yksi tavoite, jonka kirkko haluaa saada hallitusohjelmaan. – Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen kansan etu ja ainoa mahdollisuus selviytyä. Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen toteaa, että kaiken tasa-arvoja yhdenvertaisuuspuheen keskellä ainakin Mikkelin näkökulmasta tuntuu siltä, että alueelliseen kehitykseen liittyvä yhdenvertaisuus puuttuu. Piispa Häkkinen korostaa myös alueen tulevaisuudenuskoa, joka näkyy monissa yrityksissä ja maatiloilla. Eduskuntavaalien jälkeen alkaa hallituksen muodostaminen ja hallitusohjelman teko. KOTIMAA | 11.4.2019 5. Hän nostaa yhtenä esimerkkinä Etelä-Karjalassa viime syksynä käynnistyneen hankkeen, jossa diakoniatyö edistää kotona asumisen turvallisuutta. Lisäksi alueella on vanhusvoittoinen ikärakenne. Turvapaikkapolitiikkaan liittyvissä asioissa kirkon tavoitteena on oikeusturvan ja ihmisoikeuksien toteutumisen varmistaminen. Monilla pienillä paikkakunnilla lääkäri tai sosiaalityöntekijä on paikalla vain joinakin päivinä viikossa. Mari Teinilä Kirkkoa huolettaa etenkin köyhien perheiden lasten mahdollisuus päästä mukaan harrastuksiin, koska harrastuskustannukset voivat olla perheille kohtuuttomat. Mikkelin hiippakunnan alueella sekä koko väestön että seurakuntien jäsenmäärän väheneminen on suhteellisesti suurinta. – Näissä tapaamisissa tarkoituksena on pitää esillä kirkon tavoitteita hallitusohjelmaan. – Perheen on useissa tutkimuksissa todettu lisäävän kotoutumista ja tukevan mielenterveyttä. Kirkko kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, että vuoden 2016 lakimuutos, joka koski perheenyhdistämisen toimeentulorajaa, on kohtuuttoman korkea jopa työssä käyvälle maahanmuuttajalle. Kansliapäällikkö Pekka Huokuna kertoo, että eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelmaa muodostettaessa kirkkohallituksen väki tapaa useissa yhteyksissä yhteiskunnan eri toimijoita. Koska tavoitteemme ovat aika yleisiä, ne tarjoavat hyvän lähtökohdan keskusteluille, Huokuna sanoo. Hankkeessa ovat mukana Etelä-Karjalan pelastuslaitos, Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri, Mikkelin hiippakunta sekä Lappeenrannan ja Imatran rovastikuntien diakoniatyöntekijät. Hänen mukaansa erityisesti Savonlinna on joutunut kovaan kurimukseen opettajankoulutuslaitoksen Joensuuhun siirtymisen myötä. – Vahvuutena on luonteva ja toimiva viranomaisyhteistyö, joka laajenee myös julkisen vallan ulkopuolelle, kolmannelle sektorille ja jonkin verran myös yritysmaailmaan, piispa Häkkinen kertoo. Kaupunkien ja muiden alueiden vastakkainasettelusta ei hyödy kukaan, Häkkinen sanoo. | Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva ” Koko maan voimavarojen hyödyntäminen on pienen kansan etu ja ainoa mahdollisuus selviytyä. Perhettään ikävöivän ja heistä huolissaan olevan on vaikea kiinnittyä Suomeen ja aloittaa uuden kielen sekä yhteiskunnan tuntemuksen opettelu, Siirto sanoo. – Kansainvälistä suojelua saanut on vapautettu toimeentulovelvoitteesta määräajaksi, mikä on kuitenkin osoittautunut liian lyhyeksi, jotta perheenyhdistämisprosessi saadaan laitettua vireille, asiantuntija Ulla Siirto Kirkkohallituksesta kertoo
Niille on tallennettu muun muassa Israelin itsenäistymisjulistus, juutalainen matkarukous, Israelin lippu, Vanha testamentti ja israelilaista kirjallisuutta. | Kuva: Sergey Pyatakov / Sputnik / Lehtikuva maailmalta Mormonit lievensivät kantaansa homoavioliittoihin Myöhempien aikojen Jeesuksen Kristuksen kirkko eli mormonikirkko ei enää pidä homoavioliitossa eläviä jäseniään luopiona. Mormonikirkko ilmoitti päätöksestä viime viikon torstaina. Venäjän ortodoksisen kirkon patriarkka Kirill ja joukko lapsia ja nuoria vapautti kyyhkysiä taivaalle Kremlissä Moskovassa. Israelin kuulaskeutuja vie Vanhan testamentin Kuuhun Israelin ensimmäinen Kuuhun laskeutuva miehittämätön avaruusalus Beresheet laskeutuu Kuun pinnalle tänään torstaina. Beresheet ei palaa Maahan vaan jää tieteellisine instrumentteineen ja viemisineen ikuisiksi ajoiksi Kuun pinnalle. Viimeksi Tansania ja Turkki ovat päättäneet liittyä maihin, joissa kertakäyttömuovien käyttöä halutaan vähentää. Pusseja saa kaupan kassoilta jatkossakin, mutta ne muuttuvat maksullisiksi. ”Vaikka pidämme edelleen tällaista avioliittoa rikkomuksena, sitä ei enää käsitellä kirkkokurin kannalta luopumuksena”, mormonikirkon antamassa lausunnossa sanotaan. Turkki kielsi tammikuussa kauppojen ilmaiseksi jakamat kertakäyttömuovipussit. Raamatun luomiskertomus alkaa samalla heprean sanalla. Päätös tarkoittaa sitä, että myös samaa sukupuolta olevien pariskuntien lapset voidaan kastaa. Lausunnossa painotetaan sitä, että Herra on ohjannut kirkkoaan muuttuvissa olosuhteissa kautta historian muuttamaan käytäntöjään ja linjauksiaan. Tansania kieltää heinäkuussa kaiken kertakäyttömuovin valmistamisen, maahantuonnin, myynnin ja käytön. Itä-Afrikassa Kenia ja Uganda ovat jo aikaisemmin tehneet samankaltaisen päätöksen. Turkki aloittaa muovipusseista luopumisen takamatkalta, sillä jokainen turkkilainen kuluttaa vuodessa noin 440 muovipussia – 20 kertaa enemmän kuin eräissä EU-maissa. He juhlistivat näin Marian ilmestyspäivää, jota vietettiin Venäjän ortodoksisessa kirkossa viime sunnuntaina. Beresheet-laskeutujan rahoittavat Israelin valtio, teollisuus ja eräät lahjoittajat. Aluksen nimi on hepreaa ja tarkoittaa ”Alussa”. Tansania ja Turkki liittyvät kertakäyttömuovin käyttöä rajoittaviin maihin Kertakäyttömuovin määrää ympäristösyistä rajoittavat tai kieltävät säädökset leviävät nopeasti myös varsinaisten teollisuusmaiden ulkopuolella. Alus jättää Kuun pinnalle aikakapselin, jonne on pakattu kolme digitoitua tietoa sisältävää levyä. Lentävät kyyhkyset symbolisoivat juhlassa Pyhää Henkeä. KOTIMAA | 11.4.2019 6
Vapaaehtoisten pitää saada seurakunnassa valtuudet, joita heidän tehtävänsä edellyttävät. Se päätti lähettää raportin toimenpiteitä varten Kirkkohallituksen toiminnalliselle osastolle, hiippakunnille ja seurakunnille. Työntekijä saattaa nähdä vapaaehtoistoiminnan uhkaksi työpaikalleen. Tällä hetkellä vastaavalla tavalla toteutetaan lapsivaikutusten arviointia. Työryhmä toteaa raportissaan, että säädösmuutoksia ei tarvita. Kirkossa on joskus ehdotettu, että vapaaehtoisuuden sijaan puhuttaisiin seurakuntalaisuudesta. Moni jäsen haluaa ennemmin palveluita työntekijöiltä kuin toimintatilaa itselleen. Tasavertaisina ja osallisina -raportti listaa kymmeniä ehdotuksia seurakunnille, hiippakunnille ja Kirkkohallitukselle. Kirkon rekrytoinneissa pitäisi kiinnittää huomiota osaamiseen, jota tarvitaan vapaaehtoistoiminnan organisoimisessa. Raportti on osa kirkon tulevaisuustyöskentelyä. Se toteaa, että vapaaehtoistoiminnan kehittäminen edellyttää todellisuudessa koko yhteisön ja organisaation muutosta. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 11.4.2019 7. Meri Toivanen Aiheesta lisää ensi viikon Kotimaassa. Työryhmä kuitenkin kannattaa, että seurakunnan vapaaehtoistoiminnan yhteydessä käytetään sanaa ”vapaaehtoinen”. Nykyinen lainsäädäntö tarjoaa mahdollisuudet vapaaehtoistoiminnan mielekkääseen kehittämiseen seurakunnissa, työryhmä toteaa. Raportissa huomautetaan myös, että vapaaehtoisia on johdettava eri tavalla kuin työsuhteessa olevia. Raportin mukaan sanan ymmärtävät kaikki ja termi liittää seurakuntien vapaaehtoistoiminnan osaksi vapaaehtoistoiminnan kenttää. Raportin mukaan seurakuntien pitää päästää vapaaehtoisia johtamaan toisia vapaaehtoisia. Sihteerinä toimi Timo-Matti Haapiainen. ”Vapaaehtoistoiminnan johtamisessa korostuu jaetun ymmärryksen ja yhteisen vision merkitys. Tehtävistä on viestittävä avoimesti myös muille kuin seurakunta-aktiiveille. Seurakuntalaisuus taas perustuu kasteeseen pikemmin kuin toimintaan, raportissa todetaan. Raportti on julkaistu kokonaisuudessaan verkossa. Vapaaehtoistehtävien pitäisi löytyä seurakuntien verkkosivuston etusivulta. Ongelma ovat asenteet ja säädösten huono tunteminen. Kirkkohallitus perusti työryhmän marraskuussa 2017 kartoittamaan, mitä muutoksia lainsäädäntöön ja toimintatapoihin tarvitaan, jotta vapaaehtoistyölle ja seurakuntalaisten toiminnalle olisi mahdollisimman vähän esteitä. Oleellisena pidetään toimintatapojen kehittämistä, toiminnan uudelleen organisointia ja asenteisiin vaikuttamista. Ongelmana ovat kuitenkin työntekijäkeskeisiä toimintatapoja tukevat asenteet. ”Seurakunnan tulisi olla jäsentensä yhteisö, jota organisaatio tukee”, työryhmä kirjoittaa. Yhteiseen visiointiin ja perusteista keskustelemiseen on oltava aikaa.” Kirkkohallituksen täysistunto käsitteli raporttia tammikuun lopussa. ” Moni jäsen haluaa ennemmin palveluita työntekijöiltä kuin toimintatilaa itselleen. uutiset | seurakunnat | V apaaehtoistoiminta on kirkolle elintärkeää, katsotaan sitä sitten kirkon perustehtävän, yhteisön, seurakuntalaisten tai yhteisen pappeuden näkökulmasta. Raportti nostaa esiin organisaation ylikorostuneen roolin seurakunnissa. Tilojen, varojen, viestintävälineiden ja muiden resurssien antaminen on tärkeä osa valtuuttamista. Seurakunnille, hiippakunnille ja Kirkkohallitukselle listataan kymmeniä ehdotuksia, jotka liittyvät muun muassa johtamiseen, tehtävien mielekkyyteen, valtuuttamiseen, koulutukseen ja viestintään. Asenteet hankaloittavat vapaaehtoisten toimintaa esteet | Vapaaehtoisten pitää saada kirkossa valtuudet, joita heidän tehtävänsä edellyttävät, raportti painottaa. Yksi ehdotuksista on, että vapaaehtoisia täytyy päästää johtamaan toisia vapaaehtoisia. Näin toteaa kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämistä pohtinut työryhmä loppuraportissaan Tasavertaisina ja osallisina. Ehdotuksiin kuuluu myös, että seurakunnassa tehtäviä päätöksiä arvioitaisiin vapaaehtoistoiminnan näkökulmasta. Jäsenet olivat Hannu Harri, Albert Häggblom, Teemu Hälli, Jouko Kukkonen, Jari Nieminen, Irene Nummela, Henriikka Tarri, Tuomo Törmänen ja Mervi Viuhko. Erikseen mainitaan osaamisalueen korostaminen kirkkoherrojen rekrytoinnissa. Työryhmä linjaa, että vapaaehtoistoiminnan pitäisi läpäistä koko seurakunnan elämä. Työryhmän mukaan luottamushenkilöiden roolia ja tehtäviä on tarpeen selkeyttää, jotta seurakuntalaisten ääni kuuluu kirkkaana päätöksenteossa. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen -työryhmän puheenjohtajana toimi Riitta Särkiö
– Ihmiset, jotka kaipaavat tuttua materiaalia, saavat tuttua materiaalia. Tällä vanhan Wurlitzer-pianon, kitaroiden ja mikrofonien keskellä, hahmottuu parhaillaan uudistettu versio ensi vuonna pyöreät 50 vuotta täyttävästä Nuoren seurakunnan veisukirjasta. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen näkyvät veisukirjan lauluisuudistus | Nuoren seurakunnan veisukirjaa uudistetaan parhaillaan. Nuoret ovat hyvin aktiivista, oma-aloitteista porukkaa ja löytävät itse ne jutut, jotka heitä kiinnostavat. Uskon, että aina kun nuoret saavat itse tehdä, syntyy jotakin hyvin merkittävää. Halusin tuoda toimituskunnan työskentelyyn näkökulman, että laulukirjan loppukäyttäjiä ovat ne nuoret, jotka sen lauluja laulavat. Lisäksi levyä voidaan hyödyntää esimerkiksi seurakuntien hartauksissa. Sosiaalisen median sovelluksessa, Instagramissa avataan tili, jolla julkaistaan erilaisia versioita veisukirjan lauluista. Tommi Kaleniuksella on käsissään 130 laulun lista. Tommi Kalenius työhuoneellaan Helsingin Arabiassa. Sitten nuoret alkoivat kirjoittaa lauluja. Julkistuksen suunnittelussa ovat mukana Kirkkohallitus ja Nuori Kirkko ry. Some-tiliä seuraamalla uudet laulut tulevat tutuiksi nuorille ja seurakunnan työntekijöille. Mukana oli hyvin energisiä, tehokkaita ja lahjakkaita nuoria aikuisia, jotka ovat esimerkiksi olleet gospelbändeissä soittamassa tai tunnettujen pop-tähtien taustajoukoissa, Kalenius kertoo. Vuonna 2018 järjestettiin kaksi biisileiriä, joille kutsuttiin mukaan nuoria muusikoita ja lauluntekijöitä. Leirin tulokset olivat tosi hyviä, Kalenius iloitsee. Kirjanjulkistuksen jälkeen duo kiertää esittämässä albumin lauluja seurakunnissa ympäri Suomen. – Koko laulukirja voisi olla nuorten toimittama, kun sen otsikko kerran on Nuoren seurakunnan veisukirja. Silloin tapahtuu myös muutoksia. Sitä ei suunniteltu ensisijaisesti seurakunnan työntekijöiden työkaluksi. Uusiin biiseihin taas on pyritty löytämään tämän hetken nuorten ääni, Kalenius kertoo. Gospelmuusikot Pekka Laukkarinen ja Matti Laitinen inspiroivat nuoria lauluntekijöitä pienellä alkuvalmennuksella. Toimituskuntaan kuuluvat: Radio Novan musiikkipäällikkö Mikko Harjunpää, Verkosto-jumalanpalvelusyhteisön musiikillinen johtaja Sakari Heikkilä, Herttoniemen seurakunnan pastori Jenni Kallio, rockmuusikko Juho Niemelä, ylivieskalainen nuori Henna Nortunen, gospelmuusikko Janne Simojoki, Nuori Kirkko Ry:n kouluttaja Mari Torri-Tuominen ja kustannuspäällikkö Eeva Johansson. Tommi Kalenius ja Ninni Poijärvi julkaisevat albumin, jossa he versioivat veisukirjan lauluja. Puolet lauluista on vanhoja tuttuja, puolet uusia. Vanhan tehdasrakennuksen kolmannessa kerroksessa on laulaja-lauluntekijä Tommi Kaleniuksen työhuone. – Annettiin täkyjä, että nyt tarvittaisiin tällaisista aiheista biisejä. Ikoniseen 50-vuotiaaseen laulukirjaan tulee klassikkolaulujen rinnalle nuorten tekijöiden säveltämiä ja sanoittamia kappaleita, joista merkittävä osa on tehty juuri tätä kirjaa varten. Kun itsekin lukuisia rakastettuja hengellisiä lauluja tehnyt Tommi Kalenius kutsuttiin toimittamaan tammikuussa 2020 ilmestyvää veisukirjaa, hän halusi ottaa nuoret mahdollisimman kiinteästi mukaan uudistukseen. – Yritimme löytää tapoja murtaa yksin tekemisen profiilia laulukirjatyöskentelyssä. – Sitten kirjaa on alettu tehdä niitä varten, jotka sitä ostavat. Näin, että tässä konseptissa biisileiri voisi olla kiinnostava. Osa oli hiomattomia timantteja, joissa kuultiin paljon potentiaalia. uutiset | nuoret | H elsingin Arabiassa sataa kevyesti lunta. Legendaarisesta punakantisesta on tehty uusia painoksia noin viiden vuoden välein, ja lauluvalinnat ovat aiheuttaneet keskustelua. – Saimme leiriltä suoraan ihan tuoreita nuorten tekemiä biisejä. Kalenius muistuttaa, että 50 vuotta sitten ensimmäistä kertaa ilmestynyt veisukirja oli nuorten lauluntekijöiden suoraan nuorille tekemä laulukokoelma. Vuosien kuluessa kirja on muuttunut instituutioksi ja siitä on tullut tietynlainen paketti. Tämän ajan veisut Julkistaminen 2020 Nuoren seurakunnan veisukirjan uudistettu painos julkaistaan tammikuussa 2020 Tampereella Nuori 2020 -tapahtumassa. Tuoreita lauluja hankittiin hyvin poikkeuksellisella tavalla. Jälkeenpäin tekijöitä inspiroitiin viimeistelemään laulunsa itse tai tekemään laulunraakile valmiiksi ammattilaisen kanssa. Toinen leiri järjestettiin Helsingissä nuorille musiikin puoliammattilaisille ja ammattilaisille. Ensimmäisellä leirillä Pieksämäen Partaharjulla oli mukana kymmeniä tekijöitä. | Kuva: Salla Yli-Erkkilä KOTIMAA | 11.4.2019 8. Oulun, Kuopion, Jyväskylän ja Tampereen seurakuntien nuorisomuusikot olivat kutsuneet mukaansa biisintekemisestä kiinnostuneita nuoria, joista osalla oli kokemusta laulunkirjoittamisesta ja osa oli aloittelijoita
Tommi Kaleniuksen tavoitteena on, että uutta nuorta sukupolvea houkuttava moderni ja rakastettu vanha kulkisivat kirjassa rinnakkaisina polkuina. Vastaajissa on isosia, seurakuntanuoria, teologianopiskelijoita, seurakunnan työntekijöitä, kuten pastoreita, kanttoreita tai muusikoita... – Ettei kenenkään nuorisotyönohjaajan tarvitse tämän takia ruveta opiskelemaan räppäämistä, Kalenius vinkkaa. Tyylilajeissa haluttiin antaa tilaa monimuotoisuudelle, ja mukana on ensimmäistä kertaa räp-musiikkia. Näihin teemoihin haastettiin myös jo paljon mukana olleita, kokeneita tekijöitä. Edellisistä painoksista tutut laulut valittiin mukaan laajan käyttötutkimuksen perusteella. Tilkkutäkki, Laula ihmisille, Tuu mun vaimoksein, Lapsuuden usko, Sama taivas, sama maa… Ei varmaan yllätyksenä tule, mitkä ovat suosituimpia. Räppiä sisältävien laulujen nuotin oheen tulee linkki netin suoratoistopalveluun, josta kuunnellen voi saada kuulokuvan siitä, miten räp-osuudet kappaleissa kuuluu rytmittää. Kirjan koko ja kansien punainen väritys säilyvät uudistuksessa ennallaan. Salla Yli-Erkkilä Tommi kalenius on ennen veisukirjaa koonnut useita laulukirjoja omista biiseistään. – Saatiin 663 vastausta. Tullaan elämäniloon ja siihen, kun maailma ja kaikki sen värit aukeavat edessä, Kalenius maalailee. Esimerkiksi Siunaa koko maailmaa -laulusta löytyi johonkin aiempaan yhteyteen tehty räp-säkeistö, Kalenius kertoo. ” Räp on tullut jäädäkseen. – Minulla on tässä 36-sivuinen dokumentti tilastomatematiikkaa edellisen kirjan lauluista. Nämä ovat niitä järkäleitä, jotka siellä tulevat olemaan. – Ei liene mikään uutinen, että räp on tullut jäädäkseen. kirjan toimittajana hän on ensimmäistä kertaa. Se oli myös täytettävissä netissä. – Kirjan visuaalisen ilmeen tekee graafisen suunnittelun eliittiin kuuluva Tero Ahonen, joka on tehnyt paljon upeita töitä taiteilijana ja valokuvaajana. – Kun samassa huoneessa istuu vaikka jonkun pop-tähden taustalta tuttu tekijä ja joku kirkon piirissä vaikuttava henkilö, syntyy komponentti, joka ei ole kauhean ennalta-arvattava. – Vanhojen laulujen säilyttäminen perustuu ainoastaan näihin tilastoihin. Tilastosta selkeästi pystyy näkemään, että mitkä ovat ne suosituimmat ja käytetyimmät laulut ympäri Suomen, sanoo Kalenius pidellen kädessään nipullista taulukoita ja muuta dataa. Niinpä sekin on kirjassa mukana. sa. Kalenius toimituskuntineen haastoi lauluntekijöitä tuomaan kirjan sivuille valoa, hyvyyttä, rakkautta ja uskoa. – Kirjassa säilytetään aikojen saatossa suomalaisten sydämiin kirjoitetut sanat ja sävelet – erilaisista taustoista tulleiden huippulauluntekijöiden tekemät biisit. Yhdellä laululla voi olla kolme tekijää, jotka eivät ennen leiriä tunteneet toisiaan. Esimerkiksi Jaakko Löytty teki jälleen kerran aivan uskomattoman upeita biisejä. – Ei kuljeta ihan mustimmissa ja syvimmissä vesissä. Niinpä sekin on kirjassa mukana. – Haettiin myös kosketuspintaa ympäristöstä, luonnonläheisyydestä ja ekologisista kysymyksistä. Kyselyssä vastaajat arvioivat, miten aktiivisesti kutakin laulua käytetään, ja miten paljon kustakin laulusta pidetään. Vuonna 2015 julkaistusta veisukirjasta tehtiin kyselylomake, joka lähetettiin seurakuntiin. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 11.4.2019 9
Eikä ole aivan tavallista tarkastella maailmaa ja sen ihmisiä ”kaksikertainen lurjus – mulkero” -näkökulmasta. Ylen Aamu-tv:n lähetyksessä tietokirjailija Turunen peräytyi vielä hullummalle tolalle. Messuun osallistuva tietää, mitä saa.” Erityisvirityksiä, kuten ketjutansseja, esiteltiin sitten saman lehden sivuilla 10–12. Joka tapauksessa puheet 30-vuotisesta sodasta tai populismista Lutherin yhteydessä vaikuttavat hyvin huonosti harkituilta. Mutta tietokirjailijan intentio on oikea: Lurjukset esiin. RiStO Miettinen , rovasti Pöytyä JaakkO SaaRi , TT, VTM, Helsinki Luther mulkeroiden joukossa ” Tärkeätä tässä nyt vain on niin pappien kuin tietokirjailijoidenkin varoa, etteivät kampea itseään mulkeroiden kullatulle jalustalle. Miksi. Voi kirkkosalissa järjestääkin erilaisia tilaisuuksia tietyn sopivaisuuden rajoissa, jos ne kiinnostavat. Jos tämä on populismia, niin sitten Luther on populisti. Näiden ”mulkeroiden”, niin kuin Turunen heitä kutsuu, joukkoon hän on nostanut uskonpuhdistajamme Martti Lutherin. Kalle Haatasen ohjelmassa Yle Radio 1:llä (29.3.) Turunen jätti Lutherin kielenkäytön sikseen ja väitti, että Luther olisi syypää 30-vuotiseen sotaan. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Lähden itsekin tuolloin tällöin kirkkosalien konsertteihin. Tärkeätä tässä nyt vain on niin pappien kuin tietokirjailijoidenkin varoa, etteivät kampea itseään mulkeroiden kullatulle jalustalle. lisensiaatti, Helsinki Myllerretty messu KOTIMAA | 11.4.2019 10. Luther siis edellytti, että jokainen ihminen osaa itse ottaa selvää elämänsä tärkeimmistä asioista. kirjanpitokompurointia Professori Hallamaan kirjoituksen (Suomen Kuvalehti 4.4.) ja sitä koskevan uutisoinnin johdosta lausun arvionani, ettei käräjäoikeuden piispa teemu Laajasalolle antama, ennen piispan viran vastaanottamista tapahtunutta tuottamuksellista kirjanpitorikosta koskeva tuomio muodosta estettä tai haittaakaan piispan viran hoitamiselle. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Martti Lutherin vanhurskauttamisoppi merkitsee sitä, että pyhä Jumala hyväksyy Kristuksen tähden syntisen ihmisen yhteyteensä. Pääkirjoituksessa 4.4. Tästä havaitsemme, että tietokirjailijan käyttämä mulkero-sana lähenee sisällöltään merkittävästi Lutherin ajatusta kaksinkertaisista lurjuksista. Luther ei tappanut ketään vaan eli itse jatkuvassa hengenvaarassa. Ettei nyt vain olekin käynyt niin, että jotain Lutherin realistisesta ja terveellisestä ihmiskäsityksestä on lirahtanut tietokirjailija Ari Turusen ajatusrustinkiin. Ehtoollinen oli ennen harvinainen juhlahetki – nyt se katkaisee rutiinina tilaisuuden jännitteen toisten jonottaessa kuin kaupan kassalla, toisten kuluttaessa jouten aikaansa.” Erehdyksistä huolimatta menneeseen ei voine täysin palata, mutta uusia myllerryksiä kannattaisi varoa. Saarnat saattoivat olla hyviä, samoin kuoromusiikki. Uudistusten jälkeen seremoniat ovat vieraita ja virsien sanatkin peukaloituja. Turusen typerä väite Lutherin syyllisyydestä kolmekymmenvuotiseen sotaan ei todellakaan ole kunniaksi tietokirjailijoiden ammattikunnalle. Luther käänsi Raamatun saksaksi, kansan kielelle, ja edellytti, että koko kansa osaisi lukea pyhää Raamattua ja näkisi itse, mitä siihen on kirjoitettu. Sellainen vaara on aina uhkaamassa. Jostain ne ajatukset aina tulevat. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Luther kutsuu näitä kaksinkertaisiksi lurjuksiksi tämän valheellisen vaatimuksen vuoksi. Miten Luther olisi voinut vajaa 70 vuotta kuolemansa jälkeen lietsoa vuosikymmenien sodan Keski-Eurooppaan. tietokirja | Onko tietokirjailija ja toimittaja Ari Turunen erehtynyt lukiessaan Martti Lutherin veristen hallitsijoiden ja murhamiesten joukkoon, ihmettelevät Risto Miettinen ja Jaakko Saari. Kirjoitin viime syksynä, miten ”aiemmin oli hyvä mennä joskus hiljentymään jumalanpalvelukseen. Julkisesti ei kukaan tietenkään uskaltanut myötäillä – onhan moni ollut myllerryksestä päättämässäkin. Luther kuitenkin antoi hölmöihin kysymyksiin niin syvällisiä vastauksia, etteivät kaiken maailman loitsujenlukijat ja tietokirjailijatkaan niitä aina ymmärrä. Ihminen on elämänsä loppuun syntinen, mutta Kristuksen tähden vanhurskas. Roskaa. – – onko osa ortodoksisen liturgian tai katolisen kirkon messun puhuttelevuutta juuri niiden yllätyksettömyys. JyRki VeSikanSa Fil. Ehdotettua varttitunnin messua kutsuttiin muuten aiemmin hartaushetkeksi. Kaltaiseni tavallinen seurakuntalainen odottaa kuitenkin tilaisuutta hengähtää tutuissa puitteissa. Rooman kirkon tyrehtyneet rahavirrat Saksanmaalta, jotka muuten Luther ohjasi paikalliseen köyhäinhoitoon, olivat varmasti yksi syy pitkiin ja verisiin sotiin. Kuta koulu kovempi, sitä pappi parempi! Matti VantO laamanni Raisio Kirjoitin taannoin Kotimaassa (16.8.2018) kirkon uudistusvimmasta ja sain kirjallisia kiitoksia asiaa tunteneilta. Laajasalo on toiminut nykyisessä tehtävässään hyvin saaden arvostusta osakseen. Nyt Kotimaa myöntää, että seurakunnan päätoiminnoksi kanonisoitu messu on ongelmissa. tunnustetaan jopa, että ”messuun liittyvät erityisviritykset saattavat kääntyä myös itseään vastaan. T ietokirjailija ja toimittaja Ari Turunen on kirjoittanut kirjan maailmanhistorian verisimmistä hallitsijoista ja murhamiehistä. Jotkut hurskastelijat vaativat itselleen hurskaan ja hyvän ihmisen asemaa ja mainetta ohi Kristuksen. Helsingin Sanomien haastattelussa (20.3.) ja Wikipedian esittelyssä hän vetää Lutherin ensimmäisenä ja tärkeimpänä esiin näiden joukosta pelkästään tämän kielenkäytön takia. Mutta nykyäänhän populismilla tarkoitetaan sitä, että vaikeisiin kysymyksiin annetaan helppoja vastauksia. Latinan kielen sana populus tarkoittaa kansaa. Hän kutsui Lutheria populistiksi sen tähden, että tämä osasi käyttää kirjapainotaitoa hyväkseen. Kielenkäytön ja ihmisten seivästämisen välillä on kuitenkin tietty ero
Jürgen Moltmannin sanoille antaa painoa paitsi hänen maineensa ehkä tunnetuimpana elossa olevana teologina myös se, että hän palveli nuorena sotilaana Hitlerin armeijassa, koki natsivallan kukistumisen ja sotavankeuden. Viime lokakuussa perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari totesi Turussa Mikaelin kirkossa: ”Suomalainen tulee aina ensin. Ei suvivirrestä eikä jouluevankeliumista. On hyvä, että pääministeri Juha Sipilä on ottanut tiukan kannan ääriajattelua ja vihanlietsontaa vastaan. Meillä valtion ja kirkon yhteisyys on rakentanut kestävää hyvinvointia, vaikka valtio onkin toisinaan vedonnut kirkkoon syrjivässä politiikassa. Uhkaaja tuomittiin vuonna 2010 laittomasta uhkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Meillä kuitenkin jo kirkon virallinen nimi, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, altistaa sen panttivangiksi kansallismieliselle populismille. Häntä varten oli Facebookiin perustettu oikein viharyhmä nimellä ”Olen valmis istumaan muutaman vuoden Astrid Thorsin taposta”. – – Kyllähän Raamatussakin sanotaan, että jos muukalainen muuttaa tänne, niin olkoon niin kuin muutkin asukkaat.” Kirkkoon mahtuvat kaikkien puolueiden kannattajat, eikä kirkko ole mitään puoluetta vastaan tai minkään puolueen puolesta. Tänään tappouhkauksista ja väkivallasta on tullut arkipäivää. Moltmann muistutti, että Saksan protestanttinen kirkko muutti nimensä toisen maailmansodan jälkeen. Juuri 93-vuotta täyttäneen Moltmannin mukaan on tärkeämpää, että olemme ensin ihmisiä ja vasta sen jälkeen jonkun maan kansalaisia. Vanhat hierarkiat murtuvat. Uutta lienee se, että myös perheenjäseniä uhkaillaan vihjaamalla, että lasten koulut ovat tiedossa. Ennen sotaa kansallissosialistit ottivat panttivangikseen Saksan evankelisen kirkon (Deutsche Evangelische Kirche). Esimerkiksi Helsingissä ja Espoossa kirkko onkin alkanut viestiä itsestään eri tavalla eli Kirkko Helsingissä ja Kirkko Espoossa. Yhtäkkiä huomasin makaavani vesilammikossa. Vihan lietsomista ei saa kuitenkaan koskaan hyväksyä, sillä sen hedelmät tunnetaan. Sodan jälkeen kirkkoliiton nimeksi tuli Evankelinen kirkko Saksassa (Evangelische Kirche in Deutschland, EKD). Epävarmuus ja eriarvoisuus synnyttää epätoivoa, ja demokratia joutuu taistelemaan paikastaan. ” Lyönti osui palleaan, joten henki salpautui. Muistan hyvin erään vaalikevään 80-luvulla. Moltmannin mukaan nimenmuutoksella haluttiin estää se, että kirkkoa voitaisiin käyttää kansallismielisen populismin edistämiseen. Kevät teki tuloaan. Me hallituspuolueiden kansanedustajat oikein kilpailimme kehumisessa, jotta saisimme uudistuksen oman puolueemme laariin. Olisi pitänyt muistaa presidentti Mauno Koiviston tyyli: on parempi vähätellä kuin kerskua saavutuksilla. Joku oli lyönyt oikein kunnolla nyrkillä. Myös hyvät sanat. Silloin pienikin uudistus tuntuu parannukselta eikä aiheuta pettymystä. Lumi suli silmissä ja kengät kastuivat. Syyskuussa Oslossa järjestelyssä tilaisuudessa saksalainen teologi Jürgen Moltmann kritisoi ankarasti kansallismielistä ajattelua, erityisesti Donald Trumpin Amerikka ensin -politiikkaa. kirsi HiiLamo, Helsinki Heikki HiiLamo, Helsinki Uskonto kansallismielisen populismin panttivankina ” Kirkkoon mahtuvat kaikkien puolueiden kannattajat, eikä kirkko ole mitään puoluetta vastaan tai minkään puolueen puolesta. Vihavaalien taustalla oli silloinen, omasta mielestämme hieno eläkeuudistus, missä erityisesti pientä eläkettä saavien asemaa parannettiin. Osa heistä on tullut maahan turvapaikan hakijoina. Valtion ja kirkon suhde on pohjoismaissa toisenlainen kuin Saksassa. Uusia jakolinjoja syntyy eikä polarisaatiolta voi enää välttyä. Hän on arvostellut tärkeässä kannanotossaan poliitikkoja, jotka ruokkivat pelkoja ja kaunaa ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia vastaan ”ikään kuin kaikki syrjäytymisen ja työttömyyden ongelmat ratkeaisivat, jos heidät heitettäisiin ulos”, hän totesi. Meillä on jo nykyisin paljon jäseniä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. – – Kristilliset perinteet ovat meille äärimmäisen tärkeitä. Silti kysymys uskonnon ja kansallismielisyyden suhteesta on tärkeä myös meillä. Kirkkomme on luonteeltaan ja missioltaan kansainvälinen. Lisää vaan ristejä esiin. On hyvä muistaa, että viha ei ole syy vaan seuraus jostakin. Liisa Jaakonsaari Kirjoittaja on europarlamentaarikko. Vihan hedelmät KOTIMAA | 11.4.2019 11. Muualla Euroopassa monet tahot ovat huolestuneet siitä, miten kansallismieliset populistipuolueet ovat ottaneen uskonnon pankkivangikseen. Nimen voi helposti tulkita tarkoittavan, että kirkko on vain Suomen kansalaisia varten. Lyönti osui palleaan, joten henki salpautui, mutta kipeimmin kävi sieluun ja psyykeen. Itkuhan siinä tuli ja kotona nousi korkea kuume. Suomessa on keskusteltu yllättävän vähän siitä, mikä on uskonnon ja erityisesti evankelis-luterilaisen kirkon suhde kansallismielisyyteen. Kovakin kritiikki meitä poliitikkoja kohtaan on aina tervetullut, jopa hyve, mutta vihaan ei koskaan totu eikä saa tottua. S uomen ensimmäinen maahanmuuttoministeri Astrid Thors (rkp) oli aikoinaan maahanmuuttokriitikoiden tulilinjalla. Myös kirjailija Jari Tervo käytti vahvan puheenvuoron Helsingin Sanomissa valaen samalla rohkeutta markettien edessä kenkänsä kasteleville ehdokkaille: ”Kun ihmiset alkavat pelätä ja lakkaavat asettumasta ehdolle, sananvapaus ja demokratia saavat lommon.” Sanat ovat tekoja. Me ei olla valmiita luopumaan mistään. Seisoskelin Oulussa silloisen EKA-marketin edessä niin kuin ehdokkaat tänäänkin jakavat lehtisiä, tarjoavat kahvia ja makkaroita eri puolilla Suomea. Saksan esimerkin mukainen nimi ”Evankelis-luterilainen kirkko Suomessa” viestisi siitä, että ihmiset ja ihmisyys ovat kirkollemme tärkeämpiä kuin tietyn valtion kansalaisuus. Innoissamme ehkä lupasimme liikaa
kirjettä Timoteukselle. Akatemiaprofessori Heikki Räisänen osoittaa teoksessaan Mitä varhaiset kristityt uskoivat seurakuntien ilmapiirin alkaneen muuttua seuraavalla vuosisadalla miesvaltaiseen suuntaan. Sellaisia ei löydy muistakaan Herran sanoista (Logia-lähde). Millaiseksi olisikaan kirkkojen, Euroopan ja ehkä koko maailman historia muodostunut, jos tuolloinen miesvallan vyörytys ei olisi onnistunut. Tätä ”porteista ulos käymistä” meidän tulee kirkkona ja seurakuntina enemmän tutkistella ja harjoittaa! Toivo Loikkanen rovasti, aluekappalainen Savonlinna Voiko Raamatun alkuperäistekstiin lisätty lyhyt jakso kääntää tärkeän kristillisen perinteen ylösalaisin, jos muutokselle on ”sosiaalinen tilaus”. Professori Miikka Ruokanen kirjoitti (Kotimaa 7.3.) kirkosta kriittisesti ja käytti ilmaisua ”totuuden jälkeinen aika”. Ruokasen huoli voi olla toisaalta aiheellinen. Sakari kiiSkinen rovasti, ex-yliopistopastori Lappeenranta Naisten puhekielto paljastuu väärennökseksi Totuuden ja kansankirkon jälkeinen aika KOTIMAA | 11.4.2019 12. 2:9–15). Kansankirkollinen työnäky tuo minulle mieleen, että kirkko on kansaa varten ja koostuu kansasta eli kirkon kastetuista jäsenistä. Haaste korjata tapahtunut lienee vaikeinta niin raamatullisuuttaan ja alkuperäiseksi luulemaansa traditiota korostaville. Edelliseen liittyy keskustelu ja kannanotot kansankirkosta. Jos he tahtovat tietoa jostakin, heidän on kysyttävä sitä kotona omalta mieheltään, sillä naisten on sopimatonta puhua seurakuntien kokouksessa.” Professori Rafael Gyllenberg viittaa selitysteoksessaan Korinttolaiskirjeet näiden jakeiden olevan ristiriidassa kirjeen muun tekstin kanssa. ”Niin kuin on laita kaikissa pyhien seurakunnissa, naisten tulee olla vaiti seurakunnan kokouksissa. – Väärennöksellä onnistuttiin turmelemaan alkukirkon vaikutusvaltaisimman apostolin viesti: ”Kristuksessa te kaikki olette yksi” (Gal. Paavali päätteli uskovan vaimon jopa voivan pelastaa ei-uskovan miehen pyhittämällä tämän (7. luku). Gyllenberg pohti mainittujen jakeiden mahdollista myöhempää lisäämistä. Myös ”saumat” näkyvät: jyrkkäsävyiset jakeet on sijoitettu maltillisten opastusjakeiden keskelle. ). Kansakirkolliseen työnäkyyn liittyy myös vahva missionaarinen näky: kansan jäsenet tulee saattaa kosketuksiin evankeliumin sanoman kanssa tai pitää sen piirissä! Tästä voidaan kehitellä monenlaisia nykypäivän ja tulevaisuuden malleja kirkon ja seurakuntien elämään. Samalla on hyvä kuulla Huotarin viesti: messu ei ole yksin ratkaisu kirkon ja seurakuntien haasteisiin. Kun kirkko on kansaa varten, tulee sen myös elää kansan rinnalla ja kansan parissa. 3:28)! Kun kokonaisuus nyt on hahmottumassa, on aika myös oikaista syntynyt vinoutuma. Toisaalta kuulen siinä sellaisen painotuksen, joka tuntuu nykyaikana hieman vieraalta. 14: 33–38. mielipiteet O tsikko nousi mieleeni muutamien Kotimaa-lehdessä olleiden kirjoitusten ja haastattelujen myötä. Hänen perustamissaan hellenistiskristillisissä seurakunnissa miehet ja naiset työskentelivät rinnakkain samoissa tehtävissä. Kirkkokäsityksemme mukaan kirkko ei ole vain tietyllä tavalla uskovien ja uskoaan ilmaisevien joukko, vaan kaikkien kastettujensa yhteisö, joka suuntautuu myös kaikkien alueensa ihmisten pariin. Oma havaintoni on se, että toimivia messuyhteisöjä ja messuseurakuntia voi syntyä ja on syntynyt taitavalla työllä. Sellaisia tässä lehdessä esittivät Veikko Pöyhönen (21.3.) ja piispa emeritus Voitto Huotari (28.3. Emerituspiispa Voitto Huotarin minusta raikkaat ja ehkä joitakin hieman hämmentäneet ajatukset voidaan liittää edellisiin. Sillä hän ilmaisi sitä, että uskon kysymyksistä on tullut hänen mielestään enemmän tai vähemmän suhteellisia ja että oppi on jäänyt liiaksi sivuun. Kansankirkko on tilastojen valossa ja tietyssä mielessä mennyttä. Paavali ei kääntymysnäyssään (Gal. Olen itsekin ollut ainakin jossakin määrin ”messu-uskovainen” eli korostan messun asemaa. Totuuden – tai ainakin vain tietynlaisen totuuden – ja kansankirkon jälkeinen aika nostaa tarpeen kontekstuaalisesta teologiasta ja kansalaisten kirkosta. Tim. Monet tutkijat katsovat jakeiden heijastavan seuraavalla vuosisadalla laadittua 1. Viittaan kiisteltyyn kohtaan: 1. Entä lisäyksen syyt. luvussa Paavali tervehtii lämpimästi myös naistyötovereitaan kuten vaikutusvaltaista diakoni Foibea, arvostettua naisapostoli Juniaa, lähellä hänen sydäntään olevaa Priskaa ja muita. Tässä mielessä ”totuuden jälkeinen aika” voi hyvässä mielessä olla aivan tervetullutta, kunhan pysytään kuitenkin kirkon uskon raameissa. Paavali myös halusi miesten rukoilevan ja profetoivan (kokouksissa) edelleen peittämättömin päin ja naisten hiukset peitettyinä (11. luku). Samalla kansankirkolliseen työnäkyyn liittyy kontekstuaalinen teologia, jonka tietysti tulisi olla vallitseva teologian malli kaikessa kirkon työssä. Kirjeittensä lopputervehdyksissä, esimerkiksi Roomalaiskirjeen 16. Siinä naiset laitetaan tiukkaan kuriin, heidän pelastumisensakin kyseenalaistetaan. Antiokian piispa Ignatios opetti jo noin 10 jKr., että piispa on Isän kuva ja toimii Jumalan sijassa ja siksi kaikkien tulee alistua hänen ohjaukseensa. (1. Kirkon tulisi olla kirkko myös muille, myös kerran tai kahdesti vuodessa messussa käyville. Kontekstuaalinen teologia ei unohda oppia ja spiritualiteettia, mutta se ei myöskään kahlitse itseään ja sitä harjoittavia tietyn aikakauden opinmuodostukseen ja tulkintaan. Kor. Lisäysepäilyä tukee tekstin sisällön irrallisuus ja sijainti. Heidän ei ole lupa puhua, vaan heidän on oltava kuuliaisia, niin kuin lakikin sanoo. 1:16) mainitse saaneensa Herralta tällaista käskyä. Samalla niihin liittyy kysymys siitä, että vain kohtuullisen pieni joukko alueen ihmisistä tulee messuyhteisöön. Totuuden ja opin korostus voidaan nimittäin ymmärtää myös niin, että ihminen on oikea kristitty vain tietäessään ja tunnustaessaan tietyn opillisen kokonaisuuden. Usko ja spiritualiteetti eivät ole irrallaan opista ja tiedosta, mutta niiden perimmäinen olemus on kuitenkin muuta kuin tietoa ja oppia. Kun vain harvat osasivat lukea ja kristilliset tekstit olivat vielä hajallaan, oli jakeiden lisääminen ja aitojen kopioiden hävittäminen mahdollista. Toisaalta – ja kuten Veikko Pöyhönen kirjoitti – kansankirkollinen kirkon työnäky, visio, voi edelleen olla toimiva. Vuosisadan lopulla teologi Tertullianus arvosteli yhä jatkunutta naisten aktiivisuutta. Ongelmajakeiden ristiriita apostoli Paavalin koko toiminnan kanssa on ilmeinen
”Jos kuoleman jälkeen on elämää, niin mä pääsen sanomaan ateistille, että hähää onhan täällä elämää! Mitä mä sanoin. – En ole sellainen, joka on elänyt jo kauan ja on oppinut vii-saaksi, armol-li-seksi itselleen ja yh-tei-sölli-seksi, Sorvali sanoo tavuttaen sanat ja madaltaen dramaattisesti ääntään. Miitta Sorvalilla ei ole papin lapsen traumoja. Hän oli aina ylpeä kaiken kansan rakastamasta ja karismaattisesta isästään Martti Nortiasta, joka oli ”leikkimielisesti sanottuna Jumalasta seuraava”. Pakokauhusta huolimatta olin lavalla rento, taiteilija huokaa. | Kuva: Matti Rajala kulttuuri KOTIMAA | 11.4.2019 13. Matti Nykänen ja Olli Lindholm kuolivat samalla viikolla. ”Mitähän mun arkun ääressä lausutaan: Sanookohan mun mies ’sinä lähdit, minä jäin, hyvä näin’ tai joku ystävä että ’Miitta lähti kohti suurta avaraa. – Isä suri rajua ratkaisuani. Kun Miitta oli pieni, isä toimi kirkkoherrana Kiteellä. – Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän jännitän joka esitystä. Monologissaan Miitta Sorvali määrittelee olevansa hengellinen ihminen, jonka lapsuuden usko itseä korkeampaan voimaan on säilynyt. Komediennelta tilattiin vuosi sitten omaa elämää käsittelevä monologi, jossa vanhat suositut roolihahmotkin pääsisivät esiin. Kukaan ei kirjoita Miitan poismenosta. Mutta jos kuoleman jälkeen ei ole elämää, niin ateisti ei pääse mulle sanomaan…” janne villa | teatteri | ” Jos kuoleman jälkeen on elämää, niin mä pääsen sanomaan ateistille, että hähää onhan täällä elämää! Miitta elää! on muistotilaisuuden muotoinen, vuoroin vakava ja humoristinen esitys näyttelijä Miitta Sorvalin elämästä ja lempilauluista. – Rakastan tavaraa ja rakastan ystäviä melkein yhtä paljon kuin tavaraa! Papin tytön testamentti Miitta Sorvalin komediahahmot koettelevat alati hyvän maun sovinnaisia rajoja ja katsojien ennakkoluuloja. Hän muistaa, miten maalaistalon pihalla avattiin arkku ja pidettiin rukoushetki vainajalle. Mutta pahus. Ensimmäisen lapsen synnyttyä vuonna 1980 Sorvali erosi kirkosta. Isä kastoi molemmat lapset kerralla. Sain häneltä perinnöksi sen, että rakastan valtavasti elämää! Lämpimällä ja huumorintajuisella isällä on ollut järisyttävä merkitys elämässäni. Hän kertoo halunneensa järjestää muistotilaisuuden, kun vielä on elossa, koska halusi nähdä saattoväen kyyneleet. Käsikirjoituksesta ja ohjauksesta vastannut esiintyjä on onnellinen show’n hyvästä vastaanotosta. H elsinkiläisen Aleksanterin teatterin yleisölle kerrotaan, että Miitta Sorvali on kuollut. Pari päivää ensi-illan jälkeen Sorvali kommentoi paljastavansa itsestään lavalla myös heikkouksia ja vähemmän mairittelevia puolia. Tytär kulki mukana työkeikoilla. Itseään säästämättä ja herkimpiä katsojia vähällä päästämättä roiseilla roolihahmoillaan. Palasin kirkkoon kolme vuotta myöhemmin, kun poikamme syntyi. Elämänsä hän keräsi ja rakasti tavaraa.’” Omaelämäkerrallisten tarinoidensa ja lempikappaleidensa kautta hurmaava 63-vuotias näyttelijätär ja laulajatar paljastaa katsojille kipeimmät, häpeällisimmät ja hauskimmat muistonsa. Bändi soittaa Albinonin Adagiota, kun Sorvalia työnnetään lavalle ruumisarkussa. – Ajattelen kuolemaa yhä melkein päivittäin, mutten haluaisi millään kuolla niin kuin ei isänikään halunnut. Sen sijaan Sorvali inspiroitui yllätyksekseen kertomaan kuolemasta ja papin tyttärenä olemisesta. Helsingissä ei suruliputeta eikä valtio maksa hänen hautajaisiaan. – Tajusin, että tämä esityshän on testamenttini, ja nyt minä leikin kuolemalla! Voisinko kuolla nyt, kun olen kertonut itsestäni ja ajatuksistani näin paljon. Hän alkoi tallentaa muistojaan nauhalle kuvitellen, että lava täyttyisi hassuista hahmoista, joita yleisö varmaan odottaisi. En ollut koskaan ateisti, mutta minun piti ehkä alitajuisesti tehdä isänmurha
– Halusimme sijoittaa sarjamme Pohjois-Pohjanmaalle ja lestadiolaiseen yhteisöön, koska sellaista sarjaa ei oltu aiemmin tehty, Merja Aakko sanoo. Katsojalle jää ikään kuin kohottunut olo näkemästään, mikä on poikkeuksellista. Toinen poliisi on omasta vapaudestaan tarkka Sanna Tervo ( Maria Sid), joka ei tiedä lestadiolaisuudesta tuon taivaallista. Voiko kaikki synnit saada anteeksi. kulttuuri Kaikki synnit on vahva tv-draama rikoksesta uskonnollisessa yhteisössä. Toinen poliiseista, Lauri Räihä ( Johannes Holopainen) on itse kotoisin Varjakasta ja hänen perheensä on vanhoillislestadiolainen. Nyt aiheen käsittely laajenee tv-sarjan puolelle. Vanhoillislestadiolaisuuden kuvaus Kaikki synnit -sarjassa on tavallista tarkempaa ja moni-ilmeisempää. Rikosten ratkaisemisen ohessa kumpikin poliisi joutuu henkilökohtaisesti pohtimaan kysymystä anteeksiantamisesta. Rikos lestadiolaisessa yhteisössä Maria Sid ja Johannes Holopainen näyttelevät pääkaupungista Pohjois-Pohjanmaalle saapuvia rikostutkijoita tv-sarjassa Kaikki synnit. Sarjan nimi saa uuden merkityksen, joka ei koske enää lestadiolaista yhteisöä, vaan kaikkia ihmisiä. Usein rikossarjat tuppaavat lässähtämään lopussa, mutta Kaikki synnit nousee uudelle tasolle. Aakko on taustaltaan toimittaja, Ronkainen dokumenttielokuvien tekijä. Oulun kirjailijatalossa parhaillaan työskentelevät Aakko ja Ronkainen ovat kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta ja käyneet koulunsa Haapavedellä. – Kävin äitini kanssa suviseuroilla, vaikka emme kuuluneet liikkeeseen. Kyse ei kuitenkaan ole dokumentista, vaan draamasta, jolloin asioita täytyy tiivistää. Paikalle lähetetään kaksi tutkijaa keskusrikospoliisista. Se oli ihan normaalia, kertoo Mika Ronkainen. Kumpikin on tapettu tavalla, joka viittaa rituaalimurhaan. Räihä on jättänyt liikkeen, eikä ole ollut vuosiin yhteydessä vanhempiinsa. Niinpä mukana on moni viime vuosien lehtiotsikoissa ollut lestadiolaisuuteen liitetty ongelma. Turhaan ei Göteborgin elokuvajuhlien palkintoraati sanonut, että Aakko ja Ronkainen liikkuvat rohkeasti tarinankerronnan riskirajoilla. Kaikki synnit on kuvattu Oulun ympäristössä. Kuvissa näkyvä kirkko on Lumijoen kirkko ja poliisiasema on Lumijoen kunnantalo. Kumpikaan ei ole ollut vanhoillislestadiolaisen yhteisön jäsen, mutta se on heille muutoin tuttu. Kummankin elämässä on kipukohtia, jotka pyrkivät esiin. Olli SEPPälä ” Kumpikin poliisi joutuu henkilökohtaisesti pohtimaan kysymystä anteeksiantamisesta. Merja Aakon ja Mika Ronkaisen käsikirjoittamassa ja Ronkaisen ohjaamassa kuusiosaisessa Kaikki synnit -sarjassa mennään syvemmälle lestadiolaisuuden kipupisteisiin kuin ehkä koskaan aiemmin televisiodraamassa. Sarjan edetessä lestadiolaisuuden käsittely tiivistyy ja alkaa käydä selväksi, että jollain tavalla rikokset liittyvät liikkeen toimintatapoihin ja haluun kontrolloida jäseniään. Samalla Varjakka on kuvattu fiktion ja rikosdraaman tekemisen vapaudella ikään kuin ajastaan jäljessä olevaksi paikaksi. Sarjan tapahtumat sijoittuvat lestadiolaisseudulle ja se on nähtävissä vain maksullisessa Elisa Viihteen suoratoistopalvelussa. | Kuva: Nora Norrlin | tv-sarja | Kaikki synnit käynnistyy, kun kuvitteellisen Varjakan kunnan alueelta löytyy kaksi ruumista. Sarja sai parhaan tv-sarjan käsikirjoituksen palkinnon alkuvuodesta Göteborgin elokuvafestivaaleilla. Kaikki synnit on tehty maksulliseen Elisa Viihteen Aitio -suoratoistopalveluun. Sarja on täynnä jännitettä ja nykyajan ilmiöiden synnyttämiä ristiriitoja. KOTIMAA | 11.4.2019 14. Esimerkiksi missään noin pienellä paikkakunnalle tuskin on enää omaa poliisiasemaa. Paikkakunnalla vaikuttaa myös aktiivinen ja anarkistinen uskonnottomien liike, joka vaatii jopa lasten ottamista pois lestadiolaisilta. K irjallisuudessa on viime vuosina käsitelty Pauliina Rauhalan Taivaslaulun myötä yksilön suhdetta lestadiolaiseen yhteisöön
Haminan Kirkkoherra Juha Tanska. Ainakin sir David Attenboroughin mielestä. Ohjelmassa testataan rehellisyyden rajoja eri keinoin ja moni joutuu pohtimaan omaa käyttäytymistään uudessa valossa. Kaksi soittimensa kiistatonta, suvereenia taitajaa yhdistää voimansa mielenkiintoisella ja hedelmällisellä tavalla. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. klo 14.55 Pisara. | viikon levy | | viikon tv-vinkit | 4 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. Jopa kaikkien aikojen parhaana pidetty elokuva Kristuksen elämästä ja opetuksista, Ohjaaja: Pier Paolo Pasolini. Muna on tarpeeksi vahva kestääkseen hautovan linnun painon ja kuitenkin sopivan hauras, jotta poikanen voi kuoriutua siitä esiin. TV1 Su 14.4. Moni-instrumentalisti Mikko Heleniuksen (s. Teema & Fem Su 14.4. Yle TV1 keskiviikkona 17.4. Haastattelijana Kjell Westö. ” Kirkkourut ja kaksirivinen harmonikka soivat kaunista ja virtuoosimaista liitosta. 1963) on maamme tunnetuimpia harmonikkataiteilijoita. Yllätyksellisyydet löytyvät hienovaraisesti, eivät äkkiväärästi. Munan rakenne on sellainen, että se ravitsee uutta elämää, suojelee sitä ulkomaailmalta ja samalla kuitenkin mahdollistaa sen, että alkio voi hengittää. Miten muna syntyy. Kirkkourut ja kaksirivinen harmonikka soivat kaunista ja virtuoosimaista liitosta. KOTIMAA | 11.4.2019 15. Miehet luovat yhdessä monisyisen, kuitenkin rauhaisan kokonaisuuden. klo 15.05 Pisara. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Miesten luoma kokonaisuus ei kuitenkaan karkaa käsistä toisin kuin progressiivisessa musiikissa joskus käy. Luonnon ihmeiden legendaarinen ihastelija on intohimoinen linnunmunien tutkija. Prisma: Attenborough ja munan ihme. Ruotsalaisen kirjailijan Johannes Anyurun romaanin dystooppisessa tulevaisuudessa ihmisten tulee todistaa noudattavansa ruotsalaisia arvoja. Tässä dokumentissa hän kertoo miksi. klo 20.00 Valitut sanat: Anyuru & Westö. Teema & Fem Ma 15.4. Teema & Fem Ti 16.4. TV1 Ke 17.4. klo 19.00. Miksi sen muoto on juuri munanmuoto. Tanskalainen toimittaja Esben Kjær tapaa Christelin, jonka teini-ikäisellä tyttärellä on parantumaton aivokasvain. klo 10.00 Prisma: Tutkimuskohteena rehellisyys. Käpylän kirkon pehmytkaikuinen soundi antaa kokonaisuuteen oman sävykkään taustavärinsä. Levyn ytimen muodostaa Lepistön säveltämä kuusiosainen teos Suite for Accordion and Organ. Markku Lepistö (s. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Siinä seikkaillaan soundtrack-maailmojen, valssien ja klassisen musiikin maailmassa. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Markku Lepistö & Mikko Helenius: Bellows and Pipes. David Attenborough paljastaa munan monia ihmeellisyyksiä sen hedelmöittymisestä kuoriutumiseen saakka. klo 12.00 Kino Klassikko: Matteuksen evankeliumi. Toisinaan äänitystila voi toimia lisäsoittimen tavoin. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Rapusaari Records 2019. Aivan kuin Heleniuksen tenhoava urkupoljento myötäilisi basisti Chris Squiren ja rumpali Alan Whiten omaleimaista, rytmistä kuljettelua. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Tämän vankan pohjan päällä Lepistön soloistinen osaaminen kuljeskelee sangen vapaasti, harmonikan uteliaiden äänien etsiskellessä välillä tutkimattomia teitä ja sukelluksia. Tällä yhteislevyllä, joka on äänitetty Käpylän kirkossa, kuullaan duon valloittavaa yhteissoittoa. 1977) sormet liikkuvat erilaisten mustien ja valkeiden koskettimien parissa. MIKKo SAARI TV1 La 13.4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –1 5 16 Kirkossa saan ajatella ääneen Laura Malmivaara saarnaa palmusunnuntaina Tuomasmessussa Helsingissä 22 Kirkon seitsemän tavoitetta hallitusohjelmaan Kilvoittelu ja turismi kohtaavat Valamossa Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Ihmeellinen muna Sir David Attenborough on intohimoinen munien tutkija. Sairalaapappi Harri Heinonen. Miksi eläimet ylipäätään munivat. klo 18.30 Suremisen kauneus. Tunnelmien vaihtelevuus on herkkää ja loogisen soljuvaa. | Kuva: Yle kuvapalvelu | luonto-ohjelma | Kotimaan numeron 12 hyväksi jutuksi äänestettiin katolisten pappien selibaatin historiaa käsittelevä artikkeli Taivaan valtakunnan talouden tähden. Löydän hieman yllättäen levylle vertailupintaa progressiivisen rockin mestariyhtyeen Yesin klassisen kauden tuotannosta. Kirjapalkinnon voitti Merja-Liisa Hinkkanen Helsingistä. Aivan kuin esimerkkiyhtyeen soolosoittajat, kitaristi Steve Howe ja kosketinsoittaja Rick Wakeman. Muna on ihmeellinen
Ikonimaalaus on monin tavoin säänneltyä. Pelkkää auvoa viime vuodet eivät Valamolle ole silti olleet. Juliaaninen kalenteri vaihtui gregoriaaniseen ja jumalanpalvelusten kirkkoslaavi suomeen. Väripigmentin lisäksi valoa lisätään metallien, kuten kullan, avulla. Elinkeinona maatalous vaihtui matkailuun. Venäjän vallankumous 1917 kuitenkin katkaisi kukoistuksen. Valkoinen kivikirkko on keskellä pientä luostarialuetta. – Aloitin jäätyäni eläkkeelle. – Siitä puhe, mistä puute, pääsiäiseen paastoten valmistautuva Wikström toteaa. » KOTIMAA | 11.4.2019 17. Kun Valamo evakuoitiin Heinäveden Papinniemeen 1940, lähtijöitä oli enää parisataa. Kevätaurinko heijastuu Sergei ja Herman Valamolaisten ikonin kultauksista Valamon pääkirkon ulkoseinässä. Järjestys kuulostaa nurinkuriselta, mutta niin ikonimaalauksessa on tapana tehdä. Neuvostovallan aikana veljestö alkoi harventua. Hotellit, vierasmajat ja keljat, eli munkkien asunnot, ovat kaikki kivenheiton päässä kirkolta. O ikean värisävyn löytäminen Kristuksen iholle ei ole helppo tehtävä. Rajattu luovuus kiinnostaa, ja Wikströmin mukaan monille kursseille olisi tulijoita jonoksi asti. Hetken näytti siltä, että luostarin toiminta päättyy. Vuonna 1977 valmistui kivinen pääkirkko. Ikonimaalaus on ortodoksisessa Valamon luostarissa Heinävedellä toimivan kansanopiston erityisyys. Pietarsaarelainen Paananen on käynyt Valamon ikonikursseilla pian kymmenen vuotta. Mutta sitten Valamoon alkoi tulla uusia kilvoittelijoita, ja suunta kääntyi. 1970-luvun alussa heistä oli jäljellä vain neljä. Miten kilvoittelu ja turismi sopivat yhteen. Valamon luostari Heinävedellä on ortodoksimunkkien koti. Sergei ja Herman Valamolaisia kunnioitetaan Valamon perustajaisinä. – Tässä yhdistyvät taidehistoria, kulttuurihistoria ja teologia, Seija Paananen sanoo. Viime kesänä Suomen ortodoksisen kirkon kirkkohallitus julkaisi tiedotteen, jossa se kertoi olleensa jo pitkään ”erittäin huolissaan” luostarin taloustilanteesta. Silloin Valamo liitettiin Suomen ortodoksisen kirkon yhteyteen. Paananen on päässyt työssään vaiheeseen, jossa varjon päälle pitäisi lisätä valoa. Jostain syystä lähes muuttumattomana säilyneet kaksiulotteiset kuvat kiehtovat runsaan kuvamaailman keskellä eläviä nykyihmisiä. TeksTi | Tuija PyhäranTa – kuvaT | PenTTi PoTkonen Nyt hän maalaa Jeesuksen temppeliin tuomista. 1900-luvun alkuun mennessä Valamosta oli kasvanut suurluostari, jossa kilvoitteli enimmillään yli 900 munkkia ja noviisia. Valamon varajohtajan, pappismunkki Mikaelin työhuone näyttää ensisilmäyksellä tavanomaiselta. Aiheet, osa väreistä ja symboliikka tulevat valmiina, vaikka Alexander Wikström korostaa, että tilaa jää myös luovuudelle. Sen perustaminen on ajoitettu myös 1300-luvulle. Silloin tuli tilaa omille ajatuksille. Ehkä muuttumattomuus ja yksinkertaisuus selittävät osaltaan myös sitä, mikä Valamossa kiehtoo matkailijoita. Perimätiedon mukaan Valamo perustettiin Laatokan saareen ensimmäisen kerran jo 1100-luvulla. Pöydällä on paperipinoja ja tietokone, matalissa kalustelevyhyllyissä riveittäin mappeja. ” Munkkien vanhoista asuinrakennuksista tehtiin vierasmajoja ja navetasta ravintola. Ikonimaalauksen jatkokurssilla Valamon Opiston taideluokassa pulpettiensa äärellä ahertaa kahdeksan maalaria. Vantaalainen Taisto Hintsanen sekoittaa okrankeltaista, mustaa, valkoista ja punaista, mutta tulos on kurssin opettajan Alexander Wikströmin sanoin ”lauantaimakkarainen”. Se on vuodesta toiseen myös suosittu lomakohde. Munkkien vanhoista asuinrakennuksista tehtiin vierasmajoja ja navetasta ravintola, rakennettiin hotelli ja kulttuurikeskus, perustettiin kansanopisto. Sitten hän kehottaa Hintsasta välttämään myös ”vihanneksen vihreää”
KOTIMAA | 11.4.2019 18. Osakekauppaa hän ei tosin ole enää tehnyt, sillä Valamo ei harjoita sijoitustoimintaa. Sesongin ulkopuolella jouluna ja pääsiäisenä yövieraita on parisataa. Ikonimaalaustarvikkeet sivupöydällä ja pieni alttari erottavat toimiston kuitenkin tavallisesta. Entisen pankkimiehen tehtävä on tietenkin talous. Suurten joukkojen houkutteleminen luostariin talviaikaan on osoittautunut lähes mahdottomaksi tehtäväksi. – Luostari ei ehkä ole aidoimmillaan heinäkuisena lauantaina kello kaksitoista, kun sadat kävijät haluavat yhtä aikaa syömään, Nykänen pohtii. Nykyään hän vastaa Valamon taloudesta. – Jokainen luostarissa kävijä on pyhiinvaeltaja. – Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää, isä Mikael sanoo ja nauraa. Hänen mukaansa Valamon kursseille tullaan usein suurten kysymysten kanssa. Vähemmistö ortodoksit joka tapauksessa ovat. reportaasi Igumeni Sergei suitsuttaa aamupalveluksessa luostarin pääkirkossa. Taisto Hintsanen maalaa ikonimaalauksen jatkokurssilla Siinain Kristusta. Valamon myyntija markkinointipäällikkö Jaana Nykänen ei halua puhua turisteista vaan mieluummin matkailijoista tai pyhiinvaeltajista. Matkamuistomyymälä Tuohuksen pöydässä Eeva Huovinen kirjoittaa postikorttia siskolleen Tukholmaan. Tyypillisesti hän tulee luostariin kesällä. Testamenteista saatavat osakkeet myydään pois. Nykäsen mukaan tyypillinen pyhiinvaeltaja on keski-ikäinen tai sitä vanhempi nainen, tosin viime vuosina yhä useammin myös mies. Muiden Valamon-matkailijoiden tapaan myös opiston kursseilla enemmistö osallistujista on keski-ikäisiä tai sitä vanhempia naisia. Vuosittain Valamossa vierailee arviolta noin 120 000 kävijää. Matkailusesonki alkaa toukokuussa ja päättyy elokuussa. Isä Mikaelin mielestä Valamon taloustilanne ei ole niin huono kuin ortodoksisen kirkon tiedotteesta voisi päätellä. Sittemmin toiminta on monipuolistunut. Vuosikymmenen taitteessa käytiin yt-neuvotteluja. Entisessä elämässään hän työskenteli osakeanalyytikkona. – Olemme riippuvaisia matkailusta, ja sesonki on lyhyt. Taustalla kuvan oikeassa laidassa on Seija Paananen. ” Luostari ei ehkä ole aidoimmillaan heinäkuisena lauantaina kello kaksitoista. Se ei ole kuitenkaan tuottanut toivottua tulosta. Suomen lisäksi jonkin verran matkailijoita tulee myös Venäjältä, Pohjoismaista, Balkanilta ja Keski-Euroopasta. Moni pohtii, mitä on hyvä elämä. On sesonkien vaihtelussa toisaalta hyvätkin puolensa. Monet etsivät rauhoittumista kiireisen elämän keskellä, Houni kertoo. Opiston rehtori Pia Houni korostaa, että toiminta on avointa kaikille. Opisto on aikanaan perustettu vastaamaan luostarin kävijöiden kysymyksiin ja vaalimaan ortodoksiseen ihmiskäsitykseen pohjautuvaa koulutusta. Vaikeampiakin kausia on ollut. Nykyään Valamossa opetetaan teologian lisäksi käsitöitä, taidetta, elämäntaitoja ja filosofiaa. Hän on käymässä Valamossa päiväseltään yhdessä ystävänsä Mauri Rantaman kanssa. – Kun irtautuu omasta arjesta, tulee enemmän tilaa kuulla omaa sisintä. Rukouksen lisäksi kaikilla Valamon munkeilla on jokin kuuliaisuustehtävä. Menoja on kuitenkin jatkuvasti enemmän kuin tuloja. Huhtikuussa Valamossa saa olla rauhassa. Koulutukseltaan isä Mikael on kauppatieteiden ja teologian maisteri. Pitkään Valamossa maksettiin 70-, 80ja 90-lukujen uudisrakentamisesta syntynyttä velkaa. Kirkkokuntaa tai uskonnollisuutta kurssien osallistujilta ei kysellä, eikä kukaan tiedä tarkkaan, kuinka suuri osa heistä tai muista Valamon-kävijöistä on ortodokseja. Valamon opiston kursseilla kävijöitä riittää tasaisesti myös sesongin ulkopuolella. Näinhän se on ollut aikojen alusta, hän sanoo. Sesonkia on yritetty pidentää esimerkiksi järjestämällä syyskuussa kulttuurikeskuksen näyttelyiden avajaisia. – Luostariympäristö houkuttelee monenlaisia ihmisiä. Nyt merkittäviä velkoja ei enää ole. Joku haluaa selvittää suhdettaan uskoon, toinen harkitsee työpaikan vaihtamista. Heistä yön luostarissa viettää noin 10 000
Rantama on aikanaan asunut Pietarissa ja viehättyi siellä ortodoksisuudesta niin, että alkoi keräillä ikoneita. Valamo tarvitsee matkailusta saatavat euronsa luostarin toiminnan ylläpitämiseen. Luostariin houkuttelee rauha. – Koko ihminen lepää täällä, Huovinen sanoo. Siihen on viime vuosina tehty merkittäviä investointeja. – Ei tätä nykyään kukaan paheksu muuten kuin maanantaiaamuna, isä Andreas sanoo. Perinteisiä luostarituotteita ovat esimerkiksi erilaiset yrttituotteet, hunaja, hillot ja makeiset, kynttilät, ikonit, suitsutusastiat ja rukousnauhat. Isä Mikaelin mukaan ihminen saa osansa luostarin siunauksesta jonkin luostarituotteen ostamalla, vaikka sitten verkosta. Valamon viinitilan hoitaja, isä Andreas johdattaa viinitehtaalle. Niitäkin voi syödä liikaa. Matkailijoiden suosimassa Tripadvisor-sovelluksessa luostaria kritisoidaan jo kaupallisuudesta. Ortodoksi Rantama ei kuitenkaan ole, ei sen paremmin luterilainenkaan, vaan hän sanoo olevansa etsijä. – On hyvä keskittyä sellaisiin tuotteisiin, jotka ihmiset tunnistavat luostarituotteiksi. Silloin vastustajia riitti. Nyt entisen liiterin päädyssä on kolme ohrasiiloa. – Kun ihminen tulee luostariin, hän olettaa, että täällä on hiljaista. Hän on käynyt täällä joka vuosi pari kertaa. Punainen rakennus luostarialueen laidalla toimi aiemmin kärryliiterinä. Kaikki eivät pitäneet alkoholin myyntiä luostarille sopivana. Nykyään Valamo valmistaa myös väkeviä alkoholijuomia, viskiä, giniä ja minttuviinaa. Leppävirralla maatilaa pitävä Rantama on nimennyt tilansakin Solovetskiksi. – Ero valamolaisen elämän ja nykymenon välillä on kuin yöllä ja päivällä, Rantama sanoo. Matkamuistomyymälä Tuohuksessa myydään monenlaista, esimerkiksi ikoneja, rukousnauhoja, käsinmaalattuja pääsiäismunia, hunajaa ja mehua. Ihmisten määrää ei voi kasvattaa loputtomasti ennen kuin se alkaa syödä luostarin luostariutta, isä Mikael sanoo. Huovista houkuttelevat Valamoon hiljaisuus, rauhallisuus ja hengellisyys. Viime vuosina Valamossa onkin mietitty, mistä luostariin saataisiin lisää tuloja kävijämäärää kasvattamatta. – Suomessa ei tosin tiedetä, että myös liköörit, viini ja tislatut juomat ovat perinteisiä luostarituotteita. Luostari ei tavoittele voittoa, mutta sen pitäisi tulla toimeen omillaan. Juomatuotannosta toivotaan osaltaan ratkaisua Valamon talousvaikeuksiin. Huovinen on asunut koko elämänsä Näädänmaan kylällä Leppävirralla vain parinkymmenen kilometrin päässä Valamosta. Totutun ulkopuolelle lähteminen on aina riski, isä Mikael sanoo. Hän kertoo, että Valamossa kiehtovat ”taivaalliset asiat”. Nyt suunnitellaan uusia satsauksia erilaisten luostarituotteiden valmistamiseen ja verkkokauppaan. Viinin ja liköörien tuotanto Valamossa aloitettiin parikymmentä vuotta sitten. – Tsasouna sieltä vielä puuttuu, mutta eihän Herran palveleminen rakennuksista ole kiinni. Isä Mikaelin mielestä alkoholintuotanto ei ole sen suurempi moraalinen kysymys kuin vaikkapa makeisten tuotanto. » KOTIMAA | 11.4.2019 19. Mauri Rantama on hänkin tottunut Valamon-kävijä. Jatkossa Valamossa halutaan ohjata aiempaa suurempi osa myynnistä verkkokauppaan. Niitä tarvitaan viskin valmistukseen. Suomen ortodoksinen kirkko tukee Valamon konservointilaitosta ja kirjastoa, mutta ei itse luostaria. – On jokaisen oma valinta, miten juomia käyttää
Suuren paaston aikana ristiriita Valamon matkailijoille myytävän nautinnon ja munkkien kilvoittelun välillä tuntuu ilmeiseltä. Viskin tuotanto aloitettiin jo kesällä 2015. Luostarielämä kiinnostaa muitakin kuin turisteja. Kaikkiaan 200 litran viskitynnyreitä on 2 000. Jotkut etsivät hengellistä kotia, ja moni sen täältä löytää. Toisinaan yövieraita täytyy muistuttaa hiljaisuudesta. Munkeille rauha myös sesonkiaikaan on taattu erottamalla keljat muusta luostarialueesta aidalla. Valamon viski kypsyy kahdessa pienessä kellarissa luostarin alueella sekä suuressa kellarissa Ilomantsissa. Muitakaan yhteentörmäyksiä matkailun ja luostarielämän välillä ei isä Mikaelin mukaan ole ollut. Veljestön jatkuvuudesta ei siis tarvitse kantaa huolta, vaikka kaikki kuuliaisuusveljet eivät jääkään luostariin – eivätkä toisaalta kaikki munkitkaan vietä luostarissa koko elämäänsä. Kesäisin portilla jaetaan tarvittaessa helleasujen päälle kietaisuhameita ja huiveja. – Ihmiset saavat apua ihan vain siitä, että saavat olla täällä rauhassa ja selvittää ajatuksiaan. Tällä hetkellä veljestöön kuuluu yhdeksän munkkia ja kaksi noviisia. Valamon igumeni eli johtaja, arkkimandriitta Sergei kertoo, että juuri haastattelupäivänä veljestöön on otettu uusi kuuliaisuusveli. Mutta jos haluaa noudattaa paastoa, se on täällä mahdollista, isä Mikael sanoo. Monet mahdollisuutta käyttävätkin, isä Mikael kertoo. Jotkin luostarin säännöt saattavat tulla osalle kävijöistä yllätyksenä. – Jos työtehtävät sallivat, veljestön jäsen voi melko pitkälle välttää kohtaamisia suurten ihmismassojen kanssa. Veljestö noudattaa ortodoksista paastosääntöä, joka kieltää lähes kaikkina paastopäivinä eläinkunnan tuotteet. Hänen mielestään matkailijoiden vastaanottaminen on kuitenkin palvelutehtävä. Vain viimeisellä, pääsiäistä edeltävällä paastoviikolla matkailijankin on tyydyttävä kasvisruokaan. Veljestö syö omassa trapesassaan eli ruokasalissa, mutta ovathan Trapesan herkut paaston aikana tietysti kiusaus. Valamon ravintolassa Trapesassa tarjolla on päivittäin viinin ja viskin lisäksi myös lihaa, juustoa ja kananmunia. – Meillä on ollut periaate, että ketään ei pakoteta paastoamaan. Edellinen tuli viime kesänä, ja toukokuussa on tulossa seuraava. – Olemme avoin luostari, ja täällä käy paljon talkoolaisia. Isä Andreaksen mukaan ensimmäiset suuret tuotantoerät valmistuvat parin vuoden sisällä. Isä Andreas on Valamon viinitilan hoitaja. – On jokaisen omassa valinnassa, lankeaako kiusaukseen vaiko ei. reportaasi KOTIMAA | 11.4.2019 20. – Kyllä se pienelle seurueelle riittää, isä Andreas toteaa. On tullut inhimillisiä ihastumisia ” On jokaisen omassa valinnassa, lankeaako kiusaukseen vaiko ei. Sen sisäpuolelle yleisö ei pääse, kuten ei veljestön ruokasaliinkaan. Nykyään viinin ja liköörin lisäksi Valamo valmistaa myös väkeviä alkoholijuomia, viskiä, giniä ja minttuviinaa