11 Mysteerin äärellä Anni Pesonen ja kaksi muuta raamatuntutkijaa kertovat, miten he käsittävät Jumalan 36 N:o 11/25 | 5. marraskuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v KOT_251105_01.indd 1 KOT_251105_01.indd 1 31.10.2025 10.08.00 31.10.2025 10.08.00
Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.” Kristinuskon mukaan kaiken, minkä me olemme jättäneet tekemättä toisillemme, olemme jättäneet tekemättä Kristukselle. Seuraavaksi on vuorossa valvomisen sunnuntai, jonka kautta siirrytään tuomiosunnuntaihin ja siitä ensimmäiseen adventtiin. Tämän ajatuksen äärellä jos me aivan kaikki valvoisimme ja tutkisimme itseämme, pitkittyneen marraskuun sijasta meille kaikille yhdessä koittaisi iloisempi ja valoisampi pitkä adventin aika. Kirkollisesti se on ollut silkkaa riitaa, auktoriteettien murenemista ja repivää kahtiajakoa. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n KOT_251105_03.indd 3 KOT_251105_03.indd 3 28.10.2025 16.41.45 28.10.2025 16.41.45. Riikonen Pahojen paikkojen papit Ajankohtainen uutuusteos kertoo rauhanturvaajien ja kriisinhallintajoukoissa olleiden suomalaisten pahoista paikoista maailmalla. Ollaan kuin valvomisen sunnuntain viisi tyhmää ja viisi viisasta neitsyttä. Niin toiset pääsevät juhliin ja toiset eivät. Yhteiskunnallisesti ja kirkollisestikin kulunut vuosi on ollut kuin pitkitetty marraskuu. Miten et tullut huomioineeksi toisen ihmisen todellisuutta. Se tuntuu olevan täynnä kuolemaa, tiukkaa käskyä valvoa – vaikka niin ruumiillisesti kuin henkisestikin tekisi mieli vain nukkua – ja vielä sielun läpäisevää tuomiota. Väyläkirjat 24,30 (27,00) Jyri Komulainen Kristinuskon muuttuva kartasto Matkoja maailmanlaajaan kirkkoon Kirja avaa ikkunoita globaaliin kristinuskoon ja pohtii, miten usko ja teologia muotoutuvat uudessa ympäristössä. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Toisilla ei ole öljyä lamppuihinsa ja toisilla on, muttei ajatustakaan sen öljyn jakamisesta, koska sitä ei riitä. Osa teksteistä on julkaistu Kotimaan Pyhä-palstalla. Mitä hyvää jätit tekemättä, mitä sanomatta. SKS 33,00 Teuvo V. vuosikerran evankeliumitekstien selityksiä Tuoreita näkökulmia kirkkovuoden sunnuntaipäivien evankeliumiteksteihin. Sacrum 37,80 (40,90) Veijo Koivula Wilfrid Stinissen Toivon tuoja Teos kokoaa tiiviisti yhteen karmeliittaveli Winfrid Stinissenin hengellisten opetusten ja pohdintojen keskeisen sisällön. Se on kylmäävä mitta, kun sitä oikein pohtii. Suomen Lähetysseura 26,90 (29,00) Sini Kangas Ristiretkien historia 1096-1192 Kiehtova sukellus sydänkeskiajan ristiretkien taustoihin, tapahtumiin ja seurauksiin tekee ymmärrettäväksi Euroopan historiaa. 22 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Väyläkirjat 22,50 (25,00) Joulutuotteet: sacrum.fi KOT_251105_02.indd 2 KOT_251105_02.indd 2 31.10.2025 10.15.27 31.10.2025 10.15.27 3 Pitkitetyssä marraskuussa toiset pääsevät juhliin ja toiset eivät M arraskuu, tuo suomalaisen vuodenkierron synkkä koetinkuukausi, sisältää tänä vuonna koko joukon tärkeitä pyhiä. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Se on ollut pelkkää sotaa, kiristyvää taloutta, epätoivoiselta näyttävää työttömyyttä ja lisääntyvää asunnottomuutta. 040 735 2096 Laajan valikoiman kristillinen kauppa Eri kirjoittajia Pyhä 2. Ylipäätään ihmisten väliset kuilut ovat syventyneet. Se alkoi pyhäinpäivästä ja edesmenneiden muistelusta. Lopulta kuukauden onneksi armahtaa ensimmäinen adventtisunnuntai, joka tuo valon ja joulun odotuksen tullessaan. Tuomiosunnuntaina jokainen voikin niin yhteiskunnallisesti kuin kirkollisesti tutkia sielunsa tilaa viimeisen tuomion jakoperusteiden äärellä: ”Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Paitsi luonnoltaan pimeä ja synkkä, kirkkovuoden kierrossa marraskuu on myös sisällöltään synkähkö kuukausi
040 735 2096 Laajan valikoiman kristillinen kauppa Eri kirjoittajia Pyhä 2. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n KOT_251105_03.indd 3 KOT_251105_03.indd 3 28.10.2025 16.41.45 28.10.2025 16.41.45. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. vuosikerran evankeliumitekstien selityksiä Tuoreita näkökulmia kirkkovuoden sunnuntaipäivien evankeliumiteksteihin. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Niin toiset pääsevät juhliin ja toiset eivät. Väyläkirjat 22,50 (25,00) Joulutuotteet: sacrum.fi KOT_251105_02.indd 2 KOT_251105_02.indd 2 31.10.2025 10.15.27 31.10.2025 10.15.27 3 Pitkitetyssä marraskuussa toiset pääsevät juhliin ja toiset eivät M arraskuu, tuo suomalaisen vuodenkierron synkkä koetinkuukausi, sisältää tänä vuonna koko joukon tärkeitä pyhiä. Tuomiosunnuntaina jokainen voikin niin yhteiskunnallisesti kuin kirkollisesti tutkia sielunsa tilaa viimeisen tuomion jakoperusteiden äärellä: ”Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Miten et tullut huomioineeksi toisen ihmisen todellisuutta. Se tuntuu olevan täynnä kuolemaa, tiukkaa käskyä valvoa – vaikka niin ruumiillisesti kuin henkisestikin tekisi mieli vain nukkua – ja vielä sielun läpäisevää tuomiota. Sacrum 37,80 (40,90) Veijo Koivula Wilfrid Stinissen Toivon tuoja Teos kokoaa tiiviisti yhteen karmeliittaveli Winfrid Stinissenin hengellisten opetusten ja pohdintojen keskeisen sisällön. Ollaan kuin valvomisen sunnuntain viisi tyhmää ja viisi viisasta neitsyttä. Suomen Lähetysseura 26,90 (29,00) Sini Kangas Ristiretkien historia 1096-1192 Kiehtova sukellus sydänkeskiajan ristiretkien taustoihin, tapahtumiin ja seurauksiin tekee ymmärrettäväksi Euroopan historiaa. Ylipäätään ihmisten väliset kuilut ovat syventyneet. Se on ollut pelkkää sotaa, kiristyvää taloutta, epätoivoiselta näyttävää työttömyyttä ja lisääntyvää asunnottomuutta. Väyläkirjat 24,30 (27,00) Jyri Komulainen Kristinuskon muuttuva kartasto Matkoja maailmanlaajaan kirkkoon Kirja avaa ikkunoita globaaliin kristinuskoon ja pohtii, miten usko ja teologia muotoutuvat uudessa ympäristössä. Lopulta kuukauden onneksi armahtaa ensimmäinen adventtisunnuntai, joka tuo valon ja joulun odotuksen tullessaan. SKS 33,00 Teuvo V. Osa teksteistä on julkaistu Kotimaan Pyhä-palstalla. Seuraavaksi on vuorossa valvomisen sunnuntai, jonka kautta siirrytään tuomiosunnuntaihin ja siitä ensimmäiseen adventtiin. Se on kylmäävä mitta, kun sitä oikein pohtii. Riikonen Pahojen paikkojen papit Ajankohtainen uutuusteos kertoo rauhanturvaajien ja kriisinhallintajoukoissa olleiden suomalaisten pahoista paikoista maailmalla. Se alkoi pyhäinpäivästä ja edesmenneiden muistelusta. Mitä hyvää jätit tekemättä, mitä sanomatta. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. 3 2 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.” Kristinuskon mukaan kaiken, minkä me olemme jättäneet tekemättä toisillemme, olemme jättäneet tekemättä Kristukselle. Tämän ajatuksen äärellä jos me aivan kaikki valvoisimme ja tutkisimme itseämme, pitkittyneen marraskuun sijasta meille kaikille yhdessä koittaisi iloisempi ja valoisampi pitkä adventin aika. Kirkollisesti se on ollut silkkaa riitaa, auktoriteettien murenemista ja repivää kahtiajakoa. Yhteiskunnallisesti ja kirkollisestikin kulunut vuosi on ollut kuin pitkitetty marraskuu. Toisilla ei ole öljyä lamppuihinsa ja toisilla on, muttei ajatustakaan sen öljyn jakamisesta, koska sitä ei riitä. Paitsi luonnoltaan pimeä ja synkkä, kirkkovuoden kierrossa marraskuu on myös sisällöltään synkähkö kuukausi
Nyt tilanne on nurinkurin. Virolainen Heino Nurk on aina kulkenut omaa tietään. 4 4 sisällys 11/25 Tässä numerossa Uutiset 8 Kirkolliskokous koolla: Metsille monimuotoisuutta ja oikeusvarmuutta päätöksentekoon 11 Näkökulma: Kirkollisvero on nerokas keksintö 12 ”Katsoisin lahden yli Ruotsiin ja lähtisin selvittelemään hautausveroa” 14 Riparin yhteydessä kastettujen määrä kasvaa myös Ruotsissa 18 Taivaallisessa reaalipolitiikassa Venäjä ei ole vain valtio, vaan kulttuuri jota on puolustettava 22 Sähly kokoaa ylämaalaisia lapsia liikkumaan ja käsittelemään tunteita 24 Kirkkomuskari on päivän piristys 25 Näkökulma: Jos letkajenkka sujuu, niin eiköhän muukin järjesty Teologia 30 Sormenjäljet kertovat myöhäiskeskiajan salaisimmista synneistä 32 Kertomus Eedenistä peilaa evoluutiota 35 Kolumni: Järjettömyys kunniaan Isoja ajatuksia 36 Raamatun tutkijat kertovat jumalakuvastaan 42 Kolumni: Ei vielä pimeää 50 Heino Nurk on ikuinen kapinallinen 56 Essee: Äiti on päässyt lentoon Kulttuuri 44 Metsäkuvat törmäävät maalausten ja valokuvien vuoropuhelussa 46 Vesisaaren Alma yhdistää taiteenlajeja herkkyydellä 49 Kolumni: Ihminen rajaa, Jumala odottaa Pyhä 60 Kanadanhanhi on Jumalan silmä 62 Runoileva perheenisä löysi Jumalan musiikin avulla 65 Hartaus: Nyt valvokaa 66 Ensi pyhänä 70 Kauhajoella suntio keittää kahvitkin 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Seppo Juntunen. KOT_251105_04.indd 4 KOT_251105_04.indd 4 28.10.2025 16.01.43 28.10.2025 16.01.43. 11/25 |K uv a: Sa nn a La rm ola 50 – Kun minä olin nuori, kapinalliset lähtivät lukemaan teologiaa. Kirkkoon hakeutuvat töihin ne, jotka haluavat säilyttää ja katsoa taaksepäin. Se oli todellisten kapinallisten hommaa
Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Tuulahduksen maailmalta tuo reportaasi Merimieskirkosta, joka niinikään juhlii tasavuosia. Herra ottaisi heidät jälleen omikseen ja kokoaisi heidät Siioniin – siis pyhään kaupunkiin, kotiin. Oletko sinä jo kauan pyytänyt, että sinua tultaisiin kutsumaan palaamaan. Pitkä historia on myös 110-vuotiaalla Palokan kirkkokuorolla, jonka harjoituksiin pääsimme mukaan. 55 Profeetta Jeremia kehotti Jumalan nimeen puhuessaan Israelin luopuneita lapsia palaamaan. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi artikkelitoimittaja: Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus tuhat merkkiä taivaasta PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m Seuraava Kotimaa ilmestyy 3.12. Oudoilta teiltä kotiin palaava ihminen voi oppia senkin, että hänen käsityksensä Jumalasta ei ole ollut oikea: ankara tuomari onkin totuutta salatuimpaan saakka tahtova oikeamielinen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossaan. Että saisit jälleen kodin sieltä, mistä elämä ja sen monet valinnat kenties ovat vieneet sinut pois. Koko elämän on oltava jumalanpalvelusta. Katuva syntinen joutuu sitten tekemään parannusta ja ehkä huomaamaan, mitä kaikkea hän on tehnyt väärin. JUSSI RYTKÖNEN Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Vapahtajasi kulkee etsien ja nostaen syntisraukkoja, joilla on jo väsyneen matkamiehen ikävä päästä perille. Kutsu on jatkuvasti voimassa. Kristinuskon kuvastoon on aina kuulunut ihminen, joka on eksynyt Jumalasta kauas. Tapaamme Seela Sellan, joka on mukana Kotimaan historiasta kertovassa dokumentissa. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 040 546 32 45 (ark. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Joulukuussa Kotimaa juhlii 120 vuotista taivaltaan. toimittaja: Seppo Kemppainen seppo.kemppainen@kotimaa.fi KOT_251105_04.indd 5 KOT_251105_04.indd 5 28.10.2025 16.02.47 28.10.2025 16.02.47. 8–16) Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen, 040 400 860 862 Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Häntä on palveltava uudella tavalla, hengessä ja totuudessa
Tienhaara ei tuolloin ollut Sleyn vakinaisessa työsuhteessa, mutta teki Kotimaan tietojen mukaan puolen vuoden sijaisuuden Karkun opistolla. Pappisvihkimyksiä Inkerin kirkossa syksyllä 2023 hän sanoo pitävänsä virheenä. Lokakuussa kokoontunut piispainkokous pyytää nyt kyseisiltä järjestöiltä selvitystä vihkimyksestä. Syynä tälle oli viime tingassa piispainkokouksen tietoon tullut Tienhaaran pappisvihkimys. – Tämä vallankäyttö ilmenee seurakuntayhtymien lisäksi nyt myös keskushallinnon tasolla. Päätös syntyi elokuussa äänin 6–4 muutosesityksestä, jota ei istunnossa perusteltu mitenkään. Piispainkokous käsitteli 22.10. istunnossaan kirkon virallisten lähetysjärjestöjen kanssa käytyjä kuluvan vuoden ohjauskeskusteluja. Jolkkonen viittaa kirkkohallituksen täysistunnon päätökseen evätä Kansanlähetykseltä ja Sleyltä kaksi virallista kolehtia. Jolkkonen lähettää terveisiä kaikille keskustelun osapuolille. – Kasvot on tahrittu, omin toimin ja yhteisvoimin. Lähetystyön kokonaistilanteesta piispa vaikuttaa olevan huolissaan. 124 milj. Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela kertoo Kotimaalle, että on tietoinen Tienhaaran vihkimyksestä Keniassa. Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilän mukaan Tienhaara ei ole ollut työsuhteessa Sley ry:hyn syksyn 2024 jälkeen. KOT_251105_06.indd 6 KOT_251105_06.indd 6 28.10.2025 16.40.26 28.10.2025 16.40.26. Tienhaara toimi asiassa yksin, Jari Jolkkonen arvioi Lähetystyöstä vastaava piispa Jari Jolkkonen sanoo Kotimaan haastattelussa, että Tienhaara vaikuttaa toimineen pappisvihkimyksen suhteen yksin, oma-aloitteisesti ja järjestöistä riippumatta. Toisaalta Jolkkosen mukaan Kansanlähetys ja Sley ovat itse vaikeuttaneet asemaansa omilla toimillaan ja ulostuloillaan. Lähetystyön perussopimus ei kuitenkaan tunne rangaistusluonteisia seuraamuksia, hän muistuttaa. Jolkkonen kommentoi asiaa Kotimaalle sähköpostitse. Jolkkosen mukaan on ilmeistä, että päätöksen motiivina oli rangaista molempia järjestöjä. 2026 talousarvio 2025 talousarvio 2024 tilinpäätös 95,6 milj. Kotimaan saaman tiedon mukaan Tienhaara on vihitty papiksi Keniassa keväällä 2025. Ensinnäkin piispan mukaan liberaalit kirkkopoliittiset ryhmät ovat päättäneet eristää Kansanlähetyksen ja Sleyn ”keinolla millä hyväänsä”. Kirkon lakisääteisiin tehtäviin saama valtionrahoitus 150 milj. 105 milj. Syy tähän ei ole lähetyskentillä, vaan kotimaassa, jossa lähetystyön maine on heikko. 66 kirkon talousennuste 2026 Kirkon keskusrahaston tilikauden tulosarvio -448 766 euroa (2025 ennuste 578 003 euroa) Kirkon jäsenmääräennuste 3 407 841 jäsentä (arvioitu vuosittainen lasku 1,4 %) Koonnut: Freija Özcan Lähteet: Kirkon keskusrahaston talousarvio 2026 ja Hallituksen esitys valtion talousarvioksi 2026 Kirkollisveron tuotto 1 142 902 euroa (kasvua 1,7 % vuodesta 2025) Kirkon keskusrahastomaksu 6,5 % uutiskatsaus Piispainkokous pyytää Sleyltä ja Kansanlähetykseltä selvitystä pappisvihkimyksestä Keniassa Porilaistaustainen, nykyisin Vantaalla asuva pastori Kristian Tienhaara aloitti elokuussa 2025 työnsä Kansanlähetyksen Uudenmaan piirijohtajana. Kirkon ulkoasiain osasto käy vuosittain järjestöjen kanssa ohjauskeskustelut, joissa tarkastellaan kirkon lähetyksen peruslinjauksen ja kirkon lähetystehtävän toteutumista sopijajärjestön toiminnassa. Piispainkokous merkitsi muistiot tiedoksi, mutta päätti palauttaa Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (SEKL) toiminnan arvioinnit Kirkon ulkoasiain osastolle jatkovalmisteluun. • Lue uutiset pappisvihkimyksestä ja Jari Jolkkosen haastattelu kokonaisuudessaan Kotimaa.fi:stä. – Piispainkokous voi keskittyä selvittämään tätä kallispalkkaisesti vaikka kuinka kauan, mutta oikeudellista perustetta sopimusrikkomukselle on vaikeaa löytää. Hän kertoo pitävänsä ymmärrettävänä, että tapaus herättää kysymyksiä, mutta arvioi, ettei saatu tieto tue väitettä sopimusrikkomuksesta. Sillä ei kuitenkaan ole Nummelan mukaan tekemistä hänen nykyisen työnsä kanssa
Enemmistö väestämme on perinteisen käsityksen kannalla. Jolkkonen lähettää terveisiä kaikille keskustelun osapuolille. Kirkon lakisääteisiin tehtäviin saama valtionrahoitus 150 milj. Kotimaa julkaisi jo kesällä uutisen, jossa Espoon, Mikkelin ja Kuopion piispat ilmoittivat kannattavansa Palestiinan valtion tunnustamista. Päätös syntyi elokuussa äänin 6–4 muutosesityksestä, jota ei istunnossa perusteltu mitenkään. Lähetystyön kokonaistilanteesta piispa vaikuttaa olevan huolissaan. Alkoholittoman viinin kulutuksesta ei ole tarkkaa tietoa. Piispainkokous merkitsi muistiot tiedoksi, mutta päätti palauttaa Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen (SEKL) toiminnan arvioinnit Kirkon ulkoasiain osastolle jatkovalmisteluun. Alle tuhannen hengen uskonnollisesta yhteisöstä on kuluneen syksyn aikana lähtenyt vajaa sata jäsentä, jotka ovat pääosin siirtyneet Suomessa elokuussa toimintansa aloittaneeseen konservatiiviseen Global Methodist Church (GMC) -kirkkoon. Astetta varovaisemmin tunnustamiseen suhtautuu Oulun piispa Jukka Keskitalo, jonka mukaa tunnustaminen on osa Suomen kannattamaa kahden valtion mallia. – Kasvot on tahrittu, omin toimin ja yhteisvoimin. 124 milj. KOONNUT | NOORA WIKMAN Iisalmen seurakunta siirtyy käyttämään alkoholitonta ehtoollisviiniä I isalmen seurakuntaneuvosto on päättänyt kirkkoherra S anna Komulaisen esityksestä, että messuissa käytetään vain alkoholitonta ehtoollisviiniä. Syy tähän ei ole lähetyskentillä, vaan kotimaassa, jossa lähetystyön maine on heikko. Aiheesta ei juuri keskustella Suomen UMC:ssa. Kotimaan saaman tiedon mukaan Tienhaara on vihitty papiksi Keniassa keväällä 2025. Suomen metodistikirkon piirikunnanjohtajan Soile Kasin mukaan jakautumisen taustalla ovat erilaiset käsitykset avioliitosta ja homoseksuaalisuudesta. Jolkkonen kommentoi asiaa Kotimaalle sähköpostitse. 7 6 kirkon talousennuste 2026 Kirkon keskusrahaston tilikauden tulosarvio -448 766 euroa (2025 ennuste 578 003 euroa) Kirkon jäsenmääräennuste 3 407 841 jäsentä (arvioitu vuosittainen lasku 1,4 %) Koonnut: Freija Özcan Lähteet: Kirkon keskusrahaston talousarvio 2026 ja Hallituksen esitys valtion talousarvioksi 2026 Kirkollisveron tuotto 1 142 902 euroa (kasvua 1,7 % vuodesta 2025) Kirkon keskusrahastomaksu 6,5 % uutiskatsaus Piispainkokous pyytää Sleyltä ja Kansanlähetykseltä selvitystä pappisvihkimyksestä Keniassa Porilaistaustainen, nykyisin Vantaalla asuva pastori Kristian Tienhaara aloitti elokuussa 2025 työnsä Kansanlähetyksen Uudenmaan piirijohtajana. istunnossaan kirkon virallisten lähetysjärjestöjen kanssa käytyjä kuluvan vuoden ohjauskeskusteluja. Piispainkokous käsitteli 22.10. Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela kertoo Kotimaalle, että on tietoinen Tienhaaran vihkimyksestä Keniassa. Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilän mukaan Tienhaara ei ole ollut työsuhteessa Sley ry:hyn syksyn 2024 jälkeen. Hän kertoo pitävänsä ymmärrettävänä, että tapaus herättää kysymyksiä, mutta arvioi, ettei saatu tieto tue väitettä sopimusrikkomuksesta. Pappisvihkimyksiä Inkerin kirkossa syksyllä 2023 hän sanoo pitävänsä virheenä. Helsingin piispa Teemu Laajasalo ei halunnut ottaa kantaa asiaan. Siellä messussa on ollut tarjolla jo pitkään vain alkoholitonta ehtoollisviiniä. Kasin mukaan se, mitä Suomessa nyt tapahtuu, on lähtöisin Atlantin takaa: suuressa ja ympäri maailmaa toimivassa Yhdistyneessä metodistikirkossa (United Methodist Church, UMC) on parin kuluneen vuoden aikana tapahtunut vastaavanlainen jakautuminen. – Tämä vallankäyttö ilmenee seurakuntayhtymien lisäksi nyt myös keskushallinnon tasolla. Päätös syntyi yksimielisesti. Perusteena esitykselle oli seurakunnassa ajoittain esitetty toive ja naapurista Lapinlahden-Varpaisjärven seurakunnasta saadut hyvät kokemukset. Sitä on tarjottu rippikouluryhmille ja pyydettäessä muille seurakuntalaisille. Tähän asti alkoholillista ehtoollisviiniä Iisalmen seurakunnassa on kulunut noin 90 litraa vuodessa. 2026 talousarvio 2025 talousarvio 2024 tilinpäätös 95,6 milj. Tienhaara toimi asiassa yksin, Jari Jolkkonen arvioi Lähetystyöstä vastaava piispa Jari Jolkkonen sanoo Kotimaan haastattelussa, että Tienhaara vaikuttaa toimineen pappisvihkimyksen suhteen yksin, oma-aloitteisesti ja järjestöistä riippumatta. Lokakuussa kokoontunut piispainkokous pyytää nyt kyseisiltä järjestöiltä selvitystä vihkimyksestä. Selvän kielteisen kannan tunnustamiseen otti Lapuan piispa Matti Salomäki. Vaikka avioliittokysymys jakaa metodisteja, Kasi muistuttaa, että Suomen metodistikirkossa mikään ei avioliittokäsityksessä ole muuttunut. — Yhdyskuntajärjestyksessämme sanotaan, että avioliitto on miehen ja naisen liitto. – Piispainkokous voi keskittyä selvittämään tätä kallispalkkaisesti vaikka kuinka kauan, mutta oikeudellista perustetta sopimusrikkomukselle on vaikeaa löytää. Ensinnäkin piispan mukaan liberaalit kirkkopoliittiset ryhmät ovat päättäneet eristää Kansanlähetyksen ja Sleyn ”keinolla millä hyväänsä”. Sen litrahinta on selvästi alkoholillista viiniä edullisempi. Lähetystyön perussopimus ei kuitenkaan tunne rangaistusluonteisia seuraamuksia, hän muistuttaa. Toisaalta Jolkkosen mukaan Kansanlähetys ja Sley ovat itse vaikeuttaneet asemaansa omilla toimillaan ja ulostuloillaan. – Se on koettu ikävänä, että alkoholiton vaihtoehto täytyy erikseen pyytää, Komulainen sanoo. Mutta toivotamme kaikki seurakuntiin tervetulleiksi. KOT_251105_06.indd 6 KOT_251105_06.indd 6 28.10.2025 16.40.26 28.10.2025 16.40.26 7 Selvä enemmistö piispoista kannattaa Palestiinan valtion tunnustamista S uomen evankelisluterilaisen kirkon piispoista selvä enemmistö on valmis tunnustamaan Palestiinan valtion. Seurakuntaneuvoston pöytäkirjassa alkoholittomaan viiniin siirtymistä perustellaan myös taloudella. Arkkipiispa Tapio Luoma ilmoitti viikko sitten julkaistuissa lehtihaastatteluissa kannattavansa tunnustamista. Kotimaa kysyi asiaa muiltakin piispoilta, ja selkeimmin tunnustamisen puolesta ottivat kantaa Tampereen piispa Matti Repo, Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen ja Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand. Sillä ei kuitenkaan ole Nummelan mukaan tekemistä hänen nykyisen työnsä kanssa. KOT_251105_06.indd 7 KOT_251105_06.indd 7 28.10.2025 16.40.26 28.10.2025 16.40.26. Jolkkosen mukaan on ilmeistä, että päätöksen motiivina oli rangaista molempia järjestöjä. Kirkon ulkoasiain osasto käy vuosittain järjestöjen kanssa ohjauskeskustelut, joissa tarkastellaan kirkon lähetyksen peruslinjauksen ja kirkon lähetystehtävän toteutumista sopijajärjestön toiminnassa. Suomen metodistikirkko on jakautunut S uomen metodistikirkko on sisäisessä kriisissä, mikä on johtanut kirkon jakautumiseen. Jolkkonen viittaa kirkkohallituksen täysistunnon päätökseen evätä Kansanlähetykseltä ja Sleyltä kaksi virallista kolehtia. Vuositasolla säästöä arvioidaan syntyvän runsaat tuhat euroa. Tienhaara ei tuolloin ollut Sleyn vakinaisessa työsuhteessa, mutta teki Kotimaan tietojen mukaan puolen vuoden sijaisuuden Karkun opistolla. 105 milj. Syynä tälle oli viime tingassa piispainkokouksen tietoon tullut Tienhaaran pappisvihkimys. • Lue uutiset pappisvihkimyksestä ja Jari Jolkkosen haastattelu kokonaisuudessaan Kotimaa.fi:stä. Yhdeksästä piispasta seitsemän on tunnustamisen kannalla, osa tosin ainoastaan tietyin reunaehdoin
Kirkolliskokous saa käsiteltäväkseen muutaman kiinnostavan edustaja-aloitteen, joista syntynee runsasta keskustelua. Aloitteen tekijöiden mukaan on päädytty tilanteeseen, jossa piispat jättävät hoitamatta heille annettuja valvontatehtäviä ja sallivat kirkkojärjestyksen vastaisia toimia sekä antavat ”pastoraalisia ohjeita, jotka ylittävät, laventavat tai ohittavat kirkkojärjestyksen säädöksiä”. Hankkeen tavoitteena on säästää kolme miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä, mikä tarkoittaa noin 35–40 henkilötyövuoden vähennystä. Kirkon keskusrahaston talousarvion mukaan tilikauden tulos olisi ensi vuonna -448 766 euroa. Hankkeen johdosta kirkolliskokoukselle nyt esitettävä toimintaja taloussuunnitelma ei tule toteutumaan kaikin osin suunnitellussa laajuudessa. Samalla aloitteessa perätään seurakunnilta kiinteistöstrategioita, joissa otetaan huomioon seurakunnan maaja metsäomaisuuden kestävä ja vastuullinen käyttö luontoarvoja kunnioittaen sekä kiinteistöjä koskeva ympäristövaikutusten arviointi. Samoja allekirjoittajia löytyy kahdesta aloitteesta, joista toinen perää kirkon hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuuden lisäämistä ja toinen esittää varautumista kirkollisverosta luopumiseen ja kirkon julkisoikeudellisen aseman purkamiseen. Aloitteen tekijöitä huolettaa se, että Hiilineutraali kirkko 2030 -kärkihanke päättyy tämän vuoden lopussa ja Kirkkohallituksen säästöohjelman myötä on herännyt huoli ympäristötyön jatkumisesta. Perustevaliokunta esittää Kirkkohallitukselle valmisteltavaksi esitystä lehtorin viran poistamisesta ja samalla siirtymäsäännöksestä, joka turvaa virassa olevien lehtorin viranhaltijoiden aseman sekä tuomiokapitulien aiempien päätösten voimassaolon. Esitys pohjautuu syksyllä 2022 kirkolliskokouksessa nousseeseen keskusteluun aiheesta ja talousvaliokunnan tämänvuotiseen mietintöön, jossa kokonaisarviointia pidetään tärkeänä. Keskustelua herättänee myös edustaja-aloite metsänhoidosta ja metsiensuojelusta. Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous antaa Kirkkohallitukselle tehtäväksi laatia selvityksen sekä ehdotuksia toimenpiteiksi hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuuden lisäämiseksi. KOT_251105_08.indd 9 KOT_251105_08.indd 9 28.10.2025 16.38.02 28.10.2025 16.38.02. Tämän lisäksi aloitteen tekijät näkevät levottomuutta herättävänä sen, että kirkkohallitus näyttää syrjivän kirkon omia järjestöjä ilman että siihen voi asianmukaisesti puuttua. Piispainkokouksella on jo jatkovalmistelussa esitys tarpeesta laatia kokonaisarvio lähetystyön organisoitumisesta tulevaisuuden kirkossa. Maksutulojen nähdään kasvavan vastaavasti ja rahoituskatteen odotetaan pysyvän vakaana suunnittelukaudella. Kirkolliskokouksessa olennaista on paitsi täysistunnoissa myös etenkin niiden välissä käytävä keskustelu. | Kuva: Jukka Granström KOT_251105_08.indd 8 KOT_251105_08.indd 8 28.10.2025 16.38.02 28.10.2025 16.38.02 9 tamisen kannalta keskeisin asia vuonna 2026. Viikon käsiteltäviin asioihin kuuluu erityisesti Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston talousarviot sekä toimintaja taloussuunnitelmat vuosille 2026–2028. Kirkollisverosta luopumiseen ja kirkon julkisoikeudellisen aseman purkamiseen varautumista esittävässä aloitteessa nähdään kirkon paine mukautua liikaa yhteiskunnan mielen mukaiseksi ja toisaalta sen yhteiskunnallisen merkityksen väheneminen. Aloite kirkon hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuudesta ottaa vauhtia piispojen kesäkuisesta pastoraalisesta ohjeesta. Aloitteessa todetaan, että Kirkkojen maailmanneuvoston mukaan ykseys ja missio kuuluvat yhteen, ja kysytään, miten monen toimijan toteuttamassa missiossa toimii ykseyden pyrkimys. Aloitteen tekijöiden mukaan pitäisi laatia yksityiskohtainen suunnitelma varautumisesta julkisoikeudellisen aseman menettämiseen ja kirkollisverosta luopumiseen nyt, kun vuosille 2027–2032 ryhdytään valmistelemaan kirkon strategiaa. Lakivaliokunnalta on tulossa mietinnöt Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenten valintaa koskevan säännösten muuttamisesta sekä mahdollisesti Kirkon eläkerahastosta annetun lain, kirkkojärjestyksen ja Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttamisesta, josta myös perustevaliokunta antaa lausunnon. Sen jälkeen piispat antoivat pastoraalisen ohjeen, jonka synnyttämän keskustelun laineet näkyvät nyt edustaja-aloitteissa. Aloitteella halutaan tukea seurakunnille metsien monimuotoisuuden vaalimiseen. Kirkolliskokoukseen odotetaan käsittelyyn myös tulevaisuusvaliokunnan mietintöä Kirkon nelivuotiskertomuksesta 2020–2023. Keskusrahaston esityksessä todetaan, että käynnissä oleva muutoshanke on Kirkkohallituksen toiminnan toteutuutiset kirkolliskokous | Toukokuussa piispojen esitys kahden avioliittokäsityksen mallista tyssäsi määräenemmistön puutteeseen. Helsingin hiippakuntavaltuustolta kirkolliskokoukselle tulee käsittelyyn aloite, jossa piispainkokoukselta toivotaan selvitystä kirkon kansainvälisen työn kokonaisuudesta ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistämistä järjestelmän muuttamiseksi tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. 88 Metsille monimuotoisuutta ja oikeusvarmuutta päätöksentekoon K irkolliskokous on parhaillaan kokoontunut vuoden toiseen täysistuntoonsa Linnasmäen opistolla Turussa. Lisäksi kirkon ympäristödiplomissa pitäisi metsien luontoarvojen säilyminen huomioida paremmin. Kuva toukokuun kirkolliskokouksesta 2025. Metsäaloitteessa esitetään, että Kirkkohallitus valmistelee metsiä koskevan kärkihankkeen vuoden 2027 talousarvioon. Aloitteessa toivotaan, että kirkolliskokous sisällyttää strategiaan askelmerkit varautumista varten. Kirkon eläkerahaston osalta todetaan tässä vaiheessa, että Kevalta saatujen ennusteiden mukaan eläkemenojen kasvu jatkuu maltillisena vuosien 2026– 2028 aikana. Käsittelyyn on tulossa myös perustevaliokunnan mietintö lehtorin viran poistamisesta kirkon järjestysmuodosta. FREIJA ÖZCAN Aloitteen tekijöiden mukaan on päädytty tilanteeseen, jossa piispat jättävät hoitamatta heille annettuja valvontatehtäviä. Nyt olisi perusteltua ottaa painopisteeksi seurakuntien metsät, joiden vaikutus hiilineutraaliuden saavuttamisessa on merkittävä
Sen jälkeen piispat antoivat pastoraalisen ohjeen, jonka synnyttämän keskustelun laineet näkyvät nyt edustaja-aloitteissa. Kuva toukokuun kirkolliskokouksesta 2025. Kirkolliskokous saa käsiteltäväkseen muutaman kiinnostavan edustaja-aloitteen, joista syntynee runsasta keskustelua. Nyt olisi perusteltua ottaa painopisteeksi seurakuntien metsät, joiden vaikutus hiilineutraaliuden saavuttamisessa on merkittävä. Keskusrahaston esityksessä todetaan, että käynnissä oleva muutoshanke on Kirkkohallituksen toiminnan toteutuutiset kirkolliskokous | Toukokuussa piispojen esitys kahden avioliittokäsityksen mallista tyssäsi määräenemmistön puutteeseen. Kirkon eläkerahaston osalta todetaan tässä vaiheessa, että Kevalta saatujen ennusteiden mukaan eläkemenojen kasvu jatkuu maltillisena vuosien 2026– 2028 aikana. Aloitteessa todetaan, että Kirkkojen maailmanneuvoston mukaan ykseys ja missio kuuluvat yhteen, ja kysytään, miten monen toimijan toteuttamassa missiossa toimii ykseyden pyrkimys. Metsäaloitteessa esitetään, että Kirkkohallitus valmistelee metsiä koskevan kärkihankkeen vuoden 2027 talousarvioon. Käsittelyyn on tulossa myös perustevaliokunnan mietintö lehtorin viran poistamisesta kirkon järjestysmuodosta. Kirkollisverosta luopumiseen ja kirkon julkisoikeudellisen aseman purkamiseen varautumista esittävässä aloitteessa nähdään kirkon paine mukautua liikaa yhteiskunnan mielen mukaiseksi ja toisaalta sen yhteiskunnallisen merkityksen väheneminen. Helsingin hiippakuntavaltuustolta kirkolliskokoukselle tulee käsittelyyn aloite, jossa piispainkokoukselta toivotaan selvitystä kirkon kansainvälisen työn kokonaisuudesta ja tarvittavien toimenpiteiden käynnistämistä järjestelmän muuttamiseksi tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. KOT_251105_08.indd 9 KOT_251105_08.indd 9 28.10.2025 16.38.02 28.10.2025 16.38.02. FREIJA ÖZCAN Aloitteen tekijöiden mukaan on päädytty tilanteeseen, jossa piispat jättävät hoitamatta heille annettuja valvontatehtäviä. Tämän lisäksi aloitteen tekijät näkevät levottomuutta herättävänä sen, että kirkkohallitus näyttää syrjivän kirkon omia järjestöjä ilman että siihen voi asianmukaisesti puuttua. Perustevaliokunta esittää Kirkkohallitukselle valmisteltavaksi esitystä lehtorin viran poistamisesta ja samalla siirtymäsäännöksestä, joka turvaa virassa olevien lehtorin viranhaltijoiden aseman sekä tuomiokapitulien aiempien päätösten voimassaolon. Aloitteen tekijöiden mukaan pitäisi laatia yksityiskohtainen suunnitelma varautumisesta julkisoikeudellisen aseman menettämiseen ja kirkollisverosta luopumiseen nyt, kun vuosille 2027–2032 ryhdytään valmistelemaan kirkon strategiaa. Aloitteessa esitetään, että kirkolliskokous antaa Kirkkohallitukselle tehtäväksi laatia selvityksen sekä ehdotuksia toimenpiteiksi hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuuden lisäämiseksi. Aloitteen tekijöiden mukaan on päädytty tilanteeseen, jossa piispat jättävät hoitamatta heille annettuja valvontatehtäviä ja sallivat kirkkojärjestyksen vastaisia toimia sekä antavat ”pastoraalisia ohjeita, jotka ylittävät, laventavat tai ohittavat kirkkojärjestyksen säädöksiä”. Kirkolliskokoukseen odotetaan käsittelyyn myös tulevaisuusvaliokunnan mietintöä Kirkon nelivuotiskertomuksesta 2020–2023. Hankkeen johdosta kirkolliskokoukselle nyt esitettävä toimintaja taloussuunnitelma ei tule toteutumaan kaikin osin suunnitellussa laajuudessa. Piispainkokouksella on jo jatkovalmistelussa esitys tarpeesta laatia kokonaisarvio lähetystyön organisoitumisesta tulevaisuuden kirkossa. Maksutulojen nähdään kasvavan vastaavasti ja rahoituskatteen odotetaan pysyvän vakaana suunnittelukaudella. Kirkon keskusrahaston talousarvion mukaan tilikauden tulos olisi ensi vuonna -448 766 euroa. Aloitteen tekijöitä huolettaa se, että Hiilineutraali kirkko 2030 -kärkihanke päättyy tämän vuoden lopussa ja Kirkkohallituksen säästöohjelman myötä on herännyt huoli ympäristötyön jatkumisesta. 9 8 Metsille monimuotoisuutta ja oikeusvarmuutta päätöksentekoon K irkolliskokous on parhaillaan kokoontunut vuoden toiseen täysistuntoonsa Linnasmäen opistolla Turussa. Kirkolliskokouksessa olennaista on paitsi täysistunnoissa myös etenkin niiden välissä käytävä keskustelu. Esitys pohjautuu syksyllä 2022 kirkolliskokouksessa nousseeseen keskusteluun aiheesta ja talousvaliokunnan tämänvuotiseen mietintöön, jossa kokonaisarviointia pidetään tärkeänä. Samoja allekirjoittajia löytyy kahdesta aloitteesta, joista toinen perää kirkon hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuuden lisäämistä ja toinen esittää varautumista kirkollisverosta luopumiseen ja kirkon julkisoikeudellisen aseman purkamiseen. Aloite kirkon hallinnon päätöksenteon oikeusvarmuudesta ottaa vauhtia piispojen kesäkuisesta pastoraalisesta ohjeesta. Lisäksi kirkon ympäristödiplomissa pitäisi metsien luontoarvojen säilyminen huomioida paremmin. Hankkeen tavoitteena on säästää kolme miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä, mikä tarkoittaa noin 35–40 henkilötyövuoden vähennystä. | Kuva: Jukka Granström KOT_251105_08.indd 8 KOT_251105_08.indd 8 28.10.2025 16.38.02 28.10.2025 16.38.02 9 tamisen kannalta keskeisin asia vuonna 2026. Aloitteessa toivotaan, että kirkolliskokous sisällyttää strategiaan askelmerkit varautumista varten. Samalla aloitteessa perätään seurakunnilta kiinteistöstrategioita, joissa otetaan huomioon seurakunnan maaja metsäomaisuuden kestävä ja vastuullinen käyttö luontoarvoja kunnioittaen sekä kiinteistöjä koskeva ympäristövaikutusten arviointi. Aloitteella halutaan tukea seurakunnille metsien monimuotoisuuden vaalimiseen. Lakivaliokunnalta on tulossa mietinnöt Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenten valintaa koskevan säännösten muuttamisesta sekä mahdollisesti Kirkon eläkerahastosta annetun lain, kirkkojärjestyksen ja Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttamisesta, josta myös perustevaliokunta antaa lausunnon. Viikon käsiteltäviin asioihin kuuluu erityisesti Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston talousarviot sekä toimintaja taloussuunnitelmat vuosille 2026–2028. Keskustelua herättänee myös edustaja-aloite metsänhoidosta ja metsiensuojelusta
Kesän 2025 kävijämäärä on tiekirkkojen ennätys ja perustuu 185 kirkon ilmoittamiin tietoihin. Ehtona tavoitteen toteuttamiselle kuitenkin on, että sijoitusympäristö mahdollistaa sen. Vuotta aiemmin kesällä 2024 käyntejä rekisteröitiin 335 000 (144 kirkosta). Toiseksi eniten opiskellaan elämänkatsomustietoa ja kolmanneksi eniten islamia. On erityisen ilahduttavaa, että mukana on aiemmin mukaan tulleiden suurten seurakuntayhtymien lisäksi jo runsaasti pieniä seurakuntia eri puolilta Suomea, Sipiläinen sanoo tiedotteessa. Lokakuussa ympäristödiplomin sai seitsemän seurakuntaa. Käytännössä sijoitussalkun hiilineutraaliusja nettonollatavoitteet voivat sisältää päästöjen kompensointia sekä sijoitusten hiilinielujen ja hiilivarastojen hyödyntämistä. Islamia opiskellaan nyt katsomustietona enemmän kuin ortodoksista uskontoa Islamia katsomusaineena opiskelevien osuus peruskoulussa on kasvanut vajaat kaksi prosenttiyksikköä alaluokilla ja noin prosenttiyksikön yläluokilla vuoteen 2018 verrattuna. Kirkon ympäristödiplomi on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oma ympäristöjärjestelmä, jonka piirissä on nyt ennätysmäärä seurakuntalaisia. Kesäkaudella 2025 tiekirkoissa vieraili yli 525 000 kävijää. Yhteensä 92 seurakuntataloudella on nyt ympäristödiplomi. – Seurakunnat ovat ottaneet kirkkohallituksen täysistunnon esittämän vetoomuksen tosissaan, ja uusia seurakuntia on liittynyt järjestelmään mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana 38, mikä on ennätysmäärä. Valtaosa peruskoulujen oppilaista opiskelee yhä evankelisluterilaista uskontoa. Tiekirkot vetivät ennätysmäärän kävijöitä kesällä 2025 Tiekirkkojen suosio matkailijoiden taukopaikkoina kasvaa. Nämä tuoreimmat ympäristödiplomiseurakunnat ovat Alavus, Forssa, Hämeenkyrö, Janakkala, Järvenpää, Karkkila, Kemi, Kerava, Keuruu, Kirkkonummi, Lappeenranta, Lieto, Masku, Nokia, Tampere, Uurainen ja Ähtäri. Hiilineutraali kirkko 2030 -ilmastostrategian mukaan kaikilla seurakunnilla tulisi olla ympäristödiplomi vuonna 2025. Seurakuntia on 346. Suosituimpia olivat tunnetut kohteet, kuten Porvoon ja Turun tuomiokirkot ja Valamon luostarin kirkko. Hiilineutraali kirkko 2030 -ilmastostrategia on linjassa useiden kuntien ilmastotavoitteiden kanssa ja tukee Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Päivityksen yhteydessä ilmastostrategiaan on sisällytetty myös välitavoitteita ja luontoon liittyviä näkökulmia ja tavoitteita. Sitä opiskellaan enemmän kuin ortodoksista uskontoa, kerrotaan Tilastokeskuksen tiedotteessa. hiilineutraalius | Lähes 70 prosenttia kirkon jäsenistä kuuluu seurakuntaan, jolla on ympäristödiplomi. NOORA WIKMAN Kirkon eläkerahasto tavoittelee hiilineutraalia sijoitussalkkua Kirkon eläkerahasto on julkaissut päivitetyn ilmastostrategiansa, jossa tavoitellaan hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoteen 2035 mennessä. Viime syksynä julkaistu Suomen ympäristökeskuksen laatima tiekartta listaa seurakunnille kolme tärkeintä tapaa vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia: tehdä hankintoja vain välttämättömiin tarpeisiin, siirtyä uusiutuvan energian käyttöön sekä tehostaa tilojen käyttöä ja luopua tarpeettomista kiinteistöistä. uutiset lyhyesti KOT_251105_10.indd 10 KOT_251105_10.indd 10 28.10.2025 16.36.36 28.10.2025 16.36.36. Maksuttomat, lomareittien varrella sijaitsevat kohteet muodostavat valtakunnallisesti merkittävän verkoston, joka tuo kirkkojen kulttuuriympäristöt, arkkitehtuurin, taiteen ja tunnelman osaksi matkailijoiden kesää. Lähes 70 prosenttia kirkon jäsenistä eli noin 2,4 miljoonaa seurakuntalaista kuuluu sellaiseen seurakuntaan, jolle on myönnetty ympäristödiplomi. Vuoden 2025 kesäkuussa myönnettiin Kirkon ympäristödiplomi kymmenelle seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle. Islamin ja elämänkatsomustiedon opiskelu on lisääntynyt 1–6-luokilla. 10 10 Kirkon ympäristödiplomin sai ennätysmäärä seurakuntia E nnätysmäärä seurakuntia on saanut Kirkon ympäristödiplomin viimeksi kuluneen vuoden aikana, kertoo kirkkohallituksen kestävän kehityksen asiantuntija Ilkka Sipiläinen. Ympäristödiplomi on työkalupakki ja tarkistuslista, joka auttaa seurakuntia kestävän kehityksen toteuttamisessa. Eläkerahasto ilmoittaa tavoitteeksi vähentää sijoitustensa kasvihuonekaasupäästöjä mahdollisimman paljon
Vuotta aiemmin kesällä 2024 käyntejä rekisteröitiin 335 000 (144 kirkosta). Jo pelkästään se, että kirkko luopuisi omalta osaltaan ikivanhaa perua olevasta väestökirjanpidostaan, olisi parikymmentä vuotta kestävä siirtoprosessi. Valtaosa peruskoulujen oppilaista opiskelee yhä evankelisluterilaista uskontoa. Howard-Brownen kolehtipuhe välähti mieleen, kun luin kirkolliskokouksen saamaa aloitetta, jossa esitetään varautumista kirkon julkisoikeudellisen aseman purkamiseen ja verotusoikeudesta luopumiseen. Viime syksynä julkaistu Suomen ympäristökeskuksen laatima tiekartta listaa seurakunnille kolme tärkeintä tapaa vähentää toiminnan ympäristövaikutuksia: tehdä hankintoja vain välttämättömiin tarpeisiin, siirtyä uusiutuvan energian käyttöön sekä tehostaa tilojen käyttöä ja luopua tarpeettomista kiinteistöistä. Verotusoikeus on evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi Suomen ortodoksisella kirkolla. uutiset lyhyesti KOT_251105_10.indd 10 KOT_251105_10.indd 10 28.10.2025 16.36.36 28.10.2025 16.36.36 11 Kirkollisvero on nerokas keksintö K olehtipuhetta oli kestänyt jo yli puoli tuntia. Voi yllättää, miten paljon uskonnollisen yhteisön ajatus kiertyy rahan ympärille, kun sitä ei tule verotuksella kerättynä jäsenmaksuna vaan jokainen penni on irrotettava seurakuntalaisten kukkarosta. hiilineutraalius | Lähes 70 prosenttia kirkon jäsenistä kuuluu seurakuntaan, jolla on ympäristödiplomi. Hiilineutraali kirkko 2030 -ilmastostrategia on linjassa useiden kuntien ilmastotavoitteiden kanssa ja tukee Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2035. Päivityksen yhteydessä ilmastostrategiaan on sisällytetty myös välitavoitteita ja luontoon liittyviä näkökulmia ja tavoitteita. Lisäksi he huomauttavat, että Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kirkko mainitaan vain yhtenä toimijana muiden joukossa. Ruotsin mallin mukainen kaikilta verotuksessa perittävä hautausmaksu voisi ratkaista hautaustoimen rahoitusongelmat. Sen lisäksi tarvitaan strateginen valtiosuhteen hoitosuunnitelma, jossa lobataan huolella ja perehdytetään valtiovalta käytännössä siihen mitä kaikkea kirkko tekee ja miten tarpeellinen se on. Mitään näistä ei hoidettaisi ilman kirkon verotusoikeutta. Lokakuussa ympäristödiplomin sai seitsemän seurakuntaa. KOT_251105_10.indd 11 KOT_251105_10.indd 11 28.10.2025 16.36.39 28.10.2025 16.36.39. Vuoden 2025 kesäkuussa myönnettiin Kirkon ympäristödiplomi kymmenelle seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle. Kesäkaudella 2025 tiekirkoissa vieraili yli 525 000 kävijää. Taloushuolten painama piispa joutuukin etsimään rahoitusta Saksasta ja nyt myös Yhdysvalloista. Se oli pisin kolehtipuhe, minkä koskaan olin kuullut, ja minä olin nuoruudessani helluntaiherätyksessä kuullut niitä monia. Aloitteen tekijät perustavat esityksensä siihen, että kirkolla ei ole enää sellaista yhteiskunnallista erityisasemaa, jonka perustuslaki sille suo. Kirkon ympäristödiplomi on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oma ympäristöjärjestelmä, jonka piirissä on nyt ennätysmäärä seurakuntalaisia. Ympäristödiplomi on työkalupakki ja tarkistuslista, joka auttaa seurakuntia kestävän kehityksen toteuttamisessa. Niissä hän joutui menettämään jotain toimiakseen Jumalan tahdon mukaan, mutta saikin aina kaiken moninkertaisesti takaisin, koska Jumala ei jää velkaa. Ehtona tavoitteen toteuttamiselle kuitenkin on, että sijoitusympäristö mahdollistaa sen. Suurin huoli aloitteen tekijöillä tuntuu kuitenkin olevan siinä, että aseman säilyttäminen pakottaa kirkon mukautumaan yhteiskunnan muutoksiin. Sitä opiskellaan enemmän kuin ortodoksista uskontoa, kerrotaan Tilastokeskuksen tiedotteessa. Kirkon julkisoikeudellinen asema ja verotusoikeus ovat kuitenkin monisyinen ja pitkäjuurinen asia. Lähes 70 prosenttia kirkon jäsenistä eli noin 2,4 miljoonaa seurakuntalaista kuuluu sellaiseen seurakuntaan, jolle on myönnetty ympäristödiplomi. Seurakuntia on 346. Sen jäsenmäärä kasvaa iloisesti, mutta jäseniä on vaikea saada osallistumaan kirkon kustannuksiin. Hiilineutraali kirkko 2030 -ilmastostrategian mukaan kaikilla seurakunnilla tulisi olla ympäristödiplomi vuonna 2025. Eläkerahasto ilmoittaa tavoitteeksi vähentää sijoitustensa kasvihuonekaasupäästöjä mahdollisimman paljon. Samaa toivoo moni muukin uskonnollinen yhdyskunta. Kirkon kaksi muuta lakisääteistä tehtävää ovat hautaustoimi ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpitäminen. Lisäksi kirkko tekee merkittävää työtä lasten, nuorten, vanhusten parissa ja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien auttanäkökulma Freija Özcan freija.ozcan@kotimaa.fi miseksi. Tiekirkot vetivät ennätysmäärän kävijöitä kesällä 2025 Tiekirkkojen suosio matkailijoiden taukopaikkoina kasvaa. Yhteensä 92 seurakuntataloudella on nyt ympäristödiplomi. Kesän 2025 kävijämäärä on tiekirkkojen ennätys ja perustuu 185 kirkon ilmoittamiin tietoihin. Ihminen on huono antamaan omastaan kun antaminen ei ole automaattista. Suosituimpia olivat tunnetut kohteet, kuten Porvoon ja Turun tuomiokirkot ja Valamon luostarin kirkko. On erityisen ilahduttavaa, että mukana on aiemmin mukaan tulleiden suurten seurakuntayhtymien lisäksi jo runsaasti pieniä seurakuntia eri puolilta Suomea, Sipiläinen sanoo tiedotteessa. NOORA WIKMAN Kirkon eläkerahasto tavoittelee hiilineutraalia sijoitussalkkua Kirkon eläkerahasto on julkaissut päivitetyn ilmastostrategiansa, jossa tavoitellaan hiilineutraalia sijoitussalkkua vuoteen 2035 mennessä. Nämä tuoreimmat ympäristödiplomiseurakunnat ovat Alavus, Forssa, Hämeenkyrö, Janakkala, Järvenpää, Karkkila, Kemi, Kerava, Keuruu, Kirkkonummi, Lappeenranta, Lieto, Masku, Nokia, Tampere, Uurainen ja Ähtäri. Käytännössä sijoitussalkun hiilineutraaliusja nettonollatavoitteet voivat sisältää päästöjen kompensointia sekä sijoitusten hiilinielujen ja hiilivarastojen hyödyntämistä. Islamia opiskellaan nyt katsomustietona enemmän kuin ortodoksista uskontoa Islamia katsomusaineena opiskelevien osuus peruskoulussa on kasvanut vajaat kaksi prosenttiyksikköä alaluokilla ja noin prosenttiyksikön yläluokilla vuoteen 2018 verrattuna. Islamin ja elämänkatsomustiedon opiskelu on lisääntynyt 1–6-luokilla. Katolinen kirkko Suomessa toivoisi kovin, että silläkin olisi samanlainen verotusoikeus kuin luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla. | Kuva: Ismo Pekkarinen / Lehtikuva Ihminen on huono antamaan omastaan kun antaminen ei ole automaattista. Toiseksi eniten opiskellaan elämänkatsomustietoa ja kolmanneksi eniten islamia. Maksuttomat, lomareittien varrella sijaitsevat kohteet muodostavat valtakunnallisesti merkittävän verkoston, joka tuo kirkkojen kulttuuriympäristöt, arkkitehtuurin, taiteen ja tunnelman osaksi matkailijoiden kesää. Esimerkkinä voisi mainita Suomessa vaikuttavan katolisen kirkon. 11 10 Kirkon ympäristödiplomin sai ennätysmäärä seurakuntia E nnätysmäärä seurakuntia on saanut Kirkon ympäristödiplomin viimeksi kuluneen vuoden aikana, kertoo kirkkohallituksen kestävän kehityksen asiantuntija Ilkka Sipiläinen. – Seurakunnat ovat ottaneet kirkkohallituksen täysistunnon esittämän vetoomuksen tosissaan, ja uusia seurakuntia on liittynyt järjestelmään mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana 38, mikä on ennätysmäärä. Niinpä sen sijaan, että kirkolliskokous ja Kirkkohallitus löisivät hanskat tiskiin ja alkaisivat laatia papistolle kolehtipuheiden kirjaa, niiden kannattaisi miettiä toisenlaista strategiaa. Amerikkalainen saarnaaja Rodney Howard-Browne kertoi tarinan toisensa perään. Kirkollisvero on nerokas keksintö
Siellä on selkeä vero, Yle-maksun tyyppinen, mutta prosenttiperusteinen. – Sekin pitää huomioida, että hautauskulttuuri muuttuu. Hautapaikka kuuluu tähän. | Kuva: Jukka Granström KOT_251105_12.indd 13 KOT_251105_12.indd 13 28.10.2025 16.35.04 28.10.2025 16.35.04. Neljännes jää katettavaksi muualta. Kun rahoitus oli vielä vuonna 2024 1,05 miljoonaa, tänä vuonna oltiin tasolla 787 000 ja vuosina 2026– 2027 saamme 700 000 euroa. Ruotsissakin on päädytty siihen, että evankelisluterilaisilla seurakunnilla on sellainen kokemus ja mahdollisuus tehdä hautaustointa, että on vaikea keksiä sille kustannustehokkaampaa vaihtoehtoa. – Laskenta menee niin, että saadusta rahoituksesta 80 prosenttia menee hautaustoimeen, loppu väestökirjanpitoon ja kulttuuriperinnön ylläpitoon. Hautaustoimessa huolehditaan velvollisuudesta saattaa vainaja maahan eli vainaja säilytetään, siirrellään, kaivetaan maahan tai sirotellaan. Yli 28 miljoonan euron leikkaus pakottaa nyt kulujen kattamiseksi seurakunnat nostamaan hautaustoimen maksuja. 7 Miten ratkaisisit tämän tilanteen. – Lopullista kirkon sisäistä laskentaa ei ole tehty. 6 Entä mikä tilanne teillä on kirkollisveron tuoton suhteen. 2 Meneekö valtionrahoituksesta saatava raha teillä kokonaan hautaustoimeen vai jakaantuuko se johonkin muuhunkin. Ihmisillä on myös vaihtoehtoja. Hautausmaamme on historiallinen, yli 200 vuotta vanha. Hautaustoimesta voi laskuttaa korkeintaan todelliset kustannukset. Nyt on korotettu tuhkahautausmaksuja. Tuomiokirkon vieressä on puinen Pikkukirkko, jonka remontista on lupamenettely käynnissä. – Kolmantena on seurakuntien toiminta hautausmaalla eli siunaaminen ja toimitukset. Remontti on ollut odottamassa. Meillä kulttuuriperintöä riittää. Tässä täytyy kuulostella veronkantoyksikön näkemyksiä. Siellä kävi pari vuotta sitten iso putkirikko. Samalla tehdään korjausinvestointia, jotta Pikkukirkko sekä säilyttäisi historiallisen kirkkorakennuksen aseman että olisi monipuolisesti käytössä. – Kun suurimmaksi osaksi ollaan henkilöresurssien varassa, niin kolmen prosentin kasvu on tulossa ensi vuodelle keskimäärin palkkakustannuksiin. Uudessa tilanteessa meidän pitäisi pyrkiä noin 50 prosenttiin kokonaiskuluista, jotka olivat 1,68 miljoonaa euroa vuonna 2023. kuukauden henkilö Timo Tulisalo – Porvoon seurakuntayhtymän hallintoja talousjohtaja KOT_251105_12.indd 12 KOT_251105_12.indd 12 28.10.2025 16.35.03 28.10.2025 16.35.03 13 Korotusten jälkeen päästään noin neljännekseen. Remontin kuluista ei ole vielä tietoa. 3 Paljonko jää katettavaksi muulla rahalla. – Katsoisin lahden yli Ruotsiin ja lähtisin selvittelemään hautausveroa. – Sitten on hautainhoitorahasto, joka on erillinen yksikkö. Meille on tärkeää, että hautausmaa säilyy sekä kulttuurihistoriallisessa merkityksessä että siinä, mikä merkitys sillä on suruprosessissa. Periaate on ollut vuoden 2016 hautaustoimen rahoituksesta annetun lain tultua se, että noin 80 prosenttia katetaan valtionrahoituksella ja 20 prosenttia muuten. Satasissa ollaan. Ovat ne voineet tuntua suhteessa isoiltakin. 4 Mitä kaikkea hautaustoimen kuluihin luetaan. – Vuonna 2023 tilanne oli se, että 20 prosenttia kuluista katettiin hautausmaksuilla. Varaudutaan siis vuosikymmenten päähän. Taloudellisessa mielessä se on erillinen kokonaisuus. – Haasteena on saada ihmiset ymmärtämään, että on yksi ja sama hautausmaa mutta siellä kolme eri toimintoa. Tänä vuonna rahoitus on pienentynyt 105 miljoonaan ja ensi vuonna se on enää 95,7 miljoonaa euroa. On löydettävä yhdenvertainen, taloudellisesti kestävä tapa toimia. Maksuja korotettiin Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaisesti 2010-luvulla ja suunnattiin arkkuhautaukseen, koska haluttiin suosia tuhkahautausta. Edelleen vaikka inflaatio on rauhoittunut, niin senkin vaikutus näkyy. FREIJA ÖZCAN Porvoon seurakuntayhtymässä joudutaan nyt miettimään tarkoin, miten hautaustoimi kustannetaan, hallintoja talousjohtaja Timo Tulisalo kertoo. Se on kasvamassa, mutta kasvu ei tule olemaan niin voimakasta kuin ennakoitiin. On tehty toukokuussa iso korjaus verotilityksiin, sen jälkeen verotulot eivät ole kasvaneet siinä määrin kuin valtiovalta lakiesityksessään toteaa. Nyt on niin, että kun jo yli 80 prosenttia on meillä tuhkahautauksia, ei arkkuhautausmaksuja nostamalla enää voida käytännössä saavuttaa lisätuottoja. Hautausten keskimääräiset hinnat ovat tuhansissa euroissa, kun lasketaan mukaan kaikki kustannukset. – Korotukset ovat mielestäni varsin maltillisia. Se tekee sopimuksia hautainhoidosta ja kerää siitä rahat. Keskustelu hautaamisesta jäisi vähemmälle, jos kerättäisiin erillinen maksu siitä, että matkan päättyessä saa asiaankuuluvan palvelun yhteiskunnalta, toki edelleen seurakuntien tuottamana. – Juuri nyt täytyy arvioida. 5 Kulut ilmeisesti kuitenkin kasvavat. Sen ylläpito ei ole halvimmasta päästä eikä kaavamaisia säästöjä voi tehdä. – Kuolleisuus lisääntyy, vainajia tulee enemmän. Kirkollisverotuottoja ei voida suunnata yhteiskunnallisen palvelun tuottamiseen. 1 Miten ison summan te menetätte, kun hallitus nyt on leikannut valtionrahoitusta. Porvoon seurakuntayhtymän hallintoja talousjohtaja Timo Tulisalo pitää korotuksia kuitenkin vielä maltillisina. 12 12 ”Katsoisin lahden yli Ruotsiin ja lähtisin selvittelemään hautausveroa” Kirkon lakisääteisiin tehtäviin viime vuonna saama valtionrahoitus oli kaikkiaan 124,1 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa sitä, että joudutaan käymään tarkoin läpi millä tavoin hautaustoimi rahoitetaan
– Laskenta menee niin, että saadusta rahoituksesta 80 prosenttia menee hautaustoimeen, loppu väestökirjanpitoon ja kulttuuriperinnön ylläpitoon. Neljännes jää katettavaksi muualta. 4 Mitä kaikkea hautaustoimen kuluihin luetaan. – Haasteena on saada ihmiset ymmärtämään, että on yksi ja sama hautausmaa mutta siellä kolme eri toimintoa. Edelleen vaikka inflaatio on rauhoittunut, niin senkin vaikutus näkyy. 13 12 ”Katsoisin lahden yli Ruotsiin ja lähtisin selvittelemään hautausveroa” Kirkon lakisääteisiin tehtäviin viime vuonna saama valtionrahoitus oli kaikkiaan 124,1 miljoonaa euroa. Hautausmaamme on historiallinen, yli 200 vuotta vanha. Varaudutaan siis vuosikymmenten päähän. 3 Paljonko jää katettavaksi muulla rahalla. – Lopullista kirkon sisäistä laskentaa ei ole tehty. Samalla tehdään korjausinvestointia, jotta Pikkukirkko sekä säilyttäisi historiallisen kirkkorakennuksen aseman että olisi monipuolisesti käytössä. On löydettävä yhdenvertainen, taloudellisesti kestävä tapa toimia. Hautausten keskimääräiset hinnat ovat tuhansissa euroissa, kun lasketaan mukaan kaikki kustannukset. Meillä kulttuuriperintöä riittää. Yli 28 miljoonan euron leikkaus pakottaa nyt kulujen kattamiseksi seurakunnat nostamaan hautaustoimen maksuja. Hautaustoimesta voi laskuttaa korkeintaan todelliset kustannukset. 7 Miten ratkaisisit tämän tilanteen. Se on kasvamassa, mutta kasvu ei tule olemaan niin voimakasta kuin ennakoitiin. 6 Entä mikä tilanne teillä on kirkollisveron tuoton suhteen. Keskustelu hautaamisesta jäisi vähemmälle, jos kerättäisiin erillinen maksu siitä, että matkan päättyessä saa asiaankuuluvan palvelun yhteiskunnalta, toki edelleen seurakuntien tuottamana. Tässä täytyy kuulostella veronkantoyksikön näkemyksiä. 5 Kulut ilmeisesti kuitenkin kasvavat. Ovat ne voineet tuntua suhteessa isoiltakin. Hautapaikka kuuluu tähän. 2 Meneekö valtionrahoituksesta saatava raha teillä kokonaan hautaustoimeen vai jakaantuuko se johonkin muuhunkin. – Sitten on hautainhoitorahasto, joka on erillinen yksikkö. Kirkollisverotuottoja ei voida suunnata yhteiskunnallisen palvelun tuottamiseen. Meille on tärkeää, että hautausmaa säilyy sekä kulttuurihistoriallisessa merkityksessä että siinä, mikä merkitys sillä on suruprosessissa. Tänä vuonna rahoitus on pienentynyt 105 miljoonaan ja ensi vuonna se on enää 95,7 miljoonaa euroa. Ruotsissakin on päädytty siihen, että evankelisluterilaisilla seurakunnilla on sellainen kokemus ja mahdollisuus tehdä hautaustointa, että on vaikea keksiä sille kustannustehokkaampaa vaihtoehtoa. – Kun suurimmaksi osaksi ollaan henkilöresurssien varassa, niin kolmen prosentin kasvu on tulossa ensi vuodelle keskimäärin palkkakustannuksiin. Kun rahoitus oli vielä vuonna 2024 1,05 miljoonaa, tänä vuonna oltiin tasolla 787 000 ja vuosina 2026– 2027 saamme 700 000 euroa. Remontin kuluista ei ole vielä tietoa. – Vuonna 2023 tilanne oli se, että 20 prosenttia kuluista katettiin hautausmaksuilla. kuukauden henkilö Timo Tulisalo – Porvoon seurakuntayhtymän hallintoja talousjohtaja KOT_251105_12.indd 12 KOT_251105_12.indd 12 28.10.2025 16.35.03 28.10.2025 16.35.03 13 Korotusten jälkeen päästään noin neljännekseen. Hautaustoimessa huolehditaan velvollisuudesta saattaa vainaja maahan eli vainaja säilytetään, siirrellään, kaivetaan maahan tai sirotellaan. 1 Miten ison summan te menetätte, kun hallitus nyt on leikannut valtionrahoitusta. – Juuri nyt täytyy arvioida. – Sekin pitää huomioida, että hautauskulttuuri muuttuu. Sen ylläpito ei ole halvimmasta päästä eikä kaavamaisia säästöjä voi tehdä. Satasissa ollaan. Uudessa tilanteessa meidän pitäisi pyrkiä noin 50 prosenttiin kokonaiskuluista, jotka olivat 1,68 miljoonaa euroa vuonna 2023. Remontti on ollut odottamassa. Taloudellisessa mielessä se on erillinen kokonaisuus. Se tarkoittaa sitä, että joudutaan käymään tarkoin läpi millä tavoin hautaustoimi rahoitetaan. – Kuolleisuus lisääntyy, vainajia tulee enemmän. Siellä on selkeä vero, Yle-maksun tyyppinen, mutta prosenttiperusteinen. Maksuja korotettiin Kirkkohallituksen ohjeistuksen mukaisesti 2010-luvulla ja suunnattiin arkkuhautaukseen, koska haluttiin suosia tuhkahautausta. Siellä kävi pari vuotta sitten iso putkirikko. – Korotukset ovat mielestäni varsin maltillisia. – Kolmantena on seurakuntien toiminta hautausmaalla eli siunaaminen ja toimitukset. Periaate on ollut vuoden 2016 hautaustoimen rahoituksesta annetun lain tultua se, että noin 80 prosenttia katetaan valtionrahoituksella ja 20 prosenttia muuten. Tuomiokirkon vieressä on puinen Pikkukirkko, jonka remontista on lupamenettely käynnissä. Se tekee sopimuksia hautainhoidosta ja kerää siitä rahat. Nyt on niin, että kun jo yli 80 prosenttia on meillä tuhkahautauksia, ei arkkuhautausmaksuja nostamalla enää voida käytännössä saavuttaa lisätuottoja. On tehty toukokuussa iso korjaus verotilityksiin, sen jälkeen verotulot eivät ole kasvaneet siinä määrin kuin valtiovalta lakiesityksessään toteaa. Porvoon seurakuntayhtymän hallintoja talousjohtaja Timo Tulisalo pitää korotuksia kuitenkin vielä maltillisina. – Katsoisin lahden yli Ruotsiin ja lähtisin selvittelemään hautausveroa. FREIJA ÖZCAN Porvoon seurakuntayhtymässä joudutaan nyt miettimään tarkoin, miten hautaustoimi kustannetaan, hallintoja talousjohtaja Timo Tulisalo kertoo. | Kuva: Jukka Granström KOT_251105_12.indd 13 KOT_251105_12.indd 13 28.10.2025 16.35.04 28.10.2025 16.35.04. Nyt on korotettu tuhkahautausmaksuja. Ihmisillä on myös vaihtoehtoja
14 14 Kuka. Ruotsin kirkossa ollaan hyvillään rippikoulun käyvien nuorten määrän lisääntymisestä. | Kuva: Pasi Leino KOT_251105_14.indd 14 KOT_251105_14.indd 14 28.10.2025 16.32.51 28.10.2025 16.32.51. Sitä ei kuitenkaan tiedetä, vaikuttaako taustalla esimerkiksi jokin pandemian jälkeinen ilmiö tai nuorten kasvanut uskonnollisuus. Sara Fransson Koulutus: Valtiotieteen tohtori Työ: Ruotsin kirkon Tutkimusja analyysiyksikön tutkija Kiinnostaa: Tutkimusprojekti (2027 saakka) Ruotsin kirkon ja Punaisen Ristin kanssa siitä, miten ihmisten kristillinen usko ja resurssit heijastuvat osallistumisessa laajempaan kansalaisyhteiskunnan toimintaan
Sitä ei kuitenkaan tiedetä, vaikuttaako taustalla esimerkiksi jokin pandemian jälkeinen ilmiö tai nuorten kasvanut uskonnollisuus. Näin ollen siihen kuuluu hieman yli puolet Ruotsin 10,6-miljoonaisesta väestöstä. Nuorten sosiaalisilla syillä on Franssonin mukaan varmasti merkitystä. – Kaikista rippikoululaisista noin 17 prosenttia kastetaan nyt rippikoulun yhteydessä. Varsinkin aikuiskasteet ovat lisääntyneet. – Kasteiden määrä on lisääntynyt, koska vielä yli 15 vuotta sitten monet kirkkoon kuuluneiden vanhempien lapset jätettiin pieninä kastamatta. Vähemmistökulttuuriksi muuttunut instituutio kiinnostaa kuitenkin nuoria yhä enemmän. Se on paljon vähemmän kuin Suomessa. Asian taustalla on Ruotsin kirkon keskushallinnon tutkimusja analyysiyksikön tutkijan Sara Franssonin mukaan vuonna 1996 toteutettu muutos, jonka jälkeen kirkkoon kuuluvalle vanhemmalle syntyneitä lapsia ei enää automaattisesti liitetty Ruotsin kirkon jäseniksi. – Rippikoulun käyminen on silti nykyisin ennen kaikkea nuorten oma valinta, Fransson painottaa. | Kuva: Pasi Leino KOT_251105_14.indd 14 KOT_251105_14.indd 14 28.10.2025 16.32.51 28.10.2025 16.32.51 15 Riparin yhteydessä kastettujen määrä kasvaa myös Ruotsissa nuorisotyö | Vain viidesosa ikäluokasta käy Ruotsissa luterilaisen kirkon rippikoulun. – Emme tiedä, onko tämä kasteiden ja konfirmaatioiden lisääntyminen jotakin pandemian jälkeistä ilmiötä, vai onko se osoitus kasvaneesta uskonnollisuudesta. Sara Fransson Koulutus: Valtiotieteen tohtori Työ: Ruotsin kirkon Tutkimusja analyysiyksikön tutkija Kiinnostaa: Tutkimusprojekti (2027 saakka) Ruotsin kirkon ja Punaisen Ristin kanssa siitä, miten ihmisten kristillinen usko ja resurssit heijastuvat osallistumisessa laajempaan kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Aikaisemmin tuo osuus oli alle kymmenen prosenttia. Sitä pienentää myös Ruotsin suuri ei-luterilainen maahanmuuttajaväestö. Jos tuo osuus lasketaan vain Ruotsin kirkkoon kuuluvista nuorista, päästään silloinkin vain 40 prosenttiin ikäluokasta. Tästä huolimatta kirkon historia on lujasti osa Ruotsin kansan historiaa ja TEKSTI | JUSSI RYTKÖNEN – KUVAT | PASI LEINO ajankohtaista » Monin paikoin rippikouluun tulee lähinnä keskiluokkaisten ja varakkaiden perheiden lapsia. Jonkin verran edelleen vaikuttaa se, että rippikoulun käyminen on perinteisesti kuulunut ruotsalaisuuteen. Tästä huolimatta Ruotsissa on viime vuosien aikana ollut havaittavissa jonkinlainen kastebuumi. Suurin muutos on tapahtunut muutamissa suurkaupunkihiippakunnissa, eritoten Tukholmassa. Ruotsin kirkosta toki edelleen myös erotaan. Samaan aikaan on Franssonin mukaan nähtävissä myös eräänlainen akanvirta, mikä tarkoittaa yli 70-vuotiaiden, nuorina kirkosta eronneiden paluuta jäsenyyteen. Ruotsin kirkossa ollaan kasvusta hyvillään. Ruotsin kirkossa on 5,5 miljoonaa jäsentä. Muutoksen myötä Ruotsin kirkkoon liittymisestä tuli valinta. Aikaisemmin näin tehtiin jopa ilman kastetta. Hän vieraili Turussa syyskuussa järjestetyssä Pohjoismaisten rippikoulutyöntekijöiden konferenssissa. KOT_251105_14.indd 15 KOT_251105_14.indd 15 28.10.2025 16.32.51 28.10.2025 16.32.51. R uotsia on vuosikymmenien ajan pidetty yhtenä maailman maallistuneimmista maista. – Kasteiden ja konfirmaatioiden lisäystä on myös muissa hiippakunnissa. 15 14 Kuka. Ruotsin kirkossa ollaan hyvillään rippikoulun käyvien nuorten määrän lisääntymisestä. Mutta asia liittyy ennen kaikkea siihen, että kirkossa ei voi tulla konfirmoiduksi ilman kastetta, Fransson kertoo. Yhtä selitystä kasvaneelle kiinnostukselle ei Franssonin mukaan ole. Osuus on Pohjoismaiden kansankirkkojen alhaisin. Rippikoulu ja konfirmaatio ovat myös eläneet Ruotsissa jonkinlaista nousukautta: tulijoiden määrät ovat parin–kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana nousseet. Silti vain noin viidesosa ruotsalaisesta ikäluokasta käy rippikoulun
Valtiokirkon aseman kirkko menetti vasta vuonna 2000. | Kuva: Pasi Leino KOT_251105_14.indd 16 KOT_251105_14.indd 16 28.10.2025 16.32.59 28.10.2025 16.32.59. Kummiksi pääsee, jos on kastettu. Nykyisin nuorten jakautuminen, jopa segregaatio varakkaiden ja köyhempien alueiden koulujen mukaan tuo mukanaan uuden ongelman. Sara Franssonin mukaan rippikoulujen sisältökin on viime vuosina muuttunut hengellisemmäksi, vaikka kyllä riparilla edelleen pidetään myös hauskaa. – Monin paikoin rippikouluun tulee lähinnä keskiluokkaisten ja varakkaiden perheiden lapsia. Myös isosina olleiden nuorten rooli tiedonvälittämisessä on keskeinen. Kolme neljäsosaa taas käy rippikoulun, jossa opetus tapahtuu ajoittain puolen vuoden tai vuoden aikana. Työväenluokkaan kuuluvien vanhempien lapset ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi. – Konfirmoitu ihminen lähetetään maailmaan kuin apostolit, Fransson sanoo. – Tämä heijastuu sitten lapsiinkin. 16 16 kirkolla on edelleen merkittävä rooli osana kansakuntaa ja monia sen instituutioita. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei vaadita. Ruotsissa kirkollisen vihkimisen edellytyksenä on, että toinen puolisoista on kirkon jäsen. – Tämä trendi on meille uusi ja se haastaa rippikoulun teologiaa. Suomalainen rippikoulu on jo kauan ollut osa nuorisokulttuuria. Rippikoululaisten määrä on siis kuitenkin lisääntynyt. Franssonin mukaan sosioekonomiset syyt näkyvät myös kirkosta eroamisessa: keskiluokka pysyy usein jäsenenä, mutta tyypillisemmin työväenluokkaiset ihmiset eroavat siitä taloudellisista syistä. Franssonin mukaan noin neljäsosa rippikoululaisista käy pääosin leirimuotoisen rippikoulun. – Meillä rippikoulun käyminen on vähemmistökulttuuria. Opetukseen tuo Franssonin mukaan oman värinsä se, että yhä useamman rippikoululaisen kohdalla kasteopetus mielenkiintoisesti konkretisoituu rippikoulussa saatavassa kasteessa. Rippikoulun virallinen tavoite on kasteopetuksen antaminen ja opettaa, kuinka ihminen elää elämäänsä kristittynä. Ja jos nuori kastetaan vain viikkoa ennen konfirMukaan on otettu myös erilaisia pedagogisia menetelmiä, kuten roolipelejä. Hieman erikoista on, että rippikoulun isosten määrässä ei ole havaittu vastaavaa kasvua. Oletus ei enää voi olla, että tässä opetetaan vain jo lapsena kastettuja. Fransson toteaa, että Ruotsissa näin ei ole enää aikoihin ollut. Tieto rippikoulusta ja hyvistä kokemuksista siellä leviää kuitenkin nuorilta toisille koulujen kautta
Valtiokirkon aseman kirkko menetti vasta vuonna 2000. Tärkeintä ei ollut keskusteleminen Raamatusta tai siitä, mitä on kristittynä eläminen. Ja jos nuori kastetaan vain viikkoa ennen konfirMukaan on otettu myös erilaisia pedagogisia menetelmiä, kuten roolipelejä. Sen pitäisi kyetä myös vastaamaan uusin tavoin siihen, mitä kristinusko on ja miten Ruotsin kirkko poikkeaa muista kirkkokunnista. Franssonin mukaan noin neljäsosa rippikoululaisista käy pääosin leirimuotoisen rippikoulun. Latinan kielen sana confirmare tarkoittaa vahvistamista. Kaikki nuoret eivät halua lähteä leirille. Rippikoulutyö on pedagogisesti, teologisesti ja henkisesti vaativaa, eikä jokainen pappi ole siinä mukavuusalueellaan. Testamentin teko ei ole vaikeaa. – Onko Ruotsin kirkko valmis vastaanottamaan nuorten kasvaneen kiinnostuksen. Ylipäätään ruotsalaisessa rippikouluopetuksessa on sisällöllisesti otettu viime vuosina askeleita perinteiseen suuntaan. Tarjoamme verkkosivuillamme mahdollisuuden laatia testamentin sekä juristin apua. 17 16 kirkolla on edelleen merkittävä rooli osana kansakuntaa ja monia sen instituutioita. – En usko siihen, että pitäytyminen samankaltaiseen rippikoulutapaan sopii kaikille. – Tämä trendi on meille uusi ja se haastaa rippikoulun teologiaa. Rippikoululaisten määrä on siis kuitenkin lisääntynyt. – Totta kai nytkin osataan pitää hauskaa, mutta rippikoulussa perehdytään entistä enemmän elämänkysymyksiin, Raamatun henkilöihin ja kristinoppiin. – Isommilla paikkakunnilla rippikoulutiimeissä on yhä useammin myös pedagogiikkaan perehtyneitä pappeja ja muita rippikoulutyöläisiä. Oma ongelmansa ovat Franssonin mukaan tietenkin erilaiset teologiset näkemykset vetäjien kesken. Opetukseen tuo Franssonin mukaan oman värinsä se, että yhä useamman rippikoululaisen kohdalla kasteopetus mielenkiintoisesti konkretisoituu rippikoulussa saatavassa kasteessa. Pappi voi Franssonin mukaan kysellä omaa rooliaan – onko hän opettaja, vai pitäisikö hänen erikoistua siihen osaan työtään, missä hän tuntee itsensä vahvaksi. Kolme neljäsosaa taas käy rippikoulun, jossa opetus tapahtuu ajoittain puolen vuoden tai vuoden aikana. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Nykyisin nuorten jakautuminen, jopa segregaatio varakkaiden ja köyhempien alueiden koulujen mukaan tuo mukanaan uuden ongelman. Mukaan on otettu myös erilaisia pedagogisia menetelmiä, kuten roolipelejä. Rippikoulun virallinen tavoite on kasteopetuksen antaminen ja opettaa, kuinka ihminen elää elämäänsä kristittynä. Fransson toteaa, että Ruotsissa näin ei ole enää aikoihin ollut. Nykyisin on Franssonin mukaan toisin: yhä useammin rippikoululaiset ja isoset haluavat kasvaa uskossaan. Se vaikuttaa rippikoululaisten kohtaamiseenkin. Kummiksi pääsee, jos on kastettu. – Konfirmoitu ihminen lähetetään maailmaan kuin apostolit, Fransson sanoo. Ruotsissa kirkollisen vihkimisen edellytyksenä on, että toinen puolisoista on kirkon jäsen. Hän antoi meille erilaisia lahjoja ja erilaisia teitä kristilliseen uskoon. Suomessa teologisesti erilaiset painotukset voivat kanavoitua herätysliikkeiden laajahkon oman rippikoulutyön kautta. Tieto rippikoulusta ja hyvistä kokemuksista siellä leviää kuitenkin nuorilta toisille koulujen kautta. Oletus ei enää voi olla, että tässä opetetaan vain jo lapsena kastettuja. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei vaadita. Jumala ei luoTestamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Tilaa maksuton testamenttioppaamme. Hieman erikoista on, että rippikoulun isosten määrässä ei ole havaittu vastaavaa kasvua. – Mitä tapahtuu silloin, jos meillä ei ole samaa näkyä kristillisestä uskosta ja meidän pitäisi kuitenkin työskennellä yhdessä. – Monin paikoin rippikouluun tulee lähinnä keskiluokkaisten ja varakkaiden perheiden lapsia. Digitaaliset oppisisällöt voivat lisääntyä. Tällöin työssä on eri taustoista tulevia ihmisiä, eikä sitä tarvitse tehdä yksin. – Meillä rippikoulun käyminen on vähemmistökulttuuria. Fransson arvioi, että tulevaisuudessa opetus rippikoulussa muuttuu entistä monimuotoisemmaksi. Myös isosina olleiden nuorten rooli tiedonvälittämisessä on keskeinen. – Aikaisemmin rippikoulussa oli keskeistä hauskanpito ja yhdessäolo. Sara Franssonin mukaan rippikoulujen sisältökin on viime vuosina muuttunut hengellisemmäksi, vaikka kyllä riparilla edelleen pidetään myös hauskaa. Ruotsin kirkon sisällä herätysliikkeiden järjestörippikouluja ei Franssonin mukaan juurikaan ole. Fransson arvioi useimpien Ruotsin kirkon pappien kyllä selviävän rippikoulussa, mutta varsinkin maaseudulla voi hänen mukaansa olla pieniä seurakuntia, joissa yksinäinen pappi työskentelee rippikoulussa hieman pakkotilanteessa. – Tämä heijastuu sitten lapsiinkin. Asiaan liittyy myös tärkeitä jatkokysymyksiä. kua.fi / testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min) nut meitä sellaisiksi. Franssonin mukaan sosioekonomiset syyt näkyvät myös kirkosta eroamisessa: keskiluokka pysyy usein jäsenenä, mutta tyypillisemmin työväenluokkaiset ihmiset eroavat siitä taloudellisista syistä. | Kuva: Pasi Leino KOT_251105_14.indd 16 KOT_251105_14.indd 16 28.10.2025 16.32.59 28.10.2025 16.32.59 17 maatiota, mitä siinä sitten heti vahvistetaan. Suomalainen rippikoulu on jo kauan ollut osa nuorisokulttuuria. Franssonin mukaan nyt olisi myös tärkeää tutkia, heijastaako lisääntynyt rippikoulukiinnostus sitä, että nuoret polvet olisivat muuttumassa uskonnollisemmiksi. Lisäkoulutusta kirkon työntekijöille on tarjolla, mutta kaikki eivät sellaiseen hakeudu. Nuorten kanssa voi silloin helposti tulla konflikteja, joita Ruotsissa ylipäätään pyritään sosiaalisissa tilanteissa aina välttämään. KOT_251105_14.indd 17 KOT_251105_14.indd 17 28.10.2025 16.33.01 28.10.2025 16.33.01. Työväenluokkaan kuuluvien vanhempien lapset ovat käyneet yhä harvinaisemmiksi
18 18 Taivaallisessa reaalipolitiikassa Venäjä ei ole vain valtio, vaan kulttuuri jota on puolustettava Venäjä | Tutkija Tornike Metrevelin mukaan ortodoksikirkko tukee ja oikeuttaa Kremlin sotia ja laajenemispyrkimyksiä. | Kuva: Jukka Granström KOT_251105_18.indd 18 KOT_251105_18.indd 18 28.10.2025 16.18.17 28.10.2025 16.18.17. uutiset Vuonna 2012 alkaneella kolmannella presidenttikaudellaan Putin ruokki erityisesti ajatusta kirkon ja valtion harmonisesta yhteistelosta, jossa molemmilla on oma tehtävä, mutta ne tukevat toisiaan
Venäjä esitetään rajattomana imperiumina. Ja osallistuiko tähän kokeeseen myös Venäjän ortodoksinen kirkko eli Moskovan patriarkaatti. Georgian sodan aikaan Moskovan patriarkaattia johti patriarkka Aleksei, eli Aleksei Mihailovitš von Rüdiger, joka vaati diplomatiaa ja verenvuodatuksen lopettamista. Sinfonia-ajatus tarkoittaa, että valtio ja kirkko hoitavat kumpikin omat tehtävänsä, mutta tukevat toisiaan. Ajattelutapa kuitenkin kääntyi päälael leen, kun ajatus kirkon ja valtion sinfoniasta eli harmonisesta yhteiselosta otettiin Georgian sodan jälkeen jälleen käyttöön. Merkittävää oli Metrevelin mukaan se, miten Venäjän ortodoksikirkko tuolloin tulkitsi kirkkojen kanonisia rajoja. | Kuva: Jukka Granström KOT_251105_18.indd 18 KOT_251105_18.indd 18 28.10.2025 16.18.17 28.10.2025 16.18.17 19 O liko hyökkäys Georgian Etelä-Ossetiaan 2008 Venäjälle koe, joka auttoi valmistautumaan hyökkäys sotaan Ukrainassa 2022. ”Haukkukoon meitä lännen pääkaupungeista. Vuonna 2014 Venäjä miehitti Krimin ja lietsoi Itä-Ukrainaan separaKremlin käyttämässä propagandassa Putin esiintyy vahvana johtajana ja ortodoksikirkon kumppanina. Ajatusta ruokki Putin erityisesti vuonna 2012 alkaneella kolmannella presidenttikaudellaan, ja se kelpasi myös Kirillille. 19 18 Taivaallisessa reaalipolitiikassa Venäjä ei ole vain valtio, vaan kulttuuri jota on puolustettava Venäjä | Tutkija Tornike Metrevelin mukaan ortodoksikirkko tukee ja oikeuttaa Kremlin sotia ja laajenemispyrkimyksiä. Samalla se Metrevelin mukaan pääsi myös testaamaan hyökkäysmetodeja, sotilastaktiikoita ja disinformaatiokampanjoita. Aleksein jälkeen uudeksi patriarkaksi nousi 2011 Kirill eli Vladimir Gundjajev, presidentti V ladimir Putinin tavoin entinen KGB:n agentti. – Georgia oli Ukrainan sotaa silmällä pitäen erittäin tehokas testi, jossa Georgia hävisi sekä sodan että informaatiosodan, Metreveli sanoo. Ortodoksinen kirkko ei siten esiintynyt sodan oikeuttajana toisin kuin Kreml, joka sanoi puolustavansa osseetteja väitetyltä Georgian suorittamalta kansanmurhalta. Venäjällä ei ole rajoja Venäjällä on vain horisontti.” | Kuva: Kuvakaappaus ”Venäjä, eteenpäin!”, julistaa Venäjän kansallispäivää 12. Meitä ei kiinnosta, meitä ei uho pelota. Hän on ollut tutkijana myös muun muassa Harvardin yliopiston Ukrainan sekä Venäjän ja Euraasian tutkimuskeskuksissa Yhdysvalloissa. Georgialaisen tutkijan Tornike Metrevelin mukaan vastaus kysymyksiin saattaa olla myönteinen. – Kyseessä oli sama kirkko ja sama valtio, mutta kaksi hyökkäystä, joihin kirkko kuitenkin suhtautui täysin eri tavoin, hän sanoo. Niitä ei siirretty Moskovan patriarkaatin alaisuuteen. Vuonna 2008 Venäjä miehitti Georgian kyliä ja käytännössä muutti valtioiden rajoja. kesäkuuta juhlistava juliste, jossa ovat näkyvästi mukana niin ortodoksinen kirkko, asevoimat kuin valtiojohtaja Vladimir Putin Venäjän karhun selässä. Erityisesti nationalismia ja kristinuskoa tutkinut Metreveli on uskontososiologian dosentti ja apulaislehtori Lundin yliopistossa Ruotsissa. Kirkon mukaan vuoden 2008 sodan seurauksena Venäjän haltuun päätynyt Etelä-Ossetia ja 1990-luvulta lähtien käytännössä Venäjän alaisuudessa elänyt Georgian separatis» tialue Abhasia saivat edelleen olla Georgian kirkon alaisuudessa. – Vielä vuonna 2011 Kirill vahvisti, että kirkkojen rajat määritti ortodoksinen perinne, eivät sotien tulokset tai Venäjän politiikka, huomauttaa Metreveli. uutiset Vuonna 2012 alkaneella kolmannella presidenttikaudellaan Putin ruokki erityisesti ajatusta kirkon ja valtion harmonisesta yhteistelosta, jossa molemmilla on oma tehtävä, mutta ne tukevat toisiaan. | Kuva: Kuvakaappaus KOT_251105_18.indd 19 KOT_251105_18.indd 19 28.10.2025 16.18.18 28.10.2025 16.18.18
Russki Mir -ajattelussa valtioiden suvereenisuus on suhteellista, ja poliittiset rajat merkitsevät vähemmän kuin kirkkojen kanoniset rajat. Russki mir -ajattelussa ortodoksikirkko kanonisine alueineen tarjoaa Metrevelin mukaan Kremlille eräänlaisen mytologisen Venäjän kartan. | Kuva: Jukka Granström KOT_251105_18.indd 20 KOT_251105_18.indd 20 28.10.2025 16.18.20 28.10.2025 16.18.20. Kirkko on hengellinen yksikkö, kun taas valtio järjestää sotilaalliset muskelit. Kuvassa Marian ilmestyspäivän kirkko Helsingin Munkkiniemessä. Uskonnon kietominen politiikkaan myös auttaa perustelemaan laajenemispyrkimyksistä syntyviä konflikteja kansalaisille. 2000-luvulla ajattelutavasta kasvoi valtiollinen projekti ja laajentumispolitiikan ideologinen väline. Määrittelemättömät rajat ja valtion laajentamisen näkeminen jopa pyhänä tehtävänä tarkoittavat Metverelin mukaan myös loputonta kriisiä, jossa valtion puolustaminen ja aggressio sekoittuvat. Samoihin aikoihin Venäjän ortodoksikirkko siirtyi Metrevelin mukaan lempeästä ja diplomaattisesta puheenparresta kohti Russki Mireli Venäläinen maailma -ajattelua. Suomessa toimii seitsemän seurakuntaa, jotka ovat Moskovan patriarkaatin alaisuudessa. – Venäjä ei enää ole vain valtio, vaan kulttuuri, jota piiritetään ja jota on puolustettava, hän sanoo. 20 20 tistisodan. Näin Metrevelin mukaan syntyy Kremlin ”taivaallinen reaalipolitiikka”. Presidentti Putin on julkisestikin todennut, ettei Venäjällä ole rajoja, ja teiden varsilla on voinut nähdä ”Venäjä on rajaton” -kylttejä. Samalla kirkko Metrevelin mukaan siunaa ajatuksen Venäjästä piiritettynä sivilisaationa, jonka olemassaolo riippuu kirkon, aseiden ja valtion yhteiselosta. Russki mir -ajattelussa Venäjän imperiumiin kuuluvat myös sen lähiulkomaat, joissa asuvien venäläisten ”maanmiesten” oikeuksien puolustaminen kuuluu Kremlin ja kirkon tehtäviin. – Russki Mirissä valtioiden suvereenisuus on suhteellista, ja poliittiset rajat merkitsevät vähemmän kuin kirkkojen kanoniset rajat, sanoo Metreveli. Kirkolliset kriisit sopivat Kremlille, sillä niitä se voi Metrevelin mukaan hallita. Kirkko osallistuu konflikteihin esimerkiksi siunaamalla aseita ja nimittämällä armeijan eri puolustusaloille omat suojeluspyhimyksensä. – Kriisit ylläpitävät Putinin hallinnon legitimiteettiä