. Antti Sakko työskentelee Merijärvellä Ylivieskan seurakunnassa. SIVUT 8–9 10. PALVELUAMMATTI Suntio kohtaa ihmisen suurimmassa ilossa ja hädässä. . Sivut 12–15 pä iv i k a r ja la in en Turussa koolla oleva kirkolliskokous keskittyy tulevaisuuteen. SIVUT 4–5 paavin ruotsin-vierailun jälkiarvioinnit painottavat edistysaskeleita ekumeniassa. MArrASkUUTA 2016 | hinta: 3,70€ | 111. vuosikerta | 0043595–16–46 45
Presidenttiehdokkaana hän käytti puhetapaa, jossa loukattiin ja vähäteltiin erilaisia ihmisryhmiä kuten vammaisia, veteraanien omaisia tai eri kansallisuuksien edustajia. Jumalakin tuntuu aika ajoin olevan kaukana. Ilkeää puhetta tai vihapuhetta kuullakseen ei tarvitse matkustaa Atlantin toiselle puolelle. Y hdysvaltain presidentinvaalit olivat historialliset vaalit. Kuuntele mitä puhut Ilkeää puhetta kuullakseen ei tarvitse matkustaa Atlantin toiselle puolelle.. Tarvitsemmeko toisiamme. Kerran taloon astuttuaan se jää ikuiseksi vieraaksi, ja meillä kaikilla on erilaisia tapoja selviytyä surusta. 2 01 6 Pääkirjoitus sata vuotta sitten tuhat merkkiä taivaasta mari teinilä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi laina kotimaa Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi osoite PL 279, 00181 Helsinki käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen tuottaja Tuija Tiihonen toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola kustantaja Kotimaa Oy toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi markkinointipäällikkö Minna Zilliacus lukijamäärä 64 000 KMT 2016 tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Ja äkkiä on ilta R unoilija Salvatore Quasimodon tiivistys elämästä päättyy hätkähdyttävästi, haikeasti ja jylhästi: Ja äkkiä on ilta. Pian raottuisi ovi vanhuuden eteiseen. Kaksi päivää sitten oli nuoruus, eilen työn ja lasten kasvun kiihkeät päivät. • Psalmissa pyydetään viisasta sydäntä elämän lyhyyden ymmärtämiseen. Perustelluilla kirjoituksillaan ja kannanotoillaan he ovat nostaneet kirkkoa ja uskontoa koskevan keskustelun tasoa. 2 KOTIMAA 1 0. Tässä iässä pyyntö jo nappaa kiinni. Psalmissa Jumalalle tuhat vuotta on kuin nopeasti mailleen menevä päivä. Se saattaisi olla pelottava kokemus. Askolan mukaan esimerkiksi kansanedustajan suusta hyväksytään nykyään sellaista vihapuhetta, jota ei saisi hyväksyä keneltäkään. Ihmisen vaellus on hetken viheriöivän ruohon aika, aamun tullen katoava uni. Konferenssin alusti Oriveden kirkkoherra, tohtori U. 1 1 . Pelkistymistä. Siksi he ovat pystyneet ohittamaan kaiken muun Trumpiin liittyvän. Vaikka valtaosa seurakuntien jäsenistä osaa olla asioista eri mieltä toista tuomitsematta tai vähättelemättä, pieni joukko luo mielikuvaa toisenlaisesta kirkosta. Muun muassa siinä suhteessa, miten Donald Trump muutti puhumisen kulttuuria. Surussa voi kokea ääretöntä yksinäisyyttä ihmisjoukonkin keskellä. Kristus, vaatettaja katsoo. Jos kirkko jakaisi vuoden keskustelijan palkintoa, niin ensimmäinen palkinto kuuluisi Eero Junkkaalalle ja Johanna Korhoselle. Mutta katoavaisuus kuiskaa ja ottaa mittoja myös ikuisen nuoruuden, kauneuden ja voiman meluisilla markkinoilla. Millainen voisi olla viisas ja valvova sydän. JOuKO IKOlA pappi ja runoilija 10.11.1916 Virsikirjamme uudistuskysymys oli esiteltävänä Tampereen ympäristön pappien konferenssissa Tampereella viime keskiviikkona. Itku tervehdyttää, mutta kaikilla on erilaiset tavat työstää tuskaa ulos sisimmästä. On vaikea ymmärtää, että kirkkojen johtajat eivät esittäneet vastalauseita tälle ihmisiä loukkaavalle tavalle esiintyä. Getsemanessa valvovia nukuttaa ja paleltaa. Piispa Irja Askola kiinnitti tähän huomiota muutama päivä sitten julkaistussa Kansan Uutisten haastattelussa. Sellaisia ovat muodolliset puutteet – sekä kielelliset että runonmuotoa koskevat – ja ennen kaikkea se, että useilta tärkeiltä aloilta puuttuu virsiä tai on niitä vain nimeksi. Perheen sisälläkään ei ole yhteistä kollektiivista tunnetta, vaikka se meitä yhdistääkin toisiimme. Kun median seuratuin henkilö on viikosta toiseen käyttänyt loukkaavaa puhetapaa, tästä kulttuurista voi olla vaikea päästä eroon vaalien jälkeenkään. Verkkosivulla aggressiivisesti keskustelevan tai asiattomia viestejä kirkon johtohenkilöille kirjoittavan ihmisen pitäisi pysähtyä kuuntelemaan itseään. Rima on laskettu alas. Köyhäinhoito Rantasalmella. Paunu, joka esitti monia syitä uudistuksen tarpeellisuudesta. Rantasalmen kunnanvaltuuston kokouksessa viime lauantaina jätettiin köyhäinhoitohallituksen toimeksi laatia seikkaperäinen ehdotus, että äsken ostetulle Takalan tilalle voitaisiin muodostaa lasten siirtola, siirtämällä lapset köyhäintalosta sinne. • Valvomisen sunnuntain psalmi maalaa ajan salaisuuden suurella siveltimellä. Minna Sipilä kertoo poikansa kuolemasta Sana-lehdessä 4.11. Runo sylissä katselen elettyä elämääni. Itsekritiikki on kuitenkin tärkeä kritiikin laji. Sitä löytyy Suomesta, ja sitä kuulee myös kirkkoa koskevassa keskustelussa. Minulle valvominen on olennaisen tunnistamista. Osalle amerikkalaisia kristittyjä tärkeintä onkin ollut se, että Donald Trump on luvannut nimittää korkeimpaan oikeuteen abortteja vastustavan tuomarin. Askola sanoi, että hän on kokenut vahvasti työssään piispana, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on koventunut ja saanut aggressiivisia muotoja. Ilkeät kristityt saavat äänensä nopeasti kuuluville esimerkiksi julkaisemalla asiattomia kommentteja verkkouutisten perässä. Ohikiitävää kaikki
Radio Dei täyttää näin liikenneja viestintäministeriön asettamat valtakunnallisen radiokanavan määrittelemiseksi asetetut kriteerit. ”Iso kustantaja tuo turvaa ja laajat kirkolliset verkostot. Tulokset julkaistiin tällä viikolla. Lastenmaa-lehti juhli viime viikolla 30 vuoden ikäänsä. Päätös jakoi ihmisiä selvästi ilahtuneisiin kannattajiin ja pettyneisiin vastustajiin. KOTIMAA 3 1 0. Myös vaaleissa hävinnyt on paljon vartijana. Vuoden 2016 aikana Radio Dei on kasvattanut kuuluvuusalueitaan Kokkolan ja Vaasan kaupunkikeskuksissa uusilla taajuuksilla. Työntekijöissä ja luottamushenkilöissä myönteisesti samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen suhtautuvia oli kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin runsaat kolme vuotta sitten. Seurakuntaneuvosto vetoaa asiassa piispoihin ja kirkolliskokousedustajiin. Nyt voin itse keskittyä lehden kehittämiseen ja ideointiin”, Kaskinen sanoo. Samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannatti vuoden 2015 kyselyissä täysin tai osittain 48 prosenttia suomalaisista ja 45 prosenttia evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä. Kuva: Ints KalnIns/ lEHtIKuva/REutERs viron presidentti perui jumalanpalveluksensa Samaa sukupuolta olevien kirkollinen vihkiminen jakaa kaikkien suomalaisten ja kirkon jäsenten mielipiteitä. Oikaisu . lokakuuta. Jotkut pelkäävät, että osa hänen kannattajistaan voisi jopa tarttua aseisiin, jos demokraatti valitaan presidentiksi. Tampereen tuomiokirkkoseurakunta liittyy Helsingin Paavalin seurakunnan tekemään samansisältöiseen vetoomukseen. 30-vuotias lehti haluaa tavoittaa tämän ajan perheet. Myönteisimmin asiaan suhtautuvat nuoret ikäryhmät. Viron evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma sanoi Postimees-lehdelle, että mitään riitaa kirkon ja presidentin välillä ei ole. Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston mielestä kirkon tulee valmistella muutokset, jotka mahdollistavat sen, että evankelis-luterilaisen kirkon papit voivat vihkiä myös sateenkaariparit. Päätoimittaja anna-Mari Kaskinen iloitsee innostuneesta avustajakunnasta ja turvallista selustaa tuovasta kustantajasta. Uutisesta virisi iso keskustelu, joka näkyi lehtien kommenttipalstoja ja Facebookia myöten. Kotimassa 3.11.2016 kerrottiin kansanedustaja Jani toivolan eronneen kirkosta vuonna 2011. Radio Deistä valtakunnallinen . asenteet vihkimisiin muuttuneet nopeasti Lastenmaa täytti 30 . Tampereella myönteinen kanta sateenkaarivihkimisiin . Luottamushenkilöistä vihkimisiin suhtautui myönteisesti 25 prosenttia ja kirkon työntekijöistä 34 prosenttia. Yhdysvaltain seuraavalla presidentillä on kova työ kansan yhdistämisessä poikkeuksellisen rajun vaalikampanjan jälkeen. Tiedot perustuvat kyselyihin, jotka Kirkon tutkimuskeskus teetti syksyllä 2015 osana Kirkon nelivuotiskertomusta. vaalien tulos ei vielä ollut selvillä, kun Kotimaan tämän viikon numero lähti painoon. Kaljulaid valittiin presidentiksi lokakuun alussa ja hänen virkaanastujaisiaan vietettiin 10. Seurakuntaneuvosto ilmoitti lisäksi, että Tuomiokirkkoseurakunnan tilat ovat kaikkien avioituvien parien käytössä. Tässä ulkoasulla on tärkeä merkitys. Kanavan 24 taajuuden alueella asuu nyt yli 75 prosenttia suomalaisista. Esimerkiksi Donald trump vihjasi kampanjan aikana useaan otteeseen, ettei välttämättä hyväksy tulosta, jos häviää vaalit. Kuva: lEHtIKuva/REutERs/BRIan snYDER/JonatHan ERnst Myönteisimmin samaa sukupuolta olevien vihkimiseen suhtautuivat nuoret ikäryhmät.. 2 01 6 Koonnut: noora wiKman-haavisto vIIKOn KuvA viron lokakuussa valitun presidentin Kersti Kaljulaidin päätös luopua virkaanastujaisten jumalanpalveluksesta on herättänyt Virossa kiivaan keskustelun. 1 1 . Tamperelaiset toteavat vetoomuksensa lopussa, että se, miten pappislupaus tulee suhteuttaa uuden avioliittolain noudattamiseen, jää kirkkoherran harkintaan ja hänen vastuulleen esimiehenä ja seurakunnan johtajana. Kaikki kyselyissä tarkastellut ryhmät suhtautuivat verraten myönteisesti samaa sukupuolta olevien avioliiton kirkolliseen siunaamiseen. Kersti Kaljulaid virkaanastujaisissaan. Hän on ensimmäinen presidentti, joka haluaa luopua presidentti Lennart Meren 25 vuotta sitten käyttöön ottamasta tavasta sisällyttää virkaanastujaisiin jumalanpalvelus. Helsingissä paikallisena radiokanavana aloittanut kristillinen Radio Dei on kasvanut valtakunnalliseksi kanavaksi. Toivola erosi vuonna 2010. Vuonna 1986 perustettu leikki-ikäisille ja pienille koululaisille suunnattu lehti siirtyi tämän vuoden alussa Lasten Keskuksen kustantamaksi
Samaa mieltä on Mirjami Mäntymaa. Siinä tulevaisuuskomitea esittää monia perustavanlaatuisia ehdotuksia, jotka toteutuessaan muuttaisivat huomattavasti kirkon toimintaa. Hänen mielestään vaihtuvuus toisi johtaville viranhaltijoille ”tietynlaista dynaamisuutta työhön”. Varovaisen positiivisesti siihen suhtautuu myös Pieksämäellä Seurakuntaopistossa opettava Pekka Kosonen. Hän pohtii, että muutoksessa seurakuntalaisia olisi ajateltava vapaaehtoistyöntekijän sijaan seurakunnan jäsenenä, ”joka tekee työtä seurakunnan yhteiseksi hyväksi”. Hänen mukaansa keskeistä onkin se, että muutos tapahtuu ajattelun tasolla. Johtavien viranhaltijoiden toimialueet saisivat määräajoin niin sanottua uutta näkemystä toiminnalleen. – Olemme oppineet, että koulutus ja koulutettu ammattilainen on parempi. – Voiko seurakuntalainen korvata koulutetun ammattilaisen. Kotimaa kysyi joukolta kirkolliskokousedustajia, mitä mieltä he ovat kahdesta mietinnön aiheesta. – Jos henkilö ei nauti riittävää luottamusta, hänet voitaisiin vapauttaa sopimuksen mukaisilla ehdoilla, hän sanoo. 2 01 6 vahvistaa päätöksen. 1 1 . – Kirkkoherran osalta esitys voisi olla mahdollinen sillä edellytyksellä, että mahdollinen toinen tai kolmas kausi olisi sujuva ilman turhaa byrokratiaa. Tapani Rantala toteaa yhtenä mahdollisuutena, että esimerkiksi kirkkoherran ja johtavien viranhaltijoiden kohdalla voisi virkasuhteen muuttaa helpommin purettavaksi, ”esimerkiksi johtajasopimusten kaltaiseksi”. – Työntekijälähtöinen toimintamalli ei välttämättä ole huono, mutta rinnalle pitäisi saada seurakuntalaisten kehittämät toimintamallit. – Teologisesti ja ekumeenisten sopimusten näkökulmasta pidän erityisesti piispanviran määräaikaisuutta huonona mallina. Mitä tällainen muutos konkreettisesti voisi tarkoittaa, oli kysymys, joka veti monen edustajan mietteliääksi. Ja loppujen lopuksi, kenen tontille seurakuntalainen astuu, jos oikeasti seurakuntalaisille annettaisiin entistä enemmän vastuuta. – On hyvä muistaa se, että seurakuntalaisen ”kristittynä elämisen” ydinalue on kotona, töissä, yhteiskunnallisessa elämässä, ylipäätään arjen keskellä, hän sanoo. – Kahdeksan vuoden määräaikaisuus olisi ok. Määräaikaisuus ei välttämättä tuo lisäarvoa tehtävien hoitoon muutenkaan. Eli esimerkiksi kirkkovaltuusto päättää, että tämä kirkkoherra jatkaa seuraavankin kauden, ja kapituli Edustajat pohtivat kirkon tulevaisuutta kriittisesti TuLevAIsuus Kotimaa kysyi kirkolliskokousedustajilta ajatuksia piispojen ja kirkkoherrojen määräaikaisuuksista ja toimintakulttuurin muutoksesta seurakuntaisia painottavaksi. Rakenteellista levottomuutta se tuo, hän sanoo. Marja-Leena Korpela miettii, olisiko molemmilla painotuksilla paikkansa. Esimerkkinä hän mainitsee T ällä viikolla kokoontuva kirkolliskokous aloitti työskentelynsä tiistaina käsittelemällä kirkon tulevaisuuskomitean tuoretta mietintöä. 4 KOTIMAA 1 0. Mielestäni se sopii virkoihin ja tehtäviin, jotka selkeästi liittyvät strategiseen johtamiseen, hän toteaa. Myönteisenä ehdotusta pitää restonomi Marja-Leena Korpela Tampereen hiippakunnasta. Ylilääkäri Mirjami Mäntymaa Lapuan hiippakunnasta näkee, että kirkkoherrojen määräaikaiset työsuhteet saattaisivat hankaloittaa rekrytointia pienissä ja maantieteellisesti syrjäisissä seurakunnissa. Mietinnössä ehdotetaan johtaville viranhaltijoille, kuten piispoille ja kirkkoherroille, esimerkiksi kahdeksan vuoden määräaikaisuuksia. Tapani Rantala pohtii seurakuntalaisena olemista ylipäänsä. – Määräaikaisuuden keston olisi oltava kuitenkin riittävän pitkä, ja sitä, millaisiin virkoihin tuo määräaikaisuus osoitetaan, tulisi pohtia erittäin tarkoin. Kenen työ on niin helppoa ja vaatimatonta, että kuka tahansa voi sitä tehdä. Hän pitää kysymystä laajana ja vaikeana ja lähestyy sitä vastakysymyksillä. Onko vastuukysymyksiä, jotka pitäisi huomioida. Tulevaisuuskomitean mietinnössä todetaan myös, että seurakuntien toimintakulttuurin olisi lähdettävä seurakuntalaisesta, ei työntekijästä. Siirtymä työntekijäkeskeisyydestä seurakuntalaiskeskeisyyteen on suuri, summaa kirkkoherra Niemelä. Esitys ei käy siis tuollaisenaan, hän sanoo. – Piispan virka on vihkimysvirka. – Seurakuntalaisen vastuuta kannetaan monella tavalla. KIrKOLLIsKOKOus Mirjami Mäntymaa MarjaLeena Korpela Pekka Kosonen Tapani Rantala Pauli Niemelä Jos henkilö ei nauti riittävää luottamusta, hänet voitaisiin vapauttaa sopimuksen mukaisilla ehdoilla.. Ehdotus saa varautuneen vastaanoton Turun kristillisen opiston rehtorilta Tapani Rantalalta. Kiimingin kirkkoherra Pauli Niemelä huomauttaa, että esitystä olisi tarkennettava edelleen, mikäli sitä haluttaisiin soveltaa käytäntöön
Käsittelyssä ovat myös piispainkokouksen esitykset kirkkojärjestyksen muutoksista, jotka koskevat toisen kristillisen kirkon jäsenen osallistumista ehtoolliselle ja toisen kristillisen kirkon papin oikeutta saarnata jumalanpalveluksessa. . Kirkolliskokouksessa on vireillä hiippakuntavaltuustoesitys seurakuntavaalien ajankohdan siirtämisestä ja sähköisestä äänioikeutettujen luettelosta. – Kirkko myös nähdään monissa tilanteissa erilaisia palveluja tuottavana organisaationa ja seurakuntalaiset helposti vetoavat ”veroilla saatavien palveluiden määrään ja laatuun”, hän miettii. KuvA: pAsi Leino NäITä AsIOITA KIrKOllIsKOKOus KäsITTelee . . Kososen mielestä kirkko voisi olla luonteeltaan jotain muutakin. Kirkolliskokous saa tiedokseen myös keskustelumallin ja siihen liittyvän aineiston, joka on valmistettu keskustelutueksi avioliitosta eri tavalla ajattelevien välille. . – Konkreettisena toimintakulttuurin muutoksen edellytyksenä näen sen, että työntekijät ryhtyvät enemmän toiminnanohjaajiksi ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiksi ja vähemmän palveluiden tuottajaksi. Maaliskuussa voimaan tuleva avioliittolain muutos puhuttaa kirkon ympärillä, mutta kokouksessa on vireillä vain yksi avioliittoa sivuava aloite. Työntekijäkeskeisyydellä hän arvioi olevan myös vaikutuksia ihmisten odotuksiin. Kirkolliskokous käy lähetekeskustelun Kirkon keskusrahaston ja Kirkon eläkerahaston talousarvioista vuodelle 2017 ja toimintaja taloussuunnitelmista vuosille 2017–2019. Lähetekeskusteluun tulee myös kirkon nelivuotiskertomus, joka julkaistiin 2.11. On todennäköistä, että valiokunnan mietintö valmistuu ja sitä käsitellään syysistunnossa. . 1 1 . Asiasta on valmistunut lakivaliokunnan mietintö. Kirkolliskokous keskustellee selvityksistä. Asialistalla on myös arkkipiispan vaalitavan muuttaminen. 2 01 6 Kirkolliskokous aloitti syysistuntonsa tiistaina. Pekka Kosonen puhuu myös sen puolesta, että seurakuntalaiset otettaisiin entistä vahvemmin toiminnan suunnitteluun mukaan. Arkistokuva. . KOTIMAA 5 1 0. . ”arkiseurakuntalaisten” ottamisen mukaan uusien toimintamallien suunnitteluun. . Aloitteessa esitettiin, että Kirkkohallitus selvittää, onko kirkon aiheellista luopua vihkioikeudesta. Kirkolliskokoukselle esitellään piispainkokouksen elokuussa julkaisema selonteko avioliittolain muutoksen johdosta sekä Kirkkohallituksen lokakuussa julkaisema oikeudellinen selvitys avioliittolain muutoksen vaikutuksista kirkolle. Seurakuntavaalien ajankohdan siirtäminen lähetettiin keväällä yleisvaliokuntaan. Ainoa avioliittoasiaan liittyvä vireillä oleva aloite on edustaja Risto Tuorin aloite, jonka kirkolliskokous lähetti keväällä yleisvaliokuntaan. ANTTI Berg Seurakuntalaisen ”kristittynä elämisen” ydinalue on kotona, töissä, yhteiskunnallisessa elämässä, ylipäätään arjen keskellä.. Vireillä on myös kirkon tulevaisuuskomitean mietintö, josta käydään lähetekeskustelu
Ei paasaa liikaa, vaan antaa jokaisen itse harkita, haluaako olla uskossa vai ei. Pääsit viime lauantaina Pelson vankilasta saatetulle lomalle Oulun vankilalähetyspäiville kertomaan oman tarinasi. Hän viittasi Johannes Paavali II:n asiakirjaan vuodelta 1994. Joskus menestys tekee hyvästä ideasta ongelman, sanoo Saksan evankelisen kirkon kulttuurivastaava Johann Hinrich Claussen kristillisen Chrismon-lehden artikkelissaan, jossa hän kirjoittaa Luther-kitschistä. Asia pysyy samana”, paavi sanoi Reutersille. Nainen ei ikinä tule olemaan katolisen kirkon pappi. KuVa: JaaNI FOHR vIIKOn henKIlö Paavi: nainen ei ikinä tule olemaan pappi . Haaveeni on päästä kertomaan omaa tarinaa vaikka perhekodeissa. Kaupoissa myydään Luther-sukkia, silmälasinpuhdistusliinoja, keksimuotteja ja Luther-kääpiöitä. Tämä on isoin tekijä siinä, että selviän siviilissä. Paavi Franciscus oli palaamassa vierailultaan Ruotsista. Millaiset asiat auttavat sinua pysymään erossa rikollisesta elämästä sitten kun vapaudut. Mitä ne ovat. Naispappeuden puolestapuhujat ovat kuitenkin toivoneet, että joku tulevista paaveista saattaa pyörtää päätöksensä, etenkin pappien määrän vähenemisen takia. DAnIelle MIeTTInen Nici ”Timppa” Jaara kävi viime lauantaina valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä kertomassa elämäntarinaansa kotikaupungissaan Oulussa. – Hän kertoo kaikki asiat Jeesuksesta ja Jumalasta niin, että vangit ymmärtävät sen. 2 01 6 ”Vankilalähetti auttoi uskomaan, että minäkin kelpaan Jumalalle” Rikollisliigaa johtanut Nici ”Timppa” Jaara vetää nykyisin vankilan veljespiiriä. 1 1 . Naisen puhe auttoi ymmärtämään, että Jumalalle kelpaavat kaikki, ja että olemme kaikki jollakin tavalla vajaita. Claussenin mielestä playmobil-Luther on muovinen klisee, jolla on tunnistamattomat kasvonpiirteet mutta sentään Raamattu kädessä. ”Paavi Johannes Paavali II sanoi tästä viimeisen selkeän kannan, ja se pysyy. Saksassa reformaation ja Martti Lutherin ympärille on luotu muun muassa Luther-pastaa, Luther-olutta ja Luther-tomaatteja. Keskustelemme Raamatusta ja kaikista hengellisistä asioista. Kärsit rangaistustasi tällä hetkellä Pelson vankilassa, jossa vedät veljespiiriä. Pelsossa kokoonnumme sunnuntaisin aamupäivällä vankilan kappelissa. Toisaalta juhlavuosi on synnyttänyt myös kaksi TV-sarjaa, useita kirjoja, juhlavuoden tilaisuuksia ja ihmisten omia teesejä siitä, mikä elämässä on merkityksellistä. Kuuluin edelleen isoon valtakunnalliseen rikollisliigaan, enkä uskaltanut vielä avoimesti näyttää kiinnostusta. Minkälainen on hyvä vankilalähetystyöntekijä. – Menin vankilapastori Jouko Koistisen juttusille ja sanoi, että nyt minä uskallan ottaa Jeesuksen vastaan elämääni. Minusta tuntui ihan samalta. Reformaation 500-vuotismerkkivuosi on alkanut. – Veljespiiri on vankien oma juttu, johon virkailijat ja vartijat ovat myös tervetulleita. Veljespiirejä kokoontuu monissa vankiloissa. Olen hakenut hierojakoulutukseen ja kuntosaliohjaajan koulutukseen. Hän oli siellä edistämässä ekumeenisia suhteita ja juhlistamassa reformaation merkkivuoden alkua. Jos yhdenkin nuoren saan kääntymään pois niiltä poluilta, joita olen itse kaahannut, se on jo voitto sekin. Olen löytänyt omantunnon ja alkanut muistaa, mikä on oikein ja mikä väärin. Ketkä olivat rinnallasi elämänmuutoksessa. Loppuvankeuden aikana haluan opiskella ammatin. Iso taakka on tippunut harteilta, kun olen saanut kaikki tekoni Jumalalta anteeksi. Ruotsalainen toimittaja huomautti paaville, että hänet vastaanottanut luterilaisen kirkon johtaja oli nainen, ja kysyi, olisiko tulevina vuosikymmeninä mahdollista vihkiä naisia papeiksi myös katolisessa kirkossa. – Kuopion vankilassa lähdin tekemisen puutteessa ja pullakahvin toivossa käymään kirkossa. – Osallistuin kristilliselle kuntoutuskurssille, jolla vieraili vankilalähetystyöntekijöitä. Näin sanoi paavi Franciscus viime viikolla lentokoneessa matkalla Ruotsista Roomaan, kertoo uutistoimisto Reuters. Vein salaa selliini motoristiraamatun. Maanläheinen ihminen, joka ymmärtää vankeja. Franciscus on aiemminkin sanonut, ettei naispappeutta tulla hyväksymään. Mitä kerroit. Usko Jeesukseen on antanut valtavan rauhan. Saksassa tuotteistetaan reformaation merkkivuotta . Eräs naisvierailija kertoi, että hän koki ennen uskoontuloaan olevansa niin huono ihminen, ettei Jumalakaan huoli häntä. Säännöissä painotetaan, että olemme kaikki tasa-arvoisia. Juttelimme ja rukoilimme pastorin kanssa. Ajattelin, että olen niin paha ja paatunut, etten kelpaa Jumalalle. – Olennaista on luoda verkostoa, rakennan sitä vankilalähettien avulla. Siinä sanotaan, että tämä opetus on erehtymätön osa katolista perinnettä. 6 KOTIMAA 1 0. Tilaisuuksista ilmoitetaan vankilan viikko-ohjelmassa. Riihimäen vankilassa syttyi kipinä uskonasioita kohtaan. Luther-tuotteistus on kuitenkin Claussenin mukaan maltillista verrattuna Vatikaanin paavi-tuotteisiin.. – Olen elänyt rikollista jengielämää viime syksyyn asti ja ollut paljon vankiloissa eri puolilla Suomea. – Kiitoksia vankilan henkilökunnalle, että ymmärtävät tällaisen toiminnan merkityksen ja sain saatetun loman. Kävin lopulta kaikissa kirkkotilaisuuksissa, kasvuryhmässä ja raamattupiirissä ja tulin uskoon
Auttamiseen kutsumukseltaan luterilaisimmat suhtautuvat velvollisuutena ja kutsumuksena, ja he lahjoittavat hyväntekeväisyyteen vuosittain noin 100 euroa muita suomalaisia enemmän. – Työtä tehdään, koska meidät on jo armahdettu. 1 1 . Ei sen takia, että haluamme ansaita jotain tuonpuoleisessa, tutkija Ville-Matti Salminen selventää. Tutkimuksessa selvitettiin myös suomalaisten suhdetta kirkon työhön yhteiskunnassa. Luterilaisuus vaikuttaa nelivuotiskertomuksen mukaan suomalaisten elämässä ”kätketysti ja epäsuorasti”. Työssä heille on muita suomalaisia tärkeämpää, että siinä saa auttaa ja palvella muita ihmisiä. Tähän kysymykseen etsitään vastausta viime viikolla julkaistussa Kirkon nelivuotiskertomuksessa vuosilta 2012–2015. – Luterilaisia vakaumuksia löytyy yhtä hyvin kirkkoon kuulumattomien kuin kirkon jäsenten joukosta, Ketola kertoo. Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan arvoiltaan kaikkein luterilaisimmat suomalaiset osallistuvat hyväntekeväisyyskeräyksiin muita suomalaisia enemmän. Katsomukseltaan vahvasti luterilaisia on tutkijoiden mukaan runsas kolmannes suomalaisista. Arjessa luterilaisuus näkyy ainakin suhteessa auttamiseen ja työhön. TuIjA PyhärAnTA Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan keräyspäällikkö Minna Kivistö (vasemmalla) luovutti viime helmikuussa keräyslistat yhteisvastuukerääjille Marita Vuorenmaalle ja Maire Rintalalle. Yhteiskunnallisessa keskustelussa kirkon toivotaan nostavan esiin yhteiskunnallisia epäkohtia ja puhuvan erityisesti heikompiosaisten ja perheiden puolesta. neLIvuOTIsKerTOMus Kutsumukseltaan luterilaisimmat suhtautuvat auttamiseen velvollisuutena ja kutsumuksena, ja he lahjoittavat hyväntekeväisyyteen vuosittain noin 100 euroa muita suomalaisia enemmän.. Arkipuheessa luterilaisella työetiikalla tarkoitetaan usein ilotonta puurtamista, mutta tutkimuksesta käsitteelle löytyi toisenlainen sisältö. KuVa: Minna YLiMäKi-HeMMinKi Joka kolmas on arvoiltaan vahvasti luterilainen LuTerILAIsuus Viime viikolla julkaistun kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan luterilaisuus vaikuttaa suomalaisten elämään ”kätketysti ja epäsuorasti”. Luterilaisia vakaumuksia on muita todennäköisemmin myös heillä, jotka ovat ylpeitä suomalaisuudestaan ja jotka suhtautuvat myönteisesti kirkon ja valtion yhteistyöhön. Katsomukseltaan luterilaiset poimittiin nelivuotiskertomuksen aineistosta etsimällä sellaisia vastaajia, jotka olivat keskimäärin samaa mieltä yhdeksän kansanomaista luterilaisuutta kuvaavan väitteen kanssa. Tutkija Leena Sorsan mukaan suomalaiset suhtautuvat kirkon julkiseen läsnäoloon hyvin myönteisesti silloin, kun kirkon katsotaan toimivan ihmisten hyväksi tai se ylläpitää suomalaisille tärkeitä tapoja ja perinteitä. Arvoiltaan luterilaiset suhtautuvat lisäksi muita myönteisemmin eri uskontojen näkymiseen julkisessa tilassa. – Ihmiset toivovat kirkolta äänekkyyttä ja arvoista nousevia, ihmistä puolustavia puheenvuoroja, Sorsa sanoo. Nelivuotiskertomus on julkaistu kolmessa osassa. – Erityisesti meitä kiinnosti kysymys siitä, minkälaiset yhteiskunnalliset arvot luonnehtivat niitä suomalaisia, joiden katsomuksessa tai arvomaailmassa on selvästi luterilaisia piirteitä, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen vs. Lisäksi osa aineistosta on julkaistu Kirkon tutkimuskeskuksen sivuilla www.kirkontutkimuskeskus.fi. Osallistuva luterilaisuus -tutkimusraportin ohella julkaistiin Erilaistuva kirkko -raportti, jossa luodaan katsaus kirkon työhön. 2 01 6 M illaista on nykypäivän suomalainen luterilaisuus. Esimerkiksi sairaalapappien, vankilapappien ja sotilaspappien työtä kertoo kannattavansa yli kolme neljännestä suomalaisista. Luterilainen katsomus on tutkimuksen mukaan yhteydessä kristilliseen uskoon. Asuinpaikalla, koulutuksella, sukupuolella tai kirkon jäsenyydellä ei ollut yhteyttä luterilaisiin arvoihin sitoutumiseen. Monet katsomukseltaan luterilaiset ovat syntyneet ennen 1960-lukua, ja he ovat keskitai suurituloisia. Luterilaisiksi käsityksiksi arvioitiin vastuu toisista ihmisistä, pyrkimys yhteiseen hyvään, työn näkeminen kutsumuksena ja velvollisuutena, virsilauluperinteen ja kristillisen kasvatuksen arvostaminen sekä ajatus siitä, että Jumala huolehtii meistä läheisten muodossa, että armo kääntää ihmisen katseen omasta puutteellisuudesta toisten ihmisten palvelemiseen ja että ihmisellä ei ole mitään sellaista, mitä hän ei olisi saanut lahjaksi. Luterilaisuuteen kallellaan on jopa neljä viidennestä suomalaisista. KOTIMAA 7 1 0. Luterilaisimpaan kolmannekseen kuulumista ennustaa usko kristilliseen oppiin, uskonnollinen konservatiivisuus, lapsuudessa saatu uskonnollinen kasvatus ja kuuluminen johonkin herätysliikkeeseen. Kirkon nelivuotiskertomuksen aineistona on käytetty Taloustutkimuksen toteuttamaa Gallup Ecclesiastica 2015 -kyselyä, seurakunnilta koottuja tilastoja sekä työntekijäja luottamushenkilökyselyitä. Aiemmista nelivuotiskertomuksista poiketen tutkimuksessa ei keskitytty kirkon jäsenyyteen tai suomalaisten sitoutumiseen kristillisiin oppeihin vaan luterilaisiin arvoihin. johtaja Kimmo Ketola
RefoRmaation meRkkivuosi Paavin osallistuminen reformaation merkkivuoden ekumeeniseen avaukseen oli iso mediatapahtuma, kuten paavin vierailut aina. A jatus kutsua paavi mukaan reformaation merkkivuoden avaukseen 31.10. KuvA: Olli SePPälä 8 kotimaa 1 0. Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston teologian ja ekumenian johtavan asiantuntijan Tomi Karttusen mukaan vierailu osoitti todeksi hyvin havainnollisesti, että ensimmäistä kertaa reformaation merkkivuotta vietetään globaalisti ja ekumeenisesti. Kuva Malmö Arenalta. – Paavin tulo juuri Ruotsiin ja esimerkiksi Ruotsin kirkon vahva mukana olo kaikista luHistoriallinen visiitti Ruotsi Paavin osallistuminen reformaation merkkivuoden avaukseen Lundissa ja Malmössä oli ekumeeninen sensaatio. 2 01 6 Re formaatio • 500 vuo tta •. – Paavin vierailu oli erittäin onnistunut ja sisälsi toivon merkkejä koko kristikunnalle ja ehkä sen ulkopuolellekin, kommentoi Ruotsin arkkipiispa Antje Jackelén tuoreeltaan Sydsvenskanille. Vai oliko. Paavi Franciscus todellakin tuli, näki ja osallistui. Eikä vain osallistunut, vaan myös puhui ja valoi uskoa kristittyjen yhteyteen päämääränä, jota kohti tulee kurottautua. Lundissa pidettävään rukoushetkeen kävi kutsujien hämmästykseksi toteen. 1 1
Sanomaa yhteisestä uskosta, toivosta ja rakkaudesta tarvitaan niin paikallisesti kuin globaalistikin. Mari Pöntinen muistuttaa, että ekumenian juna kulki 1960-luvulla nopeasti, kun ei vielä käsitelty vaikeampia asioita. Huovinen myös arvioi, että paavin saapuminen paikalle ja poissaolo pyhäinpäivänä Vatikaanista oli iso sovinnon merkki. 2 01 6. – Ekumeniassa kärsivällisyys, tai toisinaan hyvä kärsimättömyyskin, vievät eteenpäin. – Siinä kristittyjen yhteyden ja kirkon näkyvän ykseyden tavoittelun eteneminen saavutti yhden merkkipaalunsa. Lutherin katsotaan olevan yksi kirkon opettajista, tien osoittaja kohti armollista Jumalaa. Tämän ajan ulkonaiset haasteet painavat kirkkoja lähempään yhteyteen. Luterilaisten puolesta allekirjoittajana oli maailmanpalvelun suomalainen johtaja Maria Immonen. Kirkot siirtyvät vastakkainasettelusta yhteyteen. Malmö Arenalla allekirjoitettiin Luterilaisen maailmanpalvelun ja katolisen Caritas Internationaliksen yhteistyösopimus avustustoiminasta. – Lundissa vahvistettiin siirtyminen yhteyteen ja näkyvän ykseyden etsimiseen allekirjoittamalla sitoumus. Ideaa voisi soveltaa monelle muullekin alueelle, esimerkiksi politiikkaan ja työpaikoille”, Huovinen kirjoitti Ilta-Sanomissa. Se listasi asiat, joista luterilaiset ja katolilaiset ovat yhtä mieltä, ja vastaavasti asiat, joista ei ole vielä yhteisymmärrystä, kuten ehtoollinen. Reformaatiosta alkanut kirkkojen jakautuminen kuuluu historian synkkiin sivuihin”, Huovinen kirjoittaa. Tuomiokirkossa pidetyn ekumeenisen rukoushetken yhteydessä allekirjoitettiin katolilaisten ja luterilaisten yhteinen julistus. – Lutherin katsotaan olevan yksi kirkon opettajista, tien osoittaja kohti armollista Jumalaa. Emerituspiispa Eero Huovinen oli keskeisesti mukana neuvotteluissa, jotka johtivat Vastakkainasettelusta yhteyteen -raportin allekirjoitukseen. Esimerkiksi toisen maailmansodan raunioista syntyivät monet nykyisistä kirkkoliitoista. Tämä yhteinen vakaumus tulee rohkaisevalla tavalla näkyväksi. Karttusen mukaan paavin osallistumisessa merkkivuoden aloitukseen ja julistuksen allekirjoituksessa oli kyse ekumeenisesti erittäin havainnollisesta korkeimman tason eleestä. Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteeri Mari Pöntinen puolestaan sanoo, että Lundissa oli historiallista ja riemullista tuntea, että kirkot ovat oikealla tiellä Kristuksen seuraamisessa. Miksi ekumenia on niin etäistä, hidasta ja abstraktia. Paavi Franciscus osallistui 31.10. Hän näkee Lundin tapahtuman historiallisena, sillä se oli järjestetty yhdessä Luterilaisen maailmaliiton, Katolisen kirkon ja Ruotsin kirkon kanssa. Lundin tuomiokirkossa tunnustettiin, että kirkot ovat kiistoillaan vaikeuttaneet Jumalan armoon uskomista. ”Lundin tapaamista valmistelleen asiakirjan nimi on From Conflict to Communion. Kyllä, Lund/Malmö oli riemullinen yhteyden ja rakkauden juhla, joka lähensi kirkkoja ja kristittyjä. ”Paavin matka kuvaa molempien kirkkojen halua tehdä parannusta vanhoista vihamielisyyksistä. Sanomaa yhteisestä uskosta, toivosta ja rakkaudesta tarvitaan niin paikallisesti kuin globaalistikin. ”Paavi oli yhtä aikaa isäntä ja vieras. Näen allekirjoittamisessa sitoutumisen sekä teologiseen työskentelyyn että uuteen ekumeeniseen asenteeseen kirkkojen välillä, jossa etsitään sitä, mikä yhdistää sulkematta silmiä eroilta. Kun Lund/MaLMö 2016 . Yhteisen julistuksen sisältämät viisi perusajatusta ovat: Se mikä yhdistää, on suurempaa kuin se mikä erottaa. – Jos se ei ollut kiihdytys, ainakin uskoakseni katalysaattori uudelle. reformaation merkkivuoden kansainväliseen avajaistilaisuuteen Lundissa. Kun on myös kirkkojen ja valtioiden sekä kansainvälisen politiikan haasteita, jotka sitovat energiaa ja saavat helposti sulkeutumaan, ei ekumeniakaan etene. Historiallisuudestaan huolimatta Lundin Yhteinen julistus on ylevä paperi, joka tuskin herättää perusseurakuntalaisessa suuria tunteita. Kristus on yksi. OLLi SEppäLä Lue lisää aiheesta Kotimaa Prosta ja katso videolta tunnelmia paavin Ruotsin matkasta. tämän iskulauseen muistaa, silloin tietää, mistä ekumeniassa on kysymys. Huovinen oli Luterilaisen maailmanliiton ja Roomalaiskatolisen kirkon Kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston toinen puheenjohtaja. Tapahtuman ohjelmakirjaan painetusta 15 yhteislaulusta seitsemän oli Taizé-lauluja. Tapahtuma jatkui Malmössä, jossa paavi ja Luterilaisen Maailmanliiton edustajat myös olivat paikalla. terilaisen maailman sisäisistäkin jännitteistä huolimatta osoitti, että meillä on todellakin enemmän sitä, mikä meitä yhdistää kuin mikä meitä erottaa, Karttunen kommentoi Kotimaalle. Tapahtuma vahvisti vuoden 1999 Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisopista merkityksen ja osoitti vahvaa sitoutumista ekumeniaan ja kirkkojen yhteisen todistuksen ja palvelun edistämiseen. Monesti kriisit ja yhteiset haasteet saavat toisaalta myös yhdistämään voimia tehokkaasti. – Mukana on aina myös ei-teologisia ilmapiiriin ja tahtotilaan liittyviä kysymyksiä. Tämän ajan ulkonaiset haasteet painavat kirkkoja lähempään yhteyteen. – Ekumenian myllyt jauhavat hitaasti, koska on kyse niin syvistä ja monitahoisista asioista, sanoo Tomi Karttunen. Kirkot sitoutuvat yhteiseen todistukseen. Lundin tuomiokirkossa paavi Franciscuksen ja Luterilaisen maailman liiton piispa Munib Younanin allekirjoittama Yhteinen julistus on eräänlainen kevytversio tai vahvistus Vastakkainasettelusta yhteyteen -asiakirjalle vuodelta 2013. Tällaisia tapahtumia ei ole ennen ollut”, Huovinen kirjoitti Ilta-Sanomien kolumnissa 5.11. Karttunen arvioi, että Ruotsissa järjestetty tilaisuus edisti asioita. Tämä yhteinen vakaumus tulee rohkaisevalla tavalla näkyväksi. Paavin matka kertoo Huovisen mukaan myös siitä, että kirkot haluavat päästä lähemmäs toisiaan. Se on julkaistu ainakin 15 kielellä, suomeksi nimellä Vastakkainasettelusta yhteyteen. 1 1 . Tomi Karttusen mukaan julistus konkretisoi etenkin saksalaisessa keskustelussa esillä ollutta teemaa, että reformaation muistamisessa on kyse ennen muuta Kristus-juhlasta. Lundin rukoushetki lähetettiin suorana tv-lähetyksenä myös Suomessa. Lopuksi seurakuntia ja yhteisöjä kehotetaan ”rohkeasti ja luovasti, ilolla ja toiveikkaasti sitoutumaan suurenmoisen ekumeenisen matkan jatkamiseen”. KOTiMaa 9 1 0
Ohjelmamme on suunniteltu erityisesti senioriasiakkaitamme ajatellen. Entä keitä ovat ne ihmiset, joita muut eivät auta. Näiden tapaamisten lisäksi tulevat puhelinja sähköpostikontaktit, joita vuonna 2015 oli lähes 288 000 eli noin kaksi kontaktia yksittäistä asiakasta kohden. Toimeentulotuessa ei huomioida velkoja, ja myös työssä käyvä matalapalkkainen henkilö voi joutua juuri velkojen vuoksi vaikeuksiin, koska usein he jäävät yhteiskunnan tukien ulkopuolelle alhaisten normirajojen ja juuri velkojen huomioimattomuuden vuoksi. Diakoniatyöntekijät tekevät työtään ammattitaitoisesti, verkostoituen ja yhdessä asiakkaan kanssa, kuten sosiaalija terveysalan ammattilaisen kuuluukin. Diakonian asiakaskontaktit ja asiakasmäärät herättävät ajoittain intohimoja. kontaktien aihe oli talouteen ja toimeentuloon liittyvät kysymykset (26,5 prosenttia). 1 1 . Asiakastyön lisäksi diakoniatyöntekijät kutsuvat ihmisiä vapaaehtoistoimintaan ja käytännössä organisoivat kirkon suurinta vapaaehtoisten joukkoa. 020 763 9130 | www.kruunupuisto.fi Joulu Kruunupuistossa Punkaharjulla Kruunupuistossa nautitaan kiireettömästä ja aidosta joulun tunnelmasta. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Diakoniatyöntekijät ylittävät myös rohkeasti työalarajoja esimerkiksi jumalanpalvelusja rippikoulutyössä. 020 763 9130 tai myyntipalvelu@kruunupuisto.fi. Velkaantunut työssä käyvä tai toimeentulotukea saava löytääkin tiensä diakoniatyöntekijän luo juuri siksi, että kukaan muu ei auta. Diakoniatyö on perinteisesti avustanut tilanteissa, jolloin toimeentulotukikaan ei riitä turvaamaan peruselintasoa. Joulun ajaksi on mahdollista varata hemmottelevia hoitoja. Asiakaskontakteiksi kirjataan hoidolliset ja huollolliset kontaktit. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Näiden lisäksi tulevat kaikki muut kohtaamiset ja keskustelut, joita ei tilastoida. Kirkon tilastollisen vuosikirjan mukaan vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvua oli liki yhdeksäntuhatta asiakaskontaktia. Diakoniabarometri 2016 mukaan 49 prosenttia diakoniatyöntekijöistä kohtasi velkojen vuoksi vaikeuksiin joutuneita päivittäin tai viikoittain ja 33 prosenttia työntekijöistä kuukausittain. Yksittäisen asiakkaan tapaamisten kasvu tekee näkyväksi myös diakoniatyöntekijöiden kokemuksen asiakasasioiden monimutkaistumisesta, mikä vaatii enemmän selvittelyaikaa ja työtä. Kontaktien ja asiakkaiden määrän vertailu osoittaa sen, että työntekijät tapaavat samaa henkilöä useamman kerran. Viimeisen kymmenen vuoden aikana muutos näkyy siten, että vuonna 2005 tapaamiskertojen keskiarvo oli 2,4 ja vuonna 2015 jo 4,5. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Diakonisessa auttamisessa pyritään avun vaikuttavuuteen, mikä edellyttää enemmän työtä ja aikaa asioiden selvittämiseen. Kuka on tällaisessa tilanteessa. Toiminnallisten ryhmien kautta diakoniatyöntekijät tukevat ja vahvistavat ihmisten osallisuutta oman elämänsä asioihin, yhteiskuntaan ja seurakuntaan. Diakoniayöntekijöiden viestien perusteella velkaantuneet näyttäisivät olevan niitä, jotka eivät saa muualta apua. Kysely toisensa perään osoittaa, että ammatillisesti ja hyvin hoidettu diakoniatyö on seurakuntalaisille tärkeää, puhumattakaan heistä, jotka apua saavat. Viestin hinta on 0,90 euroa. Perintätoimien kohteeksi joutunut voi velkaantua entistä pahemmin nopeasti kasvavien perintäkulujen takia. Suurin yksittäinen asiakasDiakonian asiakaskontaktit kasvaneet DIAKOnIATyö Velkaantunut ei saa apua muualta kuin diakoniatyöntekijältä. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Diakonian tavoitteeksi on kirjattu auttaa heitä, joiden hätä on suurin ja joita muut eivät auta. Nyt on viimein aika ottaa seurakuntalaisten näkemykset tosissaan ja lisätä resursseja ammatilliseen ja vaikuttavaan diakoniatyöhön! MErjA KOrpELA, puheenjohtaja TIInA LAInE, toiminnanjohtaja Diakoniatyöntekijöiden Liitto ry Nyt on viimein aika ottaa seurakuntalaisten näkemykset tosissaan ja lisätä resursseja ammatilliseen ja vaikuttavaan diakoniatyöhön! Vaahersalontie 44, 58450 Punkaharju puh. 410 € /hlö/2 hh. Toivotamme sinut tervetulleeksi joulun viettoon yksin tai läheisesi kanssa! Joululoma sisältää majoituksen täysihoidolla, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä jouluohjelman. Kysy lisää! Varaa valmis joulu myyntipalvelustamme puh. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty pitkäaikaista toimeentulotukea saavat, joiden taloudellinen asema on erittäin heikko. 10 KOTIMAA 1 0. Maksuhäiriömerkinnän saaneiden suomalaisten joukko kasvaa yli sadalla joka päivä. Diakoniabarometri 2016 mukaan 76 prosenttia diakoniatyöntekijöistä kohtasi säännöllisesti toimeentulotukea saavia päivittäin tai viikoittain ja 18 prosenttia työntekijöistä kuukausittain. Joululoma 23.-26.12.2016 (3 vrk) alk. Asiakkaiden lukumäärä kertoo puolestaan yksittäisten henkilöiden määrän ja se on ollut laskussa muutaman prosentin. Toimeentuloon liittyvien asioiden selvittäminen edellyttää yhteydenpitoa sosiaalitoimeen, velkojiin sekä muihin mahdollisiin yhteistyötahoihin, kuten velkaneuvontaan tai ulosottoviranomaisiin. Ja tämä kaikki tehdään koko ajan vähenevillä työntekijäresursseilla. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. 2 01 6 Mielipiteet Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi
Ruotsin kirkko avasi pappisviran myös naisille vuosikymmeniä ennen meitä. Avioliiton pyhyyttä korostamalla voidaan sitoa kokonaisia perheitä ahdistukseen. Siitä avioliitossa on kyse. 2 01 6 KOLUMNI Jukka Sariola M ediassa ei ole uutisoitu kirkkohallituksen täysistunnon päätöksestä koskien kirkon vammaistyön neuvottelukunnan loppusyksystä alkavaa uutta toimikautta. Paitsi minä, koska alttarille ei ollut esteetöntä reittiä. ”Vain Kristuksen kautta” kuulostaa jo ihan eriltä. Tätä uusien materiaalien olemassaoloa juhlistetaan Kirkon talossa joulukuun alussa. ”Vain me”, ”Vain meidän kauttamme on mahdollista pelastua” ovat lausahduksia, jolloinka hälytyskellojesi olisi hyvä soida kilkattaa oikein kunnolla. Uskollisuutta ja rakkautta myötäja vastoinkäymisissä tai vaihtoehtoisesti sekä hyvinä että pahoina päivinä tuntuu hyvältä kysyä. Olen kohdannut ajattelua, että kyllä esteettömyyden vaatimukset kirkkorakennuksen osalta on täytetty, kun sisäänkäynti on järjestetty. Mihin se ekumeenisten suhteiden vaarantuminen unohtui. Henkilövalintojen yhteydessä sen nimeä uudistettiin. Eihän noilla elämäntavoilla voi kukaan kauan elää. Tai vaikkapa ”uskon kautta”. Puoliympyrän muotoisissa alttaripöydissä on yksinkertaista ajatella, kuinka ehtoollispöydän toinen puoli on katettu kirkkauteen jo perille päässeille. Ehtoollinen on yksi kirkkomme suurista lahjoista seurakuntalaisille. Nyt kirkossamme on saavutettavuuden ja vammaisuuden neuvottelukunta. m a t ti k a r p p in en Aina kuolemaan asti. Nyt sen tiedän. Kun kuulee painokkaita puheenvuoroja siitä, että avioerot ovat sielunvihollisen juonia ja avioerojen määrän kasvu huolestuttava merkki maallistumisesta, ei kristityn ole helppo tehdä eropäätöstä. Eihän tätä jaksa. Tämä selkomateriaalin olemassaolo on yksi hyvä esimerkki. Marja-Sisko Aalto 4.11. Ruotsin kirkko sai juuri paavi Franciscuksen vieraakseen reformaation juhlavuotta aloittamaan. Onneksi Suomen kirkon avioliittokäsitys ei ole jumiutunut kaikilta osin Raamatun lehdille vaan yhteiskunnalliset muutokset ovat näkyneet myös kirkon toimituksissa. Loppusanat, aina kuolemaan asti, tuntuvat vaikealta. Siinähän sitten kristilliseen avioliittoon sitoutuneena odotat, että tulisi nyt jo se kuolema. Vuokko Ilola 7.11.. KOTIMAA 11 1 0. Kunnes kuolema meidät erottaa, sanottiin ennen. Puoliso muuttuu; alkoholi erottaa ennen kuin kuolema. Yhteyden esteet pois Lähisuku polvistui ehtoolliselle rinnakkain. Omaa ja puolison ristiä kannetaan kunniallisesti vuosi toisensa jälkeen. Elämästä tulee hyvän ja pahan olon vuoristorata. Alkoholistin puolisona rukoukseni oli pahimpina hetkinä epätoivoinen: Tulisi nyt se erottava kuolema, ihan kummalle tahansa. Ei tarvitse jaksaa. Ehtoollinen on armon ateria. ErONNUT Mielipide julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä. Vammaisuus tuo vain silloin tarpeettomasti rajoitteita, kun ympäröivä yhteiskunta ei ota huomioon järjestelyissään monenlaisia jäseniään. Silloin ei oteta kunniaa ja valtaa itselle, niin kuin se ei kuulukaan. Ruotsin kirkko oli ensimmäisiä, jotka alkoivat vihkiä myös samaa sukupuolta olevia. Kotimaa24:n blogeissa sanottua Kun puhutaan tasa-arvoisesta avioliitosta ja vihkimisestä tai edes siunaamisesta kirkossa, tulee takuuvarmasti esiin niitä, joiden mukaan tuollainen vallaton uudistusmielisyys vaarantaa ekumeeniset suhteet. Paitsi minä, koska alttarille ei ollut esteetöntä reittiä. Olen saanut taas kuulla niin paljon ikäviä tarinoita uskonyhteisöistä, jotka sulkevat muut pois pelastuksesta, että mieleni tekisi kirjoittaa joka paikkaan varoituskylttejä niistä. Irti päästäminen ei ole helppoa, mutta sen voi tehdä sovussa ja luottaen Jumalan johdatukseen. Kun ehtoollisen jako alkoi, lähisuku polvistui rinnakkain ensimmäiseen pöytään. Uudessa nimessä myönnetään, että neuvottelukunnan tarkastelunäkökulmana pitää olla, kuinka kirkko muuntuu yhteisönä ja organisaationa ottamaan huomioon vammaiset seurakuntalaisensa. Älä liity yhteisöön, joka rajaa pelastuksen tai paremman elämän itsensä ja muun maailman välille. Voisiko inhimillisyys ja rakkaus olla lähtökohtana myös uuden avioliittolain soveltamisessa kirkon traditioon. Kirkkomme saavutettavuuden edistäminen ei päättynyt neljä vuotta sitten julkaistuun saavu-ohjelmaan, vaan se menee eteenpäin monella eri tasolla. Rakkautta myötäja vastoinkäymisissä voi olla sekin, että avioliiton siteet katkaistaan ja molemmat puolisot pääsevät tekemään omia elämän ratkaisujaan. Toinen esimerkki on eri alueelta. Se on myös yhteyden ateria, kun käymme rinnakkain saman pöydän ääreen. Siinä on monia puolia, joista osan voimme vain uskolla ottaa vastaan, kuten sen, että ehtoollisleivässä ja -viinissä on tosi Jeesuksen ruumis ja veri. 1 1 . Vaikeaksi lupauksen teki minulle elämäntilanne, johon moni aviopari Suomessa joutuu. Niitä ei toisessa vaihtoehdossa onneksi ole. Yhtälailla ylipääsemättömänä esteenä osallisuuteen voi olla tilaisuuksissamme käytetty kieli. Otan kaksi esimerkkiä. Virsikirjan liiteosassa on annettu papeille kaksi vaihtoehtoa kysymyksiin sulhaselle ja morsiamelle. Eihän alttarille tarvitse päästä, kun ehtoollinen voidaan jakaa penkkiinkin. Ajatelkaapa sitä! No ajattelen. Ja silloin on edes jotenkin mahdollista säästyä henkiseltä ja hengelliseltä väkivallalta. Onhan se totta, mutta tällaisilla järjestelyillä estetään liikuntarajoitteisen mahdollisuus kokea aidommin yhtä ehtoollisen perusolemusta: yhteyden ateriaa. Onkin hienoa, että aivan äskettäin on julkistettu kirkkomme uudet selkokieliset verkkosivut selko.evl.fi. Mielestäni nimen uudistaminen viestittää tervettä ajattelun kehittymistä suhteessa vammaisuuteen. Tahdon. Niin kuin tuo kuvaus esteettömyyden toteutumattomuudesta kertoo, on saavutettavuuden saralla vielä kuitenkin töitä tiedossa. Siellä on materiaalia kaikkien käyttöön, jotka haluavat hyödyntää selkokieltä viedessään kirkon ilosanomaa eteenpäin. Isäni hautaus toteutettiin hautausmessuna eli siihen sisältyi ehtoollisenvietto. Tietyt ryhmät hyötyvät huomattavasti, kun käytetään selkokieltä. JUKKA SArIOLA Kirkon saavutettavuuden ja vammaisuuden neuvottelukunnan puheenjohtaja
Pienessä seurakunnassa korostuu monialainen osaaminen. Merijärvellä suntio elää mukana kaikki vainajan saattamisen vaiheet. Yhteistä on, että suntio toimii seurakunnan käyntikorttina kohdaten niin satunnaisten ohikulkijoiden kysymykset kuin elämän suurten siirtymien ympärille kokoontuneen seurakunnan. – Työvuoron aikana olen vastuussa kaikesta, mitä rakennuksessa tapahtuu. On osattava lukea asiakkaan tunnetila ja vointi ja aistittava, mitä hän toivoo, Hautajoki sanoo. Suntioiden työnkuvissa on isoja eroja. On mietittävä, miten tervehdin ja kosketan ja millaista äänensävyä käytän. Kyllä silloin tulee tunne, että olen hädän hetkellä ihmisille tarpeellinen. Suntiokin saa olla epätäydellinen. Hän ei voi mennä jonkun puolelle tai jotakin vastaan myöskään hengellisesti. Kaikkien seurakunnan työntekijöiden on Hautajoen mielestä tärkeä tiedostaa, että uskonnon nimissä tehdään myös pahaa. Ylivieskan seurakuntaan kuuluvan Merijärven kappeliseurakunnan seurakuntamestari Antti Sakko on koko kylälle tuttu. Ihmiset kohdataan rauhallisesti ja empaattisesti niin äärimmäisessä hädässä kuin ilossakin. – Minun on annettava ihmisille tunne, että olen heitä varten ja läsnä. – Omaiset ottavat usein myös suoraan minuun yhteyttä, kun joku on kuollut. – Tunnemyrskyjen vastaanottamista ei opi opiskelemalla. Erityisen merkityksellisiä ovat kuitenkin kohtaamiset kuulijaa tarvitsevan kanssa. Näin kuvaavat työtään ja saamaansa palautetta kuusi Kotimaan haastattelemaa suntiota ja seurakuntamestaria eri puolilta Suomea. Ymmärrys mielen hapertumisesta on hyväksi, Rajala sanoo.. 12 KOTIMAA 1 0. Samoilla linjoilla on Toholammin seurakunnan suntio Antti Parkkila. – Suntio onnistuu, kun hän pystyy hankalassa tilanteessa selvittämään asiat niin, etteivät ongelmat näy tilaisuuden osallistujille. Myös vahtimestari Suvi-Sanna Larjo Espoon Tapiolasta painottaa suntion työssä ihSeurakunnan käyntikortti Suntio tuo persoonallaan ja ammattitaidollaan turvaa elämän suuriin ja pieniin käännekohtiin. 2 01 6 P aras palkinto suntion työstä on se, kun asiat sujuvat. misten kokonaisvaltaista auttamista. Rajala kiittää työnantajaa, että se pitää yllä työntekijöiden ensiaputaitoja. 1 1 . Suntion on oltava aina aistit herkkänä. Ilman heitä tilaisuudet jäisivät pitämättä. Rajala on ammatinvaihtaja ja hakeutui suntion töihin, koska sai aikanaan itse raskaassa elämäntapahtumassa suurta apua suntion läsnäolosta ja huomaavaisesta käytöksestä. Timo Lehto toteaa, että jokapäiväisen, toistuvan työn arvostuksen täytyy nousta suntioista itsestään. Koulutus ei ole mitään korkealentoista psykiatriaa, vaan ihmissuhdetyössä tarpeellista tietoa. – Yleensä työmme tulee näkyväksi vasta kun se jätetään tekemättä, toteaa suntio Timo Lehto Tampereen tuomiokirkkoseurakunnasta. – Katson omaisten kanssa hautapaikan ja ohjeistan, miten asiat etenevät. Toisaalta Larjo huomauttaa, että suntiot ovat tilaisuuksien järjestämisen kannalta avainhenkilöitä. – Olen sen käynyt. TeksTi: emilia karhu Suntiokin saa olla epätäydellinen. Larjo kertoo törmäävänsä nykyään työssään ongelmiin sen vuoksi, että Espoon seurakuntayhtymä on päättänyt keskittää hautauspalvelut pois kirkkoherranvirastoista yhteen palvelukeskukseen. Karkkilan seurakunnan suntio Hanna Rajala kertoo työnsä olevan pääasiassa konkreettisten asioiden hoitamista. Vuorovaikutustaidot ovat suntion ammatissa kaiken perusta, toteaa suntio Riitta Hautajoki Kajaanista. Vajavainen voi auttaa muita, mutta itseään täynnä olevan apu jää pintapuoliseksi. Väkevimmin mieleen jäänyt muisto hänellä on hetkestä, jolloin hän istui vuosia sitten uudenvuoden aattona kirkon penkissä rouvan kanssa, joka oli menettänyt itsemurhan kautta sekä poikansa että lapsenlapsensa. Rutiinit antavat varmuutta ja ennakoinnin onnistuminen palkitsee. – Työn tärkeys korostuu, jos hauta sortuu tai en ole kerinnyt lumitöihin kahteen paikkaan, vaikka olisi pitänyt, Parkkila sanoo. Poikkeustilanteissa suntio keksii salamannopeasti soveltavat ratkaisut. – Yritän aina asettua vastaan tulleen töppösiin. Hän on paikalla kun vainaja tuodaan kylmiöön tai omaiset haluavat käydä häntä vielä katsomassa ja pitää hartaustai lauluhetken. Kyse on palveluammatista sen laajimmassa ja syvimmässä merkityksessä. He soittavat siviilinumeroonikin. Hänestä olisi tärkeää, että suntioiden ensiapukoulutuksiin lisättäisiin mielenterveyden ensiapukoulutus. Palvelukeskus on puolen tunnin bussimatkan päässä. Suntio on eräänlainen välimies, joka tavoitetaan sekä ylhäältä että alhaalta päin. – Kun käytävällä tulee vastaan ihminen, jonka läheinen on kuollut, emme voi enää häntä kaikessa auttaa. Tärkeitä asiakkaita ovat myös syrjäytyneet. Hän painottaa avoimen kohtaamisen ja empatian merkitystä. Toki voimme tarjota puhelinyhteyttä sinne, mutta tämäkin on haastavaa, jos kirkon käytävillä kirmaa esimerkiksi lauma äänekkäitä lapsia, Larjo sanoo. Tärkeintä on vilpittömyys, Parkkila pohtii. Ennen siunaustilaisuutta käyn kantajien kanssa läpi tulevaa. Asiassa on hyvät ja huonot puolensa, mutta en koe tätä raskaana, Sakko kuvaa. Jos tulee palohälytys, löydän paikan, joka hälyttää, tarkistan tilanteen ja olen yhteydessä palokuntaan. Suntion puoleen uskalletaan kääntyä silloinkin, jos kirkkoherra tai pappi pelottaa. Lukemattomat pienet yksityiskohdat on hoidettu ja tilaisuus etenee niin kuin sen kuuluu. Vajavainen voi auttaa muita, mutta itseään täynnä olevan apu jää pintapuoliseksi. – Suntion on palveltava kaikkia tasapuolisesti. Se vaatii tasapainoista ja itsensä tuntevaa, nöyrää luonnetta. Suuremmassa työ voi olla eriytyneempää eikä vastuu kaikesta ole yhtä kokonaisvaltaista. Kyky auttaa on hänelle lahjaa. Myös Antti Parkkila saa eniten myönteistä palautetta surevan rinnalla kulkemisesta ja selkeistä ohjeista tilaisuuksissa
. . . . Vahtimestari Suvi-Sanna Larjo avustamassa pastori Anu Ristimäkeä Espoon Tapiolan kirkon sakastissa. 2 01 6 . . 1 1 . KOTIMAA 13 1 0. . Motto työssä: Teen parhaani! . Espoon Tapiolan seurakunnan vahtimestari . Mitä arvostat työpaikassasi: Ammattitaitoista henkilökuntaa, hyvää työyhteisöä ja ihania työtovereita. Seurakunnan koko: noin 22 000 jäsentä . Lempivirsi: 517 Herra kädelläsi . . KuVA: JuKKA GRAnSTRÖm SuvI-SAnnA LArjO. Elämänviisaus: Kohtele muita niin kuin toivoisit heidän kohtelevan itseäsi
. . . 2 01 6 – Yleensä työmme tulee näkyväksi vasta kun se jätetään tekemättä, toteaa suntio Timo Lehto Tampereen tuomiokirkossa. Motto työssä: Seurakuntalaisten palveluksessa. Seurakunnan koko: noin 39 500 jäsentä . . Mitä arvostat työpaikassasi: Tämä tuomiokirkko on monelle kuva niin sanotusta oikeasta kirkosta ja onhan tämä tärkeä rakennus seurakunnille ja tamperelaisille. Elämänviisaus: Kaikesta jää jälki. Lempivirsi: 967 Nousta sain aamuun . 14 KOTIMAA 1 0. TIMO LehTO. . 1 1 . . . Kuva: Rami maRjamäKi . . Tampereen tuomiokirkon suntio
Motto työssä: Jos teet, tee kunnolla, tai älä ollenkaan. . . Mitä arvostat työpaikassasi: Työn vapautta, lähimpiä esimiehiä, työn vaihtelevuutta, sekä erilaisten ihmisten kanssa toimimista eri tilanteissa. . Ylivieskan seurakuntaan kuuluvan Merijärven kappeliseurakunnan seurakuntamestari . Seurakunnan koko: Ylivieska noin 14 000 ja Merijärvi reilut 1 000 jäsentä . . . Plussana pitkä lomat. 1 1 . . 2 01 6 Seurakuntamestari Antti Sakko tapaa omaisia Merijärven kirkonkylän hautausmaalla. Elämänviisaus: Olet tärkeä juuri sellaisena kuin olet. KuvA: Päivi KArjAlAinen . . AnTTI sAKKO. Lempivirsi: 538 Oi Jeesus lohdutukseni . KOTIMAA 15 1 0.
Maailman kauheuksien määrä ja laajuus osoittavat, että pahuuteen menee mukaan myös kunnon väkeä. Perheenisät lennättelivät työpäivän päälle kattotasanteilla lakkojensa kesykyyhkysparvia kuin leijoja ja lapset helisivät koulun jälkeen äitiensä asialle leipomoon noutamaan illallispöytään ihanaa rapeakuorista leipää, jonka ranskalaiset siirtomaaisännät olivat jättäneet perinnöksi toisen maailmansodan lopussa itsenäistyneelle vasallivaltiolleen. Tavallisen ihmisen kyky pahaan sisältää kuitenkin toivon mahdollisuuden, sillä voimme myös ruokkia hyvää itsessämme, kirjoittaa Riikka Juvonen. 1 1 . Damaskoksen arkisen hyörinän ja pyörinnän keskellä ei olisi voinut kuvitella, millaiseksi säälimättömäksi helvetiksi maa pian repeäisi. Näin sanoi vuonna 1964 Nobelin rauhanpalkinnolla palkittu ja neljä vuotta myöhemmin salamurhattu yhdysvaltalainen baptistipastori, ihmisoikeusaktivisti, rotusorron vastustaja ja väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden esikuva Martin Luther King. T oisaalta, Syyrian auvo oli silmänlumetta. Sen voi hyvinkin kokea olevan myös Kingin tarkoittamien hyvien ihmisten vaikenemisen monumentti. Mykkien järkäleiden keskellä vaeltaessa tulee ahdistava tunne, jonka on varmaan etäisesti sukua sille tukahduttavalle epätoivolle, jota juutalaisten on täytynyt tuntea natsisotilaiden kuljettaessa heitä pitkin kotoisia katuja kohti kuorma-autoja ja kuolemanleirejä tuttujen naapureiden vetäessä ympärillä verhoja ikkunoidensa eteen. Kuinka niin tehokas ja brutaali systemaattisen vääryyden järjestelmä saattoi rakentua keskelle sivistynyttä maanosaamme. Arabikevät murisi vasta pinnan alla Pohjois-Afrikassa eikä sen dramaattisista vaikutuksista Lähi-itään ollut havaittavissa vielä merkkejä, ellei oteta lukuun nettikahviloissa poreilevan nuorison valmiutta siirtyä vanhan yksilön vapautta kontrolloivan perheja klaaniyhteisömallin huomasta Facebookiin. Hänestä huomioitavaa oli pahuuden kaamea ja kauhistuttava normaalius silloin kun se pääsee muodostumaan osaksi yhteiskunnan toimintamallia ja byrokratiaa niin kuin natsi-Saksassa. Tämän päivän tuusan nuuskaksi pommitettu Aleppo lapsiuhreineen ja ihmiskilpineen näyttäytyykin eräänlaisena kliimaksina pitkään jatkuneelle raakuuden kulttuurille, johon ei taaskaan puututtu ajoissa. U seimmille meille, ainakin vähän iäkkäimmille eurooppalaisille, Saksan vuosien 1933–1945 aikainen kansallissosialistinen niin kutsuttu kolmas valtakunta Gestapoineen, SS-joukkoineen ja kaasukammioineen on painajaismainen arkkipahan toteutuma, joka järkyttää ja vaivaa mieliämme edelleen. Alaviitti-vähemmistön ja al-Assadin sukudynastian muodostama eliitti oli hallinnut maata kovalla kädellä jo vuosikymmeniä ilman, että muu maailma siitä juurikaan piittasi. Suuria kansainvälisiä mielenilmaisuja ei nähty edes silloin, kun nykyisen presidentti Basar al-Assadin isä, Hafiz al-Assad, yrittäessään nitistää valtaapitävää baath-puoluetta vastaan iskeneen Muslimiveljeskunnan, järjesti helmikuussa 1982 keskisyyrialaiseen Hamaan sotilasiskun, jossa kuoli varovaisten arvioiden mukaan ainakin 25 000 kaupungin asukasta. Damaskoksen kristityssä korttelissa kirkonkellot moikasivat yhdessä moskeijoiden rukouskutsujen kanssa, niin kuin olivat tehneet jo satoja vuosia. H yvien ihmisten hiljaisuus on ihmiskunnan suurin tragedia. Vietin syystalvella 2009, noin puolitoista vuotta ennen sisällissodan syttymistä, kuukauden Syyrian Damaskoksessa Suomen Lähi-idän instituutin kauniissa Zeitunan talossa, pittoreskin vanhankaupungin sydämessä. Muistomerkki on 2711 harmaan erikorkuisen betonipaaden lainehtivapohjainen meri. Filosofin mielestä huomioitavaa oli pahuuden kauhistuttava normaalius silloin kun se pääsee muodostumaan osaksi yhteiskunnan toimintamallia ja byrokratiaa.. K ammottavien uutiskuvien äärellä epäilen joskus, voiko Jumala todella rakastaa meitä. Siinä lepäävät jokapäiväisen selviytymiseni eväät, ne joiden avulla ryömin läpi erehdysten ja epäonnistumisten, omieni ja toisten. 16 KOTIMAA 1 0. Ihmisiä rakastava Jumala on kuitenkin minulle ortodoksina elämänkatsomukseni kulmakivi. 2 01 6 Jokapäiväinen paha Hannah Arendt, juutalaisvainoja Yhdysvaltoihin paennut filosofi, varoitti pahuuden arkipäiväisyydestä. Ainakin minulle se kertoo juuri heistä, tai meistä, jotka katsomme muualle kun pahaa tapahtuu. Berliinin Holocaust-Mahnmal eli Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki nostaa pintaan saman ajatuksen. E hkä samanlainen pahuuteen turtuminen on tapahtunut myös Syyriassa, missä venäläiset TAB500-pommit lävistävät väestönsuojien betonikatot murskaten raunioihin äidit, lapset ja vanhukset. Noin yksi prosentti ihmisistä on psykopaatteja. Vaikka Hitler itse ehkä edustikin psykopaattista persoonallisuustyyppiä, jonka aivojen rakenne ja kemia mahdollistavat julmuuden ilman omantunnon väliin tuloa, natsien joukossa oli myös aivan tavallisia perheenisiä ja -äitejä, mummoja, vaareja, setiä ja tätejä, työläisiä, intellektuelleja, opettajia, taiteilijoita, virkamiehiä – sinuja ja minuja. Arendt näki holokaustin organisaattorissa ja pääpyövelissä kuivan mielikuvituksettoman virkamiehen, ei demonia. Arkkitehti Peter Eisenmanin suunnittelema vavahduttava teos sijaitsee Brandenburgin portin tuntumassa, kivenheiton päässä paikasta, missä aikoinaan sijaitsi Adolf Hitlerin kuolinbunkkeri, eikä kaukana kylmän sodan aikaisen Berliinin kahtia repineen väkivaltaisen jakolinjan jäänteistä. Hannah Arendt, Saksassa syntynyt ja sittemmin juutalaisvainoja Yhdysvaltoihin paennut filosofi, poliittinen teoreetikko ja ajattelija varoitti pahuuden arkipäiväisyydestä seurattuaan New Yorkerin kirjeenvaihtajana vuonna 1961 Jerusalemissa järjestettyä Adolf Eichmannin oikeudenkäyntiä. Näennäisen rauhan takana jylläsi harvainvallan armoton rautanyrkki. Sodan osapuolet vaikuttavat ylittäneen jo kaikki inhimillisen säällisyyden rajat, eikä siviilien kärsimyksillä ole enää mitään väliä
K un Hannah Arendt Eichmannin oikeudenkäynnistä raportoidessaan kirjoitti pahan arkipäiväisyydestä, hän sai osakseen raivokasta arvostelua. Pahojen tekojemme jatkumo olisi toivoton, ellei sen rinnalla kulkisi myös hyvän tahdon helminauha. V enäläinen tarina kertoo neuvostoaikaan kolhoosin navetan oveen häpäisymielessä naulatusta ikonista, jonka olemassaolosta kukaan ei enää myöhemmin tiennyt mitään. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Israelissa kyky järjestelmälliseen pahuuteen haluttiin nähdä poikkeavien hirviöiden, ei tavallisten Matti ja Maija Meikäläisten ominaisuutena. J os uskomme, niin kuin kristittyinä uskomme, Raamatun Mooseksen ensimmäisen kirjan symbolista tarinaa, ihminen otti ja söi Eedenissä hedelmän kielletystä hyvänja pahantiedonpuusta. Ensin Adamin ja Eevan poika Kain tappaa kateuksissaan veljensä Abelin. Lopulta joku äkkäsi lian keskeltä pienen kullan väikähdyksen. 2 01 6 Eihän paha meissä toki mikään yllätys ole. Siitä kova meno yltyy niin, että Jumala päättää lopulta hukuttaa koko ihmislajin. KOTIMAA 17 1 0. Kärsivällisen puhdistustyön, ropsutuksen ja rapsutuksen jälkeen ikoni paljastui kaikessa hengellisessä kauneudessaan saaden ympärillä olijat henkäisemään ihastuksesta ja tekemään hartaina ristinmerkin. Pahan sijasta voimme ruokkia hyvää itsessämme, uskoa siihen ja vaalia sitä kuin kasvimaata. Siitä seurasi itsehäpeä, epäluottamus, kyvyttömyys ottaa vastaan rakkautta, kaikki se ryyhnä ja roso, joka kuormittaa meitä edelleen sekä lopulta karkotus tähän ristiriitojen retuuttamaan maailmaan, missä me nyt käymme Syyrian sisällissotaa. Se kuva meissä kaikissa on tallella jossain ryyhnän ja roinan alla ja sitä Jumala meissä rakastaa. Yhtä lailla Hannah Arendtin ajatus pahuuden tavanomaisuudesta kuin Martin Luther Kingin lause hyvien ihmisten hiljaisuudesta johtaa meidät näkemään oman ratkaisevan roolimme hyvän ja pahan taistelussa. Se on ollut osa minuuttamme myyttisen olemassaolomme alusta alkaen. Mutta itse asiassa Arendtin oivallus sisältää toivon mahdollisuuden. RIIKKA JuvOnen Kirjoittaja on kirjailija ja kuvataiteilija. Kaikki voi tapahtua jopa puolivahingossa, epähuomiossa, koska emme ajattele. 1 1 . Pä iv i K a r ja la in en Voimme tehdä jotain silloin kun vääryydet ovat vielä aihioissaan, vihapuheessa, kiusaamisessa, syrjimisessä, ylenkatseessa, suvaitsemattomuudessa. Kingin ja Arendtin apokalyptiset näkemykset ovat kannustimia, eivät tuomioita. Nähdessään jokaisessa kunnon ihmisessä potentiaalisen natsin Hannah Arendt näki kääntäen samalla myös jokaisessa natsissa potentiaalisen kunnon ihmisen. Onneksi kuitenkin löytyy hurskas Nooa, joka saa ottaa mukaan sypressipuiseen arkkiinsa eläinkunnan ja kasvinsiemenien lisäksi myös perheensä, ja kantamme pelastuu. Jos emme voikaan vaikuttaa vääryyksiin enää niiden riistäydyttyä käsistä, muututtua rakenteellisiksi, niin voimme tehdä jotain silloin kun ne ovat vielä aihioissaan, vihapuheessa, kiusaamisessa, syrjimisessä, ylenkatseessa, suvaitsemattomuudessa. Vuosien saatossa pyhä kuva oli unohtunut ja peittynyt kuran ja lantaroiskeiden alle. Pahuuteen mennään mukaan antamalla ensin pikkusormi, ääni vaaleissa, hurraa-huuto. Toivo on sinussa ja minussa. Raamattu kertoo lukemattomin esimerkein ja tarinoin kamppailustamme hyvän ja pahan välillä. Ison kirjan ihmiset joutuvat kohtaamaan oman raadollisuutensa siinä missä mekin. Sielumme ansaitsevat kauneutta, myötätuntoa ja rakkautta, ei vain Nordic Noirin – pohjoismaisten rikossarjojen – synkkää sadismia. Alun alkuun Jumala loi meidät omaksi kuvakseen. Vedenpaisumusta seuraa Sodoma ja Gomorra, Hagarin ja Ismaelin karkotus autiomaahan, Jaakobin kieroilu hänen viedessään kaksoisveljeltään Eesaulta tämän esikoisoikeuden, Jaakobin poikien väkivalta isän silmäterää Joosefia kohtaan, kultainen vasikka, Herodes Suuri, Betlehemin lastenmurha, Juudaksen suudelma, kansan ”anna meille Barabbas” -huuto, ristiinnaulitseminen
Lokakuun alussa viestintätoimisto Framillan johtoon siirtynyt Lehtipuu työskenteli tähän syksyyn asti Suomen World Visionin viestintäjohtajana ja konsultoi samaan aikaan osa-aikayrittäjänä yritysjohtajia viestintäasioissa. Lehtipuun hiljattain julkaistu toisenlainen sijoitusopas Timanttipesula (Talentum 2016) on sukellus onnellisuuden taloustieteeseen. Pelkästään kaloreita laskemalla on vaikea pudottaa painoaan, jos ei samalla pyri ymmärtämään niitä syitä, jotka syömistä ohjaavat. Suomen Pankin tilaston mukaan suomalaisilla kotitalouksilla oli elokuussa tileillään yli 84 miljardia euroa käytännössä tuottamatonta rahaa 0,21 prosentin keskikorolla. Pankeille summa mahdollistaa halpojen yrityslainojen antamisen, mutta Unna Lehtipuun mielestä rahan voisi panna poikimaan fiksumminkin – vaikka sitten itse suoraan pieniin yrityksiin sijoittamalla. S uuri elämä on sitä, että voi jatkuvasti antaa enemmän. Rahaan tarrautuminen ei kannata, sillä omaisuuden kerääminen ei lisää onnellisuutta loputtomiin. – Nämä ovat niitä rahakoodeja, joita omimme kulttuurista. Tuotot jaetaan koko yhteisön kesken. • •Sijoitusvinkki: Sijoita kokemuksiin, elämyksiin, uuden taidon oppimiseen tai hyväntekeväisyyteen, joka yhdistää sinut toisiin ihmisiin ja tukee identiteettiäsi.. – Olisi tavattoman hyvä, jos kaikilla olisi takanaan joku talouskurssi, että debit ja credit olisivat tulleet tutuiksi, sanoo Lehtipuu, joka aikanaan täydensi kansainvälisen politiikan opintojaan taloustieteellä. Lehtipuu tietää, miksi raha ei usein tee onnelliseksi, mutta myös sen, miten rahansa viisaasti käyttämällä hyvinvointia voi lisätä. Itse asiassa se lisää sitä melko vähän aikaa. Pihtiputaalta kotoisin oleva Lehtipuu kertoo olevansa kiitollinen siitä, että on saanut kasvaa tiiviissä maalaisyhteisössä, samassa pihapiirissä isovanhempiensa kanssa. Siihen asti, että perustarpeet tulevat tyydytetyiksi ja on pieni turva. 2 01 6 Toisenlaisen sijoitusoppaan kirjoittaneella Unna Lehtipuulla on hyviä uutisia: rikastua voi ilman suuria rahavaroja. Joku ryhtyy suojaamaan omistuksiaan ja on todella kitsas. Nairobin slummissa kasvanut mies oli saanut ammattikoulutuksen World Visionin tuella ja kertoi tienaavansa nyt todella hyvin. Puhumme rahasta niin kuin se olisi maailman rationaalisin asia, mutta ainakaan tapamme käyttää sitä ei ole. • •Työ: Viestintätoimisto Framilla Finlandin toimitusjohtaja. Mutta slummissa eletään omassa yhteisössä irrallaan tavaratalomaailmasta. Kahdessa työssään hän on oppinut, ettei suhdettamme rahaan määrittele se, kuinka paljon sitä on. Kulttuurilla ja uskonnolla on huomattava vaikutus siihen, miten suhtaudumme rikkauteen ja köyhyyteen, miten sijoitamme, säästämme ja kulutamme. Vaikean rahasuhteen lisäksi meitä vaivaa osaamattomuus. Logiikka on sama kuin laihduttamisessa. Lehtipuu kertoo kuvaajasta, jonka kanssa hän työskenteli viimeisimmällä Kenian-matkallaan. Joku voi suhtautua rahaan välinpitämättömästi ja jättää laskut maksamatta, Unna Lehtipuu sanoo. Meille luterilaisille raha on sen sijaan tabu. Tunteet vaikuttavat rahankäyttöömme tutkitusti: niin kriiseissä kuin suuren onnen hetkillä olemme valmiita ostamaan kalliimmalla ja myymään halvemmalla. Suomalaiset rahaa käsittelevät sananlaskut ovat Unna Lehtipuun mielestä ”vähän masentavia”. Ammattistipendillä ompelijan koulutuksen saanut Rosemary pyörittää ompelimoa, jossa naiset tekevät kierrätysmateriaaleista koruja ja laukkuja. Niinpä hän on tavannut viime vuosina vuoroin maailman absoluuttisesti köyhimpiä ja maailman rikkaimpia ihmisiä. – Kun emme osaa pyytää, emme osaa antaakaan, Lehtipuu sanoo. Ehkä siksi juutalaiset ovat hyvin edustettuina sekä Forbesin maailman rikkaimpien listalla että Nobel-palkituissa. Ei kelpaa köyhän anti rikkaalle. – Aika usein huomaan, että ostaminen ei ole siihen ratkaisu. Rahasta voi tulla myös onnettomuuden lähde. – Se tarkoitti 300 dollaria kuussa, eikä Nairobi ole mikään halpa kaupunki. Huonon päivän jälkeen yritämme korjata mielialaamme shoppailemalla. Niiden perusviesti kuului: viisastu niin rikastut. • •Unna Lehtipuu, 48 • •Koti: Asuu Espoossa puolisonsa sekä 7-, 9-, 14ja 17-vuotiaiden lastensa kanssa. Kuulumme maailman rikkaimpiin kansoihin, mutta kolehtihaaviin sujautamme kaksieuroisen. • •Motto: Aina löytyy syy kiittää. Koti on Lehtipuulle hänen elämänsä suurin investointi, jonka hän kertoo kasvavan henkistä korkoa joka päivä. Vuosittain julkaistavat verotilastot kiinnostavat kaikkia, mutta suoraan palkoista ei puhuta. 1 1 . Niissä vauraus yhdistyy kovaan työntekoon, mutta toisaalta rikasta kadehditaan. Viime kesänä Lehtipuu luki Israelissa lomaillessaan joukon juutalaisia bisnesoppaita. He oppivat taloudenpitoa samalla, kun perhe rakensi omakotitaloa ja kotona pohdittiin iltaisin kauppalaskujen äärellä, mistä vielä voisi säästää. – Voimme oireilla eri tavoin, vaikka perussyy olisi sama. Toinen painaa pitkää päivää varmistaakseen, että saa lisää rahaa. Kokemuksillamme, tunteilla ja ympäröivällä kulttuurilla on paljon suurempi merkitys rahankäyttöömme kuin usein tiedostamme. Opimme varhain arvottamaan, miksi joku on köyhä ja miksi rikas tai mitä tarkoittaa kallis ja mitä halpa. 18 KOTIMAA 1 0. Hyviä apureita ovat olleet myös Lehtipuun vanhimmat, 14ja 17-vuotiaat lapset, joita hän kehuu vastuullisiksi rahankäyttäjiksi. Lehtipuun mukaan juutalaisessa kulttuurissa rikastumista pidetään siunauksena, mutta Rahatta rikkaaksi toisaalta myös antaminen on hengellinen velvoite. Lapsuuden lisäksi arkisilla kokemuksilla on merkitystä. Ei raha puussa kasva. Näin opetti Unna Lehtipuulle kenialainen Rosemary, jonka Lehtipuu on tavannut useita kertoja Korogochon slummissa Nairobissa. Ahneella on paskainen loppu. Onnellisuuden näkökulmasta paljon merkityksellisempää kuin se, kuinka paljon rahaa meillä on, on se, kuinka me sitä käytämKUKA. Se mitä keskituloisuus tarkoittaa, riippuu siitä, mihin itseämme vertaamme. Lehtipuun mukaan rahasuhteemme taustalla vaikuttavat usein jo lapsuudessa omaksutut mallit. Lehtipuu kertoo havahtuvansa toisinaan kaupan hyllyjen välissä pohtimaan, mikä on todellinen tarve, jota hän ostamalla yrittää täyttää. Talousajatteluaan voi yrittää muuttaa tulemalla tietoiseksi niistä tekijöistä, jotka siihen vaikuttavat. Rahaan liittyvät huolenaiheet ovat stressitilastojen kärjessä, eivätkä rahasta stressaa vain ne, joilla sitä ei ole, vaan yhtä lailla ne, joilla sitä on paljon. Pienessä kylässä kaikki tulivat tutuiksi kylähulluja myöten, ja tarjolla oli monta erilaista mallia myös suhteessa rahaan. Työskennellyt aiemmin erilaisissa viestintätehtävissä ja viimeksi Suomen World Visionin viestintäjohtajana. – Arvellaan, että noin keskituloisuuteen
Miksi antaminen on helpompaa Nairobin slummissa kuin suomalaisen hyvinvoinnin keskellä. Se pätee paitsi yksityiselämään myös valtion talouteen. Tapaamisten kautta hän on oppinut, ettei suhdetta rahaan määrittele se, paljonko sitä on. Päätös kehitysmäärärahojen leikkaamisesta oli tosin Lehtipuun mielestä lyhytnäköinen, vaikka inhimillistä kärsimystä ei otettaisi laskelmissa lainkaan huomioon. – Jos ymmärtää, että maailma on isompi kuin oma tontti, se johtaa väistämättä siihen, että meillä on myös yhteistä vastuuta. Niin ovat vastanneet ne maailman köyhimpiin kuuluvat mutta esimerkiksi kehitysyhteistyön kautta apua saaneet ihmiset, joilta Unna Lehtipuu on kysynyt, miksi he haluavat jakaa omastaan, vaikka jaettavaa ei ole paljon. Rosemarylle se on elämän tarkoitus. Raha ei ole ainoa resurssimme eikä tärkein päämäärämme, vaikka välillä käyttäydymme niin kuin se olisi. Sen sijaan Lehtipuun mukaan rahan kuluttaminen esimerkiksi taitojen kartuttamiseen, elämyksiin tai hyväntekeväisyyteen todella lisää onnellisuutta. – ”Minä” ja ”minun” menevät meiltä sekaisin. TuIjA PyhärAnTA. KUvaT: EsKo Jämsä Kokemuksillamme, tunteilla ja ympäröivällä kulttuurilla on paljon suurempi merkitys rahankäyttöömme kuin usein tiedostamme. Vuosi sitten joka toinen järjestön työntekijä sai lähteä yt-neuvotteluissa, jotka käytiin kehitysmäärärahaleikkausten jälkeen. 1 1 . KOTIMAA 19 1 0. me. – Antaminen on maailman nopein tapa rikastua. Antaminen kannattaa sitä paitsi täysin itsekkäistä syistä. Kun on saanut paljon, haluaa myös antaa. Suomessa ei ehkä enää ymmärretä, että kasvu on aina yhteisöllistä, Lehtipuu pohtii. Hyväntekeväisyyteen lahjoittavat ihmiset kokevat itsensä vauraammiksi siitä riippumatta, kuinka paljon rahaa heillä todellisuudessa on. Istumme World Visionin tyhjäksi jääneessä neuvotteluhuoneessa, tyhjien työhuoneiden ympäröiminä. Sitten jos menetämme omaisuuttamme, koko identiteetti katoaa. Materian kerääminen ei tuo onnellisuutta, vaikka sitä usein yritämme. Jos päätöksiä tehdään vain rahan ohjaamana, syntyy huonoa jälkeä. Se muuttaa koko identiteetin. Käytävällä on hiljaista. 2 01 6 Unna Lehtipuu on tavannut töidensä puitteissa maailman köyhimpiä ja rikkaimpia ihmisiä. Kaikkialla antaminen ei ole yhtä vaikeaa. World Visionin ohella merkittäviä vähennyksiä ovat joutuneet tekemään myös monet muut suomalaiset kehitysyhteistyöjärjestöt. – Paljon edullisempaa on tarttua ongelmiin ja ratkaista ne kentällä, siellä missä ne syntyvät, kuin kalliilla rahalla Suomessa, Lehtipuu toteaa
Ylös noussut eläMänMuuTOs Lauri Herranen ei keksi selitystä sille, miksi hän antoi päihteiden varastaa puolet elämästään. Parikymmentä vuotta elämästä meni sellaisessa sumussa, että muistijäljet ovat kadonneet. 1 1 . Välillä mieleen nousee pelkoja, että yksi väärä askel johtaa takaisin riippuvuuteen, Helsingin vieraskodissa päihdeohjaajana työskentelevä Lauri Herranen tunnustaa. Asiakkaana. Ei siksi, etteikö hän haluaisi. 15 vuotta sitten, kun tiilitalosta ja elämänkumppanista ei uskaltanut edes unelmoida, Lauri Herranen oli vieraskodissa toisessa roolissa. Yhtä selittämätön oli tie takaisin kuivalle maalle. KuVa: EsKo Jämsä KrIsTITyn vAellus. – Valehtelen, jos sanon että raittius on helppo tie. 20 KOTIMAA 1 0. 2 01 6 A sumisohjaaja Lauri Herranen on palannut kotiin töistä Helsingin vieraskodista. Herrasen työpaikka, Helsingin vieraskoti tarjoaa asumispalveluita ihmisille, jotka joutuisivat ilman tukea todennäköisesti kadulle. Tulee kausia, jolloin tuntuu, että Jumala on kaukana. Muisteleminen on Herraselle vaikeaa. Ja että olisihan elämän voinut toisellakin tavalla elää. Kotona Vantaalla häntä ovat vastassa avopuoliso Satu ja Jade-kissa, tiilitalon valkoinen lellikki