Työntekijä on osaltaan vastuus» | Kuva: Kristiina Kontoniemi. AiheenA: Työhyvinvointi 1 19 työyhteisön ongelmat | Kotimaa Pro pyysi sosiaalisen median kautta tietoja seurakuntatyöyhteisöjen ongelmista. Sen edistäminen on sekä työnantajan että työntekijöiden vastuulla. T yöhyvinvointi on yksilöllinen kokemus, johon heijastuvat esimerkiksi työpaikan ihmissuhteet, oma ammattitaito ja johtaminen. Työnantajan tehtävänä on huolehtia muun muassa työturvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Viesteistä koostimme viisi tapausta, joita työyhteisökehittäjä, työnohjaaja Pekka Puukko kommentoi ja ratkoo. Työyhteisö voi pahoin – Mikä avuksi. Työnantajan vastuulla on luoda työolot, jotka eivät aiheuta vaaraa työntekijöiden fyysiselle tai psyykkiselle terveydelle
Diagnoosit ovat kuitenkin psykiatrisen sairaanhoidon välineitä ja kuuluvat sinne. Mikäli puheeksi ottaminen ei ole mahdollista tai se ei auta, pitää lähestyä omaa tai kyseisen henkilön esimiestä. Jos ongelmana on kirkkoherra, lähestytään piispaa. Johtajasta on helppo tehdä syntipukki. Seuraavassa Jyväskylän seurakunnan perheneuvoja, kokenut työyhteisökehittäjä ja työnohjaaja pappi Pekka Puukko kommentoi lukijoiden kertomia työyhteisöongelmia. Tärkeää on myös oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. | työelämätaidot | sa työilmapiiristä ja suhteesta työtovereihinsa. 1 Johtavassa asemassa oleva seurakunnan työntekijä on luonnehäiriöinen ja kohtelee alaisiaan epäoikeudenmukaisesti. niistä auttaa. Epäasiallinen käytös kannattaa aina ensin ottaa reilusti puheeksi asianomaisen kanssa. Toisaalta monet yleiset työyhteisön lainalaisuudet pätevät myös seurakunnissa. Monesti työkaluna on oma persoona. Ihan ensimmäisenä kiinnittäisin huomiota psykiatriseen diagnoosiin. Johtavassa asemassa olevalta viranhaltijalta on voitava edellyttää asiallista, ennakoitavaa ja rakentavaa toimintaa. Edellä kuvattu ei sitä tietenkään ole. Normaali hyvä käytös, maalaisjärki ja ystävällisyys vievät pitkälle. Työmaailmassa on syytä puhua diagnoosien sijaan epäasiallisesta käytöksestä. | Kuva: Kristiina Kontoniemi 10.1.2019 2. Lisäksi jokaisen on syytä olla selvillä siitä, mikä on oma rooli ja tehtävä työpaikalla. Kärsivät ihmiset leimaavat tunnekuohuissaan usein toisen narsistiksi. Seurakunta on työyhteisönä siinä mielessä erityinen, että työllä on myös hengellinen ulottuvuus. Silloin katoaa näky siitä, keitä varten töissä ollaan ja työtä tehdään. On selvää, että johtavissa asemissa on myös ihmisiä, joiden kyky tarkastella omaa toimintaansa on erittäin puutteellinen. Johtamisen ongelmat ovat usein yksi puoli asiaa, mutta vain yksi puoli. Ongelmien jatkuessa ja kärjistyessä on syytä ottaa yhteyttä myös työsuojeluvaltuutettuun ja työterveyshuoltoon. Toisinaan esimerkiksi kuormittava elämäntilanne saa ihmisen unohtamaan hyvät käytöstavat, ja muistutus » Johtajan velvollisuus on suojella osaavia ja päteviä työntekijöitään liialta kuormalta ja uupumiselta. Vaikeassa tilanteessa auttaa keskittyminen seurakunIhmisen pitää itse suojella omaa työntekoaan häiritseviltä ja väärään suuntaan vieviltä virikkeiltä, tulevatpa ne sitten liian innokkailta työtovereilta, seurakuntalaisilta tai omista mielihaluista, sanoo Pekka Puukko. Hän kerää luottamushenkilöistä ympärilleen hovin ja uhkailee niitä, jotka eivät ole hänen puolellaan. Hän ei anna myönteistä palautetta, vaan puhuu selän takana pahaa työntekijöistä ja kertoo jopa valheita heistä. Toisinaan voi käydä myös niin, että ongelmista kähiseminen muuttuu paoksi arkisesta työstä. Hän ei kykene ottamaan vastaan kriittistä palautetta työntekijöiltä eikä edes piispalta. Näistä leimoista 98 prosenttia ei pidä paikkaansa. Lisäksi työyhteisön ulkopuolinen riippumaton konsultaatio tilanteesta voi olla tarpeen. En halua vähätellä esimerkin johtajan käyttäytymisen aiheuttamaa kärsimystä, mutta laajemmassa mittakaavassa on tärkeää kiinnittää huomiota myös alaistaitojen eli työntekijätaitojen tärkeyteen
Hän on ikään kuin suojatyöpaikassa, ja se on pois kollegojen selkänahasta. Ammattialojen väliset rajat sekä rajat ylittävä arvostuksen puute aiheuttavat muitakin ongelmia. Hän ei suostu ottamaan yhtä paljon tehtäviä vastaan kuin muut eikä hoida kunnolla edes vähempää työmäärää. • Selkeät johtamiskäytännöt auttavat. On tärkeää löytää ongelmien rakenteelliset syyt ihmissuhdekuohujen alta ja puuttua myös niihin. Hyvä tiedonkulu ja avoimuus ovat tärkeitä. Hyvin suunnitellut investoinnit työhyvinvointiin maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Tämä on viisasta, mutta saattaa myös herättää pelkoja. talaisiin ja heidän tarpeisiinsa eli ydintyöhön. Työntekijän on tiedettävä oman toimintavapautensa rajat: mistä hän voi päättää itse ja mitkä asiat kuuluvat pomon päätettäviksi. Kirkossa pyritään nykyään yhä enemmän murtamaan työalojen ja työmuotojen välisiä raja-aitoja. Vastuupapit voivat myös tarpeen mukaan kutsua pappien ja kanttoreiden kokouksiin vastuutyöalansa johtavia henkilöitä kuten johtavan diakoniatyöntekijän tai lapsityönohjaajan. Työhyvinvointi näkyy innostuksena, aloitekykynä ja työmotivaationa Kun työntekijä kokee työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, hän on innovatiivinen ja jaksaa tehdä työnsä hyvin. 10.1.2019 3. Tällaisessa tilanteessa työt alkavat helposti kasaantua osaaville, päteville ja tunnollisille työntekijöilTyöyhteisön hyvinvoinnin ABC • Työntekijöille tulee olla selvää, mikä on heidän perustehtävänsä: mitä siihen kuuluu ja mitä ei kuulu. 2 Pappien ja kanttoreiden kokouksessa keskustellaan ja päätetään asioista, jotka pitäisi käsitellä työyhteisössä moniammatillisesti. Karua realismia on se, että viime kädessä olemme itse vastuussa omasta hyvinvoinnistamme. Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi syntyy työn arjessa. • Laatikaa selkeät pelisäännöt ja toimintasuunnitelma työyhteisön kriisiytymisen varalle. • Kannustakaa, innostakaa ja antakaa toisillenne myönteistä palautetta. • Tarvittaessa pyytäkää ulkopuolista konsultaatioapua. Toisaalta tarvitaan myös pienemmän porukan edustuksellisia kokouksia, ettei kaikkia puuduteta kaikkien asioilla. Maalaisjärki auttaa miettimään, mikä kulloinkin on tarkoituksenmukaisinta. Lähde: Sosiaalija terveysministeriö ja Työterveyslaitos » Karua realismia on se, että viime kädessä olemme itse vastuussa omasta hyvinvoinnistamme. On tärkeää, että koko työyhteisöllä on säännöllisesti kokouksia, joissa syntyy kimppahenki ja kokemus yhteisestä työstä ja jokaisen työtehtävän arvosta. Muut paikkaavat jatkuvasti hänen tekemisiään ja tekemättä jättämisiään. Mikäli mikään ei auta ja kuormittava tilanne työyhteisössä jatkuu kaikista puuttumisyrityksistä huolimatta, on lopulta kysyttävä itseltään, mitä minä haluan, mihin minä suostun ja mitä minä jaksan. Ulkopuolelta näkee ongelmien syyt ja seuraukset usein tarkemmin. • Panostakaa avoimeen tiedonkulkuun ja hyvään sisäiseen viestintään. Tämä ei tietenkään tunnu oikeudenmukaiselta, mutta joskus on vain valittava pienin paha. Yksittäiset, työstä irralliset terveystempaukset eivät auta, jos asiat eivät ole työpaikan arjessa kunnossa. • Ottakaa ongelmat puheeksi nopeasti, reilusti, rakentavasti ja avoimesti. Työhyvinvointi parantaa työn tuottavuutta ja työhön sitoutumista sekä vähentää sairauspoissaoloja. Tutkimusten mukaan sillä on myös merkittävä myönteinen yhteys esimerkiksi asiakastyytyväisyyteen. 3 Joku ei hoida työyhteisössä omia hommiaan sovitussa aikataulussa ja sovitulla tavalla. Tavoitteena on, että päätöksiä tehdessä kuultaisiin aina niitä, keitä asia ensi sijassa koskee. Työntekijä joutuu kysymään itseltään, voiko hän kestää tilannetta vai olisiko viisaampaa hakea toista työpaikkaa. Eri työaloilla on yleensä vastuupapit, joiden tehtävänä on välittää tietoa työalan asioista pappien ja kanttoreiden kokoukselle
Töissä ollaan töissä ja tehdään sitä, mistä työnantajan kanssa on sovittu. Johtajan on syytä olla tarkkana. Työntekijöiden tehtävänä ei ole valita itselleen työtovereita. Tilannetta ei voi jättää hoitamatta. Tämä on haaste työn johtamiselle. Rekrytointi on työnantajan asia. Moni tekee työtä persoonallaan, ja seurakuntatyöhön kuuluu myös hengellinen ulottuvuus. Johtajan velvollisuus on kuitenkin suojella osaavia ja päteviä työntekijöitään liialta kuormalta ja uupumiselta. Työntekijöiden tehtävä on luottaa rekrytoijien ammattitaitoon ja pyrkiä tulemaan mahdollisimman hyvin toimeen uuden työtoverinsa kanssa. Mikäli työntekijän kyky tehdä työtä on heikentynyt, voi olla tarpeen miettiä esimerkiksi työn osa-aikaistamista tai erilaisia tavoitteellisia tukitoimia. Normaalisti työelämässä ajatellaan, että töissä on hoidettava tietyt työtehtävät tai muuten palkka ei juokse. Työnantajalla on suvereeni oikeus päättää, kenelle palkkaa maksaa. Työn tekemisen tavat ovat moninaiset. Joillekin seurakuntatyö on silti edelleen kuin vapaan taiteilijan itseilmaisun väylä, jonkinlaista oman uskonnäyn toteuttamista. Kaikki valintaan vaikuttavat seikat eivät yleensä ole työyhteisön tiedossa eikä niiden kuulukaan olla. Työelämän vaatimukset ovat pikku hiljaa kiristyneet myös seurakunnissa. Toisaalta jokainen on vastuussa itse siitä, kenen johdettavaksi suostuu. Peräänkuulutan tässä luottamusta. Seurakuntien työkulttuurissa ongelmana on hahmoton ja vaikeasti määriteltävä työn käsite. | Kuva: Kristiina Kontoniemi 10.1.2019 4. Sitä hoitavat työnantajan edustajat joutuvat miettimään ja perustelemaan päätöksensä kestävällä tavalla. Paikka ei siis ole aidosti auki eikä pätevyys ratkaise valintaa. Työpaikkaparlamentti ei näistä asioista päätä. Jos johtajaksi valittu ei pysty tai suostu johtamaan, sitä tekee työyhteisössä joku muu. Lue lisää: Pekka Järvinen: Menestyvän työyhteisön pelisäännöt, Alma Talent Jaana Laukkarinen: Johtajan valta ja pelko, Kauppakamari Kirsi Räisänen, Kaarina Roth: Hankalat tyypit työelämässä, Työterveyslaitos Pekka Järvinen: Onnistu esimiehenä, Alma Talent Sari Kuusela: Esimiehen vuorovaikutustaidot, SanomaPro Mönkkönen Kaarina, Roos Satu: Työyhteisötaidot, Unipress vaikea puuttua. Hoida sinä hyvin oma työsi ja minä hoidan omani.” Joidenkin asioiden voi myös antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. EMiLia KaRhu Joissain työyhteisöissä on epäselvää, mikä on työtä ja mikä ei. Valta valuu helposti vääriin käsiin. Viime kädessä on johtajan vastuulla keskustella heikosti töistään suoriutuvan kanssa. Rekrytointi on nykyään tarkkaan säädelty prosessi. Työntekoaan pitää suojella häiritseviltä ja väärään suuntaan vieviltä virikkeiltä, tulevatpa ne sitten liian innokkailta työtovereilta, seurakuntalaisilta tai omista mielihaluista. Jos ongelman reilu puheeksi ottaminen ei auta, on syytä kääntyä lähiesimiehen puoleen. Kun työtä ei ole määritelty selkeästi, sen laiminlyönteihin on vaikea puuttua, Pekka Puukko sanoo. 5 Työtoveri ei pysy lestissään, vaan alkaa määräillä muita ja käyttää valtaa, joka ei hänelle kuulu. Kun työtä ei ole määritelty selkeästi, sen laiminlyönteihin on » Työntekijöiden tehtävänä ei ole valita itselleen työtovereita. Joissain työyhteisöissä on epäselvää, mikä on työtä ja mikä ei. Ihmisen pitää oppia itse johtamaan ja suunnittelemaan omaa työtänsä. Hänellä voi olla houkutuksena huokaista helpotuksesta, kun joku aina lopulta hoitaa tehtävät. 4 Sijaisuuteen tai virkaan valitaan tuttu, kiva tyyppi tai jonkun päättävässä asemassa olevan sukulainen. Liian innokkaasti muiden työhön puuttuvalle työtoverille voi sanoa reippaasti: ”Kiitos avusta, mutta en tarvitse sitä enempää. On epäasiallista ja uhkarohkeaa lähteä levittämään työyhteisössä huhua, että joku olisi valittu tehtävään siksi, että hän on tuttu tai hänen naamansa on miellyttänyt valitsijoita. Työnantajalla on oikeus ja velvollisuus valita paras ja tarkoituksenmukaisin henkilö tiettyyn tehtävään. | teema | le
Vain noin kuusi prosenttia kokee, ettei heidän fyysinen työkykynsä ole hyvä. Sen sijaan henkinen työkyky koetaan nyt keskimäärin hivenen heikommaksi kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä tutkimuksessa. Neljä viidestä kokee työssään työn iloa ja innostusta. Kirkon alan vakinaisen henkilöstön keski-ikä on noin 50 vuotta eli merkittävästi korkeampi kuin työmarkkinoilla keskimäärin. Henkilöstöstä vain 52 prosenttia oli sitä mieltä, että heillä on riittävästi aikaa saada työnsä tehdyksi. Tutkimuksen tekijät kehottavat pohtimaan, onko työoloissa jotakin, joka voisi selittää ikääntyneiden heikompaa työkyvyn ja voimavarojen kokemusta. Kirkon työmarkkinalaitoksen mukaan henkilöstön hyvinvointi on tuloksellisen toiminnan edellytys. Ilmapiiriä pitää työyhteisössään hyvänä tai erinomaisena 62 prosenttia vastaajista, ja 75 prosenttia katsoo voivansa luottaa ihmisiin työyhteisössään. Tapaukset jakautuivat tasaisesti eri ammattialoille. Näin kokevien määrä on kasvanut hieman vuosista 2014 ja 2016. Kirkon henkilöstöstä hieman useampi kuin joka kymmenes oli kohdannut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Yli 70 prosenttia vastaajista ilmoitti työnantajan kannustavan ammatilliseen kehittymiseen. Työpaikoilla suhtaudutaan myönteisesti osaamisen kehittämiseen. Kirkon alan työntekijöistä 52 prosenttia kokee työnsä henkisesti kuormittavaksi. Ongelmia ilmenee erityisesti hallintoja toimistotehtävissä. Tiedot käyvät ilmi Kevan eli julkisoikeudellisen eläkelaitoksen Julkisen alan työhyvinvointi -kyselytutkimuksesta, jonka kohteena olivat evankelis-luterilaisen kirkon, kunta-alan ja valtion työntekijät. Toissa vuonna vielä 61 prosenttia kirkon alan vastaajista tunsi, että aikaa on riittävästi. Kirkon alalla erityisesti hallintoja toimistotyöntekijöistä yhä harvempi koki nyt voivansa vaikuttaa työhönsä. Henkinen työkyky on heikentynyt Kirkon työntekijöiden fyysisessä työkyvyssä ei ole kyselyn mukaan tapahtunut viime vuosina muutoksia. Aikaa ei ole riittävästi Nuorista 18–29-vuotiaista työntekijöistä 80 prosenttia ajatteli, että heillä on hyvät voimavarat kohdata muutoksia ja uusia haasteita. Kokemus omista voimavaroista on hieman heikentynyt kirkon töissä sitten vuoden 2016. Kirkon alan vastaajista naisia oli 78 prosenttia. K irkon työntekijöistä yli 90 prosenttia pitää työtään tärkeänä ja merkityksellisenä. Kirkon työntekijöistä noin neljä viidestä kokee, että heidän osaamisensa suhteessa työn vaatimuksiin on sopiva. Kaksi kolmesta kirkon alan työntekijästä on edelleen tyytyväinen esimieheensä, pitää hänen toimintaansa tasapuolisena ja oikeudenmukaisena sekä saa tukea ja apua esimieheltään sitä tarvitessaan. Kirkon aloilla on lisääntynyt kokemus siitä, että työtehtäviin ei ole riittävästi aikaa. Epäasiallista kohtelua työyhteisössään on vuoden aikana kokenut kuitenkin joka kolmas työntekijä. EmiliA KArHu » Kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön suojaa henkilöstön terveyttä ja ehkäisee liiallista työkuormitusta. Yli 55-vuotiaista työntekijöistä näin koki vain 57 prosenttia. Tässä voi piillä vaaroja, sillä vaikutusmahdollisuuksien on todettu suojaavan henkilöstön terveyttä ja ehkäisevän liiallista työkuormitusta. Kirkon työmarkkinalaitos pitää työhyvinvoinnin kehityksen seuraamista tärkeänä ja kannustaa työpaikkoja tutustumaan tutkimukseen. Kirkon työntekijöistä kyselyyn vastasi noin 500 henkilöä, joista esimiesasemassa olevia oli 121. Yli 55-vuotiaat työntekijät arvioivat työkykyään ja työn iloa muita kriittisemmin. | tutkittua tietoa | |K uv a: O lli Se pp äl ä 10.1.2019 5. Kokemus vaikuttamismahdollisuuksista oli vähentynyt 17 prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisesta. Kirkko on ollut tutkimuksessa mukana vuodesta 2014 alkaen. Työmarkkinalaitos hyödyntää tutkimustuloksia edunvalvontaja neuvottelutoiminnassaan sekä Kirkon työelämä 2020 -ohjelmassa (Kirteko), jolla tuetaan seurakuntien työelämän kehittämistyötä yhdessä kirkon pääsopijajärjestöjen kanssa. Kevan tutkimuksia 1/2018. Useampi työntekijä kertoi nyt joutuneensa työtovereiden tai esimiehen kiusaamaksi tai muutoin epäasiallisen kohtelun kohteeksi kuin edellisvuosien tutkimuksissa. Lähes yhtä suuri joukko on valmis suosittelemaan työnantajaansa. Kevan tutkimus: Kirkon työ innostaa, ongelmana epäasiallinen kohtelu Laura Pekkarinen: Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018
Heillä on kolme biologista lasta ja kaksi sijaislasta. Jokaisen kohdatun tarina on jättänyt jälkensä. Hän on kiitollinen lukuisista täydennyskoulutuksista, joihin on saanut työuransa aikana osallistua. On tärkeää tarttua niihin asioihin, jotka kaipaavat korjaamista. – Olet itse itseni taitavin syyllistäjä. Eikä tuo kuorma ole yleensä muiden aiheuttamaa, vaan se syntyy minussa. Renko kokee, että ihmisten kohtaaminen on ollut hänen työssään sekä parasta että raskainta. Sitä voi sanoa myös rukoukseksi. Omat virheet ja ohi kulkemiset jäävät vaivaamaan, eikä niitä osaa antaa itselle anteeksi. Kirkon työssä on Rengon mukaan tärkeää pitää huolta itsestään, koska oma persoona on olennainen työväline. Hän on palvellut ennen sairaalapapin pestiä leirikeskusisäntänä, suntiona, nuorisopappina, oppilaitospappina, rajaseutupappina ja kappalaisena. Hän oppi paljon luonnosta ja vuoden kierrosta. Renko oppi työvuosien varrella myös pitämään kiinni viikoittaisista vapaapäivistä sekä ansaituista lomista. Tunnistan hankkivani olemassaolon oikeutta suorittamalla ja syyllistyn, jos en kykene täyttämään omaa mittaani. – On mukava huomata, että tuo teknisesti vaativa laji sujuu minulta edelleen. rajaseudulla kiire suhteellistuu Lähes 12 vuotta Ruhtinansalmen rajaseutupappina Suomussalmella jättivät Tapani Renkoon vahvan jäljen. – Ihmisten kuunteleminen ja pyrkimys myötäelää ja ymmärtää heitä on antanut työssäni hienoimmat kokemukset, mutta myös kivun ja kuorman. Renko on myös huomannut, kuinka tärkeää on pysähtyminen, hiljaa oleminen ja elämän kuunteleminen. | hiljaista tietoa | ”Opin ja teologian on ruokittava rakkautta ja lämpöä” hyvä työelämä | Selän takana puhuminen heikentää työyhteisön toimivuutta, kun taas kunnioittava ja rehellinen keskustelu avaa uusia mahdollisuuksia, sanoo juuri eläkkeelle jäänyt sairaalapappi ja työnohjaaja Tapani Renko Ylihärmästä. Työtovereina hänellä oli rajaseutusisar, suntio ja opettaja, joka hoiti myös kanttorin tehtävät. Alue, jota Renko hoiti, oli 2800 neliökilometrin suuruinen ja sillä asui noin 1400 ihmistä. Pariskunnalla on takanaan 44 yhteistä vuotta. Toisaalta Renko on oppinut elämän varrella paljon itsestään. – Olen iloinnut monista uusista käänteistä. Renko edusti aikanaan pikaluistelijana Suomea niin maaotteluissa kuin maailmanmestaruuskisoissa. vapaista on syytä pitää kiinni Tapani Rengon parhaat voimanlähteet ovat olleet puoliso Leena-Marja ja viisi lasta. – Asioita voidaan muuttaa ja tulehtuneet tilanteet voivat tervehtyä, jos järjestetään mahdollisuus käydä avointa keskustelua. Kun kuntakeskukseen on matkaa lähes 100 kilometriä ja kaikki palvelut ovat kaukana, ei kiireelle ole samalla tavalla sijaa kuin taajamissa. Herkkävaistoisuus mahdollistaa myös huumorin hyödyntämisen työssä, vakavien ja traagistenkin asioiden lomassa. Monet vanhat rippikoululaiset ovat yhä mielessä. Isovanhemmuus on avannut aivan uuden elämänalueen. Pappeja nostettiin toisinaan jalustalle, mikä loi etäisyyttä seurakuntalaisiin. Samoin se rohkeus, jolla ihmiset ovat kyseenalaistaneet aukto10.1.2019 6. Talojen nimet ja niissä asuvat ihmiset jäivät papin mieleen. Hänen aloittaessaan elettiin vielä miespappien aikaa. ”Olen itseni taitavin syyllistäjä” Renko tunnustaa olevansa suorittajatyyppi, jonka on joskus vaikea uskoa armon sanomaa omalle kohdalle. auktoriteetit pitää voida kyseenalaistaa Kirkko on muuttunut monin tavoin Tapani Rengon työuran aikana. Minun on ollut vaikea suostua siihen, että minulla on vain yhden ihmisen resurssit, aikaraamit ja voimavarat. Sairaalapappina hän on tehnyt työtä lähellä menetyksiä, sairautta ja kuolemaa. – Lisäksi kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin tehtävät ovat pitäneet yllä myös omaa kuntoani, vaikka olenkin ollut ohjaajana. Kun ymmärtää luonnettaan, lahjojaan ja rajoituksiaan, itsetunto kasvaa ja voi tehdä työtään levollisesti sellaisena kuin on. Toisaalta esimerkiksi lapsija nuorisotyöstä on jäänyt paljon hauskoja muistoja. Rajan kansassa on sitkeää nöyryyttä. Naisten pappeus on tuonut kirkkoomme rikkautta. TeksTi | emilia karhu – kuva | arTTuri kivineva T apani Rengolla on takanaan lähes 40 vuoden työrupeama kirkossa. Viimeisimmässä tehtävässään hän toimi keskeisesti myös kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin maailmassa Härmän kuntokeskuksessa sekä ohjasi kirkon eläkerahaston kuntoutuksia Kuortaneella. – Joskus tuntui, että ihminenkin on niissä oloissa enemmän totta ja esittää vähemmän. Jaksamista on tukenut myös monipuolinen liikunta
Syntinen saa armon. Jokaisen on välttämätöntä tehdä työtä omien vahvuuksiensa ja luonteensa varassa ja luoda omat tapansa. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus kuten myös kirkon uusissa työntekijöissä. Hän kertoo kohdanneensa monia sukupuolija seksuaalivähemmistöön kuuluvia ja heidän läheisiään, joita on kiusattu. – Kerroin ja näytin, miten olen toiminut. Kohtaamisen kirkko on Rengolle tärkeä. Jeesus nosti rohkeasti ihmisen tärkeämmäksi kuin perinnäissäännön. Rengolle on tärkeää, että ihmisten seksuaalisuuteen, kaikenlaiseen hyväksikäyttöön ja syrjimiseen liittyvät kysymykset ovat nousseet avoimeen keskusteluun myös kirkossa. – Lailla ja evankeliumilla on tärkeät paikkansa, mutta opin ja teologian on ruokittava ennen kaikkea Jumalan luoman maailman yhteistä hyvää, rakkautta ja lämpöä. Kohtaamiseen liittyy aina kunnioittava keskustelu. – Haluaisin, että he voisivat kokea turvallisuutta ja elää kirkossa täysin oikeuksin. Sen jälkeen kehotin häntä toimimaan itselleen sopivalla tavalla. Oppi ei saa olla kahle vaan vapauttaja Renko uskoo, että kirkolla on yhä tärkeä tehtävä yhteiskunnassa ja paikallisissa yhteisöissä, kun esillä ovat elämälle tärkeät kysymykset, oikeudenmukaisuus, elämän mieli ja armollisuus. Renko painottaa, että on muutenkin viisasta luottaa uusiin sukupolviin. riteettien vääristynyttä asemaa. Toivon koko kirkon pyrkivän rohkeampaan läsnäoloon siellä, missä ihmiset ovat. Renko toivoo kirkon työtekijöille rohkeutta ja luovuutta yhteistyöhön yhteiskunnan eri organisaatioiden ja järjestöjen kanssa. – Jumala on luottanut ihmiseen kaikkina aikoina, niinpä ihmisten on hyvä luottaa uusiin ihmisiin. Kirkko kutsuu ihmisiä salaisuuden äärelle, Pyhän kohtaamiseen ja toisten ihmisten ja luomakunnan huomioon ottamiseen. – Haluan kuunnella enemmän kuin tietää. » Minun on ollut vaikea suostua siihen, että minulla on vain yhden ihmisen resurssit, aikaraamit ja voimavarat. Toki kaikkialla näkyy myös inhimillinen rajallisuus. Uusiin sukupolviin luottaminen on viisautta Tapani Renko sai perehdyttää viran uutta työntekijää tehtäviin. 10.1.2019 7. Opilla ja hyvällä teologialla on Rengon mukaan merkityksensä, mutta oppi ei saa muodostua kahleeksi vaan sen pitää vapauttaa. Hän kertoo kohdanneensa sairaala ja kuntoutusmaailmassa samaa arvopohjaa ja vastuullista asennetta kuin kirkossa
Haettavaksi julistetaan Muuramen seurakunnan kirkkoherran virka 18.1.2019 mennessä. Turun arkkihiipakunta Viranhoitomääräykset: Anna Hälli Turun Katariinanseurakunnan kappalaiseksi 1.1.2019. Välillä on raskasta tasapainoilla ja pysyä mukana työyhteisön ja työelämän monissa muutoksissa. kappalaiseksi (II) 1.1.–31.12.2019. kirkkoherraksi 1.1.2019, kunnes uusi kirkkoherra aloittaa virassa. Mikä on parasta ja raskainta työssäsi. Oulun hiippakunta Viranhoitomääräykset: Jaakko Syynimaa Tuiran seurakunnan V kappalaiseksi 1.1.2019. Jenni Pihajoki Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin virkaan (III) 1.1.2019. Helena Meriläinen Lauritsalan seurakuntapastoriksi 1.1.–31.12.2019. Borgå stift Prostetiteln till Monica Heikel-Nyberg, Pentti Raunio, Anders Store och Karl af Hällström. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräykset: Aleksi Parkkonen Sulkavan seurakuntapastoriksi 1.1.2019. Miika Ahola Turun tuomiokirkkoseurakunnan vt. Tampereen hiippakunta Viranhoitomääräykset: Manta Jutila Lempäälän seurakuntapastoriksi 1.1.–31.12.2019. Hanna Vasiljev Kuopion Alavan seurakuntaan sijoitetun rovastikuntapastorin sijaiseksi 1.1–31.12.2019. Raili Rantanen Lohjan seurakunnan III seurakuntapastoriksi 1.3.2019. Jaana Lehtonen Hämeenlinna-Vanajan seurakuntapastoriksi 1.1.–31.12.2019. Pauli Soranta Siilinjärven seurakunnan II seurakuntapastoriksi 1.2.2019. kirkkoherraksi ko. Raija Kiviniitty Porin ev.lut. Tuija Storbacka Vaasan suomalaisen seurakunnan vs. Yhteisten kirkkoneuvostojen puheenjohtajat 2019–2020: Oulun ev.lut seurakuntayhtymä: Tuiran kirkkoherra Niilo Pesonen, Kokkolan seurakuntayhtymä: Lohtajan kirkkoherra Juha Haapaniemi, Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko. Maaria Perälä Taivalkosken kirkkoherraksi 1.2.2019–31.1.2020. EMILIA KArHu 10.1.2019 8. Jonne Pirkola Karjasillan seurakunnan seurakuntapastoriksi 1.1.–31.12.2019. Piispa Jukka Keskitalon erityisavustajaksi valittiin viestintäpäällikkö, KTM Harriet Urponen 14.1.2019 alkaen. Yhteisten kirkkoneuvostojen puheenjohtajat 2019–2020: Kuopion seurakuntayhtymä 30.6.2019 asti Järvi-Kuopion kirkkoherra Reijo Leino, Joensuun seurakuntayhtymä: Pielisensuun kirkkoherra Tiina Reinikainen ja Ylä-Savon seurakuntayhtymä: Pielaveden kirkkoherra Arto Penttinen. – Arvonimen saaminen oli iloinen yllätys, jonka huomaan vetävän vähän vakavaksikin. Julistettiin Iisalmen seurakunnan kirkkoherran virka haettavaksi 18.1.2019 mennessä. Mirjami Dutton Karjasillan seurakunnan kappalaiseksi 1.1.– 31.12.2019. seurakuntayhtymän sairaalapastoriksi (virkanimike muuttunut) 1.1.2019. Peter Eriksson att fortsättningsvis sköta en församlingspastorstjänst i Åbo domkyrkoförsamling 1.1.2019– 31.12.2020. Markku Virta Kuopion Kallaveden seurakunnan II seurakuntapastorin sijaiseksi 1.1.–31.12.2019. Maria Kiviniemi Sipoon suomalaisen seurakunnan vt. Kira Ertman förordnas till tf. – Saan voimaa arkisesta kotija perhe-elämästä, lukemisesta, radion kuuntelusta, luonnossa liikkumisesta, suunnistuksesta, ristikoista ja lautapeleistä. Kalle Elonheimo Paimion kappalaiseksi 1.1.2019. JanGustav Björk att fortsättningsvis sköta församlingspastorstjänsten i Esse församling på heltid 1.1.–31.12.2019. Rovastin arvonimet: Kari Heikkinen, Eija Murto, Sirkka Pylkkänen, Simo-Pekka Rantala ja Ulla Soikkeli. mennessä. Yvonne Terlinden att fortsättningsvis sköta en församlingspastorstjänst i Esbo svenska församling 1.1–31.12.2019. Janette Lagerroos till tf.kaplan 1.1–31.12.2019 i Houtskärs kapellförsamling i Väståbolands svenska församling. Jarkko Piippo Varkauden seurakunnan kirkkoherraksi 7.1.2019. ajaksi. Ville Halkosaari Hämeenlinna-Vanajan seurakuntapastoriksi 14.1.2019. Mistä ammennat voimaa työhön. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräykset: Arto Kauppinen Jyväskylän IV kappalaiseksi (Vaajakosken aluekappalainen) 1.1.2019. IV seurakuntapastoriksi 1.1.2019, kunnes kappalaisen virka vakinaisesti täytetään. Milla Purosalo-Vandenbrouck Seinäjoen seurakuntapastoriksi 1.1.2019– 22.2.2020. Pappisasessoriksi valittiin Meilahden seurakunnan seurakuntapastori (Haagan seurakunnan vt. Juha Summala Viitasaaren seurakuntapastoriksi 1.1.–31.12.2019. Sami Tolvanen Pyhärannan vt. Rovastin arvonimet: Jukka Järvensivu, Eija Mäkinen, Juha Hekkala, Reija Nordström ja Pertti Ruotsalo. Rovastin arvonimet: Tuomo Klapuri ja Maaria Perälä. | hiippakuntauutisia | Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräykset: Ari Autio Rantakylän seurakunnan kirkkoherraksi 5.2.2019. Saara Markkula Turun tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin (I) sijaiseksi 1.1.–31.12.2019. Hannu Anttoora Noormarkun kappalaiseksi 1.1.2019. Miia Moisio Vartiokylän ma. Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräykset: Heikki Nenonen Haagan kirkkoherraksi 1.2.2019. ja osa-aikaiseksi (50 %) seurakuntapastoriksi 1.1.2019–31.12.2019. kyrkoherde 1.1–31.3.2019 och 1.4.2019 som kyrkoherde i samma församling. Christopher Montgomery Keravan seurakunnan VI seurakuntapastoriksi 1.1.2019. – Parasta on kuoron ja orkesterin kanssa työskentely. Haettavaksi julistettiin Turun Henrikinseurakunnan kirkkoherran virka, Maskun seurakunnan kappalaisen virka ja Maarian seurakunnan kappalaisen virka 11.1. kirkkoherra) Hilkka Niemistö 1.3.2019–28.2.2022. Sirpa Nummenheimo Kuopion seurakuntayhtymän perheneuvojan sijaiseksi 1.1–31.12.2019. Marika Lähteenmäki osa-aikaiseksi (50 %) Salon seurakuntapastoriksi (II) 1.1.–31.12.2019. Director musices -arvonimi: Ari Hirvonen. Minna Järvinen Keski-Porin kappalaisen sijaiseksi 1.2.2019–31.5.2020. ja osa-aikaiseksi (50 %) sairaalapastoriksi 1.1.2019–31.12.2019. Maaria Perälälle virkavapaata Vaasan suomalaisen seurakunnan kappalaisen virasta 1.2.2019–31.1.2020, koska hänet määrättiin Taivalkosken seurakunnan vs. Espoon hiippakunta Viranhoitomääräykset: Piia Korpijaakko Lohjan seurakunnan I seurakuntapastoriksi 1.1.2019. Director Musices -titeln: S amuel Lindén och Mikael Helenelund. Miltä tuntui saada Director musices -tunnustus. Iloinen yllätys veti vakavaksi Uudenkaupungin seurakunnan vastaava kanttori Ari Hirvonen sai Director musices -arvonimen. kappalaiseksi 1.2.2019– 31.1.2020. Mika Mäntyranta Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalaiseksi (I) 1.1.2019. Anne Pettersson Kajaanin I seurakuntapastorin sijaiseksi 1.1.2019– 31.12.2019. Haettavaksi julistettiin Sipoon suomalaisen seurakunnan kappalaisen virka 15.1.2019 mennessä sekä Kallion seurakunnan I kappalaisen virka 19.1.2019 mennessä. Tuomiokapitulin toimistosihteerin virkaan valittiin Päivi Nurmela 1.2.2019–31.12.2020. Riikka Honkavaara Tuiran seurakunnan VII kappalaiseksi 1.1.2019. Toni Kokkonen Salpausselän seurakuntapastoriksi 1.1.–31.12.2019. Director cantus -arvonimi: Kai Huopainen. Tuija Kruus Lavian kirkkoherran sijaiseksi 1.2.2019–31.5.2020. Anne-Maria Oikarinen Helsingin seurakuntayhtymän ma
| Kuva: Jukka Granström Tapio Luoma nostaa esille seurakuntia, joissa on jo onnistuttu kasvattamaan osallistujamääriä, esimerkiksi Haapajärvi, Kempele ja Kerava. Luoman mukaan olisi tärkeää pohtia, millaiseen jumalanpalvelukseen työntekijänä olisi hyvä mennä mukaan. Mutta miksi työntekijät itse eivät käy nykyistä enempää messuissa. Luoma sanoo, että ihminen, joka tunnustaa uskonsa uskontunnustuksen mukaan, asettuu samalla näihin laajoihin yhteyksiin. Hänen mielestään kirkon tulee osallistua arvokeskusteluun samalta tasolta, ei ylhäältä tulevina vaatimuksina. Kirkon on pidettävä esillä sitä mitä itse kukin tällä lahjallaan tekee. Ottaessaan kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin kirkko tarkastelee niitä kymmenen käskyn ja kultaisen säännön näkökulmasta. – En tahdo syyllistää tai nostaa sormea. Mari Teinilä arkkipiispa Tapio luoma tiedostaa olevansa nyt kirkon pää-äänenkäyttäjä. Kirkko on ollut pitkään yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kirkon tehtävä on tuoda esille sitä, että ilman yhteisiä ponnisteluja emme pääse perille. Toimittaja muotoilee tämän tiukemmin: Eikö työntekijän pidä tavoitella aina sellaisen jumalanpalveluksen toteuttamista, ettei itsekään voisi olla sieltä poissa. Mihin ihminen kuuluu esimerkiksi suhteessa Jumalaan, lähimmäiseen ja maanpiirin varjeluun. Pelkästään jumalanpalveluksen kaavoja muuttamalla ei päästä eteenpäin – Jokaisen jumalanpalveluksen toteuttamisessa pitäisi olla vähintään yhtä monta seurakuntalaista kuin on työntekijää. Yhtenä syynä esimerkiksi tuomasmessun korkeisiin kävijämääriin hän näkee sen, että siinä niin iso joukko seurakuntalaisia on mukana toteuttamassa messua. Luoman mukaan kirkon yksi tehtävä yhteiskunnassa on tuoda esille mahdollisimman laajaa kuvaa ihmisen kuulumisesta eri konteksteihin, joista osa on hyvinkin laajoja. Toivon, että jokainen työntekijä miettii tätä asiaa omalta osaltaan. Luoma jää pohtimaan sitä, mistä saa innostusta ja mikä ruokkii hengellisesti. Tutun työtoverin saarna ei ehkä toteuta tätä tehtävää. KOTIMAA | 10.1.2019 9. – Ilmastonmuutos on tällä hetkellä suurin ihmisiä yhdistävä huoli. – Kirkon historian valossa ajatus siitä, että kirkon ei pitäisi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, on outo ja perusteeton. – Elämä on Jumalan antama lahja. Kristityn koko elämä on vastausta uskontunnustukseen. Luoma muistuttaa, että hänen nyt isännöimänsä arkkipiispantalon ensimmäiset asukkaat olivat silloisilla säätypäivillä papiston puheenjohtajina ja ottivat jatkuvasti kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin
Kristittyjen suhde seksiin ja seksuaalisuuteen määrittyy usein kieltojen ja synnillisyyden kautta, vaikka avainsanoina pitäisi olla ilo ja nautinto. Teemu Laajasalo 1) Olen Helsingin hiippakunnan piispa, 44-vuotias helsinkiläinen perheenisä, joka rakastaa kirkkoa. 2) Kirkon tehtävä on kertoa Jeesuksesta. Haastavin ja monipuolisin työkenttäni on silti kotona viiden lapsen äitinä. 3) Liian monia. Jos uutisvirran näkeminen erilaisten laitteiden ruudulla ymmärretään median seuraamiseksi, niin sitten lista on tyypillinen. 2) Pakkohan se on kerran kirjoittaa aiheesta, miksi kirkko vihaa naisia eli miksi naispappeus nousee säännöllisin väliajoin kiistojen kohteeksi. Pia Rendic 1) Olen kristittyjen pornonkäytöstä väitöskirjaa tekevä teologi ja tietokirjailija sekä ihmiskaupan uhreja auttavan Vapauta Uhri ry:n toiminnanjohtaja. 2) Yritän kirjoittaa Kotimaan lukijoille omana itsenäni sellaisista asioista, joista kirjoittaminen tuntuu oikealta eikä millään muotoa väkinäiseltä – käytännöllisesti se voi olla mitä vaan, koska olen kolumnien suhteen deadline-ihminen ja yritän katsastaa aiheen sen mukaan, mikä lehden ilmestymisen seutuun vaikuttaa akuutilta tai mielekkäältä. Olen ollut 40 vuotta parlamentaarikkona: ensiksi 30 vuotta kansanedustajana, ja nyt keväällä tulee 10 vuotta meppinä. Siinä korostuvat erityisesti Yle, Helsingin Sanomat ja CNN sekä muutamat Lähi-idän mediatalot. Tämän tehtävän haasteita ja mahdollisuuksia pitää tarkastella. 3) Vaikea kysymys. Financial Times sekä saksalaiset die Zeit ja der Spiegel ovat mielilukemista. Keskityn myös seksin vääristymiin ja kiistakapuloihin, kuten seksinostoon, prostituutioon ja pornografiaan. Konsultoin ja koulutan myös viranomaisia ihmiskauppaan ja pornografiaan liittyvissä kysymyksissä. 3) Mitä medioita sinä itse seuraat. Jatkuva päivän uutisten katselu luo illuusion kaiken juuri ajankohtaisen tärkeydestä ja kiireellisyydestä ja altistaa mittasuhdevirheelle maailman tarkastelun suhteen. Oma tärkeä osansa on kristillisten medioiden julkaisuilla, joita maailmalla ja kotona on moneen lähtöön – ja hyvä niin. Toimittaja John Pilnäkökulmat | Kotimaan uudet kolumnistit aikovat pohtia vuoden mittaan kirkon tehtävää, seksiä, naisvihaa ja naisen elämää, vertailla Viron ja Suomen kirkkoa ja sanoa jotain myös sosiaalisesta mediasta. Jotta tuntisimme heidät paremmin, esitimme heille kolme kysymystä: 1) Millaisena haluat Kotimaan lukijoiden tuntevan sinut. 2) Tulen kirjoittamaan erityisesti seksuaalisuuteen liittyvistä aiheista. 3) Kaikenlaisia medioita seuraan hyvin ahkerasti ja välillä luultavasti seurailen niistä kovin epäolennaisia asioita, koska saatan olla kiinnostuneempi jostakin vallan muusta kuin juuri siitä, josta valtamediat repivät suurimmat lööpit ja otsikot. uutiset | kolumnistit 2019 | K otimaan kolumnistit ovat tänä vuonna Nilsiästä, Oulusta, Helsingistä, Espoosta, Virosta ja yksi asuu Kyproksella. Tavoitteena kolumneissani on sisällöllisesti epätasainen mutta laadullisesti kohtuullisen tasainen kokonaisuus – aihepiirit ja käsiteltävien aiheiden kokoluokat voivat vaihdella. 3) Seuraan medioita kriittisesti ja uteliaasti. Seuraan kaikkia mahdollisia medioita kotoisten Helsingin Sanomien ja Kalevan lisäksi. Hyvänä vastalääkkeenä sille toimivat suomalaisten mediatalojen arkistopalvelut, jotka tarjoavat todellisia lukuelämyksiä ja taustoittavat tämän päivän uutisvirtaa. Liisa Jaakonsaari 1) Olen ”Pohojosen ihiminen” eli oululainen ja eurooppalainen maailmankansalainen. Lisäksi pidän seksuaalineuvojan vastaanottoa seksuaalisuuden ja seksielämän häiriöistä kärsiville henkilöille ja pariskunnille. Se on tietenkin muokannut minua ja ajatteluani. Koskaan kun ei kannata kirjoittaa mitään ihan vain sen takia, jotta kirjotanpahan nyt jottain kun jottain on pakko kirjotella. Kolumnistit lupaavat akuuttia ravistelua KOTIMAA | 10.1.2019 10. Antti Heikkinen 1) Olen keski-ikäistyvä kirjailija ja teatterintekijä Nilsiästä. 2) Mistä yhdestä aiheesta tulet todennäköisesti kirjoittamaan vuoden aikana
I Se pitää luottamushenkilön ajan hermolla kirkkoa koske vien muutosten keskellä. Paikkakunta on Pilistvere, ihan keskellä Viroa. Tällä hetkellä vastuualueinani on viestintä ja jumalanpalveluselämä. Täällä puolella Suomenlahtea se tarkoittaa, että hoidan seurakuntaa aika pitkälti yksinään vapaaehtoisten tuella. Helsingin Sanomat sekä Ylen verkkouutiset luen iPadiltä tai puhelimesta. Minä rakastan messua, sen suunnittelemista ja toteuttamista yhdessä seurakuntalaisten ja työtovereiden kanssa. Seuraan myös sosiaalista mediaa sen eri foorumeilta. Tulen varmaan vertailemaan kirkkojamme ja niiden toimintaa. Sitten on monta muutakin ”titteliä”, kuten vaikkapa pappi. Toivon, että kirjoitan myös naisena ja kristittynä olemisesta tavalla, joka vähän ravistelee. Seuraan uutisia myös sosiaalisen median kautta. Toisaalta Pilistvere erottuu kirkonpaikkana täysin lähihistoriansa johdosta ja siksi, että kesäisin täällä on joskus enemmän suomalaisia kuin virolaisia. Siihen liittyy varmaan annos kansallista historiaa, isänmaallisuutta ja toivottavasti myös näkyjä tulevaisuudesta. Herman Kalmus 1) Olen Viron kirkon pienen maaseurakunnan pastori. Aija Pöyri 1) Ensimmäinen ja tärkein sana, jolla itseäni määrittelen, on mummu. ger on sanonut, että informaation aikakausi on todellisuudessa median aikakausi. Yritin löytää sanoja, jolla kuvata tätä lahjaa, mutta sanat pakenevat. I Kotimaassa pääsevät esille kirkollisen keskustelun kaikki särmät. FreijA ÖzcAn Jokioisten seurakunta tilaa Kotimaan kaikille luottamushenkilöille koska Kirkkoherra Jyrki Koivisto I Kotimaa tuo tietoon kirkon talouden, tilastot ja toiminnan luottamushenkilöitä kiinnos tavalla tavalla. Päivittäisessä seurannassa ovat Yle, Helsingin Sanomat ja kristilliset mediat sekä useat ulkomaiset verkkojulkaisut. Seurakuntatyön ja leirikeskuksen hoitamisen ohessa täällä kasvavat myös kuusi lastani, ja joskus ihmettelen, että milloin minulla on ylipäätänsä aikaa tehdä töitä. 3) Suomen puolelta seuraan Ylen kanavia ja Helsingin Sanomia, jonkin verran Kotimaata. 2) Mitä todennäköisimmin tulen tämän vuoden aikana kirjoittamaan jotakin, joka liittyy sosiaaliseen mediaan. I Kotimaa auttaa suhteut tamaan omaa paikallista tilannetta kokonaiskirkon todellisuuteen. Pieni joukko ihmisiä päättää, mitä suuri joukko tietää. Jokaista kymmentä Kotimaan vuosikertatilausta kohden seurakunta saa tilata valitsemaansa osoitteeseen yhden maksuttoman Askellehden vuosikerran. Viron puolella sitten vastaavasti ERR-kanavia ja Postimees-päivälehteä. Isovanhemmuus on lahja, jonka saa yksin armosta. Paperilehtenä tulee kotiin enää viikkolehti Eesti Kirik (Kotimaan virolaisversio) ja viikkolehti Maaleht. Kaikissa lapsissa on jotain Syvää Pyhää, ei vain mummun rakkaissa. Suomen seurakunnat pitävät Pilistveressä rippikouluja, ja ne antavat ihan oman sävynsä pienen kylän pienelle seurakunnalle. 2) Edellä mainitun pohjalta omaan kosketusta elämään, Suomen kirkkoon ja sen teemoihin ja toivon, että osaan virolaisen näkökulmasta tuoda uutta ja toisenlaista myös Kotimaan lukijoille. Siksi haluan lukea asioista ja ilmiöistä mahdollisimman monipuolisesti. Postiluukusta kolahtavat Kirkko ja kaupunki sekä Kotimaa. 3) Muutokset mediassa ovat muuttaneet myös omia tottumuksiani. PS. Lehti tarjoaa taustatukea uusien luottamus henkilöiden perusperehdytyk seen. Talkoohenki ja vapaaehtoistyö ovat hyvin keskeinen osa Viron maaseurakuntien toimintaa pienemmissä paikoissa. Talouspäällikkö Tiitta Moberg KOTIMAA | 10.1.2019 11. I Lehti käsittelee kattavasti luottamushenkilöitä kiinnosta via hallinnollisia ja taloudellisia kokonaisuuksia. Kaikkien älylaitteiden keskellä sanomalehtipaperi tuntuu kädessä hyvältä. Tänä vuonna vietän pappeuteni 19-vuotisjuhlaa, siitä ajasta suurin osa on kulunut Leppävaarassa
vakaampaa maata lastenkasvatukseen ei ole. ateriat ja ohjelman, mahdollisuus myös majoittua). Lapsiperheköyhyyden ja lähisuhdeväkivallan riivaamassa Suomessa taloudellinen turva taataan pitkäjänteisellä perhepolitiikalla ja sosiaaliturvalla, jonka aikajänne on hallituskausia pidempi. Toiset isovanhempani myivät omakotitalonsa ja muuttivat toisesta kaupungista naapuriimme ollakseen lähellä minun kasvaessani. TyTTi MaTsinen Kirjoittaja on naimisissa oleva 31-vuotias lapseton nainen, jolla on päätoimen ohella kaksi keikkatyötä ja suuri asuntolaina. Onko Särkiön sukupolvi valmis paketoimaan elämänsä muuttaakseen lähemmäs lastensa perheitä kasvatusvastuuta jakamaan. Turun kristillinen opisto | Lustokatu 7, Turku www.turunkristillinenopisto.fi syntyvyys | Avioliitto ei ole ratkaisu syntyvyyden kasvattamiseen, kirjoittaa Tytti Matsinen. Päivän hinta 30 € (sis. Jaakko Elenius Kirkon körtti Seminaari Turun kristillisellä opistolla 23.3.2019 lauantai 23.3.2019 12.00 lounas 13.00 Jaakko Elenius – teologi, piispa Eero Huovinen 14.30 Jaakko Elenius ja Volgan takaiset staretsit, rehtori Petri Järveläinen 15.00 kahvi 15.30 Jaakko Elenius – lehtimies ja päätoimittaja, päätoimittaja Mari Teinilä 17.00 Jaakko Elenius – persoona ja ystävä, TT Jaakko Ripatti 18.30 Iltatee ja seurat, Minna Saarelma, Tapani Rantala, Pekka Hietanen ja Jaakko Elenius Tervetuloa mukaan jakamaan, kuuntelemaan ja keskustelemaan! Järjestäjinä Herättäjä-Yhdistys, Kotimaa ja Turun kristillinen opisto. Syntyessäni vuonna 1987 minulla oli elossa neljä isovanhempaa, kaikki toimeliaassa 48–60 vuoden iässä. Maapallon ekologisen kestävyyden näkökulmasta jokainen syntymätön lapsi on lottovoitto, etenkin korkean kulutuksen maissa. 0400 597 787, tiedustelut Jaana Rantala p. Näin on etenkin Suomessa, jossa sekä naisten että miesten avioitumisikä on ylittänyt 30 ikävuoden rajapyykin ja lähestyy sitä ikää, jossa naisten hedelmällisyys alkaa jyrkästi laskea. mennessä: https://wilma.tk-opisto.fi/browsecourses tai kurssisihteeri puh. Kun työnantajia voi vuositasolla olla toistakymmentä eikä työ rajoitu toimistoaikaan, ei esimerkiksi palkallista lomaa kerry välttämättä lainkaan tai sitä ei voi kaikista työpaikoista pitää samanaikaisesti. Tasapainoisen lapsuuden voi kokea myös yhden vanhemman perheessä. 0400 477 836. mielipiteet K enttäpiispa Pekka Särkiö esitti Kotimaan (20.12.) mielipidekirjoituksessa ja Kotimaa24:n (18.12.) blogissa huolensa matalasta syntyvyydestä ja avioliiton epäsuosiosta. Olen Särkiön kanssa yhtä mieltä siitä, että ”hyvän puolison löytyminen on monille onnellisen yhteiselämän ja lasten saamisen lähtökohta”. Särkiö peräänkuulutti nuorilta pareilta vastuuta uusien suomalaisten synnyttämisessä ja etsi keinoja parisuhteiden ja avioliittojen solmimiseen, jotta lapsia syntyisi enemmän. Syypäänä syntyvyyden laskuun Särkiö näkee lisääntymisikäiset parit, joiden perustelut lapsettomuudelle ovat hänen mielestään vääriä. Jos olisin saanut esikoiseni äitini tavoin 24-vuotiaana, ehtisi lapseni täysi-ikäistyä ennen isovanhempiensa eläköitymistä. Työelämän muutoksiin vastaamaton sosiaaliturva ja kankeat peruspalvelut heikentävät olennaisesti myös lapsiperheiden asemaa. Sukupolveni on kuitenkin ensimmäinen, jonka elintaso tulee jäämään matalammaksi kuin vanhempiensa. On yleisinhimillistä, että omalle lapselle toivotaan yhtä hyvää tai parempaa elämää kuin mitä itse on saanut elää. Yhä useampi nuori aikuinen on kiinnostunut ihmiskunnan ja planeetan selviämisestä enemmän kuin yksittäisen maan taloudesta. Yhä useamman työssäkäyvän arkea on työn ajoittuminen myös iltoihin, öihin ja viikonloppuihin sekä tulojen koostuminen useista virroista. Tasapainoinen parisuhde ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita avioliittoa tai avioliitto tuo ”emotionaalista ja taloudellista turvaa” lapselle. Yhteisöllisyyttä ja sukupolvien jakamaa kasvatusvastuuta ei ole pilannut Särkiön väitteiden mukaisesti päiväkotien ikätovereilleni tarjoama varhaiskasvatus vaan laajempi yhteiskunnan muutos. Ilmoittautumiset 15.3. Kun sukujen halu ja kyky tarjota apua lapsiperheille pienenee, yhteiskunnan rooli kasvaa. KOTIMAA | 10.1.2019 12. Särkiön sukupolvi on kasvattanut meidän sukupolvemme, joka tarkastelee ekologista kestävyyttä ja omaa tulevaisuuttaan globaalista näkökulmasta. Nähdäkseni lasten syntymisellä on kuitenkin enemmän tekemistä parisuhteiden ja biologian kuin avioliiton kanssa. Palvelurakenteemme päivähoitoineen ja neuvoloineen on syntynyt pitkäjänteisen kehityksen tuloksena vastaamaan niihin tarpeisiin, joita vanhempieni ikäpolvi on kaivannut yhdistääkseen työja perhe-elämän vallitsevissa oloissa. Suomalainen kestävyysvaje on globaali unelma: parantuneen seksuaalija lisääntymisterveyden ja korkeamman koulutuksen tuloksena syntyvyys on laskenut ja elintaso noussut. Me nuoret parit elämme erilaisessa Suomessa, joten järjestelmä kaipaa päivitystä. Taloudellisen tilanteen epävakaus, perhevapaajärjestelmän vanhanaikaisuus, lasten aiheuttama ympäristökuorma, työn ja perheen yhdistäminen ja lasten negatiivinen vaikutus äitien työuriin ovat Särkiölle vain tekosyitä hänen tietäessään paremmin: Suomea Syyt lapsettomuuteen eivät ole tekosyitä ” Maapallon ekologisen kestävyyden näkökulmasta jokainen syntymätön lapsi on lottovoitto
Etsimmekö kadonneita lampaita antaaksemme heille vaalilipun käteen. Sen sijaan maan päällisiä olemassaolon ihmeellisyyksiä voi aina yhdessä pohtia ja kummastella avoimin mielin. Joissain seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä kirkon työntekijöiden osuus luottamushenkilöistä on suuri. Se on koko kansalle suuri vahinko. Näissä uskon asioissa kukaan ei tiedä varmasti mitään. Kiitos Pekka särkiölle Lämmin kiitos Pekka särkiölle Kotimaassa (20.12.) julkaistusta mielipidekirjoituksesta! Tällaista keskustelua avioliitosta ja sen merkityksestä myös syntyvyyteen Suomi ja suomalaiset tarvitsevat. PaaVo KeTTunen Joensuu KOTIMAA | 10.1.2019 13. Tämä joukko on kirkolle toisaalta tärkeä voimavara, mutta samalla uhka kirkon toiminnalle. Sen kuultuaan oli päivää ilo jatkaa. Onko silloin onnistuttu vai epäonnistuttu. E l ä m ä n k e l kasta pudonnut kirkko on jäänyt tämän pienen porukan temmellyskentäksi ja vangiksi. Tavoitteena on laajentaa aliedustettujen ryhmien vaikutusmahdollisuuksia eli saada kirkollista hallintoa moninaisemmaksi. Kirkon jokapäiväinen työ pelkästään kasvatuksessa, diakoniassa ja vanhustyössä on vaikuttavuudeltaan korvaamaton monen kunnan alueella. Ihmisten mieliin kasvaa kuva kirkosta, jolla on huono itsetunto, tehtävä hukassa ja josta kukaan ei ole kiinnostunut, vaikka kuinka mainostetaan. PenTTi Harjumaa toimittaja-kirjailija, Rovaniemi Kirkko jäi pienen porukan vangiksi ” Ihmisten mieliin kasvaa kuva kirkosta, jolla on huono itsetunto, tehtävä hukassa ja josta kukaan ei ole kiinnostunut. Jälkimmäiseen tavoitteeseen vaalit ovat vaikea väline. Onko äänestäminen se, missä kirkon huoli sieluista näkyy. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Joissakin seurakunnissa on korkea äänestysprosentti, mutta toimintaa, yhteisöllisyyttä ja messuväkeä hyvin vähän. Kirkko on erityisen merkityksellinen ihmiselämän käännekohdissa niin ilossa kuin surussa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24verkkosivustolla. Rakkaan jouluvirtemme Enkeli taivaan sanoma tuli ikään kuin käsin koskettavaksi ja sydämiin käyväksi jokaiselle kuulijalle. Kiitos hartauksista Kiitos Yle Radio 1:lle ja erityisen lämpimät kiitokset emerituspiispa eero Huoviselle jouluviikon koskettavista aamuhartauksista. Seurakuntien, yhtymien tai kirkkohallituksen työntekijät ovat kotiseurakuntansa luottamushenkilöitä. Vaalilippuja kadonneille lampaille. Kuka ei silloin sattunut olemaan kuulolla, niin jokainen hartaus on kuultavissa internetin kautta jälkikäteen. arja sassaLi ” Kirkko ei kykene antamaan ihmisille tilaa ilmaista rehellisesti ajatuksiaan. Kaksi kolmasosaa kansasta kuuluu edelleen kirkkoon ja maksaa kirkollisveroa miljardeja euroja vuosittain sen pystyssä pitämiseksi. Kukin voisi olla sellainen kuin on. Kirkon koulutettujen työntekijöiden osaaminen ja luottamushenkilöiden sitoutuminen on korkealla tasolla. Jokainen seurakuntalainen on saatava mukaan työhön. He kokevat, että hedelmälliselle vuorovaikutukselle seurakunnissa ei vapaata ilmapiiriä ole. I hmisten saaminen mukaan seurakunnan toimintaan on jokaisessa kirkon pöydässä huokaistu toive, rukous ja strategiapapereiden otsikko. On sääli, että kirkko ei kykene eri tavalla ajatteleville ja näkeville ihmisille antamaan tilaa ilmaista rehellisesti ajatuksiaan siitä, etteivät he tiedä, onko jumalia tai jotain korkeampaa edes olemassa. Vai olisiko tavoiteltavampaa, että luottamushenkilöt ottaisivat kantaakseen työtehtäviä, kuin se, että työntekijät ottavat kantaakseen luottamustehtäviä. ”Kirkosta kiinnostumaton! Tarvitsemme apuasi! Tule päättämään, millainen kirkon pitäisi olla!” Seurakuntavaalien pääviestiksi päätyykin piiloviesti, jolla on kauniin tavoitteen kannalta päinvastaisia seurauksia. Pitäisiköhän minunkin seuraavissa vaaleissa kokeilla, pääsisinkö edustamaan seurakuntalaisen ääntä kotiseurakuntani neuvostossa. Lopuksi vielä havainto. Ei niin, että toiset olettavat ja kehuvat olevansa ainoassa oikeassa uskossa ja muut ovat ilman muuta väärässä. Teemu LaajasaLo Kirjoittaja on Helsingin hiippakunnan piispa. Kirkko voisi todella vapaassa avarassa ilmapiirissä houkutella eri tavalla ajattelevia ihmisiä yhdessä vaihtamaan näkemyksiä elämästä toisiaan kunnioittavassa ymmärryksen ja rakkauden hengessä. Ihmisten kutsuminen seurakuntaan on kirkossa kuitenkin vähäistä. Poikkeuksen muodostaa seurakuntavaalien mainoskampanja. Imagokampanjoissa ihmisiä ei kutsuta työhön, toimintaan tai taivaaseen vaan äänestämään. Vaalien alla äänestysprosentista puhutaan elämän ja kuoleman kysymyksenä. Siitä huolimatta he haluaisivat olla mukana vaalimassa kirkon vuosisataista arvokasta perinnekulttuuria erilaisine rituaaleineen ja tapoineen. Ensimmäinen tavoite on hyvä. Monien mielestä luterilaisen kirkon toiminta enemmistölle ei merkitse mitään. He ovat hukkaamassa ja tärvelemässä tietämättään kirkon vuosisatoja kestäneen ja vaalineen sivistyksellisen ja kulttuurillisen perinnön. Toisaalta tavoitteena on saada kirkosta etäällä olevia ihmisiä mukaan. Se ei kuitenkaan ole totta. Kirkko on tosiasiallisesti monella mittarilla paljon tällaista mielikuvaa parempi. Kristus itse käskee tekemään kaikki kansat opetuslapsikseen. Valtaosa ei vain ole kiinnostunut yhteistoiminnasta kirkossa hääräävän pienen konservatiivisen uskovien ryhmän kanssa. Tosin puolipakolla verotusoikeuden turvin. sähköposti: toimitus@kotimaa.fi osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi
Bukowskissa toiminta lienee kuitenkin huomattavasti ammattimaisempaa kuin Dubrowskissa, jonka työntekijä ei edes tunnista mestariteosta. Niukka kellertävä laskevan auringon valo korostaa kaiken päättymistä, kesää, joka on jo mennyt. Ilja Repinin maalaama Kristus ei käännä katsettaan ihmisen puoleen, vaan Kristus katsoo kokoajan kohti ihmistä. Mari Teinilä Taidekauppias Olavi launio saa uransa loppuvaiheilla käsiinsä signeeraamattoman teoksen, joka osoittautuu ilja repinin tekemäksi kuvaksi Kristuksesta. Siitä heille suuri kiitos. Vaikka Tuntematon mestari on elokuvalliselta ilmaisultaan liiankin yksinkertainen ja yllätyksetön, se on kuitenkin hieno elokuva. Taidekaupan seinät ovat täynnä myymättä jääneitä öljyväritöitä ja grafiikanlehtiä, taidekaupan varasto on täynnä kuvattomia kehyksiä. Bukowskin huutokauppa lienee ollut eräänlaisena esikuvana elokuvan taidehuutokaupalle. Tarinan edetessä taidekauppias yrittää luoda yhteyttä tyttäreensä ( Pirjo Lonka). Launio löytää Repin-epäilylleen vahvistusta työharjoittelua taidekaupassa tekevän teini-ikäisen tyttärenpoikansa ( Amos Brotherus) avustuksella. Se on pysäyttävä vertauskuva. Klaus Härön elokuva on epätrendikkäällä tavalla julistava. Kauniista kuvauksesta vastaa Tuomo Hutri. Lopussa kauppa riisutaan tyhjäksi. Nykyisen Itä-Ukrainan alueelta syntyisin oleva Ilja Repin möi Wikipedian mukaan nuorena maalaamiaan ikoneja paikallisiin kirkkoihin. Ehkä se on liiankin tavallinen tarina, mutta katsojana olisi toivonut jotain vastausta tähän isoon kysymykseen. Taidekauppiaalla herää epäilys, että tämä signeeraamaton teos voisi olla kuuluisan venäläisen taiteilijan Ilja Repinin tekemä kuva Kristuksesta. Myös todellisessa elämässä Ilja Repin on maalannut kuvia Kristuksesta, muun muassa teoksen Kristuksen kiusaukset, joka on ollut myynnissä Bukowskin huutokaupassa. Raitiotievaunujen kolina tekee äänimaiseman levottomaksi. Repin asui elämänsä viimeiset vuodet Suomen puolella Kuokkalassa. Härö ja Heinämaa kulkevat rohkeasti vastavirtaan nostamalla esiin anteeksiannon ja armon teemoja Kristuksen kautta. Tarina kerrotaan uraansa lopettelevan taidekauppiaan Olavi Launion ( Heikki Nousiainen) kautta. | Kuva: Cata Portin ” Klaus Härön elokuva on epätrendikkäällä tavalla julistava. Elokuva sijoittuu pääosin HelTaidekauppiaan lopputyö sinkiin, syksyiselle Bulevardille. Ainakin elokuvassa käytetty nimi, Dubrowskin huutokauppa, muistuttaa Bukowskia. Sitä se on ennen kaikkea Anna Heinämaan kirjoittaman tarinan ja Klaus Härön ohjauksen ansiosta. Se ei selviä, miksi leskenä elävän isän ja hänen tyttärensä välit ovat niin etäiset, miksi isä ei ole tukenut tytärtään, kun hän on tukea tarvinnut. Elokuvan ensi-ilta oli viime viikolla. Hän löytää huutokaupasta tuntemattoman mestarin tekemäksi merkityn taideteoksen. Keskiössä on Kristuksen kasvot. kulttuuri | elokuva | Klaus Härön ohjaama Tuntematon mestari kertoo anteeksiannosta ja Kristuksen katseesta. Klaus Härön ohjaaman elokuvan käsikirjoituksen on tehnyt Anna Heinämaa. KOTIMAA | 10.1.2019 14. Sekin selviää elokuvan myötä, miksi taitelija ei ole aikoinaan signeerannut teostaan. Elokuvassa ajan kulkua kuvataan myös siinä, että nuorella ihmisellä on edessään työharjoittelu, isoisällä puolestaan on edessään eräänlainen lopputyö. T untematon mestari on yksinkertainen, mutta tärkeä elokuva yhteyden menettämisestä ja sen uudelleen löytämisestä perheenjäsenten välillä. Armo ja anteeksianto voivat toteutua jo tässä elämässä. Elokuva on saanut Kirkon mediasäätiön tukea 25 000 euroa. Launio on kuitenkin niin vieraantunut tyttärestään ja tyttärenpojastaan, ettei työharjoittelun alkaessa edes tunnista häntä
TV1 To 10.1. Toimitus kiittää kaikista vastauksista ja erityisesti koristeisiin liittyneistä tarinoista. klo 22.00 Kino: Talven valoa (K13). OLLI SeppÄLÄ Antti Tuomainen: Pikku Siperia. Ilmiötä vastaan taistelee MAVA-järjestö, joka kurssien ja keskusteluiden kautta pyrkii muuttamaan nuorten miesten outoja käsityksiä naisten rooleista ja asemasta yhteiskunnassa. Simone Veilin uskomaton matka keskitysleiriltä Euroopan parlamenttiin hakee vertaistaan. AnnA pALAuTeTTA, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JuTTu Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Ruotsin kuningatar Silvia täytti joulukuussa 75 vuotta. Onpas erikoinen rikosromaani. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | 4 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 4. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Tiukkaa tekee. Huhta istuu päiväkauden sielunhoidollisissa keskusteluissa, osa kylän väestä käy muun juttuseuran puutteessa vuodattamassa papille kaiken maailman huoliaan ihmiskunnan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Teema&Fem ke 16.1. Tapahtumat lähtevät liikkeelle meteoriitin putoamisesta. Antti Tuomainen on yksi menestyneimpiä nykykirjailijoita, jonka tuotantoa on käännetty useille kielille. Huhta harjoittaa kyllä niin sanottuja papillisia pohdintoja, mutta varsinaisesti hän ei ole teologi. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Yövuorot lankeavat seurakunnan papille, Joel Huhdalle, joka joutuu mukaan rikolliseen vehkeilyyn. TV1 La 13.1. Intiaa riivaavat naisiin kohdistuvat väkivallanteot. Ja jostain kumman syystä jumala kirjoitetaan romaanissa pienellä j:llä. Pikku Siperian tapahtumapaikka on pieni kylä, Hurmevaara, itärajalla Joensuun tuntumassa. Dokumentti kertoo hänen matkastaan vapauden, rohkeuden ja naisten oikeuksien symboliksi. (Ruotsi 1962) Pastorin usko järkkyy vaimon kuoleman jälkeen. Se on samalla kertaa jännitystä ja jonkinlaista vinoa huumoria. klo 19.00 Miehen malli (S). Kirjapalkinnon saavat: Kaija Raja-aho Ähtäristä, Taina e-L pallari Rovaniemeltä, Hannele Karppinen Kuopiosta, päivi Linna Helsingistä, Anja Korpela Hankasalmelta, Helena Halkola Jurvasta ja Raili Ijäs Saarijärveltä. Kirkollisen elämän kuvaus romaanissa on ehkä enemmän kuviteltua kuin todellista. Tykkäsi lajityypistä tai ei, Tuomainen kirjoittaa tehokkaasti ja vetävästi. Kahdesta hänen romaanistaan on tekeillä elokuva. Arvokasta esinettä vartioidaan yötä päivää. Onko hän uskottava pappina. Meteoriittia säilytetään tilapäisesti kylän museossa, josta se on tarkoitus viedä asiantunteviin käsiin suureen maailmaan. Like 2018. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Ohjaus: Ingmar Bergman. Sellainen on Pikku Siperiakin, joskin lukukokemusta hämää lajityypin horjahtelu maalaiskomedian puolelle kaikkine syrjäkylän tyyppihahmoineen. KOTIMAA | 10.1.2019 15. Päähenkilö on pappi. 296 sivua. Haastattelussa hän kertoo perheestään, lapsista ja lapsuudestaan, ikääntymisestä, velvollisuuksista ja ilon aiheista. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –0 2 16 Kirkon uusi vuosi Arkkipiispa Tapio Luoma toivoo kirkkoon enemmän kunnioittavaa keskustelua 8 Tässä lehdessä liitteenä: Ruotsiin viedyt 82 pääkalloa halutaan takaisin Tietoisuus suvun olemassaolosta on katoamassa ADVenTTIKILpAILu Kotimaan Adventtikilpailussa äänestettiin tärkeimmäksi joulukoristeeksi ylivoimaisesti numero 2 Seimiasetelma. Jumalan hiljaisuus tekee hänet epätoivoiseksi. TV1 ma 14.1. klo 19.00 Historia: Simone Veil (12). Pastori Huhta on mielenkiintoinen lisä kirjallisuuden lukuisiin pappishahmoihin. Se osoittautuu hyvin arvokkaaksi, joten moni ottaisi taivaalta pudonneen möhkäleen omakseen. Huhta on tavallista karskimpaa tekoa, miehekäs pappi, ei varsinaisesti pohdiskeleva tai neuroottinen hengenmies. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Kirjapalkinnon voitti Marjatta Luomanperä Jämsästä. Kotimaan numeron 50 hyväksi jutuksi äänestettiin Eija Naimatin haastattelu Suomalainen beduiinin tytär. Pohtiessaan saarnojensa suosiota, hän arvelee syyn olevan omakohtaisuuden: moni hänen kertomansa asia on kuin jännityskertomus. klo 10.00 Kuningatar Silvia 75 vuotta. Huhta on ollut YK-joukoissa Afganistanissa ja haavoittunut siellä kohtalokkaasti – miten, se kuuluu juonenkäänteisiin, joten ei siitä tämän enempää
Lähekkäin ne muodostavat eräänlaisen perhetai sukualttarin. Kelan määritelmän mukaan ruokakunnan muodostavat yleensä samassa asunnossa asuvat henkilöt – tai yksi henkilö. Muotokuvamaalari teki kaksi versiota, joista kohde sai lunastaa itselleen toisen. Kyseistä porukkaa voi kutsua myös ruokakunnaksi. Joskus perhettä yritettiin määritellä niin, että perhe on se joukko ihmisiä, joilla on yhteinen jääkaappi. Taitaa siellä hääkuvakin olla, mutta ei varsinaisesti ripustettuna. Perheja sukukuvia löytyi takavuosikymmeninä kirjahyllyistä ja piironkien päältä. Vaimon toiveesta maalaus on oven takana, ikään kuin piilossa. Kaveripiiri on uusi perhe, suku ja heimo, elämän sosiaalinen turvaverkko ja kasvualusta. Kavereiden kanssa vietetään aikaa ja jaetaan elämän ilot ja surut. Se ei noudata välttämättä virallisia tai edes epävirallisia määritelmiä. Tosin lasten valokuvat löytyvät perinteisesti makuuhuoneesta. Joskus niitä oli myös television päällä, mutta nykyiset töllöttimet ovat niin kapeita, ettei niiden päälle mahdu edes valokuvaa. Perhe kutistuu ja suku katoaa ” Kaveripiiri on uusi perhe, suku ja heimo, elämän sosiaalinen turvaverkko ja kasvualusta. Esillä pidettävät valokuvat perheenjäsenistä ja sukulaisista saattavat käydä tulevaisuudessa yhä harvinaisemmiksi. Perheen ja suvun valokuvat, joskus öljyvärityötkin, ovat varsin tavallisia suomalaisissa kodeissa. Perheitä ja niiden erilaisuutta voidaan hahmottaa sellaisten käsitteiden avulla kuin jo edellä mainittu ydinperhe sekä uusperhe, pienperhe, suurperhe, lapsiperhe, monikkoperhe, sateenkaariperhe, yksinhuoltajaperhe, adoptioperhe, sijoituslapsiperhe, monikulttuurinen perhe, maahanmuuttajaperhe, eläkeläisperhe, sinkkuperhe, kriisiperhe ja eroperhe. Moni nuori ja opiskelija voi kokea, että kaveripiiri on hänen tosiasiallinen perheensä. Kun alkaa muodostua pariskuntia ja ydinperheitä, tiukat kaveripiirit jäävät yleensä kauniikTeksTi | olli seppälä – kuviTus | päivi karjalainen KOTIMAA | 10.1.2019 16. Meikäläinen perhe määritellään siten, että sen muodostavat aviopuolisot, avopuolisot ja alle 18-vuotias lapsi tai lapset ja heidän Suomessa asuva huoltajansa tai huoltajat. Ei ihme, että 1990-luvulla tehty tiivistä kaveriporukkaa kuvaava amerikkalainen tv-sarja Frendit oli ja on yhä vielä suosittu. Joskus perheitä niputetaan vanhempien koulutuksen tai työn mukaan: akateeminen perhe, työläisperhe, taitelijaperhe, diplomaattiperhe, maanviljelijäperhe. Tosin kaveripiiriperheelläkin on aikansa. Kokonaan toinen asia on ihmisten oma kokemus perheestään. Suomalainen perhekäsitys on kaventunut niin, että suppeammaksi sitä ei juuri enää saa. Myös asuinpaikka määrittelee perheitä: kaupunkilaisperhe, lähiöperhe, espoolaisperhe. Hän vaikutti ammattikuntansa valtakunnallisissa luottamustehtävissä, ja sen seurauksena hänestä haluttiin maalata muotokuva. Niinpä perintöjen myötä kotona seinälläni työhuoneessa roikkuu nyt isoisääni esittävä suurikokoinen taulu. essee I soisäni oli eläinlääkäri. Muiden sukulaisten kuvia meillä ei ole seinillä. Meillä perhe on siis yhtä kuin ydinperhe, ja mikä silmiinpistävää, isovanhempia ei lasketa siihen kuuluviksi. Hääkuvia, lasten ylioppilaskuvia, lastenlasten koulukuvia, ehkä pyöreitä täyttäneiden sukulaisten lähettämiä potretteja, joku matkakuvakin joukossa. Ydinperhettä arvostetaan yhä, mutta suomalainen perhekäsitys on kaventunut niin, että suppeammaksi sitä ei juuri enää saa. Kuvat muistuttavat: tästä joukosta olen kotoisin
Ne voi haudata laatikon pohjalle vintille. Ihmiset ovat kiinnostuneita juuristaan, siitä ketkä olivat esi-isiä ja missä he asuivat. Joku haluaa olla niin omillaan, ettei piittaa lainkaan sukulaistensa kuvista. Heidän väliselle suhteelleen on sana, joka kuvaa vain heitä. Sukujen vaiheista kertovat omakustannekirjatkin ovat suosittuja. Harvalla edes taitaa olla niin tilava koti, että sinne voi kutsua kokonaisen suvun pikkuserkkuineen – tai riippuu toki suvun laajuudesta. Ydinperhe kasvaa arvoon arvaamattomaan. Harvemmin kuulee sanottavan, että juhlat vietetään suvun parissa, jolloin myös serkut sekä tädit ja sedät olisivat kutsuttuja. Kansainvälisten avioliittojen myötä monet suomalaiset ovat päässeet tutustumaan toisenlaisiin, paljon täkäläistä perinnettä vahvempiin ja laajempiin perheja sukukäsityksiin. Maailma avartuu myös perheiden ja sukujen avulla. Jos ei sukulaisia tapaa koskaan, heidän nimensäkin lakkaa lopulta merkitsemästä mitään. Suvun yhteenkuuluvuuden kannalta juhlat, niin iloiset kuin surullisetkin, ovat ratkaisevia. ” Hautajaisissa vainaja saattaa olla viimeinen henkilö, joka yhdisti yhä laajemmaksi kasvaneen suvun eri osat. Oma kuva peilistä riittää. Kuva voi myös terveellisesti suhteellistaa: on täällä eletty ennenkin. Tavallisimmin ydinperhettä, kenties myös vanhemmat tai isovanhemmat ja ehkä sisarukset. Kenen kuva siis kannattaa laittaa kotona esille. si muistoksi eräästä elämänvaiheesta. Avioliittojen kautta suvut ovat yhdistyneet iät ja ajat. Juhlat saattavat olla viimeisiä tilanteita, joissa esimerkiksi serkukset tapaavat tosiaan. Laajaan perhepiiriin kuuluu äkkiä ihmisiä, jota eivät ole verisukulaisia. Eivät kaikki suvut ole kymmenien tai satojen ihmisten verkostoja. Monien adoptiolasten halu tietää omista biologisista vanhemmistaan on tämän yksi ilmenemismuoto. Sukulaisuus on ollut kaikissa ihmisyhteisöissä tärkeä yksilön identiteettiä ja asemaa määrittävä tekijä . Serkukset ovat serkuksia vaikka eivät kavereita olisikaan. Yllättävän nopeasti tieto suvun jäsenten nimistä ja vaiheista unohtuu, vaikka sen olisi joskus kuullut useasti. Keitä kutsutaan juhliin ja keitä ei. Johonkin sukuun kuuluminen on antanut hyvän aseman tai ikävän leiman. Jos syntymäpäiviä vietetään perhepiirissä, niin keitä juhlaan kutsutaan. Niin ikään hautajaisissa vainaja saattaa olla viimeinen henkilö, joka yhdisti yhä laajemmaksi kasvaneen suvun eri osat. KOTIMAA | 10.1.2019 17. Jos pienen suvun itsellinen vesa avioituu laajaan sukuun kuuluvan ja sukurakkaan henkilön kanssa, voi edessä olla oppimista molemmin puolin. Mutta jos kokee tarvetta kysellä, kuka on ja mistä on tulossa, vanhempien tai isovanhempien kuva saattaa innoittaa pohdintoihin. Siinä se hiljaisesti muistuttaa sukupolvien ketjusta. Veri on vettä sakeampaa, sanotaan ja tarkoitetaan juuri suvun vaikutusta. Mikä arvo suvulle ja sukulaisille annetaan, ja halutaanko sukua pitää mukana omissa elämänvaiheissa. Valokuva isotai muista esivanhemmista kannattaa laittaa kehyksiin ja ripustaa seinälle, vaikka vaatimattomaankin paikkaan. Sukututkimuksen suosio kertoo päinvastaista tarinaa kuin yksilöllistyvä elämänmuoto. Perintöä halutaan siirtää uusille sukupolville. Vaikka suvun vaiheet eivät nuorta juuri nyt kiinnostaisikaan, saattaa sukukirja tai paperille piirretty sukupuu osoittautua jossain elämänvaiheessa kullanarvoiseksi oman identiteetin rakennusaineeksi. Kaunis tapa ylläpitää tietoisuutta suvusta on etsiä suvun henkilögalleriasta lapselle nimi. Sukulaisuus on jännittävä sekoitus sekä biologisia että sosiaalisia tekijöitä. Avioliitot tuovat myös yhteen sukupolvia ja synnyttävät uudenlaisia verkostoja ja yhteyksiä
Pari aloitti tiiviin kirjeenvaihdon. – David tuntui ystävälliseltä ihmiseltä, ei sellaiselta kuin ne toiset miehet. Vielä samana iltana hän kertoi ystävälleen löytäneensä prinssinsä. Kirkossa ajatus maailman muuttamisesta nytkähti kuitenkin uuteen asentoon. Mutta kun Marja-Liisa pari kuukautta myöhemmin palasi Suomeen, David huomasi kaipaavansa häntä. Erään kerran pappi siteerasi Raamattua juuri oikeista kohdista: ”Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut” ja ”helpompi on kamelin käydä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan”. Pöydällä on myös mikrofoni, kannettava tietokone ja siihen kiinnitettynä puhelin kameroineen. – Herra tiesi, että tulee aika, jolloin minä voin antaa toisille, mitä Hän on antanut minulle. – Oli Jumalan lahja minulle, että tulin Suomeen. Marokossa syntyneen David Ezzinen toi Suomeen alun perin rakkaus nuoreen toimittajaopiskelija Marja-Liisa Niemeen, johon hän tutustui Lontoossa. Mutta niin vain David jäi Marja-Liisan luokse, ja keväällä he menivät naimisiin. Ensitapaaminen lontoolaisessa pubissa keväällä 1972 ei ollut kovin lupaava. Täältä Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva David Ezzine opettaa arabiaksi kristinuskon perusteita oppilailleen eri puolilla Suomea. David aloitti kysymällä, rukoilisiko Marja-Liisa hänen kanssaan. Sitten David ehdotti, että he lukisivat Raamattua yhdessä. – Ajattelin, että ei se minulle mitään tee, jos rukoilen hänen kanssaan, Marja-Liisa kertoo. Minun osaltani se oli rakkautta ensi silmäyksellä, Marja-Liisa kertoo. Valtaosan elämästään Ezzinet ovat asuneet Ranskassa, missä he tekivät radioja tv-lähetystyötä Medialähetys Sanansaattajien palveluksessa. Hän saapui Helsingin satamaan lokakuussa. Toisilla on rahaa niin, etteivät tiedä, mihin sen käyttäisivät ja toiset kuolevat nälkään. » TeksTi | Tuija pyhäranTa – kuvaT | anTTi ekola ” Suomalaiset saattavat vaikuttaa kylmiltä, mutta heillä on lämmin sydän. Marja-Liisa alkoi ajatella, että muutos on aloitettava itsestä. Kauhajoella kasvanut Marja-Liisa opiskeli Tampereen yliopistossa, toimi taistolaisessa opiskelijaliikkeessä ja haaveili ulkomaantoimittajan urasta. David oli empivämpi. haastattelu K auhajokelaisen maatilan päärakennuksessa on tupa ja sen sohvalla ja pöydällä sikin sokin kirjoja. Joskus olen pyjamassa, niin kuin eilen, mutta arabien kesken ei välitetä, David Ezzine nauraa. – David Ezzine KOTIMAA | 10.1.2019 18. Sohvapöydän taakse on piilotettu pari suurta matkalaukkua, kuten usein. – Tästä he näkevät minut hyvin. Ensin David kertoi ilosanoman kuitenkin vaimollensa. Islamilaisen kasvatuksen saanut David oli sitä paitsi kääntynyt kristinuskoon vain muutamaa kuukautta aiemmin. Nyt he kertovat suomenirakilaisille turvapaikanhakijoille ilosanomaa. Sitten Marja-Liisa katsoi uudestaan, katui ja meni pyytämään anteeksi. Kesällä Marja-Liisa houkutteli Davidia Suomeen kertomalla luonnon kauneudesta ja yöttömästä yöstä. – Olen koko elämäni ajatellut, että maailma on epäoikeudenmukainen. Joka päivä olen kiitollinen, että se meni näin, David sanoo. David ja Marja-Liisa Ezzine ovat vieneet elämäntyönään evankeliumia muslimeille niin Pohjois-Afrikkaan kuin suomalaisiin vastaanottokeskuksiinkin. Suomi oli kaukainen maa, josta David kuuli silloin ensimmäisen kerran. Lopulta David uskoi, osti Euroopan tiekartan ja lähti matkaan. David lähestyi Marja-Liisaa ja kehui tätä kauniiksi, mutta Marja-Liisa käski hänet matkoihinsa. – Joo, tuli äkkilähtö, Marja-Liisa Ezzine selittää. Useimmat heistä ovat Irakista Suomeen turvapaikanhakijoina tulleita muslimeja. Lontooseen hän oli tullut parantaakseen kielitaitoaan. Olen aina ajatellut, että maailmaa pitää muuttaa, Marja-Liisa kertoo. Sitten David pyysi Marja-Liisaa kanssaan kirkkoon. Taistolaista Marja-Liisaa taas kiinnosti Marx enemmän kuin Jeesus. Suomeen Ezzinet palasivat pari vuotta sitten, kun turvapaikanhakijoita tuli yllättäen tuhansia enemmän kuin aiempina vuosina. Marja-Liisa oli kaunis, mutta erilainen. Tämä on Ezzineiden pariskunnan olohuone ja samalla kotitoimisto. – Hän oli pieni ja minä pitkä, hän oli Suomesta ja minä halusin Amerikkaan, David sanoo. Jo aiemmin Marja-Liisa oli Davidin vaatimuksesta jättänyt taistolaisen liikkeen ja ystävänsä, mutta ei arvomaailmaansa, johon kuului vaatimus oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Marokon Atlas-vuoren rinteellä lapsuutensa viettänyt David oli kyllä tottunut kylmään, mutta ei pimeyteen. David oli lähtenyt Casablancasta hippiliikkeen mukana kiertämään Eurooppaa ja jäänyt sitten Lontooseen keräämään matkakassaa, suunnitelmanaan matka Atlantin yli Amerikkaan. Taas Marja-Liisa ajatteli, ettei siitä kai haittaakaan ole. Casablancasta Kauhajoelle Vuonna 1972 marokkolainen hippi ja suomalainen kommunisti tapasivat Lontoossa. Se tapahtui vaivihkaa, askel kerrallaan. On Raamattu ja katekismus, arabiaksi ja englanniksi, kyniä ja muistikirja. Sinne he matkustavat yhä kahdesti vuodessa tekemään töitä mutta myös tapaamaan ystäviä ja nyt jo aikuisia lapsiaan Magdalenaa ja David junioria. Marja-Liisan mielikuvissa kristityt olivat mustiin pukeutunutta ja ilotonta väkeä, eikä rukous varsinaisesti kiinnostanut, mutta toisaalta hän rakasti Davidia ja halusi olla mieliksi. – Kello oli hädin tuskin ohittanut keskipäivän, kun tuli pimeää, David muistelee
Kuka. David Ezzine, 70, ja Marja-Liisa Ezzine, 67 Syntymäpaikka: David on syntynyt Oujdan kylässä Marokossa ja Marja-Liisa Kauhajoella. Ammatti: Lähetystyöntekijä Toive vuodelle 2019: Kaikille kristityille turvapaikanhakijoille lupa jäädä kristittyyn Suomeen KOTIMAA | 10.1.2019 19
Marseillesta käsin he järjestivät Raamatun kirjekurssia yhteistyössä Radio School of the Biblen kautta. Keskiviikkoisin, torstaisin ja joskus myös perjantaisin hän opettaa iltapäivällä raamattukurssia ja illalla katekismusta Skypen tai WhatsAppin välityksellä. Ketä tahansa Ezzinet eivät huolineet mukaan, sillä he pelkäsivät, että joku saattaisi tulla mukaan vain kerätäkseen nimilistan kristityistä viranomaisille. Näin jo siellä, että paha tulee ihmisen sisästä. Senkin jälkeen turvapaikanhakijoita on tullut muutama tuhat joka vuosi. Se on myös kieli, jonka osaajille Suomessa on nyt tarvetta. Virallisesti David Ezzine on jo eläkkeellä. – Haulikolla panen vain silmät kiinni ja ammun! Jousella se on vaikeampaa, David kertoo. Islamilaisesta kasvatuksestaan huolimatta David puhuu islamista hyvin kriittisesti. Ezzineille oli selvää, etteivät he asettuisi Suomeen. He kävivät kirjeenvaihtoa oppilaiden kanssa ja tekivät radio-ohjelmaa, joka lähetettiin Trans World Radion kautta Pohjois-Afrikkaan. David myös kalastaa ja metsästää haulikolla ja jousella. Turvapaikanhakijoiden uskontoa ei tilastoida, mutta viime vuosina valtaosa on tullut Irakista ja muista muslimienemmistöisistä maista kuten Somaliasta, Syyriasta ja Afganistanista. Englanninkieliset sanat vilahtavat välillä David Ezzinen puheeseen. haastattelu David Ezzine työskentelee olohuoneessaan, josta hän saa puhelimen ja tietokoneen avulla näköja puheyhteyden oppilaisiinsa eri puolilla Suomea. Hän kertoo kasteen merkityksestä. Marja-Liisa on kasvanut Euroopan ja David Afrikan pohjoislaidalla, mutta kumpikin maaseudulla. Sittemmin radiotyön rinnalle on tullut televisio ja lähetykset ovat nähtävissä myös internetissä. 2000-luvun taitteessa Ezzinet perustivat oman studionsa, Studio Al Morsalin. Nykyään Ezzinet tekevät arabiankielistä kotikirkko-ohjelmaa Jallah ma’ana (Tule mukaan). Osin siksi Ezzinet eivät ole koskaan virallistaneet avioliittoaan Marokossa. Työssä piti muutenkin olla varovainen. Niin minusta tuli uskova. Davidin ollessa 13-vuotias, perhe muutti Oujdan kylästä Casablancaan. Naapurin lapset pistäytyvät välillä Ezzineiden luona kertomassa kylän asiat. Ezzinet aloittivat opetuksen ensin etänä Skypen ja WhatsAppin välityksellä, ja jo samana vuonna he muuttivat Marseillesta Kauhajoelle. Kolmivuotisen koulutuksen jälkeen David ja Marja-Liisa Ezzinestä tuli Medialähetys Sanansaattajien lähettejä. Davidia jännitti, mitä perheelle kävisi, jos hänet vangittaisiin. Useimmilla kuulijoilla ei ole pohjatietoja, joten on aloitettava nollasta. En koskaan sanonut heille mitään pahaa Muhammedista. Heillä oli kutsu lähetystyöhön. Marja-Liisa on yhä työelämässä. – Voin vielä mennä ja etsiä vaimon Marokosta, David vitsailee. – Olin jo nähnyt, etteivät kommunistiset piirit olleet niin solidaarisia kuin kehuttiin. Hän esittelee itsensä ”seniorityöntekijäksi”. Hän vastaa Ezzineiden työn viestinnästä ja raha-asioista ja auttaa ideoimaan saarnoja ja opetusta. Vuonna 2015 Suomeen tuli yllättäen runsaat 32 000 turvapaikanhakijaa pääasiassa arabiankielisistä maista. On hyvä, jos he ovat saaneet aivan viimeisen, viimeisen paikan taivaasta, David sanoo. Muutamaa vuotta aiemmin David Ezzine oli käynyt rippikoulun Tampereella ja saanut kasteen luterilaisen kirkon jäseneksi. Kauhajoella on rauhaa, pieni yhteisö ja tutut ihmiset. – Kerroin vanhemmilleni kristinuskosta kunnioittaen , ja he kuuntelivat. – Lehdissä kerrottiin, että olemme hulluja ja että Amerikka ja Israel maksavat palkkamme, David sanoo. Kesäisin on ihanaa istua metsässä nuotion äärellä vaikka keskellä yötä. – Se on salakieleni, hän virnistää. Myös luonto on molemmille tärkeää. Isis ja sen julmuudet edustavat hänelle todellista islamia. Davidin kääntymisestä huolimatta välit islaminuskoisiin vanhempiin säilyivät hyvinä loppuun saakka. David opettaa uskontunnustuksen ja Isä meidän -rukouksen ja selittää, mitä ne tarkoittavat. Vaikka Marja-Liisan äidinkieli on suomi ja Davidin arabia, perheen kotikieli on Ranska. Marja-Liisa Ezzine vastaa pariskunnan työn viestinnästä ja raha-asioista sekä auttaa ideoimaan opetusta ja saarnoja. Käytännössä hänellä on kuitenkin töitä enemmän kuin oikeina työvuosinaan. Keväällä 2016 David ja Marja-Liisa Ezzine olivat Suomessa lomalla, kun Sansan Kansainvälisen kumppanuustyön johtaja Timo Reuhkala kysyi, haluaisivatko he jäädä Suomeen opettamaan turvapaikanhakijoita. – Me uskomme, että Jumala on ottanut heidät. Kerran Davidin äiti oli jopa käynyt Casablancassa katolisessa kirkossa ja rukoillut Pyhän Marian patsaan luona poikansa puolesta. – Olemme nähneet tarpeeksi suurkaupunkeja, David Ezzine sanoo. Sen kanssa pitäisi tähdätä ja katsoa eläintä, jonka aikoo tappaa. Viikko-ohjelma on tiivis: Maanantaisin ja tiistaisin David valmistelee kirkkovuoden tekstin mukaisen arabiankielisen saarnan, jota jaetaan sunnuntaisin Sansan verkkosivuilla ja seurakunnissa. Kirkossa oivalsin, että Jeesus voi muuttaa ihmisen ja sillä tavalla voi muuttaa maailmaa. Arabiaa ei perheessä puhu kukaan muu kuin David. Välillä he matkustivat Marokkoon tapaamaan Davidin perhettä ja niitä ihmisiä, joihin olivat kirjeiden välityksellä tutustuneet. Kaupungissa isä perusti pienen moskeijan ja ryhtyi imaamiksi. David matkusteli kirjekurssille osallistuneiden luona myös Algeriassa ja Tunisiassa. Välillä Marja-Liisa Ezzine täydentää puolisonsa lauseita. Suomessa moni heistä on kiinnostunut kristinuskosta. Kerran viikossa lähetettävää ohjelmaa nauhoitetaan kahdesti vuodessa, kerrallaan 26 jaksoa. KOTIMAA | 10.1.2019 20. Seulan läpäisseet kutsuttiin yhteisiin tapaamisiin ja leireille. – Puhun yksinkertaisesti, kuin lapselle, David kuvailee. Jousella hän ei tosin ole vielä kertaakaan osunut. Tavatessaan kirjekurssilaisia David yritti tutkia, ovatko he tosissaan. Vuonna 1977 he lähtivät Ranskaan opiskelemaan Raamattua European Bible Instituteen
David kertoo oppilaastaan, joka lahjoitti Raamattunsa pois saatuaan oleskeluluvan. ”En pysty lukemaan Rekolaa kokematta, että hän on koko ajan kosketusetäisyydellä mysteeriin. Maahanmuuttoviraston mukaan aiempaa useammat turvapaikanhakijat ovat vedonneet turvapaikkahakemuksessaan uskontoon perustuvaan vainoon käännyttyään kristityksi Suomessa. Mutta poliisi on avuton tekemään mitään, Marja-Liisa sanoo. – He elävät hirvittävässä pelossa. Rekola kirjoittaa maailmasta, joka on vaikenemisen ja välttämättömyyden maailma. He näyttävät sinulle Jumalan rakkauden. Sen sijaan, että hän karsisi tai peittäisi jotakin uskosta, Jumalasta, ihmisyydestä tai elämästä, hän avaa, näyttää ja osoittaa. 13,90 (32,90) Charlotte Thoroe Parhaita Raamatun kertomuksia Kiehtovia tapahtumia, unohtumattomia henkilöhahmoja, valtavia ihmeitä – Raamatussa on näitä kaikkia ja paljon muutakin! 8,00 (19,00) Jose Perez Montero Raamatun etsivä – Löydä Jeesus 2,00 (6,60) Mel Gibson Passion of the Christ dvd – Jeesuksen viimeiset tunnit 5,90 (12,90) Liisa Seppänen Sadetta ja siunauksia – Pyhiinvaellus Walesissa 12,90 (28,90) 5 00 5 90 2 00 12 00 9 90 13 90 8 00 12 90 12 90 KOTIMAA | 10.1.2019 21. Jos tuo todellisuus onkin paikoin synkkä, loistaa pimeyden keskellä valo ja ilo. Tietotekniikan ansiosta samallekin oppitunnille voi osallistua joku Helsingistä ja toinen Kemijärveltä. Joillekin uskonto on peruste vasta toisessa hakemuksessa, kun ensimmäinen on jo hylätty. – En koskaan ajatellut, että tulee aika, jolloin sitä käytetään Suomessa näin paljon. Tässä yhteisniteessä julkaistaan kaksi teosta: joulunajan tekstejä sisältävä B EETLEHEM ON KAIKKIALLA sekä pääsiäisaikaan johdattava R UUSUMAANANTAISTA PÄÄSIÄISAAMUUN . Esimerkiksi papit ja lähetyssihteerit voivat ottaa Ezzineihin yhteyttä etsiessään opettajaa kristinuskosta kiinnostuneelle arabiankieliselle turvapaikanhakijalle. – David Ezzine J UHANI R EKOLA oli Tukholman suomalaisen seurakunnan pappi ja loistava esseisti. Vaikka kirjojen esseet nivoutuvat näihin kahteen suureen vuotuiseen juhlaan, ovat ne sisällöllisesti laajempia ja sopivat luettaviksi muulloinkin. Hän kertoo turvapaikanhakijoille myös Suomen historiasta ja kulttuurista. Se on arabiankielinen kristinuskon peruskurssi, joka tehtiin jo kymmenen vuotta sitten. Yhtään hellittämättä ja vähääkään pelkäämättä.” – Kaarlo Kalliala teoksen esipuheessa www.kirjapaja.fi 20.2/84 ISBN 978-952-288-032-1 JU H A N I R E K O L A IL O P IM E Y D E S S Ä J U H A N I R E K O L A Herääminen pimeään V A R H A I S E T K I R J O I T U K S E T KIRJAPAJA VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Hänen kirjansa ovat nousseet hengellisiksi klassikoiksi ja heikon saatavuuden vuoksi jopa keräilykappaleiksi. David on joutunut selittämään oppilailleen, mitä tarkoittaa, kun joku näyttää kadulla keskisormea. Työtään Ezzinet tekevät yhteistyössä Sansan ja seurakuntien kanssa. – Kerron, että vaikka suomalaiset saattavat vaikuttaa kylmiltä, heillä on lämmin sydän. Välillä David saattaa itsekin olla reissussa ja järjestää oppitunnin tienposkessa. Toisaalta taas jotkut suomalaiset toivottavat ystävällisesti tervetulleeksi kirkkoon ja tarjoavat ruokaa. Ehkä siksi julkisuudessa kristityksi kääntyneitä turvapaikanhakijoita on toisinaan syytetty kääntymisellä keplottelusta. 9,90 (33,00) Emil Anton Katolisempi kuin luulit – Aikamatkoja Suomen historiaan 12,90 (27,90) Erwin Brothers Woodlawn dvd – Elokuva uskosta ja toivosta 4,90 (18,90) 4 90 Jukka Norvanto Sisälle Raamattuun Teos sisältää johdannot kaikkiin Raamatun kirjoihin ja avaa kunkin kirjan syntykontekstia samalla helpottaen tekstien sanoman ja ydinviestin ymmärtämistä. Tällä hetkellä säännöllisesti viikoittain tai kahdesti viikossa David Ezzine opettaa 15 turvapaikanhakijaa. Monille turvapaikanhakijoille David Ezzine on tuttu myös Al Massira -videokurssin opettajana. – Kuinka monelle olemmekaan sanoneet, että siitä täytyy mennä sanomaan vastaanottokeskuksen johtajalle tai poliisille. Toinen meni naimisiin muslimimiehen kanssa ja luopui kristinuskosta. He pelkäävät maahanmuuttovirastoa mutta myös muita turvapaikanhakijoilta, jotka syyttävät heitä pettureiksi, David sanoo. Hän ei johda lukijaa pakotielle todellisuudesta vaan vie keskelle sitä. He painottavat, ettei kristityksi kääntyminen ole turvapaikanhakijalle helppo tie. 5,00 (15,00) Juhani Rekola Herääminen pimeään – Varhaiset kirjoitukset Kokoelma Juhani Rekolan varhaisia tekstejä esittelee pastori-kirjailijan elämänvaiheita ja ajattelun kehittymistä nuoruusvuosista viisikymppiseksi esikoiskirjailijaksi. Toisaalta Ezzinet kertovat kulkeneensa paljon useammin sellaisten turvapaikanhakijoiden rinnalla, jotka eivät ole tehneet niin. Myös muut turvapaikanhakijat vainoavat kristityksi kääntyneitä. Ezzineiden mukaan valtaosa oppilaista tulee evankelis-luterilaisten seurakuntien kautta, mutta osa myös esimerkiksi helluntaiseurakunnista. Oppilaita on ollut eri puolilla Suomea. 020 754 2350 HY VIEN KIRJOJEN ALE 11.2.ASTI Jaakko Heinimäki (toim.) Syntisen virsikirja Yhteislaulukirja elämän käännekohtiin ja juhlahetkiin sisältää niin tutuimpia virsiä kuin muita suomalaisille tärkeitä lauluja Jaakko Heinimäen esittelyin. Olen kuin tähti! David nauraa. Marja-Liisa ja David Ezzinen mukaan jotkut todella käyttävät kristinuskoa siltana päästäkseen Eurooppaan. – Välillä joku kysyy minulta, miksi suomalaiset rakastavat tuntemattomia irakilaisia, David Ezzine sanoo. Kun tieto kääntymisestä leviää, se saattaa saavuttaa nopeasti myös lähtömaan, josta turvapaikanhakijat saavat uhkauskirjeitä ja -puheluita. Kääntyneet kohtaavat vastaanottokeskuksissa jopa suoraa väkivallan uhkaa. ” Kristityt turvapaikanhakijat pelkäävät maahanmuuttovirastoa mutta myös muita turvapaikanhakijoilta. Arjessaan Suomeen tulleet turvapaikanhakijat kohtaavat myös rasismia. – Minä kerron, etteivät he rakasta sinua, he rakastavat Herraa. 12,00 (29,00) Juha Vähäsarja Vapaa Tässä kuvitetussa kirjasessa on kuukauden jokaista päivää varten muistutus Jumalan sanan lupauksista, jotka vapauttavat meidät Hänen varaansa
Wright on kirjoittanut lukuisia eksegeettisiä teoksia. Jeesus-tutkimuksella on modernissa teologiassa pitkät perinteet, mutta Wrightin mukaan tutkimus on pitkään jättänyt liian vähälle huomiolle Jeesuksen ajan juutalaisuuden hengellisen ja yhteiskunnallisen mielenmaiseman. Vuonna 1948 syntynyt N.T. Eurooppalaiseen ajatteluun paljon vaikuttaneelle kreikkalaiselle filosofialle jumalat olivat etäisiä, tuonpuoleisia. – Kuitenkin Jeesuksen kuollessa temppeli jää tarpeettomaksi. Kolme tutkimukselle välttämätöntä ja mielenkiintoista osa-aluetta voidaan Wrightin Temppeli, täyttymys ja Toora avaavat evankeliumin mukaan muotoilla näin: temppeli, aika ja Toora. Wright painotti, että Jeesus uskoi valtakunnan tulleen maailmaan hänen ja hänen kärsimyksensä kautta. Wright työskentelee Uuden testamentin ja varhaisen kristinuskon professorina St. Wrightin mukaan länsimainen ajattelu ei ole ymmärtänyt Jeesuksen sanomaa sapatista. Seuraajat eläisivät samanaikaisesti kahdessa todellisuudessa. teologia | jeesus-tutkimus | Brittiläisen raamatuntutkijan Nicholas Thomas Wrightin mukaan historialliskriittinen tutkimus on usein ollut kriittisempää kuin historiallista. Jeesus käytti kuulijoidensa ymmärtämää kieltä, mutta Wrightin mukaan länsimainen eksegetiikka ei aina ole ymmärtänyt historiaa. Analogisesti sapatti taas merkitsi nykyajan ja tulevan, Jumalan ajan yhdistymistä kerran viikossa. – Historiallis-kriittinen raamatuntutkimus on tässä mielessä ollut kriittisempää kuin historiallista, Wright sanoi. Seurauksena on ollut vääriä tulkintoja. Raamatun kertomuksia on epäilty, koska toistaiseksi esimerkiksi arkeologia ei ole välttämättä antanut niille tukea. Jerusalemin temppeli oli juutalaisille Jahven eli Jumalan, Israelin kansan varsinaisen kuninkaan asuinsija. Samalla Jumalan Poika, Israelin kuningas, on hyvin inhimillinen: hän ei leiju maanpinnan yläpuolella. Maailmankuulu raamatuntutkija N.T. – Jeremialle temppelin sortuminen merkitsi koko järjestäytyneen maailman sortumista. Apokalyptisen kirjallisuuden, kuten Danielin, näyt eivät puhu maailman lopusta, vaan maailman uudelleen rakentamisesta. Jeesus julisti, miten maailmaan on tullut uusi pysyvä realiteetti, joka on enemmän kuin sapatti. | Kuva: Jussi Rytkönen Tooraa – eli laajassa mielessä Vanhan testamentin kirjoituksia – on tutkittava siksi, että Jeesuksen julistus voidaan paremmin nähdä profeettojen eskatologisen julistuksen valossa. Kristologiassa pitää Wrightin mukaan kiinnittää enemmän huomiota siihen, että kuolemallaan Jeesus vei pahan orjuuttavilta voimilta vallan ja vapautti Israelin. Hän on opettanut ja tutkinut myös McGillin yliopistossa Kanadassa sekä Cambridgen ja Oxfordin yliopistoissa. Andrewsin yliopistossa Skotlannissa. Usein sitä on pidetty vain juutalaisen lakiuskonnollisuuden ja kristillisen vapauden ristiriitana. Jussi RyTköNeN ” Jumala on rakastava Jumala, ei Jumala, jolla on byrokraatin kasvot. Wright luennoi viime viikolla Kauniaisissa Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä muun muassa Jeesus-tutkimuksen uusista suuntauksista. Raamattuopistolla hän ilahdutti suomalaisia lukijoitaan omistuskirjoituksilla. Jumala on rakastava Jumala, ei Jumala, jolla on byrokraatin kasvot, Wright tähdensi. KOTIMAA | 10.1.2019 22. Hän ei tarkoittanut, että uskovien pitäisi jollakin tavalla paettua maailmasta. Jeesus on hahmo, joka seisoo taivaan ja maan sekä aikojen risteyskohdassa. Vuosina 2003–2010 hän oli Englannin kirkon Durhamin hiippakunnan piispa. Temppelissä siis yhtyivät taivas ja maa, siellä kansa myös kohtasi Herransa. – Markuksen evankeliumin alun saarna tiivistää, miten ”aika on täyttynyt ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle”. Esimerkiksi temppeli oli tärkeä myös profeetoille. – Kun uusi sapatti, Jumalan valtakunta, murtautuu maailmaan, maailmasta voi tulla maailma, joka on täynnä oikeudenmukaisuutta, armoa ja nöyryyttä. – Jeesus sanoi Jumalan valtakunnan olevan taivaassa ja maan päällä. J os maailmankuulua brittiläistä raamatuntutkijaa ja Jeesus-tutkimuksen erikoismiestä Nicholas Thomas (N.T.) Wrightia on uskominen, viimeisten parin sadan vuoden liberaali ja uusprotestanttinen teologia on johtanut harhaan Jeesuksen sanoman ymmärtämisessä. Sellainen ajatus olisi pikemminkin platoninen. Kuitenkin vain niiden tuntemisen kautta voidaan ymmärtää Jeesuksen opetus, ihmeteot ja evankeliumin sanoma siten, kuin parin vuosituhannen takaiset juutalaiset. Siksi länsimaisessa teologiassa on Wrightin mukaan ollut usein vaikea sisäistää ajatusta siitä, että juutalaisuuden elävä Jumala halusi asua luomakuntansa keskellä. Sen asemesta Jeesus uskoi itse tuovansa valtakunnan maailmaan. Uusi testamentti onkin messiaanista eskatologiaa: jotakin on tapahtumassa. Aikojen täyttymisestä puhuessaan Jeesus ei tarkoittanut maailman välitöntä loppua, kuten teologiassa on usein tulkittu
Albert einsteinista lähtien olemme tienneet ajan olevan suhteellista ja omalla tavallaan sellaiseen 2. Lutherin teologian seura on tutun turvallista, mutta samalla eksoottista ja ravitsevaa. Tämänvuotinen ulkomainen päätähti N.T. Wright oli helmi. 79 sivua. Kuinka usein kuulen nykyisin hyvän saarnan, jossa raskaita ristejään raahaavaa, hengellisesti epäonnistunutta rohkaistaan sodassa syntiä, kuolemaa ja Perkelettä vastaan – tai osoitetaan selvästi oikean ja väärän ero. Uuspietistinen tai luterilais-konservatiivinen tykitys on melko kovaa, mutta hakuammunnaksi menee: ei sellainen spiritualiteetti Suomen kirkossa juuri leviä. Luterilainen teologia ei jätä luterilaista kirkkoamme rauhaan. Paneehan se miettimään, jos näin koetaan. Se on luonnolliselle ihmiselle vastenmielistä. Perustan päivät ovat kyllä sikäli mielenkiintoiset, että ne vetävät puoleensa myös teologisesti ja kirkkopoliittisesti säilyttävällä kannalla olevia ulkopuolisia. Mutta eipä leviä mikään muukaan opinpainotus, paitsi vanhoillislestadiolaisuus luonnonmenetelmällä. Tästä sanoo Vähäsarjakin teeseissään: ”Myös kristittyjen on vaikea suostua julistamaan heikkoa Kristusta ja hulluuteen puettua pelastustietä. Ilman verorahaa tässä kirkossa ei enää menesty oikein mikään. Hyvin laaditut otsikot kertovat jo sen, miten teesejä niiden jälkeisissä kappaleissa selitetään: esimerkkeinä ”Ristin teologiaa ei opita kirjoista”, ”Jumala kätkeytyy elämän pimeään”, ”Ristin teologeille erämaa puhuu suloisesti” tai ”Ristin teologia vapauttaa uskonnosta armoon”. Ristin teologia ei ole se opinkohta, jota elämän tiellä kompuroivalle maailmassa ensimmäisenä tarjotaan, eikä se ole helppoa tai järkeenkäypää teologiaa. Mitä tarkoittaa Aika Juha Vähäsarja: Teesejä ristin teologiasta. 2015) jo jossain määrin hiipuneen Luther-tutkijoiden koulukunnan etäisiä, rauhoittavia sydämenlyöntejä. Tämä on siunauksellista ja osa siunausta ovat tärkeistä ydinasioista uudelleen ja uudelleen ilmestyvät teologiset väitöskirjat, tutkimuksen ja pamfletit. Ristin teologia on Lutherin teologian ydintä, eikä se tyhjene joihinkin siitä esitettyihin teeseihin. Tästä on esimerkiksi saarnaajan omassa työssään hyvä jatkaa. Perussanoma Oy 2018. Nämä konservatiivisesti orientoituvat kristityt ovat virkakysymysturvapaikanhakijoita, avioliitto-heteronormatiiveja tai muita, jotka kokevat kirkon teologian ja spiritualiteetin menneen entisen Volgan tavoin ryskyen ojaan ja lepikon puolelle. KOTIMAA | 10.1.2019 23. Toisaalta yksi kävijä totesi opintopäivistä: tämä on kirkossa niitä harvoja paikkoja, joista tätä nykyä saa hengellisesti jotakin. Sivut pippuroidaan Vähäsarjan oman ajattelun ohessa sitaateilla Raamatusta sekä Lutherin ja eräiden muiden kirjoittajien teksteistä. Teesejä ristin teologiasta on siitä huolimatta vähäistä kokoaan raskaampi muistutus siitä, mikä syntisen ja epätoivoisen ihmisen elämässä teologisesti katsoen muuttuu silloin, kun Kristuksen ristin varjo lankeaa hänen polkunsa ylle. Tammikuun alusta siirryimme ajassa jälleen uuteen vuoteen, numeroltaan 2019 jälkeen Vapahtajamme syntymän. Vähäsarjan kirjassa esitetään sen aiheesta yksitoista teesiä. Niiden kautta lukijalle vääntyy kultalangasta yksinkertaisella tavalla se, mitä Martti Lutherin ristin teologia on. Toisella silmäyksellä lopputulos voi olla osittain odotuksia arkisempi: lööppi voi luvata liikoja. Kuinka usein saarnaajana uskallan ja osaan itse sanoa, mitä kirkon salto mortalen eli surmansilmukan aikana pitäisi sanoa. Niinpä kunnian teologi etsii voiman osoituksia ja lähtee Vahvan Vapahtajan perään.” Tässä pikku kirjasessa kuuluu muun hyvän ohella myös professori Tuomo Mannermaan (k. Laajasta tarjonnasta jotakin pureskeltavaa jää kuitenkin käteenkin. Viides kupla ja epäpyhät Jussi RyTkönen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Opintopäivät ovat yksi ikkuna moni-ilmeisen viidennen herätysliikkeen nykyisyyteen. Tätä nykyä opintopäivät ovat oma erikoistunut ilmiönsä ja yksi Suomen kirkollisista kuplista. Jussi RyTkönen | kirja | | kolumni | ” Hengellinen rakennusaine on kirkossamme monin paikoin vähissä. Sen seurauksena monen viidesläisen järjestön talous on kuralla ja joidenkin ennuste kysymysmerkki. Hengellinen rakennusaine on kirkossamme monin paikoin vähissä. Pietarin kirjekin oikeastaan viittaa: Jumala ei ole sidottu aikaan. Kuten kirkossa muuallakin, väki ikääntyy ja vähenee. Heterogeeniseen joukkoon kuuluu myös hyvin korkeasti oppineita. Raamatussa aika voi olla kuluvaa aikaa (khrónos), hetki (hoora), Jumalantai etsikkoaika (kairós) tai aikakausi (aión). Tätä kuplaa voisi kehaista ainakin siitä, että vuodesta toiseen sen ohjelmasta rakentuu ensi silmäyksellä mielenkiintoinen, sisällökäs ja kirkkopoliittisesti viehättävän epäkorrekti. Juutalais-kristilliselle aikakäsitykselle on alkamisen ohella olennaista myös sen päättyminen: luomakunnalle aika on kiitorata, jonka päässä odottaa toisenlainen ”aika”, iankaikkisuus. Ihminen on aina yrittänyt määritellä vuoden kiertoa ja hallita aikaa, vaikka emme vieläkään kunnolla edes ymmärrä, mitä aika on. Kirja ilmestyy Perussanoma Oy:n Uskonpuhdistuksen sanoma tänään -julkaisusarjassa. Tällaista tarvitaan. S uomen Raamattuopisto aloitti perinteiseen tapaan kirkon tapahtumavuoden Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä. Kuinka usein kuulen nykyisin hyvän saarnan. Osanottajat muodostavat hieman epäpyhiäkin alliansseja sikäli, että paikalla näkyy viidesläisen perusherätysliikejoukon lisäksi myös luterilaisen kirkon muista kuplista tulevia, jopa katolisia teologeja ja helluntaisaarnaajia. Juha Vähäsarjan Teesejä ristin teologiasta kuuluu viimeksi mainittuihin
Arvoja yhteisölähtöinen työn kehittäminen, ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK): Allén Salli, Isomäki Päivi, Kauppila Anne, Kautonen Iro, Koivunen Sari, Koskinen Tiina, Laitonen Elisa, Lehmusmies Johanna, Lehtinen Iisa, Peltue-Edelmann Tytti, Salojärvi Päivi, Tuohimaa-Salminen Marja, Wallenius Veera. www.svenskakyrkan.se/umea/jobb Viimeinen hakupäivä 15. Mahdolliset muistamiset: Kirkon Ulkomaanapu, työ köyhyyttä vastaan, tili IBAN: FI33 1572 3000 5005 04. Lisätietoja: Juho Kopperoinen, 040 312 4421, juho.kopperoinen@evl.fi, www.lansiturunmaanseurakunta.fi/ Hakemukset: Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta, Kirkkoesplanadi 3, 21600 Parainen tai sähköpostilla: lansi-turunmaan.seurakunta@evl.fi 23.1. helmikuuta 2019. Lisätiedot ja hakuohjeet: kirkkopalvelut.fi/tule-toihin Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta KANTTORIN VIRKA (ns. Diakonia-ammattikorkeakoulusta syksyn 2018 aikana valmistuneet kirkollisen kelpoisuuden saaneet opiskelijat: HELSINKI: Sosionomi (AMK), diakoniatyö: Heikkinen Heidi, Kelavuori Ida, Korhonen Merja, Paavilainen Vilma, Peltokangas Ninja, Rikala Aapo, Törmänen Päivi, Ufoka Eugene. Ota yhteyttä lakimieheemme Tarja Larmasuo, varatuomari tarja.larmasuo@suomenlahetysseura.fi 020 7127 204 Voit myös tilata testamenttioppaamme suomenlahetysseura.fi/testamentti 70 VUOTTA täytti 7.1. Sosionomi (AMK), kirkon varhaiskasvatus: Furu Laura, Karjalainen Sirpa, Panagopulos Marja-Anneli, Pekkala Kirsi, Vehmassalo Jonna. Merkitse lahjoitukseesi ”Matti Perälä 70”. Työhön sisältyy matkustamista. KOTIMAA | 10.1.2019 24. Turun kristillisestä opistossa syksyn 2018 suoritetut tutkinnot: Lapsija perhetyön perustutkinto: DeLisser Petra, Hietarinta Mira, Palm Karita Koulunkäynnin ja aamuja Haluatko tehdä merkityksellistä työtä kirkon verkostoissa. Haemme nuoriso-/rippikoulutyöhön ajalle 1.6.–31.7.2019 • kahta kesänuorisotyöntekijää • kesäkanttoreita Hakuaika päättyy 25.1.2019. TT, kirkolliskokousedustaja Matti Perälä. B-virka) Virkaan valittavalta edellytämme piispainkokouksen / kirkkohallituksen hyväksymää ylempää korkeakoulututkintoa. Lue lisää. 2018 suoritetut tutkinnot Filosofinen tiedekunta/ läntinen teologia Teologian maisteri: Väyrynen Heidi, Joensuu. Teologian kandidaatti: Inkilä Hilla, Joensuu, Karvanen Valtteri, Kankaanpää, Korhonen Sonja, Joensuu, Ylä-Viteli Simo, Ikaalinen. Sosionomi (AMK), Degree Programme in Social Services, Focus on Youth and Community Development Work and Diaconia: Makkonen Sini, Marjakangas Nelli, Olenius Salome Sofie. Lisätiedot: kajaaninseurakunta.fi/tyopaikat Itä-Suomen yliopistossa 1.–30.11. Ortodoksisesta teologiasta ei valmistuneita. Paikkoja avoinna Ruotsin kirkon Uumajan suomenkielinen seurakuntatyö etsii pappia. PIEKSÄMÄKI: Sosionomi (AMK), diakoniatyö: Jakala Petra, Kanerva Eeva-Maria, Kolehmainen Laura, Lehtiö Heini, Ranta-Nilkku Hannele, Silvola Hanna, Timonen Marjut. OULU: Sosionomi (AMK), diakoniatyö: Ervasti Anniina, Hannula Hanna-Leena, Hertteli Lasse Elias, Huusko-Ahlgrén Katja, Karvonen Veera, Matila Tarja, Molander Tiina, Pietilä Jenni, Piippo Anna, Rajaniemi Maria, Sassi Satu, Tuomela Saara. Autamme mielellämme testamenttia koskevissa asioissa. tiedoksi | tutkinnot | | perheuutiset | Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta. PORI: Sosionomi (AMK), diakoni: Inberg Jaana, Juppala Virpi, Parikka Anni, Riiski Laila, Rämö Sari, Suominen Tuija, Taimi Minna, Tenhami Sari, Uusitalo Minna, Vuorenmaa Sami. Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö: Keto Jarkko, Moilanen Eija, Piispanen Reetta, Rasmus Heidi, Vimpari Janne. Sairaanhoitaja (AMK), diakoninen hoitotyö: Jokilehto Anna-Kaisa, Leikas Janita, Lydén Hilkka, Punto Milka. 2019 klo 15 mennessä. Kirkkopalvelut ry:n ylläpitämässä Agricola-opintokeskuksessa on avoinna SEURAKUNTIEN LUOTTAMUSHENKILÖTOIMINNAN KOULUTUSSUUNNITTELIJAN paikka. Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö: Alanen Nani, Hallikainen Jenni, Heikkilä Paula, Heikkilä Lauri, Järviluoma Konsta, Kaikkonen Maija, Korhonen Mio, Kuusisto Lasse, Kuusniemi Stina, Laukkanen Alma, Lehti Niko, Mahmood Riina, Merikanto Piia, Mokki Bea, Mäkinen Netta, Salo Noora, iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto: Havia Sara, Homanen Monika, Korte Rosa, Lehtonen Jenni, Petälä Aino, Raikunen Pia, Sainio Maarit, Tuominen Julia, Vehmanen Elina Suntion ammattitutkinto: Arola Kirsi, Haanpää Mika, Jaakkola-Tuominen Anne, Järvinen Minna, Laiho Elisa, Leino Eeva, Lintunen Tuulikki, Mäki-Mantila Raija, Talvitie Henry, Tuuri Päivi Suikka Sara, Turunen Veera-Tuulia, Virtasalo Laura, Ylä-Kotola Krista. Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyö: Heikkilä Jere, Mäiseli Tuija, Puttonen Anu, Wiherkoski Pia
Hakuilmoitus kokonaisuudessaan osoitteessa www.kiuruvedenseurakunta.fi Kristiinankaupungin seurakuntayhtymä hakee HALLINTOPÄÄLLIKKÖÄ hoitamaan yhtymän taloutta. 1100 €/kk. Tiedusteluihin vastaa kirkkoherra Marja-Liisa Mäki 044-477 7775 ja kappalainen Anne Visser-Keltto 044-477 7776. Ylitornion seurakunta on 3500 seurakuntalaisen yhteisö. c.kanttorit, valmistuvat musiikin maisterit ja kirkkomusiikin ammattitutkinnon suorittaneet. Paikkoja avoinna Myydään Julistetaan haettavaksi Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, tilauspalvelut@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Kanttoriksi Tornionjokilaaksoon, Ylitornion seurakuntaan! Hakuilmoitukset yhteystietoineen kirkon rekrytointi sivulla ja oikotiessä. Hakuilmoitus osoitteessa www.laihianseurakunta.fi tai oikotie.fi. Tornionlaakson asutus on nykyäänkin suureksi osaksi suomensyntyistä ja -kielistä. Haku päättyy 31.1.2018 klo 15. 0295326409 TAMPEREEN EV.LUT. % 1.1.2013 lähtien ja digi lehden 24 ?% • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Tehtävään kuuluu varhaisnuoriso-, nuoriso-, ja rippikoulutyötä laaja-alaisesti. Ylitorniolla koet kaikki neljä vuodenaikaa kauniin luonnon tarjoamin maustein ja saat myös tuulahduksen rajantakaisen sisarkirkkomme Svenska Kyrkanin toiminnasta. 24 %. SEURAKUNTAYHTYMÄ Tampereen Messukylän seurakunnassa on haettavana SEURAKUNTAPASTORIN VIRKA Hakuaika päättyy 18.1.2019 klo 12.00. Hakuaika päättyy pe 8.2.2019 klo 14. Molemmin puolin rajaa puhutaan pääkielten ohella myös ainutlaatuista ruotsinja suomenkielistä vaikutteita saanutta meän-kieltä. Hakuprosessissa otetaan huomioon myös ns. Tule töihin meille Tornionjokilaaksoon! Vaarojen reunustamalle, rehevälle Tornionlaaksolle leimaa-antavia piirteitä ovat vapaana virtaava, tuntureilta alkunsa saava Tornionjoki ja rajanaapuruus Ruotsin kanssa. Virka tulee ottaa vastaan mahdollisimman pian tai sopimuksen mukaan. Hakuaikaa on jatkettu, hakemus tulee toimittaa 31.1.2019 klo 16.00 mennessä. 24 %. Ilmoitusvalmistus 70,00 € + alv. Vuokralle tarjotaan KOTIMAA | 10.1.2019 25. SEURAKUNTAYHTYMÄ Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana VARHAISKASVATUKSEN OHJAAJAN virka Hakuaika päättyy 17.1.2019 klo 15:00. Hyväkuntoinen 3h+k Hki Myllypuro remontoidussa talossa lähellä metroa. Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat KESÄKANTTORI Kauhajoen seurakunta etsii kesäkanttoria ajalle 27.5.-18.8.2019. Katso ilmoitus: www.kristiinankaupunginseurakuntayhtyma.fi/ajankohtaista. LAPUAN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Muuramen seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 18.1.2019 kello 15.00. Hakuaika päättyy 8.2.2019. Kiuruveden seurakunnassa on haettavana ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorin virka. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa Kirkko HR-palvelussa rekry.evl.fi. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Kestotilaus 12 kk 129,00 €, Kotimaa-lehti ja DigiPro-paketti 12 kk 147,00 €, DigiPro-paketti 12 kk 120,00 € • Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. Nuorisotyönohjaajan virka Laihian seurakunta etsii positiivista, yhteistyökykyistä ja monitaitoista nuorisotyöntekijää toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen. Viran sisältöä ollaan uudistamassa. Lisätietoja kotisivultamme: www.kauhajoenseurakunta.fi Ylitornion seurakunnan ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin virka 1.5.2019 alkaen tai sopimuksen mukaan. Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat TAMPEREEN EV.LUT. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 25.1.2019 klo 16:00. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv
näyttelijä Katja Aakkula lukee Samuelin kirjaa. pastori Olli Viljakainen, Tampere. Ilona Saarikoski. La 2.1. Ei ole siis ihme, että Johannes esteli nähdessään Jeesuksenkin tahtovan tulla kastetuksi parannuksen kasteella. 42:1–4, Tit. Jeesuksen jumaluus onkin kaikkein suurimpia vastakohtaisuuksien ja samalla loukkauksen aiheita koko kristinuskossa. Ma 14.1. Johannes esteli ja sanoi: ”Sinäkö tulet minun luokseni. to 17.1. Liturginen väri on valkoinen. Virret: alkuvirsi: 949, kiitosvirsi: 901, päivän virsi: 217: 3-6, uhrivirsi: 954, ylistysvirsi: 344. Ma 14.1. sunnuntai loppiaisesta | Matt. kirkkoherra Antti Toivio, Uurainen. 19:1–7) kerrotaankin, että pelkästään Johanneksen kasteen saaneet kastettiin uudelleen kristillisellä kasteella, ei enää parannuksen vaan Herran Jeesuksen nimeen eli hänen pelastustyönsä osallisuuteen. Big Band, joht. Saarna pastori Antti Hietamäki. Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!” Mutta Jeesus vastasi hänelle: ”Älä nyt vastustele. 11.00 Jumalanpalvelus Tampereen Vapaakirkosta. Siksi Jeesukseen loukkaannuttiin silloin ja vieläkin häneen loukkaannutaan. Miika Parkkinen. kirkkoherra Hannu Haukkala, Virrat. Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon.» Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. Muut ohjelmat Yle radio 1, sunnuntai 13.1. Kanttori ja urkuri Pete Vuorio. Liturgina kirkkoherra Hannu Ronimus. Jumalan Poikana, ihmiskunnan synnin kantajana, hän on kuitenkin ainoa tie todelliseen vapauteen. Aivan kuten maailman luomisessa oli läsnä Isä, Poika ja Pyhä Henki, myös Jeesuksen kasteen hetkessä läsnä oli Jumalan pyhä kolminaisuus. kappalainen Tuomas Vaura, Turku. Päivän evankeliumi kertoo suuren salaisuuden paljastamisesta. Johannes oli aikansa kuuluisuus. Tokihan kaikilla ihmisillä kaikkialla on oikeus tietää, että ihmisiä orjuuttavien turmiovaltojen mahti on murrettu. ke 16.1. Hänen kohtikäyvät saarnansa saivat aikaan sen, että moni sai piston omaantuntoonsa ja tahtoi alkaa uutta elämää, jossa Jumalan tahto olisi ensimmäisenä. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 13.1. 89:19–22, 27–30, Jes. Kun Jeesus oli kastettu, hän nousi heti vedestä. klo 12.05. sunnuntai loppiaisesta on aiheeltaan ”Kasteen lahja”. Se kertoo kirkastumisen, oivalluksen hetkestä. Ja taivaista kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt.” Jukka NorvaNto Kirjoittaja on Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysteologi. toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen, Tampere. 10.00 Jumalanpalvelus Helsingin Meilahden kirkosta. Jeesuksen kasteen yhteydessä taivaat avautuivat, ja ihmiskunnalle paljastettiin suuri salaisuus: Jeesus ei ole vain ihminen, vaan hän on myös Jumalan rakas Poika. pappismunkki Mikael, Ortodoksinen kirkko, Heinävesi. Iltahartaus klo 18.50, la klo 18.00, uusinta klo 23.00. | ensi pyhänä | | radio & tv | L oppiainen päättää jouluna alkaneen juhla-ajan, mutta se viittaa myös alkuun. kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. ti 15.1. Matteuksen evankeliumin lopulla meille kerrotaankin Jeesuksen kaikkivaltiaana Jumalana seuraajilleen antamasta käskystä ja etuoikeudesta viedä evankeliumin iloista uutista kaikkien kansojen keskuuteen ja kastaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. pastori Satu-Elina Ansas, Helsinki. Evankeliumikirjojen sivuilla hän ei yleensä näyttäydy kaikkivaltiaana Jumalana, vaan pikemminkin tavallisena pikkukaupungista lähteneenä saarnamiehenä. Samassa taivaat aukenivat, ja Jeesus näki Jumalan Hengen laskeutuvan kyyhkysen tavoin ja asettuvan hänen päälleen. 3:13–17 Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Näin Johanneksen kaste erosi kristillisestä kasteesta, jonka Jeesus asetti sen jälkeen, kun hän oli ylösnousemisellaan kukistanut synnin, kuoleman ja Paholaisen mahdin. Juontaja Janika Erkko. Tuossa hetkessä toteutuu se, mistä epifania, suuri oivalluksen hetki, saa nimensä: Jeesus on ihminen ja Jumala. ti 15.1. Niinpä kirkollisessa kalenterissamme on useita loppiaisen jälkeisiä pyhäpäiviä, joista ensimmäinen on ensi sunnuntaina. Pe 11.1. Johanneksen kasteen sisältönä oli parannus ja Jumalan tahdon etsiminen. 3:13–17. aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. Avustava pastori Riitta Sandberg. Suomen Lähetysseuran 160-vuotismessu. Tekstinlukijat Rolf Steffansson ja Eeva Johansson. ke 16.1. Horsisontti. alttarilla on neljä kynttilää. Kun taivaat aukenivat 1. teologian tohtori Outi Lehtipuu, Pirkkala. Sen pyrkimisen ulkoisena merkkinä moni tahtoi saada kasteen, ikään kuin pesun uuden elämisen merkiksi. Puheenvuorot Sini Svahn ja Robin Keväänranta. Vain syntisen ihmisen kaltaisena Jumalan Poika saattoi tuoda pelastuksen tälle maailmalle. La 2.1. Päivän evankeliumi vie näin meidät alkuun. Jotain sellaista loppiaisen vierasperäinen, kreikan kielestä johdettu sana epifania merkitseekin. Siksi Apostolien teoissa (Ap.t. to 17.1. dosentti Kyllikki Tiensuu, Nurmes. Pe 11.1. pyhä | Kuva : Gun Dam én KOTIMAA | 10.1.2019 26. Jeesuksen kaste merkitsi hänen julkisen toimintansa alkua, ja siksi se viittaa myös hänen toimintansa päämäärään: synnin, kuoleman ja Paholaisen vallan nujertamiseen. | 1. pastori Orvo Miettinen, Adventtikirkko, Tampere. kirkkoherra Jussi Peräaho, Alavus. Piispa Teemu Laajasalo saarnaa. tekstit: Ps. Hän kuitenkin suostui tajutessaan, että Jeesuksen oli täytettävä Jumalan vanhurskaus eli otettava päälleen koko ihmiskunnan syntikuorma. 3:4–7, Matt. Kuoro: Cumina, joht
Suunnittelija Carl Johan von Heideken. Ystäväni kanssa teimme itse kappaleita ja kiersimme esittämässä niitä rippileireillä ja tapahtumissa. Kirkko on juhlava ja arvokas mutta samaan aikaan lämminhenkinen ja kotoisa. Meillä oli aktiivinen porukka ja monenlaisia musiikkiprojekteja. Isostoimintaan liittyi myös sopivassa määrin vastuunottoa ja esiintymistä. Kun maailma ympärillä tuntuu hajoavan atomeiksi, kirkkoa tarvitaan tuomaan toivon ja yhteisymmärryksen sanomaa. Nuoruus seurakunnassa oli mahtavaa aikaa. ” Kirkkoa haastetaan jatkuvasti, niin kuin kaikkia yhteiskuntaa koossapitäviä voimia. Rakennettu vuosina 1859–1863. Nimenomaan tänä aikana niitä tarvittaisiin. Kun menimme puolisoni kanssa Kuorolaulaja tuntee kirkon kaiun naimisiin 2003, minulle oli tärkeää, että meidät vihitään nimenomaan siellä. Se on yksi tapa kantaa kortensa kekoon. Jo nuorena poikana kävin kuuntelemassa kirkossa esimerkiksi passioita ja toisaalta Pori Jazzien konsertteja. Akustisesti se on erinomainen. . Seurakuntanuorena jouduin miettimään isoja elämän merkityksellisyyteen, alkuun ja loppuun liittyviä kysymyksiä. Sitä tosin haastetaan jatkuvasti kuten kaikkia yhteiskuntaa koossapitäviä voimia, myös omaa työtäni Yle Uutisissa. Sähköisesti vahvistettu musiikki sopii Teljään paremmin kuin Keski-Poriin, sillä se puuroutuu helposti, jos kaiku on pitkä. Maija p. Haluaisin käydä useammin, mutta helposti jokin muu menee aina edelle. Rippileirin jälkeiset vuodet ovat identiteetin muodostumisen ja mieheksi kasvamisen kannalta isoja vuosia. Sekin on punatiilinen, mutta moderni kirkko. Jälkikaiunta-aika on pitkä, mutta ei niin pitkä, että se sotkisi musiikkia. Tuija pyhäranTa jussi-pekka rantanen ylen uutisankkurille jussi-pekka rantaselle kirkoista tärkein on Keski-porin kirkko, jossa hän on laulanut lukuisissa konserteissa. Siinä syntyi oma elämänkatsomus, vaikka tietysti aikuisuudessa ajatteluun on tullut enemmän sävyjä. Teljän kirkossa olen soittanut monet konfirmaatiot ja gospelmessut. Keski-Porin kirkko oli kuoromme kotikirkko, ja lauloimme siellä monet konsertit. Arvostan kirkon tekemää diakoniatyötä ja olen iloinen kirkollisveron maksaja. | Kirkko & minä | T ärkeimmät muistoni Keski-Porin perinteikkäästä uusgoottilaisesta kirkosta liittyvät Porin poikakuoroon, jossa lauloin lapsena ja nuorena kymmenen vuotta. | Kuva: Mari Teinilä Keski-porin kirkko . Olen myöhemmin asunut Tampereella ja Helsingissä, mutta mistään toisesta kirkosta ei ole tullut minulle yhtä läheistä kuin Keski-Porin kirkosta. Kirkolla on vahva rooli yhteiskuntaa vakauttavana ja koossapitävänä voimana. |K uv a: Yl e Ku va pa lv el u KOTIMAA | 10.1.2019 27. Laulamisen lisäksi soitin pianoa ja kitaraa. Rippikoulun jälkeen vietin nuoruutta Porin Teljän seurakunnassa. Nykyään käyn kirkossa melko satunnaisesti, yleensä adventtina, jouluna ja pääsiäisenä. Kirkon sisustuksen ja tornihupun suunnitteli Georg Chiewitz. Entistä vähemmän on sellaisia tahoja, jotka tuovat ihmisiä yhteen. Minulla on kirkosta musiikkimuistoja myös kuuntelijan roolissa
luomakunta KOTIMAA | 10.1.2019 28. Anna unelmia, anna salaisuuksia, ja silloin tällöin vastaus tai pari. Perhosvaikutus tuli mieleeni, kun selasin tietokoneelta viime kesän valokuvia perhosista. Niiden kuvaaminen on hauskaa, sillä varsinkin päiväperhoset ovat kauniita ja värikkäitä. Hän nautti joka sekunnista. Kuvan yksilö valokuvattiin viime kesänä Siuntiossa. Ainakin minun mielessäni perhosten siipien liikkeellä on vaikutusta. – Nyt voitte toteuttaa toiveenne, Jumala kuiskasi hymyillen kummallekin. Sen Luoja yksin hymynsä takana tietää. Uskonnollinen perhosefekti, jos mikä. Samalla hän teki suurelle yleisölle tunnetuksi niin sanotun perhosvaikutuksen. Aamen. – Olisin raskas ja tuntisin kehoni painon ja voisin keskuskella kaiken maailman asioista, perhonen sanoi. Mitä tästä opimme. Tätä vaikutusta kristinusko vielä tänäänkin opettaa, kun sen kannattajat sanovat: Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti. Neidoksi muuttunut perhonen meni torille ja jutteli kaikkien vastaantulijoiden kanssa. kutuksen ja kristinuskon. Hän nautti auringon jokaisesta säteestä. ”V oiko perhosen siipien heilahdus Brasiliassa aiheuttaa tornadon Texasissa?” Meteorologi Edward Lorenz esitti tämän retorisen kysymyksen Yhdysvalloissa vuonna 1972 esitelmätilaisuudessa. Samaan aikaan toisella puolen maapalloa nuori neito istui puutarhassa ja rukoili, että voisi tulla perhoseksi. | Kuva: Olli Seppälä Rukous Oi Suuri Vaikuttaja kaiken Liikuttaja, elämän Yllättäjä. Jumala, joka kuulee, näkee ja ymmärtää kaiken, päätti toteuttaa teologisesta mielenkiinnosta kummankin toiveen. Mitä yhden uskonnollisen kapinoitsijan teloitus 2000 vuotta sitten muka vaikuttaisi meidän nykyihmisten elämään. On hauska ajatella, että kun perhonen heilauttaa siipeään, se synnyttää jonkin vaikutuksen toisaalla. Äkkiä perhonen oli neito kultakutreineen ja neito sai neljä värikästä siipeä selkäänsä. Se liittyy kaaosteoriaan ja tarkoittaa, että jokin äärimmäisen pieni liike tai poikkeama alussa voi myöhemmin aiheuttaa jossain toisaalla suuren tapahtuman. Anna minulle siivet ja sosiaalinen mieli. Kyllä se vaikuttaa kuin perhosen siiven isku, kuin sielun poistuminen ruumista. Sittemmin, niin Raamatussa kerrotaan, ruumis tuli sielun perässä ja lopulta myös sielu–ruumis-kokonaisuus poistui maan päältä. Perhoseksi muuttunut neito lensi niitylle ja asettui kukalle hiljaa istumaan. – Olisin kevyt ja voisin lentää, eikä minun tarvitse välittää kaiken maailman asioista, neito huokaisi. Yksilön muinainen kohtalo on sukupolvien ja kansojen kohtalo tänään. Tarina kertoo perhosesta, joka rukoili haluavansa tulla ihmiseksi. Ei tarvitse olla kummoinenkaan teologi yhdistääkseen perhosvaiPerhosvaikutus keskellämme Perhosen siiven heilahdus kesäisellä niityllä tuottaa suurta iloa vielä talvella. Olli Seppälä Niittyhopeatäplän siiven alapinta on hieno palapeli