Se on taas kivuliaan ajankohtainen. 12 Apu Ukrainaan kannattaa kanavoida harkitusti Sinitiainen ottaa väreillään kantaa Ukrainan puolesta. 32 4 N:o 10 | 11. maaliskuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ra m i M ar ja m äk i 11 7. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –1 1 Kahden maan kansalainen Kaija Pispan sanoittama laulu voitti Kotimaan lukijaäänestyksen
Seurakuntavaalien ehdokasasettelu käynnistyi maaliskuun alussa. Miten epäreilua! Tyytykäämme siihen, että meillä on elatus ja vaatteet, kehottaa 1. Kansainvälisesti Ukrainalle osoitetun tuen symboliksi on noussut Ukrainan kansallislaulu Štše ne vmerla Ukrajiny i slava, i volja, jonka sanat ja sävel on 1800-luvulta. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Toisaalta kokoustekniikka on hyvää ja valtuuston kokouksissa on hyvä, arvostava ilmapiiri. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 61 000 (2021 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Kävi niin, että tulin valituksi ja mummokin sai ihan hyvän äänisaaliin. Ihmisen kannattaa tavoitella unelmiaan. Tänä vuonna Ekopaaston teemana on metsä. Toisaalta ilmaston muuttumisen ei pitäisi olla uutinen enää kenellekään. Meillä on aina kirkkokahvit, alkuhartaus ja iltahartaus. Kauas karkaavat pilvet. Silti summaamaan voi joutua, sillä elämän olosuhteet tai maailman suuret muutokset vaikuttavat pieneen ihmiseen. Ihmismieli ei voi ottaa vastaan liian montaa ahdistavaa uutista kerralla. ?. Tämän vuoden paastonajalle antaa leimansa luonnollisesti sota Ukrainassa, mutta myös viime viikon alussa julkaistu Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti. Se motivoi ja tekee elämästä mielenkiintoista. Niin sanotun iäisyyshorisontin tähyily ei sekään olisi pahitteeksi kenellekään, päinvastoin, hyvinkin paaston ideaan sopivaa. | viikon henkilö | Siiri Muhonen valittiin Jyväskylän kirkkovaltuustoon 18-vuotiaana SDP:n listalta, ja hän aikoo asettua ehdolle myös ensi syksyn vaaleissa. 2 Minkälaista kirkollinen päätöksenteko on. Helleaaltojen, kuivuuden ja metsäpalojen yleistyminen vaikuttaa luonnon ekosysteemeihin. Voisiko tyytyvä kehittymään sisäisemmissä asioissa, kuten rakkaudessa. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Seurakuntien päätöksenteko voi olla myös paikka oppia, kerätä poliittista pääomaa ja askelma vaikka kuntapolitiikkaan. Koskenniemi kirjoitti sanat vuonna 1940. – Valtuustokauden aikana on tullut palo vaikuttamiseen, ja vielä on paljon keskeneräisiä asioita kuten isosten pienten palkkioiden nostaminen. Raportin mukaan ilmastonmuutos koskee suoraan yli kolmea miljardia ihmistä ja heidän ruokaturvaansa ja vesihuoltoaan. Seurakunnan asioiden hoitaminen yhdistää. Se ei ole hyvää jäsendemokratiaa. 3 Mitkä ovat tärkeimpiä päätöksiä seuraavalla valtuustokaudella. Mutta ehkä siinä piilee jotain. FREIJA ÖZCAN 10.3. OLLI SEPPÄLÄ julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Paastoa rauhan ja ilmaston puolesta P arhaillaan on menossa paastonaika, seitsemän viikon mittainen ajanjakso, jolloin kristillisen perinteen mukaan on hyvä keventää niin mieltä kuin ruokapöydän antimiakin. 4 Miksi halusit lähteä uudestaan ehdolle. Hiippakuntavaltuustossa monia valintoja tehdään ryhmien välillä suljettujen ovien takana, ei äänestämällä. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. – Se voi olla byrokraattista ja hidasta. Erityisesti kirkoissa on viime viikkoina veisattu virttä 600, jonka sanat tunnetusti syntyivät toisen maailmansodan kauhuissa teologi Dietrich Bonhoefferin kynästä. 2 3 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 aluksi. Ne olivat ensimmäiset vaalini. – Mielestäni tärkein päätös on se, keitä valitaan kirkolliskokoukseen. Myös kiinteistöihin liittyy avoimia kysymyksiä, joista päättämiseen tarvitaan asiantuntemusta. En ehkä asu niin kuin haluaisin, enkä nähnyt ja kokenut kaikkea mitä kaipasin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistyökumppaneineen järjestämä Ekopaasto-kampanja on keskittynyt ympäristöasioihin ja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Silloin kun itse kampanjoin seurakuntavaaleissa ensimmäistä kertaa, huomasin, että ihmiset haluavat vaikuttaa isoihin asioihin, joista kirkkovaltuustot eivät päätä. Hyvä olisi paastonaikaan myös nostaa katse kauemmaksi kuin vain lähiviikkoina tai edes vuosien päässä odottaviin asioihin. Se tiedetään jo, että maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 asetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Esimerkiksi Jyväskylässä Vesalan leirikeskushanketta venkslattiin neljä vuotta edellisellä valtuustokaudella saamatta päätöstä aikaan. TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi Toimitussihteeri löytää lohtua musiikista. A. Se, mikä oli itsestäänselvän nousujohteista ja helppoa, saattaakin kääntyä laskukaudeksi, joka vie elämästä mahdollisuuksia. Tehtaankadulla on sen jälkeen laulettu myös Finlandia-hymniä, tosin hieman muutetuilla sanoilla: ”Ukraina, katso, sinun päiväs koittaa.” Sibelius sävelsi sen 1900-luvun taitteessa, ja V. Metsäteeman oheen Ekopaaston aikana on syytä uhrata ajatuksia niin rauhan kuin ilmastonkin puolesta. Mutta ei kaikkia unelmiaan välttämättä koskaan tavoita. Ilmastonmuutoksen rajoittamiseen tarvitaan samoja välineitä kuin rauhan aikaansaamiseksi: paikallisia ja kansainvälisiä sopimuksia ja konkreettisia tekoja. Päätöksiä saatetaan tehdä enemmän tunteella kuin järjellä. Nämä kaksi asiaa motivoivat. Näitä lakiehdotuksia ei kumminkaan vahvistettu, vaan sai lainvalmistelukunta 1919 tehtäväkseen valmistaa uuden lakiehdotuksen asiasta koko laajuudessaan. – Viime vaalien aikaan käytin mummoni autoa, ja ehtona auton käytölle oli, että kuljetan ehdokkaana olevaa mummoani vaalitilaisuuksissa. Jos nykymeno jatkuu, 2030-luvulla maapallon keskilämpötila on noussut 1,5 astetta. Vuoden 1918 valtiopäivillä eduskunta hyväksyi ehdotukset laiksi avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista ja avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten perintösuhteista. TUIJA PYHÄRANTA ”Päätöksiä saatetaan tehdä enemmän tunteella kuin järjellä” Siiri Muhonen, 22, on Jyväskylän kirkkovaltuuston ja Lapuan hiippakuntavaltuuston lisäksi jäsenenä Jyväskylän ylioppilaskunnan hallituksessa, kaupungin jätelautakunnassa ja SDP:n puoluevaltuustossa. Lopulta voi joutua toteamaan, etten rikastunut tarpeeksi tai rakastunut tarpeeksi. Kansainvälisen ilmastopaneelin tuoreen raportin viesti on masentavampi kuin ehkä kukaan haluaisi kuulla tähän maailmanaikaan: ilmasto on muuttunut arvioitua nopeammin. Aviottomain lasten asema on helposti ymmärrettävistä syistä aviolasten asemaa melkoista huonompi. Ajattelin, että voin samalla hyvin asettua ehdolle myös itse. Tämän perustuksella on nykyinen eduskunnan lakivaliokunta laatinut asiasta mietinnön. Vuosina 1909–1918 syntyi Suomessa elävänä keskimäärin 86 988 lasta niistä 6 767 eli 7,8% avioliiton ulkopuolella. Ilmastopaneelin viesti jäi Ukraina-uutisoinnin jalkoihin, mikä on ymmärrettävää. 1 Miksi lähdit aikanaan ehdolle. kirje Timoteukselle. Kirkolliskokous on se paikka, jossa voidaan korjata kirkon asenteita ja linjauksia. Ei mitenkään kehittymään ja menestymään kehottava lause. | Kuva: Anu Rossi SIIRI MUHONEN kirkollisvaltuutettu Jyväskylässä Ajankohtaisia säkeitä P ian Venäjän hyökättyä Ukrainaan alkoi sosiaalisessa mediassa kiertää Eino Leinon kesällä 1917 kirjoittama runo Terve Ukraina! Hätkähdyttävän ajankohtaisissa säkeissä Leino puhuttelee itsenäisyyteen pyrkivää kansaa: ”Eespäin, Ukraina! Et ole orja, / itse jos toivot ja tahdot sa sen.” Muusikko Olli Saari sävelsi runoon nopeasti kuoroteoksen, joka sai ensiesityksensä Venäjän suurlähetystön edessä lauantaina 26.2. Viljelyolosuhteiden muuttuminen epäsuotuisiksi voi olla alueellisesti kohtalokasta. 1922 Aviottomain lasten asema maassamme on jo pitemmän aikaa tunnettu epätyydyttäväksi. Sodan alettua sitä on soitettu oopperassa, jääkiekkohallissa ja kirkossakin. Vaan yhä sopii sanoma tähän päivään: ”Hyvyyden voiman uskollinen suoja / piirittää meitä, kuinka käyneekin.” Ajankohtainen on myös Kahden maan kansalainen, jonka tarinan Kaija Pispa kertoo sivulla 12 alkavassa haastattelussa. Sen jälkeen olen ollut ehdolla kaikissa vaaleissa eurovaaleja lukuun ottamatta. Eikä sille välttämättä itse voi mitään. Lyhyt on harmistus, jos kuolinvuoteella alkaa kokemattomia ja tekemättömiä katua. Tai en elä niin pitkään kuin ajattelin. Pitemmästi harmittaa, kun ihan tässä elinaikanaan joutuu elämäänsä summaamaan
– Nyt ollaan tekemässä juuri samaa. – Se on kaikille yhtä terapeuttista. – Meidän osaamisemme on kaikkea majoituksesta ruoka-apuun, vettä ja käytännön avustamista. Perustarpeet ovat kuitenkin samat kuin jo toisen maailmansodan Hyvin koordinoitu apu on paras tapa auttaa pakolaiset | Luterilaisen maailmanliiton maailmanpalvelu käynnistää avustusverkostoa Ukrainan pakolaisten tueksi. – Kirkot tukehtuvat pelkästään hallintoon. Immonen näkee tässä riskin, että pakolaisia arvotetaan sen mukaan, miten lähellä heidän koetaan olevan meidän kulttuuripiiriämme. Mutta meidän pitää myös muistaa, että nämä ihmiset ovat tulossa pitkälle kehittyneisiin yhteiskuntiin, joissa näitä palveluja on tarjolla. | Kuva: Freija Özcan ” Mitä suomalaiset voisivat tehdä, on valmistautua ukrainalaisten saapumiseen Suomeen. Suomalainen Maria Immonen työskentelee Genevessä Luterilaisen maailmanliiton (LML) maailmanpalvelun johtajana. Eurooppalaiset pakolaiset ovat tuore kokemus kokeneelle järjestöllekin. Sanoisin kuitenkin, että pakettiautosysteemit, joista saa paljon hyvää fiilistä itselleen ja ympäristölleen, ovat todella haasteellisia avunannon kannalta. – Se on todella vakava ongelma. Maailmanpalvelu vie paikallisille kirkoille humanitaarisen avun ammattiosaamista ja samalla vapauttaa kirkon omat työntekijät tekemään sitä, mitä he osaavat parhaiten. 4 5 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 uutiset. Kun avustustavaraa tulee paitsi Suomesta, myös kaikkialta Euroopasta, tavaramäärä on Immosen mukaan niin valtava, ettei sitä välttämättä pystytä jakamaan. Immonen epäilee, että tulijoita on vieläkin enemmän. Nyt se monilla se ensimmäinen kysymys, että voi ottaa yhteyttä perheeseen, joka jäi sinne, tai serkkuun, joka odottaa jossain muualla. – Ne ovat kaikki on pyytäneet, että LML koordinoisi kaiken humanitaarisen avun. Ukrainasta on lähtenyt tätä uutista kirjoitettaessa yli puolitoista miljoonaa pakolaista. Siellä on ihmisillä myös henkinen, hengellinen ja eksistentiaalinen hätä. – Humanitaarisessa työssä kriisin alkuvaiheessa kaikki toimii pelkällä adrenaliinilla. LML:n maailmanpalvelu on kansainvälisesti tunnettu avustusjärjestö, joka toimii 27 eri maassa. Tarvittava apu voi olla myös pakolaisten yhdistämistä olemassa oleviin palveluihin. Mutta kirkot ovat kaikki pieniä vähemmistökirkkoja, eikä niillä ole kovin suurta kapasiteettia varsinkaan diakoniatyöhön. Meistä monet tuntevat ukrainalaisia, koska heitä on täällä jo niin paljon. Kolmen päivän sisällä Maailmanpalvelun kenttätyössä kolmessa eri maassa tilanne on eskaloitunut niin, että on jouduttu käynnistämään kriisinhallintaa henkilökuntaan kohdistuneen hengenvaaran takia. Niille tulee kahdenvälisiä tarjouksia joka puolelta ja tiedetään, että tulossa on myös isoja avustusmäärärahoja. Silti Immonen muistuttaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus suojaan, myös niillä, jotka tulevat kauempaa ja näyttävät erilaisilta. Eurooppalaiset pakolaiset on erilainen haaste kokeneelle auttamisjärjestöllekin. Monet heistä ovat läpikulkumatkalla. Siksi hän ymmärtää myös suomalaisten virinneen halun auttaa ukrainalaisia. FREIJA ÖZCAN aikana: pakolaiset tarvitsevat suojaa, ruokaa ja juomaa. Niitä järjestäessä voisi kokea käsillä tekemisen intoa ja samalla saisi kerättyä rahaa eteenpäin annettavaksi esimerkiksi Suomen Lähetysseuran aloittaman keräyksen kautta LML:n maailmanpalvelun apuun. Jos rahaa ja avustuksia alkaa tulla monelta taholta ja monia kanavia pitkin, siitä voikin olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Varovaisten arvioiden mukaan määrä nousee neljään miljoonaan. Parhaillaan Maailmanpalvelu on käynnistämässä avustustoimintaa yhteistyössä kuuden luterilaisen kirkon kanssa viidessä maassa: Ukrainassa, Puolassa, Slovakiassa, Unkarissa ja kahden kirkon kanssa Romaniassa. Ehkä kahden kolmen viikon kuluttua, kun akuutti käynnistysvaihe on ohi, ne, jotka ovat olleet sitä käynnistämässä, romahtavat ja sitten tulee uusia tilalle, Immonen sanoo. Totta kai me autamme lähipiirissä olevia ihmisiä. Puolaan ollaan avaamassa maakohtaista toimistoa Puolan luterilaisen kirkon yhteyteen. Ongelma, jota Immonen pitää hyvin pelottavana on se, miten erilaisiin pakolaisiin suhtaudutaan eri tavoin. Hän itse kokee, että konkreettinen auttamistyön rakentaminen toisaalta helpottaa tilanteen synnyttämää ahdistusta. Sinne tulee Immosen mukaan keskus, josta käsin koordinoidaan avustustyötä nyt autettavissa maissa. – Autamme heitä palkkaamaan oikeita henkilöitä ja koulutamme heitä, hoidamme taloutta, hallintoa ja esimerkiksi lastensuojeluelementit sekä raportointia ja varainhankintaa instituutioilta. Mutta varsinkin Unkarista, Slovakiasta ja Romaniasta ihmiset siirtyvät muualle Eurooppaan. Immonen toteaa, ettei ole uupunut mutta stressaantunut kyllä. LML:n maailmanpalvelujen toimistossa Genevessä on tehty nyt töitä vähillä yöunilla. Samaan aikaan LML:n sairaala Jerusalemissa on pahassa kassakriisissä, sillä sinne ei siirry rahaa ajoissa. – Mitä suomalaiset voisivat tehdä, on valmistautua ukrainalaisten saapumiseen Suomeen, Immonen ehdottaa. Maailmanpalvelulla on Prahassa rekisteröity toimisto. – Olemme saaneet tietoa, että Ukrainasta pakenemassa olevia, siellä opiskelevia kaukaa tulleita ihmisiä on syrjitty ja kohdeltu raja-asemilla jopa väkivaltaisesti eikä heitä ole päästetty pois Ukrainasta. Se on helpompaa. Selvää on Immosen mukaan, että tarpeet tulevat oleman valtavia, mutta aivan selvää ei ole, mitä Ukrainasta tulevat pakolaiset tarvitsevat. Keski-Afrikan tasavallassa taas apu jää vähiin, koska Euroopan kaikki energia on mennyt sisäisiin asioihin jo korona-aikana. Lastensuojelu on Maailmanpalvelun tärkeä osaamisalue, ja sitä tarvitaan tässä tilanteessa Immosen mukaan todella paljon. Ihmiskauppahan on näillä alueilla muutenkin valtava ongelma. Myös muihin maihin avataan seuraavien viikkojen kuluessa LML:n toimistot. Jakelu on lähes mahdotonta siellä toisessa päässä niin, että tiedetään, kuka oikeasti tarvitsee minkälaista apua ja onko sitä tässä pakettiautossa, kun pakkauslistat ovat puutteellisia eikä tiedetä mistä tavara on hankittu. On paljon rikollisia voimia liikkeellä. – Jos tulee Etelä-Sudanin maaseudulta pakolaisia Ugandaan, niin heillä ensimmäinen kysymys ei ole se, että missä voin ladata kännykkäni. – Puolaan varmaan jää tosi paljon väkeä. Lisäksi Immonen toivoo, että kirkot ja seurakunnat saadaan kanavoimaan rahaa avustettaville kirkoille LML:n maailmanpalvelun kautta sen sijaan että sitä lähetettäisiin suoraan kirkoille. – Tähän mennessä on voinut mennä vuosi niin, ettei ole ollut yhtään tällaista tilannetta ja nyt viikon sisällä on jo kolme, Immonen toteaa. Unkarissa Kirkon Ulkomaanapu tukee Hungarian Interchurch Aidia, jossa luterilainen kirkko on suurimpana toimijana mukana. Kun media keskittyy tähän, kaikki diktatuurit ympäri maailmaa käyttävät sitä hyväkseen. Nyt on jo kirkkoja, joilla on niin paljon peittoja, ettei niissä tiedetä missä peittoja säilyttää. | ukrainan sota | O len ollut monessa mukana, mutta tällaista ei minun aikanani ole ollut, Luterilaisen maailmanliiton (LML) maailmanpalvelun johtaja Maria Immonen sanoo. – Minua pelottaa myös se, että kaikki poliittinen energia menee nyt tähän kriisiin. – Lapset jotka eksyvät vanhemmista ovat kauppatavaraa. – Ymmärrän mistä se nousee. Kun niiden pitäisi edelleen olla myös kirkkoja, eivät ne voi vain tehdä humanitaarista apua. Immonen muistuttaa, että LML ja sen maailmanpalvelun osasto luotiin evakkoja pakolaiskriisiin toisen maailmansodan raunioille. Myös myyjäiset olisivat hänestä hyvä idea
Sodan tuhoja keskiviikkona 2.3. Nyt kuitenkin on täysin selvää, kuka sotaan on syypää. Pitää muistaa sekin, että Suomi ei taistele tässä sodassa. Samalla käynnistyy hätäapukeräys humanitaariseen työhön Ukrainassa ja Ukrainasta paenneiden parissa. Kysymystä oikeutetusta sodasta on teologiassakin käsitelty vuosisatoja. Niko Huttunen torjuu vastapuolen täydellisen demonisoinnin. Tampereen seurakuntayhtymä lahjoittaa 30 000 euroa Kirkon Ulkomaanavun hätäapukeräykseen. Hän esittääkin haasteen: voisimmeko me Suomessa rukoilla Ukrainan armeijan puolesta. Huttusen mukaan meidän on vain elettävä näiden asioiden kanssa ja pohdittava miten niitä torjutaan. – Kyseessä on sellainen rauha, jota hyökkääjä sodissa aina tarjoaa. Huttunen kehottaa kuitenkin miettimään, kuinka paljon kannattaa syventyä erilaiseen taistelutilanteissa kuvattuun materiaaliin. Huttunen ei pidä tätä sinänsä mitenkään vääränä. Huttusen mukaan on aivan selvää, että jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, jälkimmäisen on kaikin voimin puolustauduttava. Useat seurakunnat tarjoavat myös keskusteluapua ja järjestävät rukoushetkiä helpottamaan Ukrainan sodan aiheuttamaa pelkoa ja ahdistusta. Espoon seurakunnat lahjoittaa 30 000 euroa Ukrainassa käytävän sodan uhrien auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kun heitä tuhotaan sodassa, heitä ei tapeta sen takia, että he olisivat jotenkin olemuksellisesti pahoja, vaan koska he ovat Venäjän vallan välikappaleita. Sotilaat ovat sen välineitä. Niihin on mahdollista majoittaa noin 250 henkilöä. Silloin astuu voimaan sellainen, jota kutsun toiseksi parhaaksi etiikaksi. Lähellä meitä on toteutunut hirveä vääryys, joka voi paisua vielä katastrofaalisiin mittasuhteisiin. Näin Turun ja Kaarinan seurakunnat tukevat Ukrainan sodan keskelle joutuneita perheitä yhteensä 60 000 euron hätäavulla. – Ehkä voimme tuntea jonkinlaista iloa venäläisen sotilaskolonnan tuhosta. Kirkkohallitus on mukana sisäministeriön perustamassa poikkihallinnollisessa ryhmässä, joka koordinoi Suomeen tulevaa muuttoliikettä. | ukrainan sota | U krainan tuhoisa sota on vaikea paikka monelle suomalaisellekin. Diakonissalaitos lahjoittaa 100 000 euroa hädässä olevien evakuointiin sekä sota-alueelle jääneiden auttamiseen. – Neuvotteluista huolimatta sotia aina joskus puhkeaa. Venäläisetkin toivoivat, että he olisivat vain voineet marssia kolonnassa kaikessa rauhassa Kiovaan. Helsingin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Niko Huttunen on perehtynyt sodankäynnin ja kristinuskon suhteisiin. | Kuva: Vadim Ghirda / AP / Lehtikuva | ukrainan sota | U seat seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat jo päättäneet kriisiavun antamisesta Ukrainalle eri avustusjärjestöjen kautta. Niko Huttunen on jonkin verran seurannut sodan erilaisia tilanteita kuvaavia videoita. VESA KEINONEN ” Riittävään etiikkaan pitää pyrkiä sotatilanteessakin. Siinä pyritään mahdollisuuksien mukaan rajoittamaan sodan tuhovoimaa ja vaikutuksia. | Kuva: Filippo Venezia / EPA-EFE 6 7 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 uutiset 6. Nämä ovat aina sellaisia tilanteita, joissa on vaikea nähdä voimankäytön oikeasuhtaisuus. Parhaiten apu menee nyt perille Ukrainan ja lähialueet tuntevien avustusjärjestöjen kautta, sellaisten kuten Kirkon Ulkomaanapu kumppaneineen. Ukrainan armeija torjuu nyt niitä, jotka toimivat väärin. Toisaalta me elämme synnin alaisessa maailmassa. Lisäksi monissa seurakunnissa on valmisteilla osallistumisen Ukrainan hätäapukeräyksiin. – Niin vaikeaa kuin se onkin, tulisi ymmärtää, että nyt taistellaan Venäjän poliittista ja sotilaallista voimaa vastaan. Siinä sodan kaltaisia ilmiöitä kuitenkin jatkuvasti on. Myös Kuopiossa selvitetään hätämajoitusmahdollisuuksia. ” Maahanmuuttovirasto ottaa vastaan tietoa seurakunnista, joilla on tarjota tilaa hätämajoitukseen. Sosiaalinen media on täynnä erilaisia taistelutilanteissa kuvattuja videoita ja eritasoisia väärennöksiäkin. Muussa tapauksessa se alistetaan täydellisesti diktatuuriin. Ei voi loputtomiin pähkäillä, mitä pitäisi tehdä tai olla tekemättä. Oulun seurakuntayhtymä valmistautuu pakolaisten vastaanottamiseen tarjoamalla majoituskäyttöön viittä leirikeskustaan. Jos he olisivat päässeet kohteeseensa, siitä olisi seurannut täydellinen epäoikeudenmukaisuus. maaliskuuta. Esimerkiksi Tampereen seurakuntayhtymä on päättänyt lahjoittaa 30 000 euroa ja Helsinki 100 000 euroa. Pitäisikö kristityn rukoilla rauhan vai Ukrainan armeijan puolesta. – Sillä voi olla haitallisia vaikutuksia mielenterveyteen. Esimerkiksi Helsingin seurakunnissa selvitellään kirkkojen ja muiden tilojen tarjoamista pakolaisten hätämajoitukseen: paikkoja luvataan järjestää 500–1 000 ja parhaillaan kartoitetaan, mitkä tilat ovat toimivimmat. – Jos katsotaan, että tämä on oikeutettu sota, niin silloinhan on aivan selvää, että rukoilemme niiden puolesta, jotka toimivat oikein. Ukrainassa käydään mitä suurimmassa määrin myös mediasotaa, jolla rakennetaan ja voimistetaan hyvän ja pahan mielikuvia. Mitä muuta näiden sotilaiden odotettiin tekevän perillä kuin tuhoavan. Tämä apu on yksi konkreettinen keino tukea sodan uhreja seurakuntien jäsenten maksamilla kirkollisverovaroilla, sanoo Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jukka Pakarinen. Monessa videossa on kuvattu venäläisiä sotavankeja, joiden kohtelu näyttäisi olevan kansainvälisten lakien mukaista. MARI TEINILÄ pakolaiset | Seurakunnat ja yhtymät tukevat Ukrainaa avustusjärjestöjen kautta ja selvittävät hätämajoitusta mahdollisen pakolaisvirran varalta. Huttunen näkee nyt käynnissä olevan sodan hyökkäyksen kohteeksi joutuneen Ukrainan kannalta oikeutettuna. – Onhan yleisteoreettiselta kannalta niin, että sodankäynti ei ole kristillisten ihanteiden mukaista. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti myöntää kahdelle avustusjärjestölle, Kirkon Ulkomaanavulle ja Suomen Punaiselle Ristille, kummallekin 30 000 euron avustuksen käytettäväksi Ukrainan perheiden hätäapuun. Jeesus itsekin sanoo, viitaten lopun aikoihin, että vielä silloinkin sotia esiintyy. Moni suomalainen kristitty on kertonut esimerkiksi sosiaalisessa mediassa rukoilevansa rauhan puolesta. Kun joutuu kriisiaikana johonkin tilanteeseen, asioita pitää yksinkertaistaa. Ymmärrän asian silloin, kun konflikti on kaukana meistä ja emme oikein tiedä, mitä on meneillään. Niko Huttunen ymmärtää hyvin niitä, jotka kammoksuvat sotaan liittyvää kannanottamista. Sodan kaltaisessa äärimmäisessä tilanteessa puheet nousevat helposti metafyysiselle tasolle. Rahaa ja majoitustiloja seurakunnilta Ukrainalaisia pakomatkalla Slovakian rajalla 6. Haluamme rukoilla ukrainalaisten puolesta ja tukea heitä, mutta ei meidän kuitenkaan kannata kiihkoutua. – Riittävään etiikkaan pitää pyrkiä sotatilanteessakin, vaikka eihän se aina helppoa ole. Esimerkiksi Helsinki lahjoittaa 100 000 euroa. – Onko loppuun saakka ajateltua ankkuroitua pelkkään rauhan kaipaamiseen. Osa seurakunnista ja yhtymistä on jo tehnyt päätöksiä hätäavun antamisesta avustusjärjestöjen kautta Ukrainaan. Eri puolilla Suomea seurakunnat ovat myös aloittaneet valmistautumisen Ukrainan pakolaisten saapumiseen. Vantaan seurakunnissa hätämajoitusta valmistellaan tarjottavaksi yhdessä leirikeskuksessa ja seurakuntien asunnoissa, jos tarvetta myöhemmin ilmenee. Huttusen mukaan länsimaiden myötätunto tulee siitä, että Ukrainan katsotaan taistelevan oikeuden puolesta. – Hyökkäyssotaa pakenevat ukrainalaiset tarvitsevat kipeästi apua. Turussa ja Joensuussa on valmius ottaa pakolaisia leirikeskuksiin. Tämä koskee erityisesti kirkon mielipidevaikuttajia. Gorenkassa Kiovan ulkopuolella. Maahanmuuttovirasto ottaa vastaan tietoa seurakunnista, joilla on tarjota tilaa hätämajoitukseen. Jos ruvetaan tekemään sotarikoksia, myötätunto helposti häviää
V enäjän hyökkäys Ukrainaan korostaa entisestään viime viikolla ilmestyneen kirjan Päätoimittaja – Työtä sananvapauden arjessa (Siltala) ajankohtaisuutta. Vetoamme Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ja muihin Venäjän uskonnollisiin yhteisöihin, että ne toimisivat sodan pysäyttämiseksi ja rauhan puolesta.” Oikaisu Toisin kuin Kotimaan (4.3.) jutussa väitettiin Iisalmen Kustaa Aadolfin kirkko on puukirkko, ei kivikirkko. Kotimaan painoon mennessä islamilaisen yhteisön edustajan nimi ei ollut vielä tiedossa. Kotimaanavun valtakunnalliseen hätäapukeräykseen voi osallistua osoitteessa www.kotimaanapu.fi. Ne nauhoitettiin Venäjän hyökkäyksen alettua. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. Musiikista vastaavat Viitasen Piia ja Grex Musicus -kuoro. Torstaina 24.2. Myös aiemmin tallennettuja hartauksia on kuunneltu sillä korvalla, sopisivatko ne nykyiseen maailmantilanteeseen. Yhteistyössä mukana ovat myös Suomen Lähetysseura ja Kirkon ulkomaanapu. Kristinuskon ydinsanoma kärsivästä Kristuksesta on sanoma sovituksesta, sovinnosta ja rauhasta. ”Kun tietää, että jutun pohja on kunnossa ja kaikki on niin kuin pitää journalistisesti ja pykälien mukaan, jutun takana on helppo seistä”, Keskinen sanoo. Sodan sytyttyä Venäjä on estänyt tiukoilla lainsäädännön muutoksilla sananvapauden toteutumisen. kotimaa.fi . Ilmoitustuloista yhä isompi osa menee sosiaalisen median kautta suoraan ulkomaille. Sananvapaus toteutuu kirjan perusteella Suomessa pääsääntöisesti hyvin. helmikuuta, puhui Ylen aamuhartaudessa kello 6.50 arkkipiispa Tapio Luoma. Piispat olivat tarvittaessa valmiita saapumaan Ylen studioon suoraan lähetykseen. Tämä näkyi Yhdysvalloissa viime vuoden tammikuussa Donald Trumpin kannattajien tunkeuduttua Yhdysvaltain kongressiin. Kristus itse kutsuu rauhantekijöitä Jumalan lapsiksi. Heidän joukossaan on paljon naisia, lapsia ja vanhuksia”, piispat kirjoittavat. Eniten suoraa palautetta Kalevaan on tullut vanhoillislestadiolaisuutta käsittelevistä jutuista. Loput ovat uusintoja. Tuoreessa kirjassa 17 päätoimittajaa kertoo näkemyksiään sananvapauden toteutumisesta Suomessa. Hartaus alkoi sanoilla ”Olemme saaneet huonoja uutisia”. Kirkon piispat: Venäjän hyökkäys on rikos ja synti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat paaston alkaessa vetoomuksen rauhan puolesta ja Ukrainan auttamiseksi: ”Olemme järkyttyneitä Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Maksettujen tilausten vähenemisen lisäksi ilmoitustulot ovat pienentyneet. – Käytännössä oli mahdoton niin lyhyellä varoitusajalla rakentaa kokonaan uuttaa suoraa tv-jumalanpalveluista. Kotimaanavun lahjoitukset ohjataan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien auttamistyöhön. Tehkää kaikkenne hyökkäyksen pysäyttämiseksi. Kun Venäjä aloitti hyökkäyksen Ukrainaan aikaisin aamulla 24. Arjen todellisuus on hyvinkin erilaista riippuen siitä, onko päätoimittaja koko toimituksensa ainoa työntekijä vai johtaako hän satojen toimittajien työyhteisöä. Kirjassa nousee esille sananvapauteen liittyviä käytännön ratkaisuja. klo 10. 18 HYVÄN TÄHDEN. Luoman aamuhartaus ei kuitenkaan ollut käytännön syistä suora lähetys, vaan se oli nauhoitettu jo selvästi aikaisemmin. Kotimaanavun hätäapukeräyksellä kerätään nyt lahjoituksia, jotta pakolaisten välttämättömistä elintarpeista pystytään Suomessa huolehtimaan. aamuhartauden arkkipiispa Tapio Luoma. Piispat toteavat, että paastonaika kutsuu rauhan ja oikeudenmukaisuuden tekoihin: ”Venäjän hyökkäys on rikos kansainvälistä oikeutta ja synti Jumalaa vastaan. Mukana on myös Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik. Hän muun muassa perustelee sitä, miksi Helsingin Sanomissa ei julkaista Unkarin valtion mainontaa. Kalevan päätoimittaja Sanna Keskinen kertoo uskonnollisten aiheiden merkityksestä lehtensä lukijoille. Saareksen mukaan taloudellisesti on mahdollista lähettää vain 34 tv-jumalanpalvelusta vuodessa. Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi muistuttaa siitä perusasiasta, ettei lehti ole Neuvostoliitto, jossa olisi vain yksi mielipide. Suuret uutistoimistot kuten BBC ovat lähteneet maasta. | Kuva: Siltala | ilmiö & näkökulma | Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ TURVALLINEN MEDIAYMPÄRISTÖ 700 000 Tavoita kerralla yli taloutta Armoitettu mokailija Outi Olani s. iltahartauden piti Helsingin piispa Teemu Laajasalo ja perjantaina 25.2. – Nyt olemme varsin nopealla aikataululla rakentaneet Yle TV1:lle Rauhanrukouksen Ukrainan puolesta, joka lähetetään tv-jumalanpalveluksena sunnuntaina 13.3. Rauhanrukous Ukrainan puolesta toteutetaan Alppilan kirkossa yhteistyössä Kallion seurakunnan kanssa. Ukrainan sota on parin viikon aikana aiheuttanut runsaasti muutoksia Kirkon viestinnän hartausja muissa ohjelmissa. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi painottaa lähes ainoana näihin liittyviä asioita. fi Tamperelainen seurakuntalehti K u v a: H an n u Ju k o la Marraskuu 2021 Apocalyptica: Kirkossa on tilaa ajatuksille Sivut A 8–10 . Jos kirjan haastattelut olisi tehty viime päivinä, niissä nousisivat paljon enemmän esille Venäjä sekä muut sanavapauteen, ja erityisesti sen puuttumiseen liittyvät kansainväliset kysymykset. Päätoimittajat eivät anna valtaa pitävien, esimerkiksi poliitikkojen, yhteydenottojen vaikuttaa sisältöä koskeviin päätöksiinsä. Ohjelmapäällikkö Kimmo Saares Kirkon viestinnästä kertoo, että noin viikkoa ennen Venäjän hyökkäystä pääkaupunkiseudun piispojen kanssa sovittiin, että he olisivat valmiudessa, jos jotain tapahtuisi aamuyön tunteina. Kotimaan päätoimittajana olin yksi kirjaan haastatelluista. Samalla pitää muistaa, että valtiojohdosta riippumaton media ei yksin riitä estämään propagandan tai valeuutisten leviämistä ja niillä kansanjoukkoihin vaikuttamista. ”Jos lehti kampanjoi avoimen demokratian puolesta ja kiinnittää huomiota Unkarin sananvapaustilanteeseen, katsomme johdonmukaisesti, että me emme kerta kaikkiaan halua olla mukana Unkarin hallituksen kampanjassa”, Niemi sanoo. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. Suomen Kuvalehden päätoimittaja Matti Kalliokoski nostaa Ylen viisaasta rahankäytöstä esimerkiksi venäjänkieliset ja saamenkieliset uutiset. Toiveemme on ollut, että samassa rauhanrukouksessa olisivat mukana niin kristilliset kirkot kuin muutkin uskonnolliset yhteisöt. Sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja pakenemaan sotaa. Vetoamme kaikkiin, jotka kantavat vastuun Venäjän sotatoimien käynnistämisestä ja mahdollistamisesta. Rukoushetkessä lauletaan ukrainalaissyntyisen Dimitri Bortnjanskin säveltämä virsi 369. OLLI SEPPÄLÄ Ohjelmapäällikkö Kimmo Saares Kirkon viestinnästä | Kuva: Jukka Granström 8 9 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 uutiset. Suuri naapuri on hyytävä esimerkki siitä, miten sananvapauden puuttuminen sokaisee ison osan kansakuntaa. ”Tiettyyn rajaan asti toimittajat voivat kirjoittaa omissa kommenteissaan mielipiteitään, joiden ei välttämättä tarvitse olla lehden linjan mukaisia”, Ahosniemi toteaa. Haastattelut tehtiin viime vuoden aikana. Riitta Korhonen ja Hannu Ollikainen haastattelivat kirjaan 17 entistä ja nykyistä päätoimittajaa. Yhteinen kysymys useille päätoimittajille Yleä lukuun ottamatta on se, miten saada pidettyä edustamansa media voimissaan tai edes elossa, kun vastassa on niin paljon ilmaiseksi jaettua sisältöä. kirkonseutu.fi | lyhyesti | Kotimaanapu kerää rahaa Suomeen saapuville pakolaisille Kotimaanapu on käynnistänyt valtakunnallisen hätäapukeräyksen Suomeen tulevien ukrainalaisten pakolaisten auttamiseksi. Useat seurakunnat valmistautuvat auttamaan ja selvittävät parhaillaan tilojensa, kuten leirikeskusten, tarjoamista pakolaisten hätämajoitukseen. MARI TEINILÄ mari.teinila@kotimaa.fi Päätoimittajat kertovat, miten sananvapaus toteutuu Suomessa ” Yhteinen kysymys useille päätoimittajille on se, miten saada pidettyä edustamansa media voimissaan tai edes elossa. 13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi Ilkko saapuu tiensä päähän Sivu A 5 Pyhäkoulu liittää lapset sukupolvien ketjuun Sivut A 6–7 Kaikilla ihmisillä on jokin suhde uskomiseen Sivu A 12 K u v a: T T T / K ar i S u n n ar i K u v a: H an n u Ju ko la K u v a: T u u la V ar ti ai n e n siltalehti. Sydämemme särkyy nähdessämme ihmisten joutuvan sodan jalkoihin. kirkkojakaupunki.fi . Venäjän hyökkäystä seuranneena sunnuntaina Yle lähetti nauhoitetun tv-jumalanpalveluksen, mikä herätti jokin verran ihmetystä ja kyselyä. Rauhanrukoukseen Ukrainan puolesta ovat tulossa Haminan piispa Sergei ortodoksisesta kirkosta, Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan kirkkoherra Jean Claude Kabeza katolisesta kirkosta ja baptistikirkosta kirkkokunnan johtaja Jari Portaankorva. Kirjaan haastatellut päätoimittajat edustavat erilaisia medioita. ”Mikä olisi suomenvenäläisten käsitys suomalaisesta yhteiskunnasta ilman riippumattomia venäjänkielisiä uutisia”, Kalliokoski kysyy. Riippumattomien venäjänkielisten uutisten merkitys on nyt peruskysymys koskien koko Venäjää. Hartauden aihe liittyi yleisellä tasolla aseellisen konfliktin puhkeamiseen. Lähetystä teUkrainan sotatapahtumat vaikuttavat Ylen hartausohjelmiin kemään tarvitaan 15–17 ihmistä ja kalustoa Yleltä, Kimmo Saares sanoo
020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi Kotimaa on valtakunnallinen viikkosanomalehti, joka kertoo monipuolisesti ja rakentavasti kirkon asioista sekä keskustelunaiheista yhteiskuntaa ja globaalia näkökulmaa unohtamatta. ” Herätysliike ei tunkkaannu, jos se tunnustaa omat virheensä ja harjoittaa kriittisyyttä itseään kohtaan. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Hyvä Kotimaan lukija! Pyydämme teitä kirjoittamaan siitä, oletteko jo palanneet viettämään jumalanpalveluksia kirkkotilaan vai seuraatteko edelleen striimauksia ja televisiointeja kotoa käsin. Kirkko köyhtyisi huomattavasti, jos herätysliikkeiden toimintamahdollisuuksia kavennettaisiin. Kuuntelen kertomuksia Jumalan hyvyydestä, lähetystyön rikkaudesta, Jeesuksen ristinuhrin voimasta ja uskon ihanuudesta. Tiedossa oli, ettei leirikeskukselle olisi käyttöä liitoksen jälkeen. Vankka Raamatun sanan opetus, maallikoiden panos, lähetystyön ja evankelioimisen tärkeys ovat yhä aarteita, joista ei kannata luopua. Vielä 1700-luvun alussa, sisäpiiriläisen herätyskristillisen hapatuksen kynnyksellä, keskiverto luterilaisen seurakunnan koko virsiohjelmisto käsitti vain kymmenkunta virttä. Viisailla virsivalinnoilla. Moni 1960-luvulla uskoon tulleista kokee viidennen liikkeen yhä hengelliseksi kodikseen. O len naistenpäivien tilaisuudessa Kansanlähetysopistolla Ryttylässä, yhdessä viidesläisyyden pääpaikoista. Muistan hyvin 60-luvun radikaalisuuden niin politiikassa kuin hengellisellä rintamalla. Valitettavasti jotkut saivat haavoja ja jättivät liikkeen. Siksi voin tunnistaa erkaantumisen syitä. Viidesläiset ovat aina halunneet vaikuttaa kirkossamme kaikilla tasoilla. Vai onko muutos jumalanpalveluksiin pysyvämpää. Lahja toimitetaan, kun tilaus on maksettu. Sitä saa, mitä tilaa: jo vuosikymmeniä ollaan lujasti taitettu peistä uusien virsien puolesta ja jätetty sukupolvien ajan veisatut oman onnensa nojaan. Kirjeiden sisältö kuvasi pääosin 1960ja -70-luvun nuoruusaikoja. Viidesläisyyden aarteista kannattaa pitää kiinni VUOKKO VÄNSKÄ toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on pitkäaikainen Japanin lähetti, kirkollinen vaikuttaja ja eläkkeellä oleva toimittaja. Moni oli kokenut lakihenkisyyttä tai ryhmäpaineita evankelioimisen suhteen. Kaarnetsaaressa sijaitsee entinen Rantasalmen seurakunnan leirikeskus. Tilaajalahjana yksi Askel-lehti Tilaajalahjana Askel-lehti 35 € Tilaus on määräaikainen 4 kk + yksi Askel-lehti (ovh 54 € + 9,50 €) yht. Mikä tuntuu estävän kirkkoon lähtemisen. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. mennessä joko Kotimaan sähköpostiin toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Paluu kirkkotielle, tai osoitteella PL 279, 00181 Helsinki, kuoreen teksti Paluu kirkkotielle. Olen ollut viidesläisen liikkeen piirissä 1960-luvulta lähtien ja sen työntekijänä yli neljäkymmentä vuotta. Vanhan polven julistaja vakuuttaa, että Raamattuun voi aina luottaa, sillä Jumala itse puhuu siinä. Jos olisi tutkittua tietoa siitä, mitä hyvää seurasi vuoden 1986 virsikirjauudistuksesta ja missä kohdin meni lapsi pesuveden mukana, ei varmasti uusinta virsikirjan lisävihkoa olisi toimitettu ja lanseerattu sillä tavoin kuin hiljattain tapahtui. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Välillä rukoillaan luontevasti. F reija Özcanin havainto ( Kotimaa 18.2.) on ihan oikea: suomalaiset eivät tunne (moniakaan) virsiä. Koostamme lukijoiden kokemuksista artikkelin Kotimaa-lehteen. + 6,9 snt / min. Päin vastoin kehotettiin – veisuun edistämiseksi – ankarasti pitäytymään kansalle tutuissa vanhoissa virsissä (Joseph Herl: Worship Wars in Early Lutheranism, 2004). Yksi artikkeleista, Eetu Kejosen kirjoittama analyysi, tarkastelee viidesläisyydestä erkaantuneiden kokemuksia. Kejosen analyysi perustuu 19 omaelämäkerralliseen kirjeaineistoon, jossa kysyttiin erkaantumisen syitä sekä vastaajien nykyistä kirkkoja uskontosuhdetta. Syinä erkaantumiseen olivat kirjoittajien mielestä liian ahtaat opilliset käsitykset sekä omaan elämäntilanteeseen sopimattomat normit varsinkin seksuaalisuuden alueella. MARKUS MALMGREN Kanttori, MUT, Espoo Veisataan viisaasti ” Veisuuperinnettä eivät pelasta lukuisat uudet virret vaan ne muutamat vanhat ja tutut. Olen hämilläni kirjan toteamuksesta, että viidesläisyydestä erkaantuneet muodostaisivat Suomen suurimman herätysliikkeen. Freija Özcan kirjoitti ( Kotimaa 18.2.) Puumalan seurakunnan liittämisestä Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. Tarjous on voimassa 31.3.2022 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Pyydämme lähettämään tekstit 18.3. Esimerkki riitaisasta emäseurakunnan ja kappeliseurakunnan suhteesta on etsittävä muualta. Özcan heittää koulutukselle haasteen, johon on helppo yhtyä. Kuitenkaan Rantasalmen kappeliseurakunnan ja emäseurakunta Savonlinnan välillä ei ole riitaa Kaarnetsaaren leirikeskuksesta. Kun aloittelin kanttorinuraani 1980-luvulla, uusi virsikirja oli juuri tuloillaan. Kampanjakoodi: KT4KK35/22 Printtilehtitilaus sisältää digilehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. aluekappainen JUHO TIAINEN kirkkovaltuuston puheenjohtaja Rantasalmen ja Savonlinnan välillä ei ole riitaa 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022. Siitä huolimatta Rantasalmella haluttiin seurakuntaliitos tehdä. Yksi liikettä raittiilla tavalla avartanut seikka on lähetystyö ja lähetystyöntekijöiden kokemukset eri kulttuureista ja kirkoista. Savonlinnan seurakunnalla on seitsemän leirikeskusta, joista vain kaksi on käytössä. korvaa | kolumni | Tilaa Kotimaa Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt / puh. Samoin kuin yksilö, myös herätysliike voi kasvaa ja kypsyä elämänkokemuksen myötä. Olen iloinen kuulemastani enkä vähiten siitä, että paikalla on runsaasti uusia nuoria kasvoja. Kotimaasta löytyy aina ihmiset ja asiat sekä tunne ja toivon näkökulma. Tiedossani ei ole yhtään kriittistä tutkimusta viimeisten 50 vuoden kirkollisista uudistusprojekteista (rippikoulun opetussuunnitelmat, virsikirja 1986 ja sen myöhemmät päivitykset, Kirkkokäsikirja ja Toimitusten kirja). Kaarnetsaarelle on yhdessä etsitty uutta käyttöä seurakunnan kiinteistöstrategian mukaisesti. Paluu kirkkotielle. Jutun yhteydessä väitetään Rantasalmen kappeliseurakunnan ja sen emon Savonlinnan tuomiokirkkoseurakunnan välillä olevan riita ja näkemysero Rantasalmella sijaitsevan Kaarnetsaaren myynnistä. Herätyksessä oli aitoa Jumalan Pyhän Hengen työtä, mutta myös ”astian makua”. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Kasvuun on kuulunut muun muassa tasapainoinen julistus Jumalasta Luojana, Lunastajana ja Pyhittäjänä. Sen kokoinen repertuaari säilyy helposti nykyajankin sekularisoidun suomalaisväestön aktiivisessa veisuukäytössä. Peilaan opetusta vastikään ilmestyneeseen kirjaan Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Rantasalmen kappelineuvoston puolesta, ANTTI RAHIKAINEN vs. Leirikeskuksen tilanne puhuttiin selväksi jo vuosia sitten, kun Rantasalmen seurakunta oli liittymässä osaksi Savonlinnan seurakuntaa vuoden 2016 alusta. Mitä vikaa kuulemassani julistuksessa on. Virrenveisuuperinnettä eivät pelasta lukuisat uudet virret vaan ne muutamat vanhat ja tutut. Kerro meille, miksi olet päätynyt ratkaisuusi. Kanttorien miltei tärkeimmäksi tehtäväksi miellettiin uusien virsien opettaminen ”Lutherin hengessä”. Pitääkö siis luopua viimeisestäkin toimitusvirrestä. Uskon, että heillä on yhä oma tehtävä siinä. Viime vuosina mikään ei ole muuttunut. Mutta herätysliike ei tunkkaannu, jos se tunnustaa omat virheensä ja harjoittaa kriittisyyttä itseään kohtaan. Ei, vaan juuri päinvastoin, kuten Özcankin esimerkillään osoittaa laulattamalla ahkerasti Maa on niin kaunista. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Mikäli olet palannut viettämään jumalanpalveluksia kirkkotiloissa, niin miltä paluu kirkkotielle ja kirkkoon on tuntunut. Kuva Luther-sedästä kulkemassa kaapu hulmuten ja virsikirja kainalossa opettamassa uusia virsiä – lapsille Enkeli taivaan ja aikuisille Jumala ompi linnamme – muodostui kanttorin huoneentauluksi. Näin on tapahtunut Kansanlähetyksellekin. Saari on ollut otsikoissa lähinnä yksittäisten seurakuntalaisten vastustaessa Natura-alueen kupeessa sijaitsevan leirikeskuksen myyntiä. Riviseurakuntalaisten tarpeita niin Luther itse kuin monet myöhemmät luterilaiset johtohahmotkin vaalivat lukuisissa paimenkirjeissään, joissa varoitettiin seurakuntia ottamasta tuntemattomia uusia virsiä jumalanpalveluskäyttöön. Seurakuntien tilakysymykset herättävät seurakuntalaisissa monenlaisia tunteita, eikä niitä pidä väheksyä. Aina 1800-luvulle asti luterilaisten virsikirjojen kohderyhmä oli yhteiskunnan eliitin muodostama piskuinen lauma: papisto ja muu akateeminen väki, aatelisto ja varakas porvaristo. Eikä toistettaisi 1980-luvun fataaleja virheitä, jolloin uusia virsiä korostettiin niin raivokkaasti että sellaiset sukupolvia yhdistävät ”kansanvirret” kuin Totuuden henki, Sun kätes, Herra voimakkaan, Maat, metsät hiljenneinä ja Sun haltuus, rakas Isäni vaipuivat unholaan. + 14,9 snt / min, lankapuhelimesta 8,21 snt / puh. Historiallisesti täysin virheellinen kuva on pitkään johtanut meitä aivan sivupoluille luterilaisen veisuuperinteen vaalimisessa. Saarta on yritetty myydä, ja tällä hetkellä se on vuokrattuna paikalliselle matkailuyritykselle. Tehtävänanto perustui valitettavaan harhaan Lutherista virrenveisuun apostolina. Liitä ystävällisesti mukaan tieto siitä, saako jutussa käyttää nimeäsi. Onkohan tämä totta vai ivaa
Viime aikoina Kaija Pispa on palannut myös kirjoittamaan, kiitos kirjailijoiden työnohjauksen. Samalla seudulla ovat olleet myös Pispalan kantatilan Pispan talon tilukset. Hän oli niin valmis kielenkäyttäjä. Kaija Pispan sanoittama ja hänen puolisonsa Jaakko Löytyn säveltämä Kahden maan kansalainen nousi asiantuntijoiden listauksessa kärkisijoille. Kaija Pispa, 66 Juuri nyt kylvän tomaatin siemenet multaan ja laitan ne keittiön ikkunalle itämään. O n kaksi syytä tehdä tämä haastattelu nyt, maaliskuussa 2022. 12 13 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 haastattelu. Se on löytänyt tiensä myös virsikirjan lisävihkoon ja heränneiden Siionin virsiin. Vuosikymmenten kirjoittajauran jälkeen Pispa arvioi, että on omimmillaan lastenrunoissa. Pispa toteaa, että laulu on tyyliltään erilainen kuin monet Löytyn omat kappaleet: se etenee maisemakuljetuksena, kuvasta kuvaan. Niihin hän haluaa yhdistää huumoria, iloa, oivallusta ja syvyyttä. – Se on heittäytyminen, jossa on oltava maksimaalinen luottamus siihen, että apua on saatavilla. Kuka. / Matkalla, Herra, lupaat meitä johdattaa: / kaitse askeleita horjuvien lasten. Kaija Pispan ensimmäinen teos oli runokirja. ”Kauhean riitelemisen ja äyskimisen jälkeen” kertosäkeestä päädyttiin ottamaan pois yksi sana. Kirjoittamisen rinnalla hän on aina tehnyt kuvia, piirtänyt ja maalannut. Jaakko Löytty oli itsekin kasvanut Namibiassa lähetystyöntekijöiden lapsena. Laulu on kuitenkin jo pian kolme vuosikymmentä vanha, sillä on siivet. Korvani sanoi paljon paremmin, miten rytmi ja loppusoinnut menevät. Kun kuulin sen Lähetysjuhlilla, ajattelin, että eipä ole kummoinen. Loukkaannuin hirveästi, koska olin sitä mieltä, että tekstissä oli juju. Hänen polkunsa on tuntematon. Hän on mielestään omimmillaan lastenrunojen tekijänä. – Opetin Jaskalle runousoppia. Pispa on kokenut itsekin, millaista on muuttaa asumaan täysin vieraaseen maahan. Tunnelma oli apea ja sopeutuminen vaikeaa. Harrastan avantouintia mukavan porukan kanssa. Hän on halunnut jättää ihmisille tilaa kokea ja tulkita. Kun kuulin sen Lähetysjuhlilla, ajattelin, että eipä ole kummoinen. Yksi asia päivässä saadaan aikaiseksi kumpikin ja yksi asia ehkä yhdessä. 50 vuotta yhdessä ollut pari on siis palannut molempien juurille. Viime vuodet Pispa ja Löytty ovat asuneet Tampereen Pispalassa puutalossa, jonka Jaakon vaari on rakennuttanut. Elämässäni olen ylpeä siitä, että afrikkalais-suomalaisen perheemme kesken meillä on avoimet ja luottavaiset suhteet. Se, että Pispa sanoitti näkemiään kuvia, ei ole yllättävää. Kirjoittamisesta tuli Kaijalle kuin hengittämistä, niin luonnollista se oli. Hän teki sen kahdeksanvuotiaana mummolleen lahjaksi. Minusta tuli luonnostaan sensori ja opettaja. Suomessa oli lama. Siitä alkoi kuitenkin tulla vaikeampaa, välillä riitaistakin. Alussa yhdessä tekeminen oli kivaa, palapelin kokoamista. Molemmat lukivat juuri ilmestyneen Martti Rautasen elämäkerran Mies ja kaksi isänmaata. Riittävä yhteisymmärrys löytyi. – Jaska oli hyvä oppimaan, ja sillä oli hirveä tarve tehdä uusia ja uusia lauluja. – Olemme molemmat nimellisesti eläkkeellä, mutta ei se oikein onnistu meiltä. Ambomaalla, nykyisen Namibian alueella vaikuttaneen lähetystyön pioneerin syntymästä tuli kuluneeksi 150 vuotta. Toisaalta elämämme on hidastempoista eikä mitenkään korkeaenergistä. Kaija kuvitti runokirjan ja teki siihen kullanväriset kannet. Kirjailija ja sanoittaja Kaija Pispa on ollut varovainen jakamaan omia lauluun liittyviä tarinoitaan ja mielikuviaan. Viime syksynä hän valmistui taiteen kandidaatiksi. Suomen Lähetysseura tilasi laulun Löytyltä ja Pispalta vuoden 1995 Lähetysjuhlille. » Kaija Pispa kirjoittaa taas monen vuoden tauon jälkeen. – Lähetettiin laulu kitkerin mielin. Ensimmäinen syy on viime viikon Kotimaassa julkaistu juttu, jossa listattiin sata merkityksellistä hengellistä laulua. Vaari oli kuollut, ja mummo tarvitsi lohtua, ja niin tarvitsi Kaijakin. Tänä vuonna hän pääsee residenssijaksolle Suomen Kirjailijaliiton asuntoon Ateenaan. Taustalla olivat kustannusalan muutokset ja viimeisenä pisarana kustantajalta tullut ikävä hylkäyspäätös. Kaikkein suurin taistelu syntyi laulusta Kahden maan kansalainen, pahempi kuin kertaakaan sitä ennen tai sen jälkeen. Jälkipolvien harmiksi Pispa ei muista, mikä se oli, mutta saman muokkauksen jäljiltä lauluun tuli sana vaivainen. Vaikka vaellus on vaivaista. – Nuorenahan elämä mene poispäin kotoa, monesti kauaskin. Kaija muistaa, että Jaakko katsoi häntä ylöspäin. Lohduttomassa maailmantilanteessa tuntuu, että on palattava kuuntelemaan, mitä laulussa sanotaan. Kahden maan kansalaisen ensimmäinen säkeistö lähtee liikkeelle Martti Rautasen karjavankkureista Ambomaan avarilla mailla. Jaakko oli kirjoittanut lauluja, ja he alkoivat tehdä niihin tekstejä. Kaijan mieleen alkoi nousta kuvia, ja hän kirjoitti niistä sanat. 60 vuotta täytettyään Pispa sai valtion taiteilijaeläkkeen tunnustuksena ansiokkaasta luovasta toiminnasta kirjallisuuden alalla. Luin tekstit läpi, ehdotin jotain, korjasin. TEKSTI | MERI TOIVANEN – KUVAT | RAMI MARJAMÄKI ” Lähetettiin laulu kitkerin mielin. He olivat edellisenä vuonna palanneet kahden tyttärensä kanssa kuuden vuoden lähettikaudelta Senegalista. Erämaavaellus Sanoittaja Kaija Pispa kertoo, mitä kahden maan kansalaisuus on hänen elämässään ja sodan takia itkevässä Euroopassa. Verkkoäänestyksessä se oli lukijoiden suosikki. Pispa menetti halunsa kirjoittaa – ja alkoi opiskella kuvataidetta. Sitten alkaa tulla paluukierrosta. Laulun piti liittyä Martti Rautasen juhlavuoteen. – Kun Jaska näki tekstin, hän hermostui täysin ja sanoi, että tämä on aivan vääränlainen! Ihan liian pitkät rivit, ei kukaan pysty laulamaan tällaista, ei hän tätä pysty säveltämään. Toisinaan Jaakko halusi kirjoittaa yhdessä. Kaijan ja Jaakon hermot olivat kireällä. Pispan ajatukset ja kokemukset ovat laulussa yksi kerrostuma, ja niistä hän kertoo tässä jutussa. Laulu vaikuttaa saavuttaneen paikan suomalaisen hengellisen ikävän kuvaajana. En jaksanut tehdä niin paljon, ne olivat Jaskan juttuja. Edessä reitti tuntematon aukeaa, / omin voimin emme kestä tuulta vasten. Kodiksi ostettu kansakoulu Kiikoisissa oli homeremontissa. Toinen syy juttuun Kahden maan kansalaisesta on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Viitisen vuotta sitten Pispa lopetti kirjoittamisen kokonaan. 17-vuotiaana Kaija Pispa alkoi seurustella samanikäisen Jaakko Löytyn kanssa
– Todella, kuivimmassakin erämaassa on siemeniä. On lohduttavaa, että iso ihmismäärä ympäri maailmaa rukoilee Ukrainan puolesta. Voimakkaimmin säkeistön loppuun on kuitenkin vaikuttanut edesmenneen sosiaalieetikon Martti Lindqvistin puhe herättäjäjuhlilla 1994. Uskon siemeniä on maailmassa ihan joka paikassa. Kaija Pispalla on mielessään voimakas kuva: kun on päästy tulvaveden taakse, tuolle puolen, voi olla, että takaisin ei voi enää kääntyä. Pispan mukaan arkinen lähimmäisenrakkaus on puutarhan kasvattamista. – Itselleni se on tullut todeksi masennusvaiheissa. Hän kirjoittaa runoja kävellessään metsässä tai maantiellä, katselee pientareita, kerää sieniä ja runoja, elämän jälkiä. Hän sanoo ymmärtäneensä, että on fyysisesti liitoksissa Suomen kokemiin sotiin: vaarinsa kertomuksiin vuodesta 1918 ja suvun vaiheisiin jatkosodassa. Vaikka olisi kuinka ulkoisesti menestynyt, siellä voi olla joku vamma, joka panee ontumaan. On olemassa sodan maailma, mutta on olemassa myös muu, toinen maailma. Kaija Pispalle valmistautuminen uuteen on henkisesti vaikeaa, mutta kun tilanne on päällä, hän osaa heittäytyä. Namibia on vuoria lukuun ottamatta tasaista, sadevedet leviävät laajalle. Vaikka vaellus on vaivaista, / minä vielä jaksan toivoa; / olen kahden maan kansalainen. Jaakko on kertonut Kaijalle, että kun sade vihdoin tulee, seuraavana päivänä kaikki kukkii. Perhepiirissä kertosäkeeseen liittyy huumoriakin. Mieleen tulivat vaivaistalot, sana oli liian lastattu mielikuvilla. – Mutta ehkä se sopii tähän. Pispa suree lapsia ja nuoria, suomalaisia ja ukrainalaisia. Pispa on kuunnellut pitkän elämän eläneitä ihmisiä, jotka ovat kertoneet kaipaavansa jo kotiin. Mutta tuntemattomille reiteille joutuakseen ei tarvitse olla lähetystyöntekijä vieraassa maassa. Rautanen kirjoitti kohdan menetettyään tyttärensä Fridan malarialle. Kaija Pispa ja Jaakko Löytty asuvat nykyään Tampereen Pispalassa. – Kun ollaan vaikka tuskan tuolla puolen, on menty jo valtavan rämeikön läpi. – Lapsia riepotetaan pitkin maailmaa ja niiltä romahtaa kaikki. / Raota portti valtakuntaan, armahda! / Älä pyytävältä peitä kasvojasi! Puutarha on jälleen näky Namibiasta. Takana aavikon ja vuorten janoisten, / saartavien tulvavetten tuolla puolen / yöhöni kuiskaan voimattoman rukouksen: / Sinä tiedät kaiken, elän taikka kuolen. On melkoista taistelua päästä tähän ikään ja tulla sinuiksi itsensä kanssa. Tähän liittyy myös tuonpuoleisuuden olo. Nyt jopa miljoonat lähtevät Ukrainasta. Hän on kokenut sitä lapsesta asti. tiin. Hän oli silloin koti-isänä ja toi lauluun ihan oman kerrostumansa. – Hän oli oppinut laulun kuulemalla eikä ihan tiennyt, miten se menee. Kirjallisesti pientareesta puhuminen toimii Pispan mielestä vastapainona seuraavan säkeen vahvalle raamattusitaatille. – Etelä-Haagassa aurinko ei koskaan paistanut. Molemmilla on siellä juuria. – Jokainen päivä voi olla erämaamatka. Kahden maan kansalaisuus on Kaija Pispalle sitä, että arkinen resupekkatodellisuus ja Jumalan todellisuus ovat totta yhtä aikaa. Ei elämä ylipäänsä mitään ruusuilla tanssimista ole. Saati sitten rukouksen voima. Pispa ei aluksi pitänyt sanasta. Kun sota alkoi, Pispa seurasi tilannetta epäuskoisena. – Ymmärsin, että tämän laulun avulla joku on jaksanut kohdata kuoleman. Vaikka olisi kuinka ulkoisesti menestynyt, siellä voi olla joku vamma, joka panee ontumaan. Ja kun vuosia on takana enemmän, kuolemasta tulee yhä konkreettisempi. Se jäi niin pakahduttavana mieleeni, että se tuli väkisin tuohon lauluun. Senegalissa hän nautti vapautuneesta ja itsetietoisesta länsiafrikkalaisuudesta. Jumalan valtakunta tulee läpi kaikessa. Elämän näen pientareelle piirtyvän; / Herra antoi, Herra otti, kiitos Herran! / Lopulla matkaa ikäväni ymmärrän: / ihmisen on määrä kotiin päästä kerran. Voin ainakin omastani sanoa, että kova vastatuuli on ollut. Tuulta vasten taistellaan sairauden, masennuksen ja taloushuolien takia. Sieltä se voimaton rukouskin lähtee, matkan uuvuttamana, ehkä jo vähän periksi antaneena. Kahden maan kansalainen viittaa Martti Rautaseen, joka kutsui itseään kahden isänmaan mieheksi, Ambomaan ja taivaan. Piennar on Pispalle tärkeä sana. Myöhemmin masentuneena olen tunnistanut saman olon lapsuudesta. Kaija oli nelivuotias, kun perhe muutti Helsinkiin. Jos pystyy laulamaan, että vaellus on vaivaista, se on jo aika kova juttu. Nyt eurooppalaisessa sodassakin, joka saa Kaija Pispan haluamaan lukemattomille ihmisille hyvää. Laulussa pyydetään Jumalaa raottamaan portti. Se voi olla vain sellainen ajatus, että jospa. Kuolema on totta minunkin kohdallani. Laulaja ei vielä ole puutarhassa, mutta pyytää Jumalalta armoa, että pääsisi sinne. – Minussa herää valtava lämpö ja rakkaus ihmisiä kohtaan. Ollaan jo jossain muualla. Jumalan valtakunta on syvempää näkemistä tässä ja nyt. Siinähän voi olla pelkästään valtava myönteisen ajatuksen voima. Usko voi olla niin vahva, että se nostattaa puutarhan hiekkaan, Pispa ajattelee. – Jos herkistymme Jumalan todellisuudelle, näemme sen verhon läpi kaiken takana olevan hyvyyden, kauneuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Sitten Jumalan armo kastelee sen, tulee valtava puutarha ja me voidaan nähdä, että tämä on totta. Lindqvist kertoi, kuinka hänen vaimonsa kuoli äkilliseen sairauskohtaukseen kotona. – Mietin, joudummeko me sodan kokeneen sukupolven jälkeläiset ja meidän lapsemme ja lapsenlapsemme vielä tähän samaan kurjuuteen, pelkoon ja kärsimykseen. Hänen muistoissaan maalaistalon autuus ja avoimet sylit vaihtuivat sodanjälkeiseen asumisahtauteen. Pispa ajattelee opiskelemaan lähtevää nuorta tai naimisiin menevää paria. Se on Martti Rautasen päiväkirjasta, jossa hän siteeraa Jobin kirjaa: ”Herra antoi, Herra otti, kiitetty olkoon Herran nimi.” ” Jos pystyy laulamaan, että vaellus on vaivaista, se on jo aika kova juttu. Vaikka oli maita muitakin: Rautanen oli syntynyt Inkerinmaalla ja lähti Afrikkaan suomalaisena lähetystyöntekijänä. Me aina halutaan näyttää, että pärjätään. – Lindqvist kuvasi tilannetta, jossa oli matkalla kotiin junalla, ja vaimo oli jo mennyt ko14 15 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 haastattelu. Laulu päättyy viimeiseen kertosäkeeseen ja sanoihin ”olen kahden maan kansalainen”. Kahden maan kansalaisuus on Kaija Pispalle vahvasti totta rukouksessa. En kestä katsoa sitä. Se on se Jumalan valtakunta, joka pilkistää. Tuntemattomalla reitillä ovat myös ne, jotka pakenevat pakon sanelemana kodeistaan. Hän itse oli junalla matkalla kotiin eikä saanut junaa mitenkään kulkemaan nopeammin. Siihen on pakko uskoa. Sitten alkoivat vatsakivut ja vihlominen. Todellisuus on niin kuin verho. Lindqvist siteerasi puheessaan kirjailija Eeva Kilpeä, joka on kirjoittanut, että ”ihmisen elämän tarkoitus on päästä kotiin”. Sitä uskoa on, vaikkei me sitä nähdä. Kuoleminen merkitsee Pispalle tässä säkeistössä todellista kuolemanvaaraa. Sota ei voi ikinä voittaa. – Nytkin, kun oleminen täällä maan päällä näyttää niin huteralta, meillä on ihmeellinen rukous, joka vie toisenlaiseen ulottuvuuteen. Niihin liittyvät oikeat kuolemanajatukset. ”Vaippavaellus on vaivaista”, Pispan ja Löytyn juuriltaan senegalilainen vävy lauloi sydämensä kyllyydestä. Se on kuin ihme. Pispa kertoo naisesta, joka sairasti parantumatonta syöpää. Automatkoilla hän kuunteli miehensä kanssa Kahden maan kansalaista Esa Ruuttusen laulamana. Surua ja painolastia on mukana niin, ettei voi enää kuin huokaista ja antautua. Pispan kovin taistelu on ollut masennus. – Siemenet huutavat vettä, kukkivat nopeasti ja siementävät taas. Pispa sanoo, että Jumalan valtakunta on täällä ja Jumalan valtakunta on tulossa. Sana vaivainen tuli kertosäkeeseen viilausvaiheessa, jotta Kaija Pispa ja Jaakko Löytty pääsivät laulun rytmistä sopuun. Se on kuivan maan elossa pysymisen edellytys. Erämaan hiekastakin kasvaa puutarha, / uskon verso nousee, Herra, lahjanasi
Sen suojelemisesta pitäisi todella olla huolissaan, diktatuurien lisäksi myös länsimaissa. Yksi Aalto-dialogien päähenkilöistä on palkittu australialainen arkkitehti Glenn Murcutt, joka muistelee nuoruuden matkaansa Alvar Aallon suunnittelemiin kohteisiin. Kirjan kerronta perustuu Geoffrey Cainin tekemiin moniin haastatteluihin ja uskaliaisiin matkoihin Kiinassa. Saman kysymyksen äärellä ollaan myös elokuvassa: lähteäkö turvaan vai jäädäkö kotiin. Sinne lapsi mielikuvituksensa avulla pakenee kun ei muuallekaan pääse. Atena 2022, 352 sivua. Hänen henkilöhistoriansa, mielipiteensä, kasvonsa, äänensä ja dna-näytteensä on säilötty valvovaan it-järjestelmään. Kodeissakin on valtion valvontakameroita. Kaikkein pahimmin valvonta iskee maan etnisiin vähemmistöihin. Maysem pääsee leiriltä pois ja onnistuu pakenemaan Kiinasta Turkkiin. Dokumentti on pakahduttava kuvaus isoisän rakkaudesta ja sitoutumisesta lapsenlapsiinsa. | Kuva: Yle kuvapalvelu Frosja, 8, ja hänen veljensä Matvei, 10, ovat kiovalaisia lapsia. Ukrainasta Helsingin Sanomien ja Ylen suomalaisille lukijoille tekemissä jutuissa on saanut tilaa myös lasten näkökulma ja lapsen kokoiset asiat – pommisuojassa syntyneet ystävyyssuhteet ja pakomatkalle mukaan napattu lohtutiikeri. Singlerin mukaan esimerkiksi kirkon erikoinen seinärakenne, jossa sisäja ulkotilan väliin jää eräänlainen välitila, on tilallinen tulkinta kolminaisuudesta ja toisaalta epäilystä, uskon ja epäuskon välitilasta. Oscar-palkinnot jaetaan Suomen aikaa 28.3. Lapsen katse sotaan Hieman häiritsevästi uskonto näyttäytyy ainoana selityksenä ympäröivälle väkivallalle, vaikka Pohjois-Irlannin konflikti ei ollut ensisijaisesti uskonnollinen vaan poliittinen kiista. MARI TEINILÄ Children of the Enemy on katsottavissa Yle Areenassa. Lasten isoäiti käy paikalla, mutta hänen riitelynsä Patricion kanssa ei helpota lasten tilannetta. Äidin ja lasten evakkomatkasta kerrottiin viime viikolla Helsingin Sanomissa toimittaja Vesa Sirénin ja valokuvaaja Kalle Koposen reportaasissa Pako Kiovasta. Tarinoiden lisäksi Buddya kannattelevat lempeät isovanhemmat. Lasten isä oli tunnettu ruotsalais-norjalainen isis-terroristi. Yksi puoli sotajournalismia ovat ne uutiset, joissa kerrotaan erilaisista tiedonannoista, neuvotteluista, sanktioista ja taisteluista. Lopulta lapset pääsevät Ruotsiin, missä he aloittavat suojahenkilöllisyyksien turvin uuden elämän sijoitusperheissä. Hän ja Patricion tytär Amanda lähtivät Syyriaan Isisin kalifaattiin neljän lapsensa kanssa. TUIJA PYHÄRANTA Belfastin ensi-ilta elokuvateattereissa on 10.3. Vaikka hän vapautuisikin, elämä jatkuisi helvetillisenä dystopiana. Dokumentti alkaa siitä, että Galvezin lapsenlapset elävät täysorpoina Syyriassa al-Holin leirillä. Oscar-kisassa kaikkiaan seitsemän ehdokkuutta kahminut Belfast on ehdolla myös muun muassa parhaan elokuvan, ohjauksen ja alkuperäisen käsikirjoituksen kategorioissa. Äiti kantaa pienen Buddyn sisälle ja vie keittiön pöydän alle piiloon. Isä Vasili jäi kotiin taistelemaan. Ne näytetään muuten mustavalkoisessa elokuvassa värillisinä. TUIJA PYHÄRANTA 16 17 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 kulttuuri. Kirkollisesta näkökulmasta erityisen kiinnostava on jakso, jossa tutkija Sofia Singler kertoo Alvar Aallon suunnittelemista kirkoista ja erityisesti Kolmen Ristin kirkosta. Kirja lähestyy aihettaan valtaosin yhden henkilön tarinan kautta. Toinen ovat jutut, jotka kertovat tavallisen sodan keskelle joutuneen ihmisen kamppailusta. sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Vaikka kontekstin puute on elokuvan heikkous, samaan aikaan lapsen näkökulmaan keskittyminen on ehdottomasti sen ansio. K adulla leikkivien lasten idyllin rikkoo kiviä ja polttopulloja viskova jengi. Uiguureja pidetään rajaseudulla asumisensa, syntyperänsä ja uskontonsa vuoksi epäluotettavina. TUIJA PYHÄRANTA Aalto-dialogien kooste 17.3. Singler puhuu Virpi Suutarin lyhytelokuvien sarjassa Aalto-dialogit (2022), jonka Yle Teema & Fem esittää kokonaisuudessaan maaliskuussa. Aiempi ennätys oli kuusi kategoriaa. Eräänä päivänä vuonna 2016 kotonaan Xinjiangissa vieraillut Maysem viedään uudelleenkasvatukseen leirille, jossa hän kokee järkyttäviä asioita ja jossa kontrollivaltio tunkeutuu hänen päänsä sisälle. Belfast perustuu Branaghin omiin lapsuuden kokemuksiin 1960-luvun Pohjois-Irlannissa. Katolilaiset ja protestantit kamppailivat siitä, pitäisikö Pohjois-Irlannin pysyä Iso-Britanniassa vai liittyä Irlantiin. Elokuvassa isosta kuvasta kerrotaan tosin vain juuri sen verran kuin voi arvella pienen koululaisen niistä ymmärtäneen – eli ei juuri mitään. Jos Pohjois-Irlannin lähimenneisyys ei ole entuudestaan tuttu, ei se Belfastin katsomisen jälkeen ole sen tutumpi. Jude Hillin näyttelemä pieni Buddy joutuu Belfast-elokuvassa ympäröivien levottomuuksien keskelle. Juuri nyt rauhan sanomalle saattaisi kuitenkin olla aivan erityinen tilaus myös Yhdysvaltojen elokuva-akatemian mielestä. Belfast näyttää, mikä on lapsen osa kun kotikatu muuttuu väkivallan näyttämöksi. Sarjassa monet arkkitehdit, Aalto-elämäkerran kustantaja ja design-esineiden keräilijä kertovat suhteestaan Suomen kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehdin töihin. Pian kadulle marssivat poliisin erikoisjoukot panssarivaunuineen. Etenkin Xinjiangin islamilaisten uiguurien karmeasta nykytilanteesta raportoi amerikkalaisen journalistin Geoffrey Cainin uusi paljastuskirja Totaalinen poliisivaltio. Maysem (nimi muutettu) on nuori uiguurinainen, joka opiskelee yhteiskuntatieteitä ensin Kiinassa ja sitten Turkissa valmistuakseen Kiinan valtion palvelukseen. Hän on nyt ollut uransa aikana ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi seitsemässä eri kategoriassa. | Kuva: Rob Youngson / Focus Features ” Lapsi pakenee mielikuvituksensa avulla lännenelokuvaan kun ei muuallekaan pääse. Aallon itsensä Singler kuvailee olleen sekä poliittisesti että uskonnollisesti sitoutumaton – hahmo, joka osasi olla kaikkien puolella ja samaan aikaan ei kenenkään. Se perustuu osin jo aiemmin Suutarin Aalto-dokumentissa (2020) nähtyyn materiaaliin, mutta vie katsojan syvemmälle Aallon työn teemoihin. Patricio Galvez turhautuu viranomaisiin usean otteeseen. Hän ei voi enää palata kotimaahansa. Heitä näyttelevät hurmaavat Judi Dench ja Ciarán Hinds, jotka ovat molemmat Oscar-ehdokkaina parhaasta sivuosasta. Yksityisyys on vapautta. Teatteri ja elokuvat ovat Buddyn pakopaikka. klo 21.00 Yle Teema & Femillä. Tapahtumat sijoittuvat ”levottomuuksien” (engl. JUSSI RYTKÖNEN Geoffrey Cain: Totaalinen poliisivaltio. Isoisän rakkaus Ruotsalainen dokumentti Children of the Enemy kertoo ruotsalaisesta isoisästä Patricio Galvezista. Vasta 11-vuotias, lapsenkasvoinen mutta taitava Jude Hill tekee vaikuttavan roolityön Buddyna, jonka silmin tapahtumia katsotaan. | painettua sanaa | | dokumentit | Keskusteluja Aallon kanssa ”Missä on ihminen, on myös ihme”, arkkitehtuuritutkija Sofia Singler siteeraa Pekka Kejosen aforismia astellessaan Kolmen Ristin kirkon käytävää. Omassa kirkossaan perhe käy joka sunnuntai uskovaisen isoäidin vaatimuksesta. | viikon kirja | | elokuva | Belfast kuvaa Pohjois-Irlannin levottomuuksia 1960-luvulla pienen koululaisen silmin. Sitten sinne rakennetaan muuri. Ehdokkuuksistaan huolimatta Branagh ei ole toistaiseksi voittanut yhtään Oscaria. Kiinassa ilmapiiri alkaa kuitenkin kiristyä. Suru tyttären menettämisestä ja suuttumus Ruotsin hallituksen saamattomuudesta sai Patricio Galvezin päättämään, että hänen pitää pelastaa lapsenlapsensa vankileiriltä itse. Eräässä kohtauksessa pieni Buddy seuraa, kuinka hikeä tihkuva pappi uhkailee kirkkokansaa ”märkivällä rikinkatkuisella tuskalla” ja laittaa sitten kolehtihaavin kiertämään. Elokuva on ehdolla seitsemän Oscarin saajaksi. Taloudellisesti kapitalistinen mutta muuten kommunistinen diktatuuri on täyttämässä Kiinan valvontakameroilla ja muilla it-tekniikan mahdollistamilla seurantajärjestelmillä. Kenneth Branaghin käsikirjoittama ja ohjaama Belfast on kertomus lapsuudesta väkivallan ympäröimänä. Dokumentin mukaan al-Holissa on yhä tuhansia ulkomaalaistaustaisia lapsia. Aforismi kuvaa Singlerin mukaan paitsi Alvar Aallon suunnittelemaa kirkkoa myös laajemmin Aallon elämäntyötä. Sieltä perhe lopulta pakeni Englantiin, ja Kenneth Branaghista kasvoi kansainvälisesti tunnettu ohjaaja ja näyttelijä. | Kuva: Euphoria Film Oy / Yle Maailman väkirikkain maa Kiina on 2000-luvulla muuttunut nopeasti. Singler johdattelee katsojan näkemään sen ”uskomattomassa vaikeaselkoisuudessa” teologisia merkityksiä. Uiguurit elävät orwellmaisen, yksilöstä liki kaiken tietävän ja muistavan tekoälyvaltion kourissa. Kun Buddy jää panttivangiksi mellakkapoliisien rivistöjen väliin, kohtaus on musiikkia myöten kuin lännenelokuvasta. Aikuisia kuormittavat huolet paljastuvat Buddylle matalalla äänellä käytyjen keskustelujen kautta sekä kaikesta siitä, mitä hän itse ympärillään näkee: uhkauksia ja väkivaltaa. Perheeseen syntyi siellä kolme lasta. Dokumentti kuvaa isoisän pitkää taistelua seitsemän alle yhdeksänvuotiaan lapsen pois saamiseksi leiriltä sekä lasten Ruotsiin paluun valmistelua. Vanhemmat menehtyivät taisteluissa. Lapset opettavat toisilleen, että nimestä voi päätellä onko joku protestantti vai katolilainen. Se, että Frosjaa pelottaa isän puolesta, ja se, että isona hän haluaa tietokonenörtiksi. Katolilaisuus on Buddyn protestanttiselle perheelle lähinnä kummallisia rituaaleja ja ”pelon uskonto”. Nyt he ovat tosin äitinsä Žannan kanssa pakolaisina mahdollisesti Saksassa. Niiden myötä monipuolisen elokuvauran tehnyt Kenneth Branagh rikkoi erään ennätyksen. ”The Troubles”) aikaan, joka alkoi Belfastissa 1960-luvun lopulla. Tutkimusmatka Kiinan valvontakoneiston uumeniin. Kolme vuosikymmentä jatkuneissa väkivaltaisuuksissa on arvioitu kuolleen yli 3 600 ihmistä. Kirja ei salaa myöskään sitä, että juuri monet läntiset it-firmat ovat myyneet Kiinaan huipputekniikkaa, jota siellä kehitetään edelleen valvonnan pakkopaidoiksi
Näytelmän on suomentanut Simo Lyly. Peggylle eli nukelle paljastuu totuus maailmasta ja elämästä. Liz ( Minna Suuronen) ja Frank ( Jarkko Pajunen) ovat kutsuneet Carolin ( Meri Nenonen) ja Martinin ( Robin Svartström) illalliselle. Shakespearen kysymys liittyen eutanasiaan on aina ajankohtainen riippumatta siitä, keneltä kysyy. Mutta maailma ja todellisuus onkin toinen. Siihen liittyvät lainsäädännölliset, eettiset, lääketieteelliset ja uskonnolliset kysymykset. K un näytelmän nimenä on Peggy Pickit näkee Jumalan kasvot, se herättää kiinnostuksen. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. saakka. Terhokodin pitkäaikainen ylilääkäri ja johtaja Juha Hänninen vastaa kysymykseen yksiselitteisesti teoksessaan Auta minut kuolemaan: ei olla. Se ei tarkoita vain kipua, johon ei ole apua. Suomessa valmistettu. Kuka on Peggy Pickit. 18 19 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 kulttuuri. Mitä se symboloi. Mitä Annie (se ei ole hänen oikea nimensä) oikeasti tekisi pyntätyllä valkoisella nukella. Lääkäreistä puolet kannatti kuolinavun laillistamista viimeisimmän kyselyn mukaan. Millä tavoin hän näkee Jumalan kasvot. Ollako vai eikö olla. Sairaanhoitajista kolme neljästä hyväksyisi eutanasian. Liz ja Frank päättivät toisin, jäivät kotimaahan ja Nukke näkee totuuden hankkivat lapsen. Varsinkin Carol uskoo vilpittömään auttamishaluun. Peggy Pickit on ikään kuin tapahtumien katsoja, sivustaseuraaja, joka kulkee mukana pitkin esitystä. Ryhmäteatteri on tunnettu hyvästä näyttelijäntyöstä. Juha Hänninen kirjoittaa eutanasiasta monipuolisesti ja hyvin argumentoiden. Vilpitön ja ihanteellinen etähyväntekijä törmää paikan päälläolleiden auttajien inhorealismiin ja illuusiottomuuteen. Mutta miksi se on nostettu näytelmän nimeen. Parin vuoden komennus olikin venähtänyt kuudeksi vuodeksi. Näyttelijät onnistuvat tälläkin kertaa. Kuolinavusta eli eutanasiasta sekä avustetusta kuolemasta on käyty meillä vilkasta keskustelua, mutta päätöstä sen hyväksymisestä ei ole saatu. Olipa eutanasiasta mitä mieltä tahansa. Ryhmäteatterin esitys on suomenkielinen ensi-ilta. Armollinen, rikollinen eutanasia. Jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija, ei lääkäri tai lainsäätäjä. Näytelmän on kirjoittanut saksalainen näytelmäkirjailija ja ohjaaja Roland Schimmelpfennig. Jos elinajanodote on vuosia, on eutanasia vaikeasti perusteltavissa, vaikka tila kokonaisuudessaan olisi potilaan kannalta sietämätön. alk. 179,00 Matkaehtoolliskalusto 9621 Musta säilytyslaatikko violetilla vuorauksella, koko 18 cm x 17 cm x 10 cm. Useita materiaalija väri vaihto ehtoja. Ja minkä Jumalan. Kärsimys on tila, johon liittyy henkinen ulottuvuus ja elinajanodote. Carol ja Martin ovat lääkäreitä, jotka päättivät lähteä Afrikkaan avustustyöhön. Kärsivällinen katsoja saa vastauksen kaikkiin kysymyksiinsä esityksen aikana, mutta vain jos hän tulkitsee näkemäänsä. Nukke on ihanne. Mutta entä ne Jumalan kasvot, olemisen perimmäinen todellisuus. Eutanasian vahvana kannattajana Hänninen on ajattelussaan johdonmukainen ja perustelee ratkaisunsa potilaskeskeisesti. Suomessa valmistettu. | Kuva: Mitro Härkönen ” Auttaessaan ei saa omistusoikeutta ihmisiin ja heidän elämäänsä. Tähän liittyy myös lääkärin etiikka, johon viitaten Hänninen kirjoittaa: ”Ihmisellä on perustuslaillinen oikeus päättää omasta elämästään, eikä lääkärillä ole rikosoikeudellista estettä antaa hänelle kuolettavaa lääkeainetta.” Eutanasia on syvästi tunteisiin menevä asia. 020 754 2350 S E U R A K U N T I E N O M A K A U P P A Virkapaita Laadukkaat pantapaidat. Ryhmäteatterissa nähtävä Jarno Kuosan ohjaama esitys on traaginen, humoristinen ja pohjimmiltaan vakava, mutta ei tosikkomainen. 290 sivua. 370,00 Ateljé Solemnis Tunika pantakauluksella Mekkomainen, A-linjainen tunika 3/4 -hihoilla. Juha Hänninen lähestyy aihetta monesta näkökulmasta antaen lukijalle aineksia omiin pohdintoihin. Hännisen kirjan ansio on aiheen käsittelyn monipuolisuudessa ja hyvässä argumentoinnissa. | teatteri | Ryhmäteatterin näytelmässä Peggy Pickit näkee Jumalan kasvot käsitellään kehitysmaiden auttamista. RISTO KORMILAINEN Juha Hänninen: Auta minut kuolemaan. Tosin Peggy Pickitiä ei tarvitse tulkita. Myös ihmisen itsemääräämisoikeus on erityisen merkityksellinen. Paluu kotimaahan ei ole helppo. Lääkärit, hoitajat ja papit ovat perinteisesti paljon kuolevien kanssa tekemisissä. Se on Carolin tyttären Kathyn lahja kaukaiselle Annielle, lapsen lahja lapselle, mutta samalla aikuisen hyvää tarkoittava, pohjimmiltaan naiivi ele. Se on nukke. Lopputulos ei aina ole auttajan mielen ja toiveiden mukainen. Vai onko. OLLI SEPPÄLÄ Peggy Pickit näkee Jumalan kasvot Ryhmäteatterissa Helsingissä 29.4. Kaksi pariskuntaa kohtaa kamarinäytelmässä Peggy Pickit näkee Jumalan kasvot. Tapahtumat pilkotaan osiin, ja samoja asioita ja kohtauksia sirotellaan pitkin näytelmää. Kansalaisaloitteella 2016 yritettiin saada aikaan laki eutanasiasta, mutta eduskunta hylkäsi aloitteen 2018. Lähes jokainen uusinta tuo hitusen lisävaloa asiaan. Korkeahko jalka tekee maljasta erityisen mukavan käyttää. 88,00 Ateljé Solemnis Trikooedusta Trikooedusta kankaisella kauluksella. Lopputulos ei aina ole auttajan mielen ja toiveiden mukainen. Näyttelijöitä on neljä, kaksi pariskuntaa. Auttaja on aina ulkopuolinen, eikä auttaessaan saa mitään omistusoikeutta ihmisiin ja heidän elämäänsä. Peggy Pickit -nukke on tarkoitus lähettää Lizin ja Frankin ”lapselle”, paikalliselle Annie-tytölle. Musta, vihreä ja sininen. Useita materiaalija värivaihtoehtoja. Se oli alun perin tilaustyö kanadalaiselle teatteri Volcanolle vuonna 2010. Jumalan kuvana ihmisellä on erityisarvo, ja eutanasia koetaan tähän puuttumisena. Syitä on niin sysissä kuin sepissäkin. Kuolemaan liittyy vahvasti myös uskonnollisuus ja elämän pyhyys. Näytelmä on aiemmin nähty Suomessa Svenska teaternissa 2017 nimellä Peggy Pickit ser Guds ansikte. Korkeus 20 cm, yläosan halkaisija 16,5 cm. Onko se viesti paremmasta maailmasta, jossa ihmiset ovat valkoisia. Tammi 2022. Ryhmäteatterin esityksessä rooleissa on Jarkko Pajunen, Robin Svanström, Meri Nenonen ja Minna Suuronen. Eutanasia on siis hyväksyttyä kaikilla mittareilla mitattuna. 39,00 | kirja | Sallittu kuolema Kuoleminen ei ole helppo edes ammattilaiselle, vaikkapa lääkärille tai papille. Miten ne liittyvät näytelmään, joka käsittelee länsimaisen elämäntavan ja kehitysavun vaikeita kysymyksiä, auttamisen etiikkaa ja parempiosaisen tahatonta ylemmyyttä. Näytelmän kerrontatapa on oivaltava, mutta pitkän päälle hieman rasittava. Kuolinavussa on kysymys oikeudesta olla itse mukana päättämässä kuinka ja milloin kuolee. 43,00 Inktinktiomalja Rebekka Hopeoitu messinkiä, kullattu sisäosa. Paulus-pikari terästä 6 kpl, leipälautanen terästä, leipärasia terästä, lasipullo 2 kpl. Pariskunnat eivät ole tavanneet moneen vuoteen, vaikka ovat pitäneet muuten yhteyttä. Papeista joka viides hyväksyisi eutanasian osana terveydenhuoltoa, ja liki puolet papeista suhtautuu eutanasiaan myönteisesti. Edellytys saada apua kuolemiseen edellyttää kärsimystä. Ihmissuhteet ovat rakentuneet valheille ja kuvitelmille, kuten länsimaiden ja Afrikan suhteetkin. Eutanasiaan päätyminen ei ole mikään kevein perustein tehty päätös. He elävät hyvää ja porvarillista elämää, joka törmää Carolin ja Martinin juurettomuuteen. Peggy Pickit sieht das Gesicht Gottes tai Peggy Pickit sees the face of God oli osa trilogiaa, joka käsitteli Afrikan ja länsimaiden välisiä siteitä. Peggy Pickit näkee Jumalan kasvot on klassinen kamarinäytelmä, joka tapahtuu yhdessä tilassa
Myönteinen kupla on luonnollinen yhteisö, joka on sopivasti sisäänpäin lämpiävä. Kuplautumisen oikeutusta on haettu myös Raamatusta: ”Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha” (1. Tiukkaan muotiin pakottava uskonyhteisö on kielteinen kupla jos mikä. Muut ovat ’maailmassa’, ja kirkolla tai siinä toimivilla ei ole kovin hyvää ymmärrystä, millaista ihmisen elämä on.” Loikkanen kuitenkin jatkoi, että edellä esitetty näkemys pitää onneksi vain osittain paikkansa. Myönteinen kupla parantaa, lohduttaa ja vahvistaa, se varustaa ihmisen henkisesti kohtaamaan monimutkaisen maailman. Toisin sanoen hänen saamansa informaatio vahvistaa jo olemassa olevia asenteita ja näkemyksiä, ei haasta niitä. Kun toimii pappina tai piispana ja elää koko aikuisen ikänsä kirkollisissa piireissä, tulee sisäsiittoinen näkökulma. Sosiaalinen kupla ei ole vain propagandan tavoite vaan vanha ilmiö, sillä rajattuja elämänpiirejä on ollut aina. Edellä sanotun jälkeen on vielä tehtävä ero myönteisen kuplan ja kielteisen kuplan välillä. Ulkopuolista tietoa tai näkökulmia tuli rajatusti, jos lainkaan. Saatetaan haukkua esimerkiksi punaviherkuplassa eläviä havaitsematta, että itse eletään vaikkapa sinimustassa kuplassa. Ystävyydestä haastateltu puolestaan kertoo törmänneensä eri tavalla elämää hahmottavan koulukaverinsa kanssa: ”Tapaus herätti huomaamaan, minkälaisessa kuplassa elän.” Niinpä. Paavali kirjoitti (Room. Tästä Steven Naatus kirjotti 2019 blogin kirkon verkkosivustolla: ”Hengellisyys ei ole mikään maailmasta irti oleva kupla, joka toteutuu pyhäisin kirkossa tai muussa pyhässä paikassa tai vain tietyn tyyppisten ihmisten kesken. Oma lukunsa ovat lahkot, jotka pyrkivät tietoisesti eristäytymään muusta yhteiskunnasta, usein karismaattisen johtajan taluttamina. Maailmaa nähnyt ja kiertänyt it-osaaja voi umpioitua omaan sosiaalisen tyhjiöönsä kuin keskiaikainen talonpoika ikään. Itse asiassa kirkon historia on täynnä esimerkkejä porukoista, jotka ovat halunneet ensinnäkin tehdä tiukan rajan maailmaan, mutta myös toisiin kristittyihin, joiden opilliset käsitykset tai uskonharjoittamisen tavat poikkeavat omista. TEKSTI | OLLI SEPPÄLÄ – KUVITUS ?| MATTEUS PENTTI Totuus ei asu kuplassa L uin aamukahvipöydässä sanomalehteä (ah, kuinka nautinnollista), tässä tapauksessa Helsingin Sanomia. Menneinä vuosisatoina ja -tuhansina ihmiset saattoivat luonnostaan elää koko elämänsä kodin ja kotiseudun pienissä ympyröissä. Erityisesti diakoniatyö sekä lapsija nuorisotyö pitävät seurakunnan ikkunoita auki muuhun yhteiskuntaan. Kristinuskossa kulkee myös vahvana kuplautumisen vastustaminen – maailmaan avautuminen. Koko Vanha testamentti on valitun kansan rajanvetoa ympäröivään maailmaan. Kielteinen kupla sen sijaan vaatii yksilöä pysymään kuplan sisällä ja suhtautumaan epäluuloisesti kuplan ulkopuolella oleviin. Myöskään uskonnon harjoitus, hengellisyys, ei saisi olla erillinen kupla. 20 21 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 essee. Myös Uudessa testamentissa tehdään eroa. Raamattua voi lukea myös eristäytymisen käsikirjana. Myönteinen kupla on esimerkiksi perhe tai suku, kaveriporukka tai harrasteporukka, mutta myös uskonyhteisö tai niin sanottu hengellinen koti. Kirkon, seurakunnan ja järjestöjen lukuisia yhteisöjä ja ryhmiä on helppo pitää otollisena maaperänä kuplautumiselle. fi:n lukijablogissa: ”Kirkon kuplaa tai kuplia voisi ajatella kriittisessä mielessä niin, että nykyinen työ ja toiminta kirkossa vie ajan ja huomion ja vain pienehkö osa kirkon jäsenistä on tiiviimmin kosketuksissa tämän todellisuuden kanssa. Yhteisö nauraa samoille vitseille ja porukka viihtyy toistensa seurassa. ” Kuplautumisen oikeutusta on haettu myös Raamatusta: ”Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha”. Nyt tiedän, miten moni asia olisi aikanaan pitänyt hoitaa, mutta siitä tiedosta ei enää ole varsinaisesti hyötyä”, Paarma sanoi. Uskon ydinsanoman ajatellaan kuuluvan kaikille, myös vähemmän pyhille. Jonkinasteista kuplautumista ilmenee kaikessa uskonnollisessa elämässä, mutta se voidaan laskea normaalin inhimillisen ryhmänmuodostuksen ja yhteisöpsykologian tiliin. Kirkollista kuplista on vuosien varrella puhuttu paljonkin. Hänen ei tarvitse altistua sellaiselle tiedolle tai sellaisille näkemyksille, jotka eivät vastaa hänen omiaan. Olkoonkin, että toiselle kupla on yhtä kuin tietoinen vale, toiselle se on suodatettu totuus. 12:2), ettei pidä mukautua tämän maailman menoon. Sosiaalinen kupla on turvallinen, mutta usein myös valheellinen paikka elää. Paarma sanoi katsovansa monia asioita eri silmin kuin aiemmin, nyt myös seurakuntalaisen silmin: ”Tästä puhuin kerran nykyisille piispoille. Uutta on nyt mahdollisuus entistä tarkemmin tehdä omat valinnat ja rajaukset maailmassa, joka periaatteessa on aivan käden ulottuvilla, vain klikkauksen päässä. Siellä voi elää ja hengittää. Kuplautuminen myös lisää yhteiskunnan jakautuneisuutta, jopa kahtiajakoa. Jokaisella tapahtumalla on hengellinen ulottuvuus. Kuppikuntaisuus ja nurkkakuntaisuus ovat aina olleet ihmiskunnan ilona ja riesana. Sosiaalisessa kuplassa poteroidutaan, siiloudutaan ja eletään omalla mukavuusalueella. Ne myös synnyttävät omia ”vaihtoehtoisia totuuksia” ja voivat muuttua propagandan aseiksi. Kahdessa peräkkäisessä jutussa haasteltava puhui kuplasta. Kor 5:13). Venäjän hyökättyä Ukrainaan kysymys informaatiosodasta teki kuplautumisesta entistä vakavamman asian. Vuonna 2019 Kotimaa.fi kertoi otsikossa, että yhdeksän vuotta aiemmin eläkkeelle jäänyt arkkipiispa Jukka Paarma tunnistaa nyt kirkollisen kuplan. Sosiaalisessa kuplassa ihminen myös valitsee itse, mitä informaatiota saa. Esimerkiksi Toivo Loikkanen kirjoitti jo 2016 kirkon kuplista Kotimaa. Lehden haastateltavat tarkoittivat kuplalla samanmielisten yhteisöä, sosiaalista kuplaa tai filtterikuplaa, jota on myös kaikukammioksi kutsuttu: kun huudat rajatussa tilassa, kuulet vain oman äänesi. Kirjoittaja on Kotimaa.fi:n julkaisupäällikkö. Myönteiset kuplat eivät sido, mutta kielteiset kuplat aiheuttavat vastakkainasettelua ja vihapuhetta. Sosiaalinen media on vain antanut entistä paremmat edellytykset sulkea kaikukammion kansi. Konkreettisesti kupla tarkoittaa nesteeseen tai muuhun aineeseen syntynyttä ilmataskua. Puhe kuplista sanomalehdessä ei ole ihme, sillä siitä on tullut 2000-luvulla erityisesti sosiaalisen median myötä tavallinen ilmaus. Isosta vanhoillislestadiolaisesta perheestä lähtöisin oleva valokuvaaja sanoo lapsuudenperheeseensä ja uskonyhteisöönsä viitaten nyt ymmärtävänsä, että ”maailmassa on paljon muutakin kuin se kupla”. Siihen kuuluu niin kärsimys ja kipu kuin oikeudenmukaisuuden toteutuminenkin.” Kuplautumista on mahdoton estää, sillä se on ihmisille ja yhteisöille luontaista. Informaatiosota on kuplien taistelua. Sotapropaganda yrittää pitää ihmiset omassa kuplassaan, altistuneena tarkoin valituille näkökulmille ja totuuksille. Sosiaalisen kuplan ihmiset ikään kuin elävät tässä taskussa erillään ympäröivästä maailmasta, joka on kyllä olemassa, mutta ei koske meitä
Waldau toimi makutuomarina, olipa kyse seurakuntalaisten kampauksista tai sisustusratkaisuista. – Manipulaatiota on kaikissa seurakunnissa. Massiivinen kritiikki vahvisti minussa ajatusta, että Jumala oli tekemässä jotakin Knutbyssä, Gembäck toteaa. Seurauksena oli uusi oikeusprosessi, jonka päätteeksi Waldau tuomittiin kahdeksasta pahoinpitelystä ehdolliseen vankeuteen ja yhdyskuntapalveluun. Gembäck liittyi seurakuntaan 1990-luvun lopulla. Myös Gembäck ja hänen Emma-puolisonsa aloittivat terapian. Sitten lahkomaiset toimintatavat voimistuivat entisestään. Silti hän halusi kertoa sen, jotta ihmiset ymmärtäisivät lahkoutumisprosessin kulkua ja osaisivat ehkäistä sitä. Knutbyssä tällainen piste ylittyi pian vuoden 2004 mediakohun jälkeen. Ulkopuolisissa Knutbyn tapahtumat synnyttävät monia kysymyksiä. Gembäckin arvion mukaan väärinkäytösten kohteeksi joutui noin puolet seurakunnan jäsenistä. Vuonna 2016 Gembäck ja hallitus viimein kieltäytyivät alistumasta enää Åsa Waldaun johtajuuteen ja erottivat Fältin pastorin tehtävästä. Seurakunnan toisella pastoseksuaalisesta hyväksikäytöstä. Gembäck sai ehdollisen tuomion sekä päiväsakkoja yhden henkilön pahoinpitelystä ja laittomasta pakottamisesta. Myös seksuaalisia rajoja ylitettiin. Yhteiselo lahkoissa ei myöskään ole pelkkää ahdistusta: mukaan mahtuu yleensä aina myös tyydyttäviä ihmissuhteita. En myöskään halunnut kuvata pelkästään Knutbyn synkkiä puolia vaan myös valoisia. Gembäck on vakuuttunut, että Knutbyn kaltaiset tapahtumat voivat toistua niin Ruotsissa kuin muuallakin. Silti seurakunta vaikutti päällepäin varsin tavanomaiselta, ja mukaan tuli myös uusia ihmisiä. Niinpä silloin, kun asiat muuttuivat vaikeammiksi, luulin että syy siihen oli oma hengellinen epäpuhtauteni. – Voin koko ajan paremmin, mutta käyn silti yhä terapiassa. – Olen lukenut monia kirjoja lahkoista, ja usein ne on kirjoitettu uhrien näkökulmasta. Poliisitutkimuksissa selvisi, että ampuja oli Fossmon perheen entinen lapsenvahti Sara Svensson. Gembäckin mukaan yhteisöjen lahkoutumisessa on eräänlainen keikahduspiste, jonka jälkeen jäsenistä tulee immuuneja kritiikille ja ulkopuolinen arvostelu vain tiivistää yhteisöä. Gembäck oli ruotsalaisen Knutbyn helluntaiseurakunnan johtava pastori. | Kuva: Kaj Aalto rilla Urban Fältillä oli salasuhteita seurakunnan naisten kanssa. Jonkin ajan kuluttua Waldau lähipiireineen alkoi levittää seurakunnassa uutta oppia. Jotta niin ei tapahtuisi, hän kehottaa olemaan valppaana manipulaation suhteen. Median kiinnostuksen vuoksi seurakunnassa pyrittiin jonkin aikaa elämään mahdollisimman normaalisti. ”Velkaansa” he saattoivat lyhentää tekemällä ilmaistyötä tai antamalla Waldaulle rahaa tai lahjoja. Lisäksi paljastui, että Helge Fossmolla ja Linden vaimolla oli suhde ja että Svensson toimi Helge Fossmon manipuloimana. Murhan myötä paljastuneiden asioiden vuoksi Ruotsin helluntailiike erotti seurakunnan yhteydestään, ja osa seurakuntalaisista häipyi. Seurakunta oli ajautunut sekasortoon. Gembäckin mukaan tarina on häpeällinen. Itse halusin kertoa tarinani sekä uhrien että väärintekijöiden näkökulmasta. Nykyään rakennusmiehenä työskentelevä Gembäck on löytänyt hengellisen kodin Ruotsin kirkosta. Noin 500 asukkaan Knutbyn kylä sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Uppsalasta. Minulla oli enemmän epäilyksiä Åsaa ja Kristuksen morsian -oppia kohtaan ennen murhaa kuin sen jälkeen. Avioliiton ulkopuolisia seksisuhteita oli myös Waldaulla. Syyskuussa 2017 Gembäck otti yhteyttä poliisiin ja teki rikosilmoituksen itsestään, Waldausta ja Fältistä. – Minä löysin tarkoituksen elämääni Knutbyssä, samoin ystäviä, joita rakastin. Vuonna 1921 kylään perustettiin helluntaiseurakunta, Knutbyn Filadelfia. Sitten hän googlasi sanan ”hirttoköysi”. Osa ajatteli jopa, että lähtö seurakunnasta tarkoittaisi Jeesuksen pettämistä ja pelastuksen menettämistä. – Lahkojen kehitykselle on tyypillistä kokemus ulkopuolisista vihollisista. – Sen ymmärtäminen, että on tehnyt väärin muita ihmisiä kohtaan, enenee kerroksittain, Peter Gembäck kuvaa omaa terapiaprosessiaan. Jäljelle jääneet ajattelivat kritiikin ja ei-toivotun julkisuuden vain osoittavan, että he olivat Jumalan asialla. Waldau ja Fält jättivät yhteisön. Siihen jälkisanat on kirjoittanut Uskontojen uhrien tuki ry:n puheenjohtaja Pia Puolakka. Eräänä iltana hän keskeytti saarnanvalmistelun ja tuijotti työhuoneensa kattopalkkeja. – Samalla halusin kertoa, että Knutbyn tapahtumien alku ei poikennut juurikaan muista seurakunnista. Tammikuussa 2004 seurakunnan pastorin Helge Fossmon vaimo Alexandra Fossmo ammuttiin yöllä kotonaan. Samalla seurakunnassa alkoi ilmetä lahkoille ominaisia piirteitä: vaatimuksia sukulaissuhteiden katkaisemiseksi, kurittomina pidettyjen seurakuntalaisten eristämistä, fyysisiä rangaistuksia sekä yksityiskohtaista yksityiselämään puuttumista. – On myös tärkeä ymmärtää, että lahkoutumisen alku ovat lahkotaipumukset ja että niitä on seurakunnissa, ei lahkoissa. Seurakunnassa koin Jumalan uudella tavalla. – Muiden auttamana ja ajan kuluessa näen omassa silloisessa toiminnassani enemmän yksityiskohtia etenkin suhteessa tavallisiin seurakuntalaisiin, Gembäck luonnehtii. Vakivaltaa selitettiin siten, etteivät seurakuntalaiset olleet riittävän pyhitettyjä. 22 23 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 haastattelu. Fält tuomittiin ehdolliseen vankeuteen, yhdyskuntapalveluun sekä korvauksiin alaikäisen tytön ” Massiivinen kritiikki vahvisti minussa ajatusta, että Jumala oli tekemässä jotakin Knutbyssä. P astori Peter Gembäckillä oli vuosina 2014–2016 toistuvasti paha olla. Gembäckin mukaan kaikki seurakunnan hallituksen jäsenetkään eivät tienneet Waldaun lähipiirin toimintatavoista. Yksi suurimmista on se, miksi niin monet seurakuntalaiset suostuivat törkeään kohteluun. Vaikka Waldaulla ei ollut yhteisössä muodollista asemaa, vähitellen valta keskittyi hänelle. Sen mukaan Waldau on Kristuksen morsian ja kuolemansa jälkeen menee taivaassa naimisiin Jeesuksen kanssa. Jäseniä yhteisössä oli tuolloin noin 50. Hetkeä myöhemmin ammuttiin myös naapurissa asuvaa Daniel Lindeä, joka haavoittui mutta jäi eloon. Oikeus tuomitsi Helge Fossmon elinkautiseen vankeuteen yllytyksestä murhaan ja murhayritykseen. Terapiassa Gembäck on pohtinut, miksi hän saattoi tulla riippuvaiseksi niin epäterveestä yhteisöstä. Waldaun ja Fältin lähdön jälkeen seurakunta pyysi ja sai ammattimaista apua. Gembäck kertoo tarinansa toimittaja Annika Sohlanderin kanssa kirjoittamassaan kirjassa Knutby inifrån – Så förvandlades pingstförsamlingen till en sekt (2020). Teos ilmestyi tällä viikolla suomeksi nimellä Knutbyn murha — Seurakunnasta kultiksi Docendon kustantamana. Hengellinen koti on löytynyt Ruotsin kirkosta. Myös häpeä omista väärinkäytöksistä sekä suru parhaiden työvuosien hukkaamisesta on vaatinut työstämistä. Lopulta hirttoköysi jäi tilaamatta. Kummallista väitettä tuki seurakunnassa aiemmin kuultu profetia erityisen Herran palvelijattaren saapumisesta paikkakunnalle. Vähän aiemmin seurakuntaan oli tullut myös karismaattinen nuorisopastori Åsa Waldau. Myöhemmin myös Gembäck irtisanoutui itse seurakunnanjohtajan toimesta. Nykyään hän työskentelee rakennusmiehenä. Hyvän vuoksi jäsen voi sietää paljon pahaakin. Tapaus synnytti valtaisan kohun. Yhtenä ongelmana Gembäck pitää seurakunnan silloista kriittistä suhtautumista psykoterapiaan. HEIKKI SALMELA Pelko piti kiinni lahkossa Peter Gembäck toimi johtavana pastorina pahamaineisessa Knutbyn helluntaiseurakunnassa ja näki läheltä, miten tavallinen seurakunta muuttui väkivaltaiseksi lahkoksi, jonka liepeillä tapahtui myös murha. Svensson määrättiin pakkohoitoon. Käytännössä yhteisön ylintä sananvaltaa käytti ”Kristuksen morsiameksi” kutsuttu Åsa Waldau
Esterin kirjan kertomukset ja niitä muistava purim ovat joka tapauksessa samalla myös vertauskuvaa kaikesta siitä vainosta, jota juutalaiset ovat eri aikoina ja eri maissa diasporassaan saaneet kokea. Purim alkaa tuona keskiviikkona illansuussa, jolloin pidetään jumalanpalvelus. Monista edellä mainituista syistä eksegeettisessä tutkimuksessa on kyseenalaistettu sitä, mistä kirjassa kerrotaan. Ihmiselämän perimmäiset kysymyksetkin esitetään uudella intensiteetillä; mikä tässä kaikessa on lopulta sitä tärkeintä. Hallamaan tekstin mukaan tieteen objektiivisuuden ja puolueettomuuden ihanteen valossa teologinen tutkimus näyttää epäilyttävältä, koska se on historiallisesti kytköksissä kristillisiin kirkkokuntiin. Purim-juhlan aihe on tarjonnut juutalaisille ahdingon aikoina toivon kipinää, jonka voimalla sorretut ovat voineet mennä elämässä eteenpäin silloinkin, kun muuta toivoa ei ole ollut. Sen jälkeen adar-kuun 14. Normatiivisuus ja uudistuvat metodit. Ja näin myös tapahtuu: ”Eikä kukaan asettunut heitä vastaan, sillä kaikki muut pelkäsivät heitä” (Ester 9:2). Kun taas Esterin tai hänen neuvokkaan serkkunsa Mordokain nimi mainitaan, seurakunta osoittaa suosiotaan hurraamalla tai viheltämällä. kuukausi, jotta kuukaudet pysyisivät jatkuvasti suunnilleen samassa vuodenajassa. Saarisen artikkelissa tarkastellaan sitä, mitä suomalaisessa systemaattisessa teologiassa 1970-luvulta alkaen sovellettu systemaattinen analyysi on. Mitä tarkoittaa. Kuun alku sattuu aina täydenkuun tietämille. Esterin kirjan kertomat tapahtumat tuntuvat kirjan loppua kohti hämmästyttäviltä. Suomessa puhutaan nyt äkkiä monista asioista niiden oikeilla nimellä. Teologian uusista paradigmoista ja kehittyvistä metodeista puolestaan kirjoittavat Marjukka Laiho, Mitra Härkönen, Henrietta Grönlund, Veli-Matti Kärkkäinen, Risto Saarinen ja Carita Cruz. Ensimmäiset pakolaiset Ukrainasta ovat jo saapuneet Suomeenkin, ja heitä saattaa tulla vielä paljon lisää. | kolumni | K aksi viikkoa sitten syttynyt Ukrainan sota on miltei käsittämättömän nopeasti muuttanut Eurooppaa ja Suomea. Minne ovat nyt hävinneet normaalisti niin ahkerat somen sanapoliisit ja muut meitä vuohiin ja lampaisiin jakavat sensorit. Nyt koitti kirkon aika JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Tärkeää onkin äkkiä vain yhtenäisyys. Sen aikana työnteko on sallittua, vaikkakin juhlapäivän viettoon tietysti kannustetaan. Juutalainen ajanlasku Juutalainen kalenteri poikkeaa auringon kiertoon perustuvasta gregoriaanisesta kalenterista keskeisimmin siinä, että juutalainen kalenteri on lunosolaarinen eli se perustuu sekä auringon että kuun kiertoon. Sen jälkeen, kun kuningatar Esteriin ja hänen juutalaiseen kansaansa hyvin myötämielisesti suhtautuva suurkuningas Kserkses hirtättää pahan Hamanin, antaa hallitsija valtakuntansa juutalaisille valtuudet kostaa vihollisilleen. Jumala puhuu meille historian tapahtumissa ja erityisesti sanassaan. ”Näin juutalaiset surmasivat kaikki vihollisensa, tuhosivat vastustajansa perin juurin ja tekivät heille mitä halusivat” (Ester 9:5). Kriisitietoisuuteen herännyt Suomen kansa on ilman eri käskyä alkanut nyt kokoontua omien lippujen alle. JUSSI RYTKÖNEN Purimia juhliessa voidaan pukeutua karnvaaliasuihin. Hyvän Jumalan kädessä on lopulta jokaisen ihmisen elämä. Aina sitä ei ole oikein haluttu tai osattu Suomessa oikealla tavalla muistaa. Silloin Persian suurvalta hallitsi suurta osaa Lähi-idästä. Kirjan lukemisen kuuntelemisessa noudatetaan melko erikoisia, synagogassa täysin poikkeuksellisia tapoja. Tässä on jo nyt yksi tärkeä opetus Suomen kansalle. Niinpä tietyin ajoin vuoteen lisätään 13. JUSSI RYTKÖNEN Jaana Hallamaa, Kati TervoNiemelä & Isto Peltomäki (toim.): Teologia eletyn uskonnon tulkkina. Kirjan 11 artikkelista tieteen ja tutkimuksen normatiivisuuden kysymystä käsittelevät Jaana Hallamaan, Timo Koistisen, Elina Vuolan, Olli-Pekka Vainion, Elaine Grahamin ja Niko Huttusen esitykset. Missä on siis kirkko, kun sitä yhtäkkiä tarvitaan sellaisessa roolissa, jossa se ei ole aikoihin ollut. Toisaalta tapahtumien historiallisuutta ei pidä tuijottaa liian kriittisesti. Meilläkin nopea muutos on synnyttänyt monia ennalta arvaamattomia kehityskulkuja. Artikkelikokoelma Teologia eletyn uskonnon tulkkina käsittelee kysymyksiä teologisen tutkimuksen lähestymistavoista, metodologiasta sekä mielenkiintoista kysymystä tutkimusalan normatiivisuudesta: voiko akateeminen teologinen tutkimus olla arvottavaa ja normatiivista. J uutalaista purim-juhlaa vietetään adar-kuun 14. 24 25 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 teologia. Aina, kun tekstissä mainitaan Haman tai joku hänen kymmenesPurimina muistetaan voittoa vainoajasta tä pojastaan, alkaa seurakunta pitää meteliä. Nykyisen länsimaisen ajanlaskumme mukaan sen ajankohta on tänä vuonna 16.–17. Muuten suomalaisten tutkijoiden kirjoitustyyli muistuttaa ”Zetor-traktorin vaivalloista etenemistä kynnöspellolla”, kun kirjoituksen pitäisi olla lukijalle kuin ”Teslan kyydissä oloa moottoritiellä”. Kirjoittaja pohtii, missä määrin systemaattisen analyysin kanssa on tehtävä työtä modernissa ja globaalissa englanninkielisessä tutkimuskontekstissa, jossa termiä ei käytetä. On lahjoitettu varoja ja tavaraa. maaliskuuta. Kirkko on myös kannatellut tätä kansaa, kun sodat ja muut suuret onnettomuudet ovat uhanneet tai kaatuneet päälle. Purimin vietossa keskeisintä on osallistua synagogan palvelukseen juhlan aattoiltana. | kirja | | juutalaisuus | Juutalaiseen vuodenkiertoon kuuluva purim-juhla on Esterin kirjaan perustuva iloinen ja karnevalistinen juhla, jolloin ”kaikki on sallittua”. ” Missä on siis kirkko, kun sitä yhtäkkiä tarvitaan sellaisessa roolissa, jossa se ei ole aikoihin ollut. Juutalainen vuorokausi nimittäin vaihtuu auringon laskiessa, ei keskiyöllä. päivänä. Erityisesti piispojen Tieteen lahja -dokumenttiin viitaten hän arvioi, että teologisella tutkimuksella olisi paljon annettavaa myös kirkolliselle teologialle. Purimin raamatullinen sisältö on Vanhan testamentin Esterin kirjassa kerrottu juutalaisen yhteisön pelastuminen tuholta, jota sille valmisteli korkea-arvoinen, katala persialainen hoviherra Haman. Kuvassa on purimin viettäjiä Lontoossa viime keväänä 26.2. Jalkoja tai pöytiä tömistetään, käsissä voidaan pyörittää räikkää. Kaiken käytännöllisen hyvän tekemisen lisäksi kirkon on kuitenkin myös muistettava, että vaikeina aikoina ihmiset katsovat kirkkoon myös rohkaisijana, toivon tuojana ja kärsimyksen selittäjänä. Olisiko sittenkin niin, että jonkin dna:han varastoituneen laumakäyttäytymisen voimalla kansakunta voikin tarvittaessa panna asioita tärkeysjärjestykseen ja keskittyä niihin olennaisimpiin. Purim ei kuulu suurimpiin juutalaisiin juhliin. Seuraava purimin jumalanpalvelus on torstaiaamuna. Englanninkielisen maailman ehdoilla toimittaessa suomalaisten olisi Saarisen mukaan kuitenkin opittava omaa tyyliä ja uutta, sujuvaa kirjoitustapaa. Kirjaa luetaan synagogassa myös seuraavana päivänä. Sitä tarjoaa kirkko, joka on Suomessa jo 900 vuotta julistanut sanomaa Kristuksesta, pelastuksesta, toivosta ja Jumalan hallintavallasta yli koko maailman. Keskinäiset riidat näyttävät unohtuneen. Teologista tutkimusta edustavat tahot torjuvat epäluulon sanoutumalla tutkimustoiminnassa irti tunnustuskuntasitoumuksista. Kauniin kuningatar Esterin ja hänen serkkunsa Mordokain neuvokas toiminta kuitenkin pelastaa Persian juutalaiset ja paha Haman saa palkkansa. Esterin kirjassa kuvatut tapahtumat sijoittunevat aikaan noin 450 eKr. Pukeutua voi esimerkiksi Esterin kirjan hahmoiksi tai muulla erikoisella tavalla. Kun ilmassa on epävarmuutta tulevaisuudesta ja pelkokin nostaa päätään, kuuluu tämän kansakunnan varautumiseen myös hengellinen ulottuvuus. Purimin juhlinnassa voidaan pukeutua eräänlaisiin karnevaaliasuihin ja pitää erilaisia paraateja. Ei ole, osoittaa pieni vertailu vieraskielisiin metodija kirjoitusoppaisiin. Eihän se mitään kuvittelua kuitenkaan ollut. Kaiken kaikkiaan Esterin kirja kertoo juutalaisten surmanneen 75 000 vastustajaansa. Purimina ”kaikki on sallittua”. Totta kai kirkko on havahtunut uuteen todellisuuteen. Tämä onkin Hallamaan mukaan tuottanut hedelmää. Hallamaa pohtii myös akateemisen ja kirkollisen teologian suhdetta. STKSJ 298, Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura 2021, 220 sivua. Silloin kuunnellaan Esterin kirjan – hepreaksi Megillah – lukemista. | Kuva: Neil Hall / EPA-EFE / All Over Press ” Purim on vuoden ainoa päivä, jolloin juutalaista lakia selittävä Talmud suorastaan kehottaa juutalaisia olemaan humalassa. Esterin kirjan kertomista tapahtumista ei ole muita historiallisia lähteitä. Alkusäikähdyksen jälkeen on nopeasti yritetty hahmottaa tilannekuvaa ja ryhdytty kantamaan huolta Ukrainan sodan synnyttämästä humanitaarisesta katastrofista. Saarinen heittää jopa kysymyksen, onko systemaattinen analyysi tullut tästä syystä tiensä päähän. Juutalainen kalenteri on esimerkiksi länsimaissa vain tai lähinnä uskonnollisessa käytössä, mutta Israelissa sitä käytetään liki kaikilla elämänalueilla gregoriaanisen ajanlaskun rinnalla. Jokainen kuukausi on juutalaisessa kalenterissa joko 29 tai 30 päivän mittainen. Purim on vuoden ainoa päivä, jolloin juutalaista lakia selittävä Talmud suorastaan kehottaa juutalaisia olemaan humalassa: ”Purimina on juotava siihen saakka, kun ei enää erota virkkeitä ’Haman olkoon kirottu’ ja ’Mordokai olkoon siunattu’ toisistaan.” Itse jumalanpalveluksessa ei tietenkään olla päissään, mutta Raamatun tekstejä voidaan esimerkiksi lukea vauhdikkaasti tai niitä voidaan resitoida maallisten sävelmien mukaisesti tavalla, joka ei muulloin tulisi kuuloonkaan. Minne katosi näin nopeasti se jo vuosia puhuttu yhteiskuntamme polarisoituminen. Vuodesta tulee näillä edellytyksillä tietenkin lyhyt, vain 353–355 päivän mittainen. päivänä juutalaiset viettivät päivää rauhassa ja juhlivat sitä pitoja ilopäivänä. Kirkon on nyt osattava puhua salatusta Jumalasta ja Hänen tahdostaan
Viime viikon mysteerikuvaan tuli runsaasti tunnistuksia. Eturivissä ovat tohtorit Simo Peura ja Mikko Juva, seuraavassa rivissä professorit Jouko Sihvo ja Pentti Laasonen, lehtori Aino Laasonen, professori Kauko Pirinen ja piispa Aimo T. Piispa päätti löytää sovun kappalaisten kesken ja järjesti työntekijöille suuren raamattukeskustelun. Käytävän oikealla puolella ovat muiden muassa pastori Matti Poutiainen sekä tohtorit Heikki Kotila ja Immo Nokkala.” Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Kuistin katosta roikkuvat renkaat ja seinään on kiinnitetty leuanvetotanko. Kaksi kappalaista oli asiassa napit vastakkain. Voit perustella valintasi lyhyesti. Kolmella miehistä on hattu päässä, ja neljällä on niin sanottu popliinitakki, joten kesäpäivästä ei ole kyse. ”Revitään vaikka kilpaa kuusia juurineen maasta”, kuten kaveri sanoi. kirkkokahvit | vastaus | 26 KOTIMAA | 11.3.2022 | harrastaja | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Heidän takanaan ovat muiden muassa sosiaalineuvos Martti Voipio ja tohtori Yrjö Knuutila, seuraavassa rivissä professori Markku Heikkilä, dosentti Hannu Mustakallio, apulaisprofessori Juha Seppo ja rovasti Samuli Pentikäinen. Käsilläseisontaan sopii alustaksi vaikka mattoteline. – Vaativaahan kehonhallinta on, mutta palkitsevaa, etenkin silloin, kun huomaa kehittyvänsä. Hannu Kähärä kertoo aina treenanneensa jotain. Lapsuuden unelmaansa Kouvolan seudun ammattiopiston puuseppälinjan opiskelijana toteuttava mies muistuttaa Jeesuksenkin olleen puuseppä, ei teologi. Missä ruotsalaisessa kylässä syntyi Åsa Waldaun johtama lahko. Jutun kirjoitti Petri Vähäsarja ja kuvat otti Jukka Granström. | kasku | | paras juttu | | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. – Olen treenannut punttia rengasohjeilla, kun en muuta voi. Puheenvuoroa käyttää professori Eino Murtorinne. Tämän viikon kuvassa on viisi miestä ja ilmeisesti osin vielä viimeistelyä vaativa rakennus. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto E räässä seurakunnassa kiisteltiin Raamatusta. –Täällähän se seurakuntakin on, portsaripappi vastasi ihmettelyihin. Kun reenataan, niin reenataan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Piispantarkastuksen yhteydessä kiista tuli esiin. Ja jotta pääsisimme mahdollisimman hyvään kompromissiin, ilmoitan heti aluksi, että näkemyksessäni ei ole tinkisen varaa. Tuli pakollinen tauko. Kuka on Luterilaisen maailmanliiton maailmanpalvelun johtaja. Kirjapalkinnon voitti Marketta Kaari Turusta. Opiskeluaikoina karatessa SM-mitaleitakin otellut kouvolalainen kokeili ja innostui oitis. Hyvästä kunnosta ja kehonhallinnasta on apua paitsi papille, myös portsarija puuseppä-Kähärälle. Toinen edusti liberaalimpaa tulkintaa, toinen konservatiivisempaa. 1. Jos ei itse pidä huolta itsestään, ei sitä kukaan muukaan tee. Kuka on suunnitellut Alahärmän kirkon. 26 27 KOTIMAA | 11.3.2022. ”Juttu oli taidokkaan monipuolinen – syvällinen ja vakava mutta lämmin ja humoristinenkin”, kirjoitti eräs lukija. Missä ja milloin kuva on otettu. Silloin toinen kappalaista pyysi puheenvuoron: – Olen samaa mieltä herra piispan kanssa. Hannu Mustakallio kirjoitti: ”Kuva on teologisten seurojen 100-vuotisjuhlaan liittyneestä symposiumista, jonka Suomen Kirkkohistoriallinen Seura ja Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura järjestivät Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa marraskuussa 1991. Mar ia Im mon en 3. Liitä mukaan osoitteesi. Tunnistatko kuvan ihmisiä. Jos ef Ste nbä ck 2. kappalaisen harjoittelu keskittyy tätä nykyä omaan kotiin. 2. Kähärä ei kaipaa treeniinsä ryhmää. Samoin kävi pelkkää kehonpainoa harjoitteena käyttävän Method Makian kanssa. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Tämän Kähärä kertoo oivaltaneensa jo varhain. Portsarin hommia ennen koronaa kouvolalaisravintoloissa tehnyt Kähärä kertoo kohdanneensa päivällä vihkimänsä parin aamuyöstä kuppilan ovella. – Meillä kaikilla on toki omat näkemyksemme, mutta työyhteisönä meidän pitää löytää jokin kompromissi, piispa sanoi. Nikolainen. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Jos vielä saisin tehtyä krusifiksin renkailla – sopisi hyvin papille. Kouvolan seurakunnan vs. – Tykkään treenata yksin. – Olin innoissani kuin pikkupoika! Tuntui kivalta pysyä käsilläseisonnassa. HANNELE NIEMI Lumitöistä tuli Hannu Kähärälle kelpo verryttely ennen käsilläseisontaa kotipihan mattotelineellä. 1. Knu tby ssä K olmisen vuotta sitten tuttu kaveri näytti Hannu Kähärälle käsilläseisonnan renkailla. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. Vanha äijäkin oppii, kun jaksaa puurtaa, eikä anna periksi. | Kuva: Johannes Wiehn ” Vaativaahan se on mutta palkitsevaa etenkin silloin kun huomaa kehitystä. Kotimaan nro 8 paras juttu -äänestyksen voitti Jukka Norvannon haastattelu otsikolla Ettei Suomi hukkuisi. Hannu Kähärä kehonhallinta Telinevoimisteluliikkeitä hyödyntävää kehonhallintaa voi harjoittaa melkein missä vaan. Viime syksynä vaativa planche eli nojavaaka alkoi olla jo hallinnassa, kun Kuusamon vaelluksella Kähärältä halkesi polvilumpio ja repeytyi reisilihas. 3. Kai tätä voisi ajatella maallisena kilvoittelunakin
Tjänstens kravgrupp är K10 och lönen är 4718,13 € i månaden. Sosiaalinen karjalaisluonne iloitsi vielä sairaalavuoteella ystävien runsaista yhteydenotoista ja vierailijoista: Kaikkiko tänne tulevat. Kerrotaan, miten Konttinen makasi lattialla horroksessa, silmät muljahtivat ja puhe saattoi kestää monta tuntia. Hallintojohtaja Talousjohtaja HAUT PÄÄTTYVÄT 25.3.2022 KLO 15 Ulvilan seurakunnassa on haettavana 1.4.2022 klo 15.00 mennessä DIAKONIAN VIRKA Tarkempi hakuilmoitus seurakunnan kotisivuilla www.ulvilanseurakunta.fi Martti Hirvonen Rovasti Martti Hirvonen kuoli Turussa 7.2. Varsin pian puolisonsa menetyksen jälkeen Marttia itseään kohtasi vakava sairaus. Sarlin testamenttasi kirjan kustannusoikeudet Suomen Lähetysseuralle, ja 1961 pastori Veikko Suutarinen toimitti siitä lyhennetyn painoksen. TIMO, LAURI JA KATRI-MARIA HIRVONEN TERHOMATTI HÄMEENKORPI Kirjoittajat ovat Martti Hirvosen lapsia ja ystävä. Valmistumisensa jälkeen Martti työskenteli aluksi Helsingin Lauttasaaren seurakunnassa ja vuosina 1974–1977 Outokummun seurakunnan kappalaisena. Sarlin puolusti ja tuki Konttista ja haastatteli sekä kirjoitti muistiin tämän puheita. Eräs meidän ajan profeetta. Opiskelijatapahtumassa Martti tapasi kotitalousopettajaksi opiskelevan Marita Katajan, josta tuli hänen elämänmittainen puolisonsa. Sana levisi, ja ihmisiä alkoi tulla kuuntelemaan ja tapaamaan häntä. Joskus hänet ajettiin kiroten ulos talosta, muutaman kerran hänet yritettiin jopa murhata. 24 %. www.hameenlinnanseurakunnat.fi Haku päättyy 25.3.2022. Haku KirkkoHR-palvelussa. Ei saa ruveta ensin parantelemaan itseään, että kelpaisi Jeesukselle.” Useimmat papit ja oman kylän väki arvostelivat ja pilkkasivat vain rippikoulun käynyttä naisprofeettaa. HÄMEENLINNAN. Sarlin (toim.): Herra on lähellä. Marttia kaipaamaan jäävät lapset puolisoineen ja lapsineen sekä sukulaiset sekä laaja ystäväpiiri. Martilla oli monia kiinnostuksen kohteita, joista yksi oli espanjan kieli ja kulttuuri. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Läs mer på borgastift.fi/rekrytering Toveripäivät Jaakkima 90 v STEP-koulutus Ruokolahden kampuksella Hintaja lisätiedot, ilmoittautumiset p. SEURAKUNNAT Hämeenlinnan seurakuntayhtymässä on 4 seurakuntaa, noin 50 000 jäsentä, noin 140 työntekijää. Myös papin tehtävän Martti koki vahvasti ihmisten vierellä kulkemisen kautta. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. Närmare upplysningar ges av kyrkoherde Kim Rantala tel. | kuolleet | Rovasti Kaarlo Kristfrid Sarlin kirjoitti pikakirjoituksella muistiin toista tuhatta sivua horrossaarnaaja Helena Konttisen puheita kymmenen vuoden ajan. Uusi painos sai nimekseen Herra on lähellä, Eräs meidän ajan profeetta. Martti toimi puolisonsa omaishoitajana lähes kymmenen vuoden ajan, myöhemmin vieraillen hoitokodissa päivittäin. Syvästi uskonnollinen Konttinen alkoi 34-vuotiaana nähdä näkyjä ja saarnata horroksessa. Myöhemmin perhe asui myös muutaman kuukauden Espanjan Salamancassa Martin jatko-opintojen vuoksi. 050 464 8460. Martin hengellistä työtä leimasi koko uran ajan vahva ekumeeninen kiinnostus ja monikulttuurisuus. Inkeriläisyhteys johti Martin Venäjälle ja Pietariin Pyhän Marian seurakunnan kirkkoherraksi vuosina 1998–1999. Martti oli useana vuonna järjestämässä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän lentopallon yhteisvastuuturnausta. Tervetuloa entiset ja nykyiset opiskelijat sekä työntekijät, ystävät ja yhteistyökumppanit! Huom: tilaisuus myös striimataan, ilmoittautumiset ja linkin tilaus kuten yllä. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pääsiäisen tuplanumero 8.4.2022 Pyydä tarjous ja varaa mainospaikkasi 1.4.2022 mennessä. Piispa Seppo Häkkinen, Pentti Holi, Timo Huttula, Taneli Hassinen, Leena Haakana, Timo Kälviäinen, Ilkka Mattila, Helena Ahonen, Taina Paananen, Jouko Siitonen, juhlakuoro esiintyy. Jaakkiman pappi K.K. Hoikka perusti tämän entiselle kotipaikalle orpokodin, jonka ympärille herätysliikkeen toiminta keskittyi. | kuolleet | ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. 24 %. Martti toimi Turun seudun Inkeri-seuran puheenjohtajana vuosina 2010–2020 ja hänet kutsuttiin vielä vuonna 2021 yhdistyksen kunniajäseneksi. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Nuoruuden kesät kuluivat malminetsinnässä Lapissa. Neuvostoliiton hajottua 1990-luvulla Katariinan seurankunnan alueelle muutti inkerinsuomalaisia, joiden kanssa Martti toimi aktiivisesti ja alkoi opiskella venäjää. Parikanniemisäätiö 1973. 1970-luvun lopulla kolmilapsinen perhe muutti Turkuun Martin toimiessa neljä vuotta Turun yliopiston opiskelijapastorina. Martti sai kuitenkin jo nuorena hengellisen herätyksen ja lähti Helsinkiin opiskelemaan teologiaa. Konttinen kuoli Uukuniemessä 1916 vain 45-vuotiaana köyhänä ja sairaana. Martti oli mukana myös perustamassa Suomi-Costa Rica -seuraa, jonka puheenjohtajana hän toimi 1984–1992. Hänen kerrottiin näkevän aiemmin tapahtuneita asioita ja kuvailevan niitä hyvinkin tarkasti. Martti oli myös aktiivinen Samppalinnan Rotaryklubin jäsen ja kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Olemme koonneet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalanpalveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. Mediamyynti: Hautaustoimen päällikkö vakituiseen virkaan, aloitus sopimuksen mukaan. Vuonna 1916 hän kokosi puheet, ja ne julkaistiin Parikanniemisäätiön kustannuksella kirjaksi nimellä Eräs meidän ajan profeetta. Etsimme joukkoomme kahta uutta johtavaa viranhaltijaa: Tarkemmat hakuilmoitukset tehtävän sisältöineen ja kelpoisuusvaatimuksineen: jyvaskylanseurakunta.fi/avoimet-tyopaikat Hakuprosessissa avustaa Eezy Personnel Oy. Yhteys Espanjaan ja siellä saatuihin ystäviin säilyi tiiviinä koko elämän ajan. Konttisen näyt ja profetiat saivat aikaan uukuniemeläisyydeksi kutsutun herätysliikkeen. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme 28 29 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 tiedoksi. Hae meille töihin: Jyväskylän seurakunta on 93 000 jäsenen ja 300 työntekijän vireä yhteisö, jonka organisaatio on parhaillaan uudistumassa. Hän oli syntynyt 20.10.1948 Kuusjärvellä, myöhemmin Outokumpu. Martti opetteli kielen 1970-luvulla ensimmäisten Chilen pakolaisten tullessa Suomeen. Vuosina 1981–2014 Martti toimi eri tehtävissä Turun Katariinanseurakunnassa, vuodesta 2004 eteenpäin sen kirkkoherrana. Ei tule etsiä autuutta mistään muusta kuin Kristuksesta Jumalan sanan kautta. Tjänsten söks hos domkapitlet i Borgå stift senast 1.4.2022 kl. Aikuistuttuaan hän työskenteli ensin piikana, sitten nai köyhän Matti Konttisen, ja omien neljän lapsensa lisäksi huolehti myös sairaasta anopista ja miehensä seitsemästä sisaruksesta. Kirjoitustaidoton Helena Konttinen os. Hänen työtään jatkamaan perustettiin Parikanniemen Orpokotiyhdistys. Muun muassa Lapinlahden sairaalan ylilääkäri Christian Sibelius piti häntä hysteerisenä. Ylioppilas Väinö Hoikka parantui ja tuli uskoon Helena Konttisen kautta. Nykyään Ristiinassa toimiva Parikanniemisäätiö järjestää edelleen elokuisia orpokotijuhlia Parikkalassa. | klassikko | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Tapahtumia Tammerfors svenska församling söker KYRKOHERDE Kom och jobba i ett inspirerande arbetslag på en språkö! Vår lilla församling är aktiv och hemtrevlig, och arbetsuppgifterna mångsidiga. Rautatie mahdollisti myös saarnamatkat lähipaikkakunnille, kuten Sortavalaan ja Mikkeliin. Eronen syntyi 1871 Mensuvaaran kylässä Uukuniemellä ei-uskovaiseen perheeseen. Kielija kulttuuriharrastusten lisäksi Martti seurasi innostuneesti urheilua ja pelasi itse pesäpalloa ja lentopalloa turkulaisjoukkueissa Valkoiset pantterit ja Inkerin nousu. 15.00. Konttinen sai myös Jumalalta tehtäväkseen käydä tapaamassa ihmisiä näiden kodeissa. Konttisen mielenterveyttä tutkittiin. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. LEENA HIETAMIES K.K. Martti oli aidosti kiinnostunut ihmisistä ja heidän ajattelustaan. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Tervetuloa jumalanpalvelukseen! Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. ”Jos ihminen näkee syntinsä, on hänen viheliäisenä mentävä Kristuksen eteen. Helena oli herätyksen arvostettu sielunhoitaja. 044 258 2464 tai ruokolahti@step.fi https://step.fi/course/toveripaivat/ Lauantai 26.3.2022 Klo 10 Jaakkiman kristillisen opiston ystävät ry vuosikokous Klo 13 Raamattutunti Klo 15 Ryhmäkokoontumiset Klo 18 Iltaohjelma Sunnuntai 27.3.2022 Klo 9 Aamuhartaus Klo 10 Messu Ruokolahden kirkossa Klo 13 Päiväjuhla opistolla Ohjelmassa mukana mm. Kirja levisi lukuisina painoksina. Martin Marita-puolison sairauden myötä elämä muuttui dramaattisesti. Hän selitti Raamatun tekstejä ja vaati parannusta. Metsuriisän ja kotiäidin poika oli innokas ja monipuolinen urheilija. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Hän oli kuitenkin jo pikkutyttönä kiinnostunut hengellisestä elämästä. jumalanpalvelusverkossa.fi löydät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Martin tunteneet muistavat hänet innostuvana ja puheliaana, polkupyörällä liikkuvana Varissuon ”isä-Camillona”, jolla oli aina aikaa vaihtaa kuulumiset
Koska Jeesus oli hiljaa, Matteus kertoo, mitä nainen puhui. Jeesus taas näkee suuren uskon siellä, missä on suurin hätä ja missä suostutaan ulkopuoliseksi, jopa koiraksi. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Matteuksen evankeliumi 15:21–28 Jeesus meni Tyroksen ja Sidonin seudulle. Matteus ei kerro kanaanilaisen tunteista, mutta vastaus oli paitsi nokkela myös aidosti kristillinen. Siellä muuan kanaanilainen nainen, sen seudun asukas, tuli ja huusi: ”Herra, Daavidin Poika, armahda minua! Paha henki vaivaa kauheasti tytärtäni.” Mutta hän ei vastannut naiselle mitään. Puhe piispa Mari Leppänen. Suomessa tälle äidille ei olisi mitään sijaa. Tyttäreni on kastettu täällä. Daavid oli soturi, joka lahtasi tämänkin naisen esi-isiä. Sävelet tuntuvat kantautuvan kattoon asti. MAIJA P. Kirkko vihittiin käyttöön 1903. Ma 14.3. Ne ovat hengellisiä runoja, mutta kirjotan myös muita runoja. Kun Jeesus lopulta avasi suunsa, hänen viestinsä oli ”Ei!”. Jeesus poikkesi kotikonnuiltaan Tyroksen ja Sidonin seudulle ja törmäsi kanaanilaiseen naiseen. To 17.3. – Tykkään laulaa virsiä, sillä ne ovat kuin runoja mutta samalla myös rukousta, hän sanoo. Yle TV1 klo 10 Rauhanrukous Ukrainan puolesta. Ensinnäkin jo se, ettei Jeesus vastannut hätääntyneelle mitään. Muutin Alahärmään 1970-luvulla kotiseudultani Ylistaron Kitinojalta. Ekumeeninen ja uskontojen yhteinen rukoushetki Alppilan kirkossa. oppilaitosteologi Tomi Kallanne, Lappeenranta. Sävelet tuntuvat kantautuvan kattoon asti. Myönnän ihan mitä vaan.” Ulkomaalainen, kanaanilainen, nainen, häirikkö, nyt sitten vielä koiranpenikka, mutta uskovainen koira. Mukana muun muassa ortodoksisen kirkon piispa Sergei. Ihminen saa nykyisin tietoa niin valtavasti joka puolelta, ettei kaikkea ehdi sulattamaan. Yle Radio1 klo 10 Meditatiivinen messu kelttiläisin maustein. 25:1–10, Ps. Mutta luvassa oli vielä pahempaa. Jeesus ylisti naisen uskoa. Kirkossa on hyvä hiljentyä. Aik. Korona-aikana yksi runoistani julkaistiin Härmän Joulu -lehdessä. Sain nuorisosihteerin viran kunnalta. Tilaisuus oli jumalanpalveluksen jälkeen, ja siellä oli paljon väkeä. Olen sotaveteraanin leski. näyttelijä Sara Paavolainen lukee Toista Mooseksen kirjaa. Liturginen väri on violetti Alttarilla on kaksi kynttilää. Hän, joka ylittää hätänsä julkituomisen rajan, ei kohtaakaan Jeesusta vaan vahtimestarin. Lastenkaan vuoksi en ole joutunut olemaan töistä pois, sillä mieheni hoiti heidät maanviljelyksen ohessa. La 12.3. Se näytti kestävältä jykevine portaineen. Ke 16.3. 15:21–28. Tämä on poikkeuksellista Etelä-Pohjanmaan kirkkoarkkitehtuurissa. Jumalanpalveluksissa käyminen on ollut minulle tärkeä perinne lapsuudesta lähtien. Tunnustusta tehosti naisen ele heittäytyä maahan Jeesuksen edessä. Jostain syystä Jeesus kuitenkin meni sinne, vaikka sanoi itsekin, että hänet on lähetetty vain israelilaisia varten. | Kuva: Wikimedia Commons |K uv a: Ja ni ca Pö rh ön en ” Kirkossa on helppo laulaa, koska se on niin pyhä paikka. Niin tehtiin vain Jumalalle. Vanhan testamentin mukaan mitään näistä ei olisi saanut olla edes olemassa. Tykkään laulaa virsiä, sillä ne ovat kuin runoja mutta samalla myös rukousta, johon kiteytyy tärkeä sanoma. | kirkko & minä | Aina löytyy keino päästä kirkkoon Leena Vaismaa Alahärmän kirkko . E n tiennyt Alahärmästä aluksi muuta kuin kirkon. Minulla todettiin Parkinsonin tauti 20 vuotta sitten. Me pidämme suuren uskon merkkinä sitä, että ihminen hallitsee vastoinkäymisiä ja saa vaikka taivaan avautumaan. rovasti Raija Korhonen, Helsinki. En kuitenkaan ajattele, että olisin sairas. Josef Stenbäckin suunnittelemassa kirkossa yhdistyy kansallisromantiikkaa ja kirkkogotiikkaa. Kestäisitkö sinä sellaista puhetta. Kirkossa on helppo laulaa, koska se on niin pyhä paikka. 4:1–8, Matt. Vaikka sairaus vaikeuttaa hieman liikkumistani, elän niin normaalia elämää kuin pystyn. 2. Yle Radio1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Lohjan pyhien Karjalan Valistajien kirkosta. ka koirakin, mutta auta silti! Senkin myönnän, että on aivan oikein, ettei lasten leipää syötetä koirille. Ja kun sitäkään nainen ei suostunut uskomaan, hän vertasi kanaanilaisia koiriin. Kirkossa pystyy tyhjentämään mielensä ja näkee ihmisiäkin välillä. Olen aina ihmetellyt, miten kirkko on rakennettu, kun siihen aikaan ei ollut koneita. Minulla onkin yli 400 lempivirttä. Olen esittänyt omia runojani kirkossa ja seurakunnassa. Ke 16.3. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. . Hänestä oli häiriötä, johon opetuslapsetkin pian kiusaantuivat. Kaupungit oli tuomittu tuhoon ja kanaanilaisetkin hävitettäväksi. Sydämeeni on syöpynyt se, kun sotaveteraanien kuoro laulaa Alahärmän kirkon portailla virttä Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan. Elämä on kohdellut minua liiankin hyvin. Kirkon portailta kertoo siitä, kuinka korona-aikana kaikki eivät pääse tulemaan kirkkoon. Näin alkoi yksi Raamatun oudoimmista kohtaamisista. Tekstit: Ps. Mukana Tuomasyhteisö. toimittaja Jan Ahonen, Espoo. Musiikissa Viitasen Piia ja Grex Musicus -kuoro. pastori Tuomas Kallonen, Ortodoksinen kirkko, Taipale. Yle Radio1 Aamuhartaus klo 6.50 La 12.3. seurakuntapastori Atte Tolonen, Kemi. Myöhemmin sain kuulla, että osa kirkon kivistä on tuotu hevosella mieheni omistamasta metsästä kolmen kilometrin päästä. Sen huomiota herättävä ja komea ulkonäkö osui silmääni, kun ajoin nuoruudessa paikkakunnan ohi. Pe 18.3. 30 31 KOTIMAA | 11.3.2022 KOTIMAA | 11.3.2022 pyhä. Ti 15.3. Välillä oli pakko pysähtyä katselemaan sitä. Paljon siinä on tuttuakin. Toivoisin, että kirkkotilassa kastettaisiin enemmän lapsia. Ma 14.3. Uusinta klo 23. 106:2, 2. Mieheni lauloi Alahärmän veteraanikuorossa. Kolehti kerätään Toivoa naisille -työlle Aasiassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa Medialähetys Sanansaattajien kautta. Tämä perinne jatkuu yhä, kun seppele lasketaan itsenäisyyspäivänä ja veteraanien muistopäivänä sankarivainajien muistomerkille, jonka yhteydessä on myös sankarihautausmaa. paastonajan sunnuntai | Jeesus ulkomailla TEEMU KAKKURI Kirjoittaja on teologian tohtori. JANICA PÖRHÖNEN Leena Vaismaalla on yli 400 lempivirttä. Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja pyysivät: ”Tee hänelle jotakin. Annan kuorolaisillemme aina omat runot jouluhartaudessa tai jouluaamun kirkossa. pastori Petri Harjula, Helluntaiherätys, Pori. Hän kulkee perässämme ja huutaa.” Mutta Jeesus vastasi: ”Ei minua ole lähetetty muita kuin Israelin kansan kadonneita lampaita varten.” Silti nainen tuli lähemmäs, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja sanoi: ”Herra, auta minua!” Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Ei ole oikein ottaa lapsilta leipä ja heittää se koiranpenikoille.” ”Ei olekaan, Herra”, vastasi nainen, ”mutta saavathan koiratkin syödä isäntänsä pöydältä putoilevia palasia.” Silloin Jeesus sanoi hänelle: ”Suuri on sinun uskosi, nainen! Tapahtukoon niin kuin tahdot.” Siitä hetkestä tytär oli terve. Palveluksen toimittaa rovasti Kalevi Kasala. Nainen tarttui ainoaan toivoonsa kuin takiainen, raahautui ja huusi. seurakuntapastori Sami Lahtinen, Helsinki Jumalanpalvelukset Sunnuntai 13.3. Ei. Olen nähnyt paikan, mistä ne on lohkottu. sairaalapastori Pirjo Kantala, Helsinki. Emme kerro tuskastamme, ellei sitä joku erikseen kysy. diakoniatyöntekijä Päivi Isomäki, Valkeakoski. Tämä on yleisempi kokemus kuin se, että rukouksiimme vastattaisiin nopeasti ja onnellisesti. Juhlallisen hetken aikana minusta tuntui siltä, että tämä on oikea paikka kastaa lapsemme. Laulan itse seurakunnan Lehterikuorossa. 25:6, Ps. Hän kutsui Jeesusta Daavidin pojaksi. Pe 18.3. Taivas on kuin lyijykansi, jota ei yksikään rukous läpäise. Ti 15.3. Daavidin poika on evankeliumeissa esiintyvä uskontunnustus, enemmän kuin pelkkä sukuhistoriallinen tiedonsirpale. Aina löytyy keino päästä kirkkoon. Radiohartaudet 90 vuotta – kuuntelijoiden toivehartauksia. Tess. To 17.3. Ahdistunut saa olla ja hätää kärsiä, mutta hillitysti. Me järjestämme rukousiltoja, ja jumalanpalveluksiin saa jättää esirukouspyyntöjä. Talvisin kuljen kirkkoon potkukelkalla ja kesäisin menen pyörällä. paastonajan sunnuntai (Reminiscere) on aiheeltaan ”Rukous ja usko”. Vaikka oma lapsi tekisi itsemurhan, puoliso olisi uskoton tai omainen joutuisi teholle, sytytämme kynttilän ja kirjoitamme rukouslappusen kauniilla käsialalla. En osaa oikein sairastaa, koska en ole koskaan ollut poissa koulusta tai töistä sairastumisen vuoksi. Nainen ikään kuin sanoi: ”Olkoon niin, voin olla vaik| 2. 20:1–9, 1. seurakuntapastori Laura Niska, Tampere. K ertomuksen lähtökohdat olivat huonot
– Miksi et heittänyt tuota pikkupirua muiden mukana helvettiin, sanoivat muut enkelit Luojalleen. Laji on levinnyt kautta Euroopan aina Syyriaan ja Iraniin. Nyt ja aina. Suomessa sinitiainen on erityisesti eteläisen Suomen ja sekametsien laji. Pieni koko on ison egon tae. Aamen. Eikä se tällä kertaa viittaa Ruotsin eikä myöskään Palaun saarivaltion lipun väreihin. Sinitiainen on pienestä koostaan huolimatta varsin tomera tapaus. – No, no, koitetaan pysyä asiallisina. – Aamen, huusivat enkelit kuorossa. – Naamioitua linnuksi, sinitiaiseksi, joka näkee ihmiskunnan [jota ei silloin vielä oltu luotu, mutta joka oli jo Jumalan mielessä] ja raportoi sen touhuista minulle. Oikeudenmukaisuuden vuoksi te kaikki olette täällä, hyvyyden ja armon. Sinitiainen ( Cyanistes caeruleus, myös Parus caeruleus) on sellainen, niin Suomessa kuin Ukrainassakin. Enkelten lankeaminen tapahtui varsin pian luomisen jälkeen. – Mutta siinä on koko asian ydin. Se oli pienikokoinen ja kiukkuinen, sillä se ei käsittänyt, miksi sen kaverit lähtivät pois. Varsinkin talvisin sinitiaista tavataan tiaisten sekaparvissa. Jokainen teistä on erilainen, kahta samanlaista enkeliä ei ole. paikan, aggressiivisesti. – Mutta kun se on erilainen kuin me muut, enkelit vänkäsivät. Lintulaudoilla sinitiaiset käyttäytyvät usein kuin omistaisivat Pieni mutta kiukkuinen Sinitiainen on kuin lintujen edustaja mielenosoituksessa Ukrainan puolesta. Te ette voi lisääntyä keskenänne, koska teillä ei ole sukupuolta, eli te olette ikään kuin jokainen oma lajinne. Kävi kuitenkin niin, että yksi lankeamista ohikiitävän nanosekunnin miettinyt enkeli sai luvan jäädä taivaaseen. Kun Jumala loi maailmakaikkeuden, olivat enkelit ensimmäisiä eläviä olentoja, henkisiä sellaisia tosin. Kukaan ei ole parempi tai huonompi toista. – Teidät on luotu yksilöllisesti, ei massana. Myös lintumaailmassa on omat Ukrainan puolesta liputtavat lajinsa. Sinitiainen on Satakunnan maakuntalintu. – Mitä tehtäviä aiot antaa sille. Lintulaudoilta se ajaa itseään isommat talitiaisen ja muut pois. J uuri nyt on tapana eri yhteyksissä tunnustaa sini-keltaista väriä. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Enkelten Luoja, Ihmisten Suoja, katsele linnunsilmin maailmaa ja sääli meitä typeryksiä, auta meitä tumpeloita, kompuroivia selfienottajia. Ja jotta taivaallinen enkelien monimuotoisuus olisi hyvällä tasolla, tarvitaan myös tämä kiukkuinen pikkuystävänne. – Kuinka niin. Alalajia tavataan Kanariansaarilla ja Pohjois-Afrikassa. | Kuva: Olli Seppälä 32 KOTIMAA | 11.3.2022 luomakunta 32. Ukrainasta on kysymys