8 4 N:o 10 | 12. 12 Paavi Franciscus teki onnistuneen vierailun Irakiin Erityisnuorisotyö näkee koronan jäljet nuorissa. maaliskuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Pä iv i Ka rja la in en 11 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –1 1 ”Täällä on pyhyyden tunne” Ylivieskan uusi kirkko on valmistunut viisi vuotta tuhopolton jälkeen. Kotimaa kävi tutustumassa kirkkotiloihin
Pelkään, että lomautus voi nytkin venyä. Kelasta sain lopulta jotakin, mutta odottaminen kesti kauan. – Hakekaa take away -ruokaa ja tukekaa muidenkin alojen pieniä kotimaisia yrityksiä. Silloin en kuulunut työttömyyskassaan, mutta nyt kuulun yleiseen työttömyyskassaan YTK:hon. Meidän työpaikalta on lomautettu kaksi tarjoilijaa. | viikon henkilö | Tarjoilija Tiina Kervinen uskoo selviävänsä taloudellisesti jotenkuten koronasulun aiheuttamasta lomautuksesta. Epidemian kiihtymisja leviämisvaiheessa olevien maakuntien ravintolat on määrätty suljettaviksi 28. Rahahuolet vetää mielen matalaksi. Vai synnyttääkö sittenkään. Sairaus on ikään kuin Jumalan tapa kurittaa niskuroivaa ihmiskuntaa. – Minut lomautettiin ensimmäisen kerran maaliskuussa 2020. 3 Miten pärjäät henkisesti. DANIELLE MIETTINEN ”Hakekaa take away -ruokaa ja tukekaa pieniä yrityksiä” Tarjoilija Tiina Kervinen ihmettelee, miten voimakkaasti koronatoimien annetaan kurittaa ravintola-alaa. Vuosi sitten oli vaikeaa saada edes vuokraa maksettua, koska en saanut aluksi tuloja mistään. 2 Miten selviät lomautuksista taloudellisesti. Työkaverit ja esimies pitää hyvin yhteyttä. Jos se menee hyvin, saatan päästä aiemmin takaisin töihin. Kirjoitetut rukoukset ovat usein hengellisyyden muutoksen laboratorioita. Miettinen ajautuu esseessään merta edemmäksi kalaan eli Australiaan etsiessään puhuttelevaa koronarukousta. Lomautuksen piti kestää vain muutama viikko, mutta se kesti toukokuuhun. 2 KOTIMAA | 12.3.2021 aluksi. Mikä muu auttaisi. Niissä tauti nähdään Jumalan rangaistuksena ihmisten synneistä. Tämän lehden sivuilta 22–23 löytyvässä esseessä Esko Miettinen etsii korona-ajan rukousta, koronarukousta. Vanhat virsija rukouskirjojen tekstit, joissa puhutaan tarttuvista taudeista, pitävät sisällään merkittävän teologisen maailmanselityksen. Korona-ajan rukouksia löytyy paljon netistä, mutta jokunen jo kirjoistakin. Sikäläisen anglikaanisen kirkon verkkosivulta hän löytää rukouksen, josta koostaa itselleen merkityksellisen sanoituksen. Ruuan ulosmyynti on sallittua. OLLI SEPPÄLÄ Julkaisupäällikköä kiinnostavat kirjoitetut rukoukset. Miten korona on vaikuttanut työurasi alkuun. Tällä hetkellä ei ole sopivaa, fiksua tai edes teologisesti perusteltua pitää sairauksia rangaistuksena synneistä, ei omista eikä toisten. Uskon, että tämä on välivaihe, jonka yli mennään, ja sitten alalla on taas hyvin töitä. Onneksi minulla on koiria, teen niiden kanssa lenkkejä. maaliskuuta saakka. – Kolmesta viikosta selviän, mutta jos lomautus pitkittyy, sitten tulee vaikeaa. Hän tekee heti alkuun olennaisen havainnon. 1 Valmistuit tarjoilijaksi vuoden 2019 lopussa ja sait vakituisen työn ravintola Obelixista Riihimäeltä. Sellainen maailmankuva on alkukantainen ja perustuu teologisiin väärinkäsityksiin sekä tiedon puutteeseen. Niistä löytyy uskonyhteisön itseymmärrys ja hienoiset viitteet sen muutoksesta. Kokki ja yksi tarjoilija huolehtivat take away -palveluista ja kotiinkuljetuksista. – Aluksi on ihan kivaa olla vapaalla, mutta viikon päästä tekee jo mieli töihin. Ainakin se on luonteeltaan vähemmän sosiaalista, ellei verkossa notkuilua lasketa sosiaalisuudeksi – jota se joiltain osin myös on. | Kuva: Jukka Granström TIINA KERVINEN lomautettu tarjoilija Osuvat sanat K orona-aika synnyttää uudenlaista hengellisyyttä. 4 Ammattiliitto PAM on esittänyt, että valtio maksaisi koronasulun vuoksi lomautetuille ravintola-alan työntekijöille kohdennettua tukea ja alan yrityksille palkkatukea, että lomautuksilta vältyttäisiin
Vielä isompi merkitys on tapahtuman historiallisuudella. Jokainen kristitty on perussairas. Pyhiinvaeltaja Irakissa M aailmalle on näytetty oliivipuun lehteä. | tuhat merkkiä taivaasta | Korona jakaa suomalaiset erilaisiin ryhmiin. Kysymys kuulutusten lakkauttamisesta kirkoissa annettu korkeamman oikeuden käsiteltäväksi. Mutta meidän ihmisyyteemme on kirjoitettu, ettemme tule toimeen omassa varassamme. Siksi me tarvitsemme Kristusta. Jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta. ?. Sillä eivät terveet tarvitse pelastajaa vaan sairaat. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Paavin vierailu Irakiin oli todistus siitä, etteivät sodat tai terrorismi ole viimeinen sana. 1921 Kotimaa 11.3.1921. 3 KOTIMAA | 12.3.2021. Heidän elimistönsä torjuu vaivalloisemmin uutta, uhkaavaa virusta. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Irakilaiset ihmiset ovat eläneet sotien, terrorismin ja tuhon keskellä. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi | pääkirjoitus | ???????. Jos erehtyy luulemaan, että hengellinen yleiskunto ja vastustuskyky ovat omissa käsissä, voi hairahtua pitämään itseään sielultaan perusterveenä. Joka tulee luo, panee kätensä jokaisen päälle, parantaa taudit ja vaivat. MERI TOIVANEN 11.3. Paavi vieraili ensimmäistä kertaa Irakissa. Paljon helpompaa monille kristityille tai muslimeille on lietsoa eri tavoin uskovien ihmisten välistä ennakkoluuloa ja vihaa. Erinäisten asetusten ja vakiintuneen käytännön mukaan on evankelisluterilaisissa kirkoissa saarnatuolista julistettava lakeja ja asetuksia sekä muita hallituksen määräyksiä – ja vieläpä yksityisiä tiedonantoja. Siksi molempien uskontokuntien edustajille oli merkityksellistä nähdä paavi tapaamassa muslimijohtajia ja rukoilemassa ensimmäistä kertaa yhdessä heidän kanssaan. Vanhatestamentillinen elämän merkki, oliivinpuun lehti, on lopulta niitäkin vahvempi. Hengellisessä elämässä jakoa ei ole. Osalle kristittyjä ja muslimeja ajatus näiden kahden uskontokunnan edustajien välisestä, toinen toistaan kunnioittavasta rinnakkaiselosta on vaikeaa, jopa mahdotonta. Näin voi ajatella, kun paavi Franciscuksen vierailu Irakiin toteutui. Tämän me olemme oppineet ja omaksuneet. Tämän toteutuminen oli tärkeää irakilaisille, mutta myös maailmanlaajuisesti. Jälkimmäiset ovat alttiimpia koronaviruksen vakavalle tautimuodolle. Perussairaita rokotetaan ensin, jotta ihmiset eivät sairastuisi pahoin ja kuolisi, jotta terveydenhuolto ei ylikuormittuisi. Jonka varaan voimme laskea voimattoman huokauksen, viimeisen toivon. Mosulin lähellä Isisin tuhoamassa kaupungissa paavi puhui siitä, että Jumalan nimissä on väärin surmata ”veljiämme tai sisariamme”, tai käydä Hänen nimissään sotia. Yksi jakolinjoista ovat perusterveet ja perussairaat. Maanantaina päättynyt paavin matka, tai pyhiinvaellus kuten hän itse sitä kutsui, osui poikkeukselliseen ajankohtaan, pandemian aikaan. Häntä, jonka luota ihmisjoukot hakivat apua muinoin ja hakevat yhä. Hän kertoi anovansa Jumalalta myös sydänten lohduttamista ja haavojen parantumista. Kristittyjen lisäksi paavi tapasi Irakissa eri muslimiyhteisöjen johtajia. Irakin kristittyjen ahtaalla elävä vähemmistö on entisestään pienentynyt. Kristityn paikka ja tehtävä on siellä, missä on kärsimystä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Paavin matka rikkirevittyyn maahan toimii esimerkkinä. Useamman kerran ovat kirkolliskokoukset anoneet, että tällaisten kuulutusten julistaminen saarnatuolista lakkautettaisiin, lukuun ottamatta tietysti kirkkolaissa ja muissa kirkollisissa säännöissä mainittuja kuulutuksia, tahi että sitä ainakin rajoitettaisiin. Paavi totesi vierailevansa Irakissa katuvana pyhiinvaeltajana, joka on pyytämässä Herralta anteeksiantoa ja sovintoa vuosien sodan ja terrorismin jälkeen
Tulen myös rauhan pyhiinvaeltajana, toistamaan sanat: Olette kaikki veljiä. Samalla se näytti maailmalle Irakin toiset kasvot. Irakilaisella al-Iraqiya-kanavalla ei ollut viikonloppuna juuri muuta aihetta kuin paavin vierailu. Mosulin kaupunkia virallisesti edustanut muslimi Gutayba Aagha kutsui kaupungista lähteneitä kristittyjä palaamaan takaisin, ja paavi päästi tilaisuuden päätteeksi lentoon valkoisen rauhankyyhkysen. Mosulilainen historioitsija Omar Mohammed twiittasi Mosul Eye -tilillään paavin Mosulin-vierailusta tunteikkaasti. Irakilaiset televisionkatsojat saivatkin oikean tehokurssin pitkästä kulttuurihistoriastaan ja maansa ikivanhasta mutta heikosti tunnetusta kristillisestä vähemmistöstä, jonka vahvuus on laskenut aiemmasta 1,5 miljoonasta muutamaan sataan tuhanteen. Kyyniset kritiikit huonosta ajoituksesta, turvallisuudesta tai rahankäytöstä ovat nyt täysin merkityksettömiä sen rinnalla, mitä paavin vierailu on saanut aikaan. Aivan oma lukunsa oli paavin rukous Mosulin neljän kirkon aukiolla sunnuntaiaamuna. Hän uskoi sodan uhrit Herran haltuun ja rukoili parannusta pahantekijöille. Paavi Franciscuksen historiallinen vierailu ylitti odotukset 4 KOTIMAA | 12.3.2021 uutiset. Tilaisuus oli monin tavoin symbolinen ja koskettava. ”Kukaan ei ole vuosikymmeniin pystynyt puhumaan mosulilaisille niin kuin Pyhä Isä Franciscus tänään teki. Ennen matkaa nauhoittamassaan videoviestissä Franciscus sanoi irakilaisille: – Tulen pyhiinvaeltajana, katuvana pyhiinvaeltajana, pyytämään Herralta anteeksiantoa ja sovintoa vuosien sodan ja terrorismin jälkeen, anomaan Jumalalta sydänten lohduttamista ja haavojen parantumista. Tiedollisen taustoituksen lisäksi Irakin 40-miljoonainen väestö sai tilaisuuden nähdä suorana lähetyksenä paavin johtaman kaldealaiskatolisen messun (historian ensimmäisen sellaisen) Bagdadin Pyhän Joosefin katedraalista lauantaina sekä juhlatunnelmaisen ulkoilmamessun Kurdistanin pääkaupungin Erbilin Franso Hariri -stadionilla sunnuntaina. Vielä viisi vuotta sitten täällä oli Isisin kalifaatin Irakin-keskus. Liturgiaa vietettiin, evankeliumia julistettiin ja lauluja laulettiin arameaksi, arabiaksi, kurdiksi ja italiaksi. Irak ei ole enää entisensä, ja kerrankin – vihdoinkin – tämän voi sanoa myönteisessä mielessä. Jos Jumala on rakkauden Jumala – ja sitä hän on – niin meidän on väärin vihata veljiämme ja sisariamme, paavi sanoi. Hänen sanansa tulevat jäämään syvälle sydämeemme ikiajoiksi.” Isisin kalifaatin henkilökohtaisesti kokenut Mohammed tunnusti, ettei kyynelistä meinannut tulla loppua. Erityisen merkittävinä pidettiin lauantain uskontojenvälistä tilaisuutta Abrahamin – ”rauha hänelle”, kuten sekulaarillakin irakilaisella televisiokanavalla aina muistettiin sanoa – kotikaupungissa Urissa ja paavin historiallista tapaamista shiiaenemmistöisen maan korkeimman uskonnollisen auktoriteetin, Najafissa asuvan suurajatolla Ali al-Sistanin kanssa. ulkomaat | Paavi Franciscuksen kolmipäiväinen vierailu Irakiin yhdisti sotien ja terrorin runteleman maan asukkaita. Jos Jumala on rauhan Jumala – ja sitä hän on – niin on väärin sotia hänen nimissään. Moni pani merkille ironian: Isis uhosi menevänsä Roomaan ja leikkaavansa paavilta pään irti, mutta nyt paavi itse seisoi raunioituneessa Mosulissa ja julisti, että rauha on sotaa voimakkaampaa ja toivo vahvempaa kuin viha. Franciscus paljasti aukiolla myös muslimitaiteilijan tekemän muistoristin. Paavi otettiin vastaan pyhiinvaeltajana ja rauhan sanansaattajana erittäin positiivisesti sotien ja terrorismin murjomassa maassa, jonka väestöstä noin 98 prosenttia on muslimeja. – Jos Jumala on elämän Jumala – ja sitä hän on – niin on väärin tappaa veljiämme ja sisariamme hänen nimissään. | uutisanalyysi | P aavi Franciscuksen vierailua Irakiin luonnehdittiin monin tavoin historialliseksi jo ennakkoon, mutta matkan päätyttyä viime maanantaina voidaan puhua jo suoranaisesta sensaatiosta. Huomionarvoista oli paitsi se, kuinka kunnioittavasti muslimikommentaattorit suhtautuivat paaviin, myös se, että kristityille annettiin hyvin runsaasti ruutuaikaa. Mosuliin palannut syyrialaiskatolinen pappi – kaupungin ainoa – kertoi kaksimiljoonaisen muslimiväestön ottaneen hänet hyvin vastaan ja puhuttelevan häntä kunnioittavasti ”isäksi”. – Miljoonat näkevät nyt maamme, hehkuttivat irakilaisen al-Iraqiya-televisiokanavan kommentaattorit
Tämän kollektiivisen kokemuksen jälkivaikutuksia on vielä ennenaikaista arvioida, mutta ne tuskin jäävät mitättömiksi. Paavi Franciscus vieraili Irakissa viime viikonloppuna. Hän näyttää meille tien sovintoon ja Irakin uudelleenrakentamiseen. maaliskuuta eli paavin ja suurajatollan tapaamisen päivä on pääministerin ilmoituksen mukaan tästedes Irakissa ”kansallinen suvaitsevaisuuden ja yhteiselon päivä”. – Luojan kiitos olin väärässä! Jumalalle mahdotonkin on mahdollista! Kiitämme paavia siitä, että hän on rohkea niin kuin Jeesus. Jonkinlaista paavin vierailun institutionalisointia ja vuosittaista muistoa merkitsee ainakin se, että 6. Lisäksi ennen Erbilin messua pappi sai selittää tv-studiossa messun kulun ja merkityksen katsojakunnalle, josta suuri osa ei ollut koskaan nähnyt yhtään elävää kristittyä, saati sitten kristillistä jumalanpalvelusta. Tekstit saivat aivan uusia ulottuvuuksia siinä kontekstissa, missä ne nyt luettiin, ja paavi Franciscus osasi hyödyntää tätä saarnoissaan. EMIL ANTON Kirjoittaja on suomalais-irakilainen katolinen teologian tohtori ja Vatican Newsin suomenkielinen toimittaja. ”Kuin elävöittävä sade kuivan kauden jälkeen” 5 KOTIMAA | 12.3.2021. | Kuva: AFP/Lehtikuva Arabian kielen tulkki Marja Liisa Valtanen kertoo päässeensä viikonloppuna suoranaiselle Irakin-matkalle television välityksellä. – Tämä vierailu oli meille irakilaisille kuin elävöittävä sade kuivan kauden jälkeen. – Hatunnostoni paaville ja irakilaisille. EMIL ANTON Lukukappaleina näissä messuissa olivat muun muassa Paavalin hymni rakkaudelle, sanoma ristiinnaulitusta Jeesuksesta Jumalan viisautena ja voimana sekä Vuorisaarnan autuaaksijulistukset. Ruotsin syyrialaiskatolilaisten pappi, isä Adris Hanna, kertoo epäilleensä matkan toteutumista koronan ja turvallisuustilanteen takia. – Aivan ennennäkemättömän tiivistä ja positiivista uutisointia Irakin uutiskanavilta, Valtanen toteaa ja antaa erityiskehut irakilaisten puhtaalle ja selkeälle arabian kirjakielelle, ”joka ylittää kaikki kauneuden rajat”. Kaikki me, jotka olemme kaukana Irakista, seurasimme matkaa kotoa televisiosta, ja ilon kyyneleet täyttivät silmämme, kommentoi Suomessa varttunut mutta nykyään Ruotsissa asuva kaldealaiskatolilainen Sandra Matti. Myös Lontoossa asuva Leena Inkinen seurasi paavin vierailua tiiviisti irakilaisen miehensä Sahibin kanssa, jonka Bagdadin-sukulaiset täydensivät tunnelmakuvia puhelimitse. – Irakin kaikki uskonnolliset yhteisöt ylistävät paavia ja hänen vierailuaan ja sanovat, että paavi on nyt yhdistänyt kaikki yhteisöt, Inkinen sanoo. Valtasen mukaan televisiokommentaattorien puheet korostivat jatkuvasti rauhaa ja sovintoa. Vierailuun kuului tilaisuus syyrialaiskatolisen kirkon raunioilla Mosulissa
– Ehkäpä juuri korona-aikana tarvitsemme myös sen kaltaisia hartauksia kuin Harjunpään pitämät eräänlaiset miniretriitit. Harjunpää pitää ennen pääsiäistä keskiviikkoiltaisin kuusi radiohartautta. Kun Heli Harjunpäätä pyydettiin pitämään Hiljaisuuden joogaa radiohartauksissa, hän sanoo miettineensä, mitenköhän se onnistuu. Kuulijat voivat olla kovin erilaisissa tilanteissa, joten pienen meditatiivisen harjoituksen tulee olla yksinkertainen ja selkeä. | Kuva: Olli Seppälä ” Olen jo tähän mennessä saanut hartauksista paljon hyvää palautetta. Meillä ohjaajilla on yhteinen käsitys ja metodologia toimintamme taustalla. Sairaalateologi ja joogaopettaja Heli Harjunpää ohjaa radion iltahartauksissa pieniä joogaharjoituksia. Saareksen mukaan kuulijan kutsuminen hartauden aikana mukaan johonkin fyysiseen harjoitukseen tai toimintaan on yksi keino osallistaa häntä. Ja jokin aika sitten Marjaana Toiviainen käytti fyysistä, eri ilmansuuntiin liittyvää rukousta. Joku kertoi, että jo kahden kerran jälkeen hän on omaksut jokaisen hartauden lopussa olevan harjoituksen osaksi omaa hengellisyyttään. Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö Kimmo Saares kertoo, että ottaessaan Heli Harjunpään hartauspuhujaksi ja sanan jooga osaksi radiohartautta tuottajat olivat tietoisia, että palautetta voi tulla. Hiljaisuuden jooga on parin viime vuoden aikana tullut tutuksi monissa seurakunnissa, sillä Harjunpää on yhdessä Hiljaisuuden ystävät ry:n kanssa kouluttanut useita kymmeniä ohjaajia. Hän määrittelee sen kokonaisvaltaiseksi harjoitukseksi, ”jossa yhdistyvät lempeät, kehoa hoitavat liikkeet, mielen hiljentyminen sekä hengellisyys ja rukous”. Hiljaisuus ja jooga kun eivät ole erityisen radionomaisia asioita. Harjunpää sanoittaa toimintaa puhein, rukouksin ja raamatunlausein. Heli Harjunpää on kehittänyt Hiljaisuuden jooga -nimisen joogamuodon. – Rekisteröinti ja ohjaajien koulutus takaavat, että Hiljaisuuden joogassa säilyy sen perusluonne eikä se lähde kehittymään mihin tahansa suuntaan, vaikka jokainen ohjaaja toimiikin omalla tavallaan. – Muutamia kipakan kriittisiä kommentteja onkin tullut. Myös perinteinen ajatus, että kuulija laulaa hartauteen liittyvän virren omasta virsikirjastaan, on osallistamista. – Kehollisuutta on aiemminkin esiintynyt radiohartauksissa, muun muassa niin sanottuja liikuttavia rukouksia. Muutamia kipakan kriittisiä kommentteja on tullut, kertoo Kirkon viestinnän ohjelmapäällikkö Kimmo Saares. – Heli Harjunpää | hartausohjelmat | uutiset. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun joogasta puhutaan avoimesti ja myönteisesti radiohartauksissa. – Koska kyse on ensisijaisesti hartaudesta, liityn siinä kirkkovuoteen, luen Raamattua ja rukoilen. Saares muistuttaa, että ihminen ei ole pelkästään sielu tai mieli, vaan hänellä on myös keho. Rentoutumisen jälkeen kämmenet laitetaan yhteen ja ne nostetaan otsan kohdalle, suun eteen ja sydämen päälle. Tämän vuoden koulutuksessa yhteistyökumppanina on myös Tampereen seurakuntayhtymä. – Olen jo tähän mennessä saanut hartauksista paljon hyvää palautetta. Hiljaisuuden jooga on Harjunpään rekisteröimä tuotenimi. Radiohartauksissa kuulijoita pyydetään asettumaan rauhalliseen asentoon istuen, seisten tai maaten. 6 KOTIMAA | 12.3.2021 S airaalateologi ja joogaopettaja Heli Harjunpää on ohjannut radion iltahartauden kuulijoita kolmen viikon ajan osallistumaan kristillisen joogan harjoitukseen. Harjunpää sanoo, että Hiljaisuuden joogassa hengellisyys punoutuu kaikkiin sen osiin, eikä ole millään tavalla päälle liimattua. Tavoitteena ei ole tulla paremmaksi tai suorittaa mitään. Mutta näimme, että jooga ja kristillinen jooga on osa sitä todellisuutta, jossa ihmiset elävät, joten se voi näkyä myös hartausohjelmissa. OLLI SEPPÄLÄ Radion iltahartauksissa ohjataan pieniä joogaharjoituksia kehollinen hartaus | Yle Radio 1:n iltahartauksissa on nyt tarjolla myös kristillistä joogaa. Jooga on yhä joillekuille myrkkyä. Ne ovat kuultavissa myös Yle Areenassa
Myös kodeissa ja kotipihoilla sytytettiin kynttilöitä. Katolisella kirkolla on Suomessa kahdeksan seurakuntaa. Koululla on myös välituntitoimintaa, jolloin nuorisotyöntekijät ja nuorisopappi ovat läsnä ja saatavilla. Kauhajoella satakunta kynttilää tuotiin pääkirkon vieressä sijaitsevalle muualla kuolleiden ja Kauhajoen koulusurman uhrien muistomerkille. Katolisen kirkon jäsenmäärä kasvoi Katolisen kirkon jäsenmäärä Suomessa jatkaa kasvuaan. Joissakin paikoissa, kuten Espoon Leppävaaran kirkolla ja Tapiolan kirkon uurnalehdossa oli mahdollista keskustella seurakunnan työntekijän kanssa. 143 helluntaiseurakunnassa ei kastettu viime vuonna yhtäkään ihmistä. Viikonloppuisin Walkers-kahvila vetää nuoria toimintaansa. – Siinä oli vahva symbolinen lataus, kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä kommentoi. Haastesivu Facebookissa täyttyi kuvista kynttilämeristä kautta Suomen. Koronavuosi on näkynyt helluntaiseurakuntien kasteiden määrässä. Kirkon tilastojen mukaan vuonna 2020 toisesta hiippakunnasta eli ulkomailta kirkkoon muutti 255 henkeä. Uudet seitsemäsluokkalaiset poimitaan vuosittain seurakunnan leirikeskukseen ryhmäyttävään leiripäivään. Kymmenen tai useampia uusia jäseniä kastettiin vain 12 seurakunnassa. Kasvua vuodesta 2019 oli 2,6 prosenttia. – Melkein jokaisen kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. yli sadalla paikkakunnalla syttyivät kynttilät Koskelan teinisurman uhrin muistoksi. Suomessa on noin 270 suomenkielistä helluntaiseurakuntaa, joista 84 kuuluu Suomen Helluntaikirkkoon. Kastettuja oli 180 ja kirkkoon otettuja 48. Kasvua selittää eniten maahanmuutto. | Kuva: Merja Niiranen Helluntaiseurakuntien jäsenmäärä laski Suomenkielisten helluntaiseurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä pieneni viime vuonna 1 043 hengellä ja oli vuoden 2020 lopussa 44 371 henkeä. Uurnalehtoon tuotiin parisenkymmentä kynttilää. Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaa-lehden pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 26.3.2021 Viime perjantai-iltana 5.3. | lyhyesti | 7 KOTIMAA | 12.3.2021. Joukossa on myös 25 sellaista seurakuntaa, joissa ei ole kastettu ketään kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana. Oikea nimi on Kellonkartanon leirikeskus. Tapauksessa ei ollut kyse koulukiusaamisesta, mutta tekijän taustalla oli kokemuksia siitä. Kynttilän sytyttäminen oli samalla kannanotto kiusaamista vastaan. Muistohetkeen haastoi Facebook-ryhmä ”Kynttilä Koskelan uhrin muistolle – Seis kiusaaminen ja väkivalta”. Kauhajoen koulusurmasta tulee tänä vuonna kuluneeksi kolmetoista vuotta. Paikalla kävi noin sataviisikymmentä ihmistä. FREIJA ÖZCAN Kynttilät syttyivät Koskelan teinisurman uhrin muistoksi Kahdeksisenkymmentä kynttilää syttyi Iisalmen Pyhän Ristin kirkon portaille. Ala-Prinkkilä kertoo, että seurakunnalla on yhdessä Kauhajoen kaupungin kanssa nuoria tukevaa yhteistyötä. Katolinen kirkko Suomessa on kasvanut tasaisesti jo vuosikymmenien ajan. Uusimpien tilastojen mukaan seurakuntien jäseniksi rekisteröityjä katolilaisia oli Suomessa vuoden 2020 lopussa 15 902. Niistä suurimmat ovat jäsenmäärineen Helsingin Pyhän Henrikin (4 891) ja Pyhän Marian (4 409) seurakunnat sekä Turun Pyhän Birgitan (2 290) ja Tampereen Pyhän Ristin (1 737) seurakunnat. julkaistussa muistokirjoituksessa puhuttiin virheellisesti Pellonkartanon leirikeskuksesta. Oikaisu Kotimaassa 5.3. Nuorisotyöntekijä Tuomas Merilahti kertoo, että kynttiläntuojat tuntuivat ilahtuvan mahdollisuudesta keskustella. Jäsenmäärä on nyt pienimmillään 25 vuoteen. Kynttilöitä tuotiin kello 18–20 välisenä aikana monenlaisiin paikkoihin toreille, muistomerkeille, raunioille sekä hautausmaille ja kirkon portaille. Helsingin Koskelassa viime joulukuussa tapahtuneesta 16-vuotiaan pojan pahoinpitelystä ja murhasta on syytteessä kolme vuonna 2004 syntynyttä poikaa. Yhteinen huoli tuntui olevan kaikilla kiusaamisesta, Merilahti kertoo. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kotimaa-lehden pääsiäisen tuplanumero ilmestyy 26.3.2021 Pyydä tarjous ja varaa ilmoitustila 19.3.mennessä
Nuorten aikuisten Voimaneidot-tunnetaitoryhmä on toiminut etänäkin. Erityisesti nettityössä on näkynyt nuorten lisääntynyt ahdistus, suru ja jopa epätoivo. Lakkiaiset jäivät välistä, sukulaisia ei saa nähdä, mummon hautajaisjärjestelyt aiheuttavat ahdistusta ja matkustella ei voi. Kyse on poliittisista päätöksistä. Joitakin nuoria Perkiö tapaa vain muutaman kerran ja toisia taas monta vuotta. Erityisnuorisotyön asiakkaiden ruoka-avun tarve on kuitenkin kasvanut Oulussa korona-aikana. Vehkaoja iloitsee kuitenkin siitä, että koronan ansiosta moniammatillinen työ on muuttunut ketterämmäksi. – Toki niiden nuorten tilanne on ollut surullinen, jotka ehtivät juuri päästä kuntouttavaan työtoimintaan ja saada arkeen normaalia rytmiä, ja sitten kaikki loppui kuin seinään. – Pelkään, että hyvinvoivien nuorten joukosta putoaa koronan vuoksi uutta väkeä huonovointisten porukkaan. Tarvittiin aikuisten tuomaa turvaa, toivoa ja lohtua. – Opettajat ovat puhuneet kauan pienempien ryhmäkokojen puolesta ja kaivanneet resursseja nuorten yksilölliseen kohtaamiseen. Perkiön omassa työssä korona on näkynyt vain vähän. Oululainen kirkon erityisnuorisotyöntekijä Anja Saukkomaa sanoo, että korona ei juuri ole heilauttanut syrjäytyneimpien nuorten elämää. – Työ on mielekästä. Lapset puolestaan kohtaavat netissä henkistä väkivaltaa. Jos arki on kunnossa, nuorella on turvallista, häntä kannustetaan ja hän saa toteuttaa itseään, ei suuria ongelmia yleensä tule. Nuorten hyvinvoinnin kannalta on Perkiön mukaan olennaisinta ongelmien ennaltaehkäisy. Viime keväänä osa tapaamisista oli ulkona tai etänä. – Tapaamiset ovat pyörineet koko ajan. Myös yleistä toivottomuutta tulevaisuutta kohtaan on paljon. Hän tapaa yksitellen nuoria, jotka ovat alle 18-vuotiaina tehneet rikoksen ja päätyneet sosiaalipäivystyksen koordinoimaan moniammatilliseen Risu-toimintaan. WhatsAppissa vaihdetaan kuitenkin kuulumisia. Meno oli välillä levotonta. 8 KOTIMAA | 12.3.2021 uutiset. Erityisnuorisotyö näkee koronan jäljet nuorissa ” Kun nuori tulee työntekijän luokse vitut ja perkeleet suussa, on tärkeää kysyä: Mitä sinulle on tapahtunut. Tämä pitäisi yhteiskunnassa kuulla. Saukkomaa ohjaa tyttöjen ja nuorten naisten ryhmiä, joissa keskitytään erityisesti tunnetaitoihin. Varhaisnuorten ryhmässä on erityislapsia, joiden kanssa nettitapaamiset eivät ole luonnistuneet. – Lisäksi meille on jäänyt aikaa sisustaa uusi Saapas-kahvila Nesteen huoltamon yhteyteen. Toisinaan vain raju murrosikä. Ryhmän hiljaisimmat ovat jopa nauttineet etätapaamisiin siirtymisestä. Nykyisin viive on monilla paikkakunnilla kohtuuton ja apua on vaadittava toistuvasti sitä saadakseen. Kirkon erityisnuorisotyöntekijät ovat niitä varten, jotka ovat jääneet ulos kaveriporukasta, koulusta, opinnoista tai koko yhteiskunnasta. Jos ei ole töissä eikä opiskele, on yksinäinen, rahaa on vähän ja sosiaalinen ahdistus saa jäämään kotiin, elämä on jatkunut entisellään. Nuorten suosimissa kokoontumispaikoissa on kuitenkin tarvittu aikuisten antamaa turvaa, toivoa ja lohtua. | koronan vaikutukset | K ajaanissa nuoret liikkuivat koronakeväänä vilkkaasti koulunpihoilla, rautatieasemalla ja laavuilla. Lahjakortteja ja ruokakasseja on jaettu. – Perustimme yhdessä kaupungin ja Aseman lasten kanssa työntekijöiden WhatsApp-ryhmän, jossa jaoimme ketterästi päivystysvuoroja. Pienryhmät toimivat siellä jo ja odotamme, milloin rajoitukset sallivat avoimen toiminnan käynnistämisen. Usein työntekijä pyytää nuoren mukaan kauppareissulle. Vain harva Risu-toimintaan mukaan päässyt tekee enää uusia rikoksia. Taustalta löytyy usein monenlaista kotistressiä ja kriisiä, mielenterveyden murheita ja diagnosoimattomia neuropsykologisia pulmia sekä runsasta päihteidenkäyttöä. Se auttaa yllättävän paljon, kun on joku kodin ulkopuolinen ja kouluun sitoutumaton aikuinen, jonka kanssa jutella. Myös NettiSaapas-päivystystä sosiaalisessa mediassa lisättiin huomattavasti, kertoo Kajaanin seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Tarja Vehkaoja. Hän tukee nuoria, kun nämä etsivät elämäänsä muutosta. Jonkun kanssa käydään kahvilla ja toisen kanssa pelaamassa biljardia ja samalla jutellaan. – Moni ammattikouluopiskelija pelkää, ettei valmistukaan ammattiin, kun etäopiskelu ei vaan suju. Sen sijaan tiukoista uskonnoltoivo | Kotiin syrjäytyneiden nuorten elämä ei ole juuri koronan myötä muuttunut. Lisäksi Saukkomaa on lähettänyt tytöille kirjeitä ja askartelupaketteja. Korona on iskenyt kovimmin niihin nuoriin, joilla asiat ovat hyvin ja jotka ovat aiemmin pärjänneet, toteaa erityisnuorisotyön koordinaattori Tuomas Perkiö Tampereelta. Viime kuukausina kasvokkaisia tapaamisia ei ole ollut. Seurakunnan apu nuorelle ei pääty, kun hän täyttää 18 vuotta. Toinen tärkeä asia olisi, että nuori pääsisi tarvittaessa nopeasti ammattimaisen psyykkisen avun piiriin. Perkiön tapaamat nuoret ovat vasta rikollisen uransa alussa, ja tavoitteena on katkaista ura lyhyeen. Ryhmäpuhelussa voivat olla mukana asiakkaan lisäksi kaikki auttavat tahot
– Mietimme, miten hyödyntää kriisiaikana työttömien osaamista. Erityisnuorisotyöntekijä Anja Saukkomaa postittaa erityislapsista koostuvalle tyttöryhmälle hemmottelupaketteja hiihtoloman kunniaksi. – On tärkeää, että varhaisnuorisotyössä luodaan kontakteja heihin, joiden kotona on sairautta, työttömyyttä tai päihdepulmia. Saukkomaan mukaan aika on armollinen ja kirkossa asiakkuuden kestoa ei ole määritelty. Nuoret ja huolestuneet vanhemmat voivat soittaa myös meille. Kasvokkaiset tapaamiset ovat olleet pitkään jäissä. Kun nuori tulee työntekijän luokse vitut ja perkeleet suussa, on tärkeää kysyä: Mitä sinulle on tapahtunut. Uudessa mallissa vahvistetaan työikäisten osallisuutta. lisista yhteisöistä irtautuneiden nuorten ryhmä ei halunnut jatkaa etänä. | Kuva: Jaani Föhr 9 KOTIMAA | 12.3.2021. Parhaimmillaan seurakunnan työntekijät voivat tukea näitä lapsia aikuisuuteen asti ja ennaltaehkäistä ongelmia. EMILIA KARHU OuluToivo2020 varautuu tuleviin poikkeusoloihin Oulun seurakuntayhtymä organisoi viime kesäkuussa puolen vuoden hankkeen, jossa luotiin toimintamalli poikkeusoloja varten. Heille oli tärkeää tulla kuulluksi. Sekä Oulussa että muualla Suomessa koulujen psykologija kuraattoripalvelut ovat pahasti ruuhkautuneet. Haastattelin myös omia asiakkaitani. Koronakriisissä seurakunnat ovat keskittyneet paljon ikäihmisiin ja lapsiperheisiin. Nuorten mielen ongelmat, syrjäytyminen ja vaikeat kotitilanteet ovat korostuneet Saukkomaan työssä viime vuosina. Erityisnuorisotyöntekijä Anja Saukkomaa toimi hankkeen projektipäällikkönä neljä kuukautta. – Turhautumista ja pelkoa ilmaistaan hyvinkin rajusti, jos nuorella ei ole välineitä käsitellä niitä eikä turvallista paikkaa, missä olla. – Iloitsen, että saimme hankkeeseen mukaan myös Byströmin Ohjaamon, josta alle 29-vuotiaat saavat laajasti eri palveluja. Voimme antaa keskusteluapua ja kannatella pahimman yli, vaikka emme olekaan terapeutteja. Rikollisuuden lisääntymistä hän ei ole havainnut. Kuulimme lähes sataa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevaa ihmistä. Tapaamisia ehti olla vain yksi ennen kuin korona puuttui peliin. Rohkea kysyminen voi avata padot, ja nuoren pahoinvointi saa vähitellen sanoja riehumisen sijaan. Samalla he saisivat merkitystä arkeen. Kun tekee pitkään yhteistä matkaa, näkee myös paljon myönteisiä muutoksia. – Kokosimme kouluille seurakunnan nuorisotyöntekijöiden yhteystietoja. Saukkomaa painottaa, että nuorten haastavan käytöksen ja jopa äärimmäisten väkivallantekojen takana on aina jotakin
Jos tämä on liikaa vaadittu, henkilön on paras työskennellä jossain muualla kuin kirkon virassa. Julkisissa eli verovaroin rahoitetuissa viroissa toimivien henkilöiden on käytettävä sananvapauttaan aina harkiten. Kotikirkossani on yli tuhat istumapaikkaa. Kyllä luulisi turvavälien järjestämisen onnistuvan. Tämä voi olla Kurjenmäen oma kokemus, mutta viranhaltijan olisi keskityttävä omien tunnelmiensa sijaan palveluvirkaansa ja asiakkaidensa kokemukseen. JOHANNA KORHONEN Kirkon jäsen Vantaa Perheneuvojan sananvapautta rajaa asiakkaiden etu julkinen virka | Jokainen voi käyttää sananvapauttaan esteettä, mutta kantaa samalla vastuun viestiensä sisällöstä, kirjoittaa Johanna Korhonen. Jokainen apua tarvitseva on lähimmäinen Jussi Halla-aho sanoo että kehitysmaille maksettava raha on ihan turhaa. Kirkon perheneuvonta ei ole olemassa henkilöstön työllistämiseksi, vaan asiakkaiden palvelemiseksi. Mielipide voi olla typerä, mutta ei rikollinen, ja siksi hän voi levittää sitä vapaasti. LAHJA SILVENNOINEN Rauma Ampuuko kirkko omaan jalkaansa. Kokonaan toinen asia on sananvapauden käytöstä seuraava vastuu ja sen kantaminen yhdistettynä julkiseen virkaan. Haastattelussa hän vakuuttaa palvelevansa kaikkia asiakkaita yhtä laadukkaasti, vaikka on julkisuudessa sijoittanut heteroavioparit arvojärjestyksessä muihin perheisiin nähden ensisijaisiksi. Kuntosalit, ravintolat ja koulut ovat yrittäneet toimia normaalisti näinä korona-aikoina, kun se vain on sallittu. Sananvapaus on perusoikeus, jota jokainen voi käyttää rikoslain sallimissa rajoissa. Kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta virkoihin. Viranhaltijoiden on noudatettava sekä Suomen lakia että kirkkotyönantajan linjauksia. Kaiken huippu oli itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus Helsingin suurkirkossa. Usko ilman tekoja on kuollut. Nyt kysyn, onko kirkko antautunut liian totaalisesti tälle koronalle. Sananvapauden rajoittaminen ei Suomessa olisi edes teknisesti mahdollista: perheneuvoja voi vapaasti levittää näkemyksiään viesteilleen myötämielisten lehtien lisäksi netissä tai vaikka jakamalla paperikopioita kadunkulmassa. Ei se laupias samarialainenkaan tiennyt, kun pelasti pahoinpideltyä, minkälainen pelastettava oli, muuta kuin että oli Jumalan luoma ihminen joka piti pelastaa. Jokainen voi käyttää sananvapauttaan esteettä, mutta kantaa samalla vastuun viestiensä sisällöstä. Kirkonhan pitäisi tarjota voimaa ja lohtua myös kriisiaikoina. Presidentti ja pääministeri otettiin juhlavasti vastaan – ja sitten he häipyivät jonnekin ja piispa saarnasi tyhjille penkeille. TAPIO AALTO Kouvola 10 mielipiteet KOTIMAA | 12.3.2021. Vaikka julkisessa keskustelussa on nyt laajasti kannettu huolta Kurjenmäen sananvapaudesta, sitä ei tosiasiassa kukaan ole yrittänyt rajoittaa. Jos kaikkein köyhimmiltä säästetään, ei sillä ole siunausta. Päivi Räsänen on kyllä puhunut leireiltä otettavista nimenomaan niin, että saadaan valita. korvaa O ulun seurakuntien johtava perheneuvoja Ilkka Kurjenmäki on ilmaissut käsityksiään avioliitosta lehtikirjoituksessa. Normaalin arkipyhän messussa on noin 50 henkeä. Saamansa kritiikin takia hän toivoo Kotimaan haastattelussa, että ”kirkossa pitäisi pitää kiinni mahdollisimman laajasta sananvapauskulttuurista” (Kotimaa 26.2.). Työnantajan velvollisuus on arvioida, vahingoittaako viranhaltijan sananvapauden käyttö hänen edellytyksiään hoitaa virkaa tai vaarantaako se asiakkaiden luottamuksen työnantajaa kohtaan. Mutta ainakin kristityn kohdalla valinnan pitäisi olla, että otetaan ne jotka ovat heikoimmassa asemassa, vaikka uskonto olisi eri. Tuntuu että hallituspuolueilla on enemmän omaatuntoa kuin kristillisillä. Millä mielin tämä pari on nyt tulossa vastaanotolle saatuaan tietää, että neuvojan mielestä heidän avioliittonsa on jo lähtökohtaisesti vääränlainen. Lähimmäinen on jokainen ihminen, joka tarvitsee apuamme. Viran menestyksekäs hoito edellyttää erityistä harkintaa silloin, kun henkilö kommentoi virkansa toimialaa. Palaako kansa joskus normaaliaikojen koittaessa takaisin kirkon penkkiin vai totummeko tyytymään ruudun ääreen. Sananvapaus on määritelty perustuslaissa. Jos henkilö kokee, että julkiseen virkaan kuuluvat harkintavelvoitteet estävät häntä käyttämästä sananvapauttaan haluamallaan tavalla, hän on vapaa järjestämään elantonsa toisin. Opettajan lausumana sama mielipide olisi rikkomus virkavelvollisuuksia, oppilaita ja opettajan palkkaa maksavaa yhteiskuntaa kohtaan. Hän tarkoittanee tällä, että kirkon viroissa olevien ihmisten pitää voida ilmaista kaikenlaisia näkemyksiä julkisuudessa ilman pelkoa siitä, että joutuu esimiehen puhutteluun, kuten hänelle itselleen on käynyt. Kurjenmäki voi omasta mielestään erottaa toisistaan työroolinsa ja julkisuudessa esittämänsä mielipiteet. Oululainen aviopari Hannu ja Pekka hakeutuu perheneuvontaan, saa ajan Kurjenmäelle ja googlaa vähän. ” Perheneuvonta ei ole olemassa henkilöstön työllistämiseksi, vaan asiakkaiden palvelemiseksi. On syytä tarkentaa, mikä on sananvapaus ja miten sen käyttäminen liittyy julkisen viran velvoitteisiin. Viroissa palveleminen ei ole pakollista. Mitäs sanovat kristilliset. Kirkot ovat valinneet toisin. Se tarkoittaa jokaisen oikeutta ”ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennalta estämättä”. Kirkkotyönantajan on valittava virkoihin sellaiset henkilöt, jotka tätä palvelua haluavat ja osaavat kirkon linjausten mukaan tehdä. Esimerkiksi yksityinen yrittäjä voi sanoa julkisuudessa, että poikien kouluttaminen ei ole yhtä tarpeellista kuin tyttöjen
Uskoisin jo läpäiseväni kirkkomme kielitestin. Avustuskäytäntöjen päivityksellä olisi mahdollisesti vaikutusta myös seurakunnan rahavarojen käyttötarpeelle. Enää en ihmettele, että niinkin neutraalilta kuulostava sana kuin henkilöseurakunta sisältää kokonaisen utopian, jossa ei ole naispappeja ja sateenkaaripareja. Mutta valitettavasti joskus työntekijältä vaaditaan kohtuuttoman paljon muun muassa tilannetajua ja ammattitaitoa, jotta hän näkisi kuulemansa tarinan taakse ja tekisi siltä pohjalta mahdollisimman oikean ratkaisun asiakkaan parhaaksi. On muistettava, että päävastuu kansalaisten hyvinvoinnista on kuitenkin yhteiskunnan lakisääteisillä palveluilla, joiden mahdollisuudet taloudelliseen avustamiseen ovat huomattavasti mittavammat kuin seurakunnilla. Ihanteellista olisi pystyä kartoittamaan asiakkaan kanssa yhdessä hänen kokonaisvaltainen elämäntilanteensa ja asettaa tavoitteet taloudellisen tilanteen tasapainottamiseksi. Jälkimmäinen vaihtoehto on varmasti niin asiakkaalle kuin työntekijällekin vaativampi, mutta tyydyttävään lopputulokseen pääsemiseksi ainoa vaihtoehto. Nyt osaan keskustella sujuvasti vanhasta virkakäsityksestä, kun tarkoitan naispappeuden vastustamista, ja tietystä seurakuntakäsityksestä, kun puheena on lestadiolaisten usko siihen, että muut eivät pääse taivaaseen. Artikkelissa todetaan, että seurakunnissa on monenlaisia tapoja tehdä taloudellista avustamistyötä. Sen edun olen menettämässä mitä pidempään ja syvemmällä olen mukana tuossa kieliyhteisössä. Voisikohan niistä saada hieman helpotusta ja mahdollisesti edes yhden askeleen poispäin ”Paras tarina palkitaan” -tilanteista. ” Osaan sanoa hihittämättä sanan hiippakunta. Myös työntekijän päätöksellä jaettavien diakonia-avustusten jakoperusteiden päivitys ja tarpeen mukainen uudelleen organisointi antavat eväitä vaativaan asiakastyöhön. Kielen teologian pääperiaatteiksi ehdotan avoimuutta, ymmärrettävyyttä ja totuudellisuutta. Diakoniatyön avustusmuotona, työntekijän päätöksellä, on pienimuotoisten avustusten lisäksi myös mahdollisuus antaa ruoka-apua, jonka käytännöt ymmärtääkseni vaihtelevat seurakunnasta riippuen. Akuutti tarve pienimuotoiseen taloudelliseenja myös elintarvikeapuun on totta valitettavan monen kohdalla, mutta siltikin uskallan herättää ajatuksen, että tuoko tarjonta tarvetta. Se kertoo, että suomalaiset eivät ole Jumalan ainoa valittu kansa vaan että on olemassa muitakin kansoja ja kirkkokuntia, joiden käytännöistä ja kokemuksista voimme oppia. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Se oli laadittu diakonissa Taru Myllymäen tekemän Diakin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön pohjalta. 11 KOTIMAA | 12.3.2021. SINIKKA VILÉN Eläkkeellä oleva erityisdiakonian viranhaltija Tampere Diakoninen avustaminen Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Elämänlaatu paranee huomattavasti, kun niukkakin talous on saatu tasapainoon. Sanan kirkkohallitus lausun tavalla, josta ilmenee paheksunta sen omavaltaista toimintakulttuuria kohtaan. Seurakunnilla on oma työnäkynsä ja tuotevalikoimansa, jota on ilo toteuttaa ja pitää yllä. Avustustyössä ensiarvoisen tärkeää on tiedostaa, laastaroidaanko avuntarvitsijan avohaavaa säännöllisesti pienimuotoisella avustuksella vai aletaanko hoitaa ja parantaa avohaavan pohjaa terveeksi. Diakoniatyöntekijällä on oikeus oman harkintansa mukaan myöntää asiakkaalle sovittuun rajaan asti pienimuotoista taloudellista apua. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Vaikka kirkon perusideaan kuuluu laajentuminen ja siksi sen on kyettävä puhuttelemaan yhteisön ulkopuolisia ihmisiä, sillekin on kehittynyt oma kielensä. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Yhteisöön sisään pääseminen edellyttää sen kielen oppimista. Yhteiskunnassamme lisääntyvän köyhyyden seurauksena todetaan ruokaja leipäjonojen maassamme kasvavan. Kielitai kielen teologiasta en ole kuitenkaan löytänyt mainintaa edes internetin kaikkitietävällä hakukoneella. On hienoa, kun diakoniatyöllä on mahdollisuus tarttua asiakkaan äkilliseen avuntarpeeseen. Se on signaali, jolla keskustelijoita muistutetaan siitä, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko on osa maailmanlaajuista kristikuntaa. Olkoon se oppi siitä, miten Jumalasta, uskosta ja seurakunnasta puhutaan. Puheestamme meidät tunnetaan OLLI LÖYTTY Kirjoittaja on tutkija ja tietokirjailija. Diakoniatyön onnistumiselle ja asialliselle hoidolle on ensiarvoisen tärkeää pystyä ennakoimaan tulevat, yhteiskunnassamme tapahtuvat muutokset, pitäisi ikään kuin nähdä kulman taakse. Nuo muut ovat niitä, jotka uhkaavat meidän ykseyttämme! Kauniilta ja lohdulliselta korvissani on puolestaan kuulostanut sana sisarkirkko. Muutama kirkkopolitiikassa havaitsemani esimerkki valaiskoon asiaa: Ykseys on särähtänyt korvissani aivan erityisellä tavalla, sillä havaintojeni mukaan sitä käytetään useammin lyömäaseena eri tavalla ajattelevia vastaan kuin keskinäisen yhteishengen lisäämiseen. K un pari vuotta sitten palasin pitkän poissaolon jälkeen takaisin kirkollisen toiminnan piiriin, minulla oli hetken aikaa tarkat silmät ja herkät hoksottimet. | kolumni | Iloitsin suuresti, kun luin Kotimaassa (12.2.) olleen taloudellista avustamista käsitelleen artikkelin ”Diakoninen harkinta voi johtaa siihen, että paras tarina palkitaan”. Kuulin keskustelut ulkopuolisen korvin. Sana teologia on uusi suosikkini, sillä sen eteen voi laittaa monenmoisia määreitä: on ristin, luomisen, ympäristöja virkateologiaa. Enkä tarkoita ainoastaan niin sanottua kaanaankieltä vaan laajemmin seurakuntalaisten tapaa kommunikoida keskenään. Olen myös omaksunut koko joukon eufemismeja eli kiertoilmaisuja. Siksi työnäyn päivittäminen säännöllisesti on toivottavaa. Osaan sanoa hihittämättä sanan hiippakunta ja naurahtaa tietäväisesti, kun puhutaan Kipan tehottomuudesta
TEKSTIT | ANNE SAARIKETTU – KUVAT | PÄIVI KARJALAINEN 12 KOTIMAA | 12.3.2021 reportaasi. Yleisradio televisioi juhlamessun. Tuhkasta nousi uusi kirkko Ylivieskan uusi kirkko vihitään käyttöön pääsiäissunnuntaina – on kulunut viisi vuotta vanhan kirkon tuhopoltosta
Kirkkosalin ainoa ulkoikkuna on kattoikkuna yli 20 metrin korkeudessa. Uskon, että ikävä tapahtuma on yhdistänyt. Kaarto luonnehtii rakennetta muurimaiseksi, myös sisätiloissa, missä lisäksi puuja lasipinnat sekä kirkkosalin korkeus rauhoittavat. – Mieli on kiitollinen. Herranen-Somero kiirehtii kirkkosaliin ja pysähtyy penkkirivistön taa. Ne ulottuvat ulkosivuseinien tiilija betonirakenteen päältä aina katon harjalle. Salissa Kaarto kokee olonsa liikuttuneeksi. Hekin, jotka eivät ole käyneet kirkossa, ovat tulleet vanhan kirkon tuhopolton myötä lähemmäs seurakuntaa, kirkkovaltuutettu sanoo. Akustiikkaan Ylivieskan uudessa kirkossa on paneuduttu. – Kirkkosalissa aurinkokin tulee ylhäältä, hän havahtuu aurinkoisena päivänä. Katselee ja kokee silmin nähden vaikuttuneena, rauhassa. » ” Järkytyksen ja surun muistaa: sen mistä viisi vuotta sitten lähdettiin liikkeelle. Tyytyväinen olen näkemääni. Huhtikuun 10. Järkytyksen ja surun muistaa: sen mistä viisi vuotta sitten lähdettiin liikkeelle. päivä Kaarto jakaa morsiamensa Heidi Nuojuan ja lastensa kanssa ainutlaatuisen hetken entisellä työmaallaan: pariskunta on ensimmäinen, joka avioituu uudessa kirkossa. Valaistus on hyvä. 13 KOTIMAA | 12.3.2021. – Helsingissä näitä käytetään jo kerrostalorakentamisessakin, hän kertoo. Edustalla kirkkoherra Eija Nivala, rakentajien edustaja Mikko Kaarto, edellinen kirkkoherra emeritus Timo Määttä sekä seurakunta-aktiivit Kirsi Herranen-Somero ja Esko Sydänmetsä. Saarni on kirkkosalissa vallitseva puumateriaali. Jälkikaiuntaan on pureuduttu sisäratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa: käytännössä esimerkiksi akustiikkahyllyillä, jotka kätkeytyvät metrien ilmatilaan korkeuksissa, sisäkaton takana. – Pyhyyden tunne on, hän kuvailee näkemäänsä. Silti valoisuus on hallitseva kokemus kirkkosalissa. Esko Sydänmetsä on uudessa kirkossa ensimmäistä kertaa. Värimaailma on tasapainoinen ja rauhallinen, onnistunut. Siellä luonnonvalon tukena ovat keinovalot. i K un kaivattu aurinko näyttäytyy helmikuun lopulla ja ilmassa on heti kevään tuntua, useat eri-ikäiset ylivieskalaiset suuntaavat aamulenkille kirkkopuistoon. Rakentamisessa kulmakiviä ovat olleet paikallisuus, ekologisuus, kestävyys, huollettavuus. Mieleenpainuva on myös penkkien led-valaistus, samoin sivualttarin valaistus. Ulkoapäin tarkasteltuna katse kiinnittyy vaaleaan ylivieskalaiseen tiileen. Katon säleikkö on koivua. Se vastaa hyvin kuuluvuuden vaatimuksiin. Etukäteen seurakunta-aktiivi on katsonut netistä valokuvia. Uuden kirkon rakennustyömaan vaiheet kiinnostavat, vielä hetken turvalliselta etäisyydeltä – myös koronakurimuksen vuoksi. Mieli on toiveikas. Morsiushuoneessa isovanhempi ja lapsenlapsi veisasivat virttä On riemu, kun saan tulla sun, Herra, temppeliis. Herranen-Someron mieleen nousee myös muisto lapsuudesta, kun hän oli mummonsa mukana kirkkovahtina vanhassa Ylivieskan kirkossa. Hieman myöhemmin Herranen-Somero polvistuu alttarille. Lupa mennä sisään on tällä kertaa muiden muassa Kirsi Herranen-Somerolla. – Avara ja selkeä, valoisa. Rakennusteknisesti Kaarto nostaa esille myös kattorakenteen leveät, paksut ja 25 metrin korkeuksiin kohoavat liimapuupalkit, joihin CLT-levyt nojaavat. Akustiikka kiinnostaa tietenkin, hän analysoi. Vanhan kirkon kellot ovat muistona itäpäädyssä Ylivieskan uudessa kirkossa. Mieli on toiveikas. Kotikirkon rakentajien edustaja Mikko Kaarto esittelee akustiikkahyllyjen lisäksi yläpohjan ulointa rakennetta, CLT-levyjä, ristiin laminoitua massiivipuulevyä. Myös hänen mieleensä tulee virsi, ylivieskalaisia viimeiset viisi vuotta laajasti yhdistänyt Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt. Käyttöiältä on vaadittu sadan vuoden normista poiketen kahtasataa vuotta. Edellisen kerran seurakunnan luottamushenkilö on käynyt muiden valtuutettujen kanssa uudessa kotikirkossaan viime syksynä
Seurakunta on myynyt niitä uuden kirkon hyväksi. Sydänmetsä taitavana puuseppänä on valmistanut puisia rasioita, jotka hän on lahjoittanut Ylivieskan seurakunnalle. – Männyn syyt ovat todella tiheässä, paikoin niitä ei tahdo erottaa toisistaan. Pääsiäisen sanoma – Kristus on ylösnoussut – oli ainut toivo kirkon paloyön aikana ja on sitä edelleen, Määttä toteaa. Viimeiset kaksi vuottani olivat kieltämättä kirkkoherran virkani hoidon henkisesti raskaimmat. Alttarin takana oleva ulkoseinä, itäpääty, on umpinainen: sen taakse jää arkimaailma, pohjoispohjalaisen Ylivieskan kaupunkikeskustan syke. Pyynnöstä Määttä jatkoi virassaan vuoteen 2018. Kun mahdollista, valmistuskeittiö on myös arjen ateriapalvelu, jonka ruokia kuka vain voi käydä lounastamassa paikan päällä. » ” Jumalan voimalla ja rukouksen avulla – sitä viestiä tahdoin jakaa myös seurakunnalle. Jumalan voimalla ja rukouksen avulla – sitä viestiä tahdoin jakaa myös seurakunnalle. Hautapaasien keskellä valkoisesta lumikinoksesta kohoaa hiiltynyt musta hirsi. Aula-olohuoneeseen vapaaehtoiset ovat tervetulleita, kun mahdollista. Luottamushenkilönä Herranen-Somero on varsinkin aiemmin kirkkoneuvoston jäsenenä osallistunut paljonkin uutta kirkkoa koskevaan päätöksentekoon. Vielä hän aikoo tehdä kuutisenkymmentä. Toimintaympäristöstä kirkon sisällä on pyritty luomaan kotoisa: aula, olohuone, taipuu moniin tarpeisiin, samoin keittiö ja kerhohuone. Sydänmetsä alkoi valmistaa niistä rasioita hyväntekeväisyytenä seurakunnalleen. Seuranaan hänellä on Mikko Kaarto. Eija Nivala kallistaa messinkistä kastemaljaa. Urut asennetaan parvelle vuonna 2023: ne on tilattu kotimaiselta Porthanilta. – Toiminnan osalta seurakuntalaisia kuullaan ja kuunnellaan. – Tämä pieni eteinen on rauhoittava, akustoitu tila, josta siirrytään korkeaan kirkkosaliin, Kaarto käy läpi. Nivala arvioi, että aluksi toiminta on paljon tärkeää olemista ja kirkkoon tutustumista. Kirkkosaliin johtavassa pienessä eteisessä kirkkoherra emeritus Timo Määttä seisahtuu hetkeksi. Heidät vihkii kirkkoherra Eija Nivala. Alun perin Sydänmetsä kaatoi kotipihaltaan lasten kiipeilypuun. Alttarilla polvistutaan ylivieskalaisen Tuomo Hautamäen tekemän puisen ristin eteen. Penkit on valmistanut kuusamolainen Kaluste Päivärinta, joka kytkeytyy sukulaisuussiteen kautta tunnettuun ylivieskalaiseen, Pietari Päivärintaan (1827–1913). Olen laskenut, että hirsi, joka on peräisin vuodelta 1786, on aloittanut kasvunsa jopa 1400-luvulla. Puutavaran innoittamana hän suunnitteli ja valmisti sormiliitoslaitteen rasioiden valmistamiseksi pihlajasta. Tarkoitus on, että työntekijät ovat yhä enemmän mahdollistajia, kirkkoherra Nivala linjaa. Rasioissa asia yhdistyy toiseen. Edelleen hän on rakennustoimikunnan jäsen. Hän oli valmistautunut eläköitymään seuraavan vuoden alussa. Urkuparvelta on yhteys myös taivaalle: näkymä kattoikkunoista korkeuksiin avautuu ovesta astuessa. Tuolloin kirkkoherrana oli Määttä. – Mieli on kiitollinen. 14 KOTIMAA | 12.3.2021 reportaasi. Aulan lasiseinistä avautuu pyhä, sakraalimainen näkymä kohti Kalajoen rantatöyrästä: kirkkopihalle. Tilaan hän on saapunut aulasta eli olohuoneesta, johon länsipäädyn pääovi johtaa. Penkit on valaistu vaikuttavasti ledein. Nyt satojen vuosien taakse ulottuva historia, lähimenneisyys ja nykyisyys kohtaavat: mennyt on läsnä, sillä uuden kirkon arkkitehtuuri on viite myös keskiaikaan. – Viikko-ohjelmaan on merkitty esimerkiksi aamuja iltahartaudet, hän mainitsee. Jumalan armosta rakennusaika on mennyt hyvin. – Tuntui kohtuuttomalta jättää seurakuntaa vaikeassa tilanteessa. – Yhteensä jo toistakymmentä vihkimistä on varattu, samoin joitakin kasteita, kirkkoherra kertoo. Kun palaneen kirkon jäänteitä raivattiin, paljastui, että paksuimmat, alimmat hirret olivat säilyneet. – Toissajouluna rasiat olivat suosittuja – kysyntä oli tuotantoa suurempaa, Eija-kirkkoherra muistelee aikaa ennen koronaa. Rasioita Sydänmetsä on valmistanut satakunta. Siellä on muistokirkko: se, mitä jäi jäljelle syyntakeettoman aiheuttamasta tuhopoltosta pääsiäisenä 2016. Uuden kirkon tiloilla korvataankin tiensä päähän tullut seurakuntakoti Maria
i Urkuparvelta avautuu avara näkymä valoisaan kirkkosaliin. 15 KOTIMAA | 12.3.2021. Penkeissä istuvat edellinen kirkkoherra emeritus Timo Määttä, seurakunta-aktiivit Esko Sydänmetsä ja Kirsi Herranen-Somero sekä rakentajien edustaja Mikko Kaarto
Uskon ja toivon, että uudesta kirkosta tulee paikka, jonka ylivieskalaiset kokevat ylpeinä omakseen. Muuntuva ja elämyksellinen rakennus Ylivieskan uuden kirkon pääsuunnittelija on arkkitehti Kimmo Lintula. Hanke on toteutettu allianssimallilla: allianssi tulee alittamaan tavoitekustannuksen. Van der Meer on tehnyt kirkkotekstiilejä Uudenkaupungin Kalannin Jyväskylän Kuokkalan ja Tampereen Viinikan kirkkoon sekä Helsingin Sörnäisten vankilan kappeliin. Sittemmin Alahäivälän stanssi on poltettu myös kanteen. Ruokailutilassa on paikat yli 150:lle ja kerhohuoneessa yli 40:lle. Helsinkiläinen K2S-toimisto voitti kohteen yleisen arkkitehtuurikilpailun kolme vuotta sitten. Silti lainaakin on tarvittu. Lintula mainitsee, että dominanttina on kirkkosali, jota saapumisen ja seurakunnan kodin tilat säestävät. Kirkkoherra Eija Nivalan pyynnöstä Timo Määttä saarnaa seuraavan päivän, toisen pääsiäispäivän eli maanantain, jumalanpalveluksessa. Sakastiin Sydänmetsä valmistaa vanhan kirkon hirrestä 120 senttiä leveitä vaatepuita messukasukoille. Lastua myydään kirkon hyväksi myös erikseen. K2S on suunnitellut myös Helsingin Kampin kappelin ja Olympiastadionin uudistamisen. Uskon myös, että rakennus herättää positiivista kansainvälistä mielenkiintoa. Kirkkosalin penkeissä on 440 istumapaikkaa. Pettymystä kansainvälisen taudin aiheuttamasta tilanteesta lieventänee se, että Yleisradio televisioi pääsiäissunnuntain juhlamessun Ylivieskan uudesta kirkosta. Kuuden miljoonan euron vakuutuskorvauksen lisäksi kolehtija keräysvaroja on kertynyt noin 780 000 euroa. Koronakurimuksessa vasta pääsiäisenä on varmuus siitä, moniko voi osallistua uuden vihkiäisiin paikan päällä. Kokonaiskustannusarvio on 13,4 miljoonaa euroa käsittäen myös 40 metriä korkean kellotapulin, joka rakennetaan kesällä muistokirkon yhteyteen. Kirkolliskokous on myöntänyt miljoonan euron avustuksen. Kirkkosali on suunniteltu niin, että liturgiset elementit, puhujan koroke ja kastemalja voidaan sijoittaa tilanteisiin sopivalla tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Sivualttarille istumatilaa tulee kymmenille. Tekstiilejä van der Meer toimittaa Ylivieskaan kirkkovuoden kulun mukaan: ensin kotiutuu vihkimismessuun valkoinen, ilon ja ianAkustoitu eteinen erottaa kirkkosalin ja pääsisäänkäynnin aulan eli olohuoneen. Parhaillaan hän työstää vihreää ja punaista. – Tällä tavoin rakennus sovittautuu lähiympäristössään ihmisen mittakaavaan. Nyt sisällä on myös höylälastua, jota on kertynyt rasioita valmistaessa. – Toiminnallisuus ja selkeys, tilan elämyksellisyys, autenttisuus sekä rakennusperinnön luonteva hyödyntäminen uudessa arkkitehtuurissa, arkkitehti listaa suunnittelun avainkonsepteja sekä korostaa suunnittelun yhteiskunnallista vastuuta ja sitä kautta kestävää tulevaisuutta. Silja van der Meer Turun seudulta valikoitui kirkkotekstiilien toteuttajaksi vajaa vuosi sitten. Kirkkovuoden väreistä myös violetti tulee olemaan täysi sarja, musta hieman suppeampi. Ensimmäisissä ei ollut kantta, ja ylivieskalaisen Juha Alahäivälän suunnittelema stanssi, poltettu tapulikuvio vuosilukuineen, oli vain rasian pohjassa. Pääsiäistä varten Silja van der Meer on toteuttanut ensin valkoista tekstiilisarjaa. Suunnittelultaan uusi kirkko vastaa mahdollisimman hyvin monenlaisiin ja muuntuviin seurakunnan tarpeisiin, myös esteettömästi. Mustasta jäävät pois ehtoollismessuihin kuuluvat kasukka ja kalkkiliina, sillä Ylivieskan seurakunnassa ei jaeta pitkänäperjantaina ehtoollista. 16 KOTIMAA | 12.3.2021 reportaasi. Myös paikallinen liike-elämä on tukenut vahvasti hanketta. Lisäksi alttarille on mahdollista laittaa kaksi irtotuolirivistöä. – Rakennus herää eloon, kun sitä aletaan käyttää. Rasian sisällä oli ensin postikortti vanhasta kirkosta (1786–2016). Sydänmetsä on tuotekehitellyt rasiaa toiveiden mukaisesti. Sarjaan kuuluvat kolmiosainen alttaritekstiilikokonaisuus, puhujapöytään ripustettava kirjaliina, viinimaljan ylle aseteltava kalkkiliina sekä pappien stolat ja messukasukka
Violetteja tarvitaan marraskuun lopulla: adventista alkaa paaston ja joulun odotuksen aika. Kantava tausta-ajatus oli myös virsi 600. Tehtävän antoisuutta ja haastavuutta van der Meer kuvaa toteamalla, että visiot ja mielikuPiispa Jukka Keskitalo kävi uudessa kirkossa piispantarkastuksen yhteydessä ja tapasi Ylivieskan kirkon pääsuunnittelijan Kimmo Lintulan. Mustat saapuvat viimeistään ensi vuoden hiljaiselle viikolle. Ristin korkeus on 30 cm ja takana on metallinen ripustuslenkki. 11,90 / 10 kortin nippu Kevätkortit Martta Wendelin ja Rudolf Koivu Ihanan nostalgiset kevätja pääsiäisaiheiset kortit tuovat iloa ja lämmintä mieltä. Paloaika 450 h. | Kuva: Jussi Leppälä/Ylivieskan seurakunta Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17 Puh. Jokainen käsinmaalattu risti on yksilöllinen, kuviot ja värit vaihtelevat. 5 erilaista korttia, 2 kpl kutakin. i kaikkisen elämän juhlan väri. Kokoamisompelussa apunani on Maija Hallikas-Manninen Ateljé Solemniksesta. – Osa tekstiilien alkulähtökohdista on syntynyt, kun matkustin ensimmäistä kertaa Ylivieskaan Pohjanmaan laakeita peltomaisemia katsellen. Korkeus 1 metri, halkaisija 8 cm. – Olen suunnitellut ja toteutan tekstiilit itse. – Olen halunnut kunnioittaa uutta vaikuttavaa arkkitehtuuria, mutta pitää kiinni syvään juurtuneista kristillisistä perinteistä. Kuviot kirjotaan silkille käsin ja applikoiden kiiltävämmällä silkillä: tuloksena valoon yhdistyen elävä pinta. Tekstiilien tarkoitus on myös lieventää viiden vuoden takaista surua kirkkopalosta: lohduttaa sekä luoda toivoa ja iloa. 12,90 / 10 kortin nippu Jättialttarikynttilä Kristusmonogrammilla Iso pääsiäiskynttilä100 % steariinia. Tärkeää on juhlavuus sekä helppohoitoisuus. 5 erilaista korttia, 2 kpl kutakin. Kirkkovuoden teemoja tekstiileissä tuodaan esiin muiden muassa elämänpuulla, kyyhkysin ja orjantappurakruunulla. Koen tärkeäksi vahvistaa kuultua sanaa visuaalisella kauneudella. Myös muistokirkko ja sen risti tekivät minuun vaikutuksen. 020 754 2350 S I U N AT T UA PÄ Ä S I Ä I S TÄ Siunattua pääsiäistäkortit Perinteiset kristilliset pääsiäiskortit kertovat pääsiäisen sanomaa ja koskettavat saajaansa. Kirkkotekstiilit ovat kevyttä, hieman pellavaa muistuttavaa raakasilkkiä, jonka väreissä ja ominaisuuksissa sävyt sointuvat ja kuviot ovat keveitä. – Punaisen ja vihreän tuon kirkolle toukokuussa helluntain juhlaan, jonka jälkeen pian on tarpeen vihreä, arjen kristillisyyden ja elämän väri. 63,00 Värikäs Kristusristi Iloisen värikkäät puiset ristit on valmistettu käsityönä El Salvadorissa. 17 KOTIMAA | 12.3.2021. 28,00 vat tekstiileistä on ollut luotava pitkälti kirkon piirustusten pohjalta. Myös turvalliseen tuttuuden kokemukseen on pyritty
Uskonto, pyhyys ja hengellisyys ovat olleet taiteen keskeinen aihe, ja aikaisemmat kuvat ovat antaneet taiteilijoille virikkeitä työskentelyyn. Vierellä maalaustelineellä on taiteilijan kaksipuolinen, moni-ilmeinen maalaus Tehdastyöläisiä matkalla työhön (1921–1922). Kokoelmanäyttelyn teokset ovat olleet vähemmän esillä mahdollisesti aiheen takia. Uskonnollisia aiheita kytkettiin kansankuvaukseen, mistä on esimerkkinä Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) toisinto omasta suositusta teoksestaan. Enkelit ovat näyttelyssä tärkeällä sijalla. Suomen 1900-luvun moderni taide on näyttelyn pääosassa, mutta hengellisyyttä ja pyhyyttä valaistaan maailmanuskontojen, kuten buddhalaisuuden, näkökulmista. Eero Nelimarkka (1891–1977) maalasi kirkkointeriöörejä, joissa on mukana kirkon ammattilaisia. Marcus Collin (1882–1966) maalasi 1910-luvulla hautaussaattueen ja hautajaiset synkin värein, toisin kuin Wilho Sjöström (1874–1944). Näyttelyn yhtenä keskipisteenä on Tohkan veistos Kolme enkeliä (1938), jossa on raskas muotokieli. Porvoon kirkko kirkonmäkineen oli taiteilijoita inspiroiva aihe, jota kuvasi muun muassa Louis Sparre (1863–1964) etsauksissaan. MARI TOSSAVAINEN Taide ja henki – Pyhät kuvat -näyttely Riihimäen taidemuseossa 2.5.2021 saakka. Suomessa 1800-luvun lopulla uskonelämä oli murroksessa ja taiteilijat kiinnittivät huomiota uskonasioihin. Asetelma viittaa kristillisen taiteen perinteeseen, madonnaan ja lapseen sekä pyhään perheeseen. Usko kietoutuu näyttelyssä kuolemaan, suruun ja tuonpuoleiseen. Sjöströmin Köyhän hautajaiset (1920) näyttää hartaan tilaisuuden ulkona. Soldan-Brofeldt maalasi Iisalmen lähellä realistisen kansankuvauksen Ateria savolaisessa talonpoikaistuvassa (1892) mallien pohjalta, yksinkertaista ja rauhaisaa tupainteriööriä ihanteellisesti mukaillen. R iihimäen taidemuseo esittelee kevään ajan Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelman pyhän ja hengellisen aihepiiriin taidetta ja esineistöä. | Kuva: Riihimäen taidemuseo Ingrid Ruin kuvasi lumisen kirkkomaiseman 1900-luvun alussa. Samaan teemaan kuuluvat kuolemaan liittyvät rituaalit ja hautaesineistö Kiinasta ja Egyptistä. | näyttely | 18 KOTIMAA | 12.3.2021 kulttuuri. | Kuva: Riihimäen taidemuseo ” Uskonnollisia aiheita kytkettiin kansan kuvaukseen. Helene Schjerfbeckin Enkeli on vuodelta 1923. Anton Genbergin Norrlantinen kesämaisema (1890) vie keskelle ruotsalaista maisemaidylliä. Vaan mitä merkitsevät maalauksen henkilön vitivalkoiset kasvot. Töiden uskonnollinen leima on joskus epäilyttänyt aikalaisia. Maalauksessa herännäisperhe aterioi pöydän ääressä hämyisen pirtin valonkajossa. Usko kietoutuu kuolemaan, suruun ja tuonpuoleiseen Riihimäen taidemuseon kokoelmanäyttelyssä. Näyttely tuo esille kirkkoaiheisia töitä, niin maalauksia kuin grafiikkaa. Työ on saanut näyttelyssä rinnalleen madonna-teemaan sopivasti Eemil Halosen (1875–1950) 1900-luvun alun pienen pronssiveistoksen Äiti ja lapsi sekä Ingrid Ruinin (1881–1951) herkkäviPyhän monet kasvot kuvissa reisen maalauksen Nainen mustassa huivissa (1927). Henkilöihin, kuten etualan vaaleaan pikkutyttöön ja äidin sylilapseen, kohdistuvat valonsäteet kuin sädekehät. Lisäksi näyttelyn teoksissa kuvataan raamatullisia aiheita, henkilöitä ja asetelmia. Venäläisiä ikoneita on esillä viitisenkymmentä. Sakari Tohka (1911– 1958) tunnetaan enkeliaiheisista hautamuistomerkeistä. Ingrid Ruinin 1900-luvun alkupuolen maalauksessa Lyhdynkantaja kirkkotiellä värit ja lyhty loistavat lumisessa kirkkomaisemassa. Aavistus painoa on myös Helene Schjerfbeckin (1862–1946) modernissa maalauksessa Enkeli ”Ristiinnaulittuun” (1928): profiilissa kuvattu enkelinpää on painuksissa
Kirja valottaa esimerkiksi pyhiä kuvia ortodoksisuuden ja luterilaisuuden rajoilla, kun ikoneita on ollut ennen ja nyt ei-ortodoksisissa paikoissa. Minkälaista tuo kirkkosuhteeltaan varsin eroherkkä porukka oikein on. Monissa toisen kauden katukuvissa taustalla näkyvä iso valkoinen risti kuuluu Vapaakirkolle. Ja samalla mitä rakastettavin. Klo 21.00 Elokuva: BlacKkKlansman (12). Nuori leski Tiffany (Jennifer Lawrence) tutustuu komeaan Patiin (Bradley Cooper), joka on muuttanut juuri pakkohoidosta vanhem piensa luokse. ”Minusta on aina tuntunut, että ihmiset valittavat turhasta. 1980-luvulla maan alttaritaulujen inventointityö edellytti pioneerilta työskentelyä kentällä kamera kädessä. Sosiaalinen media on jo vuosia pahentanut sitä. Kirkko on ollut suomalaisen taidehistorian perinteinen kohde, arvostukset ovat vain vaihdelleet. Eeva-lehden (3/21) haastattelussa Kuusisto kertoo, että hänen suhtautumisensa elämään ei ole muuttunut vakavan sairauden myötä. Hän kriiseilee, skitsoilee, ylianalysoi ja puhuu lakkaamatta. Ensiesitys. Kokkolasta kotoisin oleva Oona pitää kahvilaa, ja Arttu ”työskentelee” luovalla alalla. Ensiesitys. Maila Berchtold (Luuk. Jo 1800-luvun lopulla tavoiteltiin tiedonvälityksen keinoin kirkon kulttuuriperinnön vaalintaa. Se leikattiin viime elokuussa. Mies yrittää saada elämänsä takaisin raiteilleen ja kiukkunsa hallintaan. | tv-sarja | Aikuistumisen tuskaa Helsingin Kalliossa asuvat nuoret aikuiset ovat olleet kirkolle eräänlainen laboratorio. Lopuksi kirja päätyy johtopäätökseen kirkollisen kulttuuriperinnön suuresta merkityksestä nykyajassa. Kansikuvana on Petäjäveden puukirkon detalji, mutta vanhoihin puukirkkoihin ei ole aina suhtauduttu suopeasti. Kirjan mukaan kansallinen kertomus vieroksui itäisiä kytköksiä ja viime vuosikymmeninä on käsitelty ortodoksisen aihepiirin tuhon kysymyksiä. Johdannossa kerrotaan alan tutkimushistoriasta. (toim.): Kulttuuriperinnön muuttuvat merkitykset. Samalla pääsee kurkistamaan outoon maailmaan. Ylen Aikuiset-sarja näyttää huumorin ja tarkkanäköisyyden keinoin, mitä on olla vähän yli parikymppinen millenniaali Kalliossa – ja samalla koko Suomessa. Aateloidut näyttelijät, Britannian kansallisaarteiksikin kutsutut Maggie Smith, Judi Dench, Eileen Atkins ja Joan Plowright juovat teetä, muistelevat menneitä, puhuvat elokuvista ja taiteesta – ja hurmaavat kuulijansa. Oona on ehkä tv-sarjojen rasittavin roolihahmo pitkään aikaan. | Kuva: Yle kuvapalvelu / Jaakko Kahilaniemi 19 KOTIMAA | 12.3.2021. Kirja tuo hienosti esiin kirkon kulttuuriperinnön pitkän ajallisen kaaren ja moninaisuuden. Yhteys uskontoon säilyy kulttuurin avulla, vaikka uskonnollinen aktiivisuus vähenee. Klo 21.00 Elokuva: Unelmien pelikirja (12). Anna Dahlmanin ohjaamaa Aikuiset-sarjaa on ilo katsella sekä oivaltavan käsikirjoituksen ( Anna Brotkin) että hyvien näyttelijöiden vuoksi. Jälkimmäiset jatkuvat yhä, mutta Kuusisto on pystynyt jatkamaan töitään. Myös kokoomateos kuvastaa sitä, kuinka nykyään kirkon kulttuuriperinnön tutkimus saattaa yhteen eri näkökulmia ja tieteenaloja. Sarjan ensimmäinen tuotantokausi esitettiin 2019, mutta vasta tämän vuoden alussa julkaistusta toisesta kaudesta on muodostunut hitti. Juhlakirjassa on muutamia YouTuben tallenneseminaarista tuttuja esityksiä. Leikkausta seurasivat sädeja sytostaattihoidot. Jasper Pääkkönen näyttelee yhtä avainrooleista Oscar-palkitussa elokuvassa, joka on tositapahtumiin perustuva tarina Klu Klux Klaniin soluttautuvasta afroamerikkalaisesta poliisista. Oona (Anna Airola) on rasittava ja rakastettava nuori aikuinen. Evankelisluterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkon kulttuuriperintöä on usein tarkasteltu toisistaan erillisinä ilmiöinä. Taidehistorian seura 2020. Sarjassa nähdään ohimennen myös Kallion kirkkoherra. Yle Teema & Fem Lauantai 13.03. Kalliossa ikäpolven sielunmaisema on tiivistetyssä ja herkullisen kliseisessä muodossa. 21:18, Ps. Hän teki vaimonsa kanssa tietoisen päätöksen: on ajateltava myönteisesti. 204 sivua. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | painettua sanaa | Kapellimestari ja säveltäjä Jaakko Kuusiston elämä mullistui, kun hänen aivoistaan löytyi pahanlaatuinen kasvain. TV5 Sunnuntai 14.03. Suomen kahden kansankirkon kulttuuriperinnön tarkastelu rinnakkain tuo uutta tietoa. ”Teen työtä sen eteen, että onnistun kohdistamaan ajatukseni muualle.” EMILIA KARHU Yle TV1 Lauantai 13.03. Niin seminaarissa kuin kirjassa kohtaavat itäinen ja läntinen perinne. Aikuiset on komedia parikymppisistä nuorista aikuisista, jotka haluaisivat olla vielä nuoria, mutta aikuisuus hönkii niskaan. Klo 12.40 Pisara. Kirkko oli seurakuntalaisten: vanhan taiteen ja rakennusten säilymisen kannalta oli tärkeää herättää paikallisten kiinnostus. 91:11). Lukiessani kommentteja tekisi mieli sanoa, että älkää nyt ihmiset, ihan oikeasti.” Suhtautumista sairauteen Kuusisto kuvailee kuitenkin taitolajiksi. Liv Tiistai 16.03. OLLI SEPPÄLÄ Aikuiset Yle Areenassa. MARI TOSSAVAINEN Hanna Pirinen et.al. Päähenkilöt ovat ystävykset Oona ( Anna Airola) ja Arttu ( Elias Salonen). Klo 20.01 Nothing Like A Dame. Päivä, jona elin todeksi Jumalan lupaukset. Seminaari ”Kenen kirkko?” kokosi tutkijoita, arkkitehteja, kirkon ja museoalan ammattilaisia pohtimaan kirkollista kulttuuriperintöä, rakennusperinnön hoitoa ja säilytystä sekä rakennuskannan tulevaisuutta
Helluntain Henki oli sytyttänyt tulensa sydämeeni.” Opiskelu Diakonissalaitoksella oli ankaraa työntekoa lattianpesusta alkaen. Hän ratsasti, ampui jousipyssyllä ja kiipeili puissa. Hän ei ollut itseensä tyytyväinen: ”Onko kukaan valvomattomampi kuin minä.” Harjoittelunsa von Bonsdorff suoritti köyhäinhoidossa, jossa hän usein käytti omia varojaan kurjimpien auttamiseen. Naëmi von Bonsdorff oli jo lapsena reipas ja omapäinen. korvaa Suomen ensimmäisiin diakonissoihin kuulunut Naëmi von Bonsdorff vastasi sydämensä kutsuun, jätti turvallisen elämän ja perusti maailman pohjoisimman lastenkodin Pohjois-Lappiin 1906. Kansakoulun jälkeen Naëmi von Bonsdorff siirtyi Helsinkiin yhteiskouluun, missä hän uppoutui kirjoihin. Äidin suruksi taloustyöt eivät tytärtä kiinnostaneet. Von Bonsdorff tunnettiin suorapuheisena ja rehellisyyttä vaativana oppilaana. Lappi oli von Bonsdorffille tuntematon, sillä hän oli syntynyt Korppoossa 1873 pappisperheeseen ja varttunut Ikaalisissa, missä isä Herman von Bonsdorff toimi kirkkoherrana. Toukokuussa 1900 sisar Naëmi von Bonsdorff seisoi Diakonissalaitoksen kirkon alttarilla tekemässä pyhiä lupauksia ja vastaanottamassa diakonissan siunausta. TEKSTI ?| KIRSI-KLAUDIA KANGAS – KUVAT ?| HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN MUSEO ” Olen laskenut kustannuksia työstä Lapissa, erossa sivistyksen tuottamista mukavuuksista, erossa kaikesta mikä on sydämelle rakasta. Hän sai tilanteesta muistolauseen: ”Taistele uskon jalo taistelu, tartu kiinni iankaikkiseen elämään, johon Lapin lasten ja vanhusten puolesta Riutulan vanhusten ja lasten turvakoti rakennettiin rappiotilalle Mudduksen rannalle. Minä tahdon lähteä matkaan, joskin se tulee maksamaan lihalle monta taistelua.” Näin kirjoitti suuren elämänmuutoksen edessä nuori aatelisnainen, diakonissa Naëmi von Bonsdorff 1900-luvun alussa Helsingissä. Koulu jäi kesken, sillä äidin kuoleman jälkeen Ikaalisten pappila tarvitsi taloudenhoitoa. Siellä polvistuin sammaltuneen kiven vieressä, jätin asiani Jumalalle ja rukoilin, että hän käyttäisi minua diakonissan kutsumuksessa. ”Helluntaina, kun toiset lähtivät kokkoa polttamaan, menin yksin saareen. Naëmi von Bonsdorff ei tyytynyt tavanomaiseen elämään vaan etsi elämäntehtävää. Hän joutui uskonkriisiin tutkiessaan luonnontieteiden ja kristinuskon välistä ristiriitaa. historia 20 KOTIMAA | 12.3.2021