vuosikerta | 0043595–16–07 ilO iRti talVeSta Liikunta auttaa kestämään Suomen pitkää talvea. SiVu 6. helmikuuta 2016 | hinta: 3,70€ | 111. 6 11. . . Sivut 10–13 Jo h a n n es W ie h n Koulutus kulttuurien kohtaamiseen auttaa turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa. Sen tietää avantouintia harrastava Anjalankosken seurakunnan kappalainen Eija Murto. SiVu 4 Tarvitsemme tyttöjen ja poikien teologiaa, sanoo rippikouluista väitellyt Jarmo Kokkonen
Kilttejä lapsia. 2 01 6 KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu Danielle Miettinen Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi SATA VuOTTA SITTen TuhAT MerKKIä TAIVAASTA MArI TeInILä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi LAInA Pääkirjoitus 11.2.1916 Maailmansota. -Tiedetään Saksan jo suorittelevan suuria joukkosiirtoja ja niitten nojalla toisissa maissa ja toisissa sanomalehdissä arvaillaan sinnepäin toisissa tännepäin. Tässä kiihtyneessä ilmapiirissä myös arvojohtajan jokaista sanaa tulkitaan herkästi. Hän vuodattaa vihaisia kyyneleitä isälle, joka ei osaa edes rakentaa laitoja pöytään. Nyt eletään vain suuren odotuksen merkeissä. Viime vuosina on maassamme alettu perustaa erinäisiä oppilasten lainakirjastoja kansakouluihin. Presidentti totesi, että Suomessa pystytään auttamaan vain niitä, jotka pakenevat todellista hätää. J oulupukki osoittaa viisautta ja tilannetajua. -Meikäläisessäkin kirjallisuudessa on paljon sellaista, mikä on sopimatonta, jopa suorastaan turmelevaa lasten siveellisyydelle tai toisekseen liiaksi mielikuvitusta kiihottavaa. Hän kiipeää ruokapöydälle ja putoaa. Hän leikkii, sotkee ja pyytää syliin. Tupaan tullessaan hän kysyy jännityksen jähmettämiltä lapsilta, onko täällä kilttejä aikuisia. Sitä ajattelen, kun ajattelen Jeesuksen sanoja. Siksi hänen mielestään yhteisen vastuun lisäksi yhteinen etu on auttaa ihmisiä hauraissa maissa ja auttaa rakentamaan niistä vahvempia. Sanat herättävät hilpeyttä ja oivalluksen kysymyksen mahdottomuudesta. ”Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.” PAulIInA RAuhAlA kirjailija Ju k k a fo r d el l “Emme halua tuomiokapitulissakaan olla vain hallinto-organisaatio, vaan aloitamme jokaisen työpäivämme yhteisellä arkiaamun rukoushetkellä. Tästä asiasta löytyy suomalaisten joukosta suuri yhteisymmärrys. Näissä rukoushetkissä hyödynnämme oman hiippakunnan rukouskalenteria.” espoon hiippakunnan tuomiokapitulin asiantuntija kati Pirttimaa kotimaa Pro:ssa 4.2. Pukki saa kuulla, että sopivan kilttejä, vaikka erehdyksiäkin sattuu. Kyse on täysin toisesta todellisuudesta, kuin siitä, että on opetellut sanomaan taikasanan ”turvapaikka” Suomen rajalla. ¶ Lapsi ei ole kiltti ja hiljaa, vaikka aikuiset niin toivovat ja vaativat. Selkeyttä turvapaikkapuheeseen. Ikävän populistinen, vaikka toki periaatteessa paikkansa pitävä, puolestaan presidentin puheessa oli toteamus, että kuka tahansa, joka osaa sanoa vain sanan ”asylum, turvapaikka”, pääsee rajan yli Suomeen. Lapsi on luottavainen ja teeskentelemätön. Hallituksen kehitysyhteistyömäärärahojen huomattavat leikkaukset eivät kuitenkaan tue hauraiden valtioiden rakentamista. Esimerkiksi puhe kansainvälisistä pakolaissopimuksista ja velvoitteista jäi epäselväksi. Hän nauraa, itkee ja rakastaa paljon. ”Minun peittoni on minun kotini”, hän huokaisee ja nukahtaa heti. Kun Sauli Niinistö avasi sunnuntaina Yhteisvastuukeräyksen, hän sivusi puheessaan uudestaan Eurooppaan suuntautuvaa pakolaisja siirtolaisaaltoa. Siksi puheen selkeys ja yksitulkintaisuus on erityisen tärkeää. Tahtomattaan presidentti vahvisti mielikuvaa, että jokaisella Suomeen pyrkivällä henkilöllä on vilpillinen motiivi. T asavallan presidentti Sauli Niinistöllä on taipumus puhua jossain määrin koukeroisesti ja monitulkintaisesti. Siksi yksityisten kansalaisten tukea tarvitaan entistä enemmän. Pienin selittää perinpohjaisesti, kuinka äiti suuttui ja huusi eikä pyytänyt anteeksi, vaikka tuli paha mieli. ¶ Jännittävän päivän ilta on levoton. Tarkoittiko Sauli Niinistö sitä, ettei niitä voi noudattaa, vai ettei niitä pidä noudattaa, vai että niitä pitäisi muuttaa. Suomeen pyrkivien turvapaikanhakijoiden suhteen elämme puolestaan aikaa, jolloin keskustelussa on enemmän leimaamista kuin kuuntelua, pelko on voimakkaampaa kuin myötätunto. Lapset on jo kansakouluaikanaan totutettava hyvää kirjallisuutta käyttämään. 2 KOTIMAA 1 1 . Tässä tilanteessa arvojohtajan olisi pitänyt korostaa sitä, että Suomeen pyritään hyvin erilaisista tilanteista ja tarpeista, mutta osa pakenee henkensä kaupalla sotaa. Se palauttaa mieleemme, miksi olemme täällä töissä. Lapsi ei jaksa kävellä sänkyyn vaan hänet pitää kantaa. Tulkinnanvaraa jäi, eikä siitä pidä syyttää kuulijaa. Presidentin pitämässä valtiopäivien avajaispuheessa olisi ollut hyvä ilmaista muutama kohta vieläkin yksiselitteisemmin. Sähkösanomat ovat viime päiviltä vieläkin mitättömämmät sisällöltään kuin viime katsaustamme kirjoittaessamme. Lapsi ei tottele vaan pomppii sohvalla. Etenkin Syyrian sodasta sekä Isisin Irakissa valtaamilta alueilta ihmiset pakenevat äärimmäisestä hädästä. Presidentin puheesta jäi tulkinnanvaraa, eikä siitä pidä syyttää kuulijaa. Hän kyselee loputtomiin miksi. Tähän presidenttikin kannusti Yhteisvastuukeräyksen avauspuheessaan. 2
Lue Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtajan Leo Straniuksen ekopaastovinkit Kotimaa24:stä. Miksi seurakuntalainen vaivautuisi äänestämään, jos ei koe voivansa vaikuttaa. Kotimaa kysyi lukijoiden mielipiteitä. Ihmisoikeusliitto tekee ruohonjuuritason työtä maahanmuuttajayhteisöjen sisällä. Tulokset julkaistaan ensi viikon Kotimaassa. Liiton mukaan suurin osa niistä maahanmuuttajista, joiden lähtömaissa perinne elää, vastustaa silpomista. Kuva: HeiKKi SauKKoMaa, LeHTiKuVa Paasto alkoi laskiaisesta Kirkkoherralle nimikkopitsa Vesilahdella Pitäisikö kirkolliskokouksen vaali muuttaa välillisestä vaalista suoraksi vaaliksi. Välillistä vaalitapaa taas puolustetaan sillä perusteella, että suora vaali saattaisi muuttaa kirkolliskokouksen kokoonpanoa huonompaan suuntaan. Vatikaanin ja Moskovan patriarkaatin yhteisen tiedotteen mukaan Franciscus ja Kirill keskustelevat ja allekirjoittavat yhteisen julistuksen. KuVa: Tiina KiVinen Franciscus ja Kirill tapaavat . Luterilaiseen perinteeseen pääsiäispaasto tai toisaalta riehakas karvevaali ei ole luontevana tapakulttuurina juuri kuulunut. Koivukarille Runeberg-palkinto . Moni vertaa kirkolliskokousvaaleja eduskuntavaaleihin. Kirjoittaja on Espoon helluntaiseurakunnan pastori ja Suomen Helluntaikirkon eettis-opillisen toimikunnan jäsen irma Frestadius. Kaksi kolmannesta vastanneista on vaalien avaamisen kannalla. ”En usko että naisen kirjoittamalle pääkirjoitukselle olisi enää pariin kymmeneen vuoteen ollut mitään tosiasiallista estettä”, sanoo toimituspäällikkö anssi Tiittanen. Jos siihen haluaa myös lihaa, voi valita lisätäytteen. Laskiaissunnuntaina ja -tiistaina laskeuduttiin jälleen 40 päivää kestävään paastonaikaan. Henttinen sai ehdottaa mieluisia täytteitä, jotka päätyivätkin pitsaan sellaisenaan. Raadin mukaan Koivukari kuvaa hahmojaan myötätuntoisesti ja ymmärtäen. Miksi siis seurakuntalaisille annettaisiin äänioikeus kirkolliskokousvaaleissa. Mäenlasku tapahtui loskaisissa tunnelmissa Helsingin Malminkartanossa laskiaissunnuntaina. Runeberg-kirjallisuuspalkinto 2016 myönnettiin viime viikolla Tapio Koivukarille romaanista Unissasaarnaaja (Johnny Kniga). Nykyisin kirkoissa puhutaan paastosta sekä ortodoksiseen että katoliseen paastoperinteeseen liittyen. helmikuuta. Pitsan nimi viittaa kirkkoherran lempinimeen, jota hän on käyttänyt sen jälkeen, kun eräs vesilahtelainen lapsi kutsui häntä KirkkoHarriksi. Paavi taas pysähtyy Havannan lentokentällä matkallaan Meksikoon. KOTIMAA 3 1 1 . Joku huomauttaa, että kaikille kirkon jäsenille avoimissa seurakuntavaaleissa äänestysprosentti jää perinteisesti alhaiseksi. Kirkolliskokousvaalit uusiksi?. Helluntailiikkeen Ristin Voitto -lehdessä on ilmestynyt ensimmäistä kertaa yli sataan vuoteen naisen kirjoittama pääkirjoitus. Lisäksi se kouluttaa monia ammattiryhmiä, kuten kätilöitä ja päiväkodin henkilöstöä, silpomisesta, sen seurauksista ja siitä, kuinka ottaa asia puheeksi. – Olen kasvissyöjä, joten tietysti toivoin, ettei pitsassa ole lihaa. Paavi Franciscus ja patriarkka Kirill tapaavat Kuubassa, jossa Kirill on virallisella vierailulla. Naisen pääkirjoitus Ristin Voitossa . Kirkolliskokousvaalit järjestettiin tiistaina Kotimaan painoon menon jälkeen. Vesilahtelaisessa pitseriassa voi pian tilata KirkkoHarrin Houkutuksen. Tammikuussa Koivukari palkittiin myös Pyhän Henrikin säätiön kulttuuripalkinnolla. Eivät niissäkään äänestä pelkästään kunnanvaltuutetut, joku huomauttaa. Asenteet tyttöjen silpomisesta muuttuneet . Otos on kuitenkin pieni, kysymykseen vaalitavasta vastasi yhdeksän vastaajaa. Kyseessä on historiallinen kohtaaminen, sillä paavi ja Moskovan patriarkka eivät ole koskaan tavanneet virallisesti. 2 . Nykyperinteen mukaan laskiaisen voi ajatella viittaavan mäenlaskuun, perinteiseen suomalaiseen ”karnevaaliriehaan”. 2 01 6 uutisviikko koonnut: noora wikman-haavisto Vesilahden seurakunnan kirkkoherra Harri Henttinen on saanut paikalliseen pitseriaan nimikkopitsan. Harri Henttinen on kuitenkin ainoa elävänä listalle päässyt hahmo. Se maustetaan fetalla, aurinkokuivatuilla tomaateilla ja oliiveilla. Joku toinen toteaa, että ehkäpä äänestysprosentti jää alhaiseksi kirkon moniportaisen päätöksentekorakenteen takia. Moderni luterilainen paastoajatus on korostaa pyrkimystä yksinkertaiseen tai ekologiseen elämään. Paavi Franciscus ja Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill tapaavat huomenna 12. Asenteet tyttöjen ympärileikkauksia kohtaan ovat muuttuneet Suomen maahanmuuttajayhteisöissä, tiedottaa Ihmisoikeusliitto. Myös muut listan pitsat on nimetty vesilahtelaisten henkilöiden, todellisten tai fantasiahahmojen mukaan. KirkkoHarrin Houkutuksen makumaailma on välimerellinen
2 01 6 MAAhAnMuuTTO R ajutkin kulttuurien törmäykset ovat arkipäivää vastaanottokeskuksissa. 4 KOTIMAA 1 1 . Ihmiset menevät vain lukkoon, eivätkä pysty vastaanottamaan mitään tietoa, Mäkilä sanoo. – Levittämällä tätä kulttuurista ymmärrystä haluan parantaa turvapaikanhakijoiden kotoutumisen edellytyksiä, Mäkilä sanoo. Lisäksi yhteisö on yksilöä tärkeämpi. Maahanmuuttajille on kerrottava, että Suomessa perheväkivalta on aina rangaistava rikos, sanoo Jaana Föhr.. Lopullinen tavoite on Mäkilän mukaan se, että maahanmuuttajat oppivat elämään maassa maan tavalla. – Heti alkuun traumatisoituneita ja läntiseen kulttuuriin kenties epäluuloisesti suhtautuvia ihmisiä ei kuitenkaan ole viisasta pakottaa toimimaan kaikessa meidän tavallamme. Koulutus auttaa suomalaisia ymmärtämään syvällisesti kulttuuria, josta irakilaiset, iranilaiset, syyrialaiset ja afganistanilaiset turvapaikanhalijat tänne tulevat. Miksi lapsia tai vaimoja lyödään. – Kun työskentelin Afganistanissa paikallisten kanssa ja opin heidän kielensä, opin samalla ymmärtämään, minkä vuoksi näiltä alueilta tulevat turvapaikanhakijat reagoivat meidän mielestämme oudosti joihinkin asioihin Suomessa. Tiettyyn yhteisöön, sukuun ja heiKulttuurien törmätessä tarvitaan viisautta Suomalaista poliisia ei oikein kunnioiteta, koska hän ei käytä väkivaltaa. Kaksitoista vuotta kehitysyhteistyötä Afganistanissa tehnyt lääkäri Heini Mäkilä kouluttaa nykyään niin vastaanottokeskusten henkilökuntaa kuin terveydenhuollon ammattilaisiakin kulttuurien kohtaamiseen. Miksi joku ei suostu tiskaamaan tai siivoamaan jonkun tietyn henkilön kanssa. Mäkilän mukaan Keski-Aasian ja Lähi-idän kriisialueilla vaikuttaa vahva kunniaja häpeäkulttuuri. Miksi mies ei päästä vaimoaan kielikurssille. 2
Ongelmia voi syntyä Mäkilän mukaan myös siitä, että Aasiassa asioista on tapana puhua epäsuorasti, kierrellen ja kaarrellen. – Pahin vaihtoehto on se, että turvapaikanhakijat jäävät elämään vain keskenään. Myös liian pahat traumat voivat estää kielen oppimisen ja kotoutumisen. – Tehokkain tapa välittää omia arvojamme olisi se, että suomalaiset pyytäisivät maahanmuuttajia mukaan harrastusryhmiin ja muuhun arkiseen elämään. Kuva: Päivi KeToLainen Sinulla on pääsy vuoden 2016 ajan Kotimaan digipaketin sisältöihin. Jaana Föhrin mukaan kieliopintojen lisäksi on saatava nopeasti turvapaikanhakijoiden arjen hallinta kuntoon. Myönteisen kansainvälisen suojelun päätöksen sai 1 628 ihmistä ja kielteisen 1 307 ihmistä. “Presidentti ottanut arvojohtajan paikan” Jukka Keskitalo Kuva: MaTTi KarPPinen. Lähde: Maahanmuuttovirasto FAKTA Tehokkain tapa välittää omia arvojamme olisi, että suomalaiset pyytäisivät maahanmuuttajia mukaan arkeensa. – Mielestäni voi olla viisasta järjestää alkuun naisille omia kielikursseja, joille he voivat osallistua vapaasti. Lasten ja vaimon fyysinen pahoinpitely saattaa olla tavallista. KOTIMAA 5 1 1 . Vastaanottokeskuksissa eri etnisille ryhmille muotoutuu usein heimon vanhimmat, joilla on paljon päätösvaltaa. Samalla turvapaikanhakijoille pitää koko ajan opettaa suomalaisia arvoja ja kertoa suomalaisesta lainsäädännöstä ja tapakulttuurista, Mäkilä sanoo. Viime vuoden turvapaikanhakijoista oli irakilaisia 20 485, afganistanilaisia 5 214, somaleja 1 981, syyrialaisia 877, albaneja 762, iranilaisia 619, venäläisiä 191, kosovolaisia ja nigerialaisia 167, marokkolaisia 122, eritrealaisia 118 ja algerialaisia 100. Sekä Heini Mäkilä että Jaana Föhr painottavat, että maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat eivät ole yhtenäinen joukko vaan yksilöitä, joiden taustoissa ja sopeutumisen edellytyksissä on isoja eroja. Suomalaisissa tällainen puhetapa herättää epäilyksiä ja se tulkitaan jopa valehteluksi. – Olen törmännyt myös sellaiseen, että suomalaista poliisia ei oikein kunnioiteta, koska hän ei käytä väkivaltaa, Mäkilä kertoo. Rekisteröidy osoitteessa: oma.kotimaa.fi/kestotilaus2016 Tarvitset toimivan sähköpostiosoitteen ja asiakasnumerosi, joka löytyy lehden osoitekentästä. Heini Mäkilän mukaan suomalaisten olisi hyvä oppia käyttämään ilmiötä myönteisellä tavalla hyväksi. Heillä on oltava oikeus omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Maahanmuuttajien perheväkivalta on työn kautta tuttua myös Helsingin diakonissalaitoksen ylilääkärille ja kidutettujen kuntoutuskeskuksessa osa-aikaisesti työskentelevälle psykiatrille ja psykoterapeutille Jaana Föhrille. 2 . JuSSI ryTKönEn Lue koko Jukka Keskitalon haastattelu Kotimaa24:stä. Tästä on pidettävä ehdottomasti kiinni, Föhr sanoo. Heini Mäkilä on havainnut, että osalla turvapaikanhakijoista on hyvin ohuet tiedot terveellisistä elämäntavoista. Tästä johtuen esimerkiksi naista ei ehkä päästetä suomenkielen kurssille, mikäli sille osallistuu myös miehiä. Lähetystyöntekijöiden ja muiden ulkomailla työskennelleiden suomalaisten kulttuuriosaamista kannattaisi Mäkilän mielestä hyödyntää turvapaikanhakijoiden kanssa tehtävässä työssä paljon nykyistä enemmän. Föhrin mukaan ihmiset oppivat ällistyttävän nopeasti sen, että Suomessa lapsia tai vaimoja ei lyödä, kun heille tehdään selväksi, että Suomessa vakavasta perheväkivallasta joutuu vankilaan. Se tarkoittaa, että pääset käyttämään seuraavia palveluita: Kotimaa24 Kotimaa Pro Kotimaan näköislehti + arkisto Kuinka pääset nauttimaan digipaketin annista. Hänen arvopohdintaansa yhdistyy vahva realismi ja kokemus, mikä näkyy viimeaikaisissa lausunnoissa. Osa taas on lukuja kirjoitustaidottomia ja lujasti kiinni oman taustakulttuurinsa konservatiivisissa käsityksissä. Rauenneita turvapaikkahakemuksia oli 3 186 kappaletta. – Näillä ihmisillä on valta neuvotella koko yhteisön puolesta. Päätöksen heistä sai 7 466 henkilöä. Fyysinen rankaiseminen on yleisesti hyväksyttyä eikä maiden lainsäädäntö esimerkiksi kriminalisoi sellaista perheväkivaltaa, joka on Suomessa ehdottomasti kiellettyä. Pidän tätä myönteisenä asiana. Heidän on päästävä opiskelemaan ja tekemään työtä. – Jokaista ihmistä on pyrittävä ymmärtämään kokonaisvaltaisesti, mutta tämä ei tarkoita hänen kaikkien tekojensa hyväksymistä. – Tätä myös kirkon piiristä on korostettu, Jukka Keskitalo sanoo. 2 01 6 moon kuuluminen määrittää elämää. Voidaan esimerkiksi miettiä muslimin kanssa, onko kesäaikaan sattuvan ramadanin aikainen ehdoton syömisja juomiskielto valoisaan aikaan perusteltu näin pohjoisessa, Föhr sanoo. Kuvassa on viime syksynä Tornioon saapuneita turvapaikanhakijoita. Muslimeille on hyvä järjestää mahdollisuus päivittäisiin rukoushetkiin, jos he sitä toivovat. Suomessa lait ja asetukset ovat kaiken yläpuolella, niitä on noudatettava sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttajien. Osa on korkeasti koulutettuja, vahvasti motivoituneita oppimaan suomea, halukkaita kouluttautumaan lisää ja tekemään työtä suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Hän ehdottaa, että vastaanottokeskuksissa järjestettäisiin vaikkapa kerran viikossa terveyskerhoja, joissa keskusteltaisiin esimerkiksi terveellisestä ravinnosta, liikunnasta, oikeasta tavasta käyttää lääkkeitä tai lasten hyvinvoinnista. – Lisäksi kaikista uskonnollisista tavoista ja käytännöistä pitää voida keskustella arvostavassa ja ymmärtävässä hengessä. Suomeen saapui viime vuonna 32 476 turvapaikanhakijaa. Heimojen väliset ikiaikaiset kaunat voivat puolestaan estää yhteisen työnteon vastaanottokeskuksessa. Keskitalon mielestä presidentin puheita saa ja pitääkin arvioida myös kriittisesti. Tutkimatta päätettiin jättää 1 094 hakemusta. Osa on syvästi uskonnollisia ja osa ei lainkaan. Tervetuloa verkkouutisten, juttujen, blogien ja keskustelun pariin! Hyviä uutisia, kestotilaaja! Kirkkohallituksen kansliapäällikön Jukka Keskitalon mukaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön puheista on viime aikoina tullut tapauksia, jotka todella huomataan ja joista keskustellaan. EMIlIA KArhu TurvApAIKKApääTöKSET SuOMESSA 2015 . Kieliopinnot ja muu koulutus, arjen hallinta, mielekäs tekeminen ja vuorovaikutus kantasuomalaisten kanssa auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan. Erityisen vakavana ongelmana Heini Mäkilä nostaa esiin sen, että Keski-Aasian maiden kulttuureissa asiat ratkaistaan helpommin väkivallalla kuin vaikkapa Euroopassa. – Minusta presidentti Niinistö on ottanut vahvan arvojohtajan paikan. Kun heidän kanssaan päästään sopuun ja ymmärrykseen jostakin asiasta, tuo hyvä leviää koko joukkoon. Avoin vuorovaikutus kantasuomalaisten kanssa ja kielen oppiminen ennaltaehkäisevät tehokkaasti ongelmia, Heini Mäkilä sanoo. Föhr painottaa, että turvapaikanhakijoita ei pidä pakottaa sulautumaan Suomeen. Kulttuurisensitiivisyys ei kuitenkaan koskaan tarkoita väkivallan tai kunniaväkivallan hyväksymistä. – Silti pidän hyvänä hänen muistutustaan, että maassamme on päässyt vallalle huutelun ja toinen toistensa haukkumisen kulttuuri, josta olisi hyvä päästä eroon. Kirkon näkökulmasta on Keskitalon mielestä merkillepantavaa, että presidentti on useissa puheissaan tuonut selvästi esille, että hädässä olevia ihmisiä pitää auttaa
Kenelle sukupuolittavat käytännöt ovat ongelma. Leirielämä mahdollistaa humoristisen ja hulvattomankin kokeilun ja sukupuolirajoilla leikkimisen. Tyttöjen ja poikien välillä ei esiinny sellaista selkeää sukupuolirajaa kuin koulussa. nOOrA WIKMAn-hAAvIsTO Kirkkohallituksen kasvatuksen ja perheasiainyksikön apulaisjohtajan Jarmo Kokkosen väitöskirja tarkastettiin keskiviikkona Helsingin yliopistossa. – Nuorille ripari on monipuolinen sosiaalisten mahdollisuuksien maailma. – Eri-ikäisten tyttöjen ja poikien, miesten ja naisten yhteistyö ja yhteinen toiminta sekä aikuisten kokonaisvaltainen läsnäolo ovat rippikoulun suuria vahvuuksia, joissa sukupuoliero ei korostu. Asiasta kertoo MTV3. Väitöskirjasi Sukupuoli ja yhteisöllisyys rippikoulun rituaaleissa tarkastettiin eilen Helsingin yliopistossa. Kuva: Jani LauKKanen Petri laaksonen keräsi 10 000 Ulkomaanavulle . Miten päädyit tutkimaan aihetta. Löytyikö myös jotain parannettavaa. Rippikoulussa on siis todella paljon hyvää. – Osa lauluista ja leikeistä korostaa sukupuolten tiukkaa kahtiajakoa. Ruoka muodostaa viidenneksen suomalaisten kotitalouksien hiilijalanjäljestä. Sukupuolen moninaisuus on uudempi asia, ja myös koulutuksellinen haaste. Kanala kertoo keskittyvänsä kirkkoherran työhön, mutta pois jäännille on toinenkin syy. Korostan sukupuolisensitiivisyyttä, eli sitä, että tunnistamme sukupuolen merkityksen silloin, kun se auttaa kohtaamaan nuoria yksilöllisesti ja erilaisuutta kunnioittaen. Vaikka työntekijät näkevät sukupuolen ja seksuaalisuuden suhteen hengellisyyteen erityisen tärkeänä rippikoulun antina, ei tätä suhdetta nuorille kuitenkaan sanoiteta. ekopaasto jo viidennen kerran . Leirillä tyttöjen meikkaaminen vähenee ja pukukoodi väljenee. Mitä nämä sukupuolittavat käytännöt konkreettisesti ovat. Mikä on keskeinen tutkimustuloksesi. 49-vuotias Kanala odottaa yhdessä vaimonsa kanssa esikoistaan, jonka odotetaan syntyvän toukokuussa. Tutkimuksessa todetaan, että rippikoulun yksittäiset rituaalit sukupuolittuvat tavalla, jota työntekijät tunnistavat heikosti. Lopullinen lähtölaukaus oli sen huomaaminen, että samaa teemaa on lähestytty monissa koulututkimuksissa. 2 . – En määrittele sukupuolta. Kirkon viesti tulee olla siinä, että ”sinä riität, sinä kelpaat”. Mikä on sukupuoli. Tarvitsemme enemmän tyttöjen ja poikien teologiaa, joka lähtee ihmisruumiin arvostamisesta pyhänä ja kunnioitettavana ilon lähteenä. Kari Kanala. Kuva JoHannes WieHn.. 2 01 6 Lyhyet vIIKOn henKIlö ”Tarvitsemme enemmän tyttöjen ja poikien teologiaa” R ippikoulun työntekijät näkevät sukupuolen ja seksuaalisuuden suhteen hengellisyyteen erityisen tärkeänä riparin antina, mutta tätä suhdetta ei nuorille kuitenkaan sanoiteta, toteaa rippikoulun asiantuntija Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta. Kampanja haastaa suomalaisia kokeilemaan ekologisempia ostopäätösja syömistottumuksia ja hiljentymään paastonaikaan. Laulaja ja lauluntekijä Petri Laaksonen keräsi Kirkon Ulkomaanavulle 10 000 euroa In Memoriam -kirkkokonserttikiertueellaan. Esimerkiksi leirihäät suureellisena leikkinä on rippikoulusta vähenemässä, mutta niitä saatetaan edelleen viettää ilman, että pohditaan, mihin lopulta pyritään. Kiertue ja samanniminen levy on omistettu Laaksosen muutama vuosi sitten menehtyneille äidille ja veljelle. Äidin tausta Karjalan evakkona vaikutti siihen, että Laaksonen halusi tukea nimenomaan Syyrian pakolaisia. – Kirkon kasvatuksessa halutaan kohdata nuoria mahdollisimman hyvin. – Se on tuntunut tärkeältä jo kauan. Miksei siis myös rippikoulussa. Tehtäväänsä ohjelman asiantuntijana Kanala muistelee MTV3:n haastattelussa haikeana. – Osa ihmisistä ei mahdu niihin rooleihin ja odotuksiin, joita kulttuurimme ja erityisesti sen kaikkialle tunkeutuva julkisuus edellyttää mieheltä ja naiselta. Seksuaalisuuden moninaisuuteen on jossain määrin jo totuttu. Tänä vuonna kampanja keskittyy ruokaan. Kiertueen tuotolla Ulkomaanapu tarjoaa koulutusta ja vapaa-ajantoimintaa Syyriasta paenneille nuorille pakolaisleireillä Jordaniassa. Miksi. – Seurustelun ja seksuaalisuuden teemoja käsitellään erillään muista rippikoulun sisällöistä. Toivon, että työntekijät osallistuvat tarjolla oleviin koulutuksiin ja päivittävät ammattitaitoaan. Paastonaikaan järjestettävä Ekopaasto-kampanja käynnistyi tuhkakeskiviikkona jo viidettä kertaa. Helsingin Paavalin seurakunnan kirkkoherraksi valittu Kari Kanala ei jatka Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijana. Rippikoulun asiantuntijana olen myös usein vastannut siihen liittyviin kysymyksiin. Moni kokee ulkopuolisuutta ja riittämättömyyttä. Kanala jää pois televisiosta . 6 KOTIMAA 1 1
Heidän kauttaan pappien tekojen ahdistavat varjot piirtyvät esiin vuosikymmenien takaa. Neljän hengen toimitus saa uuden päätoimittajan linjauksesta tehtäväkseen penkoa pedofilia-asiaa katolisessa kirkossa. Spotlight-työryhmän toimittajat haastattelevat pappien uhreja, nyt jo aikuisia ihmisiä. Elokuvan toimittajat ovat enemmän tai vähemmän katolilaistaustaisia, mutta työtehtävä saa heidät arvioimaan monia asioista uudelleen. 2 . 2 01 6 uutisessee V uonna 2002 heti vuodenvaihteen jälkeen yhdysvaltalainen Boston Globe -lehti julkaisi jutun, jossa kerrottiin John Geoghan -nimisestä katolisesta papista. Hänen väitettiin käyttäneen seksuaalisesti hyväksi 130 lasta uransa aikana. Bostonin alueella kirkko oli julkisuudesta piilossa sopinut ainakin 70 papin rikollisia tekoja. Palkittu ja kiitetty elokuva on ehdolla muun muassa parhaan elokuvan Oscarin saajaksi. S potlight on ihannoiva elokuva journalistien työstä totuuden löytymiseksi, vähän samaan tapaan kuin Watergate-skandaalista kertova Alan J. Kirkko oli tietoinen pedofiliaongelmasta ja yritti puuttua siihen muun muassa tarjoamalla papeille kuntoutusta. Kyllä, sillä uskontojournalismi ei oikeastaan tarkoita muuta kuin luotettavaa journalistista työtä, jonka aiheena on uskonto tai sen piirissä olevat tapahtumat. Pakulan Presidentin miehet (1976). KOTIMAA 7 1 1 . V uoden 2002 tapahtumat Bostonissa ovat jälleen maailman valokeilassa. Uskonto voi rikoksen tapahtuessa olla selittävä, ei kuitenkaan lieventävä seikka. Tarvittiin tutkivaa journalismia. Rauhala tutki Boston Globessa, Washinton Postissa ja Los Angeles Timesissa vuonna 2002 olleita pedofiliaskandaaliin liittyviä artikkeleita. Hän tietää, että artikkeli julkaistaan pian ja idyllinen näky tahrautuu. Ongelmaksi muodostui, että se ei tehonnut eikä asiasta hiiskuttu julkisuuteen. Perusteellista ja kriittistä paneutumista aiheeseen sekä resursseja työn tekemisen ja aikaa ilman niskaan huohottavia deadlineja. Helsingin teologisessa tiedekunnassa yhteenvedon tapahtumista teki 2007 Mari Rauhala pro gardu -tutkielmassaan Annus horribilis – Katolisen kirkon pedofiliaskandaali ja julkinen sana Yhdysvalloissa vuonna 2002. Lehtijutussa kerrottiin myös, että Bostonin arkkipiispa Bernard Law oli tiennyt alaisensa toiminnasta, mutta tapausta oli yritetty hoitaa kirkon sisäisin keinoin, muun muassa siirtämällä pappia seurakunnasta toiseen. KuvA: KERRy HAyES OllI Seppälä Kirjoittaja on Kotimaa24:n julkaisupäällikkö.. Boston Globen alullepanema paljastusten sarja johti kardinaali Law´n eroon ja Yhdysvaltojen katolisten piispojen hätäistuntoon. Ja mikä pysähdyttävintä, niistä on mediassa, myös Boston Globessa, kerrottu aikanaan, mutta kukaan ei ole ottanut tehtäväkseen paneutua asiaan toden teolla. Niitä oli kaikkiaan 1 800. Tapauksia alkaa tulla esiin useita. Spotlight ei ole varsinaisesti elokuva pedofiliasta. Tai oikeammin vuoden 2001 tapahtumat, sillä Boston Globen ensimmäisen paljastusartikkelin synnystä kertova Tom McCarthyn ohjaama elokuva Spotlight on teattereissa Suomessakin. Elokuva ei hyökkää niinkään kirkkoa vastaan, vaan sen toimintatapoja. Lehtijuttu ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka käsitteli katolisen kirkon pedofiiliskandaaleja, mutta se nosti laajaan julkisuuteen kirkon sisäisen kyvyttömyyden tai haluttomuuden lopettaa lasten seksuaaliseen ahdisteluun syyllistyvien pappien toiminta. Pressikuva Spotlight elokuvasta. Jokin kirkon rakenteessa ja selibaattiajattelussa mahdollisti vuosikymmeniä salassa jatkuneen iljettävän toiminnan. Keskeisemmässä roolissa ovat lakimiehet, jotka ovat hoitaneet pedofiliajuttuja. Eikä syyttä, sillä se on tehokas, selkeä ja mukaansatempaava. Rikosten tapahtuminen uskonnollisen yhteisön sisällä tuo uuden näkökulman, jota voi kutsua uskontojournalismiksi. Boston Globe -lehden tutkivan journalismin työryhmä on palkittu Pulizerilla. T ekevätkö Spotlight-ryhmän toimittajat uskontojournalismia. Uskontojournalismia valkokankaalla Kirkko oli tietoinen pedofiliaongelmasta ja yritti puuttua siihen muun muassa tarjoamalla papeille kuntoutusta. Vähitellen toimittajille alkaa hahmottua isompi kuvio kuin vain yhden pahan papin rikolliset teot. Elokuvassa nähdään muun muassa Rachel McAdams, Mark Ruffalo, Brian d’Arcy James, Michael Keaton ja John Slattery. Kyse on lähteistä, vinkeistä, arkistotyöstä, haastatteluista, luottamuksesta ja julkaisupäätöksen pohtimisesta. Spotlight on Boston Globen tutkivan journalismin yksikön nimi, Valokeila. Katolisen kirkon pedofiliaongelma koski koko kirkkoa, ei vain Yhdysvaltoja. Vuoden 2002 ja sitä seuraavista tapahtumista on aikanaan kirjoitettu myös Suomen mediassa. Ongelmaksi muodostui, että se ei tehonnut eikä asiasta hiiskuttu julkisuuteen. Katolisen kirkon edustajia elokuvassa näytetään vain muutama. Viranomaisille ei papin toimista ilmoitettu. Yhdessä kohtauksessa toimittaja katselee ovelta sisälle joulukirkkoon, jossa lapsikuoro laulaa kauniisti. Pedofiliatapauksista uutisoiminen on toki myös rikosjournalismia
2) Jumalan rakkaus luotujaan kohtaan ilmenee ansaitsemattomana armona. Uudistus haastaa myös asenteet. Taloudelliset seikat ajavat toiminnan edelle. Yksi kirkon hyvistä aarteista jää vajaalle käytölle. Esimerkiksi Vantaalla on toteutettu menestyksekkäästi yhteinen pöytä -toimintamallia. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. SIrKKu TuKIAInen vs. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Terveydenhuollon palvelurakenteen muutos on tuottanut tilanteen, jossa ihmiset kuolevat yhä useammin tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Millaisia kokemuksia potilailla, heidän läheisillään ja henkilökunnalla on sairaalapapin työstä ja kohtaamisesta hänen kanssaan. Sielunhoidon tarve ja kysyntä seurakunnan läsnäololle on ilmeistä yksiköissä, joissa ei ole sairaalasielunhoidon palveluja. Kirkossa on pitkään kerätty määrällistä tilastotietoa siitä, kuinka monta sielunhoitokeskustelua sairaalapappi käy tai kuinka monta kirkollista toimitusta hän toimittaa. Ihmisten osaava kohtaaminen on seurakunnan vahvuus niin työntekijöiden kuin vapaaehtoista työtä tekevien osalta. OSMO HärKönen Seinäjoki. Raha ratkaisee ja ohjaa ratkaisuihin, joilla voidaan näyttää säästöjä syntyneen. Myös ”asiakkaat” tuntevat olonsa kotoiseksi. Tätä osaamista on välttämätöntä edelleen lisätä ja vahvistaa. Todellinen säästö mitataan työyhteisöja asiakastyytyväisyyden mittarilla. Mielestäni Raamatun tulkinnassa ratkaisevaa ovat vain sen perimmäiset sanomat: 1) Kristus on lunastajamme ja tiemme Jumalan luo. 2 . Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. TOuKO HAKAlA kappalainen Sielunhoitoa yhtenä kirkon keskeisenä tehtävänä ei kyseenalaisteta – toisaalta se jää helposti näkymättömiin tai kuulumattomiin eikä nouse esiin. Toiminta voi tapahtua muualla kuin kirkon tiloissa ja kirkon työntekijöiden tulee entistä rohkeammin olla vastaanottamassa ihmisiä muun muassa terveydenja sosiaalihuollon toimipisteissä, työpaikoilla, oppilaitoksissa ja erilaisissa paikallisissa yhteisötiloissa. Moni seurakunnan työntekijä tuskailee, kun ihmisten tarve keskustelulle on selkeä, mutta työntekijä puristuu tehtäviensä keskellä niin, ettei voi asettua levollisesti kuuntelijaksi. En halua ylhäältä päin kritisoida tilannetta, mihin olemme saattaneet ajautua. 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Seurakuntatalon toimintaperiaatteita ei kiertävä vahtimestari tunne tai tiedä. Mutta sielunhoito voi olla myös pidempi prosessi, jonka potilas tai läheinen toivoisi jatkuvan myös siirryttyään sairaalasta kotiin. laitospaikkojen vähenemisen ja kotihoidon lisääntymisen myötä sairaalasielunhoitotyön rytmi on nopeutunut – hoitoajat ovat entistä lyhyemmät. Kirkon työntekijöiden ammattitaitoa kohtaamisessa, hengellisten asioiden ymmärtämisessä ja lähimmäisen rakkauden ja välittämisen arvojen esillä pitämisessä tarvitaan. Kerro mielipiteesi napakasti, kommentoi tiukasti. Haluan, että tunnustamme tilamme, ja ne, jotka asioihin pystyvät vaikuttamaan, saisivat viisautta, voimia ja taitoa toimia epäkohtien poistamiseksi. Hän on ollut ensimmäinen sielunhoitaja, sylkykuppi ja Jumalan rakkauden ja ihmisyyden välittäjä, jonka tulija on kirkollisilla rappusilla, sakastissa, hautausmaalla tai eteisessä saanut kohdata. Sielunhoidollinen työskentely voi tapahtua muutaman tapaamisen aikana ja tuoda tukea ja helpotusta potilaan tai tämän läheisen elämään. Lienee selvää, että sokeasti Raamattuun täydellisenä Jumalan sanana uskovat eivät pysty muuttamaan kantaansa, joten oikeastaan heidän kanssaan käytävät keskustelut ovat yhtä mahdottomia ja siten tarpeettomia kuin juosta kilpaa villin vasikan kanssa. Olen törmännyt seurakuntakotien siivottomuuteen ja niissä työskentelevien ongelmalliseen työtoverihenkeen toimittaessani palveluksia. Sielunhoitajan on tulevaisuudessa oltava yhä useammin valmis potilaan kotona tapahtuvaan sielunhoitotyöhön. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Ota kantaa lähetä tekstiviesti! Sielunhoitajan on tulevaisuudessa oltava yhä useammin valmis potilaan kotona tapahtuvaan sielunhoitotyöhön. Viestin hinta on 0,90 euroa. Tätä osaamista täytyy edelleen vahvistaa. Meiltä puuttuu tieto siitä, miten sairaalapapin työ koetaan sairaalassa. Kirkon työntekijöiden on oltava siellä, missä ihmiset jo ovat. Näitä periaatteita käytännössä toteutettuna uskoisin kirkosta eroamisten vähenevän ja uusien jäsenten liittymisen lisääntyvän. Seurakunnan toiminta tapahtuu yhdessä tekemisen kautta kolmannen sektorin ja kunnan toimijoiden kanssa. Me työntekijät ja meidän fyysiset työtilamme olemme yhdessä Kristuksen tuoksu maailmalle. Arkielämän haasteet, liian työn tai työn puuttumisen paineet, vanhuuden todellisuus, yksinäisyyden kipeys. Niinpä meidänkin tulisi rakastaa lähimmäistämme kuten itseämme ja kohdella häntä niin kuin toivoisimme itseämme kohdeltavan. Seurakuntien työntekijöille tämä on työmaa, jossa nopea pistäytyminen hartauden merkeissä on toki tärkeää, mutta ei täytä olemassa olevia sielunhoidon tarpeita. Mikä on työn vaikuttavuus. Se ei saa olla löyhkäävä tai vastenmielinen. Joittenkin seurakuntasaliemme ja kirkkojemme siivottomuus ja rapistuva kunto sekä hoitamaton ilmoitustaulu kertovat kahdesta asiasta. Sosiaalija terveydenhuollon palvelurakenteen muutoksen myötä on tullut tärkeäksi saada tietoa kirkon työntekijöiden tekemästä sielunhoitotyöstä sairaaloissa sielunhoitotyön jatkumisen turvaamiseksi. Siisti työympäristö ja hyvä henki innostavat tekemään vähemmilläkin resursseilla työtä. Sote-uudistus haastaa entistä vankempaan yhteistyöhön paikallisesti. Ylivahtimestari ei välttämättä ymmärrä rivivahtimestarin työtä. Sellaista tarvitaan lisää. Eikö se ole paikka ja tila, jossa voi puhua oman elämän asioista, tulla kuulluksi ja levähtää lähteellä. sielunhoidon kouluttaja, Kirkon koulutuskeskus VIrpI SIpOlA diakonissa, sairaalapastori, sielunhoidon asiantuntija, Diakonian ja sielunhoidon yksikkö, Kirkkohallitus Sielunhoidolla on muutospaineita SIelunHOITO Ihmisten kohtaaminen on seurakunnan vahvuus. Kotisairaanhoidon ja kotisairaalan sielunhoitotarpeeseen voidaan vastata kun seurakuntatyötä tekevät papit ja diakoniatyöntekijät suuntaavat työtään sinne. 8 KOTIMAA 1 1 . Vahtimestarilta vaaditaan myös omaa otetta tarttua tehtäviin ja kykyä katsoa työaluettaan asiakkaan ja toiminnan näkökulmasta. Vahtimestari on ovi seurakuntaan Kirkossa on tähän asti ollut niin, että vahtimestari tai suntio on omalla kutsumuspaikallaan toiminut niin seurakuntalaiselle kuin aitovieriläiselle, kirkon jäsenelle ja kirkkoon kuulumattomalle, ovena seurakuntaan. Sielunhoito ei tule itsestään hyvin hoidetuksi. . Kirkossa ja seurakuntakodissa ei ole enää tilasta vastaavaa vahtimestaria. Kuuntelevia korvia ja sielunhoidollista osaamista tarvitaan muutenkin. Kaksi periaatetta tarpeen raamatun tulkinnassa Kommentti kirjoitukseen Raamatun selittämisellä on rajansa ( KM 28.1.). Mikä on kirkon hyvä paikka ihmisen elämässä. Nyt tilanne on muuttunut
VeLI-JUssI JALKANeN En pelaa kaksilla korteilla Jussi Rytkönen kirjoitti Kotimaassa 28.1. Vaikka olen erilaisuuteeni jollakin tapaa tottunut, se ei ole aina helppo asia. Jos eläisimme amerikkalaisessa järjestelmässä, totta kai vanhoillislestadiolaisten maallikkosaarnaajat olisivat oman kirkkonsa pappeja. JUKKA sArIOLA Kirjoittaja on yrittäjä ja Kirkon vammaistyön neuvottelukunnan puheenjohtaja. Kun tämä saadaan aikaiseksi tekojen ja suhtautumisen tasolla, myös evankeliumin sanoma on uuden kuulijan eli uuspakanan korvissa ja kokemusmaailmassa paljon uskottavampi. Yhtäläisyys on valokuvassa. seppO särKINIeMI pastori, Espoo M inulla on etuoikeus olla Kotimaa-lehden tämän vuoden kiertävien kolumnistien viimeisenä. Et kuulu porukkaan. Eli miten lämminhenkinen lähimmäisyys sekä uskottava ja yhteisössä laajalti toteutettava rakkaudellisuus saadaan leimalliseksi paikallisseurakuntiin. Sellaista rikkautta, jota vain Kaikkivaltias on voinut tajuta luoda. Minulla on heikot lihakset, jonka vuoksi hengitykseni tarvitsee jatkuvaa apua hengityskoneen muodossa ja liikkuminenkin sujuu kätevästi sähköpyörätuolin avulla. Niin että lähimmäisen silmät ovat samalla tasolla seurakunnassa. KOTIMAA 9 1 1 . Niistäkin löytyy vähän asteikon hienojakoisuudesta riippuen 2–4 teologista käsitejärjestelmää. Kirkossamme on päinvastoin monta teologista linjaa ja liikettä jopa niin, että liikkeiden ääripäillä ei juurikaan ole teologista yhteyttä keskenään. Kuinka toimimme niin, että mahdollisimman moni saa kokea kuuluvansa yhteisöön. Keskustelu näpertelee useimmiten sivuasioiden parissa, jotka eivät juuri mitenkään liity kirkon perustehtävän toteuttamiseen ja uskottavuuskriisiin. Ei ihme, että jotkut arastelevat minua. Asia ei ole näin. ansiokkaan kolumnin viran teologisesta merkityksestä kirkkojen välisissä ja sisäisissä teologisissa keskusteluissa. 2 01 6 KOLUMNI Jukka Sariola Miten lähimmäisyys saadaan toteutumaan Luin hyvillä mielin Kirkon tulevaisuuskomitean sihteerin, dosentti Juha Meriläisen kirjoituksen kirkon uudistumisesta. Itse olen tottunut niin kehooni, että harvoin tiedostan omaa erilaisuuttani, jos ulkopuoliset eivät siihen selkeästi reagoi. Esimerkiksi silloin kun erilaisuus vie piirin ulkopuolelle. Oikeassa Rytkönen on myös kommenteissaan lestadiolaisen liikkeen virkarakenteesta. Se sisältää myös aivan konkreettisia ohjeita, mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, että seurakuntamme olisi avoin paikka tulla myös meille erilaisille. Aamen. syy miksi en seiso kuvassa, on hyvin yksinkertainen: en pysty seisomaan lihassairauteni takia. Vanhoillislestadiolaisena pappina minä liityn yhteen niistä. Se vaan on todellisuuttani, että lähes missä vaan liikun tai olen, erottaudun joukosta. Vaikka en ole nähnyt tätä kirjoittaessani vielä juttuuni liittyvää kuvaa, niin olen aivan varma, että se tietyltä olennaiselta osalta poikkeaa toisten kuvista: muut seisovat, minä istun. en malta olla tässä mainostamatta. Ryhmään, toisten yhteyteen kuuluminen on yksi ihmisen perustarpeista. Kirkollamme on saavutettavuusohjelma – saavu. Onko esimerkiksi vammaisuus erilaisuutta vai Jumalan luomaa moninaisuutta. Yksinkertaisimmillaan se voi ilmetä seminaarin väliajalla, kun vaihdetaan kuulumisia. En siis tee työtä kirkossa huonolla omallatunnolla ja kaksilla korteilla. Aivan sananmukaisesti puhutaan helposti yli. Minua hiukan ihmetyttää, että alatien körttiläiset ovat osoittamassa osalle kastettua ja konfirmoitua ja uskollista seurakuntaväkeä harhaoppisen paikkaa. 2 . Myös erilaiset. Erilaisuusteeman ympärillä kannattaa myös pohtia: kuka on erilainen ja kuka samanlainen. Muista Rytkösen lestadiolaiskommenteista olen eri mieltä. Kirkkomme ja seurakuntien toimintojen kannalta on haastavaa, kun Kristus on kutsunut kaikki yhteyteensä. Se ei liity itse tekstien aiheisiin tai kolumnien tyyliin. Vaikka kirkko on taloudellisesti, demokraattisesti, jäsenkuntansa rakenteen sekä toimintaja vuorovaikutuskulttuurinsa kanssa pahassa kriisissä, ja monen mielestä myös ydinsanoman esittäminen ontuu pahasti, uudistajia ja heidän puheenvuorojaan näkee ani harvoin. ”Kirkko tarvitsee tiennäyttäjikseen johtajia jotka ovat riittävän rohkeita”. Pluralismi koskee myös kirkkomme tunnustuskirjoja. Erilaisuutta vai moninaisuutta Aivan sananmukaisesti puhutaan helposti yli.. Kiinnitin huomiota erääseen yhteiseen piirteeseen kolumnien kokonaisuudessa. Kirkkokulttuurin sisällä umpiossa elävät ovat sitä mieltä, että asiat ovat hienosti. Siten minulla on ollut mahdollisuus tutustua arvon kollegojen mielenkiintoisten tekstien sisältöön ja tapaan esittää asioita. Demokratisointi eli hallinnon perusteellinen keventäminen ja notkistaminen sekä vuorovaikutuskulttuurin perinpohjainen uusiminen olisi hyvä alku kohti kehittymistä Jeesuksen seuraajien iloiseksi joukoksi. Kun istut pyörätuolissa ja muut seisovat, ei synny samanlaista katsekontaktia kuin jos silmät olisivat samalla tasolla. Olen aivan varma, että toimituksella ei ole ollut mitään tarkoituksellista päämäärää erotella meitä valitessaan kuvauskulmaa. Kotimaassa ja sosiaalisessa mediassa on tullut tavaksi luonnehtia vanhoillislestadiolaisuutta ongelmalliseksi liikkeeksi luterilaisen tunnustuksen kannalta. Opetan täsmälleen samalla tavalla seurakunnassa ja rauhanyhdistyksellä, niin kuin olen pappisvalassa luvannut ja vastaan opetuksistani Jumalan ja ihmisten edessä. Olen erilainen. Arvostelukykyiset organisaation ulkopuoliset, kristitytkin, näkevät suuria ongelmia ja vielä ongelmallisempia trendejä. . Hätkähdän joskus hissin peiliin katsoessani, että olenko tosiaan noin erikoinen ilmestys. Se on oiva julkaisu aukaisemaan teologisia lähtökohtia saavutettavuuteen. Jokainen dogmatiikkaa opiskellut tietää, että kansankirkossamme ei ole mitään yhtä luterilaista tunnustusta, josta papit tai piispat – puhumattakaan seurakuntalaisista – olisivat samaa mieltä. Tarvitsemme kirkkoon, ja erityisesti seurakuntiin, avointa ja rehellistä keskustelua siitä, miten perustehtävä saadaan konkretiaksi paikallisella tasolla
Jotkut kertovat nivelvaivojensa vähentyneen. – Olen ollut palelevainen, ja siihen avanto on auttanut. 10 KOTIMAA 1 1 . Lähija luontoliikunta ovat hänelle tärkeitä latautumiskeinoja. Eija Murrolla on vakituinen avantokaveri. Tämä harrasti vuosikymmenet avantouintia ja oli ikäisekseen hämmästyttävän hyväkuntoinen. – Avantoreissuuni kuluu kaikkineen puolisen tuntia: kotoa autolla rantaan, vedessä parisen minuuttia, kopissa märkä uimapuku pois ja takaisin. 2 . – Minulle sopii, että käyn avannossa oman aikatauluni mukaan, pari, kolme kertaa viikossa. HAnnElE nIEMI. Liian pitkiä välejä ei kannata pitää, että tuntuma säilyy. Pitää mennä eikä meinata Vesimittari näyttää miinus kolme, ja Eija Murto on elementissään, joka on vesi. Pakkasrajaa ei ole, mutta ei rannalle jäädäkään maisemia taivastelemaan. Tyttären ensimmäinen avantouinti osui nuoreen aikuisuuteen 80-luvulla, keskelle kirkasta tammikuista pakkaspäivää. – Ei mitään totuttelua syysvesillä, vaan suoraan jääkylmään, nauraa Anjalankosken kappalainen, joka jatkaa harrastustaan nyt lähes kotirannassaan Myllykosken Kymijoella. Yksin ei avantoon saa mennä. Yhden laji koukuttaa heti, toiselle se ei kerta kaikkiaan sovi. KuVa: JohaNNEs WiEhN E ija Murto tottui käymään äitinsä, Irja Jukon seurana Lahden Möysäjärvellä. Lauantaisin Eija Murtoa odottaa kotisauna. Turvatekijöitä on muitakin: napakka lämpömatto sekä pyöritin, joka pitää avannon auki ja rikkoo teräviä jääsärmiä. Joskus hän saa mukaan miehensä, joka ei suin surmin veteen tule. Uskon sen myös lisänneen vastustuskykyäni ja tätä paljon puhuttua hyvää ruskeaa rasvaa. 2 01 6 Talvi vetää liikkeelle Vaihtelevat talvisäät eivät haittaa, kun toisessa vaakakupissa on liikunnan iloa, virkistynyttä mieltä ja parempaa jaksamista työssä. Noin kymmenen aktiivivuoden kokemuksella Murto kuvaa avannonjälkeistä oloaan miellyttävän rentoutuneeksi ja virkistyneeksi, myös henkisesti. Oma terveystilanne kannattaa aina kartoittaa ennen aloittamista. Myllykosken Vesistökeskuksessa on lämpimät pukukopit miehille ja naisille, mutta ei saunaa. Kesällä hän meloo. Näitä seurakuntien työntekijät saavat talvisista kuntoharrastuksistaan. Ja sitten, kun on päättänyt, mennä eikä meinata. Välineurheiluksi avantouintia tuskin voi väittää: sen verran löysä uimapuku, että sen saa pikapikaa päältä pois, neopreenitossut ja -hanskat, pipo, pyyhe
Laji kasvatti vahvat juuret jo 60–70-luvuilla lapsuudessa Nuijamaalla. Hiihto on säilynyt silti ykkösenä. HAnnele nIeMI. – Työaikani ovat niin erilaiset kuin lähipiirilläni. Viimeisistä kilpailuista tulee kuluneeksi seitsemisen vuotta, mutta välineet ovat nyt viimeisen päälle. Tälle ulkoilmaihmiselle juoksu on vähän yksitoikkoinen laji. Kolmisen vuotta sitten isä ja pojat painelivat yhtenä päivänä Lapissa Hetan maisemissa 82 kilometriä. Sen aikana jo ehtii nauttia täysillä hiihdon parhaista puolista: ulkoilmasta, vauhdin hurmasta. Puoliso Mervi Heinola ei juurikaan hiihdä, mutta lapsistaan Pauli Heinola on saanut useinkin suksiseuraa, etenkin silloin kun Joona, 26 sekä kaksoset Miika ja Hanna-Liisi, 24 olivat juniori-iässä. – Hiihdosta on tullut jo liiankin välineurheilua, mutta on se kieltämättä mukavampi hiihtää kunnon välineillä. Silloinkin pienissä repuissa oli eväät ja juotavaa, joka on erityisen tärkeää nestehukan välttämiseksi. Hiihtolenkeilleen pappismies suuntaa useimmiten yksin. – Ensimmäisissä koulukisoissa suksisiteet aukesivat sadan metrin välein. Kuva: JoHannes WieHn K uusankosken kappalainen tunnetaan Kouvolan seurakuntayhtymässä kovana hiihtäjänä. Heinola ei ole varma, voiko tuota vielä kutsua hiihtovaellukseksi, kun takaisin palattiin saman vuorokauden aikana. Suksipareja on puolenkymmentä. Pauli Heinola haaveilee vielä tekevänsä 100 kilometrin päiväretken. 2 01 6 Ulkoilmaa ja vauhdin hurmaa Yhtenä seitsemästä veljeksestä Pauli Heinola tottui pienestä pitäen siihen, että ensin tehtiin yhdessä latu, sitten vasta hiihdettiin. Viime aikoina, urheilumies paljastaa, on myös tullut panostettua sosiaalisiin sisälajeihin, salibandyyn ja lentopalloon. Pitkänmatkan joukkohiihdot, kuten Finlandia, ovat nekin tuttuja. Kauniista luonnosta voi ammentaa voimaa, myös työhön. Parhaina talvina Pauli Heinolalle kertyy puolisentoista tuhatta kilometriä. KOTIMAA 11 1 1 . Tämä ei liene sellainen. Kymmenlapsisen katraan yhdeksäs joutui välillä manailemaan huonoja välineitään. 2 . Kelien ohella hiihdolta veronsa on vienyt flunssa. – Minulle pitkä lenkki alkaa 25 kilometristä
Hiihto on päässyt takaisin Sannan harrastuslajivalikoimaan pitkän tauon jälkeen. Se tuntuu mukavalta lajilta. Juhlavuoden aikana Kirkkohallitus julkistaa joka kuukausi uuden liikuntakummin. Työssä jaksamisessa tärkeä asia ovat myös nuoret, heissä on hyvää elämänvoimaa, Tervo pohtii. Hiihtämisessä ei saa olla kiireen tuntua. . Kuva: Jaani FOHr L umi, pakkanen ja raikas talvisää vetävät nuorisotyönohjaaja Sanna Tervon perheen kanssa laskettelurinteille. Kuva: PaSi LeinO Raikas talvisää vetää rinteeseen – Laskettelu tarjoaa perheellemme luontevan tavan viettää aikaa yhdessä, sanoo Sanna Tervo. Pitkille hiihtoreissuille Sanna ei ole vielä lähtenyt. Raikas talvisää on aivan huippukeli ulkoilemiseen. – Toisen vanhemman tulee olla jossain aika lähettyvillä jos rinteessä seikkailee 9-vuotias lapsi, Tervo toteaa. . Viikonlopun ulkoilun jälkeen voi palata virkistyneenä työn pariin. 2 01 6 – Saaristossa juostessa silmä ja sielu lepää, Olli-Pekka Simonen kommentoi venytellessään Paraisten sillalla. – Irtiotto arjesta auttaa jaksamaan. MIrjA rInTALA LIIKKuvA seurAKunTA . Tänä vuonna juhlitaan seurakunnissa tehtävää työtä liikunnan ja urheilun parissa. – Matka ei ole pitkä, mutta se on kuin siirtyisi kokonaan erilaiseen talven maailmaan, Tuiran seurakunnan nuorisotyönohjaajana työskentelevä Tervo kuvailee koko perheen innostusta talvilajien pariin. Tarkoituksena on vähentää istumista ja lisätä liikuntaa. Lämpimät vaatteet päälle ja ulos, Sanna hehkuttaa talvilajien harrastamisen nautintoa. Oulusta matkataan 150 kilometrin päähän Syötteelle aina kun se on mahdollista. Toisinaan hiihdän ja olen kokeillut myös lumikenkäilyä. Sanna käy pienen reissun rinteessä lähes aina kun perhe on tunturissa. Tervon perhe viettää vapaa-aikaa talvisissa maisemissa hiihtäen, lasketellen, lumikenkäillen ja lenkkeillen. – 9-vuotias Tiituskin kaipaa vielä vanhempia kaveriksi rinteeseen. – Käyn usein lenkillä mäkimaastossa. Myöhemmin asuinpaikaksi vaihtui rivitaloasunto. Laskettelu tarjoaa vanhemmille ja lapsille luontevan tavan viettää aikaa yhdessä. – Tykkään talvesta ja vuodenaikojen vaihtelusta aina vain enemmän kun ikää karttuu. Kirkon ja liikuntamaailman yhteistyö alkoi 30 vuotta sitten. Tammikuun kummina oli arvi Lind, helmikuun kummi on jääkiekkoilija ja olympiamitalisti emma Terho.. – Koululiikunnan jälkeen olen tehnyt sovun murtomaasuksien kanssa ja tykkään hiihdellä omaan tahtiin, siis hissukseen ja perinteisellä tyylillä. Kirkko haluaa tukea liikunnallista elämäntapaa. 12 KOTIMAA 1 1 . Vuonna 2014 käynnistyneen kolmivuotisen Liikkuva seurakunta -hankkeen tavoitteena on aktiivisempi ja liikunnallisempi seurakunta. Alueelta löytyy hyviä pulkkamäkiä, niitä menen kävellen ylös ja liukurilla alas. Perheen viikonloput ja lomat vietettiin aikaisemmin asuntovaunussa laskettelurinteiden tuntumassa. Hän juoksee yleensä 10–15 kilometrin lenkkejä. 18-vuotias Matias on mukana enää vain satunnaisesti, mutta hän viihtyi mäessä pitkiä päiviä aina murrosikään asti, Sanna kertoo. 2 . Luonto puhuttelee minua kaikkina vuodenaikoina
– Kun kelit sahaavat nollan tienoilla, maassa on jäätä ja jään päällä vielä lunta, täytyy hidastaa tempoa, varsinkin mutkissa ja alamäissä. – Ennen maratonia moni myös pyytää varjelusta ja kiittää osallistujia ja järjestäjiä. Moni hurmoslaisista on aloittanut pelaamisen vasta aikuisiällä, mutta Huhtinen on pelannut jääkiekkoa 13-vuotiaasta saakka. Vaikka joukkue on seurakunnan luotsaama, HC Hurmoksessa ei pidetä alkuhartauksia tai loppurukouksia. 2 . Sitten lähdetään jakamaan pelipaitoja. KuVa: PaSi Leino K upittaan harjoitusjäähallin pukuhuoneessa vaihdetaan varusteita. – Lähdimme isän kanssa yhdessä mukaan. Kovilla pakkasilla on tarvittu sormikkaiden sijaan tumput, pimeällä heijastinliivi on tarpeen, ja hyvät hengittävät vaatteet tekevät juoksemisesta mukavampaa. – Pakkaskeleillä on oikein mukava juosta, sillä silloin ei ole liukasta, Simonen vinkkaa. Toivottavasti olen innostanut myös nuoria lenkkeilemään. Jääkiekkoilijat viilettävät kaukalossa varmoin ottein ja keskittyneinä. Simonen ei käytä talvilenkeillä nastakenkiä. – Joo, heitä saa taklata, leukailee toinen. Hän tuli tämänkertaiseen peliin suoraan toimituksesta ja sai vaihtaa papinpuvun rintasuojukseen ja kypärään. Esimerkiksi rippileireillä moni on tullut kanssani juoksemaan, hän toteaa. Pelin tahti on ärhäkkä ja kiivas, adrenaliini kohoaa, vaihdot tehdään lennossa. 15–17 miinusastetta on ollut pakkasrajana. Sen toimintaa rahoittavat Mikaelinseurakunta, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä pelaajat itse. Yksi pelaajista, Virtasen maalitehtaan toimitusjohtaja Kimmo Suomi saa kiekkoilijoiden tunnot sanoiksi: – Pelatessa sielu lepää, ruumis ei. Joukkueen luotsaaja, pappi Timo Hanttu Turun Mikaelinseurakunnasta muistuttelee maksuista. On aika lähteä jäälle. MArIA KesTI. – Itselleni juokseminen on henkireikä, joka nollaa ajatukset. Lisäksi fyysinen hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin. Jaakko Kaitanen, Vesa Barck, Jani Ruotsalainen ja Valtteri Scheinin pääsivät hetkeksi vilvoittelemaan. Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen laittoi kiekkoporukan alkuun 13 vuotta sitten. Työpäivisin hänellä voi olla päivällä työntekijäkokous ja illalla nuorisotyötä, joten välissä ehtii käydä hakemassa lenkiltä uutta virtaa. Hän käy lenkillä joka toinen päivä, vuoden ympäri. Simonen nauttii siitä, miten helppo urheilulaji juoksu on: missä ja milloin tahansa voi sujauttaa lenkkarit jalkaan ja lähteä. Miehet vetävät valtavista kasseista esiin hokkareita, hartiasuojia, kypäriä. Urheilun kaupanpäällisenä tulevat urheiluvammat: Simosen akillesjänne on oireillut pitkään, ja pari viikkoa sitten se operoitiin. Hän sai kuulla HC Hurmoksesta rippikoulussa. Vanhin on 68-vuotias, eläkkeellä oleva pappi Pauli Huhtinen. Suurin osa on päätynyt mukaan ennen kaikkea jääkiekkoilun ilosta ja vastapainon saamiseksi muulle elämälle. Simonen harrastaa lenkkeilyä, ja hän on juossut maratonin neljästi. Tavalliset, laadukkaat, omaan lestiin sopivat juoksulenkkarit ovat riittäneet hyvin. Tällä kertaa nuorin mukanaolija on 23-vuotias konepäällikkö ja merimies John Mäki. KOTIMAA 13 1 1 . 2 01 6 Juostessa ehtii kuunnella itseä ja muistella J uostessa tulee mietittyä elämän tärkeimpiä asioita, kuunneltua omia ajatuksia ja muisteltua päivän ilon hetkiä, miettii Olli-Pekka Simonen, Länsi-Turunmaan eli Paraisten suomalaisen seurakunnan nuorisotyöntekijä. Joukkue on HC Hurmos. Useinhan miehillä on vain hyvin vähän kontakteja kirkkoon, Hanttu kommentoi. – Vain Papua-Uudessa-Guineassa oli pieni tauko, hän naurahtaa. Simonen ei tällä hetkellä ole saanut lenkkeillä moneen viikkoon. Suurin osa pelaajista on keitä tahansa miehiä Turun seudulta, ja lisäksi mukana on yhtymän työntekijöitä. Peli on sen tasoista, jota haluan: pääsee pelaamaan kunnolla mutta ei tosissaan, Mäki kuvailee. HC Hurmoksen harkkarinkiin kuuluu 20–30 miestä, ja harjoitukset ovat kerran viikossa, peli joka toinen viikko. MArIA KesTI Sielu lepää, ruumis ei Hiki virtaa vaihtopenkillä. – Olen tässä pyöritellyt peukaloita ja toivonut, että kunpa pääsisi lenkille, hän naurahtaa. Samalla äijät ovat saaneet uudenlaisia kokemuksia seurakunnasta. – HC Hurmos on sekä työntekijöiden liikuntaa että seurakunnan matalan kynnyksen miestyötä parhaimmillaan. Nuorimmat hurmoslaiset ovat 20-kesäisiä. Rippileireillä juoksu tarjoaa hetken, jossa saa olla kahden omien ajatusten kanssa. – Värilliset paidat niiden päälle, jotka eivät ole maksaneet, joku keksii
Turkulaisilla on yhteistyötä kuorojen ja erilaisten yhtyeitten lisäksi Turun musiikkijuhlien ja Turun filharmonisen orkesterin kanssa. Helsingissä esitetään palmusunnuntaina J. Kuva: uLLa roinE/ Kuva-PaiJuLa KIrKKOMuSIIKKIjuhlAT Baritoni Waltteri Torikka esiintyi muiden Taikahuilun tähtien kanssa maanantaina Katedraali soi -kirkkomusiikkiviikon avajaiskonsertissa Turun tuomiokirkossa. Siinä tunnetut taiteilijat etsivät Torsti Lehtisen johdolla kadonnutta toivoa tässä ajassa. Useita päiviä kestäviä kirkkomusiikkijuhlia järjestetään Turun ja Helsingin lisäksi myös Oulussa, Kokkolassa ja Lohtajalla. 2 . Turku ennen hiihtolomia ja Helsinki niiden jälkeen. – Haluamme muutenkin esittää sellaista musiikkia, jota ihmiset eivät missään muualla pääsisi kuulemaan, Jukka Ahokas linjaa. Helsingillä on käytössä huomattavasti suurempi summa, jonka jatkosta ei tosin ole takuita. Kirkko soikoon 9.–11.3. Jukka ahokas on Kirkko soikoon -festivaalin taiteellinen johtaja. Siitä nousi myös tämän vuoden teema Valo ja pimeys. Turun Katedraali soi! -viikon budjetti on noin parikymmentä tuhatta euroa. Ohjelmiston kokoaminen on aina sattumien summaa. SIrKKu NySTröM Katedraali soi! 8.–14.2. Bachin Johannes-passio ja Turussa paastonajan alkaessa Gabriel Faurén Requiem. Sibeliusta juhlittiin Turussakin viime vuonna ja festivaalien täyttäessä 10 vuotta, ohjelmassa oli joka päivä Bachin musiikkia. Kuva: KirKKo soiKoon Turun ja Helsingin juhlat eivät juuri tee yhteistyötä keskenään. 2016. – Jos toisella olisi ohjelmistossa esimerkiksi kiinnostava ulkomainen kuoro, kuukauden mittainen väli on liian pitkä, jotta samalle vierailijalle voitaisiin järjestää ohjelmaa ja ylöspito väliajaksi, kuvaa Jukka Pietilä. 14 KOTIMAA 1 1 . Espoon kanttorit järjestävät muutaman vuoden välein omin voimin vastaavat juhlan, ja lisäksi yksipäiväisiä juhlia pidetään monissa seurakunnissa. Teatterikorkeakoululta tulee juhlakonsertin valosuunnittelu ja Kuvataideakatemian opiskelijoilla on näyttely Tuomiokirkon kryptassa. Jukka Ahokas kertoo, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Kirkko soikoon -festivaalilla on esitetty ainakin 40:n elossa olevan suomalaisen säveltäjän teoksia. 2016. Silloin löysimme Franz Lisztin Dante-sinfonian, josta taas syntyi idea järjestää Dante-seminaari. Samoihin aikoihin Helsingin Oulunkylän kanttori Jukka Ahokas aloitti Paastonajan musiikkisarjan, josta vähitellen kehkeytyi Kirkko soikoon -festivaali. Turun ja Helsingin juhlat eivät juuri tee yhteistyötä keskenään. Kirkot soineet 20 vuotta Kamarikuoro Key Ensemble esittää Helsingin Kirkko soikoon -festivaalilla 18.3. Aiempina vuosina on juhlittu muun muassa Litziä ja Sibeliusta. Molemmat kirkkomusiikkijuhlat osuvat kevättalvelle. Turussa kaikki tapahtuu yhdessä paikassa, Turun tuomiokirkossa. Kaikki tapahtumat Turun tuomiokirkossa. Hänet valittiin ja Katedraali on soinut jo 20 vuotta. 2 01 6 Kaksi Jukkaa on luotsannut kevättalven kirkkomusiikkijuhlia Turussa ja Helsingissä jo 20 vuoden ajan. Katedraali soi! -viikolla ei ole erityistä teemaa, mutta Jukka Pietilä kertoo huomanneensa, että varsin laulupainotteinen viikosta tällä kertaa tuli. – Siksi että Musiikkitalossa esitettävä Alexander Raskatovin Bysanttimessu ja Jumalainen näytelmä -konsertti tarvitsi jälkipuolelle siihen luontevasti liittyvän teoksen. Helsingissä festivaali on ripottautunut ympäri kaupunkia pääasiassa kirkkotiloihin. T urun tuomiokirkon kanttori Jukka Pietilä lupasi työhönottohaastattelussaan laittaa pystyyn kirkkomusiikkiviikon, jos hänet valitaan. Eero Hämeenniemen tilausteoksen Lux et Tenebrae. Kuva: HEiKKi TuuLi Jukka Pietilä on Katedraali soi! -festivaalin taiteellinen johtaja. Turussa kaikki tapahtuu tuomiokirkossa. Molemmat juhlat päättyvät isoon kuoroteokseen. Helsingissä yhteistyötä tehdään muun muassa Musiikkitalon, Kaupunginorkesterin, Radio-orkesterin ja lukuisten kuorojen kanssa. S. Suurin syy ovat juhlien ajankohdat. Molemmat juhlien vetäjät pitävät tärkeänä sitä, että kirkko tilaa uutta urkuja muuta kirkkomusiikkia. Turussa on tänä vuonna juhlan kunniaksi Mikko Heiniön Urkusinfonian kantaesitys. Kuva: viivi HuusKa/ Turun musiiKKiJuHLaT. Sekä Turku että Helsinki ovat tilanneet vuosien myötä melkoisen määrän uutta kirkkomusiikkia. Kirkko soikoon -festivaalin 20-vuotisjuhlakonserttiin tilattiin Eero Hämeenniemeltä Lux et Tenebrae -teos. Helsingissä Kirkko soikoon -viikon ohjelmassa on seminaari 750 vuotta sitten syntyneen italialaisen kirjailijan Dante Alighierin tunnetuimmasta teoksesta Jumalainen näytelmä. Helsingin kustannuksia nostaa, että festivaali kestää yhdeksän päivää ja tapahtumia on kymmenissä paikoissa. Jukka Ahokas, miksi. Suurin syy ovat juhlien ajankohdat. Konsertit ja muut tilaisuudet eri puolilla Helsinkiä, valtaosin keskustan kirkoissa. Sen soittaa Jan Lehtola ja Turku filharmoniaa johtaa Leif Segerstam
– Tämä johtuu siitä, että heiltä puuttuu tietoa, tai sitten tiedot ovat koulutuksen puutteiden vuoksi vanhoja tai virheellisiä, Rusama otaksuu. Tähän homogeenisuuteen viralliset luterilaiset kirkonmenotkin ovat yleensä istuneet ilman, että niitä olisi kyseenalaistettu. 2 01 6 MISSIOLOGIA KOLuMnI juSSI ryTKönen Kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama on huolissaan kirkon työntekijöiden missiologisen osaamisen rapautumisesta. Korkeimmalta valtiolliselta taholta piispa Jolkkoselle saarnasta tulleet kiitokset kertovat viehättävällä tavalla, että kirkon ja valtion suhteissa tämä virallinen jumalanpalvelus ei ole vastatuulessa. Uudet maahantulijat eivät usein ole kristittyjä. Onko kirkko oikeasti kiinnostunut siitä, että sen tulevilla työntekijöillä on tieto ja ymmärrys siitä, mitä kirkon olemukseen kuuluva missio tarkoittaa. Kyse on lopulta siitä, uskooko Suomen evankelis-luterilainen kirkko enää omaan missioonsa. Onko ekumeenisillekaan valtiopäiväjumalanpalveluksille tilausta tulevaisuudessa. Kyse on lopulta siitä, uskooko Suomen evankelis-luterilainen kirkko enää omaan missioonsa. – Sen sijaan kirkolliskokous päätti viime vuonna myöntää viideksi vuodeksi rahoituksen kaupunkiteologian yliopistonlehtorin tehtävään. Kirkolla täytyy olla mielipide siitä, mitä sen tuleville työntekijöille opetetaan. juSSI ryTKönen Asia on vakava. “Tolokku saarna”, tiivisti Sipilä Twitterissä. Huoli koskee pakollista perusopetusta. “Kuninkaan puhe” on herättänyt vilkasta keskustelua. Valtiolliset jumalanpalvelukset osoittavat, että maamme kirkot tahtovat rukoilla demokraattisen vallankäytön puolesta ja siunata niitä, jotka kantavat vastuullisesti esivallan lakia säätävää miekkaa. Rusaman mielestä yhteyttä kirkosta eri oppilaitoksiin voitaisiin tässäkin asiassa silti pitää, jos halutaan. 2 . Kirkon viralliset puheet lähetystyöstä ja käytännön päätökset ovat ristiriidassa keskenään. Hänen eri yliopistoista saamien tietojen mukaan teologikoulutuksessa missiologiaa tai missiologisia teemoja on opetettu osana systemaattisen teologian, kirkkohistorian tai käytännöllisen teologian opetusta. jaakko Rusama on ekumeniikan dosentti Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Kuva: aaRne ORmiO Kuninkaan ja piispan puheet V iime viikon kotimainen uutinen oli tasavallan presidentin Sauli Niinistön suorasanainen maahanmuuttoa käsittelevä puhe valtiopäivien avajaisissa. Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus-instituutiota on joskus kritisoitu, mutta tapa on jatkunut. Kirkon työntekijöiden lähetyskoulutus riutuu Kirkon lähetysteologin Jaakko Rusaman mielestä kirkon pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota tulevien työntekijöiden saamaan lähetystyön opetukseen. Rusama viittaa myös kirkon tutkimuskeskuksen selvityksiin. On. Missiologian asema opetuksessa liittyy Rusaman mielestä siihen, että teologian kovasta ytimestä ylipäätään annetaan pakollisessa peruskoulutuksessa hieman keveät eväät. Erityinen lisähuolenaihe on hänen mielestään kirkon rahoittaman määräaikaisen Helsingin yliopiston missiologian yliopistonlehtorin tehtävän loppuminen heinäkuussa 2016. Ammattikorkeakouluissakin aihetta kosketellaan kirkon nuorisotyönohjaajakoulutuksessa hyvin vähän. Paikalla oli itse keisari Aleksanteri I. Maamme piispat vuorottelevat saarnaajina. Näin on Rusaman mukaan teologian maistereiden koulutuksessa Helsingissä, Joensuussa ja Åbo Akademissa, kanttorikoulutuksessa sekä Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Vapaaehtoisena aineena missiologiaa on aina voinut lukea aineja syventävissä opinnoissa. Siis: yksikään tuleva pappi ei jatkossakaan saa teologian opinnoissaan sekuntiakaan opetusta kirkon missiosta. – Pappien ja seurakuntien muiden työntekijöiden peruskoulutukseen ei enää vuosiin ole kuulunut pakollista opetusta missiologiasta, evankelioimisesta, lähetysteologiasta tai lähetystyöstä, Rusama sanoo. – Näyttää siis siltä, että ei ole takeita lähetykseen liittyvien kysymyksien käsittelemisestä yhdelläkään pakollisella kurssilla. Sellaisia on pidetty jo autonomian aikana, esimerkiksi kuuluisien Porvoon valtiopäivien aikaan 28.3.1809. KOTIMAA 15 1 1 . Lisäksi maamme väestön etninen ja uskonnollinen koostumus muuttuu. Viime vuosiin saakka suomalaiset ovat olleet oman harvinaisen kielen, yhteisen luterilaisen uskon, koululaitoksen, kansanopiston, asepalveluksen, historian vaiheiden, kansallisten tapojen ja arvojen sekä monien kirjallisten tekstien yhtenäiseksi muokkaama kansa, jopa eräänlainen heimo. Muutoksista huolimatta kristinusko on edelleen tässä maassa asuvan valtavan enemmistön usko ja kulttuurinen tausta. – Asia on vakava. Niiden mukaan luterilaisessa kirkossa erityisesti nuorempi papisto suhtautuu välinpitämättömästi tai kielteisesti lähetystyöhön. On selvää, että yliopistot ja Diak ovat itsenäisiä oppilaitoksia, ja päättävät itse opetuksestaan. Hän toteaa, että Helsingin yliopiston helmikuisessa tekstissä kaupunkiteologian lehtoraatista mainitaan myös missiologia, mutta ei mitenkään merkityksellisenä lähetysteologian, evankelioimisen teologian tai ylipäätään missiologian näkökulmasta. rusama ei vähättele kaupunkiteologian merkitystä ja hänen mukaansa kirkolliskokouksen päätöksessä toki on tosin viittauksia missiologiaan. Valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus kuuluu vanhoihin suomalaisiin perinteisiin. Vähemmälle huomiolle jäi, että julkisuudessa presidentti ja pääministeri Juha Sipilä kiittelivät Kuopion piispan Jari Jolkkosen saarnaa valtiopäivien avajaisjumalanpalveluksessa. Kirkon lähetysteologi on tilanteesta hyvin huolissaan ja heittääkin palloa kirkon päättäville tahoille. Sibelius-Akatemian kanttorien peruskoulutuksessa ei Rusaman tietojen mukaan ole lainkaan missiologista koulutusta. Kirkot tahtovat rukoilla kansan demokraattisen vallankäytön puolesta ja siunata niitä, jotka kantavat vastuullisesti esivallan lakia säätävää miekkaa.. Toisaalta kirkkoihin kuulumattomia suomalaisia alkaa nykyisin olla aika paljon, myös kansanedustajien joukossa
Olemme kuin Rublevin ikonin matkalaisia, levähtämässä hetkiseksi. Vieraanvaraisuuden symboli, pöytä, johon tällä kertaa ei ole katettu leipää ja viiniä, on edessämme, kuten jokaisessa jumalanpalveluksessa ja messussa. Ehkä siksi tuntuu, kuin siellä olisi läsnä myös mennyt aika. Makaan lähes pimeän kirkkosalin lattialla suuren kattokruunun alla. Kaikki näyttää erilaiselta hämärässä ja lattialta käsin. 1700-luvun valistuksen aikana maalaukset peitettiin kalkilla. levitän huovan alttarin eteen lattialle. Ennen kuin laskeudun makuulle lattialle, katson alttaritaulua. Kiedon huivin pääni alle ja toisen huovan peitoksi päälleni. 2 . Ajattelemattomia ihmisiä! Katon ja pylväiden sekä ikLepohetki pyhässä paikassa Saada hetken levätä kuin lämpimässä sylissä, pimeässä Jumalan kasvojen edessä yhdessä muiden kanssa. Messun sijasta kirkossa vietetään erikoisempaa ja yksityisempää iltaa. Keskikäytävän juuttimatto eristää kivilattian kylmyyden. Useimmilla on mukanaan iso kassi, huopa, rullalle kääritty patja tai makuupussi. 16 KOTIMAA 1 1 . Kuvat: Raimo Jaatinen Raija Rehnberg ja maija Räihä kertoivat, miten Lepää kirkossa -kurssilla koettu pyhyyden tunne ja rauha tarttuvat mieleen ja kantavat koko tulevan viikon ajan.. Viitenä sunnuntai-iltana saa tulla harjoittelemaan pysähtymistä ja tietoista läsnäoloa sekä lepäämään pianomusiikkia kuunnellen Tommi Sarlinin ja Pami Karvosen johdolla. Nyt hämärässä hiljaisessa kirkossa istuu noin kuusikymmentä ihmistä. Jättivätkö satojen vuosien aikana kirkkoonsa astuvat seurakuntalaiset tänne jotain itsestään. Kattoholvi on parinkymmenen metrin korkeudessa. Katselen hämärään verhoutuneita katon kauniita kaaria ja keskiaikaisia maalauksia. 2 01 6 KrIsTITyn vAellus S iuntion Pyhän Pietarin kivikirkko on valmistunut jo 1400-luvulla. Kiitos, että saan tulla tähän, sanon Jeesukselle. Suuri osa piirroksista on peitossa. Valtavan kokoinen lamppu on kiinnitetty kattoon metallivarrella. Pianisti ja Siuntion seurakunnan kanttori Pami Karvosen soittama musiikki täytti kirkkotilan. KrIsTITyn vAellus Siuntion keskiaikainen kirkko tarjosi mieleenpainuvan kokemuksen pimeässä kirkkosalissa. ”Lepää kirkossa” sanottiin kutsussa. Suuri maalaus esittää Jeesusta rukoilemassa Getsemanessa. Kirjoittaja lepää taustalla punaiseen huopaan kääriytyneenä. Voisin hyvin kuvitella jokaiselle matkasauvan
Seuraavaksi hän työskenteli Inarin seurakunnassa ja turistityön pappina Lapissa. Anttia jäivät kaipaamaan äiti, sisarukset perheineen, suuri joukko ystäviä, seurakuntalaisia ja kummilapsia. selemaan sitä tarkemmin, vain olla ja katsella. Antin elämää ja traagista kuolemaa kuvaa H.C. PerHeuuTIseT TuTKInnOT Teologian kandidaatti: Tuomas Annola, Carita Cruz, Theresa Esa, Erika Herala, Elina Ilvonen, Santeri Kaleva, Marika Kataja-Lian, Saimi Kautonen, Päivi Kiikko, Henna Koivula, Saara Kuoppala, Katja Lehtola, Ville Malm, Pirjo Rantala, Tytti Raussi, Petri Repo, Taru Siltala, Joonas Vapaavuori, Tomi Vehkajärvi, Leena VoutilaMakena, Anna Westerholm, Lauri Westerlund. HAnnes sePPänen Antin ystävä KuOLLeeT Hitaasti kävelemällä, askel askeleelta, tulee tietoiseksi omasta olemisestaan pyhässä tilassa. Aiemmilla kurssikerroilla on harjoiteltu läsnäoloa syvään hengittämällä ja tutustuttu kosketusja näköaistin avulla kirkkosaliin. 30.11.2015) kastettiin Vöyrin seurakuntakodilla 9.1.2016. vaalisijalla ollut Simon seurakunnan kirkkoherra Ville Väkeväinen sai 280 ja Kemin seurakunnan kappalainen Jani Koivusalo 34 ääntä. Äänestysprosentti oli 22,9. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 1.2. Jokainen yksin ja samalla yhdessä. Hekin ovat kävelleet näitä samoja kivilaattoja, katselleet samoja seiniä, yllään sama korkealla kaartuva katto. 2 01 6 kunasyvennysten varjot ovat mustia ja vahvoja. Suljen silmäni ja lepään niin kuin en pitkiin aikoihin. Perhe muutti Ouluun, jossa Antti opiskeli ylioppilaaksi ja kielten maisteriksi. Muut kummit Kristiina Brisk-Mosander, Jessica Havulehto ja Mårten Fors sekä Saija ja Kalle Kuikka. Myös nyt hitaasti kävellessä voi toistaa esimerkiksi Jeesuksen rukousta: Jeesus Kristus, maailman Vapahtaja, armahda minua. Mozartin pianomusiikkia, Skrjabinin preludeja, Philip Glassia. 1. LeenA HIeTAMIes Terapeutti ja retriitinohjaaja Tommi Sarlinin mukaan on tärkeää saada pysähtyä hetkeen, ottaa vastaan ja levätä. Viimeinen tikku sammui ja tyttö paleltui. Jonkun paikan eteen voi pysähtyä katAntti Vasari Pastori Antti Vasari kuoli Nurmeksessa tammikuun 15. Teologiaa hän opiskeli Helsingin yliopistossa ja toimi Lahden Diakoniaopistossa teologisten aineiden opettajana. Andersenin satu köyhästä tulitikkutytöstä. Antti oli syvästi uskovainen mies. Yksin ja silti yhdessä muiden kanssa. Niin Anttikin. Hän tunsi lestadiolaisuuden historiaa laajasti. KOTIMAA 17 1 1 . Saada hetken levätä kuin lämpimässä sylissä, pimeässä Jumalan kasvojen edessä yhdessä muiden kanssa. Saan osallistua tasokkaaseen konserttiin, joka soitetaan myös minua varten, että saisin tuntea kirkon omakseni, levätä kauniissa pyhässä paikassa, olla täällä oma itseni. Osa näyttää väreilevän violetin ja okran väreissä, varsinkin lasi-ikkunoiden heijastuksissa. Olivier Erik Maxmilian Ihatsu (s. Kirkon penkkejä, kaiverruksia, ikkunasyvennyksiä, seiniä ja ovenpieliä on lupa kosketella, silitellä omin käsin. 2 . VALITTu Tiedot ja kuva perhepalstalle toimitetaan osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi. Jokainen on tuonut mukanaan omat ilonsa ja surunsa, omat rukouksensa. Musiikkija lepo-osuuden alussa jokainen saa etsiä itselleen sopivan paikan. Tulitikkujen valossa ja hetken kestävässä lämmössä tyttö haaveili kauneudesta ja onnellisuudesta. Yhdestä ikkunasta näkyy lumisia liikkumattomia kuusia ja tumma taivas. Viimeinen virkapaikka oli Nurmeksen seurakunta. Kirkkosalin valot sammutetaan. Kävelemällä, askel askeleelta otan pyhän tilan myös minulle kuuluvaksi, kirkko ottaa askeleeni vastaan, hyväksyy minut. Hän oli yhtä lailla kotonaan Milanon oopperassa kuin Hyrynsalmen Lietekylän kinkereilläkin. päivänä. Hän sai 871 ääntä. Yksi kääriytyy makuupussiin saarnatuolin taakse, toinen levittää paksun tilkkutäkkinsä lähelle alttaria seinän viereen. myönnetyt tutkinnot: Keminmaan seurakunnan kirkkoherraksi on valittu Oulujoen seurakunnan seurakuntapastori Sanna Komulainen toiselta vaalisijalta. Hän opiskeli Luther-tutkimusta ja välillä mystiikkaa italialaisessa luostarissa. Antti puhui ainakin kahdeksaa kieltä. Välillä hän innostui kasvattamaan kaniineja, kanoja, ankkoja ja kalkkunoita. Ulkona paksu lumivaippa peittää kirkkomaan ja kiviaidat. Antti oli syntynyt Helsingissä vuonna 1957. Tätä ennen, illan alussa, teologian maisteri, retriitinohjaaja ja kognitiivinen terapeutti Tommi Sarlin johdatteli kurssilaiset kävelymeditaatioon. Sitten Hyrynsalmen seurakunnassa pastorina ja kirkkoherranviran hoitajana, sitten Parikkalassa, jonka jälkeen hän oli Enonkosken luostariyhteisössä ja sen jälkeen Sonkajärvellä. Papiksi Antti vihittiin Oulussa 1997, jolloin hän aloitti lestadiolaisen Uusheräyksen toiminnanjohtajana. Kastepappina kummi, pastori Tuuli Kela Vaasan suomalaisesta seurakunnasta. Uskomattoman kaunis ja koskettava vahva musiikki täyttää koko kirkon, kajahtelee seinissä ja resonoi koko kehossani. Lahjakas pianisti ja Siuntion seurakunnan kanttori Pami Karvonen soittaa flyygeliä. Katso eteenpäin ja kävele hitaasti ympäri kirkkoa keskittämällä ajatuksesi jalkojesi liikkeisiin, Sarlin opastaa rauhallisella äänellä. Liikutuksen aalto pyyhkäisee lävitseni ja ajattelen, olisipa jokaisessa kirkossa tämä mahdollisuus. Pianistin kasvot heijastuvat flyygelin kanteen nuottitelineen kohdevalosta, muuten on pimeää. Viime vuosina hän viihtyi hiljaisuuden retriiteissä ja ohjasi niitä itsekin. Kuunteleminen ja persoonallinen lämpö olivat hänen vahvoja puoliaan. Hän paleltui kovassa pakkasessa jäällä. – Maxmilianin ylpeät vanhemmat Piritta Pitkämäki Ihatsu ja Jukka Ihatsu Vöyriltä. Ohikiitävän hetken tunnen olevani yhtä myös menneiden vuosisatojen ihmisten kanssa. Huomioi miten oikea jalkasi nousee samalla. Lasi-ikkunan läpi tulviva haalea valo heijastuu värileikkinä muuten melkein pimeille seinille. Tunnen itseni etuoikeutetuksi. Erityisesti häntä kiinnostivat kirjat, vanha musiikki, ikonitaide ja luonto. – Seiso rauhallisesti jalat hartioiden leveyden verran irti toisistaan, tukevasti maadoittuneina. Kuljemme peräkkäin hitaasti kuin munkit ja nunnat luostarin käytävillä, hartaina ja keskittyen, eri-ikäiset miehet ja naiset. Irrota vasen jalkasi lattiasta ja astu hitaasti eteenpäin. Useimmat, kuten minäkin, etsivät paikan pitkältä keskilattialle levitetyltä matolta. Holvien kaaret muodostavat varjoja. Hän oli luova, hauska ja samalla arvoituksellinen persoona sekä laaja-alainen teologi. Muutama jää penkkiin istumaan
Näitäkään ei meillä nähdä, muuten kuin ehkä satunnaisesti tallennemyynnissä. Työskentelin niin että ne olivat ylösalaisin, toisinpäin kuin nyt katossa, hän kertoo. Oma lukunsa on amerikkalainen kristillinen yleisö, jolle tehdään juuri heidän arvomaailmaansa heijastelevia elokuvia. Kampukseen kuuluu myös kappeli. 2 . Tavallaan Diak jatkaa nyt tätä kulttuurityötä, sillä Schafhauserin näyttely on ensimmäinen kampuksen vaihtuvista taidenäyttelyistä. Puhujakorokkeelle on unohtunut vaaleanpunainen tutti. – Valaisimet ovat hauraita, osittain kipsiä. yhdysvalloissa puhutaan mustasta yleisöstä ja latinoyleisöstä. Hauskaa, kuin olisi painisaliin menossa. Sisällä aukeaa koruton valkoinen tila, jota hallitsevat mustien kevyiden tuolien rivit sekä kaksi suurta ja raskaanoloista myllynkiveä muistuttavaa kattovalaisinta. Amerikkalainen elokuva on hyvin tehtyä, mutta arvovapaata se ei ole. Vilmalotta Olivia Schafhauser pystytti taidenäyttelyään Diakonia-ammattikorkeakoulun Kalasataman tiloihin Helsingissä tammikuun lopussa. Nimittäin, parhaiden näyttelijöiden ehdokaslista on valkoinen. Kappelin teosten symboliikka liittyy myös kirkollisiin väreihin ja symboleihin sekä Kalasatamaan, kuten vesi, kala ja joutsen. Heille tehdään omia filmejä, joissa päähenkilöt edustavat tiettyä etnistä taustaa. Kansainvälisyys, eri etnisistä ja uskonnollisista taustoista tulevat ihmiset ovat läsnä taiteilijan teoksissa. Krusifiksin viereen on jätetty tyhjä virolainen energiajuomatölkki, yhden tuolin vierellä on tyhjäksi juotu pahvinen kahvimuki. 2 01 6 D iakin eli Diakonia-ammattikorkeakoulun 20-vuotisjuhlia on vietetty Helsingin Kalasataman uuden kampuksen avajaisilla. Näitä filmejä ei liiemmälti meillä Suomessa nähdä. Schafhauserin suurikokoisisKampus sai oman kappelin Vilmalotta Olivia Schafhauserin maalaamat kattovalaisimet Diakin Kalasataman kampuksen kappelissa sisältävät monitasoista symboliikkaa. Diakin juuret ovat Aurora Karamzinin perustamassa diakonissojen oppilaitoksessa. LeenA HIeTAMIes KuLTTuurIKuLMA OsAAKO vAIn vALKOInen näyTeLLä. Näin myös kappelin lamppujen kuvissa. Tosin viime vuonna oli sama tilanne. Arkkitehtitoimisto Stefan Ahlmanin suunnitteleman valoisan rakennuksen alakerrasta löytyy melkein kullanvärisenä kiiltävä metalliovi, jonka kädensijat ovat kaksi nahalla peitettyä köysilenkkiä. Diak on paikka, jossa ihmiset eri kulttuureista ja lähtökohdista opiskelevat kohtaamaan muita ihmisiä. KuVat: SeppO SirKKa/eaStpreSS sa voimakkaissa maalauksissa ihmiset ovat fragmentteja. Amerikkalainen elokuva oli joskus varsin valkoista. Alttarikaide on selkeä valkoinen rakennelma. Yhdysvalloissa tehdään valtava määrä elokuvia. Suomeen tulevat yleensä vain hyvät, tosin poikkeuksiakin on. Niina Palorannan kauniit vihreät tekstiilit kertovat myös kasvusta ja elämästä. Karamzin oli aikoinaan myös merkittävä taidemesenaatti. Työmaalla miehet rakensivat telineet niiden alle, koska niitä ei voinut laskea reunoilleen pöydälle tai lattialle. OLLI sePPäLä. Elokuvat heijastelivat valkoista ajatusmaailmaa ja tarjoilivat perheihanteita ja amerikkalaisuuden ylistystä. Taiteilija Vilmalotta Olivia Schafhauser sai tehtäväkseen maalata taideteoksensa arkkitehdin suunnittelemiin valaisimiin. Uskaltaa. Pyhästä tilasta kappelissa muistuttavat alttarin kirjankokoinen ikonijäljitelmä sekä pienelle korokkeelle nostettu krusifiksi. Oscar-palkinnot ovat elokuvamaailma Vuoden Tapahtuma. Lännenelokuvat esimerkiksi ovat muokanneet ja vääristäneet kuvaa alkuperäisasukkaista: he eivät suinkaan olleet verenhimoisia villejä, jotka halusivat vain pahaa hyville perhekeskeisille uudisasukkaille. Kuvassa saattaa olla myös valkoisia kukkia, lilja tai kalla. 18 KOTIMAA 1 1 . AvAjAIseT Tarttua kiinni valon voimaan, positiiviseen energiaan. Afroamerikkalainen Boone Isaacs on muuten Yhdysvaltain elokuva-akatemian ensimmäinen musta puheenjohtaja. Päästää irti vääristä kahleista ja negatiivisista voimista. Hän kertoo taiteestaan sanoin, joiden soisi näkyvän kappelissa vaikka huoneentauluna: – Tahto taistella paremman tämän päivän ja huomisen puolesta, vaikeuksienkin keskellä. Tänä vuonna juhlan ympärillä on epätavallinen varjo. Yhtään mustaa tai etnisen taustan omaavaa näyttelijää ei kelpuutettu ehdolle. Pyhän tilan taideteoksina Schafhauserin lamput ovat nuorten ympäristöön erityisen sopivia – niissä on jotain rajoja rikkovaa, jotain kaunista ja jotain kömpelöä, uutta etsivää. Palkintoja jakavan akatemian puheenjohtaja Cheryl Boone Isaacs myöntää tilanteen ja sanoo olevansa pahoillaan. Luentosalia muistuttavassa kappelissa on tällä kertaa elämän jälkiä, jotka nostavat hymyn kävijän huulille
Venäjä tahtoo Suomen liekanaruunsa. 362 s. Saara Jantunen: Infosota. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Elämä ja eetos. 346 s. Kirjan lähtökohta on vanha totuus: Pietarin kaupungin syntyminen 1700-luvun alussa muutti Suomen Venäjän kannalta myös taloudellisesti merkittäväksi naapurialueeksi, myöhemmin imperiumin rajamaaksi. Kirjasta opimme, miten Pietarista tuli merkittävä Suomen puutavaran ja maataloustuotteiden vientikohde. Kremlin nettisissit iskevät Suuri venäläinen Venäläinen kirjailija Aleksandr Solženitsyn kuuluu ihmiskunnan elämää suurempiin opettajiin. Solženitsyn tiivisti sen näin: ”Ihmiset ovat unohtaneet Jumalan.” Vettenniemen kirja on erittäin onnistunut ja mukaansa tempaava katsaus suuren venäläisen ihmisen elämään ja sielunmaisemaan. Vettenniemi kuljettaa lukijaansa Solženitsynin elämänpolun eri vaiheissa. Sotilaat voivat olla hyvinkin sivuosassa tästä kaikesta. 13 45 37 80 26 30 Tähän olen tullut kirjapaja Kirja merkityksen löytämisestä tommy hellsten Tommy Hellsten Tähän olen tullut – kirja merkityksen löytämisestä Marketta Rantama Taivaallinen työaika – näkökulmia ajattomaan työhön EDITA 37,80 (42,00) Maria Vilja Hiljaisuuden värityskirja Väritä ja viritä mielesi hiljentymään 13,45 (14,95). On myös ymmärrettävä, että parhaita suomalaisten omia aseita ovat demokratia, koulutus, lehdistönvapaus ja moniarvoisuus. Suomen sisälläkin eri osapuolet ottavat yhteen internetin syvyyksissä. Kirjan käsin piirretyt, taidokkaat kuvat inspiroivat värittämään, rakentamaan omia maailmoja, rauhoittumaan. kirjoittajan arvion mukaan on ylipäätään niin, että informaatiosotaa eivät aina edes käy valtiot, vaan erilaiset epämääräiset hybridisodan verkostot. Elämä ja eetos. Informaatiosotaa käydään eri puolilla maailmaa ja toimijoita on monia. Entä miksi Venäjä suistui kommunismiin. Tätä suhdetta analysoi kirjassaan Venäjä ja Suomen talous Helsingin yliopiskirja-arViot: juSSi rytkönen kinä ”pienen Suomen” taistelua sodissa. Jantunen linjaa, että informaatiosodassa puolustetaan lopulta oman kansan ja maan arvoja. Siltala 2015. Otava 2015. 318 s. Tuon sodan tykkituli on tajuntaamme internetin ja muidenkin viestimien kautta yötä päivää lankeava, jonkun tahon propagoima vääristeltyjen uutisten ja valheiden informaatiohyöky. Kustannusosakeyhtiö Teos 2015. Markku Kuisma: Venäjä ja Suomen talous. Myös hengellinen työ edellyttää riittävää työstä palautumista. Suomesta tuli Venäjän paperiaitta. Informaatiosotia ei julisteta. 26,30 (32,90) Kirja valottaa hengellisen työn tekijöiden työtä ajankohtaisen työaikakeskustelun valossa. Tasapaino löytyy elämän rytmistä. Taivaallinen työaika elää vain hyvin johdetuissa seurakuntayhteisöissä. Kohteena ovat kansalaisten ohella poliittinen johto, virkamiehet ja heidän kykynsä johtaa yhteiskuntaa. 020 754 2350 Tommy Hellsten pohtii tähän asti henkilökohtaisimmassa teoksessaan uskoa ja hengellisyyden merkitystä. 2 . Kirja todistaa, että suomalaisten kannalta olennaisinta on tajuta Venäjän hallinnon kaikkialle maailmaan ulottuva informaatiohyökkäys. Taloushistorian kummallisuuksia ja Suomen etu oli, että Venäjä ei jättiresursseistaan huolimatta kyennyt muuttumaan merkittäväksi paperintuottajaksi. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Neuvostoaika oli bilateraalikauppaa, uuden Venäjän aikana romahdukset ja kaupan rakenteen muutokset ovat olleet jännittävää arkea. työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta. Erkki Vettenniemi: Solženitsyn. 1 1 . Ehkä Venäjää tai idänkauppaa ei voi koskaan ymmärtää, mutta yrittää kannattaa silti. Kirjan sinisilmäisiä suomalaisia herättelevä viesti on, että uudessa mielessä olemme jo sodassa. 2 01 6 kirjat I nformaatiosodan tutkija Saara Jantusen uutuuskirja Infosota kertoo asioista, joista moni suomalainen ei ehkä haluaisi tietää mitään. Hänestä kommunismin pysäytti vain lännen päättäväisyys, josta hän käytti esimerkVaikean kauppasuhteen historia Suomi ja Venäjä ovat vuosisatojen ajan olleet kauppakumppaneita. ton Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma. Hän kuvaa onnistuneesti kirjailijan ajattelun kehittymistä neuvostotodellisuuden kurimuksessa ja arjessa, sekä tärkeiden kirjojen syntyprosesseja. Tie merkityksen löytymiseen on monesti kuoppainen ja matkalla kohdatut ristiriidat kiivaita ja repiviä. Tämän henkiseltä kapasiteetiltaan valtaisan ihmisen tarinasta on nyt kirjoittanut suomeksi Erkki Vettenniemi teoksessaan Solženitsyn. Lisää kirja-arvioita sivulla 20 Merkityksiä Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Ne avaavat uudenlaisen tavan mietiskelyllä ja rukoukselle. Toisaalta tähän vaihdantaan on kauan liittynyt myös erikoisia nousuja laskukausia. Solženitsyn oli moraalisesti tinkimätön ortodoksi, isänmaallinen venäläinen ja kommunismin leppymätön vastustaja. Työntekijän oma kyky johtaa omaa työaikaansa on tärkeää mm. Kuisma käsittelee aihettaan mielenkiintoisella ja yleistajuisella tavalla
Tämä on perusteltua myös siksi, että kaikki viisi Keski-Aasian kansakuntaa ovat hyvin erilaisia. Into, 229 s. Kirja on ajattelemaan pakottavaa asiatekstiä. Erika Fatland: Sovjetistan. KIrJA-ArVIOT: JussI ryTKöNeN. Havainto lienee osittain oikea. Lukukokemus on vahva. Ihmisten elämä velkaantuvassa maassa. Matka alueen aavikoilla, suurkaupungeissa, kylissä ja vuoristoissa on ollut hankala ja vähän vaarallinenkin seikkailu. Ne koostuvat taustatiedoista, kohtaamisista, haastatteluista ja kulkijan omista havainnoista. Finanssikriisin ja Kreikan-kriisin juuret löytyvät kirjassa vastuuttomista kansainvälisistä lainanantajista. Lue lisää: vihdinseurakunta.fi tyopaikat.oikotie.fi www.evl.fi/rekrytointi KOKOuKsIA sia stan-loppuisia maita, jotka itsenäistyivät imperiumin hajotessa 1991. Fatlandin kirja ei ole poikkeus. Siellä oli erikoiKIrJAT Suomen länsimaisittainkin melko julmaksi paikaksi sellaiselle, joka ei selviä mahdottomista veloistaan ja julistetaan maksuhäiriöiseksi. Alavuden seurakunnassa on haettavana 4.3.2016 mennessä Diakoniatyöntekijän äitiysloman sijaisuus Lisätietoja: www.alavudenseurakunta.fi > Uutisia II kappalaisen virka johtava kappalainen Etsimme joukkoomme innostavaa ja yhteistyötaitoista esimiestä ja jumalanpalveluselämän kehittäjää! Haku 29.2.2016 mennessä. 20 KOTIMAA 1 1 . Yhtä jälkineuvostoliittolaista yhteiskuntaa siellä ei ole. 040-8641 258 tai kirkkoherra Marja-Liisa Malmi, marja-liisa.malmi@evl.fi, p. 189 s. Hakuaika päättyy 21.2.2016 Lisätietoja: kotimaantyön johtaja Satu Kantola, 040 7277 410 , satu.kantola@suomenlahetysseura.fi Tarkemmat tiedot tehtävistä ja hakulomake: www.suomenlahetysseura.fi/rekry PAIKKOJA AVOINNA PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELÄKETEOLOGIT JA PUOLISOT kokoontuvat ke 17.2.2016 klo 13.30–15.00 (kahvit klo 13.00 alkaen) Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan Bulevardin seurakuntasalissa, Bulevardi 16, 2. Venäjä on kirjoittajan mukaan vaarallisella tuhon tiellä, eikä se tie pääty sateenkaareen. Kukoistava suomalainen perintäbisnes ei kirjan mukaan suuresti eroa “liivijätkien” luunmurskaamisesta. Lähetysja diakoniatyön kehittämiskoordinaattoria Namibiaan, Namibian evankelisluterilaisen kirkon työyhteyteen. Naapurimaamme on kriisissä ja Troitski kertoo sen, mitä läntiset journalistit eivät aina osaa tai uskalla. 044-0430 063. Hakuaika päättyy 1.3.2016 Lisätietoja: rekrytointikoordinaattori Raila Mantere, 043 8243 272 , raila.mantere@suomenlahetysseura.fi Kotimaantyöhön Yhteyspäällikköä kotimaanosastolle, vastuualueena Lähetysseuran kotimaisen vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. suomalainen velkahelvetti Voi ylivelkaantuneen ihmisen osaa Suomenmaassa! Tähän tulokseen ovat tulleet veljekset Jera ja Jyri Hänninen kirjassaan Suomalainen velkakirja. Mitä siellä nyt on. Sen koskettavinta antia ovat monet liki absurdit velkahelvettiin joutuneiden kertomukset. Fatlandin näkökulma on subjektiivinen, eikä se yritä muuta ollakaan. Artemi Troitski: Venäläinen Karmageddon. Jera ja Jyri Hänninen: Suomalainen velkakirja. Tervetuloa kuuntelemaan ja vaikuttamaan! Parikkalan seurakunnassa on haettavana NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRANSIJAISUUS ajalle 1.3.2016–28.2.2017 Tutustu tarkemmin osoitteessa: www.evl.fi/rekrytointi. Mutta ihmiset ovat kaikkialla ihmisiä. Siltala 2015. Sen kertoo nyt kirjassaan Sovjetistan norjalainen journalisti Erika Fatland, joka on retkeillyt viiden ex-neuvostolaisen tasavallan alueella. 2 01 6 Espoon seurakuntayhtymän hautauspalvelut etsii ERITYISAMMATTIMIESTÄ Hakuaika päättyy 19.2.2016 klo 12.00. Hakemukset 19.2.2016 mennessä: Parikkalan seurakunta, nuorisotyönohjaajan virka, Pietarinkuja 2, 59100 Parikkala. Journalistien matkakirjat ovat aina samanlaisia. Tiedustelut: nuorisotyönohjaaja Tanja Hirvonen, tanja.hirvonen@evl.fi, p. 478 s. Me elämme kansana velaksi kuilun reunalla. Mutta näine rajoituksineen Sovjetistan on harvinainen selostus alueesta, jonka muu maailma on pitkälti unohtanut. Troitskin analyysissa putinistisen hallinnon riemukaarista ja palatseista ei jää kiveä kiven päälle. salainen Keski-Aasia Neuvostoliiton kartoissa oli suunnaton ei-venäläinen Keski-Aasian alue. Eikö ihmiselle voitaisi sallia konkurssi ja uuden alun mahdollisuus. Fatland kertoo seikkaperäisesti keskiaasialaisen elämän iloista ja suruista, arjesta ja kummallisuuksista. Vieraanamme on SANA-lehden päätoimittaja Heli Karhumäki aiheenaan: Miten kristinusko tavoittaa nykyihmisen kristillisen median ja seurakuntatiedottamisen haasteita ja hurmiota. Putin. Se on kokoelma hänen radiossa ja muissa medioissa julkaistuja, enimmäkseen lyhyitä tekstejä. Into 2015. Kirjoittaja ennustaa myös, että taantuvasta Venäjästä tulee nousevalle Kiinalle alistettu raaka-aineaitta. Lyhyesti sanottuna: suoraa ja kriittistä, joskin välillä myös venäläisen melankolista ja runsassanaista presidentti Putinin vastaista julistusta. 2 . Kirjaa lukiessa tulee mieleen sekin, onko Suomi sittenkin liian köyhä leikkiäkseen läntistä hyvinvointivaltiota. Kirjassa on omat lukunsa Turkmenistanista, Kazakstanista, Tadžikistanista, Kirgisiasta ja Uzbekistanista. Kirjan tyylinäyte: Ortodoksisen uskon tilalla Venäjällä on nykyisin “aggression ja ekspansion kultti, joka pyritään verhoamaan joksikin muuksi ja ylevöittämään Suuresta isänmaallisesta sodasta kertovilla hysteerisillä šamaaniloitsuilla”. Turkmenistan, Kazakstan, Tadžikistan, Kirgisia ja Uzbekistan. Vaikka erityisiä kansainvälisiä vertailuja ei kirjassa tehdäkään, kirjoittajat arvioivat Venäjän umpikujat Venäläinen toisinajattelija, poliittinen kommentaattori ja journalisti, nyttemmin Viron puhtaampaa ilmaa hengittämään siirtynyt Artemi Troitski ilahduttaa nyt suomalaisia uudella kirjallaan Venäläinen Karmageddon. SUOMEN LÄHETYSSEURA HAKEE Ulkomaantyöhön Alueellista kirkollisen työn koordinaattoria Hongkongiin, vastuualueina Hongkong, Manner-Kiina ja Taiwan. Mitä kirjan kansien välissä on. Haku ilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.espoonseurakunnat.fi/tyopaikat – Kirkon työpaikkatori. kerros. Viimeistään Ukrainan sota on Troitskin mukaan antanut myös lännelle vastauksen siihen, kuka on Mr