| . | . 0 04 3 59 5 –14 –2 9 Kaustisella kirkon ja tapulin paanukatot valmistuvat talkoilla. Sivulla 17. | . 1 09. Sivuilla 10–12 Kansanlähetyspäivät Runsas kävijämäärä yllätti iloisesti Kansanlähetyspäivillä Jyväskylässä. Körtit koolla kotikentällä Antti ja Emma Joutsiniemi viihtyivät vanhempiensa kanssa Lapuan herättäjäjuhlilla. v u os i k e rta . Sivulla 14 Paanut katolle Hannu Keski-Heiska / Herättäjuhlat 1 0. h e i n ä ku u ta 20 1 4 . Sivulla 13 Tekstiilitaiteilija Helena Vaari ammentaa keskiajan symboliikasta aiheita kirkkotekstiileihinsä. Körttikapina kuivui kokoon, ja eri tavoin ajattelevat haluavat rakentaa herännäisyyttä yhdessä keskustellen. h i n ta: 3,70 €
Pyhän Olavin kirkkoon tullaan usein katsomaan myös Osmo Rauhalan ja Kuutti Lavosen upeaa kirkkotaidetta. 20 Suviseurat ja herättäjäjuhlat ovat vapaaehtoisten varassa. Se on alusta asti ollut merkittävä yhteistyökumppani majoittaessaan aina kaikki festivaalin taiteilijat. On ollut hienoa päästä yhdistämään henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteet tällä tavoin. Yhteistyö on oikein hyvää. 18 Kaarina Kaikkosen paitateos jakaa mielipiteitä Mäntässä. Hän on aina tehnyt todella jännittäviä löytöjä ohjelmistoon. Olet tuore toiminnanjohtaja, vasta vuoden alussa tehtävään valittu. Festivaalin henkilökunta koostuu pääsääntöisesti vapaaehtoisista. Miten Karkun Evankelinen opisto liittyy tapahtumaan. Opiskelen Turun yliopistossa uskontotiedettä. Mitä tekemistä tällä on kirkkomusiikin kanssa. Paikkakunnalla ajateltiin pitkään, että meillä on kirkkomusiikkitapahtuma. Pyhän Marian kirkon maalattia ja tynnyrirakenne taas tuottavat muusikoiden ja kuulijoiden kehujen mukaan uskomattoman hienon akustiikan. 4 Ympäristökysymykset ovat tulleet osaksi rippikoulua. Roomalaiskirje s. 9 Kirsti Ellilä pohtii lemmenlukkojen voimaa. 27 Itseään pitää myös tuomita, ei pelkästään armahtaa. Nämä 1400- ja 1500-luvulla rakennetut kirkot ja samojen aikakausien musiikki kietoutuvat ainutlaatuisella tavalla yhteen. 6 Englannissa kirkko tarjoaa vaihtoehtoja pikavipeille. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Annmari Salmela, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 32963 kpl (LT 2012) 75 000 lukijaa (KMT Lukija 2012) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Kesäkuussa vietettiin Paraisten Urkupäiviä, heinäkuun lopussa käynnistyvät Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ja elokuussa Lahden kansainvälinen urkuviikko. Kolumni s. Silloin varmasti tapahtuu. Se täydentää osaltaan hienosti kesän musiikkijuhlatarjontaa. Edellinen toiminnanjohtaja Helena Salmi teki suuren työn ja hän nosti tapahtuman profiilia hienosti. 7. Taiteellinen johtajamme Michael Fields on kehittänyt tapahtumaa niin, että meillä on sekä kirkollista että maallista ohjelmistoa. Saamme seurakunnalta nämä upeat kirkot käyttöömme. Annmari Salmela Sastamala Gregoriana 19.–26.7.. Talkoourakka s. kertaa vanhaa musiikkia. Sastamala Gregoriana on tällä hetkellä Suomen suurin vanhan musiikin tapahtuma. Tapahtuman rahoituspohja on aika monimuotoinen. Pääosa tulee lipputuloista, mutta kirkkoihin mahtuu vain noin 600 ja 400 henkeä. 24 Jouko Hakunti kuuntelee mielellään veteraaneja. Meillä on aivan oma profiili. Itseäni kiinnostaa uudenlaisten markkinointikanavien ja yhteistyökumppanien löytäminen. Lisäksi se järjestää tapahtumaan liittyen mestarikurssin omana toimintanaan, josta puolestaan Sastamala Gregoriana taas saa yhden konsertin ohjelmistoon. 2 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 1 0 . 2 0 1 4 Sastamala Gregorianan toiminnanjohtaja Johannes Rantanen, 22, odottaa jo tunnelmaltaan ainutlaatuisia konsertteja. Sastamalan Pyhän Marian ja Tyrvään Pyhän Olavin kirkoissa kuullaan jo 19. Renessanssin ja barokin musiikki on kuitenkin paljon muutakin. Veteraanin tuki s. Vanhat kirkot ja aikakauden musiikki kietoutuvat yhteen viikon henkilö Sastamala Gregorianalla on täysin oma profiilinsa. Ensi vuonna vietetään 20-vuotisjuhlia. Gregoriaaninen musiikki onkin ollut sitä. Miten haluaisit kehittää tapahtumaa. Paidat tuulessa s. TÄSSÄ NUMEROSSA Vihreät riparit s. kuva: Jussi Partanen Velka-apu s. Miten Sastamala Gregoriana tähän joukkoon sijoittuu, toiminnanjohtaja Johannes Rantanen. Renessanssin ja barokin musiikkia esitetään peräti 80 soittajan voimin. Minkälaista yhteistyötä teette Sastamalan seurakunnan kanssa
Ylen A-studiossa käydyssä keskustelussa Peuhkuri hyökkäsi Räsästä vastaan tavalla, joka herätti laajempaa huomiota. Isolle osalle kirkon jäseniä Jumala on niin suuri, ettei Häntä voi liittää takuumieheksi puoluepolitiikkaan saati puolueen sisäisiin näkemyseroihin. Nuoremmat henkilöt, jotka sijoitetaan kouluhuoneistoihin ottakoon mukaansa peitteen, tyynyn ja pyyheliinan. Lisäksi puolue on nykyisen puheenjohtajansa esiintymisen myötä profiloitunut edustamaan niin sanotun viidennen herätysliikkeen näkemyksiä. Esittäessään siellä valtiovallan tervehdyksiä, Räsänen on antanut kirkolliskokousedustajille oman viidennen herätysliiketaustansa näköisiä ohjeita siitä, mitä kirkolliskokousedustajien tulisi ajatella tai päättää kirkkoa koskevista asioista. Tämä on näkynyt esimerkiksi kirkolliskokouksissa. Varapuheenjohtaja Laura Peuhkurin esiintyminen on tuonut erikoisen sivujuonteen kristillisdemokraattien kapinaan. Isolle osalle kirkon jäseniä on vierasta äänestää puoluetta, joka yhdistää maallisen ja hengellisen regimentin. Jos Korinttolaiskirjeen rakkaus-hehkutusta ei ymmärretä Jumalan rakkautena, siitä tulee pelkkää lakia. Siksi rakkaus on voitava määritellä. Kristillisenä itseään pitävästä politiikasta seuraa pahimmillaan, että myös puolueen sisäisiin kiistoihin vedetään mukaan Jumala. -- Pääsyyksi tähän kiroukseen lehti esittää väkijuomien liiallisen ja järjettömän käyttämisen. Kristillisdemokraattien kannatus on ollut viime aikoina laskusuuntainen. Tiedättehän, on kärsivällinen, lempeä, ei kadehdi, ei pöyhkeile… Rakkaus saattoi kuulostaa Beatlesin hokiessa sitä 1960-luvulla tuoreelta, mutta sittemmin sanasta tuli ryöstöviljelty. Kirkoissa se mainitaan kesäisin useammin kuin koskaan. Vanhempi, ehdott. On ymmärrettävää, että osa puolueväestä tahtoisi jo vaihtaa johtajaansa. Kapinaliike sen sijaan jatkuu toisaalla, kristillisdemokraattisessa puolueessa. Ilman Jumalaa rakkauskin on vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali. Vainikkalassa tapellaan oikein miesjoukossa, aseina revolverit, puukot ja minkä mitäkin. Janne Könönen Toimittaja ja tietokirjailija KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 10.7.1914 Hengellisen elämän syventäminen. Minunko rakkauteni lempeä, kärsivällinen, ei kadehdi, pöyhkeile... Siellä on noussut paineita vaihtaa puheenjohtaja Päivi Räsänen. Suometar puheeksi. Ei, ei, liian kovia vaatimuksia. Muut ovat filia ja eros, ihmisten rakkauksia. ¶ Olen kuullut selitettävän, että Raamatun alkuteksti erottaa kreikkalaisen tavan mukaan kolme sanaa rakkaudelle. Korinttolaiskirjeessä rakkaudesta puhutaan agape-merkityksessä, eli Jumalan rakkautena. Vaikka kirkko ja kristillisdemokraatit ei- vät ole missään kytköksissä toisiinsa, kir- 3 Ja suurin niistä on Isolle osalle kirkon jäseniä Jumala on niin suuri, ettei Häntä voi liittää takuumieheksi puoluepolitiikkaan saati puoleen sisäisiin keskusteluihin. Kirkon kannalta on kuitenkin osin hämmentävää, miten hän on toteuttanut rooliaan kirkollisista asioista vastaavana ministerinä. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 1 0 . -- Osanottajille koetaan hankkia asunto mahdollisimman halvalla. Lehti julkaisee niistä seuraavan mieltä järkyttävän luettelon: Viipurin kadulla iskettiin mies puukolla kuoliaaksi juhannusaattoiltana. Hämeenlinnassa pidetään ensi elokuussa kokous, jonka tarkoituksena on maamme kristittyjen hengellisen elämän syventämisen edistäminen. Tänään rakkaus on yhtä uljas ja omatahtoinen kuin kultainen noutaja säästöpankkien mainoksissa. Mahdollisten vaihdosten myötä häntä ei enää miellettäisi julkisuudessa kirkon äänitorveksi esimerkiksi seksuaalieettisissä kysymyksissä. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Kotimaa ilmestyy seuraavan kerran 24.7. Räsänen on hoitanut sisäministerin tehtäviä pontevasti ja aikaansaavasti. Ilmoitus. Tästäkin huolimatta puolueen varapuheenjohtajan ”Elävän Jumalan tuomiota” jakava kannanotto selittää osaltaan, miksi vain pieni osa kirkon jäsenistä äänestää kristillisdemokraatteja. Yhteiskunnallisissa kysymyksissä kristityillä pitää voida olla erilaisia näkemyksiä. 2 0 1 4 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA jukka fordell Jumalan paikka puolueessa K örttikapina on ainakin tällä erää kuivumassa kokoon. puhdasluontoinen, säästeliäs, työtä pelkäämätön palvelijatar saa paikan sivistyneessä perheessä.. Muut lehdet. Sen osoitti Herättäjä-Yhdistyksen viime perjantaina järjestetty vuosikokous, jossa yhdistyksen johtoa ja linjauksia arvostelleita henkilöitä ei äänestetty hallitukseen. Miten sitten puhua asiasta, joka on kuitenkin tärkeä. Rakkaus. kon johto saattaa olla syystäkin helpottunut, jos Päivi Räsänen jatkaa työuraansa jossakin muussa tehtävässä kuin puoluejohtajana ja kirkollisista asioista vastaavana ministerinä. Juhannus-tappelut, joita tänäkin kesänä taasen oli kammoksuttavan paljon, ottaa II. Moni kirkkovieras kenties ahdistuu ja syystäkin. Päivi Räsänen on johtanut kristillisdemokraatteja kymmenen vuotta. Puheenjohtajan vaihtaminen on mahdollista vielä ennen eduskuntavaaleja, mikäli syksyllä järjestetään ylimääräinen puoluekokous. Sen jälkeen Peuhkuri twiittasi, että A-studion sopassa on kyse ”Elävän Jumalan tuomiosta.” Kristillisdemokraattien tiedote totesi Peuhkurin ylittäneen lausunnoillaan puolueen eettiset säännöt. 7
– Ympäristöasioista kiinnostuneille työntekijöille hanke antaa mahdollisuuden paneutua aiheeseen vielä syvemmin. Myös nuorisotyönohjaaja Mia Flemming sanoo, ettei riparin vihreydestä huolehtiminen ole tuonut lisävaivaa leiriarkeen. 7. Noora Wikman. Nuoret ovat suhtautuneet vihreyteen luontevasti, ja leirielämään kuuluu muutenkin runsas ulkoilu. Muuten työntekijät totesivat että näinhän meillä on muutenkin toimittu, ympäristöasiantuntija Hannele Siltala kertoo. Asiasta päätti KMN keskuskomitea kokouksessaan Genevessä Sveitsissä viime viikolla. Riittävän vihreän riparin kriteereitä ovat esimerkiksi nuorten itsensä laatimat ympäristöpelisäännöt, vähintään yksi kasvisruokapäivä ja luonnossa liikkuminen. Luostari hakee tuotesuojaa viskille, joka valmistetaan mallastetusta ohrasta, vedestä ja hiivasta, jota kypsytetään vähintään kolme vuotta tammitynnyrissä ja joka on valmistettu toimivan luostarin alueella. Hanke on herättänyt netin keskustelupalstoilla kysymyksiä siitä, viekö ympäristöteema huomion hengellisyydeltä. Hannele Siltala kertoo, että esimerkiksi kasvisruokapäivästä on tullut hyvää palautetta. Valamo laajentaa väkeviin Heinävedellä sijaitseva Valamon munkkiluostari alkaa tulevana syksynä valmistaa luostariviskiä. Vihreät riparit -hanke vakiinnuttaa asemaansa. Asiasta kertoo muun muassa Guardian-lehti. – Kasvisruokapäivä oli ainoa, joka piti erikseen sopia palveluntarjoajan kanssa. Kokkonen kertoo hankkeen pyrkivän vaikuttamaan juuri seurakuntien hallinnolliseen päätöksentekoon. Kokkosen mukaan hankkeessa ollaan kiinnostuneita sen pysyvistä vaikutuksista seurakunnissa. Jarmo Kokkonen kuitenkin katsoo ympäristökysymysten olevan konkreettisia luomisen, lunastuksen ja pyhityksen kysymyksiä, joiden käsittely ei ohenna hengellistä ulottuvuutta. Tiistaina päättyneellä Raision seurakunnan riparilla nuoret päättivät esimerkiksi, etteivät tuhlaa sähköä tai vettä eivätkä roskaa ympäristöä tai heitä ruokaa pois. Tveit jatkaa pääsihteerinä Norjalainen pappi ja teologi Olav Fykse Tveit, 53, jatkaa Kirkkojen Maailmanneuvoston (KMN) pääsihteerinä seuraavan viisivuotiskauden. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan laki vaikuttaisi ainoastaan 1900 musliminaisen pukeutumiseen. Leirin alussa saneltu pitkä sääntölista kääntyy loppujen lopuksi itseään vastaan. 4 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 1 0 . Avun tarpeessa on 3,8 miljoonaa ihmistä ja nälänhädän uhka on suuri. Fykse Tveit kommentoi valintaansa ”suureksi etuoikeudeksi” ja ”merkityksellisen matkan jatkamiseksi”. Hänen mukaansa viisi vuotta pääsihteerin työssä ovat olleet ”siunattuja vuosia, jotka ovat tarjonneet mahdollisuuksia, haasteita ja saavutuksia työssäni kirkossa”. Asiantuntija Jarmo Kokkonen kirkkohallituksesta arvelee luvun vielä kasvavan loppukesästä. Raision seurakunnassa kaikki rippikou- lut ilmoitettiin tänä kesänä mukaan Vihreät riparit -hankkeeseen. Mitään radikaalia ei tämän takia tarvinnut tehdä, sillä seurakunnalla on ollut ympäristödiplomi jo pitkään ja työntekijät ovat aktiivisesti etsineet keinoja kristillisen ympäristökasvatuksen hyödyntämisestä myös rippikoulutyössä. Pelikentältä lähdettiin kahvi- ja keksitauolle banaanitunnelin kautta. Tärkeintä on kuitenkin Siltalan mukaan se, että nuoret itse määrittelevät eko-ohjeensa. Jatkoajalla hanke pyrkii laajentamaan näkökulmaansa koko leiritoiminnan kenttään sekä vahvistamaan lasten ja nuorten osallisuutta ympäristöhankkeissa. Etelä-Sudanin kriisin seurauksena kotinsa on joutunut jättämään 1,5 miljoonaa ihmistä, näistä lähes 400 000 on paennut naapurimaihin. Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu myös Vihreiden ripareiden liittäminen osaksi kirkon yhteiskuntasitoumuksia. Esimerkiksi Malmin seurakunnassa Helsingissä on seurakuntaneuvostossa päätetty, että jatkossa rippikoulut ovat vihreitä. Vaikka 2010 säädetty laki kieltää kaikkia ihmisiä kätkemästä kasvojaan julkisilla paikoilla, sen on julkisessa keskustelussa nähty puuttuvan erityisesti musliminaisten kasvot peittävään pukeutumiseen. Lahjoitus nostaa Suomen tämän vuoden avun Etelä-Sudanissa 8,8 miljoonaan euroon. Kriteereitä voi sitten itse tarkentaa vuosien aikana, Siltala sanoo. Hannele Siltalan mielestä Vihreiden ripareiden kriteerit ovat riittävän löyhiä, joten seurakunnilla on matala kynnys lähteä mukaan. 2 0 1 4 LYHYET Suomi auttaa Etelä-Sudania Suomi antaa Etelä-Sudaniin lisää humanitaarista apua 4 miljoonalla eurolla. Reilut kolmetuhatta nuorta on tänä ke- sänä mukana rippikoululeirillä, jolla ympäristönäkökulmat on tuotu luontevaksi osaksi leirin arkea. kuva: Pasi Leino Ympäristökysymykset tulivat osaksi ripariarkea luomakunta Ympäristöteema näkyy yhä useamman rippikoulun opetuksessa. Valamon mukaan viskiliiketoiminta tuo merkittävän lisän sekä luostarin kävijäkuntaan että liiketoiminnasta saataviin tuottoihin. Tuomioistuin siunasi huntukiellon Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut, ettei Ranskassa voimassa oleva niin sanottu huntukielto ole ihmisoikeussopimuksen vastainen. Hankkeen tarkoituksena ei ole heittäytyä askeettiseksi vaan tuoda ympäristönäkökulma osaksi leirin arkea. Kuvassa kohti ruokalaa sukeltaa Jenni Laaksonen. Kirkkohallituksen, Nuorten Keskuksen ja WWF:n Vihreät riparit -hankkeeseen on ilmoittautunut mukaan heinäkuun alkuun mennessä yli sata rippileiriä. Vihreät riparit -hankkeen oli tarkoitus päättyä tämän vuoden lopussa, mutta sille annettiin jatkoaikaa ensi vuoteen. Tulevaisuudessa kaikki rippikoulut saattavat olla vihreitä. Niistä päättää Kirkkohallitus syksyllä. Raision seurakunnan riparilaiset viettivät iltapäivää koppipalloa pelaten
Noora Wikman VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Mikkelin piispa Seppo Häkkinen peräänkuuluttaa Facebookissa toimittajilta perehtymistä suomenkielen oikeinkirjoitussääntöihin. Kun monet muut piispat ovat vaienneet, on Askola kertonut julkisesti myönteisen kantansa tasa-arvoista avioliittolakia koskevaan kansalaisaloitteeseen. Kirkon akateemisten jäsenkysely toteutetaan neljän vuoden välein. Rippisalaisuuden rikkomisesta tehdyt kantelut eivät ole johtaneet kunnollisiin kurinpitomenettelyihin, sanoo rippisalaisuudesta tohtoriksi väitellyt pastori Johannes Alaranta. Sari Hidén kertoo, että nuoret pitivät käyntiä Suviseuroissa hyvänä ja mielenkiintoisena. Vuonna 2008 reilut 15 000 allekirjoittajaa halusi eroon silloisesta viestintäministeri Suvi Lindénistä. Suomen pappisliiton puheenjohtaja Eija Nivala kertoo saaneensa keväisessä opiskelijatapahtumassa hyvin vastakkaisen kokemuksen. Vai onko taustalla ymmärtämättömyys uskontojen merkityksestä, tradition väheksyminen ja uskovien lukijoiden vakaumuksen mitätöinti?”, Seppo Häkkinen kysyy Facebook-päivityksessään. Vaikka muutkin piispat ovat varovasti puhuneet seksuaalivähemmistöjen oikeuksista, vain Askolaa muistetaan adressilla. Askola on saanut rohkeudestaan runsaasti kiitosta, mutta hänen oma-aloitteisuutensa on palkittu myös nettiadressilla. Hän sai viime hetkellä vedettyä sormensa pois kaatuvan kiven alta. Arkkipiis- pa Kari Mäkinen kannatti yhtäläisiä oikeuksia taannoin MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa. Molemmat ovat naisia. Alle 35-vuotiaista kanttoreista vain joka kymmenes ja papeista joka kolmas korosti työn merkitystä kutsumustehtävänä. Ikä vaikutti kuitenkin siihen, miten papit ja kanttorit kuvailivat suhdettaan työhön. Tulosten mukaan kutsumuskokemus näyttää heikentyneen, mutta kyse voi olla myös kielestä. Parin vuoden takaisessa adressissa ilmaistiin pettymys sisäministeri Päivi Räsäseen, jonka eroa vaatii runsaat 87 000 allekirjoittajaa. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 1 0 . Kun päättävässä asemassa toimivan naisen tulkitaan erehtyneen, hänen päänsä halutaan vadille epäilyttävän herkästi. Viitisensataa allekirjoittajaa vaatii kesäkuun lopulle päivätyssä kirjelmässä Irja Askolan erottamista piispan virasta. Itsestään kaatuvista hautakivistä on tullut riskitekijä hautausmaalla asioiville. Hän kertoo kiinnittäneensä viime vuosina huomiota Helsingin Sanomien toimittajien tapaan kirjoittaa Jumala pienellä alkukirjaimella. Hietaniemen hautausmaan kausityöntekijä Sanna Kumpulainen kertoo, että hänellekin sattui läheltä piti -tilanne. Tosin Mäkinen täsmensi uutisen jo levittyä, ettei hän tarkoittanut kommentoida tapaa, jolla seksuaalivähemmistöjen oikeudet tulisi lainsäädännössä turvata. Nuoret papit puolestaan valitsivat vanhempia pappeja useammin vaihtoehdon ”Minulle on tärkeää saada auttaa ja palvella työssäni lähimmäisiäni”. Kyselyssä pappeja ja kanttoreita pyydettiin valitsemaan erilaisista väittämistä yksi, joka parhaiten kuvaa omaa suhdetta työhön. Alarannan mukaan sielunhoidollisen keskustelun ehdoton luottamuksellisuus on papeille vaikeasti hahmotettava asia herätysliikkeestä riippumatta. ”Kuitenkaan en voi välttyä kysymästä: Onko Jumalan ja Raamatun kirjoittaminen pienellä alkukirjaimella toimittajien tietämättömyyttä ja oikeinkirjoitustaidon puutetta. – Siellä valmistumista lähellä olevat pappis- ja kanttoriopis- kelijat ilmaisivat hyvin vahvaa halua valmistua kirkon työntekijäksi. Knuutilan mukaan ongelmana on nykyisin perinteisten käsitteiden sekoittaminen. Kesäinen keskustelu avioliitosta on kirkossa henkilöitynyt Helsingin piispaan Irja Askolaan. Kotimaa Pron pyynnöstä Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila arvioi vantaalaisen papin Pride-siunauksessa käyttämää kaavaa. Lukiolaiset suorittivat integroitua uskonnon ja äidinkielen kurssia, kertoo äidinkie- lenopettaja Sari Hidén. Suurin ryhmä sekä papeista (40 prosenttia) että kanttoreista (31 prosenttia) oli sitä mieltä, että parhaiten suhdetta kuvaa väittämä ”Työ on minulle Jumalan antama kutsumustehtävä”. Oli avioliittolakia koskevas- ta kansalaisaloitteesta mitä mieltä tahansa, yksi asia pistää silmään. 7. Nuoret papit ja kanttorit korostavat työssään itsensä toteuttamista ja lähimmäisten palvelemista. 2 0 1 4 Pappien ja kanttorien kutsumus heikentynyt Nuoret papit ja kanttorit koros- tavat iäkkäämpiä kollegoitaan vähemmän Jumalan antaman kutsumuksen merkitystä työssään, selviää tuoreesta Kirkon akateemisten jäsenkyselystä. Simo Alastalo Kirkon tiedotuskeskuksen ja Kotimaa24:n toimittaja. Knuutila perustaa arvionsa tilanteessa käytettyyn kaavaan. Kyselyyn vastasi 166 Suomen Kanttori-urkuriliiton jäsentä ja 558 Pappisliiton jäsentä. Kaksi viikkoa sitten järjestetyissä Suviseuroissa vieraili ryhmä opiskelijoita paikallisesta Pyhäjoen lukiosta. kuva:Unto Tapio / Herättäjäjuhlat mää ”Työssäni voin toteuttaa itseäni”. Papille kirkkolaissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkominen tuli julkisuuteen viime viikolla, kun vanhoillislestadiolainen perheenisä kanteli liikkeeseen kuuluvasta papista Oulun tuomiokapituliin. ”Nykyisin käytössä olevien kriteerien mukaan Pride-viikon rukous ei kuitenkaan ole tulkittavissa siunaustoimitukseksi.” Helsingin seurakuntien hautausmailla on kaadettu yli kaksisataa hautakiveä omaisten ja työntekijöiden turvallisuuden takaamiseksi, seurakuntien tiedotteessa kerro- 5 taan. Juhlilla tekemiensä haastattelujen pohjalta opiskelijat kirjoittavat esseitä ja reportaaseja. Siitä, että nuoret sanoittavat asioita eri tavalla, Nivala sanoo. Adressit.com-sivuston viidenkymmenen suosituimman adressin joukossa vaaditaan kahden ministerin eroa. Nuorista kanttoreista joka toinen painotti eniten väittä- TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA Naiset ensin Juhla-asuiset papit hakivat jonossa ehtoollisastiat alttarilta Herättäjäjuhlien messussa viime sunnuntaina
7. joona raudaskoski sa viestimissä, kuten arvostetussa talousjulkaisussa Financial Timesissa ja New York Times-lehdessä. Myös jotkut maan suurimmista pankeista ovat ilmaisseet kiinnostuksensa yhteistyöhön. jan verkoston avulla saavuttaa enemmän ihmisiä, Walton Itä-Lontoossa sijaitseva Conkertoo. Viime vuoden kesäkuussa voimaan tullut pikavippien koron 51 prosentin yläraja on vähentänyt lainojen aiheuttamia ongelmia Suomessa. Projektin yhteistyökumppaneina ovat seurakuntien diakoniatyö, kuntien sosiaalityöntekijät sekä kolmannen sektorin toimijat, kertoo projektin kehittämispäällikkö Minna Markkanen. Kansalaisyhteiskunnan ja uskonnollisten järjestöjen lobbauksesta huolimatta David Cameronin hallitus on ollut hidas puuttumaan pikavippiyritysten toimintaan. Andy uskoo, että kiinnostuksen taustalla lienee erityisesti vaikutusvaltaisten vetäjien, kuten arkkipiispa Welbyn ja tunnetun investointipankkiirin, sir Hector Santsin rooli kampanjassa. Myös köyhyyden lisääntyminen ja sosiaalibudjettiin tehdyt leikkaukset ovat olleet kirkon kritiikin kohteina, Walton muistuttaa. Tällä hetkellä kirkko ruokkii säännöllisesti puoli miljoonaa ihmistä Briteissä. – Taloudellinen oikeudenmukaisuus on erottamaton osa kristinuskoa ja se on ollut Englannin kirkon työn keskiössä jo pidempään. Se aloitti vuoden 2012 Yhteisvastuu-keräyksen lahjoittaman 600 000 euron pääoman avulla pienlainakokeilunsa tämän vuoden alussa Tampereella, Seinäjoella, Paltamossa ja Kajaanissa. Lakimuutos hillitsi pikavippien aiheuttamia ongelmia Suomessa Suomessa evankelis-luterilainen kirkko ei suoraan osallistu sosiaaliseen pienlainatoimintaan. kalliisiin pikavip- nin kirkolla on yli Hankkeen tarkoi16 000 seurakunpeihin. Andy Walton Contextual vasti huomiota monenlaisis- tuloja. Kirkon kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kertoi viime vuonna Kotimaa24:lle, ettei kirkolla ole Suomessa tarvetta Englannin kirkon kaltaiseen auttamismalliin. Pikalainojen koroille ei ole Iso-Britanniassa määritelty kattoa ja näistä voikin joutua pulittamaan jopa tuhansien prosenttien korkoja. Lainaa on tähän mennessä myönnetty esimerkiksi syrjäseudulla liikkumiselle välttämättömään autoon tai tietokoneeseen. Esimerkiksi diakonian asiakkaat ovat yleensä jo melko huonossa tilanteessa, jolloin ennaltaehkäisy ei enää auta. Toiminta on kerännyt huomattavaa kritiikkiä myös kirkon taholta. jää. Linkkaambritit dit Champions me kirkot paikalturvautuvat Network yhteislisiin osuuskaskuukausittain työssä osuussoihin. Ohjaaminen lainoituksemme piiriin on kuitenkin yksi mahdollinen työkalu seurakuntien diakonialle, Markkanen sanoo. Sini Maria Heikkilä. Arviolta kolmasosa Britannian pikavipeistä maksetaan myöhässä tai jää kokonaan maksamatta. Nolon käänteen jälkeen kirk- tehdä pitkällä aikavälillä pikavippifirmat tarpeettomiksi. OECD:n mukaan budjettileik- kaukset ovat heikentäneet vähäosaisten asemaa Britanniassa enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Seurakunnat jakavat talousvaikeuksissa oleville avustuksia Kirkon diakoniarahastosta. – Projekti hakee vielä muotoaan. Moni kärsii masennuksesta kamppaillessaan mahdottomalta tuntuvien korkojen lyhennysten kanssa. textual Theology Centre toimii kirkon päävetäjänä yhKirkkojen ja osuuskassoteistyössä osuuskuntien kansjen yhteistyö on saanut valtasa. 2 0 1 4 Kirkko auttaa velkaantuneita Lontoo Iso-Britanniassa kirkko tarjoaa vaihtoehtoja korkeakorkoisille pikalainoille. 6 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 1 0 . – Kartoitamme, kenelle tällaisista lainoista olisi hyötyä, Markkanen sanoo. Miljoonien markkinointibudjetit omaavat, lainoja tarjoavat pikavippiyritykset kampanjoivat aggressiivisesti erityisesti maan köyhimmillä alueilla. Englankassojen kanssa. Myös Takuu-Säätiöltä on mahdollista saada takaus velkajärjestelyjä varten. Hänen mukaansa lainan saaminen edellyttää takaisinmaksukykyä eli jonkinlaisia Wonga on yksi Britannian tun- Theology Centrestä uskoo, että yhteistyö osuuskassonetuimmista pikavippifirmoista, jonka lainojen vuosikorko jen kanssa voi tarjota eettisen vaihtoehdon pikavipeille ja lähentelee 6000 prosenttia. Arkkipiispa Welby on nostanut aktiivisesti esiin keskustelua talouteen liittyvistä kysymyksistä, sillä hän on työskennellyt aiemmin öljyteollisuudessa talouskysymysten parissa. Kirkon pikavippivastaisen kampanjan keulahahmona on ollut Canterburyn arkkipiispa Justin Welby, joka viime vuonna arvosteli kovin sanakääntein pikavippiyhtiöiden moraalittomuutta. Andy Walton on Lontoon kirkon pikavippien vastaisen kampanjan vetäjä. Welby vaikuttaa myös pankkien ammatillista normistoa selvittävässä parlamentaarisessa komiteassa. Kirkot ovat olleet reilun kaupan edistämisen etulinjassa ja kampanjoineet velkojen anteeksiannon puolesta Jubilee 2000kampanjan myötä. Sosiaalista, ylivelkaantumista ennaltaehkäisevää pienlainoitusta Suomessa tekee Takuu-Säätiö. Suomessa kolmisenkymmentä kuntaa myöntää asukkailleen luottoja velkojen maksuun. Pian arkkipiispan viimevuotisen kritiikin jälkeen kuitenkin paljastui, että kirkolla itsellään oli 75 000 punnan arvosta osakkeita Wonga-nimisessä pikavippiyrityksessä. Pikalainoihin turvautuvien brittien määrä onkin noussut merkittävästi ja jopa miljoonat britit turvautuvat kuukausittain kalliisiin pikavippeihin. kuva: Sini Maria Heikkilä Köyhyys ja eriarvoisuus ovat lisääntyneet Iso-Britanniassa erityisesti 2008 talouskriisin jälkeen. Tilastokeskuksen mukaan korkokaton voimaantulon jälkeen pikavippejä myönnettiin vuoden alussa 54 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Vaikka osuuskunnat eivät olevista osuuskassapalveluispärjää markkinointibudjetilta ja tarjoaa taloudellista neulaan pikavippifirmoille, meilvontaa ja koulutusta sitä tarlä on mahdollisuus kirkon laavitseville. tuksena on tarjota taa ympäri maamatalakorkoisia ta ja lähes kakpienluottoja aiemmin pikavipsi miljoonaa aktiivista kävipeihin turvautuneille briteille. Jopa suurimmilla pankeilYhteistyö auttaa myös levittälakin on “vain” 3000 konttomään tietoisuutta jo olemassa ria. ko arkkipiispan johdolla ak– Tällä hetkellä mukana on tivoitui uudelleen ja julkisti toukokuun lo30 kirkkoa Lonpulla uuden piMiljoo- toon eri alueillottihankkeenta ja Liverpoonat sa Church Crelista
gun helm 5. 9. 6. 7. Palauta alla oleva kuponki 31.7. POTKULAUTA. 7. Polkupyörän ja auton välimuoto, varsin moderni ja tyylikäs vaihtoehto. 8. Ehkä unelmoit jostain kulkumuodosta. in e n 6. 8. Osallistu kilpailuun 1. Perinteinen kirkkokyydin tarjoaja – kärryillä vai ratsain. Millä kulkupelillä haluaisit mieluiten mennä sanan kuuloon. Päinvastainen suunta. Valitse mieleisesi ja osallistu kilpailuun! Äänestäjien kesken arvotaan 300 euron arvoinen Matkapoikien matkalahjakortti ja kirjapalkintoja. Sopii käytettäväksi myös porukalla. 4. 7. JALKAISIN. 7 RADIO. 10. 10. SKOOTTERI. SOUTUVENE. Harvojen saatavilla, mutta käytännöllinen vaikeakulkuisessa maastossa. mennessä, niin osallistut 8.8. 9. Voittajien nimet julkaistaan 14.8. Apostolinkyyti on perinteinen tapa saada syntinen sanan kuuloon. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 1 0 . Oiva väline vaikkapa perhemessuun menijöille. Perinteinen ja hieman romanttinen kulkupeli. Halutessasi lyhyt perustelu: Olen Kotimaa-lehden tilaaja En ole tilaaja TOIMITUS Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Vastauslähetys Tunnus 5001582 0003 Helsinki Puhelin Sähköposti Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Joukkoliikennettä parhaimmillaan, käytännöllinen jos pysäkit sattuvat kohdilleen. HELIKOPTERI. Kotimaa maksaa postimaksun. Ehkä olet kokeillut jo useimpia yllä olevista vaihtoehdoista. Laiskojen, pitkämatkalaisten tai huonojalkaisten hyötykuljetin. järjestettävään arvontaan. 3. 4. 2. Messu tulee kotiin radioaaltoja pitkin. ilmestyvässä lehdessä. Anna unelmille siivet – ja siirry kirkkoon Sujauta postiin jo tänään! Kotimaan juhannuskilpailussa etsi- Mieluisin kyyti kirkkoon olisi: tään mieluisinta kulkuvälinettä kirkkotielle. 1. 2 0 1 4 2. Osotteita ja puhelinnumeroita voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti.. HEVONEN. Jalkojen voimalla pääsee herran temppeliin kauempaakin. HENKILÖAUTO. 3. BUSSI. 5. POLKUPYÖRÄ
Olen kuullut useiden ystävienikin valittavan samaa asiaa. Siksi toivon, että messu saisi sen paikan ja arvon, mikä sille kuuluu. Tuomasmessu on hyvä esimerkki yhteisöllisestä messusta, minkä rakentaa koko seurakunta yhdessä papin kanssa. Kotimaa on PRO. Silloin myös ehtoollisesta tulee todellinen yhteyden ateria. 0405480241 Lisäksi monissa seurakunnissa on hämmästyttävän usein sanajumalanpalveluksia. Katolisessa kirkossa messu on joka aamu. Työvoiman puutteesta ei voi olla kyse: yksi pappi hoitaa avustajien ( joita aina löytyy, jos näkee hieman vaivaa!) kanssa messun oikein hyvin. Jos kirkossakävijöiden määrä halutaan nousuun, täytyy edes tiedotuksen olla selkeää. Päällimmäisenä niistä ”avoimuus ja yksimielisyys sekä halu rakentaa kansankirkkoamme oman vakaumuksensa pohjalta”, lainatakseni varapuheenjohtaja Valde Palolan lausumia. Kotimaa Pro on hyödyllinen ideoiden lähde kasvatus- ja nuorisotyön parissa työskentelevälle. u Tarvitsetko rauhaa ja hiljaisuutta kiireiseen elämääsi. Tule aurinkoiselle rannikolle, ihanaan Turun saaristoon, vain 2 tunnin ajomatkan päähän esimerkiksi Helsingistä. Risto Leppäsen ajatukset kaikuvat todellisina ja sydäntä särkevinä, kuitenkin lopulta lohduttavina. Soili Juntumaa rovasti, Orivesi Näennäistä avoimuutta Kotimaa on nyt enemmän. www.kotimaapro.fi Toimittaja Joona Raudaskosken selonteko Pyhäjoen Suviseuroista nostatti kriittisen lukijan mieleen useita ongelmakohtia. Jos lähikirkossa on vain sanajumalanpalvelus, se jää väliin. 7. n Kutsumme sinut vieraaksemme ihanaan saaristomiljööseen. Risto Lauriala pianisti, Helsinki. SRK:n johto on valinnut liikkeen imagon täydellisen muuttamisen, mediaa ja yleistä mielipidettä ajatellen. Tässä tullaankin taas seurakuntaoppiin, joka kaikessa vääjäämättömyydessään ja lopullisessa itsensä muiden yläpuolelle korottavassa uskossaan tekee mahdottomaksi yhteistyön – puhumattakaan toinen toisensa ymmärtävästä hengellisestä lähestymistavasta. Kuitenkin Johanna Hurtigin Taivaan taimet ja Pauliina Rauhalan Taivaslaulu -teokset kuvaavat väärentämättömällä tavalla liikkeen sisällä vallitsevaa niin sanottua yksimielisyyttä, jolla niin sanotut toisinajattelijat ennemmin tai myöhemmin karkotetaan Jumalan valtakunnasta, lähinnä puhujaveljien mahtikäskyllä. Koska vanhoillislestadiolainen liike ei ole pelkästään herätysliike, vaan omien sanojensa mukaan se on Jumalan valtakunta maan päällä, täytyy jokaisen ajattelevan ihmisen ymmärtää tällaisen yhteistyön olevan täysin vailla pohjaa. Toivon, että messuihin satsattaisiin tosissaan eikä kaikki muu toiminta veisi siltä tilaa. Tiedän monia ihmisiä, jotka valitsevat kir- kon sen mukaan, onko siellä ehtoollista vai ei. Jokaisessa hylätyssä Kristus itse murtuu ja rukoilee: ”Anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä tekevät”. Miten tiedotus seurakunnan päätapahtumasta voi olla näin heikkoa. Messuinfon pitäisi olla ensimmäisenä, niin että sitä ei voi olla huomaamatta. Halu rakentaa kansankirk- koamme SRK:n vakaumuksen pohjalta muodostaa täysin absurdin yhtälön. 8 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 1 0 . Tätä taustaa vasten selittyy ”yksimielisyys”. Messuinfon pitäisi olla ensimmäisenä, niin että sitä ei voi olla huomaamatta. Kalevassa oli 27.6 erittäin syvällinen ja hätkähdyttävä kirjoitus, jossa teologian tohtori Risto Leppänen lausui hartaan toiveensa kuulla Pyhäjoen seuroissa saarnan eri tavoin liikkeestä ulospotkituille. palvelukseen kuuluu aina evankeliumin saarna ja ehtoollinen. Normaaliin täydelliseen jumalan- h Tule meille nauttimaan levosta ja hyvästä ruuasta. Kuinka SRK voi rakentaa kansankirkkoamme, jota se pohjimmaltaan kaikkinensa pitää Jumalan valtakunnan ulkopuolel- la vallitsevana maallisena laitoksena. Ehtoollinen kerran viikossa ei ole suinkaan liikaa, vaan minimi. Toivon, että pääsisin joka sunnuntai Herran aterialle omaan lähikirkkooni. Inspiroidu. Olethan jo tutustunut. Kristityn ihmisen päivä alkaa hengellisellä aterialla. Rakastan kirkkoani ja messua. g onni & rauha kuntien kotisivuilta tietoa messujen ajankohdista ja toimittajista ja luullut jo, että messuja ei ole kun ei löydy mitään tietoa! On löytynyt kaikkea mahdollista muuta toimintaa, mutta tieto messusta löytyy vasta monien linkkien kautta. Avoimuudesta ei kannattaisi lähteä hehkuttamaan, koska sen puuttuminen liikkeen sisällä on tyrehdyttänyt kaikkien ongelmakohtien käsittelyn. 2 0 1 4 MIELIPITEET Messun tiedot näkyville Olen etsinyt useiden seura- el m in en www.onnijarauha.fi puh. Tätä vasten kuulostivat irvokkaalta sekä puheenjohtajaksi valitun Viljo Juntusen vakuuttelut kaikkien olevan sydämellisesti tervetulleita seuroihin että suviseurojen tiedotteiden ja verkkosivujen ilosanoman raikuminen ehtoollispöytien vapaista paikoista
9. Tämän vuoksi lienee syytä käyttää harkintaa sen suhteen, mitä sanoja Jeesuksen suuhun laittaa. Juhlilta saatiin vahva tuki Herättäjä-Yhdistyksessä tehdylle työlle. Kun juuri tässä kohdassa seurakunnan tilalle vaihdettiin kirkko, saatiin kirkko-instituutiolle mukavasti lisää uskottavuutta. Jukka Hautala, puheenjohtaja Simo Juntunen, toiminnanjohtaja Herättäjä-Yhdistyksen puolesta Kirkolla on oma Raamattu Vaikka Pyhä Raamattu ei si- sällä kirkko-sanaa, saimme jälleen lukea lehdistä, että helluntai on kirkon syntymäpäivä. Ruotsin kirkko jakelikin jo kondomeja Pride -festivaaleilla. pa s i l e in o MIELIPITEET Lapuan herättäjäjuhlat jäävät historiaan juhlina, jossa otettiin kantaa herännäisyyden linjaan. Sen sijaan Uusi kirkkoraamattu vuodelta 1992 vääntää sen kirkoksi. Näillä juhlilla itkettiin ja iloittiin. 2 0 1 4 KOLUMNI Kirsti Ellilä Kiitos herättäjäjuhlista Juhlien sisältöä ohjasi vah- vasti juhlatunnus ”Tule Kristus huomiseenkin”. He valitsevat, että rakastavat toisiaan enemmän kuin muita. Oliko se oikein. Lemmenlukko sillankaiteessa edustaa puhdaspiirteistä jäljittelymagiaa, jonka perusteet opin jo uskontotieteen peruskurssilla. Mitä huomisessa sitten odot- taa. Jumalan avaran armon varassa suunnataan tulevaan. Näiden Lapuan juhlien hengessä voisi tulevien juhlien tunnukseen jatkaa: Miksipä pelätä, onhan Kristus luvannut kulkea edellä huomiseenkin. Mutta jos totta puhutaan, koko ajatus kahden ihmisen erityisestä suhteesta on täysin tasa-arvon vastainen. Jotkut parit suuttuivat useita. Kirkko-sanan käyttäminen seurakunta-sanan synonyymina on Raamatun alkutekstin suomentamista nykykreikan turistisanakirjan avulla ja Jeesuksen sanojen vääristelyä. Tampereella puolestaan tunteet kuohahtivat, Aviokun taiteilijatyöryhmä ryösti raliittoon kastuneiden parien lemmenlukot ja sulatti ne kuutioksi. Idea niin sanotusta tasa-arvoisesta avioliittolaista herättää joissakin kansalaisissa suurta innostusta. Nuoret parit valmistelevat häitään vuosikaudet, niihin myös investoidaan rahaa. Mitä ihmeen tasa-arvoa se on. 16:18, Apt. Kaksi rakastunutta lyöttäytyy kimppaan ja sulkee muut ulkopuolelle. Pariskuntien tapa kiinnittää munalukko sillan kaiteeseen ikuisen rakkauden merkiksi on levinnyt Euroopassa samaan aikaan, kun vanha käsitys avioliitosta sopimuksena joka kestää koko elämän, on unohtumassa. Ei, he etsivät tukea magiasta. Apostoli Johannes kirjoitti: Kuka ikinä menee edemmäksi eikä pysy Kristuksen opissa, hänellä ei ole Jumalaa (2. He kääntyvät toistensa puoleen ja muut saavat jäädä nuolemaan näppejään. Joh. Juhlien järjestelyistä eri- tyinen kiitos kuuluu kaikille talkoolaisille ja toimikunnille. Tasa-arvo meillä on vasta sitten, kun tamperelaistaiteilijoiden visio toteutuu käytännössä ja meidät kaikki on sulautettu yhdeksi tylsäksi kuutioksi. Monen mielestä ihmistenkin olisi jo aika vapautua ja ryhtyä nauttimaan seksuaalisuudesta villisti ja vapaasti, vaikka vapaudella on tietysti myös varjopuolensa, kuten epätoivotut raskaudet ja sukupuolitaudit. Samoin seurapenkissä on jatkossakin tilaa kaikenlaisille ihmisille. Jos Jumala suo, pidetään seuraavat herättäjäjuhlat Sotkamossa tunnuksella ”En pelkää vaarojen matkaa”. Se kuului seurapuheissa ja muussa ohjelmasisällöissä. Rak- vatkin niitä kauden pitää olla universaalia ja elämänsä aikana vapaata. Puheissa jaettiin elämän tuntoja laajasti. 9:31.) Muissa kohdissa ekklesía-sana suomennetaan seurakunnaksi kuten pitääkin, pysyen uskollisena apostolisen ajan kreikalle. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Pariisissa romahti jo siltakin siihen kiinnitettyjen lemmenlukkojen painosta. Kirsti Ellilä Kirjoittaja on turkulainen kirjailija, uskontotieteilijä ja katolisen kirkon jäsen. Jari Määttä Lennä mun lempeni laulu K esähäiden kuumimpaan aikaan lakivaliokunta hylkäsi aloitteen uudesta avioliittolaista. Unelma koko elämän kestävästä rakkaus- suhteesta elää, vaikka tiedetään ja mielellään myös muistutetaan, ettei eläinkunta juuri piittaa yksiavioisuuden riemuista. installaatiosta perinpohjaisesti. 1:9). Kirjoittaja lienee siis käyttänyt tekstinsä pohjana kirkon omaa Raamattua. Pyhä Raamattu vuodelta 1938 kääntää sanan seurakunnaksi. Miksi ei siis myös noissa kahdessa kohtaa. Niissä saattoi kuulla pienen ihmisen äänen, avunpyynnöt, murheen ja ilon. Kristinuskon merkityksen haalistuessa ih- miset eivät siis muutukaan rationaalisesti ajatteleviksi olennoiksi, jotka osaavat perustella ratkaisunsa tieteellisesti. Raamatun tekstien kirjoittajat eivät missään kohdassa mainitse Jeesuksen käyttäneen kirkko-sanaa, eivätkä he itsekään käyttäneet sitä pyhissä kirjoituksissa. Raamattu ilman kirkko-sanaa kelpasi kirkollekin vielä muutama vuosikymmen sitten, mutta vuoden 1992 käännöksen myötä tilanne muuttui: kirkko ujutettiin kahdessa kohtaa seurakunta-sanan tilalle (Matt. Avioliittoon uskotaan, ehkä ihmiset siksi solmivatkin niitä elämänsä aikana useita. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 1 0 . Televisiossa häiden viihdearvo on korkea. Tappouhkauksiltakaan ei vältytty. Lämmin kiitos myös Lapuan kaupungille ja seurakunnalle hyvin sujuneesta kumppanuudesta ja yhteistyöstä juhlien järjestämisessä. Juhlakentällä katto oli korkealla ja seinät leveällä. Kiitämme kaikkia juhlien sisältöön osuutensa antaneita. Avioliitto näyttää olevan korkeassa kurssissa ainakin sen perusteella miten paljon asia on saanut viime aikoina huomiota. 7. Talkoolaiset ovat antaneet kalleinta, mitä kukaan voi antaa; omaa aikaansa ja työpanostaan juhlien erilaisissa palvelustehtävissä. Matteuksen kohdassa Jeesus kertoo rakentavansa kal- liolle seurakuntansa. Tämän tuen – hengellisen, henkisen ja taloudellisen – varassa on hyvä suunnata eteenpäin. uskoHe pistivät luomuksen näytteille taan, ehkä ihmitaidehalliin ja kertoivat tehneenset siksi solmisä niin siksi, etteivät hyväksyneet lukkoa rakkauden symbolina. Harva ehkä tunnustaa uskovansa lemmenlukon voimaan, mutta lukkojen tuhoamisen aiheuttama vahva reaktio kertoo jotain niihin sitoutuvan inhimillisen kaipauksen voimasta. Sitten kun tämä laki on saatu läpi, on heidän mielestään pahan voimat murskattu ja kaikki ovat onnellisia
Moni ystäväkin on kuitenkin sanonut, että suuntaa on syytä tarkastella ja asioista keskustella. voittoisa Suomen sodan taisteEi ole siis ihme, että meneillu 200 vuotta aikaisemmin. Puheita kuuntelevalle ei jää epäHerännäisyyden seuraperinselväksi, että paikalla on käyty teessä virsillä on keskeinen osa. – Kahvikupin ääressä keskustelu ei kärjisty yhtä helposti kuin lehtien palstoilla, hän sanoo. TuEeva Kuoppatuksi tulee myös lalla. Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen toivottaakin keskustelun tervetulleeksi. Hä– Körttipuku vaihtui kravatnelle riittää vähäeleinen kristiin, kun muutin Ylihärmästillisyys, jollaisena hän haluaisi tä tänne isoon maailmaan luherännäisyyden säilyttää. Monilla kuva herännäisyydestä voi olla vanhoista oppikirjoista peräisin, eikä vastaa kokemusta liikkeen sisältä. kioon, Arvi Kallio muistelee Yhdistyksen nykyistä johistuskellessaan tyhjällä seuratoa ja linjaa tukevan Kuoppalan kentällä perjantaina ennen seu- mielestä körttikapinan ikävä rojen alkamista. N syyden muutos viime vuosisaurmikentän laidasdan puolesta välistä nykypäiväsa kohoaa juhlaportän on tuttu. Seuratuvissa ja ystäväjoukossa halutaan pitää tilaa monella tavalla ajatteleville ihmisille liikkeen jäsenille. tarolaiselle rovastille herännäi– Tuntui pahalta, kun niin sa- notuissa kapinakirjeissä mollattiin lähes kaikkia Herättäjä-Yhdistyksen työmuotoja, nuorisotyöstä Siionin virsien uudistamiseen. Samaa mieltä Kuoppalan kanssa keskustelun tavasta on moni muukin. Eikä tuo muutos ole ollut väTunnukseen on kuvattu kahvihäinen. 10 M AT K AL L A K o t i m a a 1 0 . Isonkyrön Wilhelmi Malmivaara, opisKoulutuskeskuksen keittiön ton perustaja ja liikkeen lauluemäntänä elämäntyönsä tehkirjan, Siionin virsien, ensimneen Kuoppalan mielestä niitä mäinen uudistaja. tina kaksi pylvästä. – Pitää kysyä mistä meidät tunnetaan. rostavan kristillisyyden kriitikHerättäjäjuhlien tunnuslause toistuu puhe toisensa jälkeen ko ja Siionin virsien ympärille keskittynyt seuraliike. Useilla liikkeen Puheissa käy niin ikään selväkOleellis- jäsenillä on vahvoja näkemyksiä si, että Lapuan ta on, kristillinen opissiitä, mikä heränvieläkö to ja herännäisnäisyydessä on Kristus suostuu henkinen kuoluovuttamatonrotoiminta vietta. Tulevaisuuden haasteina esiin nousi viestinnän kehittäminen ja vastuunkantajien ikääntyminen. Olen saanut paljon hyvää palautetta kysellessäni, joko liikkeessämme on seinät liian leveällä ja katto korkealla, Kallio sanoo. Luokanopettajaksi opiskeleva Annu Kaleva, 23, on löytänyt lapsuudesta tutut herättäjäjuhlat uudelleen Herättäjä-Yhdistyksen opiskelijatyön kautta. 7. Eeva Kuoppalalle, 73, herännäisyydessä luovuttamatonta on armollisuus ja ihmisten hyväksyminen sellaisena, kuin he ovat.. 2 0 1 4 Herättäjäjuhlilla toivottiin malttia keskusteluun Lapuan herättäjäjuhlilla korostuivat liikkeen perinnetietoisuus, uudistumisen halu ja sovinnollisuuden etsiminen erilaisten näkemysten välillä. kuvat: Joona Raudaskoski Arvi Kallio, 82, harmittelee nuorten vähenemistä seuroista, mutta uskoo silti seuraliikkeen jatkumiseen tulevaisuudessakin. Perinteiden ovat avaruus, armollisuus ja erimuistelu kuuluu olennaisesti laisten ihmisten hyväksyminen näihin juhliin. – En ajattele, että olisimme menneet herännäisyyden perusjuurista mihinkään, ainakaan jos puhutaan herättäjäjuhlista. juhlaansa. joukkoon omana itsenään. Niin on myös tulemaan keskeltävät satavuotisisokyröläisellä lemme. Juntusen mukaan tämä on yksi keskeisiä Herättäjä-Yhdistyksen kehityskohteita tulevaisuudessa. Harva yhdistyksen linjauksiin kriittisesti suhtautuva hyväksyy henkilökohtaisuuksiin taipuvaa keskustelua. Alla lukee: Tule Kristus, huomi- misen myötä liikkeestä tuli avaran armon julistaja ja tekoja koseenkin. Körttipukujen häviäkuppi, herätyskello ja aurinko. Molempiin edellisiin le tuttua. Parikymmenpuoli on ollut keskustelun kärtä vuotta eläkkeellä olleelle ylis- jistyminen. Hänestä sille oikea paikka on liikkeen tapahtumissa, siis seuroissa ja vaikka maallikkopäivissä. masta, Siionin virsistä. Sekä Kuoppala että Arvi Kallio toivovat, että liikkeen piirissä käydään keskustelua liikkeen keskeisistä painotuksista. lään oleva Siionin virsien koHerättäjäjuhlapaikkakunkonaisuudistus herättää tunteita. Lapuan Kiviristin kentällä pidettävissä juhlapuheissa. Keskustelulle on tilaa, mutta sen pitää olla rakentavaa ja toista osapuolta kunnioittavaa, Kuoppala sanoo. Uudistuksen periaatteet tien historiaan, tunnukseen ja ovat olleet yksi syy siihen, että liikkeen menneisiin merkkijuhlia on edeltänyt harvinaisen henkilöihin liittyvät huomiot voimakas liikkeen sisäinen kesovat herättäjäjuhlilla kävijöilkustelu. Niiden lisäksi puheisuudistuksiin on liittynyt liiksa toistuvat usein pitkätkin laikeen jakautumista, mutta myös naukset liikkeen laulukokoeluudistumista. Jos herännäisyyden piirissä on- kin ollut sisäisiä kommunikaatiovaikeuksia, niin liikkeen suuria haasteita on myös sen viestintä ulospäin
Joona Raudaskoski. Näin on käynyt esimerkiksi Annu Kalevalle, jolle juhlat ovat tutut lapsuudesta asti. Osa jää vielä kahvikupilliselle keskustelemaan juhlaravintolan pitkiin pöytiin. – Miten niin pitää. Sunnuntain ehtoollisjumalanpalveluksen ehtoollisjonot kiemurtelivat ympäri juhlakenttää. Kun pyydän Kalevaa haastateltavaksi, hän epäröi hetken. Te, jotka kuljette edellä, älkää painostako meitä, jotka emme aina pysy mukana. Nyt tämä alkaa kuitenkin olla jo niin sydämessä, ettei se sieltä enää lähde, Kaleva sanoo. Oleellista on, vieläkö Kristus suostuu tulemaan keskellemme, Reinilä sanoi puheessaan. Veisattuaan perinteiseen tapaan virren Herraa hyvää kiittäkää he kantavat yhdessä vastuunsa ja omat istuimensa pinoihin. – Kuoroissa yhdistyvät musiikin parhaat puolet, kun musiikkia tehdään tosissaan ja porukalla. Muistan kuitenkin, kuinka jo meidän vanhempamme aina sanoivat kaiken kuolevan heistä ajan jättäessä, Arvi Kallio naurahtaa. Reinilän puheen jälkeen kai- ken ikäiset polvistuvat yhdessä nurmelle polvirukoukseen. – Nykyään nuoria on ihmeellisen vähän seuroissa. Moni hyvästelee ystävänsä ja suuntaa kohti kotia. 2 0 1 4 11 Haluamme tehdä omaa näkökulmaamme tutuksi ihmisille. Siksi myös uudistajilla pitäisi olla ymmärrystä vanhempia kohtaa, kuten Kallion ystävä Väinö Reinilä päätösseurojen puheessaan toivoo. Kallio muistuttaa, että heidän ikäpolvensa on kasvanut erilai- sessa maailmassa kuin nuoremmat. Samoin Paavalin opetus koskettaa meitä hitaampia, ettemme jäisi vain omiin poteroihimme kuvittelemaan, että minun näkemykseni on juuri se oikea. M AT KAL L A K o t i m a a 1 0 . – Niin minäkin nyt ajattelen ja kyselen, onko kukaan järjestämässä juhlia Lapualla 30 vuoden päästä. – Minulla on paljon hyviä kavereita liikkeen ulkopuolelta. 7. Viestinnästä ja sukupolvien välisistä yhteyksistä on lopulta ollut pitkälti kyse myös körttikapinaan liittyvässä keskustelussa. Silloin syntyy vääriä mielikuvia. Kysymys, onko tämä ymmärrettävää, esitetään niin Siionin virsien uudistuksessa kuin seurapuheissakin. Voinko sanoa olevani körtti. Merkitystä on sillä, miten ja millaisella kielellä asiat ilmaistaan. Arvot ja uskonnon asema yhteiskunnassa ovat muuttuneet. – Herännäisyydessä perinnäissäännöt, näkemykset ovat muuttuneet. Lapuan Kiviristin kentällä vietetyille herättäjäjuhlille kokoontui viikonlopun aikana noin 30 000 ihmistä. On vähän surullista, etteivät ihmiset tiedä enemmän. Paikallisosastojen palautteen mukaan se on vastuunkantajien ikääntyminen. Niin uskoo myös Simo Juntunen, joka painottaa liikkeen nuoriso- ja opiskelijatyön merkitystä liikkeeseen sitouttajana. En tiedä, olisinko täällä kuin vain käväisemässä perinteen vuoksi, jos en olisi kuorossa. Herättäjä-Yhdistyksen suurin huoli ei kuitenkaan ole viestintä tai vääränlaisiksi koetut Raamattu-näkemykset. Myös Helsingissä luokanopettajaksi opiskeleva Annu Kaleva on huomannut ennakkoluulojen istuvan sitkeässä. Mutta miksi sen sanominen ääneen on vaikeaa myös muille liikkeessä mukana oleville, sitä en tiedä. Sallitun ja kielletyn rajat ovat nyt toiset kuin lapsuudessani, ja prosessi on ilmeisesti yhä meneillään. Esimerkiksi kerran herätysliiketaustani tuli puheeksi ja kaverini kysyi, kuinka usein minun pitää käydä kirkossa, Kaleva sanoo ja jatkaa. Ei tässä ole pakosta kysymys. Silloin helposti välttää herännäisyyteen liittyviä sanoja kuten seurat tai körtti, koska niistä syntyy ihmisille erikoisia mielikuvia. Mutta kyllä minä silti uskon jatkumoon, että järjestäjiä löytyy. Niihin mahtuu monta sukupolvea. Teini-iässä juhlat kuitenkin alkoivat jäädä väliin, kunnes hän alkoi käydä niillä uudestaan Helsingissä toimivan Herännäisnuorten kuoron ansiosta. Olemmehan edelleen sisälähetysjärjestö, Juntunen sanoo
Alijäämä selittyy toimistopäällikkö Hanna Maunulan mukaan edellisvuotta pienemmillä tuloilla ja yleisellä kustannustason nousulla. Vuosikokoukselta selkeän kannatuksen linjalleen saanut puheenjohtaja Jukka Hautala pitää tärkeänä jatkaa yhteydenpitoa kapinallisten kanssa. Taustalla oli niin sanottu körttikapina, joka on kyseenalaistanut liikkeen johdon opillisen linjan, nuorisotyön sisällön ja Siionin virsien uudistuksen. Saan viikoittain yhteydenottoja näiltä hiljaisilta seurapenkkiläisiltä. kuvat: Joona Raudaskoski Körttikapina jäi kulisseihin Herättäjä-Yhdistyksen johto ja työn nykyinen linja saivat vahvan tuen jäsenistöltä herättäjäjuhlien yhteydessä pidetyssä vuosikokouksessa. Liikkeen toisinajattelijoiden kannatus jäi vaatimattomaksi. Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen (vas.) ja puheenjohtaja Jukka Hautala kamppailivat äänentoiston kanssa täpötäydessä Lapuan lukion juhlasalissa. Viime vuoden 225 000 euron alijäämä vaikuttaa erityisen suurelta, kun sitä verrataan Herättäjän juhlavuoden 2012 tulokseen, joka oli 81 000 euroa plussaa. Nykyinen puheenjohtaja, Raudaskylän kristillisen opiston rehtori Jukka Hautala valittiin jatkoon 588 äänellä ja opiskelija Eetu Muilu 568 äänellä. Hänen mukaansa perinteisempää, Raamattuun pohjaavaa opetusta kaipaavien joukko on suurempi kuin mitä julkisesti tulee esiin. Mukana oli myös harvinaisen paljon hiljattain rippikoulunsa käyneitä nuoria. 2 0 1 4 Jouko Kukkonen (ylh.) esitti Herättäjä-Yhdistyksen hallitukseen Esa Hietanivaa ja tämä Kukkosta. Hallituksen kolmesta avoimesta paikasta kaksi täytettiin vaalitoimikunnan esityk- sen mukaisesti. Lapuan yläasteen juhlasali täyttyi ääriään myöten, kun 670 yhdistyksen jäsentä tuli käyttämään äänioikeuttaan. Körttikapinan nokkamiehenä esiintynyt keiteleläinen maanviljelijä Jouko Kukkonen sai 42 ääntä ja Herättäjä-Yhdistyksen Lahden paikallisosaston puheenjohtaja Esa Hietaniva 36 ääntä. Herättäjä-Yhdistyksen hallituksen kokoa pienennetään vuoteen 2016 mennessä 12:sta yhdeksään jäseneen. tuija tiihonen. Omavaraisaste on 78 prosenttia. – Mielestäni keskustelua tulee jatkaa siitä, että mikä oikeastaan on villakoiran ydin. Herättäjä-Yhdistys sai vuonna 2013 vain yhden kolehdin ja Haapajärven herättäjäjuhlien tulos jäi lähes 100 000 euroa pienemmäksi kuin edellisten juhlien. Ei näitä tarvitse yhdestäkään virrestä poistaa. Hänen mielestään virsien hengellistä sisältöä muutetaan. Toimintaa ei ole tarkoitus supistaa, vaan elämme tulojen mukaan. Jouko Kukkonen totesi, että äänestyksessä toisinajattelijoille ei auennut uusia vaikutusmahdollisuuksia, mutta hän aikoo pitää näkemyksiään esillä jatkossakin. – Taloutta seurataan tarkasti. – Muutoksen suunnasta kertoo esimerkiksi se, että yhdistyksen hallituksen hyväksymissä virsiehdotuksissa on poistettu sanoja anteeksiantamus, armo, synti, omatunto ja taivas. Keskusteluyhteyttä toivotaan puolin ja toisin. 7. Yhteisymmärryksen rakentamiseksi Kukkonen toivoo parempaa keskusteluyhteyttä näkemyseroista liikkeen johdon ja työntekijöiden kanssa. Alijäämä oli toiminnanjohtaja Simo Juntusen mukaan tiedossa, mutta sen kokoluokka yllätti. Jäsenistöä veti kokoukseen äänestys hallituksen uusista jäsenistä. Uusia kannattamisen tapoja haetaan kehittämällä muun muassa nettilahjoittamista ja tekstarikolehtia. Henkilöstömäärä ei voi kasvattaa, mutta vähentämisistä ei ole tehty päätöksiä, Juntunen kertoo. Juntusen mukaan yhdistyksen taloudellinen tilanne on kuitenkin ollut hyvä koko 2000-luvun. Kapinallisten ajatukset eivät kuitenkaan juuri nousseet esiin vuosikokouksen puheenvuoroissa. Ylimalkaiset syytökset eivät rakenna todellisuutta kenenkään eduksi. Vuoden 2013 tulos oli Herättäjä-Yhdistykselle harvinaisen tappiollinen. Molempien kannatus jäi vaatimattomaksi. Talouden tasapainottamista haetaan Juntusen mukaan hakemalla lisää tuottoja ja pienentämällä kuluja. Ongelma voi olla erilainen käsitys uskonnollisen kielen luonteesta tai sisällöstä. Uutena hallitukseen äänestettiin yrityskonsultti Olavi Kettunen 309 äänellä. H erättäjä-Yhdistyksen vuosikokous perjantaina Lapuan herättäjäjuhlilla kokosi ennätysmäärän osanottajia. – Asiallinen keskustelu kipukohdista on ainut vaihtoehto. Lisäksi taustalla saattaa olla erilaisten raamattunäkemysten pohjalta nousevat näkemykset, Hautala arvioi. – Yhdistyksen talouden vaihtelut ovat suuria johtuen lahjoitusten, erityisesti testamenttien ennakoimattomuudesta. – On paljon ihmisiä, jotka ovat murheissaan siitä, että seurat eivät ruoki. Kukkonen arvostelee erityisesti käynnissä olevaa Siionin virsien uudistusta. Julistus on hyvin Kristus-keskeistä jo nyt. 12 M ATK AL L A K o t i m a a 1 0 . Keskinäinen luottamus, hyvä tahto, avoimuus ja asioiden perustelu ovat avainasemassa. Hän nousi täpärästi ohi rovasti Raili Pursiaisen, joka sai 304 ääntä. Yhdistyksellä on 20 palkattua työntekijää. Herättäjä-Yhdistyksen vuosibudjetti tälle vuodelle on noin 2,45 miljoonaa euroa. Körttiliik- keessä maallikkotoiminta voisi olla vilkkaampaa, ja paikallistasolle tarvitaan yhdistyksen johdolta evästä, jota nyt ei saada
Tuovinen muun muassa varoitti puheessaan tekemästä omia jumalia puhumalla ”minun Jumalastani” ja kehotti muistamaan että on vain yksi, Raamatussa ilmoitettu Jumala. 7. 2 0 1 4 13 Kansanlähetyspäivillä kohdattiin kasvokkain Kansanlähetyspäiville tultiin tapamaan ystäviä ja osoittamaan tukea lähetystyölle. Papin kepiin. ja ihmisiä käy molemmissa juhlissa, naiset toteavat. Noora Wikman. – Meidän pitää pohtia myös sitä, miten omat seurakunnat olisivat enemmän missionaarisia. antaa sille tukemme. teemana esillä viikonlopun oh– Kristittyjen yhteen kokoajelmassa ja puheissa. Läheteiksi kaivattaisiin myös enemmän seurakunnallisen koulutuksen saaneita työntekijöitä, pappeja, diakoneja sekä lapsi- ja nuorisotyöntekijöitä. V Kansanlähetyksessä toivotaan, että lähettejä voitaisiin lähettää enemmän ulkomaille ja kotimaahankin. M AT KA L L A K o t i m a a 1 0 . – Lähettien määrä on pysynyt samana viime vuodesta. että voisiko meille tulla. mutta Kansanlähetys pitää yl– Mutta samaa porukkaahan tässä ollaan ja aika paljon samo- lä sitä perusasiaa, eli evankeliumia, Markku Tiilikainen sanoo. Haluamme näyttää, että olemme kyllä Kylväjä näkyi myös Kansantukena ja keskittykää te niihin lähetyspäivillä, tai ainakin ysnuoriin ja evankelioikaa heitä, tävykset Mirja Puhalainen ja Riikka Tiilikainen pohtii. – Kansanlähetyspäiviltä löytyy kaikille ohjelmaa ja toimintaa. Lähetystyö tarvitseekin TiiArja Vilenius tunnustivat olelikaisten arvion mukaan tänä vansa enemmänkin Kylväjän päivänä erityistä tuen näyttöä. – Työntekijöiltä senä siihen on taas ei ainakaan ole tullut kyselyitä, mahdollisuus. Haluaisimme lähettää enemmän, mutta se riippuu siitä, miten saamme talousarviorahoja seurakunnista ja yksityisiä kristittyjä tukemaan. – Mieleen jäi myös se, että tänä päivänä on niin monia perhekäsityksiä, mutta Raamatun mukaan on vain yksi perhekäsitys: yhden naisen ja yhden miehen perhe, Arja Vilenius sanoo. Kotimaa kertoi kesäkuussa lä- Myös Markku ja Riikka Tiihetystyön teologisten ristiriitolikainen mainitsevat tuttujen jen ja Lähetysseuran ympärillä kohtaamisen Kansanlähetyspyörivän keskustelun tuoneen päivien tärkeänä antina. Kansanläheolla säiset virkavelvoltyksessä vastaavaa erilai- lisuudet ovat aikaiilmiötä ei kuitensempina vuosina kaan lähetysjohta- sia mielipiteitä, ja Mika Tuovisen mutta tarvittaes- rajoittaneet juhlilmukaan ole hasa toisia puolus- le osallistumista, mutta nyt eläkeläivaittu. Yleensä juhlien kävijämäärä vaihtelee kymmenentuhannen molemmin puolin. – Nyt odotellaan niitä muitakin kavereita tänne, että päästään kahville! kuvat: Kristiina Kontoniemi Jyväskylän seurakunnassa aiemmin työskennellyt Markku Tiilikainen tuli vaimonsa Riikan kanssa Kansanlähetyspäiville Pohjois-Karjalasta ja odotti tapaavansa vanhoja työkavereitaan ja seurakuntalaisia. ko, että meidän ikäiset tulevat Sitä en osaa sanoa, onko se nätänne puheita kuuntelemaan, kynyt vapaaehtoisissa kannavaan siksi, että haluamme pituksissa tai vastaavissa, Mika tää yllä lähetyksen sanomaa ja Tuovinen sanoo. Kylväjän kesäpäivillä tehsaapunut Markku Tiilikainen tiin kävijäennätys ja kaksi lätoimi aikaisemmin seurakunhettiä on siirtynyt Lähetysseutapastorina Jyväsrasta Kylväjän leiVoi kylässä. Mika Tuovinen kuvailee kirkon Ystävykset Arja Vilenius ja Mirja Puhalainen tapasivat toisensa juhla-alueella. En ustyy sitten ottaa kantaa siihen. Tarkoituksena olisi nostaa määrää joka vuosi kahdella, mutta nyt emme siihen ole pystyneet. Oma kansamme vieraantuu Kristuksesta jatkuvasti, Tuovinen sanoo. Tuttuväkeä Lähetysyhdistys Kylväja Jyväskylän juhlilla riittikin, sillä Valtimolta Jyväskylään jään. tetaan. Puhalainen sanoo. Lähetystyön tulevaisuus riippuu Mika Tuovisen mukaan siitä, tuleeko Suomessa ihmisiä uskoon ja innostuvatko nuoret lähetyksestä. väkeä, vaikka ovat pyrkineet – Lähetystyö on mennyt niin vuosittain käymään Kansanläpaljon kehitysavun suuntaan, hetyspäivillä. Runsas kävijämäärä yllätti järjestäjät iloisesti. Perheeseen kuuluu myös se, että asioista voidaan olla eri mieltä, joskus tulisestikin. Kansanlähetyspäivillä nuori sukupolvi oli vahvasti läsnä. Jos sel– Kyllähän tämä on sellainen lainen tilanne tulee eteen, täynäyttäytymisen paikka. En ole koskaan kyllästynyt täällä lapsena, enkä nyt aikuisenakaan, sanoo lapsesta asti juhlilla käynyt Matti Sulander. – Meidän lähetysjärjestöjen pitäisi opetella enemmän sellaista asennetta, että voi olla erilaisia mielipiteitä, mutta tarvittaessa toisia puolustetaan, Tuovinen pohtii. lähetysjärjestöjä ja herätysliikkeitä saman perheen sisaruksiksi, jotka palvelevat samaa isää kukin omalla tavallaan. Lähetysminen on tärkeää, myöskin johtaja Mika Tuovinen kertoo niille, jotka eivät asioista vieKotimaalle olevansa surullisellä samalla lailla ajattele, Mirja la mielellä lähettien määrästä. Tuttujen tapaaminen onkin Lähetystyö olikin keskeisenä yksi syy juhlilla käymiseen. Tuovinen kertoo, että Kansanlähetyksessä halutaan keskittyä tulevaisuudessa enemmän myös oman kansan evankeliointiin. Tämänvuotisia juhlia he kiittelivät lämpimästä tunnelmasta ja Mika Tuovisen selkeästä linjapuheesta. iikonlopun aurinkoinen sää vauhditti monen yleisötapahtuman kävijätilastoja, niin myös Jyväskylässä järjestettyjä Kansanlähetyspäiviä, joilla vieraili 12 000 ihmistä. Junnuille ja nuorille suunnattu ohjelma vilisi innokkaita osanottajia ja juhlille oltiin tultu koko perheen voimin
7. Symboliikka onkin Marian kirkon tekstiileissä runsasta ja värikästä. Tällaiset pienet symbolit näkyvät, kun ihminen polvistuu alttarille eli tulee kirkon polun päähän. Tunnen silloin suurta kiitollisuutta. Ne ovat saaneet osakseen paljon kiitosta. Mummo ei ehtinyt nähdä, kun hän aloitti 80-luvun alussa Hollolan kotiteollisuuskoulussa, jatkoi Kuopion koti- ja taideteollisuusoppilaitoksessa ja valmistui sieltä tekstiilisuunnittelijaksi. Joulun alla valmistuivat Haminan Marian kirkon kunnostustyöt, ja siellä ovat hänen tekemänsä tekstiilit. – Koko työ oli kangaspuissa sidoksissa kudonnaisen vaaka- ja pystysuoriin linjoihin. Se on herännyt elämään: oksista versoo pieniä silmuja ja lehtiä. – Vihreä on kasvun ja elämän väri. Eksoottisempi hanke oli piispankaavun, stolan ja hiipan valmistaminen piispa Apollos Kaulingelle Namibian evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Näin myös tehtiin. Nyt sain tehdä sitä luvan kanssa. Hietaniemen krematorion pieneen kappeliin. – Koko seutu on lehtomaista, ja nykyisen kirkon lähellä, keskiaikaisen kirkon raunioilla kukkii ojakurjenpolvi. Näin löydän aiheita suunnitteluun, jotka ovat juuri tämän kirkon ja näiden ihmisten omimpia. – Symbolien ei tarvitse olla kissankokoisia, hän korostaa. Tiedetään, että kaikki kasukat olivat erilaisia, mutta niissä oli yleensä aina kuva Kristuksesta ristillä. – Tämän kuvan olen kirjonut Haminassa violettiin kasukkaan, Helena Vaari kertoo. T teksti: Ulla-Maija von Hertzen & kuvat: johannes wiehn yöhuoneen kattoikkunasta tulvii sateenjälkeistä auringonvaloa. Ja Hamina, sehän on tietysti kalaisan meren rannalla. 2 0 1 4 Messinkikaloja kirkkotekstiileissä Tekstiilitaiteilija Helena Vaarin mielestä on ihanaa tehdä työtä pyhää paikkaa varten. Vietän paljon aikaa kirkossa tutkien töitäni, koska kirkossa on se oikea valo ja tila. Tällöin mukana on kankaita, lankoja, ommeltuja koepaloja symbolien sävytyksistä ja keskeneräisiä töitä. Kalat tuovat mieleen Jeesuksen vertauksen kalastajista, ja kala on muutenkin tärkeä symboli Raamatussa. Muolaasta kotoisin ollut mummo ehdotti 12-vuotiaalle Helenalle, että tyttö rupeaisi virkkaamaan ja ompelemaan. Jonakin päivänä se nähdään Haminan Marian kirkon messussa. – Keskiajan rikas kuvallinen symboliikka on aina ollut minulle rakasta. Valkoisen kasukan etuosassa on päällekkäin neljä pystykuvaa. Työpöydällä on kirjaliina, johon on kirjailtu orjantappurakruunu. Ja kankaita, niitä on paljon, kaikissa kirkkovuoden väreissä. Haminan Neitsyt Maarialle pyhitetty keski- aikainen kivikirkko on tiettävästi rakennettu nykyiselle paikalleen ennen vuotta 1396. Murrosiässä Helena sitten innostui ompelemaan juhlavaatteita. Alussa käydään neuvotteluja kirkkoherran ja valitun työryhmän kanssa. Taiteilijan käsiä ei haluta sitoa, sillä lähtökohtaisesti hänen työnsä jäljestä pidetään ja sitä arvostetaan. Kun hän lähestyy alttaria, tekstiilien symboliikka alkaa avautua. – Se on poltettu ja ryöstetty niin monta kertaa, ettei sitä helposti huomaa keskiaikaiseksi, Vaari miettii. Päätös oli Helena Vaarille mieleen. Saman kasukan selkäosassa nähdään ristin keskellä Kristuksen taivaaseenastuminen. Kun hän polvistuu ehtoolliselle, hetki on hyvin henkilökohtainen ja tekstiilien pienet yksityiskohdat puhuvat hänelle. Mutta sitten tuli tunne vapauden kahlitsemisesta. Aloin lisätä töihin applikaatioita, kirjontaa ja muuta monimuotoisuutta. Kun tekstiilitaiteilija puhuu kirkkotekstiileistä, hän maalaa kuulijansa mieleen kuvan polusta. – Kun ihminen tulee sisälle kirkkoon, liturgisen värin tulee olla heti nähtävillä. Tänä vuonna hän on aloittanut kirkkotekstiilien suunnittelun Lappeen kirkkoon Lappeenrantaan. Kirjoin antependiumiin eli alttarivaatteeseen ja kasukkaan niittyjä psalmista 23 sekä ojakurjenpolven. – Kaikki nämä ovat hyvin esittäviä kuvia. Kaikkialla huoneessa on värejä: silkkilangat, puuvillalangat ja viskoosilangat hehkuvat. Keskiaikaisia kirkkotekstiilejä löytyy Suomen museoista vain muutamia. Se on hollolalaisen tekstiilitaiteilija Helena Vaarin toinen työhuone. Helena ei silloin innostunut, ja mummo pudisteli päätään: ”Ei tuost tytöst tuu ees kästyöihmistä”. Se on myös kristityn symboli. Tätä ennen Helena Vaari on tehnyt tekstiilit kahdeksaan kirkkoon sekä mm. Vanhan kirkon upeus ja mystiikka lumosivat nuoren naisen, ja hänen uransa kirkkotekstiilien tekijänä oli alkanut.. Vihreä antependium on muuten valmiina, mutta Helena Vaari kiinnittää siihen vielä suuren parven pikkuisia messinkisiä kaloja. – Käyn kirkossa, johon valmistan kirkkotekstiilejä, noin kerran kuukaudessa. Kirkkovuoden kulku tietysti on kaikissa sama. Se kulkee sujuvasti ompelukoneessa ja antaa ystävällisesti vähän periksi ommeltaessa. Pieni osa Haminan Marian kirkon tekstiileistä on vielä työn alla. Kuopiossa kudontalinjalla Helena kiinnostui kangaspuissa kutomisesta. Ylimmässä kuvassa nähdään Jeesuksen syntymä ja sitten Jeesuksen haudasta nouseminen, Jerusalemiin ratsastaminen ja alimpana hetki, jolloin Maria saa tiedon raskaaksi tulemisestaan. Lopputyökseen hän pääsi tekemään Hollolan keskiaikaisen harmaakivikirkon tekstiilejä. – Kun saan tilauksen, tutustun ensin tarkkaan kirkkoon sekä kirkon ja paikkakunnan historiaan ja niiden ominaispiirteisiin. Arkkitehti Ulla Rahola esitti korjaustöiden alkaessa seurakunnalle, että keskiaikaisuutta korostettaisiin nimenomaan kirkkotekstiileillä ja valoilla. Kirkko. Sovitusnuken päällä on papin kasukka. Seinillä on käsintehtyjä suunnitelmia ja joillakin papereilla irtoideoita, jotka oikeana hetkenä otetaan käyttöön. Se on ihana paikka tehdä työtä. 14 MAT K AL L A K o t i m a a 1 0 . Helena Vaari teki vuosina 2003–2004 vih- reän ja punaisen kirkkotekstiilisarjan Hämeenkosken kirkkoon. Hänen tekemänsä kirkkotekstiilit näkyvät ja herättävät huomiota monessa suomalaisessa kirkossa. Kuvaamataito, käsityö ja uskonto olivat koulussa lempiaineita. Tällöin työhuoneeni siirtyy kirkkoon, alttarille. Se on kunnia-asia. Ne onkin tarkoitettu läheltä katsottaviksi, johdatukseksi rukoukseen ja sanan henkilökohtaiseen kohtaamiseen. Onhan jokaisessa kirkossa aivan oma leimansa, esimerkiksi omanlainen värityksensä, alttaritaulunsa ja kenties seinämaalauksetkin. Nämä yksityiskohdat ovat hyvin erilaisia eri kirkoissa. Jo nuorena hän piirsi ja ompeli ja teki käsitöitä mielellään. Viskoosilangassa on eniten kiiltoa, ja sitä on isossa puolassa 5000 metrin verran. Helena Vaari syntyi Hämeenkoskella vuonna 1963
7. Haminan Marian kirkon vihreä antependium. M AT KAL L A K o t i m a a 1 0 . Materiaalit ovat villaa, silkkiä, viskoosia ja puuvillaa. 2 0 1 4 Tekstiilitaiteilija Helena Vaari käy kirkossa useita kertoja tutkimassa kankaiden ja lankojen sävyjä juuri siinä oikeassa valossa. 15. Tekstiilin alaosassa pienet messinkikalat kimmeltävät valossa kuten aikoinaan kirkkotekstiilien kulta- ja hopealangat. Sen rakenne on ommeltu kolmiulotteiseksi kuin keskiaikainen puinen antemensale. Yläosassa on viimeinen ehtoollinen - Kristus ja 12 opetuslasta risti-symboliikalla
Hymy, halaus, katseen kohtaaminen, tärkeät sanat: mitä kuuluu, kiitos, anteeksi. Kun kirkkoherra tuntee itsensä iloiseksi uusi kasukka päällään, niin kyllä se vaan palkitsee ja tuntuu hyvältä. TAHDOTKO PIPLIAN www.piplia.fi KESÄN HERKIMPIÄ HETKIÄ VARTEN LÖYDÄT RAAMATUT PIPLIASTA. Näen siitä kohtia kuvina, niin kuin jokapäiväisen leivän tai valon, jolla Jumala meitä siunaa. Kirkkotekstiilien valmistaminen on aina monen vuoden työ. Tekstiilit todella näyttävät maalatuilta, ja niihin tehdyt applikaatiot nousevat kauniisti esiin. Jokaisella tekstiilitaiteilijalla on oma kä- . Kirkkotekstiilieni toteutustekniikka noudattelee samoja linjoja. – Tekniikkani on applikaation ja konekirjonnan yhdistelmää, kuin maalausta ompelukoneella. Kysy kesän pakettitarjousta, pienoisraamattu ja virsikirja samalla kannella! Tiedustelut myynti@piplia.fi Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi Kirkkotekstiilit ovat tekijälleen hyvin vaa- tivia töitä, joissa on otettava huomioon niin kauneus, kristillinen sanoma kuin kestävyys ja käytettävyyskin. Tekstien käyttäminen tekstiileissä vaatii, että tekstin tulee liittyä liturgiseen väriin ja sen on oltava ihmisille tuttu. Tekstiilien kestävyys syntyy myös tekniikan rakenteesta, jossa on monta kangaskerrosta päällekkäin. 7. • Juuri nyt teoksia Ars Kalmari 2014, Danielson-Kalmarin huvilassa, Vääksyssä sekä yksityisnäyttely Runokulman Galleriassa Uudessakaupungissa. Helena Vaari lukee paljon Raamattua. Helena Vaari rakastaa kristillistä symboliikkaa. Vaatimuksena ovat siis parhaat materiaalit, laadukkaat ja helposti huollettavat kankaat ja langat. – Voin aina löytää sieltä jotakin uutta, vaikkapa Isä meidän -rukouksesta. Näin teksti antaa lukijoilleen voimaa ja lohtua. Tekstiilien tulee kestää hyvinä vuosikymmenien ajan. Vuonna 2003 Helena Vaari alkoi kokeilla konekirjontaa eli tekstiilien ”maalaamista” ompelukoneen avulla. Nehän ovat myös käyttötekstiilejä. – On ihanaa tehdä työtä pyhää paikkaa varten. Pyydä tarjous isommista määristä. • Helena Vaari, 50 • Työ: Tekstiilisuunnittelu Helena Vaari-Silventoinen on kodin yhteydessä Hollolassa. Marraskuussa 2014 yksityisnäyttely Espacio-galleriassa Espanjan Benalmadenassa. 2 0 1 4 KUKA. Haminan Marian kirkon valkoisen kasukan selkäosaan Helena Vaari on ommellut Kristuksen taivaaseenastumisen, kukkia, tähtiä ja kirkon keskiaikaisen silhuetin. Helena Vaari katsoo silmiin ja hymyilee: – Silloin tunnen suurta kiitollisuutta Taivaan Isää kohtaan.. Varsinkin papin käyttämät tekstiilit joutuvat koville. Vihki- ja rippiraamattuvalikoimassamme on nyt entistä enemmän kansivaihtoehtoja. On villakangas, tukikankaita, kuviokankaita ja paljon kirjontaa. Ei ole mikään klisee, että työhuoneessa pitkään pyörivät, lopullista muotoaan kohti kehittyvät liinat, kasukat ja muut tekstiilit ovat taiteilijalle kuin lapsia. Langat ja kankaat ovat värejä ja neula on sivellin. Tuhannet solmut risteilevät rinnakkain kaikkien kankaiden läpi ja tekevät tekstiileistä kestäviä ja laadukkaita. – Olen kirjoittanut Paavalin kirkon toimituskappelin ikkunatekstiiliin otteen Isä meidän -rukouksesta. – Keskiaikana kirkkotekstiilit tehtiin usein applikaatio- ja kirjontatekniikoilla. • Perhe: Viettää miehensä Hannu Silventoisen kanssa juuri hopeahääpäivää. 16 M AT K AL L A K o t i m a a 1 0 . Kirkossa kävijätkin ovat kertoneet pitävänsä siitä. Lankojen kiilto ja kierteet heijastavat valoa villan ja silkin pintaan. Se on kunnia-asia. – Olen onnellinen, kun saan jättää ne hyviin käsiin ja seurakunnan ihmiset ovat tyytyväisiä. • Motto: Pienet asiat ja pienet ilot ovat tärkeimpiä. – Raamatun sanoma tulee tekstiileissä näkyviin kuvallisessa muodossa. Lapset: Lassi, 23, Eero, 21, Marika,18. Saatavana on myös kattava valikoima virsikirjoja. denjälkensä. Jotkut pitäytyvät pelkistetyissä muodoissa. Kristillinen symboliikka on rikasta, miksen käyttäisi sitä. – Tekniset vaatimukset ovat tiukat
Suurta kiitosjuhlaa koko työn valmistumisesta on tarkoitus viettää elokuussa, kun kaikki 33 000 uutta paanua ovat paikoillaan. Parhaillaan käynnissä olevilla festivaaleilla seurakunta tarjoaa esimerkiksi pelimannihartauden ulkokaustislaisille, jazz-virsiä ja päivähartauksia. 7. – Nykyisin kuljen festivaaleilla kohtaamassa hiljaisia seurakuntalaisia. Kaustislaiset mittailivat voimiaan ja tahtoaan. Paanukaton tekemiseen tarvittaisiin 10 000 työtuntia. Perinteen ja kauneuden päälle ymmärtävässä pitäjässä syntyi kansanliike. Tästä valtavasta viestistä kerrotaan kotikirkossa, yhteisössä, jota useimmat meistä pitävät tärkeänä.” Juhlapyhien jälkeen väki pa- Suurta kiitosjuhlaa on tarkoitus viettää elokuussa, kun kaikki 33 000 paanua ovat paikoillaan. Kokkolan seurakuntayhtymässä laskettiin, että paanukaton teettämiseen tuskin on varaa, peltikatto olisi parempi. Paikallinen media antoi hankkeelle julkisuutta ja talkootyötä organisoiva Kimmo Anttila sai kertoa, että kaikki kädet ja puutavaralahjoitukset ovat tervetulleita. Keskipohjalaisessa pelimannipitäjässä saadaan syksyllä valmiiksi suururakka, kirkon ja tapulin paanukatot. Joku kirkkoon kuulumaton kysyi, saako hänkin tulla veistämään, Harju kertoo. Ei se ole loukkaavaa vaan vapauttavaa, Veli-Pekka Harju rohkaisee. He tulivat siihen tulokseen, että vanhat paanut irrotetaan ja uudet veistetään ja kiinnitetään talkoovoimin. Sen rakensi kuuluisa kirkonrakentaja Jaakko Heikinpoika Kuorikoski, joka on rakentanut yhteensä 23 kirkkoa ja 15 kellotapulia. Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kirkkoherra Veli-Pekka Harju. Musiikki virittää ihmistä kohti musiikin lahjan antajaa, Harju sanoo. Y HD E SSÄ K o t i m a a 1 0 . Paanut yhdistävät yli rajojen. Tärkeintä on tietenkin tehdä juhlivien joukkojen keskellä sitä, mitä muut eivät tee. Kirkko on ollut kaustislaisille aina tärkeä. Yhteistyö juhlien kanssa on mutkatonta myös sen vuoksi, että Kaustiselta kotoisin oleva kirkkoherra on itsekin pyörinyt niillä lapsesta asti. Danielle Miettinen. – Tämä on aivan mahtavaa. Kirkkoherra Harju on tehnyt hankkeesta myös facebook-tapahtuman. Hän katseli pyhäkkönsä kulunutta paanukattoa ja mietti mistä kummasta saisi rahat uuteen. Kaustisen kaunis puukirkko sai nykyiseen muotonsa vuonna 1859. kuva: Harjun perhealbumi lasi verstaalle ja tapulin katto saatiin valmiiksi toukokuussa. – Vain seurakunta pitää esillä Jumalan sanaa ja ilman sitä ihminen ei elä. Kaustislaisten kokemusten mukaan mitään spektaakkeleja ei tarvita, vaan seu- rakunta saa olla oma itsensä. Hankkeesta on olemassa myös myös facebook-ryhmä Kaustisen kirkon paanukattotalkoot, jonka sivulle ilmestyy tämän tästä kuvia ja tarinoita projektin edistymisestä. Haluamme puhua Jeesuksen rististä. Pian on tehtävä jotakin, ajatte- li Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kirkkoherra Veli-Pekka Harju muutama vuosi sitten. Kaustisen kirkon paanukattotalkoot -ryhmän sivulle ilmestyy tämän tästä kuvia ja tarinoita projektin edistymisestä. Kirkkoherra Veli-Pekka Harju on silminnähden innostunut siitä, miten yhteinen tavoite on yhdistänyt ihmisiä. Veli-Pekka Harjun mielestä seurakunnan mukanaolo viestittää, että juhliminen ja musiikki ovat tärkeä osa Jumalan luoman ihmisen elämää. 2 0 1 4 17 Paanuja ja pelimannihenkeä Kaustinen Paanukattotalkoot ja kansanmusiikkijuhlat tuovat seurakunnan kesäisen elämän keskelle. kuvat: Veli-Pekka Harju Paanuverstas pystytettiin Kaustisen Osuusmeijeriin. Suomen kesä on täynnä ta- pahtumia, joiden kanssa seurakunnat voivat tehdä yhteistyötä. Se näkyy esimerkiksi seurakunnan yhteistyönä Kaustisen kansanmusiikkijuhlien kanssa. Tiistaina järjestettiin ekumeeninen yhteislauluilta helluntailaisten ja baptistien kanssa. Pääsiäisen alla sielunpaimen kehotti facebookissa lepäämään: ”Pääsiäisen aikana pysymme poissa paanuverstaalta ja kirkon katoilta; on lupa levähtää! Pääsiäisen vieton keskeinen sisältö on Kristuksen ylösnousemus
Keväällä paikkakunnal– Vilkkaasti käytävä keskusla järjestettiin vaatekeräys, ja telu osoittaa, että kotikirkko nyt mänttäläiset voivat bongaon ihmisille tärkeä asia, tiivista paitamerestä oman paitantää kirkkoherra Manta Jutila. Mielikin ylentyy kirkkautta kohti. Mäntän Kuvataideviikot on tehnyt ennenkin yhteistyötä paikallisen seurakunnan kanssa. saakka. Mäntän kirkossa työskentelevä opas Teele Jantsike kertoo, että kuvataideturistit ovat löytäneet paitojen avulla tiensä kirkkoon. Kesätuuli saa paitameren lainehtimaan iloisesti, mutta hämeenkyröläinen matkailija ei pidä näkemästään. Yhdessä mieleen jääneimmistä puheessa muisteltiin nyt jo pois nukkunutta herännäisvaikuttajaa Erkki Kurki-Suoniota, joka puhui Raamatusta Ylihärmän herättäjäjuhlilla vuonna 1982. Kirkon kupeella liehuvia paidanhelmoja voi ihastella tai kummastella Mäntässä elokuun loppuun saakka. Samalla kun Raamatusta voi tänään kuulla mitä ihmeellisimpiä tulkintoja, on itse Ison kirjan tuntemus suomalaisten keskuudessa monesta syystä heikentynyt. Y H DE S SÄ K o t i m a a 1 0 . Ehkä niin piti käydä. Kirkon tulisi muistaa, että sillä itsellään, jopa jokaisella kristityllä, on oikeus ja velvollisuus tulkita Jumalan Sanaa. sa. Puhujan mukaan Kurki-Suonio totesi tuolloin, että Raamattu ei ole vain inhimillisiä ajatuksia, vaan sen kautta puhuu elävä Jumala. Tuhannesta paidasta koostuva Totuuden henki -teos on kuvataiteilija Kaarina Kaikkosen käsialaa. Raamattu on kirkossa kiistakapula. Ja ei Raamattua niin käytetä, että sitä luetaan mekaanisesti ja kirjaimellisesti. sa monin tavoin läsnä. kulkevia ihmisiä. Kirkossa on joskus istunut patsaita seurakuntalaisten joukossa. – Julkisivun taideteos on houkutellut heidät sisälle asti. Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi matti karppinen 18. Ylhäältä alas huntuna laskeutuvan paitameren voi puolestaan nähdä vaikka enkelin siipinä. – Sen sijaan meitä hämmentää kovuus, millä jotkut ovat tätä työtä ja sen tekijää suomineet. Totuuden hengessä paita symboloi ihmistä, jolla on paidan alla lämmin ja rakastava sydän, sanoo Kaikkonen. ”Jos pidämme Raamattua vain inhimillisenä hengentuotteena, se sulkeutuu meiltä, eikä siitä ole apua silloin, kun sitä tarvitsisimme.” Nuo 32 vuotta sitten lausutut sanat olivat aika profeetallisia. Mutta Jumalan erityinen ilmoitus Jeesuksessa on silti vain Raamatussa, sen molemmissa osissa. Julkisiin tiloihin sijoitetut teokset nostavat usein mielipiteet esiin. Etenkin nimimerkkien takana piileskelevät kommentoijat ovat moittineet nettipalstoilla työtä suorastaan Jumalan pilkaksi. Toivottavasti sentään ei. Alkoi vilkas keskustelu, eikä ylilyönneiltäkään ole vältytty. Tätä työtä pitää kuitenkin tehdä rehellisesti ymmärtäen, että meidän tehtävämme ei ole muuttaa Raamattua, vaan Raamatussa itsensä ilmoittavan Jumalan meitä. Kun teos elokuun lopussa Totuuden henki ilmentää puretaan, paidat menevät Sikirkkoa yhteisenä kokemukninauhaliiton kautta edelleen sena. Toisiinsa liitetyt paidanhihat ovat kuin käsi kädessä kiertoon ja matonkuteiksi. Kristinusko, kirkko on myös vanhempi kuin Uusi testamentti. myös Totuuden tuissa paidoishengelle. Meidän ei tarvitse peukaloida sitä mistään syystä. Raamattu olisi muuttunut virikekirjaksi, tyhjänpäiväiseksi suvaitsevaisuus-oppaaksi tai modernin hengellisen terrorin työkaluksi. Siksi meidän on Raamattua tutkiminen. – Kun aloin rakentaa työtä, mielessäni alkoi soida koulussa opittu virsi, Totuuden henki. Hyvä mittakeppi tulkinnassa on kirkon yhteinen uskon kokemus, joka on kiteytynyt vaikkapa Nikean uskontunnustukseen. Ajan riento on raju. Paitojen värit vaalenevat, mitä ylemmäs silmä siintää. Kesäisin toteutettava taidemessu on jo perinne. – Töissäni hyödynnän käytettyjä vaatteita. Silloin nimittäin olisi lähellä tilanne, jossa Raamattu olisi tosiaan mennyt kiinni, eikä se enää auttaisi – varsinkaan hädän päivänä. Käykö niin, että asiasta väittelevät yhä useammin ihmiset, joille itse Raamattu on vain pinnallisesti tuttu, joskus jopa vain eräänlainen satukirja. kuva: Heikki Vesterinen TEOLOGIASSA TAPAHTUU Sana seisoo vahvana L apuan herättäjäjuhlilla pidetyissä seurapuheissa sivuttiin myös aina ajankohtaista raamattukeskustelua. Perusteellisen keskustelun jälkeen Mänttä-Vilppulan seurakuntaneuvoshihat ovat kuin käsi to antoi yksimieYhteisöllisyys kädessä kulkevia lisen siunauksen on yhteen nidoihmisiä. Siksi siitä tuli Toisiinsa myös teoksen niliitetyt mi, kuvailee taipaidan- teilija. 2 0 1 4 Mäntän kirkon paitahuntu hulmuaa Installaatio Kaarina Kaikkosen Totuuden henki -teos jakaa mielipiteitä puolesta ja vastaan. He eivät koe teosta kirkon häpäisynä. – Minusta tämä teos sopisi paremmin jonnekin muualle, sanoo nimettömänä pysyttelevä vierailija. On toki niin, että emme me usko Raamattuun, vaan kolmiyhteiseen Jumalaan. Myös mänttäläiset Helena ja Antti Kilpi ovat tulleet aamulenkillään tutkimaan paitatyötä lähempää. Vuosituhannen vaihteessa hänen pikkutakkiteoksensa Tie herätti huomiota Helsingin tuomiokirkon rappusilla. Mäntän kirkko sai kesäkuun puolivälissä julkisivunsa ympärille paitahunnun ja moni mänttäläinen parahti, joko ilosta tai pettymyksestä. Päivi Ketolainen Mäntän kuvataideviikot 31.8. Kuulemma myös kirkon nuoret työntekijät lukevat Raamattua aiempia polvia vähemmän. Kaikkonen arvostaa kirkkoa ja siksi hän sijoittaa mielellään taidettaan kirkkoympäristöihin. Seuraukset olisivat uskomme kannalta ikävät. Hän ei ylläty puheenpärinästä työnsä ympärillä. 7. – Taiteen tehtävä on herättää keskustelua
Tilanne muuttui 2000-luvulla. Kirkkojen ja kristinuskon Vielä yllättävämpää lienee, etasema poikkeaa Yhdysvallois- sa ratkaisevasti Euroopasta. Yhdysvaltain väes- sen nimi tuntuHämmästynyt nee suomalaisestön käsitykselle hän on myös tieta lukijasta yllätmaansa tehtävästä tävältä, kun medosta, että sekä Barack Obama vapauden ja demo- diamme viime että hänen kans- kratian tienraivaa- vuosina on usein, ja vähättelevästi, saan presidentjana maailmassa. 2 0 1 4 19 Kristillinen vasemmisto palasi Yhdysvaltain politiikkaan Kirja Markku Ruotsila nostaa esiin USA:n uskonnollisen kartan vähemmän tunnetun puolen. Osa siitä alkoi väkivaltaisin keinoin ajaa uutta yhteiskuntaa. Historia, oppi ja politiikka. Jo ohjekirjana. Näiden voittojen jälkeen uskonnollinen vasemmisto kuitenkin hajosi. Siellä ei koskaan ole ollut koko kansaa kokoavaa valtiokirkkoa. Mutta kirkkoja on lukuisia ja uskonto näkyy julkisessa elämässä. Kristinusko on pohjana Yhdysvaltain väestön käsitykselle maansa tehtävästä vapauden ja demokratian tienraivaajana maailmassa. makkaasti esiin oman uskonsa. Se jää meillä vähälle huomiolle, koska sekularisoituneelle eurooppalaiselle medialle tämän tosiasian havaitseminen ja selostaminen on vaikeaa. 7. Usko on elänyt vahvana myös mustien piirissä. Seikko Eskola Ratkaisevan muutoksen toi sotien jälkeen musta kirkko. puhunut Ameritiehdokkuudeskan uskonnollisesta oikeistosta, ta kilpaillut Hillary Clinton toivat vaalikampanjassaan voivasemmistosta tuskin koskaan. 443 s.. Sen mukaan näet maan väestöstä milErinomainen opas tähän Yhtei puolet ilmoittautuu uudesdysvaltain uskonnolliseen totisyntyneiksi kristityiksi ja kol- dellisuuteen on dosentti Markmannes pitää ku Ruotsilan Kristin- kirja UskonnolliRaamattua kaiusko on nen vasemmisto ken elämän erehtymättömänä pohjana Yhdysvalloissa. dystä tutkimuksesta. Paradoksaalisesti maassa kuitenkin kauan hyväksyttiin rotujen eriarvoisuus. Y HD E SSÄ K o t i m a a 1 0 . Poliitikot eivät voi sitä sivuuttaa. Uskonnollinen vasemmisto palasi takaisin ja sai valtaa demokraattisessa puolueessa. Tampere University Press 2014. Sen seurauksena herätyskristillisyys siirtyi oikealle republikaanien leiriin. Suomalaisen on vaikea uskoa tä uskonnollinen vasemmisto silmiään, kun lukee Yhdysvalvei ensimmäisen mustan preloissa pari vuotta sitten tehsidentin vaalivoittoon 2008. Kingin ( jo nimi kertoo paljon!) johdolla se väkivallan hyläten ajoi läpi rotujen tasa-arvoisuuden ja sosiaalisia uudistuksia. Mustan papin Martin Luther Markku Ruotsila: Uskonnollinen vasemmisto Yhdysvalloissa
Osalliskuorossa sekä auttoi ravintolapuolella. – Olen käynyt juhlilla jo lapsena ja auttanut miten olen voinut. – Herättäjäjuhlilla on hyvä olla. Pienen kaupungin väkimäärää vastaava ihmisjoukko kokoontuu joka vuosi hyvin suunniteltuihin Suviseuroihin. Toimikunnan lisäksi organisaatiossa on noin 230 vastuuhenkilöä, jotka toimivat omissa työpisteissään opastajina. Lastenlasten hoitaminen vei hänen aikaansa. – Aloitimme kesäkuun alussa. Nemo). tun mielelläni talkootyöhön, Kirvesmiesten esimiehenä koska tämä tapahtuma on mitoimivan Maurin työpanos painulle tärkeä, Muhola tiivistää nottui aikaan ennen juhlia. Joka luuli aina olevansa muita huonompi. Erityisherkkä ihminen tiskaa mieluummin kotona tai repii takiaisenjuuria puutarhassa kuin viipyy kauan juhlissa. Juola on ollut perehtymässä tehtäväänsä kaksissa edellisissä juhlissa. Erityisherkkä ihminen reagoi voimakkaasti monenlaisiin ärsykkeisiin, kuten hajuihin, ääniin, ihmispaljouteen. Hän vaistoaa ihmisten mielialat, tunnistaa eri paikkojen tunnelmat heti sisään astuessaan. 20 Y H DE S SÄ NOJATUOLI Erityisherkkä O i, en olekaan hullu tai laiska, vaan erityisherkkä! Ihanaa löytää kirja, joka kertoo sinulle kuka olet. Kesäjuhlille osallistutaan ja pa- nostetaan, koska niihin liittyvä yhteisö on vapaaehtoisille tärkeä. – Olen itsekin saanut kasvaa tähän lapsesta asti. Miten huomaisin ympärilläni olevien ihmisten ainutlaatuisuuden. Alkukesästä haapavetisellä Sisko Juolalla oli paljon kiireitä. nyt monenlaisia töitä. Siellä on ihmisiä, joilla on sama ajatusmaailma, Anne-Maria Aila kuvailee. – Sain tehdä töitä omaan tahtiin innostuksen ja voimieni mukaisesti, Kaisa Muhola sanoo. Herättäjäjuhlat ovat minulle rakas ja hyvä Työtä kohde, Anne-Maon ria pohtii. Anne-Maria sai panostaa juhlien järjestämiseen sen verran, kuin on itse kokenut jaksavansa. Yhteisöllisyys heijastuu myös työn tekemiseen. – Tällä joukolla suviseuravieraat ruokittiin. Mietin, miten nyt jälkeenpäin osaisin rakastaa myös sitä arkaa pikkutyttöä, joka joskus olin. Työtä on ollut paljon, mutta tämä on hyvin palkitsevaa, Juola sanoo. – Työmäärä tuntui sopivalta. Haluan opettaa juhlilla käymisen myös seuraaville sukupolville, hän kertoo. Stressaavissa elämäntilanteissa haluan kylpeä lämpimässä vedessä ja lukea keittokirjoja. Erityisherkkä tai englanniksi Highly Sensitive Person (HSP) voi toisaalta olla hyvin sosiaalinen. Rukouselämä ja syvät hengelliset kokemukset ovat yhtä todellisia kuin ympärillä oleva arkielämä. Yllättävä tieto on, että jopa viidesosa ihmisistä on erityisherkkiä. Vuosien varrella olen tehkia ja lapasia parin talven ajan. Rakastan syvästi läheisiäni, mutta myös tuttuja paikkoja. He ovat myös erittäin luovia, ja tarvitsevat aikaa ja välineitä toteuttaakseen taitojaan. Nyt tiedän, etten olekaan omituinen, kun en pysty nukkumaan huoneessa, jossa on sähkölaitteita tai pidän kotona vaatteita väärinpäin päällä, kun puseroiden saumat painavat ihoa niin että on paha olla. Siksi HSP-lapset tarvitsevat ymmärrystä ja tukea sekä hellyyttä tavallista enemmän. en alkua. Ailat ovat olleet järjestämässä herättäjäjuhlia useita kertoja vuosikymmenten aikana. – Ilman vapaaehtoisia SuviJuhlien aikana hän oli mukana seurat eivät onnistuisi. – Olemme olleet mukana myös muiden paikkakuntien juhlilla, sekä Lapualla järjestetyillä muiden järjestöjen juhlilla. Sisko Juola (vasemmalla) toimi Suviseuroissa ravintolatoimikunnan puheenjohtajana ja Kaisa Muhola vastasi eväspisteestä. Vaikka vapaaehtoisille annetaan paljon vastuuta, he suhtautuvat tehtäväänsä rennosti ja luottavaisesti. Ravintolatoimikunnan puheenjohtajana hänen vastuullaan oli 75 000 seuravieraan ruokailut vanhoillislestadiolaisten Suviseuroissa, jotka pidettiin Pyhäjärvellä kesäkuun lopulla. 7. Minulle kävi näin (Elaine Aron: Erityisherkkä ihminen. Muutokset ja muuttamiset ovat vaikeita. Suviseurojenkin talkoolaiset saivat tehdä töitä kullekin sopivan määrän. Rakensimme muun muassa juhlaportin, ison ristin ja myyntikojuja. Viikon loman saatan kuluttaa enimmäkseen nukkumalla. Siksi siis minullakin on aina kiire kotiin, tarvitsen paljon hiljaisuutta ja lepoa. Tämä ominaisuus on luonteessa lapsuudesta lähtien. jen eväspisteestämä on hyvin Viime viikonloptä vastaava Kaipalkitsevaa. Löysin kirjasta lukemattomia HSP-tyypille ominaisia tapoja, joiden takia minulle on joskus hymähdelty. vapaaehtoisten ajatuksia. Vapaaehtoistyössä samanhenkinen seura, talkoohenki ja yhdessä tekeminen palkitsevat. – Meillä on vahva talkoohenki. – Lapsena muun muassa Anne-Maria kertoo neulomöin jäätelöitä ja keräsin rosneensa juhlilla myytäviä sukkia. Yhdessä on mukava tehdä töitä, Mauri Aila iloitsee. Anne-Maria ei ehtinyt osallistua tämän vuoden herättäjäjuhliin aivan niin suurella panoksella kuin toivoisi, koska hänellä oli muita tärkeitä velvollisuuksia. He olivat silloinkin mukana vapaaehtoisina. – Aikaisemmin mukana oleminen auttaa oppimisessa huomattavasti. Lapualaiset Anne-Maria ja Mauri Aila tietävät, että myös herännäisten herättäjäjuhlat valmisollut tuvat monen talMyös Suviseuropaljon, mutta koolaisen voimin. – Ravintolatoimikunnassa oli seitsemän henkeä. HSP-ihminen on erittäin tunnollinen naurettavuuksiin asti, eikä siksi osaa pitää puoliaan. puna vietettyjen sa Muhola Oulaijuhlien aikana oli sista on tottunut noin 1 500 talkoovuoroa, ja paltalkootehtäviin lapsuudestaan jon työtä tehtiin jo ennen juhlilähtien. Teemme aina sen, mitä pystymme, Mauri kertoo. Hän ei joutunut kantamaan vastuuta yksin. Leena Hietamies leena.hietamies@kotimaa.fi K o t i m a a 1 0 . Juhlat järjestettiin Lapualla viimeksi 30 vuotta sitten. 2 0 1 4 Kesäjuhlilla ei lasketa työtunteja kesäjuhlat Hengellisten kesäjuhlien vapaaehtoiset tekevät pitkiä päiviä vaivojaan säästämättä. Suviseurojen aikana ravintolakatoksessa oli noin 2 500 työvuoroa, Juola laskeskelee. Juhlien pitkä