Sivut 10–12 eero Junkkaala puhuu Vanhan testamentin mokailevista sankareista. . Sivut 4–5. . Sivut 14–15 LähetykSen uudet toivot Suomen Lähetysseuran Riihikirkkoleirillä kasvaa lähetysystävien uusi sukupolvi. elokuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 111. vuosikerta | 0043595–17–33 32 A r i V it ik A in en Hyvä vanhuus ei mahdu yhteen muottiin, vaan on ihmisen itsensä näköinen. 10. Hanna Loivan ja Aapo Tähkäpään mielestä ihmisillä on kapea kuva lähetystyöstä
Ihmisten julmuudesta, joka vei ristille mutta joka ei kanna rajan taa. Ja lupauksesta, että jokainen kyynel kuivataan. Venäjän vallankumouksen jälkeen jättivät keskusvallat venäläiset rauhaan, ja itäisellä rintamalla vallitsi melkein hiljaisuus. Se ei tahdo ymmärtää sen taudin laatua, jonka selvästi näkyväisiä purkauksia on Venäjän nykyinen vallankumous. Läheiseni henki oli hiuskarvan varassa, ja niin minä menin kirkkoon ja itkin. Leivästä ja viinistä, jotka Jeesus jätti meille ennen kuolemaansa. Bolsevikkien kiivaasta rauhan agitoinnista huolimatta, näytti sotainen mieliala Venäjällä olevan nousemassa. Piispanvaalin kehittäminen ei ole vastaus kirkon haasteisiin nykyajassa. Kiinnostusta ruokkii verkko, joka tuo vaalipaneelit suoratoistona kenen tahansa nähtäväksi. Ihmiskunta ei tahdo uskoa, että sen sielu on taivas, vaikka se seisoo ja katselee sitä hävitystä ja tuskaa mitä nykyinen maailmansodanpalo saa aikaan miltei kaikkialla. Suora kansanvaalikaan tuskin tulee kyseeseen. Nykyinen vaalitapa tuskin on ihanteellisiin. Olen oppinut siihen, että jos Jumala sulkee yhden oven, hän aukaisee toisen. Äänioikeus on ani harvalla, mutta vaali kiinnostaa kirkollista yleisöä laajemminkin. Yleisistä demokraattisista syistä johtuen valintaan pääsee osallistumaan myös joukko maallikkoja. Piispalla on oltava jotain kommunikoitavaa. Kiinnostavia ratkaisumalleja kirkollisessa ympäristössä voisivat olla esimerkiksi hyväksymisvaalitapa tai siirtoäänivaalitapa. Myös kirkkoherranvaali on henkilövaali – pienemmässä kehikossa tosin – mutta nykyään yhä useammassa seurakunnassa kirkkoherran valitsee hallintoelin. Tapani Ruokanen Askelen 7–8 haastattelussa E nsi viikon keskiviikkona, 16. Ensin mainitussa annetaan kyllätai ei-ääniä, jälkimmäisessä ehdokkaat laitetaan järjestykseen. Piispa on paitsi kirkollisen hallintokoneiston virkamies, myös kirkon kasvot ulospäin. Varsinkin toisella kierroksella käytössä oleva kahden ehdokkaan malli johtaa automaattisesti vastakkainasetteluun. Me, jotka kuolemme M uistan aina sen messun. Uskossa on kyse luottamuksesta, ojentautumisesta sitä kohden, mitä ei vielä ole. Häntä ei pidä valita pelkästään byrokraattisen omistautumisen perusteella. Piispanvaali on henkilövaali ja siksi kiinnostava. Mikä siis olisi paras tapa valita virkaan ”valovoimainen hallintohenkilö”, jota myös piispaksi kutsutaan. Tuli elämä, jossa ei hipaistu joka päivä kuoleman rajaa. 2 KOTIMAA 1 0. Pohjimmiltaan on kyse siitä, että papisto valitsee joukostaan yhden, jolle annetaan erityinen vihkimys hierarkkisen virkateologian mukaisesti. Tai kierrosvaalitavasta johtuen voi käydä niinkin, että uusi piispa on selvillä vasta toisella äänestyskierroksella. Mutta takerruin jokaiseen sanaan, joka lupasi, että pohjalla on kallio, että jokainen kyynel kuivataan ja että sellaista pimeyttä ei ole, jossa Kristus ei olisi käynyt. Eivät minua kiinnostaneet liturgian koukerot, vähät välitin saarnasta, rukous esivallan puolesta oli turhuuksien turhuus. Tuli messuja, joissa kiitin Jumalaa koko sielustani. Mutta mitä konstikkaammin tai elämälle vieraammin kirkon johtava viranhaltija valitaan, sitä todennäköisemmin se vieraannuttaa kirkosta. Valituksi tulleen kun on saatava joko ensimmäisellä tai toisella kierroksella annettujen äänten enemmistö. 8. Syvyydet vaihtuivat arjeksi. • Silti toivon, että jokaisessa messussa puhutaan kuoleville. Se ei tahdo huomata että tämä ihmiskunnansielun sairaus on syynä niihin jyrkkiin sosiaalisiin ristiriitoihin, joiden otteista jo tätä nykyä kiemurtelee. Helsingin hiippakunnan piispaehdokkaista ja heidän henkilöistään kerrotaan tämän lehden sivulla seitsemän. • Toisenlaiset päivät koittivat, vaikken niihin uskonut. Ja liittolaiset amerikkalaisiin asti, lietsoivat minkä suinkin osasivat tätä sotaintoa. Tuli tavallisia murheita, työstressiä, tylsistymistä, hilpeyttä. Miten valitaan hyvä piispa. Toisella kierroksella käytössä oleva kahden ehdokkaan malli johtaa vastakkainasetteluun. Niille, jotka kuolevat pian ja niille, jotka kuolevat myöhemmin. Rajasta, joka erottaa ainutkertaisen aikamme täällä siitä, josta emme vielä tiedä. Kunpa meillä säilyisi tämä luottamus siihen, että Jumala on tämän kaiken takana. elokuuta, luterilaiseen kirkkoon valitaan uusi piispa. 2 01 7 Pääkirjoitus sata vuotta sitten tuhat merkkiä taivaasta Laina kotimaa Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Saara-Maria Pulkkinen Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola kustantaja Kotimaa Oy toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 Lukijamäärä 64 000 KMT tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 10.8.1917 Maailmansota. OllI SePPälä julkaisupäällikkö, olli.seppälä@kotimaa.fi. MerI TOIvAnen He, joilla on valtaa ja vaurautta, voisivat tulla vastaan ja ojentaa muille auttavan kätensä. Puhumattakaan sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kannunvalannasta. Piispuudesta ei myöskään pidä tehdä itseään ihmeellisempää instituutiota. Kirkossa ei tiettävästi ole valmisteilla aloitteita, jotka tähtäisivät muutoksiin piispanvaalissa. Sillä vain kuolemasta messussa on kyse
Tapahtumaa järjestää sata talkoolaista. Donald Trumpin presidenttikauden alku on ollut monille Yhdysvaltojen muslimeille ahdistavaa aikaa, selviää tutkimuskeskus Pew Research Centerin kyselystä. KuvA: KrIsTIInA KOnTOnIEMI. Ensimmäisen luokan aloittava korpilahtelainen Aino Huikko siunattiin koulutielle viime maanantaina. Kapituli ei ole tehnyt asiassa päätöstä. Kyselyä varten haastateltiin tammi-helmikuussa reilua tuhatta Yhdysvalloissa asuvaa aikuista muslimia. Kansainvälisen kaupan harjoittelija Hanna Lumppio sanoo osuuskunnan tiedotteessa, että Pyhävaate on kasvanut ensimmäisen toimintavuotensa aikana noin 50 jäsenen aktiiviseksi yhteisöksi. Hän pitää vihkimisistä ja siunaamisista anonyymiä kirjanpitoa ryhmässä, joka kokoaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen myönteisesti suhtautuvia pappeja. Tämä tapahtui vuonna 1973. Osuuskunnan mallisto on laajentunut molemmille sukupuolille sopivista unisex-papintakeista muihin pappien, nuorisotyönohjaajien ja diakoniatyöntekijöiden vaatteisiin ja kristillishenkisiin tuotteisiin. Tuolloin tapahtumaan osallistui yli 800 ihmistä. Haminan tapahtuma syntyi osittain vastauksena pakolaiskriisiin. Kohdassa 57 kerrottiin, että arkipyhät siirrettiin työmarkkinajärjestöjen aloitteesta ja kirkon suostumuksella lauantaiksi. Osallistujat majoittuvat haminalaisiin koteihin. Samaa sukupuolta olevien vihkimiset tulivat mahdollisiksi avioliittolain muututtua 1. Eloja syyskuulle vihkimisiä ja siunaamisia on luvassa lisää. Kotimaan (3.8.) jutusta 100 kirkon tärkeää askelta oli pudonnut pois yksi vuosiluku. He edustivat taustaltaan 75 eri kansallisuutta. Kyselyn mukaan muslimit kokevat USA:ssa paljon syrjintää uskontonsa vuoksi ja ajattelevat, ettei islamia ja muslimeja pidetä maassa osana amerikkalaista yhteiskuntaa. Edellinen kansainvälinen Taizé-kokoontuminen Suomessa oli Helsingissä vuonna 2012. SAArA-MArIA PulKKInen Taizé-tapahtuma tuo satoja nuoria Haminaan Papit ovat keväällä ja kesällä vihkineet tai siunanneet parikymmentä samaa sukupuolta olevien avioliittoa, osoittavat Kotimaan keräämät tiedot. Kuvassa ekaluokkalaista on siunaamassa myös hänen mummonsa Maire Huikko. Koulutielle lähtevien siunaamisia on järjestetty seurakunnissa eri puolilla maata. Osuuskunnan tiedotteen mukaan olennaista on työllistää suomalaisia käsityöläisiä. Osa papeista on ilmoittanut vihkivänsä samaa sukupuolta olevia kirkollisesti. Elokuun viimeisenä viikonloppuna 25.– 27.8. – Täällä pohdittiin yhdessä kaupungin kanssa jotain tapahtumaa, joka lisäisi suvaitsevaisuutta ja saisi eri kulttuureista saapuvia nuoria kohtaamaan toisiaan, tapahtumaa järjestävä Haminan seurakunnan pastori Jaana Kivekäs sanoo. Huoli on muslimien keskuudessa suurempaa kuin amerikkalaisen väestön keskuudessa keskimäärin. Toimituksia on ollut eri puolilla Suomea ja eri hiippakunnissa, sanoo pastori Aija Pöyri. Muutos on ollut merkittävä. Vuonna 1992 loppiainen ja helatorstai palautettiin entisille paikoilleen, kuten jutusta kävi ilmi. Trumpin kauden alku vaikeaa aikaa uSA:n muslimeille . Barack Obaman presidenttikaudella Yhdysvaltain muslimit pitivät presidenttiä ystävällisenä heitä kohtaan. Kirkon työntekijöiden vaatteita ulkomaille . Vaikka Taizé-hengellisyys ja ranskalaisen veljesyhteisön yksinkertaiset rukouslaulut ovat tulleet suomalaisille tutuiksi, suuremmat kokoontumiset ovat Suomessa harvinaisia. OllI SePPälä Papeilla sateenkaariparien vihkimisiä ja siunaamisia Toimituksia on ollut noin 20 eri puolilla Suomea ja eri hiippakunnissa. Tähän mennessä julkisuudessa ovat olleet pastori Kai Sadinmaan toimittamat kaksi avioliittoon vihkimistä, joista on kanneltu Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin. Kauppaa käydään nyt Suomen lisäksi Ruotsiin ja Englantiin. vietettävän rauhanteemaisen nuortenkokoontumisen ilmoittautumisaika päättyi heinäkuun lopussa. 8. 2 01 7 uutisviikko KOOnnuT: MerI TOIvAnen Haminassa järjestettävän kansainvälisen Taizé-tapahtuman järjestelyt ovat kovassa vauhdissa. maaliskuuta. Taizén yhteisöstä tapahtumaan osallistuu Suomen hyvin tunteva veli Stephen. Valtaosa kyselyyn vastanneista muslimeista kertoo olevansa huolissaan islamin nimissä tapahtuvasta ääriliikehdinnästä. Iso osa kouluista aloittaa syyslukukautensa tänään torstaina. KOTIMAA 3 1 0. Oikaisu . Suomessa käsin tehtyihin pappien vaatteisiin erikoistunut Osuuskunta Pyhävaate tähtää ulkomaisille markkinoille. Kolme neljästä pitää Trumpia epäystävällisenä muslimeja kohtaan. Sateenkaaripareja vihkineitä tai siunanneita pappeja on toistaiseksi tiedossa toistakymmentä. Haminaan on näillä näkymin saapumassa 300–350 nuorta ja nuorta aikuista
juontaja nostattaa. LäheTysTyö Hanna Loivan ja Aapo Tähkäpään mielestä ihmisillä on kapea kuva lähetystyöstä. Tunnelma suuressa juhlateltassa muistuttaa mitä tahansa kesäfestaria. Leirin tavoitteena ei Lähetysseuran edustajien mukaan olekaan kiinnittää nuoria vain Lähetysseuran työhön. Tehdään sitä työtä lähellä, omalla paikalla, sanoo Tähkäpää. Sankaritarinoita järjestön työntekijöistä ei ainakaan tällä kertaa kuulla. Kansainvälinen vastuu ja globaali kristillisyys tulevat esiin Lähetysseuran ulkomaantyön teemojen kautta, mutta ensisijaisesti nuoria ohjataan toimimaan omissa seurakunnissaan. Nuorimmat leiriläisistä olivat kuluneen kesän rippikoululaisia. 2 01 7 M ikä fiilis teillä on. Sellaisiksi tunnustautuvat ainakin parikymppiset opiskelijat Hanna Loiva ja Aapo Tähkäpää – tietyin varauksin. Missä kannustus evankeliumin viemiseen maan ääriin ja merten taakse. Missä ovat kuvat kaukaisista maista ja rohkeista lähetystyöntekijöistä. Pastori Jaakko Niiles vastaa Lähetysseuran nuorisotyöstä.. Alaleirijohtajat leikittivät iltanuotioilla, tanssinopiskelijat opettivat tanssia, sometiimiläiset päivittivät Facebookia ja Snapchattia. Nuorten sadetakit ovat kesän trendiväriä keltaista, rannekkeet kertovat sisäänpääsymaksun maksamisesta. Niiles mainitsee esimerkin: Lähetysseuran omille rippileireille ei pääse isoseksi, ellei ole ensin ollut aktiivisesti mukana oman seurakuntansa isoskoulutuksessa. Leiriä pyöritti muutaman palkatun työntekijän ohella 70 täysi-ikäisen vastuujoukko. Toivottavasti he voivat toimia niin, että lähetys olisi siellä keskeistä, Lähetysseuran rippikouluja nuorisotyöstä vastaava pastori Jaakko Niiles sanoo. Oikeaa, kentältä juuri saapunutta tai sinne pian lähtevää lähetystyöntekijää ei leirillä ole tilaisuutta jututtaa. 8. – Lähetystyötä tehdään seurakuntien kautta, ja me palvelemme seurakuntia. He rukoilevat toistensa puolesta ja kuuntelevat letkeää gospelia. Keskustelukanavissa nuoret miettivät mahdollisuuksiaan vaikuttaa seurakuntien ja kirkon päätöksenteossa ja helppoja tapoja ottaa Jeesus puheeksi kaverien kanssa. Sunnuntaina leirillä vietettiin messua. – Nyt kun lauletaan, niin halutaan rukoilla, että meillä kaikilla olisi fokus Kristuksessa, bändin johtaja muistuttaa. Rukoustiimiläiset pyysivät taukoa sateesta ja tarjosivat rukouspalvelua leiriläisille. – Ihmisillä voi olla aika kapea kuva lähetystyöstä. Bändi soittaa yhteen kuin ammattilaiset, valoja ja ääniä säädetään ison miksauspöydän takaa. Täältä lähtee seurakuntiin aktiivisia ja iloisia nuoria, joilla on lähetysnäkyä. Riihikirkkoleirin festaritunnelma on niin kiinni suomalaisten nuorten todellisuudessa, että kävijä voi unohtaa olevansa kirkon suurimman lähetysjärjestön nuortentapahtumassa. nuORTenLeIRI Suomen Lähetysseuran Riihikirkkoleirillä puhuttiin maan äärien sijaan oman seurakunnan työstä. – Ehkä se lähetyksen ystävyys ilmenee nykyään eri tavalla. 4 KOTIMAA 1 0. Järjestön nuorisotyössä puhutaan lähetyksen kokonaisvaltaisuudesta. Luokanopettajaksi Oulussa opiskeleva Loiva on ollut leirin rukoustiimissä ja kertoo käyneensä jo lapsena äitinsä kanssa perinteisessä lähetyspiirisNuori lähetysystävä ei haikaile kaukomaille Missä tarinat Kristukselle voitetuista sieluista. Leirin talkoolaisia kuunnellessa käy ilmi, että opetus kokonaisvaltaisuudesta on mennyt perille. Missä kannustus evankeliumin viemiseen maan ääriin ja merten taakse. Missä tarinat Kristukselle voitetuista sieluista. Jos Päiväkummussa ei kasvaisikaan Lähetysseuran tulevia aktiiveja, jonkinlaisia lähetysystäviä heistä kuitenkin tuntuu tulevan. Sehän on myös työtä kotimaassa tai vaikka vaikuttamistyötä, Loiva arvioi. – Ei kuulu, mikä fiilis teillä on. Voisi melkein käyttää nimitystä lähitystyö. Ja kuitenkin. Jyväskylässä musiikkia opiskeleva Tähkäpää on ollut mukana Lähetysseuran Cumina-musiikkiryhmässä neljänä kesänä ja musisoi myös oman kotiseurakuntansa jumalanpalveluksissa. Suomen Lähetysseuran Riihikirkkoleiri kokosi viime viikonloppuna Oriveden Päiväkumpuun parisataa nuorta ja nuorta aikuista
Lähetystyö ei ole vain työala muiden joukossa, vaan se on seurakunnan perusolemus. Pieni neljän hengen porukka on kokoontunut kevään ajan. Kummankin puheissa vilisevät tutunoloiset lauseet lähetysnäyistä, evankeliumista kirkon aarteena ja kristityistä valona maailmassa. Oulun ryhmä valitsi tukikohteekseen Zimbabwessa Gwain alueella tehtävän työn orpolasten ja näistä huolehtivien isoäitiryhmien parissa. Teltassa lauletaan Pekka Simojoen ja Anna-Mari Kaskisen Liekkilaulua, kuten täällä on tapana. Pitäisi vaan tiedostaa, että kun mä oon kristitty, niin se, miten olen ja elän, on myös lähetystyötä, Loiva sanoo. Historiallinen näkemys siitä, että lähetys tarkoittaa yksittäisen lähetin työtä kaukomailla, ei ole Tähkäpään tai Loivan mielestä tätä päivää. – Halutaan totta kai myös varustaa nuoria lähtemään, oli se paikka sitten Suomessa tai maailmalla. ”Herran liekin anna palaa, anna kasvaa rakkauden, kunnes tuli valtaa alaa ja valo saapuu luo jokaisen.” TeKsTIT: sAArA-MArIA puLKKInen KuvAT: ArI vITIKAInen Riihikirkkoleirin lauantai-illan päätteeksi nuoret laskivat tuohuksensa puiselle ristille. Lähetysseuran Lähde liikkeelle -koulutuksen kautta ulkomaille matkaa vuosittain kolmisenkymmentä harjoittelijaa tutustumaan lähetystyön arkeen seuran työntekijöiden rinnalla. – Päiväkummusta olen ehkä saanut juuri sentyyppisen lähetysnäyn. Loiva pohtii. Kumpikaan ei myöskään näe itseään kaukomailla, ainakaan vielä. Jaakko Niileksen mukaan nuorille annetaan eväitä pohtia omaa kutsumustaan. Leirille osallistuneet oululaiset alkoivat suunnitella oman ryhmän toimintaa jo kotimatkalla. KOTIMAA 5 1 0. Me emme ole seurakunnissa vain itseämme varten tai sen takia, että meillä olisi siellä omaa kivaa. Lähetysseura tukee seurakuntien ryhmiä, mutta päävastuu toiminnasta on paikallisryhmien jäsenillä. Paikallisryhmä tiedottaa toiminnastaan Facebookissa ja pitää sen kautta suoraan yhteyttä lähetystyöntekijöihin. Liekkilaulun sanoissa toistetaan leirin johtoajatusta: lähetys on jokaisen kristityn tehtävä ilman viittauksia erityisiin lähetyskenttiin. sä tekemässä käsitöitä. Oululainen kirkon nuorisotyönohjaajaksi opiskeleva Tilda Pulli kuuli toimintaryhmistä ensimmäistä kertaa syksyllä Lähetysseuran nuorten aikuisten viikonloppuleirillä. – Olen miettinyt, että ihan jokaisella kristityllä olisi oma paikkansa lähetystyössä siinä, missä on. Ei sen paikan tarvitse olla edes erityisen määritelty. Ainakin Riihikirkkoleirin käsiohjelmassa mainostetaan täysi-ikäisille suunnattuja lähetyskoulutusmatkoja. – Niin, ja ovathan rippikoulutkin lähetystä! Missä muualla voi sanoa, että näin me uskotaan, ilman, että tarvitsee olla varpaillaan. Global Action -ryhmät keräävät rahaa Lähetysseuran työlle. 2 01 7 LäheTyspIIrIen uusI TuLeMInen . Ensimmäiset suomenkieliset ryhmät aloittivat toimintansa vuoden alussa, ja kokeiluja on tällä hetkellä ainakin kolmessa seurakunnassa. Ryhmä tukee työntekijöitä myös perinteisin keinoin: – Ryhmän kokoontumisissa rukoilemme lähetystyöntekijöiden puolesta, Pulli kertoo. Tilda Pulli. Hän on tutustunut lähetystyöhön myös Lähetysseuran järjestämällä Tansanian-matkalla. Tähkäpään mukaan lähetysasenne pitäisi omaksua kaikkeen siihen, mitä seurakunnissa tehdään. 8. – Päätavoitteemme on tutustua kirkon kansainväliseen toimintaan. Olemme perehtyneet myös lähetyslasten kokemuksiin ja Oulun merimieskirkkoon. Suomen Lähetysseura luo niiden rinnalle uudenlaista, Global Action -nimellä kulkevaa työikäisten paikallisryhmätoimintaa. Laulussa kannustetaan kristittyjä seuraamaan Jeesusta, minne tie viekin. Monessa seurakunnassa lähetystyön tukemisen näkyvimpiä muotoja ovat edelleen perinteiset lähetyspiirit käsitöineen ja myyjäisineen. Leirillä päivä kääntyy iltaan. Jo vuosia nuoret ovat Riihikirkkoleirillä ottaneet hämärässä tuohukset esiin ja kasvattaneet valomerta kynttilästä toiseen. Kun Lähetysseuran leireilläkin puhutaan omasta seurakunnasta ja kasvusta omalla paikalla, löytyykö tulevaisuudessa ollenkaan niitä, jotka haluavat lähteä kauemmas
Yhdistyksenne kantaa Kansan Raamattuseuran kanssa päävastuun joulukuun alussa Turussa järjestettävästä Kristus-päivästä. Spirit-verkostossa on mukana noin 50 seurakuntaa virittelemässä seurakuntaa rikastuttavia yhteisöjä. Ainakin 11 kuoli kirkkoon tehdyssä iskussa Nigeriassa . Keskitymme siihen, mikä meitä yhdistää, eli Kristukseen pelastajana, sovittajana ja kansakunnan toivona. Tämän uskottiin olevan jumalanpalvelusta viettävässä joukossa. Tapaus kertoo vakavasta pappispulasta, joka kiusaa katolista kirkkoa useissa maissa, myös Kanadassa. Kirkko ei saa olla virkakirkko eikä tosiuskovaisten vastuuyhteisö, vaan sen pitää kutsua kaikki jäsenet palvelemaan. Kirkolliskokouksen ja piispojen mietinnöissä saakka on herätty etsimään uusia uomia. Mukaan on jo nyt lupautunut edustajia lähes kaikista herätysliikkeistä ja kirkkokunnista. Meillä on kokemusta, mutta ei ainoaa oikeaa tapaa messuyhteisöjen luomiseen. Minkä viestin haluat sieltä jakaa. Al Jazeeran mukaan poliisi epäili, että asemies oli palkattu tappamaan tietty perheenjäsen. – Uutta voi syntyä, jos kysymme seurakuntalaisilta, miten he haluavat palvella, mitä Jumala on antanut heidän sydämelleen. Erityisesti kesäaikaan pappeja ei monilla alueilla riitä toimittamaan jumalanpalveluksia ja kirkollisia toimituksia. Tapahtukoon sinun tahtosi on rukouksista rohkein. Emme voi manipuloida Jumalaa tai antaa katteettomia lupauksia hänen puolestaan, mutta voimme antaa hänelle mahdollisuuden toimia. Usko ei ole yksityisasia. Katolisen kirkon kanonisten määräysten mukaan avioliittoon vihkimisen voi toimittaa myös maallikko, jos piispaa, pappia tai diakonia ei ole saatavilla.. – Haluan rakentaa siltoja enkä juuttua opillisiin väittelyihin. Yhteisöllisyys on nousussa. – Emme perusta omia yhteisöjä, vaan kätilöimme yhteisöjen syntyä paikallisseurakunnissa. Syksyllä aloitamme Tampereen ja Turun hiippakunnissa yhteisövalmennuksen pilottiprojektin. Millaisia projekteja teillä on meneillään. Apulaislähetysjohtaja Teijo Peltolan mukaan liikkeen identiteettiin kuuluu myös hengellisen kodin rakentaminen sellaiseksi, jossa eri sukupolvet voivat yhdessä kasvaa kristittyinä. Nunna vihki avioparin Kanadassa . – Suomen täyttäessä sata vuotta kutsumme kristittyjä kaikista Suomen kunnista yli tunnustuskuntarajojen rukoilemaan maamme puolesta Turkuhalliin. – Olemme jalat maassa -karismaattisuuden puolestapuhujia luterilaisten keskuudessa. Mikä on tilaisuuden pääidea. 6 KOTIMAA 1 0. Liikkeessä keskeistä on raamattuopetus, evankelioiminen ja lähetystyö. Perhe teki 12 vuotta lähetystyötä Keski-Aasiassa. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys on saanut strategian vuosiksi 2018– 2022. Armolahjat ovat moninaisia ja ne kuuluvat kaikille kristityille eivätkä ole mikään eliittiporukan juttu. Pidän sanaparista luonnollisesti yliluonnollinen. Mikä on luotsaamasi yhdistyksen tärkein tehtävä. KuvA: JAni LAuKKAnen Kansanlähetys sai uuden strategian . Kansanlähetyksen viisi keskeisintä arvoa ovat uskollisuus, perheystävällisyys, palvelualttius, laadukkuus ja läpinäkyvyys. 2 01 7 viikon henkilö ”Armolahjat eivät ole eliittiporukan vaan kaikkien kristittyjen juttu” H engen uudistus kirkossamme -yhdistyksen uusin toiminnanjohtaja Panu Pitkänen, 45, on raja-aitoja karttava hengellinen sekatyömies, kuuden lapsen isä ja nykyisin evankelis-luterilaisen kirkon pappi. 8. Sen mukaan järjestön tehtävä on olla luterilainen lähetysherätysliike, joka ”luottaa Raamattuun ja tekee työtä, jotta Jumalan sana synnyttäisi henkilökohtaisen uskon Jeesukseen Kristukseen”. Peltola sanoo, että Kansanlähetysidentiteettiin kuuluu myös vainottujen kristittyjen rinnalla kulkeminen. EMIlIA KArhu – Pyhä Henki ja maalaisjärki ovat hyviä ystäviä, Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Panu Pitkänen sanoo. Joskus Jumala toki vaikuttaa myös rajusti yliluonnollisin tavoin. Millainen on oma suhteesi karismaattisuuteen. Pyhä Henki asuu jokaisessa kristityssä, ja voimme kuulla Jumalan kuiskauksia keskellä arkea. Televisioyhtiö Al Jazeera kertoi alkuviikosta, että uhreja oli ainakin 12. Ilman Pyhää Henkeä kristinusko on vain joukko oppilauselmia. Etenemme seurakuntien ehdoilla. Suurtapahtuma on haaste mutta myös yksi juhlavuoden kristillisiä päätapahtumia. Ainakin 11 ihmistä kuoli aseellisessa hyökkäyksessä katoliseen St Philipin kirkkoon eteläisessä Nigeriassa Ozubulussa viime sunnuntaina, paikallinen poliisi kertoi BBC:lle. Välillä hän kuului parikymmentä vuotta Vapaakirkkoon. Hengen uudistus kirkossamme pyrkii edistämään yhteisöllisyyttä. Lisäksi useat kirkossa olleet haavoittuivat. Viime viikonloppuna vietitte Hengen uudistuksen kesäjuhlaa Ikaalisissa. Mutta kuten eräs anglikaanipappi minulle kerran hyvin sanoi, Pyhä Henki ja maalaisjärki ovat hyviä ystäviä. Rohkeus on uskallusta luottaa Jumalaan ja rohkeutta heittäytyä hänen varaansa. Katolinen sisar Pierrette Thiffault on vihkinyt Vatikaanin antamalla erityisluvalla pariskunnan avioliittoon Lorrainvillen kaupungissa Kanadassa heinäkuun lopussa, kertoo Catholic News Service. – Juhlan teema oli rohkea rukous ja rohkea elämä
Se on totta: kaikki esimerkiksi toivovat, että kirkko alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia. Hän kuunteli aktiivisesti ja nyökytteli. Teemu Laajasalo, 43, on Helsingin keskustan paikallisseurakunnissa työskennellyt pappi, joka sukkuloi sulavasti kirkossa ja yhteiskunnassa. Jaana Hallamaa otti vahvan roolin. Hallamaa puhui silkkaa teologiaa. Näissä vaaleissa jokaisella ehdokkaalla on poikkeuksellisen innokas kannattajakuntansa, joka uskoo juuri oman suosikkinsa ainutkertaisuuteen. Seurasi pienen pieni vaivaantunut hiljaisuus, jonka Hintikka katkaisi viemällä keskustelun kokonaan uusille urille. Keväällä ehdokkaat kohtasivat lukuisissa vaalipaneeleissa. Kaisamari Hintikka ilmaisi itseään diplomaattisesti ja valoisasti. Piispa vaalii ykseyttä, tukee pappeja, edistää työyhteyttä, vihkii virkaan ja on kirkon ääni julkisuudessa. Laajasalo heitti stand up -alun ja jatkoi kolmella pointilla. 2 01 7 uutisessee H elsingin piispanvaalin ensimmäinen kierros käydään ensi viikon keskiviikkona. Parhaimmillaan hänen vastauksensa olivat kirkkaita ja selkeitä, mutta hetkittäin hän sortui kliseiseen kirkkopuheeseen. Ihmisinä Hallamaa, Hintikka ja Laajasalo on kuitenkin veistetty aivan eri puista. Eräässä paneelissa käytiin kiinnostava sananvaihto. Matkan varrella ehdokkaita on luonnehdittu samanmielisiksi. Kaisamari Hintikka, 50, on kirkkoliitossa työskentelevä ekumenian asiantuntija, joka puhuu luontevasti maailmanlaajasta kirkosta. Jokainen oli saanut filmata itseään pari minuuttia ja puhua kameralle mitä huvitti. Hän naurattaa yleisöä tottuneesti, ja yleisö nauraa tottuneesti. – Jos olen mediassa nopeampi, niin kyllähän mä olen älyllisesti huomattavasti paljon hitaampi kuin sinä, Jaana, Laajasalo lohkaisi. Kun vastaehdokkaat haastoivat, Laajasalo turvautui tarvittaessa imarteluun. Ainakin hän on ainoa, joka mainitsi paneeleissa useaan otteeseen piispantarkastukset. Laajasalo korosti kokemustaan kirkon työstä ja seurakuntien arjesta. K evään paneelit paljastivat myös ehdokkaiden välisen dynamiikan. Persoonan merkitystä ei silti sovi vähätellä. 8. Hän sanoo sietävänsä ristiriitoja ja pitävänsä niitä jopa mahdollisuuksina. Hallamaa painottaa mielellään elämänkokemustaan ja sitä, että hän on kohdannut vaikeuksia. Hallamaa turhautui siihen, että hän on Laajasaloa hitaampi mediassa ja kyseenalaisti sen, että piispan edes pitäisi olla nopea mediaosaaja. Käytännön tasolle Hallamaa ei aina edennyt Hintikka vaikutti sisäistäneen kolmikosta selvimmin tilanteen, jossa kirkolla ei ole enää erityisasemaa, vaan se on osa kansalaisyhteiskuntaa. Laajasalo osoittaa tuntevansa kuulijoidensa todellisuuden ja arkiset pulmat. Helsingin piispanvaalin ehdokkaat Kaisamari Hintikka (vas.), Jaana Hallamaa ja Teemu Laajasalo vaalipaneelissa Helsingin seurakuntayhtymässä toukokuussa. Hän ojensi keskustelujen vetäjiä ja moitti heitä vääristä tai pinnallisista kysymyksistä. S e, millaisia ehdokkaat ovat tyyppeinä, ei ratkaise kaikkea. KOTIMAA 7 1 0. Hintikka esitteli itsensä. Näkökyvystään hän saanee kiittää kansainvälisiä vuosiaan. Tuoreen sukelluksen kolmikon persooniin tarjosivat Helsingin hiippakunnan viime viikolla julkaisemat ehdokkaiden esittelyvideot. Kaikkia tehtäviä hoitamaan valitaan kuitenkin ensi sijassa ihminen. Eri valitsijat haluavat piispaksi erilaisen ihmisen. Paneeleissa hänen roolinsa oli tavallista vaatimattomampi. E hdokkaiden erot näkyvät jo heidän taustoissaan. Jaana Hallamaa, 58, on pitkän yliopistouran tehnyt sosiaalieetikko, jolla on vankka kokemus yhteiskunnallisena keskustelijana. Joku ehdokkaista olisi vahvimmillaan yhdessä roolissa, toinen toisessa. Piispaehdokkaat on ihmisinä veistetty kolmesta eri puusta Ehdokkaat tekivät vaalivideot. Hintikka esitteli itsensä, Hallamaa puhui silkkaa teologiaa, Laajasalo heitti stand up -alun ja jatkoi kolmella pointilla. Teemu Laajasalo on tottunut loistamaan valokeilassa. Hintikka muistuttaa rivien välissä, että hän näkee Suomea laajemmat kuviot ja liikkuu henkisesti avarilla vesillä. Hän toi aiheisiin abstrakteja, tuoreita näkökulmia ja loi niistä teologisia kudelmia. Niissä Hallamaan vastaukset olivat syvällisyydessään ainutlaatuisia. Heidän välillään ei ole nähty dramaattisia mielipide-eroja. K uten vaalikamppailuihin kuuluu, ehdokkaat ovat iskeneet korostetusti pöytään niitä kortteja, jotka erottavat heidät kilpakumppaneista. Kuva: OLLi SeppäLä MerI TOIvAnen Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja.. Hän edustaa kenties joukon perinteisintä johtajamallia. Äänestäjät tekevät valinnan Jaana Hallamaan, Kaisamari Hintikan ja Teemu Laajasalon välillä. Ne siis osoittivat, miten kolmikko toimii ryhmässä
Sekä katolinen että protestanttinen tutkimus ovat tulleet tähän tulokseen. Lukijoilta pyydettiin listaan täydennyksiä. Reformaation jälkeiset paavit eivät enää eläneet leveästi eivätkä johtaneet Kirkkovaltion joukkoja täydessä sotavarustuksessa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Edustaa merkillistä teologista hybristä, että teologia olisi määrännyt politiikan suhdanteita keskiajalla sen enempää kuin tänä päivänäkään. Mutta voittojakin on reformaatiolle kirjattavissa, puolin ja toisin. He kutsuivat koolle kirkolliskokouksen, joka pani alulle katolisen kirkon uudistuksen. Kolumnisti Patrik Hagman ( Kotimaa 3.8.) tuntuu ajattelevan, että juuri teologit sysäsivät alkuun Euroopan historian suuntaa muuttaneen prosessin. Sitä selittävät kaksi seikkaa. Työntekijöitä sopimusasioissa edustivat heidän ammattijärjestönsä.” ”Valtiokirkollisten jäänteiden purkamisen listaan lisäisin myös vuoden 2000, jolloin piispojen nimitysoikeus siirtyi presidentiltä kirkolle itselleen.” ”Lisäisin listaan kyllä 1978 alkaneen Mikko Juvan arkkipiispakauden sekä hänen seuraajakseen 1982 valitun John Vikströmin kauden.” ”Listalta etsin, että milloin tuli mahdolliseksi vihkiä avioliittoon eronnut henkilö (jonka entinen puoliso on elossa). Historioitsija Teemu Keskisarja on kirjannut menneisyytemme parhaista puolista hyvän uskonnon (HS 6.8.2017): ”Suomalaisia on siunattu järkevällä, reilulla, lämpöisellä ja pohjolan oloihin sopeutuneella uskonnolla. Näin ei suinkaan ollut, vaan kirkkoreformia oli toistuvasti ja yleisesti vaadittu aina 1300-luvulta lähtien. Lopuksi: Eivät 1500-luvun katoliset ystävämme pahastuneet Lutherin kritiikistä oppien vääristelyä ja hengellistä mielivaltaa vastaan, vaan kirkkoruhtinaat ja heidän maalliset yhtiökumppaninsa, jotka pitivät kiinni valta-asemistaan ja niiden tuomista kohtuuttomista bonuksista. Tässä jatkumossa Lutherin henkilökohtainen merkitys rajoittuu noin 15 vuoden ajalle (1512–1525). Kirkon uudistus johti kirkon hajoamiseen, ja syyt löytyvät rintamien kummaltakin puolelta. Myönteistä löytyy myös omasta luterilaisesta perinnöstä, esimerkiksi oma kirjakieli ja kansainvälisesti ylistetty koululaitos. He olivat tosin edelleen italialaisia pikkuruhtinaita, mutta paneutuivat myös hengellisiin asioihin. R. 8 KOTIMAA 1 0. Kirkon hajoamisella oli ikäviä seurauksia, vaikka vihanpito katolisen kirkon ja protestanttien välillä on lieventynyt. Kares.” ”Listasta puuttuu 1975 tapahtunut kirkon henkilöstön neuvotteluja sopimisoikeus omista palkoistaan ja palvelussuhteen ehdoista. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Kirkon hyvin tiedostamasta mutta haluttomasti ajamasta väärinkäytösten vastaisesta reformista tuli myöhäiskeskiajalla osa samaa maailmanlaajuista poliittista prosessia, joka näkyy myös tämän päivän suurvaltapolitiikassa ja globaalin talouden rakenteissa. Reformaatiolle voi kirjata häviöitä ja voittoja Kuten Patrik Hagman kolumnissaan (3.8.) totesi, reformaatiota on hyvä muistaa historiana, jossa kaikki hävisivät. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Ensiksi reformaatiota on tutkittu lähes pelkästään teologisin silmälasein. 8. Eronneita on kirkossa vihitty, kun valtio on itsenäisyyden aikana tehnyt avioliittolakiin eroamista helpottavia muutoksia eikä kirkkolaissa ei ole asiaa erikseen kielletty. Kirkolliskokous 1948 olisi halunnut kieltää uudelleen vihkimisen ja saada asiasta maininnan kirkkolakiin, mutta presidentti ei vienyt asiaa eteenpäin eduskunnalle. Silloin siirryttiin pedagogisesti ulkoa opettelusta keskusteluun ja asioiden ymmärtämiseen.” ” Elias Simojoki oli kyllä laajasti tunnettu IKL:n nuorisojärjestön johtaja, mutta häntäkin vaikutusvaltaisempi IKL-poliitikko oli kansanedustaja ja Lapuan kirkkoherra K. Siihen sitten herätysliikkeiden kuumat lämpötilat päälle.” sIMO HeInInen Porvoo Kirkon sata hetkeä -listalle tuli runsaasti uusia ehdotuksia Kotimaa listasi 3.8. 1400-luvun lopulla Euroopan poliittinen eliitti oli kypsä haastamaan vallitsevaa doktriinia. MArKus MALMgren musiikin tohtori, Espoo Teologialla on aina tehty politiikkaa refOrMAATIO Lutherin ja hänen virkaveljiensä kohottaminen kehityksen keulahahmoiksi on historiallinen vääristymä. Ohessa toimitukseen tulleita tai sosiaalisessa mediassa mainittuja huomiota listaan: ”Päiväkerhot aloittivat toimintansa Turussa 1945.” ”Uskonnollisen kasvatuksen asema kirjattiin lakiin lasten päivähoidosta 1983.” ”1970-luvun rippikoulu-uudistuksen käsittelyyn lisäisin tiedon 1973 Rippikoulusuunnitelmasta ja sen mukaisista oppikirjoista, jotka korvasivat 1948 Kristinopin. KOTIMAAn TOIMITus. Luterilaisuus on kiinnostunut yksilön sielusta, ja siihen liittyy kumma sivistyksen kultti: lukemaan pakko-opettaminen ja kansanvalistus. Lutherin loistava retoriikka levisi kirjapainon avulla niin, että muutamassa vuodessa Wittenberg muuttui pohjoiseurooppalaisen suurvaltaoperaation tärkeimmäksi propagandatoimistoksi. Olisiko tämä ollut tärkeä tapahtuma?” Vastus viimeiseen kommenttiin: Eronneiden vihkimisen sallimiseen ei löydy yhtä hetkeä tai päätöstä. Vauraus ja vaikutusvalta olivat keskittyneet hyvin harvoihin käsiin ja korruptio rehotti. Vuoden 1519 saksalais-roomalaisen valtakunnan keisarinvaalien alla Espanjan kuningas Kaarle otti astronomisen miljoonan guldenin lainan Fuggerin kauppiassuvulta kyetäkseen ostamaan vaalissa riittävästi saksalaisten ruhtinaiden ääniä. Seurakuntia työnantajina perustettiin edustamaan kirkolliskokoukselle raportoiva kirkon sopimusvaltuuskunta [nykyinen Kirkon työmarkkinalaitos], johon kirkolliskokous nimitti jäsenet hiippakunnittain. Tuettuaan rajusti vallanpitäjiä talonpoikaiskapinassa (1524–25) hän sai osakseen yhä enemmän samankaltaista kritiikkiä kuin millä hän itse oli suominut sekä maallisia että kirkollisia vallanpitäjiä. Tavoiteltiin uutta vallanjakoa paikallisten ruhtinaiden ja keisarinvaltaa sukupolvien ajan pitäneen mahtavan Habsburgin dynastian välillä. Toiseksi kun yhteiskuntatiede ja yleinen historia ovat kiinnostuneet reformaatiosta, se on niin ikään kapseloitu vain uskonnolliseksi, sekulaarista ympäristöstään irralliseksi ilmiöksi. Edustaa merkillistä teologista hybristä, että teologia olisi määrännyt politiikan suhdanteita keskiajalla sen enempää kuin tänä päivänäkään. Sen sijaan teologialla on tietenkin aina tehty politiikkaa. Lutherin ja hänen virkaveljiensä kohottaminen tämän kehityksen keulahahmoiksi on historiallinen vääristymä. Perustettiin jesuiittaveljistö, kirkon iskujoukko, jonka lähetystyö ulottui koko maailmaan ja jonka koulut ovat katolisen maailman parhaita oppilaitoksia. Tärkeä suurvaltapoliittinen keskushyökkääjä, Saksin vaaliruhtinas Friedrich III, rekrytoi vuonna 1512 Lutherin professoriksi juuri perustamaansa yliopistoon. evankelis-luterilaisen kirkon sata askelta eli tärkeää tapahtumaa Suomen itsenäisyyden ajalta
Ryhmiä on noin 2 200, joista leirejä 1 850. Arviomme on, että Jaana on ykkönen valtaosassa näistä. Se voi helpottaa: ohjaajille jää aikaa myös muille nuorille ja leiri alkaa sujua. Joka vuosi on myös niitä leirejä, joilla lippulaivasta pudotaan tai se ajaa karille. Monet tekevät arkityönään aivan muuta kuin nuorisotyötä. SArI rOMAN-LAgerSpeTz Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston jäsen JOHANNA KOrHONeN kirkolliskokousedustaja, kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan puheenjohtaja T erveisiä riparilta. Silti tavallisille leireille lähetetään joka vuosi nuoria, joilla on käytösja tarkkaavaisuushäiriöitä, lastensuojelun tarpeessa tai erityisoppimisen piirissä olevia nuoria, itsetuhoisia ja mielenterveysongelmaisia nuoria. Useimmilla ei. Viimeinen päivä oli hiljainen ja rauhallinen. Joillakin rippikoulutyötä tekevillä on lastensuojelun, kriisitai erityisnuorisotyön taitoja. Kiroillaan, möykätään ja sotketaan. Etsittyämme kaikkia muita ratkaisuja päätimme keskeyttää leirin ennen viimeistä yötä. Siinä hän listaa kymmenen piispan virkaan tärkeää ominaisuutta. Kotimaa24:ssa ilmestyi juuri kuin tilauksesta Minna Mannertin blogi otsikolla ”Valintakriteerit piispalle”. Se oli raskas, mutta oikea päätös. Joskus koko leiri on niin levoton tai pirstaloitunut, että häiritsevät, vaaralliset ja pelottavat tilanteet seuraavat toisiaan. Rippikoulu on kirkkomme lippulaiva, ylpeys, jota ihastellaan ulkomaita myöten. Nuoret testaavat auktoriteetteja, se kuuluu kasvuun. Hänellä on ehdokkaista pisin työja elämänkokemus. Sitäkään ei voi pitää miinuksena, että hän on nainen! Piispapaneeleissa ja ehdokkaiden puheenvuoroissa on osoittautunut, että Jaanan pihvi on laadultaan 3/3. Työntekijät ovat näiden tietojen varassa. 2 01 7 KOLUMNI Eeva-Kaisa Rossi Tuemme piispaksemme Jaana Hallamaata Helsingin piispanvaalin ensimmäinen äänestyspäivä on jo pian (keskiviikkona 16.8.). 25 rippikoululaista, muutama isonen, kolme ohjaajaa. Häneltä on nyt vaalien alla ilmestynyt paimenkirja Yhdessä toimimisen etiikka. Viime vuonna sen kävi 85,9 prosenttia ikäluokasta. Jatkuva kurinpito kiristää ilmapiiriä ja lisää vastakkainasettelua nuorten ja aikuisten välille. Tämän myötä hänellä on kypsä ja mielistelemätön identiteetti, jonka pohjalta hän kykenee kohtaamaan myös elämän varjopuolet. Uhkailu sotii sen henkeä vastaan. Voimien vähetessä oma aikuisuus säröilee. ennen leiriä nuorten huoltajat ilmoittavat tärkeitä asioita nuorestaan – tai jättävät ilmoittamatta. Kolonialistit perustelivat orjuuttamista evankelioimisella ja kirkon ykseyden piiriin saattamisella. Hänellä on evankeliumista nouseva vaihtoehtoinen totuus moniin aikamme koviin arvoihin, hän on muun muassa selkeästi asettunut heikompien ja syrjäytyneiden rinnalle ja puolustanut heitä puheissaan ja kirjoituksissaan. EE r o Ta m m iv u o r i. Hänen ajattelunsa tulee sen kautta jälleen laajalti huomioiduksi kirkossa ja yhteiskunnassa. Hän ei lakaise ristiriitoja maton alle, vaan on valmis nostamaan kissat pöydälle ja hakemaan keskustellen argumentoituja ratkaisuja. Hänestä Helsingin hiippakunta voi saada syvällisen piispan, joka kykenee toimimaan hengellisenä johtajana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Lippulaivasta pudonneet Joskus koko rippileiri on niin levoton tai pirstaloitunut, että vaaralliset ja pelottavat tilanteet seuraavat toisiaan. Valvotut yöt, vastuun paino ja neuvottomuus ovat monien ohjaajien leiriarkea. Toisinaan joku joudutaan lähettämään kotiin. Naispappeusja homoliittovastainen opetus, naisten ja homojen syrjintä rekrytoinnissa sekä naispapiton messutoiminta mielletään ”ei-pelastukseen kuuluviksi” asioiksi. Niitä, jotka ovat kiinnittäneet huomiota eettisiin epäkohtiin ja ihmisoikeuksiin, on arvosteltu: he rikkovat riitelyllään kirkon ykseyden ja kiinnittävät huomiota pelastuksen kannalta ”marginaalisiin asioihin”. Heidät konfirmoidaan, valkeissa vaatteissaan he laulavat: ”Sinussa on valo, sinussa on yö / sinulla on sitkeä sydän joka lyö / --/ olkapäällä kyyhkynen, vaikket sitä nää.” eevA-KAISA rOSSI Kirjoittaja on pappi ja kuvantekijä. Valitettavasti kirkossamme kehotetaan nykyäänkin ihmisiä ”ykseyden” nimissä olemaan kiinnittämättä liikaa huomiota eettisiin asioihin. Jotkut rauhoittaa rangaistuksen uhka. Sekalainen joukko heitettynä viikoksi yhteen, psykososiaalinen ihmiskoe. Monet työntekijät pelkäävät riparille lähtöä vaikeitten kokemustensa takia. Toivomme, että sinäkin kirjaat äänestyslippuusi Jaanan numeron kolme. Valintaansa vielä harkitseville kerromme, että me allekirjoittaneet tulemme monien muiden tavoin kirjoittamaan lippuumme numeron kolme, Jaana Hallamaa. Useimmat valitsijat lienevät jo kantansa muodostaneet, osa on jo äänestänytkin ennakkoon. Joskus pelkää nuorten puolesta, joskus omasta puolestaankin. 8. Jokainen on erilainen. Hän on maamme johtavia teologeja ja eetikkoja sekä syvällinen ajattelija. Uskovien yhteys ja kirkon ykseys ovat asioita, joilla ei pidä hiljentää ihmisoikeusvaatimuksia. Tätä tärkeää ajatusta on kuitenkin eri aikoina käytetty myös ongelmallisilla tavoilla. Parhaimmillaan se tuottaa lujan yhteisön, ystävyyttä, iloa, kukkaan puhkeamista ja muistoja, kiinnittää seurakuntaan ja kristilliseen elämään. Kiltit leiriläiset jäävät huomiota vaille, kun joka hetki menee ongelmien selvittelyyn. Hän puhuu ja kirjoittaa uskonsa pohjalta suoraselkäisesti ja rehellisesti. Juuri siksi valintamme on Jaana. Elina Hellqvist, Merja Hållfast, Kari Pekka Kinnunen, Johanna Korhonen, Samuli Korkalainen, Laura Maria Latikka, Virpi Koskinen, Hannu Pöntinen, Hannu Tiainen, Hannu Vapaavuori Ykseyspuhe voi olla vaientamisen väline Helsingin hiippakunnan piispanvaalien yhteydessä on keskusteltu piispan tehtävistä, kuten kirkon ykseyden vaalimisesta. Meidän riparimme ajoi karille. Pyydämme Helsingin piispakandidaateilta viime hetken puheenvuoroja siitä, minkälaista ykseyttä he pyrkisivät edistämään, jos he tulisivat valituiksi. Ykseys merkitsee uskovien välistä yhteyttä: kaikki Kristukseen uskovat ovat Kristuksen ruumiin jäseniä. Mutta ripari ei ole koulu, se on hengellinen yhteisö. Rippikoulu on avoin kaikille, mutta erityistä tukea tarvitseville on erityisryhmiä. KOTIMAA 9 1 0. Kaikki pääsivät loppukokeesta läpi
Suomessa miesten ja naisten yhteinen elinajanodote oli vuonna 2014 noin 81 vuotta. 8. – Uuden oppimisesta ja onnistumisesta saa hyvän mielen. – Sairaanhoitajana olin läsnä lukemattomissa viimeisissä hetkissä. Loppuvuonna 81 vuotta täyttävä Lähdevirta harrastaa tanssia intohimoisesti. Mitä hyötyä on siitä, että voi vastata puhelimeen, jos ei kuitenkaan voi puhua, jos on potilaan kanssa wc:ssä. Olen jotenkin jämähtänyt aikaan ennen kännyköitä ja sähköposteja, mutta en välitä siitä ja ihailen vilpittömästi kaikkia, jotka niitä sujuvasti käyttävät.. Parikymmentä naista opettelee tanssin koreografiaa ohjaajan opastuksella. TeksTi: Päivi Arvonen Kännykän Lähdevirta tosin omistaa. – En tykkää yhtään siitä, että ihmiset puhuvat yksityisasioistaan julkisilla paikoilla. Kinaporissa kahdesti viikossa kokoontuva tanssiryhmä on yksi Suomen noin viidestäsadasta senioritanssiryhmästä. Avioliittovuosia Lähdevirralla on takana jo 58. Hyvää vanhuutta on omalta tuntuva elämä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja elämänasenne vaikuttavat elämän viimeisiin vuosiin, sanovat vanhustyön pappi, psykologi ja intohimoisesti tanssia harrastava 80-vuotias. Tulevaisuutta hän ei kuitenkaan liiemmin mieti. Hoidettavissa olevat sairaudet hoidetaan ja harrastukset jatkuvat. Viime vuoden lopussa 65 vuotta täyttäneitä oli jo 20,9 prosenttia suomalaisista (vuoden 2000 lopussa 15 prosenttia ja vuoden 1950 lopussa vain 6,7 prosenttia.). – Tästä on positiivisen psykologian piirissä tuotettu paljon tutkimustietoa. Terveys ja liikuntakyky ovat Lähdevirralle tärkeitä elämänilon lähteitä. Heimosen mukaan mielen hyvinvointi rakentuu kiitollisuudesta, myönteisistä tunteista ja taidosta nähdä iloa tuottavia asioita. Lapsia on kolme, samoin lapsenlapsia. Tanssin lisäksi hän harrastaa kuntosaliharjoittelua ja vesijuoksua. Haluan tarttua uuteen ja innostua niin kauan kuin terveys ja muisti riittävät. En ole halunnut uutta koiraa, koska en voi olla varma, pääsenkö jatkossa liikkumaan yhtä hyvin. Senioritanssijoita on Suomessa 10 000 ja ohjaajia nelisensataa. Yritän aina muistaa vaikkapa erilaisia elämäntarinoita lehdistä lukiessani, että ihmisillä on niin kovin erilaisia kohtaloita. Työssään hän kohtasi usein myös kuolevan vanhuksen. – Elämää ei kannata jättää kesken ja elämättä. – Halusin eläkkeelle, koska tietokoneen ja kännykän käyttö työssä tuntui minusta hankalalta ja vieraalta. – Senioritanssi on loistava harrastus, jossa yhdistyvät liikunta, sosiaalisuus ja muistin virkeänä pitäminen. Tosin meillä oli niin päin, että koira ulkoilutti minua, en minä koiraa. Tähän on päätynyt ikääntymisen psykologian asiantuntija ja Vuoden psykologiksi vuonna 2013 valittu Sirkkaliisa Heimonen. Hän ei vain käytä sitä. Tanssijoiden askelista ja kehonkielestä voi päätellä, että tanssijat ovat ikäihmisiä – tai senioreita, joiksi nykyään vanhuksia on korrektia kutsua. Tietotekniikasta Lähdevirta ei kuitenkaan ole innostunut. – Olen jotenkin jämähtänyt aikaan ennen kännyköitä ja sähköposteja, mutta en välitä siitä ja ihailen vilpittömästi kaikkia, jotka niitä sujuvasti käyttävät. H elsingin Kinaporin palvelukeskuksen juhlasalissa soi hidas valssi. Haluan keskittyä puhelimessa puhumiseen tutussa paikassa omassa tuolissa. Kuolemassa sinänsä ei ole mielestäni mitään pelottavaa, vaikka ymmärrän, että moni saattaa pelätä kuolemaa. 10 KOTIMAA 1 0. Lähdevirralle kuolema on elämän luonnollinen jatkumo. Hän on onnellinen siitä, että puoliso hoitaa arjen tekniset asiat. Myös sosiaalisuus on tanssiharrastuksen iso plussa, Lähdevirta kertoo. Ihmisen oma asenne on kaikkein ratkaisevin. Lähdevirta on täyttänyt hoitotahtolomakkeen, jossa hän ilmaisee, ettei häntä tarvitse hoitaa tilanteessa, jossa paranemismahdollisuutta ei ole. Tutussa porukassa kehtaa olla, vaikka joskus jalka tai selkä hiukan sattuisi, kertoo senioritanssia 30 vuotta harrastanut Seija Lähdevirta. Senioritanssin lisäksi hän käy kahdesti viikossa round-tanssissa, jossa tanssitaan pareittain piirissä. Vuoteen 2060 mennessä yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan olevan jopa kolmannes Suomen väestöstä. . Viimeisimmät työvuotensa hän työskenteli vanhustyössä. Senioritanssi on ikäihmisille alun perin Euroopassa kehitetty liikuntamuoto, joka sopii liikuntakyvyltään hyvin erilaisille ihmisille ja jota voi tanssia seisten tai istuen. – Aiemmin lenkkeilin koiran kanssa jopa kymmenen kilometriä joka päivä. Lähdevirta jäi eläkkeelle sairaanhoitajan ammatista 60-vuotiaana. Lähdevirralle tanssi on suuri nautinto. . Hyvän elämän ja vanhuuden osa-alue on hänelle myös tasapainoinen perhe-elämä. – Toki elämä voi olla hyvää ilman perhettäkin. . 2 01 7 JOKA vIIdes suOMAlAInen On ylI 65-vuOTIAs
Jos vanhuksia ja vanhenemista ei nähdä arjessa, vanhuus jää vieraaksi elämänvaiheeksi. Ikääntymisen ja vanhustyön asiantuntija ei halua määritellä ikärajoja vanhuuden alkamiselle. Omaa asennoitumisen tapaa kannattaa tarkastella. Ikäinstituutin toimialapäällikkönä työskentelevä Heimonen on toiminut yli 20 vuotta vanhustyön ja ikääntymisen psykologian kehittämisja asiantuntijatehtävissä. Vanhuuden erityisyys syntyy siitä, että elämänkokemuksen rikkaus ja haavoittuvuus liittyvät yhteen. – Nykyisin on enemmän tilaa elää omannäköistä elämää ja tehdä omannäköisiä, yksilöllisiä valintoja kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Yllättävissä ja ennakoimattomissa muutostilanteissa, kuten vakavan sairauden kohda. Jokaisessa on paljon voimavaroja, ja iäkkäillä ihmisillä on paljon elämänkokemuksen tuomaa voimaa. Jokaisen erityisyyttä ja etenkin vanhuutta arvostetaan Heimosen mielestä Suomessa silti liian vähän. Heimonen muistuttaa, että vanhukset ovat todellisia elämän asiantuntijoita. Tärkeintä on ihmisen oma kokemus iästään. – Elämä on aina arvokasta. Ihmisen arvostaminen on peruskysymys. – Eri-ikäisten ryhmissä tarinoita jakamalla kaikki voivat oppia vaikkapa tapoja ratkaista elämässä eteen tulevia ongelmia. – Ajatuksilla on suuri voima. Kiinnostus suuntautuu hyvinvointiin, voimavaroihin ja vahvuuksiin. KOTIMAA 11 1 0. Hän käy tanssitunnilla useita kertoja viikossa. Kuva: viLLe PaLonen Positiivinen psykologia ei ole perinteisen psykologian vastakohta eikä mikään uusi suuntaus. Samasta syystä vieraannutaan kuolemasta. Elämä ei mene kaavan mukaan. Yhtenä ratkaisuna Heimonen tarjoaa nykyistä suurempaa yhteisöllisyyttä. 2 01 7 Terveys, liikuntakyky ja hyvä perhe-elämä tuottavat iloa Seija Lähdevirralle. Positiivinen psykologia tarkastelee sitä, mikä saa ihmiset ja yhteisöt voimaan hyvin. 8. Tarvitaan yhdessä olemisen paikkoja, joissa on eri-ikäisten ihmisten ääniä. Tulevaa odottavalta jää nykyhetki elämättä. Hyvän vanhuuden määrittelyn rinnalla hän haluaa korostaa hyvän elämän pohdintaa
Kirkon tai minkään muunkaan toimijan voimat eivät yksin riitä. Oma suhde hyvään elämään rakentuu tässä ja nyt. – On raastavaa nähdä, että muistisairas ihminen voi kokea ulkopuolisuutta jopa omasta elämästään. Pienillä teoilla on suuri merkitys sekä omalle että muiden hyvinvoinnille: kannustus, puhelinsoitto, ystävällinen sana ja vapaaehtoistyö antavat energiaa myös tekijälle itselleen. – Kuolema on pyhä ja jumalallinen tapahtuma. Jokaisen on hyvä miettiä omia elämänarvojaan sekä opetella myönteistä ajattelua ja kiitollisuuden valitsemista. Myös surulle ja suremiselle on oltava elämässä tilaa. Arjesta löytyy paljon voimaa antavia pieniä asioita kuten vaikkapa kuppi kahvia, hymy, tai sanomalehden lukeminen. Huonojen vuosien jälkeen oltiin tyytyväisiä pieneenkin hyvään. – Sitä tarvitaan kaikissa elämänvaiheissa ja sitä voi jokainen kasvattaa. – Kosketusta määrittävät kirjoittamattomat kulttuuriset säännöt. KuVa: Ville Palonen Hengellisyydestä unohtuu usein ruumiillisuus, sanoo oulun seurakuntien vanhustyön pastori markku Palosaari. 2 01 7 R a im o V o u ti la in en / V a s ta V a lo tessa, vaaditaan selviytymisja sopeutumiskykyä. Vanhustyössä ruumiillisuus näkyy myös sitä kautta, että ihmisen ruumiillisen reviirin tärkeys ja kunnioitus korostuvat. Sillä ei ole tekemistä ihmisen henkisen iän kanssa, vaikka eläkkeelle jääminen onkin merkittävä asia. Meidän kulttuurissamme tähänkin vaikuttaa sodan pitkä varjo, joka onneksi on vähitellen häipymässä. Miettiessään elämänsä viime vuosikymmeniä Lähdevirta ei osaa sanoa tarkkaan, milloin vanhuus alkoi. Hän ei esimerkiksi muista saaneensa juuri ehtoollisen. tärkeintä on ihmisen oma kokemus iästään. Elämä ei olekaan kaari, vaan prosessi, jossa paras on vielä edessäpäin, sanoo myös Oulun seurakuntien vanhustyön pastori Markku Palosaari. Monesti muistisairaat ihmiset jäävät hengellisen tuen ulkopuolelle. 12 KOTIMAA 1 0. Hyvään elämään ja hyvään vanhuuteen ei ole yhtä tietä tai valmista mallia. Kuoleman väistämättömyys kuuluu elämään. Heimonen muistuttaa, että kaikki kohtaavat vaikeuksia. On tullut tilaa luottavaiselle kontaktille. Niiden herättämille tunteille pitää antaa tilaa. Lähdevirta pitää itseään ikuisena optimistina, joka yrittää löytää jotain positiivista mistä tahansa asiasta. – Tärkeintä on elää itsensä näköistä elämää. Hän toivoo mahdollisimman monen valmistautuvan vanhuuteen. – Papeille ei ainakaan minun opiskeluaikanani opetettu ruumiillisuuden merkitystä hengellisessä elämässä, mutta hengellisyydessä ruumiillisuus on konkreettisesti läsnä esimerkiksi ehtoollisessa, ristinmerkin tekemisessä ja siunaamisessa. Palosaaren mielestä on tärkeää, ettei kiellä omaa kuolevaisuuttaan ja iän tuottamaa ruumiin heikkenemistä. Yhteistyö on vanhustyössä tärkeää. On hyvä muistaa, etteivät kaikki pidä halaamisesta, vaikka se onkin yleistynyt. Palosaaren sydäntä lähellä ovat erityisesti muistisairaat ihmiset. Papin ja seurakuntalaisten välille on tullut lisää fyysistä koskettamista. – Eläkeikä on vain tietty sopimus, joka liittyy palkkatyön päättymiseen. Hyvää voi oppia katsomaan ja löytämään niin omassa elämässään kuin arjen kohtaamisissa. Hyvää elämää rakentaa myös hyvän tekeminen. Kuolemaa Palosaari kuvailee Jumalan rakkauden täyttämäksi elämän päätökseksi, jossa herätään Jumalassa. 8. Yhteistoiminta niin järjestöjen kuin yhteiskunnan eri tahojen ja perheen tai vaikkapa taloyhtiön kanssa merkitsee koko ajan enemmän. Eletty elämä ja aikaisemmat kokemukset ja ratkaisut vahvistavat mielen kimmoisuutta kohdata ongelmia ja haasteita. Kiitollisuus on positiivisuuden lisäksi Lähdevirran elämän johtoajatuksia. Esimerkiksi kuolinvuoteella kädestä kiinni pitäminen tuo turvaa, Palosaari sanoo. Vanhenemisen Palosaari näkee paitsi elämänprosessin jatkumona myös jonkinlaisena tyyneyden saavuttamisen tilana. KuVa: Jaani FöHR Vanhuuden erityisyys syntyy siitä, että elämänkokemuksen rikkaus ja haavoittuvuus liittyvät yhteen.. – Meillä, jotka olemme kokeneet sodan ja huonot ajat, on suuri syy olla kiitollisia kaikesta hyvästä. – Kaikki on ollut niin tasaista, ettei vanhuuden alkamista oikein ole huomannut. Ihminen voi elää luovasti omaa vanhuuttaan siten, mikä hänestä itsestään tuntuu hyvältä. Heimonen huomauttaa, että tutkimusten mukaan auttaminen tekee hyvää myös auttajalle. Hengellisyydestä unohtuu Palosaaren mukaan usein ruumiillisuus. Voittaessaan kuoleman Kristus pyhitti kuoleman ja toi kuolemaan kirkkautta, valoa ja lohdullisuutta. Positiivisuus näkyy Seija Lähdevirran olemuksessa ja kuuluu hänen puheessaan. Kodissa tai palvelutalossa toteutettavassa rukoushetken siunauksessa pappi voi, luvan kysyttyään, koskettaa siunattavan päätä. – Yhteistyöstä versoo lisää onnellisuutta ja rikkautta kaikkien elämään, Palosaari sanoo. Hänen mukaansa hyvä vanhuus on ennen kaikkea luovaa asennetta elämää kohtaan. Moni työntekijä saattaa kokea vaikeaksi sen, ettei muistisairaalta tule palautetta. ikäinstituutin toimialapäällikkö sirkkaliisa Heimonen ei halua määritellä ikää, jolloin vanhuus alkaa. – Kättä on yleensä turvallisinta koskettaa. Suomalaisen naisen asema on hyvä, ja siitä samasta hyvästä jatkuu hyvä vanhuus. Myös Palosaari vierastaa ajatusta vanhuuden ikälokeroinnista. Seurakunnan työntekijöiden tueksi muistisairaan ihmisen kohtaamiseen on valmistumassa Kirkkohallituksen julkaisu ”Hengellinen tuki muistisairaan ihmisen elämässä”. – Luovat ratkaisut sekä vuorovaikutus itsensä ja ympäristön kanssa ovat tärkeitä rakennusaineita hyvään vanhuuteen. – Hyvän huomaamisessa on valtava voima. Palosaari korostaa kunnioitusta ihmisten elämäntapaa ja -valintoja kohtaan
Millaista satoa kasvatustyöni kantaa vuosien ja vuosikymmenten kuluessa. 2 01 7 Viisi mietettä sadonkorjuusta 1 Mustikkametsä Aivan ensimmäiseksi sana sadonkorjuu saattelee minut mustikkametsään. Hänelle jokainen luotu on tärkeä, mistään riippumatta. Koen olevani osa ikiaikaista esivanhempien jatkumoa. R a im o V o u ti la in en / V a s ta V a lo. 2 Lapsen kasvu Sadonkorjuuaika laittaa minut pohtimaan kasvattamisen mahdottomuutta. Luullakseni emme lopulta voi muuta kuin todeta, että Herra antoi, Herra otti. Jumala rakastaa ehdoitta. Myöhemmin mustikkametsästä on tullut minulle turvapaikka. Ehkä saamme – ja meidän täytyy – silti ajatella, että jokainen elämä on täysi ja kokonainen, sen pituudesta riippumatta. Kasvatustehtävässään hätääntynyt ihminen haluaisi nähdä nopeita tuloksia, mutta hän ei voi muuta kuin luottaa hitaaseen kasvuun. Silloin on hyvä palata juurille ja yhtyä Siionin virren 157 sanoihin, pyytää elämän antajaa uudistamaan ja siunaamaan köyhtynyttä maata. KOTIMAA 13 1 0. Tai sitten toivoksi riittää liittyminen elämän loputtoman tuntuiseen kiertokulkuun, kun aika on. Kun kohtuuton kohtalo osuu lähelle, meillä on lupa kysyä, protestoida, raivota ja huutaa. 3 Maapallon tulevaisuus Sadonkorjuu haastaa miettimään maailman suuria kysymyksiä: ruuan riittämistä, viljellyn maan säilymistä elävänä ja tuottavana, ilmastonmuutosta, koko maapallon tulevaisuutta. Ihminen kiinnittää toivonsa siihen, mihin pystyy. Jollekulle lohdun tuo taivastoivo, toiselle oman perinnön jatkuminen seuraavassa sukupolvessa. Haaste on ennen kaikkea konkreettinen: miten minä voin käytännön valinnoillani edistää hyvää ja ennaltaehkäistä tuhoa. 5 Kiitos Korjattuihin siemeniin kätkeytyy aina kiitollisuus ja uuden elämän ihme, vuoden ja sukupolvien kierto, jatkuvuus. Millainen olen ollut äitinä ja varaäitinä, millaisen mallin olen antanut, millaista viestiä välittänyt, miten hyvin olen riittänyt. EMILIA KArhu TOIVO Syvenevä kesä vie ajatukset marjasadon säilömisen ohella pohtimaan niitä hedelmiä, joita omat valinnat tuottavat. Haluan uskoa Jumalaan, joka on yhtä aikaa suvereeni majesteetti ja hellyys. ”On leivän side luja keskellä muutosten: me maahan kahlittuja olemme jokainen. Täydellistä tasapainoa ei voi löytää, mutta riittävän tasapainon mahdollisuuteen haluan uskoa. Vanhemmuus on yhtä aikaa luonnollinen, arkinen asia ja valtava tehtävä. Istun pienelle jakkaralle keskelle varvikkoa ja poimin rauhallisesti sormin ehjää, puhdasta marjaa suoraan pakasterasiaan. Ympärillä humisevat puut, raikas tuuli tarttuu hiuksiin. Suo usko uupuneille, virvoita Hengellä.” 4 Viikatemies Viikatetta ja kuolemaa ei oikein voi väistää sadonkorjuumietteitä kirjatessaan. Kiitetty olkoon Herran nimi. 8. Metsässä ollessani saatan uskoa myös Luojaan ja hänen huolenpitoonsa, vaikka tuo usko muualla horjuisi. Osa kuitenkin kärsii ennen kuolemaansa kohtuuttomasti ja joidenkin matka katkeaa inhimillisesti katsoen aivan liian varhain. Oi Kristus, ole meille myös taivaan leipänä. Ei viikatemies aina ole lempeä. Metsässä oltiin monta tuntia, ja juuri kun saimme pikkusiskon kanssa suostuteltua vanhempamme kotiinlähtöön, he löysivät jonkin huikean apajan. Määräänsä enempää kukaan toinen ei voi suuntaan tai aikatauluun vaikuttaa, mutta on tärkeää nähdä jokaisen yksilön vahvuudet ja tukea niitä. Toisinaan liian suuret kysymykset ahdistavat. Lapsena sinne lähteminen oli välillä vastentahtoista. Pitäisi olla sekä sensitiivinen että maalaisjärkinen, loputtoman joustava ja terveellä tavalla itsekäs. Heittäydyimme mättäälle selällemme ja huokasimme syvään. Joskus tartuin kuin hukkuva oljenkorteen eetikko Martti Lindqvistin ajatukseen siitä, että luonnossa kaikki prosessit ovat hitaita. Siellä liian vaikeat asiat asettuvat mittasuhteisiinsa ja sielu lepää. On tarjottava apua silloin kun jollakulla on hätä, mutta ennen kaikkea on luotettava siihen hyvään ja niihin mahdollisuuksiin, joita jokaisessa ihmisessä on. Viikatemies, lempeä mies, lauloi Jouko Mäki-Lohiluoma aikoinaan. Moni toki saa lempeän lähdön, joku jopa saappaat jalassa. Nyt kun noiden kirjanrivien ahmimisesta on kulunut vuosia, alan uskoa: lapsi, nuori ja aikuinen etsii ja löytää oman paikkansa ajallaan
Se näyttää pitkän reitin alas Siinain niemimaan eteläkulmaan. Koetuksia riitti myös Mooseksella. Junkkaalalta kysytään usein, mistä Jumalan johdatuksen tunnistaa. Eräs akateeminen muslimi sanoi Junkkaalalle Koraa. Niilistä pelastetun ja faraon perheessä kasvatetun kansanjohtajan elämässä oli kolme 40 vuoden jaksoa: yksi Egyptin hovissa, yksi maanpaossa paimenena Midianissa ja yksi israelilaisten johtajana matkalla kohti luvattua maata. Psalmeissa kuohuvat rakkaus ja viha, Joosef itkee usein, Jeremia kertoo sisäisistä kamppailuistaan. Hän on väitellyt tohtoriksi Raamatun arkeologiasta ja opettanut Raamattua kotimaan lisäksi myös lähetystyöntekijänä ulkomailla. Kun hän nyt eläkeiässä katsoo taaksepäin, toive on toteutunut. Junkkaalan mielestä ei tullut. Hän etsi uskon isien elämästä samaistumispintaa kuulijoiden arkeen moderneilla aiheilla: loppuiko Abrahamin usko, eksyikö Mooses johdatuksesta erämaassa, tekikö lankeemus Daavidista vahvemman ja epäonnistuiko Nehemia ihmissuhteissaan. 8. Heinäkuussa Junkkaala marssitti estradille Vanhan testamentin suurmiehiä Valkealan körttiopistolla pidetyllä Opiskelijaja Koululaislähetyksen kesäleirillä. Junkkaalan mielestä on ”järkyttävän puhuttelevaa”, että Raamattu kertoo tällaisen taitavan ja pidetyn kansanjohtajan tekemän murhan ja aviorikoksen – suoraan ja kaunistelematta. Inhimillisesti se ei ollut mahdollista, mutta ehkä Abraham sai taivaan tähtiä katsellessaan uskon, että Jumala voi taivaankappaleiden lisäksi luoda myös lapsen, Junkkaala pohtii. Uskon askeleita oli otettava monta ennen kuin he olivat perillä. 14 KOTIMAA 1 0. Jumala käski hänen ja Saaran muuttaa, mutta ei kertonut, minne. RAAMATTu Vanhan testamentin kompuroivat sankarit rohkaisevat Eero Junkkaalaa. Hänellä oli aavistus, että israelilaiset oli vapautettava ja hänellä voisi olla jokin rooli siinä, Junkkaala kuvailee. Pariskunta päätti auttaa Jumalaa ja kutsui paikalle orjatar Hagarin. Tuliko Abrahamista lopulta hyvä uskovainen. 2 01 7 N uorena miehenä Eero Junkkaala halusi käyttää elämänsä Raamatun tutkimiseen ja opettamiseen. Kun Abraham oli 75-vuotias, Jumala lupasi tehdä lapsettomasta miehestä kansan. Ihminen ei ole vuosituhansien aikana muuttunut. Suorinta reittiä perille olisi päässyt muutamassa viikossa. Abraham epäili ja tarttui toimeen väärään aikaan ja väärällä tavalla. – Tyhjän päällä ja pitkään odottaessaan ihminen oppii jotakin, mitä hän ei muuten opi. Rauhaan pyrki myös kuningas Daavid. Junkkaala on itsekin kokenut, ettei Jumalan johdatus ole suoraviivaista. Junkkaalan mukaan on selvää, että tarinoiden ydin on suhde Jumalaan. – Mutta ei ihminen ole tuhansien vuosien aikana muuttunut miksikään. Junkkaalan mielestä kertomukset auttavat uskomaan, että mokista voi selvitä. Kun lasta ei ruvennut kuulumaan, tuli epäilys. Vanha kansa, joka tunsi Raamatun henkilöiden elämänvaiheet kuin omat taskunsa, on saanut paljon rohkaisua näiden vastoinkäymisistä. Vaikka hän onnistui taistelemaan kansalleen pitkän rauhan ajan, hänen omassa elämässään riitti rauhattomuutta. Ihmissuhteita ja tunteita kuvataan Vanhassa testamentissa niukasti, mutta kuvataan kuitenkin. Hänen neuvonsa on yksinkertainen. Jumala on rauhan Jumala. Raamatun kuuluisimpiin mokailijoihin kuuluu itse uskon isä Abraham. Me lähdimme Pirkon kanssa 60-vuotiaina. – Koetuksia kestävän uskon hän kuitenkin sai. KRIsTITyn vAellus – Midianissa Mooses varmasti usein potki hiekkaa ja mietti, mitä minä täällä teen. Junkkaalan mielestä israelilaisten 40 vuotta kestänyttä autiomaavaellusta esittävä kartta on sielunhoidollinen. Kirjoja pukkaa ja luentoja on buukattuna ensi vuodellekin. – Valitse se, jonka kautta sisäinen rauhasi lisääntyy. – Nuorena miehenä kysyin, mikä on nopein tie lähetystyöhön. Faraon luona hän oli oppinut johtamaan ja Midianissa hän oppi kulkemaan autiomaassa. Elämänsä viimeisen kolmanneksen aikana Mooses otti käyttöön kaikki edellisten vaiheiden opit. – Jumala ei valinnut Abrahamia tämän omien ansioiden perusteella, vaan armosta. – Ja Joona onneksi vähän oikuttelee, hänestä saa vertaistukea. – Jumala johdattaa joskus elämänvaiheisiin, joiden merkitystä ei voi ymmärtää edeltä käsin, vaan vasta jälkikäteen. Nuoruuden rakkaus on osoittautunut niin monikerroksiseksi ja kiinnostavaksi, ettei Junkkaala raaski lopettaa sen parissa hyörimistä. Sössiviä sankareita Junkkaalan mielestä israelilaisten 40 vuotta kestänyttä autiomaavaellusta esittävä kartta on sielunhoidollinen
Junkkaalan mielestä yhteyden ja rakkauden rakentaminen ja harhaoppien torjunta ovat osittain ristiriitaisia tehtäviä. Veisasin siellä auringossa. 2 01 7 kolumni nin voittavan Raamatun, koska siellä suuret miehet eivät mokaa. Raamatussa he sen sijaan juopottelevat ja tekevät aviorikoksia. Körttien herättäjäjuhlat järjestetään joka vuosi eri paikkakunnalla. Kirkkotilan symboliikkaan kuuluu alttarikaide, jonka toisella puolen menneiden polvien ajatellaan osallistuvan ehtoolliselle. Nyt metsä kirkkoni olla saa, kirjoitti jo runoilija Immi Hellén. Tällä kertaa juhlakenttä ei ollut ainoastaan tila, johon tuhannet mahtuivat. Kenttä oli kuin luotu kirkoksi. Kaiken keskellä kohosi Paavo Ruotsalaisen haudalle aikanaan istutettu piikkinen kuusi. 8. Siellä näki puhujat ja kuorokatoksen, oli keskellä elämää. Saul käpertyi syntinsä ympärille, hän ei tunnustanut eikä selvittänyt niitä. Vanhat hautaristit, muistomerkit. Kolmas asia, joka teki juhlakentästä kirkon, oli tila, avaruus. Kuljin sinne myös illalla, kun aurinko oli laskenut ja kenttä oli tyhjä. Siinä oli jotain perin körttiläistä. Minäkin sanoin. Metsästä voidaan suunnitella kirkkotila myös tarkoituksella. Seurakenttää kehui moni. Daavid tunnusti syntinsä ja sai ne anteeksi. Näki vilauksen, kuin aavistuksen. Kaikki vaikutti olevan hyvin, kun vastustusta alkoi tulla joka suunnalta. Jos halusi, saattoi mennä istumaan aivan kentän etuosaan. Erikokoisia, eri-ikäisiä, juuriltaan erilaisia. Niin, toiseksi ne haudat, Paavon ja muiden. Vain puinen musta risti valvoi etuosassa. Aina kokoonnutaan taivasalla. Saul sen sijaan joutui epätoivoon. Se kertoo, millainen ihminen on eikä millainen toivoisimme hänen olevan. Puut loivat varjoja ja rajasivat puistoon alueita. Mutta halutessaan saattoi myös istua omalla puiden reunustamalla läntillään, kuin mystisessä lehdossa. KOTIMAA 15 1 0. Saattoi jopa käydä niin kuin ystävälleni, joka sunnuntain messussa katsahti ehtoollisen asettamisen hetkellä alttarille. Jumala kutsui Nehemiaa pystyttämään vihollisen hajottamat muurit. – Ainakin nöyremmän. Körttijohtaja toivoi sitä muistokseen, sillä hän oli piikkinen mies. Kuulla äänet, vaikkei nähnyt. Asettua rauhaan. Kuulla äänet, vaikkei nähnyt. Hänen mukaansa muurinrakennustyö olisi mukavampaa, jos tekisimme niin kuin Paavali käskee: pukeutuisimme sydämelliseen armahtavaisuuteen ja nöyryyteen ja yrittäisimme tulla toimeen muiden muurilla ahertavien kanssa. Entä tekivätkö lankeemukset Daavidista vahvemman. Ravintolakokin töitä Babylonian pakkosiirtolaisuudessa tehnyt Nehemia halusi lähteä Jerusalemiin rakentamaan sodan tuhoamaa kaupunkia. Kuva: DaniEllE MiEttinEn Körttijuhlien kenttä oli luotu kirkoksi S uomalainen viihtyy metsässä, sanotaan. Kirkossa ja herätysliikkeissä ei ole aina helppoa tietää, miten kyräilyyn ja erimielisyyksiin pitäisi suhtautua. Toisinaan pitkät puupenkit kannetaan puistomaiselle alueelle, monesti käytännöllisin paikka on urheilukenttä. Kuusia, mäntyjä, koivuja, leppiä. – Jeesus sanoi, että meidät tunnetaan hänen opetuslapsikseen keskinäisestä rakkaudesta. Sitä sanottiin kaikkien aikojen juhlakentäksi. Junkkaala vastasi, että juuri siksi Raamattu on hänen mielestään hyvä kirja. Niitä kasvoi kentällä kaikenlaisia. Raamattu lupaa, että syntinsä tunnustavalle ne julistetaan anteeksiannetuiksi. DAnIelle MIeTTInen – Merta pitkin Jumalan kutsua karkuun lähtenyt profeetta Joona tarjoaa vertaistukea huteriin hetkiin, Eero Junkkaala sanoo. – En tiedä, mutta sanoma on tämä: ole niin kuin Daavid, älä niin kuin Saul. Mikä ratkaisee, kummin käy. Kaukaa, puiden välistä, hän erotti, ehkä, liturgin ja ehtoollismaljan. Tänäkin kesänä niemissä, notkoissa ja saarelmissa on järjestetty hulppea määrä kesäkirkkoja ja luontomessuja. Hän teki huolelliset suunnitelmat ja kokosi hyvän työryhmän. Niitä oli moneksi, kuin meitä ihmisiä. Kuningas Saul ja kuningas Daavid tekivät molemmat väärin, mutta toiselle kävi hyvin ja toiselle huonosti. Nyt oltiin vanhalla hautausmaalla. Selitän, miksi. MeRI TOIvAnen. Hän tunnusti totuuden itsestään. Ei meidän tarvitse olla kaikesta samaa mieltä. Halutessaan saattoi istua omalla puiden reunustamalla läntillään, kuin mystisessä lehdossa. Minä koin kesän luontokirkkoelämykseni Nilsiän herättäjäjuhlilla. Oman porukan napina on Junkkaalan mielestä kiusallisen tuttua. Kun ehtoollisjono kiemurteli hautojen välissä, perille päässeet tuntuivat olevan mukana tavallistakin todellisempina. Ensinnäkin puut
Kirkon sanoma toivosta, uskosta ja lähimmäisenrakkaudesta on ollut työmme lähtökohta jo lähes 160 vuotta. Erityisen hyvin kurssilaisten nimiä muisti kuvassa mukana oleva Kalevi Silvola. Alitalo ja Esko Honkavaara. 050 526 0255 tai organisaatiosta: www.kairosmaja.fi. Puutalo voi hämätä, koska se tosiaan purettiin pois. Muutos. Tukenasi sinulla on kokenut ja sitoutunut johtoryhmä sekä henkilöstö. Työssä onnistuminen edellyttää sujuvia vuorovaikutusja yhteistyötaitoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä uskottavaa kykyä kohdata erilaisissa rooleissa ja tilanteissa olevia ihmisiä. Ryhmän edessä ei seisonut kenttäpiispa Viljo Remes, joka oli kenttäpiispana kuvanottohetkeä paljon myöhemmin eli 1978–1986, vaan Toivo Laitinen, joka oli kenttäpiispana 1956–1969. Odotamme sinulta kokemusta työskentelystä kansainvälisissä tehtävissä, mieluiten lähetystai kehitysyhteistyöstä. Kurssilaisia ovat Esko Jaatinen, Reino Eskelinen, Reino Tillanen, Lasse Urho, Aulis Alanko, Kalevi Silvola, Juhani Heikinheimo, Uuno Allan Hintsala, Esko Koskenvesa (kuvan ottamishetkellä vielä Koski), Reijo Heinonen ja Pentti Kivimäki. Vastaat Lähetysseuran kokonaisvaltaisesta johtamisesta ja kehittämisestä. Tiedusteluihisi vastaavat Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja, piispa Matti Repo (soittopyynnöt välittää Nina Kuusinen, puh. Kuva on otettu 2.–4. huhtikuuta välisenä aikana Helsingissä. 0207 681 730 kairosmaja@sana.fi kairosmaja.fi Haemme Kairosmajalle, Pyhätunturille Nykyisen henkilön siirtyessä eläkkeelle vuoden 2018 alkupuolella ohjelmavastaavaa/isäntää jonka työnkuvaan kuuluu mm. mennessä: ilmo.espoo@evl.fi. klo 18.30, kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. iso rivi isoja pystyikkunoita, parven aihio taustaseinällä ja ikkunoista siintävä Aurajoen vastarannan penkka. Työmme tavoittaa noin miljoona ihmistä. Lahjojen ja kukkien sijasta mahdolliset muistamiset Kirkon Ulkomaanavun katastrofiavulle (tili Nordea FI33 1572 3000 5005 04, viestikenttään merkintä Kai Peltonen 60 v). Tunnistamista helpottavat mm. Lisätietoja tehtävästä antaa liiketoimintajohtaja Terhi Rajala, puh. 60 VUOTTA täyttää 5.9. PerheuuTISeT. Kahden kurssilaisen nimet eivät ole tiedossa. Sen tytäryhtiö Karas-Sana Oy kustantaa hengellistä viikkolehteä Sanaa ja harjoittaa majoitusja ravitsemistoimintaa. Hän kirjoittaa: ”Siinähän on nykyisen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän toimitalossa Eerikinkatu 3:ssa, entisessä työpaikassani, oleva Tuomiokirkkoseurakunnan juhlasali – vielä hiukan alkutekijöissään. Tehtävä on vastaanotettavissa syksyn 2017 lopulla. OllI SePPälä Erityisen paljon vihjeitä saatiin ryhmäkuvaan sotilaspapeista. Seurat Espoossa Tuomiokirkon seurakuntatalolla (Kirkkoranta 2, 02770 Espoo) torstaina 7.9. Suomen Lähetysseura tekee pitkäjänteistä työtä oikeudenmukaisen ja inhimillisen maailman puolesta. ja 29.8. Kuvan harjannostajaisista tunnisti Jouko Räty. Lukijat auttoivat Kotimaata tunnistamaan mysteerikuvia Kotimaan juhannusnumerossa julkaistiin toimituksen kuva-arkistosta löytyneitä vanhoja kuvia. Tarjoamme sinulle tilaisuuden johtaa ja kehittää perinteikästä, vahvasti ajassa elävää ja kehittyvää lähetysja kehitysyhteistyön johtavaa toimijaa. Hakemukset ja CV:t sähköpostilla 24.8.2017 klo 12 mennessä henkilöstöpäällikkö Tarja PohjolanPirhoselle osoitteeseen hakemukset@sana.fi. Konsernin palveluksessa työskentelee noin 80 henkilöä, joista valtaosa vakinaisessa työsuhteessa. Kiitos kaikille kuvatietoja lähettäneille. Niissä ei ollut tunnistetietoja, joten ne nimettiin mysteerikuviksi. Lukijoilta pyydettiin apua, ja sitä tulikin. Työstäsi olet vastuussa Lähetysseuran hallitukselle. Tunnet ekumeenisten organisaatioiden lisäksi kotimaiset kirkolliset tahot sekä lähetysja kehitysyhteistyötoimijat. Kuvauspaikaksi Klemetti arvelee Torniota, jossa hänen serkkunsa oli opettajaseminaarissa ja valmistui 1950. Jätä hakemuksesi palkkatoivomuksineen osoitteessa www.arespartners.fi linkin ”Aresnets” kautta 7.9.2017 mennessä. Edellytämme hakijalta: • Kirkollista koulutusta esim. Arvostamme tulevaisuuteen suuntautunutta, visionääristä ja kehittävää johtamisotetta. Tehtävä täytetään sopimuksen mukaan. klo 15 17, puh. Kahvitarjoilua varten ilmoittautumiset 30.8. suomenlahetysseura.fi Nykyisen johtajan siirtyessä eläkkeelle haemme TOIMINNANJOHTAJAA Suomen Lähetysseuran työ maailmalla on aktiivista, monimuotoista ja uusia ihmisiä tavoittavaa. Kappelitie 2, 98530 PYHÄTUNTURI Puh. Kairosmajan ja Revontulikappelin vuosija viikko-ohjelmien suunnittelu ja toteutus, osallistuminen Kairosmajan viikko-ohjelmaan, retkiopastuksia ja asiakaspalvelua. Kansan Raamattuseuran Säätiö on luterilaisen kirkon piirissä toimiva valtakunnallinen evankelioimisjärjestö. 044 275 4654) sekä Arespartnersin konsultti Pertti Leppäkoski, varmimmin 15.8., 22.8. hiippakuntadekaani Kai Peltonen Helsingissä. Vahvistat Lähetysseuran asemaa yleiskirkollisena toimijana ja kykenet yhdistämään kirkon muita lähetystoimijoita. lumitöihin Arvostamme: • Kristillisen arvomaailman ja kirkollisen kentän tuntemusta • Kehittävää työotetta Tehtävän palkka määräytyy Kristillisten järjestöjen työehtosopimuksen mukaan. Vaikka edustat Lähetysseuraa, toimit koko kirkon mission hyväksi. Toimimme 30 maassa yli sadan kumppanikirkon ja -järjestön kanssa. Toiminnanjohtaja on avainasemassa voimavarojen suuntaamisessa ja työn uudistamisessa eri olosuhteissa. Helvi Klemetti tunnisti tyttöjoukkoa esittävästä kuvasta serkkunsa Anna Maalismaan (myöhemmin Hynninen), joka seisoo tyttöjen keskellä. Edellytämme sitoutuneisuutta kirkon yhteiseen missioon, vahvaa johtamistaitoa ja -kokemusta sekä soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa. Kun hänen ja muiden tiedot yhdistetään, kuvassa ovat seuraavat henkilöt: kenttäpiispa Toivo Laitinen sekä kenttärovastit Tauno Muukkonen, Eino I. Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva. Tehtävää täytettäessä huomioimme aikaisemmin hakeneet. Saliin mahtuu 150 henkeä, mutta lienee siinä ollut joskus enemmänkin väkeä kerralla.” Räty myös sanoo, että kuvanottovuoden määrittelyä vaikeuttaa se, ”että aivan asiallisissa lähteissä kerrotaan Erik Lindroosin piirtämän talon rakennusajaksi joko 1956–57 tai 1957–58”. 2 01 7 PAIKKOJA AVOINNA Toivo. 8. Verkostosi käsittävät kotimaan kirkollisia ja muita toimijoita sekä kansainvälisiä ekumeenisia organisaatioita ja kumppanuuskirkkoja. Hakijoiden nimiä ei julkaista. Valitettavasti lehdessä olleessa kuvatekstissä oli virhe. Kairosmaja on Pyhätunturilla Pelkosenniemellä sijaitseva Kansan Raamattuseuran tunturikeskus, jossa järjestetään monipuolista leiri-, kurssija ohjelmatoimintaa tunturiluonnon ympäröimänä. Lehteen tulee myöhemmin vielä uusi valikoima mysteerikuvia. diakoni, sosionomi tai pappi • Työkokemusta ohjelmasuunnittelusta ja retkiopastuksista • Hyvää yhteistyökykyä ja aktiivista sekä itsenäistä työotetta • Valmiutta ja halua palvella asiakkaita • Joustavuutta • Valmiutta osallistua kiinteistönhoitoja korjaustöihin, mm. Sinut tunnetaan näissä verkostoissa ja nautit niissä laajaa luottamusta. Yhteistyö. Olemme edelläkävijä lähetysja kehitysyhteistyön kehittämisessä useiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa. 16 KOTIMAA 1 0. Suomen Lähetysseura kuuluu maailman suurimpiin lähetysja kehitysyhteistyötä tekeviin järjestöihin. Ryhmäkuva tunnistettiin sotilaspappikurssiksi keväällä 1959. 0400 623 115. Etenkin ryhmäkuva sotilaspapeista herätti kiinnostusta
Pe 11.8 klo 18.00 Yhteislaulu-ilta Nyströmin perheen kotona Rikessä. 7 16.2. 42 18.10. mm. 4.1. 12.9. p e r s p e c t i v e s . P. 24.10. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 39 27.9. 10 8.3. Valinnoista ilmoitetaan syyskuussa 2017. RIPPIKOULUUN 2018. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. I-leiri 4.–14.7.2018 II-leiri 18.–28.7.2018 Rippikoululeirin päätteeksi järjestetään konfirmaatiomessu. KIRKKO¤ VAASASSA va as ae vl .fi www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. 3 19.1. 25.7. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. Matkailu 4 26.1. 6.6. 45 8.11. 14.3. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä Rippikouluun 2018. 21.11. Kesän tuplanumero 30 26.7. 3000 kpl 28-29 12.7. 8.2. Linkki hakulomakkeeseen: https://rekry.evl.fi/rekry2/#/joblist?unitId=1433 Hakuaika päättyy 1.9.2017 klo 16.00. Adventti 49 pe 7.12. Lisätiedot ja hakeminen: . 1969) sis. 22.8. 18 3.5. 28.12.11 2 12.1. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. 36 6.9. 18.1. 46 15.11. 10.10. 50 13.12. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 29.8. 14.11. 25-26 21.6. OSTETAAN Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Lappajärven seurakunnassa on avoinna KANTTORIN VIRKA Haku päättyy 31.8.2017 klo 16. 41 11.10. laulut: Kai kertoa saan, Surutonna. 31 2.8. 51-52 20.12. 3000 kpl 22 31.5. 15.8. 19 10.5. w w w. www.kotimaa-yhtiot.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. ti 4.12. 11.1. 18.7. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Tarkemmat tiedot osoitteessa: savitaipaleenseurakunta.fi tai mol.fi. 2 01 7 Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/ tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi PAIKKOJA AVOINNA SEURAKUNNAT Virtain seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN VIRKA Hakuilmoitus kokonaisuudessaan www.virtainseurakunta.fi Hakuaika päättyy 21.8. 13.6. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 08 4639 200 Raamattuaiheisia kursseja Helsingin Raamattukoulu www.helsinginraamattukoulu.fi Teologiset kirjat myy ja ostaa teologinenkirjakauppa.fi Puh. 25.4. Kitarayhtye Pro Fide ep-levy (v. 2.5. 47 22.11. Yhteisvastuu 6 9.2. 18.4. 32 9.8. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. 33 16.8. 17 26.4. 1.8. 35 30.8. 43 25.10. 31.10. 7.11. Hakuaika on 1.7.–31.8.2017. 17.10. 30.5. www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. 48 29.11. 8 23.2. fi Barbro Teir Vaasan seurakuntayhtymä hakee KOKKIA toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. 20 pe 18.5. 28.3. Pyydä tarjous p. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. 4.7. 23.5. Herättäjäjuhlat, lisäp. 24 14.6. 15.2. 2017 klo 14. 34 23.8. 8. 19.9. 7.3. 040 676 5164 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Minna Zilliacus 040 774 7777 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. 25.1. Hakuohjeet ja lisätiedot: www.lappajarvenseurakunta.fi KOULUTUSTA Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. Savitaipaleen seurakunnassa haettavana TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA Hakuaika päättyy 25.8.2017 klo 13 . 11.4. 5.9. 29.2. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 1.2. 3.10. 12 22.3. 27.6. 040 752 0868 www.lyrs.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. 23 7.6. 22.2. 13 29.3. Leirin osallistumismaksu on 440€. 8.8. 26.9. 9.5. 12.12. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. Suomen Lähetysseura järjestää kesällä 2018 kaksi rippikoululeiriä Päiväkummussa Orivedellä. KOTIMAA 17 1 0. ti 15.5. 37 13.9. 21.3. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 28.11. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 127,00 € Kotimaa-lehti ja digipaketti 12 kk 147,00 € Digipaketti 12 kk 106,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilatta vien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. 14-15 5.4. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. Kesämenot & kurssit 21 24.5. 050 356 1075, jjussi@koti.luukku.com DIALOGI ELÄMÄSTÄ yksin tai ryhmässä, yksityisesti tai työpaikalla. www.suomenlahetysseura.fi/rippikoulut Tiedustelut: Rippikouluja nuorisotyön asiantuntija Jaakko ”Jagr” Niiles jaakko.niiles@suomenlahetysseura.fi / 040 6351157. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 PALVELUHAKEMISTO Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 9 1.3. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. 40 4.10
Yle Teema & Fem Sunnuntai 13.8. Keskiviikko 16.8. Pääsin leikkaukseen ja asia korjautui. Lopulta mieheni sai töitä sairaalasta. 15.05 Pisara. Minulla on pieni palkka. Perheiden sunnuntain jumalanpalveluksesta vastaavat Anna-Mari Kaskinen, Pekka Kaskinen ja Matteus Mykkänen. 20.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus. En koskaan tuntenut, että hän rakasti minua. Joka ilta rukoilemme yhdessä koko perhe. Pastori, kanttori Pauli Pietiläinen, Lahti. Onnekseni sain rakkautta katolisen kouluni nunnilta. JuMAlAnpAlveluKseT Yle Radio 1 Sunnuntai 13.8. Jouko Minkkinen sekä Reijo Hokkanen, haitari, Senja Kureichyk, piano, Teppo Mikkonen, rytmisoittimet, Jouko Minkkinen, kitara ja Niko Peltoperä, basso. Alku oli vaikeaa, sillä minulla oli ongelmia sisäelimissäni. 10.00 Jumalanpalvelus. Yhteislaulut Hengellisestä laulukirjasta numerot 502, 606. Arkistohartaus vuodelta 1991. Sitten isäni jätti meidät ja minusta tuli perheen pääelättäjä, kun vanhemmat sisarukseni muuttivat pois. Saarnaa seurakunnan vanhin Pekka Puurunen. Seurakunnan laulajat, joht. Maanantai 14.8. Pärjäsin koulussa hyvin ja unelmoin yliopistosta mutta jouduin menemään töihin 16-vuotiaana. Aina en saa heti vastausta. Jeesus elää sydämessäni. Maanantai 14.8. Osa 6/8. Kirjailija Anna-Maija Raittila. Veli-Pertti Ahopelto sekä Mauno Rantanen, laulu. Ukin tekemä pieni koira. MuuT OHJelMAT TV1 Lauantai 12.8. Koulupappi Jussi Houttu, Lieto. Vaikka olen joskus ollut aivan maassa, toivo ei ole koskaan täysin kadonnut enkä ole luovuttanut. 2 01 7 maija p. Rukoilin paljon, kun mieheni jäi työttömäksi viitisen vuotta sitten. Näyttelijä Mikko Bredenberg lukee Danielin kirjaa. Jumalanpalveluselämän kouluttaja Juhani Holma, Järvenpää. Musiikissa avustaa Virtain kirkkokuoro, joht. Pappi Meri-Anna Hintsala, Espoo. Toivo ei ole koskaan täysin kadonnut. Kanttorina Veli-Pertti Ahopelto. Myöhemmin pahanpuhujat tulivat pyytämään anteeksi. Iltahartaus klo 18.50, lauantaina klo 18.00 Perjantai 11.8. rukoilen lastemme puolesta, että he saisivat opiskella, menestyisivät ja löytäisivät hyvät työpaikat. Tilaisuuden juontaa Esa Pikkumäki. Tekstinlukijoina Reijo Herranen ja Elina Ahopelto, esirukouksessa avustavat Kerttu Raivio ja Tuula Jartti. Kirkkoherra Juha Rauhala, Haaparanta. Juuri nyt rukoilen nuorimman lapsemme puolesta, hänellä on terveysongelmia. Jotkut ihmiset puhuivat pahaa minusta. Äiti oli sairas ja hänen lääkkeensä olivat kalliita. Torstai 17.8. O len rukoillut niin kauan kuin muistan. ”Hyvää huomenta Jeesus, mitä kuuluu?” Abir Tha’albeh, 51, on luterilaisen kirkon majatalon vastaanottovirkailija Beit Jalassa, Länsirannalla. Metropoliitta Panteleimon, Ortodoksinen kirkko, Kuopio. Arkkipiispa emeritus John Vikström, Turku. Kiitän Jumalaa vaikeuksistani, sillä ne ovat opettaneet minua. Tein paljon töitä, enimmäkseen siivosin. KuVA: SARI LehTeLä / SuoMen LäheTYSSeuRA. Pastori Hilkka Olkinuora, Inkoo. Menen aamuisin työpaikkani kirkkoon ja tervehdin Jeesusta: Hyvää huomenta, ystäväni! Mitä kuuluu. Virret: 434, 460:1,4, 433, 470:1–, 954, 443. Lauantai 12.8. Elämässäni on ollut suuria vaikeuksia, mutta rukouksessa olen jättänyt kaiken Jumalalle. 11.00 Jumalanpalvelus Rovaniemen helluntaiseurakunnasta. Tapasin tulevan mieheni Saban ja rakastuimme. Tiistai 15.8. minun rukoukseni radi0 & tv Abir Tha’albeh HArTAudeT Yle Radio 1 Aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 11.8. Meillä on läheiset välit, puhumme kaikesta ja viihdymme yhdessä. Fredrik Lindströmin vieraana on lääkäri ja kirjailija Stefan Einhorn. sArI leHTelä Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijä Jerusalemissa. Miksi juhlista kannattaa poistua, kun ne ovat parhaimmillaan. Ilman Jeesusta olisin maailman köyhin ihminen. Jumalan ihmeellinen syli. Ruotsalaisessa sarjassa kaksi pappia, pastori ja diakoni etsivät rakkautta. Teologian tohtori Martti Lindqvist. Kiitän Jumalaa hyvästä miehestäni ja kolmesta ihanasta lapsestamme. 9.00 Ihmisen arvoitus. Osa 4/8. elämä oli raskasta palestiinalaisille kansanousun aikaan 1980-luvun lopussa. Tiistai 15.8. Teimme kotona turisteille matkamuistoja ja saimme vähän lisätuloja. Luutnantti Kaisu Leino, Pelastusarmeija, Kouvola. Tekstinlukijana Jarkko Perälä. Voiko hyvä ihminen olla itsekäs. Yksi raskaimmista asioista on ollut suhteeni äitiini. Ilman Jeesusta olisin maailman köyhin ihminen. Maanantai 14.8. Onko tosiaan niin, että tärkeintä on kaunis ajatus. Saarnaajana ja liturgina kirkkoherra Hannu Haukkala. Ulla Oinonen (Hepr. Arkistohartaus vuodelta 2004. Unelmani opiskelusta ei toteutunut, mutta rukoilin että unelma omasta perheestä toteutuisi. Nyt hän on kuollut. 8. Purin tuskaani Jumalalle. 18 KOTIMAA 1 0. TV1 Sunnuntai 13.8. 10.00 Jumalanpalvelus Virtain kirkosta. Todistuspuheenvuoron pitää Kirsi Alves Bento. Keskiviikko 16.8. Lauantai 12.8. Lasten jumalanpalvelus Pyhän Lapsen kirkossa Lohjan Vivamossa. Hän oli kolme vuotta työttömänä ja se oli meille vaikeaa aikaa. Torstai 17.8. Tiedän, että hän rakastaa minua ja pitää perheestäni huolen. Äitini ei antanut lupaa mennä naimisiin, mutta Saba oli sinnikäs ja lopulta menimme naimisiin. 13:5–6)
Rakkaus on lahjoista suurin. 8:9–15, Matt. Vaikka Jumala rakastaa jokaista ja pitää kaikista huolta, kristityt rakastavat Jumalaa, kun ojentavat auttavan kätensä köyhille, häväistyille ja niille, joilla ei ole majaa eikä leipää. Näin tapahtui nuorelle miehelle, joka lähti koulutustaan vastaavan työn perässä Vaasasta Amerikkaan vuonna 1901. Riskinotto selvästi kannattaa. Ja silti se on henkilökohtainen – se kytkeytyy käyttämäämme rahaan, aterioihin, jotka päivittäin tulevat omaan pöytäämme. Hannah Arendtin ajatuksia mukaillen nämä palvelijat toimivat, sillä he ovat vapaita. Riskit eivät näitä palvelijoita pelota, eikä liioin epäonnistumisen mahdollisuus. Kuitenkin on ilmeistä, että tämä pyyntö tarkoittaa lausumattomana myös siemenviljaa, maataloustyökaluja ja maailman kauppiaiden käyttämiä jakelumenetelmiä. Palvelijoiden toiminta on isännän näkökulmasta suotuisaa. Suurin riski oli siinä, että vaimo ja pieni tytär jäivät odottamaan sopivaa hetkeä matkustaa perässä uuteen kotimaahan. Riski oli siis yhteinen. Kolmas palvelija ei altista itseään ja saamiaan lahjoja. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Hän ei altista itseään ja saamiaan lahjoja. Tee meidät taitaviksi ja uskollisiksi tehtävissä, joihin kutsut meidät. Lahjoja tulee hoitaa mahdollisimman taitavasti pelkäämättä niitä riskejä, joita tehtävään voi sisältyä. Tehtävän olisi voinut kenties jakaa ja siten voittaa pelokkuuden aiheuttaman kyvyttömyyden. Tule herrasi ilojuhlaan!’ Viimeksi tuli se palvelija, joka oli saanut vain yhden talentin, ja sanoi: ‘Herra, minä tiesin, että sinä olet ankara mies. Matteuksen evankeliumin kertomuksessa ne palvelijat, jotka käyvät kauppaa isännältä saamillaan talenteilla, ottavat täyden vastuun saamastaan tehtävästä. Hän asettui vaatturimestariksi New Yorkin sydämeen, Manhattanille. Siellä sai rakentaa tulevaisuutta omilla taidoillaan. Jumala, taivaallinen Isämme. Nuoret miehet olivat silloinkin ensimmäisiä lähtijöitä. 25:14–30 Liturginen väri on vihreä. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Kuten näet, olen hankkinut voittoa toiset kaksi.’ Isäntä sanoi hänelle: ‘Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Se, joka oli saanut viisi talenttia, toi toiset viisi niiden lisäksi ja sanoi: ‘Herra, sinä annoit minulle viisi talenttia. 8. Kor. Mukana oli varmasti myös seikkailumieltä. Riskit ja vastuu Matt. Hän jää osattomaksi lopunaikoihin viittaavasta ilojuhlasta. Jumalan luona oleminen tarkoittaa todellisessa maailmassa elämistä. Suomen tehtävä on hoitaa oma osuus siirtolaisuuskriisissä, joka koettelee tällä hetkellä erityisesti Italiaa. Rita Snowden Martan ja Marian rukouksia. Jos voisimme saada leipää pelkästään lähestymällä elämän Herraa sanoilla Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme… tarvitsematta viedä lanttejamme kadunkulmassa olevaan kauppaan, silloin ehkä antaisimme rukoukselle suuremman tilan elämässämme. Evankeliumin vertaus kehottaa hoitamaan uskollisesti Jumalan antamia lahjoja, mitä ne sitten ovatkaan. Miehen tehtävä oli mennä ensin ja valmistella muita varten kohtuulliset oltavat uudessa asuinpaikassa. Mutta se, joka oli saanut vain yhden talentin, kaivoi maahan kuopan ja kätki sinne isäntänsä rahan. Siirtolaisuus ja sen syyt ovat vaikea kysymys. Tilanne on kääntynyt päinvastaiseksi. 2 01 7 ensi pyhänä OsuMIA ruKOus 10. Sitten hän muutti maasta. Silloinhan sinun olisi pitänyt viedä minun rahani pankkiin, niin että olisin palatessani saanut omani takaisin korkoineen.” 10. Alttarilla on kaksi kynttilää. Tänään maastamme ei lähde suuria siirtolaisvirtoja. Siihen liittyy monenlaista epävarmuutta. He olivat täynnä elinvoimaa ja turhautuneita asuinseutujensa oloihin. 14:21–22, 25, 31, 2. Sinä leikkaat sieltä, minne et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, minne et ole siementä viskannut. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heidän hoitoonsa. sunnunTAI heLLunTAIsTA Lahjoja tulee hoitaa taitavasti ja pelkäämättä. Tekstit: Ps. Pohjanmaan rannikolta lähtenyt suomalainen oli isänäidinisäni. Sillä tavoin ihminen täyttää saamansa tehtävän ja löytää Jumalan tarkoittaman elämän. 25: 14–27 Jeesus sanoi: ”Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Monien muiden siirtolaisten tavoin hänen unelmansa oli vapaa maa ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Lahjoita meille kestävyyttä palvella sinua ja toisiamme valppaina uskossa ja pitkämielisinä rakkaudessa. Sama ajatus esiintyy Raamatussa muissakin yhteyksissä. AnnA-KAIsA InKALA Piispainkokouksen teologinen sihteeri. Lähdön syyt olivat toiset, mutta tilanteeseen sisältyi samantapaisia ajatuskulkuja kuin joidenkin oman aikamme maahanmuuttajien kohdalla. 119:129–136, Sananl. Kolmas palvelija on äärimmäisen turvallisuushakuinen ja haluaa suojella itseään isännän nuhteilta. Dietrich Bonhoeffer Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan. Omaisuus tuplaantuu, mikä saa isännän palkitsemaan heidät runsaskätisesti. Tässä on omasi.’ Isäntä vastasi hänelle: ‘Sinä kelvoton ja laiska palvelija! Sinä tiesit, että minä leikkaan sieltä, minne en ole kylvänyt, ja kokoan sieltä, minne en ole siementä viskannut. Yhdelle hän antoi viisi talenttia hopeaa, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykyjensä mukaan. Silti on oltava valmis kantamaan vastuu. Suomeen tulee yhä useita tuhansia turvapaikanhakijoita vuodessa ja suuri joukko odottaa edelleen, saako jäädä maahan vai joutuuko palaamaan. J eesuksen vertaus talenteista havainnollistaa Jumalan antamien lahjojen käyttöä. Näin ei tapahdu, ja palvelija menettää herran palatessa senkin vähän, jonka sai hoitaakseen. Kirjapaja. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Kirjapaja. Minä pelkäsin ja kaivoin talenttisi maahan. Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi ja vaati palvelijoiltaan tilitykset. Se, joka oli saanut viisi talenttia, ryhtyi heti toimeen: hän kävi niillä kauppaa ja hankki voittoa toiset viisi talenttia. Tule herrasi ilojuhlaan!’ Myös se, joka oli saanut kaksi talenttia, tuli ja sanoi: ‘Herra, sinä annoit minulle kaksi talenttia. Vähässä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Samoin se, joka oli saanut kaksi talenttia, voitti toiset kaksi. Sinä olet varustanut meidät hyvillä lahjoillasi. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa”. Kuten näet, olen hankkinut voittoa toiset viisi.’ Isäntä sanoi hänelle: ‘Hyvin tehty! Olet hyvä ja luotettava palvelija. Lahjoista ja niiden määrästä riippumatta ne kaikki on tarkoitettu vaikuttamaan Jumalan valtakunnan hyväksi. He panevat itsensä likoon kaiken menettämisen uhalla. KOTIMAA 19 1 0. Maastamuutto ei ollut riskitön. Ihminen on näet Arendtin mukaan vapaa vain niin kauan kuin toimii. Lahjojen käyttäminen saattaa joskus viedä kokonaan tuntemattomille vesille
19,70 (21,90) Jarmo Saloranta, Esa-Pekka Mattila (toim.) Hyvä on tuoda kiitosta 5 Jatkoa suositulle nuottikirjasarjalle! 120 suomenkielistä ylistysja kiitoslaulua. He ovat niitä veljiä ja sisaria – ei pahaa sanaa heistä –, jotka ovat niin henkeä, niin henkeä, että eivät tiedä kuinka päin olisivat, sillä moraalin ja hurskauden vaatimus on kova ja kaikkinielevä. 020 754 2350 Alk. Sakari Heikkilän tunnetuksi tekemät kappaleet: Ihailumme, Herramme, Enemmän Sinua, Kaikki, joita Henki johtaa, Tämän kaupungin Herra, Sinä olet voimamme, Kaiken kauniiksi muutat... 2 01 7 Viikon teesi 36 Re formaatio • 500 vuo tta • Ihminen, joka on nauttinut liikaa jumaluuden tai pyhyyden suoraviestintää eli henkipuhuttelua, on juuri sellainen, josta veli Luther puhuu. Ymmärrys elämän rajallisuudesta ja rikkaudesta kutsuu meitä tarkastelemaan menneisyyttämme ja elämämme suuntaa nyt ja tulevaisuudessa. koko 7 cm 6,90 koko 15 cm 13,00 koko 30 cm 18,00 Oulaisten Nuorisokuoro, Laaksojen Kamarikuoro Vox Ardens, Naiskuoro Välke Suomalaisia hengellisiä lauluja cd Kolme kuoroa, yksi kuoronjohtaja ja kolme äänimaailmaa: Kauneimpia suomalaisia hengellisiä lauluja Tapani Tirilän johtamien kolmen kuoron esittämänä. kappaleet: Ken on luonut sinitaivaan, Tuhansin kielin, Herra on minun paimeneni ja Koska valaissee kointähtönen. Vastaväitteet ja kommentit teesiin: toimitus@kotimaa.fi VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Hurmahenkiä on meidänkin nurkissamme. Ja niin myös tapahtui. Elämänpolkumme, pelkomme ja toiveemme, mutta myös ympäröivän kulttuurin käsitykset ja sukupolvemme kokemukset vaikuttavat siihen, kuinka kohtaamme oman vanhenemisemme. Hupsuimmillaan hurmahenki kavereineen luulee olevansa Jumalan valittu ja tietävänsä kaikki teologian asiat suit sait. Hyvä ero on mahdollinen, kun vanhemmat pysyvät oman tunneelämänsä myrskyistä huolimatta turvallisina aikuisina lapsilleen. Ja käy vastakin, ikävä kyllä, sillä hurma ei koskaan tunne rajojaan. 8. 26,90 (31,90) LAPSI JA ERO KIRJAPAJA EVÄITÄ ETEENPÄIN HELI PRUUKI JARI SINKKONEN Heli Pruuki, Jari Sinkkonen Lapsi ja ero – Eväitä eteenpäin Teos tarjoaa hyödyllistä tutkimustietoa erosta lapsen näkökulmasta ja lapsen hyvinvointia tukevista käytännöistä, välineitä vanhemmuuden vahvistamiseen sekä käytännön neuvoja, joiden avulla käsitellä eroa lapsen kanssa. 27,90 (32,90). Lutherin toimintaa arvioitaessa hänen syntilistalleen kirjataan yleensä julma suhtautuminen hurmahenkiin eli toisinajattelijoihin. Heidät piti hiljentää vaikka väkivalloin. Luther oli järjestyksen mies eikä sietänyt, että Jumala puhuisi ihmisille suoraan ohitse kirkon ja kirjoitusten tahi uskonkappaleiden. 32,40 (36,00) PÄIVÄ 19 70 26 90 Kaija Maria ja Lari Junkkari Muutakin kuin numeroita – Vanhenemisen taidosta Vanheta voi monella tavalla, mutta joka väittää, että ikä on vain numeroita, on väärässä. Teesit on osoitettu niin kirkolle kuin jokaiselle kristitylle. Vaan suottapa sauhuavat, hengen kärventämät ihmispolot. Mukana mm. Olli Seppälä urmahenget sauhuavat suotta Kotimaa julkaisee vuoden ajan (27.10.2016 – 2.11.2017) jokaisessa numerossaan joka viikko yhden teesin reformaation merkkivuoden ja Lutherin vuonna 1517 naulaamien teesien kunniaksi. 6 90 NÄKÖKUL MIA EL Ä M Ä ÄN 32 40 27 90 Värikäs risti El Salvadorista Kirkon Ulkomaanavun puiset värikkäät ristit ovat salvadorilaisen Christian Chavarrian ja hänen kumppaneidensa maalaamia. eläinten ja talojen muodostamat maisemat. Iloisten ja suuren suosion saaneiden ristien aiheina ovat mm. Ja hermostuu nimittäen näitä hahmoja röyhkeiksi pässinpäiksi. Sisältää mm. 20 KOTIMAA 1 0