vuosikerta | 0043595–16–33 32 Fr a N c o is -X a v ie r M a r it / a FP / Le H ti K U v a. eloKuuta 2016 | hinta: 3,70€ | 111. . Kohti voittoa Nuoret naapurit toivat vipinää palvelutalon elämään. Sivut 3 ja 7 Kohti voittoa Kohti voittoa Yhdysvaltain Michael Phelps voitti Riossa 23. sivut 4–5 Yhdysvaltain Michael Phelps voitti Riossa 23. olympiamitalinsa. Monille riittäisi edes yksi. olympiamitalinsa. Urheilija saattaa tarvita myös uskontonsa apua ja tukea. Urheilija saattaa tarvita myös uskontonsa apua ja tukea. Monille riittäisi edes yksi. sivut 12–14 Koulu ja seurakunta voivat tarvita kirjallisen sopimuksen. Sivut 3 ja 7 11.
Erityisesti on kehoitettu kuntia, joiden velvollisuus viime tingassa on pitää huolta leivättömistä, ryhtyä syöntiviljan ostoon. Rohkaiset raivaamaan tilaa levolle, kohtaamiselle ja rukoukselle. Samalla myös seurakuntien ja kirkon yhteistyö peruskoulujen, lukioiden, ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa alkaa. Tieto ei ole vielä saanut virallista vahvistusta, joten on ennenaikaista mennä asiaa varmana pitämään. Asiantuntijan taholta saatu lukea huomautuksia, että ensi talvena uhkaa kansaamme syömäviljan puute. Voi, kun Herra avaisit silmäni jo nyt. Tässä lehdessä käsitellään laajemmin seurakuntien ja koulujen välistä yhteistyöstä. Silloin palautat mieleeni unohdukseni. Myös muut oppilaitokset ja korkeakoulut käynnistävät toimintaansa lähiviikkoina. Etsin Raamatusta ne kohdat, joissa puhutaan sinun turvastasi, lohdutuksestasi ja voimastasi, Jumala. Suomi palaa koulun penkeille ja luentosaleihin. Kirjalliset sopimukset yhteistyöstä ovat jo arkea kirkon oppilaitostyössä. • Pyydät nostamaan katseen kalenterista. Kirkon omassa organisaatiossa peruskoulu ja lukio on sijoitettu eri työalaan kuin muut oppilaitokset. Yleensä yhteistyö on ollut hyvää. Kiireiden pitkittyessä tiedän ennen pitkää palaavani taas Sanasi äärelle. • Rauhoitat sykkeeni kiitollisuudelle. En edes jaksanut rukoilla apua. Sopimus on kaikkien yliopistojen kanssa, useimpien ammattikorkeakoulujen ja muutamien ammattioppilaitosten kanssa. Kerta toisensa jälkeen annat minun oivaltaa uudestaan, että minun aikani on itse asiassa sinun aikaasi. Jeesus auttoi ”sanomattoman huokauksen kautta”. Kirjalliset sopimukset voivat tuntua hätävarjelun liioittelulta, mutta voivat olla hyödyllisiä eritoten kaupungeissa, joissa sekä koulut että seurakunnat ovat suuria ja työntekijöiden vaihtuvuus molemmin puolin mahdollista. Kerrot, että elämme samaa aikaa – sinun luomaasi – ja jatkat, että ei ole kiire mihinkään. Kuten sivulta 4 alkavassa jutussa todetaan, tänä lukuvuonna siihen tarjoaa erityisen mahdollisuuden reformaation merkkivuosi. Monin paikoin perinteet ovat pitkät ja työ vahvasti sidoksissa mutkattomiin henkilösuhteisiin. Kättä päälle vai nimi paperiin. uusi trendi seurakuntien ja koulujen yhteistyössä ovat kirjalliset sopimukset. Kertaat kärsivällisesti, että sinun aikasi ei ole jokin toinen kuin minun. K oulut alkavat tällä ja ensi viikolla. 8. Peruskoulu ja lukio kuuluvat esimerkiksi Kirkkohallituksessa kasvatuksen osastoon ja oppilaitostyö puolestaan Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -osastoon. Paikallisseurakunnissa ja seurakuntayhtymissä työalavariaatioita on runsaasti. Selkeä sopimus estää myös talouden tai katsomusten tuoman epävarmuuden yhteistyön jatkumiselle. Pyydät katsomaan ympärilleni, etsimään silmäparin, kasvot, kuulemaan sanoja, joita ei kuule pysähtymättä. AnTTI sIuKOnen Suomen Pipliaseuran kehittämispäällikkö Kun makaa mielisairaalassa kaltereiden takana 55-kiloisena ja kaiken menettäneenä rauniona, ihminen alkaa kysellä monia kysymyksiä. Sillä tiellä olen nyt.” Laulaja Jippu eli Meri-Tuuli Elorinne Elämään-lehdessä / Seurakuntalainen 5.8. Kouluyhteistyöhön kuuluu myös uskonnonharjoitusta eli kirkkotilaisuuksia ja aamunavauksia, jotka hoituvat pääosin paikallisten seurakuntien ja alueen koulujen voimin. Näitä huomautuksia ei ole levitetty sitä varten, että kansamme saatettaisiin tarpeettomaan levottomuuteen, vaan siinä tarkoituksessa, että -tehtäisiin kaikki mitä voidaan syömäviljan hankkimiseksi ensi talvea varten. 2 KOTIMAA 1 1 . Varsinkin oppilaitospuolella korostuu osallistuminen yhteisön rakentamiseen. Niitä ei läheskään kaikkialla tehdä, mutta Kirkkohallituksessa toivotaan paperille laitettuja linjauksia, joista käyvät ilmi yhteistyön periaatteet ja muodot. Sinun aikaasi S yksyn alkaessa kaikkialla vilkastuu: töissä ja kotona, mielessä ja kalenterissa. Monin paikoin koulutyö vahvasti sidoksissa mutkattomiin henkilösuhteisiin.. Muistutat jättämään tilaa kohtaamisille, jotka eivät taivu kalenterimerkinnöiksi. Kummassakin tapauksessa yhteistyön lähtökohtana on kuitenkin kasvatus, jossa kirkon sekä opinahjojen perustehtävät leikkaavat toisensa. En pyytänyt, että hän pelastaisi minut, vaan hän pelasti minut omista syistään. 2 01 6 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA LAInA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus Lukijamäärä 58 000 (KMT 2015) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi OLLI sePPäLä julkaisupäällikkö, olli.seppala@kotimaa.fi 11.8.1916 ulkomaalaisissa lehdissä on kierrellyt tieto siitä, että Turkin hallitus olisi hyväksynyt suunnitelmat Palestiinan muodostamisesta itsenäiseksi juutalaiseksi tasavallaksi. Merkittävää on tänä syksynä voimaan tullut uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, jossa korostetaan oppimisen ilmiölähtöisyyttä ja oppiainerajat ylittävää yhteistyötä
Olemme rauhan, veljeyden ja ihmisten välisen ykseyden vertauskuva, sanoo keskuksen koordinaattori, katolinen pappi Leonardo Lenin Rion olympialaisten verkkosivulla. Kasvua on parissa vuodessa ollut kaksi jäsenseurakuntaa ja noin 300 henkilöjäsentä. – Hyväksymme täällä kaikki maailman uskonnot mukaan lukien spiritismin ja afrobrasilialaiset uskonnot kuten candomblén ja umbandan, Leonardo Lenin sanoo. Leninin mukaan urheilijat, jotka hakeutuvat uskontojen keskukseen, etsivät hengellisen ohjauksen lisäksi myös henkistä tasapainoa ennen omaa ottelusuoritusta. – Hengellisyys on osa ihmisten elämää riippumatta siitä, mistä päin maailmaa tulemme. Kun kisakylässä on yli 200 maan kansalaisia, eri uskonnot näkyvät katukuvassa. Syynä on keväällä ilmestynyt Virsikirjan lisävihko. Kirkko ei edellytä virallista jäsenyyttä. 2 01 6 uuTIsvIIKKO virsikirjasta kesän bestseller . Myös sitoutuminen on lisääntynyt, mikä näkyy jumalanpalveluksen kävijämäärien kasvussa. Virsikirjaa myydään ja ostetaan parhaillaan kuumeisesti. Suomen Helluntaikirkkoon kuuluvia jäsenseurakuntia on nyt 43, ja niiden yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 8 300. Kasvu on suhteellisesti suurta: vielä kaksi vuotta sitten Suomen Anglikaaniseen kirkkoon kuului virallisesti 113 henkeä, nyt jäseniä on yli 150. – Neljän protestanttisen kisakappalaisen joukossa ei ole ketään Afrikasta, Aasiasta tai Australiasta, ja naisia heistä on vain yksi, sanoo Evangelical Focus -verkkosivulla Ruben Fernandez, joka oli yksi Lontoon protestanttisista kisakappalaista suomen olympiajoukkueen kisapappi Leena Huovinen kertoo käyneensä uskontojen keskuksessa. Anglikaanisen kirkon toiminta suomessa kasvaa . Suomen Helluntaikirkon jäsenmäärä on ollut lievässä kasvussa. Rion olympialaisten ja paralympialaisten kisakylässä uskontojen keskus, Multifaith Centre palvelee kaikkien uskontojen edustajia. OllI seppälä Thaimaalainen nyrkkeilijä Amnat Ruenroeng rukoilee ottelun jälkeen voitettuaan argentiinalaisen Perrin Ignacion viime sunnuntaina. Huovinen sanoo, että hänellä ei ole tarkkaa tietoa Suomen joukkueen jäsenten uskonnollisista taustoista. 8. Valtaosa on luterilaisia, ja ainakin muutama on ortodoksi. Rion uskontopalveluja on myös arvosteltu varsinkin protestanttien taholta, sillä virallisten protestanttisten kisakappalaisten määrää on vähennetty Lontoon 2012 olympialaisiin verrattuna 19:stä neljään. Hänen mukaansa puhutaan kymmenistätuhansista kirjoista. Helluntaikirkon jäsenmäärä kasvaa . kuvA: FRAnk FRAnklIn II / AP / lEHTIkuvA uskontojen keskus palvelee urheilijoita Riossa Olympialaisten kaltaisen tapahtuman yhteydessä korostuu oma hengellisyys ja siihen liittyvät tarpeet.. Helluntailaisia on Suomessa noin 45 000. Huovisen mielestä on hienoa, että uskonnot saavat näkyä olympiakylän arjessa. KOTIMAA 3 1 1 . Anglikaanisen kirkon jäsenmäärä on kasvussa, samoin seurakuntien toimintaan osallistuminen. Lisävihkon myötä virsikirjamyynti on kahden kustantajan, Kirjapajan ja Aurinko-kustannuksen, kauppa. Sacrumin myyntija markkinointipäällikkö Susanna Mäntyranta ei vielä tässä vaiheessa halua kertoa tarkasti, kuinka paljon uusia virsikirjoja on myyty. Päivittäin on useita kunkin uskonnon hartaus-, meditaatioja jumalanpalvelushetkiä. Monilla kisajoukkueilla on lisäksi mukana oma kisapappi tai muu hengellinen johtaja. Kirjapajan virsikirjat ovat olleet keväästä saakka markkinoilla, Aurinko-kustannuksen virsikirjat tulevat kauppoihin yrityksen verkkosivun mukaan lokakuun alussa. – Rakennus, jossa keskus sijaitsee, on ihan kulman takana Suomen majoituksesta. Olympialaisten kaltaisen tapahtuman yhteydessä korostuu oma hengellisyys ja siihen liittyvät tarpeet. Mäkipää uskoo, että kasvu on pitkäjänteisen työn tulosta. Anglikaanisen kirkon työstä Suomessa vastaavan apulaislääninrovastin Tuomas Mäkipään mukaan anglikaaniksi itsensä mieltäviä on Suomessa kuitenkin tuhansia. Valtaosa Suomen helluntaiseurakunnista ei kuulu Helluntaikirkkoon vaan toimii itsenäisinä seurakuntina yhdistyslain mukaan järjestäytyen. Muun muassa Tsekin joukkueella on ensimmäistä kertaa mukanaan kisakappalainen. – Tehtävämme on tarjota urheilijoille heidän uskonnostaan riippumatta mukava ja hengellistä rauhaa henkivä paikka. Keskuksessa on tavattavissa pappeja, rabbeja ja imaameja sekä hindulaisuuden ja buddhalaisuuden edustajia. Keskuksessa on melko pieniä huoneita eri uskontoja varten. Helluntaikirkko on helluntailiikkeen osa, joka on järjestäytynyt rekisteröidyksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi
Vinko näkee mahdollisuuksia myös siinä, että suunnitelman perusteissa korostetaan oppimisen ilmiölähtöisyytKirkko on tervetullut kumppani kouluissa KOuluyhTeISTyö Peruskoulujen uusi opetussuunnitelma tarjoaa seurakunnalle luontevan paikan koulumaailmassa. Seurakunnan kouluyhteistyöstä vastaavan pastorin Satu Kreivi-Palosaaren mukaan taustalla on halu olla mukana tärkeässä elämän taitekohdassa. Kouluissa nähdään, että kaikki tuki, joka koululaisille voidaan tarjota, on arvokasta. Merkittäviä muutoksia kouluyhteistyön määrässä ei Kirkkohallituksen kouluyhteistyöstä vastaavan asiantuntijan Tuula Vinkon mukaan ole tapahtunut. – Jos seurakunta lähtee koulumaailmaan oman agendan kanssa eikä ota huomioon koulun lähtökohtia tai tavoitteita, niin voi olla että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Vinkon mielestä erityisen tärkeää olisi löytää yhteinen näkemys siitä, miten seurakunta voi olla oppimisympäristönä yleissivistävälle opetukselle sekä tukea kasvua ja hyvinvointia kouluyhteisössä. Haastatteluhetkellä Kreivi-Palosaari ei vielä tiedä kuinka moni opettaja tilaisuuksiin on tulossa, mutta pääasiassa opettajat suhtautuvat hänen mukaansa kouluun siunaamisiin myönteisesti. – Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden henki on, että koulu on entistä avoimempi ulospäin ja tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. – Keskustelimme asiasta keväällä opettajien kanssa ja ilahduin siitä, kuinka opettajat olivat asiasta innostuneita. Toiveena on, että ekaluokkalaista olisivat siunaamassa hänen läheisensä, seurakunnan työntekijät sekä opettaja. Kirkkohallituksen kouluyhteistyöhön lanseeraama kumppanuuden korimalli jakaa yhteistyön neljään eri osa-alueeseen: yleissivistävään opetukseen, perinteisiin juhliin, uskonnollisiin tilaisuuksiin sekä kasvun ja hyvinvoinnin tukeen. Seurakunta vastaa tilaisuuksien järjestämisestä, mutta mukaan on kutsuttu myös ekaluokkalaisten tulevat opettajat. – Opetus ja kasvatus kuuluvat koulun perustehtäviin. Myös Oulun Karjasillan seurakunnassa on järjestetty viikon aikana neljä eri tilaisuutta. 4 KOTIMAA 1 1 . Kuva: Jaani Föhr KASvATuS Jos seurakunta lähtee koulumaailmaan oman agendan kanssa eikä ota huomioon koulun lähtökohtia tai tavoitteita, niin voi olla että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.. Jos seurakunta on niissä koulun tukena, niin siitä seuraa väistämättä hyvää yhteistyötä. Yhteistyön onnistuminen riippuu Vinkon mukaan siitä, miten kukin seurakunta ja koulu löytävät yhteyden yhteistyön eri osa-alueilla. Tänä syksynä voimaan tullut uusi perusopetuksen opetussuunnitelma mahdollistaa seurakuntien osallistumisen koulun arkeen monin eri tavoin. Seurakunnat ovat mukana koulujen arjessa myös lukuvuoden aloituksen jälkeen. 8. 2 01 6 K ymmenet tuhannet ekaluokkalaiset aloittavat koulutiensä tällä ja ensi viikolla, ja kirkoissa eri puolilla Suomea heille on järjestetty kouluun siunaamisia. Seurakunta mainitaan yhtenä yhteistyökumppanina muiden joukossa, Tuula Vinko sanoo. Oulun Karjasillan seurakunnassa siunattiin ekaluokkalaisia koulutielle viime sunnuntaina
Kirkkohallituksessa toivotaan, että seurakunnat tekisivät koulujen kanssa kirjallisia sopimuksia, jossa linjattaisiin yhteistyön periaatteet ja muodot. Aika paljoon niitä kuitenkin riittää. Kirjallisia sopimuksia ei ainakaan toistaiseksi ole koettu tarpeellisiksi. Jokin aika sitten emme päässeet kaikkiin kouluihin, mutta tällä hetkellä olemme hyvin tervetulleita.. 8. Vinko toteaa, että mikäli paikalliseen opetussuunnitelmaan on opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä kirjattu jotain yhteistyöstä seurakunnan kanssa, kirjaus on voimassa yhtä pitkään kuin opetussuunnitelmakin – yleensä noin kymmenen vuotta. 2 01 6 tä ja oppiainerajat ylittävää yhteistyötä. Koulun ja seurakunnan yhteistyö on Kahenvirran mukaan muuttunut Vantaalla viiOulun Karjasillan seurakunnassa siunattiin ekaluokkalaisia koulutielle viime sunnuntaina. Seurakunnan tavoitteena ovat kirjalliset yhteistyösopimukset. KOTIMAA 5 1 1 . Yhteistyöstä voidaan sopia myös muilla tavoin. – Silloin yhteistyö ei olisi niin altista henkilövaihdoksille tai talouden ja katsomusten muutoksille, Tuula Vinko sanoo. Evankeliointi ei Kreivi-Palosaaren mielestä koulumaailmaan sovi, mutta kirkko on silti kirkko myös koulussa. Kouluyhteistyöstä sopimisen tavat vaihtelevat eri kunnissa. – Kun yhteistyö on tuotu rakenteisiin, se ei ole vain yksittäisten ihmisten innostuksen varassa. Myös perinteiset aamunavaukset ja koulukirkot kuuluvat ohjelmaan. Oulussa yhteistyön sisällöstä ja määrästä sovitaan koulukohtaisesti aina syksyn alussa. – Se on jotain konkreettista, jota seurakunta voi olla välittämässä kouluun. Kreivi-Palosaaren mukaan yhteistyö koulujen ja seurakuntien välillä on ollut Oulussa jatkuvasti hyvällä tasolla, mutta hän tunnistaa, että muutamia vuosia sitten ilmapiirissä oli ”kylmempi kausi”. Kirjalliset sopimukset voisivat olla hyödyllisiä erityisesti kaupungeissa, joissa niin koulut kuin seurakunnat ovat suuria ja työntekijöiden vaihtuvuus tiheää. Oulussa koulujen ja seurakuntien yhteistyö on Satu Kreivi-Palosaaren mukaan luontevaa ja aktiivista. Kreivi-Palosaaren laskujen mukaan yksi peruskoululainen kohtaa seurakunnan työntekijän lukuvuoden aikana kuudesta kahdeksaan kertaa: aloituskirkko, adventtikirkko, joulukirkko, pääsiäiskirkko ja päättäjäiskirkko, hän listaa. Seurakunta kuuntelee opettajien toiveita ja pyrkii järjestämään lasten näkökulmasta mielekästä toimintaa. Olen kuullut samanlaista viestiä myös muista Vantaan seurakunnista, Kahenvirta kertoo. – Kun puhun seurakunnan työntekijänä, puhetta kuunnellaan hengellisessä tulkintakehyksessä, vaikka en sanoisi sanaakaan hengellisistä asioista. Kuva: Jaani Föhr Kirjallisella sopimuksella raamit yhteistyölle . Reformaatio on vaikuttanut myös koululaitoksen historiaan, suomen kielen syntyyn, suomalaiseen kulttuuriin ja hyvinvointivaltioon. Muutoksen taustalla Kahenvirta näkee viime vuosina käydyn keskustelun uskonnonvapaudesta. Teeman käsittelyn tueksi merkkivuoden kouluyhteistyöryhmä on teettänyt koulumateriaaleja, jotka ovat vapaasti seurakuntien ja koulujen käytettävissä. Se on mahtava voimavara. me vuosina aiempaa paremmaksi. Vain osa seurakuntien ja koulujen yhteistyöstä Vantaalla on uskonnonharjoittamista, mutta hengellisyys kulkee Kahenvirran mukaan mukana kaikessa toiminnassa. – Jokin aika sitten oli sellainen tunnelma, että emme päässeet kaikkialle, mutta tällä hetkellä olemme hyvin tervetullut yhteistyökumppani kaikissa alueen kouluissa. – Siellä välissä on lisäksi päivänavauksia ja uskontotunteihin liittyviä kohtaamisia. Tänä lukuvuonna siihen tarjoaa erityisen mahdollisuuden reformaation merkkivuosi. Vantaalla oppilasta kohden päästään kymmenkuntaan kohtaamiseen vuodessa, arvioi Vantaan Hakunilan seurakunnan kouluyhteistyöstä vastaava pastori Tuomo Kahenvirta. Seurakunta järjestää kouluille päivänavauksia, koulukirkkoja ja konsertteja sekä vierailuja uskonnon oppitunneille. TuIjA PyhärAnTA Reformaation merkkivuoden koulumateriaalit osoitteessa koulujakirkko.evl.fi/reformaatio. Nykyään kysyntää olisi Kreivi-Palosaaren mukaan jopa enemmän kuin mihin seurakunnan resurssit riittävät. Seurakunta järjestää kouluilla päivystyksiä, välituntikahviloita ja erilaisia tempauksia yhteistyössä muiden paikallisten toimijoiden kanssa, osallistuu luokkien ryhmäyttämiseen ja tarvittaessa auttaa ratkomaan koulun ongelmatilanteita. Vuonna 2014 Opetushallitus päivitti ohjeistustaan uskonnonja elämänkatsomuksen opetuksesta sekä uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä esija perusopetuksessa. Myös Kirkkohallituksen kouluyhteistyön korimalli perustuu Opetushallituksen ohjeisiin. Tätä varten Kirkkohallitus ja Opetushallitus ovat luoneet sopimuspohjan, jota voidaan soveltaa paikallisesti. – Olemme oma itsemme, ja lapset tutustuvat siihen, Kreivi-Palosaari kuvaa. Vantaalla yhteistyöstä sovitaan syksyisin sekä aluerehtoreiden että koulujen kanssa. Koulut ottavat mieluusti vastaan, kun on jotain sellaista tuotavaa, joka tukee koulun tehtävää. Keskustelun ansiosta seurakunnan työtekijöiden rooli ja paikka koulussa on aiempaa selkeämmin määritelty
6 KOTIMAA 1 1 . Kirkkohallitus ottaa vastaan ehdotuksia joka toinen vuosi myönnettävän ympäristökasvatuspalkinnon saajaksi. Liikkeesi näkynä on uudistaa koko kirkko. Ylistystä oli paljon, ja se toi uusia ihmisiä. Karismaattisuus on monien nuorten ja nuorten aikuisten kieli. Laineen siirtyessä toiminnanjohtajaksi Diakoniatyöntekijöiden Liiton asiamiehenä aloittaa sosionomi (YAMK), diakoni Marko Pasma. Vanhat lampaat ovat hyvin syötettyjä, mutta uusia ei tule. Miten niin ei ole. Myös monet maahanmuuttajat ovat tulleet karismaattisesta ympäristöstä. Karisma tarkoittaa armoa. Suuremman suojassa -kampanja kestää vuoden. Perustamme on luterilaisessa tunnustuksessa, mutta kristittyjen yhteys toteutuu liikkeessämme aidosti. ”Tarvitsemme jeesuslaisuutta” H engen uudistus kirkossamme -liikkeen toiminnanjohtaja Marko Huhtala toivoo seurakuntiin nuorten kulttuurin tuntemista. Kun Hengen uudistus kirkossamme perustettiin 1970-luvun lopussa, sana ”kirkko” tarkoitti Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. kuvA: PHILIPPe GueISSAZ. Tällaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi Verkostoseurakunta, Uusi Verso ja Kohtaamispaikka. Nuoret eivät halua pönöttää. Kirkko haluaa sen aikana korostaa erityisesti ihmisarvon tärkeyttä yhteiskunnassa. – Koko Kristuksen kirkkoa. – Kävijämäärä nousi tuhannella viime vuodesta. Perusmessun vieraiden ikärakenteesta voi päätellä, että näky on hävinnyt. Karismaattisuus on vaikea sana. Tänä vuonna kesäkonferenssissamme oli mukana muun muassa Vapaakirkon johtaja Hannu Vuorinen. – Kirkossa on ongelmana se, että yritetään siirtää perinnettä, jota nuoret eivät tunne omakseen. – Reilusti Jeesuksen puolella oleminen – jeesuslaisuus – puuttuu. Meidän on opeteltava heidän kielensä ja kulttuurinsa ja tuotava evankeliumi häpeämättä siihen. Diakoniatyöntekijöiden liitossa henkilöstömuutoksia . Kirkon musiikkijuhlat tarjoavat ohjelmaa niin tapahtumaan osallistujille kuin kaupunkilaisille. Miksi kirkossa tarvitaan karismaattisuutta. Miten saitte heidät mukaan. Tiedossa on järjestäjien mukaan uutta ja eteenpäin katsovaa, mutta myös tuttua ja turvallista kirkkomusiikkia. Hän siirtyy tehtävään Hämeenlinna–Vanajan seurakunnan johtavan diakoniatyöntekijän paikalta. Ei ymmärretä sitä, että elämme lähetystilanteessa. Palkinnolla halutaan nostaa esiin innovatiivisia ja tuloksellisia ympäristökasvatustekoja. Miten teette sen. Tapahtumanne ikäjakaumaa voisi joku kadehtiakin, sillä mukana oli paljon nuoria aikuisia. 8. Ensimmäisen kerran palkinto myönnettiin Raision seurakunnalle ja sen ympäristöasiantuntijalle Hannele Siltalalle. Raamatussa on kaksi strategiaa: ”Ruoki minun lampaitani” ja ”Herra lisäsi heidän yhteyteensä joka päivä niitä, jotka uskoivat”. Kuolleelta näyttävä hengellisyys ei houkuttele. DAnIelle MIeTTInen Hengen uudistus kirkossamme liikkeen toiminnanjohtaja Marko Huhtala on pastori ja aikaisemmalta koulutukseltaan hortonomi. Palkinnon voi saada yksittäinen seurakunta, sen piirissä toimiva ryhmä, muu kirkollinen toimija tai yksityishenkilö. Tapahtuman kohokohtia ovat Händelin Messias-oratorio ja torimessu, jossa kuullaan uutta, tilaisuutta varten sävellettyä musiikkia. Maltillisen laskurimme mukaan osallistujamäärä oli 3 000. Lapsille ei tarjottu vain parkkia. Seurakunnat ympäri Suomen järjestävät ekaluokkalaisten siunaushetkiä elokuussa juuri koulun alkua edeltävällä viikolla. Hän siirtyy tehtävään liiton asiamiehen toimesta. Teimme myös laadukkaan lastenkonferenssin. Lauantai-iltana paikalla oli yhtä aikaa yli 2 000 henkeä. Kirkon musiikkijuhlia vietetään ensi vuoden toukokuussa Helsingissä. Olemme osa vanhoihin kirkkoihin syntynyttä karismaattista liikettä, mutta jo perustamiskokouksessa oli laaja kirjo ihmisiä eri seurakunnista. Luterilaisen kirkon uuden Suuremman suojassa -kampanjan avauksessa ekaluokkalaiset saavat piispa Irja Askolan videosiunauksen. Miten tapahtuma onnistui. Armolahjoja tarvitaan kirkon pitämiseen elävänä niin, että se heijastaa Jeesusta Kristusta. ehdota ympäristökasvatuspalkinnon saajaa . – Rakennamme eläviä, Pyhän Hengen voimassa ja kirkon rakenteessa eläviä jumalanpalvelusyhteisöjä ja lähetämme niiden jäseniä maailmaan. Moni ajattelee, että se liittyy tietynlaiseen uskon ilmaisemiseen, huutamiseen ja riehumiseen. Liikkeen kesäkonferenssi kokosi ennätysyleisön. Myös uudet virret ovat vahvasti mukana. Kirkon Musiikkijuhlat helsingissä 2017 . Myös perinteiset kesäjuhlatilaisuudet olivat täynnä väkeä. Diakoniatyöntekijöiden Liiton toiminnanjohtajaksi on valittu terveystieteen maisteri, diakonissa Tiina Laine. Vietitte viime viikonloppuna kesäkonferenssin Riihimäellä. – Jotta ihmiset ymmärtäisivät, että Jumala on elävä. Kirjoitat järjestösi verkkosivuilla, että kirkolla ei ole näkyä. Lue seurakuntien ja koulujen yhteistyöstä sivuilta 4–5. Mitä se nykyään tarkoittaa. 2 01 6 vIIKOn henKIlö Kouluvuosi alkaa Suuremman suojassa . Aiempaa enemmän veti esimerkiksi avioliittokanava, jonka teimme yhteistyössä Parempi avioliitto ry:n kanssa
Patsas julistaa rauhan ja rakkauden sanomaa. Paikalla on yli 10 000 urheilijaa yli 200 maasta, joten heidän, huoltojoukkojen ja kisaturistien muodossa edustettuina ovat varmasti kaikki merkittävimmät uskonnot. 2 01 6 uuTIsessee R ion olympialaisten alla Helsingin Sanomat julkaisi liitteen, jossa lukijaa johdateltiin tulevien kisojen maailmaan. Kyllä luulisi äkkiväärää uskontoallergikkoa syyhyttävän. Hengellisyys. Liitteen kannessa oli iso kuva Rion symbolista, Kristus-patsaasta. U skonnot eivät kilpaile Riossa, mutta ovat vahvasti läsnä. Urheilufilosofian tutkija Mika Hämäläinen Turun yliopistosta tarkastelee kansainvälisessä Bioethics-lehdessä julkaistussa tutkimusartikkelissaan, onko mahdollista palauttaa kilpailun reiluus, kun dopingrikkomus saadaan selville vasta kilpailun jälkeen. Tai voi olla, että doping on jäämässä sivuun, sillä Venäjän jäljet pelottavat. Rituaalien suorittaminen. Joskus urheilijat tuovat oman uskonnollisen vakaumuksensa esiin esimerkiksi tekemällä ristinmerkkejä, lankeamalla maahan rukoukseen tai nostamalla kädet ilmaan kiitoksen tai rukouksen merkiksi. Kristus muka kisaisäntänä! Hieman maltillisempi uskontokriitikko kyllä ymmärtää, mistä on kyse. OllI seppälä Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö. E spoon seurakuntalehdessä oli parikymmentä vuotta sitten joidenkin urheilukisojen alla pilakuva, jossa lähtötelineisiin kyyristynyt juoksija sanoi viereisen radan kilpakumppanille: ”Kävin eilen ehtoollisella. Entä vaikuttaako urheilijan kuolema suorituksen hylkäämiseen. Rakkaus lajiin ei riitä, jos vaikka jalkapallossa nysvätään 0-0-tuloksia. Vuonna 1931 valmistunut patsas, Kristus Vapahtaja ( Cristo Redentore), on syvästi osa Rion historiaa ja identiteettiä. Mutta yleishumaanin turistinähtävyyden lisäksi Rion ja koko Brasilian symboli toimii myös uskonnollisena kohteena. Opillisuus. Sen juurelle on kymmenen vuotta sitten rakennettu kappeli. Toivottavasti se ei näy doping-testissä.” Riossa ottavat mittaa toisistaan puhtaat ja piristeillä kuntoon autetut urheilijat. Kilpailukiellon ehkä, mutta ei halveksunnan. Jos uskonnot kilpailisivat, mikä olisi laji. Urheilu ei ole uskonto, vaikka ainakin jalkapallosta sanotaan, että se on monessa maassa, kuten Brasiliassa, uskonnon asemassa. Moni itänaapurin mitalitoivo on jätetty kisojen ulkopuolelle, mikä luonnollisesti herättää heissä kiukkua, varsinkin jos urheilija ei koe syyllistyneensä mihinkään ja kyse on korkeamman tason epärehellisyydestä dopingnäytteiden kanssa. Lisäksi tulevat uskontoa liippaavat anteeksipyyntö ja anteeksianto. Kilpaurheilu on viihdettä ja kaupallisuutta. KuVa: YaSuYOSHI CHIBa / aFP / LEHTIKuVa D opingin käyttö on epärehellisyyttä kilpailussa ja sääntöjen rikkomista. Mitä se kertoisi uskonnosta ja sen suhtautumisesta ylipäätään urheiluun. Dopingista kärähtäminen nostaa esiin oikeudenmukaisuuteen mutta myös uskontoon liittyviä kysymyksiä. Se liittyy yleensä kilpaurheiluun, joka on erityinen inhimillisen kulttuurin alue. Joskus urheilijat tuovat oman uskonnollisen vakaumuksensa esiin esimerkiksi tekemällä ristinmerkkejä, lankeamalla maahan rukoukseen tai nostamalla kädet ilmaan kiitoksen tai rukouksen merkiksi.. Rio de Janeiron tunnetuin nähtävyys, Kristus Vapahtaja -patsas valaistiin Brasilian lipun väreillä sata päivää ennen olympialaisten alkua. Tuleeko dopingia käyttäneelle urheilijalle suoda anteeksianto. Vai pitäisikö kilpailukiellon ja julkisen halveksunnan varjon olla elinikäinen. Patsas toivotti kädet levällään kaikki maailman urheilijat mukaan – myös penkkiurheilijat. Minkälainen palkintotaulukko siitäkin syntyisi. Toki yksilö voi ottaa mittaa itsestään ja hakea rajojaan, mutta katselija pysyy television ääressä tasan niin kauan kuin kilpailutapahtuma kiinnostaa tai viihdyttää häntä. Olisiko kristinusko kaikkein kilpailuhenkisin uskonto. Kisakylästä löytyy myös eri uskontojen edustajille tarkoitettu keskus. No, leikki sikseen, mutta on syytä muistaa, että aikoinaan olympialaisten kilpailuvalikoimaan kuului myös kulttuuri. Hämäläinen luettelee myös keinoja oikeudenmukaisen ratkaisun saavuttamiseksi: hylkäys ja sijoitusten uudelleenjako, mitalien palauttaminen ja uudelleenjako, kilpailukielto, uusintaottelu ja oikeudellinen seuraus. KOTIMAA 7 1 1 . 8. Aale Tynni toi Lontoosta 1948 Suomelle kultaa lyriikassa. Riossa eivät siis kilpaile uskonnot, vaan ihmiset, joilla on uskonnollien vakaumus – tai ei ole, sekin on hyvä muistaa. Kannen urheilijakuvat olivat ikään kuin patsaan takana. Kahmivatko kristityt eniten mitaleja. Hämäläinen kysyy, tulisiko urheilija hylätä, jos dopingin käyttö paljastuu esimerkiksi 50 vuoden kuluttua. Jos välttämättä haluaa, uskontojen voi ajatella kilpailevan edustajiensa välityksellä. Kilpailevatko uskonnot olympialaissa
hAAsTATTElu . Johti vuosina 2007–2012 uskonnon ja yhteiskunnan suhdetta tutkivaa suurprojektia. KuKA. Canterburyn arkkipiispa on Englannin kirkon tärkein johtaja. Kirja väittää, että kirkon suosio on laskenut 1980-luvulta lähtien kolmen pitkän kiistan vuoksi. Syntynyt 1964. Perustanut Westminster Faith Debates -keskustelufoorumin, johon on osallistunut esimerkiksi entinen pääministeri Tony Blair. Hän viittaa evankelisen Justin Welbyn nimittämiseen Canterburyn arkkipiispaksi kolme vuotta sitten. He sanovat yhtä ja tekevät toista. Woodheadin diagnoosin mukaan ongelma on se, että Englannin kirkosta on tullut liian uskonnollinen. The Telegraph -lehden toimittaja Tim Stanley huomautti hiljattain, että Englannin kirkon kävijämäärät olivat pohjamudissa myös 1700-luvun lopussa. Skotlannissa uskonnottomia on jopa 52 prosenttia väestöstä. Entinen Canterburyn arkkipiispa lordi Carey on varoittanut, että ilman suunnanmuutosta kirkko on ”sukupolven päässä sukupuutosta”. He ovat monta vuosikymmentä yrittäneet saada kirkon haltuunsa. Syy voi olla osittain Richard Dawkinsin kaltaisten uusateistien uskonnonvastaisessa julistuksessa. Woodhead muistelee lapsuutensa kirkon lämmintä ilmapiiriä, jossa naiset leipoivat ja lapset leikkivät. Heidän toimintansa on lähellä sitä, mitä Suomessa vapaat suunnat harrastavat: ylistysmusiikkia, aikuiskasteita, katuevankeliointia, karismaattisuutta ja uusien seurakuntien istuttamista. . Viimeisenä mainitun suhteen Welbyn johtama kirkko pysyttelee edelleen perinteisellä kannalla, vaikka Woodheadin mukaan ”kauhean monet” papit ja piispat ovat itse homoseksuaaleja. Tämän ”yhteiskunnallisen uskonnon” sijasta Englannin kirkko edustaa Woodheadin mukaan yhä enemmän ”lahkomielistä uskonnollisuutta”. – He ovat sitoutuneet opetukseen, että homoseksuaalisuuden harjoittaminen ei ole sallittua. Kohu taas seurasi spekulaatioista, jotka heräsivät, kun kustantaja vaati arvostelukappaleita palautettaviksi välittömästi. Nämä koskevat eronneiden lupaa mennä uudelleen naimisiin, naispappeutta ja samaa sukupuolta olevien avioliittoja. 2 01 6 E nglannin anglikaanikirkosta on viime vuosina tullut uskonnollinen vähemmistö Iso-Britannian muiden vähemmistöjen rinnalle. 8 KOTIMAA 1 1 . 1900-luvun alkupuolella aktiivisten anglikaanien määrä kasvoi oleellisesti siksi, että evankeliset aloittivat aktiivisen lähetystyön omassa maassaan. Nyt he ovat onnistuneet.. Nyt he ovat onnistuneet, Woodhead toteaa. . – Samalla kuitenkin suuri osa tavallisista kansalaisista kokee kirkon hyljänneen heidät. Linda Woodhead . – He ovat monta vuosikymmentä yrittäneet saada kirkon haltuunsa. Nykyään suuri osa aktiivisista ja ikärakenteeltaan nuorista seurakunnista on evankelisia. Uskonnottomilla tarkoitetaan niitä, jotka eivät katso kuuluvansa mihinkään uskontokuntaan. . Kirkossa vaihdettiin reseptejä ja vinkkejä puutarhan hoitoon. Pohjoismainen luterilaisuus voi hänen mielestään hyvin verrattuna Englannin kirkkoon. Uskontososiologian professori Lancasterin yliopistossa. Woodhead syyttää lahkolaisuudesta Englannin kirkon evankelista siipeä. Eri näkökulmasta katsottuna vaikuttaa siltä, että Englannin kirkko on edelleen elossa evankelisen liikkeen ansiosta. Tämä on saattanut kirkon epäedulliseen valoon. – Sen sijaan, että kirkko nähtäisiin yhteiskunnan sydämenä, lahkomielinen uskonnollisuus asemoi itsensä yhteiskuntaa vastaan. Teos herätti kohun ja poiki oikeusjutun jo ennen ilmestymistään. Luku käsittää jopa puolet kansasta, jos mukaan lasketaan ne, jotka eivät kyselyissä ilmoita uskontoaan. . Woodheadin mukaan tärkein syy uskonnottomien määrän kasvuun on se, etteivät lapset enää peri vanhempiensa uskoa. Kirjoittanut viisi kirjaa ja toimittanut 11 artikkelikokoelmaa. Evankelisten anglikaanien teologia ja etiikka on konservatiivista. Uusin kirja That Was the Church That Was: How the Church of England Lost the English People ilmestyi heinäkuun lopussa. . 8. Sen sijaan esimerkiksi Yhdysvalloissa monet niistä, jotka eivät tunnusta mitään tiettyä uskontoa, kuitenkin uskovat Jumalaan ja rukoilevat usein. Yli puolet uskonnottomiksi julistautuvista englantilaisista kieltääkin vahvasti tai varovasti Jumalan olemassaolon. Samalla uskonnottomien määrä Englannissa on räjähtänyt 46 prosenttiin. Heinäkuun lopussa ilmestynyt Woodheadin kirja That Was the Church That Was kertoo siitä, miten Englannin kirkko menetti englantilaiset ihmiset. Oikeusjuttu johtui Woodheadin mukaan ”varsin tylsästä” virheellisestä väittämästä kirjassa. Woodheadin näkökulmasta myös Suomessa kirkolla on edelleen tärkeä rooli valtaväestön elämässä esimerkiksi rippileirien muodossa, vaikka jumalanpalveluksiin osallistuUskonnottomuus ajoi kristinuskon ohi IsO-brITAnnIA Uskontososiologi Linda Woodheadin mukaan evankelisten kristittyjen lahkomielisyys turmelee Englannin kirkon. Tradition lanka on katkennut. Englannin kirkon pakkolasku ei itsessään selitä uskonnottomien kasvua tilastoissa. Vaikka Englanti on maallistunut kymmeniä vuosia, vasta lähiaikoina uskonnottomaksi identifioitumisesta on tullut kulttuurisesti relevantti vaihtoehto. . Toisinaan se keräsi koko kylän yhteisen juhlapöydän ympärille. Valtaosa tästä ryhmästä on 16–24-vuotiaita, kun taas Englannin kirkon jäsenistä yksi prosentti kuolee joka vuosi. Se vetää selkeän rajan uskovien ja syntisen maailman väliin. Toisten mielestä kirkko on hengissä evankelisten ansiosta. – Uskonnottomat muodostavat nyt suuremman ryhmän kuin mikään uskonto, toteaa aihetta tutkiva sosiologi Linda Woodhead. Sen sijaan kirkosta lähteneet ovat monien kommentaattoreiden mukaan pääasiassa liberaaleja kulttuurikristittyjä. Tutkinut muun muassa eurooppalaista kristinuskoa, hindulaisuutta ja islamia. Menneinä vuosikymmeninä kirkolla on ollut lähes päivittäinen rooli tavallisten englantilaisten elämässä, erityisesti kotiäitien arjessa
– Evankeliumi on minulle tätä. Woodheadista on tullut yksi kirkkonsa kovaäänisimpiä kriitikoita. Aiemmin Englannin kirkko on nimenomaan onnistunut yhdistämään ihmiset sillä, että se ei ole selkeyttänyt omaa teologiaansa. Ei sitä, että meillä on totuus ja teillä ei, ja te olette menossa helvettiin, hän matkii evankelista ajattelumallia. Woodhead hämmästelee, miten monet maallistuneet pohjoismaalaiset maksavat kirkollisveronsa mielellään. Woodhead selittää eroa sillä, että Pohjoismaiden luterilaisissa kirkoissa on enemmän tilaa erilaisille kristityille. Woodheadia huvittaa se, että kirkko on laatimassa uutta katekismusta. KOTIMAA 9 1 1 . Vaikka käytännössä se on hänen mukaansa jo tapahtunut, istuu parlamentin ylähuoneessa edelleen 26 piispaa. Aiemmin myös Englannin kirkossa evankeliset, liberaalit ja katoliset anglikaanit olivat tasapainossa. Vieressä istuva ruotsalainen kollega kommentoi, että tavallisten, pullantuoksuisten brittinaisten merkitystä kirkolle puolustavan Woodheadin viesti on oikeastaan ”kakkua tai kuolema!” Woodhead innostuu heti. Ihania naisia, jotka leipoivat ja pitivät huolta. – Englannissa ei tarvitse maksaa penniäkään. – Ja jos et omaksu sitä, sinua ei pidetä oikeana kristittynä. Viimeisenä mainittu ryhmä painottaa Englannin kirkon katolisia juuria, ja heidän jumalanpalveluksissaan korostuu katolinen oppi ja käytäntö. – Kakkua tai kuolema! Sen olisi pitänyt olla kirjani mainoslause. 8. Nyt kirkossa on Woodheadin mielestä vain yksi linja. Haastattelun lopussa sosiologi herkistyy vielä nostalgiseksi. 2 01 6 jien määrä ei juuri eroa Englannin kirkon tilastoista. On vaikea välttyä ajatukselta, että tutkijan omat kokemukset evankelisista uskovista värittävät vahvasti hänen ajatteluaan. LArI LAunOnen Linda Woodheadin mielestä Englannin kirkosta on tullut liian uskonnollinen. – Lapsuuteni kirkossa oli lämpöä, ystävällisyyttä, rakkautta, hyväksyntää ja tasa-arvoa. kuva: Lari LaunonEn Lapsuuteni kirkossa oli lämpöä, ystävällisyyttä, rakkautta, hyväksyntää ja tasa-arvoa.. Sosiologi luennoi kesäkuussa Helsingin yliopistolla järjestetyssä uskontotieteen konferenssissa. Hän on julkisesti ehdottanut myös kirkon poliittisen valta-aseman purkamista. Ja silti meitä on kirkossa niin vähän. – Se tulee tappamaan kirkon
Hieno suoritus! Seurakunnat voivat rakennuttaa vastaavia puistoja ilman senttiäkään ja siten, että juoksevat kulut, kuten kiinteistövero, sähkö, vesi, vakuutukset ynnä muut menevät vuokraajalle. Tärkeintä kuitenkin on liikuntavälineiden päivittäinen käyttö. RIsTO TuORI Kirkolliskokousedustaja Sastamala Viranomaistehtävät pois kirkolta. Useimmat yhteistapahtumat ovat kaikille ilmaisia, kuten puiston päivittäinen käyttökin. AvIOlIITTOlAKI Saattaisi olla parempi että kirkko luopuisi kokonaan avioliittoon vihkimisestä. Hyvä tavoite tietysti sekin, mutta onko se riittävä. Seniorirata tehtiin ensimmäiseksi, koska ikäihmisten liikkuvuus on koko yhteisön etu. sePPänen Onko kisapapin tehtävä olla kaunis. 10 KOTIMAA 1 1 . Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Monet haluavat varmaan pitää suuntautumisensa omana tietonaan eivätkä lähde sillä elämöimään. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Hän kyllä keskittyi paljolti sielunhoitoon eikä silloin ollut tietoakaan mistään erottelusta. Jos maallinen lainsäädäntö näin radikaalisti vaikuttaa kirkon avioliittokäsitykseen, saattaisi olla parempi, että kirkko useiden ulkomaisten esimerkkien mukaisesti luopuisi kokonaan avioliittoon vihkimisestä. Seurakunnan lisäksi Iin kunta ja Kirkkohallituksen Syrjäytymisen ehkäisyhanke tukivat puiston rakentamista. Aluksi tässä ehkä oli pieni, mutta äänekäs populistien porukka, joka lähti edistyksen ja tasa-arvon nimissä voimakkaasti ajamaan tätä asiaa. Saila Seurujärvi lahjoitti koko konsertin tuoton puiston hyväksi, kunta ja ELY-keskus huomasivat myös hankkeen merkittävyyden ja rakentamistalkoiden osalta saimme Leader-avustusta. Kirkko uskoo, että luodessaan ihmisen mieheksi ja naiseksi Jumala asetti avioliiton heidän yhteiseksi elämänmuodokseen. Albert schweitzer totesi, että esimerkki on ainoa tapa vaikuttaa yhteiskuntaan. Pyrevä muuten merkitsee yritteliäs, topakka, toimelias, kanttiinin katolla on samanniminen puusta veistetty patsas. 8. On vaara, että herännäisyys kutistuu marginaaliryhmän herätysliikkeeksi, jolloin enemmistöläiset eli heterot alkavat karttaa liikettä. Toukokuun kirkolliskokouksessa keskusteltiin tekemäni edustaja-aloitteen perusteella siitä, olisiko kirkon syytä luopua kokonaan avioliittoon vihkimisestä. Ideanani oli kuusi vuotta sitten, että kun seurakunta antaa tontin käyttöön, ja hankkeen vetävän säätiön säädepääoma, vain 25 000 euroa saadaan kasaan, lähtevät yrittäjät ja tavalliset seurakuntalaiset matkaan taloudellisesti esimerkiksi Pyrevä-lehden, lahjoitettujen tarvikkeiden ja talkoiden muodossa. 346) selkeästi, miten kirkon järjestysmuotoa ja hallintoa koskevat normit on kirkkolain 1 luvun 1 §:n kautta kaikilta osin sidottu kirkon tunnustukseen. Asia koskettaa tavallisia seurakuntalaisia eniten lapsen nimen rekisteröinnin ja avioliittoon vihkimisen yhteydessä. Kirjoituksessa mainittiin, että mikään muu seurakunta ei ole ennen tehnyt vastaavaa. Piispojen vuonna 2008 antaman kannanoton mukaan luterilainen kirkko kunnioittaa pyhää Raamattua uskon ja elämän ylimpänä ohjeena. Mikä taho kustantaa kisapapin reissun, olympiakomitea vai kirkko. PeKKA sAlMInen Pappilanpuisto Pyrevä-säätiö, pj. Perinteisen käsityksen mukaan miehen ja naisen välisen avioliiton erityisluonne perustuu Raamatun luomiskertomukseen ja luonnonoikeudelliseen ajatteluun. Urpo Kankaan mukaan pappia ei voi siitä edes rangaista, ellei kirkolla ole asiaan selkeää kantaa. Miksi kisapappimandaatti on aina Helsingin hiippakunnan papilla. Esimerkiksi 40 neliön katettu esiintymislava ja autotallista tehty kanttiini/varasto sekä aita on tehty puhtaasti talkoilla. Pyrevä oli ensimmäinen tai ainakin omalaatuisin liikuntapuisto Kotimaassa kirjoitettiin 7.7. Muistuu mieleen sellainen herännäisyyden merkkihenkilö kuin Aku Räty, jonka tapasin nuoruudessani muutamia kertoja. MARKKu FRänTIlä Joensuu Kirkko voi asettaa omat kirkollisen vihkimisen ehtonsa ja muotonsa.. Avioliittolain 16 §:n nojalla kirkko voi asettaa omat kirkollisen vihkimisen ehtonsa ja muotonsa, mikä todettiin myös tasa-arvoisen avioliittolain muutoksesta säädettäessä. seurakunnan rakennuttamasta liikuntapuistosta Iissä. Utsjoen kirkkoherra Arto Seppänen on omassa väitöskirjassaan ( Tunnustus kirkon oikeutena, 2007, s. Kirkkohallituksen kolmelta oikeusoppineelta saamien lausuntojen perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että 1.3.2017 alkaen kuka tahansa pappi voisi pätevästi ja kirkon avioliittokäsityksestä riippumatta vihkiä samaa sukupuolta olevat kirkolliseen avioliittoon. Siksi onkin tärkeätä, että hyvissä ajoin tuo kirkon kannanotto saadaan. Siitä saataisiin suuntaa myös mahdolliseen muista kirkon viranomaistehtävistä luopumiseen. Pellossa on kuitenkin piispa Samuel Salmen viisi vuotta sitten Pellon kylän olohuoneeksi siunaama Pyrevä-liikunta-leikkipuisto, joka on rakennettu puretun Pellon pappilan alueelle, edelleen seurakunnan omistamalle maalle. 283) nimittänyt tätä kirkkolain suureksi fundamentumiksi. erottelu on ikävää nyt näyttää olevan muotia tuo erottelu sukupuolisen suuntautumisen perusteella, mutta se tuntuu hiukan ikävältä. Lappset-yritykseltä hankimme kolmen vuoden aikana kymmenen erilaista liikuntavempainta areenaa myöten. Liikuteltavat katsomot, lahjoituksena saadut pöydät ja penkit sekä terassillinen kanttiini mahdollistavat pienet ja suuretkin konsertit, kuten 1 300 hengen Juha Tapion konsertin, sekä kansanlaulukirkot. Tässä tulee mieleen, että olivatko kaikki sukupuoliseen vähemmistöön kuuluneetkaan ajamassa tätä sukupuolineutraalia avioliittoa. Pappilanpuisto on Pyrevä-säätiön rakentama liikunta-leikkipuisto. Monet heterotkin ja poliitikot lähtivät mukaan ilmeisesti hyötymistarkoituksessa. Nyt kuitenkin sanoisin, ettei herätysliikkeen johtohenkilöiden kannattaisi puhua mitään tästä asiasta. Luulenpa, että kelpaisi se 16 päivän loma muidenkin hiippakuntien papeille. Aloite antaisi aihetta pohtia laajemminkin kirkon luopumista viranomaistehtävien hoitamisesta. Hänhän oli sellainen magneetti, että kirkot täyttyivät, kun hän kulki saarnaamassa. Tämä saattaisi olla jopa ainoa tapa säilyttää kirkon yhtenäisyys ja korostaisi myös kirkon merkitystä hengellisenä yhteisönä. Suomen olympiajoukkueen kisapappi ilmoitti tehtäväkseen ”olla kaunis”. Konserteilla, teattereilla, arvoilla ja esimerkiksi jäänlähtöveikkauksella yritämme pitää puistoamme pystyssä. TAIsTO J. OTT Pekka Leino on osoittanut väitöskirjassaan ( Kirkkolaki vai kirkon laki, 2002 s. Prof. Puheisiinsa hän otti aineksia usein hyvin läheltä perheiden ja perheenjäsenten suhteista. Samoin puiston kunnossapito on talkoopohjaista. Se ei ole toivottavaa. Ylen klo 20.30 uutisissa 3.8
Meidät on kutsuttu itkemään itkevien kanssa ja iloitsemaan iloitsevien kanssa. Kolmanneksi suru kertoo ikävästä ja ikävä rakkaudesta. Toiseksi kristityllä ei ole mitään syytä ihannoida kuolemaa. Tällä päätelmällä juontaja Tuomas Enbuske härnäsi kristittyjä Twitter-seuraajiaan kuluneena kesänä. Jorma Niemelä 8.8. Ongelmaksi siirto sektorilta toiselle muuttuu, jos tulija ei ymmärrä tai halua järjestötoiminnan periaatteita, arvoja ja tavoitteita. Viestin hinta on 0,90 euroa. Maailman vammaisten auttaminen ei ole koskaan meiltä pois vaan päinvastoin, antamalla saa. Jos he uskoisivat, he hänen mukaansa riemuitsisivat siitä, että heidän rakkaansa on päässyt perille ikuiseen iloon. Kristityn ei tarvitse paeta kyyneleitä, koska nekin ovat hänelle täynnä toivoa. Olen myös paavin esille ottamista asioista useammin samaa mieltä kuin Kari Mäkisen framille tuomista kysymyksistä. Mieluummin olen epälooginen kuin epäinhimillinen. Kuten varmaan moni on huomannut, syyllistäminen ja syntipukit ovat olleet se keino, joilla talouspolitiikkaa ja siihen liittyviä ajattelutapoja ajetaan läpi julkisessa puheessa. Usko ei tee ihmisestä tunteetonta puupölkkyä, jota inhimillisen elämän tuskat eivät kosketa. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Kyseessä on uskonnollinen rituaali, jolla yhteisön ongelmat ladataan sijaiskärsijän kannettaviksi. Uskossa kun ei ole kysymys ihmisen omasta erinomaisuudesta vaan Kristuksen tähden lahjaksi saadusta armosta. Jouni Tilli 6.8. m a t ti k a r p p in en Kotimaa24:n blogeista poimittua Minusta on aina vain vallan merkillistä, että tiedän nykyisen paavin menemisistä, tulemisista ja esiintymisistä sata kertaa enemmän kuin oman arkkipiispani edesottamuksista. Hiuksia on vielä helppo kristityn halkoa nykymaailmassa, mutta kun mennään ihmisyyden ytimeen, niin genitaalit tulevat aidosti ongelmaksi suurimmalle osalle kristikuntaa, tavalla tai toisella. Toisinaan on luontevampaa itkeä ilosta kuin nauraa. Muutosta voi tapahtua [järjestön siirtymisessä kohti yritysmaailmaa] myös henkilöstön rekrytointien kautta; järjestöjohtoon valitaan bisneksen vaan ei aatteen hallitsijaa. Usko ei tee ihmisestä tunteetonta puupölkkyä, jota inhimillisen elämän tuskat eivät kosketa. Se on elämän tarkoitus ja päämäärä. Olli Pitkänen 8.8.. On kaksi asiaa, jotka erityisesti repivät kristikuntaa ja nousevat esiin kirkkojen välisissä yhteydenpidoissa, ainakin hierarkian yläkerroksissa: 1) kirkon virka, joka problematisoituu toisaalta ikiaikaisessa kysymyksessä kirkon ylimmästä virasta ja toisaalta naisen pappeudessa ja 2) kysymys homoseksuaalisuudesta. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. KOTIMAA 11 1 1 . 2 01 6 KOLUMNI Soili Haverinen . Lauri Frosti 8.8. Ja vaikkei saisikaan, auttaminen vaan kuuluu ihmisyyteen. Myös kristityt ovat epäloogisia ja itsekkäitä. Toisen sektorin toimintatapojen hankkiminen henkilörekryjen kautta voi olla tietoista uudenlaisen osaamisen hankkimista. Kysymyksen esittäminen argumenttina uskoa vastaan kertoo kuitenkin ehkä enemmän kysyjästä itsestään kuin siitä asiasta, jota vastaan se oli tarkoitus esittää. Saako uskova itkeä hautajaisissa. Autuas epäloogisuus. Miksi sitten olla kristitty, jos sen kautta ei edes pääse eroon sellaisista inhimillisyyksistä kuten epäloogisuus, itsekkyys ja ikävät tunteet. Jumalan lapsella on lupa itkeä Isänsä sylissä ja on aivan samantekevää, pitääkö joku sitä itsekkäänä tai epäloogisena. Siinä missä paremman maailman rakentamiseen tarvitaan poliittisia päätöksiä, tarvitaan ennen kaikkea asenteidemme muutosta. 8. Riemu ja kyynelet eivät ole vastakohtia vaan hyvin lähellä toisiaan. Hannu Kiuru 6.8. Jeesus itki Lasaruksen haudalla, vaikka oli menossa kutsumaan tämän ulos haudasta. Uskovan ihmisen hautajaiset ovat usein elämäntäyteinen mutta haikea sekoitus kiitollisuuden ja kaipauksen kyyneleitä. Kysymystä sopii pohtia riippumatta sen taustalla olevista motiiveista. Hautajaisissa itkeminen on siis epäloogista ja itsekästä ja siten paljastaa, ettei kyseinen henkilö oikeasti usko ylösnousemukseen. Kerro mielipiteesi napakasti, kommentoi tiukasti. Ensiksikin on syytä todeta, etteivät itsekkyys ja epäloogisuus ole epäuskon synonyymejä – eivät yhdessä, eivätkä erikseen. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. En saanut selville kenen hautajaisissa kyseinen neronleimaus on ensi kerran esitetty, mutta googlettamalla ”Why do Christians cry in funerals?” löytyy 6 980 000 osumaa 0,56 sekunnissa. Vaikka usko ei poistakaan sitä heikkoutta jota koemme kuoleman edessä, se muuttaa todellisuuden sen jälkeen. Suhde Jumalaan ei ole elämänhallintaväline. Miksi minun arkkipiispani näyttää kuvissa aina Surullisen Hahmon Ritarilta, kun taas paavista tulee noin yleisesti ottaen mieleen Naantalin Aurinko, Armonlaakson Loistava Valaisin. Syyrian vammaisia pakolaisia ei sääli ja voivottelumme auta vaikka kuinka selittäisimme omia ongelmiamme, jotka pitäisi hoitaa kuntoon ensiksi. Syntipukkidialektiikan näkökulmasta mielenkiintoista on se, mitä tahoa ei juurikaan ole kutsuttu katumukseen: vientiteollisuutta tai suuryrityksiä. Näin yhteisön sisäinen kuohunta laantuu ja Jumala leppyy. Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! K ristityt eivät todellisuudessa usko kuolemanjälkeiseen elämään, koska itkevät hautajaisissa. Luojan kiitos, usko ei vie kykyä rakastaa ja ikävöidä. Stoalainen turtuneisuus ei nimittäin kuulu kristillisiin hyveisiin. Ei liene yllätys, ettei tämä argumentti ole Enbusken oma keksintö eikä edes kovin omaperäinen. SOILI HAvERINEN Kirjoittaja on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen Helsingin Luther-kirkon teologi. Miksi kristityt itkevät hautajaisissa, jos uskovat kuoleman olevan vain tie ikuiseen autuuteen. Raamatussa se kuvataan vihollisista viimeisenä, mutta voitettuna sellaisena. Rivien välistä voidaankin tulkita, että nimenomaan näiden tahojen synneistä suurin osa tavallisista suomalaisista joutuu maksamaan
Taimi Taskisen mukaan palvelutalon elämä on piristynyt uusien asukkaiden myötä. Asuntopula hidastaa itsenäistymistä. Shayan ja Taskisen. TilasAutettavasta naapuriksi Taimi Taskinen on tutustunut Rudolfissa asuvista nuorista parhaiten Jonatan Shayaan, joka asuu vastapäisessä asunnossa. 12 KOTIMAA 1 1 . Parhaiten Taskinen on tutustunut juuri Jonatan Shayaan, joka asuu samassa kerroksessa, vastapäisessä asunnossa. Vuokraksi ilmoitettiin 250 euroa ja 3–5 tuntia asukkaiden kanssa olemista kuukaudessa. toista puuttuvat myös kavereidensa sohvilla majoittuvat nuoret. Osaavaa henkilökuntaa palvelutalossa oli jo riittävästi. Ilmoituksen julkaisun ja runsaan mediahuomion jälkeen hakemuksia tuli yli 300. – Kaikki kolme nuorta ovat oikein mukavia ja pirteitä, hän kehuu. Ensimmäisessä omassa kodissaan asuva Jonatan Shaya kuvaa asumiskokeilua ensimmäisen puolen vuoden jälkeen ”ihan mielettömäksi”. Noora WikmaN-Haavisto & kuvat: esko jämsä Jonatan Shaya auttaa joskus Taimi Taskista liikkumisessa, vaikka nuoret eivät olekaan Rudolfissa tekemässä hoivatyötä. Shaya teki hakemuksen, pääsi haastatteluun ja tuli valituksi asumiskokeiluun. 2 01 6 H yvää ystävänpäivää! Taimi Taskisen, 81, kaapin oveen on kiinnitetty mustavalkoinen piirustus ja ystävänpäivätoivotus, jonka on allekirjoittanut Jonatan. Suomessa oli vuoden 2014 lopussa Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus Aran selvityksen mukaan noin 1 600 asunnotonta alle 25-vuotiasta nuorta. – Se, että pystyy asumaan halvalla ja yksin, ja samaan aikaan täällä asukkaat saa jotain meistä irti, on mun mielestä tosi hienoa. Jonatan Shaya on Helsingin Laajasalossa sijaitsevan palvelutalo Rudolfin 20-vuotias asukas, Taskisen naapuri. Pienenkin yksiön vuokrat ovat vapailla markkinoilla alimmillaan 600 euroa ja halutuissa kaupunginosissa jopa yli 1 000 euroa. Asumiskokeilusta ei ole hyötyä pelkästään nuorille. – Asunnottomuustilastoissa ei näy se, että hirveän moni nuori asuu ahtaasti, yleensä yhden vanhemman kanssa kerrostalossa. Myös Jonatan Shayalla oli viime talvena edessään asunnottomuus. Tällä otsikolla haettiin viime marraskuussa kolmea nuorta asukkaaksi palvelutalo Rudolfiin. 8. Shaya ja kaksi muuta nuorta muuttivat vuoden alussa Rudolfiin osana Oman muotoinen koti -hanketta. Moni nuori on samankaltaisessa tilanteessa kuin Jonatan Shaya, kertoo Oman muotoinen koti -hankkeen projektipäällikkö Miki Mielonen. Pääkaupunkiseudulla vuokrahinnat ovat ylittäneet monen kipurajan. Hollantilaisessa Deventerin kaupungissa sijaitsevan palvelutalon johtaja mietti vuonna 2015, miten talosta saisi asukkaille mahdollisimman miellyttävän paikan elää. Deventerin kokeilusta uutisoitiin laajasti myös Suomessa, ja sitä kautta mallista kuultiin Oman muotoinen koti -hankkeessa. Hänen äitinsä oli muuttamassa pois Helsingistä, mutta Shayan oli jäätävä kaupunkiin opintojen takia. Nuorten asumistilanne on vaikea varsinkin Helsingissä, jossa vuonna 2014 oli 700 asunnotonta nuorta. Johtaja keksi tarjota lähellä sijaitsevan yliopiston opiskelijoille ilmaisen asunnon, jos nämä vastineeksi viettäisivät aikaa palvelutalon asukkaiden kanssa. Asuntotilannetta vaikeuttavat entisestään muuttoliike pääkaupunkiseudulle ja maahanmuutto, Mielonen kertoo. Edullisia opiskelija-asuntoja tai kunnan vuokra-asuntoja ei riitä kaikille halukkaille. Ilmoitusta seurasi hakemustulva, ja media innostui ulkomaita myöten. Hankkeen pääasiallinen tavoite ei ole nuorten ja vanhusten yhteen saattaminen, mutta nuorten tuominen palvelutaloon sopi hankkeen työskentelytapaan. Kriteeriksi palvelutalo Rudolfin asumiskokeiluun valittaville nuorille asetettiin vaikea asumistilanne, ikä sekä aito kiinnostus viettää aikaa vanhusten kanssa. Pian taloon muutti viisi opiskelijaa. Kiinnostaisiko oma yksiö palvelutalossa. Sitten marraskuussa palvelutalo Rudolf ilmoitti hakevansa kolmea alle 25-vuotiasta nuorta asukkaakseen. Sen tarkoituksena on helpottaa nuorten asuntopulaa. Sen filosofian mukaan ei rakenneta uutta, vaan tavoitteena on löytää valmiiksi asuttavia kohteita, joissa nuoret eivät syystä tai toisesta vielä asu
8. KOTIMAA 13 1 1 . 2 01 6 Nuorten vuokrasopimukset Rudolfissa jatkuvat tämän vuoden loppuun saakka. Jatkosta keskustellaan parhaillaan.
Yhteisten retkien ja harrastusten lomassa ehtii myös jutella. . EU-maissa asuvien nuorten keskimääräinen itsenäistymisikä vuonna 2015 oli 26 vuotta. Myös media on tuonut vipinää Rudolfin elämänmenoon. – Täällä on sellaisiakin vanhuksia, jotka eivät jaksa jutella. 14 KOTIMAA 1 1 . Jo ennen kuin nuoret asukkaat oli valittu, kokeilusta oli uutisoitu Iso-Britanniaa myöten. – Normaaliuden kaipuu on vanhuksilla hirveän suuri. Vaikka palvelutalon henkilökunta on hyvä ja asukkaat käyvät yhdessä retkillä, moni tuntee olevansa eristyksissä. Shayalle taas on tullut Suomen historia tutuksi Taskisen kanssa keskustellessa. Arkea suunniteltaessa olemme miettineet lähinnä sitä, millaista on hyvä asuminen ja minkälainen on hyvä naapuri. – Usein puhutaan, että esimerkiksi kerrostaloissa ihmiset eivät puhu naapureille mitään. Vuorovaikutus vanhusten kanssa on ollut tärkeää myös palvelutalon nuorille asukkaille. Vaikka nuorten vuokraan kuuluu tietty tuntimäärä muiden asukkaiden kanssa vietettyä aikaa, ei ajanviettoa valvota tai aikatauluteta tiukasti. – Kyllähän minulle haastattelut sopivat, jos vaan haluavat tulla. Suomalaisnuoret itsenäistyvät keskimäärin 22-vuotiaana. Se kertoo minulle siitä, miksi tällainen yhteisasuminen on tärkeää, Miki Mielonen sanoo. Taskinen kuuntelee mielellään juttuja Israelista, jossa Shaya asui lapsuutensa. Vuonna 2013 17 prosenttia 20–29-vuotiaista suomalaisista asui vanhempiensa kanssa. – Mitä enemmän sääntöjä, sitä todennäköisemmin menee pieleen. Yleensä käydään ulkona, jutellaan tai luetaan lehtiä. Kaikki on Jonatan Shayan mukaan vapaamuotoista. – Tajusimme, että jos asukkaat ovat kaikkea muuta kuin tämän alan opiskelijoita, saamme palvelutaloon erilaisuutta ja vaihtelevuutta arkeen. 2 01 6 naapurisuhde alkoi perinteisesti leivonnaisilla. – Se, että on mennyt ympäri maailmaa tämä homma, ei sitä pysty ymmärtämään, Shaya jatkaa. Molempien mielestä nuorten ja vanhusten yhteisasumista kannattaisi kokeilla muuallakin. Haastattelua edeltävänä päivänä Taskinen ja Shaya ovat käyneet kahvittelemassa Kivinokan siirtolapuutarha-alueella. Nyt minä saan järjestää pahimman pumputuksen Jonatanille, Taskinen nauraa. . Ei se rauhaa häiritse, sitä täällä on vähän liikaakin, Taskinen ilmoittaa. Halu tehdä selvä ero henkilökunnan ja asukkaiden välillä on myös syy sille, miksei asumiskokeiluun valittu sosiaalialan opiskelijoita. SuOMAlAISeT MuuTTAvAT OMAAN KOTIIN NuOreNA . Talon henkilökunnalle vanhukset ovat autettavia, silmälläpidettäviä. Täällä olen oppinut, että aina löytyy yhteisiä asioita. – Toivon, että tänne tulisi enemmänkin nuoria, kun on tyhjiä asuntoja. Alkuvuodesta palvelutalossa on rampannut toimittajia kyllästymiseen asti. – Joskus puhutaan vanhoista asioista, tai elämästä, mistä milloinkin, Jonatan Shaya sanoo. – Jos käytävällä nähdään, niin toivotetaan tervetulleeksi, piirretään ja touhutaan ja milloin mitäkin, aika kuluu hyvin, Taimi Taskinen kertoo. 8. Taimi Taskinen kertoo palvelutalon elämän piristyneen nuorten asukkaiden muutettua taloon. Nuorille he ovat naapureita, joiden ovelle koputetaan spontaanisti. Naapuruksilta löytyi myös yhteinen harrastus, piirtäminen ja maalaaminen. Naiset muuttavat omilleen miehiä hieman nuorempana. Tärkeää onkin nimenomaan se, etteivät nuoret ole palvelutalossa hoivatyössä vaan asumassa. . Taimi Taskinen kertoo vapautuneensa, kun taloon muutti nuorempiakin asukkaita. Jonatan Shaya kertoo kokeilun myötä rohkaistuneensa ottamaan kontaktia erilaisiin ihmisiin. . Hirveän moni nuori asuu ahtaasti, yleensä yhden vanhemman kanssa kerrostalossa. Miki Mielosen mukaan juuri valvonnan ja sääntöjen puute on asumiskokeilun onnistumisen salaisuus. Nuorten läsnäolo tuo taloon myös tuulahduksia ulkomaailmasta. Vanhukset kaipaavat nuorten seuraa, Taimi Taskinen sanoo. Ei tämä nyt niin outo asumisjärjestely ole. – Jo se, että näkee käytävillä nuoria, tuo tunnetta siitä, että on edelleen osa ulkomaailmaa, Miki Mielonen sanoo. Ruotsissa vastaava luku on 23 prosenttia ja Italiassa 78 prosenttia. Leipuri-kondiittoriksi opiskeleva Shaya testasi pari viikkoa muuton jälkeen uuden kotinsa uunia ja vei tuotoksia naapureille maisteltavaksi. Jos käytävällä nähdään, niin toivotetaan tervetulleeksi, piirretään ja touhutaan ja milloin mitäkin.. . . Lähde: Eurostat Taimi Taskisella ja Jonatan Shayalla riittää juteltavaa esimerkiksi Shayan isän kotimaasta, Israelista. Taimi Taskista ja Jonatan Shayaa median kiinnostus kummastuttaa.
Omaa työtä tehdään myös yhteisön ja työnantajan luottamuksen varassa. Seurakunnan päätöksen perusteluina on julkisuudessa esitetty sopimaton käytös ja toistuvat työntekoon liittyvät ongelmat. Julkisuudessa isä Mitron väitettyjä syntejä on kuitenkin ruodittu jo vuosien ajan. Esillä on myös Helsingin seurakuntayhtymän omistuksessa oleva isokokoinen mosaiikkimainen reliefi Kirkonseinä. asti. Taikalaatikko-näyttelyssä on esillä muun muassa keraamisia Neitsyt Maria -hahmoja, Viimeinen ehtoollinen asetelman pohjalta tehty oma versio kiirastorstain tapahtumista sekä katolisen ehtoollisen juhlintaan liittyvä Corpus Christi -kulkue, tosin nimellä Corpus Humani. Bryk hyödynsi niin Raamattua, ikonitaidetta kuin erityisesti vanhan italialaisen taiteen historiaa, joka vilisee kirkollista tematiikkaa. Taikalaatikko on hyvä ja energinen näyttely. Espoon kaupungin museo EMMAssa on esillä laaja läpileikkaus Brykin tuotannosta. 8. Perhoset näkyvät tyttären töissä ja niistä on koostettu näyttelyssä myös yksi erillinen seinä. Kaikkien kunnioituskin pitäisi hänen osakseen tulla. Hyvä, että teos saatiin taas ihmisten ilmoille. OllI seppälä Taikalaatikko-näyttely Espoon modernin taiteen museo EMMAssa 4.9. papin sopivan käyttäytymisen vaade ulottuu viranhoidon ohella myös vapaa-aikaan. Mitron tapauksessa huomataan jälleen kerran, että virkamiehen tai johtavassa asemassa olevan yleisesti ja papin erityisesti – vaikka ortodoksipapit eivät tarkkaan ottaen viroissa olekaan – on käyttäydyttävä tehtävänsä edellyttämällä tavalla. Asiallinen, kohtelias ja armelias lähimmäisen huomioiminen riittää. Toinen asia on se, että mediassa klassiset esimerkkikansalaiset – vaikkapa nyt papit, opettajat, poliitikot, poliisit ja upseerit – nostetaan edelleenkin muita herkemmin kepin nokkaan, kun lankeemuksia tapahtuu. Lisäksi EMMAn ympäristö on jo itsessään inspiroiva. Mutta eivät ne myisi, ellei lukeva kansa janoaisi kertomuksia kellokkaittensa synneistä. Tunnetuimpia näistä lienevät Helsingin kaupungintalon portaikossa sijaitseva Kaupunki auringossa (1975) sekä tasavallan presidentin virka-asunnossa Mäntyniemessä sijaitseva Jäävirta (1991), joka jäi hänen viimeiseksi työkseen. pappi on samanlainen syntinen ja vajavainen ihminen kuin kaikki muutkin, mutta silti hänen pitäisi olla myös kävelevä esimerkkikristitty. Se sijaitsi aikaisemmin Tuomiokirkkoseurakunnan tiloissa Bulevardilla, mutta on tilan remontin jälkeen ollut vailla sijoituspakkaa varastossa. Ainakin minut yllätti näyttelyssä runsas uskonnollisten teemojen läsnäolo. Tämän tietyn ristiriitaisuuden kanssa ovat hengenmiehet ja -naiset aina eläneet, vaihtelevalla menestyksellä. Hän myös kehitti työtapoja ja materiaalin käsittelyä. kuva: Olli SePPälä näyTTely Rut Bryk: Reliefi. Bryk oli naimisissa muotoilija, kuvanveistäjä Tapio Wirkkalan kanssa. Varhaistuotanto oli hyvin esittävää, runollista ja naivistista. Bryk tunnetaan ehkä parhaiten mosaiikkimaisista, kaakelinpaloista ja lasitetuista keramiikkapaloista tehdyistä, niukoissa väriskaaloissa liikkuvista veistoksellisista töistä, joita on esillä julkisissa tiloissa. 2 01 6 KOluMnI jussI ryTKönen S uomalainen keramiikka eli huippukauttaan sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Samalla ne henkivät vahvasti oman aikansa estetiikkaa. Yksi keramiikkataiteen ilmaisun keskeisiä uudistajia oli Rut Bryk (1916–1999). rut Bryk aloitti graafikkona, mikä tuli näkymään hänen keramiikassaan. Tässä asiassa pappi ei oikeastaan eroa muista näkyvissä tehtävissä työskentelevistä, eikä häneltä vaadita mitään ylivoimaista tai erityistä eettistä kyvykkyyttä. Ehkä kaiken taustana on juuri odotus siitä, että jos edes nuo jaksaisivat täyttää ne ihanteet, mihin meidän kaikkien pitäisi pyrkiä. 1970-luku. Potkujen tarkempia syitä ei seurakunta voi kertoa. Erityisesti pappien esimerkillisyydellä on ikivanhat perinteet. Mediassa klassiset esimerkkikansalaiset – vaikkapa nyt papit, opettajat, poliitikot, poliisit ja upseerit – nostetaan edelleenkin muita herkemmin kepin nokkaan.. Näyttely tulee esille myös Oulun taidemuseoon 1.10.2016–15.1.2017. Mosaiikkimaiset työt voivat nopeasti katsottuna vaikuttaa pelkistyneiltä ja mitättömiltä, mutta lähempi tarkastelu paljastaa paljon yksityiskohtia, jopa värejä. Brykin isä Felix Bryk oli taidemaalari, mutta myös perhostutkija. KOTIMAA 15 1 1 . Hiljainen uudistaja Rut Brykin teos Pyhä ehtoollinen on vuosilta 1950–51. Tämä perustuu siihen, että nämä jutut myyvät. kuva: aRi kaRttunen / eMMa Esimerkkikristitty A lkuviikon uutiset kertoivat, että Helsingin ortodoksisen seurakunnan palveluksessa ollut isä Mitro Repo on erotettu papin toimesta. Yksi asian juuri johtaa jo Uuteen testamenttiin. Ensimmäisessä Timoteuksen kirjeessä paalutetaan ne ihanteet, joiden mukaisesti saarnaajien pitäisi tänäkin päivänä enemmän tai vähemmän ojentautua: seurakunnan kaitsijan pitäisi olla muun muassa moitteeton, yhden vaimon mies, ei juomiseen taipuvainen eikä rahanahne. Hän ajautui keramiikan pariin puolivahingossa päästyään töihin Arabian tehtaiden taideosastolle, mutta löysi siitä oman ilmaisunsa
Kansakoulustakin saamme osin kiittää keisaria, sillä työ sai alkunsa keisarin vuonna 1856 esittämästä uudistusohjelmasta. Koulutus herätti paljon keskustelua jo 150 vuotta sitten, kun Suomeen rakennettiin uutta kansakoulua. Kansanopetusta tarjoavien koulujen joukko oli varsin kirjava ja suurella osalla lapsista koulunkäynti jäi vähiin. Kristillisellä uskolla ja arvomaailmalla oli kuitenkin vahva merkitys kansakoulussakin, kirjoittaa Saara Paatero. Tämä oli omana aikanaan valtava muutos, joka uudisti koululaitoksen kehittyvän maan tarpeisiin. Kansakoulua edelsi asetus maaseudun kunPä iv i K a r ja la in en. 16 KOTIMAA 1 1 . 2 01 6 Kansakoulu uudisti koulutuksen Kansakoulun perustaminen 150 vuotta sitten vei kirkolta aseman opetuksen järjestäjänä. 1800-luvun puolivälissä havahduttiin siihen, että opetuksessa oli paljon korjattavaa. Myös Suomessa kansakoulun perustaminen liittyi kansallisen identiteetin heräämiseen, sillä kansansivistyksen katsottiin olevan välttämätöntä kansan menestymisen kannalta. Koulutuksen uudistaminen herättää aina paljon mielipiteitä, ja erilaiset eturyhmät haluavat vaikuttaa opetussuunnitelmien sisältöön ja tuntimääriin. Vuodesta 1855 hallinnutta Venäjän keisari Aleksanteri II:sta on muisteltu Suomessa hyvällä, sillä aikakauden uudistukset auttoivat takapajuista Suomen aluetta kehittymään ja teollistumaan. Koulutuksen lisääminen oli monissa maissa yhteydessä kansakunnan rakentamiseen, kun 1800-luvulla innostuttiin yhden kansan ja yhden valtion ajatuksesta. 8. K ansakoulun pohjalla oli kirkon 1600-luvulla aloittama kansanopetus, joka laajeni 1800-luvun alkupuolella. S uomen kouluissa tuli elokuun alussa voimaan paljon keskustelua herättänyt uusi opetussuunnitelma, joka päivittää koululaitoksen käytännöt nykypäivään. Keskenään ristiriitaiset toiveet on joskus vaikea sovittaa yhteen, kun lopputuloksessa pyritään tasapuolisuuteen
Kansakoulu rakennettiin kristilliselle pohjalle, sillä uskonto sopi yhteen koulun kasvatustavoitteiden kanssa. Hän painotti kasvatusopin merkitystä koulussa sekä kansan todellisen lukutaidon tärkeyttä. Niiden tehtävänä oli opettaa kansakouluun vaadittava lukutaito ja kristinopin alkeet. Kirkolla oli kuitenkin 1800-luvun yhteiskunnassa aivan toinen asema kuin nykyään. Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä on pohdittu sitä, millaisia taitoja koulun tulisi opettaa ja mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Suomenmieliset korostivat luterilaisuutta, sillä he näkivät ortodoksisen kirkon venäläistämisen välineenä. Koulukysymyksessä näkyivät suomenja ruotsinkieltä kannattavien ristiriidat ja monet pitivät Cygnaeusta liian liberaalina. Kirkollisen kansanopetuksen traditio ja uskonnon keskeinen asema yhteiskunnassa selittävät uskonnonopetuksen tärkeää asemaa kansakoulussa. Jotkut kuitenkin osasivat nähdä pidemmälle ja ymmärsivät koulun myönteiset vaikutukset. Cygnaeus nosti esiin leikin opetuskeinona ja painotti, että lapsen kehitysvaihe tuli huomioida opetuksessa. K irkon piirissä suhde kansakouluun oli kaksijakoinen. • Jutussa on käytetty lähteenä: Hannu Syväoja: Kansakoulu – suomalaisten kasvattaja, Perussivistystä koko kansalle 1866–1977, Veli Nurmi: Uno Cygnaeus, Suomalainen koulumies ja kasvattaja, Saila Poulter: Kansalaisena maallistuneessa maailmassa, Koulun uskonnonopetuksen yhteiskunnallisen tehtävän tarkastelua, Harri Saine: Uskonnonopetus Suomen oppivelvollisuuskoulussa 1900-luvulla. Kiistat ilmenivät ajoittain riitaisena lehtikirjoitteluna. Uskonnonopetus nähtiin siten valtion ja kunnan etujen mukaisena. Kansakoulun varsinaisena syntyhetkenä on pidetty toukokuussa 1866 annettua kansakouluasetusta. Muutoksessa se säilytti kuitenkin vallan valvoa uskonnonopetusta. Cygnaeuksen mukaan säästöt kansakoulun kohdalla jouduttaisiin myöhemmin käyttämään kuritushuoneiden ja vankiloiden laajentamiseen. Säätynsä puolesta pelkäävien huoli oli aiheellinen, sillä kansakoulu vaikutti osaltaan sääty-yhteiskunnan murtumiseen tarjotessaan koulutuksen kautta mahdollisuuden säätynousuun. Tässä voi nähdä yhtäläisyyksiä nykyisiin puheenvuoroihin siitä, että koulutuksesta säästäminen näkyy myöhemmin suurina kustannuksina yhteiskunnassa. Kansakoulu oli vahvasti maaseudun koulu, ja ongelmista huolimatta se toi koulutuksen yhä useamman lapsen ulottuville. Kansakoulun ylläpito oli kunnalle taloudellinen rasitus, ja niitä vastustettiin monin paikoin. Monet papit toimivat kotikylissään aktiivisesti kansakoulun perustamisen puolesta ja arvovallallaan saivat koulun hyväksytyksi. Ajatus kirkosta opetuksen järjestäjänä ja valvojana tuntuu nykyisin vieraalta. Kiertokoulut myös täydensivät aluksi puutteellista kansakouluverkostoa, mutta niiden suhde kansakouluihin pysyi jännitteisenä. Oppivelvollisuus säädettiin Suomeen vasta itsenäistymisen jälkeen, mutta jo 1800-luvulla suomalainen yhteiskunta muuttui ja kehittyi kansan sivistystason kasvaessa. Lisää haastetta opetuksen järjestämiseen toi lasten koulunkäynnin pätkittäisyys. Koulutuksen puutteen ja syrjäytymisen yhteys nähtiin jo 1800-luvun lopulla. 1800-luvulla käsityö koettiin yhdeksi tärkeimmistä aineista, nyt taas koodaaminen on kaikille opetettava uusi taito ja kouluissa korostetaan tiedon etsimistä ja hallintaa. Nykyisinkin riittää erilaisia näkemyksiä siitä, mitä koulun uskonnonopetuksen tulisi olla ja kenellä on oikeus määritellä sitä. Kirkossa ymmärrettiin kansanopetuksen ja lukutaidon tärkeys. Kunnan tehtäväksi annettiin sille nykyisinkin kuuluvia tehtäviä, kuten kansanopetus ja terveydenhoito. Cygnaeus nosti esiin leikin opetuskeinona ja painotti, että lapsen kehitysvaihe tuli huomioida opetuksessa. Nämä ajatukset löytyvät myös nykykoulusta. Snellman otti kantaa koulutukseen. 8. Maaseudun koulutuksen kehittämisestä alkoi tie kohti koulutustasoa, joka on nykyisin kansainvälisestikin vertaillen korkea. Mallia hän otti etenkin Sveitsistä. Kansakouluasetuksessa määriteltiin pakolliset oppiaineet, mutta ei opetuksen tavoitteita. Maan itäosissa uskonnonopetus oli ortodoksista, mutta yleisesti ortodoksista vähemmistöä ei kansakoulun alkuvaiheissa huomioitu erityisen hyvin. SAArA PAATerO Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon opettaja. Paikallisia eroja saattoi siten olla paljonkin. Nämä ajatukset löytyvät myös nykykoulusta. Keskustelulla uskonnonopetuksen asemasta on pitkä historia. Cygnaeus teki taustatyötä kiertämällä kotimaan kouluja sekä ulkomaisia kansakouluja ja opettajaseminaareja. Se sisälsi laajat määräykset kansakoulun järjestämisestä ja opettajien kouluttamisesta. U usi koulumuoto herätti Suomessa innostusta, mutta sitä myös vastustettiin. Cygnaeus korosti opettajien kouluttamisen tärkeyttä, ja vuonna 1863 Jyväskylään perustettiin opettajia kouluttava seminaari. Opettajat ottivat mallia opetukseensa seminaarin mallikoulusta, sillä alkuvuosina ei ollut lainkaan yhteistä sitovaa opetussuunnitelmaa. Oppiaineen luonne onkin muuttunut paljon 1800-luvulta ja nykyisessä uudistuksessa uskonnon oppitunnit vähenevät alakoulusta ja lukiosta. Täyttäessään tietyt velvoitteet kunta saattoi saada valtionapua koulua varten, mutta osa kouluista jäi ilman apua. Kansa koki uskonnon kansakoulun tärkeimmäksi oppiaineeksi ja aineelle oli varattu paljon viikkotunteja. Kristinuskon opetus tuki myös kansallisia päämääriä, kun heräteltiin ajatusta yhteisestä suomalaisuudesta. Kansakoulu koulutti suomalaislapsia noin sadan vuoden ajan, ja se on myös nykyisen peruskoulun taustalla. Suomalaisen kansakoulun on sanottu olleen teoriassa eurooppalaista kärkeä, mutta käytännössä tilanne oli toinen, koska vain osa lapsista pääsi kouluun, ja niiden toimintamahdollisuudet vaihtelivat. Vaikka kirkon vaikutusvalta väheni, kristillinen uskonnollisuus säilyi vahvasti koulussa. Papin koulutuksesta ja työtehtävistä huolimatta Cygnaeus oli ensisijaisesti kasvattaja. Jo 1800-luvun lopussa esitettiin näkemyksiä uskonnon poistamisesta kouluopetuksesta tai opetuksen muuttamisesta tunnustuksettomaksi. 2 01 6 nallishallinnosta, joka erotti toisistaan kunnan ja seurakunnan. Kansakoulun perustaminen oli aikanaan vaikea, mutta onnistunut hanke. Opetuksessa selvittiin 1800-luvulla nykyistä yksinkertaisemmin järjestelyin, kun yhtenäiskulttuurin hengessä koko kansaa opetettiin samalla tavalla. Alkuaikoina kansakouluja ei perustettu toivottua vauhtia, mutta vuosisadan loppua kohti tahti kiihtyi. Mallikoulussa Cygnaeus painotti raamatunhistoriaa ja Raamatun kertomusten eettistä ja uskonnollista sisältöä. Cygnaeuksen omaksuma kasvatusajattelu oli osin aikaansa edellä, eivätkä kaikki hänen esittämänsä ajatukset vaikuttaneet suoraan kansakoulun käytäntöihin. 1860ja -70-luvuilla kirkko oli huolissaan kontrollin menetyksestä sekä liberaalien arvojen maallistavasta vaikutuksesta. Uskonnonvapauden kysymykset tulivat ajankohtaisiksi 1800-luvun loppupuolella, kun jouduttiin pohtimaan uskonnonopetuksen järjestämistä silloin kun kouluissa oli sekä luterilaisia että ortodoksisia oppilaita. Cygnaeusta on yleisesti kutsuttu Suomen kansakoulun isäksi. K ansansivistys kiinnosti monia 1800-luvun tunnettuja suomalaisia, ja esimerkiksi J.V. Koulutuksessa oli perinteisesti harjoitettu pääasiassa ulkolukua, joten ymmärtämisen painottaminen oli tärkeä uudistus. Tällä ei kuitenkaan ollut suoraa vaikutusta opetukseen. Nykyiset uskonnonopettajat voivat vain haaveilla siitä arvostuksesta, jota oppiaineelle tuolloin annettiin. Kansakoulu perustui kuitenkin pappi Uno Cygnaeuksen ajatuksiin, joihin hän oli saanut vaikutteita ulkomaisilta ajattelijoilta. Oppisisältöä pidettiin osin tavalliselle kansalle turhana ja koulun pelättiin horjuttavan syntyperään perustuvaa säätyjärjestystä ja aiheuttavan levottomuuksia. Monien uudistusten onnistumista voi arvioida vasta, kun vaikutukset ovat kunnolla nähtävissä. Cygnaeus halusi uuden koulun olevan itsenäinen suhteessa kirkkoon, ja jyrkkä asenne vaikutti osaltaan kirkon ja kansakoulun hankaliin väleihin. 1800-luvulla käsityö koettiin yhdeksi tärkeimmistä aineista, nyt taas koodaaminen on kaikille opetettava uusi taito ja kouluissa korostetaan tiedon etsimistä ja hallintaa. Käytännössä myös Katekismuksella oli keskeinen merkitys. M aailma on muuttunut paljon 150 vuodessa, mutta myös yhteisiä keskustelun tai kiistelyn aiheita löytyy. K ansakoulua edeltävää alkuopetusta tarjosivat kotien ohella seurakuntien kiertokoulut. Myös aamuja päättämishartaudet kuuluivat luonnollisena osana kansakoulujen arkeen. KOTIMAA 17 1 1 . Kasvatuksen perustana olivat kristilliset ihanteet, joihin yhdistyi käytännöllisen työn tekeminen
Ensin aiomme tutkia hautausmaan. 8. Maaningan 1800-luvulla rakennettu puukirkko on todistanut monia ilon ja surun hetkiä, elämän käännekohtia. Nykyisin se oli kesäisin auki myös tiekirkkona. Hevosen kengistä lensi lumipaakkuja ja rekivaatteen tupsut hulmusiTaivaallinen tauko TIeKIrKOT Kotikirkko todistaa elämän käännekohtia. Kirkon hiekkakäytävä rapisi kenkiemme alla. Tarkoitukseni oli esitellä Maaningan kirkkoa tyttärelleni ja tyttären pojille omien kokemusteni pohjalta. Hautausmaalla nukkuvat vanhempani, appivanhempani, pieni poikani ja sisareni. 18 KOTIMAA 1 1 . Muistan, millaisia kohtaamisia kunkin kanssa minulla oli ollut, siinä he nyt lepäävät. Elämän rajallisuus tuntui konkreettiselta. Ensimmäiset muistot ovat joulukirkosta, jossa kävin isäni kanssa. Luin hautakivistä monta tuttua nimeä. Menimme hevosella, aisakello kilkatti iloisesti pakkasaamun varhaisina hetkinä, lammasnahkaisten peitteiden alla pysyimme lämpiminä. Kuusiaita odotti meitä, jotta pujahtaisimme portista sisään. 2 01 6 K aarsimme automme kirkon parkkipaikalle. Olin alle kouluikäinen. Rauha heidän sieluilleen. Sisarusteni kanssa oli jännittävää viilettää reessä lumisen maiseman halki. kuva: Seija Rytkönen KrIsTITyn vAellus
Kaunis poikavauva, suuret ruskeat silmät. Moralismi ei ratkaise liikkumattomuutta, mutta pelit saattavat ratkaista. Hän olisi nyt 47-vuotias. Latasin lisätyn todellisuuden teknologiaa hyödyntävän pelin muiden innokkaiden kanssa pian sen julkaisun jälkeen, ja vaihdoin kokeilumielessä työmatkalla ratikan jalkapatikkaan. Vauvamme oli saanut sairaalassa hätäkasteen. Tuuli kävi kylmästi järveltä, palelsi. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin lähestyn varovasti tätä seurakunnan hoitamaa hautaa, jossa kasvaa vaatimaton kukka. Kynttilä jäi orpona palamaan. Tältä tiedolta on viime vuosina ollut vaikea välttyä. Kuin unessa tai sadussa. Istumisen haitoista kertovissa jutuissa vaaroja kerrataan kauhistuttavin sanankääntein, esimerkiksi tähän tyyliin: Istuminen tappaa (HS 9.5.2013). Pokémon Golla sen sijaan oli. he kulkevat jäljessä. Pelihuone, siinä on vastuullisen työnantajan ratkaisu. Mieheni oli valmistunut puoli vuotta aikaisemmin, ilo siitä oli haihtunut kuoleman edessä. Olimme pari kuukautta aikaisemmin muuttaneet Maaningalle. Pelin suosio herätti paitsi intoa myös välittömän vastareaktion. Kevätaurinko paistaa. Puisen ristikirkon suunnitteli italialainen arkkitehti Carlo Bassi. Näen itseni nuorena tyttönä alttarilla, 51 vuotta sitten. Pojat ovat terveitä rasavillejä, ehkä vähän nälkäisiäkin. Olen niin keskittynyt omiin ajatuksiini. Mielipidekirjoittajat toivoivat, että nuoriso keräilisi Pokémonien sijaan mustikoita, ja Iltalehti teki jutun, jossa pelin tilalle ehdotettiin (kai ihan tosissaan) kivien keräilyä. Tyttäreni yrittää selvittää käytöstapoja hautausmaalla. MAIjA KOTOMeTsä MAAnIngAn KIrKKO Jaakko ja Heikki Kuorikosken rakentama vuosina 1826–1843. Pojat pitkästyvät kun juttelen oppaan kanssa. Ystäväni työpaikalla sellainen jo on. Hänestä tuli enkeli, sanoi kirkkoherra. Tietä ei ollut aurattu, uppuroimme umpihangessa. Pokémonit päihittivät moralistit O letko kuullut, että istuminen on vaarallista. Tukeva vanha kuusiaita erottaa kirkon maailman melusta ja tiestä. Liikunnalla ei kuitenkaan voi korjata runsaan istumisen aiheuttamia haittoja, kuten nuo ikävät uutiset jaksavat muistuttaa. Oli mahtavaa päästä kirkonkylään. Panu Mikael oli hänen nimensä. Elämä odotti meitä. Taivaallinen tauko. Katson alttaritaulua, menen etupenkkiin istumaan, painan pääni alas. Se antoi vaan lisäpotkua, kun suklaakuori napsahti helposti irti. Ehkä joku voisi kehittää pelin, joka pakottaisi toimistotyöläisen ylös tuolistaan myös työpäivän aikana. Poikamme syntyi ennenaikaisesti, hän oli koko lyhyen elämänsä ajan ollut Lastenklinikalla. Mies laskeutuu varovasti kirkon portaita. Toimiston nurkassa on huone, jossa voi jahdata virtuaalisia zombeja, virtuaalilasit päässä ja tietysti seisten. – Mikael-enkeli. Mitähän Panusta olisi tullut. Häitä juhlitaan kodissani, maalaistalossa. Sen loputtua sain ostaa kuusiaidan vieressä olleesta jäätelökioskista mansikkajäätelön suklaakuorrutuksella. Ankara kurkkumätäepidemia oli koetellut perhettäni ennen syntymääni. Kirkon keltaista taustaa vasten mieleeni tulee nuori isä, kulunut harmaa talviulsteri päällä, hattu kainalossa, sylissään pieni valkoinen arkku. Kellotapuli on erillinen. Menimme hevosella, aisakello kilkatti iloisesti pakkasaamun varhaisina hetkinä, lammasnahkaisten peitteiden alla pysyimme lämpiminä. Isäni oli kertonut, että sisareni kuoli hänen syliinsä kotona. En voi tietenkään olla varma, mutta luulen, että Pokémon Go on jo nyt vaikuttanut enemmän suomalaisten liikkumiseen kuin kaikki liikkumattomuutta paheksuvat lehtijutut ja mielipidekirjoitukset yhteensä. Olimme umpirakastuneita. Kasvot ovat tutut, nimeä en muista. Unohdan mukana olevat tyttäreni ja pikkumiehet. Kuin elokuvanauha ne menevät silmissäni. Myönnettäköön, ettei peli varsinaisesti ole ratkaissut istumisongelmaani. Kahvilla firman työntekijät eivät ystäväni mukaan istu koskaan, mutta pelejä pelataan aina, kun vain on hetki aikaa. Jäätelön maku oli ihmeen ihana, vaikka se oli osittain sulanut liian lämpimässä säilytyksessä. Hautausmaa jatkuu puistomaisena rantaan saakka. Kertovat, että yhtä vaarallista kuin tupakka tai viina. KOTIMAA 19 1 1 . Isäni oli kertonut, että sisareni kuoli hänen syliinsä kotona. Mielikuvat nousevat kaikista niistä hautajaisista joissa olen täällä ollut, lähinnä sukulaisiani tai mieheni sukulaisia, häitä, kastejuhlia. Pokémon Go on jo nyt vaikuttanut enemmän suomalaisten liikkumiseen kuin kaikki liikkumattomuutta paheksuvat lehtijutut ja mielipidekirjoitukset yhteensä.. Isä oli antanut jäätelörahan. Kirkolla isä sitoi hevosen paaluun, asetteli nahkaiset loimet hevosen selkään ja heiniä eteen. Lukuvuoden päätteeksi oli koululaisjumalanpalvelus. juttujen lukeminen on saanut minut tuntemaan syyllisyyttä, mutta istumistottumuksiini niillä ei ole ollut merkittävää vaikutusta. Alttaritaulu on taiteilija Ferdinand von Wrightin maalaama, Kangasalan urkutehtaan urut vuodelta 1972 soivat kirkkosalissa. Pieni poikamme nukkuu isänsä sylissä. Vierailu tutussa tiekirkossa on tehnyt hyvää, rauhoittanut ja virkistänyt mieleni. Yksityiskohta Maaningan kirkon saarnastuolista. Ankara kurkkumätäepidemia oli koetellut perhettäni ennen syntymääni. Sulanut mansikkajäätelö tippui leukaa pitkin rinnuksille. Silloin ei ollut vielä kertakäyttöisiä muovisuojattuja kynttilöitä. Siunauspuheessaan kirkkoherra puhui lyhyestä vierailusta elämässä, tässä maailmassa. Elämämme pysähtyi. Vaikka enää en juuri istu ratikassa, työssäni istun yhä lähes kahdeksan tuntia joka arkipäivä. Olenko onnellinen. Rukoilen Jumalalta siunausta näille pikkumiehille, molemmille tyttärilleni, itselleni rauhallisia loppuelämäni päiviä. Nyt siinä haudassa ovat sekä isäni että äitini. Pokémonien metsästäminen oli yllättävän palkitsevaa, ja niinpä pian huomasin luopuneeni tyystin lyhyistä bussija ratikkamatkoista. Isä otti taskustaan pitkän valkoisen kruunukynttilän, saksankuusen pehmeitä havuja ja tulitikut. Kävelimme rantaan sisareni haudalle. Kirkkosalin jykevät hirret antavat oivat raamit. Vieressäni avioliitollemme siunausta rukoilee se sama mies, joka kantoi pikkukirstua sylissään. Tyttäreni vie pojat ulos, jäävät odottamaan mummia kirkon rappusille. Tuon haudalle sinisiä ja valkoisia kukkia. Nousemme portaat kirkkoon sisälle. 8. Kynttilä jäi orpona palamaan. Jumalanpalvelus tuntui pitkältä. Tilattiin kuorma-auto, jonka lavalle oli nostettu penkit oppilaiden istua. Valkoinen puku, huntu, kimppu keltaisia ruusuja, sulholla tumma puku, ruusu napinlävessä. 2 01 6 KOluMnI TuIjA pyhärAnTA vat tuulessa. Kävin kyläkoulua alaluokilla. Heitä ajatellessa tulee mieleen monitaitoinen työteliäs maanviljelijäpariskunta, joka rakasti maata ja maan antamia tuotteita. Kynttilää oli vaikea saada syttymään, vihdoin se onnistui. Kaunis, rauhallinen sankarivainajien rivistö. Isä istui paksussa turkissa kuskipenkillä
Teologian maisteri, lehtori Anja Rea Marita LEINONEN s. 8. Eläkeläisenä hän lähti vielä pariin otteeseen Viroon Tallinnan suomalaispapin viransijaiseksi. Matti Hänninen teki päätyönsä ohella merkittävän luottamusmiesuran kaupunkilaisten palvelijana. Haemme virkasuhteeseen Kirkkohallituksen hallinto-osastolle. Päähenkilön nimi on Guylain Vignolles. 1939 Vieremä † 18. 12. Toimipaikkamme sijaitsee Helsingin keskustassa. Liekö Kyprokselta jäänyt kipinä kansainvälisiin kuvioihin. sakasti.fi/tyopaikat viimeistään torstaina 25.8.2016 klo 16.00. Mahdollisiin hakemusta koskeviin kysymyksiin vastaa arkipäivisin säätiön asiamies, puh. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut. Vuodet 1976–83 Kaarlelan kirkkoherrana osuivat Kokkolan seudulla koettuun voimakkaan herätyksen aikaan. Kirkkohallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen pyydämme sähköisen rekrytointipalvelun kautta os. kirkkoherrana. Rovastin arvon hän sai 1990 ja herastuomarin 2004. Miesparka on kärsinyt tästä naurun kohteena olemisesta koko ikänsä. Apurahan myöntämisestä ilmoitetaan saajalle kirjallisesti. 2 01 6 Siunaus toimitettu Kauniaisissa. 21.6.2016 Kauniainen Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö tukee taloudellisesti • lasten kristillistä ja isänmaallista kasvatustyötä • lastenja vanhainkoteja • vammaisuutta helpottavien laitteiden ja välineiden hankkimista sekä • muuta säätiön tarkoitusperiä edistävää toimintaa. 31.7.1926 Joensuu k. Australian suomalaissiirtolaiset ja heidän kysymyksensä tulivat Matti Hänniselle tutuiksi niin Adelaidessa kuin Canberrassa vuosina 1983–88. Täytetty lomake tulee myös tulostaa, allekirjoittaa ja lähettää postitse syyskuun 15. Väliin mahtui puoKuOLLeeT KIrJAT len vuoden sotilaspapin kausi Suomen YK-joukoissa Kyproksella. Se on tarina lukemisesta ja kirjoista – elämästä siis. 189 sivua. Nuoremmat veljet noudattivat palokersanttina työskennelleen isän esimerkkiä Matin valitessa omien sanojensa mukaan sytytyspuolen. Kerran Guylain löytää muistitikun, jossa on romaani. Hänen tulee huolehtia jäsentietojärjestelmän teknisestä ja toiminnallisesta kehittämisestä palvelemaan seurakuntien, seurakuntayhtymien ja kirkon tarpeita. Säätiö julistaa haettavaksi APURAHAT VUODELLE 2017 yllä kuvattuun säätiön tarkoituksen mukaiseen toimintaan. Tekstistä päätellen kirjoittaja on nainen, joka hoitaa julkista käymälää. Apurahat jaetaan tammikuun alussa 2017, ja apurahojen käyttöaika on ensisijaisesti kalenterivuosi 2017. Apurahaa haetaan täyttämällä sähköinen hakemus säätiön www-sivuilta osoitteesta http://www.pss-saatio.fi/apurahat.htm. Parin vuoden kuluttua hänet nimitettiin Kaarlelan kappalaiseksi ja seurakuntaliitoksen myötä Kokkolan suomalaisen seurakunnan kappalaiseksi, josta virasta hän jäi eläkkeelle 2004. Tarkemmat apurahaohjeet on saatavissa yllä mainitulta säätiön www-sivulta. 20 KOTIMAA 1 1 . Parin vuoden kuluttua hän palasi kotiseurakuntaansa Kokkolaan papiston apulaiseksi. Hän sai pappisvihkimyksen kesällä 1969 ja ensimmäisen virkapaikan Pyhännältä vt. Kutsumme lämpimästi isän läheiset tilaisuuteen. Rekisterijohtajan tehtävänä on vastata kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmään liittyvien kirkkohallituksen vastuulle kuuluvien tehtävien asianmukaisesta hoitamisesta, selkeistä toimintaprosesseista ja menettelytavoista ja niiden kehittämisestä. Rakas isämme, ukkimme, veljemme ja appemme Teuvo Selim RÖNKKÖ * 7. 7. Samalla oli huolehdittava, että kaikille oli tilaa, niin uusille kuin koko ikänsä seurakunnan yhteydessä eläneille huolimatta erilaisista kokemuksista ja taustoista. Hän ei pelännyt riskin ottoa. Guyilan päättää etsiä kirjoittajan käsiinsä. Lukija seuraa tarinaa henkeään pidätellen. Australiaan hän lähti kirkkoherran virasta ja palasi samaan seurakuntaan viralliseksi apulaiseksi tuumaten, että hänen uraputkensa kulkee vastavirtaan. Kira Poutanen. PAIKKOJA AVOINNA APurAhAT Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa https://www.kotimaa24.fi/ tyopaikat-ja-virat Matti hänninen rovasti, herastuomari Matti Olavi Hänninen kuoli kotonaan Kokkolassa äkilliseen sairauskohtaukseen 14.7.2016. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot kelpoisuusehdoista ovat luettavissa osoitteessa sakasti.fi/tyopaikat. LeeNA MärsyLä Rovasti, työtoveri ja ystävä Tekstin lumoissa ranskalaisen novellistin Jean-Paul Didierlaurentin esikoisromaani on sympaattinen ja mieleen jäävä kertomus. Tammi. Hänen nykyinen kummallisuutensa on lukea aamujunassa ääneen tekstikatkelmia. (09) 666 852. päivään mennessä säätiölle osoitteeseen Kauppiaankatu 11 A 7, 00160 Helsinki. 2016 Kuopio Rakkaudella kiittäen Antti, Irina, Elsa ja Olli Riitta ja Mika Risto siskot ja veli perheineen sukulaiset ja ystävät Ehti iltaan elon päivät, tuli rauha sydämeen, Taivaan Isä otti vastaan matkalaisen väsyneen. Hän toimi Kokkolan kaupunginvaltuutettuna 1992–2008 sosiaalidemokraattien ryhmässä ja kolme kautta lautamiehenä. Lämmin kiitos osanotosta. Nuoruudessaan hän kirjoitti myös runoja, joista osa elää edelleen lauluina. Hän oli syntynyt 26.7.1940 Kokkolassa suuren perheen esikoisena. Hänen tulee kehittää ja tukea jäsentietojen käsittelyä ja jäsentietojen hyödyntämistä kirkon ja seurakuntien toiminnassa. OLLI sePPäLä Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa. Puolison, kolmen tyttären ja heidän perheidensä lisäksi Mattia jäivät kaipaamaan sisarukset perheineen, omaiset ja laaja ystäväjoukko. Kokkolan vireä ja luova nuorisotyö oli Matin vastuualuetta vuosina 1971–76. Hän toimii myös esimiestehtävissä. Psalmi 139:16 Kaipauksella Anjaa muistaen sukulaiset ja läheiset www.sakasti.fi/tyopaikat Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Se kääntyy ranskassa sanaleikiksi, joka suomennettuna on Kamala Pelle. PÄIVIKKI JA SAKARI SOHLBERGIN SÄÄTIÖ tukee ja edistää lasten ja vanhusten henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaa sosiaalista toimintaa sekä ensisijaisesti lasten ja vanhusten tautien ehkäisemiseen tähtäävää lääketiedettä ja terveydenhoitoa. Yhdessä työtovereidensa kanssa Matti uurasti pitääkseen osin karismaattisuuteen taipuvat uudet aktiivit seurakuntalaiset luterilaisen kirkon sisällä. Suom. Sen käytöstä tulee toimittaa säätiölle selvitys.. Matti Hänninen oli voimakas ja maanläheinen puhuja. REKISTERIJOHTAJAA Rakkaamme siunataan lauantaina 13.8.2016 klo 10 Pielaveden kirkossa, minkä jälkeen muistotilaisuus pidetään seurakuntasalissa