vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –0 2 12 Kirkko täydentää valtion tehtäviä Sisäministeri Maria Ohisalo pitää syrjäytymistä suurimpana uhkana sisäiselle turvallisuudelle 4 Tässä lehdessä liitteenä: Kotimaan uudet kolumnistit esittäytyvät Inkerin kirkon tuleva piispa luottaa kasvuun. 8 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5
– Megatrendit ovat hitaasti muuttuvia globaaleja kehityssuuntia. Meidän täytyy aktiivisemmin pohtia erilaisia toivottavia tulevaisuuksia ja keskustella niistä yhdessä. Sata vuotta sitten ei eletty mitään suurta kriisiä, joka olisi lehden tekemistä erityisesti haitannut. Nimikin sille olisi jo valmiina: Kadonnut vuosi. KOTIMAA | 10.1.2020 2. – Epävarmuus tarkoittaa, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Ajatus on lohdullinen. Tuija PyhäRanTa Toimittaja kuunteli käytäväkeskustelua. Raportin pääkirjoittaja on tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva. Se tarkoittaa, että yllätykset ja ristiriitaisuudet korostuvat eikä normaalin käsite ole enää niin hyödyllinen kuin se joskus on ollut. Sekös toimitusta on askarruttanut. Esimerkiksi ilmaston osalta meillä on edelleen mahdollisuus rajoittaa lämpeneminen 1,5–2 asteeseen, jolloin myös yllätyksiä tulee vähemmän. Syynä on se, että Kotimaan vuosikerta 1920 on kateissa. Lyhyet katkelmat vanhoista lehdistä kertovat paitsi ajan muuttumisesta, myös siitä, että jotkut kirkon kysymyksistä ovat ikuisia. – Postnormaali aika on megatrendien taustalla vaikuttava metatrendi. 2 Raportin mukaan olemme siirtymässä postnormaaliin aikaan. Tästähän saisi dekkarin, ehdotti joku. Silloin rutiinihommat saattavat jäädä tekemättä. Mitä se tarkoittaa. Tuija PyhäRanTa ”Epävarmuus tarkoittaa, että tulevaisuuteen voi vaikuttaa” Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva tarkastelee työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja. 4 Miten postnormaalissa ajassa selvitään. Politiikassa valta muuttuu verkostomaiseksi ja syntyy vuorovaikutuksessa muiden kanssa. – Jos joku olisi kymmenen vuotta sitten kuvannut poliittista tilannetta Yhdysvalloissa, häntä tuskin olisi uskottu. | Kuva: Jukka Granström Mikko Dufva tulevaisuusasiantuntija kadonnut vuosi K otimaan pääkirjoitussivulla on jo vuosikymmen muisteltu sitä, mistä lehdessä kirjoitettiin sata vuotta sitten. Uskonnoista haetaan selitystä, kun maailma koetaan epävarmaksi. Tuskin ne kaikki siis ovat voineet kadota. Ehkä toimituksen sihteeri oli juuri jäänyt eläkkeelle ja muilta vuosikerran kokoaminen unohtui, arveli eräs. Ehkä joku on halunnut tuhota vuosikerran tai viedä sen varmaan talteen. aluksi | viikon henkilö | Sitra julkaisi uuden vuosikymmenen alussa päivitetyn megatrendikatsauksen. Mahdollisesti virhe oli inhimillinen. Geopoliittiselle kentälle on tullut uusia toimijoita, kuten yrityksiä ja kaupunkeja. Ihmisiä sitä oltiin sata vuotta sittenkin. Yksi yllätysten lähde on ekologinen kestävyyskriisi, jonka seurauksena epänormaalit sääolosuhteet lisääntyvät. Muilta vuosilta vuosikertoja on useita kultakin. 3 Miten postnormaali aika näkyy. Tässä lehdessä hypätään ajassa 50 vuotta eteenpäin vuoteen 1970. Ei nyt ainakaan sen suurempaa kuin pari vuotta sitä ennen, jolloin vuosikerta säntillisesti tehtiin. Seuraamme myös yhteiskunnallista keskustelua tulevaisuudesta, tilastoja ja erilaisia tutkimushankkeita. Globaalisti uskontojen merkitys korostuu. 1 Mitä megatrendit ovat. Teknologian kehitys tuo omia yllätyksiä. On luovuttava vanhasta toivosta, että maailma pysyisi nykyisellään, ja mietittävä, miten asiat voisivat olla paremmin. Maailmaa on helpompi ymmärtää, jos hyväksyy että yllätykset ovat normaaleja. Internetissä epänormaalit asiat eivät välttämättä pysy epänormaaleina kovin pitkään. Mutta miksi. Todennäköisempää kai on, ettei vuosikertaa ole aikanaan tehty. Sitran selvitys perustuu muihin megatrendiraportteihin, joita olemme tulkinneet erityisesti Suomen kannalta. Sata vuotta meni ennen kuin jäivät kiinni, lohkaisi toinen. Oli liikaa töitä ja kotonakin murheita
Siitä kertovat esimerkiksi käsittämättömän laajalle levinneet maastopalot Australiassa. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Kun lukee Pyhää kirjaa, tietää, ettei sekään kerro täydellisestä tarinasta vaan paljon ja monenlaista tulkintaa ihmisestä ja hänen uskostaan Jumalaan. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Lukiessaan oppii armollisuutta. Lukeva tietää tarkkailla, onko keisarilla vaatteet ja villojen alla susi vai lammas. Sitran mukaan edellä mainituista keskeisin megatrendi on ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 9.1. Megatrendien lisäksi kirkollista todellisuutta luovat ne työn painopisteet, jotka toteutuvat paikallisseurakunnissa. KOTIMAA | 10.1.2020 3. ihminen on aina pukenut tarinoiksi sitä, mitä on oppinut. Ehkä sitäkin pitää armahtaa eikä vaatia siltä liikaa niin kuin ei miltään ihmisen yritykseltä kertoa ja selittää selittämätöntä. Kirkot ovat vuosisadasta toiseen pitäneet esillä sanomaa Jumalan ehdottomasta rakkaudesta ja toivosta yksilön ja yhteisöjen elämässä. Kotimaa 9.1.1970. FreiJa Özcan Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Yhteiskunnalliset ja yksilölliset megatrendit sekä elämäntilanteiden muutokset luovat välillä ankaraa todellisuutta. Yleissivistyksen ylläpito edellyttää luotettavien medioiden seuraamista. Lukutaitokin on jo sinänsä vaarallinen. Niitä on kielletty ja poltettu. – Olemme kiitollisia siitä, että evankeliumia on julistettu sadan vuoden aikana ilman katkoa huolimatta siitä, että Suomi on kokenut sotia ja muita vaikeuksia, sanoo Ambokavangon kirkon piispa Leonard Auala. Sata vuotta sitten 1870, saapuivat ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät Ambomaalle Lounais-Afrikkaan. Se, joka osaa lukea, on sellaisen tiedon ja viisauden paljouden äärellä, mikä voi muuttaa ihmistä ja maailmaa. Niistä valtaosa liittyy läheisten ihmisten syntymään ja kuolemaan, muutoksiin omassa ja lähipiirin terveydentilassa sekä rakastamiseen ja rakastetuksi tulemiseen. Yksilölle oleellista on se, onko hänellä luonteva yhteys omaan kotiseurakuntaansa. Megatrendi toteutuu usein maailmanlaajana. Kirkkojen tehtävä on tuoda niiden rinnalle toisenlaista todellisuutta. KoTiMaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Matti Koli Myyntijohtaja: Otto Mattsson lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Jumalan myllyt jauhavat hitaasti mutta ne eivät pysähdy. Se tuo muutospaineita toiminnan painopisteisiin, työntekijöiden ja kiinteistöjen määrään sekä kirkon yhteiskunnalliseen asemaan. Toivo on pysyvä vastatrendi muuttuville megatrendeille. Yksi kirkon megatrendeistä on jäsenmäärän lasku. 1970 Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Jos lukeminen vähenee, myös armollisuus katoaa, koska ymmärrys kapenee ja sitä myötä sivistys rapistuu. Yksilön näkökulmasta ei ole oleellista, onko koko kirkosta eronnut viime vuonna 30 000 vai 50 000 ihmistä. Satuja, legendoja ja romaaneja on voitu pitää pahanakin. Puhuakseen uskottavasti toivosta kirkon työntekijän pitää olla kuitenkin tietoinen maailmaa, Suomea ja kirkkoa koskevista megatrendeistä. Niiden välittämät opetukset on voitu kokea vaarallisena ja viettelevänä. Sitra nostaa esille ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyyden, verkostomaisen vallan voimistumisen, väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen, talouden muutokset sekä teknologian sulautumisen osaksi kaikkea. Megatrendien ja trendien lisäksi jokaisen ihmisen todellisuutta muokkaavat elämäntilanteen muutokset. Sillä tavalla ovat syntyneet sadut, legendat ja romaanit. Ja rohkaista väsymättä kaikkia lukemaan. Toivo on pysyvä vastatrendi V uoden alussa julkistettu Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran Megatrendit 2020 -katsaus pyrkii luomaan kuvaa siitä, mihin tulevina vuosina pitäisi keskittyä. Siksi pitää lukea, lukea ja lukea. Hän tietää, että ihmisestä löytyy aina sekä hyvää että pahaa ja että jokainen, hän itsekin, myös erehtyy. Megatrendiksi kutsutaan useista ilmiöistä syntyvää kehityssuuntaa ja laajaa muutoksen kaarta. ?. 1883 toimitettiin ensimmäiset kasteet, 1903 valmistui ambokielinen Uusi Testamentti, 1925 ensimmäiset ambolaiset papit, 1954 ambokielinen Raamattu, ja samana vuonna syntyi itsenäinen Ambokavangon kirkko. Niissä se, mitä on opittu, on kulkenut eteenpäin jälkipolville
Enimmillään on puhuttu jopa 4 000 henkilöstä. – Heikossa asemassa olevilla ihmisillä ei ole voimavaroja hakea tukea, johon he ovat oikeutettuja. On ymmärrettävä, että ihmiset kokevat turvallisuuden eri tavoin. Kyse ei ole vain poliisien määrästä tai toiminnasta. Tuleva päivä on omistettu maakuntamatkalle. Uutta on myös kommentoinnin tahti. uutiset | yhteiskunta | S isäministeri Maria Ohisalo kiiruhtaa avustajansa kanssa paikalle. Hyppy tutkijan työstä puoluejohtajan ja ministerin pestiin on ollut suuri varsinkin ajankäytöllisesti. Johtavana periaatteena Ohisalo pitää, että Suomeen ei rakenneta varjoyhteiskuntaa. Kokemus liittyy heidän koulutukseensa, ikäänsä ja varallisuuteensa. Nyt ministerin tehtävässä rytmi on päinvastainen. Mediassa esitetään usein väitteitä liian hövelistä turvapaikkojen jakamisesta. – Turvallisuus kuuluu jokaiselle riippumatta ihmisen sosioekonomisesta asemasta. – Selvitämme, mikä luo ihmiselle turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Uusiin rikollisuustrendeihin on valmistauduttava ennakolta. Hän haluaa tavata virkamiehiään enemmän kasvokkain. – Jos mediassa tietty teema nousee esille, voi arvata teeman toistuvan kyselytunnilla. Ministerit eivät saa vinkkiä kysymyksistä etukäteen. Ministerin työtahti on kiivas, ja kulunut puoli vuotta on sujahtanut suorastaan hengästyttävää vauhtia. Aiemmassa työssään hän ennemminkin kohtasi sosiaaliturvan alikäyttöä. Uutena asiana Ohisalo nostaa esille ihmisen oman kokemuksen turvallisuudesta. Ministeri ei usko, että Suomen järjestelmää huijataan ainakaan laajamittaisesti. Ohisalo kokee, että tutkijatausta auttaa häntä hahmottamaan laaja-alaisesti ongelmia, kuten turvallisuus-käsitettä. Se päätyi sisäministeri | Maailman turvallisimmaksi maaksi pisteytetyn Suomen sisäministerillä Maria Ohisalolla riittää työtä. Pahimmillaan he voivat joutua ihmiskaupan uhreiksi. Viranomaisten on tiedettävä, keitä ihmiset ovat ja miten heillä menee. – Tutkijan työssäni pystyin vastaamaan kaikkiin sähköposteihini päivän aikana. Hän nostaa esille ministeriönsä selonteon turvallisuushaasteista. Vaikka meillä on ihmisiä töissä, voi kulua monta viikkoa ennen kuin ehdin vastaamaan viesteihin. Hän kuvailee sisäministerin tontin ääripäiden yltävän rahapelilainsäädännöstä Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen. Turvallisuus kuuluu jokaiselle TeksTi | päivi lipponen – kuvaT | jukka gransTröm KOTIMAA | 10.1.2020 4. Aikataulu painaa päälle, sillä pian lähtee juna yötä vasten Kuopioon. Yksi pudokasryhmä ovat paperittomat, joiden määrästä asiantuntijoiden arviot vaihtelevat. Nykypäivänä korostuu myös kansainvälinen yhteistyö, sillä monet uhat ovat globaaleja. – Ihmiset ovat turvattomia, kun he joutuvat yhteiskunnan ulkopuolelle. Päivittäin esille saattaa nousta jopa kymmenen eri teemaa. Se rakentuu myös nuorisotoimesta, koulusta ja ikäihmisten palveluista. Kyselytuntia seurannut kokous on venähtänyt yli ajan. Ohisalo korostaa, että sisäinen turvallisuus pitää ymmärtää laajasti. Vihreiden vaalivoitto, valinta puolueen puheenjohtajaksi, hallitusneuvottelut, oman ministeritehtävän haltuunotto, Suomen EU-puheenjohtajuusvastuut, hallituskriisi ja ulkoministeri Pekka Haaviston puolustamisrumba katkesi joululomaan, avioitumiseen sekä eduskunnan istuntotaukoon. Sähköpostia tulee jatkuvasti ja puhelin soi. Sisäministerin tehtävä on Ohisalolle mieluinen, sillä se nivoutuu hyvin hänen aiempaan työhönsä tutkijana. Turvallisuus ylittää monta sektoria. Alkaneen vuoden 2020 Ohisalo aikoo työstää Suomen sisäisen turvallisuuden selontekoa sekä kehittää omaa ministeriönsä johtamista. Hän myöntää, että väärinkäytön yrityksiä saattaa ilmetä, mutta turvapaikkahakemukset käydään tarkalla seulalla läpi. Eduskunnan tehtävä on valvoa hallitusta, opposition yksi areena ovat televisioidut kyselytunnit. Hallitusohjelmassa on peräti 170 kirjausta, jotka ovat sisäministeriön vastuulla. Tutkijana Ohisalolla oli aikaa harkita ja miettiä, mutta ministerinä perusteltu kanta on osattava kertoa heti. Suurin sisäinen turvallisuushaaste on syrjäytyminen
Perhevapaauudistusta halutaan kehittää siten, että isille tulisi enemmän aikaa olla kotona lasten kanssa. Sote olisi myös askel kansantaloudellisesti kestävämpään tulevaisuuteen. Sisäministerin tehtävä on Maria Ohisalolle mieluinen, sillä se nivoutuu hyvin hänen aiempaan työhönsä tutkijana. Ihmisen ajautuminen yhteiskunnan ulkopuolelle on monen tekijän summa. » KOTIMAA | 10.1.2020 5. Ohisalo toivoo myös, että iänikuinen sote-uudistus saataisiin maaliin. Kukaan ei ole heitä lähestynyt. toteamukseen, että sisäisen turvallisuuden suurin uhka on syrjäytyminen. Vihreiden vaalima tavoite olisi kehittää perusturvaa siten, että se kannustaisi ottamaan työtä vastaan ilman että tuet loppuisivat. Rikosten uhrit ja rikolliset ovat eriarvoistuneet usein valtaväestöstä. Ohisalo kehuu hallitusohjelmaa, jonka tarkoitus on tehdä Suomesta osallistava ja ekologisesti kestävä. Ohisalo haluaa rakentaa järjestelmän, jossa tiedetään, mikä etu ja tuki ihmiselle kuuluu ja mistä sen saa. Kesällä tarkastellaan, onko tarvitut 30 000 työpaikkaa saatu synnytettyä. – Poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa työtä tehdessä korostuvat haavoittumisen mekanismit. Ministerinä Ohisalo kokee oppineensa uutta erityisesti moniviranomaisyhteistyöstä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Tällöin vaikeassa asemassa olevat ihmiset saisivat palvelua. Perustulomallin rakentamista ei kuitenkaan saatu hallitusohjelmaan. Lisäksi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella hän sai tilaisuuden perehtyä kansainväliseen yhteistyöhön liittyen EU:n ulkorajojen valvontaan ja Europolin toimintaan, kuten siihen millaisia ovat rikollisuuden tulevat trendit. Hallitusohjelmassa viitataan, että mikäli tavoite ei täyty, harkitaan menoja uudelleen. – Meillä on Suomessa työttömiä, joita ei koskaan ole autettu. Pienituloiset eläkeläiset saavat korotuksen ja työllisyyspalveluihin ohjataan tukea. ” Turvallisuus kuuluu jokaiselle riippumatta ihmisen sosioekonomisesta asemasta. Esimerkiksi perusturvan tasoa korotetaan 20 eurolla. Ohisalo tyytyy toteamaan, että julkisen talouden tasapainottamista halutaan jatkaa. Hallituksen hyvät aikomukset ja menolisäykset nojaavat työllisyyden kasvuun
KOTIMAA | 10.1.2020 6. uutiset Sisäministeri Ohisalo on kirkon jäsen. – Kun sote saadaan aikaiseksi, voidaan siirtää resursseja sosiaalija terveydenhoidossa ennaltaehkäisyyn. Hektisen työpäivän jälkeen on vaikea tarttua kirjaan. Vertailuryhmänä toimi normaali väestö. Kirkon palveluihin liittyen ilmeni, että kirkolta sai apua ja ruokaa, mutta päihdeapua ei saanut. Ne ovat tietoisesti laatimalla algoritmejä polarisoineet keskustelua. Puoliso jopa kilpailee kesäisin. Pariskunta avioitui viime vuoden lopussa. Hänellä on kokemusta myös seurakuntien päätöksenteosta. Ohisalo asuu aviopuolisonsa Miika Johanssonin kanssa Helsingin Viikissä. Kello raksuttaa. Mutta kyllä tällaisen luokkaretken tekemiseen vaaditaan yksilöltä sisua ja lahjakkuutta. Hän selvitti, mistä ihmiset saavat tarvittaessa apua. Some vääristää kuvaa maailmasta, sillä negatiiviset uutiset saavat paljon tilaa netissä. Sen työntekijät eivät liiku siellä, missä vaikeasti syrjäytyneet elävät. Tarvitsen rauhaa ja aikaa syventyä kirjallisuuteen. Monia hyviä asioita on tapahtunut: lapsikuolleisuus on laskenut, lapsiin kohdistunut väkivalta on vähentynyt, nuoret ovat raitistuneet ja ihmisten elinajanodote on noussut. – Kuljin ennen työmatkat pyörällä. Sisäministerin työ Suomessa on siitä kiitollinen tehtävä, että maamme on pisteytetty maailman turvallisimmaksi maaksi. Ohisalo nostaa esille myös someen liittyvät riskit. Ministeri on kertonut julkisuudessa haastavasta lapsuudestaan. Nyt työmatkapyöräily on vaihtunut työmateriaalin lukemiseen mustan auton takapenkillä poliisin turvaamana. Se turvaa ihmistä elämäntilanteiden muuttuessa. Turvapaikanhakijoiden tullessa vuosina 2015–2016 kirkko ja seurakunnat kantoivat suuren vastuun asioiden hoidosta. Ohisaloa harmittavat ihmisten asenteet, joissa vähätellään Itä-Helsinkiä. Äiti ja isä erosivat alkoholiongelman takia. Ohisalo ei lämpene hyväntekeväisyysyhteiskuntamallille. Opiskelijana asuinpaikka vaihtui usein, minkä seurauksena myös seurakunta vaihtui. Suomen puheenjohtajuuskaudella edistettiin lainsäädäntöä terroristisen sisällön poistamisesta internetistä. Mutta samalla kun Suomi on vaurastunut, osa ihmisistä on jäänyt maallisen mammonan kasvun ulkopuolelle. Ministerin vapaa-aika on vähissä, mutta kun aikaa järjestyy, pyöräillään. Kirkko ei välttämättä tunnista avuntarvetta, sen työntekijät eivät liiku ja toimi siellä, missä vaikeasti syrjäytyneet elävät. Ihmisistä kerätään tietoa. – Jos olisi enemmän aikaa, lukisin enemmän. Kirkko täydentää valtion tehtäviä. Ohisalo on ensimmäinen syntyperäinen itähelsinkiläisministeri. ” Marginaaleista marginaalein väestö ei saa aina apua kirkolta. Ohisalo ojentaa kätensä, puristus on jämäkkä. Diakoniatyö antaa aineellista apua sitä tarvitseville. Pohtiessaan kuinka kirkko voisi vastata ihmisten hätään paremmin, Ohisalo viittaa väitöskirjaansa Murusia hyvinvointivaltion pohjalla: leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus. Tutkimuksessa hän haastatteli leipäjonossa käyviä suonensisäisten huumeiden käyttäjiä. Hallitus on ulkomaita myöten saanut paljon huomiota naispuheenjohtajakaartistaan, nuorten naisten marssista vallan ytimeen. Hänen lapsuutensa kotiseutua olivat Vesala, Mellunmäki ja Herttoniemi. Ohisalon mukaan tästä on kiittäminen hyvinvointivaltiota. Jopa 200 kilometriä viikossa tuli ajettua työmatkoilla ja kuntoillessa, Ohisalo sanoo. Ohisalo on huolissaan sosiaalisen median voimasta. Ohisalo kohdistaa vastuun some-jäteille. Tästä syystä jäsenyydet typistyivät lyhyihin pätkiin, mutta hän pitää merkittävänä mahdollisuutta kurkistaa kirkon kulissien taakse. – Kiinnostavaa oli päästä keskustelemaan. Tällöin heidän kokemuksensa osattomuudesta korostuu. Facebookin tavoite on jakaa mahdollisimman paljon dataa. Riskit kasvavat entisestään siirryttäessä vaiheeseen, jossa kaikki tekniset laitteet linkitetään internettiin ja ne alkavat keskustella keskenään. Käyttäjät avaavat turhan paljon elämäänsä netissä eivätkä lue käyttöehtoja ennen kuin klikkaavat hyväksyn-ruutua. Väkänaama saa suuremman näkyvyyden kuin peukutus. Maria Ohisalo on kirkon jäsen ja hänellä on kokemusta Kallion ja Paavalin seurakuntaneuvostojen toiminnasta. Yksivuotispäiväänsä hän vietti turvakodissa. – Marginaaleista marginaalein väestö ei saa aina apua kirkolta. Hän näki kirkon toimintaan kohdistuvat suuret odotukset ja samalla laskevan määrärahakehityksen. – Euroopan internet-foorumissa päättäjät käyvät säännöllistä keskustelua some-jättien kanssa. Ohisalo näkee pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin antavan ratkaisun moniin aikamme ongelmiin. Pian käytävältä kaikuu etääntyvä korkojen kopina. Avustaja nousee seisomaan. Jos kirkko haluaisi laajentaa työtään, tämä olisi yksi suunta. Kiitos hyvinvointivaltion, Ohisalo kouluttautui tohtoriksi ja haluaa nyt pitää sosiaalisen nousun rakenteen auki myös perässään tulijoille. Vanhemmat olivat nuoria, perhe muutti usein. Ohisalon mukaan siellä on loistavat koulut ja luontokohteet ovat vertaansa vailla. Pariskunnan pyörälenkit kulkevat pitkin idän rantoja. Läpimurtojakin on toki tehty. – Yhteiskunnan rakenteen on oltava sellainen, että palveluiden ja tulonsiirtojen kautta kannatellaan ihmistä
Kirkollinen päätöksenteko muuttuu entistä vaikeammaksi. Uskontosensitiivisyys on osin seurausta koko alkuvuosisadan jatkuneesta kirkosta eroamisesta. | Kuva: Olli Seppälä ” Kirkon ajautuminen yhä selvemmin marginaaliin voi tuoda sille myös helpotusta. Päätös lisää vastakkainasettelua ja kirkon perinnesiipi kaivautuu entistä syvemmälle asennemaastoon. Miesten opilliset norsunluutornit kaatuvat, kun yksilöllisyyttä ja henkisyyttä korostavat näkökulmat saavat suunvuoron. Vapaat suunnat odottavat isoa herätystä, mutta sitä ei tule 2020-luvuilla. Se kalvaa ja uuden löytäminen pelottaa kirkon väkeä. Niiden on pakko tehdä laajemmin yhteistyötä ja lyödä hynttyitä yhteen. Uutinen antaa sävyn kirkon 2020-luvulle. | uutisessee | K otimaan muiden medioiden journalisteille tekemän kyselyn mukaan vuoden 2019 uskontouutinen oli apulaisoikeusasiamiehen linjaus, jonka mukaan koulujen ei pitäisi järjestää juhlia kirkkotilassa. Mutta se on pienimuotoisempaa ja paikallisempaa kuin isojen trendien vaikutus. Enää ei tarvitse huolehtia yhteiskunnallisesta asemasta tai ajatella virkamiesmäisesti, vaikka ajattelu kirkon hallinnossa pesiikin vielä pitkään. Uskontoallergia-sana koetaan loukkaavana, mutta siihen sisältyvä ilmiö jatkaa vaikutustaan. Eronneita on jo niin paljon, että kirkon kannalta sillä on muitakin vaikutuksia kuin verotulojen pieneneminen. Yhden ihmisen tekemä kantelu viranomaisille voi johtaa isoihin seurauksiin. Myönteistäkin kirkossa tapahtuu 2020-luvulla: syntyy muun muassa yhteisöllisiä innovaatioita. 2020-luvulla kirkko päättää, että myös samaa sukupuolta olevat voidaan vihkiä. KOTIMAA | 10.1.2020 7. Ylipäätään erilaiset avarammat uskonnäkemykset korvaavat pedagogislähtöisen eli kasvatuksen merkitykseen luottavan kansankirkollisuuden. Leimallista 2020-luvulla kirkossa on suru vanhan menettämisestä. Jos taas liberaalimpi suunta pääsee luottamuselimissä selvästi niskan päälle ja pyrkii jättämään konservatiivisen suunnan näkemykset huomiotta, seurauksena on katkeruutta ja kuplautumisen muuttumista bunkkeroitumiseksi. Jossain vaiheessa 2020-luvun lopulla tai viimeistään seuraavalla vuosikymmenellä se joutuu myös uskontoneutraaliuden vaatimusten silmätikuksi. Se voi tuoda sille myös helpotusta. Tunnelin päässä alkaa kuitenkin näkyä valoa. Kuplaihmiset kun eivät enää ole lainkaan toistensa kanssa tekemisissä. Kuplautuminen lisää vastakkainasettelua kirkossa, mutta voi myös vähentää sitä. Alkavan vuosikymmenen trendi tulee olemaan uskonnon näkymisen vähentyminen entisestään kaikkialla julkisessa tilassa. Paikallisseurakunnan oheen rakentuu varsinkin kaupungeissa kuplautuvia messuja muita yhteisöjä. Ero uskoneliitin ja maksajan välillä kasvaa entisestään mikäli mahdollista. Olli Seppälä Ennustus: Kirkon 2020-luvulla tila kapenee ja kuplat pullistuvat Kirkosta eronneita on jo niin paljon, että sillä on muutakin merkitystä kuin verotulojen pieneneminen. Uskonnonvapaus menettää positiivisen merkityksensä. Kasteiden määrä vähenee jatkossakin, samoin kirkollisten avioliittoon vihkimisten. Ilmastonmuutos ja sen torjunta voi synnyttää omanlaistaan kristillistä liikehdintää. Kirkko voi keskittyä olemaan vain yhteisönrakentaja ja Jumala-uskon vaalija. Jos konservatiivinen suunta saa luottamuselimissä vielä nykyistä vahvemman aseman, kirkosta eroaminen lisääntyy, koska kirkollisveroja maksavan enemmistön toivomat uudistukset eivät etene. Minkälaista, se jää nähtäväksi. Varsinkin, jos ei synny uutta suomalaista avaraa tapaa olla muslimi ilman kytkentää tiukkoihin konservatiivisiin uskontulkintoihin. Kansankirkkoaate tulee tiensä päähän 2020-luvulla. Samaan aikaan uusi hengellisyys – esimerkiksi kristillinen meditaatio ja jooga – saa laajempaa jalansijaa seurakunnissa, vaikka ei siitä valtavirtaa tule. Islamin merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa kasvaa. Tulevana vuosikymmenenä ortodoksinen kirkko venäläistyy, katolinen kirkko kansainvälistyy. Veli ei enää ole edes vihollinen, vaan yhdentekevä. Hengellisen elämän moninaisuus kukoistaa kirjavana kuin kesäinen kukkaniitty. Sitä ennen silmätikkuna on luterilaisuus, koska se on valtauskonto. 2020-luvulla kirkosta eroamisen jatkuessa kirkko ajautuu yhä selvemmin marginaaliin. Naisten uskonnollisuuden muuttuminen ja vähentyminen – varsinkin nuorten naisten – tulee vaikuttamaan kirkon itseymmärrykseen entistä vahvemmin. Yleinen suvaitsevaisuus ei jatkossakaan kuulu aktiiviseen uskonnottomuuteen, sillä uskonnon vilahduskin voi ärsyttää ja loukata suunnattomasti. Kristilliset järjestöt joutuvat tosiasioiden eteen eli raha loppuu
Arvostan vanhempiani ja ylipäätään heidän sukupolveaan. Sovin huonosti muottiin, mutta hyvin omaksi itsekseni: naiseksi liian villi, uskovaiseksi liian vasemmistolainen, suomalaiseksi liian ruskea. Äitini toimi sahalla konttoritöissä, kunnes jäi kotiin hoitamaan lapsia ja koko huushollia. Eduskunnan jäsenenä toimin vuosina 1987–2019 ja ensimmäisenä varapuhemiehenä 2007–2011. uutiset | kolumnistit 2020 | K otimaan kolumnistit ovat tällä kertaa Turusta, Iisalmesta, Helsingistä, Oulusta, Tampereelta ja vaihtuva yllätyskolumnisti eri puolilta maailmaa. Olen reservin majuri. John Kennedyn murha oli nuoruusaikani shokki. Kiihdyn, kun ihmiset vähättelevät nuoria siksi, että olivat itse jo nuorina keskinkertaisuuksia. Tasavallan presidentti myönsi meikäläiselle ministerin arvon vuonna 2017. Matti Hernesaho O len 27-vuotias kolmen pojan isä, Kirsin aviomies, puutaloasuja, Turun Mikaelinseurakunnan pastori sekä Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen puheenjohtaja. Tällaista henkeä Suomemme tarvitsee. Mukana on myös Pohjoisen ääni ja välähdyksiä kaukomailta. Hanna Mithiku O len suomalais-etiopialainen, Espoossa syntynyt helsinkiläinen. Työnteko, ahkeruus, säästäväisyys, huomaavaisuus ja rehellisyys – näitä kotona korostettiin. Ihailen rohkeita ihmisiä, jotka arvostavat itseään ja omaa kutsumustaan. arvopuhetta | Kotimaan uusia kolumnisteja kiihdyttäviä aiheita ovat ilmastonmuutos, vallanhalu, epäoikeudenmukaisuus ja ketkuilu. Ystäväni ihmettelevät aina sitä, mistä tunnen kaikki ihmiset. Kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1967, valmistuin valtiotieteen maisteriksi vuonna 1970 ja tohtoriksi vuonna 2002 Helsingin Yliopistosta. Olen pienestä pitäen ärsyyntynyt epäoikeudenmukaisuuksista, ylimielisyydestä ja tahallisesta väärinymmärtämisestä, ketkuilusta. Isäni oli sotiemme veteraani, pienviljelijä ja varastomies. Olen helposti innostuva. Erityiskykyni on muistaa kaikki hyödylliset ja turhat nippelitiedot. Kysyimme heiltä, keitä he ovat, mikä heitä kiihdyttää ja ketä he ihailevat. Yhteinen etu mielessä Matti Hernesaho | Kuva: Jukka Granström Seppo Kääriäinen | Kuva: Jukka Granström Elämänarvoni olen saanut kotoa, vanhemmiltani. Vanhempieni kaltainen väki pelasti Suomen, jälleenrakensi sen ja jätti vastuullemme hienon maan. He ajattelivat velvollisuuksia täyttäessään yhteistä etua, Suomea, Kirman kylää. Kiinnostuin yhteiskunnallisista ja poliittisista asioista teini-iässä kotini valveutuneisuuden ja osaavien opettajien ansiosta. Eikä siitä pidetty ääntä. KOTIMAA | 10.1.2020 8. Koulutukseltani olen teologian maisteri, mutta opinnoissani keskityin tutkimaan enemmän ihmisiä kuin Jumalaa. Syynä tähän on sisäinen palo ymmärtää ihmisiä ja sitä, mitä varten me tällä pallolla tallustamme. Olen aktiivinen keskustelija ja otan omasta ja ennen kaikkea vaimoni mielestä vähän liikaakin kantaa kaikkeen. Luonto, eritoten metsä, on meikäläisen jokapäiväinen kirkko. Tärkein kouluni on kuitenkin Ulmalan kansakoulu. Minua kiinnostaa seurakuntayhteisöjen rakentaminen sekä ihmisten lähes rajaton potentiaali. Kandityöni tein talousetiikasta, ja graduni käsitteli puolueohjelmien arvoja. Lisäksi diggaan jokaista, joka tekee sitä, mitä hänet on kutsuttu tekemään, ei sitä, mistä hän saisi eniten kunniaa ja rahaa. Yksittäisistä ihmisistä esikuviani ovat esimerkiksi pastori Craig Groeschel ja profeetta Greta Thunberg. Kauppaja teollisuusministerin tehtäviä hoidin vuosina 1993– 95 ja puolustusministerinä olin 2003–2007. Hiljaisia, vaatimattomia, isänmaallisia suomalaisia. Seppo Kääriäinen O len Iisalmesta Kirman kylältä
Minua kiihdyttävät valtasokeus ja sokea vallan tavoittelu. Yksi esikuvistani kirkollisella puolella on piispa Eero Huovinen, joka oli opettajanani jo teologisessa tiedekunnassa. Liikun metsässä suksilla, jahtireissuilla ja metsää hoitaen. Olen kiinnostunut uskonnon roolista julkisessa tilassa, mutta myös ylipäätänsä kaikenlaisista aiheista, jotka kulkevat kirkon ja yhteiskunnan rajapinnalla. Näille näkökulmille annetaan tilaa tällä kolumnipaikalla vuoden 2020 aikana. Nykyisin työskentelen projektipäällikkönä nuorten osallisuutta edistävässä järjestössä. Asumme puolisoni kanssa 4–5 kuukautta vuodesta metsäpirtissämme Käpälämäessä. Yksi heistä on vuosi sitten kuollut äitini. Minäkin koin 13-vuotiaana rajun luonnonsuojeluherätyksen ja olin vihainen aikuisten piittaamattomuudesta. Hänen kykynsä sanoittaa kristillistä uskoa omaan aikaansa ja tapa toimia yhteiskunnallisena keskustelijana on tehnyt vaikutuksen. Olen ollut jonkin verran seurakunnallisissa ja kirkollisissa luottamustehtävissä. Liikun metsissä ja rannoilla ja seuraan luonnon tapahtumia tiiviisti. Pappi ja teologian tohtori. Tällä hetkellä opiskelen ja teen myös kuvataidetta. Aviomies, kolmen lapsen isä ja viiden lapsenlapsen isoisä. Myös uskonnollinen fundamentalismi ja lakihenkisyys vieroksuttavat minua. Erityisen lähelle sydäntäni ovat viime aikoina tulleet Pohjoisen seurakuntien kysymykset ja usein myös niiden kamppailu taloutensa kanssa. Kristityt elävät erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa ja usein niukemmissa taloudellisissa oloissa, mutta silti niissä saattaa olla yllättäviä yhtäläisyyksiä Suomen tilanteeseen. Hanna Mithiku | Kuva: Jukka Granström Jukka Keskitalo | Kuva: Olli Seppälä Kaija Pispa | Kuva: Rami Marjamäki Lapsuuteni haaveammatteja olivat mäkihyppääjä ja Ruotsin prinssi. Olen tehnyt työtäni 22 vuotta seurakuntapappina, kahdeksan vuotta kirkkohallituksen kansliapäällikkönä ja nyt toista vuotta piispana. Olen kotoisin maatilalta ja kiihdyn kielteisestä suhtautumisesta maatalouteen ja ihmisiin, jotka kasvattavat meidän ruokamme. Olen ollut jäsenenä Helsingin yhteisessä kirkkovaltuustossa yhdeksän vuotta. Hänellä oli ollut mahdollisuus käydä koulua vain neljä luokkaa, mutta paljon olen häneltä elämän suuntaviivoja saanut. Ihailen Desmond Tutua ja hänen vankkumatonta taisteluaan ihmisyyden puolesta. Lapsemme ja neljä lastenlasta asuvat lähitienoolla ja heitä tapaan melko usein. Jukka Keskitalo O len Oulun hiippakunnan piispa. Näissä ”ammateissa” en ole työskennellyt. Kuusi vuotta olimme muusikko-mieheni kanssa Senegalissa Suomen Lähetysseuran työssä. Näin Kotimaa painottaa sitä, että tärkeää on myös se, mikä tapahtuu maailmassa ja kirkoissa Suomen rajojen ulkopuolella. Ymmärrän hyvin Greta Thunbergin ilmastotaistelua. Yritän suhtautua asioihin tyynesti, mutta maapallon tila ja ihmisen tympeä hyödyn ja taloudellisen edun tavoittelu saa minut kiukkuiseksi. Koskettavasta taiteesta saan suurta iloa, helpotusta ja vapauden humahduksia. Käsite ”ihailla” ei oikeastaan kuulu sanastooni. FreiJa Özcan KOTIMAA | 10.1.2020 9. En oikeastaan ihaile ketään ihmistä, mutta ihailen Pentti Linkolan ja Taizé-yhteisön perustajan frère Rogerin ajatuksia ja Pentti Saarikosken runoutta. Vuosi sitten minut valittiin valtuuston puheenjohtajaksi. Se, että oikeudenmukaisuuden sijasta tavoitellaan mahdollisimman suurta valtaa. Kaija Pispa O len Tampereen Pispalassa asuva kirjailija. Pohjoisen poika, jonka juuret ovat Tornionjokilaaksossa. Työkseni olen kirjoittanut enimmäkseen lastenja nuortenkirjoja ja opettanut kirjoittamista. Esikuvia minulla toki on. Vapaa-aikani kuluu same-sex kilpatanssin ja kirkkopolitiikan parissa. Sen sijaan olen työskennellyt esimerkiksi opettajana, markkinoijana, kirjoittajana, lähetyssihteerinä ja vaalikoordinaattorina. Yllätyskolumnisti J oka kuudennen kolumnin kirjoittaa tänä vuonna vaihtuva kolumnisti eri puolilta maailmaa. Se, että ei nähdä valtarakenteita yhteiskunnassa eikä tunnisteta omia etuoikeuksia. Kuulun Facebookin Aktivistimummot-ryhmään, joka pyrkii lisäämään ilmastoaktiivisuutta
”Kirkollinen teologia” on astetta neutraalimpi. Termi ”kristillinen teologia” voi provosoida herjan, että ”järki on jätettävä narikkaan” siirryttäessä teologian alueelle. Kyseisten katsomusten sisältyminen Raamattuun tai kristinuskoon on kenen tahansa havaittavissa ja ymmärrettävissä. Akateeminen teologia on kristinuskon tutkimista. Jos näin olisi, tieteellisesti tutkittavissa olisivat vain erilaiset tulkintatraditiot, niiden sisältö ja teologiset perusteet, muttei olisi olemassa tulkintojen oikeellisuuden tieteellisesti todennettavaa mittaria. Onko teologia tiedettä. Olisiko selvintä nimittää teologiaksi vain teologista tieteenharjoitusta. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. P iispojen Tieteiden lahja -puheenvuoro tarkastelee teologian ja tieteiden suhdetta. Sen sijaan väite ”Raamatun mukaan Jumala on alussa luonut taivaan ja maan” on helposti tarkistettavissa (1. Dogmatiikan professori Osmo Tiililän mukaan kirkon dogmit ovat alituisesti uutta teologista tarkistusta vaativia kirkollisen opin tiivistelmiä. Tieteellisyys on metodin ominaisuus. Toivomme kaikille lukijoille innostavia lukuhetkiä Kotimaa-lehden kanssa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Näin päädytään syvälliseen ongelmaan, jota voidaan pohtia niin akateemisen kuin kirkollisenkin teologian haasteena. Moos. Hannu Juntunen professori, oikeusteologian dosentti TT, OTT, FM Vantaa Luopuvatko piispat teologian tieteellisyydestä. Sen asemesta piispat keskittyvät selvittelemään kirkollista teologiaa ja sen suhdetta tieteisiin. Akateemisen teologian tieteellisyyden voi rautalankamallina kuvata seuraavasti. Akateeminen ja kirkollinen teologia eivät ole toistensa vastakohtia tai toisistaan eroavia, jos metodi on tieteellinen. Miksi nämä yleensä pitäisi erottaa toisistaan käsitteellisellä tasolla. Hyvä lukija, suuri kiitos Kotimaan tilauksesta! Kotimaan ilmestymispäivä muuttuu perjantaiksi tämän vuoden alusta Postin tekemien jakelua koskevien muutosten seurauksena. Empiiristä tutkimusmateriaalia on vaikka kuinka paljon alkaen Raamatun sisältämästä tekstiaineksesta. Väite ”Jumala on luonut kaikkeuden” ei ole tieteellinen, koska sitä ei kuka tahansa voi todentaa. 1:1). Teologian lisensiaatin Jukka Hautalan kritiikin ( Kotimaa 5.12.) mukaan akateeminen teologia jää dokumentissa syrjään. Objektiivisuuden mittana on metodin tieteellisyys eli väitteiden argumentoiminen tavalla, joka on kenen tahansa arvioitavissa. Kristinuskon oppisisällön tutkiminen johtaa kysymykseen, onko olemassa tulkinnoista riippumaton kristinuskoksi nimitettävä tosiolevainen, johon erilaisia tulkintoja voidaan verrata ja joka on näiden tulkintojen oikeellisuuden eli kristinuskon mukaisuuden mitta. Voidaanko selvittää teologisesti eli tieteellisesti, edustavatko dogmit oikeaa käsitystä kristillisen uskon perusteista. tiede | Akateeminen ja kirkollinen teologia eivät ole toistensa vastakohtia, jos metodi on tieteellinen, kirjoittaa Hannu Juntunen. Teologian tieteellisyyttä saatetaan jatkuvasti epäillä muiden tiedeyhteisöjen keskuudessa. Kirkollinen teologia voi tarvittaessa toimia tieteellisellä objektiivisuudella riippumatta tutkijan henkilökohtaisesta vakaumuksesta ja sitoutumisesta kirkon tunnustukseen. Lyhyesti: akateeminen teologia ei ole uskoa vaan uskon sisällön ja perusteiden tutkimista. Tieteelliselle metodille on ominaista julkisuus: esitettävien väitteiden paikkansapitävyyden pitää olla kenen tahansa riittävällä ymmärryksellä ja tiedoilla varustetun henkilön todennettavissa vakaumuksesta riippumatta. Vastaava koskee jokaisen muunkin uskonkohdan suhdetta tieteelliseen päättelyyn. Hautala pitää ongelmallisena teologian ja tieteen sijoittamista eri kategorioihin. Monet kysymykset, esimerkiksi se onko Raamattu Jumalan sanaa, jäävät tieteen ulkopuolelle ja ovat vastattavissa ainoastaan uskon asioina. ” Olisiko selvintä nimittää teologiaksi vain teologista tieteenharjoitusta. Vai onko olemassa vain erilaisia kristinuskon sisällön tulkintoja. Mikäli jakelussa ilmenee viivästyksiä, voitko ystävällisesti laittaa siitä tietoa sähköpostiosoitteeseen: tilauspalvelut@kotimaa.fi tai osoitteeseen PL 279, tilauspalvelut, 00181 Helsinki KOTIMAA | 10.1.2020 10. Kristillinen eli kirkollinen teologia on dokumentin mukaan ”kristillisten kirkkojen toimintaa, jossa ne pyrkivät ymmärtämään itseään, maailmaa ja Jumalaa ilmoituksen valossa”
Tänään Viro on yksi Euroopan maallistuneimpia maita, jossa uskonto on yksityisasia. Kun ei ollut käytäntöjä heilläkään, niin mielessäni alkoi kypsyä seuraavanlainen menettely. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi, että hän oli hukkunut mereen. Joululauluista karsittiin viittaukset kristinuskoon. 1980-luvulla syntynyt sukupolvi ottaa vallan ja vastuun. Isä kävisi kaatamassa siunatun veden takaisin mereen ja niin tieto leviäisi Suomenlahteen ja muihinkin meriin, että sinne kadonnut on siunattu haudan lepoon. Se ei kuulu Viron julkiseen tilaan eikä lasten ja nuorten kasvatukseen. Eihän vastenmielinen ilmapiiri ainutlaatuisen uutta ole. Kun on leikkiin lähtenyt, leikki on kestettävä, toistellaan. Virolaisten nuorten mielestä uskonto kuuluu historiaan tai joillekin toisille, ei tähän päivään, itselle. Niinpä pyysin isää hakemaan pulloon vettä merestä. Luontofilmeistä tiesin, että kun mereen joutuu tippa verta niin hait saavat siitä jotenkin viestin ja uivat paikalle. Nuoret vastuunkantajat voisivat näyttää esimerkkiä, miten ollaan sivistyneesti eri mieltä ja miten rakennetaan hedelmällistä yhteisymmärrystä kansakunnan kohtalon kysymyksissä. Kehitys muistuttaa naapurimaan Viron historiaa ja sen viisikymmentä vuotta kestänyttä pakkomaallistamista. Politiikan kielenkäyttö on kiristynyt. Kannatan ärsyttävänkin kirkkaita mielipiteitä perusteluineen. Kaikki eivät pahoittele ilmapiirin koventumista. Ilmapiirin koventumisella on sekin kielteinen puolensa, että se karkottaa monia lähtemästä politiikkaan tai ylipäätään yhteisten asioiden hoitoon, joka aina on epäkiitollista. Keskinäinen kunnioitus on paikoin tipo tiessään. Kritiikki on kuitenkin eri asia kuin mälvääminen. Henkilöön käyvä hyökkäily ja ilkeily on jo melko yleistä. Siinä tarvitaan terävyyyttä ja pelkistämistä, mutta myös empatiaa. Tällaiseen on viitannut myös presidentti Niinistö, viimeisimmäksi uudenvuodenpuheessaan. Silti lapset elivät kuin kahdessa maailmassa: kotona vietettiin joulua ja koulussa kuusijuhlaa. Uusi sukupolvi muotouttaa käyttäytymisellään poliittista kulttuuria, toistemme ymmärtämistä. SaKari leppänen ydinpappi, rovasti Mereen kadonneen siunaamiskaava KOTIMAA | 10.1.2020 11. Perinteiseen jouluaikaan työpaikoilla teetettiin pitkiä työpäiviä niin, että joulun valmisteluun ei jäänyt aikaa. Vielä 1900-luvun taitteessa Viro oli kristitty maa. Onko tämä sitä uutta normaalia. Rehtori seisoi kirkon ovella ja merkitsi muistiin joulukirkkoon osallistuneiden koululaisten nimet. V uoden vaihteen pohdinnoissa on äimistelty yhteiskunnallisen ja poliittisen ilmapiirin koventumista. Tahallinen väärinymmärtäminen valtaa alaa. Joissakin kodeissa joulua vietettiin silti salaa, suljettujen verhojen takana. Neuvostoyhteiskunta asettui erityisesti joulua vastaan: se siirrettiin uuteen vuoteen ja korvattiin uskonnottomalla kuusijuhlalla näärid. Politiikassa tarvitaan kohtalainen siivu paksunahkaisuutta. Seppo Kääriäinen Kirjoittaja on ministeri. Politiikan sukupolvi vaihtuu Suomessa rytinällä. Samoin kiellettiin kristilliset juhlat. Meillä viitataan sisällissodan aikoihin, 1930lukuun ja sotienjälkeisiin vuosiin. Yhteiskuntarauha on iso asia. Soitin parille minua vielä vanhemmalle papille ja kysyin, miten he menettelisivät. Hallitseminen ei ole vastakaan iloista riemumarssia. Vastoinkäymisiä ja pettymyksiä on taatusti luvassa. Kun se virallisesti ilmoitettiin ja kirjattiin, kääntyi perhe puoleeni ja pyysi toimittamaan hautaan siunaamisen. Poliittisia päätöksiä ja toimia perusteltiin tieteellisistä lähtökohdista käsin: uskonto määriteltiin vanhaksi jäänteeksi, joka ei sovi moderniin maailmankatsomukseen. Onhan se kovaa menoa, jos viranomaisiakin maalitetaan. Poliittinen keskustelu on parhaimmillaan vaihtoehtojen kilpailua, oman vaihtoehdon perustelemista ja toisten vaihtoehtojen ruotimista. Kovia on puhuttu meillä ja muualla läpi historioiden. He saivat häpeärangaistuksen eli käytösnumeron alennuksen todistukseensa. En kirjoita lässyttämisen enkä näennäisen yksimielisyyden puolesta. Perhe hyväksyi toimitustavan. ” Nuoret vastuunkantajat voisivat näyttää esimerkkiä, miten ollaan sivistyneesti eri mieltä. Siihen ei ole mitään kaavaa. Siirretäänkö kristilliset, suomalaiset perinteet kokonaan pois koulusta. Julkiseen toimintaan kuuluu kestää henkilökohtainen loukkaaminen, myös tahallinen. Mikä uusi normaali. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvosto-Virossa kiellettiin vapausrangaistuksen uhalla uskontokasvatus kouluissa ja kotona. Kun naapurissa joulu siirrettiin Jouduin kaavojen ulkopuoliseen maailmaan, kun parikymmentä vuotta sitten perheen nuori mies katosi ruotsinlaivalta. Mutta tähän ei minulle ole yksinoikeutta, jos näin omaisille saadaan jonkinlainen piste kipeälle prosessille, niin... Maaseudulla elämä kulki vanhan Eestinajan hengessä, eikä naapureita tarvinnut aina pelätä. Kuusijuhlassa laulettiin uskonnottomia lauluja näärilaulud ja kouluissa vieraili uudenvuodenukko näärivana. Toimittaisimme siunaamisen tuohon veteen. Joudunkohan kirkon mustalle listalle kun tuomiokapitulilta en huomannut kysyä sopivaa kaava. Siihen aikaan kuolleeksi julistamisen määräaika oli 10 vuotta. Neuvostoajan viisikymmentä vuotta riitti siihen, että kristilliset perinteet ja juhlat lauluineen unohtuivat. Heidän sukuhautakiveensä kiinnitettiin laatta omalle hautuumaalle. Hannele päiviö TT, dos. Politiikkoja rökitettiin totuudesta piittaamatta. Joulu 2019 jää Suomen kouluhistoriaan, kun koulun joulujuhlat kirkossa kiellettiin. Kestämättömällä tiellä ollaan, jos pelkää mielipiteensä kertomista niin pahoin, että ei kerro sitä välttääkseen vihamielisen röykytyksen. Aikansa voi käyttää muuhunkin kuin vihansekaisten tölvimisten kokemiseen
Lisäksi minulla on neljä lastenlasta, jotka varmaan työllistävät vaariaan jonkin verran. Ulkona on pilvinen hämärä, miljoonakaupungin liikenteen humina kuuluu sisään vaimeana. Samalla niiden väliseen rakkauteen on ilmaantunut myös ryppyjä. InkerIn kIrkon aIkajana Inkerin kirkon vahdinvaihto TeksTI | jussI ryTkönen – kuvaT | jukka GransTröm kuvateksti tähän KOTIMAA | 10.1.2020 12. – Olemme muiden Venäjän kirkkojen tavoin asiassa klassisella kannalla. – Minulla on siellä omakotitalo, jossa riittää aina tehtävää. Kuukauppi antaa katseensa kiertää tutussa ympäristössä. reportaasi I nkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi seisoo hyväntuulisena Pietarin Pyhän Marian kirkon lattialla. 1930luku Stalinin vainoissa Inkerin kirkko tuhottiin ja inkeriläisten kansanmurha alkoi. Kuukauppi pyytää, että Suomessa eri tavalla ajattelevat kristityt voisivat ymmärtää Inkerin kirkon nykytilannetta. Kirkossa me saamme tehdä työtä Jumalan sanan mukaan. Täällä on hyvät mahdollisuudet, ja Venäjällä on nyt etsikkoaika. 1941– 1944 Sota viimeisteli inkeriläisten diasporan. 1703 Venäjän valta palasi Suuren Pohjan sodan myötä. Tuleva piispa uskoo kirkkoonsa ja seurakuntien määrän kasvuun eri puolilla laajaa maata. Vaikka talousnäkymät ovat kireät, Inkerin kirkon uusi paimen luottaa tulevaisuuteen. Osa Viron evankelisluterilaista kirkkoa. Monille suomalaisille on kova paikka, että Inkerin kirkko torjuu Suomen kirkon hyväksymän naisten pappeuden ja vielä pontevammin Suomessa kiistellyt saman sukupuolen avioliitot. – Me haluamme edistää luterilaisuutta Venäjällä. Seutu suomalaistui ja luterilaistui. Aarre Kuukauppi on Suomessa varsin tunnettu henkilö. Kuukauppi on pahoillaan siitä, että esimerkiksi Helsingin seurakunnat ja Suomen Lähetysseura ovat vetäytyneet tukemasta Inkerin kirkkoa. Hän on piispana johtanut Venäjän usein erikoislaatuisissa oloissa tietään etsinyttä ja hiljalleen kasvanutta luterilaista kirkkoa. Kuukauppi kertoo eläkeläisenäkin jatkavansa toistaiseksi – jos Jumala suo – Kelton seurakunnan kirkkoherrana. Tässä hän on toimittanut messun monen monta kertaa, puhunut monissa kokouksissa ja muissa tilaisuuksissa. 1920luku Inkeriläisiä oli 120 000–130 000. 2000-luvulla Suomen ja Inkerin kirkkojen suhde on arkipäiväistynyt. Monenlaisten ristiriitojen, kiihtymyksen ja jyrkentyneiden jakolinjojen kirkollisessakin maailmassa ja keskusteluissa lapset ovat osittain menneet pesuveden mukana. 1611 Ensimmäinen suomalainen seurakunta perustettiin Karjalan Kannaksen Lempaalaan Ruotsin valloitettua alueen. Eläkkeelle jäänyt piispa asuu Kelton kylässä Pietarin itäpuolella. Kaiken taustalla on ollut inkerinsuomalaisen kansan, Venäjän historiallisen vähemmistön karmeat kohtalot, korpivaellus ja unohdus neuvostovallan vuosina – sekä sen jälkeinen Inkerin kirkon ylösnousemus ja 1980-luvun lopulta alkanut kasvu. Venäjällä homojen annetaan elää rauhassa, kunhan he eivät tee elämäntyylillään propagandaa. Inkerin kirkko on hengelliseltä taustaltaan suomalainen, vainojen tulet kestänyt marttyyrikirkko. Hän pitää tärkeimpänä syynä tähän Inkerin kirkon linjauksia homoseksuaalisuudesta, jotka eroavat suuresti monista suomalaisista näkemyksistä. – Saattaa myös olla, että uusi piispa kenAarre Kuukaupin siirryttyä eläkkeelle Inkerin kirkon piispansauvaan tarttuu Ivan Laptev. 1617– 1721 Inkerin alue kuului virallisesti Ruotsiin. 1969 Lupa Petroskoin seurakunnan rekisteröimiseksi
Piispa Aarre Kuukauppi on tyytyväinen siihen, että tuleva piispa Ivan Laptev on teologisissa ja hengellisissä linjauksissaan edeltäjänsä kannalla: ”Inkerin kirkon painopiste on sielujen pelastamisessa.” Piispa Leino Hassisen muotokuva taustalla symboloi kirkon historiallista kytköstä suomalaiseen luterilaisuuteen. Aarre Kuukauppi muistaa nuo ajat hyvin. Vuonna 1991 hänestä tuli Inkerin kirkon diakoni. Hän kuului inkeriläisiin, joita pikakoulutettiin lyhyillä kursseilla papeiksi 1990-luvun alussa Inkerissä ja Suomessa. Kuukauppi oli 1980 valmistunut teollisen muotoilun instituutista. Saimme rakentaa ja tuoda Suomesta tarvikkeita tullitta. Uusien inkeriläispappien koulutustausta oli kirjava. 1977 Rekisteröitiin Pushkinin seurakunta. Toimistossaan kirkon viereisessä rakennuksessa Kuukauppi kaataa kuumaa teetä laseihin. 2002 Pyhän Marian kirkko Pietarissa vihittiin uudelleen käyttöön peruskorjattuna. » ties tarvitsee joskus apua ja tukea, Aarre Kuukauppi pohdiskelee mietteliäänä. 1995 Inkerin kirkon teologinen instituutti Keltossa aloitti toimintansa. – Jälkeenpäin ajatellen 1990-luku oli Inkerin kirkolle kultaista aikaa. Apua virtasi itään. Inkerin kirkon kolme piispallista sukupolvea. 1992 Inkerin kirkko itsenäistyi. 1993– 1995 Leino Hassinen Inkerin piispana. Suomalaisittain katsottuna urakehitys oli rakettimainen. KOTIMAA | 10.1.2020 13. Seurakunnat kasvoivat ja esimerkiksi viranomaiset suhtautuivat kirkkoon kauniisti – ja välinpitämättömästi. Pappeus seurasi 1993. 1996– 2019 Aarre Kuukauppi Inkerin piispana. Seinällä katselee maalauksesta hänen edeltäjänsä Leino Hassinen, Kotimaa-lehden entinen päätoimittaja, joka palveli Neuvostoliiton raunioista nousseen Inkerin kirkon piispana vuosina 1993–1995. 90-lukua leimasi myös Suomen kirkon ja sen järjestöjen Inkeri-innostus. Tammikuussa vuonna 1996 hänet vihittiin Inkerin kirkon piispaksi. 2020 Ivan Laptev Inkerin piispaksi. Pappien tarve idässä oli kova ja muutenkin koettiin, että nyt Venäjä oli avoinna
Hänen ykköskielensä on venäjä, mutta hän ymmärtää myös suomea. Kuukaupin vuosiin ajoittuu luterilaisuuden leviäminen Volgan ja Uralin alueen suomensukuisten kansojen keskuuteen ja laajemmallekin. Aarre Kuukauppi on saarnannut Pyhän Marian kirkossa lukemattomia kertoja. Itsenäinen kirkko voi näin menetellä, mutta joissakin järjestöteologien tapauksissa se on herättänyt Suomessa ihmetystä. Kuukauppi on vihkinyt Inkerin kirkon papeiksi myös suomalaisia. Kuukauppi iloitsee eläkkeelle jäädessään monista asioista. – Aika näytti, ettei siitä mitään tragediaa Suomessakaan tullut, Kuukauppi toteaa. – Venäjän oloissa oma kirkkorakennus on tärkeä. T ulevalla piispalla on haastattelupäivänä tiukka aikataulu, mutta se ei näy päälle: Ivan Laptev on hyvin rauhallinen. Hänelle on tärkeää, mitä Jumala on tehnyt meille ja antanut lahjaksi. Kirkon tarvitsemien ulkomaalaisten työntekijöiden työluvat ja viisumit eivät nekään heltiä enää helposti. Jäseniä kirkossa on noin 10 000. Minusta piispoilla pitäisi olla valtaa jatkaa päätöstä, jonka mukaan myös konservatiivisilla papeilla olisi tilaa olla kirkossa. – On myönteistä, että kirkkomme on säilynyt herätyskristillisenä kirkkona. Paljon inkerinsuomalaisia on muuttanut Suomeen. Yksi niistä on, että Inkerin kirkko on pysynyt uskollisena perinteelleen. Ulkomaalaiset lähetysja muut työntekijät saivat suhteellisen helposti työlupia Venäjälle. Eläkkeelle jäätyäänkin hän palvelee vielä Kelton seurakunnan kirkkoherrana. Edellisestä, koulutustaustaltaan vähäisestä KOTIMAA | 10.1.2020 14. Kuukauppi kertoo viranomaisten kirkkoja koskevan kontrollin tiukentuneen. Melkein kaikilla seurakunnilla on nykyisin ajanmukaiset kokoontumistilat. – Poismuuttaneita on ollut noin 25 000. Kuukaupin puheessa toistuu usein se, että 1990-luvulla ja 2000-luvun aikana Inkerin kirkossa on onnistuttu rakentamaan paljon. Venäjä on valtava maa ja luterilaiset siellä vain häviävän pieni vähemmistö. Uusi piispa Ivan Laptev on saman linjan miehiä. Jos heidät laskettaisiin kirkkomme jäseniksi, olisimme 25 vuodessa kasvaneet moninkertaisesti, Kuukauppi ynnää. – Silloin oli paljon työtä, ajamista ja juoksemista, mutta kaikki aina järjestyi. Kysymyksiä ei tarvitse venäjäntää, mutta hän vastailee mieluummin venäjäksi. Tällä hetkellä Inkerin kirkon palveluksessa on jonkin verran suomalaisia ja kolme amerikkalaista Missouri-synodin lähettämää työntekijää. – Minua ihmetyttää, että Suomen piispat ovat niin kilttejä, etteivät uskalla sanoa mitään niitä feministejä vastaan, jotka ovat koko ajan äänessä ja haastamassa piispoja. Hänessä ruumiillistuu kahdella tavalla Inkerin kirkon 2000-luvun muuttuminen. Sata vuotta sitten täysin suomenkielinen kirkkokunta on nykyisin pääkieleltään venäläinen. Erilaisia tarkastuksia on enemmän kuin ennen. Se todistaa paikallisille ihmisille, että tämä on oikea kirkko eikä mikään lahko. Suomalaiset talkoolaiset korjasivat ja rakensivat Inkerin kirkolle Herran huoneen toisensa perään. reportaasi ” Minua ihmetyttää, että Suomen piispat ovat niin kilttejä, etteivät uskalla sanoa mitään niitä feministejä vastaan, jotka ovat koko ajan äänessä ja haastamassa piispoja. Nykyisin moni asia on Venäjällä toisin. Seurakunnissa käytetään lisäksi miltei kymmentä muuta kieltä. Kuukauppi esittää myös kohteliasta kritiikkiä siitä, että ”on sääli, jos hyvät teologit eivät saa Suomessa pappisvihkimystä”. Painopisteemme ei ole liturgiassa vaan sielujen pelastamisessa
Kotiuduttuaan vuonna 2000 hän palasi Inkerin kirkon nuorisotyöhön vapaaehtoiseksi. Laptev seisoo piispantoimiston seinällä olevan suurikokoisen Venäjän kartan ääressä. Laptev arvioi, että Inkerin kirkko haluaa jatkossakin olla linjaltaan missionaarinen kirkko. Suomen kieli oli minulle lapsuudessa siis normaali asia. Inkeriläisyyteen ja suomalaisuuteen Laptev kertoo ryhtyneensä tosissaan perehtymään vasta 17-vuotiaana. Tästä kirkossa vallitsee hänen mukaansa yhteinen näky, Inkerin kirkon seurakuntien määrä on kasvanut nopeasti. Vuonna 1975 Leningradin alueella syntynyt Laptev kertoo olevansa inkerinsuomalainen ja kasvaneensa lapsena osittain suomenkielisessä ympäristössä. Eräänlaisena erikoisuutena on Venäjän miehittämällä Krimillä – de jure siis ulkomailla – sijaitseva Simferopol´in luterilainen uskonnollinen ryhmä. Niitä ja seurakunnan esiasteita – uskonnollisia ryhmiä – on nyt lähes sata eri puolilla Venäjää. Onko tämä Inkerin kirkolle ongelma. Viime vuosina Laptev on työskennellyt samaisen Kelton instituutin johtajana, Kupanitsan seurakunnan kirkkoherrana ja Kelton seurakunnan nuorisopappina. Laptevin valinta oli monille Inkerin kirkkoa tunteville yllätys, mutta äänimäärä oli selvä: 2/3 valitsijoista tuki Laptevia. Piispanvihkimys on 9.2. Tästä kirkossamme ollaan yhtä mieltä. ” Inkerin kirkko tarvitsee tukea myös Suomesta vielä pitkään, mutta Laptev ajattelee ulkomaisen avun vähenemisen olevan aivan luonnollinen prosessi. Inkerin kirkon tuleva piispa ottaa hoitoonsa pinta-alaltaan maailman suurimman hiippakunnan. inkeriläispappien polvesta Laptev eroaa siinä, että hän on teologina korkeakoulutettu Kelton instituutissa. Teologiset opinnot hän viimeisteli Kelton teologisessa instituutissa vuonna 2013. Pietarissa. Piispaksi hänet valittiin Pietarissa lokakuussa olleessa kirkolliskokouksessa. Ylipäätään hän edustaa kirkkoa, joka on vähitellen institutionalisoitunut, pärjää taloudellisesti paremmin kuin vielä 90-luvulla ja vaatii papeiltaankin entistä parempaa koulutusta. Mutta halusin jakaa evankeliumia nuorille. Suomen kielen merkitys Inkerin kirkossa on jo nyt marginaalinen, mutta suhteiden hoidossa Suomeen kielitaito on tärkeää. Kun Laptev lausahtaa jotakin suomeksi, ulosanti ja aksentti on luontevaa. Viranhoidossa kertyvät kilometrit ovat jotakin aivan muuta kuin suomalaisilla kollegoilla. Laptev aloitteli myös arkkitehtuurin opintoja, mutta päätyi lopulta kirkolliselle uralle. Käsi liikkuu nopeasti pyyhkäisten yli valtavan laajojen alueitten. Kelton seurakunnan katekeetta hänestä tuli vuonna 2000, diakoni 2004 ja pappi 2011. – Ei meillä ollut suunnitelmaa perustaa Kri» KOTIMAA | 10.1.2020 15. Tietysti kirkossa on erilaisia näkemyksiä, mutta ei minulla sellaista tunnetta ole, että nyt olisi jokin hajaannus tulossa. – Ajattelin, että miten tällainen syntinen voisi seistä Herran alttarilla. Seurakuntia on maan eri osissa, eniten Pietarin seudulla ja Karjalassa. – Ajatukseni on, että vahvistamme olemassa olevia seurakuntia. – Joillakin saattoi olla vaalin jälkeen huolta siitä, että mihin suuntaan minä nyt kirkkoa vien. Leningradin alueella varttunut nuori mies suoritti asepalveluksen Pietarissa tykistöja rakettijoukoissa. – Isoäiti puhui kanssani aina vain suomea, osittain myös äitini. Laptevin mukaan asia ei ole lainkaan poliittinen kysymys. Sen sijaan pappeuden rima oli korkealla. Tiesin elämästä toisenkin puolen ja näin, miten Jumala muuttaa ihmisiä, Laptev sanoo
Toinen syy on se, että 25 000 inkeriläistä asuu Suomessa ja Inkerin kirkon papit voisivat palvella heitä. – Lähetysseura lopetti yllättäen. Yhteistyö tiivistyy sellaisten tahojen kanssa, jotka haluavat sitä kanssamme. Mahdollinen palvelutyö Suomessa tapahtuisi suomalaisten piispojen tieten. Venäjän pääkirkko on suuri ortodoksinen kirkko. Mitä palkkarahoihin tulee, luotamme Jumalaan, että ne saadaan kokoon. Herran siunausta! Ivan Laptev toivottaa. Voimme kutsua kirkkomme työhön lähetystyöntekijöitä tai missio-asiantuntijoita, jotka asuvat tai vierailevat täällä. Jäsentemme seka-avioliitot ortodoksien kanssa eivät ole ongelma: perheissä päätetään, kumpaan kirkkoon lapset liitetään. Suhteet siihen ovat Laptevin mukaan hyvät. ILC:ssa Missouri-synodi on hyvä kumppanimme, jonka kanssa jatkamme yhteistyötä eri aloilla, etenkin teologisessa koulutuksessa. – Myös minut itseni on alun perin kastettu ortodoksisessa kirkossa, kuten monet meistä inkeriläisistä. – Voi siis tulla suomalaistenkin papiksi vihkimisiä, jos meillä on sellainen tarve. – Se on missä tahansa kirkossa piispan perustehtävä ja hänen lupauksensa sisältö. Mutta jos huomenna avaisimme 300 uutta seurakuntaa, tarvitaan osaavia työntekijöitä. Maailmalla on hänen mukaansa tendenssi, jossa sellaiset kirkot tekevät yhteistyötä. Mikä on luterilaisuuden viesti suuren kansakunnan tulevaisuudelle. Meillä on nykyisin myös rovastikunnallinen budjetti, jonka kautta tuetaan köyhimpiä seurakuntia. Inkerin kirkon tuleva piispa muistuttaa, että Kristuksella on vain yksi kirkko. Toisesta piispanvirasta ei Laptevin mukaan ole vielä tehty aloitetta. Sen opiskelijamäärä on kasvanut suureksi ja opetustiloista on pulaa. Inkerin kirkon taloustilanne on kireä. Emme voi tietää vielä. Inkerin kirkko tarvitsee tukea myös Suomesta vielä pitkään, mutta Laptev ajattelee ulkomaisen avun vähenemisen olevan aivan luonnollinen prosessi. Suomen kirkon kanssa allekirjoitetaan joka toinen vuosi yhteistyösopimus, eikä Laptevin tiedossa ole muutoksia. Laptev muistuttaa, että Inkerin kirkko on teologialtaan konservatiivinen. Kelton teologinen instituutti on Laptevin ylpeydenaihe. Tämä koskee meitä Inkerissä, se koskee suomalaisia, se koskee koko maailmaa. Toivon Inkerin kirkon ja Suomen kirkon hyvää yhteistä palvelua tulevaisuudessa. Me olemme kiitollisia kaikesta vuosien mittaan siltä saamastamme tuesta. Venäjä on valtava maa ja luterilaiset ovat sen kansojen ja uskontojen meressä vain pieni pisara. Järjestöistä Suomen Lähetysseura on lähtemässä Venäjältä pois. Suomesta tuleva seurakunnallinen tuki vähentyy vääjäämättä. Olemme mukana LML:ssa omista lähtökohdistamme. Inkerin kirkon ekumeenisia kumppaneita on sekä Luterilaiseen maailmanliittoon (LML) että konservatiivisten luterilaisten kirkkojen kansainväliseen luterilaiseen neuvostoon (ILC) kuuluvissa kirkoissa. Jos kirkko ei tee niin, herää kysymys, mihin tämä kirkko on menossa. Sen mukaisesti kirkko ”pidättää oikeuden tarkistaa ja yksipuolisesti lopettaa yhteistyön sellaisten luterilaisten uskonnollisten yhteisöjen kanssa, jotka tunnustavat saman sukupuolen avioliitot tai ordinoivat ihmisiä, jotka ovat syntisessä suhteessa saman sukupuolen ihmisiin”. Laptev ei käy kommentoimaan Suomen kirkon asioita, mutta kertoo ajattelevansa, että kaikkien kirkkojen olisi pysyttävä uskollisena Jumalan sanalle. Viidennes seurakunnista – lähinnä isoissa kaupungeissa – on jo itsenäisiä. Laptev ei sulje mahdollisuutta pois. Monet papit jäävät lähivuosina eläkkeelle. Jos Suomen kirkko joskus hyväksyisi samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisen, miten Inkerin kirkko reagoisi. Laptev viittaa kirkkonsa julistukseen asiasta vuodelta 2015. Laptevin mukaan Inkerin kirkko tarvitsee kuitenkin paljon uusia työntekijöitä ja heille hyvän koulutuksen. Hän viittaa Martti Lutherin sanoihin: ”kirkon muodostavat pyhät uskovaiset ja ne karitsat, jotka kuulevat paimenensa äänen”. Inkerin kirkko kuuluu molempiin järjestöihin. Syitä on kaksi. – Yksi sen ilmentymä on, että Kelton instituutissamme opiskelee jo Venäjän kansalaisten ohessa ihmisiä esimerkiksi Kazakstanista, Armeniasta, Liettuasta ja Mongoliasta. Kelton instituutilla on myös tuore sopimus Itä-Suomen yliopiston kanssa: Keltossa valmistunut opiskelija voi tulevaisuudessa suorittaa Joensuussa lisäopinnot teologian maisteriksi, jos tietyt edellytykset täyttyvät. Tähän liittyy myös kysymys siitä, vihittäisiinkö lisää suomalaisia Inkerin kirkon papeiksi. – Iloksemme seurakuntiemme oma kannatus on nousemassa. – Toivon, että me kaikki kuulemme Hänen äänensä ja noudatamme sitä. – Se voi tuntua oudolta, mutta haluamme tulla kuulluiksi joka paikassa. Diakoniksi vaaditaan kahden vuoden opinnot, teologian kandidaatiksi tullaan neljässä vuodessa, minkä jälkeen opiskelija voidaan vihkiä papiksi. Kirkon kasvu aiheuttaa paineita myös keskushallinnolle. Kirkolle on annettu tehtävä, olimme sitten Venäjällä, Ukrainassa tai vaikkapa Mongoliassa. reportaasi KOTIMAA | 10.1.2020 16. – Meillä on kova työvoimapula. – Strategiassamme toivomme saavamme vuoteen 2025 mennessä sata uutta pappia ja diakonia. mille sellaista, mutta eräs pappi muutti sinne asumaan ja sinne muodostui luterilaisten ryhmä
klo 21.05 Perjantai. Historia: Pompejin viimeiset hetket. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Lopulta rankasti paineistettu Ojansivu ajautuu syvään masennukseen. Kirkon tuhopolton jälkeen huhut vain kiihtyvät. lukuisien sairaaloiden osastoilla, lääkärihelikoptereissa ja muissa hoitoyksiköissä. TV1 Pe 17.1. klo 12.00 Siperian Jeesus. klo 19.00. Ensihoitolääkäri Kosti Koivisto-Kokko nousee Turussa helikopteriin pelastaakseen itsemurhaa yrittäneen miehen. Ainoa ulospääsy on jäädä eläkkeelle virasta, joka aikaisemmin tuntui ihannetyöltä. Eläkkeellekin he jäivät yhteisessä juhlassa. Rovasti Osmo Ojansivu toimi Vammalan kirkkoherrana vuonna 1997, jolloin Tyrvään Pyhän Olavin keskiaikainen kirkko tuhopoltettiin. jaettavan Venla-pystin saajaksi parhaan seuranta-realityn kategoriassa. klo 8.05 ja Ma 13.1. joka päivä klo 20. | painettua sanaa | Ystävyydestään tunnetut piispat Irja Askola ja Ambrosius, ovat avoimina Imagen (11/2019) yhteishaastattelussa. Ensimmäisessä jaksossa Valmiustilassa seurataan ensihoitoa. Mahtoiko Askola saada vastaavaa tukea luterilaisilta veljiltään. yle Radio 1 su 12.1. Vissarioniitit asuvat Siperian taigalla ja uskovat, että heidän salaperäinen johtajansa, entinen liikennepoliisi nimeltään Sergei, on uudestisyntynyt Jeesus. Kirjan alkupuoli on hieman pitkäpiimäistä kertomusta nuorukaisen varttumisesta mieheksi ja pappisuran avautumisesta. Lokakuiseen vuorokauteen suomalaisissa sairaaloissa mahtuu monenlaisia elämänkohtaloita ja paljon vaativaa työtä, joka ansaitsee tulla näkyväksi. Uuteen tutkimukseen perustuva dokumenttisarja kertoo, kuinka katastrofi tapahtui yksilötasolla. Vuosi sitten esitetty kolmas kausi on sekin ehdolla 17.1. Warelia 2019. Hannu Heinosen isä oli merimiespappi, taidemaalari ja harrastajakuvaaja. Positiivista energiaa hän puolestaan sai palaneen kirkon jälleenrakennuksesta, erityisesti yhteistyöstä taidemaalarien Kuutti Lavosen ja Osmo Rauhalan kanssa. Oulussa akuuttilääkäri Iita Daavittila hoitaa potilasta, jolla on aivohalvauksen oireita. kulttuuri ensihoitolääkäri Kosti Koivisto-Kokko, ensihoitaja Laura Carstens ja akuuttilääkäri Iita Daavittila ovat elossa 24h -sarjan ensimmäisen jakson päähenkilöitä. Kirkkoherra joutui pahaan välikäteen taistelussa kirkon virkakysymyksestä. Pahimmillaan papin elämää voidaan syynätä ilman pienintäkään hienotunteisuutta. Papiksi syntynyt on ihmisläheinen puheenvuoro ahdasmielisyydestä ja myös psyykkisen kestokyvyn rajoista. Ojansivu muistelee nyt elämäänsä ja uraansa kirkon palveluksessa. klo 12.05 Horisontti. Jutussa Askola ja Ambrosius istuvat iltaa toimittaja Reetta Rädyn kanssa Ambrosiuksen kotona, ortodoksisessa kulttuurikeskus Sofiassa. Vieraina kirjailija Katariina Souri ja psykologi Jan-Henry Stenberg. Suomalaisesta sairaanhoitoa kuvaavasta dokumenttisarjasta Elossa 24h esitetään jo neljäs kausi. TuIjA PyhäRAnTA harva kirkkoherra joutuu virkakaudellaan kokemaan oman kirkon tuhoutumisen. Sikatilan emännästä tuli pitkäaikainen kansanedustaja. TuIjA PyhäRAnTA Elossa 24h Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa 12.–19.1. Ojansivulla riitti muitakin haasteita. Ainakin Helsingin luterilainen ja ortodoksinen emerituspiispa paljastavat tapaavansa toisiaan enemmän kuin oman kirkkokuntansa kollegoita. Siellä Herran siunauksen luki piispa Askola. VesA KeInOnen Teema & Fem Pe 10.1. Virasta eroamisensa jälkeen Ojansivu ei kuitenkaan kokenut saaneensa häneltä riittävää tukea. klo 17.10 8 mm katse: Merimiespapin matkat. | viikon kirja | | viikon vinkit | | dokumenttisarja | Ensihoitaja Laura Carstens matkustaa ambulanssilla auttamaan kaatuneen rekka-auton kuskia Espoossa. Vammalan kirkkoherra oli mukana junailemassa Mäkistä Turun piispaksi ja myöhemmin arkkipiispaksi. Syödään, juodaan ja puhutaan. Paikkakunnan homovastainen ilmapiiri ilmenee syytöksinä ja uhkailuina. TV1 Pe 10.1. Milloin terapia voi mennä pieleen. Teema & Fem Ti 14.1. Näistä tapahtumista lukeminenkin on järkyttävä kokemus. Kirkkoherra Ojansivukin sai tästä enemmän kuin oman osansa. Kiinnostavampiin teemoihin päästään, kun Ojansivu vuonna 1990 tulee kansansuosikkina valituksi Vammalan kirkkoherraksi. Haastattelijana Juho-Pekka Rantala. | Kuva: ITV / Yle KOTIMAA | 10.1.2020 17. Hän kuvasi rahtilaivoilla merimiesten arkea. Suomen ensimmäisen naispiispan ura ei ollut helppo, mutta tukena oli eri vaiheissa naapurikirkon piispa. klo 21.05 Itse asiassa kuultuna: Sirkka-Liisa Anttila. Onko tosiaan vielä 1990-luvun lopulla seurakunnan luottamushenkilö voinut kutsua kirkkoherran kotiinsa tivatakseen hänen seksuaalista suuntautumistaan. 181 sivua. Sarjan jaksot on jälleen kuvattu yhden vuorokauden aikana 2.10. Kirjassa käsitellään myös Ojansivun suhdetta Kari Mäkiseen. Tosielämän draama voittaa kuitenkin sepitteen. Väitettiin jopa, että naimaton, homojen suosijaksi mielletty kirkkoherra oli synneillään aiheuttanut kirkon palon. Sarjan kaksi ensimmäistä kautta palkittiin Kultaisella Venlalla. TV1 La 11.1. Kaikki jaksot esitetään peräkkäisinä iltoina yhden viikon aikana. Tositarinoita sairaalasta Osmo Ojansivu: Papiksi syntynyt. Muistellaan pitkän ystävyyden vaiheita, ensitapaamista, Askolan piispanvihkimystä sekä kohua herättänyttä vierailua Uspenskin katedraalin alttarissa, ja vaihdetaan ajatuksia uskosta ja tuonpuoleisesta. Fiktiiviset sairaalasarjat kuten Teho-osasto (1994–2009) tai kotimainen Syke (2014–) ovat olleet suosittuja, sillä onhan sairaala ilmeinen ympäristö draamalle
18 KOTIMAA | 10.1.2020. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. 1 Kuka oli Inkerin kirkon piispa ennen Aarre Kuukauppia. Tämänviikkoisessa kuvassa on joukko miehiä puhumassa yhdelle. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Moody ei mennyt sanattomaksi, vaan vastasi: – Miksi ottaa kaivosta vettä, kun kosteutta on kaikkialla ilmassa. Esimerkiksi diakonissa Likander työskenteli seurakuntasisarena vuosina 1958–1998 Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa. Anttila). Ensimmäisenä vasemmalla Riitta Hiedanpää, kolmas oikealta Taimi Likander, toinen oikealta elsa Aikio ja äärimmäisenä oikealla Marja Huhtinen (os. Missä ja milloin kuva on otettu. julkaistussa kuvassa ei ollut Timo Kökkö, vaan hänen poikansa Jarmo Kökkö. Jutun kuvittivat Jukka Granström ja Gun Damén. Tunnistatko kuvan henkilöitä. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. Sitä kuvailtiin monipuoliseksi katsaukseksi vaikeaan aiheeseen, Raamatun väärin tulkitsemiseen. OLLi SeppäLä |K uv a: Ju kk a G ra ns tr öm 1 Lei no Has sin en 2 pos tno rm aal illa aja lla tar koi tet aan aja nja kso a, jos sa yllä tyk set ja ris tiri ita isu ude t kor ost uva t. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). 3 Mikä oli viiksitimalin nimi aiemmin. | 3 kysymystä | 1800-luvulla elänyt yhdysvaltalainen evankelista, NMKY-mies ja nimeään kantavan raamattuinstituutin perustaja Dwight Lyman Moody tapasi kerran panteistin, joka sanoi: – Miksi käydä kirkossa sunnuntaisin, kun Jumala on joka päivä kaikkialla. ”Taimi on yksi kesällä 1981 alkaneen kirkollisen virkaurani esikuvia”, kirjoittaa pääsuntio petri Oittinen. kirkkokahvit Mysteerikuva | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Voit perustella valintasi lyhyesti. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Kirjapalkinnon voitti Liisa Lappalainen Kiuruvedeltä. Oikaisu: 12.12. Keitä miehet ovat ja mitä he ovat tekemässä. Kotimaan nro 49 parhaaksi jutuksi äänestettiin Olli Seppälän kirjoittama reportaasi ”Väärin luettu”. 2 Mitä tarkoittaa postnormaali aika. K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. 3 par tat im ali Edellinen mysteerikuva oli otettu Kirkon sisarliiton valtakunnallisilta opintopäiviltä keväällä 1982, todennäköisesti Järvenpäässä seurakuntaopistolla. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Kuvan kuudesta naisesta tunnistettiin neljä
Tiedot ja kuva perhepalstalle toimitetaan viikkoa ennen toivottua julkaisupäivää kirjallisesti osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi 3.–18.1.2020 MUUTTOALE Varaston tyhjennys muuton alta. kanttori Sanna-Maarit Hakkaraiselle director cantus -arvonimen. Vastaanotto Vähänkyrön seurakuntatalolla (Kirstantie 7) la 18.1. PORI, TERVEYSALA Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö Santaoja Sanna, Tirri Kirsi, Vuori Charlotta. klo 14 alkaen. | tutkinnot | Diakonia-ammattikorkeakoulusta syksyn 2019 aikana valmistuneet kirkollisen kelpoisuuden saaneet opiskelijat: HELSINKI, SOSIAALIALA Sosionomi (AMK), diakoniatyö Auvinen Marianne, Bergström Martina, Fredland Eeva, Haapio Maija, Heimonen Jasmine, Hiekkataipale Anna, Honkonen Markus, Keinänen Eija, Keskinen Ilona, Kokkonen Tuija, Korjus Kaislakerttu, Leijo Pihla, Liesmäki Hannele, Luoma Miika, Mertanen Jannika, Roininen Anna, Shiberu Martta, Torikka Niina, Töllinen Liisa, Vilpponen Marja-Liisa, Vuorisalmi Mari. HELSINKI, TERVEYSALA Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö Joona Elina, Koivunen Mikaela, Orupabo Sonja. Ohjelmahetki klo 16. | perheuutiset | 50 VUOTTA täyttää 20.1. 50 VUOTTA täyttää 12.1. Samalla hän juhlistaa 25-vuotista suntion uraa. Teologian kandidaatti: Frisk Sanni, Joensuu, Hänninen Antti, Jyväskylä Ortodoksisessa teologiassa ei suoritettu tutkintoja marraskuussa. Kirjoja, levyjä, lahjatavaraa, löytöjä! Hinnat alkaen 0,50 e ! www.sacrum.fi Hietalahdenranta 13, Helsinki ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö Kauppinen Saara, Kontiokorpi Vilma. Palvelemme puhelimitse, sähköpostin ja verkkokaupan kautta. OULU, SOSIAALIALA Sosionomi (AMK), diakoniatyö Airaksinen Silja, Al-Tameemi Katja, Jurmu Matias, Järvirinne Nadja, Jääskeläinen Minna, Kopola Miia, Koskinen Mia, Kuure Pia, Mäkelä Annika, Mäntyniemi-Koivisto Marita, Pasanen Johanna, Perämäki Marjo, Rosberg Saara, Sivula Anja, Volotinen Elina. Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö Aho Sara-Pauliina, Hannula Roosa, Hartikainen Jesse, Honkanen Mirjami, Huikko Noora, Kaarti Hilla, Lahermaa Anette, Lahti Veera, Leppänen Johanna, Liljeberg Viivi, Linnakoski Katriina, Mikkonen Jasmin, Ratilainen Leena, Reimann Ida, Salo Minna, Saunamäki Suvi, Savolainen Mika, Smedberg Sanne, Suutari Anni, Viirre Tiia, Virtanen Mirja. Myymälä on suljettuna muuton takia 20.1–1.2.2020. Itä-Suomen yliopistossa 1.–30.11.2019 suoritetut tutkinnot Filosofinen tiedekunta/Läntinen teologia Teologian maisteri: Mattila Noora, Joensuu, Pennanen Katariina, Kuopio, Turtinen Anna, Joensuu. | arvonimet | Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on myöntänyt 18.12. lääninrovasti Petri Hautala Vähässäkyrössä. PORI, SOSIAALIALA Sosionomi (AMK), diakoni Kivilahti Annika, Pajamäki Petra, Sillanpää Eija, Vehmaa Kaisa, Vuorinen Jenni. OULU, TERVEYSALA Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö Heino Kaisa, Kurtti Tarja, Ranta Jaana, Tiirola Ulla. Mahdolliset muistamiset puoliksi Herättäjä-Yhdistyksen nuorisotyölle ja Vähänkyrön viestin juniorihiihdolle tilille FI80 1196 3500 0616 80. KOTIMAA | 10.1.2020 19. PIEKSÄMÄKI, SOSIAALIALA Sosionomi (AMK), diakoniatyö Kupiainen Päivi, Mykrä Petra, Niskanen Jenni, Taavitsainen Emma. Jouni Honkanen Kouvolassa. 020 754 2350 Uusi osoitteemme 3.2.2020 alkaen Fabianinkatu 8! Uusi myymälä sijaitsee 100 m päässä Esplanadilta, aivan Helsingin sydämessä
Siihen kuului aviomiehen lisäksi kolme lasta. Hämäläinen) kuoli tapaninpäivänä 26.12. Seurakunnan lauluja soitinyhtye Verso oli hänelle tärkeä henkireikä. Kuusi vuotta sitten hankittu kesäpaikka Hirvensalmella oli myös erään toiveen täyttymys. Myöhemmin työskentely Askelessa ja Kotimaassa avarsi vuosien saatossa Tuijan uskonnäkemystä, ja hänelle tuli tärkeäksi ajatus aikuisesta uskosta. ateriat ja ohjelman, mahdollisuus myös majoittua) Ilmoittautumiset: 24.1.2020 mennessä: https://wilma.tk-opisto.fi/browsecourses Tiedustelut: Jaana Rantala p. Tuija jäi pois töistä kesällä 2017 saatuaan kuulla sairastavansa parantumatonta syöpää. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Savonlinnan taidelukiosta. kotonaan Kirkkonummella. Syövästä huolimatta -blogissaan Tuija kirjoitti lokakuussa: ”Näin vähenevät päiväni kuluvat yleensä verkkaisesti ilman suurempia tunnekuohuja. Tiihosen Syövästä huolimatta -blogia oli hänen kuolemaansa mennessä luettu noin 110 000 kertaa. 0400 477 836 Turun kristillinen opisto, Lustokatu 7, Turku Lieksan Herättäjuhlat 1978. (Pia Perkiö) Juha, Risto ja Sara Rosa ja Topi sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitetaan Kirkkonummella Pyhän Mikaelin kirkossa lauantaina 18.1.2020 klo 12.00, jonka jälkeen muistotilaisuus lähimpien kesken. Tuija syntyi 23.12.1956 Joroisissa. 26.12.2019 Kirkkonummi Emme tahtoneet erota hänestä, emme nyt, emme vielä. Hän oli kuollessaan 63-vuotias. Tuija Tiihonen Kotimaan toimituspäällikkö ja tuottaja Tuija Tiihonen (os. Hän tarttui innolla ja pelottomasti uuteen. Tuija teki lisäksi kustannustoimittajan töitä, kirjoitti artikkeleita useampaan kirjaan sekä toimitti kirjoja. Hän työskenteli toimittajana myös Ilta-Sanomissa. 23.12.1956 Joroinen k. Maaliskuussa 2018 hän alkoi kirjoittaa blogia sairaudestaan ja tunnoistaan. Hän oli myös Kotimaan toimituspäällikkö sekä lopuksi tuottaja. paikkoja avoinna Hyvinkään seurakunnassa on haettavana 30.1.2020 klo 15 mennessä JOHTAVAN SAIRAALAPASTORIN VIRKA Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa seurakunnan kotisivuilla osoitteessa https://www.hyvinkaanseurakunta.fi/ info-ja-asiointi/avoimet-tyopaikat KOTIMAA | 10.1.2020 20. Jokin valo jäi kuitenkin meille, muistojen aarteet ja rakkaus, katoamaton. Kesävaatteita pois pannessani vahvat tunteet kuitenkin yllättivät minut. tiedoksi | kuolleet | Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi klo 12 Lounas klo 13 Pietismi ajan aallokoissa 1920–1960, professori Eino Murtorinne klo 14 Körttiläisyyden radikaalit lapset 1960–2000, professori Ilkka Huhta klo 15 Kahvi klo 15.30 Körttiläisyyden ilmastomuutos 2000–2020, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja TT, YTT Hanna Salomäki klo 16.30 Körttiläisyys Kotimaa-lehden valokeilassa 1930, 1970 ja 2010, päätoimittaja Mari Teinilä klo 17.30 Päivällinen klo 18.30 Seurat Tervetuloa mukaan jakamaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan! Jokaisen alustuksen jälkeen on varattu aikaa keskustelulle. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa englantia, kotimaista kirjallisuutta sekä tiedotusoppia ja valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi. Hämäläinen s. Kirjoitukset sanoittivat myös monien kohtalontovereiden tuntoja ja toivat heille lohtua. Lajittelin vaatteita vielä kierrätykseen kelpaaviin ja sekajätteeseen tai rievuiksi joutaviin. Askel-lehden toimitussihteeriksi Tuija siirtyi 1991 ja siitä Kotimaan toimitussihteeriksi 2003. Lähden siitä oletuksesta, että minä en enää kesävaatteita tarvitse.” Olli Seppälä Kirjoittaja on Tuija Tiihosen pitkäaikainen työtoveri. Työtoverit tunsivat Tuijan monipuolisena, huumorintajuisena, ystävällisenä ja myötätuntoisena, mutta myös tarkkana ja tarvittaessa suorapuheisenakin toimituksen kantavana voimana. Ensikosketuksen tulevaan ammattiuraan, journalismiin, Tuija hankki Savon Sanomissa. Kirkkonummen alueen luonto tuli Tuijalle rakkaaksi. Opinnot Suomen Raamattuopistossa ja sen jälkeen Englannissa muovasivat Tuijan uskonnäkemystä. Rakkaamme Tuija Maarit TIIHONEN o.s. Tuija asui 30 vuotta Kirkkonummella perheensä kanssa. Tuijan viimeinen kesä mökillä sujui hyvin sen jälkeen kun tehottomiksi todetut hoidot oli lopetettu eikä voimakkaita sivuvaikutuksiakaan enää ollut. Iltapala ja seurustelua Pietismin pihdeistä avaran armon liikkeeksi Körttiläisyyden muodonmuutos 1920–2020 Seminaari Turun kristillisellä opistolla la 8.2.2020 Järjestäjinä: Herättäjä-Yhdistys, Kotimaa ja Turun kristillinen opisto Päivän hinta: 30 € (sis