jOuLukuuTA 2015 | hinta: 3,70€ | 110. urkujen viemä Huippu-uraa liike-elämässä tekevä Minna Haapala käyttää kaiken vapaa-aikansa urkuihin. Sivu 10 49 10. Sivut 22–23 LuOTTAmuS Kansalaisten luottamus kirkkoon on kasvanut. Sivu 4 TurvAPAikkA Kirkot tarjoavat suojaa turvapaikanhakijoille myös naapurimaissa. vuosikerta | 0043595–15–50 ja n i la u K K a n en. Hän tavoittelee muusikon ammattia eläkevuosiksi
Yksi muuttuja on kirkon jäsenyys, miksi. – Kokoomuksella on melko urbaani äänestäjäkunta ja maallistuminen on enemmänkin kaupunki-ilmiö. Joillekin esimerkiksi EU-kysymys voi olla tärkeä, eikä moraalikysymyksillä ole niin suurta painoarvoa. – Puoluevalinnassa monet muut tekijät, kuten ammatillinen yhteiskuntaluokka ja asuinpaikan tyyppi, ovat kuitenkin olleet painoarvoltaan huomattavasti merkittävämpiä tekijöitä. Koko perussuomalaisten äänestäjäkunta ei ole arvokonservatiivista. Tämä kätkee alleen sen, että heillä on myös äänestäjiä, jotka eivät kuulu kirkkoon. Vuoden 2003 vaaleissa kokoomuksen äänestäjistä kirkkoon kuului 92 prosenttia, 2015 enää 76 prosenttia. Esimerkiksi kysymys sukupuolineutraalista avioliitosta jakaa uskonnollisuuden asteen ja arvopohjan mukaan. ESiRUkOUkSET s. 2 01 5 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen ja Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Keskustan ja RKP:n äänestäjäkunta on kirkollisinta ViikON hENkilö Jussi Westinen on tutkinut eduskuntavaaliäänestäjien taustoja. 20 Martti Simojoen elämäkerran toinen osa kertoo vuosista 1964–78. Yllättääkö tämä. – On tullut, tiettyjen asiakysymysten linkittymisen kautta. Vasemmistoliiton kannattajista 49 prosenttia ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Väittelet perjantaina Åbo Akademissa poliittisista jakolinjoista 2000-luvun Suomessa. – Ei sinänsä. 18 Ernesto Cardenal julistaa rauhaa ristiriitojen keskellä. – Herätysliikkeeseen kuuluminen, johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen tai uskonnollisuus ovat tekijöitä, joilla olisi parempi selitysvoima. Luterilaisen kirkon jäsenyys ei sinänsä ole ollut merkittävä puoluevalinnan ennustaja. 27 Johannes Kastaja epäili ja etsi totuutta vankeudessa.. Mistä kokoomuksen kehitys johtuu. kOlUMNi s. 14 Antti Huovinen on maalannut piispoja ja naapureita. SDP:n luku on 78 prosenttia. Minkä puolueiden äänestäjät kuuluivat runsaimmin luterilaiseen kirkkoon vuonna 2015. RUNOiliJA-pAppi s. ARkkipiiSpANA s. EVANkEliUMi s. – Nyt jo noin joka neljäs ei kuulu kirkkoon. – Keskustan ja RKP äänestäjistä erittäin suuri osa on kirkon jäseniä. Analysoit äänestäjäkuntaa eduskuntavaaleissa vuosina 2003–2015 eri taustamuuttujien kautta. JOhANNES iJÄS Jussi Westisen väitöskirja poliittisista jakolinjoista 2000-luvun Suomessa tarkastetaan perjantaina Åbo Akademissa. 2 TÄNÄÄN Ko t i m a a 1 0. Ne eivät tosin koske kovin suurta osaa väestöstä. Toistaiseksi kirkkoon kuulumattomuudella voidaan selittää hyvin Vasemmistoliiton äänestämistä ja uskonnollisuudella voidaan selittää hyvin KD:n äänestämistä. Se alkaa olla jo merkittävä äänestäjiä jakava asia. RKP:ssä kirkon jäsenyys on varsinkin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla yleistä. 26 ALS-tautia sairastava Varpu Savolainen on rukousten kohde. Keskustalla 88 ja RKP:llä 83 prosenttia. 9 Jari Jolkkonen: Teologiaa ei kannata halveksia. – KD:llä eduskuntavaalien 2015 kannattajakunnassa on huomattava osa, 26 prosenttia, muihin kirkkoihin tai uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvia, esimerkiksi helluntailaisuuteen tai Vapaakirkkoon. Onko kirkon jäsenyydestä tulossa tekijä, joka heijastuessaan arvoihin ja yhteiskuntanäkemykseen vaikuttaa yhä enemmän puoluevalintaan. Perussuomalaisten 2015 eduskuntavaalien äänestäjäkunnasta 72 prosenttia kuuluu kirkkoon, peräti 27 prosenttia ei. PS on kirjannut ohjelmiinsa kristillisen arvopohjan ja pitää esillä arvokonservatiiveja kantoja. Olet yksi oikeusministeriön tuoreen Demokratiaindikaattorit 2015 -julkaisun kirjoittajista. Onko uskonto tullut takaisin politiikkaan. KUVA: RAMI MARJAMäKI iRTiOTTO s. 6 Esikoislestadiolaiset aloittivat maallikkoehtoolliset. 1 2 . Selvität, miten eri yhteiskuntaryhmiin kuuluminen vaikuttaa arvoihin, asenteisiin ja puoluevalintaan. MUOTOkUVAT s. Luterilaiseen kirkkoon kuuluu 67 prosenttia
Muutoksen vauhti ja suunnanvaihtelut eivät ole kuitenkaan tarkasti ennustettavissa. 10.12.1915 Kun Kotimaa katselee taaksepäin 10 vuotta sitten aloittamalleen taipaleelle, ei se voi tehdä sitä kohottamatta kaikesta sydämestään rukousta: kiitos Herrani! Tuo merkillinen ’’suurlakko’’ toi ilmi paljon salattuja asioita. Kotimaahan omaksuu erikoisesti kaiken kristillisen työn ohjelmaansa. Tasoitamme, valmistamme, raivaamme. Sillä näen jotain, mitä vielä äsken en nähnyt. Raportti muistuttaa, että median journalistisiin tehtäviin kuuluvat jatkossakin Viisaita näkemyksiä mediasta paikallisista ja valtakunnallisista asioista raportoiminen, julkisen keskustelun herättäminen ja ylläpito, kansalaisia koskevien päätösten kriittinen tarkastelu, faktoihin perustuva uutisointi, erityisryhmien ja -yleisöjen tarpeista huolehtiminen sekä yhteisöllisyyden luominen. 2 01 5 KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA Tehokkuusvaatimukset ovat jo pitkään olleet totisinta totta kaupallisen median puolella. Kotimaan rahoitus muodostuu maksavista tilaajista sekä ilmoitusmyynnistä. Näin syntyi Kotimaa. En tiedä, missä kulkee se tie, jota minun on määrä tasoittaa. Maailma ja maanpiiri vavahtelevat, oma elämäni samoin. TÄNÄÄN 3 Ko t i m a a 1 0. Kirkon jäsenen kannalta on oleellista, että hänellä on pääsy tasokkaaseen ja asiantuntevaan uskontojournalismiin, joka ei tingi totuuteen pyrkimisestä. Otamme Hänet vastaan, toivotamme tervetulleeksi. Joskus erehdyn luulemaan, että hallitsen matkani vaiheet. ¶ On vain yksi ongelma. Yhdistystyöntekijän on vaikea enää ajatella aikaa, jolloin ei olisi Kotimaata. Paperille painettujen lehtien levikit ovat laskeneet. Uuden mahdollisuuden tai oikean ajoituksen. Raportti käsitteleekin median jakautumista julkisin varoin ja kaupallisin toimijoiden kesken tehtäviin tiedotusvälineisiin. Verkko on muuttanut ja muuttaa mediaa enemmän kuin nyt ymmärrämmekään. Näin se tekee tulevaisuudessakin. Raportti ottaa kantaa Yleisradioon ja päätyy ehdottamaan, että yhtiön tehtäviä pitää täsmentää. Tehokkuutta on lisätty muun muassa toimittajien irtisanomisiin johtavina yhteistoimintaneuvotteluina. Tästä kertoo se, että paperille painetun Kotimaa-lehden kysyntä on kasvanut viime kuukausina. MERI TOIVANEN ju k k a fo r d el l. Mutta sitten kaikki menee uusiksi rytinällä. Verkko on lisännyt ennennäkemättömällä tavalla mediasisältöjen saatavuutta sekä vaihtoehtoja. Tulevat polut ovat olemassa, mutta en tiedä niistä vielä mitään. Lisäksi kirkon liepeillä on lukuisia pienempiä lehtiä, jotka seuraavat herätysliikkeitä tai järjestöjä. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS P ätevät pärjäävät -raportti tarjoaa tuoreen katsauksen media-alaan. Kirkon tiedotuskeskus ja seurakunnat tuottavat kirkollisverovaroin omaa tiedotustaan ja medioitaan, esimerkiksi seurakuntalehtiä. Kilpailutilannetta tasatakseen raportti ehdottaa, että Yleisradio ostaisi nykyistä huomattavasti isomman osuuden riippumattomilta sisällöntuottajilta ja vähentäisi omaa tuotantoa. Raportti kiinnittää huomiota niin julkisen palvelun kuin kaupallisen median vahvaan yhteiskunnalliseen tehtävään. Ministeriön asettaman työryhmän raportin tärkein huomio liittyy itse asiaan eli sisältöihin. ¶ Niinpä makaan keskellä rämettä ja hetteikköä. Enemmästä en voi tietää, mutta enempää en tarvitse. Professori Anssi Vanjoen vetämän työryhmän taustalla on tietoja viestintäteknologioiden kiihtyvä kehitys. Tehokkuusvaatimukset ovat jo pitkään olleet totisinta totta kaupallisen median puolella. Maailma on täynnä teitä, mutta minä en tunne niitä. Niiden toiminnan taustalla on tilausmaksujen lisäksi myös aatteellista paloa. Demokratian näkökulmasta se on oleellista. Hetteiköstä Me teemme tietä Herralle. Itsenäisyyspäivän aattona 110 vuotta täyttänyt Kotimaa-lehti on pyrkinyt edellä mainittuihin tehtäviin koko olemassaolonsa ajan. Kyseessä on Liikenneja viestintäministeriön asettaman työryhmän raportti kotimaisista mediamarkkinoista. 1 2 . Tämä jakautuminen toteutuu myös kirkon sisällä. Hetken rauhan, sellaisen, jota en tiennyt olevan olemassakaan. -Tästä astui eteemme kristikansan oman äänenkannattajan tarve, jota voisi puoluekiistoihin väsyneet kristityt yhdistää saman lipun alle ja antaa heille ohjausta -siitä, miten isänmaan ja kansan parasta olisi valvottava. Raportin mukaan verorahoituksella toimivan Ylen kustannustehokkuutta pitää valvoa tarkemmin. Sillä Hän on tie. Niiden rinnalla on Kotimaa, joka paperille painetussa lehdessä ja verkkosivuilla ainoana raportoi valtakunnallisesti seurakunnista ja kokonaiskirkosta. Päivälehdillä ei voi olla sellaista mielenkiintoa uskonnolliseen elämään nähden, että ne voisivat osapuilleenkaan korvata Kotimaata tässä kohden. Ehkä jaksan ottaa askelen, löydän polun yhden päivän matkalle. Teen tietä Hänelle, kun tunnustan, etten voi itse tehdä tietä. Muuan muassa selvisi silloin, ettei Suomen kansan kehuttu kristillisyys ja kirkollisuus kehumista ansainnut. Oman tieni olen hukannut kaikkein pahimmin
Valiokunta pitää selkeänä tapaa, jolla nykyinen lainsäädäntö velvoittaa julkista terveydenhuoltoa ja sen lääkäreitä toimimaan raskaudenkeskeytyksissä. Kirkko on 2000-vuotinen instituutio, kun taas hallitukset vaihtuvat usein. Heidän toteuttamansa Facebookissa toimiva Parisuhteen joulukalenteri-sivusto on kerännyt jo reilut 21 000 tykkäystä. Sutinen arvioi, että koti, uskonto ja isänmaa ovat teemoja, joista tällaisina aikoina haetaan turvallisuutta. Happy or not -palvelu on ollut pari viikkoa seurakunnan käytössä.. Sivulla jaetaan päivittäin yksi toiminnallinen vinkki parisuhteen parantamiseksi. Hänen mukaansa kristinusko ylipäänsä on yhteisöllinen uskonto. Kauneimmat joululaulut -tapahtuma keräsi laulajia Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon itsenäisyyspäivänä Vantaalla. Hymynaamalla palautetta Pakilan seurakunnalle Pakilan seurakunta Helsingissä on ryhtynyt keräämään palautetta Hyvän Paimenen kirkossa kävijöiltä hymynaamalaitteella. Kaikkein luotetuimpia instituutioita ovat koulutusjärjestelmä, poliisi ja terveydenhuoltojärjestelmä. Ketola tuo esiin myös esimerkiksi arkkipiispa Kari Mäkisen käyttämät puheenvuorot taloustilanteesta ja yhteiskunnan eriarvoistumisesta. – Moni on varmaan kokenut, että kirkko on toiminut oikein tarjotessaan apua pakolaisille. Tietyllä tavalla on ristiriitaista, että kirkolla menee silloin hyvin, kun ihmisillä on vaikeaa. Parisuhteen joulukalenterista somehitti Hyvinkään-Riihimäen alueen perheasiain neuvottelukeskuksen työntekijät tea talhola ja Jarno Hellström ovat saaneet aikaan pienen somehitin. Kyselyyn vastasi 3 002 suomalaista. – Tilanteissa, joissa yhteisöllisyys nousee arvoonsa, ihmiset löytävät kirkon ja sen merkityksen, hän selittää. 2 01 5 LYHYET Perinteet tuovat turvallisuuden tunnetta epävarmoina aikoina. Kansalaisaloite keräsi liki 70 000 allekirjoitusta. Hellström toivoo kalenterin vähentävän lomailuun liittyviä parisuhdepaineita. Luottamus kirkkoa kohtaan on kasvanut tutkimuksen tehneen T-Median tutkimuspäällikön Reeta Sutisen mukaan tasaisesti eri ikäryhmissä. Tehtäviä voi jokainen soveltaa itselleen sopivalla tavalla. 1 2 . Suomella menee taloudellisesti kehnosti ja kriisitietoisuus on lisääntynyt. Kirkon perässä tulevat vielä vuonna 2014 edellä olleet eduskunta, hallitus ja EU. 4 TÄNÄÄN Ko t i m a a 1 0. Myös Ukrainan ja Syyrian tapahtumat sekä pakolaiskriisi lisäävät epävarmuutta. KuVA: MAtti KARPPinen arkkipiispan vaalitapaan tulossa muutos Piispainkokous on antanut Kirkkohallitukselle arkkipiispan vaalitavan muuttamisesta lausunnon, jonka mukaan vaalitavan muuttamista voidaan valmistella Kirkkohallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. Hallitus on menettänyt vuodessa eniten luottamustaan. sutinen arvioi, että kirkon luottamuksen nousun takana ovat ”hyiset ajat”. Kirkon esilläolo on vastannut niitä odotuksia, joita suomalaisilla on kirkosta. Kauneimmat joululaulut -tapahtuma keräsi laulajia Rekolan Pyhän Andreaan kirkkoon itsenäisyyspäivänä Vantaalla. Kirkkohallitus harkitsee, että muiden hiippakuntien mahdollisuutta vaikuttaa arkkipiispan valintaan vahvistetaan pienentämällä Turun arkkihiippakunnan äänten suhteellista painoarvoa. – Instituutioiden erilaisuudesta johtuen niitä voi olla vaikea verrata keskenään, sen sijaan oleellista on ajallinen muutos, eli onko tietyn instituution osalta luottamus vahvistunut tai heikentynyt. Nousun taustalla olevat asiat ovat sen verran todellisia ja vakavia, ettei sitä kannata muuttaa markkinointipuheeksi. Ketola ei kuitenkaan käynnistäisi kirkollista markkinointikampanjaa luottamuksen nousun takia. Viime viikolla julkaistussa Kansan arvot -tutkimuksessa selvisi, että tutkituista yhteiskunnallisista instituutioista eniten luottamustaan on kasvattanut kirkko. Kirkko on luotettavuudessa kymmenes heti ammattijärjestöjen jälkeen. Kansalaisaloite abortista kieltäytymisestä kaatui Kansalaisaloite, joka olisi antanut hoitohenkilökunnalle oikeuden kieltäytyä osallistumasta raskaudenkeskeytykseen, kaatui eduskunnassa äänin 136–33. Kimmo Ketola ei ajattele asiaa näin. – Näiden asioiden vuoksi en pidä kauhean yllättävänä, että luottamus on kasvanut. luotettavimmaksi ja 65–74-vuotiaiden joukossa kahdeksanneksi luotettavimmaksi instituutioksi. Aiemmin eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta ilmoitti, ettei se puolla kansalaisaloitetta. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Kimmo Ketola näkee kirkon luottamuksen nousun takana epävakaat ajat mutta myös kirkolliset kannanotot. Kirkko sijoittuu 15–24 -vuotiaiden joukossa 13. Esimerkiksi kaupoista tai muista yrityksistä tutussa laitteessa palautetta annetaan painamalla hymynaamaa tai mutrusuuta omien tunnelmien mukaan. KuVA: MAtti KARPPinen Hyiset ajat saavat ihmiset luottamaan kirkkoon LuoTTamus Kirkko kasvatti ja hallitus menetti kansalaisten luottamusta. Erittäin paljon kirkkoon luottaa 9 prosenttia ja melko paljon 38 prosenttia. JoHaNNEs IJÄs Perinteet tuovat turvallisuuden tunnetta epävarmoina aikoina. Toisaalta Ketolan mukaan syynä voi olla myös se, että kirkko auttaa yhteiskunnan hätää kärsiviä. Kun vuonna 2014 kirkkoon luotti 40 prosenttia suomalaisista, nyt vastaava luku on 46 prosenttia. johtaja Kimmo Ketola selittää luottamuksen kasvua epävarmoilla ajoilla. Myös Kirkon tutkimuskeskuksen vs. Tällä hän viittaa muun muassa kansainväliseen epävakauteen kuin suomalaiseen kovilla kierroksilla käyvään poliittiseen keskusteluun. Ketola pitää luontevana, että myös kirkko on mukana, kun luottamusta instituutioihin selvitetään. Siihen luottaa erittäin tai melko paljon 38 prosenttia suomalaisista. Hän muistuttaa, että luottamus kirkkoon on eri asia kuin luottamus hallitukseen
Käydessäni kuluneella viikolla päiväkodissa sain paljon halauksia lapsilta. Mikä työssäsi on tuonut iloa vuonna 2015. Jos näin teemme, Jumala siunaa myös meitä ja kirkkoamme. Ja se, kun saa saatella valmistuvia nuoria elämän matkalle. 2. 2. 3. 2 01 5 TyöNTekijÄgallup Mikkelin ja Joensuun seurakuntien työntekijät toivovat, että kirkon johto muistaa tukea seurakuntia ja niiden työtä. Saan iloa lapsista, joita tapaan työssäni. Oppilaitospappi jaana pietiläinen, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta 1. Hartauksissa muistutan piispamme kehotuksesta auttaa turvapaikanhakijoita. 1. 3. Toivoisin kirkon johdon myös puhuvan enemmän opiskelijoiden puolesta ja muistavan tukea seurakuntien työntekijöitä. 2. Siellä olen esimerkiksi pessyt pyykkiä ja ollut lasten kanssa. Se, että saa olla mukana ristiäisissä. Saan iloa siitä, kun asiat edistyvät ja sujuvat ja kun voin olla seurakuntalaisille avuksi. Kirkossa tarvitaan solidaarisuutta ja avointa suhtautumista suhteessa herätysliikkeisiin. 2. Olen yrittänyt nuorisotyössä vaikuttaa asenneilmastoon. Kirkon johto on tässä vaikuttavassa asemassa. Sekä hiippakunnan että Kirkkohallituksen tukea tarvitaan seurakunnassa! kappalainen Martti Turunen, joensuun seurakunta 1. Olen mukana työttömien toiminnassa. Tästä syystä olen ohjeistanut seurakunnan työntekijöitä muslimikulttuurista tulevien kohtaamiseen esimerkiksi hätämajoituksissa. Iso ilonaihe ovat aina opiskelijat ja erilaiset oppilaitosyhteisöt. 3. Hyvän palautteen saaminen tekee iloiseksi. Minulle iloa tuovat sielunhoidolliset keskustelut ja rukoushetket. 2. Kaiken toiminnan pitäisi olla sellaista, josta on käytännön hyötyä seurakunnille ja mikä tukee seurakunnissa tehtävää työtä. Kerran olen myös käynyt tutustumassa Mikkelin vastaanottokeskukseen. Älä unohda uskosi juuria! On siunattava Israelia. Diakoni pauliina Martikainen, joensuun seurakunta 1. Työttömien keskuudessa on näet pelkoa siitä, että maahan tulevia pakolaisia hyysätään liikaa. Nyt elämme sellaista muutoksen aikaa, että meidän kaikkien pitäisi pyrkiä niin lähelle Jumalaa kuin uskaltaa. Olen nuorempana ollut opiskelemassa muslimimaissa ja lähetystyössä siirtotyöläisten parissa. Toivoisin kirkon johdon pysyvän ajan tasalla siitä, mitä Suomen koulutuskentässä tapahtuu. Iloa on tuonut Pitäjänkirkon tulevan 200-vuotisjuhlan (lokakuussa 2016) suunnittelu. kotimaa kysyi eräiltä Mikkelin ja Joensuun seurakuntien työntekijöiltä kolme gallup-kysymystä. Työssäni kohtaan maahanmuuttajia pääasiassa silloin, kun he tulevat ammatilliseen koulutukseen. Mikkelissä sosiaalitoimen resurssitilanne on ylipäätään kiristynyt. 2. Syksyn ja alkutalven pakolaiskriisi tuntuu jollakin tavalla lähes kaikkien haastateltujen työssä. Osa työtovereistani kävi heidän luonaan useinkin. Iloisuutta työhön kaikkialla! Nuorisotyönohjaaja Ville kämäräinen, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta 1. Jos toimimme toisin, silläkin on vaikutuksensa. Minun työssäni tilanne ei ole tuntunut. 3. 3. Ne ovat olleet antoisia hetkiä. Kirkkohallituksen ja hiippakunnan tiedotus on tullut viime vuosina entistä selkeämmäksi ja tukea omaan työhöni olen saanut hyvin. 3. 2. 3. TÄNÄÄN 5 Ko t i m a a 1 0. Miten maahanmuuttotilanne on näkynyt työssäsi. 2. Mitä terveisiä lähettäisit omalle hiippakunnalle ja Kirkkohallitukselle. Toimin kuitenkin joskus kouluttajana monikulttuurisuustyössä. juSSi RyTköNeN Savo-Karjalasta kajahtaa Diakoni Pauliina Martikainen Kappalainen Martti Turunen Lapsija nuorisotyön pappi Tiina Laakkonen Diakoni Päivi Haltsonen Oppilaitospappi Jaana Pietiläinen Suntio Ami Haapaniemi Kappalainen Osmo Luukkonen Nuorisotyönohjaaja Ville Kämäräinen Sekä hiippakunnan että Kirkkohallituksen tukea tarvitaan seurakunnassa! Kirkossa tarvitaan solidaarisuutta ja avointa suhtautumista suhteessa herätysliikkeisiin. Joensuun seudulle tuli pakolaisia, paljon lapsiperheitä. 1 2 . Konkreettista yhteistyötä sen ja nuorisotyön välillä vielä odotetaan, mutta meillä on valmius ottaa turvapaikanhakijanuoria mukaan. Aika vähän. 3. Iloa tuo työn kohde eli nuori väki. Suntio ami Haapaniemi, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta 1. lapsija nuorisotyön pappi Tiina laakkonen, Rantakylän seurakunta 1. Itse osallistuin työtovereitteni ideoimaan lasten juhlaan. Diakoni päivi Haltsonen, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta 1. kappalainen Osmo luukkonen, Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta 1. 3. Kohtaamiset ihmisten kanssa, turvapaikanhakijoiden kanssa tehty työ sekä erilaiset uudet haasteet. Kirkossa on ehkä käynyt myös ihmisiä, jotka ovat olleet turvapaikanhakijoita. Lisäksi olen mukana ylistystanssiryhmässä. Olen ollut mukana eräässä hätämajoitusyksikössä. KuVAT: JuSSi ryTKöNeN. 2. Toinen ilon aihe on ollut ekumeeninen yhteistyö Joensuussa
Saarnan aluksi esikoislestadiolaisten heinolalainen saarnaaja ja lähetysmies Raimo Haimilahti kertoo, miten Suomen esikoislestadiolaiset saivat lokakuussa kirjeen Lapin vanhimmilta. He ovat eräänlainen esikoislestadiolaisuuden Vatikaani, Esikoislestadiolaisten ehtoollisirtiotto todeksi Vajaat 200 ihmistä osallistui maallikkojen jakamalle ehtoolliselle. Kotimaalla on kuitenkin lupa ottaa valokuvia. 2 01 5 SakrameNTTiSeparaTiSmi Mikkelissä vietetty esikoislestadiolaisten maallikkoehtoollinen on tapahtumana kirkkohistoriallinen. 1 2 . Minä ja valokuvaaja keskustelemme illan vastuuhenkilöiden kanssa. Asia raukeaa molemminpuolisen huvittuneisuuden merkeissä, eikä ”turvamiestä” illan aikana näy. Kerrotaan, että kyseessä on esikoislestadiolaisten tilaisuus. Piispa Jari Jolkkosen mukaan on epävarmaa, onko esikoislestadiolaisten ehtoollinen pätevä. Ei nyt sentään, mutta johtajilla on huolta siitä, että jotkut paikalla olijat saattaisivat harvinaisesta tilanteesta johtuen puhutella meitä närkästyneesti. – Turvamieskö. He tarjoavat ystävällisesti seuraamme henkilöä, joka olisi oppaanamme. Tunnelma on jännittynyt. ennen ehtoollispalvelusta annetaan yleisiä ohjeita. Tämä ei ole evankelis-luterilaisen kirkon toimintaa. Valokuvausta ja nauhoitusta ei toivota. Ehtoollisrukouksen lukenut Reino Haimilahti käsitteli ehtoollisvälineitä tottuneesti. Ilmoitan, että kestämme kyllä. Lisäksi annetaan erilaisia ohjeita ehtoollisen vietosta. mikkelin esikoislestadiolaisten rukoushuone on lauantai-illansuussa täynnä väkeä. kysyn leikkimielisesti. 6 TÄNÄÄN Ko t i m a a 1 0. Esikoislestadiolaiset eivät varsinaisesti ole toivoneet tilaisuudelle suurta julkisuutta. kuVa: Risto HämäläinEn
Piispan kanta on hänen mielestään hieman jyrkentynyt aikaisemmasta. 2 01 5 Esikoisten suhteet Inkeriin katkeamassa. Hän muistuttaa, että päätös on myös esikoislestadiolaisten omien sääntöjen vastainen: liikkeen toiminnan sanotaan perustuvan Lutherin oppiin. – Augsburgin tunnustuksessa sanotaan, että Jumala on asettanut kirkkoon pappisviran ja että ilman asianmukaista kutsumista ja vihkimystä kukaan ei saa kirkossa sakramentteja hoitaa, Jolkkonen sanoo. Martti Lutherin ehtoollisteologiasta väitellyt Kuopion piispa Jari Jolkkonen linjaa, että esikoislestadiolaisten omat ehtoolliset ovat yksiselitteisesti luterilaisen tunnustuksen ja kirkon järjestyksen vastaisia. – Uskon kuitenkin, että me vielä keskustelemme Inkerin kirkon piispan kanssa tästä asiasta. On vain hallituksen päätös. Siitä on kyse tänäkin iltana. Viini on alkoholitonta. – Lisäksi sikäli kun tiedän, esikoislestadiolaiset eivät kyenneet tekemään asiassa yhteistä päätöstä sääntöjensä mukaisesti. – Tämä on laiton ehtoollinen. Sen jälkeen avustajat tuovat puhujapöydälle ehtoollisvälineet. Luukkaan evankeliumin (22:7– 24) perusteella pidetyssä saarnassaan Raimo Haimilahti perusteli kuulijoilleen omien ehtoollisten oikeellisuutta. – Jeesuksen mukaan hyvä puu tunnetaan hedelmistään. – Maan pitäisi järistä, että tästä enää entiseen palattaisiin. Raimo Haimilahti siteerasi kirjettä kertoen Lapin vanhimpien ”olevan vakuuttuneita siitä, että neuvomme on Pyhän Hengen ja Raamatun mukainen”. Hän perusteli omaa ehtoollista myös Ilmestyskirjan sanalla: Kristus ”on tehnyt meidät kuninkaiksi ja papeiksi”. – Omista ehtoollisista ei ole vuosikokouksen tai saarnaajien kokousten, tai edes asiaa pohtineen työryhmän päätöstä. TÄNÄÄN 7 Ko t i m a a 1 0. Omien ehtoollisten käyttöönotto on kuitenkin herättänyt nyt huomiota myös Itärajan takana. Toisaalta sopuratkaisuihin on hyvät mahdollisuudet, jos maallikkoehtoollisista luovutaan. Vuosikokous kokoontuu juhannuksena Lahdessa, mutta Ihalainen ei usko liikkeen opposition pystyvän kääntämään Ruotsin Lapista nyt ohjattua kehitystä. Kun sakramentit nyt on otettu omiin käsiin, huoleni on, mikä on ehtoollisen asema opetuksessa tulevaisuudessa. Jussi RyTköNEN Tämä on laiton ehtoollinen. Onko tällainen ehtoollinen oikea ehtoollinen. Ihalainen korostaa, että esikoislestadiolaisten omia sääntöjä ja kirkkojärjestystä on rikottu. Ei pitäisi lainkaan toimia tavalla, jossa ihmiset pannaan tällaiseen epävarmuuteen, Jolkkonen jyrähtää. Hän ylläpitää sakramenttikiistaa valottavaa sivustoa sakramentit.fi. Ihalaisen mukaan maallikkojohtoisen esikoislestadiolaisuuden kristinopin opetus on ollut pitkään heikkoa. Esimerkiksi jakeessa 10 mainittu vesiruukkua kantanut mies, jota Jeesuksen mukaan opetuslasten pitää seurata suureen saliin, tarkoittaa Haimilahden mukaan ”eläviä kristittyjä, joilla on sydämessään Pyhä Henki.” Tällä viitataan herätysliikkeen kielenkäytössä esikoislestadiolaisten seurakuntaan. – Hän antoi meille taivasten valtakunnan avaimet. Reino Haimilahti kertoo Kotimaalle, että ehtoollistilaisuutta edeltävinä päivinä hän oli kärsinyt stressistä ja hieman valvonutkin. saarnan päätyttyä luetaan apostolinen uskontunnustus. Ehkä tiedettiin, että yksimielisyyttä ei tultaisi saavuttamaan, Jolkkonen toteaa. Kirjeessä Lapin vanhimmat neuvoivat Suomen esikoislestadiolaisia ottamaan sakramentit omaan käyttöön. Hollolalainen it-ammattilainen Tapani Ihalainen kuuluu ehtoollispäätöstä arvostelleisiin esikoislestadiolaisiin. Oletan myös, että Inkerin kirkko voi vielä muuttaa tätä päätöstään, kun piispa saa meiltä tarkempaa tietoa siitä, kuinka olemme päätyneet tähän ehtoollisratkaisuun, Seppo Karhu sanoo. – Tulemme myös pyytämään paikallisyhdistyksiltä selvityksiä tästä toiminnasta. Jolkkosen mielestä oikeaa hengellisyyttä voidaan arvioida seurausten perusteella. Saadaanko siinä synnit anteeksi. Ehtoollisrukousta lukiessaan mikkeliläinen saarnaja lähetysmies Reino Haimilahti ei tee ristinmerkkiä kalkin eikä leipien ylle. Sen jälkeen arvioidaan, mitä seuraamuksia tällä on esimerkiksi rippikoulun pitoa koskeville luville. Siinä hän ilmoitti, että ”esikoislestadiolaisen liikkeen saarnaajat, jotka esimerkillään tai toiminnallaan edesauttavat luterilaisen tunnustuksen vastaista toimintaa, sulkevat itsensä pois Inkerin kirkkoon suuntautuvilta lähetysmatkoilta. Piispat ovat yhteisesti ja erikseen varoitelleet esikoislestadiolaisia jo aikaisemmin pitäytymään kirkon järjestyksessä. Tämä pappeus on se, jonka hän asetti. Onko se edelleen syntien anteeksi antamisen ateria, vai jääkö se ainoastaan muistoateriaksi. Siksi toivon sydämestäni, että esikoislestadiolainen liike pysyy luterilaisen kirkon tunnustuksen mukaisessa toiminnassa ja siltä pohjalta jatkaa hyvin toiminutta yhteistyötään Inkerin kirkon kanssa.” Esikoislestadiolaiset ry:n puheenjohtaja Seppo Karhu on Kuukaupin kirjeestä yllättynyt. Hän on ollut epävirallisen esikoislestadiolaisen ilmestymisensä lopettaneen Ruukku-lehden päätoimittaja. Hän käsittelee ehtoollisvälineitä arvokkaasti ja tottuneen näköisesti. Jussi RyTköNEN ylin hengellinen huoneenhallitus. Kaikki ehtoollisen jakajat ovat miehiä. Hän toteaa myös, että vertailua esimerkiksi Inkerin kirkon mummojen Neuvostoliitossa pitämiin puolisalaisiin ehtoollisiin ei nyt voida tehdä. Liike hajoaa joko rapautumalla – ihmisiä lähtee muihin hengellisiin liikkeisiin – tai näkyvämpi hajoaminen, jos oppositioon jääneille sananpalvelijoille ei jää tilaa evankeliumin julistamiselle, Tapani Ihalainen sanoo. Vaikutelma on, että liikettä ohjataan nyt muualta. Seuraukset herätysliikkeen ja kirkon suhteille voivat jatkoa ajatellen olla vakavat. On myös epävarmaa, onko se pätevä ja vaikuttava.. 1 2 . Jolkkonen aikoo pyytää Esikoislestadiolaiset ry:n puheenjohtajan Seppo Karhun Kuopion tuomiokapitulin istuntoon kuultavaksi. Tämä tarkoittaa Lapin vanhimpia. Yleensä ehtoollisesta on liikkeessä opetettu oikein. On myös epävarmaa, onko se pätevä ja vaikuttava. Pyhä Henki herättää iloa, rauhaa ja yhteyttä. Esikoislestadiolaiset ovat yli kaksi vuosikymmentä tehneet työtä myös Inkerissä. Ehtoollistilaisuuden jälkeen oli ilo sydämessä, että Taivaan Isä antoi tilaisuuden mennä näin hyvin. Tämä toiminta on herättänyt herätysliikkeessä epäsopua, hajaannusta ja huonoa omaatuntoa. Toista sataa ihmistä käy ehtoollisella. Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi lähetti viime viikolla esikoislestadiolaisille sävyltään jyrkän kirjeen. – Opetus seurakunnasta ja sakramenteista on kirjavaa. Esikoislestadiolaisten ehtoollistilaisuuksiin ovat Haimilahden mukaan tervetulleita periaatteessa kaikki konfirmoidut kirkon jäsenet. Hetki on pyhä. – Siellä elettiin ateistisessa diktatuurissa, jossa kaikki papit oli surmattu. – Sain lopulta kokea, että ahdistus otettiin pois. Esikoiset ovat itsekin tyytyväisinä myöntäneet, että he ovat tähän saakka voineet hyvin toimia kirkossa. Esikoislestadiolaisuudessa asiasta on eri mielipiteitä
EERo MIKKoNEN eläkekanttori, Ristijärvi Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Tuo vuosi on nimetty itsenäisyytemme juhlavuodeksi. RaLPh JaaRI Kiitos ekumeenisesta jumalanpalveluksesta Kiitollisin mielin saimme jälleen osallistua ja seurata juhlallista jumalanpalvelusta itsenäisyyspäivänä. Kirkko tehtävälleen uskollisena julistaa anteeksiantoa. Hautapaikat ja nimet ovat tiedossa. Juutalainen hanukah vietetään sen kunniaksi, että kun ikuinen tuli oli sammumassa, hartaat juutalaiset löysivät pienen kannun öljyä, jolla tuli pysyi liekissä. Mutta, kun oli ekumeeninen jumalanpalvelus, olisiko Nikean uskontunnustusta ollut ”juhlallisempi” käyttää, kun Herran rukouksessakin käytettiin ekumeenista sanamuotoa. Kiitos vastuussa olleille kokonaistoteutuksesta ja erikoisesti ylevästä ja tasokkaasta juhlapäivän musiikista. Tasavalta oli vasta kaksi vuotta yli kahdenkymmenen, kun itsenäisyys ja vapaus joutuivat vakavasti uhatuiksi. Sydämeen käyvää on se uutteruus ja sitkeys, jolla kentälle jääneiden sankarivainajien jäännöksiä on etsitty tuotaviksi siunattaviksi itsenäisen isänmaan multiin. Näitä iltoja on kahdeksan. Kristuksen sovitustyö koskee kaikkia. Myös juutalaiseen hanukkaan liittyy lahjojen anto, mutta epäilen, että se on kopioitu kristittyjen joulusta. Jälleen laadukas kirkkomusiikki teki tilaisuudesta juhlan. Virsiä lauletaan ja rukoukset ovat hartaita. ™ Piplian joulu uutuus! uutuus! Kerro mielipiteesi napakasti, kommentoi tiukasti. Luonnollisesti omaisten toiveet huomioiden. Kirkot täyttyvät yleisöstä ja tunnelma on harras. Ja kaikissa juutalaisissa juhlissa tähdennetään, että Jumala on vain yksi: Shma Jisrael, Adonai Eloheinu, Adonai ehad. EsKo VÄyRyNEN Kerava. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Sekä kristilliseen jouluun että juutalaiseen hanukkaan kuuluu harras tunnelma. Yhdeksänkynttiläisen menorah´n keskimmäisellä kynttilällä sytytetään aina seuraava kynttilä joka ilta. Se on yksi tapa osoittaa kiitollisuutta ja kunnioitusta veteraanisukupolvelle. Jumalaa kiitetään pelastumisesta. Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! MIELIPITEET Joulu ja hanukka ovat hartaita rauhan juhlia Kristitty joulu on yksi suurimmista juhlista, joita vietetään Jeesuksen syntymän kunniaksi. Viestin hinta on 0,90 euroa. 2 01 5 Luuk. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Se symbolisoi rauhaa ja ihmisten nöyryyttä Korkeimman edessä. Suomen Pipliaseura | myynti | myynti piplia fi | www pipliakauppa fi ` ???t ????. Se suosittaisi seurakunnat toimittamaan heidän siunaamisensa. 2:1-14 www piplia fi . 8 TÄNÄÄN Ko t i m a a 1 0. Miksi. Lahjojakin annetaan ja ne ovat lapsille usein joulussa tärkeimmät. IKUINEN YSTÄVÄ RIIPUS Itsellesi tai ystävälle oma hopeinen suojelusenkeli PÄIVÄÄ RAAMA TUN KERTOMUKSIA Lastenraamatussa jännittävä kertomus jokaiselle päivälle NIMIPAINATUS Kultainen lahjansaajan nimipainatus nahka kantiseen Raamattuun tai virsikirjaan BIBLE JOURNALING Leveämarginaalisessa Uudessa testamentissa on värityskuvia ja tyhjiä skräppäilyyn Tilaa ennakkoon! TULOSSA! Tutustu upeisiin kansiväreihin www pipliakauppa . Voisiko tämä erottaa juutalaisuuden muista uskonnoista. Laulun sanat viittaavat jumalaiseen pelastumiseen vainolta. Mainittakoon, että Jiddishe Mame, juutalainen äiti, on aktiivisesti mukana kaikissa juutalaisissa juhlissa, myös hanukassa, laittaen maukasta ruokaa ja osallistumalla modernimmassa juutalaisuudessa myös kynttilöiden sytyttämiseen. 1 2 . Tooran luku kuuluu myös hanukkaan. Parhaassa isässä olevat miehet ja naiset uhrasivat yksimielisesti henkensä ja terveytensä vapauden säilyttämiseksi. Laulu Ma´ot tsurje shuati … kaikuu kauniisti. Se pitää nuortenkin lasten osata. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi Vakaumuksen puolesta kuolleita muistettava Kahden vuoden päästä itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Itsenäisyyden synnytystuskissa tapahtui sellaista, josta vieläkin – sadan vuoden kuluttua – on vaikea keskustella. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Se vapauttaisi omaiset avoimesti osoittamaan surua ja kaipausta. Harmittamaan taas kerran jäi päätösmusiikin katkaiseminen kesken. Voisiko kirkko juhlavuoden rohkaisemana ulottaa anteeksiannon koskemaan myös vakaumuksensa puolesta kuolleita. Väinö Linna tiivistää Vilho Koskelan henkilökuvalla hienovaraisesti ja kiihkottomasti yksimielisyyden vaaran uhatessa
Ketäpä ei tällainen ideologinen ja moraalinen autonomia kiehtoisi. k u v a m a iJ a N iin kauan kuin muistan, teologisessa tiedekunnassa on jouduttu puolustamaan teologisen tutkimuksen oikeutusta osana länsimaista yliopistoa. Luther ajatteli ja toimi ’ihmisenä Jumalan ja Paholaisen välissä’, ja sellaisena hänet on myös tehtävä ymmärrettäväksi nykyajalle, joka ei enää tunne Paholaista ja Jumalankin vain enää – missä yleensä tuntee – jumalankuvina, jotka olisivat olleet käsittämättömiä tuolle wittenbergiläiselle ( Martin Luther. Palaute: toimitus@kotimaa.fi. 1942) toteaa tämän selvityksen tarpeen laajassa Luther-elämäkerrassaan. Korvasyyhyteologia on lopulta pelkkää antropologiaa. Nykyisin kuulee teologiaa halveksivaa puhetta yhä useammin myös kirkon piiristä. Savonlinnan suorasanainen kirkkoherra Sammeli Juntunen etsii uudessa kirjassaan Jumalasta voi puhua! tietä ulos subjektivismin vankilasta. TÄNÄÄN 9 Ko t i m a a 1 0. Usein se esiintyy eri muunnoksin muodossa, jota kutsun tavallisen ihmisen argumentiksi. Kiusaajan töistä puhutaan koulumaailmassa. Kiusaamiskäytöksen katkaiseminen on vaikea tehtävä. On paradoksaalista, että kiusaamista esiintyy ihmisen hoitamiseen suuntautuneissa ammateissakin. Jos emme voi tavoittaa Jumalaa, hän jää mykäksi arvoitukseksi – kunnes muuttuu lopulta merkityksettömäksi. Väite, jonka mukaan kaikki jumalapuheemme ovat vain kuvauksia omista kokemuksistamme, uskomuksistamme tai valtapyyteistämme, voi tuntua houkuttelevalta. Siksi on paikallaan selvittää vastarinnan periaatteita. 2 01 5 MIELIPITEET KOLUMNI Jari Jolkkonen Kirkosta kadonnut osa todellisuutta Tutkija Patrik Hagmanin mielestä kristinuskon olisi palattava siksi vastakulttuuriksi, jollaiseksi se muinoin syntyi ( Kotimaa 3.12.). Siksi aihetta on lähestyttävä nöyrästi ja varovaisesti. Kiusaajat eivät aina ole läpikotaisin pahoja ihmisiä. Se tuntuu lupaavan maailmaa, jossa saan ajatella Jumalasta juuri niin kuin itse haluan. Piispainkokous tunnustaa, että samaa sukupuolta olevien vihkimistä koskevassa asiassa ei ole Norjan kirkossa pitkistä keskusteluista ja laajoista tutkimuksista huolimatta onnistuttu saavuttamaan yksimielisyyttä. Sama terrorisointi tunnetaan myös aikuisten keskuudessa. JarI JOLKKONEN Kirjoittaja on Kuopion hiippakunnan piispa. ”Jumala on niin suuri, ettei puheemme voi koskaan tavoittaa häntä.” Tällainen näkemys on kuitenkin läpeensä dogmaattinen: se väittää tietävänsä Jumalasta ja hänen toiminnastaan jotakin hyvin olennaista. Minä kyllä tiedän, että tavallinen ihminen ei ymmärrä eikä tarvitse elämälle vierasta teologiaa.” Tällaisen puheen takaa paljastuu lopulta usein vain oma älyllinen laiskuus tai huono ammatillinen itsetunto. Selvitys on siitäkin syystä ajankohtaista, kun valmistaudumme viettämään reformaation 500-vuotisjuhlaa. On arvioitu, että yhdeksän prosenttia miehistä ja naisista joutuu kiusaamisen kohteeksi työelämässä. Mutta Sammeli pitää silti kiinni siitä, että inhimilliset sanat voivat välittää meille Jumalan todellisuuden, hänen armonsa ja rakkautensa. Sammelin mielestä jumalapuheen uudistaminen lähtee liikkeelle oikeasta teologiasta. Sammeli myöntää, että Jumala on suuri eikä häntä voi määritellä. Eine Biografie). Tähän piiriin kuuluu myös kirkko seurakuntineen. PErTTI SISTONEN teol.lis., Vihti Norjan piispat avasivat oven sateenkaariparien vihkimiselle Vesa Hirvosen (19.11.) ja Risto Tuomen (3.12.) mielipidekirjoituksiin liittyen voi todeta, että Norjan kirkon piispainkokous asettui lokakuussa Hirvosen kannalle. Silloin mikä tahansa mielipide on yhtä oikea – tarkemmin sanottuna yhtä väärä. Kysytään sisäistä eheyttä asettua kiusaamista vastaan ja henkistä kypsyyttä jaksaa – kaikesta huolimatta – olla iloinen. Syksyn vaaleissa kirkolliskokoukseen muodostui enemmistö, joka kannattaa vihkimistä. ULf SÄrS Helsinki Teologian halveksimisesta Jos emme voi tavoittaa Jumalaa, hän jää mykäksi arvoitukseksi. Teologia on tavalliselle elämälle vierasta. Siksi piispainkokous yksimielisesti esittää vuonna 2016 kokoontuvalle kirkolliskokoukselle, että se laatisi liturgian samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä varten, mutta antaisi papeille oikeuden olla toimittamatta tällaista vihkimystä, jos se sotii heidän avioliittokäsitystään vastaan. Reformaation aikaa paljon tutkinut saksalainen professori Heinz Schilling (s. Kirkolliskokous on ja aikaisemmin korostanut, että erimielisyys tässä kysymyksessä ei teologisesti katsoen ole luonteeltaan sellainen, että se rikkoisi jumalanpalvelusyhteyden ja sakramentaalisen yhteyden Norjan kirkossa. Pintatasolla he voivat toivottaa kaikkea hyvää, mutta heitä ajaa toimintaan sisäinen kaaos, johon liittyy tunteettomuus. ”Minä olen tavallisen ihmisen puolella. Kun Jumalan ”armotaloudesta” on riittävä aavistus, inhimilliset sanat voivat tuoda Armon keskellemme. Jotkut pitävät miestä temperamenttisena, ja joskus piispatkin saavat kyytiä. Tämä on mahdollista, koska Jumala on maailman ja ihmisen luoja, koska hän syntyi konkreettiseksi ihmiseksi Jeesuksessa, ja koska hän vaikuttaa yhä keskellämme Pyhän Henkensä välityksellä. Se esittää, että papeille annettaisiin vapaus päättää, vihkivätkö nämä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon vai eivät. Paholainen on saanut Uudessa testamentissa eri nimityksiä, Saatana, Perkele, Kiusaaja jne. Mutta samalla se merkitsee itse valittua muurautumista subjektivismin vankilaan. Näiden vakaumusten omaksuminen taas edellyttää käsitystä, jossa pidämme Raamattua inspiroituna ja ohjeellisena, ja kirkkoa Jumalan pelastustyön välineenä. Kirjat on luettu huonosti eikä omaa ajattelua ole jaksettu haastaa. Hienostuneempi muoto on vedota Jumalan suuruuteen. 1 2 . Mutta kyllä hän ajatella, kirjoittaa ja haastaa osaa. Teologiaa vastaan ovat hyökänneet lähinnä sellaiset uskontovammaiset militanttiateistit, joilla on patoutunut suhde pappeihin, ja jotka eivät kykene ymmärtämään eroa tieteellisen metodin ja uskonnon harjoittamisen välillä. Totta on sekin, että teologit voivat langeta saivarteluun tai kapulakieleen. Tavoitamme vain mielipiteitä Jumalasta, mutta emme Jumalaa itseään. Se vaatii tarkkanäköistä pätevyyttä ja itsetuntemusta. Rebell in einer Zeit des Umbruchs. Lisäksi näkemys on kirkon uskon ja työn kannalta itsetuhoinen. Kirkolla on siis vaikeasti tunnistettava vastustaja, sillä tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi
2 01 5 10 MATKALLA Lähialueiden kirkot paikkaavat pakoLaistyötä Malmön pyhän Johanneksen kirkkoon on saapunut ryhmä turvapaikanhakijoita, joille kirkkoherra anders Ekhem (kesk.) pitää lyhyen tiedostustilaisuuden. 1 2 . Heitä on vastaanottamassa myös tiedottaja agneta Jansson (oik.).. Ko t i m a a 1 0
Ruotsin, saksan, Norjan ja Viron kirkot vastaavat kukin omalla tavallaan pakolaiskriisiin. teksti & kuvat: kaj aalto ja eva Bode. Tänä vuonna Ruotsiin arvioidaan tulevan 190 000 pakolaista, eikä valtio kykene huolehtimaan heistä kaikista. – Meillä on ollut koko syksyn ajan valmius avata kirkko yömajaksi, Malmön seurakuntayhtymän kirkkoherra Anders Ekhem kertoo. Kirkkoon sijoitetaan yksinäiset miehet, koska salissa ei ole yksityistä tilaa lainkaan. Virasto pyysi kirkkoa hätiin. perusnäkemys on kuitenkin sama: kirkon tulee pysyä ehdoitta vainottujen tukena. – Nyt meillä on pula henkilökunnasta. 2 01 5 MATKALLA 11 M arraskuun 19. Tulee riittämättömyyden tunne, koska tarpeet ovat niin suuret. 1 2 . He ovat päässeet hieman parempiin oloihin odottamaan matkaa muualle Ruotsiin. Kenenkään ei tarvinnut nukkua taivasalla. – Viranomaiset ovat pyytäneet kirkon apua useilla paikkakunnilla. Pelkään, etteivät ihmiset jaksa enää kovin pitkään. Useimmat miehet nukkuvat ohuilla patjoilla kirkonpenkeissä. Aina seurakuntien johdolta ei saada sitä tukea, jota tarvittaisiin. Sisällä ei saa tupakoida eikä alttarille pidä mennä. Kirkkoherra kertoo tulijoille kirkkotilan käytöstä. Koskaan aiemmin Ruotsin viranomaiset eivät ole joutuneet nostamaan käsiään pystyyn pakolaisvirran takia. Niin Pyhän Johanneksen kirkosta tuli yösija jopa yli sadalle pakolaiselle. Osa asettuu lattialle. alan ja Emma suleman Wredberg päivystävät kirkossa. Perheet, naiset ja lapset ovat viranomaisten ensisijainen huolen aihe. Maahanmuuttovirasto on tuonut Pyhän Johanneksen kirkkoon 50–100 turvapaikanhakijaa päivittäin. päivänä Etelä-Ruotsin Malmössä satoi lunta ja maahanmuuttoviraston maahantulijoille järjestämät tilat olivat täpötäysiä. kirkon yöpäivystäjäksi on saapunut albin Johansson (keltainen liivi). Tanska ottaa vastaan noin 20 000 pakolaista, Norja ja Suomi 30 000. Kaksi työntekijää on palkattu pakolaisia auttamaan ja vapaaehtoiset tukevat heidän työtään. Ruotsiin on tullut eteläiseltä rajalta satoja turvapaikanhakijoita joka päivä. Heitä on vastaanottamassa myös tiedottaja agneta Jansson (oik.). Malmössä on kuitenkin vielä resursseja pakolaistyöhön, vakuuttaa kirkkoherra Anders Ekhem. Hän on tullut toivottamaan kirkkoon sijoitettavat pakolaiset tervetulleiksi. Malmö sijaitsee lähellä Tanskaa ja Saksaa. Paine on kova monin paikoin. Vessa on kirkon takaosassa. Lähialueiden kirkot paikkaavat pakoLaistyötä Malmön pyhän Johanneksen kirkkoon on saapunut ryhmä turvapaikanhakijoita, joille kirkkoherra anders Ekhem (kesk.) pitää lyhyen tiedostustilaisuuden. Meidän on ymmärrettävä rajallisuutemme, Sofia Sjöberg sanoo. Ruotsissa pakolaisten määrän räjähdysmäinen kasvu koettelee jo seurakuntia, vaikka kirkolla on pitkät perinteet pakolaisten auttamisessa. Kirkoilla on tässä tilanteessa tärkeä rooli, mutta meidänkin pitäisi saada lisää resursseja, vaikka virallinen majoituksen järjestämisvastuu on valtiolla, Ruotsin kirkon keskuskansliassa pakolaisasioita hoitava Sofia Sjöberg sanoo. turvapaikanhakijat ovat levittäneet patjansa kirkon penkeille. Ko t i m a a 1 0
Pakolaisten joukossa on iranilainen Ali Reza Shaghaghi, 25, joka kuuntelee vaisuna papin ohjeita ja alkaa sitten etsiskellä sopivaa nukkumapaikkaa. Nyt meidän on avattava sydämemme ja kirkkomme sodan jaloista tuleville, teologiaa opiskeleva Emma Suleman Wredberg sanoo. En tunne täällä ketään, ei ole sukulaisia. Se antaa turvapaikkoja henkilöille, joita valtio karkottaisi maasta. Nyt meidän on löydettävä näissä ihmisissä piilevät mahdollisuudet. Turvapaikan myöntäneen seurakunnan vapaaehtoiset ympäröivät Chinedun tiiviillä tukiverkostolla. Näky oli niin kamala, että minun oli vain päästävä pois. Hän asettui ja avioitui, mutta tuli jätetyksi. Fricke toteaa kirkon tukemien prosessien päätyvän yleensä myönteisiin lopputuloksiin. – Olen ylpeä siitä, mitä Ruotsin kirkko tekee. Tapauksesta kertominen saa Chinedun vieläkin kamppailemaan kyyneleitä vastaan. Näemme, etteivät muurit ja rajat kestä pidemmän päälle. HaTämä on uusi maailma. Berliiniin on kaupungin sosiaalija terveysviraston mukaan saapunut tänä vuonna noin 62 000 turvapaikanhakijaa. Fricke järjesti hänelle myös turvapaikan. Nyt hänen oleskelulupaansa on pidennetty. Meidän on oltava avoimia, koska olemme saaneet elää rauhassa niin kauan. Yhdistys osallistuu turvapaikkaprosessien lisäksi evankelisen kirkon ja sen diakoniajärjestön Pakolaisten kirkon toimintaan Berliinissä. Nigeriassa hänet pahoinpideltiin miltei kuoliaaksi, koska hän lähti armeijasta nähtyään sotilaiden tappavan heille vihanneksia myymään tulleen naisen lapsineen. – Toinen lapsista oli vasta vauva. Saksan kirkko vaatii valtiolta perusteltuja päätöksiä S aksan evankelinen kirkko ja sen diakoniajärjestöt ovat tehneet järjestelmällistä työtä turvapaikanhakijoiden hyväksi jo yli 20 vuotta. – Tämä on uusi maailma. Malmön kirkkoherra Anders Ekhem pitää valitettavina Ruotsin hallituksen äskettäin tekemiä pakolaispolitiikan kiristyksiä. Vankilassa Chinedu tutustui pappi Frickeen ja löysi kristinuskon. 2 01 5 12 MATKALLA Pyhän Johanneksen kirkossa työskentelevä Alan Suleman Wredberg toteaa, että seurakunta on olemassa avun tarpeessa olevia ihmisiä varten. Kirkon tuelle riittää kysyntää. Jumalanpalvelusten lisäksi Saksan evankelinen kirkko neuvoo maahantulijoita arjessa ja virastoasioissa. Kirkko puolustautui sanoen, että myöntämällä turvapaikkoja se haluaa varmistaa, että valtiovalta tekee oikeita päätöksiä. Eron myötä maailma hajosi taas ja Chinedu ajautui huumerikollisuuteen päätyen vankilaan. Hän ei usko pakolaisvirran tyrehtyvän vielä pitkään aikaan. Pieni ryhmä turvapaikanhakijoita tulee Pyhän Johanneksen kirkkoon illalla yhdeksän jälkeen. – Haluan antaa eteenpäin jotain siitä hyvästä, jolla minua on siunattu, hän sanoo. Pariskunnan kotikirkko sijaitsee kaupunginosassa, jossa naapureina ovat islamilainen keskus ja katolinen kirkko. Joukossa voi olla jalkapallotähti Zlatanin kaltaisia kykyjä, joista ollaan ylpeitä tulevaisuudessa. Seestyneen oloinen Chinedu muistaa, miltä tuntui lähteä pakoon henkensä kaupalla ja päätyä vieraalle maalle tyhjän päälle. Pako maasta vaikutti ainoalta mahdollisuudelta jäädä henkiin. On vain Jumala, Shaghaghi huokaa. Joidenkin julkisuudessa esiintyvien tietojen mukaan maassa arvellaan olevan jo nyt yli 950 000 pakolaista. Jos muut EU-maat olisivat ottaneet yhtä suuren vastuun, Ruotsi olisi voinut jatkaa avokätistä pakolaispolitiikkaansa. Näemme, etteivät muurit ja rajat kestä pidemmän päälle.. Pakolaisten kirkon kahvilassa teetä tarjoileva Chinedu Osobie kuuluu niihin onnekkaisiin, joiden elämään kirkko puuttui tarjoamalla turvapaikan silloin, kun valtiovalta olisi karkottanut hänet Saksasta. Nigeriasta lähtöisin oleva Chinedu vastaanottaa toisia turvapaikanhakijoita kirkon kahvilassa. – Ehkä Ruotsissa on parempi tulevaisuus, ehkä ei, en tiedä. Hän jätti vanhempansa ja sukulaisensa ja matkasi 25 päivässä läpi Euroopan. Kirkon suojeluksessa olevien henkilöiden tapaukset käsitellään aina uudelleen. Tilanteen kehittymistä on kuitenkin vaikea ennustaa. Ko t i m a a 1 0. Se ylläpitää matalan kynnyksen kahvilatoimintaa, johon osallistuvat niin paikalliset kuin maahanmuuttajat. Koko Saksan maahanmuuttoa koordinoiva virasto arvioi vuoden loppuun menneessä maahan saapuneiden pakolaisten lukumäärän yltävän noin 800 000 henkeen. Hän kertoo yksinkertaisella englannilla kokeneensa paljon vaikeuksia Teheranissa, Iranin pääkaupungissa, jossa hän opiskeli. Kirkko tarjoaa esimerkiksi saksan kielen kursseja ja mahdollisuuden lääkärillä käyntiin. 1 2 . Hänelle järjestyikin ensimmäinen oleskelulupa Saksasta. Toiminnanjohtaja Berhard Fricke vaikuttaa kirkollisia turvapaikkoja välittävässä Asyl in der Kirche -järjestössä. He eivät mahtuneet pakolaisten vastaanottokeskukseen, jossa oli jo yli 600 ihmistä. – Nyt Ruotsi on samalla tasolla kuin muu Eurooppa. Välit valtioon ovat olleet hyvät, mutta vuoden alussa Saksan sisäministeri Thomas de Maizière moitti kirkon uhmaavan vallitsevaa oikeuskäytäntöä. Rintamakarkurina hänestä tuli lainsuojaton. – Ennen mentiin maailmalle, mutta nyt maailma tulee meille ja me autamme, hänen vaimonsa Emma Suleman Wredberg toteaa. Tähän asti Itävalta, Saksa ja Ruotsi ovat ottaneet vastaan eniten pakolaisia
Viron kirkolta vaaditaan suurempaa vastuuta V iron odotetaan Euroopan unionin jäsenyyden myötä ottavan suurempaa vastuuta pakolaisten auttamisesta. Kirkkohallitus on lähettänyt seurakuntiin materiaalia, jossa kerrotaan, mitä eri puolilla maata tehdään pakolaistilanteen hyväksi. – Olemme aloittaneet koulutuksen niille seurakunnille, jotka alkavat ottaa vastaan pakolaisia kotipaikkakunnilleen, Ruotsala kertoo. Siksi tiedotukseen on panostettava asenteiden pehmentämiseksi. Johtaja Edeltraut Pohl painottaa, että maahanmuuttajat ovat kielitaidottomina ja usein myös vainottuina vielä heikommassa asemassa kuin oman maan huono-osaiset. Suurin haasteemme on innostaa vapaaehtoiset yhteistyöhön, jotta kohtaisimme pakolaiset parhaalla mahdollisella tavalla, Paul Erik Wirgenes sanoo. Kun ihmiset lähtevät kotiseuduiltaan, kaikki turvallisuutta synnyttävät tekijät järkkyvät. Norjan kirkko käyttää ääntä pakolaisten puolesta N orjan evankelisluterilainen kirkko on arvostellut maansa hallitusta ja vaatinut Norjaa ottamaan suuremman vastuun Euroopan pakolaisista. Norjan valtio on tähän mennessä selvinnyt turvapaikanhakijoiden majoittamisesta. Pakolaisten kirkon, Flüchtlingskirchen, juliste toivottaa tulijat tervetulleiksi. Viro ei ole pakolaisillekaan kovin houkutteleva maa. Seurakunta tarjoaa esimerkiksi elintarvikkeita varattomille maahanmuuttajille. Norjassa kirkko toimii yhteistyössä Islamilaisen neuvoston ja muiden kirkkokuntien johtajien kanssa. Kyse on apua tarvitsevien ihmisten auttamisesta ja siitähän kirkon pitäisi olla tunnettu. Kirkon sisällä pakolaistoimikuntaa johtaa Avo Üprus. Seurakuntiin jaetaan islamtietoutta ja informaatiota kulttuurieroista. Haluan antaa eteenpäin jotain siitä hyvästä, jolla minua on siunattu.. Viron luterilainen kirkko on herännyt pakolaisaaltoon ja ilmaissut halunsa auttaa uskonsa tähden vainottuja kristittyjä. Marraskuussa Virossa oli vain 150 pakolaista, jotka ovat tulleet lähinnä Ukrainasta. Jopa ulkomaalaistyön johtaja on vapaaehtoinen. Ruotsalan mukaan seurakunnat ovat valmiita majoittamaan väliaikaisesti pakolaisia ja seurakunnissa on koulutettu väkeä kohtaamaan tulijat. kemus pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi etenee kovaa vauhtia. Ko t i m a a 1 0. Kirkko tarjoaa esimerkiksi kielikursseja sekä järjestää vaatekeräyksiä ja majoitusta. Kiinnostus työtä kohtaan on jatkuvassa kasvussa. Myös suomalainen ”tervetuloa” löytyy listasta . Toiminnanjohtaja Bernhard Fricke korostaa, että maahantulijat tarvitsevat apua virastoasioissa. Suomen Lähetysseuran tukema Ruotsala on ollut aiemmin työssä Lähi-idässä ja jakaa tietämystään virolaisille. Viron historian ja taloudellisen tilanteen takia asenteet pakolaisia kohtaan ovat kielteisiä. Se voi tarjota uskonnollista osaamista, jossa viranomaiset ovat heikoilla. 2 01 5 MATKALLA 13 Pakolaisten kirkon, Flüchtlingskirchen, juliste toivottaa tulijat tervetulleiksi. Seurakunta on hyväksynyt turvapaikanhakijoita suojiinsa jo vuodesta 2009 lähtien. Evankelisen kirkon arvioiden mukaan pelkästään sen piirissä toimii pakolaisten hyväksi tällä hetkellä noin 120 000 vapaaehtoista. Norjassa panostetaan asennekasvatukseen, koska maahanmuuttajavastaisia äänenpainoja kuuluu joskus kirkon piirissäkin. Ruotsala on Viron kirkon edustajana työryhmässä, jossa pakolaisapua suunnitellaan sisäministeriön ja sosiaaliministeriön kanssa. – Ei kirkko lähde perustamaan vastaanottokeskuksia. – Viron valtio on kääntynyt kirkon puoleen, koska kirkko tunnetaan lähimmäisenrakkaudestaan, Viron perheneuvontakeskuksen johtaja Pia Ruotsala sanoo. Ulkomaalaistyönjohtaja Edeltraut Pohl parantaa tällä hetkellä vauvaperheiden oloja. Chinedu Osobie on saanut kirkon avulla pidennyksen oleskelulupaansa. Galiläe-Samariter Gemeinde -seurakunta on hyvä esimerkki siitä, kuinka merkittävää työtä seurakuntien vapaaehtoiset tekevät Saksassa. Se on luvannut ottaa vastaan noin 600 kiintiöpakolaista ensi vuonna. – Olemme huomanneet, että monilla pakolaisilla on kristillinen tausta ja tuemme seurakuntia ottamaan vastuun näistä kristityistä, Wirgenes sanoo. Wirgenesin mukaan kirkon on ajateltava pitkäjänteisesti. Painetta Norjassa on ollut erityisesti pohjoisella rajalla, koska Venäjän puolelta on tullut yllättävän paljon väkeä. 1 2 . Uudeksi työtehtäväkseen hän on ottanut niiden maahanmuuttajaperheiden asioiden järjestämisen, jotka joutuvat asumaan joukkomajoituksessa vastasyntyneiden kanssa. Uskonto on yksi harvoista turvaa ja jatkuvuutta luovista asioista pakolaisten arjessa. Pia Ruotsala toteaa, että virolaisten pelot pakolaisia kohtaan syntyvät tietämättömyydestä. – Pohjois-Norjassa meillä ei ole niin hyvät mahdollisuudet auttaa kuin maan eteläosassa. Myös suomalainen ”tervetuloa” löytyy listasta . – Vauvaperheet pitäisi saada rauhallisempiin oloihin, Pohl painottaa. – Kun maahan tulee lyhyessä ajassa paljon pakolaisia, on tärkeätä miettiä, miten asennoidumme heihin. Norjan kirkko on kehottanut seurakuntia yhteistyöhön paikallisten viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. – Kirkon ääni on ollut erittäin selkeä tässä asiassa, Norjan kirkon kirkkohallituksen osastopäällikkö Paul Erik Wirgenes toteaa. Lisäksi se huolehtii maahanmuuttajista neuvoen viranomaisasioissa ja järjestämällä käytännön apua arkeen. Berliiniläinen seurakunta Galiläe-Samariter Gemeinde toimii yhteistyössä Asyl in der Kirche -yhdistyksen kanssa
Huovinen painotti molemminpuolista luovaa prosessia. Huovinen myöntää, että kirkonmiesten maalaamisessa pitää huomioida erityisiä asioita. Puuhommat ja tulen virittely tuovat arjelle sielun, ajattelee vehmaalainen taidemaalari Antti Huovinen. Hän kuuli ja ymmärsi. Se on toisentyyppinen asia. – Koen, että kunnioittamalla toista pääsee pitkälle. Huoviselle sanat ja yhteys ovat niin tärkeitä, että joskus pensselitkin jäävät sivuun. Ko t i m a a 1 0. Kerran hän yllätti minut kysymällä, millaista minun työssäni on väsyminen. Sellaista sisäänpäin myhäilyä, viipymistä omissa ajatuksissa. Ei arvokkuutta tekemällä tehdä. Siksi vältän sen hakemista älyllisesti purettavien esineiden kautta. Taidemaalarin ja arkkipiispan välillä Turun Agricolankadulla käydyssä keskustelussa löyAineettoman hyvän etsijä Taidemaalari Antti Huovinen koki luovan prosessin arkkipiispa Kari Mäkisen kanssa tämän muotokuvaa maalatessaan. Huovisen isä on Merimaskun pitkäaikainen, jo eläkkeelle jäänyt kirkkoherra Matti Huovinen, emerituspiispa Eero Huovinen puolestaan setä. Onko julkinen olemus enemmän sisäänvai ulospäin kääntynyt. Huovisen muotokuvaprosessiin kuuluu varsinaisen maalauksen ohella yksityiskuva, jonka maalattava saa muistoksi. Rajaa joutuu etsimään persoonallisuuden ja toisaalta asemaan liittyvän arvokkuuden väliltä. Hän oli kiinnostunut. Kari Mäkinen valitsi kuvan rekvisiitaksi pienen mustakantisen päiväkirjan ja kynän. – Havaitsin, että Kari Mäkinen on poikkeuksellinen kuuntelija. Mutta haasteitakin on. tyi yhteinen taajuus. Metsän pojaksi ja maan hiljaiseksi itsensä kokeva taiteilija tuntee vaikeutta tiettyjen asioiden edessä. – Parhaimmillaan koen tämän muotokuvan paljastustilaisuuksissa, missä saan pitää oman puheeni vapaana muotovelvoitteista. 2 01 5 14 MATKALLA Y li satavuotiaan puutalon keittiössä Varsinais-Suomen Vehmaalla pannukahvi porisee sähköhellalla. Huovinen kertoo yrittävänsä tavoittaa sen, mikä henkilölle on roolissaan tärkeintä. Kuva kankaalle syntyy keskustelun ja intuition kautta. Voin sanoa todellisen sanottavani ja heittäytyä intuition varaan. Kruunuja ja valtikoita ei tarvita. Piispoja ja kirkkoherroja oli istunut hänen edessään ennenkin, esimerkiksi Kaarlo Kalliala ja Voitto Huotari. teksti: Päivi Häkkinen & kuvat: jarno terHo Antti Huovisen maalaama arkkipiispa Kari Mäkisen muotokuva paljastettiin viime tammikuussa. – Piispoista kukaan ei ole halunnut maalaukseen lipereitä eikä kasukkaa. Näkikö hän sen. Hengenmiesten seura on tuttua suvunkin myötä. Kun Turun tuomiokapitulista pari vuotta sitten otettiin yhteyttä ja pyydettiin Huovista yhdeksi maalariehdokkaaksi arkkipiispa Kari Mäkisen muotokuvalle, ei Huovinen ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. – En osaa aina suhtautua polttaviin kirkollisyhteiskunnallisiin kysymyksiin, joiden solmukohtana piispat usein ovat. – Maalaus kuvasti Mäkiselle ominaista pohdiskelevuutta. En koskaan ehdota rekvisiittaa, sen miettiminen jää maalattavalle. 1 2 . Hänen mieleensä on jäänyt arkkipiispan muotoku. – Kirkonmiehissä on minulle myös henkilökohtaista resonanssia, sillä kirkko on minulle merkityksellinen oman uskoni kautta. Puuhellakin on, mutta se on aamulta jo viilentynyt. Se on selkeä viesti omasta roolista. Huovinen näkee itsensä hovinarritaiteilijana, jolla on vapaus puhua toista kieltä ja jättää oikeassa olemiset muille. Alkoi ennakoimaton ja merkityksellinen viiden kuukauden mittainen matka. Se oli minulle silloin ajankohtainen asia
1 2 . Ko t i m a a 1 0. Niitä ei ole edes joka vuosi. Siniharmaa puulattia elää askelten alla, kun Huovinen etsii kuppeja kaapista. Voisihan olla vain niinkin, että taitava maalari maalaa hienosti ja siinä kaikki . • Teoksia useissa kokoelmissa eri puolilla Suomea. Taiteilijan vapaudessa ja yksinäisyydessä sisäinen tieto on merkityksellinen asia. Ei tarvinnut ottaa kantaa eikä viedä keskustelua suuntaan, joka ei palvellut yhteistä kunnioittavaa luovaa prosessia, Huovinen kuvailee. Huovisten perhe muutti postikorttimaiseen kylään viisi vuotta sitten. Keskustellessa aineistoa tulee koko ajan, riveiltä ja rivien välistä, ilmeistä ja eleistä. Mielenmaisema raottuu pikkuhiljaa ja oleellinen paljastuu. Oma taiteilijan identiteetti mietitytti. Mallina oli mies naapuripitäjästä. Piirrän ihmisiä ja kirjaan heidän elämäänsä. – Otan vapauden katsoa häntä persoonana, jonka opin siinä maalatessa tuntemaan, en vain instituution edustajana. Parhaimmillaan syntyy jotain enemmän. Kahvi kuohahtaa. Itse puhuisin eräänlaisista tärkeistä hetkistä. Sanat hän asettelee tarkasti, ja ottaa tarvittaessa takaisinkin. Muusta hän ei tiedä. • Antti Huovinen (s. Taulun nimi on sitaatti mallilta: ”Me ei olla tääl yksin”, Antti Huovinen kertoo.. – Otimme sen merkkinä, että vallitsee hyvä tahto, oli ollut tilaa tulla esille. Otan vapauden katsoa häntä persoonana, jonka opin siinä maalatessa tuntemaan, en vain instituution edustajana. Vehmaalla, Rahkmalan kylässä on paljon metsän reunaa ja pellon laitaa. Yhteistyössä Mäntyharjun Taidekeskus Salmelan kanssa • Kotoisin Merimaskusta, asuu nykyään Vehmaalla • Opinnot: Valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta 1998 • Perhe: Vaimo Saara Huovinen, alle kouluikäiset lapset Saimi, Reima ja Ilmari • Harrastaa: Kuorolaulua ja kuoronjohtoa • Motto: Ole vähässä uskollinen. – Taustalla oleva parin vuoden takainen maalaus kuuluu Tavallisen ihmisen muotokuva -sarjaan. Huovinen myöntää nykyään havainnoivansa Mäkistä lehtikuvissa hieman intensiivisemmin. Eräs tällainen hetki oli Huovisen nuoruudessa, 20 vuotta sitten. Yhtenä iltana ajatus iski, eikä Huovinen enää meinannut saada unta. 1972) kuvataiteilija: taidemaalari, piirtäjä, kuvittaja, yhteisötaiteilija ja kuvanveistäjä. Syntyi taidekirja Kulkuripiirtäjän tarinoita. – Tajusin, että otan rinkan selkään ja lähden kuin Lönnrot kiertämään kyliä lehtiön kanssa. Taiteilijan identiteetin jäsentely vie aikaa. Huovinen on aina ollut taiteilija. Neliruutuinen ikkuna päästää kitsaasti marraskuista valoa ilmeikkäille kasvoille. Syntyi avoimuutta monille vapautuneille keskustelun aiheille. – Koin kommunikaatiomme epäkaavamaisena. Spontaanius ja syvyys lisääntyivät. KUKA. 2 01 5 MATKALLA 15 vaprosessin loppuvaiheeseen liittyviä keskusteluja yhteisestä kokemuksesta. Huovinen kerii sitä auki erityisen varovasti. Lopputyökin oli vielä tekemättä Taideteolliseen korkeakouluun. On myös selkeitä jatkumoita, kuin kaaria, jotka kulkevat vuosien takaa. – Voidaan puhua vähän heppoisestikin inspiraatiosta
Hänellä oli ollut minuutta kuormittava elämä. Ihmisten kohtaaminen ei ole turhanpäiväinen tapahtuma. – Tilanne on sama kysyttäessä, valitsetko sokeuden vai kuurouden. 2 01 5 16 MATKALLA Taiteilija asuu perheineen yli satavuotiaassa puutalossa Vehmaalla. Hän ei halua ansaita sillä ihmisarvoaan. Kuulostaisi mahtipontiselta jos sanoisin, että minulla on tällainen lahja. Viime päivinä Huovisen sisintä on koskettanut jo kuluneenkin Pilvimuurista valo välähtää -virren kohta ”kuka tuskaani hiljaa koskettaa”. Se on luovuutta. – Hän sanoi: Vanhemmiten huomaan, että poden omaa aikaani. Merimaskusta lähtenyt sisäsaariston poika kaipaa kallioisten metsien kantohangille hiihtelemään. Tuli tunne, että hänet pitäisi nähdä ja kuulla. Huovinen tarkentaa nopeasti, että pyrkimys aineettomaan hyvään ei ole menetelmiä tai tekniikkaa. Teos oli hieman ihmisaran nuoren miehen sisäinen löytöretki. Elämä on saanut alkunsa rakastavasta katseesta ja siihen katseeseen se palaa.. Ilman apurahaa. Ko t i m a a 1 0. Saman mahdollisuuden taiteilija on havainnut muotokuvia maalatessaan. Kun kävin malleja pyytämässä, hän aina jutteli, että en mää taida. Tunnen joskus voimattomuutta monien ajan ilmiöiden edessä. Tärkeä matkaeväs Huoviselle on ollut oman isän sanat sisarusparvelle: Antakaa lahjanne johonkin hyvään tarkoitukseen. Kun Huovinen naulasi valmista taulua naisen huoneen seinälle, käytävältä kantautui hoitajan huomautus kuin ohimennen: Sää olet Inkeri hymyillyt viime aikoina enemmän. Jotain syttyy näkymättömästi. – Vaikka nämä ovat usein ammatin kautta syntyviä hetkellisiä suhteita, silti joskus tuntuu, että niissä on jotain enemmän. Siksi pari vuotta sitten syntyi teoskokoelma kilpailuttamattoman ihmisyyden puolesta. Jälki muuallekin kuin kankaaseen. Muotokuvamaalaus sisältää myös vaikeita hetkiä, jolloin oma käsiala ei vain tule. Ei tämä ole mitään valmista. Että jotain jäi. Taiteilija pystytti maalausnurkkauksen kylällään toimivaan Margareeta-kotiin. Että taiteen myötä ihmisten välillä tapahtuu jotain. Pyrin tekemään uimaliikkeitä vastavirtaan. Herää kysymys, kumpi on Huovisen todellinen intohimo, tämä jokin ihmisten välinen vai maalaustaide. Tarvitsemme sitä, että joku katsoo meitä ilman taputuksia tempuillemme. Huovinen on hiljaa ja miettii. Kultamaalilla silatuista oksan käkkyröistä syntyi kaunis teos. Edessä oli umpikuja. – On käyttövoimaa, joka tulee jostain muualta ja jota en osaa teologisoida. Tämä on jatkuvaa uudelleen kuoriutumista. Minäkin huomaan, että poden. Luomistakin. Tarkkailijan rooliin tottunut auringonlaskun ratsastaja alkoi löytää uusia muotoja olemiselleen. Tuskailun jälkeen löytyi yhteisötaide ja alkoi tulla projekteja koululaisten kanssa. Oivalsin, että en ole erakkotaiteilija, joka kommunikoi vain teosten välityksellä. Eikä varsinkaan ole kyse toisen konehuoneeseen menemisestä. Antti Huovinen kertoo välillä palaavansa sanoihin, jotka edesmennyt sosiaalieetikko Martti Lindqvist lausui kerran radiohartaudessaan. Voi syntyä ääneen sanottu tai sanaton kokemus. Tämä on yksi niistä kaukaa tulevista kaarista Huovisen elämässä. On tilanteita, joissa näköisyys on hyvin pienestä kiinni. Vuosi sitten syksyllä, kun arkkipiispa Kari Mäkisen muotokuva ei ollut vielä ihan valmiskaan, sai Huovinen yllättäviä vieraita Vehmaan pienessä kirjastossa pidettyyn Meikäläisiä-näyttelyynsä. Meni viikkoja ja nainen tuli. – Heikkoudesta elämä alkaa ja siihen se päättyy. Huovinen maalaa ja vaalii aineettomia unelmia. – Nykyajassa nähdyksi tulemisen paikka täytyy ansaita. Samalla oivalsin, että voin ottaa tämänkin työn kuin sokkona vastaan ja olla siinä uskollinen. Tuulen puhallus. Kankaalle syntyy taas uusia kaaria. – On vaikea määritellä, kuinka merkityksellinen asia maalarin ja maalattavan välille syntyvä vuorovaikutus on. Taiteilijan sanoin, kävi jokin liikahdus. Silloin ollaan vain vastaanottajia. Se jäi Huovisen mielestä sopivan avoimeksi. Se ravitsee. – Olkoon arkkipiispa tai vanhainkodin asukas, voi aivan erilaisista taustoista tulevien ihmisten välille murtautua kumma vapaus, Huovinen sanoittaa tovin pohdittuaan. Taiteilijan työtä ei voi lokeroida. Arkkipiispa saapui Eija-rouvansa kanssa paikalle. – Ymmärsin, että tässähän on kyse samasta asiasta. Elämä on saanut alkunsa rakastavasta katseesta ja siihen katseeseen se palaa. 1 2 . – Joskus olen meinannut muotokuvamaalauksen lopettaakin, niin vaikeaa se vaikeimmillaan on. Huovinen tuntee pakkoa kysyä työnsä perimmäistä merkitystä. Jos en tekisi, maalaisin vain rikasta eliittiä. Näkeekö joku itsensä uudella tavalla. – Minulla on totuudellisuuden jano, mutta en helposti omaksu asioita itselleni. – Tuli ajatuksia, miksi teen tällaista pystiä. – Minulle sielunhoidollinen tulokulma kristinuskoon on aina ollut luontevampi kuin korkea opillinen. Huovinen puhuu taas varovaisesti. Outoa dualismia. Tuo nuoruuden Lönnrot-kesä ja sen tuoma oivallus on kuin alkukuva Huovisen taiteilijan uralle. Hän halusi maalata tavallisia ihmisiä. – Muistan yhden paljon sairastaneen naisen. – Sinne kävelin usein aika tyhjänä ja arkanakin. – Tähän liittyy herkkää kyselyä. Hiljattain Huovista pyydettiin rakentamaan kastepuu Vehmaan kirkkoon. Luovan työn tekijällä voi olla estoja ja epäilyjä. Joskus kristittyjenkin kesken koen, että muut riemuitsevat, kun ne tietävät ja sanovat vielä, että tiedä sinäkin. – Haluan olla altis ja avoin. Siihenkin liittyi arkuutta. Koko ajan täytyy kysyä, mitä tämä on ja miksi tätä teen. Toista lönnrotilaista teosta kirjoittaessaan Huovinen huomasi, että yksi työskentelytapa oli hänen osaltaan lopussa. Puhuttaessa kyvystä taiteen tekemiseen ylhäältä tulevana lahjana, Huovinen keskeyttää ja pyytää kuuntelemaan tarkasti. – Käsitin, että intohimoni on piirtää, mutta syvällä polttelee myös ihmisten luokse meneminen. – Olisivatpa tuokiot maalauksen kohteena ennakoimattoman hyvän hetkiä toiselle ihmiselle, hän lopulta muotoilee. Tuntui, että tilanteita annettiin. Kenties se on sukua sille samalle ulkopuolisuuden kokemukselle, jota Huovinen kantaa sielussaan. Sanoisin ennemmin, että olen saanut tiekseni luovuuden. Huoviselle onnistunut maalaus on tärkeä asia, mutta jotain erilaista on se jokin näkymätön ihmisten välillä. Sisäinen kysymykseni oli, voisiko taiteilijana olo palvella jotain ihmisten välistä
Franciscus Assisilainen piti köyhyyttä suurimpana uskonnollisena hyveenä, joka mahdollisti Kristuksen seuraamisen. 1 2 . Teresan mukaan yliluonnollisia kokemuksia seuraa aina paluu arjen askareisiin. Kirkkojen tulevaisuus voi riippua siitä, keskittyvätkö ne oppeihinsa vai jäsentensä hengellisen kasvun tukemiseen. Se on tila, jossa Jumala puhdistaa ihmistä pysyttelemällä piilossa, antamatta itsestään minkäänlaista elonmerkkiä. Eckhart edusti apofaattista teologiaa, jonka mukaan sanat eivät riitä määrittelemään eivätkä edes käsittelemään Jumalaa. Konkreettisen köyhyyden ihanne tosin vaihtui hänen seuraajillaan fransiskaaneilla abstraktimmaksi hengellisen köyhyyden ihanteeksi. 2 01 5 MATKALLA 17 Viisi ajankohtaista keskiaikaista mystikkoa Monet nykyajan ihmiset kaipaavat abstraktien oppien sijasta omakohtaisia kokemuksia. Läntinen perinne antiikista uudelle ajalle. Hänen kohdallaan Jumalaan yhtyminen ei ollut vain aiempien mystikkojen vaalimaa itseyden rajojen menettämistä Jumalassa, vaan Kristuksen kaltaiseksi tulemista kärsimyksessä ja ylösnousemustoivossa. Perinteiseen mystiikan kaavaan kuului puhdistautuminen, valaistuminen ja yhtyminen Jumalaan, mutta Ristin Johannes lisäsi siihen pimeän yön. 1 Franciscus Assisilainen Maallikkosaarnaaja Franciscus Assisilainen (1181/2–1226) piti köyhyyttä suurimpana uskonnollisena hyveenä, joka mahdollisti Kristuksen seuraamisen. Hän harkitsi erakkomunkin uraa, mutta Ávilan Teresan pyynnöstä ryhtyi uudistamaan karmeliittamunkkien järjestöä. Viimeisissä huoneissa sielun kyvyt eli muisti, ymmärrys ja tahto lamaantuvat Jumalan läheisyydessä, saadaan armolahjoja ja koetaan erilaisia ekstaattisia kokemuksia, joissa tempaudutaan Jumalan luo ja koetaan välitöntä yhteyttä hänen kanssaan. Yhtymistä Jumalaan Johannes kuvasi Laulujen laulun morsiusmystiikan sanoin. Kokemuksellisuus ei ole kristinuskossa uusi asia. 2 Mestari Eckhart Saksin Erfurtissa syntynyt Mestari Eckhart (n. Ristin Johanneksen mukaan kaikki maassa ja taivaassa olevat luodut ovat Jumalaan verrattuna ei-mitään. Jumala on käsitteiden tuolla puolen. KuvA: LEHTIKuvA / TOPHAM Kirjallisuutta: Maiju Lehmijoki-Gardner: Kristillinen mystiikka. MATTi PiRhonEn KESKiAiKA Kristillisessä mystiikassa yhdistyivät maallikoiden hengelliset kokemukset, ekologisuus ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Jo 500-luvulla vaikuttaneesta Pseudo-Dionyseoksesta lähtien oli ajateltu, että hengellinen kasvu alkaa puhdistautumisesta, joka on irtautumista kaikesta, mikä ei ole Jumalaa. Nunnat elivät luostareiden suojissa, mutta Katariina ja muut maallikot turvautuivat tiukkaan itsekontrolliin. 5 Ristin Johannes Juan de la Cruz eli Ristin Johannes (1542–1591) oli espanjalainen karmeliittamunkki, pappi ja kirjailija, jonka hengellisiä runoja pidetään eräinä espanjankielisen runouden huippuina. Ihmisen on irtauduttava ei-mistään ja yhdistyttävä Jumalaan, joka on kaikki. Franciscus ei käynyt näitä vaiheita läpi vain henkisesti, vaan myös ruumiillisen työn avulla. Teresa jaotteli rukouselämän seitsemään huoneeseen eli vaiheeseen, joista ensimmäiset sisältävät kärsivällistä itsetutkiskelua ja hyveellisyyteen harjaantumista. 4 Ávilan Teresa Teresa Avilalainen eli Jeesuksen Teresa (1515–1582) oli espanjalainen karmeliittanunna, hurmoksellinen mystikko ja katolisen kirkon uudistaja, joka perusti 17 luostaria. 3 Katariina Sienalainen Italialainen maallikkodominikaani Katariina Sienalainen (1347– 1380) eli erakkona huoneessaan vanhempiensa luona, mutta toimi hengellisenä ohjaajana ja vaikutti kirjeidensä kautta sekä maalliseen että hengelliseen politiikkaan kuninkaita ja paavia myöten. Kirjapaja 2007.. Ihmisen pitää pyrkiä riippumattomaksi kaikesta luodusta, jotta voi palata kohti luomisen alkutilaa ja Jumalaa. Kristillisen mystiikan perinteessä näitä edelsivät synnintunto, katumus ja kääntymys samaan tapaan kuin nykyisessä herätyskristillisyydessä. Maallisesta riippumaton ihminen, jonka ymmärrystä eivät sido luodut asiat, on ykseydessä Jumalan kanssa. Metafysiikasta ja uusplatonilaisesta filosofiasta innostunut maisteri aiheutti epäilyjä harhaoppisuudesta, mutta sai tuomion vasta kuoltuaan. Jumalassa kärsimys on siunausta, ei-oleminen olemista ja moneus ykseyttä. Ko t i m a a 1 0. Katariina opetti, että hengellinen elämä ei saanut pohjata orjamaiseen pelkoon vaan Jumalaa kohtaan tunnettuun vetovoimaan ja rakkauteen. Franciscus sai stigmat eli Kristuksen viisi haavaa. Pyhällä Kolminaisuudella on Eckhartin mielestä ydin, jonka heijastus on jokaisessa ihmisessä. Neljännessä huoneessa yksilö irtautuu ympäristön tavoista. Katariinan mystiikassa äärimmäinen askeesi yhdistyi rakkauden teologiaan, hurmostilat arkiseen käytännöllisyyteen ja yhteiskunnallinen aktiivisuus meditaatioon. Hän puhui sisäisestä kammiosta, joka vapautti kaupungin hälinänkin keskellä ulkoisista sidonnaisuuksista rukoukseen ja itsetutkiskeluun. 1260– 1328) oli maineikkaan Pariisin yliopiston professori, kansankielinen saarnaaja sekä dominikaanimunkkien ja naisten hengellinen ohjaaja. Sen jälkeen tapahtuu valaistuminen ja lopulta yhtyminen Jumalaan
Sameastakin vedestä kuvastuu taivas. Hän ei pohdi kirjoituksissaan akateemisen teologian kysymyksiä. Jumalan rakkaus on luonut maailman, ja kaikki olevainen on syntynyt rakkaudesta. Ihmiset puhuvat rakkaudesta mutta elävät vihassa. Viha nousee protestina rakkauden mahdottomuutta vastaan, mutta itse asiassa vain rakkaus on todellista. Sielun syvyys on niin ääretön, ettei sitä voi täyttää mikään muu. Teoksessaan Elämme rakkaudessa hän kuvaa ihmisen ruumiillistuneeksi kaipaukseksi. Kaiken luodun sisin olemus on rakkauden nälkä ja jano. Sandino vangittiin ja teloitettiin diktaattori Anastasio Somoza Garcían toimesta, mutta Latinalaisessa Amerikassa häntä ihannoitiin vapaustaistelijana samaan tapaan kuin myöhemmin Che Guevaraa. Cardenal uskoo, että ihminen on luotu peiliksi heijastamaan Jumalaa. Nicaraguassa häntä kunnioitetaan yhä kansallissankarina. Alkukirkon ajoista asti on mietitty, voiko tämä murheen laakso olla kaikki tietävän ja ihmistä rakastavan Jumalan luomus. Yksi lukutaitoisista eli Japanissa 1000-luvulla. Se, joka maistaa pisaran Jumalaa, on ikuisesti suunniltaan. Hänelle koko luomakunta on kirjoitusta, joka kertoo Jumalasta. Lumikiteet ikävöivät toisiaan ja yhtyvät, pillerinpyörittäjä syleilee lantapalloaan, nuorukainen sulkee rakastettunsa syliinsä. Sen nimi juontuu Augusto Nicolás Calderón Sandinosta (1895–1934), vastarintaliikkeen johtajasta, joka 1920ja 30-luvun vaihteessa pyrki lopettamaan Yhdysvaltain sotilaallisen sekaantumisen Nicaraguan asioihin. (Psalmi 143:6.) Me haluaisimme, että Jumala puhuu selvällä äänellä, mutta Jumalan kutsu kuuluu yössä. C ardenal on myös runoilija ja mystikko. Maailmankaikkeuden luoja näyttää joskus tyrannilta, mutta hän kerjää meidän rakkauttamme. Heidän edustamansa kirkollinen suuntaus tunnetaan Kansan kirkkona (La iglesia popular). Nicaraguan katolisen kirkon Paavi ei ottanut kunnianosoitusta vastaan vaan nuhteli julkisesti Cardenalia liian läheisistä suhteista marxilaishenkiseen valtiovaltaan.. Kyltymätön kaipuu kuvastuu jokaisen silmistä. Tupakointi, taulun maalaaminen, taivaalle katsominen ja veden juonti ovat rukousta. S andinististen pappien edustama Kansan kirkko julisti, että Jumala ei katso sorrettujen kärsimystä välinpitämättömästi vaan tahtoo kaikkien luotujensa elävän vapaina. Se on tutkimaton kuin yön pimeys. Ernesto Cardenalin uskoa Jumalan rakkauteen elämän kurjuus ei horjuta. Ernesto Cardenal oli saavuttanut kansan luottamuksen perustamalla 1960-luvulla eräälle Nicaraguan järven saarelle yhteisön, jossa köyhät maatyöläiset tutkivat Raamattua, kirjoittivat runoja ja maalasivat naivistisia tauluja. Taivaan sumussa villihanhet palaavat, katso: kuin kirje, joka on kirjoitettu vaalealla musteella. Tekstin alle oli lisätty sanat köyhien Jumala. Ilmeisesti joku sandinistisen Kansan kirkon kannattaja halusi muistuttaa, että Jumala on sorrettujen ja vähäväkisten puolella. Jumalan rakkaudesta saavat valonsa komeettojen hehkuvat pyrstöt. 2 01 5 18 MATKALLA Ernesto Cardenal – Kristuksen työtoveri Pappi, trappistimunkki, runoilija, mystikko Ernesto Cardenalille koko luomakunta on kirjoitusta, joka kertoo Jumalasta. 1 2 . Ko t i m a a 1 0. Kaikki eivät vain osaa lukea Jumalan kirjeitä. Sandinismi on sekoitus sosialismia, kansallistunnetta ja kristinuskoa. M eillä on vain yksi Jumala, luki Nicaraguan pääkaupungin Managuan keskustaan johtavan maantien varteen 1980-luvun puolivälissä pystytetyssä valtavan suuressa kyltissä. Jokainen maailmankaikkeuden kappale vaikuttaa vetovoimallaan jokaiseen muuhun kappaleeseen. Rakkaus liikuttaa aurinkoa ja taivaan tähtiä. Ernesto Cardenal uskoo, että pyhimykset näkevät ihmisen naamioiden takaa Kristuksen rakkauden kasvot. Ihminen kuvittelee kaipaavansa milloin mitäkin, mutta tosiasiassa hän etsii epätoivoisesti Jumalaa. Yksi sen keskeisistä hengellisistä johtajista oli pappi ja trappistimunkki Ernesto Cardenal (s. Pietarilainen filosofi Valeri Savtshuk ilmaisee saman kokemuksen riipaisevasti kirjassaan Veri ja kulttuuri: Silmä ei ole sielun peili, josta katsoo ihmisjärki, vaan polttavaan energiaan aukeava haava. Kyltin olivat pystyttäneet konservatiiviset katolilaiset, jotka syyttivät maata hallitsevia vasemmistolaisia sandinisteja kirkon hajottamisesta. Kaikki eivät vain osaa lukea Jumalan kirjeitä. Ihminen ei suinkaan ole tarpeeton intohimo, kuten ranskalainen eksistentialisti Jean-Paul Sartre väittää, vaan intohimo, joka janoaa Jumalaa. I tse asiassa Cardenal toistaa samaa sanomaa kuin Franciscus Assisilainen monta sataa vuotta aiemmin, ja lopulta kaikki, mitä hän sanoo, palautuu evankeliumin teksteihin, erityisesti Vuorisaarnaan ja Jeesuksen antamaan esimerkkiin. Jumalan läsnäolo käy sitä verhoutuneemmaksi, mitä lähemmäs häntä tullaan. Jo 300-luvun kirkkoisä Augustinus uskoi, että ihmissydän on levoton, kunnes se löytää levon Jumalassa. Ihmisääni on rukousta. Ongelman ratkaisuyritykset työllistävät teologiaa yhä. Siksi ihminen rakastaa niitä. Minä kohotan käteni sinun puoleesi, sieluni janoaa sinua kuin kuivunut maa. Uskon, että Cardenal olisi hyväksynyt shintolaistemppelin ylipapin tanka-runoilija Kunimoton sielunveljekseen. Jumala rakastaa myös Nicaraguan diktaattoria, mutta ei sitä, että tämä on diktaattorina Nicaraguassa. Hän ylistää runollisesti mystiikkaa ja vapautuksen teologiaa. Franciskuksen tavoin Cardenal pitää myös eläimiä Jumalan kuvina. Ernesto Cardenal nousi runoilijana maailmanmaineeseen. Sandinisteihin liittyi myös vapautuksen teologiaa kannattavaa papistoa. 1925), joka toimi sandinistihallituksen kulttuuriministerinä 1979–1990. Arkitodellisuus ei kuitenkaan säteile rakkautta, vaan sitä kahlitsevat lait ja rangaistukset
Kansan kirkon toiminta taantui paavin vierailun jälkeen. Ernesto Cardenal oli vihitty papiksi vuonna 1965. Cardenal katsoi, että Nicaraguassa vallitsevissa oloissa hallituksen tehtävissä toimiminen toteutti Jumalan tahdon. 1 2 . Jotkut vapautuksen teologiaa kannattavat papit yrittivät vahvistaa vallankumoukseen sitoutuneiden kristittyjen uskoa. V atikaanin ja Kansan kirkon skisma muistutti selkkausta, johon Leo Tolstoi kannattajineen ajautui 1800-luvun lopulla Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa julistaessaan, että kristityn tulee totella mieluummin Vuorisaarnan opetuksia kuin kirkon johdon mielivaltaisia käskyjä. Mutta pian ääni kellossa muuttui. kuva: LEHTIkuva / aFP PHOTO / INTI OCON TorsTi LehTinen Kirjoittaja on kirjailija, kääntäjä ja filosofi. Neljätoista vuotta myöhemmin hänet pidätettiin virantoimituksesta, kun hän otti vastaan sandinistihallituksen kulttuuriministerin tehtävän. Me haluaisimme, että Jumala puhuu selvällä äänellä, mutta Jumalan kutsu kuuluu yössä. Hän piti velvollisuutenaan palvella hallitusta, joka evankeliumin kehotuksen mukaisesti ruokki köyhät ja vaatetti alastomat. Sandinistihallitus uskoi myös monet tärkeät tehtävät, kuten kansansivistyksen ja lukutaidon edistämisen pappien vastuulle, ja Cardenal piti sitä osoituksena hallituksen myönteisestä asenteesta kristinuskoa kohtaan. Kun häneltä kysyttiin, odottaako hän, että uusi paavi peruuttaa hänelle annetun kirkollisen virkakiellon, hän vastasi diplomaattisesti: ”Se tekisi elämästäni monimutkaisempaa.” C ardenal julistaa rauhaa ristiriitojen keskellä: Jumalan rakkaus ja oma rakkautemme ovat yhtä ja samaa rakkautta. Nyt tilanne on muuttunut, kun paaviksi valittiin liberaali Franciscus, Tammikuussa 91 vuotta täyttävä Ernesto Cardenal joutui luopumaan pappisoikeuksistaan, kun hänet valittiin Nicaraguan kulttuuriministeriksi vuosiksi 1979-1988. Tämä halusi lähestyä paavia kirkonmiehenä eikä vain ministerinä ja polvistui hänen eteensä suudellakseen hänen kultaista kalastajansormustaan, kirkollisen vallan merkkiä. Ko t i m a a 1 0. Syyksi ilmoitettiin, että kanoninen laki kieltää pappia toimimasta poliittisessa virassa. jonka yhteiskunnalliset arvot lähenevät vapautuksen teologiaa. Paavi ei ottanut kunnianosoitusta vastaan vaan nuhteli julkisesti Cardenalia liian läheisistä suhteista marxilaishenkiseen valtiovaltaan. Kristus tuli maan päälle perustamaan Jumalan valtakunnan, ja ihmisen tehtävä on auttaa häntä, jotta siitä valtakunnasta tulisi kylien, kansojen ja koko ihmiskunnan yhteinen koti. He todistivat väkivallattoman vastarinnan voiman paastoamalla rauhan puolesta. Ernesto Cardenal, joka täyttää tammikuussa 91 vuotta, ei nähtävästi kuitenkaan luota siihen, että ongelmat poistuisivat lopullisesti päiväjärjestyksestä. Kirkon johto ei kertaakaan tuominnut sandinismin vastustajien väkivaltaa siviiliväestöä kohtaan. Rakkautta emme saa koskaan sammumaan, kuten emme voi sammuttaa helvetin tultakaan. Vatikaanin ja sandinistien ristiriita kärjistyi vuonna 1983 paavi Johannes Paavali II:n vieraillessa Nicaraguassa. Kansan kirkon kannattajat puolustautuivat sanomalla, että sandinistien valtaan tulon jälkeen Väli-Amerikassa on surmattu runsaat sata pappia tai nunnaa, mutta yksikään näistä surmista ei ole tapahtunut Nicaraguassa. 2 01 5 MATKALLA 19 johto suhtautui aluksi suopeasti Kansan kirkon pyrkimyksiin ja ilmoitti, että kristinusko kannattaa demokratisoitumiskehitystä. Hallintoviroissa toimivien sandinistipappien asema nousi keskeiseksi kiistakysymykseksi Vatikaanin ja Nicaraguan suhteissa. Vatikaani ei hyväksynyt heidän vasemmistolaista aktiivisuuttaan, kun taas Ernesto Cardenal ja Kansan kirkon papit kokivat, että Vatikaani vaatii heitä vaientamaan omantuntonsa äänen ja pettämään kansansa. Jumala on elämän lähde, ja elämä on liikettä.. Luominen jatkuu. Vanhoilliset piispat syyttivät sandinisteja epäsovun kylvämisestä kristittyjen keskuuteen ja kehottivat sandinistihallituksen palvelukseen ryhtyneitä pappeja eroamaan tehtävistään. Lentokentälle häntä saapui ottamaan vastaan kulttuuriministeri Ernesto Cardenal. Myös helvetin tuli on rakkauden tulta, sillä helvetissäkin rakastetaan, mutta vailla toivoa vastarakkaudesta
kuva: kotiMaan kuva-arkiSto Simojoen mielestä kirkon ei pitänyt kehitysavussaan turvautua valtion kehitysapuvaroihin.. Sepon analyysin mukaan arkkipiispa onnistui kaiken kaikkiaan säilyttämään suhteensa mediaan hyvänä koko virkakautensa ajan. Yleiskokous pidettiin lopulta Ranskan Evianissa. Ennakkosensuurilta vältyttiin. Kenties kaikkein jännittävintä Sepon tutkimuksen ekumenia-osuudessa ovat sivut, jotka analysoivat Simojoen toimintaa suhteessa Neuvostoliiton ja sen miehittämän itäisen Keski-Euroopan kirkkoihin. Suomen kirkko ja erityisesti sen johto oli kaiken tämän häränsilmässä. ElÄmÄKERta Martti Simojoen pitkä arkkipiispuuskausi avautuu uudessa järkälemäisessä elämäkerrassa tyhjentävällä tavalla. Uskonnonopetus pystyttiin Simojoen aikana säilyttämään jokseenkin entisellään, vaikka poliittisen vasemmiston taholta oli jo tuohon aikaan painetta. Joka tapauksessa Simojoki teki itään merkittäviä avauksia. Kattavaa lähdetyöskentelyä osoittaa 48-sivuinen lähdeja kirjallisuusluettelo. Myöhemmin esimerkiksi lähetysjärjestöissä tälle tielle kuitenkin lähdettiin. Se on samalla erinomainen katsaus kirkkomme ajanjaksoon, jolloin kirkko ja sen ympäröimä yhteiskunta muuttuivat enemmän kuin minään muuna vastaavana aikana historiassamme. 721 s. Tänä vuonna tapahtuneet valtion tukien leikkaukset järjestöille osoittavat, että arkkipiispan ajattelu oli näiltä osin profeetallista. Kirjassa on neljä pääkappaletta: Auktoriteettina ja arvostelun alla, Ekumenian ja ulkopolitiikan ristivedossa, Kansankirkon takuumiehenä moniarvoisessa yhteiskunnassa ja Emerituksen toimet ja yhteydet. Simojoen kauteen kuului kotimaisella kirkollisella ja yhteiskunnallisella näyttämöllä myös kirkon asemaan, koulujen uskonnonopetukseen ja kirkon sisäiseen hallintoon liittyviä erilaisia uhkia tai muutoshankkeita. Simojoen roolista tapahtumissa on valettu paljon kannuja. Tutkijana Seppo ei anna asiassa lopullista, kiveen hakattua vastausta, mutta valottaa asian eri puolia ja siitä käytyjä keskusteluja. Itse tekstissä on 1868 viitettä. Juha Sepon kaksiosainen Martti Simojoen elämäkerta on epäilemättä pitkän päivätyön tehneen taitavan tutkijan magnum opus. Simojoki uhkasi jopa sillä, että ellei ennakkotarkastusta peruttaisi, poistuisivat hartaudet eetteristä kokonaan. Simojoestakin tuli yksi LML:n varapuheenjohtajista. Joka tapauksessa Simojoen piispankaapuun jäi tapahtuneesta jonkinlainen tahra, ja jupakkaa käytettiin kirkkokriittisissä piireissä osoittamaan valtionkirkon vanhoillisuutta ja vallanhalua. Yhteys Venäjän ortodoksiseen kirkkoon oli itsessään merkittävä, mutta sen varjossa oli tärkeää luoda yhteydet kadotettuihin ja Simojoelle rakkaisiin inkeriläisiin. Ko t i m a a 1 0. Kenelläpä ei 1970-luvun Suomessa olisi ollut. Kuten tunnettua, ainakin kirkkoa tyydyttäneenä kompromissina syntyi Yleisradion hartausohjelmien valvontaelin. WSOY 2015. Tältä kannalta tärkeää oli luoda suhteet myös Viron luterilaiseen kirkkoon. Tämä ratkaisu tekee lukukokemuksesta hieman ajassa eteen ja taakse tempoilevaa, mutta on silti onnistunut: Simojoen arkkipiispana toimimisen vuosiin mahtuu tavattoman paljon hyvin erilaisia vaiheita. Martti Simojoen ensimmäinen, suuren julkisuuden saattelema tulikoe Suomen kirkon keulakuvana oli jupakka kirjailija Hannu Salaman Juhannustanssit-kirjan ympärillä. Voidaan nimittäin edelleen kysyä, oliko arkkipiispamme yhtä valmis tuomitsemaan kommunismia kuin hän oli arvostelemaan apartheidia, Vietnamin sotaa tai Latinalaisen Amerikan diktatuureja. Oli nimittäin niin, että Ylen äärivasemmistolainen pääjohtaja Eino S. Martti Simojoki II. 2 01 5 20 YHDESSÄ Arkkipiispan monumentti ”Eräs harvoista todella suurista arkkipiispoistamme” saatteli Suomen kirkon sodanjälkeisestä ajasta modernin vuosikymmeniin. Simojoen kansainvälistä uraa käsitellään kirjassa kattavasti. Kirkko nousi asiassa takajaloilleen. 1 2 . Suomen kirkko oli jo ennen Simojokea ollut pitkään mukana sekä Luterilaisen maailmanliiton (LML) että Kirkkojen maailmanneuvoston toiminnassa. Seppo analysoi tutkimuksessaan myös nyt jo unohdetun, mutta sisällöltään merkittävän vuoden 1967 episodin radiohartauksista. Tunnustuksellisen uskonnonopetuksen julkisuudessa esiintyneistä vastustajista Seppo mainitsee esimerkkinä professori Antti Eskolan. Jokainen pääkappale jakautuu vielä lukuisiin temaattisiin alajaksoihin, joiden avulla tämän biografian kerronta varsinaisesti etenee. Kirjan mukaan Simojoki oli muuten myös sitä mieltä, että Suomen kirkon ei pitänyt kehitysavussaan turvautua valtion kehitysapuvaroihin. Kirjasta saa ylipäätään sen vaikutelman, että sisimmän ja julkisen ajattelun välillä Simojoella oli olosuhteiden pakosta tietty ero. 1960-luvun alussa suomalainen yhteiskunta alkoi nopeasti muuttua. Tässä roolissaan hän ajoi esimerkiksi vuoden 1970 yleiskokouksen siirtämistä pois sotilasdiktaattoreiden hallitsemasta Brasiliasta. K auan odotettu professori (emeritus) Juha Sepon kirjoittama arkkipiispa Martti Simojoen (k. Kuten tunnettua, Salama ja hänen kustantajansa Otava tuomittiin jumalanpilkasta. Seppo on rakentanut elämäkerran sekä temaattisesti että kronologisesti. Nämä kaikki käsitellään kirjassa siinä järjestyksessä, kun ne Simojoen toimintaan liittyvät. Seppo on tutkinut lähteensä ja tuo havainnoiden esille eri näkemyksiä. Martti Simojoki oli arkkipiispa vuosina 1964–1978. Salama-kohun jälkeen Simojoki onnistui kuitenkin palauttamaan jupakassa hetkeksi menetetyn median luottamuksen. Repo ajoi myös radioitavien hartauksien ja saarnojen osaksi ennakkotarkastusta. Kotimaisten velvollisuuksiensa lisäksi Turun ja Suomen arkkipiispa oli jo Simojoen aikana sidoksissa moniin kansainvälisiin tehtäviin. Elinkeinorakenne mullistui maan teollistuessa ja maaltapaon kiihtyessä. Uudet aatteet voimistuivat. Kaupungit alkoivat kasvaa. Simojoki tunsi hyvin myös DDR:n ja Unkarin kirkkojen tilannetta, ja pyrki eri tavoin tukemaan luterilaisten kirkkojen toimintaa kommunistimaissa. JuSSi RYtKönEn Juha Seppo: Arkkipiispan aika. Ajautuiko hän tähän kirjasotaan, vai oliko hän itse aktiivinen. 1999, arkkipiispana 1964–1978) elämäkerran kakkososa käsittelee Simojoen viranhoitoa ja elämää hänen arkkipiispakautenaan sekä sen jälkeen emerituksena
Suomalaisen kirjallisuuden seura 2015. Rossi avaa tekijöitä, jotka yhteiskunnassa tuottavat piiloutunutta valkoista etuoikeutta ja siten rasismia ja syrjintää. Mitä on se maskuliinisuus, jonka katoamisesta kannetaan huolta. Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä on yleistajuisesti ja kiinnostavasti kirjoitettu kokoelma artikkeleita uskonnon, sukupuolen, vallan ja uskonnollisen toimijuuden kytköksistä. Marian monet arvonimet kertovat jykevästi kristinuskon ihmeellisistä teologisista väitteistä: Jumala tuli ihmiseksi, ja siihen tarvittiin nuorta juutalaista naista. KIRjAT Kaksi teosta tuo kirkolliseen keskusteluun ajankohtaista pohjatietoa sukupuolesta ja uskonnosta. Keskustelu sukupuolesta ei kirkossakaan ole vain uskon asia, vaan päätöksentekoa pohjaavan tarkastelun tulisi käsitellä myös olemassa olevaa ja saatavilla olevaa tutkimustietoa. Uskontoon suhtaudutaan niissä usein merkillisen vinoutuneesti, tai ikään kuin se ei saisi näkyä lainkaan. Näin Jeesuksen syntymäjuhlaa odoteltaessa on hienoa, että ympäri maailmaa erikielisinä versioina leviävä miljoonalevikkinen laatulehti osaa erottaa tärkeät asiat lillukanvarsista. Ehkä kristinuskon tulosta on näillä raukoilla rajoilla kulunut vieläkin liian vähän aikaa. 2 01 5 YHDESSÄ 21 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Sukupuolesta ja uskonnosta Sukupuolen tematiikka on viimeaikaisessa kirkollisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa ollut pinnalla erityisen paljon avioliittokeskustelun myötä. Teoksen antamilla eväillä lukija voi kuitenkin tehdä soveltavan työn itse. Asiallisesti ja neutraalisti tehtyä uskontojournalismia ei maailman profaanissa valtalehdistössä ole liikaa. Merenlahti kysyykin, mistä on kyse silloin, kun puhutaan kirkon naisistumisesta. Käy ilmi, että niitä on ollut ylivoimaisesti eniten 1900-luvulla. National Geographicin Maria-artikkeli listaa esimerkiksi Marian ilmestyskokemukset viimeisten 500 vuoden ajalta. Mutta Ave Mariaa toistetaan niin paljon, että kauaksi kärjestä mariaaniset rukoukset eivät jää. Hän peräänkuuluttaa kiinnittämään huomiota niin sanottuun uskontosokeuteen, jossa uskonnon merkitystä ei ole ymmärretty tai se on sivuutettu ihmisten välisenä erona. Teos ei kuitenkaan unohda miehiä, vaan nostaa maskuliinisuuden yhdeksi teemaksi. • Johanna Ahonen & Elina Vuola: Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä. Gaudeamus 2015. Tässä yhteydessä on siis ihan eri asia, mitä esimerkiksi luterilainen kirkko Mariasta opettaa, tai onko Marian kultti hyvä vai tarpeeton asia. Tämän vuoden aikana on julkaistu jopa kaksi kirkolliselle keskustelullekin hyödyllistä teosta liittyen sukupuolen tematiikkaan suomen kielellä. 242 s. Seksuaalisuuden, luokan ja värin politiikkaa. Katolisessa ja ortodoksisessa maailmassa sadat miljoonat ihmiset kunnioittavat Mariaa ja osoittavat hänelle myös rukouksiaan. 1 2 . Luterilaisina emme ehkä oikein ymmärräkään, mikä teologinen, hengellinen ja kulttuurinen valta Jeesuksen äidillä kristinuskossa globaalisti on. Teos avaa maailmoja erityisesti visuaaliseen kulttuuriin, mutta käsitteellisiä apuvälineitä se tarjoaa lisäksi myös kaikkeen sukupuolesta ja ihonväristä käytävään keskusteluun. Ko t i m a a 1 0. Vuola peräänkuuluttaa kiinnittämään huomiota uskontosokeuteen, jossa uskonnon merkitystä ei ole ymmärretty. Oliko maailmansotien vuosisadalla niille ”tilausta”. Akateeminen keskustelu onkin tuonut aiheeseen paljon uutta tietoa lukijoiden ja päätöksentekijöiden ulottuville. Sukupuoli on myös akateemisessa maailmassa yhä useamman tutkimuksen osatekijä. Teoksessa tilaa saavat myös muun muassa ekofeminismi ja vanhoillislestadiolainen toimijuus. ”Meidän Rouvamme”, ”Ikuinen Neitsyt” ja ”Jumalansynnyttäjä”. Rossin teos on kokoelma viime vuosina kirjoitettuja artikkeleita, joita yhdistää heteronormatiivisuuden sekä ihmisiä määrittävien erojen analyysi, kuten sukupuolen, ihonvärin tai iän näkyväksi tekeminen. Eurooppalainen ja varsinkin pohjoismaalainen valtamedioiden konteksti on erilainen. jUSSI RYTKönEn Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Jos Taivaassa on rukouslaskuri, Kolmiyhteiselle Jumalalle osoitetut pyynnöt epäilemättä johtavat. Rossi herättää kyseenalaistamaan rodun, sukupuolen ja seksuaalisuuden ontologisia perusteita eli sitä, millä tavoin voimme olettaa jonkun ihmistä määrittävän piirteen olevan annettu, muuttumaton tai pysyvä. Näitä kategorioita pikemminkin koko ajan tuotetaan, muovataan ja esitetään, jolloin ne helposti vaikuttavat pysyviltä tai olemuksellisilta. Lisäksi maahanmuuton lisääntyminen on herättänyt kiinnittämään huomiota niihin tekijöihin, jotka ylläpitävät vihamielistä puhetta ja toimintaa yhteiskunnassa. Akateemiselle yleisölle ensisijaisesti suunnattu teos edellyttää kuitenkin pohjatietoja sukupuolentutkimuksen termistöstä ja kysymyksenasetteluista, ja teos soveltuukin siksi parhaiten jo hieman asiaan perehtyneille lukijoille. Rossin teoksen kohdalla lukija jäi kaipaamaan teksteiltä uskonnon näkemistä yhtenä ihmisiä määrittävänä erona, sillä se on olennainen tekijä niin avioliittokeskustelussa kuin monikulttuurisuudessakin. Molemmat teokset ovat osa akateemisia keskusteluja, mutta ne tarjoavat myös ajankohtaista ja hyvin perusteltua pureskeltavaa kaikille aiheista kiinnostuneille lukijoille. 2000-luvulla sellainen on onneksi yleistynyt varsinkin englanninkielisen maailman medioissa. Nämä uutuudet ovat Leena-Maija Rossin teos Muuttuva sukupuoli sekä Elina Vuolan ja Johanna Ahosen toimittama kokoelma Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä. Elina Vuola tarttuukin juuri tähän problematiikkaan teoksessa Uskonnon ja sukupuolen risteyksiä. Petri Merenlahden artikkeli miestutkimuksen näkökulmista Raamattuun on oiva esimerkki siitä, miten maskuliinisuuttakaan ei tule nähdä vain yhdellä tavalla esimerkiksi hegemonisena eli valtaa pitävänä, vaan ymmärtää sen monimuotoisuus niin sukupuolen kuin uskonnonkin näkökulmista. MERI-AnnA HInTSALA • Leena-Maija Rossi: Muuttuva sukupuoli. Y hdysvaltalainen aikakauslehti National Geographic nimeää joulukuun numerossaan Neitsyt Marian maailman vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi. Se avaa mielenkiintoisia näkymiä siihen, miten erityisesti naisilla on aktiivinen uskonnollisen ja eettisen toimijan rooli omissa konteksteissaan. jussi.rytkonen@kotimaa.fi Marian mahti. 214 s. Se ei Puolassa, Kreikassa, Meksikossa, Libanonissa tai Filippiineillä paljon paina
Joka aukeamalla värityskuvan lisäksi Raamatun kohta, runo tai ajatelma. PÄIVÄ 9 90 Suojelusenkeli -puukynät Turvalliset Suojelusenkeli puukynät. Koko 208 x 296 mm, 46 s. E spoolainen Minna Haapala, 49, öljynjalostusja markkinointiyhtiö Nesteen logistiikkajohtaja, istahtaa urkujen ääreen. Kun Haapala istui urkujen ääreen hän ymmärsi: tämä on minun soittimeni. Etsimiseen oli kulunut kolme vuotta, kunnes syksyllä 2013 Riihimäen seurakunnan kanttori Kari Majaranta otti uuden oppilaan. Hän ei aio luopua merkitykselliseksi kokemastaan työstä Nesteellä, vaan tekee eläkkeelle päästyään ehkä musiikista vielä yhden uran. Opettajakseen hän sai urkuri Pauli Pietiläisen ja harjoitussoittimekseen Lahden Ristinkirkon maineikkaat 52-äänikertaiset urut. – Kun pöytään katettiin enää neljä lautasta kuuden sijasta, muutos oli iso. Omat taitavat opettajani ovat minulle esikuvina. – Keski-ikäinen opiskelija ja harvinainen soitin ei ollut helppo yhdistelmä, hän hymähtää. Hän valmistuu muusikoksi runsaan vuoden kuluttua ja suunnittelee sen jälkeen pyrkivänsä Sibelius-Akatemiaan. – Jospa pääsisin sinne, kun tällä hetkellä oppi on murusina maailmalla! Haluaisin oppia lisää, tutkia kirkkomusiikkia ja toimia sijaiskanttorina, ehkä urkuopettajanakin. Logistiikkajohtajana Haapala vastaa öljy-yhtiön kuljetuksista ja varastoinnista – siitä, miten raaka-aineet kuljetetaan merija maateitse turvallisesti ja tehokkaasti yhtiön tehtaisiin Porvooseen, Naantaliin, Rotterdamiin ja Singaporeen, ja että asiakkaat saavat haluamansa tuotteet oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun sävelet kajahtavat urkupilleistä, soittaja tuntee, että hänellä on hyppysissään kokonainen orkesteri ja sen valtava potentiaali. Toivon, että kanttorit kutsuisivat kiinnostuneita urkuparvelle katsomaan, miten urkuja soitetaan. Lapsena ja nuorena Minna Haapala soitti pianoa. Jotkut pillit ovat vain muutaman sentin mittaisia ja kirkasäänisiä, toiset möreitä ja yli kymmenmetrisiä. Soittaminen on vastapainoa arjen vaativalle työlle. mIRRI CREATIVE Anita ja Anna Polkutie (kuv.) merja Pitkänen (toim.) Ilon värejä Aikuisten värityskirja monipuoliset, kiehtovat kuvat. Hän suoritti musiikin teorian perusteet Helsingin työväenopistossa, kävi kursseilla Sibelius-Akatemian avoimessa yliopistossa, aloitti laulutunnit ja pääsi keväällä 2014 Lahden konservatorioon opiskelemaan muusikon tutkintoa kirkkourut pääaineenaan. Minna Haapala sai itsenäisyyspäivänä 2014 tasavallan presidentin myöntämän ansiomerkin. Mutta soittaminen jäi, kun oli palattava takaisin työhön. – Näiden urkujen edessä tunnen suurta nöyryyttä, Haapala tunnustaa ja arvelee, että tulee soittamaan niillä näyttökonserttinsa. Kynien pituus 17,5 cm.. Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Alaisia johtajalla on noin 250. Koko 105 x 148 mm, 36 s. Kuvat perustuvat vanhoihin ikoneihin joista Jaakko Heinimäki kertoo lyhyesti jokaisen kuvan alla. Nelilapsisen perheen työssäkäyvänä äitinä hän pääsi opiskelemaan urkujen soittoa tosissaan vasta kaksi vuotta sitten. – Jokaisella pillillä on oma tehtävänsä, omat piirteensä ja oma historiansa. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Hän onkin mielellään esimerkki siitä, että unelmista voi tehdä totta missä iässä tahansa. 11,50 (13,00) BASAm BOOKS Outi Rautkallio (kuv.) Holy Pictures Värityskirja Hiljenny ja väritä mielenrauhaa. Urkujen soitto on tuonut paljon kauneutta ja uusia ystäviä elämääni, diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti Haapala kiittää. Koko 208 x 296 mm, 64 s. Tavoitteena on muusikon ammatti. Pienin lapsista kelli vaunuissa ja vähän vanhempi konttaili urkujen ympärillä kun äiti soitti. – Vaikka vasta opiskelen ja harjoittelu on joskus rankkaa, toteutan unelmaani jo nyt. Viitisentoista vuotta sitten hän etsi pianonsoiton opettajaa ja löysi Espoonlahden seurakunnasta kanttorin, joka osasi tehdä ratkaisevan kysymyksen: Kiinnostaisiko sinua kokeilla urkuja. Hän ryhtyi harjoittelemaan. Kiitospuheessaan Nesteen merkinsaajien puolesta hän vertasi suurta yritystä isoihin kirkkourkuihin, jotka muodostuvat jopa tuhansista yksittäisistä urkupilleistä. Sormet kulkevat koskettimilla, jalat painelevat jalkiota. 12 värikynää ja lyijykynä. Jokaisesta on huolehdittava, jos haluUrut soivat unelmaa todeksi Kristityn vaeLLus Urkujen soittaminen vie ajatukset pois arjen työstä. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Kului kymmenkunta vuotta, ja kaksi vanhinta lasta muutti pois kotoa. Liike-elämää tehdään järjellä, soittamisessa tunteet näyttelevät isoa osaa. Ajankäyttöön tuli tyhjiö ja palasin urkujen pariin, Haapala kertoo. – Innostuin valtavasti! Majaranta sai valettua minuun uskon, että opin soittamaan, Haapala kertoo. Sävelet soivat kotona kuitenkin, sillä perheen lapset harrastivat musiikkia. 1 2 . 020 754 2350 MIELENR AUHA A 4 90 10 00 11 50 Toivo ja Jaakko Heinimäki Ikonivärityskirja Värityskirja aikuisille. Kotiin hankittiin digitaaliset urut, ja Haapala alkoi etsiä itselleen soitonopettajaa. Pieni ja kaunis värityskirja sisältää Kristinuskon keskeisiä kuva-aiheita ääriviiva kuvina. Ko t i m a a 1 0. 2 01 5 Diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti ja neljän lapsen äiti Minna Haapala opiskelee musiikkia
Hän ei pidä tätä liiallisena luopumisena kun muistaa, että monet joutuvat tekemään kahta työtä tai toimimaan omaishoitajina työnsä ohella. Ja hän tietää, että joskus pitää myös altistaa itsensä omalle epämukavuusalueelleen. Työ vie 50–60 viikkotuntia, musiikin harjoittelu ja teoriaopinnot vähintään 20 tuntia. 2 01 5 YHDESSÄ 23 taan kokonaissoinnin säilyvän hyvänä. Kun toteuttaa unelmaansa, kannattaa kulkea välitavoitteiden kautta ja nauttia myös puolimatkankrouveista, hän neuvoo. Tämä kuljetuttaa ne Kainuusta etelään ja antaa koota uudelleen. – Ihmeellisiä sattumuksia ja kytkentöjä on ollut siitä lähtien, kun tein ratkaisuni ja lähdin tälle tielle, Haapala kertoo kiitollisena. Yksi kytkentä näkyy pian konkreettisena perheen Espoon kodissa. – Kun soitat käsillä ja jaloilla kolmea nuottiriviä yhtaikaa, on pakko keskittyä vain siihen. kuva: Jani Laukkanen. – Sanon Ei lehtimyyjille, katson tosi harvoin televisiota, en vietä ravintolailtoja, ja jos lähden liikuntatai kulttuuriharrastuksiin, lähden perheen kanssa. – Pitää tietää, mitä tahtoo ja tehdä intensiivisesti se, minkä on päättänyt tehdä, Haapala sanoo. 1 2 . Häntä kiehtoo urkujen kaksituhatvuotinen historia, ja insinööri kun on, myös soitin teknisenä aparaattina kaikkine yksityiskohtineen. Urut ovat vaativa soitin ja vievät siksi ajatukset pois arjen työstä, Haapala tietää. Haapala uskoo urkujen kiinnostavan myös kirkkokansaa ja konserttien kävijöitä. Haapala on kiitollinen Suomussalmen seurakunnalle, joka on antanut harjoitteluja esiintymismahdollisuuksia aloittelevalle urkurille, ja hän valmistautuu hyvillä mielin soittamaan Juntusrannassa jouluaaton hartauden alkuja päätösmusiikin sekä urkukonsertin tapaninpäivänä. Haapala on muokannut elämänsä hyvin kurinalaiseksi. Yhdessä paikkakuntalaisen runoilijan Marja Heikkisen kanssa he toteuttivat kaksi runoja urkukonserttia. Hän toivoo, että kanttorit kutsuisivat kiinnostuneita urkuparvelle katsomaan, miten urkuja soitetaan ja kertoisivat soittamastaan musiikista. KYlliKKi Krapinoja Minna Haapala on harjoitellut paljon Soukan kappelin uruilla, ja tästä kappelista on tullut hänelle rakas paikka. Urkuja pitää soittaa tosi jämäkästi, sillä jokainen väärä kosketus kuuluu. – Kanttorien tietotaso on niin laaja ja monipuolinen, että heillä olisi tässä paljon annettavaa! Viime syksynä Haapala pääsi ensimmäistä kertaan elämässään soittamaan urkuja yleisölle Suomussalmella, jossa perheellä on metsätila. Hän noudattaa tiukasti laatimaansa lukujärjestystä. Ko t i m a a 1 0. Työhuoneessa seisovat ensi tammikuussa Juntusrannan kirkon pienet yksisormioiset pilliurut, sillä seurakunta päätti hankkia uudet urut ja myi vanhan soittimen Haapalalle. – On luksusta, että saan tehdä kahta tärkeätä asiaa, mielekästä työtä ja harrastusta, johon voin antautua sydämestäni
Juhla lähipiirissä. Viestiin Markku 60. seurakuntapastoriksi 1.1.– 30.6.2016. Sanoitusta on muokattu 2010-luvun perheille ja mukana on myös uusia rukoustekstejä. Alk. Ko t i m a a 1 0. Parisuhdeteko-tunnustuspalkinto luovutettiin rovasti, kirkon perhetyön kouluttaja (emerita) Liisa Tuoviselle uraauurtavasta työstä ennakoivan ja vahvistavan parisuhdetyön hyväksi valtakunnallisilla Parisuhdepäivillä 24.–25.11. Liisa Tuovinen on Kataja Parisuhdekeskus ry:n perustajajäsen ja puheenjohtaja. Tuomiokapituli antoi viranhoitomääräykset: Kari Kanalalle Paavalin seurakunnan kirkkoherraksi 1.3.2016 alkaen, Kalle Kuusniemelle Lauttasaaren osa-aikaiseksi (50 %) seurakuntapastoriksi 1.1.–31.12.2016, Mirka Härköselle Tikkurilan vs. ansioituneille Suomen kansalaisille kunniamerkkejä. Rovasti Lauri Maarala otettiin Helsingin hiippakunnan papistoon 11.11.alkaen. Heidän jou• Itä-Suomen yliopistossa lokakuussa suoritetut tutkinnot Filosofinen tiedekunta/läntinen teologia Teologian maisteri: Riho Laurisaar, Tampere, Niko Seppä, Tampere, Susanna Sirviö, Sodankylä. 60 Vuotta täytti 27.11. alkaen, Päivi Hakkarille Askolan vs. 2 01 5 perheuutiset NiMitYKset KuNNiaMerKit tuNNustuKset tutKiNNot hiippaKuNNat SEURAKUNTAAN Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. 13 60 Kotien rukouskirja Kotien rukouskirja kulkee kirkkovuoden ja elämänkaaren mukana arjessa ja juhlassa. 41,00 (2-puoleinen silkkinen matkastola) Ehtoollismaljan pyyhe Ehtoollismaljan valkoinen puuvillainen pyyhe. Oulun vanhusten pappi, rovasti Markku Palosaari. Diakonian virkaan vihkimisen ordinaatiokoulutukseen kutsuttiin Anna Hästö, Henri Isokuortti, Jaana Kekkonen, Arto Leinonen, Anni Merilahti, Kristian Pesti ja Heidi Viita-Virtanen. Hänet valittiin kolmannelle kaudelle. klo 15.30–17.30. Helsingissä. • Suomen Leijonan ritarimerkki: Alarotu, Jukka Mauno Uolevi, hallintokappalainen, Hämeenlinna, Kurikka, Pasi Vihtori, kappalainen, Oulu. • Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein; Maljanen, Olli Antero, seurakuntamestari, Juva, Sorjonen, Heikki Juha William, johtava nuorisotyönohjaaja, Savonlinna, Virtanen, Simo Juhani, seurakuntamestari, Vehmaa. VIII seurakuntapastoriksi 1.1.–30.4.2016, Veikko Karhumaalle Tikkurilan vs. • Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki: Marttinen, Erkki Juhani, lääninrovasti, Raisio, Nissinen, Aarne Heikki, kirkkoherra, Utajärvi, Oikarinen, Mikko Olavi, kirkkoherra, Lempäälä, Pukari, Jouko Kalevi, kirkkoherra, Salo, Reinilä, Väinö Heikki, rovasti, Seinäjoki. seurakuntapastoriksi 7.11.–31.12.2015 ja vt. taideja kirkkomaalari Annukka Laine. • Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali: Kautonen, Ulla-Riitta Annikki, nuorisotyönohjaaja, Enonkoski, Koivisto, Hilkka Annikki, diakoniatoiminnan puheenjohtaja, Seinäjoki, Saarinen, Harri Juhani, vastaava nuorisotyönohjaaja, Seinäjoki, Tukiainen, Maria Kristiina, seurakuntasihteeri, Tampere. klo 13.30–14.30 ja 16.12. 1 2 . 60 Vuotta täyttää 13.12. V seurakuntapastoriksi 1.3.2016– 28.2.2017, Satu Huttuselle Tikkurilan VII seurakuntapastoriksi 1.11. Merja Korpela toimii luottamustoimisena puheenjohtajana nyt toista kautta ja hänen virkatyönsä on Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan johtavana diakoniatyöntekijänä. Tasavallan presidentti antoi 6.12. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. saakka Galleria Saskiassa (Pirkankatu 6, Tampere), jossa kahvitarjoilu 11.12. Ortodoksinen teologia Teologian maisteri: Elina Lukkala, Oulu. • Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkki: Arseni, Joensuun piispa, Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispa, Lapinlahti ja Repo, Matti Tauno Antero, Tampereen hiippakunnan piispa. • Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 23.11. myönnetyt tutkinnot: Teologian kandidaatti: Clarissa Blank, Leeni Broman, Alli Brummer, Emmi Gong, Annika Haga, Susanna Halla, Liisa Halonen, Sanna Heikkinen, Tero Heinonen, Mikko Hiltunen, Pekka Ikonen, Patrik Jansson, Riki Kuivalainen, Mikko Kurenlahti, Anna KähheLsiNKi Tuomiokapituli kutsui ordinaatiokoulutukseen pappisvihkimystä varten Jere Hämäläisen, Lauri Kemppaisen, Minna Kumpukallion, Tommi Kurpan, Jarna Leinon, Suvielise Nurmen ja Kirsi Pohjolan. Uusi upea kuvitus on Elina Warstan käsialaa. Myös personoidut mallit toiveittenne mukaan. Teologian kandidaatti: Lisa Tiainen, Järvenpää. • Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki: Aalto, Kari Antero, kirkkoherra, Köyliö, Enrold, Sakari, lääninrovasti, Helsinki, Laxell, Anders Valdemar, kyrkoherde, Hangö, Mäntylä, Heikki Sakari, kirkkoherra, Kaarina, Parviainen, Jorma Olavi, kirkkoherra, Helsinki. 1–19 17,10 € 20–99 15,50 € 100–499 14,60 € 500– 13,60 € Alk. 10,50 / kpl Kymmenen kappaleen paketti 95,00 10 50 kpl Diakoniatyöntekijöiden Liiton edustajisto on valinnut 27.11. Materiaali 100 % puuvillaa, koko 50 x 50 cm. kossaan ovat muun muassa ainakin seuraavat kirkon ja seurakuntien työntekijät. 60-vuotisnäyttely ”Suurin on rakkaus elämäni kuvia” 16.12. 41 00 Matkastola, kulmastola, kaksipuoleinen stola, diakoniatyöntekijän stola… Ateljé Solemniksen kotimaiset stolat valmistetaan Tampereella luterilaiseen makuun. Kirkkoherra Pertti Simola jää eläkkeelle Malmin kirkkoherran virasta ja Malmin rovastikunnan lääninrovastin tehtävästä 1.10.2016 alkaen. liiton puheenjohtajaksi diakonissa, erikoissairaanhoitaja Merja Korpelan. • Suomen valkoisen Ruusun mitali: Pesonen, Eero Jalmari, seurakuntamestari, Oulu. Laadukkaat, monipuoliset materiaalit ja kirjontakuviot. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. könen, Severi Laakso, Pentti Lehto, Marianne Lepola, Lasse Lindgren, Elisa Morgan, Eeva-Maria Muurman, Ida-Maria Oksanen, Aaro Panula, Jukka Peranto, Juho Pitkänen, Emmi Seppänen, Oili Seppänen, Elsa Sihvola, Minna Silvennoinen, Emiliana Stojanov, Anni Suni, Tuulia Teikari, Anni Tiitinen, Annasara Toivanen, Johanna Tuominen, Sini Vihavainen.. Muistamiset AGU-taudin tutkimukseen Suomen AGU ry:n kautta, tili FI95 5721 1520 0384 51. 020 754 2350 Alk. • Suomen Valkoisen Ruusun ansioristi: Ainali, Pekka Oiva Oskari, kanttori, Kouvola, Hella-Aro, Hanna Leena, sairaalasielunhoitaja, Paimio, Orre, Kari Juhani, rovasti, Mäntsälä. • Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki: Ikola, Jouko Taneli, johtava kappalainen, Kuopio, Kortesluoma, Pentti, kappalainen, Oulu, Santakari, Martti Tapio, kappalainen, Salo
28.11. Kesän tuplanumero 30 26.7. Kesämenot & kurssit 21 24.5. | puh. 14-15 5.4. 48 29.11. Pääsymaksu 10 e . Reak-koulutus ammattikuljettajille. 8.2. 11.4. 23 7.6. 29.2. 14.3. 17.10. Kauneimmat joululaulut: ke 16.12. seurakunta ja 4 H yhdistys. 26.9. 7.11. 51-52 20.12. 12.9. 050 340 9888, anu.lajunen@evl.fi Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan nähtävissä Jyväskylän seurakunnan kotisivuilla www.jyvaskylanseurakunta.fi/avoimet-tyopaikat Jyväskylän seurakunnassa on haettavana Kauneimmat joululaulut: su 13.12. Hakemukset pyydetään toimittamaan hakuajan kuluessa sivustolla olevan ohjeistuksen mukaan. Pyydä tarjous p. 9.5. 33 16.8. www.soivionkurssikeskus.fi p. 020 754 2350 www.sujuu.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. 18.7. Lisätiedot internetistä evl.fi-sivuilta kohdasta Avoimet työpaikat tai Laukaan seurakunnan kotisivuilta osoitteesta www.laukaasrk.fi kohdasta Seurakunta/avoimet työpaikat. Ilm. 15.8. 29.8. klo 18.00 Sarvisalon kappelissa, Robert Lemberg, Minna Silfvergrén, Marcus Kalliokoski. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisterilain puitteissa. 23.5. 34 23.8. 1 2 . P voimasanoja IPLiA. Alle 12-v. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. 36 6.9. myynti@piplia.. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. 1.8. Matkailu 4 26.1. www.pipliakauppa.. Järj. puh. 28.3. Kelpoisuusehtona toimeen on suntion ammattitutkinto (mikäli hakijalla ei ole koulutusta, on sitouduttava suorittamaan suntion ammattitutkinto) sekä käytännön kokemus alan tehtävistä. 25.1. Herättäjäjuhlat, lisäp. 12 22.3. 4.7. 50 13.12. 42 18.10. 10 8.3. 3 19.1. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. 29 €/vrk. 41 11.10. Adventti 49 pe 7.12. 24 14.6. 15.2. 12.12. 10.10. 7 16.2. 37 13.9. klo 18-20 koko perheelle pappilassa. 050 557 9001 Jyväskylän seurakunnassa on haettavana Hakuaika päättyy 23.12.2015 klo 15.00. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. Työhön kuuluu hautaustoimen, suntion ja kiinteistönhoidon tehtävät. 2.5. ti 15.5. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. 0400 190 379, sähköposti janne.haurinen@evl.fi ja kirkkoherra Hanna Kuusela, p. 0400 190 387, sähköposti hanna.kuusela@evl.fi. 5.9. 8.8. Jouluaskartelua ja piparkakkuleivontaa: ke 16.12. 22.8. 25.7. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan nähtävissä Jyväskylän seurakunnan kotisivuilla www.jyvaskylanseurakunta.fi/avoimet-tyopaikat Kiinteistöpäällikön virka www.jyvaskylanseurakunta.fi Sijoituspaikka: Kiinteistöpalvelut, Tellervonkatu 5 toimitilat, Jyväskylä Tiedusteluihin vastaa: Hallintojohtaja Anu Lajunen, p. Ko t i m a a 1 0. 020 754 2350 www.sacrum.fi www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Puh. Frida ja Elin Anderssonin konsertti: to 17.12. Sodankylän seurakunta etsii toistaiseksi voimassa olevaan työsopimussuhteeseen SUNTIO-HAUDANKAIVAJAA Lahden seurakuntayhtymässä on avoinna sairaalapastorin virka Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa Lahden seurakunta yhtymän kotisivuilla www.lahdenseurakunnat.fi/infojaasiointi/ avoimettyopaikat. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 HELSINGIN RAAMATTUKOULU www.helsinginraamattukoulu.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 €/pmm + alv 24?% Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 130,80 € Kestotilaus 12 kk, K24 ja KotimaaPro 154,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10?% 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24?%. 1.2. 18 3.5. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Janne Haurinen p. 39 27.9. Toimessa on neljän kuukauden koeaika. Yhteisvastuu 6 9.2. LAUKAAN SEURAKUNNAN KIRKKONEUVOSTO. 3000 kpl 28-29 12.7. 045 600 1349 / toimisto@soivionkurssikeskus.fi Su 28.2. 3000 kpl 22 31.5. 21.3. 13.6. www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 8 23.2. Työ alkaa viimeistään 1.3.2016 tai sopimuksen mukaan. Palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 402 mukaisesti (peruspalkka 2093,61 euroa). 6.6. Tehtäviin sisältyy myös iltaja viikonlopputyötä. 46 15.11. 9 1.3. 25-26 21.6. PALVELUHAKEMISTO Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 050 340 0639 tai aluekappalainen Marjut Haapakangas, p. www.kotimaa-yhtiot.fi Suomen Pipliaseura | www.piplia.. klo 19.00 kirkossa. 45 8.11. 040 752 0868 www.lyrs.fi Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 19 10.5. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. 31 2.8. 3.10. 22.2. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 35 30.8. 11.1. 13 29.3. 17 26.4. 30.5. 18.1. 43 25.10. 27.6. Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 040-523 6906 ma 14.12 klo 10–12. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. Kuoreen merkintä ”suntio-haudankaivaja”. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Soivion leirikeskuksessa Kuusamossa vielä tilaa! TARJOUS KEVÄTHANGILLE 49 €/hlö/vrk täysihoito. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 47 22.11. diakonissalle puh. 14.11. Kyläyhdistys tarjoaa riisipuuroa Byagårdenissa. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. 18.4. 40 4.10. 7.3. 21.11. ti 4.12. Toimeen valittavan tulee olla konfirmoitu evankelisluterilaisen kirkon jäsen. 08 4639 200 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. Yhdistä työ ja loma! seurakunta Laukaan Laukaan seurakunnassa on haettavana 5.1.2016 klo 14.00 mennessä kaksi lastenohjaajan tointa 1.3.2016 alkaen. klo 14.00 kirkossa, Robert Lemberg, Marcus Kalliokoski. Toimeen valittavan on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. 20 pe 18.5. info@piplia.. 32 9.8. 24.10. 19.9. Hakemukset ansioluetteloineen ja todistusjäljennöksineen on jätettävä 5.1.2016 mennessä osoitteella Sodankylän seurakunta, Kirkkoneuvosto, Papintie 2, 99600 Sodankylä. 2 01 5 YHDESSÄ 25 PAIKKOJA AVOINNA SEURAKUNNAT Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa www.kotimaa24.fi/tyopaika MATKAILU Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Lastenohjaajan toimi www.jyvaskylanseurakunta.fi Sijoituspaikka: Korpilahden alueseurakunta Lisätietoja antavat: Lapsityönohjaaja Kirsti Yli-Suvanto, p. 4.1. 31.10. 25.4. klo 16.00 Pitäjäntuvassa. 28.12.11 2 12.1. Diakonian jouluateria: ma 21.12
Tanja Roiha ohjaa esitystä, jossa tutkitaan hengellistä elämää. Millaista on tämän päivän hengellisyys. Se on tavattoman iso asia, josta olen erittäin kiitollinen. Jos elämä rakentuu tavaran, viihtymisen ja nautinnon hankkimiseen, niin silloin on kyllä huteralla pohjalla. 1 2 . Itse kuolemaa en pelkää. Ajattelin, että vautsi, heitäkin saan sitten joskus tavata Taivaassa. Onko kipuja, onko tukehtumisen tunnetta. Maanantai 14.12. LAuRA SILTALA ”Nyt on minun vuoroni olla rukoiltavana” Jyväskyläläinen Varpu Savolainen, 50, rukoilee usein yksittäisen ihmisen puolesta, kun tämä henkilö tulee yllättäen hänen mieleensä. Näyttelijä Sara Paavolainen lukee Jesajan kirjaa (Jes. Yle Fem Sunnuntai 13.12. 11.00 Ortodoksinen liturgia kristuksen kirkastumisen kirkosta Porvoosta. Koen, että minua kannetaan rukouksissa. Yhteiset virret ja laulut: Arkihuolesi kaikki heitä; Heinillä härkien kaukalon; Tiellä ken vaeltaa; Joulupuu on rakennettu ,En etsi valtaa, loistoa; Riemuitse, tytär Siionin; Oi, sä riemuisa; Virsi 30; Ilouutinen. Pastori Marjaana Toiviainen, Helsinki. Luonani käykin ihmisiä lähes päivittäin. Perhehoitaja Hanne-Maaria Rentola, Sulkava. Puhumattakaan Pietarista ja muista opetuslapsista. Perheeni on minulle tärkeä, samoin laaja ystäväpiiri. Pastori Aarne Ylä-Jussila, Ortodoksinen kirkko, Imatra. klo 22.00 inhimillinen tekijä. Olen joutunut esimerkiksi luopumaan rakkaista urheiluharrastuksistani, mutta se ei ole silti tarkoittanut elämän loppumista. Minkälaisia tyyppejä he mahtavat olla. Se pelottaa. Jumala on johdattanut elämääni aivan ihania ihmisiä. Kiberan slummi Nairobissa on suomalaistenkin suosima avustuskohde. lauantai 12.12. Kuoroa johtaa Sini Nieminen. Yle Radio 1 10.00 Jumalanpalvelus Raision Pyhän Martin kirkosta. iltahartaus arkisin klo 18.50, lauantaisin klo 18.00. Palveluksen toimittaa pastori Mitro Repo. Piispa emeritus Eero Huovinen, Helsinki. Maanantai 14.12. Perjantai 11.12. Avustava pastori Vesa Siltala. Luopumisen myötä kirkastuu se, mitkä asiat ovat oikeasti tärkeitä. Pastori Visa Viljamaa, Helsinki. Tiistai 15.12. 2:6–4:6). Sairauteni alussa rukoukset olivat enemmän hätähuutoa Jumalan puoleen. Torstai 17.12. Saarna Irma Frestadius, juontajat Janne Tiainen ja Kyösti Frestadius. Päivieni määrä on kuitenkin yksin Jumalan käsissä. Kaikki tavarat ja ulkoiset asiat, so what. Varatoiminnanjohtaja Kalle Virta, Mäntsälä. Kirjailija VeliPekka Hänninen, Helsinki. HARTAuDET Yle Radio 1 aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 11.12. Auringonpaisteesta, ystävän postikortista, siitä, että hengitys kulkee suhteellisen helposti. Maanantai 14.12. Mielelläni laittaisin repun selkään ja lähtisin retkelle metsään, kauniiseen syysilmaan. Tekstinlukijat: Emilia Vainisto ja Ossian Klingstedt. ei pidä kiintyä liikaa siihen, mikä näkyy ulospäin.. klo 15.10 Pisara. Suora lähetys. Minulla ei ole kiire pois, olen elämässä vielä vahvasti kiinni. Kanttori: Sini Nieminen. MuuT OHJELMAT Yle Radio 1 Sunnuntai 13.12. TV1 lauantai 12.12. Seinät romahtavat helposti, jos tulee äkillinen pysähdys. Minun sairauteni on onneksi edennyt vähitellen, on ollut aikaa sopeutua erilaisiin luopumisiin. Mutta kuolema itsessään on minulle uuden elämän alku. RADIO & TV Tiedän olevani esirukousten kohteena ympäri Suomea. Haaveena rauha ja oikeudenmukaisuus, kääntöpuolena syvä masennus. kuVa: akSeli Plane MInun RukOukSEnI ALS-tautia sairastavan Varpu Savolaisen rukouksissa on paljon tilaa kiitollisuudelle. Elämänhalua on vielä paljon jäljellä. Ko t i m a a 1 0. TV1 10.00 Jumalanpalvelus. Metropoliitta Panteleimon, Ortodoksinen kirkko, Oulu. Sitä välillä mietin, että miltä se tuntuu juuri ennen kuolemista. Seurakunnan Nuorten Bändi, johtajina Sini Nieminen ja Stefan Forsström. klo 18.00 Vastakruunattu lucia-neito laskeutuu Helsingin tuomiokirkon portaita. keskiviikko 16.12. Rukouksen voiman koen siinä, että minua selkeästi kannetaan. Olen oppinut iloitsemaan pienistä asioita. Se on myös koskettava asia. keskiviikko 16.12. Ajattelen, että kaikki, jotka rukoilevat puolestani, ovat kuin siskoja ja veljiä. Opetusneuvos Pertti Luumi, Helsinki. Anne Flinkkilän vieraina kirjailija Kaija Pispa ja muusikko Jaakko Löytty. Ehtookelloina Rovaniemen kirkon kellot. Torstai 17.12. Pastori Mikko Salmi, Oulu. Pastori Eija Seppä, Kaustinen. JuMALAnPALVELukSET Sunnuntai 13.12. Ei pidä kiintyä liikaa siihen, mikä näkyy ulospäin. Muusikkopoika Afrikasta ja runotyttö Ylöjärveltä löysivät toisensa. Kiirettä ja suorittamista en ikävöi. Tiistai 15.12. 21.30 Dokumenttiprojekti: kibera. lauantai 12.12. 2 01 5 26 YHDESSÄ MAIJA P. Tiedän, etten ole yksin sairauteni kanssa. Kyllä minä silti kaipaan moniakin asioita. Nyt olen enemmän sinut tilanteeni kanssa, ja löydän paljon kiitoksen aihetta arjestani. keskiviikko 16.12. Lapsiani ajattelen usein, he kun ovat vielä kouluikäisiä. Mitä kaikkea hienoa siellä edessä onkaan! Muistan, kun katsoin yleisurheilun MM-kisoja. klo 12.15 Horisontti. Saarna ja liturgia: pastori Tiina Rautiainen. Moni urheilija tunnusti selvästi uskonsa tekemällä ristinmerkin tai kantamalla ristiä kaulassaan. Miksi asukkaiden elintaso tuntuu vain kurjistuvan avusta huolimatta. Espoon helluntaiseurakunnan jumalanpalveluksessa mukana Beraka-bändi sekä lasten tanssiryhmä
Nälkäiset leijonat eivät syöneet Danielia, koska Jumala ei antanut niille lupaa. Anna epäilysten haihtua, vahvista uskoamme. Siksikin kivun ja surun siunauksen edessä on syytä tietoisesti pysähtyä. 11:2–10. Matti Huotari Kasvun voimaa Suomen Lähetysseura Vuosisatoja, jopa vuosituhansia toistetuissa rukouksissa tuntuu olevan ajattomia viisauden sanoja, joita toistaessamme voimme aistia yhteenkuuluvuutta menneiden aikojen kristittyihin, yhtä lailla alkuseurakuntien jäseniin kuin suuriin kristittyihin ajattelijoihin. Kenties hienosti pukeutuneen miehen. 2 01 5 YHDESSÄ 27 ENSI PYHÄNÄ HENGEN AARTEITA RukouS DANIEllE mIETTINEN toimittaja 3. Herodes Antipaalla oli Kuolleen meren itäpuolella hieno Makairoksen linna, jonka tyrmään hän oli inhoamansa profeetan kiikuttanut. Kor. 1 2 . Autuas se, joka ei minua torju.” Heidän mentyään Jeesus alkoi puhua ihmisille Johanneksesta: ”Mitä te lähditte autiomaahan katsomaan. Uskaltaisitko olla Jeesuksen todistaja, vaikka se maksaisi sinulle pääsi. Jeesus tiesi, että vaikka Johannes epäili, hän saattoi sittenkin kuolla turvallisesti. 4:1–5, Matt. Pieni Daavid voitti jättimäisen Goljatin pienillä sileillä kivillä. 85:9–14, Jer. Kun Herodes Antipas lähetti mestaajan vankilaan, siellä ei tapahtunut ihmettä. Johannes kuoli sen lupauksen varassa, jonka hän oli itse julistanut: ”Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin.” Profeetta, joka epäili omia sanojaan Matteuksen evankeliumi 11:2–10 Kun Johannes vankilassa kuuli Kristuksen teoista, hän lähetti opetuslapsensa kysymään: ”Oletko sinä se, jonka on määrä tulla, vai pitääkö meidän odottaa toista?” Jeesus vastasi heille: ”Kertokaa Johannekselle, mitä kuulette ja näette: Sokeat saavat näkönsä ja rammat kävelevät, spitaaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, kuolleet herätetään henkiin ja köyhille julistetaan ilosanoma. Jos tarina jatkuisi niin kuin toivoisi, Johannes laulaisi vankilassa ylistystä ja tuntisi serkkunsa Jeesuksen olevan hänen kanssaan kuninkaallisessa voimassaan. Jeesus vastaa Johannekselle kahdella ennustuksella Jesajan kirjasta (35:5–6 ja 61:1): Kun Messias saapuu, hän avaa sokeiden silmät ja kuurojen korvat. Pertti Pietarinen Matkamiehen rukouskirja Aurinko Kustannus O letko yrittänyt kuvitella, millaista olisi virua vankilassa sen vuoksi, että olet julistanut Jumalan sanaa. Kastettuaan Jeesuksen hän oli kyllä nähnyt Pyhän Hengen laskeutuvan taivaasta Jeesuksen päälle. Vaan kun ei mene. ADVENTTISuNNuNTAI Johannes Kastaja etsii totuutta tyrmässä Miten koko maailman Kuningas voi olla niin avuton, ettei saa edes yhtä miestä ulos tyrmästä. Syynä olivat Johanneksen karheat nuhteet sopimattomasta suhteesta. Alttarilla on kaksi kynttilää. Kertomus etenee toisin. kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. gun daMén. Näinhän sen pitäisi mennä. Anna meidän kuulla vastauksesi ja saada siitä voimaa ja rohkaisua. Hän oli kuullut äänenkin, joka oli sanonut: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.” Mutta jos Jeesus oli Messias, miksei hän vapauttanut Israelia ja Johannesta, uskollista tienraivaajaansa. Hän saa mykän kielen laulamaan ja ramman hyppimään kuin kauriin. Uskonsankareiden elämäkerroissa on usein kuvauksia, kuinka Pyhä Henki pyyhkii pois pelon ja lähettää jopa enkeleitä väläyttämään miekkojaan omiensa puolesta. Kuule meitä, sinä, joka elät ja hallitset Isän ja Pyhän Hengen kanssa aina ja ikuisesti. Jeesus luettelee Johannes Kastajalle ihmeitä, jotka paljastavat kuka hän on. Herodes Suuren poika, neljännesruhtinas Herodes Antipas oli vanginnut Johannes Kastajan. Ko t i m a a 1 0. Kuninkaanlinnoista te niitä löydätte, jotka hienostelevat vaatteillaan! Mitä te sitten odotitte näkevänne. Hän on se, josta on kirjoitettu: Minä lähetän sanansaattajani sinun edelläsi, hän raivaa sinulle tien.” 3. adventtisunnuntai on aiheeltaan ”Tehkää tie Kuninkaalle”. Vai mitä odotitte näkevänne. 3:21–25, 1. liturginen väri on violetti tai sininen. Johannes tunsi Vanhan testamentin ennustukset Messiaasta. Miten koko maailman Kuningas, joka ennustusten mukaan vapauttaa vangitut ja herättää kuolleet, voi olla niin avuton, ettei saa edes yhtä miestä ulos tyrmästä. Johannes Kastaja oli alkanut vankilassa epäillä, oliko Jeesus Messias ollenkaan. Aivan oikein, ja minä sanon teille, että hän on enemmänkin kuin profeetta. Ruokoako, jota tuuli huojuttaa. Tien raivaaminen tälle Kristukselle oli ollut Johanneksen arvokas elämäntyö, vaikka hän nyt haparoikin. Tekstit: Ps. Pelkkää ajatusleikkiä täällä meilläpäin, mutta monet veljemme ja sisaremme ovat tänä jouluna hengenvaarassa vain siksi, että he tunnustavat Kristuksen nimeä. Profeetanko. Herra Jeesus Kristus, epäilysten hetkinä me kyselemme: Oletko sinä maailman pelastaja. Jeesus puhuu meille särkyneiden kautta, niiden kautta, joita me pidämme hyödyttöminä ja joihin tehokkuutta ja tuottavuutta korostava yhteiskuntamme suhtautuu hyljeksien
Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. – Vaikea valinta, olette niin tasaväkiset, Jumala sanoi. Tunturihaukka (Falco rusticola) on Suomessa erittäin uhanalainen jalohaukka. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10?% ja Digilehden 24?%. • Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa internetistä www.kotimaa.fi/tarjous . Niinpä matkaan lähettiin kaksi erityyppistä petolintua. Vain kaikkein karuin pohjoinen maanpiiri oli haukkoja vailla. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Tunturihaukan näkeminen on useimmille epätodennäköistä, niin harvinainen se on. + 7,02 snt/min. Mutta sen verran tappio piekanalle – leveäsiipiselle hiirihaukkamaiselle linnulle – sitä kismitti, että se päätti ottaa omaan käyttöönsä muuttomatkalle lähtevän piekanan pesiä. Lapin peto Suomessa tavattava tunturihaukka on väriltään tumma, Islannissa vaalean harmaa ja Grönlannissa valkoinen. TILAUSKORTTI Kotimaa maksaa postimaksun Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Se pesii lähes yksinomaan Lapin tunturialueen kalliopahdoilla vanhoissa korpin tai piekanan pesissä. Olli SEppÄlÄ luOmakunTa Tunturihaukkaa käytetään myös metsästyshaukkana. Voin luvata, että pysyttelen pohjoisessa myös talvet. Lajia tavataan myös Euroopan lisäksi Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Tilaa Kotimaa. Jumala mietti hetken ja vastasi: – OK, tehdään sitten niin, sillä olette erilaiset ja pyydystätte erilaista ravintoa. Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Osa tunturihaukoista talvehtii pesimäseuduilla, mutta nuoret yksilöt siirtyvät etelämmäksi. Tunturihaukka on vaativainen elinympäristön suhteen. Tarjous on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Kumpikin pärjäsi hyvin. Hienoa silti tietää, että se on olemassa. Ko t i m a a 1 0. TILAAJA/MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaa soittamalla 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. Silloin toinen haukoista sanoi: – Etkö, oi Luojamme, pysty valitsemaan meitä kumpaakin. Vahvasti valon puolella. Niin tunturihaukka asettui pohjoisille seuduille. kuva: TomI muukkonen / LInTukuva.fI. Pesiviä pareja löytyy vain muutamia kymmeniä pohjoisimmassa Lapissa. – Valitsen silti sinut, piekana. Sen tärkeitä saaliseläimiä ovat riekko ja kiiruna. + 17,17 snt/min. 79 € (normaalihinta 132 €) Juhlavuoden tarjous nyt 12 kk Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 12 kuukautta 79 € (normaalihinta 132 €) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Jokaisen biotooppinsa mukaan. Jumala päätti kokeilla, mikä haukkalaji sopisi tuntureille ja tundralle. Jumala loi haukat. 1 2 . Tunturihaukka on Islannin kansalliseläin. 2 01 5 28 YHDESSÄ Joululahja joka viikoksi