maaliskuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 4 6 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 8. vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –1 1 Syntisten pöydän sanoittaja Hittibiisejä kirjoittava Kaisa Korhonen luki Raamatun läpi ensimmäisen kerran viidennellä luokalla 18 Suomalaiset luottavat tulevaisuuteen mutta nuoriso uhkaa kyynistyä Luonnontuhontaa ajetaan rikokseksi ja kirkko halutaan mukaan hankkeeseen. N:o 10 | 10
Pidän sitä myös henkilökohtaisesti todella tärkeänä elokuvana. Kumpikin vastaus pitää sisällään paljon, mikä onkin oikein. -palkintoa vuodesta 2009 alkaen. Tuoreen selvityksen mukaan uupumus on niin yleistä, että se uhkaa kansantaloutta. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora Wikman (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Mari Teinilä Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Ja se antaa ihmiselle itseään suuremman tehtävän viljellä ja varjella, rakastaa ja tehdä hyvää koko luomakunnalle. Se on sanalla sanoen kyyninen. NIILO RANTALA ”Tarvitsemme elokuvia, jotka välittävät toivoa” Juha Rajamäen mukaan Tampereen elokuvajuhlien ohjel mistossa on runsaasti mielenkiintoisia elokuvia. ”Katso minun kärsimystäni ja vaivaani ja anna anteeksi kaikki syntini. Työstä puhuttaessa tuottavuudella tarkoitetaan sitä, että työ tuottaa rahaa. Kun sokea pappi rukoilee päämäärätietoisesti muiden puolesta, ollaan olennaisen äärellä. Paastonaikaan ja kasteeseen on liitetty puhe pahasta ja sen ulosajamisesta. Siinä todettiin myös, että uskonnollisuus lisää hyvinvointia. Palkinnon saajan valitsee Juha Rajamäki. Olennaista on, miten elokuvissa käsitellään kristillistä vastuuta nyky-yhteiskunnassa ja huomioidaan lähimmäisenrakkauden ja toivon tärkeitä teemoja. Sitä silmää on vältelty ja varottu itse kohdistamasta lapseen. Niinpä esimerkiksi lasten kasvatusta ei pidetä tuottavana työnä. Ilmeisesti en ole murheineni yksin. Puhuttaisiinko uskonnostamme syvällisemmin J os on nuorten kanssa tekemisissä, jossain vaiheessa saa vastattavakseen kysymyksen: Mikä on elämän tarkoitus. Kyynisyys ja kokemus oman työn merkityksettömyydestä on myös yksi työuupumuksen oireista. Tarvitsemme elokuvia, jotka välittävät toivoa. TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi Toimitussihteerin mielestä lasten kasvatus on tuottavaa työtä. On vaikea ymmärtää, miksi näissä oloissa olisi tuottavuuden nimissä raadettava itsensä uupumukseen saakka. – Yhteistyö alkoi vuonna 2016. Viime viikolla eduskunnan tulevaisuusvaliokunta julkaisi artikkelikokoelman, jossa pohdittiin suomalaista hyvinvointia. Ja onko siitä seurannut se, että kristinuskon edustajat eivät enää löydä pyhien kirjojensa ja uskonsa aarteista sen säväyttävämpiä näkökulmia kuin perhearvot ja terveelliset elämäntavat. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Toinen tämän kevään teema on työuupumus. Kato isi! Ja isi kattoo. Siinä on tavoite, jonka puolesta tekee mieli ponnistella. – Ensimmäinen Kirkon mediasäätiön palkinto annettiin vuonna 2017 Elina Hirvosen Kiehumispiste-dokumentille. Se tiedetään vaikeaksi. Eikö ole kummallinen ajatus, kun sen äärelle hetkeksi pysähtyy. Jos suomalainen nykyaika on näköalatonta ja mielikuvituksetonta, johtuuko se osaltaan siitä, että kristinuskoa ajetaan yhteiskunnassa paitsioon. 2 KOTIMAA | 10.3.2023 aluksi | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | FREIJA ÖZCAN päätoimittaja freija.ozcan@kotimaa.fi ???????. | viikon henkilö | Kirkon mediasäätiön elokuvapalkinto myönnetään Tampereen elokuvajuhlilla lauantaina 11.3. Sen etsiminen ja löytäminen on nuorille luontainen ja toivoa antava tehtävä. Siinäpä turvallinen ja hyvä katse! PÄIVI PUHAKKA 9.3. Tämän lehden jutussa sivulla 4–5 kerrotaan suomalaisten suhteesta tulevaisuuteen. Laulu rakkaudelle -ohjelmassa yllätetty Mikko Kekäläinen katsoi silmät vesissä lavalle ilmestynyttä poikaansa. – Toivomme elokuvan herättävän katsojassa tietoisuuden näkymättömästä todellisuudesta. Kristinusko on ollut mielikuvituksen ja inspiraation hyvä lähde parituhatta vuotta. Kansan uskonnoissa ja suussa puhutaan taas pahasta silmästä, joka sairastuttaa ihmiset ja eläimet. 3 KOTIMAA | 10.3.2023. Ehkä uupunut kokee talouskasvun tavoittelun merkityksettömänä siksi, että perimmäisenä arvona se todella on merkityksetön. Suurimman joukon muodostavat kuitenkin omat heimolaisemme karjalaiset ja inkeriläiset. Järkeenkäyväähän se on, mutta järjestä ei ole elämän tarkoitukseksi eikä uskontoa harjoiteta järkisyistä. Se ravitsee meissä sisäistä maailmaa ja merkityksellisyyttä. – Ennen eläköitymistäni toimin 16 vuotta Kirkon mediasäätiön asiamiehenä. Tässä olen -kirja kuvaa, kuinka Jumala katsoo kohti, vilkuilematta. Hän on aiemmin kuulunut muun muassa ekumeenisen elokuvajärjestö Interfilmin tuomaristoon Lyypekin ja Kiovan elokuvajuhlilla. Toisaalta kaikkein arvokkaimmille asioille emme ole määritelleet rahallista arvoa. 2 Minkälaisia elokuvia me diasäätiö haluaa palkita. Juhani innostui ja ehdotti, voisiko kirkko osallistua samalla tavoin myös Tampereen elokuvajuhlien toimintaan. 1 Millainen on Kirkon mediasäätiön ja Tampereen elokuvajuhlien yhteinen historia. | Kuva: Jukka Granström JUHA RAJAMÄKI Kirkon mediasäätiön palkinnon tuomari Merkitystä etsimässä Lakkokevät on nostanut jälleen keskusteluun kysymyksen työn tuottavuudesta. 3 Mikä on eniten sinuun vaikuttanut hengellinen elokuva. Uskonto, niin kuin taide ja kirjallisuuskin on ihmisen sielun ruokaa. ?. Siinäpä pelottava katse ja maailmankuva. Oculi, onpas outo nimi paastonajan sunnuntailla. Kysymys esitetään hymyssä suin. Oikeita vastauksia on kaksi riippuen vastaajan maailmankuvasta: Elämän tarkoitus on päästä perille. Teos kuvaa maahanmuuttajien sopeutumista ja toi esiin monenlaisia aihepiiriin liittyviä ajatuksia. Sehän avaa aivan erilaisen näkökulman maailmaan ja siitä vielä kauemmas näkymättömiin todellisuuksiin. 15 000:een, mistä noin 9200 karjalaisia, loput inkeriläisiä. Siksi tuntui luontevalta lähteä tekemään yhteistyötä myös Tampereella. Katso, kuinka paljon minulla on vihollisia!” Haemme isän katsetta. Tuolloin tuomariston johdossa oli vantaalainen dokumentaristi Jean Bitar. Mutta entä jos merkityksettömyyden kokemus ei olekaan uupumuksen seuraus vaan sen syy. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Hyviä asioita nekin, mutta loppujen lopuksi kovin ulkokohtaisilta ja individualistiselta tuntuvia. 1923 Suomi on siinä omituisessa asemassa, että se saa majoittaa varsin suuret määrät niitä pakolaisia, jotka ovat olleet pakotetut henkensä turvaamiseksi poistumaan Neuvosto-Venäjältä. Kirkon mediasäätiö oli tehnyt jo yhteistyötä Oulun kansainvälisen lastenja nuorten elokuvafestivaalin kanssa ja jakanut Katso minuun... Äkkiä voisi ajatella, että uskonnolla ja etenkin kristinuskolla olisi ihmisen hyvinvoinnille huomattavasti syvempääkin annettavaa. Näin siis Suomessa, jossa aineellinen hyvinvointi on viime vuosikymmeninä lisääntynyt valtavasti. Viimemainittujen luku nousee n. Elokuvajuhlien silloinen toiminnan johtaja Juhani Alanen oli kiertänyt Euroopassa eri elokuvafestivaaleilla ja pannut merkille, että kirkkojen ekumeeninen elokuvajärjestö Interfilm jakaa palkintoja monessa paikassa. Pakolaisista on koko joukko venäläisiä. Paha katse voi siis olla demonin lisäksi isällä. Pahaa on saunottu ja loitsuttu pois. Hänen katseensa ei väisty eikä välttele. Onneksi kirkkovuosikalenterista, psalmin sanoista löytyy sanalle selitys, minun silmäni: ”Minun silmäni katsovat alati Herraan.” Siinäpä luottava katse. Sivuilla 6–7 Mikko Pyhälä visioi maailmaa, jossa yritystoiminnan tärkein tehtävä ei olisi voiton tavoittelu vaan maapallon pitäminen elinkelpoisena. Siksi siitä on syytä ryhtyä puhumaan sisällyksekkäämmin. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Se antaa selityksen maailmankaikkeuden olemukselle ja oman sisimmän kaaokselle. Tätä perusteltiin sillä, että uskonnollinen ihminen elää terveemmin ja hänen perhesuhteensa ovat pysyvämpiä. On aivan luonnollista, että me suomalaiset pidämme huolta karjalaisista ja inkeriläisistä heimolaisistamme niin aineellisesti, mikäli sitä tarvitaan, että henkisesti ja hengellisestikin. Sinä aikana eniten kiitos ta ja positiivista palautetta keräsi Klaus Härön elokuva Postia pappi Jaakobille. Elämän tarkoitus on iso asia. Kotikatsomokin itki. Sen kadottaminen tekee ihmisestä kyynisen ja haluttoman. Tai, elämän tarkoitus on matka sinänsä
Eduskunta hyväksyi 2.3. tukittua tietoa | Kyynistyminen, näköalattomuus ja mielikuvituksettomuus nousevat esiin tuoreista suomalaista tulevaisuutta koskevista katsauksista. Lähetysseuran toiminnanjohtajana hän aloitti vuoden 2018 alusta. Kirkkolain myötä voimaan tulee myös uusi kirkkojärjestys. Tähän Salmela-Arosta olisi tärkeää puuttua. Steffansson on työskennellyt Suomen Lähetysseuran palveluksessa Tansaniassa sekä kotimaassa. Laki lähetettiin eduskunnan käsiteltäväksi 2018, mutta perustuslakivaliokunta palautti sen korjattavaksi. E duskuntavaalien alla on otollinen hetki herättää keskustelua ja vaikuttaa tulevan eduskunnan toimintaan. ”Tulokset sen sijaan osoittavat, että masentuneet ja yksinäiset nuoret hakeutuvat käyttämään digilaitteita ja sosiaalista mediaa”, Salmela-Aro avaa pitkäjänteisen tutkimuksensa tuloksia. He kysyvätkin, eikö talouden kasvu, vakaus tai lasku ole epäolennaista sen rinnalla, kokevatko kansalaiset oman elämänsä mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Siihen on keskitetty kirkon toimintaa, tehtävää, järjestysmuotoa ja hallintoa koskevat tarkemmat ja kirkon sisäiseen lainsäädäntövaltaan kuuluvat säännökset. Näistä syistä innostuin heti Aurinkorannikon papin tehtävästä, Steffansson taustoittaa päätöstään. FREIJA ÖZCAN Uusi kirkkolaki tulee voimaan kesällä Eduskunta hyväksyi kirkkolain 2.3. | Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta Rolf Steffansson jättää Suomen Lähetysseuran Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson siirtyy Suomen Merimieskirkon palvelukseen. FREIJA ÖZCAN ” Kun ponnistelee uljaiden asioiden puolesta, on elämällä sellainen suunta, josta voi olla sopivasti ylpeä. Kirkkohallituksessa käynnistyy nyt lakien täytäntöönpano. Salonen ja Kouvo hakevat näkö kulmaa antiikin kreikkalaisilta ja asettavat talousja nautintokeskeisen hyvinvoinnin vastapainoksi eudaimonisen hyvinvoinnin. Elämä uhkaa pelkistyä suoritteeksi | tulevaisuus | Nykyaikaa luonnehtii visiottomuus ja mielikuvituksettomuus tulevaisuuden suhteen, kertovat hyvinvointia luotaavat tutkimukset. Tulevaisuusvaliokunnan artikkelikokoelmassa otetaan huomioon myös uskonnollisuuden merkitys hyvinvoinnille. Nämä ovat olleet monella tavalla kiinnostavia ja työkokemuksen kannalta rikkaita vuosia, Rolf Steffansson kertoo Merimieskirkon tiedotteessa. ”Silloin ihminen toimii sellaisten asioiden puolesta, joiden avulla on mahdollista yltää ihmisyydessä kaikkeen siihen, mihin oma tausta huomioiden on mahdollista yltää. Uskonnolliset ihmiset ovat nimittäin keskimäärin uskonnottomia onnellisempia etenkin niissä maissa, joissa uskonnollisuus on luonteva osa yhteiskuntaa ja uskonnottomiin ihmisiin suhtaudutaan kielteisesti. Näin arvelevat teologian tohtori Harri Koskela Itä-Suomen yliopistosta ja psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen. Niinpä eduskunnan nykyinen tulevaisuusvaliokunta julkaisi viime viikolla artikkelikokoelman Miten Suomi voi nyt ja tulevaisuudessa. Laki korostaa seurakuntien itsenäisyyttä ja toiminnanvapautta. Vaikka Sitran tulevaisuusbarometrin mukaan suomalainen luottamus tulevaisuuteen on edelleen korkealla, innostus tulevaisuutta kohtaan on hieman laskenut. Samalla kirkkolaista eriytettiin säännökset viranhaltijan oikeusaseman perusteista, kirkon työmarkkinalaitoksesta ja kirkon eläkerahastosta kolmeen uuteen lakiin. Näin toteaa Helsingin yliopiston akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro tulevaisuusvaliokunnan artikkelikokoelman osuudessaan. uusimman tulevaisuusbarometrinsa. uuden kirkkolain ja siihen liittyvät uudet lait. ”Etenkin nuorten ja nuorten aikuisten vieraantuminen uskonnosta sekä kristinuskon hyvinvointia ja elämää suojelevasta arvomaailmasta voi johtaa terveiden elämäntapojen ja elämänhallinnan vähenemiseen”, Koskela ja Ojanen kirjoittavat. Hän aloittaa suomalaisen seurakunnan pastorina Espanjan Aurinkorannikolla 1.9.2023 MARI TEINILÄ Rolf Steffansson siirtyy Merimieskirkon palvelukseen. Nuorten kyyninen suhtautuminen koulunkäyntiin on lisääntynyt voimakkaasti koronapandemian seurauksena. – Haluan vielä kehittyä kirkon perusmissiossa eli seurakuntatyössä, ja tehdä vielä yhden työkauden ulkomailla. Elämä uhkaa pelkistyä jatkuvan optimoinnin kohteena olevaksi suoritteeksi”, Salonen ja Kouvo kirjoittavat. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra puolestaan julkistaa nyt perjantaina 10.3. Salosen ja Kouvon mukaan suomalaisten mielenterveysongelmien voimakkaalla lisääntymisellä on yhteys vallalla olevaan käsitykseen talouskasvun myönteisestä vaikutuksesta onnellisuuteen. Talouskasvu edellyttää jatkuvaa suorittamista. | Kuva: Sami Mannerheimo 5 KOTIMAA | 10.3.2023. Sekularisaation lisääntyminen ja uskonnollisuuden väheneminen suomalaisessa yhteiskunnassa on voinut aiheuttaa hyvinvoinnin vähenemistä. Sekä hyvinettä pahoinvointi lisääntyvät nuorisossa. Jälkimmäisiä ovat laki evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta, evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja evankelis-luterilaisen kirkon eläke rahastosta. Salonen ja dosentti Antti-Jussi Kouvo Itä-Suomen yliopistosta. Tulevaisuusvaliokunnan artikkelikokoelmasta puolestaan nousee esiin kyynisyys. Sen sijaan suorituskeskeisyys, vertailu toisten suorituksiin ja epäonnistumisen pelko vaikuttavat Salmela-Aron mukaan nuorten kehitykseen negatiivisesti. Hän on osallistunut Kirkkojen maailmanneuvoston ja Luterilaisen maailmanliiton ja ACT Allianssin työskentelyyn. | Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva 4 KOTIMAA | 10.3.2023 uutiset Toisin kuin yleisesti oletetaan, sosiaalinen media ei kuitenkaan ole keskeinen nuorten pahoinvoinnin lisääjä. Eudaimoninen hyvinvointi perustuu siihen, että yksilö tunnistaa ja ottaa käyttöön omat vahvuutensa ja edistää niiden avulla yhteistä hyvää. Kyynisyyteen ja näköalattomuuteen apua tarjoavat tulevaisuusvaliokunnan artikkelikokoelmassa kestävän hyvinvoinnin professori Arto O. Rehellisyyden nimissä Koskela ja ja Ojanen löytävät laajoista tutkimuksista myös uskontokeskeisistä kulttuureista ikävänkin piirteen. ”Kokemus elämän täyteläisyydestä, merkityksekkäästä elämästä ja hyvistä olemassaolon syistä saattaa joutua koetukselle kiireen keskellä. Toisaalta se heidän mukaansa selittää, miksi suvaitsevaisuutta korostavissa Pohjoismaissa uskonnollisten ja uskonnottomien onnellisuudessa on vain vähän eroa. Uuden kirkkolain on tarkoitus olla nykyistä lakia johdonmukaisempi ja selkeämpi. Kun ponnistelee uljaiden asioiden puolesta jokapäiväisessä elämässä, on elämällä sellainen suunta, josta voi olla sopivasti ylpeä”, Salonen ja Kouvo kirjoittavat. Se heijastaa laajemminkin yhteiskunnan kovenevia arvoja. Silloin ihminen kokee olevansa merkityksellinen tälle maailmalle. Kun saman artikkelikokoelman useammassa esityksessä koulutusta pidetään tärkeänä suomalaisen kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä, Salmela-Aron havainto ei tiedä hyvää. Kummassakin kiinnitetään erityistä huomiota nuoriin. Tavoitteena on, että ne tulevat voimaan 1.7.2023. Tavoitteena on ollut keventää kirkon hallintoa sekä selkeyttää eri viranomaisten rooleja ja toimivallan rajoja. Nykyaikaa luonnehtii visiottomuus ja mielikuvituksettomuus tulevaisuuden suhteen. Salmela-Aron mukaan tämä nelin kertaistaa nuorten riskin keskeyttää opintonsa ja laskea koulutustavoitteitaan. – Olen viidentoista vuoden aikana saanut tehdä mielekästä ja opettavaa työtä Suomen Lähetysseuran johtotehtävissä, ensin ulkomaantyönjohtajana ja sitten toiminnanjohtajana. Koskela ja Ojanen toteavat, ettei tällainen tutkimustulos tietenkään mairittele uskontokeskeisiä kulttuureita. Steffansson on kirkolliskokouksen pappisedustaja Porvoon hiippakunnasta sekä Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsen. He luotaavat artikkelissaan suomalaista ja kansainvälistä tutkimusta uskonnollisuuden yhteydestä henkiseen hyvinvointiin
Mielivaltaisuus tarkoittaa tässä piittaamattomuutta vahingosta, joka olisi selvästi liiallinen verrattuna odotettavissa oleviin sosiaalisiin ja taloudellisiin hyötyihin. Vahinkoon liittyy erittäin vakavia haitallisia muutoksia, häiriöitä tai vaurioita ympäristölle tai ihmisille. – Brasilian presidentti Joan Bolsanaro olisi varmasti joutunut syytteeseen luonnontuhontarikoksen kriteerien perusteilla, ellei hän olisi hävinnyt äskettäisiä Luonnontuhontaan pitäisi suhtautua kuin kansanmurhaan Mikko Pyhälä kutsuu kirkkoa joukkoon, joka pyrkii saamaan luonnontuhonnan viidenneksi rikokseksi Kansainväliseen tuomioistuimeen. Mikko Pyhälä ojentaa paperin, jossa on alkuperäiskansojen pitämä puheenvuoro Glasgow’ssa: ”Meidän on suojeltava Äiti Maata, jotta se voi suojella meitä. – Ympäristöä uhkaa päivittäin vakava tuhoaminen ja heikentäminen, joka vaarantaa syvästi luonnon ja ihmisen järjestelmiä. Laaja luonnontuhonta on kriminalisoitava, Pyhälä muotoilee kansainvälisen Stop Ecocide International -kampanjan kantavan idean. Mauno Koivisto vastasi, että pienimmästä oli helpointa aloittaa. Ecocide on mukailtu kansanmurhaa merkitsevästä englannin sanasta genocide. Laajamittainen vahinko ulottuu rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolelle, ylittää valtionrajat tai aiheutuu kokonaiselle ekosysteemille, eliölajille tai suurelle joukolle ihmisiä. Suomessa lakialoitteen puolesta työskentelevä ryhmä toimii osana kansainvälistä kampanjaverkostoa. Koko luonto on pyhä. vaaleja, Pyhälä arvioi sademetsien tuhoamisen supermiestä. – Ellemme vähennä nopeasti esimerkiksi kasvihuoneilmiöön liittyviä päästöjä, ilmastokriisistä voi tulla peruuttamaton, ja me kaikki olisimme ennen pitkää hornan tuutissa, Pyhälä sanoo. Laki tervehdyttäisi myös kansainvälisen talouden toimintakulttuuria ja bisneksen pelisääntöjä. Olemme itse osa luontoa, ei sen arvokkaampina kuin muut lajit, ja jos otamme sieltä jotain, meidän on myös annettava takaisin. Etelä-Amerikan maissa diplomaattina työskennellyt ja kirjoissaan Amazonian alueen ympäristötilannetta käsitellyt Mikko Pyhälä tuntee tarkasti sademetsien tilanteen. Jos luonnontuhonta saadaan kansainväliseen rikosoikeuteen, tärkeämpää kuin tuomioiden antaminen on lain ennaltaehkäisevä vaikutus. tamat Europan maat ja useat muut valtiot – kuten veden alle jäämistä pelkäävät Vanuatu, Samoa ja Bangladesh – ovat hankkeen takana tai näyttävät sille vihreää valoa. YK:n ympäristöohjelmassa takavuosina työskennellyt diplomaatti oli perustamassa YK:n ympäristörahastoa ja toimi sen tieteellisen paneelin sihteerinä yhteistyössä maailman huippututkijoiden kanssa. – Yritysjohtajat, jotka ovat vaarassa tulla tuomituiksi, saattavat perustella osakkeenomistajille, että yritystoiminnan tärkein prioriteetti on pitää maapallo elinkelpoisena ja vasta sen jälkeen tulevat osakkeenomistajien voitot. Jos taustalla olisi rangaistuksen uhka, tahallisia suuria vahinkoja aiheuttavien hankkeiden olisi vaikeampi saada rahoitusta, lupia, Pitkän linjan luontoaktivisti ja suurlähettiläs Mikko Pyhälä toteaa, että luonnontuhonnan laajuudesta ja vauhdista huolimatta hänen on pakko olla optimisti sen suhteen, että ihmiskunta saa suuntansa muutettua. Luonnon luontainen palautuminen ei voi korjata sitä kohtuullisessa ajassa. Maa, vesi ja taivas eivät kuulu meille, vaan me kuulumme niille.” JANNE VILLA 7 KOTIMAA | 10.3.2023. Isää ei tuomittaisi Haagissa, sillä kansainvälinen rikostutkinta kohdistuisi vain raskaimpiin ympäristörikoksiin. Tiedepiirien mukaan edessämme on paljon kaikenlaisia katastrofeja: kuivuus, kylmyys, ennennäkemättömät myrskyt, jättimäiset tulipalot ja tulvat lisääntyvät ja pahentuvat. Pitkäaikainen vahinko on peruuttamaton. Suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälän, 77, mielestä myös luonnontuhonta eli ecocide tulisi liittää Haagissa kokoontuvan Kansainvälisen tuomioistuimen (ICC) käsittelemien suurrikosten joukkoon. Kiitokseksi luonnontutkijoiden tukemisesta hänelle on nimetty Perusta löytyneen orkidealajin mukaan orkidea, Maxillaria pyhalae – kunnianosoitus, jonka suomalaisista on saanut aiemmin vain Ambomaan lähetystyöntekijä Martti Rautanen. Silloin ihmisissä nousee halua estää kauheimpien tulevaisuudenkuvien toteutumista. Kansainvälisistä kristillistä johtajista lakialoitteen tukijoina ovat jo paavi Franciscus ja Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos. – Luonnontuhonta ei viittaa tavallisiin, paikallisesti tuhoa tekeviin ympäristörikoksiin, vaan mielivaltaisiin tekoihin, jotka tehdään tietäen niiden aiheuttavan erittäin todennäköisesti vakavia ja joko laajamittaisia tai pitkäaikaisia ympäristövahinkoja. Ruotsin emeritusarkkipiispa Antje Jackelén ja piispainkokous ovat tukeneet hanketta. Kansainvälisiä suursijoittajia ja yrityksiä edustava International Corporate Governance Network -järjestö kannattaa luonnontuhontalain voimaantuloa, sillä se tasoittaisi yritysten vääristynyttä kilpailua. Ne firmat ja valtiot, jotka eivät välitä vähääkään ympäristön tuhoamisesta, saavat nykyisellään kohtuuttoman kilpailuedun. Ympäristönsuojelun kansainväliset toimijat hyvin tunteva Mikko Pyhälä uskoo, että lakialoite etenee lähivuosina. Kaikkia maita ei saada mukaan, sillä Venäjän kaltaiset valtiot eivät välitä osallistua edes nykyiseen Kansainväliseen tuomioistuimeen. – Nämä luonnonkatastrofit tulevat aiheuttamaan suunnattomia vahinkoja kansantalouksille kaikkialla. Pyhälän mielestä tulevia ja nykyisiä sukupolvia kipeästi ja jopa hengenvaarallisesti koskettavan luonnontuhonnan voi hyvin rinnastaa Haagissa käsiteltäviin rikoksiin. | Kuva: Jukka Granström 6 KOTIMAA | 10.3.2023 uutiset takuita ja vakuutuksia. | haastattelu | K ansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan, sodan ympäristötuho ja hyökkäysrikos. Lempeästi hymyilevän vanha diplomaatin äänensävy on vakavasti varoittava ja tyyli vähemmän diplomaattinen. Pyhälä on toiminut sen diplomaattisena neuvonantajana vuodesta 2020 lähtien kampanjan brittiläisen toiminnanjohtajan Jojo Mehtan rinnalla. – Kysyin pääministerin kyselytunnilla, miksi vain Suomen pienimmän selluloosatehtaan johtaja tuomittiin. Mikko Pyhälä haluaa tehdä luonnontuhontaa koskevan lakialoitteen tutuksi myös Suomen kirkollisille piireille, joita hän toivoo mukaan kampanjan tukijoiksi. Mikko Pyhälä oli marraskuussa 2021 mukana Skotlannissa Glasgow’n ilmastokonferenssissa. Myös monet nuorisoja kansalaisjärjestöt sekä alkuperäiskansojen edustajat kannattavat luonnontuhonnan kriminalisointia. Pyhälä on bongannut puolet maailman lintulajeista ja valokuvannut niistä viidenneksen. Suomalaisista kirkollisista vaikuttajista mukaan ovat liittyneet ensimmäisinä emerituspiispat Ambrosius ja Irja Askola sekä rovasti Tapio Leskinen. Vuonna 1968 Mikko Pyhälän isä, tehtaan johtaja, sai ensimmäisenä Suomessa tuomion ympäristörikoksesta, Lievestuoreen järven pilaamisesta. Hän iloitsee siitä, että nyt muu” Laki tervehdyttäisi bisneksen pelisääntöjä. – Kirkko on erittäin tärkeä tekijä Suomessa. – Nykyään tapahtuu paljon luonnontuhontaa lyhyen tähtäimen taloudellisten intressien takia. Arkkipiispa Tapio Luomakin on luvannut ottaa minut vastaan. Olen käynyt paljon luennoimassa seurakunnissa ja keskustellut näistä aiheista piispojen, pappien ja muiden kirkon työntekijöiden kanssa. Mikko Pyhälän mukaan esimerkkejä epäillyistä luonnontuhontarikoksista ovat vaikkapa piittaamattomasti toimineiden öljy-yhtiöiden tuottamat massiiviset öljyonnettomuudet, Nordstream-putken räjäyttäminen, Venäjän tuoreella hyökkäyssodallaan tuottama valtava ympäristötuho Ukrainassa sekä sademetsien hakkaaminen. – Ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää tehdä koko ajan tunnetuksi niitä välttämättömiä toimenpiteitä, joita luonnontuhonnan torjumiseksi on tehtävä
– Kirkko lisää luottamusta ja on parhaimmillaan tukea tarjoava yhteisö. Toki pitää olla varmaa, että ihminen itse haluaa päätyä tähän ratkaisuun. Näissä tapauksissa se voisi olla armollista. korvaa U skonnonvapauslain satavuotista taivalta juhlittiin tänä vuonna. Kolme kysymystä uskonnonvapaudesta, eutanasiasta ja kirkon roolista | eduskuntavaalit | Kuvateksti | Kuva: 8 KOTIMAA | 10.3.2023 päättää lapsensa uskonnosta on oikeus, joka mielestämme saa yhä olla olemassa. Kirkolla on tärkeä merkitys yhteisöllisyyden lisäämisessä ja turvan tunteen synnyttämisessä. Sirpa Paatero (sd.) pitää tärkeänä sitä, että kirkko tuo turvaa epävakaina aikoina. Annika Saarikko (kesk.) pitää aihetta hyvin vaikeana. Siksi edellytän, että myös muut kunnioittavat minun vakaumustani. Minua harmittaa hirveästi, että kirkko toimii jatkuvasti poliittisella tontilla. Maria Ohisalo (vihr.) kertoo olleensa aiemmin kirkon luottamushenkilönä ja tutustuneensa sitä kautta kirkon hallintoon. Myös monella maahanmuuttajalla on vahva uskonnollinen vakaumus. Tynkkynen muistuttaa, että perussuomalaisia on valtava määrä kirkon jäseninä. | Kuva: Pietu Korpelainen ” Eutanasiasta keskustellaan seuraavalla vaalikaudella. SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajan Sirpa Paateron mukaan uskonnonvapaus on ollut sosiaalidemokraateille keskeinen arvo puolueen alkuajoista lähtien. – Toivon kirkon osallistuvan entistä enemmän yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tuohon me vedämme rajan. – Yli miljoona ihmistä asuu Suomessa yksin. Perehtyessäni kirkon hallitusohjelmatavoitteisiin huomasin, että kirkossa on omittu täysin punavihreiden puolueiden teemat. – Viimeistään silloin minulle tuli selväksi, miten valtava merkitys kirkolla on arvokeskustelussa yhteiskunnallisella mittapuulla. Sebastian Tynkkysen (ps.) mukaan eutanasia ei ole perussuomalaisten kannalta tärkeimpiä kysymyksiä. Mitä positiivi nen uskonnonvapaus merkitsee eri puolueille. Myös Petteri Orpo (kok.) näkee kirkon roolin hyvin tärkeäksi. – Ensimmäinen vaihe on saattohoidon hyvä järjestäminen. Sirpa Paatero (sd.) toteaa, että SDP:n kanta eutanasiakeskusteluun ei ole tiukka suuntaan eikä toiseen. – Positiiviseen uskonnonvapauteen voidaan nähdä kuuluvaksi myös vanhempien oikeus silpoa omia lapsiaan. – Jeesus on kuollut ristillä meidän kaikkien puolesta. Toivon, että kirkko olisi jatkossakin läsnä ihmisten arjessa. – Niitä maita, missä eutanasia on käytössä, ei itseasiassa ole kovinkaan montaa. Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah alleviivaa positiivisen uskonnonvapauden toteutumisen olevan kaiken pohja ja perusta. Se on asia, mikä tulee myös yhteiskunnallisesti huomioida. – Jokaisella on oikeus omaan uskoon ja sen harjoittamiseen. – Olennaista on muistaa silti, että omalla uskomisellaan ei saa rajoittaa muiden vapauksia. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Sebastian Tynkkynen puolestaan kertoo puolueensa kannattavan uskonnonvapautta vain tiettyyn rajaan asti. Lisäksi ihmisillä on monia vakavia huolia. Lopuksi Ohisalo kiittää kirkkoa siitä, mitä kirkko tekee kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten puolustamiseksi. Saarikko kuitenkin täsmentää keskustan tämänhetkisen painotuksen olevan saattohoidon parantamisessa ja palliatiivisen hoidon kehittämisessä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kertoo puolueen suhtautuvan positiivisesti uskonnon vapauteen. Li Andersson (vas.) kokee vuoropuhelun kirkon kanssa tärkeäksi. Tähän toivon sanomaan kirkon olisi syytä keskittyä. Minä olen kristitty ja kuulun kirkkoon. Lapsen kehoa ei saa muokata. NIILO RANTALA Arvokeskustelu järjestettiin Helsingin tuomiokirkon kryptassa. – Emme ole suoraan eutanasian kannattajia. Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo peräänkuuluttaa jokaisen vapautta uskoa. Kirkon rooliin 2020-luvun Suomessa liittyy monenlaisia odotuksia ja toiveita. Koronavuodet muistuttivat siitä, mihin kaikkeen kirkkoa tarvitaan. Annika Saarikko (kesk.) tunnustaa kirkon olevan hänelle rakas ja läheinen. Siksi on todella tärkeää panostaa hyvään saattohoitoon. Toki on joitain tilanteita, missä ihmisen elämä ei enää ole arvokasta. Kirkon puheenvuoroja kaivataan yhteiskunnallisessa keskustelussa. 9 KOTIMAA | 10.3.2023. Tällä hetkellä ne toteutuvat Suomessa hyvin. – Moni läheisensä rankan poismenon kokenut ihminen suhtautuu eutanasiaan myönteisesti. – Puolueella ei ole selkeää linjaa, mutta viimeksi aiheesta äänestettäessä jokainen Vasemmistoliiton kansanedustaja oli eutanasian kannalla. Se saa minut mietteliääksi. Maria Ohisalon (vihr.) mukaan eutanasian saamisen tulisi olla mahdollista Suomessa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson hahmottaa positiivisen uskonnonvapauden mahdollisuutena harjoittaa näkyvästi omaa uskontoaan. – Mitä hankalampia kriisejä kohdataan, sitä enemmän ihmiset tarvitsevat kotiseurakunnan palveluita. – Olisin valmis kirjaamaan lakiin tarkan määritelmän hyvästä saattohoidosta. Sebastian Tynkkynen (ps.) toivoo, että kirkko keskittyisi evankeliumin julistamiseen. Henkilökohtaisesti Tynkkynen kertoo suhtautuvansa kriittisesti eutanasian laillistamiseen. Eutanasiaan liittyvä keskustelu jatkuu seuraavalla vaalikaudella. Kunnioitan myös muiden vakaumuksia. – Myös vanhempien oikeus kirkko ja yhteiskunta | Kotimaa haastatteli eduskuntapuolueiden edustajia Helsingin tuomiokirkon kryptassa järjestetyn Kirkon arvokeskustelun yhteydessä 28.2. Uskontodialogille on tarvetta. Eutanasia on myös näissä maissa luisunut kaltevalle pinnalle ja keskustelu on levinnyt koskemaan myös mielenterveyspotilaita ja dementoituneita vanhuksia. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko painottaa, että uskonnonvapaus on puolueelle tärkeä arvo. Kirkko voi vaikuttaa luontokatoon sekä oman toimintansa että arvopuheiden kautta. – Uskontoon liittyvän vaatetuksen käyttäminen ja uskonnollisten symbolien näkyminen julkisessa tilassa ovat monelle tärkeitä asioita. Petteri Orpo (kok.) kertoo kokoomuksen kuuntelevan asiantuntijoita. Myös ilmastonmuutosasioissa kirkolla voi olla keskeinen rooli, sillä kirkko on tärkeä kiinteistönja metsänomistaja. – Moni haluaa kovien tuskien jälkeen valita tämän vaihtoehdon. Siksi Kotimaa kysyi puolueiden kantaa eutanasiaan. Sari Essayah (kd.) korostaa kristillisdemokraattien suhtautuvan eutanasiaan kielteisesti. Maissa, missä eutanasia on laillistettu, on usein laiminlyöty saattohoitotyötä. Li Andersson (vas.) lähtee liikkeelle siitä, että eutanasia on omantunnonkysymys. Eutanasia rikkoo syvästi ihmisarvoa
Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Armahduksen pyytäminen on luottamusta Armahtajaan, joka ei jätä luomansa ja lunastamansa kohdalla työtänsä kesken vaan vie perille. Käytännössä jumalanpalvelukset ovat lähinnä kanttorin tai urkurin johtamia pappinäytelmiä. Tähän muutokseen Paavali rohkaisee kysymään suuntaa Jumalalta etsien sitä, mikä on hänen mielensä mukaista. Miten kävitte kokemuksia läpi muiden palvelustovereiden kanssa. Aika muuttuu ja kysymykset vaihtuvat, mutta jokainen kaipaa kuulluksi ja hyväksytyksi tulemista. Toinen vaihtoehto on uudistumisen ja sitä seuraavan muutoksen tie. Tässä ajassa me anteeksisaaneinakaan emme kukaan kykene elämään syyllistymättä syntiin. Tällä hetkellä oma kirkkomme kantaa kuitenkin jossain määrin menneisyyteen juuttuneen yhteisön leimaa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Sitä kuvaa hänen toteamuksensa: ”Kaikille olen ollut kaikkea, jotta pelastaisin edes muutamia.” (1 Kor 9:22) Uskon, että kristinuskon sanoma tarjoaa edelleen vastauksen tärkeimpiin kysymyksiin. Meitä auttaa kristillinen lähimmäisenrakkaus, joka velvoittaa meitä ottamaan huomioon kaikkien maassa asuvien tasapuolisen hyvinvoinnin. Millaisena näet oman kokemuksesi perusteella pahan paikan. Kutakuinkin joka jumalanpalveluksessa kaikkien korvat menevät lukkoon, tai ainakaan omaa saati muitten ääntä ei kuulu ollenkaan. Muut urut myydään eniten tarjoavalle, vaikka pilli kerrallaan. Jos sinua voi haastatella syvemmin, liitä vastaustesi mukaan yhteystietosi. ” Myydään urut eniten tarjoavalle, vaikka pilli kerrallaan. Siksi ihminen tarvitsee koko elämänsä ajan armahdusta syntinsä anteeksisaaneenakin. Näin voi olla, sietäisi tutustua. Tunnettu kohta Paavalin kirjeestä roomalaisille puhuu mukautumisesta ja muuttumisesta; se varoittaa mukautumasta, mutta rohkaisee muuttumaan. PÄÄSIÄISEN TUPLANUMERO Ilmoitusvaraukset 24.3. Vaikka sielunvihollinen koettaa saada ihmisen muistelemaan Jumalan anteeksiantamaa, Jumala ei muistele. Lisätietoja puhelimitse 0400?315?573. Olen kirjoittamassa kirjaa, jonka työnimi on Pahojen paikkojen papit. KESÄ 2023 MENOVINKIT Ilmoitusvaraukset 12.5. 11 KOTIMAA | 10.3.2023. Olen monesti keskustellut asiasta pastoreiden ja kanttoreiden kanssa, ja kaikki ovat heti ymmärtäneet asian. Kristittyinä meidän on syytä huolehtia siitä, ettemme ole edistämässä tällaista kehitystä. Mutta miksi edelleen tarvitaan armahdusta. mennessä Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! K otimaan toimittajalta-kolumnissa (17.2.) käsiteltiin liikettä jumalanpalveluksissa. On varmaan hirveän hienoa tuo urkumusiikki. Kirjassa käydään läpi suomalaisten rauhanturvaja kriisinhallintajoukoissa olleiden suomalaisten sotilaiden ja sotilaspappien tai -diakonien kokemuksia pahoista paikoista. Itsevarmuus oman asiansa oikeutuksesta näyttää vain lisääntyvän. Olisiko muutettava viestiä vai viestintätapaa, olisiko pehmennettävä viestiä vai terävöitettävä sitä. Pois passiivisesta takapuolen levittämisestä kirkon penkissä aktiiviseen osallistumiseen! SAKARI KAILA Tampere Urkujen ääni ylittää kirkossa kaiken muun musiikki jumalanpalveluksissa | Kanttori määrää soittonsa pituudet ja desibelien määrät, säännönmukaisesti reilusti yläkanttiin, kirjoittaa Sakari Kaila. 1. Onkohan desibelitkin määrätty. 4. Niillä saa sitten soittaa kirkkomusiikkia. RIIKONEN Kirjailija, toiminnanjohtaja Mikkeli Avunpyyntö rauhanturvajoukoissa palvelleille Sionistikristityt lähettävät väärän viestin Olemme kaikki seuranneet huolestuneina Israelin viimeaikaista poliittista ja uskonnollista kehitystä. Jumalanpalveluksen armahduksen pyytäminen on tilamme tunnustamista. Kristillinen sanoma ja toiminta on auttanut erityisesti hiljaisimpia, köyhimpiä, sairaimpia ja sorretuimpia parempaan ja ihmisarvoisempaan asemaan. Tämä on todella valtava asia aina uudelleen ja uudelleen. Vain yksi kanttori loukkaantui ja sanoi, että urut on rakennettu tähän tilaan sopiviksi ja että näin pitää soittaa. Uskonnollisia kysymyksiä nousee edelleen, mutta kirkon tarjoama sanoma ei kohtaa tai tyydytä etsijöitä. Meidän tehtävämme on julistaa rauhaa Israelille. 2. Käsittelen vastauksia luottamuksellisesti. Aino Toivanen toi kirjoituksessaan ( Kotimaa 27.1.) esille aivan oikean kysymyksen. Millaisissa pahoissa paikoissa, missä maissa ja tilanteissa olet ollut, mitkä uhkasivat sekä fyysistä että henkistä hyvinvointiasi. Entiseen tahtiin ei voi jatkaa, jotain täytyy muuttua. Jumalaan uskovien osuus on lyhyessä ajassa puolittunut. Tämän pohjalta, pyydän sinulta vapaamuotoisesti vastauksia seuraaviin kysymyksiin. 3. Kuinkahan monet synninpäästön nykyään edes huomaavat. korvaa Kotimaa-lehdessä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: 31.3. Oletko tarvinnut ulkopuolista apua. On hyvä, että jumalanpalveluksen kulku herättää kysymyksiä. Ensimmäinen lähetyssaarnaaja Paavali oli kiinnostunut ihmisten ajatuksista, tinkimättä kuitenkaan sanomasta. Kanttori määrää soittonsa pituudet ja desibelien määrät, säännönmukaisesti reilusti yläkanttiin. Miten kohtasit pelon ennen palvelusta, palvelun aikana ja sen jälkeen. Lukutaito, koulutus, terveydenhoito, ylipäänsä oikeudenmukaisuus ja samanarvoisuus ovat lisääntyneet siellä, missä kristinuskon sanoma on saanut vaikuttaa. Tällaista uudistusta rukoilen. Kristityn oikeus ja jopa velvollisuus on uskoa jumalanpalveluksen synninpäästö kohdalleen ja omistaa armo. Vain kolme viidestä lapsesta kastetaan. TEUVO V. Haastateltaviin otan yhteyttä huhtikuun loppuun mennessä. Luulisi seurakunnilla olevan tärkeämpiäkin rahareikiä kuin pelkästään vahingolliset urut, esimerkiksi lähetystyö, diakonia, nuorisotyö (varsinkin nuorten ja vähän vanhempienkin soitto ja säestys kirkon tilaisuuksissa), Ukraina ja niin edelleen. Taitaa kanttoreilla mennä sekaisin kirkkomusiikki ja säestäminen jumalanpalveluksissa. Yksi kanttori selitti, että ehkä kanttorit eivät tiedä miltä ääni kuulostaa kirkkosalissa. Urkujen ääni ylittää kaiken muun. Kirkko kehityksen kärjessä MATTI SALOMÄKI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Lapuan hiippakunnan piispa. A ikanaan eräs automerkki mainosti itseään: tämä merkki ei seuraa kehitystä, vaan johtaa sitä. Neljä viidestä suomalaisesta ei enää voi täysin hyväksyä kristillistä pelastusoppia. LAURI OINONEN Rovasti, TM Keuruu/Vantaa Armahduksen pyytäminen on tilamme tunnustamista 10 mielipiteet KOTIMAA | 10.3.2023 | kolumni | Hyvä entinen rauhanturvaja kriisinhallintajoukoissa ollut sotilas ja sotilaspappi tai -diakoni. Sionistikristityt, jotka voittopuolisesti ihannoivat yksipuolisesti vain Israelia, lähettävät väärän viestin siunatessaan vääränlaista kansallistunnetta. Tulevaisuuden kirkko voi olla kuten mainittu automerkki johtamassa kehitystä, ei mukautuen vaan uudistuen, tuoden yhteiskuntaan, ihmisten elämään ja tähän sekavaan aikaan sanomallaan ja toiminnallaan toivoa ja valoa. Mutta tosi on, se kuuluu uskoa ja omistaa, mikä synninpäästönä sanotaan. EERO KAVASTO rovasti Pori Onko sinulla mielipide. Millaista apua sait joukoissa olleelta sotilaspapilta tai -diakonilta, sosiaalikuraattorilta, lääkäriltä, palvelustovereilta tai muilta. Mukautuessaan muutoksen tahdin ja suunnan sanelee joku muu ulkopuolelta. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Miten olit saanut valmiudet kohdata pahat paikat ja miten palveluksen jälkeen olet käynyt kokemukset läpi. Kirkko on tuonut paljon uutta ja hyvää moneen yhteiskuntaan, missä se on vaikuttanut. Miten kokemus tehtävissä on vaikuttanut koko elämääsi ja muuhun työhön palveluksen jälkeen. Lähetä vapaamuotoiset vastaukset osoitteella teuvov.riikonen@gmail.com 30.3.2023 mennessä. Olen samaa mieltä varsinkin jumalanpalvelusten tietynlaisesta jäykkyydestä. mennessä 19.5. Voit vastata anonyymisti tai omalla nimelläsi. Lähetä se meille. On siis aivan sama mitä virttä tai laulua siellä laulaa vai laulaako mitään. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Lutherin mukaan uskova ihminen on samalla vanhurskas ja syntinen täällä ajassa. Jos ostajia ei löydy, puretaan urut ja lahjoitetaan pilliteräs Ukrainaan vietäviin ammuksiin ja aseisiin. Miksi synninpäästön jälkeen vielä pyydetään armahdusta. ” Kirkkomme kantaa menneisyyteen juuttuneen yhteisön leimaa. Anteeksiantamus ja ääretön armo ovat Jumalan todellisuutta jo ajassa ja iäti taivaassa. Selvitykset osoittavat, että etenkin nuorimmat ikäluokat ovat etääntyneet kristinuskosta ja kirkollisista perinteistä. On vaikea sitoutua sellaiseen, mitä ei tunne tai ymmärrä. Pari ratkaisua asiaan: yhteen seurakuntaan riittää yhdet urut. Tänä aikana tarvitaan yksinkertaista ja selkeää opetusta, sillä samaan aikaan, kun moni ei halua enää sitoutua kristinuskon opetuksiin, ne opetukset ovat yhä useammalle vieraita. Kukaan ei voi omin voimin pelastua. 5. Yleisin minulle esitetty kysymys on: onko ollut pahoja paikkoja
Nämä itälestadiolaisuuden haarat erkanivat toisistaan 1930-luvulla. Siellä lestadiolaisuus omaksuttiin jo alkuheräyksen aikana 1850-luvun alussa. Katolinen tiedotuskeskus ja eri haarojen lestadiolaislehdet antavat ystävällisesti ilmaisia materiaaleja jaettavaksi ristiin rastiin matkalla kohtaamilleni ihmisille. Paavo Korteniemi polvistui Pellon kirkkon alttarilla. Toinen syy on ammatillinen. Salomo Korteniemeen tyytymätön vähemmistö sai kuitenkin Laestadiuksen seuraajan, Lapin vanhimman Juhani Raattamaan luottamuksen osakseen. TEKSTI JA KUVAT | EMIL ANTON ” Tiedän, että vastassa voi olla myös seiniä. Pihaan kaarrettaessa puheenparteen ilmestyvät meänkielelle ominaiset ylimääräiset h-äänteet. Ruotsissa sitä kutsutaan itälestadiolaisuudeksi, Suomessa se jäi Rovaniemellä vuonna 1935 perustetun Rauhan Sanan vaikutuspiiriin. » Laestadiuksen matkalaukku Pajalan Laestadius-museossa. Hiihtolomaviikko ja Norwegian-pisteillä saadut lennot mahdollistivat tutustumismatkan tärkeimpiin lestadiolaiskohteisiin niin, että vierailu Laestadiuksen haudalla Pajalassa onnistui hänen kuolinpäivänään 21. Aloitan matkan Rovaniemeltä ja Korteniemen suvusta, joka on paitsi lestadiolais-katolisuuden, myös Yhdysvaltojen vapaakirkollisen lestadiolaisuuden ja koko liikkeen pirstoutumiskehityksen alku ja juuri. Pellon talvista maisemaa. Laestadius-patsas Pajalan Laestadius-museossa. 12 KOTIMAA | 10.3.2023 reportaasi kentamaan yhteyttä sellaistenkin kristittyjen kanssa, jotka eivät omasta puolestaan juuri ekumeniaa harrasta. Matka on esityötä myös katolis-lestadiolaiselle kirjalle, jonka on määrä ilmestyä Väyläkirjoilta myöhemmin tänä keväänä. Myöhemmin Raattamaan tukemasta Takkisen ryhmästä kehittyi Old Apostolic Lutheran Church, joka vastaa Suomen esikoislestadiolaisia ja Ruotsin länsilestadiolaisia. Pellon Korteniemiltä opin, että Tornionlaakson ”meän kristillisyys” on kirkollista lestadiolaisuutta: hengellisen elämän keskiössä on ” Kukaan ei ole käynyt Laestadiuksen haudalla ennen katolista pyhiinvaeltajaa. Tiedän, että vastassa voi olla myös seiniä. Isä oli seurakuntaopiltaan tiukka, rauhansanalaisuudesta ”parannuksen” tehnyt saarnamies. Tornionlaakson lestadiolaisuus ei taipunut sen paremmin Jällivaaran ”esikoisten seurakunnan” kuin Oulun SRK:n hengellisiin valtavaatimuksiin. Lestadiolaisuuden historia ja syntyseudut ovat alkaneet kiinnostaa. 1870-luvulla Michiganin Calumetissa perustettiin ensimmäinen suomenkielinen ja lestadiolainen vapaakirkko, Salomo Korteniemi Lutheran Society. Lähden tarjoamaan veljeyden kättä, tartutaan siihen tai ei. Maantieteen ja biologian opettajan Ismo Korteniemen kodissa saan perspektiiviä vanhoillislestadiolaisuuden kehitykseen ja moniääni syyteen. Omasta mielestään se on esikoisja vanhoillislestadiolaisuutta vanhempaa. Uusimmassa katolisessa Fides-lehdessä on käännös paavi Franciscuksen puheesta suomalaiselle ekumeeniselle valtuuskunnalle: ”Meidän on pidettävä yllä todellista intohimoa, joka syntyy rakkaudesta yhteyteen ja halusta voittaa historian kuluessa kristittyjen kesken syntyneiden, Kristuksen ruumiin ykseyttä vahingoittaneiden ja jakautumisten ristiriitainen todistus. Hän saunottaa minut perusteellisesti ja vie Pelloon veljensä ja kylän entisen kirkkoherran Paavo Korteniemen luokse. Kymmenen vuotta sitten tutustuin Joona Korteniemeen, vanhoillislestadiolaiseen teologiin ja puhujaan, joka vuonna 2018 liittyi katoliseen kirkkoon. Matkanjohtajana ja oppaana olen ruvennut miettimään teemamatkailuun tai pyhiinvaelluksiin sopivia kohteita. 13 KOTIMAA | 10.3.2023. Kolmas syy on hengellinen. – – Älkäämme koskaan väsykö rakastamaan, toivomaan, etsimään kaukana olevia; palakaamme halusta julistaa Jeesusta ja rakentaa hänen tahtomaansa yhteyttä.” Lähden siis etsimään ”kaukana olevia” ja raGuds frid, Jumalan rauhaa Katolinen teologi Emil Anton seurasi Lapissa Laestadiuksen jalanjälkiä ja huomasi, että lestadiolaisuus on paljon muutakin kuin vanhoillislestadiolaisuutta. Kotimaiset herätysliikkeet tarjoavat hyvän pohjan kulttuurihistoriallisille turismille, mutta tätä mahdollisuutta ei ole juurikaan hyödynnetty. Seuraavassa polvessa yksi lapsista on päätynyt SRK:n johtokuntaan ja virallisille linjoille, mutta suurin osa sisaruksista ajattelee paljon avarammin. Juhani Holma kysyy. Suku on kotoisin Tornionlaakson Pellosta, varhaisen lestadiolaisuuden ydinalueilta. Silti uskon, että matkasta koituu jotain hyvää. Tutkimusmatkalleni on kolme syytä, niistä ensimmäisenä henkilökohtainen. Hanki peitti Laestadiuksen hautaa Pajalassa rovastin kuolinpäivänä. Hänen jälkeensä siirtymän on tehnyt puolisen tusinaa muuta, ja vuodesta 2018 olemme pitäneet kymmeniä ihmisiä kokoavia lestadiolais-katolisia pyhäinpäivän seuroja. Hän on lupautunut isännäkseni Muoniossa sekä kuskikseni Kolarin kirkolta lestadiolaisuuden alkukotiin Karesuvantoon asti. M iksi olemme täällä. Kolmannessa polvessa kysymys taas on lähinnä se, onko uskoa ja lestadiolaista elämäntapaa ollenkaan jäljellä. helmikuuta. Miksi katolinen teologi haluaa seurata Lars Levi Laestadiuksen (1800–1861) ja hänen saarnoistaan syntyneen herätysliikkeen jalanjälkiä. Niinpä vanhalta mantereelta lähetettiin Juho Takkinen kaatamaan Korteniemi ”paavin istuimeltaan”. SRK-Korteniemet edustavat kuitenkin heimonsa vähemmistöä. Kotimaan entinen päätoimittaja ja Väyläkirjojen kustantaja Tuomo Korteniemi on taustaltaan rauhansanalainen. Tuolloin Rovaniemen Rauhanyhdistys äänesti täpärästi vanhoillislestadiolaisen Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) puolesta. Rovaniemellä asuu nykyään kahden muun lestadiolaishaaran Korteniemiä – vanhoillislestadiolaisia ja rauhansanalaisia
Mutta se, että on uskova, tarkoittaa, että pitää Jumalan rakkaimpana, hän sanoo. ” Nigerialainen isä Damian saarnaa kuin Laestadius konsanaan. Toisin kuin itälestadiolaisten, länsilestadiolaisten sydämet ja rukoushuoneet eivät tahdo avautua sen paremmin veljeydelle kuin turismillekaan: ”Emme ole mikään tutkimuskohde.” Saan lopulta osakseni kohteliasta vieraanvaraisuutta, mutta tapaamisen sisältö pyydetään pitämään poissa julkisuudesta. Rovaniemellä ja Pellossa toiminta on loppunut tai loppumassa, ja sama kuva vahvistuu Pajalassa, Karesuvannossa ja Lannavaarassa: aktiivisia uskovia on todella vähän. Kun papilla on kotoisa olo virkavaatteissa, hän pystyy antamaan parastaan kohtaamisissa, Hintikka ajattelee. Lyhyesti: Raamatunkäännöstyö ennen ja nyt sekä Lähetysjärjestöjen podcastit . Hänellä on kontakteja Ruotsin molempiin lestadiolaissuuntiin, ja hän sai pariskunnan lopulta pysymään Ruotsin kirkossa. Kotona odottaa iloinen lapsilauma. Esikoislestadiolaisuudesta erottautui 1960-luvulla sitäkin tiukempi leeviläisyys, joka ei hyväksynyt Laestadiuksen saarnojen muuttamista eikä eräitä maail mallisia tapoja kuten syntymäpäivien viettoa ja valokuvaalbumeja. Se tuo kirkkoon myös perheen ei-katolisia ystäviä. Saunassa talon isännän Juhani Heinosen kanssa tunnustamme Jumalan Hengen työn molemmin puolin, vaikka kristillisyytemme ”hapate” onkin erilainen. Alueen katolisesta historiasta todistaa Unescon maailmanperintökohde Gammelstad, jonka keskiaikaista katedraalia ympäröi 450 idyllistä kirkkotupaa. Hän on perustanut keikkakanttoreille oman Facebook-ryhmän. Matkani päätepiste on Luulajan katolisen seurakunnan sunnuntaimessu. Juoksen ulos metsään katsomaan niitä huiviin puettujen leeviläislasten opastuksella – vaikuttava, mieleenpainuva hetki. AIHEENA: Työpukeutuminen 3 22 Ilmestyy 6 kertaa vuodessa Erityisesti seurakuntien työntekijöille ja luotta mushenkilöille suunnattu Kotimaa Pro -liite jaetaan Kotimaa-lehden välissä. Maailman muuttuessa säännöt puhuttavat. Uskomattomasta kohtaamisesta toipuessamme toivotamme toisillemme syvältä sydämestä: – Guds frid, Jumalan rauhaa. 14 KOTIMAA | 10.3.2023 reportaasi Vaate on viesti Piispa Kaisamari Hintikka luottaa alaistensa arviointikykyyn asusteiden ja korujen suhteen. Se sopii, kunhan en käytä pelikortteja – ne korvataan vanhoilla pankkikorteilla. Hän hakee niukkaan toimeentuloon helpotusta muun muassa palstaviljelystä, asumistuesta ja kirpputoreilta. Laestadiuksen työpöytä piippuineen Pajalan Laestadius-pirtissä. Kolme diakonia kertoo, mitä tästä seuraa. Meänkieliset mummot kuuntelevat kädenojennustani ja tulevat tilaisuuden jälkeen kiittämään, joku jopa halaamaan niin kuin lestadiolaisilla on perinteisesti tapana: – Sinä olet Jumalan lapsi, halaaja sanoo. Minut hakee huiviin ja esiliinaan pukeutunut valoisasti hymyilevä perheenäiti Karin Heinonen. Paavo Korteniemi on järjestänyt iltatilaisuuden rajan taakse Ruotsin puolen Pelloon. >> s. Vastaajina asiantuntijoita esimerkiksi Kirkon Ulkomaan avusta ja Suomen Punaisesta Rististä . Mukanaan he tuovat vanhassa kotikaupungissaan vierailulla olleen nuoren korkeakirkollisen papin Johan Marklundin. Leeviläisiä on maailmassa vain noin 120–150 henkeä. – Olemme aivan tavallisia ihmisiä synteineen kaikkineen. Haudalla ei ole käynyt ketään ennen kaukaa tullutta katolista pyhiinvaeltajaa. Lue lisää seurakuntalaisten ajatuksia rukouksesta sivuilta 2–5. Kysyn, saisinko tehdä heille taikatemppuja. Sleyn lähetystyöntekijät Päivi ja Hiroaki Yoshimura kertovat työstään ja arjestaan Japanissa Tokiossa . Suntiot saavat työvaatteista korvausta hyvin vaihtelevasti. | Kuva: Jukka Granström 5 22 AIHEENA: Diakonia Rukous on turvatankkausta Anna ja Tomi Pitkäniemelle on tärkeää, että lasten kanssa luetaan joka ilta iltarukous. Karesuvannossa sunnuntaimessussa käy kahdeksan henkeä. Sekä maantieteellinen että mentaalinen maisema muuttuvat täysin, kun matkustan esikoislestadiolaisuuden ydinalueille Kiirunaan ja Jällivaaraan. AIHEENA: Rukous 2 22 Pro-liite numero 1 ilmestyy 24.3. | Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja Pieni vähemmistö luterilaisista kirkoista on linjannut työntekijöidensä pukeutumista yhtä tarkasti kuin oma kirkkomme. dio laisuuden historiallisilta ydinalueilta Karesuvannosta, Pajalasta, Lannavaarasta ja Jällivaarasta katsoen SRK näyttää hyvin etäiseltä. Kokemukseni rauhansanalaisuudesta ja sitä vastaavasta Ruotsin itälestadiolaisuudesta on kuitenkin kaksinainen. Äidiltä saan tietää, että iltasaduksi lapset tykkäävät kuunnella Word-robotin lukemia Laestadiuksen väärentämättömiä saarnoja. Seuraavina päivinä johtopäätökset vain vahvistuvat. Nigerialainen isä Damian saarnaa kuin Laestadius konsanaan alkoholismia ja siveettömyyttä vastaan: – Vakna! Hän kertoo kirkon etsivän Kiirunassa ja Jällivaarassa suurempia tiloja, sillä messukävijöiden määrä on kasvussa. Niinpä olen sekä innoissani että jännittynyt päästessäni yökylään Kiirunan kupeessa asuvaan ruotsalais-suomalaiseen seitsenlapsiseen leeviläisperheeseen. Keikkakanttori unelmatyössään Kanttorina minun ei tarvitse olla solisti, vaan saan olla vierellä kulkija, joka tuo lohtua, sanoo Krista Pellikka. Matkan ensimmäisten päivien saldo on seuraava: Ensinnäkin katolis-lestadiolainen hengen yhteys on mahdollista. Lue myös, mitä verottaja sanoo työvaatevähennyksistä. Luulajan Gammelstadin kirkkokylä muistuttaa Norrbottenin katolisesta historiasta. 8–9 4 22 AIHEENA: Kirkkomusiikki Pieni palkka on iso ongelma Monille pääkaupunkiseudulla asuville diakoniatyöntekijöille jää palkasta käteen saman verran kuin toimeentulotukea saaville. – Tehtäväni on käännyttää koko Norrbotten takaisin katoliseen uskoon! isä Damian sanoo. Jaan kuulijakunnalle paavin kuvalla varustettuja rukouskortteja ja esikoislestadiolaista Rauhan Side -lehteä. Kolumnistina luottamushenkilö, terveystieteiden yliopistolehtori Tarja Välimäki Kuopiosta. 15 KOTIMAA | 10.3.2023. Molemmat otetaan ongelmitta vastaan. He jättivät Äiti Teresan sisaret voidakseen tuoda katolisen kappelin Ruotsin Lappiin ja rukoilla päivät ja yöt sikäläisten sielujen puolesta. Mitkä katastrofit ja kriisit maailmassa ovat jääneet Ukrainan sodan varjoon. Toiseksi lestadiolaisuus ei ole yhtä kuin vanhoillislestadio laisuus vaan paljon muutakin. Oikeastaan se ei ole maisemassa lainkaan läsnä. Plussaa tulee historiasta, maantieteestä ja yhteydestä, mutta liikkeen tila vanhoilla ydinalueilla on huolestuttava. Pajalan seurakuntatoimisto ei edes muista Laestadiuksen kuolinpäivää. Saamme kuulla hauskalla ruotsinsuomella ääniopastuksen itälestadiolaisuuden isähahmosta, täällä ollut rauhansanalaisten pappien johtama seurakunta, ei siitä erillinen rukoushuone. Kirkkokahveilla Marklund tunnistaa yllättäen nuoren iranilais-jällivaaralaisen itälestadiolaisen Soraya Sahban, joka on kastettavan äidin ystävä ja ensimmäistä kertaa elämässään katolisessa messussa. Lannavaarassa, itälestadiolaisuuden historiallisessa ytimessä, vanhoillista uskoa ja aktiivista rukouselämää pitävät yllä lähinnä kaksi traditionaalista katolista nunnaa, äiti Amada ja sisar Karla, jotka perustivat sinne kymmenen vuotta sitten pienen luostarin. Kylän keskustassa sijaitseva prinsessa Eugenien muistokirkko on kuitenkin auki. He ovat entisiä esikoislestadiolaisia isovanhempia, jotka aikoinaan harkitsivat liittymistä katoliseen kirkkoon. Illan kruunaavat revontulet, joista saan vinkin tekstiviestillä aiemmin tapaamaltani itälestadiolaisen rauhanyhdistyksen aktiivilta. Miten Ukrainan kriisi on vaikuttanut avustusjärjestöjen rahaliikenteeseen. Teema: Lähetystyö ja kansain välinen diakonia . evankelistaustaisesta August Lundbergista. Messun jälkeen tapaan sovitusti Lennart ja Margareta Granströmin. Karesuvannon kirkko on Ruotsin pohjoisin. Siellä sattuu olemaan arameankielisten kristittyjen vauvan kaste. >> s. Lesta” Iltasaduksi lapset tykkäävät kuunnella Laestadiuksen väärentämättömiä saarnoja. Tällaisten lestadiolaisten kanssa minun on helpohko päästä yhteyteen ja olla hengellisesti kotonani. 4–5 Helsingissä asuva arabiankielisen työn diakoni Hanna Videll on kolmen lapsen lähihuoltaja. Yhtäkkiä tässä kaitselmuksen muodostamassa viiden hengen piirissä jaetaan kipeitä kokemuksia niin, että olemme pian kaikki kyynelissä
363 sivua. Leinon suosio selviää Kaisa Neimalan Parnassoon (1/23) kirjoittamasta jutusta, joka käsittelee kirjallisuutta kuolinilmoituksissa. Näyttää lainehtivalta vedeltä. Luomaniemen toimintakeskus, Nastola, Lahden seurakuntayhtymä. Toisinaan valittujen sanojen merkitystä ei voi ulkopuolinen täysin ymmärtää. Näyttelyn toisessa kerroksessa kankaita on aseteltu pylväiksi kuin metsässä kulkisi. FREIJA ÖZCAN Metsätöitä-näyttely on esillä Kimmo Pyykkö -taidemuseossa 21.5. Lapsi halaa metsämättäitä. Lönnqvist tarjosi tulevalle kansalliskirjailijalle kodin ja työrauhan. P yöreä valkoinen taso väreilee. OLLI SEPPÄLÄ ” Haapala puhaltaa tosikuvitteelliseen henkilöhahmoonsa hengen, ja lukija kiittää. Mutta olin väärässä. 16 KOTIMAA | 10.3.2023 kulttuuri | viikon kirja | | painettua sanaa | | tv-vinkki | Sienet aiheuttavat apokalypsin Virukset ja bakteerit on jo niin nähty. Oikeassa elämässä Cordyceps-sukuisissa sienissä on niitä, jotka valtaavat vaikkapa muurahaisen ja hallitsevat sen käyttäytymistä. Nyt HBO:ssa nähtävä sarja The Last of Us on nostanut sienten vaarallisuuden puheenaiheeksi. Äänitaideteokset ja Kelo soundäänidesigntuotteet ovat äänitaiteilija Kirsti Ihalaiselta. Sarja sijoittuu post-apokalyptiseen aikaan Yhdysvalloissa. Joku on toivonut ompelukonetta, toinen maailmanrauhaa. Nurkasta kantautuu metsän ääniä. Lukijalta voi kestää tovin hyväksyä tämä kielen viritys, mutta sitten se menee täydestä. Kirja ei kuitenkaan kuvaa pilkuntarkasti henkilön vaiheita vaan tarjoaa kuvitteellisen näkökulman hänen elämäänsä. Toivomus lähde, sanoo näyttelyn nimikyltti. Lähempää katsoessaan hämmästyy: sehän on käsityö. Fanjunkarsin aika oli Kivelle tuotteliasta, siellä syntyi muun muassa Seitsemän veljestä. Kimmo Pyykkö -taidemuseossa Kangasalla esillä oleva näyttely on kolmen muotoilijan yhteinen matka suomalaiseen metsään. Siitäkin kuuluu metsäisiä ääniä. Sen ensimmäinen pesämuna olivat Linkolan lahjoittamat 400?000 markkaa, jotka hän oli säästänyt kalastajan tuloistaan ja luentopalkkioistaan. Kirjallisuudentutkija Vesa Haapalan romaani Alexis on oiva esimerkki biofiktiosta. Se on kirjallinen suuntaus, jossa kirjan päähenkilö on oikea historiallinen hahmo. Otava 2023. Kiven Siuntion vuosille ajoittuvat historian tuntemat suuret nälkävuodet. Oliko Lönnqvist vain pitkämielinen tukija ja kulttuurin ymmärtäjä vai oliko kyseessä myös rakkaussuhde. Metsän tuoksu kuitenkin puuttuu. Ainakin hänen värssyjään lainataan kuolinilmoituksissa tiuhaan. Kaukaa katsottuna se näyttää metsäiseltä valokuvalta, sammaleiselta ehkä. Haapala kirjoittaa Aleksis Kiven kuvitteellisen päiväkirjan vuosilta 1966–1870. Silloin mukaan liittyy myös outo uskonnollinen kultti. Vanhoja luonnontilaisia metsiä on jäljellä enää vain vähän. Metsän eläimet kulkevat seinillä salaperäisissä kankaissa, jotka ovat oudosti tuttuja. Eikö Kivestä ole jo käännelty kaikki näkökulmat esiin. Suhde on lyhyt ja päättyy traagisesti. Metsätöitä-näyttely tuottaa yllättäen vähän samanlaisen olon kuin jos olisi käynyt pienellä metsäkävelyllä kesken päivän. Hän pyrkii eläytymään Kiven kieleen ja ajatuksenjuoksuun, mutta tekee silti fiktiota. Hämmentävintä on pieni taulu. Helena Vaari: Vihreä antependium, 2019, yksityiskohta teoksesta. Kuiskivien kelopökkelöiden lisäksi on seinälle tehty taulu majavan jyrsimistä puunpätkistä. Cordyceps-suvun mutatoituneet sienet ovat aiheuttaneet pandemian, joka uhkaa ihmiskuntaa. Toisaalta ilmoituksissa on myös kotikutoista ite-runoutta. Sarja perustuu nuorison suuresti suosimaan kauhuseikkailupeliin. Taiteilijat kertovat saaneensa kipinän näyttelyyn huolesta katoavan luonnon puolesta. Siinä tyttärensä sienizombeille menettänyt salakuljettaja Joel ( Pedro Pascal) saa tehtäväkseen viedä nuoren Ellien ( Bella Ramsey) halki vaarallisten seutujen kapinallisten tutkimuslaboratorioon. ”Mutta ei kuolinilmoitusten lyriikan liene tarkoituskaan avautua satunnaiselle lukijalle.” TUIJA PYHÄRANTA Aleksis Kiven kuvitellut päiväkirjat Vesa Haapala: Alexis. Romaanissa annetaan yksi vastaus jälkipolvia puhuttaneeseen kysymykseen: Mikä oli Kiven ja häntä parikymmentä vuotta vanhemman naimattoman Charlotta Lönnqvistin suhteen todellinen laatu. The Last of Us on ei ole samanlaista zombimässäilyä kuin esimerkiksi Walking Dead -sarja vaan pikemminkin tyylikästä kauhua ja samalla ihmissuhdedraamaa. Taideteollisen suunnittelijan Merja Palinin kankaita löytyy suomalaisista ikkunoista ja ruokapöydiltä. Raamattua siteerataan tietenkin myös ja muita tunnettuja runoilijoita Homeroksesta Hectoriin. Pakko myöntää, että etukäteen ajattelin Haapalan romanista, että jo on aikoihin eletty. ”Kun havahdumme oman elämämme riippuvuuteen meitä ympäröivästä maailmasta, vastuu, kiitollisuus ja tarve aktiiviseen huolenpitoon planeettaamme kohtaan kasvaa”, taitelijat uskovat. 17 KOTIMAA | 10.3.2023. Kieltämättä kokemus tekstiilein, kuvin ja äänin toteutetusta metsästä laittaa miettimään sitä, miten tärkeältä aito metsä tuntuu. Hilja kuolee nälkään, ja sudet raatelevat hänen poikansa. saakka. Toivomuslähde väreilee. Puodissa myydään muutamia valikoituja tuotteita, joihin on painettu näyttelystä löytyviä aiheita. Tekstiilitaiteilija ja käsityömestari Helena Vaarin uskomattoman taidokkaat ompelutyöt ovat kuin elävää sammalta, varvikkoa tai solua itseään. Haapala on käyttänyt hyödyksi Kivestä aiemmin kirjoitettua ja tutkittua. Ne tulevat puupökkelöstä. Kaikkiaan Kivi asui Siuntiossa Lönnqvistin luona vuodesta 1964 aina vuoteen 1871, jolloin hän muutti mielisairaalajakson jälkeen Tuusulaan, missä kuoli seuraavana vuonna. Tarkan tarkka ompelukoneen jälki on ommellut sammaleisen rehevän metsän. | Kuva: Silvi Kaarakainen / Kimmo Pyykkö -taidemuseo ” Helena Vaarin ompelutyöt ovat kuin elävää sammalta, varvikkoa tai solua itseään. Sienet sen sijaan ovat jääneet vaille huomiota sekä viihdeettä lääkealalla. Vieressä pöydällä on käsin sidottu kirja, johon voi kirjoittaa toivomuksensa. Metsäaiheisissa kankaissa seikkailevat mesikämmenet, hirvet ja kotoisat metsän kasvit. Haapala kallistuu ensimmäisen näkökulman puoleen. Haapalan romaanissa Kivellä on suhde sepän leskeen Hiljaan. Esillä on myös hänen kauniita luontoaiheisia kirkkotekstiilejään. Sieni valtaa ihmisruumiin sisältä käsin ja muuttaa sen zombiksi, jonka ainut tehtävä on pitää sieni hengissä saalistamalla ihmisiä. On paljon suloista ja ilahduttavaa nähtävää ja kuultavaa. | Kuva: Liane Hentscher / HBO Eino Leinoa sopisi ehkä kutsua suomalaisen kuoleman tulkiksi. Kun siihen paina korvansa, kuulee tarkemmin metsän kuiskeen. Metsätöitä-näyttelyn yhteydessä on Ikimetsäpuoti, jonka tuloilla tuetaan ikimetsien suojelua Luonnonperintösäätiön kautta. Se saa myös jatkoa, joka todennäköisesti kattaa The Last of Us II -pelin tarinan. Neimala kävi läpi lähes 900 Helsingin Sanomissa 2021–2022 julkaistua ilmoitusta, josta peräti 47:ssä siteerattiin juuri Leinoa. Suruvärssyjen perusehdoiksi Neimala määrittelee kohottavan myönteisyyden, säkeiden hallitun rytmin, arvovaltaisen tekijän ja loppusointuisuuden. Jo nyt se on HBO:n kaikkien aikojen hittisarja. He haluavat olla puolustamassa viimeisiä vanhoja metsiä ja luonnon monimuotoisuutta. Ellie nimittäin on immuuni sienelle ja voisi siis pelastaa maailman. Lisäksi esillä on videotuottaja Tuomas Ikosen Metsään-esittelyvideo näyttelyn muotoilijoista. | näyttely | Kimmo Pyykkö -taidemuseossa on esillä kolmen muotoilijan näyttely, joka puolustaa katoavia ikimetsiä. Haapala puhaltaa tosikuvitteelliseen henkilöhahmoonsa hengen, ja lukija kiittää. Elämä oli kamppailua, kerjäläisten joukot vaelsivat ympäri maata. Metsätöitä on näyttelyn nimi. FREIJA ÖZCAN Game of Thrones -sarjasta tuttu Bella Ramsey on orpo Ellie, joka on immuuni leviävälle sieni-infektiolle ja voi pelastaa maailman. Luonnonperintösäätiö etsii ja hankkii hallintaansa sopivia alueita, ensisijaisesti metsiä, ja hakee niille pysyvän, lakisääteisen rauhoituksen. Hilja on samalla haavekuva perheestä, jota Kivellä ei koskaan ollut. Luonnonperintösäätiön perusti kalastaja Pentti Linkola vuonna 1995. Kotimaisten kielten keskus valitsi syyskuussa 2021 kuukauden sanaksi biofiktion. Se tarjoaa niillekin, jotka eivät omista metsää, mahdollisuuden olla konkreettisesti suojelemassa alkuperäisluontoa. Näyttely on rakennettu yhteistyössä metsiä suojelevan Luonnonperintösäätiön kanssa. Kirja kuvaa Aleksis Kiven eli Alexis Stenvallin elämää Siuntiossa, missä hän asui Charlotta Lönnqvistin luona Fanjunkarsin torpassa. Haapalan hyvä huomio on laittaa romaanin Aleksi Kivi kohtaaman tämän ja pohtimaan samalla, miksi hän ei kirjoita ympäröivästä todellisuudesta vaan kirjoittaa romania veljeksistä ja näytelmiä muista aiheista. Tekstiilitaiteilija ja kuvataidekasvattaja Nina RuoMelkein kuin metsässä kulkisi kosen videoja valokuvateoksissa on metsän taikaa ja monen sävyistä vihreää
Ensimmäisen kappaleensa Kaisa Korhonen kirjoitti viisivuotiaana. – Sain paljon hyvää. Tekstinkirjoittajan täytyy siis tuntea iso kirjansa. Syntisten pöydän Korhonen kirjoitti yhdessä levy-yhtiö Mökkitie Recordsin Janne Rintalan kanssa. Ohjelmatoimiston sivuilla Korhosen nousukiitoa kuvataan rakettimaiseksi. Menestyksen salaisuus on Korhosen mukaan se, että on hän jatkanut sinnikkäästi tekemistä, vaikka laulut eivät ensin lähteSuuret sanat Lauluntekijä Kaisa Korhonen kasvoi helluntaiseurakunnassa. Radiokanavilla tiuhaan soineissa hittibiiseissä kuuluu sanoittajan raamatuntuntemus. Viime syksynä Korhonen irtisanoutui virastaan. Hengellisien juurien vahva vaikutus yllättää Kaisa Korhosen aika ajoin. Musiikkimaailman pienistä puroista alkoi kertyä tulovirta, jonka varaan uskalsi heittäytyä. Joskus vetäydytään toisiin maisemiin biisileirille. Se on ihanaa ja symbolisoi minulle uutta taiteilijaelämääni. R aamatulliset sananparret on helppo tunnistaa Erika Vikmanin laulamasta platinarajan ylit täneestä kappaleesta Syntisten pöytä. Aamuisin tulevat parhaat oivallukset. Jutellaan paljon ja tuodaan ideat pöytään. Taustalla on yleensä valtavasti työtä. Korhoselle tämä on rikkaus. Korhosen viikkoon mahtuu kolmesta neljään vastaavaa sessiota. Ystäväni ehkä ärsyyntyvät kun soittelen demoja ja kyselen, että olisiko tämä hyvä idea, Korhonen sanoo. Lapsuuden ja nuoruusvuosien seurakuntaansa Korhonen kiittää luovasta ja kannustavasta asenteesta. Näissä sessioissa tehdään aina kappale. Ideat ja ajatukset pyörivät mielessä ja vaivaavat kunnes Korhonen tietää biisin olevan valmis. Mä lupaan, että on hauskempaa meil, jotka löytää, syntisten pöytään… Jos joku teistä on niin synnitön ja kunnollinen, heittäköön päällemme tänne sen ensimmäisen kiven. Rauhoittuakseen pikkutyttö rallatteli kappaleen Lentokone Finnairin, jonka äiti myöhemmin kirjoitti muistiin. Tykkään säveltää kitaran kanssa. 18 KOTIMAA | 10.3.2023 haastattelu neetkään lentoon. Toukokuusta lokakuuhun majailen siirtolapuutarhamökissäni. Annan itsestäni tosi paljon. – Saattaa vaikuttaa siltä, että joku tekijä tai artisti vain pomppaa julkisuuteen, mutta harvoin se menee niin. Teini-iässä Korhonen opiskeli musiikkia Pop & Jazz Konservatoriossa Helsingin Arabianrannassa. Syntisten pöytä on yksi monista radiohiteistä, joissa kuuluu Kaisa Korhosen kädenjälki. Kiusattuja, tuomittuja, perintönsä juhlineita. Tekstien ja erityisesti kertosäkeiden tekeminen antoi varmuutta ja tunteen, että osaan jotain. Kahden ystävänsä kanssa hän perusti gospel-rap-yhtyeen McKurmot, joka keikkaili ympäri maata ja myös levytti Aikamedialle. Lauluntekijä Kaisa Korhosta naurattaa. – VilleGalle tuli kakkoseksi. Biisinikkari on kirjoittanut sanoituksia muun muassa Antti Tuiskulle, Elastiselle, Stigille, Nelli Matulalle, Bessille, Rajattomalle ja Maija Vilkkumaalle. Vuoden 2023 Emma Gaalassa jaettiin ensimmäistä kertaa Vuoden Musiikintekijä -palkinto ja Korhonen oli yksi ehdokkaista. – No todella. – Biisivihot otin käyttöön heti, kun opin kirjoittamaan. Ympärilläni on paljon vakavaa sairautta. – Herään aamulla, käytän koiran ulkona. Kivipohjaan pudonneita, kirottuja tuhlareita. Hoilotin koko ajan. Jaetaan hyvin henkilökohtaisikin asioita. Uskonnolliset kie” Teini-ikäisenä Korhonen osallistui rap-kilpailuun. Aikuistuttuani olen alkanut kavahtaa jyrkkyyttä, suvaitsemattomuutta ja syrjintää. Kuka. Savukoneet ja värivalot tosin herättivät soraääniäkin. Otin opetuksen vastaan täysin kyseenalaistamatta. – Tavallisesti minuun otetaan yhteyttä ja sovitaan sessio, jossa paikalla on tuottaja ja artisti. Tiiviin seurakuntayhteyden korvaa tällä hetkellä ystäväpiiri, jonka kanssa Korhonen käy mielellään syvällisiä keskusteluja. Tie unelma-ammattiin on ollut pitkä. Virittelen luovuuden kanavia ja kirjoittelen jotain. » 19 KOTIMAA | 10.3.2023. ” Kappaleesta on tullut kiitosta niin uskovilta kuin uskonnon traumatisoimilta. Joukkoon mahtuu niin tunnustavia kristittyjä kuin muidenkin katsomusten edustajia. Helsingin kaupungin rap-kilpailussa yhtye menestyi lähimmäisen rakkautta käsittelevällä biisillään. – Luova prosessi sitoo eikä päästä helpolla. Pikkuhiljaa oikeat ovet ovat avautuneet ja unelma ammattilaisuudesta on toteutunut. Hän matkusti isoveljensä kanssa lentokoneella Kuopioon mummolaan, ja jännitys kupli vatsassa. Kaisa Maria Korhonen, 34 lauluntekijä, koulutukseltaan luokanopettaja Juuri nyt työn alla on muun muassa Einin uusi levy. Rukoilen terveyttä läheisilleni. TEKSTI | SANNA TAKALA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM Kaisa Korhonen asuu kesäkaudella siirtola puutarhamökillään Helsingin Kumpulassa. Luin Raamatun läpi ensimmäisen kerran ehkä viidennellä luokalla, kun seurakunnasta sai palkinnon, Malmin Saalem-seurakunnassa kasvanut Korhonen kertoo. Asun talvet vuokralla Helsingissä. – Kappaleesta on tullut hyvää palautetta niin uskovilta kuin uskonnon traumatisoimilta ja ateisteiltakin, Korhonen kertoo. Mökin edellinen omis taja oli Anna Puu. Kaisa Korhosella on luokanopettajan koulutus, ja liki kymmenen vuotta hän teki biisinteon ohella opettajan työtä Espoossa. Sitten menen tapaamiseen, tehdään biisi, tulen kotiin, on taas ilta ja käytän koiran ulkona, Korhonen kuvailee arkeaan. VilleGalle tuli kakkoseksi
Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Huumoria syntyy kaikesta omaa elämää liippaavasta: työstä, deittailusta, uskonnostakin. Kirjoittaessaan Korhonen suosii suuria teemoja ja sanoja, kuten Jumala, jumalat, elämä, taivas, valo ja pimeä. – Miten hienoja ja suuria melodioita löytyy virsistä ja Hengellisestä laulukirjasta. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/ puh. + 6,9 snt/min. Silloin syntyvät parhaat oivallukset. Sinne päästäkseen Korhonen on kokeillut stand up -komiikka. 4 kk 54 €) Kitara on hyvä kumppani, kun Kaisa Korhonen säveltää. Sen onkin hyvä olla hallussa, sillä radiosoitoista kertyvät tekijänoikeuskorvaukset tuovat leivän pöytään. Tilaus on määräaikainen Tilaa Kotimaa-lehti 4 kk + 1 – saat 1 kk ilmaiseksi! Lehti ja digi 4 + 1 kk 41 € (Norm. Myös Maija Vilkkumaalle kirjoittamastani kappaleesta Viimeinen elämä tunnistan kristillistä symboliikkaa, hän sanoo. – Usein sitä läväyttää pöytään pitkäänkin hauduteltuja ajatuksia ja tuntoja. Myös hengellinen musiikki ja virret kantavat sävellystyössä. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. 21 KOTIMAA | 10.3.2023. – Kyllä jännittää, helpompaa olisi pitää oma konsertti, hän vitsailee. Jos kertoo huonon jutun, nolottaa. Tilaajalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. – Minulla on kova yritys pitää tämä vain hauskana tekemisenä ja hyvän mielen juttuna, vaikka haluaisinkin olla paras. Vauhtia pitkään mieltä kutkuttaneeseen lajiin Korhonen haki ystävänsä kanssa työväenopiston kursseilta. Jos kukaan ei naura, se on kuolema lavalla. Paperilaskulisä 3 € + alv 10 %. – Kirjoitin Antti Tuiskulle kappaletta Koti, ja kun teksti oli valmis, huomasin sen liippaavan tosi läheltä Ruutin kirjan tiettyjä jakeita. likuvat ja teemat murtautuvat teksteihin alitajuisesti. 20 KOTIMAA | 10.3.2023 haastattelu ” Huumoria syntyy omasta elämästä: työstä, deittailusta, uskonnostakin. Siunattu varmuus, esimerkiksi! Pop-hitin kaavan Korhonen on opetellut tietoisesti. Antaa ne vain pois ja sitten toivoo parasta, että biisi menestyy. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Kotimaa kutsuu sinua mukaan lukemaan ja keskustelemaan kirkon kiinnostavista ja välillä kuohuttavistakin asioista. Lauluja tehdessään Kaisa Korhonen antaa itsestään paljon. – Asia on toivottavasti muuttumassa, sillä pidämme melua asiasta. Mökin seinällä on Kaisa Korhosen työstään saamia palkintoja ja tunnustuksia. Nyt takana on muutama keikka helsinkiläisillä klubeilla. Aamuisin Kaisa Korhonen virittelee luovuuden kanavia. Välillä hän mielii parrasvaloihin. Se tarjoaa myös näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan kirkon arvoista katsottuna. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Muuten kappaleen kirjoittajan siivu kakusta on nappikauppaa. Kunnianhimo ajaa keksimään yhä parempia ja parempia vitsejä. Kirjoittajan roolissa Korhonen jää kulisseihin. Jo tuo musiikintekijöiden oma kategoria Emma Gaalassa on yksi askel. Haastavaa on olla keikalla nauramatta omille jutuilleen
Kersantti ja kirkkomaalari K irkkomaalari Emanuel Granbergin (1754?1797) ensimmäinen kirkkomaalaustyö oli Muhoksen kirkko. Siinä 16-vuotias maalarioppilas Emanuel Gumse on merkitty Salon pitäjän maaseurakunnan salpietarinkeittäjien, armeijan varamiesten ja itsellisten joukkoon. Joidenkin Granbergin teoksien on luultu olevan kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen maalaamia. Vuonna 1763 perhe muutti Marian veljen, Lohtajan pitäjänapulaisen Petter Cajanuksen perheen luo. Maria Cajanus kuoli 1765 ja veli Petter Cajanus puoli vuotta myöhemmin. – Uskon, että jos Granberg olisi ollut Toppeliuksen oppilas, hän olisi varmasti maininnut siitä hakiessaan töitä. Hakiessaan Kristiinankaupungista (1784) ja Raahesta (1788) kaupunginmaalarin paikkaa Granberg ei pystynyt kertomaan maalaustaiteen opinnoistaan. – Emanuelin edunvalvojana toimi hänen kumminsa Vihannin kappalainen Anders Durchman, mutta rippikirjojen perusteella Emanuel ei näytä asuneen Vihannissa. Maalaukset pohjautuvat Uuden testamentin kertomuksiin, kuten Jeesus Emmauksen tiellä. Maalauksista puuttui signeeraus, mutta tyylillisten seikkojen perusteella retkikunta päätteli, että maalaukset olivat Granbergin tekemiä. Emanuel Granbergin taiteellinen kädenjälki näkyy Muhoksen, Paltaniemen, Vihannin ja Kempeleen kirkoissa. Maahenki 2015; Reino Mähönen: Kirkkomaalari Mikael Toppelius. Tutkimus jatkuu yhä. Maria Cajanus jäi kuuden lapsensa yksinhuoltajaksi. Hän teki kirkon sisävalkaisun ja maalasi kirkkosaliin kuvia Vanhasta ja Uudesta testamentista. Tuolloin hän maalasi alttariseinälle ristiinnaulittua ja ehtoollista esittävät teokset. TARJA VÄNSKÄ Lähteitä: Paula Mäkelä: Muhoksen kirkon kuvamaalari Emanuel Granberg (1754–1797). Mäkelän mukaan Granberg ei edennyt maalarioppilaasta kisälliksi. Toppelius ei missään vaiheessa viittaa Granbergiin. Granberg teki Vihannissa sopimuksen kirkontorninkin maalaamisesta kesäkuussa 1787. Lisäksi Granbergin tiedetään 17-vuotiaana maalanneen Limingan kirkon kellotapulin. Ne on maalattu kymmenisen vuotta Mikael Toppeliuksen tekemän maalauskoristelun (1785–86) jälkeen. Alttariseinämaalauksen Vaskikäärme hän signeerasi vuonna 1778. | Kuva: Wikimedia Commons 23 KOTIMAA | 10.3.2023. Artikkeli kirjassa Herran huoneiden kuvamaailma. Granbergin tiedetään tehneen muitakin maalauksia kirkon kuoriin, mutta aiheista ei tiedetä, sillä teokset peitettiin vuonna 1821 kunnostusprojektin yhteydessä. Paltaniemen kirkko tunnetaan seinämaalauksistaan. Mäkelän mukaan Granberg oli naimaton eikä hänellä ollut perhettä, vaikka joissakin Granbergin elämää sivuavissa tutkimuksissa on joskus toisin mainittu. On luontevaa, että Fillmerit ovat tilanneet maalaukset tyttärensä langolta Emanuel Granbergilta. Muhoksen ekumeeninen kuvaja ikonikirja. – Emanuelin asuinpaikasta ei ole tarkkaa tietoa. – Alttaritaulu lukeutuu Granbergin taidokkaimpien teosten joukkoon, filosofian tohtori Paula Mäkelä kertoo. Hän on voinut jäädä Lohtajalle isoveljensä Johan Israelin ja enonsa Jonas Cajanuksen luo. | Kuva: Wikimedia Commons 22 KOTIMAA | 10.3.2023 historia Gumsen sisarukset hajautettiin eri puolille Pohjois-Pohjanmaata ja Raahe-Salon emäseurakuntaa. Osa teoksista on myöhemmin peitetty. On epäilty, että hän olisi ollut kirkkomaalari Mikael Toppeliuksen opissa, mutta sitä ei ole pystytty todistamaan. Pestautuminen Kemin komppaniaan takasi Granbergille oikeuden hankkia lisätuloja maalaustöillä. – Maalausten lahjoittajina olivat Granbergin veljen Johan Israel Granbergin anoppi Beata Maria Fillmer ja hänen poikansa Eric Magnus Fillmer. Vuonna 1795 maalatuissa teoksissa on runsaasti Granbergin maalaustavalle tunnusomaisia piirteitä. Kirkkosalin hirsiseinään maalatut teokset peitettiin paperilla vuonna 1872 tehdyn korjauksen yhteydessä. Vuonna 1774 valmistuneen lehterin kaiteeseen Granberg maalasi viiden profeetan rintakuvat. Tutkiessaan Granbergin elämää Mäkelä löysi ensimmäisen Granbergin maalaaman teoksen Getsemane, jonka tämä oli tehnyt 16-vuotiaana Vihannin kirkkoon. Joissakin rintakuvissa on mukana myös profeettojen tunnuskuvia, kuten Daniel ja leijona. Jyväskylän yliopiston tutkimuskoordinaattorina työskentelevä Mäkelä on tutkinut Granbergin elämänvaiheita. Ilmoittautumisen yhteydessä isänsä Gumse-sukunimeä käyttänyt Emanuel otti käyttöönsä äidinäitinsä sukunimen Granberg. Granbergin elämänvaiheisiin liittyvien tietojen perusteella voidaan Mäkelän mukaan kuitenkin osoittaa, että esimerkiksi Kempeleen kirkon aiemmin Mikael Toppeliuksen maalaamiksi arvioidut Marian ilmestys ja Ristiltäotto ovat Granbergin maalaamia. Sotilailla oli lupa harjoittaa käsityöläisammattia saadakseen lisä tuloja. Mäkelä kertoo Granbergin siirtyneen Muhokselta koristelemaan Paltamon vanhaa kirkkoa, nykyistä Paltaniemen kuvakirkkoa. – Eräs syy saattaa olla, että Muhoksen kirkkoherra Israel Aejmelaeus oli Emanuelin isän Michael Gumsen serkku, Paula Mäkelä kertoo. Poikkeuksena on aihe Vanhan testamentin Naatan nuhtelee Daavidia. Naatan nuhtelee Daavidia Emanuel Granbergin maalauksessa Muhoksen kirkossa. – Granberg mainitsee Paltamon kirkon maalaustyöt ansiokseen hakiessaan Kristiinankaupungin maalarin paikkaa. ” Muhokselta Granberg siirtyi koristelemaan Paltamon kirkkoa. Mäkelä kertoo Granbergin hakeutuneen vuoden 1773 alussa sotilasuralle ylimääräiseksi tarjokkaaksi Pohjanmaan jalkaväkirykmentin Kemin komppaniaan. Suosiota sai myös alankomainen grafiikka, josta tärkeimpiä esikuvia olivat Peter Paul Rubensin (1577–1640) maalausten mukaan tehdyt kuparipiirrokset. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 78. 1975. Perhe muutti Raaheen vuonna 1759, ja Michael Gumse kuoli pari vuotta myöhemmin. Myös sakaristossa on monia kuva koristeita. – Orvoksi jääneille Gumsen sisaruksille tilapäisen kodin tarjosi todennäköisesti äidin toinen veli, maanmittari Jonas Cajanus Lohtajalta, Paula Mäkelä kertoo. Muita Granbergin tekemiä suuria kirkkojen kuvamaalaustöitä ei 1790-luvulta ole tiedossa. Emanuel Granbergin isä oli Vihannin kappalainen Michael Johansson Gumse (1715?1761) ja äiti Maria Cajanus (1719?1765). – Pyhäjoelta kotoisin olevaksi merkitty kersantti Emanuel Granberg kuoli vesipöhöön eli turvotukseen Oulun sairaalassa 1.8.1797, Mäkelä sanoo. Granberg mainitaan Mäkelän mukaan vuonna 1787 Vihannin kirkon koristelutöiden yhteydessä. Eräs merkittävä kuvalähde kirkkomaalareille oli Paula Mäkelän mukaan vuoden 1642 Raamattu, jonka puupiirroksia käytettiin maalausten esikuvina 1700-luvulla. Kuinka 19-vuotias maalarinalku sai tehtäväkseen Muhoksen kirkon maalaamisen. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistoriallinen retkikunta löysi Raahen kirkon urkuparven takaa vuonna 1896 kaksi akvarellimaalausta, jotka esittivät Ristiinnaulittua ja Ehtoollista. Seuraava merkintä Granbergistä löytyy vuodelta 1770 Raahen seurakunnan rippikirjasta. – Useita vanhaja uusitestamentillisia kuva-aiheita käsittänyt maalaustyö oli ilmeisesti tilattu jo vuonna 1773 kirkkoherra Jakob Salmeniuksen (1708–1774) vielä eläessä. Kirkonmaalaussopimus solmittiin Granbergin kanssa vuonna 1773. Emanuelin kahdestatoista sisaruksesta aikuisiksi kasvoi kolme veljeä Gustaf, Johan Israel ja Abraham sekä kaksi sisarta Susanna Helena ja Maria Sophia. Rubensin maalauksiin pohjautuu myös Granbergin Muhoksen kirkkoon tekemä alttaritaulu. – Granbergin koulutus on hämärän peitossa
Seurakunnassa Raamattua tulkittiin vertauskuvallisesti ja hyvin henkilökohtaisesti omaan elämään peilaten. Mäkipelto pitää ongelmallisena sitä, jos alkutekstien ja käännösten eroista vaietaan ja ajatellaan liian yksisilmäisesti, että meillä on vain yksi oikea Pyhän Hengen ohjaama teksti. Hänen omaksumansa tiukka käsitys ”raamatullisuudesta” muuttui. Paavo Huotari tekee väitöskirjaansa hepreankielisen Vanhan testamentin kreikankielisestä käännöksestä. Kahville keretään, messun jälkeen kohdataan ja sunnuntaina käydään komentamassa kylvötöihin erehtyneet takaisin kotiin päivää pyhittämään. – Jumalan suuhun on laitettu oikeutus muiden kansojen tappamiseen. Se tuntui vapauttavalta. Esimerkiksi muinaisen Israelin alueella elänyttä ajatusta monijumalaisuudesta haluttiin häivyttää. Hyvässä mielessä Sensuroitu muistuttaa Da Vinci -koodia sikäli, että se on tietokirjaksi vetävää ja viihdyttävää luettavaa. P astori käyskentelee pastoraalisessa maisemassa. Tarjoaisiko sitten työajallinen työ papeille mahdollisuuden olla paremmin läsnä ja kohdata täydemmin. Paavo Huotari kasvoi Helsingin Kalliossa kodissa, jossa Raamattu oli elämän ohjenuora. Ainoan oikean tulkinnan edustajat syyllistyvät joskus Raamatun väkivaltaiseen käyttöön. He esittelevät kiinnostavin esimerkein teologeille ja ahkerille raamatunlukijoille tutun tiedon: mikään yksittäinen Raamatun versio ei ole ainut ja aito alku teksti. – Raamattu ja sen tulkinnat ovat syntyneet eri aikojen ihmisten käymässä dialogissa toisten ihmisten ja Jumalan kanssa, ja siinä vuoropuhelussa mekin voimme olla mukana. Alati päivystävä seurakunta on arvokas asia. Työajattomuudessakaan ei ole mitään uutta, mutta historian isäcamillot eivät vahtineet sähköpostia tai tehtailleet rippikoulujen turvallisuuslomakkeita allergiatietoineen. Kun viikonloppuna on useita toimituksia ja jokaiseen liittyy kohtaamisen lisäksi puheluita, tekstiviestejä, tilastointia ja sähköposteja, puhutaan erilaisesta työmäärästä kuin wanhaan aikaan. Pyhien tekstien kirjurit tekivät muutoksia aiempiin teksteihin, kun uskonkäsitykset muuttuivat tai historia osoitti jonkin aiemmin kirjoitetun tiedon vääräksi. JANNE VILLA ” Silloin myönsin itselleni, että Raamatun kirjoittajilla oli jopa Jumalasta vääriä käsityksiä. Osa niistä johtui kirjurien kopiointija käännösvirheistä ja väärinkäsityksistä. Tunnettu muutos on myös Daavidin ja Goljatin tapaus (1. Seurakunta tekee työtä ympäri vuorokauden, viikon ja vuoden. Ilkka-Pohjalainen uutisoi helmikuun lopulla pohjalaispappien uupumusaallosta. Kristittynä ja luterilaisena pappina ajattelen, että tämä on suorastaan pyhä asia, Huotari sanoo. | Kuva: Jukka Granstöm 24 KOTIMAA | 10.3.2023 teologia | kolumni | suuresta synnistä – Daavid tapatti viettelemänsä Batseban aviomiehen Urian. Itse en sitä seurakuntatyössä osannut. Helluntailaisista luterilai siksi kääntyneet raamatun tutkijat Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari eivät halua lisätä kirjallaan vastakkain asetteluja liberaalien ja konservatiivien välille. Moni on lukenut Raamattua eri kielillä ja ymmärtää kään nösten eroja sekä teksteihin tehtyjä muutoksia. Luterilainen kirkko veti puoleensa monimuotoisuudellaan. Kriittisemminkin sai siis ajatella. Puhelin ei soinut eikä sähköposti laulanut. Teknologia pusertaa mehut paimenista NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajan kohtaisia teologisia aiheita. Myös heidän oma suhteensa Raamattuun on muuttunut. Sam. Kirjaa onkin käytetty paljon sodissa ja poliittiseen propagandaan. – Nautin siitä, miten luterilaisen kirkon sisällä väitellään. | eksegetiikka | ” R avisteleva tietokirja romuttaa käsityksemme Raamatun muuttumattomuudesta”, mainostaa kustantaja Paavo Huotarin ja Ville Mäkipellon tietoteosta Sensuroitu — Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). – Kaikki asiat maailmassa muuttuvat, mutta monien on vaikea hyväksyä pyhien tekstien ja niiden tulkinnan muutosta. Varhaisemmassa tekstissä Goljat on parimetrinen, mutta myöhemmässä versiossa jo yli kolmimetrinen, mikä korostaa Daavidin voiton suuruutta. Sen sijaan olen törmännyt toistuvasti ahdistukseen työajattoman työn ajallisesta rajaamisesta. – Nuorelle Villelle oli tosi iso kriisi huomata, että jänistä kutsuttiin märehtijäksi. Se oli aikaa se. Toista Samuelin kirjaa pitkälti seuraava, myöhemmin kirjoitettu Ensimmäinen Aikakirja sensuroi tarinan ihannoidun Daavidin Myytti muuttumattomasta Raamatusta Ovatko kristinuskon pyhät kirjoitukset suurelta yleisöltä sensuroituja ja salattuja, kuten salaliittoromaani Da Vinci -koodi takavuosina väitti. – Me olemme elävässä dialogissa Raamatun tekstien, niiden ajatusten ja arvojen kanssa aina kun luemme sanaa. Kun sureva omainen soitti yhdeksältä illalla tai isonen laittoi viestiä aamukahdeksalta, koin tärkeäksi vastata pikimmiten. Matkapuhelimet ovat asettaneet pappien työajattomuuden uusiin mittasuhteisiin. Jokainen pappi on päivystävä puhelin. Varsinkin Vanha testamentti on syntynyt niin pitkän ajan kuluessa, että alkutekstien, käsikirjoitusten ja käännösten välillä on tapahtunut monia muutoksia. Tutkimus Raamatun moninaisuudesta ja tekstimuutoksista ei Huotarin mielestä nakerra sen luotettavuutta kristinuskon perus kirjana. 25 KOTIMAA | 10.3.2023. Teologian tohtorin ja psykologian väitöskirjatutkijan Youtube-kanavalla on yli 165?000 seuraajaa, ja hänen videoitaan katsotaan 1–2 miljoonaa kertaa kuukaudessa. Viikonloppuna ehtii kastaa seitsemän lasta ja vihkiä yhden parin. – Raamattu on maailman muokatuin kirja. Raflaavasta nimestään huolimatta kirja ei ole sukua Dan Brownin Da Vinci -koodin kaltaisille salaliittoteorioille ja sensaatioväitteille, joissa tarkoitushakuisen totuuden vääristelyn sumuverhoksi ja siteeksi on laitettu tosiasioita. Yhteiskunnalliset muutokset tekevät menneen ja nykyisen vertaamisesta vaikeaa, mutta on selvää että viisikymmentä vuotta sitten laumaansa kaitsenut kirkonpaimen kohtasi työssään eri haasteita kuin 2020-luvun seurakuntapastori. Pietarsaarella kasvanut Ville Mäkipelto luki niin ikään Raamattua jo alakouluikäisenä. Mainitsinko jo Kipan. Viimeistään Joosuan kirjaa tutkittuani myönsin itselleni, että Raamatun kirjoittajilla oli jopa Jumalasta vääriä käsityksiä. – Minulle muuttumattomuuden ihanteen murentuminen on tehnyt Raamatusta vain rakkaamman, sillä sen inhimillistä puolta on helpompi ymmärtää kaikessa kauneudessaan ja rumuudessaan. Lukiolainen teki tutkielman Markuksen evankeliumin erityispainotuksista. Raamatun käyttöömme tuo lisää lempeyttä, jos tajuamme tämän. Aika on muuttanut työnkuvia rajusti kaikilla kirkon aloilla. Sen muuttumattomuus on aika moderni ajatus ja ihanne, Paavo Huotari kiteyttää. Kirkon työntekijöiden käyttämien alustojen määrä on jo ihme itsessään. Hänen oli vaikea hyväksyä sitä, että Raamatussa olisi virheitä. ” Historian isäcamillot eivät vahtineet sähköpostia. Osaltaan iskevään ilmaisuun ja taitoon popularisoida tiedettä vaikuttaa se, että Ville Mäkipelto on yksi Suomen suosituimmista tubettajista. Mäkipelto teki eksegetiikan väitöskirjansa Joosuan kirjasta. Kännykkä panee koetukselle. Erilaiset kristilliset yhteisöt heijastavat sitä, että myös Raamatun kirjoitukset sisältävät erilaisia painotuksia, ristiriitaisuuksia ja kirjoittajien omaan aikaan sidottua ymmärrystä. Molemmat kirjoittajat ovat taustaltaan helluntailaisia mutta aikuisiällä luterilaisiksi kääntyneitä. Jo Uusi testamentti maalasi kuvan seurakunnista, joiden DNA:ssa näkyi moniäänisyys ja riitelykin. – Myös Qumranin tekstien käännökset voivat antaa Raamatun lukemiseen lisää syvyyttä. – Raamatullisuus on uskonyhteisöissä usein kiertoilmaisu yhteisön ja sen johtajien omille tulkinnoille. Haaste ei tietenkään ole lähestyvissä seurakuntalaisissa, vaan työajattoman työn ja moninaistuneiden yhteydenottokanavien yhteisvaikutuksessa. Kyse ei ole pelkästään toimituksista. Helpotusta toivat helluntailaisteologit, joiden mukaan Raamatun jumalallisuus ei kaadu asia virheisiin. Teknologisen kehityksen ja niukkenevien resurssien myötä kaikista on tullut sihteereitä, mutta myös sosiaalisen median vaikuttajia ja tilastoijia. Tätä voi kutsua nykytermein joskus sensuroinniksikin. Sen sijaan kirjassa Helsingin yliopiston eksegeetit vertailevat Raamatun tekstitraditioita sekä niiden sisällä ja välillä tapahtuneita muutoksia. – Konservatiivitkin hyväk syvät tekstikritiikin – toisin kuin fundamentalistit. Miten rajata tavoitettavuuttaan. En usko pappien kuormittuvan jumalanpalveluselämästä tai toimituksista. Arvelen ongelman koskettavan seurakuntien työntekijöitä laajemminkin, mutta kokemukseni rajoittuu papintyöhön. Septuagintan teksti on osin varhaisempaa kuin se hepreankielinen tekstilaitos, josta monet raamatunkäännökset on tehty. Vai luovutaanko kännyköistä. 17). Jumalan tahdon ja todellisuuden ymmärtäminen on pitkä kehitysprosessi, josta nyt julkaistu kirjakin kertoo. Sisäinen viestintä ja työalojen ryhmät eivät katso kelloa. Hän havahtui siihen, miten Jumala käskee Joosuaa joukkoineen tappamaan lähialueiden ihmiset, naisia ja lapsia myöten. Viestejä tulee Teamsiin, WhatsAppiin, sähköpostiin, Katrinaan ja ties minne. Teininä hän hankki version, jossa vanha ja uusi käännös ovat rinnakkain, ja teki havaintoja niiden eroista
Hartaina kuuntelimme siihen aikaan myös Mauno Kuusiston upeita lauluja. Siitä homma lähti isommin käyntiin. Tatamilta kertyi kaappiin muutamia aluemestaruusmitaleita. | radiomuistelo | Sormet kasettisoittimella Muistan talvi-illat 60-luvun alusta. Meillä ei ollut vielä sähköjä. Menestystäkin on tullut. Harmitti, kun juontaja puhui kappaleen päälle. Hirvonen aloitti lajin vanhoilla opeilla. Porvari oli Lahden seurakuntien hallintojohtaja ja Kurtze arvatenkin edusti delegaatiossa nuorisoa. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Mika Hirvonen Painonnosto – Kannustin kah ta poikaani lajin pariin, sillä tiesin sen olevan mainiota treeniä. Takan polvekkeella oli pieni patteriradio. Savolainen ja Elomaa työskentelivät 1980-luvulla Kirkon Nuorisotyön Keskuksessa. Tämän viikon mysteerikuvassa on eloisaa menoa mahdollisesti jonkin palaverin päätteeksi. 1. Jäin isäni kanssa kynttilän valaisemaan, hämärään tupaan. 26 | harrastaja | H elsingin seurakuntayhtymän ylläpitopäällikkö Mika Hirvonen on tuttu näky treenisalilla. Allekirjoituksia oli 2452. Hän on mukana myös tuomaritoiminnassa. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro viestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva, tai Kotimaan Facebook-sivuilla, jossa kuva myös julkaistaan. Istuin isän sylissä ja kuuntelimme yhdessä Kalle Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja. No, laulu oli komea, mutta silti… RIITTA-LIISA ALARAASAKKA Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään radiomuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin muistosi televi siosta ja radiosta. TOMI OLLI Mika Hirvonen viihtyy salilla. Jo tuolloin painonnosto kuului kuvioon yhtenä treenimuotona. Yksin en olisi uskaltanut kuunnella. kirkkokahvit | 3 kysymystä | 26 KOTIMAA | 10.3.2023 | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi milloin ja missä kuvat on otettu tai keitä niissä on. Luovuttajina ovat Heli Savolainen, Rauno Elomaa, Markku Porvari ja Eva Kurtze. Mysteerikuvasarjassa Kotimaa julkaisee näitä kuvia pyytäen lukijoiden apua kuvien tunnistamiseen. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. – Huomasin, että normaali nostamiseni olisi tuona vuonna riittänyt raskaansarjan mestaruuteen ja superraskaan sarjan hopeaan. 27 KOTIMAA | 10.3.2023. Haa gis sa Edellisen viikon Mysteerikuvan (Kotimaa 9/23) tilaisuuden luonne, aika ja henkilöt tunnistettiin hyvin, kiitos kuvassa olleen Rauno Elomaan. Siellä tähtäimessä on mestaruus. Tuolloin muuttofirma ei suostunut hakemaan huonekaluja sisäilmaongelmaisesta kiinteistöstä. Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@ kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Radiomuistelo”. Koskaan ei ole tuntunut siltä, että perhana kun tuli lähdettyä. Hän sanoi, että saisimme katsella kaksi viikkoa ilmaiseksi. 2. Mitä jos salille ei pääsisi viikkoon. Selkäni alkoi kuitenkin mennä yhä enemmän jumiin, eli hierojalla oli käytävä usein. – Aloin miettiä heitä odotellessani, että voisihan sitä itsekin touhuta enemmän eikä vain pyöritellä peukaloita. Missä kaupungissa kokoontuu Kansainvälinen tuomioistuin. Kipinä urheiluun syttyi jo Hirvosen nuoruudessa. Mika Hirvosen kaapissa on Masters-sarjan raskaansarjan yhteistuloksen SM-kulta ja SM-hopea. Minkä ikäisille painonnoston Masters-sarja on tarkoitettu. – Aloin tehdä rauhallista harjoittelua, ja se toimi. Mäenlaskuun televisio vaikutti niin, että mäessä oli pelkkiä Kankkosia. Hän on saanut lajin parista ystäviä, joiden kanssa voi heittää huumoria mutta keskustella myös vakavammin. Vaatteiden perusteella kuva saattaisi olla 1980-luvulta. | Kuva: Jukka Granström ” Huomasin, että normaali nostamiseni olisi riittänyt raskaansarjan mestaruuteen. Äiti lähti lypsylle ja vei ainoan kaasulamppumme navettaan. Televisio jäi taloon. Todellinen liekki lajiin roihahti vajaa kymmenen vuotta sitten Mika Hirvosen poikien kautta. Painonnosto kutsuu monena päivänä viikossa. Niinpä Hirvonen päätti lähteä punttisalille. Hänen antamiensa tietojen mukaan kuvassa delegaatio luovuttaa 15.6.1984 Kirkon Nuorisopäivien väkivaltaviihteen vastaisen vetoomuksen opetusja kulttuuriministeri Gustav Björkstrandille. – Lääkäri kehotti ottamaan urheilun kanssa rauhallisesti, minkä vuoksi kävin pari vuotta vain lenkillä. Hauskimpia olivat Pekka ja Pätkä -elokuvat. Pojat ovatkin ajan kuluessa yltäneet SM-mitaleille. Salille menin sinäkin iltana. Tunnistako kuvan henkilöt tai henkilöitä, ja mikä mahtaa olla tilanne. Ruu tin kir jaa n 3. Tärkeitä lisäneuvoja hän sai muilta salilla kävijöiltä sekä internetistä. 3. Sähköt saimme 1965 ja samalla sähköasentaja toi television. Lauantaisin pidin sormia valmiina nappuloilla, jotta saisin äänitettyä mielimusiikkiani. Selkä ei ole sen jälkeen vaivannut. Keho on hyvällä tavalla väsynyt. – Seuraava tavoite ovat maaliskuun lopussa Rovaniemellä käytävät SM-kisat. He innostuivat, ja niinpä aloin kuljettaa heitä kilpailuihin. Hirvosen vastaus on selkeä: – Yleinen olo ja mielentila laskisivat melkoisesti ja päällä olisivat vieroitusoireet. – Treenin jälkeen olo on upea. Yleensä ylläpitopäällikön arki on istumatyötä, mutta kerran edellisessä työpaikassaan Hirvonen joutui käyttämään myös voimaa. Kun judoura päättyi lannenikaman kaaren murtumaan, painonnosto osoitti tarpeellisuutena. Heti alussa motivaatiota antoivat Masters-sarjan eli yli 35-vuotiaiden SM-kilpailun tulokset. 1. Ilmassa oli hurjaa jännitystä. Silloin päälajina oli judo. – Kannoin tavarat yksin ulos hiki otsalla, ja he jatkoivat siitä. Myöhemmin teini-iässä hankin radion, jossa oli kasettisoitin. Jos emme haluaisi pitää laitetta, niin hän hakisi sen sitten pois. Mihin Raamatun kirjaan Antti Tuiskun kappaleessa Koti viitataan kappaleen sanoittajan mukaan. Aina oli myös kuunneltava Aikamiesten esittämä Iltatuulen viesti. Yli 35vuo tia ille 2
Se tuotti toistakymmentä lähetystyöntekijää, muuta man Lähetysseuran johto tehtävissä toimivaa ja kaksi avioparityöntekijää. 123 sivua. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa tilaus (sis. Hän toimi sotilaspastorina, Kirvun pitäjässä Sairalan evankelisen kansano piston johtajana ja kymmenen vuoden ajan Muolaan kirkkoher rana. 044 0188533, jussi.peraaho@evl.fi. Kotimaa painettuna, KotimaaProliite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333. diakonissa ja Kotimaan pitkäaikainen asiamies Aino Mömmö Kuopiosta. Ensimmäisessä ryhmässä kohtasin kysy myksen: ”Sinä Tarzan, missä Jane?”Telle tuli mukaan, ja loppu on osaltaan kirkon avioparityön historiaa. Mummini oli poikkeuksel linen ihminen. Telle ideoi yhden kevään kestävän nyyttikesteille rakentuvan lauantain vertais tukiryhmän, joka kokoontui jäsenten kodeissa. Seurakunnan alueena on Alavuden kaupungin alue, johon liittyi vuonna 2013 kuntaliitoksen myötä myös Töysän kunta. Viimeiset 15 vuotta hän asui Kaskisissa. Myös kansanopistoaate oli hänelle tär keä. Hän julkaisi yli 50 teosta, ja hänet tunne taan erityisesti matkakirjois taan kuten Punaiselta torilta Zagorskin luostariin, Valoa Afrikan varjoissa, Välietappina Tahiti, Etelämeren helmi ja Kiina kulkee tietään. Hakuaika päättyy 31.3.2023 klo 15.00 . Tämä toteutui 1.9.2013, jolloin Valamosta palatessani löysin Tellen aivoinfarktin kaatamana. Kirjat olivat mielenkiintoista luettavaa aikana, jolloin matkus taminen ei vielä ollut yleistä. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Lähetä viesti Perheuutiset-palstalle toimitus@kotimaa.fi 28 KOTIMAA | 10.3.2023 tiedoksi Paikkoja avoinna Julistetaan haettavaksi Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Alavuden seurakunnassa on haettavana KIRKKOHERRAN VIRKA Hakuaika päättyy 20.3.2023 klo 15. Lap peenrannan seurakun nassa toimi aktiivisesti etenkin 50luvulla Nuorten lähetyspii ri. Kirsti Ihamäki Mummini, kuvaamataidon opettaja Kirsti Ihamäki s. Aioimme lähetystyöhön, mutta Jumala muutti suun nitelmamme. Hän jäi eläkkeelle kustannustoimittajan työstä. Hän toimi Suomen Luterilaisen Evankeliumiyh distyksen toiminnanjohtajana neljännesvuosisadan ja oli kirkon piirissä monissa keskeisissä tehtävissä. Liisa Tuovisen ohjauksessa perehdyimme parisuhteen rikastamiskursseihin ja pi dimme niitä useampia kertoja vuodessa eripuolilla Suomea, mutta myös Singaporessa, Sveitsissä ja Roomassa. Rapelista tuli toisen maail mansodan jälkeisen Suomen luterilaisen kirkon vahvoja vaikuttajia. Vihantola s. Alavuden seurakunta on eteläpohjalainen, keskisuuri evankelis-luterilainen seurakunta. Kotimaa ja KotimaaProliite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luo vuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Vuonna 1972 he saivat Suo menlomallaan tiedon maasta karkotuksesta kirjeellä, joka oli lähetetty EteläAfrikan silloisen pääministerin John Balthasar Vorsterin toimesta: ”Herra ja rouva Ihamäellä ei ole lupa enää milloinkaan saapua millekään EteläAfrikan tai sen hallitseman LounaisAfrikan lentokentälle tai satamaan.” Kun synnyin, mummi tuli mi nua tapaamaan Botswanaan. Muutettuamme Lap peenrantaan Telle osallistui seurakunnan toimintaan ja kävi omien sanojensa mukaan turhautumassa yhden kauden kirkkovaltuustossa. Hän toimi kymmeniä vuosia Sairalan ja Helsingin kansanopis ton johtokunnissa. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Tellervo Kuronen Tellervo Kuronen kuoli Lappeenrannassa 21.2. Laajalti matkustellut ja monen laisia oloja nähnyt rovasti haluaa kirjassa herättää lukijan mielessä turvallisuutta: ”Jokainen saa kokea, että elä mä on usein monin tavoin aivan kuin sekaannuksissa. Toivo Rapeli: Siunaa päiväni. EteläAfrikan valtio piti heitä liian poliittisina ja vaarallisina, koska he ajoivat Namibian itsenäisyyttä ja mus tille ihmisille samoja oikeuksia kuin valkoisille ihmisille. SAARA KUOPPALA Kirjoittaja on Kirsti Ihamäen lapsenlapsi. Kaikki meni lopulta kuitenkin hyvin. Virka täytetään 1.9.2023 alkaen. Vuonna 1984 hän julkaisi hartauskirjan Sinun suojassasi. Olen aina ihaillut mummin älykkyyttä, tyylikkyyttä ja rohkeutta. Hän oli syntynyt Lehtimäen pappilassa 3.8.1932. Lisätietoja: kirkkoherra Jari Friman, 050 595 9275. Hänet muistetaan avarasydämisenä ja diplomaat tisena ihmisenä, joka osasi iloita Jumalan lahjoista. Papiksi vihityt hakijat liittävät hakemuksen mukaan otteen nimikirjasta. Mummi teki elämäntyönsä Suomen Lähetysseuran palve luksessa Namibiassa, silloi sessa LounaisAfrikassa ja Suomessa. Hän matkusti nuorena kolmen pienen lapsen kanssa toiselle puolelle maail maa eteläiseen Afrikkaan. Vasta sairastumisen jälkeen jokai nen viidestä lastenlapsestam me sai kaikkien yllätykseksi oman Mamman matkassa kirjoitetut ja kuvitetut matka kertomukset. Alavuden seurakunnassa on noin 9 200 jäsentä. Mik kelin hiippakunnan papistolle järjestettiin oman viikonloput. Yhteinen matkamme kesti 63 vuotta, jotka Telle tiivisti lempirunossaan: ”Ja monet muistavat säälien suurta runoilijaa, jolla oli arkipäiväi nen vaimo.” MATTI J KURONEN Kirjoittaja on Tellervo Kurosen leski. LEENA HIETAMIES 29 KOTIMAA | 10.3.2023. N. helmikuuta. Jumalanpalvelusta vietetään sunnuntaisin sekä Alavuden että Töysän kirkossa. Piiparinen kuoli 1983. EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka monin tavoin olette ottaneet osaa suruumme. Kahden kesävartijana vietetyn kesän jälkeen ymmärsin, että juut tuisimme Konnunsuolle. Vihantola, menehtyi kotonaan Kaskisissa 4.2. Lisätietoja antaa vt. Erityisesti silloin pyydämme Ju malan siunausta päästäksemme selville vesille.” Rapelin vaimo Saimi Ester Rapeli, os. Tiedustelut: Tuomiorovasti Jussi Peräaho p. kirkkoherra Rami Niemi 040-7104042, rami.niemi@evl.fi Mustasaaren suomalaisen seurakunnan KIRKKOHERRAN VIRKA haettavana 24.3.2023 klo 15 mennessä kirkkorekry.fi:n kautta. | kuolleet | Rakkaamme Kirsti Inkeri IHAMÄKI os. Kirjoitin hänelle Kolumbiasta arkisia kirjeitä, joissa näkyy espanjan kielen vaikutus. Toivo Antoninpoika Rapeli syntyi heinäkuussa 1903 Revonsaa ressa, joka kuului Johanneksen kuntaan Viipurin läänissä. Smithin kirjaa Tuska sieluista. Vaikka olemme eläneet etäällä toisistamme eri mantereilla, mummi on aina ollut mummi ja rakas. (Siionin virsi 233) Ikävöiden Hanna ja Sören Aleksi ja Eveliina, Juulia ja Samuel, Max, Benjamin, Axeli, Alissa Henrik ja Jasmin Elisa Mikael Saara ja Jouni Maija ja Richard, Timo, Lieve, Imme Antti ja Eriikka Siiri ja Daniel Maija ja Ossi Kalle ja Kirsi, Veera Saara ja Tommi Nikolas Sisarukset Kerttu, Marketta ja Aarno Rafael, sukulaiset ja ystävät Suomessa ja Namibiassa. Onnistuin kavereiden varoituksista huolimatta pokaamaan tämän Tellen, josta tuli luokanopettaja ja OKK:n matrikkelin ennustuk sen mukaan maripukuinen ruustinna. Maahantulokieltoa ei ollut kumottu. Sley-Kirjat 1984. Linkit hakuilmoituksiin ja sähköiseen hakuun arkkihiippakunnan kotisivulla www.arkkihiippakunta.fi/kirkkoon-toihin/. Telle toimi vankilapapin apulaisena tarjoamalla pappilaa vankien hääpaikaksi, hyysäämällä pihamiehiä päiväkahveilla ja keittämällä joulupuurot van kien seurakuntaneuvostolle. Karjalan kannaksella sijaitse va Viipurin lääni ja sen mukana Muolaa jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle 1944. Lue koko ilmoitus: www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi/työpaikat jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. klo 15 mennessä. Toivo Rapeli vietti lapsuutensa sekä koulu ja opiskeluaikansa Viipu rissa, jossa hänet myös vihittiin papiksi vuonna 1927. Telle hakeutui opettajaksi Konnunsuon kansakouluun odottamaan valmistumistani. 24 %. 4.2.2023 Kaskinen Levitä siipesi nyt minun päälleni, kun päivä yöksi vaihtuu. Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Hakuilmoitus on julkaistu kokonaisuudessaan KirkkoRekry-palvelussa. Siunaus toimitettu Kaskisissa 25. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Hän näki apartheidjärjestelmän vääryydet ja taisteli sitä vas taan yhdessä isoisäni Mikko Ihamäen kanssa. Hän oli syntynyt Viipurissa 20.7.1938. Hänellä oli vaihto Johannes burgin lentokentällä EteläAf rikassa. Tuntuu vaikealta nähdä tietä eteenpäin. Parisuhdeviestinnän ohjaa jan ja rakkaan rehumestarini afasian tuottama puhumatto muus päättyi laskiaistiistaina suureen hiljaisuuteen. Kanslianeuvos, rovasti Toivo Rapeli kuoli 92vuotiaana Hel singissä 1995. Näin kaikki murhe haihtuu, ja lepään helmassasi, vain armahtamanasi. Luovute tuille alueille jääneet seurakun nat lakkautettiin 1949. Karjalaisena maatiaisfe makkona itseään pitävä Telle aiheutti Luusoppapoppoolle, pappien veljespiirille, harmia kieltäytymällä liittymästä Papinemäntien liittoon ja jäämällä istumaan pappien kanssa samaan rinkiin naisten poistuessa kutomaan vierei seen huoneeseen. Hakuaika päättyy 31.3.2023 klo 15.00 . Kaikki alkoi siitä, että kiinnostuin Doris Dayta muistuttavasta tytöstä, joka luki kokouksissa Oswald J. Uuden vahvan välineen saimme 1981, kun pätevöi dyimme Parisuhdeviestinnän ohjaajiksi. Yhden sellaisen ohjauksessa Telle sanoi joh dannoksi, että hyvä parisuhde on pitkä ja hidas keskustelu, jonka kumpikin keskustelija tietää joskus päättyvän kes ken lauseen. TURUN ARKKIHIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Pöytyän seurakunnan kirkkoherran viran. | kuolleet | | perheuutinen | 90 vuotta täytti 2.3. Kotimaa vain diginä tilaus (sis. | klassikko | Toivo Rapeli oli myös ahkera kirjailija ja maa ilmanmatkaaja. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Hän opetteli niin afrikaan sin kuin ndongan kielet. 24 %. Laihian seurakunnassa avoinna toimistosihteerin määräaikaisuus talouspäällikön viransijaisuus diakoniaviranhaltijan viransijaisuus seurakuntapastorin viransijaisuus Hakuohjeet ja lisätietoja www.laihianseurakunta.fi Lapuan tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana SEURAKUNTAPASTORIN VIRKA Haemme seurakuntapastoria rippikouluja nuorisotyön tiimiin. 3.8.1932 Lehtimäki k. 4000 hengen kaksipappinen seurakunta sijaitsee Vaasan ympärillä. Aloitin ryhmätyön aviopa rien kanssa. Karjalai suus oli Toivo Rapelille tärkeää koko hänen elämänsä ajan. llmoittautumiset KirkkoRekryn välityksellä 17.3. Mellilän seurakunnan kirkkoherran viran. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille
Kirkon vaikutus elämässäni muuttui selvästi, kun palasin Perhoon opiskelujen jälkeen 1990-luvulla. Teen muutenkin mielelläni erilaisia vapaaehtoistöitä seurakunnassa. Omilla matkoillaan hän tutustuu mielellään muiden paikkakuntien kirkkoihin. Keskustelukulttuurista ja politiikan sanastosta puhumassa politiikantutkija Emilia Palonen, kulttuurintutkija Anna Rastas sekä Erätaukosäätiön asiantuntija Jonna Similä. Tekstit: Ps. Liturgina pastori Heikki Järvi. Ma 13.3. . Onko uskon vastakohta epäusko vai varmuus. Kattoratsastaja eli pieni torni ja ikkunoiden puitteet viittaavat jugend-tyyliin. Perhon kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia. Kristus, auta vastaamaan avunhuutoon tämän maan, jotta kansat rauhan saavat. Kirkko on hyvin valoisa. opetusneuvos Kalevi Virtanen, Helsinki. Voittajana mullan päällä seisot silloin, nyt jo täällä. Joskus liikutun yhteyden kokemuksesta ja virsistä niin, että vedet tulevat silmistä. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. opetusneuvos Marja Liisa Toivanen, Vantaa. Emme vaivan keskellä tarkoitusta ymmärrä. Ma 13.3. Fariseusten pelossa he eivät kuitenkaan tunnustaneet sitä, jottei heitä erotettaisi synagogasta. Nyt on aika toimia. Samuli soittaa ja laulaa. 30 KOTIMAA | 10.3.2023 pyhä | kirkko & minä | Kirkossa saa olla ja hengähtää Äidinkielen opettaja Outi Leväniemi on toiminut kesäisin Perhon kirkossa oppaana. 25:15, Ps. Ajan kuluessa minua alkoi vetää kirkkoon kaipuu hiljentymiseen, rauhaan ja turvaan. Sido tuskan syvät haavat. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 12.3. Radio 1 klo 10 Meditatiivinen messu. Lomamatkoilla tutustun mahdollisuuksien mukaan myös muiden paikkakuntien kirkkoihin. Kotikirkkoni on minulle niin tärkeä, että olen toiminut kesäisin kirkko-oppaana. Ne jotka eivät halua tulla kirkkoon, osallistuvat silloin muunlaiseen ohjelmaan. Saan siellä ajatella ja olla vapaasti enkä ole tilivelvollinen yhdellekään ihmiselle. To 16.3. Jeesus, saavuit maailmaan pahan vallan murtamaan. Sen jälkeen kirkosta tuli lasteni kasteja rippikirkko. | 3. Kenelle ilmaistiin Herran käsivarren voima. Kirkko valmistui vanhan paikalle vuonna 1903. Lapsuudesta muistan sieltä kuitenkin lähinnä vain hautajaiset. Ke 15.3. Pe 17.3. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus: Epäilijän kirkko. artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, Tuusula. pastori Hilkka Ovaska, Metodistikirkko, Lappeenranta. Olen käynyt vuosien aikana kymmenissä kirkoissa, ja jokainen käynti on ollut puhutteleva. näyttelijä Laura Malmivaara lukee Siirakin kirjaa. 3:14–19, Joh. Pahan valta nakertaa langennutta maailmaa. ANNA-MARI KASKINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on kirjailija, sanoittaja ja Lastenmaa-lehden päätoimittaja. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Johanneksen evankeliumi 12:37–43 Vaikka Jeesus oli tehnyt monia tunnustekoja ihmisten nähden, nämä eivät uskoneet häneen. Tunnetta voisi kuvailla niin, että kuulin sisäisen äänen puhuttelevan minua. 25:11–20, Ps. Pahan vallan Voittaja, päästä meidät pahasta. Ei ole vaikea nähdä pahuutta, joka on meidän ulkopuolellamme. paastonajan sunnuntai | Pahan voittaja Vaikka 2000 vuotta myöhem min maailmassa arvioidaan olevan noin 2,6 miljardia kristittyä, uskon tunnustaminen saattaa edelleen olla mainehaitta ja urakehityksen este. Johda meitä hyvyyteen, myötätunnon syvyyteen. Horisontti su 12.3. kappalainen Kaisa Heininen, Helsinki. Alttarilla on kaksi kynttilää. johtava pastori Riikka Hartikainen, Helsinki. Kuitenkin, kuten kirjailija Aleksandr Solženitsyn on todennut, hyvän ja pahan välinen raja kul kee jokaisen ihmisen sydämessä. Suunnittelija arkkitehti Valter Thomé. Samalla aloin kokea, että olen kelvollinen menemään kirkkoon. He eivät voineet uskoa, sanoohan Jesaja toisessa kohden: – Hän on sokaissut heidän silmänsä ja paaduttanut heidän sydämensä, jotta he eivät silmillään näkisi eivätkä sydämellään ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi enkä minä parantaisi heitä. Kaikesta huolimatta monet hallitusmiehistäkin uskoivat Jeesukseen. To 16.3. Ke 15.3. Valtaosa nuorista lähtee mukaan. seurakuntapastori Hanna Kärmeranta, Pori. paastonajan sunnuntai (Oculi) on aiheeltaan ”Jeesus, Pahan vallan voittaja”. 3. Muusikko Samuli Putro ja pappi Olli Viljakainen keskustelevat elämän sanasta ja paastosta. | Kuva: Santeri Viinamäki Outi Leväniemi Perhon kirkko . P erhon kirkko on aina ollut kotikirkkoni, sillä olen syntynyt Perhossa. diakoni Marika Rajala, Ylöjärvi. 26:12–16, Ilm. Puhujana pastori ja psykoterapeutti Juha Paananen. En halua kuitenkaan asettaa kirkkoja mihinkään järjestykseen, sillä kaikki ovat omalla tavallaan kauniita. Aiemmin olin ajatellut, että se vaatii ihmiseltä jotain erityistä. Näin Jesaja sanoi, koska oli nähnyt Kristuksen kirkkauden; juuri Kristusta hän sanoillaan tarkoitti. Kesän hellesäällä viileät kirkot ovat sitä paitsi hyviä paikkoja hengähtää. Hetket kirkossa ovat minulle ainutlaatuisia. Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Maassa aamun kirkkaimman saamme nähdä Jumalan. V arhaiskirkossa ennen pääsiäistä valmistau duttiin kasteelle. 123:2, Jer. Eräs sellainen on Ilmari Wirkkalan maalaama alttaritaulu Erämaan Kristus, joka sopii hyvin meille erämaan maisemissa asuville. TOMI OLLI |K uv a: To m i O lli ” Meillä on tapana käydä oppilaiden kanssa kirkossa. Meillä on edelleen tapana käydä oppilaiden kanssa kirkossa kolme kertaa vuodessa. Taakse kun jäi paratiisi, jatkuu ihmiskunnan kriisi. diakoni Antti Kulmala, Tampere. Siihen auttoi muutama vuosi sitten toteutettu maalaus. pappi, kirkkotila-asiantuntija Mika K T Pajunen, Akaa. Silti, vielä kun on yö, jatkuu Luojan luomistyö. FM Jeremia Klinga, Vapaakirkko, Tampere. Kärsimys vie jalat alta. Valtaosa nuorista lähtee kuitenkin mukaan kirkkoon. Jeesuksen opetuslapsista Juudas kavalsi mestarinsa 30 hopearahas ta, ja Pietari kielsi tiukan paikan tullen edes tuntevansa Jeesusta. La 11.3. Oli myös niitä, jotka uskoivat Jee sukseen mutta eivät julkisesti sitä tunnustaneet, jottei heitä erotet taisi synagogasta. Toimittaja Annamari Sipilä kirjoitti Helsingin Sanomien ko lumnissaan (26.2.): ”Uskovaiseksi leimautuminen onkin poliitikolle vaarallista, eten kin uskovaiseksi kristityksi.” ”Tulee uskoa oikein tai sitten vain vähän, jotta kukaan ei vahin gossa loukkaannu.” Paastonaika kutsuu meitä kiin nittämään katseemme häneen, joka on suurempi kuin meidän uskomme tai epäuskomme. Kannustan myös oppilaita käymään rohkeasti kirkossa ja tutustumaan siihen. Vierailut ovat tietysti vapaaehtoisia. Joka päivä eri puolilla maailmaa rukoillaan Jeesuksen opettaman Isä meidän rukouksen sanoin: Päästä meidät pahasta. Ti 14.3. Kirkko rakennettiin vanhan mallin mukaan aumakattoiseksi risti-kirkoksi, ja sitä on luonnehdittu eräänlaiseksi sekatyyliksi. Näin kävi toteen profeetta Jesajan sana: – Herra, kuka uskoi meidän sanomamme. 12:37–43 Liturginen väri on violetti tai sininen. Vihan alta meidät säästä, sydän hauduta jo jäästä. 31 KOTIMAA | 10.3.2023. Elät aina, tiedän sen. Ihmisten antama kunnia oli heille rakkaampi kuin Jumalan antama. Myös kirkkoherraltamme sain tärkeää rohkaisua siihen, että tavallinenkin ihminen voi käydä kirkossa. Liturgina ja saarnaajana jumalanpalveluselämän kouluttaja Henri Järvinen. . Nykyään työskentelen äidinkielen opettajana lukiossa ja yläkoulussa. Vertaan muiden kirkkojen arkkitehtuuria ja sisustusta Perhon kirkkoon. Taistelu vie voimia. La 11.3. Ti 14.3. Muusikot Hale Heikkilä ja Tiia-Maria Saari. Sanan lausut viimeisen. Kirkkomme kastekaavassa ko rostetaan Jeesuksen voittoa kai kesta pahasta: Armollinen Jumala on Poikansa Jeesuksen Kristuksen tähden vapauttanut sinut synnin, kuoleman ja pahan vallasta. Pe 17.3. klo 15. Esilaulajana Toivon ääni -lauluryhmä. Radio 1 klo 11 Jumalanpalvelus Turun Baptistiseurakunnasta. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Kas teeseen liittyi paho jen henkien ulosajaminen, eksor kismi. Edes monet niistä, jotka omin silmin näkivät Jeesuksen tekemiä ihmeitä, eivät uskoneet häneen. Emme välty kuolemalta
Kuol tuaan hän tuli taivaan portille ja hämmästyi, sillä siellä ei ollut hänen lisäkseen kuin muutama sisään pyrkijä. Tarina kertoo tanskalaisesta pa pista, joka oli elänyt perinteisen ja konservatiivisen elämän. Kuvan lintu viihtyy Helsingissä. Aamen. T alvisin sinisorsat ke rääntyvät kaupun geissa oleville sula paikoille. Niitä tavataan silloin tällöin myös Suomessa. Äkkinäinen saattaa luulla havainneensa superharvi naisuuden. Aina silloin tällöin kööpen haminalaisia sinisorsia nähdään Terveisiä Kööpenhaminasta Sinisorsien värimuunnokset aiheuttavat lintuharrastajille päänvaivaa. Maailman lop puun saakka on kulkijoita, jotka arvostavat perinteisiä tapoja. – Meillä on vielä käytössä manu aalinen arkisto ja suuri Elämän Kirja, jonne nimet kirjoitetaan yhä sulkakynällä. – Miksi minulle ei ole kerrottu siitä. Helsingin Töölönlahden ja vie reisen Tokoinrannan sulapaikois sa on ainakin tänä talvena näkynyt sinisorsa, joka muistuttaa värityk seltään hieman ankkaa. – Minä en usko sisäisiin ääniin vaan ulkoiseen Jumalan sanaan, eikä siellä puhuta mitään digitaa lisesta taivaasta. – Missä kaikki muut kunnon kristityt ovat, hän kysyi Pietarilta. Silloin niiden joukossa voi nähdä myös värimuunnoksia. – Et tietenkään, sillä en ollut silloin näkyvässä tilassa, mutta puhuin sinulle sisäisenä äänenä. Tämä ei sinänsä ole ihmeellistä, sillä ank ka on alun perin jalostettu sinisor sasta. Kyseinen ankkamainen sorsa on niin sanottu kööpenhamina lainen. – En ole koskaan nähnyt si nua. He ovat yhtä arvokkaita kuin sähköi sen puolen sielut. | Kuva: Olli Seppälä 32 KOTIMAA | 10.3.2023 luomakunta. En havainnut aikain muutosta, havaitse sinä minun sieluni, joka kaipaa vanhanaikaista taivasta. Nimitys johtuu siitä, että värimuunnosta tavataan erityisesti Kööpenhaminassa. Kaupungin ul kopuolella muunnos käy harvinai semmaksi. – Mitä minä nyt teen, pappi parkaisi epätoivoissaan. Sinisorsan niin sanottu kööpenhaminalainen värimuunnos. – Ajat muuttuvat ja taivas sen mukana, Pietari selitti. Olen tässä Luomakuntasar jassa kertonut aiemmin leukisti sista sinisorsista, joista toinen oli toffeenvärinen ja toinen kokoval koinen. – Totta, mutta ei siellä puhuta mitään Pietarista taivaan portil lakaan, Pietari sanoi hymyilleen. myös eri puolilla Suomea, jossa ne herättävät lintuharrastajissa kiinnostusta. – Kyllä minä yritin monta ker taa kertoa sinulle, puuttui kes kusteluun enkeli, jolla oli virtty nyt puku ja siivet. – He ovat kirjautumassa sisään sähköisesti. OLLI SEPPÄLÄ Kuvateksti | | Kuva: Olli Seppälä Rukous Jumala, päästä minut taivaan valoon vaikka mieleni on pimeä. – Ei hätää, lohdutti Pietari. – Mitä ihmettä, en ole kuullut kaan sellaisesta, pappi päivitteli. Näin minullekin kävi vuosia sitten ennen kuin olin kuul lutkaan kööpenhaminalaisesta muunnoksesta