Shoo puhuu ilmastonmuutoksesta. SIVUt 3 ja 4–5. Sivu 23 pä iv i k a r ja la in en Tansanialainen piispa Frederick O. UUSIN VIRSIN Kotimaa pyysi kokemuksia uusista virsistä. toUkokUUta 2017 | hinta: 3,70€ | 112. SIVUt 6–7 kirkko listasi tehtävät tulevaisuuteen valmistautumisessa. Kokkolalainen Salme Heino antoi ruusuja ja risuja. vuosikerta | 0043595–17–20 19 UUSIN VIRSIN Kotimaa pyysi kokemuksia uusista virsistä. Kokkolalainen Salme Heino antoi ruusuja ja risuja. Sivu 23 11
Kesävieraita otetaan Pylkönmäen uuteen pappilaan. 17 askelta tulevaisuuteen On pelottava ajatus, jos kirkon päättäjät katsovat tulevaisuuden rakentuvan ensisijaisesti työntekijöiden ja hallinnon varaan.. Kaikkialla, missä elämän tuoja – vesi – kostuttaa maata, virkoaa vielä uutta elämää. Nyt raunioiksi pommitetut kodit rakennetaan uudelleen. 2 KOTIMAA 1 1 . Esimerkiksi listan ensimmäinen toimeksianto on ”kehittää seurakuntien henkilöstön rekrytointia, koulutusta ja osaamista niin, että se antaa nykyistä enemmän valmiuksia monialaiseen työhön, seurakuntalaisten kohtaamiseen, vapaaehtoistyön rekrytointiin ja johtamiseen sekä viestintään.” Yhteen kohtaan on nyt listattu liian monta asiaa. Turussa viime viikolla koolla ollut kirkolliskokous suuntasi tulevaisuuteen. Jumala lupaa profeettansa suulla, kuinka kerran vielä autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi. Välttämättömimpiä elintarpeita mahdollisuuden mukaan. Korkeudesta luvataan lahjaksi se henki, joka rakastaa ja uudeksi rakentaa. Runsaudesta voi seurata, ettei mikään niistä toteudu. Toteutuessaan tehtävälistan asiat muuttavat monia asioita kirkossa parempaan suuntaan. Pelottavana kajastaa tulevaisuus kansamme edessä elintarvikepulan takia. On pelottava ajatus, jos kirkon päättäjät katsovat tulevaisuuden rakentuvan ensisijaisesti työntekijöitä ja hallintoa koskeviin muutoksiin. Tilaisuutta maanviljelystöihin. Lista sisältää kuitenkin myös epämääräisiä tehtäviä. Tämä lista perustuu tulevaisuuskomitean sekä kirkolliskokouksen ja sen tulevaisuusvaliokunnan työskentelyyn. – Kiukuttelen Jumalalle kuin pikkulapsi. Me olemme tällä hetkellä jätetyt oman onnemme, omien ponnistustemme varaan elintarvikekysymyksessä, josta tähän saakka olemme saaneet apua idästä ja lännestä. Kirkon merkitys ihmisten elämässä on heikentynyt. Tosin vain osin, sillä kirkolliskokousedustajat käyttivät huomattavan paljon aikaa pitämällä puheenvuoroja, jotka on täysistunnoissa jo moneen kertaan kuultu. Kuvataiteilija Miina Äkkijyrkkä Sanansaattajassa 5.5. Toinen perusongelma on sisäänpäin katsominen. 5. • Rauhanrakentajat kulkevat tässä maailmassa jalat lujasti maan kamaralla sydämen tavoitellessa taivasta. Ensin uudistuu ihminen, sen myötä kaikki muu. Tehtävälista paljastaa kaksi kirkon tulevaisuutta uhkaavaa asiaa. Yksikään Kirkkohallitukselle annetuista tehtävistä ei viittaa siihen, että kirkko on osa laajempaa, Suomen rajat ylittävää yhteisöä. Nyt ovat tiet tukossa, vaikkapa rauhakin tulisi, --. Kysymyksiä herättää myös tehtävä, jossa Kirkkohallituksen tulee kehittää johtamista kirkossa niin, että ”johtajat ottavat huomioon johtajuuden hengellisen luonteen”. Rukoilemalla, hiljentymällä ja pysäyttämällä elämä Raamatun ääreen minä paranin. Ensinnäkin lista on huomattavan työntekijäkeskeinen. Tämä osuva väite oli Esko Ahon aikoinaan kirjoittaman kirjan nimi. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 11.5.1917 Kun tuho uhkaa. Kuten -tiedot osoittavat, näyttää asemamme suorastaan toivottomalta, ellei kansaamme saada yksimielisesti aivan erinomaisiin ponnistuksiin. Kaikkea ei olekaan menetetty. Naapuri on oleva veli, sisar ja lähimmäinen, kun eletään todellista rauhan aikaa. ArMI rAuTAvuOrI Enon kirkkoherra Olen körttikodista, ja siksi apu on ollut lähellä. Totisesti on oireellista, jos tätä pitää selvittää kirkon johtotehtävissä oleville henkilölle. Kirkolliskokous lähetti Kirkkohallitukselle tulevaisuudesta 17 kohdan tehtävälistan. Sen mahdollistaa oikeus ja vanhurskaus, joka on tehnyt majansa ihmisten keskelle. T ulevaisuus on tehtävä. Jumala on istutettu minuun jo lapsena, vaikka oli minulla ateismin kausikin. Ilmoituksia. Kaikilla kansoilla on näet samat vaikeudet edessään. Lähemmin Heikki Repo kkhra. Rauhanrakentajien askelissa J a vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Hedelmätarhaksi muuttuneita alueita ei aidata, sillä muurien rakentajat ovat jo kaatuneet. Tämän työlistan jälkeen kirkon tulevaisuudessa on vielä paljon tehtävää. Vapaaehtoisiin tai seurakuntalaisiin viitataan suoraan vain kahdessa kohdassa. • Oikeudenmukaisuuden lahja on rauha, ja siellä missä on rauha ja oikeudenmukaisuus, uudistuu koko luomakunta. Että voi kun et ole nainen, etkä tiedä vaihdevuosista mitään. Siitä on kasvanut levollinen luottamus ja turvallisuus, jonka varassa uskaltaa elää ja antaa elintilaa muillekin. Näköala suurenmoinen. Vuosikymmeniä samankaltaisena jatkunut instituution asema on voimakkaassa muutoksessa. Tulevaisuus on tehtävä myös kirkossa
ilmestyvässä Kotimaassa. Näin on jo tapahtunut viime vuosikymmeninä myös Suomen luterilaiselle kirkolle. – Meillä on erityissuhde Namibiaan ja sinne on yhä tiiviit yhteydet kirkkojen välillä ja yksilöiden tasolla. – Meidän karttapallostamme ei tule Afrikka-keskeistä, mutta se ei ole enää niin Eurooppa-keskeinenkään. Messua vietetään Hollolan rovastikunnan kehitysvammaisten kirkkopyhässä ensi syksynä. Luterilaisten määrä kasvaa etenkin etelässä, erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. LML:n nuorten ennakkokokoukseen kuului retki Windhoekista Ondangwaan. On vähän niin kuin menisi sukulaisten luona järjestettävään kokoukseen. Näin totesi arkkipiispa Kari Mäkinen kokouksen aattona Kotimaa24:lle. Mäkinen johtaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seitsenhenkistä valtuuskuntaa. Kotimaa Oy:n kannattavuus koheni vuonna 2016 ja oli useampaan edelliseen tappiolliseen vuoteen verrattuna voitollinen. ”Nykyinen sanojen ylitulva on toisinaan ahdistavaa, ja haluamme tarjota sanoista riisutun keitaan, jossa voi hetken vain olla ja elää”, Hänninen kuvailee. – Katsomme maailmaa Eurooppa-painotteisesti valistuksen perinnön kautta. Lisäksi ensi vuoden puolelle on kaavailtu ei-puhuttua messua, joka esitetään TV-jumalanpalveluksena. Meillä avautuvat toisenlaiset näköalat. Puhe ei ole kaikkien saavutettavissa. Kannattavuuttaan paransivat yhtiön kaikki toiminnot eli Kotimaan omat lehdet (Kotimaa ja Askel), asiakaslehdet ja kirjakauppa Sacrum. Tämän jälkeen esimerkiksi Kipan Akkunassa voi tehdä matkalaskuja tai hyväksyä ostolaskuja milloin tahansa. 5. Tämä muuttaa arkkipiispan mukaan osaltaan luterilaista kommuuniota. – Tärkeä näkökulma on se, miten me tällaisena erilaisia näkemyksiä omaavana yhteisönä kykenemme vahvistamaan luterilaisten kirkkojen yhteyttä. Hänen mukaansa se osoittaa luterilaisuuden keskeisen näkökulman ajankohtaisiin kysymyksiin. Teema menee syvälle luterilaisen uskon ymmärrykseen. – Kun pystymme näkemään kirkkomme osana globaalia luterilaista yhteisöä, niin sitä kautta kansallisella, sisäänpäin katsovalla kirkolla on mahdollisuus avautua ulospäin ja siten vahvistua. Sen sijaan muutos on mahdollisuus katsoa karttapalloa uudesta näkökulmasta, jossa ei keskitytä vain Eurooppaan ja valistuksen aikaan. KuvA: JOHAnAn CeLine P. Arkkipiispan mukaan muutosta ei pidä tarkastella niin, että entisessä painotuksessa olisi ollut jotain vikaa. vALeRiAnO / LuTeRiLAinen MAAiLMAnLiiTTO Maailman luterilaiset kokoontuvat namibiassa Meidän karttapallostamme ei tule Afrikka-keskeistä, mutta se ei ole enää niin Eurooppa-keskeinenkään.. suunnitteilla täysin sanaton messu . Tämä mahdollistaa myös etäyhteyspalvelun käytön, jolloin työnteko on mahdollista etänä. ”Toimintaympäristö jatkuu edelleen haasteellisena, mutta onnistuimme viime vuonna monessa asiassa ja käänsimme tuloksen plussalle”, sanoo toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen. Hän toteaa kuitenkin, että esimerkiksi seksuaalietiikkaan liittyviä kysymyksiä saattaa nousta esille, mutta toivottavasti silloin yhteisenä haasteena. Oleellista on olla vahvistamassa luterilaisten yhteisöä, kommuuniota. KOTIMAA 3 1 1 . – Teema osuu esimerkiksi siihen maailmaan, joka pyrkii hahmottamaan maailmaa vain taloudellisen menestyksen ja laskelmoinnin kautta. – Suomen kirkolla ei ole mitään erityistä teemaa vietävänä Windhoekiin, mutta meillä on sieltä opittavaa. Taustalla on liikevaihdon kasvu ja toisaalta vertailukelpoisten kulujen pienentyminen. 2 01 7 uuTIsvIIKKO KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Kotimaa Oy:n tulos voitolliseksi viime vuonna . suomen Lähetysseuran työ alkoi Namibiassa, silloisessa Lounais-Afrikassa 147 vuotta sitten. Windhoekissa täytyy kuunnella tarkasti, miten nämä painotukset ovat muuttumassa. Windhoekiin kokoontuvat kirkot toimivat erilaisissa todellisuuksissa. Muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti. Siksi kirkkojen painopisteet eivät ole samoja. MArI TEInIlä Laaja raportti LML:n yleiskokouksesta 18.5. Arkkipiispa ei ole innokas arvioimaan etukäteen sitä, mitä teemoja ja kysymyksiä kokouksessa nousee esille. Kuka tahansa voi Hännisen mukaan nauttia sanattomasta messusta. Nyt hän ideoi sanatonta messua yhdessä Lohjan kanttorin Hannu Kerkon ja pyhän tanssin ohjaajan Tiina Saara-Ahon kanssa. Kun painopiste siirtyy etelään, tämä valistuksen painotus ohenee. Arkkipiispa pitää hyvänä kokouksen teemaa ”Jumalan armon vapauttamat”. Eilen keskiviikkona alkanut Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous Afrikan mantereella muuttaa, vaikkakin hitaasti, luterilaisuuden näkökulmia myös Euroopassa. – Jumalan armon vapauttama -teema on kuitenkin voimakkaampi kuin kirkkoja erottavat asiat. Useat uudet seurakunnat ottavat kirkon yhteisen kertakirjautumispalvelun käyttöön lähiaikoina, minkä jälkeen työntekijä voi kirjautua yhdellä tunnuksella verkkoon ja eri palveluihin. Samalla muutos antaa uusia mittasuhteita. Etätyöyhteydet mahdollistava palvelu laajenee uusiin seurakuntiin . Kehitysvammatyön pappinakin työskennellyt Outi Hänninen Vihdin seurakunnasta on kokenut, ettei pysty välittämään jumalanpalveluksissa kristinuskon sanomaa riittävästi niille, joilla on vaikeuksia ymmärtää sanoja. Sanojen tilalla käytetään ilmeitä, eleitä, musiikkia ja tanssia
Aloitteessa pidetään tärkeänä, etteivät erilaiset näkemykset avioliitosta muodostu kirkkoa jakavaksi tekijäksi. 4 KOTIMAA 1 1 . Tulevaisuusselonteon pohjalta nousseet uudistuspyrkimykset sekä aloite, joka tähtää kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseen siten, että myös samaa sukupuolta olevien kirkolliset vihkimiset tulevat kyseeseen. Ehkä hieman yllättäen aloite lähetettiin perustevaliokuntaan, joka valmistelee siitä mietinnön. KIrKOllIsKOKOus Kirkolliskokous kokoontui kevätistuntoonsa Turun kristillisellä opistolla viime viikolla. Muita Kirkkohallituksen valmisteluun menneitä asioita oliTulevaisuus ja avioliitto puhuttivat pääTöKsenTeKO Kirkolliskokous lähetti perustevaliokuntaan aloitteen avioliittokäsityksen laajentamisesta. Niiden seurauksena kirkolliskokous lähetti kaikkiaan 17 esitystä Kirkkohallitukseen joko valmisteltavaksi tai toteutettavaksi. Eniten puheenvuoroja, eli 63 kappaletta käytettiin odotetusti lähetekeskustelussa kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Esitykset liittyivät kirkon organisaation uudistamiseen ja seurakuntalaisten aktiivisen roolin edistämiseen. Myös viime vuonna valmistuneen kirkon tulevaisuusselonteon pohjalta tehty mietintö lukuisine uudistamisja kehittämisehdotuksineen keräsi puheenvuoroja. Lisäksi yleisvaliokunta antaa aloitteesta lausunnon. Mennäkseen aikanaan läpi aloitteen täytyy saada taakseen kirkolliskokouksen kahden kolmasosan enemmistö, mikä ei ennakkoon arvioiden liene mahdollista. Edustaja-aloite kuitenkin esittää, että kirkolliskokous päättää ryhtyä valmistelemaan tarvittavia muutoksia kirkon avioliittokäsityksen laajentamiseksi myös samaa sukupuolta olevia pareja koskevaksi. Kirkkohallitus ryhtyy valmistelemaan myös esitystä siitä, miten seurakuntalainen voi säilyttää seurakunnan jäsenyyden muuttaessaan seurakuntayhtymän sisällä toisen seurakunnan alueelle. Samalla aloitteessa ehdotetaan, että perinteisellä tavalla avioliittoon suhtautuville turvataan mahdollisuus olla ja toimia kirkossa tasavertaisesti. 5. Mietinnön ja lausunnon valmistuttua niitä käsitellään kirkolliskokouksen täysistunnossa. 2 01 7 K aksi asiaa hallitsi viime viikolla Turun kristillisen opiston tiloissa istunutta kirkolliskokousta. Lisäksi Kirkkohallitus muun muassa selvittää siirtymistä virkasuhteista työsopimussuhteisiin. Kirkkohallitus tekee kirkolliskokoukselle esityksen hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta ja suunnitelman kirkkotilojen kehittämisestä yhteisön keskuksiksi. Kuva: Olli Seppälä
Antti Savela, Oulun hiippakunta, Ii – Tulevaisuuskomitean puheenjohtajana minun pitäisi osata vastata kysymykseen, mutta ei siihen ole yhtä suoraa vastausta. Muutos ei vaikuta arkkipiispan suhteeseen muihin piispoihin. Jokainen päätös ja sanoma, mikä kirkosta lähtee, on tärkeä, sillä ihmiset kuulevat sen kukin tavallaan. Rippikoulua ei pidä väheksyä. Jos kirkko menettää sisällöllisen perustansa, se menettää kaiken ja siitä tulee kuin mikä tahansa kansalaisjärjestö. Weuro sanoi, että Nummela puhui läsnä olevien kirkolliskokousedustajien perheistä ja heidän lapsistaan ja pyysi puheenjohtajaa arvioimaan, onko tämä kunnioittavaa ja asiallista keskustelua. kesäkuuta lähtien Turun tuomiorovastikuntaan kuuluvat seurakunnat. Toki täytyy ajatella myös niin, että Jumala ratkaisee kirkon tulevaisuuden. Piplia. Johanna Lumijärvi, Espoon hiippakunta, Kirkkonummi – Tämä on mahdoton, hankala ja abstrakti kysymys yrittää vastata lyhyesti. 2 01 7 P voimasanoja IPLiA. Nuorissa on kirkon tulevaisuus. Åsa A. Arkkipiispan puhetta vapaasti lainaten, nähdäänkö kirkko tarpeelliseksi toisen todellisuuden tuojana tässä yhteiskunnassa. Nummela oli hetken hämmentynyt, mutta jakoi kuitenkin puheensa loppuun soveltuvin osin. Muut arkkihiippakuntaan kuuluvat seurakunnat ovat jatkossa arkkihiippakunnan piispan alaisuudessa. Kirkon tulevaisuutta ei ratkaista yhdessä kirkolliskokouksessa, tai yhdessä paikassa, vaan siihen vaikuttavat monet eri asiat. Mäkisen väliintuloa on pidetty ennenkuulumattomana ja asiattomana ja toisaalta hyvinkin perusteltuna. Kirkon tehtävä on edelleen puhua synnistä ja armosta. OLLI SEPPäLä. Mutta tuskin kirkon tulevaisuutta pelkästään kasvukeskuksissa ratkaistaan. 5. Syntyykö järkevän kokoisia, lämpimiä yhteisöjä. Kirkkoyhteys on meilläpäin niin suurta, että tuntuu oudolta ajatella, ettei kirkkoon kuuluttaisi. Huonosti käy, jos ei pysytä Jumalan sanassa. Ulla-Margit Magga, Oulun hiippakunta, Enontekiö – Kirkon tulevaisuus näyttää kovin erilaiselta meillä pohjoisessa kuin etelässä. Rippikoulunkin käy varmaan 99 prosenttia nuorista. Hiippakuntansa tehtävien lisäksi arkkipiispa on kirkolliskokouksen, Kirkkohallituksen ja piispainkokouksen puheenjohtaja. Olennaista on, että seurakunta on hengellinen yhteisö. Nummela jatkoi, mutta arkkipiispa keskeytti hänet uudestaan ja arveli, että Nummelan näkemys oli tullut jo selväksi ja että hänen tulisi nyt keskittyä käsillä olevaan asiaan. Kokevatko ihmiset kirkon tarpeelliseksi muistuttamassa Jumalan läsnäolosta. Eivät Kirkkohallituksen päätökset kirkon tulevaisuutta pelasta. Kirkossa kaikkia ratkaisuja ja päätöksiä on arvioitava Jumalan sanan valossa. Juristina ajattelen myös, että kirkkolain tulee ilmentää kirkon perustaa. Oleellista on yhdessä oleminen, vaikka emme olisi yksimielisiä. www.piplia.fi /lahjoita . – Keskeistä on seurakuntien kyky uudistaa toimintakulttuuria osallistavaksi. Kirkolliskokouksen viimeisenä päivänä nähtiin erikoinen episodi, kun Leif Nummela alkoi puhua kirkolliskokousaloitteen eli kirkon avioliittokäsityksen laajentamisen lapsivaikutuksista. Reino Halonen, Helsingin hiippakunta, Askola – Kirkon tulevaisuus ratkaistaan ihmisten keskuudessa sen perusteella kuinka maallistuminen ja Jumalan sanasta luopuminen lisääntyvät. Kirkolliskokous päätti myös, että arkkipiispan vastuualueisiin arkkihiippakunnassa kuuluvat 1. Kirkon tulevaisuus ratkeaa paljolti myös lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävässä työssä. Rikkaan kirkon ongelma on se, että seurakuntien jäsenet ovat liiaksi vain asiakkaita. Episodi on katsottavissa YouTubessa otsikolla Kirkolliskokouksen täysistunto 5.5.2017 klo 12.30 . Mediakin on ratkaisemassa kirkon tulevaisuutta ja sosiaalisessa mediassa käydyt keskustelut. – Kirkon tulevaisuus on meissä jokaisessa jäsenessä, me vaikutamme siihen yhdessä. Oman aikamme Agricola Naisten opiskelusta hyötyy koko perhe ja kylä LAHJOITA LUKUTAITO! 10 € tekstaa PIPLIA 10094 nroon 16499 20 € tekstaa PIPLIA20 10094 nroon 16499 UUSI OHJELMA 20 000 Itä-Afrikan naista oppii lukemaan Suomen Pipliaseura Liisa Teräslahti, Mikkelin hiippakunta, Imatra – Ihmisten välisissä tapahtumissa ratkeaa kirkon tulevaisuus. Kirkon päättäjien pitää seurata tarkasti sitä, mitä tapahtuu ruohonjuuritasolla. Tärkeässä roolissa ovat ihmiset, joille kirkko ja usko ovat merkitseviä, ja että he toimivat niiden arvojen mukaan. Maria Kaisa Aula, Lapuan hiippakunta, Viitasaari – Kirkon tulevaisuus ratkaistaan ihmisten korvien välissä. Tällä hetkellä arkkipiispan vastuualueena ovat edellisten lisäksi myös Naantalin rovastikunnan seurakunnat. Arkkipiispa toimii kuten muutkin piispat hiippakunnassaan hengellisenä kaitsijana ja hoitaa piispan virkaan liittyviä tehtäviä arkkihiippakunnassa. Hän pohti samaa sukupuolta olevien vanhempien perheissä kasvavien lasten oikeuksia ja kehitystä sekä hedelmöityshoitoja ja ”geneettistä orpoutta”. Kyse on sisällöistä, siitä että kirkko on uskollinen sille, mikä se on. Vastuualueiden vähentäminen johtuu arkkipiispan kokonaiskirkollisista tehtävistä. Arkkipiispa Kari Mäkinen keskeytti noin yhdeksän minuutin kuluttua Nummelan ja antoi Jaakko Weurolle repliikin (työjärjestyspuheenvuoron). Nummelan puheen keskeytys on herättänyt sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua. KOTIMAA 5 1 1 . Lisäksi hän edustaa kirkkoa useissa sen ulkosuhteissa sekä hoitaa kirkon suhteita yhteiskuntaan. Pekka Simojoki, Tampereen hiippakunta, Kangasala – Se ratkaistaan ruohonjuuritasolla niin kuin kaikkien muidenkin instanssien. Vaikka avioliittokanta jakaa kirkkoa, en usko sen hajottavan sitä lopullisesti. Nummela alkaa puhua kohdassa 4.00. Tuntemani kirkosta eronneet sanovat syyksi kirkollisveron. OLLI SEPPäLä JA MARI TEINILä GALLUP Missä kirkon tulevaisuus ratkaistaan. Pekka Niiranen, Kuopion hiippakunta, Kuopio – Seurakunnista on kiinni kirkon tulevaisuus, siinä toiminnassa ja mahdollisuuksissa, joita se tarjoaa. Kirkko seisoo tai kaatuu paikallisseurakuntien mukana. Nuorten merkitys tulevaisuudelle on suuri. Jos kirkossa kuuluu vain ihmisen ääni, niin se tarkoittaa että Jumalan sanan ääni heikkenee. – Ratkaisevaa on, uskaltaako kirkko olla hengellinen sen sijaan, että keskittyy maailmanparantamiseen. Kohtaamiset virallisissa yhteyksissä ovat tärkeitä, mutta myös kohtaamiset kaduilla ja kujilla kasvokkain. Westerlund, Porvoon hiippakunta, Raasepori – Kysymykseen kirkon tulevaisuudesta ei ole yhtä yksinkertaista ratkaisua. Sen välttäminen, että seurakunnat kutistuvat pienten piirien harrastukseksi. vat muiden muassa seurakuntien sisällä olevien jumalanpalvelusyhteisöjen toimintaedellytysten parantaminen, hiippakuntarajojen tarkistaminen maakuntarajoja vastaaviksi sekä johtajuuden kehittäminen niin, että siinä tulee huomioiduksi johtajuuden hengellinen luonne. Mäkinen antoi Nummelan jatkaa, jos tämä ottaisi huomioon mitä Weuro sanoi. Jokainen kohtaaminen on tärkeä, ja kaikki se, mitä seurakunnissa tapahtuu. Kyse on siitä, mitä tehdään kodeissa ja seurakunnissa, ja siinä papit ja piispat ovat erityisasemassa. Tämän pitää muuttua. Siihen vaikuttaa moni pieni asia, eikä vähiten viranhaltijoiden persoona ja tapa toimia
Moni Tansaniassa vierailevakin on voinut huomata, kuinka kuuluisat Kilimanjaron lumet, joista Ernest Hemingway kirjoitti kirjan 1930-luvulla, ovat vähentyneet huomattavasti ja uhkaavat kadota kokonaan lähitulevaisuudessa. Mutta meille on annettu tehtäväksi suojella luontoa, viljellä ja varjella sitä. – Ilmastonmuutos, joka koskettaa kovimmin köyhiä ihmisiä ja köyhiä maita kuten Tansaniaa, on suuri haaste myös kirkolle, hän toteaa. 2 01 7 T urkuun Lähetysjuhlille saapuva Tansanian evankelisluterilaisen kirkon johtava piispa Fredrick O. Muutos on näkyvä. Tansaniassa ihmiset kuuntelevat uskonnollisia johtajia ja kirkko tavoittaa joKilimanjarolla näkyy ilmastonmuutos suOMen läheTysseurA Lähetysjuhlilla vieraileva tansanialaispiispa kehottaa istuttamaan puita ilmaston suojelemiseksi. Shoo tunnetaan myös nimellä ”Puupiispa”, sillä hän on aktiivinen ympäristöasioiden puolestapuhuja. Nyt metsät ovat vähentyneet kestämättömän käytön vuoksi ja osa joista on kuivunut. Kun istutamme puita, ne tarjoavat myös toimeentuloa, kuten hedelmiä tai mahdollisuuden mehiläistarhaukseen. 6 KOTIMAA 1 1 . Piispa Shoo puhui metsien suojelusta ja puiden istuttamisesta jo pappina toimiessaan. – Kaikki tulee luonnosta, ruoka, juoma ja ilma, jota hengitämme. Ilmastonmuutos, joka koskettaa kovimmin köyhiä ihmisiä ja köyhiä maita kuten Tansaniaa, on suuri haaste myös kirkolle S u o m en Lä h et y S S eu r a. 5. TAnsAnIA 1930-luvun postikorttia ja tuoretta kuvaa verrattaessa huomaa, kuinka Kilimanjaron lumet ovat huvenneet. Kilimanjaron seudulla kasvanut piispa muistaa lapsuutensa luonnon kauneuden. Aiheuttamamme luonnon häiriötilat, metsien kaataminen ja sen myötä sateiden väheneminen ja kuivuus ovat vastoin Jumalan tahtoa. Joet ja metsät kirjoivat maisemaa, ilmasto oli suotuisa ja ympärillä oli paljon lintuja. Piispaksi tultuaan hän valitsi hiippakuntansa tunnuslauseeksi Roomalaiskirjeen kohdan ”koko luomakunta yhdessä huokaa”. Kilimanjaron lumien vähenemisestä onkin tullut lähes symboli ilmaston lämpenemiselle. – Kun saarnasin ensimmäistä kertaa puista, monet pappistoverit alkoivat kysellä, eikö pitäisi ennemmin saarnata Jumalasta
Seurakunta tulee näin asiakkaiden luo. 5. Alijäämäinen tulos ja vaikeat taloudelliset olosuhteet ovat näinä aikoina tuttuja monelle hengelliselle järjestölle, Säilä luonnehtii. Samalla saimme pitkän ja vaikean prosessin jälkeen realisoitua entisen kiinteistömme. Muutos on mahdollinen. Torstai-illan tilaisuudessa kuultiin kirkkoherra Ari Aurasen puhe sekä Soihtu-kuoron esittämää musiikkia. Paikalle saapuneet seurakuntalaiset kiittivät tapahtumaa mielenkiintoiseksi. Tällaiseen paikkaan on helppo tulla, kiteyttää Marjo-Riitta Kujala. Vieraillessaan muissa hiippakunnissa ja seurakunnissa piispa on istuttanut puita ja kannustanut seurakuntia tarttumaan ympäristöasioihin. Samanaikaisesti kustannuksia on kasvattanut uusien työntekijöiden rekrytointi, Kymäläinen kertoo. Viime vuonna testamenteista tuli alle 100 000 euroa, kun vuonna 2015 niistä kertyi Sleylle yli 950 000 euron tulot. Shoo vierailee Lähetysjuhlilla vaimonsa Janetin kanssa. Hyväksymisen jälkeen tilinpäätös lähtee vielä tilintarkastajille ja sen jälkeen kesäkokoukselle. MIKKO PyhTIlä Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran työntekijä. Kirkko on Tansaniassa myös tärkeä koulutus-, sosiaalija terveydenhuoltopalvelujen tarjoaja. Esimerkiksi piispan oman Pohjoisen hiippakunnan naisryhmillä on omia taimitarhoja ja äskettäin pidetyn kirkon ympäristöviikon kunniaksi piispa istutti yhdessä hiippakuntansa väen kanssa 500 puuntainta. kuva: mikkO PyhtiLä FAKTA . Pohjoisen hiippakunnan piispaksi hänet valittiin vuonna 2014 ja tammikuusta 2016 hän on ollut myös kirkon johtava piispa. Shoo tulee vieraaksi Lähetysjuhlille Turkuun 19.–21.5. KOTIMAA 7 1 1 . Hänet on vihitty papiksi vuonna 1976, minkä jälkeen hän on toiminut muun muassa raamattukoulun opettajana ja apulaispiispana. – Todella hyvä ajatus järjestää tällainen tapahtuma siellä, missä ihmiset liikkuvat. Luther-kirkko Helsingissä palautettiin toimintaan ja Armon kappeli Kokkolassa käynnisti toimintansa. – Tarkoitus on järjestää tällainen tapahtuma jatkossa muutaman kerran vuodessa eri kohteissa. Tansanian evankelisluterilaisen kirkon johtava piispa, TT Fredrick O. Se oli älyttömän kova vuosi, ja kaikki tavoitteet on saatu maaliin.. Kotimaa-lehti lahjoittaa jokaisesta saamastaan uudesta kestotai vuoden määräaikaisesta tilauksesta kolme euroa eli yhden taimen hinnan Lähetysseuran kampanjaan. Alijäämä on syntynyt pääosin investoinneista, ja sitä on tehty tietoisesti, kertoo Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä. Kaikesta uudesta voi myös syntyä lisää positiivista, tässä on sellaiseen mahdollisuudet. Toiveena jalkautumisessa on, että ihmiset uskaltavat helpommin lähestyä seurakunnan työntekijöitä, Auranen toteaa. Jumalanpalvelus kokosi kymmeniä eri-ikäisiä ihmisiä. 2 01 7 ka viikko suuren joukon ihmisiä. Siihen on hänen mukaansa tarkoitus reagoida jollakin tapaa. – Koen tällaisen pelkästään positiivisena. Tapahtuma päättyi seurakunnan järjestämään kahvitarjoiluun. Asia selviää Sleyn tiedotteesta. AnTTI Berg Sleyllä kaksi miljoonaa euroa alijäämää Alajärven ABC-liikenneasemalla järjestettiin huhtikuun lopussa puolituntinen City-kirkko. Tansaniassa luterilaiseen kirkkoon kuuluu noin 10 prosenttia väestöstä. – Me olemme viime vuoteen tyytyväisiä. Piispa Fredrick O. k a tr i N iir a N eN -k iL a S i Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) hallitus hyväksyi huhtikuussa tilinpäätöksen, jonka mukaan viime vuoden tilikausi oli noin kaksi miljoonaa euroa alijäämäinen. Syynä alijäämään ovat kaksi suurta tilahanketta, uusien työntekijöiden palkkaus ja muutokset testamenttituloissa, kertoo Sleyn hallintojohtaja Heikki Kymäläinen. Aseman liikennemyymäläpäällikön Petri Valteen mukaan oli helppo vastata myönteisesti seurakunnan tiedusteluun mahdollisuudesta järjestää kirkkohetki. Tulopuolella taas vaikutti testamenttitulojen pieneneminen. – Tavoitteena on tehostaa niin varainhankintaa kuin omaa toimintaakin. TOMI OllI alajärvellä vietettiin kirkkohetki aBC:llä Me olemme viime vuoteen tyytyväisiä. Se oli älyttömän kova vuosi, ja kaikki tavoitteet on saatu maaliin. Se on 6,5 miljoonalla jäsenellään maailman toiseksi suurin luterilainen kirkko. Yhdessä laulettiin virsiä. Heräämistä onkin tapahtunut. Myös useat satunnaiset ohikulkijat pysähtyivät hetkeksi seuraamaan illan etenemistä. Piispa Shoo on pyytänyt jokaista hiippakuntansa rippikoululaista istuttamaan rippikoulun alkaessa kymmenen puuta ja pitämään niistä huolta kaksivuotisen rippikoulun ajan ja sen jälkeenkin
JuhAnA unKurI Inka Pänkäsen mukaan tulevaisuusseminaari antaa nuorelle mahdollisuuden löytää tapoja, joilla hän voi vaikuttaa. Mitä ajatuksia sinulle nousi. – Vaikka nuorten pohdinnoilla ja tuotoksilla ei olisikaan välitöntä vaikutusta kirkon tilanteeseen, vaikuttaa seminaari ainakin siihen, miten nuoret näkevät vaikutusmahdollisuutensa kirkossa. – Olen aina kokenut kirkon ja seurakunnan olevan paikka, johon olen tervetullut. – Nuorten aikuisten vaikuttamisverkosto NAVI on ajanut paikkojen saamista nuorille kirkolliskokoukseen. Tutustuin viime kevään tapahtumassa moneen uuteen ihmiseen. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin palkkaama kehittämiskonsultti Sami Lahtiluoma esittää Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kehittämiseksi mallia, jossa olisi neljä suomenkielistä seurakuntaa: Kaarinan seurakunta, Maarian seurakunta, Meri-Turun seurakunta ja Turun tuomiokirkkoseurakunta. Tämänvuotisen Virsivisan on voittanut Mikkelin hiippakunnan WEE-joukkue Kangasniemen Beckerin koulun 3a-luokalta. Omassa seurakunnassani ei ole minkäänlaista organisoitua vaikutusmahdollisuutta, mutta kyllä meidän nuorten mielipiteitä ja toiveita kuunnellaan. – Minulle itselleni suurin merkitys oli sillä, että seminaarissa sai jakaa ajatuksiaan kirkon tulevaisuudesta yhdessä muiden nuorten kanssa. Seminaarissa pohdittiin myös sitä, miten nuoret voivat vaikuttaa paikallistasolla ja laajemminkin kirkossa. Virsivisalla halutaan innostaa koululaisia virsien laulamiseen ja suomalaisen virsiperinteen monipuoliseen tuntemiseen. – Kiinnostavin teema oli se, kuinka kirkko voi avata ovensa kaikille. 8 KOTIMAA 1 1 . Sain kuulla siellä hienoja ajatuksia ja pohdintoja. Asia selviää Nuori Kirkko ry:n tiedotteesta. ”Olen aina kokenut olevani tervetullut seurakuntaan” N uorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2025 pidettiin Tampereella viime lauantaina Yhden hinnalla – Kirkon nuorisopäivät -tapahtuman yhteydessä. Kisa käytiin Tampereella Pispalan kirkossa viime torstaina. Uusi seurakuntajako astuisi voimaan vuoden 2019 alusta ja marraskuussa 2018 toteutettavat seurakuntavaalit toimitettaisiin jo uuden seurakuntajaon mukaisesti. Kilpailuun osallistui yhteensä yli 4 000 kolmasja neljäsluokkalaista. Yhdeksättä kertaa järjestettyyn seminaariin osallistui nelisenkymmentä 16–18-vuotiasta nuorta eri puolilta Suomea. Toiseksi sijoittui Oulun hiippakunnan joukkue ja kolmanneksi Lapuan hiippakunnan joukkue. Nyt on ollut mielenkiintoista päästä näkemään, miten tätä seminaaria on rakennettu kasaan. Tulevaisuusseminaari antaa nuorelle mahdollisuuden löytää tapoja, joilla hän voi vaikuttaa. Mikä tämänkertaisen seminaarin teemoista oli itsellesi kiinnostavin. Finaaliin pääsi keväällä eri visavaiheiden kautta kahdeksan hiippakuntaansa edustanutta joukkuetta. Mikä niiden vaikutus voi parhaimmillaan olla. He saivat palkinnoksi Virsivisan kiertopalkinnon, Koistisen viisikielisen kanteleen, ja 500 euroa. Mielestäni nuorille voitaisiin kertoa enemmän erilaisista vaikutusmahdollisuuksista ja -reiteistä. Mikä nuorten tulevaisuusseminaarien merkitys on. Saamme halutessamme myös osallistua tapahtumien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tänä vuonna hän toimi juontajana ja kuului seminaarin suunnitteluryhmään. Inka Pänkäläinen, 18, osallistui viimevuotiseen seminaariin Helsingin Malmin seurakunnan edustajana. Olen itsekin sitä mieltä, että nuorille olisi hyvä saada sinne muutamia kuuntelupaikkoja. Minulle on tärkeää, että muutkin saisivat kokea kirkossa samanlaista turvallisuuden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Eli positiivinen vaikutus on väistämätöntä. Koululaisten virsivisan voittivat Kangasniemen kolmasluokkalaiset . Millaisia kokemuksia tulevaisuusseminaarit ovat olleet sinulle itsellesi. Kuva: RamI maRjamäKI. 2 01 7 vIIKOn henKIlö Turkuun ja Kaarinaan esitetään neljän seurakunnan mallia . Voittajajoukkueeseen kuuluivat Wilma Laitinen, Eevi Kankaanniemi ja Ella Liikanen. Seminaarin järjestivät Kirkon kasvatus ja perheasiain -yksikkö, NAVI-ryhmä ja Nuori kirkko ry. – Todella positiivisia. Seminaarissa on paikalla myös piispa ja kirkolliskokousedustajia kuuntelemassa ja kommentoimassa nuorten pohdintoja. 5. Turun Martinseurakunta ja Turun Mikaeliseurakunta lakkautetaan ja lakkautettavista seurakunnista muodostetaan uusi Meri-Turun seurakunta. Seurakuntajaon uudistus toteutettaisiin niin, että Piikkiön seurakunta lakkautetaan ja liitetään Kaarinan seurakuntaan ja Paattisten seurakunta lakkautetaan ja liitetään Maarian seurakuntaan. Minua on aina kiinnostanut se, miten kirkko sopeutuu kulloiseenkin aikaan ja onnistuu olemaan kaikille sopiva paikka ihonväriin, uskontoon, ikään, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun katsomatta. Turun Henrikinseurakunta, Turun Katariinanseurakunta ja Turun tuomiokirkkoseurakunta lakkautetaan ja lakkautettavista seurakunnista muodostetaan uusi Turun tuomiokirkkoseurakunta. – Nuorten vaikutusmahdollisuudet seurakunnissa ja kirkossa riippuvat todella paljon siitä, millaisia resursseja ja haluja eri seurakunnilla ja seurakuntien nuorilla on organisoida jonkinlaista vaikutustoimintaa
Jos jonkun henki on uhattuna, ei ole väärin, että kirkon työntekijä pyrkii auttamaan. Mukana oli useita kirkon työntekijöitä. Voidaanko tilanteeseen vaikuttaa muilla keinoilla kuin kansalaistottelemattomuudella, esimerkiksi neuvonnalla, neuvotteluilla, tiedotusvälineiden kautta tai vaaleissa äänestämällä. Kirkon on noustava sanomaan, että valtion toimintatapa ei ole oikein. KuVa: Olli Seppälä Kirkkoherraraadilta löytyy ymmärrystä kirkon työntekijöille, jotka vastustavat epäoikeudenmukaisia valtion päätöksiä. Kahden regimentin oppi on syytä myös pitää mielessä! Helene Liljeström, Sibbo svenska församling, Porvoon hiippakunta Kysymykseen ei ole helppo vastata. Toisaalta raatilaiset muistuttavat kahden regimentin opista ja siitä, ettei pappi ole kaikkien alojen asiantuntija. Kirkon työntekijöiden ilmaisunvapautta ei voi rajata enempää kuin muidenkaan ammattiryhmien. Suomen nykyinen pakolaispolitiikka on kyllä lainmukaista, mutta se ei ole oikeudenmukaista eikä kansainvälistä suojelua edellyttävien YKsopimusten mukaista. KIRKKOHERRARAATI. Toisaalta meidän täytyy Paavalin kehotuksen mukaisesti kunnioittaa esivaltaa, koska ”se on Jumalan palvelija ja toimii sinun parhaaksesi.” Seurakunnan työntekijän on selvitettävä perusteellisesti tilanteeseen liittyvät näkökohdat ja harkittava: Mikä on Jumalan tahdon eli kristillisen etiikan mukaista. Siinä otetaan tietoisesti kantaa tavalla, joka loukkaa vähintään yleistä järjestystä. Kansalaistottelemattomuuden kynnys on pidettävä korkealla. Näin kirkko on aina toiminut historiansa aikana. Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa seurakunnan työntekijän lähtökohtana on lain kunnioitus sekä luottamus viranomaisiin ja yhteistyö heidän kanssaan. Kimmo Reinikainen, Ylöjärven kirkkoherra, Tampereen hiippakunta Kansalaistottelemattomuus on sovittujen pelisääntöjen rikkomista. En tiedä, ovatko kirkon työntekijät kätkeneet laittomasti maassa olevia turvapaikanhakijoita, mutta sekin olisi aivan ymmärrettävää tässä tilanteessa. Kirkon työntekijä tekee usein yhteistyötä yhteiskunnan viranomaisten ja muitten auttavien tahojen kanssa. Siksi se väistämättä herättää tunteita. Emme kuitenkaan ole kaikkien alojen asiantuntijoita emmekä tiedä kaikkien asioiden taustoja, joten kannanotoissa ei kannata kulkea säkki päässä. On vaikea arvioida, mikä olisi oikeutetumpaa kansalaistottelemattomuutta kuin jokin toinen. Kansalaistottelemattomuus voi olla tapa vaikuttaa asenteisiin tai lakeihin, jotka sotivat heikossa asemassa olevien ihmisten oikeuksia vastaan. Kohtuulliseen tottelemattomuuteen voidaan kuitenkin viimeisenä keinona turvautua esimerkiksi vastustettaessa ihmisoikeuksia rikkovia viranomaismenettelyjä. Kansalaistottelemattomuuden salliminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Silloin, kun valtiovalta on tehnyt lainmukaisen päätöksen, joka sotii oikeudenmukaisuusperiaatetta vastaan, on osoitettava väkivallatonta kansalaistottelemattomuutta. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia vastustettiin mielenosoituksella maaliskuussa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Yksi puoltaa minkkitarhaiskuja, toinen itsensä kahlitsemista työkoneeseen. Jouko Ala-Prinkkilä, Kauhajoen seurakunta, Lapuan hiippakunta ”Ennemmin tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä.” Tämä Pietarin vastaus toimii ohjenuorana meillekin, jos lainsäädäntö tai viranomaistoiminta sotii Jumalan tahtoa vastaan. Samat ihmiset, jotka suosivat kansalaistottelemattomuutta yhdessä asiassa, saattavat olla jyrkästi sitä vastaan toisessa. Näin tuetaan niitä, jotka joutuvat kokemaan epäoikeudenmukaista kohtelua. Sotivatko yhteiskuntamme säädökset ja viranomaistoiminta todella kristillistä etiikkaa vastaan. 5. EMILIA KARHu Millainen kansalaistottelemattomuus sopii kirkon työntekijälle. Yhteys viranomaisiin asiatiedon varmistamiseksi on aina tarpeen. Viimeaikaiset turvapaikanhakijoiden maasta karkottamiset ovat aiheuttaneet vastareaktioita, koska on koettu, että viranomaisten päätöksiä ei aina sanele oikeusja turvallisuusaspektit, vaan myös poliittinen tahto vähentää turvapaikanhakijoiden määrää maassamme. Ihmisiä palautetaan pakolla maihin, joissa he joutuvat hengenvaaraan. 2 01 7 Pekka Valkeapää, Vihdin seurakunta, Espoon hiippakunta Kansalaistottelemattomuus sopii kirkon työntekijälle ja sitä on tehtävä rohkeasti viran tunnuksin. Joskus voi kuitenkin syntyä tilanteita, joissa kristillinen ihmiskäsitys ja käsitys ihmisarvosta ajavat yksittäisen työntekijän tai kirkon päättäjän suojaamaan uhattuja ihmisiä. Risto Kormilainen, Suomussalmen seurakunta, Kuopion hiippakunta Kirkon työntekijöiden tulee ottaa kantaa yhteisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Turvapaikanhakijoiden palautuksen vastustamisessa ongelma ei ehkä ollut laimea kansalaistottelemattomuus, vaan aiheen tulenarkuus. KOTIMAA 9 1 1 . Kynnys yhteisten pelisääntöjen rikkomiseen on pidettävä korkeana
Jo aikaisemmin on herättänyt riemua kirkon tulevaisuuskomitean hieno mietintö, jonka sisällön voisi kiteyttää ajatukseen: Seurakuntalaiset ovat seurakunta, eivät seurakunnan työn kohde. Tietysti sitä vastaan voidaan rikkoa, mutta mikäli ihmisarvon ehdottomuudesta tingitään, ollaan lähdössä vaaralliselle tielle. Tietyn oikeusnormin Jumalan sanan mukaisuus tai vastaisuus on välttämättä tulkinnallinen ongelma sekä teologisesti että oikeusopillisesti. Viron kirkko selvisi läpi neuvostoajan suurelta osalta sen ansiosta, että se säilytti paikalliseen päätöksentekoon perustuvan rakenteensa. Viestin hinta on 0,90 euroa. Kirkolliskokouskin ymmärsi yskän ja antoi kirkkohallitukselle valmisteltavaksi oikein hyviä asioita. Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi. Ei ole olemassa myöskään erehtymätöntä oikeuslaitosta sen enempää kuin erehtymätöntä ihmistä yleensäkään. Tämän pitää tapahtua mahdollisimman lähellä ihmisten todellista elämää. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Lainsäädännön oikeellisuuden maailmankatsomukselliset perusteet (muun muassa ihmisarvo) ovat sellaisinaan vain yleviä periaatteita. Lainsäädännön taustana ovat tietyt vakaumukset, jotka nousevat kunkin yhteiskunnan kulttuuriperinteestä, maailmankatsomuksesta ja uskonnosta. Raamatulla voidaan perustella myös keskenään erilaisia, jopa vastakkaisia kannanottoja ja ratkaisuja samassa asiassa. Luottamushenkilön tehtävän vastuullinen hoitaminen, seurakunnan ylläpitäminen on kirkon tärkein vapaaehtoistehtävä. Teologisilla perusteilla, eli tekemällä johtopäätöksiä kristinuskon opillisesta sisällöstä, oikeusjärjestyksen periaatteellisen oikeellisuuden eli legitiimisyyden keskeiseksi kriteeriksi voidaan hahmottaa ihmisyksilön ehdoton arvo. hArrI rAITIs kirkkovaltuutettu, seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, Turun tuomiokirkkoseurakunta. Kristityillä ei ole korkeampaa erityisviisautta maallisen yhteiskunnan asioissa. Se onnistui kun seurakuntalaiset tahtoivat säilyttää seurakuntansa ja itsemääräämisoikeutensa niissä asioissa, joissa se vainotuissa oloissa oli mahdollista. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Oikeusjärjestyksen yhteiskunnallisen tehtävän ja tarkoituksen kannalta olisi kuitenkin mahdotonta jättää lakien noudattaminen ratkaistavaksi yksilöllisten näkemysten ja mieltymysten mukaisesti. Demokraattinen säätämisjärjestys on oikeusjärjestyksen sitovuuden peruste sillä varauksella, että eduskunnan päättämä lainsäädäntö ei ole erehtymätön, mutta parempaakaan ei ole. Lainsäädäntöä on välttämätöntä jatkuvasti arvioida sekä korjata demokraattisin päätöksin. 10 KOTIMAA 1 1 . Päätöksenteon vieminen kauas siitä on karkea virhe, josta seuraa väistämättä seurakuntaan sitoutumisen heikentyminen. Yhteiskuntaa ja sen lainsäädäntöä on rakennettava järjellä ja omallatunnolla yhteisen hyvän toteuttamiseksi ja inhimillisen pahuuden rajoittamiseksi. Vaikeille moraaliongelmille on myös tyypillistä, ettei ole valittavissa selkeästi joko oikeaa tai väärää ratkaisua, on vain kaksi tai useampia moraalisesti ongelmallisia vaihtoehtoja, ja lainsäätäjän, tuomarin, muun viranomaisen tai kenen tahansa on monesti pakko valita niistä jokin, ja joskus nopeasti tai hätätilassa. hAnnu junTunen professori, oikeusteologian dosentti, Vantaa Laki vai Raamattu. LAInsäädänTö Raamatusta ei voida suoraan johtaa nyky-yhteiskunnassa tarvittavia oikeudellisten ongelmien ratkaisuja. Voimassaoleva lainsäädäntö perustuu pohjimmaltaan uskoon tiettyjen moraalisten perusteiden oikeellisuudesta. Diktatuurit ovat asia erikseen. Lainsäätäjälle ei riitä näiden perusteiden pelkkä julistaminen, vaan niitä on välttämätöntä tulkita ja konkretisoida ihmisten tekoihin kohdistuvina lakeina. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Asetelma ”laki vai Raamattu?” ei tietyssä ongelmatapauksessa ole välttämättä yksiselitteinen, saati että ratkaisu olisi yksioikoisen selvä. Iloisia uutisia paikallistasolta Kotimaassa 4.5. Meidän länsimaisessa perinteessämme myös kristinusko on osaltaan vaikuttanut oikeusajattelun kehitykseen. Oleellista on, että otetaan vakavasti kirkon olemuksen demokraattinen juonne eli se, että seurakuntalaiset valitsevat vaaleissa edustajansa. oli ilahduttava uutinen: Pohjois-Lappiin on tekeillä seurakuntayhtymä. 5. Seurakuntalaisten halua toimia siinä ei ole yhtään varaa heikentää. 7) oli analyysi ”Lain ja vakaumuksen suhde kiehahti kohuksi – taas kerran”. Luterilaisen ajattelun mukaan myös maalliset asiat ovat Jumalan hallintapiiriä (regimentti), jossa toimiminen on annettu meidän tehtäväksemme. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. (s. Lainsäädäntö ei demokratian oloissa kuitenkaan voi ajanoloon kestää, jos se on yleisesti kansan moraalija oikeustajun vastainen. Kotimaassa 27.4. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Näiden tai vastaavien periaatteiden muodossa Raamatulla on olennaista sanottavaa maallisen oikeusjärjestyksen perusteista. Toivottavasti tulevaisuuskomitean esitykset otetaan vakavasti ja käännetään suunta, joka on näkynyt pyrkimyksenä luoda jättiläiskokoisia seurakuntia, joissa vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä on pelottavan vähän. Yksilön tai ryhmän uskonnollinen tai muu maailmankatsomuksellinen vakaumus voi joutua ristiriitaan yhteiskunnassa voimassaolevan lain kanssa, ja tämä ristiriita on meillä viime aikoina koskenut muun muassa Suomen turvapaikkapolitiikkaa ja suhtautumista niin sanottuun sukupuolineutraaliin avioliittoon. Meidän kirkkomme kohtalonkysymys on nyt se, että seurakuntalaiset sitoutuvat. Silti uskonvakaumuksen mahdollista ristiriitaa suhteessa yhteiskunnassa voimassaolevaan lakiin on kristikunnassa pohdittu kautta aikain. Lainsäädännön yleisenä tarkoituksena on toteuttaa oikeiksi uskottuja yhteiskunnallisia päämääriä yhteiseksi hyväksi. Toivottavasti nyt päästään keskustelemaan niistä myös seurakunnissa ja siten pureutumaan kirkon tulevaisuuden kannalta oleellisempiin asioihin kuin on mikrotason ongelma samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. Raamatusta ei voida useinkaan suoraan johtaa nykyajan yhteiskunnassa tarvittavia oikeusnormeja eikä oikeudellisten ongelmien ratkaisuja. Näin törmätään Raamatun tulkinnan teologiseen problematiikkaan. Teologisesti voidaan perustella myös esimerkiksi lähimmäisyyttä sekä elämän ja luomakunnan suojelemista oikeusjärjestyksen legitiimisyyden arviointikriteereinä. Tietyn oikeusnormin Jumalan sanan mukaisuus tai vastaisuus on välttämättä tulkinnallinen ongelma sekä teologisesti että oikeusopillisesti. Ihmisarvo on saatu lahjaksi, ja se on riippumaton siitä, tunnustammeko me sen toisillemme vai emme
Testi onnistui. TEEMU KAKKUrI Kirjoittaja on teologian tohtori ja seurakuntapastori. Vaikka sanotaan, ettei haluta tuomita muita, niin siihenhän se johtaa. Raamatun kirjeet jo osoittavat, että vaikka usko on sama, ihmiset kokevat ja tulkitsevat Jeesuksen opetukset omista lähtökohdistaan. Yhdessä tekemisestä oivallinen esimerkki ovat maallikoista koostuvat jumalanpalvelusryhmät, jotka vastaavat joka sunnuntai pappien rinnalla messun toteuttamisesta. Sukupolvierosta huolimatta yhteinen svengi on löytynyt. Sen asema vain vahvistui itsenäisessä Suomessa. Messu alkaa tuolloin lasten tervetulotoivotuksella ja päättyy esitykseen päivän tekstistä. Jospa siinä onkin kirkon olemus, erilaisuuden hyväksymisessä ja keskustelussa, ettei mikään ihmisryhmä sen sisällä olisi kaikkitietävä. Yhtenäisyys on yhteistyötä, ei samankaltaisuutta. Ja Tengström. Onko kirkon opetus koskaan ollut yhtenäistä. Kolmas ennustukseni on, että kirkkopäivillä pidetään vaikeatajuisia seminaareja ja paneelikeskusteluja reformaation yhteiskunnallisesta merkityksestä ja sen vaikutuksesta suomalaisuuteen. Nationalismi eri asteissaan on ollut kirkon liima, joka on pitänyt sitä sekä sisäisesti koossa että ulkoisesti kiinni yhteiskunnassa. Kirkkokäsitystäni tukee Ensimmäisen korinttolaiskirjeen luvun 12 kuvaus Kristuksen ruumiista. Prosessi jatkuu. Kun yhdessä rukoillaan, kysytään, etsitään, keskustellaan ja toimitaan, ollaan lähempänä Jumalaa ja evankeliumia. Sotien muisto sen kun kiihtyy. Milloin Raamattu on riittänyt perusteeksi kirkon muutoksissa ilman erimielisyyttä ja keskustelua. Lounas nyyttikestiperiaatteella on vielä toteuttamatta, mutta kahvittelu messun jälkeen keskellä kirkkosalia on tullut tavaksi. Moni perää kiistanalaisiin kysymyksiin kirkon kantaa. Kuka voi väittää, että Jeesuksen itse valitsemat apostolit hajaannuttuaan julistamaan evankeliumia opettivat samalla tavalla. KOTIMAA 11 1 1 . Arvostetuimpienkin teologien tekstit ovat jatkuvan tutkimuksen ja tulkinnan alaisia. Ajan oloon arkkipiispan asema vakiinnutettiin myös hallintorakenteeseen. Juhlavuodatus En kaipaa mitään pukuteatteria, vaan jumalasuhteen ja pelastuskysymyksen yksinkertaista annostelua nykyihmisen ymmärrettävällä tavalla. Ei se toimi. Turun piispa Jacob Tengströmistä tuli arkkipiispa. Kerran kuussa kokoontuu messun aikana pyhäkoulu, joka pitää majaansa sakastissa. Jääkö reformaation uskonnollisesta luonteesta minkäänlaista merkintää vuoden 2017 aikakirjoihin. Kirkko on yksi suuri kokonaisuus, jossa hyväksytään erilaisuutta ja erilaisia tehtäviä. Olisipa Hegel (1770– 1831) näkemässä. Arvonimi periytyi ja koski myös hiippakuntaa. Jälleen juhlitaan. Siksi Suomi 100 on kirkolle tärkeämpi teema kuin reformaatio 500. EEvA LIIsA HELLsTEN Riihimäki Kirkon muuttaminen on mahdollista! Patrik Hagman antoi kolumnissaan ( Kotimaa 27.4.) kuusi ohjetta kirkon muuttamiseen. Toiset suljetaan pois. Kahdesta Ruotsin itäisestä hiippakunnasta tuli itsenäinen Suomen maakirkko. Siitä alkoi itäisten ja läntisten heimojen hitsaaminen yhdeksi kansaksi. Kun veteraanit tulevat linnan juhliin, nousee puoli Suomea televisioiden ääressä seisomaan ja tekee kunniaa. En tiedä keiden vallassa olisi määritellä se kirkon kanta, oikea tapa tulkita Raamattua ja opettaa kristinuskoa. En kaipaa mitään pukuteatteria, vaan jumalasuhteen ja pelastuskysymyksen yksinkertaista annostelua nykyihmisen ymmärrettävällä tavalla. 2 01 7 KOLUMNI Teemu Kakkuri Mitä ovat kirkon kanta ja kirkon opetus. Onhan meillä Raamattu ja uskontunnustus, mutta silti papisto ja muut oppineet kiistelevät ja perustelevat toisiaan suohon. Muistan lapsijoukon nousseen kerran saarnastuoliinkin eli ”taivaaseen” osana kuvaelmaa. Lopputuloksena on elävä yhteisö, joka vetää puoleensa sen sijaan että sulkee ulkopuolelle. Jeesuksen lupauksen mukaisesti Pyhä Henki johdatti heitä tavoittamaan ihmisiä eri olosuhteissa ja kulttuureissa. Arvonimen sai esimerkiksi Pipliaseuran skotlantilainen perustaja ja pari johtavaa pietistiäkin, Ignatius ja Ranckén. sUsANNA PIrTTIAHO Kangasniemi K aksisataa vuotta sitten Suomessa juhlittiin reformaation muistoa. Toiseksi arvelin, että oluenjuontia ja iloista luutunsoittoa korostetaan synkän maineen vastapainoksi. Aina kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina musiikkivastuussa on yhtye, jonka nuorimman ja vanhimman jäsenen ikäero on 50 vuotta. Se oli myös suuriruhtinaskunnan kulttuurisen vapauden testi, koska keisari ja keisarikunta tunnustivat ortodoksista uskoa. schaumannin kirkkolain jälkeen (1869) ei ole ollut valtiokirkkoa, mutta valtionuskonto on. Lapset ovat Kangasniemellä tervetulleita kirkkoon. 5. Valistuksen seurauksena länsimainen kristinusko oli henkitoreissaan, mutta sen pelastivat herätykset ja hegeliläinen kansallisuusaate. Ilokseni saatoin todeta, että kotiseurakunnassani Kangasniemellä valtaosaa ohjeista on jo noudatettu. Arkkipiispa ja keisari tulivat hyvin juttuun keskenään ja suopeutta riitti myös tuolloin harvalukuisille pietisteille. Lutherinkin toimintaa peilataan vuosisata toisensa jälkeen kirjoittajan persoonaan ja yhteiskunnallisiin oloihin. He eivät olleet kaikessa toistensa kaltaisia. Samanmielisyyden vaatimus uhkaa pilkkoa kirkkoa aina vaan pienempiin ja pienempiin porukoihin. Siteen olemassaolo näkyi kaksi viikkoa sitten kansallisena veteraanipäivänä, kun seppelpartiot kokoontuivat kirkkotarhoihin. ju k k a g r a n s tr ö m. Jubileeraamista harjoitettiin myös nimittämällä kunniatohtoreita. Muutos lähtee liikkeelle ihmisistä: seurakunnan työntekijöistä ja meistä seurakuntalaisista. Yhtenäisyyttä haetaan määrittelemällä oikea tulkinta, oikea opetus ja oikeat tavat. Muutos on siis mahdollista ilman hankalia byrokraattisia prosesseja. Heille on jo vuosia ollut kirkossa oma nurkkaus, jossa on piirustusvälineitä ja luettavaa. Lutherin juutalaiskirjaa kauhistellaan ikään kuin hän ei olisi muuta kirjoittanutkaan. Herätysliikkeelle koitti kylmempi aika keisarin (1825) ja arkkipiispan (1833) vaihduttua. Sellaiseen kirkkoon on etuoikeus kuulua. Sitä armoa. Vaikka seremoniat ovat enää varttuneen väen ohjelmassa, on kiitollisuus vapaasta isänmaasta kansan jakamaton arvo ja kirkossakin yleisin opinkappale. Vallan keskittäminen on edelleen käynnissä. Reformaation juhlavuodesta oli kolme asiaa ennustettavissa. Vainoa ja syrjintää on tosin herätysliikehistoriassa aina liioiteltu
5. Hän näki kaupungin pommituksen, jossa kuoli 100 000 siviiliä. Tuo musta mies kävi kalmanvalkeaksi. Igboja tapettiin yli 30 000, minkä takia pari miljoonaa igboa pakeni pohjoisesta etelään. Kirjan alussa on hyvin perusteellinen kuvaus Nigerian historiasta 1900-luvulla sekä konfliktin juurista. Yhteisillä ponnistuksilla Biafran auttamiseksi oli suuri merkitys kirkkokuntien ulkomaanavun ja kansainvälisen humanitaarisen toiminnan kehittymiselle, kirjoittaa Ilkka Taipale, joka vieraili maassa juuri ennen sodan loppua. Maa itsenäistyi vuonna 1960 säilyen etnisesti levottomana. Sota loppui kolme päivää myöhemmin 12.1.1970. Fairleigh Dickinson University Press 2016). Kirjassa ei käsitellä yksittäisiä sotatoimia eikä sodassa kaatuneita tai haavoittuneita, vaan siviiliväestön kohtaloa. Heinäkuussa alkoi sota, jota Nigerian hallitus arveli lyhyeksi kirurgiseksi toimeksi, mutta se kesti yli kaksi ja puoli vuotta. Englannin öljystä tuli kymmenen prosenttia Nigeriasta, juuri Biafran alueelta. O limme Biafrassa Suomen Biafra-toimikunnan puheenjohtajan Ville Komsin kanssa viikon tammikuussa 1970. Jo vuonna 1966 maassa oli kaksi perättäistä, ensin eteläisten igbojen, sitten pohjoisten hausojen johtamaa vallankaappausta. Biafran hallitus palkkasi yksityisen Mark Press PR-toimiston. Proteiinin Puhe kansanmurhasta sekä nälästä sodankäynnin välineenä nousivat kaikkien tietoisuuteen. Piiritysrenkaan sisälle jäi 14 miljoonaa ihmistä. Nigeria syntyi vuonna 1914 enemmän eri kansojen joukkona kuin yhteisenä maana ja kansana Englannin yhdistäessä aiemmat eteläisen ja pohjoisen protektoraattinsa toisiinsa. Nigerian hallitus tulkitsi sodan kapinaksi tai sisällissodaksi, biafralaiset taas vapaustai itsenäisyyssodaksi, taisteluksi eloonjäämisestään. M aassa toimi runsaslukuinen katolinen ja protestanttinen lähetystyöntekijäin joukko, jonka viesti kriisistä levisi aluksi hitaasti. Sotaan liittyi Biafran totaalinen saarto. Seurasi joukkomurhien kierre. Seurauksena oli nopeasti lisääntyvä pula ruoasta ja lääkkeistä. – Nyt olen kokenut Dresdenin uudelleen, Vonnegut totesi meille Biafrassa. International Human Rights and Joint Church Aid. Hänelle tuli viesti, että rintama oli murtunut. Söimme esikuntapäällikön vieraina varpusta, ainoata jäljellä olevaa ruokaa. Neuvostoliitto ja Egypti ryhtyivät aseistamaan nopeasti Nigeriaa, jolloin Englanti pelkäsi asemansa heikentymistä maassa ja yhtyi aseiden vientiin. Mutta vuoden 1967 lopussa, kun tilanne oli jo katastrofaalinen, sekä Kirkkojen maailmanneuvosto että katolinen Caritas International vetosivat jäseniinsä avustusten puolesta. Kurt Vonnegut, kuuluisa amerikkalainen kirjailija, oli samaan aikaan maassa. joka nopeasti levitti katastrofiuutisensa maailman lehdistölle, kansalaisjärjestöille ja päättäjille. N igerialainen historioitsija, tohtori Arua Oko Omaka on kirjoittanut erittäin yksityiskohtaisen kuvauksen Biafran sodasta humanitaarisena kriisinä ( The Biafran Humanitarian Crisis 1967–1970. Tätä ennen Biafrassa oli kuollut noin kaksi miljoonaa ihmistä nälkään ja nälkätauteihin. 2 01 7 Nälkä sodankäynnin välineenä Tänä vuonna tulee 50 vuotta siitä, kun Länsi-Afrikassa alkoi Biafran sota ja piiritys johti ennen näkemättömän laajaan nälänhätään. Heidän asuttamansa alue julistautui itsenäiseksi Biafraksi 30.5.1967. Biafran sota oli ensimmäinen televisiosota, joka näkyi kaikissa olohuoneissa.. Hän oli ollut toisessa maailmansodassa saksalaisten sotavankina Dresdenissä Teurastamo nro 5 -nimisessä rakennuksessa, josta tuli erään hänen romaaninsa nimi. 12 KOTIMAA 1 1
Jo vuoden 1968 alkupuolella yksityishenkilöt organisoivat joitakin yöllisiä avustuslentoja, mutta kesällä avattiin katolisten ja protestanttien yhteinen, historian suurin siviili-ilmasilta Biafran ainoalle, moottoritien pätkästä rakennetulle Ulin lentokentälle. T ästä alkoi avustustoiminnan vyöry. Kansainvälistä apua tarvitaan kiireesti. Tällä massiivisella, organisoidulla avustustoiminnalla oli suuri merkitys kirkkokuntien ulkomaanavun ja kansainvälisen humanitaarisen toiminnan kehittymiselle. Siinä vaiheessa neuvoteltiin siirtymisestä maakuljetuksiin, mutta kumpikaan osapuoli ei hyväksynyt ehdotettuja reittejä itselleen sotilaallisesti epäedullisina tai suvereniteettiaan loukkaavana. Siten avustuslentoja yritettiin estää muun muassa pommituksin. Miten maailma on taas joutunut tällaiseen tilanteeseen. YK:n ekonominen ja sosiaalinen keskus Beirutissa, ESCWA, oli huolissaan lisääntyvästä ruoan puutteesta ja erityisesti vanhojen ihmisten asemasta konfliktin keskellä. L ensimme Ville Komsin kanssa yhdellä kuljetuskoneista. KOTIMAA 13 1 1 . Riittämätön apu jaettiin aluksi lapsille, raskaana oleville naisille, haavoittuneille sotilaille ja pakolaisleirien asukkaille, mutta vuoden 1968 lopusta lähtien sitä jouduttiin jakamaan koko kansalle. Puhe kansanmurhasta sekä nälästä sodankäynnin välineenä nousivat kaikkien tietoisuuteen. Sotaa ei ole pidetty koskaan uskonsotana Nigerian kristityn etelän ja muhamettilaisen pohjoisen välillä. 5. Uusin tulokas maailman valtioiden joukossa, Etelä-Sudan, on ajautunut kansanmurhan partaalle ja miljoonat ihmiset näkevät nälkää. Paikalle tuli rintamalta kuorma-auto kahdeksan tunnin ajon jälkeen, lava täynnä haavoittuneita. Tämä oli sen verran tehokasta, että biafralaiset eivät jääneet sodan jälkeen pitkäaikaisesti riippuvaisiksi avustajista. Kansainvälinen yleinen humanitaarinen toiminta kehittyi myös suuresti. Nälänhätä uhkaa miljoonia ihmisiä eri suunnilla. Avustusten määrä putosi 500 tonnilla päivässä. Alkuvuonna 2017 YK:n lastenjärjestön mukaan Syyrian pakolaisten kokonaismäärä oli jo 11 miljoonaa, joista 5 miljoonaa on paennut Syyrian ulkopuolelle. Tiedettiin kuitenkin, että tykkien kantama ei ulottunut korkeudellemme. Ehkä se ranskalainen kirurgi, jonka leikkauksia seurasimme Biafrassa yön yli, oli yksi järjestön perustajista. lapsen arvioitiin kuolevan päivittäin. Myös Amerikan juutalaisyhteisöt olivat aktiivisia avustajia. Siitä maailman piti oppia jotakin. Avustuksen merkitystä kuvaa arvio, että sodan loppuvaiheessa olisi kuollut enää noin 700 lasta päivässä. 15 kuukauden aikana tehtiin 5 200 lentoa, enimmillään yli 20 lentoa yössä. Kirkkojen ja ulkovaltojen vetoomukset aselevosta eivät johtaneet mihinkään, ei myöskään Kirkkojen Maailmanneuvoston ja muiden vaatimus asevientikiellosta. Pohjoismaiden kirkkojen avustusorganisaatiot perustivat vastaavasti Nord Church Aidin. Noin 6 000 hmiset kuolevat taas nälkään! O lin Libanonissa kaksi vuotta sitten, kun Syyrian sota oli ajanut kaksi miljoonaa ihmistä rajan yli. Saimme matkallamme yhden viimeisistä Biafran Rehabilitation-komitean kirjallisista viikkoraporteista, päivättynä 20.12.1969. Biafran sota oli ensimmäinen televisiosota, joka näkyi kaikissa olohuoneissa. 2 01 7 puutteesta johtuvaa kwashiorkoria sairastavat lapset turvonneine vatsoineen ja kuihtuneine raajoineen muodostuivat sodan symboliksi. Sen mukaan 1 900 pakolaisleirillä oli 1,6 miljoonaa ihmistä ja ruokajakelupisteissä kävi 1,2 miljoonaa. Jemenissä arvioidaan seitsemän miljoonan ihmisen elävän nälänhädän partaalla pitkällisen konfliktin vuoksi. 15 minuutin kuluttua saapui seuraava kone ja taas pimeys… Nigeria oli alusta pitäen vaatinut, että kaikki humanitaarinen avustus tulisi toimittaa heidän kauttaan. Tilanne on kriittinen Keniassa, Jemenissä ja Somaliassa. Sitten yht’äkkiä maantien pätkä valaistiin kolmeksi minuutiksi, kone laskeutui ja valot sammutettiin. Katolilaisilla oli Caritas International. Toiminta oli luonteeltaan ekumeenista, protestantit ja roomalaiskatolilaiset kykenivät kiinteään yhteistyöhön, Juutalaisyhteisöjen aktiivisuus toi siihen uskontojen välisen ulottuvuuden. Kysyin saattajalta, onko joukossa vastapuopä iv i k a r ja la in en. Syntyi kokonaan uusia organisaatioita, Biafran sota vaikutti esimerkiksi Lääkärit ilman rajoja -järjestön syntyyn. Näillä kuljetettiin päivittäin proteiiniravintoa, lääkkeitä ja muita tarvikkeita 2 000 tonnia tarpeen ollessa 5 000 tonnia. Kun kesällä 1968 Biafra menetti satamakaupunkinsa ja viljavat rannikkoalueensa, arvioitiin kansasta kuolevan kolmanneksen tai jopa puolet ilman massiivista apua. Kansainvälisen Punaisen Ristin kone ammuttiin alas kesällä 1969, jolloin järjestö lopetti omat avustuslentonsa. Erikseen todetaan, että myös vangeista huolehdittiin. Pimeässä yössä näimme taivaalla kaksi riviä valonvälähdyksiä – kuin raamatulliset Jaakobin tikapuut – nigerialaiset ampuivat meitä ilmatorjuntatykeillä. Maaliskuun alkupuolella 2017 YK varoitti maailmaa: käynnissä on pahin humanitaarinen kriisi sitten toisen maailmansodan. Todistin omin silmin Biafran kriisiä 1970-luvun taitteessa. Keltä puuttui leuka, keltä jalka. Nord Church Aid organisoi lennot Portugaliin kuuluneelta São Tomén saarelta, Saksan diakonialaitos puolestaan organisoi avustukset Euroopasta saarelle. Siihen osallistui 33 eri kirkkokuntaa 22 maasta. Suora apu Biafraan tulkittiin suvereniteetin loukkaukseksi. K eskeistä avustamisessa oli, että samalla tuettiin voimakkaasti paikallista maanviljelyä jakamalla siemeniä ja edistämällä proteiinipitoisten kasvien kuten kassavalehtien ja lääkekasvien viljelyä. Protestanttien toimintaa koordinoi tätä varten synnytetty Joint Church Aid
kuvat leikattava irti huopakankaasta. Erityisesti Vatikaanille maa oli tärkeä. 23 cm. Kuuluisin Biafraa edeltävä esimerkki on Leningradin 900-päiväinen piiritys. São Tomén saarella olisi ollut kolmen kuukauden avustustarpeet, mutta Nigerian hallitus ei halunnut käyttää niitä. 5,70 (6,30) Väh. 11.4.2007 katsoin Suomen televisiosta filmiä, joka kertoi Biafran alueen väestön nykytilanteesta. Vaurautta ei näkynyt, itsetunto oli lyöty, ilmapiiri näytti jotenkin pysähtyneen. Arveltiin, että afrikkalaisten pappien koulutus tulisi kolminkertaistaa viidessä vuodessa, jotta katolisen kirkon asema maanosassa säilyisi ja kehittyisi. Kesti yli 90 vuotta kunnes Suomen valtio rahoitti laajan Suomen sotasurmat 1914–22 -tutkimuksen. 20 kpl 4,90 Alk. Yhdessä opetellaan taitoja, joita pieni koululainen tarvitsee. Kirja linkittää pihaleikit osaksi katsomuskasvatusta. Aruka Oko Omakan mukaan paavi käytti ensi kerran nykyaikana sekä omaa ja Vatikaanin valtaa ja arvovaltaa suoraan jonkun ajankohtaisen ongelman ratkaisemiseksi juuri Biafrassa. Vesipestävä, käsinpesu. 2 01 7 len haavoittuneita. Ensiksikin sillä oli useissa maissa perintönään koloniaalinen maine, jota tuli parantaa. Hahmon korkeus 7,5 cm. 40 x 60 cm. 4 90. Sarja sisältää mm: •600kuvaaRaamatunhenkilöistä,eläimistä, kasveista,rakennuksistajaesineistöstä •3huopataustaa:meri,huonejayksivärinenvioletti •4maisemakangasta:rantaviiva,autiomaa, valtaistuinsali ja ruohikkoinen rinne •Säilytysjärjestelmäosiensäilyttämiseen •Englanninkielinenopettajanopas Huom. On erinomaista, että Arua Oko Omaka on kyennyt kirjoittamaan näin syvällisen ja perusteellisen teoksen Biafran sodasta lähes 50 vuotta sen päätyttyä. 18,50 (21,60) 18 50 Flanellosarja iso + säilytysjärjestelmä Kestävälle huopakankaalle painettu kuvasarja, jonka avulla voi kertoa 156 Raamatun kertomusta. Materiaalina puu villa-polyesteri. P iiritystä – ja siihen liittyvää nälänhätää – on käytetty sodankäynnissä kautta aikojen. Täytteenäkangaskuitu.Arkinkatto avautuu ja sulkeutuu tarralla. Vastapuoli käyttää pistimiä”, kuului vastaus. Sen yhteydessä on kartoitettu kaikki mainitussa sodassa kaatuneet, teloitetut, kadonneet tai vankileirillä nälkäja muihin tauteihin kuolleet. 14 KOTIMAA 1 1 . CE-merkitty. Biafran piiritys on ainutlaatuinen siksi, että se nosti kansainvälisen yhteisön toimimaan siviilikatastrofin estämiseksi tai lieventämiseksi. Liikkuvan seurakunnan asialla päästään pohtimaan elämän pieniä ja suuria kysymyksiä, toimimaan yhdessä ja kokemaan osallisuutta. Biafrassa oli yli 1 400 pappisseminaarilaista, kun koko muulla Nigerian alueella vain 550. O maka on toisessa tutkimuksessaan ( Victor´s justice: atrocities in postwar Nigeria. 80 x 120 cm. Kostoa, ryöstelyä, raiskauksia ja tappoja esiintyi, osin joukkomittaisesti, mutta ei siinä määrin kuin sodan loppuessa pelättiin. 30 cm, huopa taustojen koko n. 8,90 VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Biafralaiset eivät jääneet sodan jälkeen pitkäaikaisesti riippuvaisiksi avustajista. Nälänhätä jatkui. Ensimmäisen koulupäivän tapahtumat, uusi ympäristö,uudetihmisetjauusi päivärytmi läksyineen tulevat tutuiksi.Atenluokkaosallistuumyös kouluunsiunaamistilaisuuteen kirkossa. ”Me olemme inhimillisiä, me sentään ammumme heidät. Keskeistä avustamisessa oli, että samalla tuettiin voimakkaasti paikallista maanviljelyä. Joskus pitäisi tasapuolisuuden vuoksi tutkia miehiäkin sodan uhreina. 69,50 69 50 8 90 Tytti Issakainen, Pekka Rahkonen Siunausta koulutielle Atte lähtee kouluun, ja se on suuri muutos koko perheelle. Aleppon piirityksessä on ollut samankaltaisia kansainvälisiä elementtejä kuin Biafrassa: sinnekään apua ei voitu viedä kun sovittuja avustuskuljetuksia pommitettiin. Lämminhenkisessä kirjasessa on myösvanhemmilleomatsivut. Luther Playmobil Hauska, aito Playmobil Luther varustettuna sulkakynällä ja Raamatulla. Medicine, Conflict and Survival 3/2016) kuvannut sodan jälkeistä tilannetta. 16 cm, huopataustojen koko n. Siellä kuoli puoli miljoonaa ihmistä. 020 754 2350 El ä m änlEikki Tuula Vinko Elämänleikki Perinteisten pihaleikkien ohjeita. Mosulin saarto on taas toisenlainen esimerkki, jossa siviilit ovat kaupungin aiemmin vallanneen joukon panttivankeina ja ihmiskilpinä. Toiseksi Afrikan 15 000 katolisesta papista peräti kaksi kolmasosaa oli ulkomailta tulleita. Verrattakoon omaan maahamme Suomeen, jossa vuoden 1918 äärimmäisen verisen sisällissodan jälkeen kului tasan 50 vuotta, ennen kuin historioitsija Jaakko Paavolainen kirjoitti kaksi erillistä teosta, Punainen terrori ja Valkoinen terrori. Sekä sodan aikana että sen jälkeen oli pelkoja kristittyjen aseman heikentymisestä Nigeriassa. Jokaisen nimi, syntymäja kuolinpaikka on pyritty selvittämään. ”Ihmiset ovat tärkeämpiä kuin politiikka” hän totesi. Biafran tapauksessa piirittäjien sodanjohdossa oli henkilöitä, jotka avoimesti totesivat nälän olevan hyväksyttävä sodankäynnin keino. Arkissa matkustavat 2 leijonaa, 2 seepraa, 2 kirahvia, 2 sarvi kuonoa, 2 norsua sekä Ukko ja Akka Nooa. 302,00 590 00 302 00 Nooan Arkki Kankainen,Keniassakäsityönä valmistettu Nooan arkki eläimineen. Korkeus n. IlKKA TAIpAle Kirjoittaja on poliitikko, psykiatri ja kansalaisaktivisti. Tuona iltana Kurt Vonnegut kuoli. Sen oma organisaatio ei ollut valmistautunut siviilien laajamittaiseen avustamiseen. 590,00 Flanellosarja pieni + säilytysjärjestelmä Täysinsamasisältökuinisossaflanellosarjassa, vain pienemmässä koossa: hahmojen korkeus n. 47 cm, leveys n. Tämä piiritys sivusi Suomea kovasti enemmän, kuin mitä siitä on puhuttu. Hahmojen korkeus n. 5. Mooseksen sanoin: isien pahat teot yltävät neljänteen sukupolveen – mutta muistettakoon, myös hyvät teot. Sodilla on pitkät väestölliset, terveydelliset, sosiaaliset, psykologiset ja historialliset vaikutuksensa. 26 cm, pituus n
KOTIMAA 15 1 1 . Kuvan V-mallinen kitara on erityisesti rocksoitin. Kilpa-autoilu ei kuulosta raamatulliselta, mutta samasta asiasta siinäkin on kyse, maaliviivan ylittämisestä, perille pääsemisestä. OllI SePPälä HAuTAuSMAA Yhä useammin hautakivestä käy ilmi myös vainajalle tärkeä harrastus. 2 01 7 Yksilölliset, vainajalle tärkeää elämänpiiriä kuvaavat symbolit ovat yleistyneet hautamuistomerkeissä. 4 Videokamera Tämän symbolin edessä hätkähtää. Ken haluaa sähkökitaran hautamuistomerkilleen, on todennäköisesti itse soittanut sitä ammatikseen tai vakavasti elämäntapana ja kokenut sen parissa merkittäviä hetkiä. Metso on myös Suomen metsästäjäliiton tunnus. Hautamuistomerkissä purjekone ja sen lentäjä ovat löytäneet täydellisen, lopullisen nostavan ilmavirtauksen. Ja ehkä voitosta, jota jokainen kilpailija tavoittelee – tai ainakin podiumille eli palkintokorokkeelle pääsemistä. 5 Purjelento Purjelento on vastaus ihmisen toiveisiin nousta taivaalle lintujen lailla. Niinpä Malmin hautausmaalla muistomerkkiin ikuistetut nyrkkeilyhanskat todennäköisesti kuvaavat harrastajaa, ehkäpä työväen nyrkkeilijöiden pitkäaikaista vaikuttajaa. Metsästys on elämäntapa, johon kuuluu liikkumista luonnossa, sen tarkkailua ja riistanhoitoa. Ilmaus ”ripustaa hanskat naulaan” tarkoittaa lopettamista, kamppailun ja taistelun taukoamista. 2 Nyrkkeily Nyrkkeily on vain hyvin harvan ihmisen ammatti, ainakaan Suomessa. Harmonikka hautamuistomerkissä kertoo syvästä harrastuneisuudesta, kenties jopa ammatista kyseisen soittimen parissa. Soidintava metsokoiras, ukkometso, on uljas näky ja tulkittavissa jopa suomalaisuuden kuvaksi. Yksilölliset, vainajalle tärkeää elämänpiiriä kuvaavat symbolit ovat yleistyneet hautamuistiomerkeissä. Metsästys ei ole perusulottuvuudeltaan vain elämän lopettamista vaan sen kiertokulkuun osallistumista symbolisella tavalla. kuvat: olli seppälä Yhdeksän harrastusta haudalla 1 Harmonikka Vanha kirkkokansa huokaa hautakumpujensa alla: pirunkeuhkot hautakivessä! Mutta ei hätää, he ovat aikansa lapsia, jotka yhdistävät haitarin ja hillittömät nurkkatanssit. 8 Moottoripyöräily Moottoripyöräily on suosittu kesäinen harrastus ja elämäntapa. Videokamera hautamuistomerkissä ei todellakaan ole järin tavallinen. 6 Moottori-ilmailu Lentomatkustaminen on muuttunut yhä arkipäiväisemmäksi. Hieno ja puhutteleva vertaus kuolemalle, siirtymisestä kehän laidalle katsojan rooliin. Kuvan pyörä viittaa antiikkimoottoripyöriin, jotka vasta elämäntapa ovatkin. Rymättylän hautausmaalla Naantalissa kuvattu symboli kertoo harrastuksesta, joka mahdollistaa elämän taltioinnin, sen seuraamisen joko siihen osallistuen tai ulkopuolisena pysyen. Harrastuksena moottori-ilmailu on myös suosittua, joskaan ei varsin kalliina lajina ihan arkipäiväistä. 3 Sähkökitara Sähkökitara on erityinen soitin. Yksimoottorinen lentokone hautamuistomerkissä kertoo, että vainajalla kaikesta päätellen on ollut lupa lentää ja että lentäminen on ollut olennainen osa hänen sielunmaisemaansa. 5. Urheilulajina purjelentoa on pidetty erittäin vaativana lajina, jossa tarvitaan taktiikkaa ja henkistä kanttia. Elämää on kuvattu kamppailulajiksi, jossa otetaan ja annetaan iskuja. Harmonikka on nykyisin kaikin tavoin kunniallinen ja hyväksytty soitin niin taidepiireissä kuin kirkkosalissakin. Videotallenne on muistin apuri. 7 Kilpa-autoilu Elämä on yhden raamatullisen kielikuvan mukaan kilpailu, jonka lopussa ihmistä odottaa taivaallinen voittopalkinto. Vainaja on arvatenkin viettänyt paljon aikaa pyörien parissa ja ne ovat edustaneet hänelle tärkeää näkökulmaa elämään. Maailma on sen ansiosta pienentynyt. Puhtaasti ilman konevoimaa liitävä purjekone tarjoaa elämyksiä, jotka jättävät lähtemättömän jäljen. Monille se on myös käytännöllinen liikkumisväline hyötykäytössä. Symbolin voi nähdä viitteenä sanontaan, että viimeisellä hetkellä ihminen näkee elämänsä vilistävän ohitseen filminauhana – tai miksi ei myös videotallenteena. olli seppälä. Vinkuva kitarasoolo on elämän ääni, ilon ja tuskan ilmaus. Maahan lyöty voi nousta ja voittaa seuraavan kamppailun. Se on instrumentti siinä missä muutkin soittimet, mutta se on myös rocktähteyden vertauskuva. Taivaassa ei ehkä soitetakaan harppuja, vaan harmonikkaa. Moderni ja puhutteleva symboli. Lentäminen ja lentolupakirjan hankkiminen kiehtoo monia, varsinkin miehiä. Ulkopuolisen voi olla tätä vaikea tavoittaa, mutta symbolin viestinä on kertoa moottoripyörien vainajalle antamasta merkityksestä ja tarkoituksesta elämässä. 9 Metsästys Metso hautamuistomerkissä viittaa metsästykseen tai ehkä myös yleisemmin eränkäyntiin. Vantaalla kuvattu kypärä ja ruutunauha ovat yllättävä ja moderni symboli hautakivessä. Kuvan videokamera on jo auttamatta vanhaa mallia ja eilisen tekniikkaa
Silloin Pihtiputaalla ollessa Kotimaasta kerran soitettiin, että olisi paketteja sellaisiin koteihin, jotka eivät voi kovin leveästi elää. Suomi oli 56 vuotta sitten kovin toisenlainen paikka kuin nyt. Keväällä joen vesi on vielä normaalia korkeammalla, vaikka tänä vuonna vesi ei kovin ylös noussutkaan. – En ole sekoittanut häitä taikka hautajaisia Kotimaasta puhumiseen. 16 KOTIMAA 1 1 . – Tarjolla on jo kauan ollut myös paljon erilaisia roskalehtiä. Kotimaan myyminen on ollut pitkän päivätyön tehneelle papille mieluisaa työtä monesta syystä. Arvi Kallio ei ole törmännyt Kotimaan asialla ollessaan herätysliikekysymyksiin. Tilasin puoli tusinaa pakettia. Suomi oli 56 vuotta sitten kovin toisenlainen paikka kuin nyt. Ylistaro on joka tapauksessa ollut vankka körttipitäjä, mikä on näkynyt esimerkiksi siinä, että sen papistossa on ollut useita herännäisyyttä edustaneita miehiä ja naisia. Lisäksi hän puhuu säännöllisesti körttiseuroissa Ylistarossa ja lähiympäristössä, ollaanhan herännäisyyden ydinalueella. On avattu vatsaa, oltu ohitusleikkauksessa ja asennettu lonkkanivel – kesken leikkauksen tuli sydäninfarkti. Olin jo ehtinyt kokeilla sitä ennen papin töitä Laihialla ja Ylistarossa. Mutta puhelintyön lisäksi olen tarjonnut kyllä lehteä kaupassa tai muualla, jos puhe on lukemiseen luontevasti kääntynyt. – Kyllä minä olen myynyt Kotimaata ihan kaikille, ja kun lehteä kiinnostuneille esittelen, puhun kaikille siitä samalla tavalla. Kallio on eri syistä maannut nukutettuna useissa suurissa leikkauksissa. Paitsi seurakuntapappina, Kallio tunnetaan Ylistarossa myös Kotimaa-lehden pitkäaikaisena asiamiehenä. – Kun olen soittanut johonkin taloon, olen aina suurin piirtein tiennyt, mitä siellä toisessa päässä on. – Mutta kyllä evankelisuuskin on vahvaa Ylistarossa. Se, että hän tuntee melkein kaikki seurakuntalaisena, on Kallion mielestä auttanut häntä myös Kotimaan tilauksien hankkimisessa. Kyrönjoen partaalla vuosikymmenet puolisonsa Railin kanssa asunut eläkkeellä oleva kappalainen, rovasti Arvi Kallio osoittaa talonsa ikkunasta keskellä jokea olevia suuria kivenjärkäleitä. – Aloitin asiamiehen tehtävät vuonna 1961, jolloin menin vuotta aikaisemmin papiksi vihittynä virkaan Pihtiputaalle. – Silloin moniin koteihin siellä tuli Kotimaa. Pihtiputaalla Kallio kertoo vieneensä Kotimaan diakonisia avustuksia hyvin vaatimattomiin koteihin.. Kotimaa-lehti on Kalliolle tuttu jo lapsuudenkodista Ylihärmässä. Kallio tekee jatkuvasti pyydettynä paljon kirkollisia toimituksia ylistarolaisille. Sellainen ei hänestä sovi. Työ pappina on silti jatkunut. Monen kanssa olen sitten puhunut Kotimaastakin. Kyrönjoki tulvineen kuuluu ylistarolaiseen maisemaan. Yksi niistä on vuosikymmenien aikana valtavasti paisunut medioiden määrä ja tarjonta. Mutta sitten palattiin Etelä-Pohjanmaalle ja Ylistaroon. 2 01 7 Y listaron halki virtaava Kyrönjoki on eteläisin tunnetun riimin mainitsemista Pohjanmaan joista. Hän työskenteli apupappina ja kappalaisena ylistarolaisia palvellen vuoteen 1994, jolloin jäi eläkkeelle. Myöhemmin ohjaaja Mikko Niskanen teki tapauksesta tv-elokuvan Kahdeksan surmanluotia. – Anopin hautajaisten jälkeen kuulimme autoradiosta, että entisessä paikassamme Pihtiputaalla oli ammuttu neljä poliisia. Joskus sanoin päätoimittaja Jaakko Eleniukselle – joka oli saman kylän poika kuin minä – että joka paikkaan ei ehdi mennä puhumaan, mutta Kotimaa on minunkin käsieni kautta ollut Jumalan sanan levittäjä, Kallio pohdiskelee. Arvi Kallio on ollut Kotimaan asiamies kymmenien vuosien ajan. Joskus tulee tilaus, joskus saa kuulla, että ei nyt, eläke ei riitä, mutta soita toisten. Toisaalta sitä on kirkossa ajoittain pidetty myös herännäisyyden puoleen kallistuneena. Seuraava vuosi 1969 jäi mieleen myös oman veljen, äidin ja anopin melko perättäisten kuolemien vuoksi. Herätysliikkeet ovat siinä mielessä tulleet Kotimaan asioissakin vastaan, että kun lehteä tarjoaa, hyvin moni sanoo, että Sanansaattaja tai Hengellinen kuukauslehti tulee, ja ne riittävät. Mutta on ollut myös aikoja, jolloin Kallio on joutunut miettimään sitäkin, jatkuuko työ pappinakaan ollenkaan. Tunsimme heistä kolme läheisesti, Kallio muistelee. Työ pappina ja myös Kotimaan ”agenttina” jatkui. Mutta kun suunnilleen olen tiennyt, kenelle Kotimaata on tilattu, niin saatan sitten vaikka seurapenkissä tällaisen ihmisen tavatessani kysäistä, mitä lehdestä ajattelit. Myös siksi minulla on ollut sisäinen halu levittää tällaista kristillistä lehteä. Kuolema muistutti vielä uudella tavalla mahdistaan. – Onhan siinä sisällössä kyllä ollut aallonpohjiakin. 5. Ajanjaksossa on ollut aktiivisia ja vähemmän aktiivisia kausia. – Kun paisunnat ovat suurimmillaan, tuo kivi on kokonaan peitossa, Kallio kertoo. Pihtiputaan-vuosia pappina ja lehden asiamiehenä uraansa aloitellut Kallio muistelee lämmöllä. Arvi Kallio on monena vuotena hankkinut valtakunnallisesti eniten Kotimaan tilauksia. Tämä on auttanut häntä myös pitämään esillä Kotimaa-lehteä. – Sairastettuani pari vuotta sitten vielä jänisruton ja akillesjänteen katkeamisen tuttu lääkäri sanoi: ”Sinä Arvi olet siinä, vaikka on ollut tällainen verenmyrkytys.” Kallion mielestä Kotimaata on kautta vuosien kehdannut kehua mahdollisille tilaajille. Papin työtä ja lehden asiamiehen tointa Kallio ei kuitenkaan ole sekoittanut. Pihtiputaalla Kallio kertoo vieneensä Kotimaan diakonisia avustuksia hyvin vaatimattomiin koteihin. Niissä oli yksinomaan ruokatavaraa, Kallio muistelee. Kotimaa on lehden oman ymmärryksen mukaan ollut aina kansankirkon yhteinen lehti. Se oli melkein yhtä varmaa kuin Vaasa-lehden tilaaminen, Kallio muistelee. – Tietysti tällaisen lehden sisällössä on sellaistakin, mikä ei ihan jokaista perhettä kiinnosta. Samaa voisi sanoa Arvi Kalliosta, joka tuli seurakuntaan papiksi vuonna 1965. Hänen mielestään lehti on ollut tasalaatuinen ja luotettava. Kallio oli vasta 37-vuotias, mutta ajan käytäntöjen mukaan lääkäri ehdotti sairauseläkettä. Minä itSeuratupien ja Kotimaan pappi Rovasti Arvi Kallio on kaikkien ylistarolaisten tuttu. Ensimmäisen veritulppansa hän sai jo suhteellisen nuorena, vuonna 1968
• •Rakkaimmat Siionin virret: ”Soit virteni, kiitosta Herran” (SV 173) ja ”Lahjoita, Herra, perheisiimme” (SV 199). 50 vuotta sitten pidettiin nykyistä paljon enemmän seuroja, myös kodeissa. Hieman Kallio suree sitä, että Ylistarossakin hengellinen elämä on hiipunut verrattuna entisaikoihin. Mutta elämä on ollut hyvä. Omaa elämäänsä – mutta myös Kotimaa-lehden tehtävää ajatellen – Kallio tahtoo viitata ihmiselämän hengelliseen peruskallioon. KOTIMAA 17 1 1 . Usein olemme olleet esimerkiksi Virossa. Lehti pitää tehtävää tärkeänä ja asiamiehiin panostetaan. Ajankohtaisen kirkollisen keskustelun näkyminen Kotimaassa on aina ollut Kallion mielestä ”erinomainen juttu”. Kallio harmittelee sitäkin, että nuoret papit ovat nykyisin hyvin tarkkoja vapaapäiviensä kanssa. • •Harrastukset: Puutyöt ja matkailu. – Minulle asiamiesporukka on ollut erinomainen valtakunnan tasoinen miesten ja naisten joukko. Koskenranta ja yksi aikuinen tytär perheineen. JussI RyTKönen KuKA. • •Arvo: Rovasti. Herran viinamäessä ei olla vain virka-aikana. Jy R K i Jo H A n n eS Te R V o. – Olen usein viitannut puheissani tähän Paavalin sanaan Korinttilaiskirjeessä: ”Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua.”. Lehden loppupuolella on sitten rukousta. Monta kertaa kun nykyisin rupeaa puhumaan Kotimaasta, on puhuttava lehden historiasta ensin – moni kun ei sitä tunne. Kalliokin haluaa rohkaista uusia ihmisiä työhön, josta hän itse on tykännyt. Yhdessä puolison Railin kanssa on kuljettu lukemattomat matkat seurakunnan tilaisuuksissa, seuratuvissa, häissä ja hautajaisissa. • •Seurakunnan palvelu: Vuosikymmenien ajan papin laaja-alainen työ, ihmisten kohtaaminen ja kuunteleminen, myös Palvelevassa puhelimessa. Ajat kuitenkin muuttuvat, myös Etelä-Pohjanmaalla. Hän itse edustaa pappispolvea, joka oli liki aina palveluksessa. Ystävyyssuhteita syntyy ja kokoukset pari kertaa vuodessa ovat olleet hyviä. • •Perhe: Puoliso luokanopettaja Raili, os. – Kyllä se myyminen on vaikeammaksi tullut. 2 01 7 se olen niitä ihmisiä, jotka tykkäävät, kun esillä on jonkun ihmisen elämäkerta. – On hyvä, että seurakunta saa itse lukea, mitä tapahtuu. Siinä joku kertoo itsestään, ilostaan ja suruistaan. Kotimaa-lehdellä on tällä hetkellä eri puolilla maata noin 35 asiamiestä, jotka hankkivat lehdelle tilauksia. 5
Seuroissa Untamalan kyläkuoro laulaa kolme Siionin virttä: Uutta aikaa autuasta, Maa katso Herran käsi on sekä Suojaavat siipes, Jeesus. Istun etupenkissä, Siionin virsiä ja toimittajan työvälineitä hypistellen. 5. Untamalasta tulevat Pirkko ja Eero Koivusalo kertovat, miten seuroissa on totuttu käymään jo pienestä pitäen. 2 01 7 E teläpohjalaisen Ylistaron ”komian kirkon” vieressä sijaitsevan seurakuntatalon iso sali alkaa täyttyä ihmisistä, vaikka on perjantai-ilta. Lapualaisen isoisäni äiti tuli herätykseen ja puki ylleen körttipuvun. Hän suostui muokattavaksi, siksi hän pääsi aitoon yhteyteen Jumalan kanssa, Kuismanen muistutti. Moni seuravieras hörppii vielä kahvia salin takaosan pöytien ääressä. Useimmat isoisovanhempieni lapsista pukeutuivat körttipukuun, myös isoisäni. Seurakansa on vankasti keski-iässä ja sen yli. 18 KOTIMAA 1 1 . Haetaan ”voimaa sanasta”. Körttipuvussa äitinikin meni vihille isäni kanssa vuonna 1959. Tämä on minun ja jokaisen puhujan murhe. Olen puhunut seuroissa usein, mutta silkkaa rutiinia siitä ei tule koskaan. Nuoremme voivat hyvin oppia esimerkiksi Jeesuksen sanan, että ”minä olen ylösnousemus ja elämä” ja sen, että ”vanhurskas on elävä uskosta”. Ehkä 1890-luvulla, jolloin herännäisyys nousi. Isoisäni isä ei körttikuosia omaksunut, vaikkei kaiketi vastustanutkaan. Puhuja joutuu miettimään päänsä puhki, mitä annettavaa hänellä voisi olla elämässään monin tavoin kiusatuille ja omia taakkojaan kantaville ihmisille. Joskus sanat sattuvat, joskus eivät. – Kyllä tämä tulevaisuus vähän peljättää, Pirkko sanoo. Hän lähtee puheessaan siitä, miten kärsimys tai surun näyttäminen ei nyt ole muotia. – Jumalan meille asettamassa kutsumuksessa ovat läsnä onni ja toivo. Herännäisyys on suvussani geneettistä. Seuravieraat toivotetaan vielä tervetulleiksi. Mikä seuroihin vetää. Oma täydellinen seurapuheeni on vieläkin pitämättä. Mutta emäntähän eteläpohjalaisissa taloissa on yleensä komentanut (tämä perinne jatkuu). Ystävät kohtaavat. Luvassa on seurat, tuo suomalaisen herännäisyyden perinteinen tapa kokoontua yhteen veisaamaan ja kuuntelemaan puhujien sanomaa. Ystävänlapset tunsivat toisensa paitsi elämäntavasta, myös ulkoisista merkeistä. Ja mitä seuraväki ajattelee herännäisyyden tulevaisuudesta. Ja toinen tärkeä asia ovat ystävät, on lyhyt vastaus. kyselen mielessäni. Isoisäni asun ja keskeltä päätä jakaukselle kammatut hiukset muistan hyvin. Lisäksi virrensäkeiden välillä pidetään hieman tavallista pidempi tauko. Ja mitä se erityinen vieminen tänään on. Olen pienestä pitäen istunut seuroissa, vaikka taukojakin on välillä ollut. Tunnen tämän menon, sillä kuulun itse näihin heränneisiin. Se veisataan komeasti. Maailmasta ja ei-heränneistä eli suruttomista piti erottua. Runsaan viiden tuhannen asukkaan Ylistaro liitettiin joitakin vuosia sitten Seinäjokeen, mutta pienen maalaispitäjän elämä ei ole siitä urbaanimmaksi muuttunut. Nämä sukupolvet ovat tottuneet veisaamaan. Siionin virret veisataan ilman säestystä. Nuoriso. Hän puhuu myös Jobista, joka menetti kaiken. Kansaa on varmaan yli kaksi sataa ja monet tuntevat toisensa. En tiedä tarkkaan, minkä ikäisenä hän teki tämän oman aikansa vastakulttuuriin kuuluneen ratkaisun. Allekirjoitan herännäisjohtajan ja Kotimaan entisen päätoimittajan Jaakko Eleniuksen sanat: jos lupautuu puhumaan illan seuroissa, päivä on pilalla. Sitten nousee ilmoille alkuvirsi Soi virteni, kiitosta Herran (SV 173). – Tulemme tänne Jumalan sanan takia. – Minä syytän koko Suomen kirkkoa siitä, että jossain vaiheessa nuorille tyrkytettiin väkisin erilaiset laulut virsien tilalle, koska ne eivät muka halua laulaa virsiä. Seurat ovat minulle samalla ajatusmatka muistoihin ja omaan menneisyyteen. HerännäISYYS Puhuja joutuu miettimään päänsä puhki, mitä annettavaa hänellä voisi olla elämässään monin tavoin kiusatuille ja omia taakkojaan kantaville ihmisille. – Herkko Kivekkään mukaan ”Kaanaan kieli on Jumalan kieli ja sitä voidaan opetella”. Sitten aika havahtua, kun oma puhujavuoro lähestyy. Hieman monimutkaisempi on kysymys siitä, missä ovat tästäkin seuratuvasta melkein kokonaan puuttuvat nuoret ja lapset. Miten minä vuorollani olen vienyt perinnettä eteenpäin. Puhujina ovat vielä Lapuan seurakuntapastori Jukka Tuppurainen, Jurvan eläkkeellä oleva kirkkoherra Väinö Reinilä ja Ylistaron eläkkeellä oleva kappalainen Arvi Kallio. Tuppurainen pohti myös nuorten, uskon ja kielen asiaa. Herännäisnuorilla on omaa toimintaansa, mutta kaikille yhteisiin seuroihinkin heitä kaivattaisiin. – Lopulta Job ymmärsi ulkoisen uskonnollisuuden ja sydämen uskon eron. Tämä kummastuttaa joskus sellaisia, jotka ovat seuroissa ensimmäistä kertaa. Ensimmäisenä puhujana on Laihian pappeihin kuuluva Päivi Kuismanen. Ystävänlapsien seuroissa YlISTArO Etelä-Pohjanmaalla herännäisseuroissa käy edelleen paljon väkeä, mutta nuorten ja lasten vähäisyys huolestuttaa. En ole asunut Etelä-Pohjanmaalla, mutta tässäkin seuratuvassa olen tullut kotiin. Ne ovat läsnä kriiseissä, menetyksen ja kuoleman keskellä. Tuppurainen viittaa puheessaan venäläiseen kirjailijaan Leo Tolstoihin, jonka mukaan ihminen tarvitsee onnellisuuteensa jotakin mitä tehdä, jotakin mitä uskoa ja jotakin mitä toivoa
Seurat päättyvät. Ei tarvitse ihmetellä väen vähenemistä kirkoissa ja seuratuvissa. 2 01 7 Ylistaron seurakuntatalo täyttyy ääriään myöten Siionin virsiä veisaavasta seurakansasta. Jos uudet virret kestävät ja ravitsevat ihmistä kuten entiset, myös uudet polvet voivat oppia käymään seuroissa. Nurmolaiset Helena ja Jussi Juurakko ovat myös tottuneita seuroissa kävijöitä. KOTIMAA 19 1 1 . Heitä vetävät puoleensa sanoman ohella rakkaat virret. Mikä olisi herännäisyyden paikka murenevassa Suomen kirkossa. Ja ne voivat olla todella hyvää evästä, Helena sanoo. – Tämä on ollut se murhe jo pitkään, Eero jatkaa. – Varsinkin Herättäjän nuorisotyö on viime vuosina ollut kovin erilaista kuin herännäisyys. Kansanliikkeen tulevaisuus askarruttaa. Väki jää vielä keskustelemaan, pois ei ole kiire. – Olin itse nuori 1970-luvun Ylistarossa ja silloin meitä kävi seuroissa paljon. Ajat ovat tässä mielessä muuttuneet. Jo 1980-luvulla pohdittiin, mahtoiko esimerkiksi Viimeiset kiusaukset -oopperan kautta laakereita niittänyt ”kulttuurikörttiläisyys” olla kerran rajuna roihunneiden uskon tulien viimeinen kipinä. Niissä on kaikki vierasta nuoremmalle väelle, myös seurakuntanuorille, Eero laajentaa kuvaa. työ otettiin erilleen muusta seurakunnasta. Siionin virret on uudistettu. Vieläkö sillä on viestejä vaivatuille, vai onko pitkä matka vesiojilta vesipatjoille kuluttanut sen voimat. kUvat: JYrki JohanneS tervo Pirkko ja eero koivusalo jakavat monen muun lailla huolen siitä, minne herännäisyys on matkalla. Myös herännäisyyden edessä on oman tehtävän löytäminen rajusti muuttuvassa ajassa. Mutta se jää nähtäväksi. ensimmäisen kerran jo vuonna 1790 suomennettujen virsien uusin laitos otetaan käyttöön tämän kesän herättäjäjuhlilla nilsiässä. JuSSI RyTKöNeN. 5. – Tämän liikkeen olisi pidettävä peiliä edessään, Jussi miettii. Jos minulta kysytään, juuri tämän en haluaisi loppuvan. Nuoria eivät seurat näytä enää niin kiinnostavan, Helena sanoo. Juurakot toteavat, että kesän herättäjuhlilla nuoria on paljon, mutta heidän vähäinen osallistumisensa seuroihin mietityttää. Syntisen ihmisen armon ikävää ja haparoivaa parannusta voidaan hoitaa näinkin. Jussi Juurakko mainitsee myös ystävät, sekä yhteenkuuluvuuden ja turvallisuuden tunteen. Ja veisaavaa körttikansaa on edelleen Suomen kansankirkkoa rakentamassa. Jo kauan sitten siellä ruvettiin sanomaan, että herännäisnuorten ei tarvitse erota muista millään lailla. Mietin sitä itsekin jatkuvasti. herännäisseuroissa veisataan Siionin virsiä. Mutta vielä käy seuroissa väkeä. Heränneet ovat jo kauan tarkastelleet liikettään myös kriittisesti. Samalla sen omaa uskonperintöä pitää vaalia. ”Kamarikeskustelut” kuuluvat asiaan, ennen kuin Jumalan sanalla ja virrellä toivottavasti ravittu ihminen lähtee kotiin, arjen kilvoitukseen. Virallisesti ne otetaan käyttöön tämän kesän herättäjäjuhlilla Nilsiässä. Tässä koko asiassa on niin paljon sellaista, mitä me emme voi hyväksyä, Pirkko toteaa. Oman osansa saa Herättäjä-Yhdistys. Myös Untamalan kyläkuoro esitti seuroissa tuttuja virsiä. – Puhujien sanallinen anti ja virret antavat voimaa arkeen. Entä seuraliikkeen tulevaisuus. helena ja Jussi Juurakko tulivat seuroihin nurmosta, joka Ylistaron tavoin on nykyisin Seinäjoen seurakunnan kappeliseurakunta
Helsinkiläisen Miia Kontron käytännöllisen teologian pro gradu -tutkielma on ensimmäinen pelkästään suomalaisten kokemuksiin perustuva teologinen tutkimus. Vaikka kuolemanrajakokemuksia on kansainvälisesti tutkittu paljon, teologista tutkimusta on hyvin niukasti. 5. Kuva: JuKKa GranStröM. Tutkimusote on narratiivinen eli haastateltujen kertomuksiin pohjautuva. Tähän käsitteeseen Kontro mahduttaa uskonnollisuuden, hengellisyyden ja henkisyyden. 20 KOTIMAA 1 1 . Lopulliseen aineistoon karsiutui tieteellisten kriteerien nojalla 21 henkilön kuolemanrajakokemus eli ruumiista irtautuminen tai niin sanotun kuoleman rajan ylittäminen. Teologian maisteri Miia Kontron laudatur-arvosanan saanut tutkielma keskittyy selvittämään, millaisia vaikutuksia kuolemanrajakokemuksella on ollut henkilöiden spiritualiteettiin. Kontro sai eri kanavien kautta yhteyden lähes kolmeenkymmeneen eri-ikäiseen ja -taustaiseen henkilöön, joita yhdisti outo ja koko olemassaoloa ravisteleva kokemus – ja myös arkuus puhua siitä. Suunnitelmissa on myös jatkaa tutkimusta lentoemänännän työn ohessa. Lähes jokainen haastattelu tapahtui kasvokkain. KuOLEMANrAJAKOKEMuKSET Miia Kontro laajentaa kuolemanrajakokemuksen jälkivaikutuksiin keskittyneen tutkielmansa kirjaksi. Silti vain harva on rohjennut siitä avoimesti kertoa. 2 01 7 K okemus käynnistä kuoleman rajan tuolla puolen on kokijalle todellinen ja usein hänen hengellisyyteensä vahvasti vaikuttava. – Kävi ilmi, että valtaosa haastatelluista on akateemi”En enää pelkää kuolemaa” PrO grAdu Miia Kontro teki ensimmäisen suomalaisten kokemuksiin perustuvan teologisen tutkimuksen kuolemanrajakokemuksista