sivu 2 pakolaiskriisi Opetusja kulttuuriministerin puheenvuoro kirkon roolista pakolaisten auttamisessa. Kirkon asioihin hän ei aio ottaa kantaa. 36 10. sivu 9 EvankElista vai poliitikko. sYYskuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110. EvankElista vai poliitikko. Sivut 12–14 YhtEisön painE Aila Ruoho keräsi kirjaansa Jehovan todistajista eronneiden kokemuksia. vuosikerta | 0043595–15–37 O lli sepp äl ä. Kristillisdemokraattien uusi puheenjohtaja Sari Essayah painottaa maltillista oppositiopolitiikkaa
Se oli minulle yllätys, sillä siskoni vaikuttivat onnellisilta. VETOOMUS s. Kirjaan ei ole haastateltu Jehovan todistajia. – Julkisuudessa Jehovan todistajat ovat järjestelmällisesti kiistäneet karttamisen. 11 Kersti Juva pohtii, olivatko menneet ajat hyviä vai pahoja. Miksi halusit kirjoittaa Jehovan todistajista. Aila Ruoho kirjoitti kirjan entisten Jehovan todistajien kokemuksista. Toinen vanhemmista saattaa soittaa lapselle toisen vanhemman tietämättä. Näin voi olla erityisesti ystävien ja kaukaisempien sukulaisten kohdalla. Tämä on yksi syistä, miksi lähdin opiskelemaan teologiaa vuonna 2004. Olen käyttänyt kirjallisuuslähteitä. Se on kuin monen läheisen kuolema yhtä aikaa, paitsi että läheiset ovat edelleen hengissä, mikä tekee siitä vielä pahempaa. Ne jotka lähtevät pois, lähtevät yleensä yksin. 5 Ruoka pitäisi saada roskiksen sijaan ruokapöytiin. Poislähtijöitä myös syyllistetään lähtemisestä. Ne jotka ovat itse lähteneet pois, ovat hyvin rohkeita ja vahvoja ihmisiä. UNElMAT s. Haastattelit kirjaasi varten 64 ihmistä, joista valtaosa on entisiä Jehovan todistajia. HÄVikki s. Yhteisöstä ei saa sanoa mitään negatiivista. Kaikki eivät kuitenkaan noudata sääntöjä. 22 Billy Elliot -musikaali kertoo tanssivasta pojasta. KUVA: MATTI KARPPINEN. Moni varmasti nauttii yhteisöllisyydestä ja viihtyy konventeissa ja kenttätyössä. Ulospäin suuntautuneet ihmiset voivat olla innoissaan kun saavat julistaa sitä, minkä kokevat totuudeksi. Miksi ei. TUijA pyHÄRANTA Aila Ruoho kertoo Kotimaa24:ssä, mistä voi tunnistaa vaarallisen hengellisen yhteisön. ”Karttaminen tuntuu samalta kuin monta kuolemaa” ViikON HENkilö Teologi Aila Ruoho keräsi entisten Jehovan todistajien kokemuksia liikkeestä. Tuore kirjasi Vartiotornin varjossa (Atena 2015) käsittelee Jehovan todistajista eronneiden ja erotettujen kokemuksia. 4 Möykkääminen sulkee verkkokeskusteluja. lAESTAdiUS s. Minkälainen kuva sinulle syntyi liikkeestä. Kuinka laajaa karttaminen on. Eihän ihminen siksi lähde pois uskonnollisesta yhteisöstä, että haluaisi menettää perheensä ja ystävänsä. Kävin 2000-luvun alussa paljon keskusteluja verkossa Jehovan todistajien kanssa ja löysin omaelämäkerrallisia kertomuksia siitä, kuinka vaikeaa liikkeestä on lähteä pois. – Kaksi siskoani on kääntynyt Jehovan todistajaksi. 16 Vaellusreitti vie Laestadiuksen maisemiin. pAkOlAiSET s. 8 Kehitysapua yritetään pelastaa. Epäilijöille jatkuva osallistuminen ja suorittaminen voi kuitenkin käydä todella raskaaksi. Se on vähän kuin avioero, jos tulee jätetyksi ja puoliso lähtee toisen matkaan. kOlUMNi s. Ei saa sanoa, että minusta on tylsää käydä kokouksissa enkä tykkää kenttätyöstä. Sanotaan, etteivät he ansaitse lohdutusta ja välien rikkoontuminen on heidän oma vikansa. – Pyysin kirjaa varten haastattelua Jehovan todistajien tiedottajalta Veikko Leinoselta, mutta hän ei suostunut haastateltavaksi. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 10.9.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen ja Noora Wikman Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi VERkkO s. Eihän se pidä paikkaansa! Pahimmassa tapauksessa karttaminen on totaalista. – Jehovan todistajat näyttävät ulospäin onnellisilta, mutta se johtuu osin siitä, ettei negatiivisia tunteita saa näyttää. – Siihen liittyy hylätyksi tulemisen kokemuksia, surua, ikävää, ahdistusta ja huolta niistä, jotka jäivät ja joiden tietää voivan huonosti. Ha sanovat, että eronneiden kanssa saa pitää yhteyttä ja vain hengellisistä asioista ei keskustella. On sellaisiakin, jotka ovat menettäneet koko perheensä. Jotkut irtautumista pohtivat eivät uskalla lähteä liikkeestä, koska heillä on niin paljon menetettävää. Miltä karttaminen tuntuu. – Yhteisössä olevat surevat ja kaipaavat myös, mutta heillä on yhteisön tuki. Ikään kuin hylkäämiskokemus olisi itse aiheutettua. En ollut ajatellut, että liike voi olla yksilölle niin ahdistava. Jotkut perheet saattavat pitää salaa yhteyttä. 6 Kirkot reagoivat turvapaikanhakijoiden hätään
Soinin huomio kristityistä vainon kohteena on oikea. Suomalaisista löytyy lähimmäisiään rakastava kansa. Keräykseen voi osallistua Kotimaanavun verkkosivuilla, puhelimitse tai tekstiviesteillä. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 10.9.2015 PÄÄKIRJOITUS KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA Maailma on rikki, mutta lähimmäisyyteen on monta kanavaa. Vain murto-osa heistä hakee turvapaikkaa Suomesta. Pahoittelen lapsustani.. Viime sunnuntaina kerätty kolehti ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta projektiin, joka tarjoaa hätäapua pakolaiskriisiin Unkarissa, Serbiassa ja Kreikassa. Suomen Lähetysseuran varatoiminnanjohtaja Rolf Steffansson muistutti Helsingin Sanomissa, että jos tätä pakolaiskriisiä katsoo kristillisen arvomaailman näkökulmasta, ihmisiä pitää auttaa riippumatta heidän uskonnostaan. Mieleeni palaa yhä kappaleen kliimaksi, jossa soittimet vaikenevat solisti Ville Valon kiihkeän julistuksen tieltä: Tämä elämä ei ole elämisen arvoista. Pakolaisia on autettu muun muassa Turussa, Liedossa, Helsingissä ja Oulussa. Vain siinä, missä käytännölliset seikat panevat esteitä, on tietysti työnjako otettava käytäntöön. ¶ Kristitty vaeltaa nihilismin ja ovimagneettioptimismin välistä kapeaa tietä. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi 10.9.1915 Asetumme siis ehdottomasti sille evankeliumin selvästi lausuman periaatteen kannalle, että täydellinen tasa-arvoisuus on vallitseva miehen ja naisen välillä seurakunnassa. Maailma on rikki, mutta lähimmäisyyteen on monta kanavaa. on seuraava Suomea koskeva kohta: ”Sovinnollinen politiikka Suomen kysymyksessä, muutokset hallituksen ja senaatin kokoonpanosta ja virkamiesten vainoamisen lakkauttaminen.” Sovitus Herran vuonna 1999 Suomen love metal -ylpeys HIM teki kansainvälistä läpimurtoa. Kristillinen todellisuusnäkemys vahvistaa molemmat intuitiot, mutta ylittää ne. Kirkko ja sen jäsenet ovat osoittaneet olevansa hereillä. Huomattavan paljon muutakin omastaan jakamista ja hyvää tapahtuu julkisuuden ulkopuolella. Kummassakin ääripäässä oivalletaan jotain oikein, mutta itsessään ne jäävät yksipuolisiksi. Duuman ja valtakunnanneuvoston edistysmielisten ryhmien kesken syntynyt parlamenttiliitto on hyväksynyt julistuksensa, jossa mm. Tavalliset suomalaiset ovat osoittaneet, että heiltä löytyy myötätuntoa sekä tahtoa hyvän tekemiseen. Elämä on hurmaavaa ja kaunista. Sovittaa ne. Luonteitten ja taipumusten erilaisuus, suuremmat edellytykset toiselle tai toiselle alalle, jopa suorastaan ruumiilliset seikat on tällöin huomioon otettava. Syrjäisen Suomen mittakaavassa tänne pyrkivien pakolaisten määrä on toki aiempaa huomattavasti suurempi. Sitä kannattaa vaalia. Edes Iston yläaste Hyrynsalmella ei välttynyt yhtyeen hitiltä Join Me (in Death). Keräyksen tuotto osoitetaan vastaanottokeskuksiin niihin yksilöllisiin tarpeisiin, joita ei voida kattaa lakiin perustuvilla etuuksilla. Pakolaisten ahdinko on herättänyt monissa suomalaisissa enemmän vieraanvaraisuutta kuin pelkoa ja torjuntaa. Vanhaa sanontaa mukaillen mittasuhteiden oikea hahmottaminen on viisauden alku. LAURI KEMPPAINEN rap-artisti ja rukoileva kädellinen jukka f ordell P ääministeri Juha Sipilän ja hänen puolisonsa lupaus tarjota kotinsa turvapaikanhakijoiden väliaikaiseen käyttöön antaa esimerkkiä lähimmäisenä elämisestä rikki menneessä maailmassa. Facebook-sivuilla on jaettu tietoa esimerkiksi siitä, mitä vaatteita, tarvikkeita tai muuta apua tarvitaan pakolaisia vastaanottavissa paikoissa. Nainen on ”Herran edessä” yhtä oikeutettu kaikkiin seurakunnallisiin tehtäviin kuin mieskin. Kirkko on ollut hereillä myös arkkipiispan ja muutaman muun piispan pakolaiskriisiä koskevissa lausunnoissa. Sen voi teilata sentimentaaliseksi teiniangstiksi, laskelmoiduksi goottikiukutteluksi. ¶ Elämä on julmaa ja hirvittävää. Maanantaina Kirkkopalvelujen hallinnoima Kotimaanapu käynnisti keräyksen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Ulkoministeri Timo Soini on esittänyt, että pakolaisia valittaessa pitäisi erityisesti huomioida ”kristityt ja jesidit”, koska nämä vähemmistöt ovat erityisen vainon kohteena. Oikaisu: Viime viikon arkipyhiä käsitelleessä pääkirjoituksessa nostin esiin virheellisesti helluntain helatorstain sijaan. Niin katsoisimme käytännöllisten kokemusten selvästi viittaavan siihen, että esim. PiisMyötätunnon aika pa Björn Vikström muistutti piispainkokouksen avauspuheessaan Raamatusta tutusta kultaisesta säännöstä: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Sosiaalinen media eli some ja erilaiset verkkoalustat helpottavat tiedonkulkua ja hyvän toteuttamista käytännössä. Se ei tarjoa lohduksi traagista kauneutta tai väkivallan viisautta – ainoastaan uskoa, toivoa ja rakkautta. Kirkkojen pitäisi puolustaa äänekkäämmin kristittyjen oikeutta harjoittaa uskontoaan niissä muslimimaissa, joissa kristittyjä vainotaan. Kirkkohallitus antoi perjantaina suosituksen kolehtien keräämisestä pakolaisten auttamiseksi. Eurooppaan on pyrkimässä ennen näkemätön määrä ihmisiä, valtaosa sodan jaloista. Tässä pakolaiskriisissä valtaosa kotimaastaan paenneista on kuitenkin muslimeja. papin tehtävä ainakaan meikäläisissä oloissa ei sovi naiselle puhtaasti käytännöllisistä syistä. Väite tuntuu väärältä. Kristinusko ei yhdistä näistä tosiasioista vesitettyä kompromissia. Mutta sekin tuntuu väärältä: kultalusikan kalinalta hammaskiilteellä
Venäjän ortodoksinen kirkko vaati elokuussa, että kirkko palautettaisiin jumalanpalveluskäyttöön. Bartolomeos muistutti ilmastonmuutoksesta Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos muistutti kiertokirjeellään ihmisten velvollisuudesta elää sopusoinnussa lähimmäistensä ja Jumalan luomakunnan kanssa. Kun nimettömyydestä luovuttiin, suurin yllätys Seppälälle oli, ettei se lopettanut asiattomia kommentteja. Kotimaa24 nähtiin taistelukenttänä, jossa ratkaistaan kerralla koko kirkon ongelmat. Yksi Iltalehden rajoittamista aiheista on uskonto. Esimerkkinä Meriluoto mainitsee Helsingin suurmoskeijahanketta koskeneen uutisoinnin. Kirja sisältää muiden muassa vanhojen virsien uudelleensuomennoksia sekä Lähetyshiippakunnan piirissä syntyneitä uusia virsiä. Iisakinkirkko pysyy museona Pietarin kaupunki on päättänyt, että vuonna 1858 valmistunut Iisakinkirkko pysyy museona. Kirkolliset lehdet eivät rajaa verkkokeskusteluaan KEsKusTELu Iltalehdessä asiattomat viestit ovat sulkeneet uskonnollisten aiheiden kommentoinnin. Uutta virsikirjaa käytetään Lähetyshiippakunnan seurakunnissa vuoden 1986 Virsikirjan ohella. uskonnollisissa verkkolehdissä kommentoinnin suhteen on tehty monenlaisia ratkaisuja. Koko historian aikana kommentteja on poistettu kymmenkunta. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 10.9.2015 LYHYET Lähetyshiippakunnalta vaihtoehtovirsikirja Luther-säätiön läheisyydessä toimiva Lähetyshiippakunta julkaisee oman virsikirjansa. Toteutuessaan aloite mahdollistaisi hoitohenkilökunnan kieltäytymisen abortin suorittamisesta. Aloitteen luovuttivat kansanedustaja Sari Tanus (kd), lääkärit Jemina Ahola ja Marika Kaksonen sekä kätilö Marjo Saarinen. Eniten asiatonta keskustelua herättävät naispappeuteen, seksuaalivähemmistöihin ja vanhoillislestadiolaisiin liittyvät kysymykset. Nyt-liitteen ilmoituksen jälkeen MTV ilmoitti rajoittavansa keskustelua pakolaiskriisiin liittyvissä uutisissa. Tunteita herättävät kysymykset keräävät paljon asiattomia kommentteja. Tällä hetkellä mahdollisuus kommentointiin on noin 10 000 tilaajalla. Useat verkkolehdet kiirehtivät myös ilmoittamaan, etteivät ne aio rajoittaa keskustelumahdollisuuksia. Olemme miettineet, pitäisikö se lopettaa kokonaan. Palautteen perusteella lukijat eivät myöskään kaipaa asiatonta keskustelua. Toisinaan keskustelu on asiallista ja toisinaan mennään ihan trolliosastolle. Kirkosta ja uskonnoista uutisoivan Kotimaa24:n sivustolla on julkaisupäällikkö Olli Seppälän mukaan kokeiltu kaikkea täysin vapaasta kommentoinnista vaatimukseen omalla nimellä kirjoittamisesta. KuvA: KoTiMAA. Nyt-liitteen toimituspäällikkö Jussi Pullinen perusteli lehden verkkosivuilla päätöstä sulkea kommentointi viitaten keskustelun huonoon tasoon ja asiattomuuteen. Usean herätysliikelehden yhteisessä Seurakuntalaisessa ja pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien yhteisessä Valomerkki-verkkolehdessä on mahdollista kommentoida uutisia nimellä. – Kristittyjen ihmisten loputon pahantahtoisuus hämmästyttää. Aktiivisia kommentoijia Seppälä arvelee olevan muutamia kymmeniä. Iisakinkirkko muutettiin museoksi Neuvostovallan alkuaikoina, ja se on yksi Pietarin tärkeimmistä nähtävyyskohteista. Joskus on sinällään ihan hyvää hartauskirjoittelua, mutta sen oikea paikka ei välttämättä ole uutisista käytävissä keskusteluissa, Vähäsarja sanoo. Hän ei kuitenkaan näe välitöntä tarvetta sulkea sitä. JooNa RaudasKosKI Kotimaa24:ssä tunteita kuumentavat naispappeuteen, seksuaalivähemmistöihin ja vanhoillislestadiolaisiin liittyvät kysymykset. Kommenteissa levitetään perätöntä tietoa ja puheenvuoroissa korostuvat pienten äärilaitojen näkemykset. Kaupunki kieltäytyi vedoten kunnostusja ylläpitokustannuksiin, jotka säilyisivät kaupungilla, vaikka omistaja vaihtuisikin. Viime vuosina useat suositut lehdet ja blogit ympäri maailmaa ovat sulkeneet kommenttiosioitaan pysyvästi tai väliaikaisesti. Valomerkissä kommentoimaan pääsee Facebook-tunnuksilla. Kysymys verkkokeskustelun tasosta ja rajoittamisesta nousi esiin, kun Helsingin Sanomien Nyt-liite sulki kahdeksi viikoksi kommentointimahdollisuuden verkkosivuillaan. Iltalehden julkaisupäällikkö Erkki Meriluodon mukaan kysymys on pitkälti kommenttien moderointiin eli tarkastamiseen käytettävissä olevista voimavaroista. Luterilaisia virsiä -kirja sisältää lähes kaksisataa virttä ja laajan rukouskirjaston. Keväällä aloittaneessa Valomerkissä ei toimituspäällikkö Tuure Hurmeen mukaan ole ollut ongelmia keskustelun moderoinnissa. – Keskustelu on tietynlainen murheenkryyni. Vanhoillislestadiolaisen liikkeen Päivämies-lehden uutisia ei ole missään vaiheessa voinut kommentoida verkossa. Suomessa esimerkiksi Iltalehti ja Yle avaavat kommentointimahdollisuuden vain osalle uutisistaan. Kansalaisaloite eduskuntaan Eduskuntaan toimitettiin tällä viikolla kansalaisaloite, joka ehdottaa hoitohenkilökunnalle omantunnonvapautta abortin tekemisessä potilaalle. Oulun seurakuntayhtymän Rauhan Tervehdys -lehdessä kommentteja voi lähettää erillisen palautelomakkeen kautta. Tiedotteessa muistutetaan, että ihmisten tehtävä on toimia vapaaehtoisesti Jumalan luomistyön apuna ja vastata näin ekologisen kriisin haasteisiin. Patriarkan mukaan ihmisen ja luonnon välistä suhdetta on järkyttänyt ihmisen himo etsiä maallista hyvää. Seurakuntalaisen päätoimittaja Petri Vähäsarjan mielestä keskustelun valvominen vie liikaa työaikaa
Tarjous on voimassa 31.12.2015 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Ne koetaan jopa välttämättömiksi. Liikennesääntöjen noudattaminen – ja erityisesti noudattamatta jättäminen – heijastelee laajemmin arvoja ja asenteita. Suojatie on kuin punainen vaate härälle eli kehotus kiihdyttää. Kurssilla noin kuudenkymmenen oppilaan joukko twiittaa reformaation hahmojen nimissä näiden ajatuksia ja lausahduksia. Tuorein ja vakavin onnettomuus tapahtui viime perjantaina. Kotimaan toimituksen työyhteisössä kolme henkilöä on lyhyen ajan sisällä joutunut auton töytäisemäksi suojatiellä. Projekti ei itse jaa suoraa ruoka-apua. Martti Luther twiittaasikin 28. NOORA WIKMAN Hävikistä hyötykäyttöön yhteistyöllä Seurakunnan työntekijä Iiro Karjalainen ja vapaaehtoistyöntekijä Reino Nordström lastaavat Tikkurilan Prisman lahjoittamia ruokatarvikkeita. Juhlavuoden tarjous nyt 79 E 12 kk Suomessa heitetään ruokaa roskiin 120–160 miljoonaa kiloa vuosittain. Seurakuntien talousja hallintopäälliköt ovat pääosin tyytyväisiä kirkon IT-alueiden toimintaan. – Toivomme, että meidän kylmätilojamme hyödynnettäisiin ja voisimme yhdessä sumplia kuljetuksia. Älykännykän hipelöinti vie huomion pois ympäröivästä liikenteestä. Hävikkiruokaa hyödyntävät Yhteinen pöytä -projektissa kaikki Vantaan seitsemän luterilaista seurakuntaa sekä noin 15 järjestöä ja pari nuorisotilaa. Varasto liittyy Vantaan kaupungin, seurakuntayhtymän ja Diakonia-ammattikorkeakoulun hävikkiruuan yhteisöllistä hyödyntämistä edistävään Yhteinen pöytä -projektiin. Koulutuksen ohessa toteutetaan hanke, jonka avulla sairaanhoitaja-diakonissakoulutukseen liitetään erillinen verkkokurssi saamelaisesta kulttuurista. Mitä tehokkaammin voimme kuljettaa, sitä ympäristöystävällisempää se on. Kummassakin tapauksessa lapsi jäi auton alle suojatiellä ja kuoli. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 10.9.2015 VIIKON POIMINNAT VERKOSTA TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA Yhdistäisitkö nämä 110-vuotiaaseen. Kuvissa artisti istuu selin kameraan kyykyssä ja takapuoli on paljaana. ”Seurakuntien resurssit, osaaminen ja tietotaito eivät riitä tämän päivän tietotekniikan ylläpitämiseen saati kehittämiseen. Myös päätöksenteon hitaus aiheuttaa päänsärkyä. – Meidän kauttamme kulkee viikoittain reilut viisi tonnia ruokaa ja verkostomme saa sen enimmäkseen käytettyä. Kesäkuisessa mainoskampanjassa Helsingin kaduille ja Tuomiokirkon portaille asetettiin pahvisia Nicki Minaj -artistin pahvikuvia. Vilkkuja ei kaikissa autoissa tunnu olevan lainkaan. Toinen onnettomuus tapahtui Helsingissä ja toinen Tampereella. Entä kuinka monta lievempää tai läheltä piti tilannetta eri puolilla Suomea sattuu joka päivä. – Projektissamme mietitään, voisiko ruokahävikkiä jakaa jotenkin inhimillisemmin. Minäkeskeisyys uhkaa korostua auton ratissa ja maailma rajautua autonkorin sisäpuolelle. Uusi varasto kylmätiloineen sekä kylmäkuljetusauto mahdollistavat myös kylmätuotteiden hyötykäytön. Palvelujen keskittäminen alan ammattilaisille takaa niiden toimivuuden”, tiivistää Raision seurakunnan talousjohtaja Kari Haakana monien kollegojensa kokemuksen.. Säännöt ovat hyvä asia, mutta juuri minä voin halutessani venyttää niitä sen mukaan kuin tarve ja kaasujalka vaativat. Erityiskiitosta saa toimiva IT-tuki, selviää Kotimaa Pron kyselystä. Ja nimenomaan suojatiellä, jonka pitäisi olla suojan, ei vaaran paikka. Neuvoston mukaan kampanja oli hyvän mainontatavan vastainen. Mukana projektin verkostossa on tällä hetkellä noin 15 kauppiasta, joiden lahjoittama hävikkiruoka kuljetetaan yhdistysten, seurakuntien ja nuorisotilojen käytettäväksi. Arviointiin vaikutti mainoksen poikkeuksellisen laaja näkyvyys. Parhaillaan neuvotellaan kuntouttavien asumisyksiköiden kanssa, josko hävikkiruokaa voisi toimittaa sinne heti valmistettavaksi. Ongelmiksi ovat muodostuneet muun muassa kulut, joihin ei voi vaikuttaa sekä kirjavat järjestelmät ja ohjelmistokanta eri puolilla Suomea. Yhteinen pöytä -projektin ruokavarasto on tarkoitettu järjestöjen ja seurakuntien käyttöön ruoka-avun jakamisen helpottamiseksi. Lisäksi saamenkielen ja -kulttuurin sisältöjä lisätään opetuksen toteutussuunnitelmiin. Kuva: MaTTI KaRPPINeN Suojatiestä tuli vaaratie Alkusyksyllä ihmisiä on koskettanut erityisesti kaksi liikenneonnettomuutta. #autapyhäanna#UE2Lalu#vellithousuus#reformaatio” Ivalossa on alkanut uusi sairaanhoitaja-diakonissa -koulutus. Mainonnan eettinen neuvosto on antanut lausunnon kesäkuussa esitetystä Summer Up -festivaalin mainoskampanjasta. Uuden koulutuksen avajaisia juhlistettiin Ivalon kirkossa ja paikalla olivat myös Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi sekä Diakin rehtori Jorma Niemelä. elokuuta esimerkiksi näin: ”Ristus kun salamoo! Kyllä mä munkiksi rupean jos täältä selviän. Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905. Jokainen liikenteessä liikkuva on joutunut huomaamaan, että sääntöjen noudattamisesta on tullut suhteellista. Terävä, ketterä, ajan hermolla. Jos yhtenä päivänä tulee enemmän tiettyä tuotetta, kuljettajamme osaavat arvata, kuka sen saisi käytettyä, sanoo projektipäällikkö Hanna Kuisma. Oppilaat tutustuvat reformaation aikaan oppitunneilla sekä kirjaston kirjojen perusteella ja ideoivat twiitit saamansa pohjatiedon mukaisesti. Mainonnan eettinen neuvosto linjaa lausunnossaan, että mainos oli hyvän tavan vastainen esittäessään naisen katseenvangitsijana, mikä ei sovi yhteen mainonnan syrjimättömyysperiaatteen kanssa. OLLI SEPPÄLÄ olli.seppala@kotimaa.fi Lapuan lukiossa on aloitettu tänä syksynä kokeellinen uskonnonkurssi Reformaatio twiitaten. Twitter-tili on perustettu niin Martti Lutherille kuin esimerkiksi paavi Leo X:lle ja Katariina von Borallekin. Ikään kuin liikenteessä vallitsisi uusi trendi. Vantaan kaupungin ja seurakunnan yhteinen hävikkiruokavarasto helpottaa ruuan hyötykäyttöä ja ruoka-avun jakelua Vantaalla
Seurakunnat keräävät eri puolilla Suomea pakolaisten auttamiseksi kolehteja, starttipaketteja, vaatteita ja kotitaloustavaroita. Keräyksen tuotto osoitetaan vastaanottokeskuksiin räätälöidysti. Turussa järjestetään ateriapalveluita ja saunapäiviä. Sekä uskoni että taustani velvoittavat minua puhumaan näiden naisten, miesten ja lasten puolesta.. Helsingin Agricolan kirkon krypta on muutettu tilapäiseksi vastaanottokeskukseksi, Lauttasaaren kirkkoa valmistellaan hätämajoitukseen ja Kallion kirkon avaamisesta tähän tarkoitukseen keskustellaan. Kyse ei kuitenkaan ole vain halusta auttaa, vaan myös velvollisuudesta noudattaa kansainvälisiä sopimuksia, kuten Geneven pakolaissopimusta, muita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia sekä EU-lainsäädäntöä. Voimme osoittaa heille ystävällisyyttä, hyväksyntää, voimme ottaa heidät joukkoomme”, Posti saarnasi. Ottakaa mallia Maltan asukkaista! Kirkkohallitus kehottaa seurakuntia. Jokainen voi taltuttaa epäluulonsa, pelkonsa ja ajatella asiaa lähimmäisyyden kannalta. Oulujoen seurakunta on tarjonnut Sanginsuun seurakuntakodin keräystavaroiden säilytykseen ja käsittelyyn. Jälleen toteutui se ihme, että antaessaan saa ja kadottaessaan löytää, Liedon kirkkoherra Risto Leppänen totesi seurakuntansa lähettämässä tiedotteessa. Eroakirkosta.fi-palvelun mukaan Mäkisen vetoomus on lisännyt kirkosta eroamisia. Kotkan seurakunta etsii puolestaan vapaaehtoisia, jotka voivat opettaa turvapaikanhakijoille suomenkielen alkeita sekä tarjota asiointija lastenhoitoapua. Piispa Jari Jolkkonen lähetti maanantaina Kuopion hiippakunnan seurakuntiin vetoomuksen, jossa hän toivoi seurakuntien järjestävän turvapaikanhakijoille majoitustilaa ja muuta apua. Elokuussa sivuston kautta kirkosta erosi alle sata ihmistä päivässä. Asennetta voi oppia Maltan asukkailta. Suomeen arvioidaan saapuvan vuoden loppuun mennessä 30 000 pakolaista. Eräässä palautteessa todettiin: ”En halua maksaa kirkollisveroa sellaisten pakolaisten auttamiseksi, jotka eivät ole heikkoja lapsia ja naisia, vaan isänmaansa ja perheensä hyljänneitä miehiä.” Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Timo Posti piti elokuun viimeisenä sunnuntaina pakolaismyönteisen saarnan tietäen, että kuntalaisten joukossa on myös paljon pakolaisvastaisuutta. Heillä on oikeus ilmaista mielipiteensä poliittisista päätöksistä, mutta kritiikin ei tarvitse estää seurakuntaa tarjoamasta apua sitä tarvitsevalle. Kirkkonummen Evitskogin vastaanottokeskus on herättänyt joissakin kirkkonummelaisissa kiivasta vastustusta. ”Kukkaron asento ei merkitse läheskään niin paljon kuin sydämen asento. Kokemäen seurakunta tutkii mahdollisuutta tarjota Aittakarin leirikeskus turvapaikanhakijoiden majoitustilaksi. Nämä ihmiset ovat Luojan luomia lähimmäisiämme. Piispa huomioi vetoomuksessaan myös ne, joiden asenne maahanmuuttajiin on kriittinen. Kaikkia kirkon ja arkkipiispan myönteinen asenne ei ilahduta. Somessa levitettiin viime viikolla perätöntä huhua, jonka mukaan pakolaiset olisivat polt”Tervetuloa Suomeen!” PaKOlaisKriisi Kirkkojen johtajat kehottavat kristittyjä osallistumaan pakolaisten auttamiseen ja rakentamaan vastaanottavaa asennetta. Apostolien teot kertoo maltalaisten tarjonneen haaksirikkoutuneen laivan matkustajille turvapaikan saarellaan. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 10.9.2015 Kirkko on eturintamassa asenneilmapiirin luomisessa, sanoo Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Piispat Kari Mäkinen ja Kaarlo Kalliala lähettivät auttamisvetoomuksen arkkihiippakunnan seurakunnille viime viikon keskiviikkona. Kirkkopalveluiden yhteydessä toimiva Kotimaanapu on myös käynnistänyt keräyksen Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Kirkkohallitus on avannut verkkoon Pakolaiskriisi-sivuston, jonne se kokoaa muun muassa tietoja seurakuntien käynnistämistä avustushankkeista. Eroakirkosta.fi-palveluun tulleen palautteen perusteella eropiikin syynä on ainakin osittain kirkon myönteinen asenne turvapaikanhakijoihin. ”Saaren asukkaat kohtelivat meitä tavattoman ystävällisesti. Esimerkiksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä ja Piikkiön seurakunta ovat luovuttaneet omistamansa Heinänokan leirikeskuksen SPR:n hallintaan pakolaisten auttamiseksi huhtikuun loppuun saakka. Käyttötarpeita on selvitetty yhdessä Kirkkohallituksen ja viranomaisten kanssa. Parhaillaan suunnitellaan myös Suurella sydämellä -vapaaehtoisverkoston valjastamista turvapaikanhakijoiden auttamiseksi. Näitä aukkoja on todella paljon, Kirkkopalvelujen keräysjohtaja Tapio Pajunen kommentoi Kotimaa24:lle. Kirkon ulkomaanapu lahjoittaa jalkapalloja seurakunnille, joiden alueella toimii vastaanottokeskus. – Oleellisia ovat ne yksilölliset tarpeet, joita ei lakiin perustuvilla etuuksilla voida kattaa. Kirkkohallitus lähetti kaikkiin Suomen seurakuntiin perjantaina yleiskirjeen, jossa muistutettiin, että kirkko on eturintamassa luomassa myönteistä asennetta pakolaisten vastaanottamiseen. Tämä kokemus muutti meitä. Viime viikon torstaina ja perjantaina eroajia oli hieman yli 140, lauantaina 200 ja sunnuntaina 150. Hän muistutti, että auttamisen on tapahduttava yhteistyössä turvapaikanhakijoista vastaavien viranomaisten kanssa. – Pystyimme toimimaan nopeasti ja saumattomasti yhdessä yli uskontoja toimintakulttuurirajojen. He sytyttivät nuotion ja kutsuivat meidät kaikki sen ääreen, sillä ilma oli kylmä ja oli alkanut sataa.” Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalon mukaan kirkko on eturintamassa ystävällisen ja vastaanottavan asenneilmapiirin luomisessa
TÄNÄÄN 7 Kotimaa 10.9.2015 taneet vastaanottokeskuksen patjoja, koska niillä on nukkunut vääräuskoisia. – Antakaa turvapaikanhakijoille aikaa sopeutua. DaNielle MieTTiNeN Pakolaiset yrittävät päästä junaan poliisien muodostaman ketjun läpi Makedoniassa. Lähi-itä tarvitsee oikeudenmukaisuutta ja rauhaa, ei vain pakolaisvirran ehdyttämistä, vaan myös sitä, että maanpakoon ajetut voisivat palata koteihinsa arvokkaasti ja elää vapaissa demokraattisissa valtioissa”, Younan haastoi. Kirkkoherra pyytää kirkkonummelaisilta ymmärrystä hädässä olevia ihmisiä kohtaan. – Vetoan seurakuntiin, uskonnollisiin yhteisöihin, luostareihin ja pyhäkköihin kaikkialla Euroopassa – ottakaa yksi pakolaisperhe! paavi sanoi. Pakolaisten kauttakulkumaassa Unkarissa pieni evankelis-luterilainen kirkko sanoo tekevänsä kaikkensa vihaa ja ennakkoluuloja vastaan. ”Talous ja poliittiset kiinnostukset ovat ajaneet rauhanteon ja dialogin ohi. Jos olisimme itse samanlaisessa tilanteessa, emme oppisi vieraan maan tapoja hetkessä, Timo Posti vetosi. Viime viikolla julkaistun kirjeen mukaan kaikki poliittiset johtajat ovat vastuussa nykyisestä pakolaiskriisistä, suoraan tai epäsuorasti. Kotimajoitusta harkitsevat voivat etsiä käytännön neuvoja Suomen Maahanmuuttoviraston verkkosivuilta. Katolisen kirkon paavi Franciscus pyysi viime sunnuntaina Vatikaanissa pitämässään saarnassa, että kaikki eurooppalaiset seurakunnat, luostarit ja muut uskonnolliset yhteisöt majoittaisivat yhden pakolaisperheen. Paavi aloitti solidaarisuusliikkeen asuinkaupungistaan Vatikaanista, jonka kaksi seurakuntaa majoittavat kumpikin yhden perheen. Kirkkojen Maailmanneuvoston pääsihteeri Olav Fykse Tveit vaati viime perjantaina julkilausumassaan, että kaikkien Euroopan valtioiden tulee ottaa vastaan suojaa ja turvaa etsivät ihmiset. Alueestamme on tullut niin kaoottinen, että se avaa ovensa ääriryhmille ja terroristeille; kansamme alkaa olla epätoivoinen. kuva: ROBERT aTaNaSOvSkI / aFP PHOTO /LEHTIkuva. ”Olen itse sekä pakolainen että piispa. Sekä uskoni että taustani velvoittavat minua puhumaan näiden naisten, miesten ja lasten puolesta, jotka huuhtoutuvat rannoille, löytyvät mädäntyvinä kuorma-autoista moottoritieltä, ylittävät piikkilangoitettuja raja-aitoja ja jotka tuskin selviytyvät pakolaisleireillä”, Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon piispa Munib Younan kirjoitti avoimessa kirjeessään maailman johtajille. Piispa Younan muistutti, että kyse on maailmanlaajasta ongelmasta, ei vain paikallisesta kriisistä. Lämpimiä aterioita pakolaisille Budapestin Keletin rautatieasemalla jakava kirkko julisti tiedotteessaan, että se haluaa rakentaa kunnioituksen, hyväksynnän ja rakkauden kulttuuria. Hänen mukaansa vastuu äärimmäisessä hädässä olevista ihmisistä on kannettava erottelematta heitä millään tavalla. ”Olemme järkyttyneitä kuullessamme, että jotkut maat kieltäytyvät vastaanottamasta pakolaisia heidän uskontonsa perusteella”, pääsihteeri kirjoitti
Suomen Lähetysseuran aloitteesta lähteneeseen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan vetoomukseen on saatu yli 40 000 allekirjoitusta. Vetoomuksessa vaaditaan, että hallitus kohtuullistaa kaavailtuja kehitysyhteistyön leikkauksia. ”Suunnitellut noin 50 prosentin leikkaukset varsinaiseen kehitysyhteistyön määrärahoihin ovat kohtuuttoman rajut ja uhkaavat halvaannuttaa kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun. Vastuullisen sivistysvaltion ei pidä toimia näin. – Ja kolmanneksi on liki edesvastuutonta, että leikkaus toteutetaan näin nopeasti ja rajusti. – On kyllä rehellistä sanoa, että suomalaiset järjestöt ovat olleet kansainvälisessä vertailussa hyvin resurssoituja. Lisäksi tuhansien suomalaisten järjestöjen kautta nyt kanavoima vapaaehtoistyö ja varojenkeruu eivät pääse toteutumaan siinä laajuudessa kuin tähän asti. Vain 5 e loppuvuosi Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi, 2015 vuoden loppuun 5 e Pelastetaan kehitysyhteistyö -vetoomus luovutettiin kehitysministeri Lenita Toivakalle. Monet hankkeet ikään kuin ajetaan betoniseinään. kuva: kaTi kEski-MäEnPää / suoMEn LähETyssEura valtion tuki järjestöille ei näy lööpeissä, mutta se on mahdollistanut hiljaisen, pitkäjänteisen työn.. Sellainen ei näy lööpeissä, mutta tulokset voivat olla luonteeltaan pysyviä, Timo Lappalainen sanoo. Jos leikkaukset toteutuvat, kehitysmaiden kansalaiset ja järjestöjen kehitysmaissa tukemat yhteisöt tulevat kärsimään. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 10.9.2015 Tutkija törmäsi Jumalaan Kotimaa24 täyttää 5 vuotta. Kepan toiminnanjohtajan Timo Lappalaisen mukaan hallituksen ensi vuodeksi kaavaileman leikkauksen suuruus olisi 43 prosenttia, tai 49 miljoonaa euroa niistä 114 miljoonasta eurosta, jotka kehitysyhteistyöjärjestöille vielä tänä vuonna on myönnetty. Mutta toisaalta valtion tuki on mahdollistanut hiljaisen, pitkäjänteisen työn. Kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen yhteinen vetoomus kehitysyhteistyömäärärahoihin suunniteltujen leikkauksien kohtuullistamiseksi luovutettiin tiistaina ulkomaankauppaja kehitysministeri Lenita Toivakalle. Kepa on yli 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö ja globaalien kehityskysymysten asiantuntijajärjestö. Ovatko järjestöt tukeutuneet liikaa valtioon. Lappalainen pitää kysymystä hankalana, mutta oikeutettuna. Juhlavuoden kunniaksi loppuvuoden tilaus vain 5 eurolla. Jussi RyTKöNeN Järjestöt vetosivat leikkauksia vastaan Etiopialaisia lapsia rokotusjonossa vuonna 2011. Tämä on kaikkien kehitysyhteistyö-laatukriteerien vastaista, Lappalainen kiteyttää. Ne myös vievät Suomea kauas tavoitteesta osoittaa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön”. Lappalaisen mukaan toteutuessaan rajuilla leikkauksilla olisi kolmenlaisia seurauksia
Jokainen meistä voi tehdä jotain. Suurin osa suomalaisista kaipaisi ratkaisuja, jotka ovat samaan aikaan sekä humaaneja että käytännöllisiä. Joskus tuntuu, että on vaikea löytää paikkaansa ääripäiden välistä. Pieni tyttö ojensi muovipussillisen syötävää ja juotavaa alle kouluikäisille pakolaispojille. Kirkolle on luontevaa ottaa roolia akuutissa tilanteessa, ja kirkkoon luotetaan. Paikalliset ihmiset lauloivat ja taputtivat käsiään. Ehkä vieläkin enemmän kuin nyt. N ykyinen hyvinvointimme – se, että nyt läpikäytävistä vaikeuksistakin huolimatta olemme yksi maailman vauraimmista maista – on avoimen ja kehityshakuisen politiikan ja kansainvälistymisen seurausta. Myös kirkko on reagoinut voimakkaasti käytävään keskusteluun. Monet leirikeskukset ovat kesäsesongin ulkopuolella vajaakäytössä. Kirkon piirissä toimivat järjestöt organisoivat apua niille alueille, joita pakolaiskriisi pahiten koskee. Sosiaalisessa mediassa kiersi viikonloppuna sympaattinen video pakolaisten saapumisesta Frankfurtiin. Kirkko voi omilla teoillaan ja viesteillään hälventää pelkoja ja ennakkoluuloja. ”Älkää unohtako osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä.” (Hepr. Kirkolla on tehtävä kuunnella syrjään joutuneita ja jätettyjä. ehkä vieläkin enemmän kuin nyt?. S uomessa keskusteluilmapiiri on kiristynyt. Kansanedustajatason karut lausunnot, sosiaalisen median koventunut kieli, syvät ennakkoluulot ja sisäänpäin käpertyminen, vaikeneminen, tuomitsematta jättäminen, avoin rasismi ja jopa väkivaltaiskut huolestuttavat. Seurakuntien aloite tilojen käyttämisestä on ollut kaunis teko esimerkiksi Helsingissä. Kristillisyyteen ja suomalaiseen elämänmuotoon on aina kuulunut auttaminen ja reagoiminen toisen ihmisen hätään. Monissa seurakunnissa on organisoitu vaateja tavarakeräyksiä. Vastalahjaksi hän sai kauniin hymyn ja poskisuudelman. Arkkipiispa Kari Mäkinen on vedonnut seurakuntiin ja suomalaisiin, jotta Suomeen saapuvia turvapaikanhakijoita autettaisiin. Kristillisen arvopohjan keskeisinä lähtökohtina ovat jokaiselle ihmiselle kuuluva ihmisarvo, tasavertaisuus ja hädässä olevien auttaminen. Kirkko ja sen jäsenet voivat yhdessä tehdä paljon. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 10.9.2015 Pakolaiskriisi Kirkko voi teoillaan ja viesteillään hälventää pelkoja ja ennakkoluuloja, kirjoittaa ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Kirkon Ulkomaanavulla on käynnissä keräys pakolaisten auttamiseksi Unkarissa, Serbiassa ja Kreikassa. Kirkon suhtautumisella on merkittävä rooli suomalaisen asenneympäristön muotoutumisessa. Tunne siitä, että on tervetullut, antaa parhaan mahdollisen alun sopeutumiselle yhteiskuntaan. Hän yöpyy Agricolan kirkon kryptan majoitustilassa Helsingissä. Kirkko ja seurakunnat voisivat olla nykyistäkin aktiivisempia uskontojen vuoropuhelussa. Useammassa seurakunnassa on jo kerätty kolehtia pakolaisten auttamiseksi. Raskaan matkan jälkeen tulijoita vastassa on ollut valtava ihmisjoukko toivottamassa tervetulleiksi. Luterilaisessa kirkossa tehdään juuri nyt paljon. 13:2.) ”Jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä” Irakilainen turvapaikanhakija Alaa Al-Badi, 23, pakeni kotimaastaan Turkin kautta Kreikkaan ja sieltä Suomeen. Voimassa olevan arvion mukaan Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä viisinkertaistuu tänä vuonna viime vuodesta. Sovitus ohjaa etsimään yhteistä hyvää. Ei meillä ole täällä kaikki hyvin, mutta kun katsoo uutiskuvia Välimereltä, missä ei todellakaan ”surffata” tai ajella ”meritaksilla”, vaan hukutaan ja sinnitellään henkensä edestä, laittaa se asioita mittasuhteisiin. Videolla esiintyneeseen Frankfurtiin on tullut viime päivien aikana tuhansia pakolaisia. Jokainen meistä voi tehdä jotain. Kirkko ja sen jäsenet voivat yhdessä tehdä paljon. Suomessakin vastaanottokeskukset ovat ruuhkautuneet, hätämajoitustiloista on hälyttävä pula. Pakolaiskriisi koskettaa koko Eurooppaa. KuvA: JuSSI NuKArI / LeHTIKuvA saNNi GrahN-laasoNeN Kirjoittaja on kirkollisasioista vastaava opetusja kulttuuriministeri ja Forssan seurakunnan kirkkovaltuutettu. Jokainen ihminen ansaitsee tulla kohdelluksi ja kohdatuksi ihmisenä. Seurakunnilla on myös tiloja, jotka soveltuisivat hyvin turvapaikanhakijoiden hätämajoitukseen. Kirkko on lähetetty puolustamaan elämän arvoa ja ihmisen arvokkuutta
Oikeassa olemisen pakosta luopuminen on vaikeaa. Toisin sanoen, kansi painavan lastin peitossa, kun kolmion pitäisi olla toisinpäin. Hinta n. Kansallisrunoilijamme Runeberg oli ajan hermolla jo vuonna 1857: ”Oi Herra, kaikki päällä maan loit lähimmäisiksemme, myös kieleltään ja uskoltaan niin vieraat toisillemme. Heitä tulee kohdella rakkaudellisesti. Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä. ”Me pelastumme”, ”me olemme ainutlaatuisia”, ”me yksin olemme oikeassa.” Kun tämänkaltainen ajattelu saa sopivan kasvualustan, vierasuskoinen lähimmäinen näyttää entistä pelottavammalta. 1050€ (2hh) Sis. Mitä tulisi ajatella, miten toimia tässä tilanteessa. Tai siitä illuusiosta, että suomalainen kulttuuri olisi kaikilta osin kauneinta maailmassa. ja ilm: Antti Kruus, sp@anttikruus.com tai tekstiviestillä 040 5460 844. Kristillinen traditio antaa avaimet kirjavaan tulkintaan. Raamatusta löytyy lukuisia kohtia, joissa puhutaan muukalaisten oikeuksista. Tämä sama toteutuu parhaillaan silmiemme edessä, mittakaava on vain paljon suurempi. Samoin tulee myös teidän rakastaa muukalaista; olettehan itsekin olleet muukalaisina Egyptissä” (5. Majoitus aivan keskustassa piazza Farnesella upeassa birgittalaisluostarissa tai hotelli Farnesella! Huolellisesti laadittu ja ainutlaatuinen ohjelma vie kristinuskon juurille. Moos. Ei tehdä tätä virhettä. 10:18–19). Osa kuoli tauteihin, jotka noissa oloissa tekivät tuhojaan. Jännite syntyy siitä, kun Raamattu puhuu myönteisesti muukalaisten oikeuksista ja lähimmäisenrakkaudesta, samaan aikaan siinä esiintyy poissulkevaa ajattelua: pelastus rajataan tietylle joukolle. Kun sitoudutaan pakolaisten vastaanottoon, siitä seuraa tietysti myös vastuuta. Pelätään, että oma elämäntapa joutuu ahtaalle, vieraat tulevat hapattamaan kristillisen maan. Raamattunsa lukeneiden luulisi päätyvän positiiviseen maahanmuuttajakuvaan. Nyt jokaisen todellisessa vaarassa olevan pitää saada tarvitsemansa turva ja apu. Jouluun valmistautuva Rooma; pyhä vuosi; paavi Franciscuksen yleisvastaanotto; Michelangelo, Bernini, Caravaggio, pyhän Franciscuksen seimi Grecciossa, Villa Lante ja Orvieto ovat vain osa viikon intensiivisen matkan annista. Kuultavissa on äänenpainoja, joissa kristinuskoon vedoten vastustetaan pakolaiskeskuksia ja turvapaikanhakijoita. Etelä-Afrikan apartheid kasvoi kulttuurisesti kristillisessä ympäristössä. Heidän kanssaan ei kannata olla missään tekemissä. Tilaa on kaikkialla, asuntoja tyhjillään ja ennen kaikkea, väestökuvio merelle lähtevän laivan muotoinen. Yhdysvaltojen rotuerottelu kukoisti raamattuvyöhykkeellä. Hänestä tulee epäihminen. Mutta näin ei ole. Huom! Matka täytetään ilm.järjestyksessä. Varmasti on vaarana, että tulijoita yritetään käyttää hyväksi eri tavoin, halpatyövoimaksi, seksityöhön tai rikollisten muihin tehtäviin värväämiksi. Miksi. Emme voi torjua pakolaisia Viime aikojen yleistä keskustelua on hallinnut kiihtyvä pakolaisvirta Eurooppaan. Muutos lähtee perheiden ja lasten kautta, koulut saavat kansainvälisyyskasvatukseen todella uutta ulottuvuutta maahanmuuttajien kautta. mm. Yksi selittävä tekijä löytyy kristinuskon sisältä. Tied. ”Hän (Jumala) huolehtii leskien ja orpojen oikeuksista, hän rakastaa muukalaista ja ruokkii ja vaatettaa hänet. Historia opettaa. Edes aito hätä ei saa kaikupohjaa: pelottavaa, outoa ja väärässä olevaa on mahdotonta rakastaa. Täällä on runsaasti muistoja ajoista, jolloin oli lähdettävä sotaa pakoon ja epävarmuus tulevasta suunnatonta. Syyt liikehtimiseen ovat tiedossa: sodat ja radikaalien ääriliikkeiden voimistuminen. Tekee todella hyvää tuulettaa ajatuksia ja toimintaa oloissamme, siirtyä oikeasti globaaliin vastuuseen. EILa JokELaInEn-kEränEn terveystieteiden maisteri, Suomussalmi Asenteiden jyrkistymisestä ei ole pitkä matka sokeuteen, jota jälkeenpäin kauhistellaan. Se on kansamme etu. Kotimaa 10.9.2015 10 UUTISET MIELIPITEET Maahanmuuttokriittisyys – kristillistäkö. Ne kunnat jotka ovat ottaneet vastaan, ovat saaneet paljon myönteisiä kokemuksia toiminnastaan. Asenteiden jyrkistymisestä ei ole pitkä matka sokeuteen, jota jälkeenpäin kauhistellaan. Rahallisiin ongelmiin ei järjestelmä kunnissa voi kaatua, korvaukset pitävät siitä huolen. Tätä ennaltaehkäisyä on olemassa nytkin, mutta tarve kasvaa suuressa määrin. Muukalaisviha roihahtaa. PanU ParTanEn Toivakka Ekumeeninen pyhiinvaellus Roomaan 14.-21.12.2015 Oppaina khra Teemu Laajasalo, dominikaaniveli Gabriel ja kappalainen Antti Kruus. PakoLaISET Miksi pakolaiskeskuksia ja turvapaikanhakijoita vastustetaan kristinuskoon vedoten. Vaikka maahanmuuttokriittisyyttä perusteltaisiin uskonnollisesti, taustasyyt ovat todennäköisesti muualla. Näin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa kristilliseksi luultu käsitys ei tosiasiallisesti sitä olekaan. Näyttää siltä, että ihmisistä on tullut tilastoyksiköitä: uutisoidaan venematkoilla hukkuneiden lukumääriä päivittäin, autosta tukehtuneina löytyneitä tai lapsia, jotka on jätetty yksin harhailemaan salakuljettajien hylkääminä. Vanhan testamentin kehotukset muukalaisten oikeuksista näyttäytyvät tragikoomisina Länsirannan eristysmuurin varjossa. Kysymys ei selity yhdellä tai kahdella argumentilla. Ensimmäinen vuosi on kulunut siellä, kaikki lapset eivät palanneet kuitenkaan. Itse koen iloa siitä, että Lapin sodan alkaessa ja tuhon jo lähestyessä kotikylääni, minut on kuljetettu mummun pyykkikopassa Ruotsin puolelle. Meillä ei ole mitään oikeutta kieltäytyä pakolaisten vastaan ottamisesta. Kulttuuriset, sosiologiset ja psykologiset näkökulmat antavat vastauksia. Kun sinulta saa hoivansa myös kaukainen maa, kansa sen, niin ketään torju emme” (Virsi 431). suorat lennot, kuljetukset, majoitus Casa di Santa Brigida tai hotel Farnese****(aamupala), sisäänpääsyt, 3 bussiretkeä, asiantuntevan opastuksen ja opaskirjasen. Kipeältä tuntuu, että kristinuskon sisäisestä maailmasta voi ammentaa ylimielisyyttä, joka tekee lähimmäiselle pahaa. Prosessi rakentuu niin, että olemassa oleville asenteille haetaan oikeutusta itselleen sopivasta tulkinnasta
Kun kalenterissa on useita peräkkäisiä jumalanpalveluspäiviä, jälkimmäisiin ei oikein riitä tulijoita. Myös omille lapsille pidettiin kovaa kuria. Kotimaa 10.9.2015 UUTISET 11 MIELIPITEET KOLUMNI Kersti Juva On tullut tavaksi toistella, että ennen oli kaikki paremmin. Maria Jotuni kuvaa Huojuvassa talossa avioliittohelvettiä ja erityisen kylmäävä on novelli Hilda Husso. Nyt on keskusteltu lähinnä loppiaisesta ja helatorstaista. Lapset ja vanhukset elivät hyvässä sovussa saman katon alla. Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ei pukahdettukaan. Pelolla ja vavistuksella odotan tulevaa joulua, jolloin on neljänä päivänä peräkkäin astuttava innokkaana tuoreen saarnan kanssa kirkkokansan eteen. Sopii lukea myöhempääkin kirjallisuutta. Keskiverto kansalainen kun ei enää edes tiedä, miksi helatorstaita vietetään. Kovin vakavaa tämä ajallinen yhteys ei siis voi olla. Vaarallisten työolojen, hygienian puutteen ja sairaanhoidon alkeellisuuden vuoksi isiä ja äitejä kuoli sekä väkivaltaisesti että tauteihin. Se sekoitetaan helluntaihin ja siitä tulee mieleen lähinnä helluntaiheilan hankkiminen. Ehdottamani muutokset lisäisivät sunnuntaipäivien juhlallisia aiheita jumalanpalveluksissa. Lasten keskinäinen kiusaaminen oli vain asiaankuuluvaa välienselvittelyä. Näitäkö aikoja kaipaamme. Kaikki lapset eivät suinkaan kasvaneet rakastavien biologisten vanhempien huomassa. HaNNES SEPPäNEN kirkkoherra, Puolanka Kun kalenterissa on useita peräkkäisiä jumalanpalveluspäiviä, jälkimmäisiin ei oikein riitä tulijoita.. välisenä sunnuntaina. Autoritaarinen yhteiskunta ei kohdellut hyvin heikommassa asemassa olevia. Monelle punaleskelle tehtiin mahdottomaksi pitää lapsensa ja ”punikkien pentuja” syrjittiin kaikkialla. Paimenet julistivat työväen jumalattomaksi ja sanoutuivat irti sen pyrkimyksistä sen sijaan, että olisivat lähteneet etsimään kadonneita lampaitaan. Kansalaissodan jälkeiset tapahtumat ovat Suomen historian rumimpia lukuja. argumenttina kirkollisten juhlien tietyille paikoille kalenterissa on niiden historiallisuus. Minun ehdotukseni asiaan on se, että missään tapauksessa ei pidä yhtään arkipyhää siirtää lauantaille, vaan sunnuntaihin. Onko se mitenkään kunniaksi kirkolle, Johannes Kastajalle tai edes Jumalalle, että kirkollista juhlapäivää vietetään niin rajusti, että kymmenen ihmistä vuodessa hukkuu tässä hengellisessä juhlahumussa. Resurssit eivät oikein riitä. Väkivalta ja alistaminen tulivat kuvaan heti, jos köyhä, nainen tai lapsi ei ollutkaan nöyrä ja tottelevainen. Juhannuspäivä olisi hyvin mahdollista viettää kesäkuun 22.–29. Siinä neiti-ihminen tuo aviottoman lapsen hoitoon ja rivien välistä käy selvästi ilmi, ettei lapsi kauan sinä hoidossa elä. Ja sitten, kun saadaan koolle uusi kaikkien kristillisten kirkkojen yhteinen ekumeeninen kirkolliskokous, voidaan jo sopia, että pääsiäinen on huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina ja joulu joulukuun toiseksi viimeisenä sunnuntaina. Järisyttävää luettavaa on myös Pentti Haanpään teksti Suomen henkisestä ilmapiiristä ennen sotia. Sen sijaan vappu ja itsenäisyyspäivä sopisivat hyvin lauantaille, se kun on jo valmiiksi monille vapaapäivä. KErSTI JUVa Kirjoittaja on suomentaja, joka tarkastelee yhteiskuntaa, kulttuuria ja kirkollista elämää viistosta näkövinkkelistä. Jätän ehdotukseni vapaasti toteutettavaksi. Oltiin yhteisöllisempiä, ihmisistä pidettiin huolta. Kaksi jumalanpalvelusta peräkkäisinä päivinä on toistoa. Osallistujamäärät pyhäinpäivän ja juhannuksen jälkeisinä sunnuntain putoavat alle puoleen normaalista, eikä papilla aina riitä sanottavaa. Kirkollista kalenteria pitäisi näiden muutosten takia hieman korjailla. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Pahat vanhat ajat Kirkko opetti, että miehellä oli lupa ja velvollisuus kurittaa vaimoa ja lapsia. Tahtoen tai tahtomattaan raskaaksi tulleella työläistai piikatytöllä ei ollut mitään mahdollisuuksia elättää lastaan ja säätyläisneidonkin oli annettava lapsi pois, jos avioliitto ei tullut kyseeseen. Varattomia orpoja sekä vanhuksia ja vammaisia ”myytiin” huutolaisina pitäjän taloihin niinkin myöhään kuin 1930-luvulla, kuten Juhani Aho kuvaa järkyttävässä kirjoituksessaan Orjamarkkinat. Helatorstai vietettäisiin sitä seuraavana sunnuntaina. Tuon tähän keskusteluun pienen seurakunnan ja sen kirkkoherran henkilökohtaisen näkökulman. Näinköhän. Loppiaista voitaisiin viettää uudenvuodenpäivän jälkeisenä sunnuntaina. “ Nato ja kyty ovat miehen sisaruksia. Meidän seurakunnassamme on lisäksi vain yksi kirkko, joten ei voi toimia sitenkään, että jumalanpalvelukset pidettäisiin eri kirkoissa eri päivinä. Kirkko katsoi, että keskelle työviikkoa sekavasti sijoitellut ylimääräiset vapaapäivät lisäävät ihmisten hyvinvointia. Se pitäisi nimetä uudelleen Kristuksen taivaaseenastumisen päiväksi. Pyhäinpäivä sopii aivan hyvin siirtää pois lauantaista viereiseen sunnuntaihin. Ne vähentäisivät vuodessa pidettävien jumalanpalvelusten lukumäärää muutamilla. Kirkolla oli oma moraalinen roolinsa tässä kurinpidossa. ma t ti K arppinen Arkipyhät pitäisi siirtää sunnuntaille ajankohtaisessa keskustelussa suomalaisen työn tuottavuuden parantamisessa on otettu esille tiettyjen kirkollisten juhlapäivien sijoittelu. Rankaiseminen ulottui taisteluihin osallistumattomiin naisiin ja lapsiin. Se opetti, että miehellä oli lupa ja velvollisuus kurittaa vaimoa ja lapsia, jos nämä eivät totelleet perheen päätä. Myös nykyisin lauantaisin vietettävät juhlapäivät voisi siirtää sunnuntaille. Jo Kantelettaren runoilija varoittaa kotoa lähtevää morsianta: ”Kohta saat kokea, koito kokea, kovaosainen/ apen luista leukaluuta, anopin kivistä kieltä/ ky’yn kylmiä sanoja, naon niskan-nakkeloita. Ketkään muut kuin papit eivät juuri muutosta huomaisi. Köyhä kansa ymmärrettävästi tuli siihen tulokseen, ettei kirkko ole heitä varten. Kirkon roolista tässä kaikessa kertoo mielenkiintoinen tilasto, jonka mukaan miespuolisista punaorvoista 25 prosenttia erosi aikuisena kirkosta (Mervi Kaartinen 2008). Kirkko on vastannut työmarkkinajärjestöjen ehdotukseen niiden siirtämisestä. Hierarkista maallista järjestystä saarnattiin Jumalan tahtona, kirkoissa istuttiin arvojärjestyksessä, säätyläiset etupenkissä, talonpojat keskellä ja torpparit ja loiset perällä. Se on totta tiettyjen juhlien kohdalla, mutta alkuperäisten juhlissa muisteltavien tapahtumien vuosilukukaan ei ole tiedossa. Seuraavalle lauantaille vaan… Tämän asian jätämme luonnollisesti täysin maallisen esivallan käsiin
Maisema muistuttaa suomalaisen yhteiskunnan tilasta. Lapinlahdella hän myös innostui politiikasta ja oli pitäjän kunnanvaltuustossa. Hän on asunut siellä lapsuutensa ja nuoruutensa, käynyt koulunsa ja aloittanut urheiluharrastuksensa. teksti ja kuvat: Olli seppälä Säätiedotus lupasi iltapäiväkuuroja. Sari Essayah tuntee Lapinlahden kuin oman käsilaukkunsa. Lapinlahti on vanha kulttuuripitäjä, eikä ole luovuttanut vieläkään sillä saralla. Eduskuntaan hän tuli valituksi vuoden 2003 vaaleissa. Katainen on naapurikunnan, Siilinjärven poikia. Kotimaa 10.9.2015 12 MATKALLA Kirjavat kankaat heiluvat syyskuun alun tuulessa lapinlahtelaisen taidekahvila Luova Puun pihassa. Pohjoissavolainen taivas on tänään aurinkoinen, mutta pilvet häilyvät taustalla hyvin tummina. Järvellä kahvilan edustalla on kirkkovene, johon on tehty monta mastoa, joissa jokaisessa on kirkkaanvärinen purje. Kristillisdemokraattien tilaisuuksissa kirkkokunnista puhutaan tosi harvoin.. Yllättävää kyllä, Sari Essayah valittiin Arkadianmäelle Varsinais-Suomen vaalipiiristä. Kristillisdemokraattien tuore puheenjohtaja Sari Essayah on sopinut haastattelupaikaksi aiemman pääministerin ja Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen taidekahvilana toimivan mummolan. Avarakatseinen helluntailainen Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on kävellyt pitkän tien politiikan huipulle
– Isäni ja äitini tapasivat Ruotsissa. Pitää asua ensin parikymmentä vuotta paikkakunnalla. – Tärkeä ihminen oli myös mummoni ottotytär, kehitysvammainen Liisa. • Ammatti: poliitikko – ollut eduskunnassa 2003–2007 ja nyt 2015–, europarlamentissa 2009–2014. Hänestä tuli mestaruuksien myötä julkkis. KUKA. Helluntailaisuus on muutoinkin ollut läsnä Essayahin elämässä, sillä hänen suutarina toiminut ukkinsa, jota hän ei tosin koskaan ehtinyt tavata, oli helluntaisukua. Essayah on syntyjään luterilainen, käynyt rippikoulun ja toiminut isosena Lapinlahden seurakunnassa. Kotimaa 10.9.2015 MATKALLA 13 Kristillisdemokraattien uusi puheenjohtaja Sari Essayah viihtyy hyvin Lapinlahdella. Ihmiset syntyvät kulttuuriin ja sen uskontoon, mutta eivät välttämättä elä sen oppien ja kaikkien tapojen mukaan. Koen, että olen kutsumukseltani evankelista. Sari-tytön kasvatti paljolti Lyyti-mummo, sillä äiti kävi viikot töissä kieltenopettajana Iisalmessa. Sari Essayah käy puhumassa eri seurakuntien tilaisuuksissa, myös luterilaisten seurakuntien. Essayah ja hänen miehensä Robert Knapp – kutsumanimeltään Roope – olivat muuttaneet työn perässä Paimioon. • Parhaat urheilusaavutukset: 10 kilometrin kävelyssä maailmanmestaruus (Stuttgart 1993) ja Euroopan mestaruus (Helsinki 1994). Essayahille itselleen usko on tärkeä ja henkilökohtainen asia. Pohjois-Savon helluntailaisuus on vahvasti läsnä Essayhin äidin puoleisen suvun, Korhosten, vaiheissa. Tulin valituksi. Hän sai noin 75 000 ääntä eli vajaat 2,5 prosenttia annetuista äänistä. Essayahia voisi pitää siis ekumeenisena helluntailaisena. ”Tiesitkö, että Sari Essayahin isä on Maroccolainen?”, oli erään keskusteluketjun otsikko Vauva.fi-sivustolla vuonna 2011, kun Essayah nimettiin Kristillisdemokraattien presidenttiehdokkaaksi. Essayahin mukaan hänen isänsä oli Suomessa asuessaan muslimi samalla tavalla kuin useimmat suomalaiset ovat luterilaisia. • Sari Essayah, 48 • Syntymäpaikka: Haukivuori • Kotoisin: Lapinlahdelta • Asunut myös: Vaasassa, Lappeenrannassa, Paimiossa, Helsingissä, Brysselissä • Koulutus: ekonomi – toiminut muun muassa business controllerina ja tilintarkastajana liike-elämän palveluksessa. • Perhe: aviomies sekä 14ja 17-vuotiaat tyttäret. Vielä tänäänkin Lapinlahden helluntaiseurakunnassa on paljon hänen sukulaisiaan, pikkuserkkujaan sekä toisia ja kolmansia serkkujaan.. – Kun lähdin vaaleissa ehdolle, moni sanoi, että tuskin kannattaa, sillä varsinaissuomalaiset ovat hitaita ottamaan ihmisen omakseen. Nykyisin pidämme kyllä yhteyttä. Sama savoksi: Yritä ies, vuan jätä loput Luojalle. • Mottolause: Do your best and leave to God the rest. Essayahin lapsuudenkoti sijaitsi kahdeksan kilometriä Lapinlahden keskustasta Mäkikylän Jukolassa. Kristillisdemokraattien uutta puheenjohtajaa on luonnehdittu maltilliseksi ja avaraksi helluntailaiseksi. He erosivat, kun olin pieni. Sukunimi on tosiaan peräisin Marokosta. Ukin veli ja serkku toimivat saarnaajina. Käyn paljon puhumassa eri seurakuntien tilaisuuksissa. Paikkakunnalla saa nauttia myös runsaasta kulttuuritarjonnasta. Brysselissä hänellä oli kaksi avustajaa, luterilainen ja ortodoksi. • Viimeksi luettu kirja: Ihmeellinen mieli, joka kertoo huippuälykkään autistisen pojan ja hänen perheensä elämästä. Lapsena hän kävi myös naapurissa helluntailaisen pariskunnan pitämässä pyhäkoulussa. Aiemmin kristillisdemokraattien puoluesihteeri. • Lempimusiikki: Hengellinen ja klassinen musiikki koskettavat sielua, Jaakko Teppo nauruhermoja. Hän ei itse mieluusti lähde määrittelemään helluntailaisuutensa laatua, mutta puhuu lämpimästi tilanteista, joissa on ollut erilaisten kirkkokuntien edustajia paikalla. Ekumenia ei perinteisesti ole ollut kovassa huudossa esimerkiksi helluntailiikkeen piirissä. Kristillisdemokraattisessa puolueessa on edustettuna ekumenian koko kirjo, myös he joiden taustayhteisö ei suhtaudu ekumeniaan kovin suopeasti. Hän oli ikäerostamme huolimatta minulle enemmän sisko kuin täti. – Kristillisdemokraattien tilaisuuksissa kirkkokunnista ja niihin kuulumisesta puhutaan tosi harvoin. Taidekahvila Luova puun pihalla on ollut kesäaikana esillä värikkäistä kankaista tehty ympäristötaideteos. Kesti 40 vuotta ennen kuin isä otti yhteyttä ja tapasin hänet. Isän ulkomaalaisuus on ollut julkisessa tiedossa siitä saakka, kun Sari Essayah alkoi 1990-luvun alkupuolella menestyä kymmenen kilometrin kävelyssä. Isä asuu nyt Ranskassa ja hänellä on uusi perhe
Essayah sanoo että kristillisdemokraatit haluavat harjoittaa sparraavaa ja rakentavaa oppositiopolitiikkaa. Itse asiassa kaikkien vähemmistöuskontojen on syytä olla kiitollinen luterilaiselle kirkolle, joka on ollut tärkeässä roolissa uskonnonvapauden toteutumisessa. Nämä jaot ovat onneksi jääneet historiaan Lapinlahdella. Essayah sanoo nauttivansa erityisesti tilaisuuksista, joissa ollaan luontevasti yhdessä, ihmiset istuvat riittävän lähellä ja ovat avoimia keskustelulle. En tiedä oliko suurin syy aviomiesten helluntailaisuus vai se, että he tulivat punaisten puolelta. Essayahilla ei ole mitään erityistä aikafilosofiaa. Essayah ja hänen miehensä ovat käyneet helluntailiikkeen Ison Kirjan Opiston peruskurssin, mutta se ei ole varsinainen evankelistakurssi, eikä valmista mihinkään tehtävään. Puhuessaan hän korosti myös, että oman kulttuurin, uskontonsa tai elämänkatsomuksensa tunteminen on paras lähtökohta myös toisten ymmärtämiselle. Luterilaiset, ortodoksit ja helluntailaiset ovat pitäneet vuosittain yhteisen tapahtumaviikon. Sari Essayahia on toisinaan mediassa kutsuttu evankelistaksi. Taloa ei tämän jutun valokuvissa näy, sillä Essayah haluaa vaalia perheensä yksityisyyttä. Tajusin, että harjoittelu vasta olikin vienyt paljon aikaa. Hän oli mukana opiskelijatoiminnassa, joka oli luonteeltaan avointa ja käytännön ekumeenista. Erityisen pettyneitä Kristillisdemokraatit ovat leikkausten kohdistumisesta pienituloisten etuuksiin, muun muassa eläkkeisiin. – Käyn paljon puhumassa eri seurakuntien tilaisuuksissa. Essayhanin mukaan oppositiolla on paljolti sama kokonaiskuva hallituksen kanssa Suomen talouden tilasta, mutta sen hoitokeinoista ei olla samaa mieltä. Nyt tilanne oli toinen, Essayah kommentoi valintaansa Kristillisdemokraattien puheenjohtajaksi pari viikkoa sitten. Sari Essayah muutti takaisin kotikuntaansa vuonna 2014, kun hän putosi vaaleissa Europarlamentista. – Osa aloitteista on laadittu toiveen ja osa lakialoitteen muotoon. Essayah päätyi tukemaan Räsästä, jolla oli jo kokemusta politiikassa ja puolue-elämässä. – Tyttäret tehtiin perinnöttömiksi. Essayahilla ja hänen miehellään Roopella on Lapinlahdella talo. ”Erilaisuutta ei pidä vähätellä tai yrittää tehdä esimerkiksi elämästä julkisessa tilassa hajutonta, mautonta tai ns. Riittää, että tavara toimii ja täyttää tehtävänsä. – Hallituksen leikkaukset kehitysavusta osuvat rajusti järjestöihin, myös helluntailiikkeen Fidaan, ja mahdollisesti myös meidän tukemiimme hankkeisiin, Essayah sanoo. Tarvitsemme vanhan ajan kohteliaisuutta toisinajattelevia kohtaan”, Essayah sanoi. Lapinlahden helluntaiseurakunta tukee useita lähetystyöntekijöitä. Essayah iloitsee nykyisin erityisesti Lapinlahden Yhteyspäivien saamasta Ekumeeninen teko 2013 -tunnustuksesta. Menen vieläkin joskus ymmälleni siitä, kumpi on oikea ja kumpi vasen, Essayah sanoo hymyillen.. Essayah ja Räsänen keskustelivat tilanteesta. – Opettaja puhui koulussa kellokädestä, kun tarkoitti vasenta, vaikka minulle kellokäsi oli oikea. Talo sijaitsee reilun kilometrin päässä Lapinlahden keskustasta rauhallisella alueella. En yleensäkään osta mitään luksusta tai merkkituotteita. Usko on tärkein, usko on lahja. – Ei ole, vaan jostain marketista ostettu Fore-merkkinen. – Kaste on helluntailaisuudessa kuuliaisuuden askel. – Allekirjoitin Aito avioliitto -aloitteen lähinnä kannanottona niin sanottua tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Koen, että olen kutsumukseltani evankelista. – Ajattelen paljon hyvää Suomen luterilaisesta kirkosta. Sellainen hän ei ole, vaikka sanookin, että evankelistan tehtävä olisi hänelle mieluinen. Uusi puheenjohtaja on todennut, että älkää hyvät ihmiset ainakaan hänen takiaan kirkosta erotko, sillä hän on helluntailainen. Vaasassa lähdin erään opiskelutoverin pyynnöstä mukaan helluntaiseurakuntaan. – Koin itseni silloin liian kokemattomaksi. Aloitteiden vaikutukset voivat olla yllättäviä ja niiden käsittely työlästä. Hetken mietittyään hän täsmentää, että totta kai urheillessa minuutit ja sekunnit olivat tärkeitä. – Aikaa on yleensä liian vähän. Se sijaitsee tontilla, jonka kunta lahjoitti Lapinlahden Vetoa edustaneelle maailmanmestarille vuonna 1993. Työtoverit, eli Keskija Etelä-Euroopan maista tulevat mepit myös tuntevat kellokulttuurin. Puolueen viiden viimeisen puheenjohtajan joukossa on kaksi vapaiden suuntien edustajaa, Essayhin lisäksi Esko Almgren ja Toimi Kankaanniemi. Essayahin mukaan Kristillisdemokraattisella puolueella ei ole erityistä suhdetta luterilaiseen kirkkoon. Toisaalta olemme leikkaustarpeesta samaa mieltä hallituksen kanssa, mutta niiden määrästä ja painotuksesta hieman eri mieltä. Toisessa vaaditaan hoitohenkilökunnalle oikeutta kieltäytyä osallistumasta aborttitoimenpiteeseen, toisessa esitetään, että laki sukupuolineutraalista avioliittolaista hylättäisiin. Essayah on allekirjoittanut kaksi kansalaisaloitetta. Essayah sanoo kuitenkin olevansa kriittinen koko kansalaisaloitejärjestelmää kohtaan. Kun puheissa päästään politiikkaan, Essayhin olemukseen tulee uudenlainen piirre. Luterilaisen kirkon asioihin Essayah ei puutu tai kommentoi, toisin kuin hänen edeltäjänsä Päivi Räsänen. Essayah tutustui helluntailaisuuteen opiskellessaan Vaasassa kauppatieteitä. Haluaisin säilyttää nykysysteemin eli avioliittolaki on eri sukupuolta oleville ja parisuhdelaki samaa sukupuolta oleville. Brysselissä olevilla tai olleilla euroedustajilla näkee hyviä kelloja, koska he näkevät niitä paljon lentoasemilla. Yleensähän oikeakätisten kello on vasemmassa kädessä. Essayahia kuvastaa jollain tavalla myös hänen kellonsa. – Kun lopetin urheilun, olin hetken ihmeissäni, että kuinka vuorokaudessa on näin paljon tunteja. Hän ei enää ole yhtä välitön ja nauravainen, vaan asiallinen, jopa voimakastahtoinen. Essayahille on jäänyt mieleen, kuinka lähipiirissä kerrottiin ison talon tyttäristä, jotka avioituivat helluntaiseurakuntaa kuuluvien poikien kanssa. Essayah helähtää nauruun, kun häneltä kysyy, onko sinulla hieno kello. Myös Päivi Räsänen oli silloin ehdolla. Ollessaan ensimmäisen kauden kansaedustaja Essayahia pyydettiin ryhtymään puheenjohtajaehdokkaaksi. Essayah perheineen kuuluu Lapinlahden helluntaiseurakuntaan, jossa on vajaat 300 jäsentä. Essayah selittää helluntailaisuuden historiaa Suomessa työväen uskontona, punaisten löytämänä uskon vapautena. Kotimaa 10.9.2015 14 MATKALLA Ei ole uskottavaa, että heti kun joutuu oppositioon, ryhtyy kritisoimaan hallitusta asioista, joihin on itse hallitusvastuussa ollut vaikuttamassa. Kristillisdemokraatit ja RKP ovat löytäneet toisensa monissa asioissa. On helppo kuvitella puhujaksi entinen määrätietoinen huippu-urheilija. Perheen teini-ikäiset tyttäret Noora ja Nea vaihtoivat Brysselin 3 000 oppilaan kansainvälisen koulun pienimuotoisempaa pohjoissavolaiseen oppimisympäristöön. Tulin siellä ihan perinteisellä tavalla uskoon. – Uskon omakohtaisuus jäi vaivaamaan seurakuntanuoriajoista mieltäni. Essayah myös kastettiin Vaasassa. Kasvavien elämänkatsomuksellisten ja kulttuuriristiriitojen kanssa on opittava elämään. Linjapuheessaan hän sanoi, että vastakkainasettelun ilmapiiri Suomessa huolestuttaa häntä eniten. – Moni koki luterilaisen kirkon edustavan liiaksi sisällissodan voittaneen osapuolen näkökantoja. – Ei ole uskottavaa, että heti kun joutuu oppositioon, ryhtyy kritisoimaan hallitusta asioista, joihin on itse hallitusvastuussa ollut vaikuttamassa. Essayah pitää kelloa oikeassa kädessä, vaikka on oikeakätinen. Hänen miehensä Roope on seurakunnassa diakoniatyöntekijänä. ”arvovapaata”. – Emme yhdy vasemmisto-opposition lisävelkakuoroon
Hänen lapsuudenkotinsa sijaitsi 14. Petrovskaja kysyy. Minä luulen, että hänen nimensä oli Esther, Katja Petrovskajan isä sanoi puhuessaan omasta isoäidistään. Heistä valtaosa oli juutalaisia. Kirja kuvaa välähdyksittäin lapsen kasvamista Neuvostoliiton veljeskansojen perheessä, jossa kaikkien väitettiin olevan samanarvoisia. Kotimaa 10.9.2015 YHDESSÄ 15 Mitä Estherille tapahtui. Silti nämä edesmenneiden sukupolvien kokemukset vaikuttavat seuraaviin sukupolviin. Nuori juutalaistyttö Feigo (Fanny) Tokazier menee 1937 salaa naimisiin luterilaisen suomalaisen, Bruno Nybergin kanssa. Katja Petrovskajan teos Ehkä Esther sijoittuu samaan sarjaan kuin muutama vuosi sitten myös Tammen Keltaisessa kirjastossa julkaistu Amos Ozin omaelämäkerrallinen kirja Tarina rakkaudesta ja pimeydestä. Lukijalle ne välittävät oleellisia asioita historiasta, ihmisyydestä ja sen puutteesta. Suomentanut Ilona Nykyri. Näin eräänlainen henkinen kunniamurha saatteli rakkauden valinnutta Feigoa elämään, johon liittyi myös kastaminen luterilaisen kirkon jäseneksi 1940. UskOn yÖ Taide valtaa kirkot 19.9.2015 Katso missä: uskonyo.fi. Teksti sisältää lukuisia konsonanttipitoisia nimiä sekä siirtymiä paikasta ja ajasta toiseen. Tarinan taustalla tekstin vahva ja koskettava kirjallinen perussävel on kirjoittajan äidin henkilökohtainen tragedia. Kirjan yksi lukuisista helmistä on puolen sivun mittainen virke, joka kuvaa Googlea ihmisiä kaitsevana Jumalana. Hänen sukuunsa liittyy se erityinen piirre, että kahdensadan vuoden ajan suvussa on ollut kuuromykkien lasten opettajia. Lukija kyllä palkitaan, mutta ei yllättävällä loppuratkaisulla, vaan kertomuksella, joka selvittää yhden suvun lisäksi ihmisyyden vaiheita. JuuTalainEn KErToMuS Kulttuurisesti varsin monoliittisen, talonpoikaistaustaisen ja suomenkielisen Suomen uumenissa on myös pieniä, vähän tunnettuja alakulttuureja. Mari TEinilÄ Katja Petrovskaja: Ehkä Esther. Babi Jar on iso rotko metsässä, jonne saksalaiset ampuivat Toisessa maailmansodassa 100 000–200 000 ihmistä. Kuka kuiskii korviimme tarinoita tapahtumista, joilla ei ole todistajia, ja miksi. Ajassa ja paikassa edestakaisin pomppiva kerronta tosin kaipaisi lukukokemuksen helpottamiseksi hieman lisää silloittamista ja hiomista. Jokainen ihminen rakentaa tätä tarinaa. Nykyisin se on lähinnä puisto, jossa ”urheiluasuiset naiset hölkkäävät, pojat pelaavat jalkapalloa, miehet juovat penkeillä olutta ja eläkeläiset keräilevät tyhjiä pulloja.” Babi Jar oli Neuvostoliitossa pitkään virallisesti unohdettu ennen kuin venäläinen kirjailija Jevgeni Jevtušenko kirjoitti siitä kymmenille kielille käännetyn runon 1960-luvun alussa: ”Olen jokainen vanhus/joka täällä ammuttiin, / jokainen lapsi/joka täällä ammuttiin.” Senkin jälkeen kesti vielä kuusi vuotta, ennen kuin Babi Jariin pystytettiin pieni muistopatsas siellä surmatuille ihmisille. Monilla Suomen juutalaisilla on juuret Baltiassa ja Itä-Euroopassa. Katja Petrovskaja syntyi Kiovassa vuonna 1970. Esi-isät ja äidit perustivat kouluja ja orpokoteja eri puolille Eurooppaa. Kiovan lähistöllä sijaitseva Babi Jari on paikkana keskiössä. Molemmissa teoksissa kirjailija kertoo juutalaisen sukunsa tarinaa Euroopan eri vaiheissa ja juutalaisvainoissa. Kirjailija etsii tietoa sukulaisistaan käyttämällä nykyinformaatiotekniikan välineitä, esimerkiksi Googlea. Seurauksena uskonyhteisön hylkäämisestä tytön perhe katkaisee lähes täysin välinsä tämän kanssa. Nimi ei ollut lapselle oleellinen, sillä isoäitiä puhuteltiin aina babuškaksi. Myöhemmin kerronta laajenee suvun ja juutalaisten kohtaloihin Baltiassa, Venäjällä, Neuvostoliitossa, Saksassa ja Israelissa. Babi Jar sijaitsi aikoinaan Kiovan laitamilla, mutta kaupunki on kasvanut sen ympärille. Kirja on muistutus siitä, että näillä suomalaisilla on sukulaisia, jotka tuhoutuivat holokaustissa tai neuvostoterrorissa. Nykyään Petrovskaja asuu Berliinissä ja kirjoittaa saksaksi. Ehkä Esther -teoksen teksti kulkee monella aikatasolla. Pala palalta kirjailija selvittää, tai uskoo, tai kuvittelee saavansa selville, mitä tapahtui suvun eri jäsenille. Lukija saattaa jäädä miettimään, miten vähän lopulta tietää omien isovanhempiensa ja heidän vanhempiensa vaiheista. Kirjan toinen päähenkilö on kirjoittajan äidin serkku, Latviassa, Neuvostoliitossa, Israelissa ja Saksassa merkillisen ja vaiheikkaan elämänsä elänyt serkku Mascha Jungman. Kirja kuvaa myös sitä, että menneistä tapahtumista on aika siirtyä eteenpäin, sukunsa historiaan ei voi jäädä asumaan. Nimiä ja kutsumanimiä vilisevään kirjaan liitetty sukutaulu on selkeyttävä kädenojennus kiinnostuneelle lukijalle. Petrovskaja kirjoittaa siitä, miten liikuntavammainen Esther lähtee raahustamaan kohti Babi Jaria ja elämänsä loppua. Vaikka ihminen ei olisi jättänyt yhtään jälkeä, omana aikanaan hänen elämänsä on voinut olla merkityksellistä. Petrovskajan kirja kysyy, miten elää ihmisiksi suhteessa toisiin ihmisiin ja kansoihin poliittisten myllerrysten ja sotien keskellä. Yksi sellainen ovat Suomen juutalaiset. Petrovskaja kuvaa Estherin elämän loppuvaiheita saksalaisten valtaamassa Kiovassa, josta isoisoäiti ei enää päässyt pakenemaan muun perheen mukana. Siltala. Kirja kertoo sangen omaperäisellä tavalla hänen äidin puoleisen juutalaisen sukunsa vaiheista 1930-luvun Suomessa ja Latviassa. 277 s. Kirja ei ole helppo lukukirja, vaan se vaatii syvää keskittymistä. Kirjoittajan omat vaiheet ovat kirjassa vain sivuosassa. kerroksessa uudessa neuvostolähiössä. Tämän pakomatka Baltiaa valloittavan Saksan armeijan alta junalla Neuvostoliiton sisäosiin on antanut kirjalle sen nimen. 221 s. Ehkä sisältöä viimeisteltäessä olisi myös voinut tehdä enemmän valintaa. On myös ansiokasta, että sukutarinaa liitetään laajempiin historiallisiin yhteyksiinsä. Ehkä Esther -teos pakottaa myös miettimään, mikä jälki ylipäätään jää yksittäisen ihmisen elämästä. Kirja on harvinaisesta aiheesta tehty mielenkiintoinen katsaus yhden perheen ja suvun erikoisiin vaiheisiin. Suomen juutalaisen äidin poikana syntynyt, pitkän diplomaattiuran tehnyt René Nyberg on kirjoittanut sukutarinan Viimeinen juna Moskovaan. KirJa Juutalainen nainen selvittää sukunsa vaiheita. Maanpiiri kantaa enemmän lopullisesti unohdettujen, kuolleiden ihmisten luita kuin meitä eläviä ihmisiä. Perhe oli kuvitellut voivansa palata pian takaisin. Tammen Keltainen kirjasto. JuSSi rYTKönEn René Nyberg: Viimeinen juna Moskovaan. Samalla on lohdullista ajatella, että yksittäiselle ihmiselle riittää elämä siinä ajassa, mihin hän on syntynyt. Sukunsa historiaan ei voi jäädä asumaan
Teoriaa tukee herätysjohtajasta tehty pilapiirros, jossa Laestadius pönöttää Ranskan kuninkaan kunniamerkki rinnassaan, piirroksessa näkyy Laestadius tuli pappissuvusta, johon oli naitu useiden sukupolvien ajan saamelaisia. Tähän polkuun on painautunut historiallisia kerroksia. Lähtöpaikalla on ohjeistettu, että polulla voi tehdä pienimuotoisen pyhiinvaelluksen. Laestadius oli paitsi täysin Jumalan Sanalle omistautunut saarnamies, myös armoitettu kasvien kerääjä ja tuntija, pohjoisen Carl von Linné. Olen kotoisin suuresta kaupungista, jossa lestadiolaiset hukkuivat muiden ryhmien tavoin isoon massaan. Niiden lisäksi muistan pohjoispohjanmaalta kotoisin olevien ystävieni kertoneen, miten lapsena pihaja koululeikeissä lapset jakautuivat automaattisesti vastakkaisiin leireihin sen mukaan, tulivatko he herännäisvai lestadiolaisperheistä. Sen molemmin puolin asui etnisesti täysin suomalaista väestöä pitkälle nykyisen Pohjois-Ruotsin keskiosiin saakka. Erityisen huolestunut hän on pohjoisen kansan jumalasuhteesta, alkoholinkäytöstä ja koulunkäynnistä. Vaelluksella maailman ja omat mittasuhteet tiedostaa paremmin. Vaelluksen päätteeksi voi ihailla Laestadiuksen patsasta Pajalassa. Vaikka Venäjä alkoi valvoa tiukemmin rajaansa 1800-luvun loppupuolella, Suomen ja Ruotsin lestadiolaisten yhteys säilyi ja polku pysyi maasKolarissa Sieppijärveltä Lappeaan menevällä Laestadius-polulla voi tehdä pienimuotoisen pyhiinvaelluksen aina Pajalaan saakka. Kotimaa 10.9.2015 16 MATKALLA Kulkureitti on satoja vuosia vanha, sillä sitä pitkin tiedetään nykyisin Ruotsin puolella sijainneen kylän miesten vaeltaneen Sieppijärvelle heinäntekoon jo 1600-luvun lopulla. Idea on mainio, sillä raamatunpaikat avautuvat luonnon helmassa eri tavoin kuin kotona tai kirkossa istuen. Hänellä oli siis itselläänkin saamelaisjuuret.. Ehkä polun päästä voin löytää hänestä jotain aitoa ja todellista. Samalla voi etsiä todellista Lars Levi Laestadiusta. Perustiedot pohjoisen herätysliikkeen perustajasta ja johtajasta ovat tietysti tutut. Laestadius-polun kulkeminen olisikin Laestadiukselta itseltään kestänyt kauan, sillä hän olisi todennäköisesti koko ajan ollut rähmällään maassa kukkien, lehtien, varpujen, mättäiden ja sammalten kimpussa, matkakumppaneiden hermoja koetellen. Polttopuut on tehty valmiiksi ja paikat ovat muutenkin siistissä kunnossa, aivan kuin Laestadiuksen saarnojen kansan elämään tuomasta järjestyksestä muistuttaen. Laestadius tuntuu osaavan sulautua kansaan ottamatta kuitenkaan vastaan viinaryyppyjä, joita Lapin perukoilla tuolloin tarjoiltiin liiankin usein tutuille ja muukalaisille. Päiväkirjansa otteissa Laestadius kuvaa tapaamiensa lappalaisten arjen iloja ja suruja. Kasvitieteilijä Lars Levi Laestadius -opas kertoo, että nuori pappismies teki lukuisia vaelluksia pitkin Suomen, Ruotsin ja Norjan tuntureita kartuttaen rikasta kokoelmaansa ja opiskellen kasvitiedettä teologian ohella Uppsalan yliopistossa. Olen tarkoituksella jättänyt matkatavaroista pois tiiliskiviteokset Laestadiuksen elämästä, osin siitäkin syystä, että kaksi mukana kulkevaa pientä opaslehtistä painavat repussa paljon vähemmän. Raja Ruotsin ja Suomen välillä on sekä kirjaimellisesti että symbolisesti veteen piirretty viiva. Myöhemmin 1800-luvulla polkua käyttivät matkoihinsa sieppijärveläiset, jotka matkasivat Pajalan kirkkoon. Polun puolivälissä Kuurusenvaarassa vastaan tulee Laavukirkko, jonka Oulun piispa Samuel Salmi siunasi kirkolliseen käyttöön syksyllä 2006. Laestadiusta etsimässä Osa reiteistä kulkee pitkospuita pitkin. Tornionjoki ei ennen Suomen sodan (1808–09) päätöstä ollut millään tavalla luonnollinen Suomen ja Ruotsin erottava vesiraja. Kulkureitin nimittäminen Laestadius-poluksi ei silti ole historiallinen vääryys. Polku sukeltaa metsän seasta junaradan ja VR:n Sieppijärven seisakkeen poikki. Reitin kytkös Laestadiukseen on siinä mielessä ohut, ettei osata täydellä varmuudella sanoa, kävelikö Pajalan kirkkoherra sitä koskaan. Myös Carl-Eric oli Ruotsissa hyvin tunnettu pappi. Kompromissiraja siitä tuli, kun Venäjä valloitti Suomen. Ehkä on hyvä, ettei Laestadiuksen persoona ole minulle kovin tuttu. Samalta taukopaikalta löytyy myös lukittu kota, tulipaikka ja lähde. Ensimmäinen lehtisistä, Utrag af undertecknads Dagbok, on vuodelta 1842. Tauolla tutustun siihen puoleen Laestadiuksen persoonassa, jota jotkut liikkeen myöhemmistä jäsenistä ovat kuulemani mukaan vähätelleet. Itse taival alkaa komean puisen kaarikyltin alta. En tiedä Lars Levi Laestadiuksesta kovinkaan paljon, kun lähden taivaltamaan hänen mukaansa nimettyä luontoja pyhiinvaelluspolkua Kolarin Sieppijärven kylästä kohti Ruotsin rajalla sijaitsevaa Lappeaa. Tornionjoki sattui kulkemaan Venäjän rajaksi vaatiman Kalixjoen ja Ruotsin tavoitteleman Kemija Ounasjoen välissä. Siellä moinen jakoperuste olisi tuntunut todella oudolta. Laestadiuksen maineen kiiriessä polkua käyttivät ahkerasti hänen seuraajansa, jotka hartaina matkasivat kuulemaan herätysjohtajansa puheita Pajalaan. Mikäli en halua kävellä koko 20 kilometriä, voi Laestadiuksen jalanjäljissä taivaltaa myös etapeissa. Pian vastaan tulee myös ensimmäinen taulu, jota koristaa raamatunlause. Kasveihin ja luontoon Lars Levi oli hurahtanut isovelipuolensa Carl-Eric Laestadiuksen opastamana. Taivallettuani muutaman kilometrin kaunista, auringonpaisteista kuusimetsää istun hetkeksi kivelle ja alan lukea toisen, kauan sitten kuolleen ihmisen päiväkirjaa. tossa seurojenvieton ja rajat ylittäneiden naimakauppojen myötä. Nousen jatkamaan matkaani. Tekstistä välittyy kuva aidosta kansanpapista, joka välittää tapaamistaan ihmisistä ja suhtautuu heihin lempeästi ja kunnioittavasti. Polun lähtöpaikka pienessä Kolarin kuntaan kuuluvassa Sieppijärven kylässä on mainiosti viitoitettu jo Tornio-Kilpisjärvi tieltä alkaen. Auton voi jättää melkein mihin vaan, sillä metsäautotiet risteilevät polun poikki tiuhaan. Tämä mahdollisti myös Laestadiuksen maineen kiirimisen nopeasti Suomen puolelle. Vaikka monet suomalaissuvut jäivät näin Ruotsin puolelle, väki ei moneen kymmeneen vuoteen lotkauttanut korvaansa rajapuheille, vaan souti joen yli asioillaan
Laestadius-polun kulkeminen saa siellä symbolisen päätöksen, sillä herätysjohtaja vietti Pajalan kirkkoherrana elämänsä viimeiset vuosikymmenet. Laestadius ei vaikuta olleen yksioikoinen tyyppi, vaan monipuolinen yhdistelmä erilaisia piirteitä. kumaraselkäinen, silmälasit nenällä myhäilevä, liperikaulainen biologinörtti, joka pitelee kasvinkeruuvälineitä kädessään. Laestadiuksen persoonaan tutustuminen jatkuu Ruotsin puolella. Rakennus valmistui samana vuonna kun Laestadius kuoli. – Laestadius tuli pappissuvusta, johon oli naitu useiden sukupolvien ajan saamelaisia. Punamullalla maalattu Pajalan pappila oli Lars Levi Laestadiuksen kotipaikka. Varmasti hän olisi saanut helpon viran jostain eteläisemmän Ruotsin seurakunnasta, mutta hän meni ensin Kaaresuvantoon ja sitten tänne, koska piti pohjoista, sen kansaa ja luontoa kotinaan. Sisältä löytyy muun muassa kirjoituspöytä, piippu sekä luodikko, jota Laestadius käytti metsästysretkillään. Anneli Mäkinen kertoo, että mallina käytettiin piirrosten lisäksi herätysjohtajan jälkeläistä, joten se lienee kohteensa näköinen. Von Wrightin lintumaalariveljeksetkin tulivat hänen luokseen pohjoista luontoa kartoittaessaan, samoin ranskalaiset retkikunnat ja Ruotsin sankaribotanisti Carl von Linné. Katse on pohjoiseen päin. Tällaisen Laestadiuksen jalanjäljissä minäkin voisin kuvitella kulkevani. TeKsTi jA KuvAT: jAnne Könönen Laestadius oli paitsi täysin Jumalan Sanalle omistautunut saarnamies, myös armoitettu kasvien kerääjä ja tuntija, pohjoisen Linné.. Sanasta tiukasti kiinni pitänyt pappi, joka moitti syntiä, mutta varoi kuitenkaan olemasta ankara heikoille. Pajalan pappilassa on Laestadius-museo, jonka opas Anneli Mäkinen korostaa Laestadiuksen rakastaneen pohjoisia alueita ja niiden asukkaita yli kaiken. Polku jatkuu luontonsa puolesta komeana, mutta taivaanrannalla alkusyksyn mahtavia sateita lupailevat pilvet pakottavat kääntymään Piimäkaltiolta takaisin lähtöpaikalle. Kotimaa 10.9.2015 MATKALLA 17 Laestadius-polulla on selkeät opasteet matkailijoille. Rintakuva vienoine hymyineen muistuttaa enemmän pilapiirrosta kasvinörtistä kuin karismaattista herätysjohtajaa. Pajala on pieni parintuhannen asukkaan kunnantaajama vain kivenheitto Suomen rajasta. Hänellä oli siis itselläänkin saamelaisjuuret. Pihapiiristä joelle päin näkyy Laestadiuksen rintapatsas. Luonnontilaisen polun varrella voi nähdä samoja kasvilajeja, joita Laestadius keräili matkoillaan. Hän ei ehtinyt asua talossa, mutta sen sijaan samassa pihapiirissä oleva vanha pappila kantaa monta muistoa kirkkoherrastaan. Laestadius-polkua kulkiessa ja museovierailulla minulle muodostuu herätysjohtajasta lämmin, inhimillinen ja välittävä kuva. Pajalan uuden pappilan pääoven yläpuolelle on kaiverrettu vuosiluku 1861. Polku lähtee liikkeelle Sieppijärven kylästä. Ehkä hän oli yhtä aikaa tarkka Jumalan Sanan, Jumalan luoman luonnon ja ihmisyyden tuntija
• Tahkon laskettelukeskus lähellä. 0207 681 760 vivamo@sana.. Orisberg Åbergintie 38, 61560 ORISBERG puh. Jamilahden kansanopisto Kulttuurikeskus Sofia Kulttuurikeskus Sofia Kallvikinniementie 35 00980 Helsinki Puh. , orisberg.. Kotimaa 10.9.2015 18 KOKOUS-, KURSSIJA LEIRITILAT • Leirejä ympäri vuoden. Tule yöpymään tai lomailemaan. Tutustu kurssija tapahtumatarjontaamme. Ilmoitukset osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi. Kokoukset, riparit, kurssit, tyhy-päivät, loma... , oronmylly.. 05 755 6600 • www.jamilahti.fi • toimisto@jamilahti.fi Tila a k ok ous-, k urs sij a leiri T ilaT. 010-277 9102 myynti@sofia.fi www.sofia.fi Tervetuloa tutustumaan Sofiaan! • Kulttuurikeskus ja ihmisten kohtaamispaikka meren rannalla • Keskeisellä sijalla uskonnon, tieteen ja taiteen näkökulmat ekumeenisessa vuorovaikutuksessa. Kansan Raamattuseuran lomaja kurssikeskukset tarjoavat elämyksiä ja monipuolista ohjelmaa ympäri vuoden. kansanraamattuseura.. 0207 681 740 oronmylly@sana.. , saynamo.. 040 511 9599 orisberg@sana.. 0207 681 730 kairosmaja@sana.f, kairosmaja.. Säynämö Sompasaarentie 42, 79700 HEINÄVESI puh. Vivamo Vivamontie 2, 08200 LOHJA puh. Kairosmaja Kappelitie 2, 98530 PYHÄTUNTURI puh. Oronmylly Oronmyllyntie 250, 59310 SÄRKISALMI puh. 015-644 400 www.maatilamatkailumannila.com maatilamatkailu.mannila@co.inet.fi Maatilamatkailu Mannila Punkaharjun kansallismaisemassa, vuosien kokemuksella rippikoululeirejä. Puh. Kysy tarjousta. , vivamo.. 040 576 4412 saynamo@sana.. , tervonsalmi.. Tikkupolku 1, Hamina • puh. Painopisteinä henkinen kasvu, ekologia ja yhteisöllisyys • Sofia on myös kokoushotelli, joka sopii järjestöille, yrityksille, seurakunnille ja rippileirien järjestämiseen • Ortodoksinen kappeli, joka sopii myös luterilaisiin hartauksiin • Seminaareja, kursseja, retriittejä ja taidenäyttelyitä • Yhteisökoti (senioritalo), josta voi ostaa asunnon Lokakuun–toukokuun leireistä -10 %. 017 387 2185 tai 044 384 6134 tervonsalmi@sana.. Tervonsalmi Levinniementie 15, 72210 TERVO puh
050 354 4468 3.-4.10. 050-310 5824 www.kuusamonseurakunta.fi KUUSAMOON! Saa rakastaa. majoitusja ruokailumahdollisuuden luonnonkauniissa Kuusamossa. Yhteydenotot ja varaukset: Käylän rajaseutukeskus p. Kotimaa 10.9.2015 KOKOUS-, KURSSIJA LEIRITILAT 19 parempiavioliitto.. Kirja ja kulttuuri • 26.11. Hartola Osallistu koko perheen avioliittotapahtumiin syksyllä 2015! Parempiavioliitto Kuusamon seurakunta tarjoaa retkeileville ryhmille, leirikouluille ym. www.askellehti.fi Kotimaan loppuvuoden teemanumerot: 22.10. Joulun tuplanumero Ilmoitusmarkkinointi: Pirjo Teva 040 680 4057, Mervi Juutilainen 044 520 5560. Järvenpää 13.-15.11. Adventti • 17.12. Karkku 21.-22.11
Suvaitsevaisuuden tärkeys on kirkastunut minulle sekä katekumenaattiryhmissä että teologian opintojen kautta. – Ihmisten käsitys kirkkomme opista on usein kahlitseva. Onko joku maksanut hänen matkansa. Uutista lukiessa nousevat kyyneleet silmiin ja vatsaan koskee. Liittyä johonkin järjestöön ja alkaa aktiiviksi. Ronja oli menossa koulun jälkeen shoppailemaan eli ostamaan uutta kynää Christinan kanssa. Kotimaa 10.9.2015 20 YHDESSÄ nojatuoli Katekumenaattiryhmissä ei ole oikeassa olemisen vaatimusta – tai edes mahdollisuutta. Kirkkohallituksen aikuistyöstä vastaavan asiantuntijan Juha Luodeslammen mukaan arjen elämän keskeneräisyys ja valmiit uskon totuudet muodostavat jännitteen, jolle katekumenaattiryhmässä on tilaa. Tyhmiä kysymyksiä tai naurettavia ajatuksia ei ole. Tämän äiti on virolainen. Koulun vaihtoa pelättiin, kun edellisessä oli paljon kiusaamista. R omaninainen istuu hankalannäköisesti polvillaan rautatieaseman nurkalla. jatkan rautatieasemalta junalla lapsenlasten luo. Useita ryhmiä ohjannut metsätalousinsinööri ja IT-alan ammattilainen Virpi Vikman Hyvinkäältä kokee palkitsevaksi, kun ryhmäläiset kotiutuvat sunnuntain messuun tai perustavat myöhemmin seurakuntaan avoimia raamattupiirejä. Katekumenaattikeskustelut vapauttavat ihmiset tajuamaan, että asiat eivät ole kliseisiä tai mustavalkoisia, Kopponen sanoo. Vai pitäisikö minun tehdä ihan jotain muuta. lauri Kopponen on ollut hämmästynyt siitä, miten hyvin katekumenaatti toimii. Itähelsinkiläinen maallikkoaktiivi, lakimies Lauri Kopponen on ollut ohjaajana useilla noin vuoden mittaisilla aikuisen uskon tutkimusmatkoilla Roihuvuoren seurakunnassa. – Turvallisessa ilmapiirissä ihminen uskaltaa kääntää sielunsa nurin, Lauri Kopponen toteaa. Vältän katsekontaktia. Katekumenaattiryhmä voi olla turvallinen paikka ihmetellä yhdessä keskeneräisten rukousten kanssa. Katekumenaatti antaa mahdollisuuden täysin uusien ja yllättävien näkökulmien löytämiseen. Silloin ihmiset ystävineen ja omaisineen saisivat tehdä työtä, käydä koulua ja asua kotonaan. Kenenkään uskoa ei arvioida tai arvostella. – Edes Raamatussa ei yleensä ole asioihin vain yhtä totuutta, sieltä löytyy useita eri näkökulmia. Katekumenaatti-vuoden aikana tehdään syväsukellus sekä pienryhmässä mukana olevien ihmisten arjen kysymyksiin että uskon ja opin ydinasioihin. lEEna HiEtamiES leena.hietamies@kotimaa.fi Toivon murusia Turvallisessa ilmapiirissä ihminen uskaltaa kääntää sielunsa nurin.. Taas on kaatunut pakolaisvene Välimerellä, valtava määrä köyhiä ihmisiä meren pohjassa. Missä hän yöpyy ja peseytyy ja syö. Ryhmän toiminta muotoutuu sen jäsenten näköiseksi. Vaikka vuoden aikana saa myös tietoa luterilaisesta opista, ovat keskeisessä roolissa etsiminen, pohdiskelu, seurakuntayhteyden ja oman paikan löytäminen, elämän jakaminen ja intuitiiviset oivallukset. Tapaamisissa kuultuja asioita ei puhuta muualla. Ajatukset pyörivät kerjäläisnaisen ympärillä. Se on kirkkovuoden rytmiä seuraava kokoontumisten jakso, jonka aikana pienryhmässä mukana olevat etsijät, matkakumppanit eli vapaaehtoiset maallikot, ryhmän ohjaajat ja pappi pohtivat mahdollisimman avoimessa, tasa-arvoisessa ja suvaitsevaisessa hengessä ryhmäläisten mielestä olennaisia uskon ja arkielämän kysymyksiä. – Ihminen jää helposti omien hienojen ajatustensa vangiksi ja niistä uhkaa tulla totuus. Mitä minun pitäisi tehdä. Seurakuntayhteyden löytyminen on yksi katekumenaatin päätavoitteista. Tällöin muodostuu vahva paine säilyttää ajatukset entisellään. Ryhmiä ohjatessaan Vikman on iloinnut myös siitä, että mukana olevien oikeassa olemisen tarve vähenee. Yrittää saada kaikki maailman äidit yhteen takomaan järkeä jälkeläisiinsä. Minh on vietnamilainen ja Dan on kotoisin jostain arabimaasta. kysyn. Tässä ympärillä vellovat isot asiat, joihin en mitenkään heti ja ryminällä pysty vaikuttamaan. On riemullista huomata, että eri tavoin ajatteleva ei välttämättä ole yhtään enemmän väärässä kuin minä. Jotta ryhmä toimii, sen keskinäisen luottamuksen ja kunnioituksen on oltava syvä. Ihmisten vereslihaiset kokemukset arjesta nivoutuvat keskusteluissa osaksi hengellistä maailmaa ja näin teologia muuttuu teoriasta lihaksi, Kopponen kuvailee. Nykyihmisen arki kaikkine sävyineen otetaan todesta. Suomalaisessa kulttuurissa uskon asioista ei yleensä jutella naapurin kanssa, vaan ainoastaan samanmielisten porukoissa. Silti ryhmä liittyy vahvasti kirkkovuoteen ja ikivanhaan jumalanpalvelusperinteeseen. Väsyttää, kun omissakin asioissa on huolia. Miksi. tietenkin olisi aina parempi, että asiat hoidettaisiin kuntoon lähtömaassa. Onko oikein vai väärin antaa romanikerjäläiselle kolikko. Kiva, olet saanut kavereita uudessa koulussa. Tuntuu vaan pahalta. Rasmus ei edes huomaa kavereidensa eri syntyperää. Jos minä olisin tuossa polvillani, totisesti toivoisin saavani rahaa kuppiin. Syyllinen olo jää seuraan pitkään. Siellä ei ole ennalta määrättyjä puheenparsia ja valmiita hengellisiä lauseita, joihin olisi pakko liittyä, Luodeslampi sanoo. – Kristinuskossa kaikki on pohjimmiltaan koko ajan kesken, usko ei tule valmiiksi. Mun kaverit Minh ja Dan tulee tänään meille, hän ilmoittaa. Pelätessään harhaoppisuutta he tukahduttavat monia ajatuksiaan, joita kuvittelevat vääriksi. Jokainen saa olla oma itsensä. On tärkeää, että niitä ravistellaan yhdessä, jolloin ymmärrys elämästä lisääntyy. Joo, kaikki meidän luokan pojat. Mutta miten tuolla naisella on ollut varaa matkustaa Suomeen. 11-vuotias Rasmus on jo odottamassa. Tässä koulussa on monta maahanmuuttajaa. Arjen mystiikkaakaan ei halveksita. Samalla kirkkovuosi ja messuihin osallistuminen luovat toiminnalle selkeän rungon. Maailmasta voi tulla parempi paikka. Hän helistelee kertakäyttömukissa paria kolikkoa. Katekumenaatti-sana tulee kreikankielen sanasta katechein, joka tarkoittaa opettamista, tien näyttämistä ja ohjaamista. Kukaan ei voi ryhtyä Jumalaksi ja kertoa, mikä tulkinta on ainoa oikea, Vikman sanoo. Minulla ei ollut enää paha olla. – Katekumenaattiryhmä ei ole ohjaajan oikeassa olemisen ”Uskossa ja elämässä kaikki on aina kesken” KriStitYn vaElluS Aikuista uskoa etsivä katekumenaattivuosi vapauttaa stereotypioista ja harhaoppisuuden pelosta. Yhteisellä päätöksellä vihapuheista saisi korvilleen heti
Kirkkohallituksen ruotsinkielisen aikuistyön asiantuntija Maria Stenin mukaan katekumenaattiryhmäläiset ovat Jumalan lahja seurakunnalle. – Ihmisillä on silti tarve olla hyvän puolella ja kokea yhteyttä, kuulua joukkoon. Hän kohtaa työssään paljon ihmisiä ja kiinnittää huomiota vuorovaikutukseen. On mahtavaa pysähtyä keskellä arkea isojen kysymysten äärelle, Yrttimaa sanoo. Terveydenhoitaja Eeva-Liisa Yrttimaa Kurikasta lähti mukaan katekumenaattiin epäillen, mutta on nyt toiminut myös ryhmänohjaajana. Suomeen se rantautui Ruotsista noin 10 vuotta sitten. Ryhmässä olemme ihmisiä ihmisille ja ohjaajana pyrin takaamaan, että jokaiselle on tilaa ja kaikkia kuullaan, Vikman sanoo. Nämä asiat löytyvät kristinuskon ytimestä ja niiden kautta kirkkoon pettynyt voi löytää takaisin. Kouluttaja Marjaana Kanervan mukaan nykyisessä hengellisessä ilmastossa toiminnalle on samantyyppinen tilaus kuin alkukirkossa. – Tasavertaisen jakamisen, ihmettelyn ja luottamuksen ilmapiiri kolahtivat minuun. Eri-ikäiset ryhmäläiset olen kokenut rikkautena. Kyseessä ei ole irrallinen ryhmä, vaan osa seurakunnan toimintaa ja jumalanpalveluselämää. Emilia KarHu Vapaus etsiä uusia, yllättäviäkin näkökulmia kristinuskoon tekee perinteestä elävää ja aikuisesta uskosta aitoa. – Ateisti ei kunnioita sitä, minkä kokee taikauskoksi, fanaatikko ei kunnioita toisin tulkitsevaa ja rasisti ei näe Jumalan kuvaa pakolaisessa. – Pidän katekumenaatista, koska se tarjoaa tiukasta opillisuudesta vapaan tilan tuulettaa sisäistä maailmaa ja löytää lepoa ja iloa. Tämän eteen pitää tehdä työtä, sanoo kirkkoherra Ulrik Sandell Kauniaisista. KuVa: JuKKa GranStröM. Katekumenaatilla on kuitenkin juurensa jo alkukirkon kasteopetuksessa. Kirkon tavaramerkkinä pitää kuitenkin aina olla kaikkien kunnioitus. Maria Sten, Virpi Vikman, Marjaana Kanerva ja Juha Luodeslampi kuuluvat katekumenaattia kehittävään työryhmään. Kotimaa 10.9.2015 YHDESSÄ 21 foorumi tai terapiaryhmä. Elokuun lopulla Järvenpään Seurakuntaopistolla pidetyssä pohjoismaisessa katekumenaattiseminaarissa todettiin, että kirkon on kunnioitettava myös heitä, joille mikään ei ole pyhää. Perustiedot kristinuskosta ja kirkosta ovat ohentuneet. Olen saanut oivalluksia, jotka kantavat. – Heille ei tarjota valmista pakettia, vaan kokonaisuus rakentuu osallistujien kysymysten varaan. Nykymuotoinen katekumenaatti syntyi toisen maailmansodan jälkeen Ranskassa. Seurakunta rukoilee heidän puolestaan. Toiminnalla on rakenne, mutta silti kyse on elävästä virrasta, Kanerva sanoo
Yksilön pitää tavoitella omaa tietään. Ikäsuositus esityksellä on 10 vuodesta ylöspäin. Hän elää isoäitinsä sekä kaivoksessa työskentelevien isänsä ja veljensä kanssa. Billyn äiti on kuollut. Onko se nyky-Suomessa tarpeellista, on katsojan päätettävissä. Markku Nenosen ohjaama esitys on energinen ja koskettava, siis kaikkea mitä musikaalilta voi toivoa. Vaikeuksien kautta voittoon. Tällä halutaan arvatenkin alleviivata työväenluokkaista puhetapaa 1980-luvun kaivosyhteisössä. Symboliikka on harvinaisen selvää. Eletään Margaret Thatcherin uusliberalismin kovimpia aikoja. Vanha sananparsi on toiminut lukuisten ihmisten rohkaisijana. Niiden luterilaisten, jotka jatkuvasti ovat huolissaan Suomi-kuvasta ulkomailla, pitäisi nyt varmaan huolestua idän kirkossa saamastamme maineesta. Lisäksi Leo paheksui tapauksia, joissa luterilainen pappi tietoisesti on kastanut (?) tai haudannut ortodokseja, tai jakanut näille sairaalassa ehtoollista. Julkisuudessa on puhuttu Billy Elliotin kielenkäytöstä. Kotimaa 10.9.2015 22 YHDESSÄ TEOLOGIASSA TAPAHTUU Musikaali Billy Elliotin pääosissa on lapsinäyttelijöitä, kuvassa Amos Brotherus. Billy ponnistaa eteenpäin ja yhteisö näkee lopulta Billyn kilvoittelussa vertauskuvan paremmasta tulevaisuudesta ja antaa tukensa. Mahtaako kotimaisen dialogin kohtalo olla joskus sama. Sattumalta Billy jää seuraamaan tyttöjen balettituntia ja innostuu tanssista. Yksilön pitää tavoitella omaa tietään. kuvA: MirkA klEEMolA Symboliikka on harvinaisen selvää. Tosin Billy ei ole siitä lainkaan innostunut. Leo sanoi luterilaisilta tulleiden ideoiden seka-avioliittojen ehtoollisyhteydestä tai samaa sukupuolta olevien vihkimisestä vaikeuttavan merkittävästi ortodoksis-luterilaista dialogia. Mutta siitä ja ekumeenisista vieraanvaraisuuksista toisen kerran. Kaivosteollisuus on romahtamassa, koko elinkeino ja kaivosyhteisöt katoamassa. Totta, siinä kiroillaan paljon ja rumat sanat (ei kuitenkaan pahimpia) sanotaan niin kuin ne ovat. Näkemässäni esityksessä pääroolissa oli Amos Brotherus ja hänen mainiona ystävänään Kasperi Virta. Näytelmän lopussa Billy lähtee Lontoon kuninkaalliseen balettikouluun – anteeksi juonipaljastus – ja Billyn isä ja veli painuvat muiden kaivosmiesten kanssa hissillä maan uumeniin, kuin helvettiin ja kadotukseen. Lastennäytelmästä ei kuitenkaan ole kyse, vaikka päähenkilönä lapsi onkin. OLLI SEPPÄLÄ Billy Elliot Helsingin kaupunginteatterissa, Linnanmäen Peacock-teatterissa. Billy harrastaa nyrkkeilyä, kuten työläiskaupungin poikien oletetaan tekevän. Nyt Billy Elliot on nähtävissä suomeksi Helsingin kaupunginteatterin varsin vetävänä esityksenä. Minua kielenkäyttö ei häirinnyt. Ort.fi -sivuston mukaan arkkipiispa korosti luterilaisten kanssa käydyn ekumeenisen dialogin hyvää kehitystä. Symbioottisessa kuuliaisuudessa oikealle esivallalle maailman ortodoksiset kirkot hakkaavat luterilaiset 7–0. JUSSI rYTköNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja.. Tästä seuraa konflikti perheen kanssa, joka ei arvosta tanssia pennin vertaa. Nyt iso asia on tässä: Venäjän ortodoksinen kirkko sulki taannoin dialogin oven Suomen luterilaisen kirkon edestä. Samaan aikaan alkaa kaivosten yksityistämisestä liikkeelle lähtenyt lakko. Toisaalta pata kattilaa soimaa. Tarina lahjakkaasta nuoresta, joka tavoittelee unelmaansa yhteisön vaikeuksista huolimatta, on peruskertomus, voimaannuttava arkkityyppi, jota varsinkin populaarikulttuuri kierrättää ahkerasti erilaisin muunnelmin. Oikeastaan Billy Elliot on tavallista monisyisempi peruskertomus tanssijapojan taipaleen alusta. Se on myös monien kirjojen, elokuvien, näytelmien ja musikaalien perussanoma. Sitä pidetään asenteellisesti naismaisten miesten hommana. Ylipäätään dialogi reformaation kirkkojen kanssa todettiin kokouksessa haasteelliseksi. Entä jos ortodoksi hädässään pyytää sakramenttia. Billy Elliotissa on myös lapsinäyttelijöitä ja kolme eri miehitystä. Mutta kaikki ei Leon mukaan ole pelkkää teologista auvoa. Se on alun perin menestyselokuva, josta on tehty menestysmusikaali. Billyn tie tähtiin alkaa yhteiskunnallisen murroksen merkeissä. Musikaali Billy Elliotin pääosissa on lapsinäyttelijöitä, kuvassa Amos Brotherus. ”Pohjoismaissa luterilainen kirkko on tiiviisti yhteydessä enemmistödemokratiaan. Näyttämöllä kuullaan Elton Johnin säveltämää musiikkia. Luterilaisten sokeus L uterilaisten syntejä sivuttiin ekumeenisesti kuun vaihteessa päättyneessä Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin piispainkokouksessa Turkin Istanbulissa. Jopa 10 miljoonan ihmisen väitetään nähneen sen jo. Tapahtumien taustalla on 1980-luvulla Britanniassa käyty katkera kaivoslakko. Jos jopa eettissisältöinen päätös tehdään enemmistödemokratiapäätöksenä, on luterilaisen kirkon piirissä käsitys, että se täytyy hyväksyä myös kirkossa.” Selkokielellä sanottuna tässä arvosteltiin Pohjolan luterilaisten kirkkojen taipuvuutta saman sukupuolen suhteiden hyväksymiseen, siunaamiseen ja avioliittoon vihkimiseen. kuvA: MirkA klEEMolA Tanssiva toivo Per aspera ad astra. TEATTErI Billy Elliot on vetävä ja tavallista fiksumpi musikaali. Ongelmana eivät ole demokratian arvot, vaan joskus jopa sokea asettautuminen ’kenen maa, sen uskonto’ -periaatteen taakse. Suomen ortodoksista kirkkoa paikalla edustivat arkkipiispa Leo, Oulun metropoliitta Elia ja Joensuun piispa Arseni. Yksi tämän teeman parhaita esimerkkejä on Billy Elliot
Osa saarnan kielikuvista on varsin synkähköjä, mikä kuului tuohon aikaan. Wanhanajan jumalanpalveluksen yhteydessä käytössä oli 1800-luvun hengen mukaisesti jalkapuu. – Näin uskon, sillä häpeä ja silmätikuksi joutuminen oli varmasti monelle kova paikka. Jumalanpalveluksessa ei käytetty virsien säestyksessä urkuja. Paikalle hiljalleen kokoontunut kirkkokansa oli sonnustautunut seurakunnan toiveen mukaisesti pääasiassa 1800-luvun tyyliin tai tummiin asusteisiin. Rangaistuksi joutuminen oli yli 35 vuotta poliisina työskennelleelle Tapio Autiolle mielenkiintoinen kokemus. Luojallamme on meille paljon asiaa, kun vain pysähdymme kuuntelemaan, Autio pohtii. KuvAT: Tomi olli lappajärven kirkossa tehtiin viime sunnuntaina aikahyppy 1800-luvulle, kun paikkakunnan kirkon 250-vuotista taivalta juhlittiin Wanhanajan jumalanpalveluksen merkeissä. Sanankuulijoita saapui paikalle mukava määrä. Mielestäni saarna on tietyiltä osin käyttökelpoinen tänäkin päivänä, Auranen kertoo. Häpeärangaistusta kirkon edustalla kärsivät Tapio ja Kirsti Autio. Hänen mukaansa vuonna 1848 lakkautettu rangaistusmenetelmä oli aikanaan tehokas. Toivoisinkin henkisten asioiden olevan enemmän läsnä ihmisten elämässä, sillä kiire ja tekniikka ovat vieraannuttaneet monet perusasioiden ääreltä. Pelko jalkapuuhun päätymisestä ennaltaehkäisi todennäköisesti useita kolttosia.. KuvAT: Tomi olli lAPPAJÄRVi Kirkkokansa saapui sanankuuloon 1800-luvun tunnelmissa. Kirkonmenojen jälkeen seurakuntalaiset kokoontuivat vaihtamaan kuulumisia ja ajatuksia kirkkokahvien pariin. Pelko jalkapuuhun päätymisestä ennaltaehkäisi todennäköisesti useita kolttosia. Hengellisyys on Tapio Autiolle tärkeää. Tomi olli Wanhanajan hengessä Seurakuntalaiset siunailivat jalkapuuhun joutuneiden Tapio ja Kirsti Aution kohtaloa. – Saarnassa muistutetaan elämän rajallisuudesta, ja siitä kuinka kuljemme kaikki kohti kuolemaa. Paikalla oli myös jalkapuu. Kirkossa noudatettiin tuon ajan istumajärjestystä, sillä miehet istuivat kirkon oikealla puolella ja naiset vasemmalla. Jumalanpalveluksessa, lappajärven kirkossa, kuultiin Jacob Fellmanin vanhaa saarnaa. Kirkossa kuultiin myös menneen ajan henkeen sopivasti monenlaisia kirkollisia kuulutuksia. Saarna päättyy kuitenkin iloon ja positiivisuuteen. Kirkkoherra Ari Auranen asteli muun kirkkokansan tapaan paikalle tapulin läpi. Kirkkoherra Auranen ilmoitti sanankuuloon tulleille muun muassa eräästä talosta karanneesta pässistä. Vuodelta 1845 peräisin oleva yli puolituntinen saarna oli kuitenkin lyhennetty reilun kymmenen minuutin muotoon. Veisaaminen tapahtui kanttori Martti Peltokankaan laulun johdolla. Ja onhan se niin, että meillä kaikilla on aina sen verran sovitettavaa, että pieni rangaistus on paikallaan, Autio hymyilee. – Yhteys Jumalaan ja siitä kumpuava hengellisyys ovat minulle elämän peruspilareita. Miehen käsistä on syntynyt Lappajärven Ylipäähän 120-paikkainen kivimaalauskirkko, missä on pidetty myös monia seurakunnallisia tilaisuuksia. Messu oli myös osa Lappajärven kunnan 150-vuotisjuhlaa. Lisäksi paikkakunnan eliitille oli varattu omat paikat. Kirkkoherra Ari Auranen sukelsi saarnassaan menneeseen, sillä hän käytti siinä Lappajärven kirkkoherrana vuosina 1832–1875 toimineen Jacob Fellmanin sanoja. Kotimaa 10.9.2015 YHDESSÄ 23 Seurakuntalaiset siunailivat jalkapuuhun joutuneiden Tapio ja Kirsti Aution kohtaloa. – Nyt oli hyvä hetki testata tällaistakin roolia, koska jään muutaman kuukauden päästä eläkepäiville. Sen ydinsanomasta nousee esiin ylösnousemuksen sävyttämää toivoa
syyskuuta toimittuaan kanttorina Savonlinnassa 25 vuotta. Teen monenlaisia bändihommia ja projekteja joko soolona tai nuorten ohjaajana. Äänialani on koloratuurisopraano. Mahdolliset muutkin pätevyydeltään saman tason hakijat huomioidaan. Nyt bändi on minun vastuullani, ja meitä on siinä kaikkiaan viisi. Siihen osallistui toistakymmentä laulajaa, kaksi rumpalia, kaksi kitaristia sekä torvenja huilunsoittajat. Kokemus opetti ainakin sen, mitä voin tulevaisuudessa tehdä toisin. Muutama kaverinikin käy seuriksella vapaaehtoisena. Odotamme sinulta oma-aloitteisuutta, tavoitteellista työotetta, hyviä yhteistyöja vuorovaikutustaitoja ja verkko-osaamista. Ehkä voisin tavoitella lauluntai musiikinopettajaksi. Haaveeni on vielä joskus järjestää hyväntekeväisyyskonsertti, joka liittyisi jotenkin lapsiin ja nuoriin. Keväällä muutin Valkealan Toikkalaan, mistä seurakuntaan kertyy matkaa. Tahti on noin keikka per kuukausi. Viran kelpoisuusehtona on piispainkokouksen hyväksymä nuorisotyönohjaajan tutkinto, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenyys ja konfirmaatio. Lopputulos oli onnistunut. Housebandin muodostavat laulajien ohella perussoittimet eli rummut, basso ja piano, jossa minä tällä erää tuuraan. PErHEUUTISET TUNNUSTUKSET Musiikki on aina ollut tärkeällä sijalla elämässäni. Lisätietoa virasta ja tarkemmat hakuohjeet seurakunnan kotisivuilla www.ranuanseurakunta.net. elokuuta. Perhepiirissä. 65 VUOTTA täyttää sunnuntaina 20.9. Toistaiseksi olemme ilman kitaraa. Viime syksynä jouduinkin vähentämään nuorten kanssa käyttämiäni tunteja. Itsekin sävellän, sovitan ja sanoitan, yleensä englanniksi. mom.) ja hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 502 mukaan (vähimmäispalkka 2.282,82 € ). Kotimaa 10.9.2015 24 YHDESSÄ PAIKKOJA AVOINNA Tervolan seurakunnassa on haettavana NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRANSIJAISUUS ajalle 1.10.2015–30.9.2016 tai kunnes varsinainen viranhaltija palaa virkaan. Nyt se on minulle sekä sivuettä vapaaehtoistyö. Pyöriä siirtyi eläkkeelle 1. Esitimme uuteen uskoon sovittamiamme perinteisiä joulubiisejä. kuVa: HannElE niEmi VAPAAEHTOISENA minulle vapaaehtoistyö antaa ennen kaikkea monipuolista musiikkikokemusta. Hakuaika päättyy 1.10.2015 klo 15. Tiedustelut kirkkoherra Pentti Kallioranta, 040 502 3908. toiminnanjohtaja, järjestöneuvos Jouko lahti Helsingissä. Työskentelen McDonalds’illa kouluttajana ja vuoropäällikkönä, ja välillä joudun sovittelemaan aikataulujani leipätyön ja vapaaehtoistöiden välillä. Joskus on useita esiintymisiä peräkkäin, välillä harvemmin. Lisätiedot: kirkkoherra Heikki Holma, p. Musiikkia tahtoisinkin tehdä täysipäiväisesti, mutta on mietittävä, mikä on se minun juttuni. Suomeksi olen toistaiseksi tehnyt yhden hengellisen kappaleen, ja esittänyt sitä muun muassa messuissa. Valitun on ennen palvelussuhteen alkamista esitettävä ote rikosrekisteristä (RLL 6 § 2. Ranuan seuRakunta etsii vakinaisiin virkoihin KANTTORIA sekä NUORISOTYÖNOHJAAJAA Kanttorin virka on ns. Sijaisuuksia olen jo tehnytkin. Ominta musiikkiani on klassinen ja rock/metalli, Nightwish ja Evanescence. Tehtävään kuuluu varsinainen nuorisotyö (mm. Peruspalkan lisäksi maksetaan viranhaltijan työkokemukseen perustuvaa vuosisidonnaista henkilökohtaista palkanosaa (enintään 15 % peruspalkasta). 050 437 0001, heikki.holma@evl.fi Toimistosihteerin virka Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa on haettavana toiminnallisen osaston toimistosihteerin virka. Tunnustus suomalaisen kirkkomusiikin hyväksi tehdystä työstä luovutettiin Pyöriän läksiäiskonsertissa 30. Nuorin on menossa rippikouluun, yksi sai juuri ajokortin, ja muut ovat syntyneet vuonna 1998. viikkoja kausitoiminta, retket ja leirit), rippikouluja kouluyhteistyö sekä muut esimiehen kanssa sovitut työtehtävät Tehtävän hoito vaatii valmiutta ilta-, viikonloppuja leirityöhön sekä oman auton käyttöä. Lahja Pyykönen) Kuopiossa. Kesällä teen hääkeikkaa, mikä taas vie vapaaehtoistyöltä aikaa. Kyllä minua vanhimpana totellaan, vaikka nuoret välillä ovatkin vähän itsepäisiä. lossa (Suokatu 22) klo 10 alkavan messun jälkeen.. Keikkoja teemme esimerkiksi gospel-illoissa ja tapahtumissa, joissa nuorilla on vetovastuu. Minulle vapaaehtoistyö antaa ennen kaikkea monipuolista musiikkikokemusta. Sanna Vainikka, 25, heittää nuortensa kanssa keikkaa niin gospel-illoissa kuin messuissakin. Laulajien kanssa aloitimme harjoittelun jo syksyllä. 75 VUOTTA täyttää 10.9. Koeaika on 3 kk. Kirkko neuvostolle osoitetut hakemukset on toimitettava 21.9.2015 klo 14.00 mennessä osoitteeseen Ranuan seurakunnan kirkkoneuvosto, Pappi lantie 11, 97700 Ranua. Kuoreen tai viestikenttään merkintä: nuorisotyönohjaajan viransijaisuus. Vuodesta 2003 olen käynyt Pohjois-Kymen musiikkiopistossa pianon ja klassisen laulun tunneilla. muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä virka. Vuonna 2005 rippikoulun jälkeen päädyin Katja Kallion vetämään Kuusankosken seurakunnan Housebandiin pianistiksi ja laulajaksi. HANNElE NIEMI Musiikki vei vapaaehtoiseksi VAPAAEHTOISENA Sanna Vainikka sai Kuusankosken seurakunnan Housebandin vastuulleen reilut kolme vuotta sitten. Pelkällä keikkailulla tai levyillä ei elä. Nuorisotyönohjaajan viran tehtäviin kuuluvat myös lähetyssihteerin tehtävät. Olen syntyisin Kuusankosken Väkkärästä. Hakemukset ansioluetteloineen to 24.9.2015 klo 15 mennessä: Tervolan seurakunta, Kirkkokuja 4, 95300 Tervola tai tervola@evl.fi. rovasti Wilhelmiina Honkanen (aik. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.oulunhiippakunta.evl.fi. Viime vuonna teimme jouluproggiksen, jonka sekä suunnittelin että johdin. Seurakuntayhtymä tarjoaa kirkkokahvit eläkkeelle siirtymisen merkeissä KeskusseurakuntataKanttori Esa Pyöriä on saanut Suomen Kirkkomusiikkiliiton myöntämän kanttorin erityisansiomerkin
08 4639 200 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. 28.11. Rehtorin työnkuvaan kuuluvat myös henkilöstöön liittyvät hallinnolliset tehtävät. 35 30.8. 10.10. 39 27.9. 15.2. 1.2. 10 8.3. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisterilain puitteissa. 37 13.9. 11.1. 9 1.3. 31.10. 43 25.10. puh. Kesämenot & kurssit 21 24.5. klo 10–12 Koskenkylän Mikelintuvassa, Jeannette Sjögård-Andersson, Maria Virtanen. klo 15.00-17.00 Täytä hakemuslomake palkkatoiveineen ja liitä mukaan hakemuksesi ja CV:si osoitteessa uratori.mps.fi 20.9.2015 mennessä. 15.8. 29.8. | puh. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 HELSINGIN RAAMATTUKOULU www.helsinginraamattukoulu.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 €/pmm + alv 24?% Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 130,80 € Kestotilaus 12 kk, K24 ja KotimaaPro 154,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10?% 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24?%. 8.8. 34 23.8. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. 7.11. 14.3. 30.5. Adventti 49 pe 7.12. Kouvolan seurakuntayhtymä muodostuu viidestä seurakunnasta, yhteisistä työmuodoista ja hallinnosta. 48 29.11. 33 16.8. Tiedustelut: hallintojohtaja Riitta Lonka, p. 22.2. 25.4. 45 8.11. 9.5. 020 754 2350 www.sujuu.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. Seurakuntien väkiluku on noin 66 800. 31 2.8. www.pipliakauppa.. 23 7.6. 19.9. 29.2. 27.6. klo 9.00-11.00 ja 14.9. Kesän tuplanumero 30 26.7. 14.11. 3.10. Kotimaa 10.9.2015 YHDESSÄ 25 PAIKKOJA AVOINNA SEURAKUNNAT Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa www.kotimaa24.fi/ tyopaikat Diakonia-ammattikorkeakoulu on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu. 24.10. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. 24 14.6. 40 4.10. 7.3. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. Yhtymän ympärivuotisen henkilöstön määrä on noin 250. ti 4.12. Diak jatkaa vahvoja eurooppalaisia koulutusperinteitä ja luo sosiaalisia innovaatioita. 4.1. 4.7. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 18.7. 11.4. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. Pyydä tarjous p. Diakin omistajiin kuuluu kirkko ja joukko merkittäviä kirkollisia järjestöjä. 23.5. 28.3. 14-15 5.4. 25.7. 3 19.1. 51-52 20.12. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Café Mikael: pe 11.9. 41 11.10. 50 13.12. Matkailu 4 26.1. 36 6.9. 17 26.4. 22.8. Lisätietoja: kouvolanseurakunnat.fi Koko hakuilmoitus löytyy osoitteesta: kouvolanseurakunnat.fi/ rekrytointi tai evl.fi/rekrytointi. 19 10.5. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. 32 9.8. 18.4. 040 765 4166, riitta.lonka@evl.fi Talouspäällikön virka KOUVOLAN SEURAKUNTAYHTYMÄ www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. Puh. Pyhäkoulu: su 13.9. 25.1. Kaksikielinen pyhäkoulu: su 13.9. 21.3. 1.8. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. +358 50 483 6313 8.9.2015 klo 13.00-15.00 ja 15.9. klo 13.00 Isnäsin Solbackassa, Katarina Forsell. 26.9. 47 22.11. lisätietoja tehtävästä antavat Diak hallituksen puheenjohtaja Olli Holmström, puh. 020 754 2350 www.sacrum.fi www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 25-26 21.6. 13.6. 3000 kpl 28-29 12.7. +358 40 517 6100 11.9. Kouvolan seurakuntayhtymässä on haettavana 30.9.2015 klo 15.00 mennessä kolmen vuoden määräaikainen Haemme talousosaajaa ammattitaitoiseen hallintotiimiimme. 040 752 0868 www.lyrs.fi Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 12 22.3. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. 2.5. 28.12.11 2 12.1. www.kotimaa-yhtiot.fi Suomen Pipliaseura | www.piplia.. 3000 kpl 22 31.5. PALVELUHAKEMISTO Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 8 23.2. Yhteisvastuu 6 9.2. ti 15.5. Herättäjäjuhlat, lisäp. 8.2. 46 15.11. myynti@piplia.. 18 3.5. 5.9. Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 12.12. 17.10. 18.1. Uusi kampus valmistuu vuoden 2016 alussa Helsingin Kalasatamaan ja tämän jälkeen kampuksemme sijaitsevat Helsingissä, Porissa, Turussa, Pieksämäellä ja Oulussa. Haemme nyt Diakonia-ammattikorkeakouluun muutosjohtajuuteen kykenevää rehtoria Rehtorin tehtävänä on osakeyhtiölaissa toimitusjohtajalle säädettyjen tehtävien lisäksi johtaa ammattikorkeakoulun toimintaa ja päättää ammattikorkeakoulua koskevista asioista, vastata ammattikorkeakoulun tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta, vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta, esittelystä ja täytäntöönpanosta. klo 11.00 Koskenkylän Mikaelintuvassa, Heli Rantanen. 21.11. 7 16.2. 42 18.10. 13 29.3. P voimasanoja IPLiA. info@piplia.. 6.6. klo 16.00-18.00 Varapuheenjohtaja Ilkka Mattila, puh. 20 pe 18.5. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 12.9. kiinnostuitko . 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1
Mielestäni sen pitäisi olla kaiken hengellisen työn päämäärä. kuva: akseli Plane MInun RukOukSEnI Timo Pöyhösen rukouselämä muuttui samaan aikaan, kun hänestä tuli pappi. Professori (emeritus) Lars Aejmelaeus, Järvenpää. Silloin koen työni mielekkäänä, ja kun tuohon virtaan pääsee, niin rukouskin tuntuu maailman parhaalta. Urkuri: Leo Rahko. Maanantai 14.9. MuuT OHJELMAT Yle Radio 1 sunnuntai 13.9. Todistuspuheenvuoro Esa Mäkinen. Monen rukoilijan – kuten myös minun – ongelma on meissä taistelevat liha ja henki. Kirkkohallituksen perheja parisuhdetyön asiantuntija Minna Tuominen, Porvoo. Pitkään rukoilin vain sen takia, koska kunnon uskovan pitää rukoilla. Kappalainen Ilkka Mäkinen, Oulu. Rukoilen myös seurakuntalaisten puolesta paljon. Kirkkoherra Satu Saarinen, Oulu. Silloin rukous tuntui kuitenkin taakalta, jossa ei ollut sen enempää intoa kuin potkuakaan. iltahartaus arkisin klo 18.50, lauantaisin klo 18.00. Joensuun piispa Arseni, Ortodoksinen kirkko, Kuopio. 20 vuotta sitten Oslossa sovittiin Palestiinan hallinnosta ja jälleenrakentamisesta ja kuitenkin Gazan ja Länsirannan tilanne on nyt huonompi kuin koskaan. Kun se tapahtuu, se on suuri ilon aihe sekä rukoiltavalle että minulle. Pikku hiljaa aloin ymmärtää, mistä tässä oikein on kyse. klo 22.00 ulkolinja: Palestiina valtiota ei tule. Rupesin yksin omassa kodissani harjoittelemaan rukoilemista. Tiistai 15.9. Jeesus muuttui todellisemmaksi, ja se taas on vaikuttanut siihen, miten teen hengellistä työtä. Toimittaja Kaisa Raittila, Helsinki. Muistin esimerkiksi Martti Lutherin sanoneen, että sydän pitää lämmittää rukoukselle. Kun ryhdyin papiksi vuonna 1998, alkoi elämässäni uusi vaihe. Maailman tunnetuimpia nykysäveltäjä, virolainen Arvo Pärt täytti 11.9. Istuin olohuoneen sohvan nurkkaan ja pyysin yhtä ja samaa asiaa: Jeesus tule minulle todellisemmaksi. lauantai 12.9. Ehtookelloina Kangasalan kirkon kellot. Liha vastustaa kaikkea hengellistä, ennen kaikkea rukousta. Tiistai 15.9. Rukouksessa määrä ei vaikuta tehoon, vaan omaan kokemukseeni siitä, miten voin kohdata Jumalan. Vaikka se aluksi tuntui vaikealta, aloin ylistää Jumalaa joko omin sanoin tai luin Raamatusta psalmeja ääneen. Virret: 447:4; 397; 530; 232; 329:2,5 11.00 vaasan Helluntaiseurakunnan jumalanpalvelus. 10.00 Jumalanpalvelus Oulujoen kirkosta. Juontajana seurakuntatyöntekijä Maarit Koivisto. Maanantai 14.9. klo 15.10 Pisara. Gaudiate-kuoro johtajanaan Lauri Nurkkala. Halusin, että rukous voisi olla enemmän kuin pelkkä velvollisuus.. Kanttori: Lauri Nurkkala. Kotimaa 10.9.2015 26 YHDESSÄ MAIJA P. Kynnys jatkaa on korkea, ja moni tyytyykin tällaiseen latteaan rukouselämään, ellei sitten lopeta sitä kokonaan. Professori Risto saarinen. Torstai 17.9. Tv1 sunnuntai 13.9. Perjantai 11.9. Saksalainen kuvausryhmä seurasi mystikkona pidettyä Pärtiä vuoden ajan ympäri maailmaa. lauantai 12.9. Kappalainen Leena Sipola, Nurmijärvi. Tv1 lauantai 12.9. Torstai 17.9. JuMALAnPALVELukSET Yle Radio 1 sunnuntai 13.9. Kun ihminen alkaa rukoilla, tuntuu se aluksi vaikealta ja tunkkaiselta. 10-vuotias Visnupriya rukoilee Krishnaa ja 11-vuotias Victor näyttää, millaista elämä Jeesuksen kanssa voi olla. Kuorot: Bjertkoret ja Bjert Bette Kor. Minun Jumalani. Tv2 Maanantai 14.9. Kaipasin syvempää ja todellisempaa uskonelämää. Etsin aktiivisesti työkaluja, joiden kautta voisin lämmittää omaa sydäntäni ja päästä rukouskynnyksen yli. Kappalainen Erkki Laine, Mikkeli. Saarna pastori Tine Illum, kanttori: Søren Andresen. Torstai 17.9. Niin sitten tapahtui, että parin kuukauden jälkeen aloin kokea Jumalan hengen voimaa. keskiviikko 16.9. Pappismunkki Serafim Seppälä, Ortodoksinen kirkko, Espoo. keskiviikko 16.9. Perjantai 11.9. Yle Teema lauantai 12.9. klo 11.15 näin meidän perheessä. Rukoukseni on pitkään ollut se, että kun laitan käden toisen päälle, tämä ihminen saa kokea tulevansa siunatuksi. Itsekin jäin aikaisemmin kynnyksen tälle puolen. klo 10.00 Yhteispohjoismainen jumalanpalvelus sønder Bjertin kirkosta Tanskasta. Alkuperäiseen rukoukseeni vastattiin. klo 17.35 arvo Pärtin matkassa. Parin kuukauden tuskaisen ja yksinkertaisen rukouksen aikana mieleeni tuli erilaisia oivalluksia. Saarnaajana pastori Tero Koivisto. Mietiskelin Jeesuksen kärsimystä ja sen merkitystä. Halusin, että rukous voisi olla enemmän kuin pelkkä velvollisuus. Dramaturgi Pekka Kyrö lukee Jobin kirjaa (6:22–9:24). HARTAuDET Yle Radio 1 aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50. 80 vuotta. Avustava pastori Antti Leskelä. Kirkkomusiikin jatko-opiskelija Martti Laitinen, Espoo. Parhaimmillaan työ on sitä, että saa armon palvella hengessä, olla Jumalan työtoverina ja välineenä auttaa toisia kohtaamaan elävä Jumala. klo 12.15 Horisontti. LAuRA SILTALA Rohkeasti kynnyksen yli Tamperelainen pastori Timo Pöyhönen, 43, rukoilee myös seurakuntalaisten puolesta. Pyyntöni on, että Jumala kasvattaisi pienestä seurakuntaversosta suuren puun, joka alkaisi tuottaa hedelmää, olisi siunauksesi muille. Toimittaja Jan Ahonen, Espoo. Saarna ja liturgia kirkkoherra Satu Saarinen. RADIO & TV Elämässäni on ollut monenlaisia vaiheita liittyen rukoukseen
Drama queen Matteuksen evankeliumi 6: 19-21 Jeesus sanoo: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Sieltä löytyy turva. Jotkut onnekkaat kodit saavat asukkaat tai mökkiläiset perhepiiristä, mutta monet aarteet jäävät tyhjilleen. Täytyy tähyillä taivaan aarteita. Halusin perintöni. Myrna-kupit ja kultaketjut saattavat olla arvokkaita, mutta ne eivät hehku sydämen paloa. liturginen väri on vihreä. Ihminen on rähmällään, kaatuu, lankeaa. Kun pääsin perille, tajusin, että ehtisin Tuiran iltakirkkoon. Kodit eivät kestäneet silloinkaan. Vaikka monet sanovat: Ei hänellä ole pelastusta! Vastaa kilvoittelija uskon rukouksessa: Sinä, Herra, olet minun kilpeni, sinä kohotat minun pääni. Matka-aika 3 tuntia 24 minuuttia. 271 kilometriä, matka-aika 3 tuntia, 36 minuuttia. kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Kotona laitoin Raamatun ja äidin rukouskirjan hyllyyni. Tulevan pyhän evankeliumiteksti vie keskelle vuorisaarnaa. SuNNuNTAI HElluNTAISTA Sitten elämä heittää eteen juurakon, jota ei taivaalle tähyävä voinut huomata. Anteeksiantamus. Maalla oma talo on aikanaan itse rakennettu, siihen on käytetty paljon aikaa, tavattomasti voimia ja kaikki rahat. Niska kenossa etsimme, etsimme. Joskus ihminen voi olla drama queen, saa olla. Mutta tarvitaan sittenkin vain yksi epäonnistunut yritys, yksi sairastunut mieli tai ruumis, vain yksi epäonnistunut avioliitto. Varkaat tekivät saviseen seinään reiän ja murtautuivat sisään. gun helminen. Jeesuksen aikana koi ja ruoste olivat ongelma. Hän tulee aikanaan. Evankeliumi jatkuu Jumalan huolenpidon lupauksilla. Herra tietää neuvon. Se oli yksi talvinen aamu. Kyyneleet tulivat vihdoin. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Olin kuolemanväsynyt, mutta onnellinen. Kotimaa 10.9.2015 YHDESSÄ 27 ENSI PYHÄNÄ HENGEN AARTEITA SATu kREIvIPAloSAARI Kirjoittaja pohtii viikon Uuden testamentin tekstejä. Elämäntyö on sitten siinä. Olin kuolemanväsynyt, mutta onnellinen. Komeaa saapii olla, ko muuta ei oikein ole. Sitä ei voi ohittaa. Corrie ten Boom Kristikunnan rukouksia (toim. Alttarilla on kaksi kynttilää. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Me olemme tottuneet luottamaan, että normaalioloissa edes suomalaisessa kaupungissa osakkeiden arvo säilyy, jos taloyhtiöt ovat huolehtineet hommansa. Vaikka näyttäisi kuinka pimeältä tahansa, se sanoo: On olemassa pelastus. Mitä jää jäljelle. Tietävätkö he lempivirteni, minulle tärkeän raamatunkohdan, sen, miten olen kohdannut ja kohtaan Herrani. Tiedän, että kaikki muutkin lapset saavat saman perinnön. Katsokaa taivaan lintuja! Mutta tämä rahakohta, tämä mammona-asia, rikkaus ja köyhyys, tapa tallettaa, kyky nähdä. Kohta olin koti-pihassa. Keskellä pimeyttä se ei kimalla silmiin, se hehkuu sydämessä saakka, se lämmittää koko ihmisen. Kaikki voi mennä hetkessä. Ihminen on rähmällään, kaatuu, lankeaa. Se, mikä kestää. Ne on aikaan saanut ihminen. Mitä jätän jälkeeni lapsilleni. Jumalan sanan ja rukouksen. Veronica Zundel) Kirjapaja 16. 20:32–35 tai 1. Leena Haavisto) Suomen lähetysseura kiitos, Herra Jeesus, että sinä tahdot olla kätköpaikkamme, tapahtuupa mitä tahansa. Lumiselle hautakivelle laskin viisi hehkuvaa ruusua. Ajoin 15 kilometriä Pellon hautausmaalle. Mutta siinä sitä onkin. Jumalan valtakunta. Monien ihmisten ainoa elämän aikana karttuva omaisuus on omistusasunto. usko ei lakkaa toivomasta. Tähtiä kimaltavia, kuu kumottava, mutta missä ovat ne aarteet. Pysähdyin Pellossa kukka-kaupassa. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen. 6:19–24. Nyt iltauutiset täyttyvät syyrialaisten kaupunkien kuvista, joissa talojen ja huoneiden seinissä on reikiä. Ratkaiseva taistelu käydään, pimeässä, salassa. Pyhä Jumala. On kompastuttava. Sattumaa ei ole olemassa. Viikkomessussa soivat kaikki äitini lempivirret. Se on varattu joka ikiselle kristitylle. Kotitaloni oli jäänyt tyhjilleen, äiti oli kuollut muutamaa kuukautta aikaisemmin. Moos. Täällä maan päällä ei ole sellaista turvaa, minkä ihmisen käsi voisi rakentaa. Fredrik Wislöff Valoa sydämeen (toim. Jumala, anna meille nöyryyttä, kyselevää mieltä ja ymmärrystä, niin että valitsisimme sen, mikä on meille hyväksi nyt ja ikuisesti. Sydämessä. Nyt on esillä sydämen asento, aarteet taivaassa. Tim. Murtuu, sotkeutuu, lamaantuu. Moni vanhus miettii elämänsä iltaruskossa, mitä aarteelle nyt tapahtuu. Murtuu, sotkeutuu, lamaantuu. Otin kirjahyllystä kaksi kirjaa, laitoin ovet huolellisesti lukkoon. Käynnistin auton Oulussa. RukouS Joskus ihminen voi olla drama queen, saa olla. Koti on aarre kirjaimellisestikin. Taivaaseen ei kiivetä, sinne pudotaan. Kristuksen syli. Isä meidän -rukous on opeteltu, oikean paaston ohjeet annettu. Tekstit: Ps. Me tavoittelemme onnea kuin tuulta, etsimme ja kokoamme aarteita, jotka yhtäkkiä saattavat kadottaa arvonsa. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Jumalan huolenpito”. Väylänvarressa on vauraan Ruotsin naapurissa totuttu pitämään kodista ja pihapiiristä hyvää huolta. 257,35 kilometriä. Kodin lämpö katoaa jo muutaman talven jälkeen. 16:11–19, 31, 35, Ap.t. 86:1, 3–7, 2. 6:17–19, Matt. Kotona laitoin Raamatun ja äidin rukouskirjan hyllyyni. Joka tapauksessa olin. Viisi tulipunaista ruusua, kiitos. Ruusut äidin ja isän haudalla hehkuivat lunta vasten. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.” 16. Sitten elämä heittää eteen juurakon, jota ei taivaalle tähyävä voi huomata. Korostamme omaa viisauttamme, vaikka tietomme ulkopuolella on paljon salattua ja tutkimatonta. On tehtävä räkninki, tili, siitä, mikä kantaa ja mikä ei. Oma talo, koti. Minulla ei ollut tällä kertaa tarvetta jäädä oleilemaan talossa. On tullut aika havaita todellinen aarre. Joka tapauksessa olin. Ja uskon nähdään olevan oikeassa. Ajoin Ouluun. Home iskee, hinnat ovat surkeat
Draamallisissa roolileikeissä Raamatun tuttuihin kertomuksiin sukelletaan eri aistien avulla, tekemällä ja kokemalla. – Kauheaa, huudahtivat ihmiset, jotka eivät ymmärtäneet, että kyseessä oli luotujen hellyydenosoitus. Erikoisen näköinen perhonen on yöaktiivinen ja tulee helposti valolle. Laji aloittaa lentonsa heinäkuun loppupuolella ja lopettaa syyskuun puolivälissä. Pajukäärömittarin koiras ja naaras ovat siipikuvioiltaan samannäköisiä, joskin väritykseltään hieman erilaiset. Taskuissa ja lenkeissä mukana kulkevat niin avaimet, puhelimet, kynät kuin nimija kulkukortitkin. Ihmiset hätistivät perhoset tiehensä. Sen olemuksessa on pienestä koosta huolimatta jotain kunnioitusta herättävää. 28,80 (32,00) 2880 2610 Anita Ahtiainen, Tiina Haapsalo Raamattuleikki Bibliodraamaa lapsille! Raamattuleikissä lähtökohtana ovat lapset ja heidän tarpeensa. Yhdessä he ryhtyvät tutkimaan, mitä helmet kertovat. kuva: Olli SePPälä. Sisältää paljon käytännön vinkkejä, jotka ovat helposti muokattavissa kullekin ryhmälle sopivaksi. Helmet johdattavat niin Lissua ja Leoa kuin lukijaakin sekä syvemmälle kristinuskon sanomaan että elämän suurten kysymysten äärelle. Paikalla oli pieni joukko ihmisiä ja suuri joukko kaikenlaisia eläimiä, erityisesti yöperhosia. Se on yleinen ja levinnyt Tornio-Kuusamo linjalle, lajia on tavattu Sallaa myöten. Koot: XS–XXL 69,00 1935 Christina Lövestam, Marie Åhfeldt Lissun ja Leon helmijutut Lissun ja Leon helmijutut vie esija alakouluikäiset lapset retkelle rukoushelmien maailmaan. 020 754 2350 Kun Meidän Herramme otettiin alas ristiltä, oli yö. Edessä painonappikiinnitys, halkiot sivusaumassa. Pajukäärömittarin elinympäristönä ovat erityisesti tuorepohjaiset pajupensaikkoalueet, mutta sitä nähdään muunlaisissakin ympäristöissä. 26,10 (29,00) 6900 MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 883162 789522 9 ISBN 9789522883162 883162 789522 9 ISBN 9789522883162 www.lastenkeskus.fi Lasten Keskus Mari Torri-Tuominen (toim.) Kirkkomuskari 2 Laaja ja monipuolinen virikeaineisto seurakuntien muskaritoimintaan mukailee etenemisessään vuodenkiertoa. Hattu päästä luomakunnan ihmeen edessä! Olli SEPPÄlÄ luOmaKunta Pajukäärömittari on pieni, mutta kaunis kuin rintakoru. Mutta tästä tapahtumasta lähtien monet yöperhoset tulevat auliisti valoa kohti, sillä ne luulevat, että siellä on Meidän Herramme. – Mitä ne tekivät Meidän Herrallemme. 19,35 (21,50) Christina Lövestam Marie Åhfeldt Liss un ja Leon hel mijutut Lasten Keskus Lissun ja Leon hel miju tu t Lissu ja Leo ovat parhaita kavereita. Lentävä laastari Pajukäärömittarin toukka elää yhteen kehrättyjen pajunlehtien välissä. Ennen kuin ihmiset ehtivät kääriä Herramme ruumiin kankaaseen, suuri joukko perhosia laskeutui runnellun ruumiin päälle peittäen sen kokonaan. Pehmeä, miellyttävä puuvillainen farkkukangas. Pajukäärömittarin voi sekoittaa sukulaislajiin, haapakäärömittariin, joka sekin on yleinen hieman metsäisemmässä ympäristössä. Lissu on saanut rannerenkaan, jonka nimi on Rukoushelmet. Kannattaa pysähtyä pajukäärömittarin ääreen. He puhuvat keskenään ihan kaikesta. niiden siivet havisivat. Kotimaa 10.9.2015 28 YHDESSÄ www.sacrum.fi l asten K ANSSA Seurakunnan lapsityöntekijän liivimekko ja liivi Oma kiva ja suojaava kotimainen työasu lapsityöntekijälle. Pajukäärömittari (Epione repandaria) on mittariperhonen – siipiväli 2,5–3,1 senttiä – mutta sitäkin kiinnostavamman näköinen. Kirja sisältää noin 80 uutta muskarilaulua nuotteineen sekä lisäksi leikkejä, loruja ja vinkkejä laulujen toteuttamiseen. Nimensä mukaisesti perhosen toukka elää pajulla. Tarinan, kuvan, hartaustekstin ja rukouksen avulla pysähdytään tutkimaan kutakin helmeä kerrallaan. Muna talvehtii. Muskarien lisäksi toiminnalliset laulut sopivat kaikkeen muuhunkin kerhotoimintaan ja tietysti kotona laulettavaksi. Liivimekossa ja liivissä on värikkäät ja tilavat taskut, joihin on painettu erilaisia kirkollisia symboleita