elokuuta 2019 | hinta: 3,90 € 10 Hauska ja haastava Pisara-leiri Meliina Viljamaa ja 1 750 muuta osallistuivat suurleirille Partaharjulla 16 Ministeri Sirpa Paatero: Kirkko on vastapaino arjelle Tuhkauksista kertyy arvokasta metallia. 6 Ka nn en ku va : La ur a Ki lp in en 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –3 1 1
Toukokuussa SKR järjesti keskustelutilaisuuden kysymällä, onko liikkeellä olemisen oikeutusta 2020–luvun Suomessa. | Kuva: Mira Raappana JuSSi OJAlA Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen puheenjohtaja, johtava rauhantyön asiantuntija Enkelihuumaa E nkeleitä onko heitä päällä tämän maan. ARi MinAdiS Toimittaja pohtii, miten enkelit näkyvät elämässä. – Olen huolissaan siitä, pystyykö laajempi rauhanliike uudistumaan tarvittavasti, jotta sillä olisi samanlainen ääni kuin vuosikymmeniä sitten. Työssä kävi selväksi, että ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät asiat koetaan keskeisiksi yhteiskuntien vakauden kannalta. Kunpa meitä eksyneitä mä yhden ees saattamaan saan, lauletaan Anne Mattilan kappaleessa. Ydinaseet ovat ilmastonmuutokseen verrattavissa oleva turvallisuusuhka, mutta missä ovat marssit, koululakot tai vastaavat aloitteet, joissa nuoret olisivat aloitteellisia ja rauhanjärjestöt vahvasti mukana. Minulle enkelit tulivat lapsena tutuiksi iltarukouksen kautta. Jos eivät, niin pitäisikö tehdä. Sanotaan, että enkelit voivat jättää jälkeensä valkoisen hennon höyhenen. ARi MinAdiS ”Onko rauhanliikkeellä olemisen oikeutusta 2020–luvulla?” Jussi Ojala on huolissaan siitä, pystyykö rauhanliike uudistumaan, jotta sillä olisi edelleen samanlainen tai voimakkaampi ääni kuin vuosikymmeniä sitten. Rauhantyöllä on vuosikymmenien historia, paljon menestystä ja monia virheitä ja oppeja, joista ilmastoaktivistit varmasti hyötyvät. Kohdattuani vähältä piti -tilanteita minulle on sanottu suojelusenkelin olleen matkassani. – Monipuolinen. Sen perusteella SKR on rasismin ja syrjinnän vastaisessa työssä vahvasti juurillaan, mutta liikkeelle olisi tarvetta myös ydinaseja ilmastonmuutosteemoissa. Tänäkin päivänä kodistani löytyy kaksi enkelipatsasta. Miten. – Yhteistyö voisi olla vielä tiiviimpää. Jos istut penkillä ja huomaat viereisellä paikalla höyhenen, höyhen leijailee editsesi tai vaatteisiisi on tarttunut höyhen, ehkä enkelillä on ollut osuutta asiaan. Kirkon tutkimuskeskuksen tekemän selvityksen mukaan 40 prosenttia suomalaisista uskoo enkeleihin. Teemaa lähestytään eri näkökulmista seminaarien, taiteen, musiikin ja tanssin kautta. 3 Mitä Suomen Kristilliselle Rauhanliikkeelle kuuluu. Monet kirkosta eroavat uskovat kuitenkin enkeleihin. Loviisan Rauhanfoorumia vietetään 2.–6.8. Keväällä Suomen Kristillinen Rauhanliike koki ison takaiskun, kun emme tänä vuonna saaneet opetusja kulttuuriministeriön rauhantyön apurahaa. He haluavat johdatusta ja tukea elämän erilaisiin muutostilanteisiin sekä arkeen. Kuvataiteilija liisa Juhantalon tekemää enkelitaidetta pääsee ihailemaan kirkossa elokuun puoliväliin saakka. Nuorista aikuisista liki kolmannes kertoo luopuneensa jumalauskosta. aluksi | viikon henkilö | Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen (SKR) puheenjohtaja Jussi Ojala lisäisi yhteistyötä rauhanliikkeen ja ilmastoaktivistien välillä. KOTIMAA | 1.8.2019 2. Monet ovat yhä kiinnostuneempia enkeleistä ja sitä myöten henkisistä asioista. Tästä huolimatta luotan siihen, että Loviisan Rauhanfoorumi on tänäkin vuonna merkittävin rauhantyön tapahtuma Suomen suvessa. 1 Millainen Rauhanfoorumi on tänä vuonna tulossa. 2 Tekevätkö ilmastoaktivistit ja rauhanliikkeet yhteistyötä. Näyttelystä ja Juhantalon enkeliajatuksista kerrotaan lehden sivuilla 22–23. Tapahtuman teemana on ilmastonmuutos. Olen työskennellyt YK:n ympäristöohjelmassa konfliktinjälkeisten yhteiskuntien parissa. Mutta eivät välttämättä kirkolta, vaikka enkelit tunnetaankin kristinuskon peruskuvastossa Jumalan sanansaattajina. Ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä on nyt puolestaan sellainen draivi , josta toivoisin rauhantyön ottavan vetoapua. Anne Mattilan kappaleessa ei löydetty lopulta yhtään enkeliä, mutta Kankaanpään kirkossa niitä löytyy
Se lisää paineita konflikteihin ja muuttovirtojen syntymiseen. 1919 Kotimaa 1.8.1919. Siksi on luontevaa, että Suomen Kristillinen Rauhanliike on ottanut ilmastonmuutoksen teemaksi Loviisassa tulevana viikonvaihteena järjestettävässä Rauhanfoorumissa. Näitä keskusteluja käydään eri puolilla enenevässä määrin. Ehkä ne olivat esi-isillemme ja esi-äideillemme palavia pensaita, joissa Jumala puhui. Myöskään maailman jakolinjat eivät ole enää niin selkeitä kuin kylmän sodan aikana. 75 000 ihmistä kuoli välittömästi. YK:n päivänä eri puolilla Eurooppaa marssittiin rauhan puolesta. Yksi keskeinen osa sitä on ilmastonmuutoksen torjuminen. Joissakin maissa kuten Venäjällä he ovat sitä oman henkensä uhalla. Siksi totuuteen pyrkiminen ja oikean tiedon levittäminen on rauhantyötä. Nykymaailmassa pyhyys kaipaa puolustajia. Eräs hieno nainen kysyi kerran Woodylta, mitä tällä oli teatteria vastaan. Sodan hirveyden mittakaavasta kertoo se, että Hiroshimassa menehtyneiden määrä oli vain murto-osa kaikista toisessa maailmansodassa kuolleista 62 miljoonasta ihmisestä. On tärkeää, ettei ihmiskunta unohda päivää jolloin ydinpommia käytettiin ensimmäisen kerran tappamaan ihmisiä. Vaikka rauhanliike ei saa ihmisiä suurin joukoin liikkeelle, työ rauhan puolesta toteutuu monin tavoin. Nainen oli iloissaan, että hän tässä suuressa henkilössä tapasi kristityn, joka ei ollut niin ahdasmielinen kuin väitettiin. Tässä mielessä kaikki journalistisin periaattein työtä tekevät toimittajat ovat rauhantekijöitä. Rauhantyö muuttaa muotoaan E nsi viikon tiistaina on kulunut 74 vuotta siitä, kun amerikkalainen B-29 pommikone pudotti atomipommin Hiroshimaan. Kun mooses paimentaa appiukkonsa lampaita, hän näkee Jumalan vuoren juurella palavan pensaan, jota tuli ei kuluta. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. elokuuta Hiroshimaan liittyviä tilaisuuksia. Väärän tiedon levittäminen ja siihen perustuva kansan kiihottaminen voi johtaa konflikteihin. Ekoteologi Pauliina Kainulainen kirjoittaa kirjassaan Missä sielu lepää: ”Siinä missä jälkimoderni maailma hajaannuttaa ja eriyttää asioita ja ilmiöitä, pyhä on jotain, mikä tuo palat yhteen ja kääntää suunnan kohti keskustaa, kohti ydintä.” Taju pyhyydestä hoitaa ihmisen sielua, opettaa kunnioitusta kaikkea luotua kohtaan ja saa meidät toimimaan maapallon, pyhän maan pelastamiseksi. Kaikki työ ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi sekä elinolosuhteiden parantaminen muilla keinoin, muun muassa koulutuksen kautta, edistää rauhaa. Mutta me voimme tehdä parannusta, riisua kenkämme ja ymmärtää: maa, jolla seisomme, on pyhä. Mielenosoituksiin lähdetään nyt muista hyvistä syistä. Mutta minä en ennättänyt sanoa loppuun asti, jatkoi Woody, minä käyn teatterissa niin usein kun haluttaa, mutta minua ei koskaan haluta eikä minulla myöskään ole aikaa mennä sinne. KOTIMAA | 1.8.2019 3. – – Minä käyn siellä niin usein kun minua huvittaa, vastasi Woody. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 mari teiNiLä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi 1.8. Toista maailmansotaa seurannut kylmä sota ja siihen liittyvä ydinasevarustelu vahvistivat rauhanliikettä. Nämä marssit ovat pääosin jääneet historiaan. ?. emiLia Karhu Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Ilmastonmuutos vaikuttaa ankarimmin maailman köyhimpiin alueisiin. Myös eri uskontojen johtajien välillä käytävät keskustelut lisäävät edellytyksiä rauhanomaiseen rinnakkaiseloon. Joskus tuntuu, että Luojan ihmiseen istuttama pyhyyden taju oli kirkkaampi muinaisten ihmisten sydämissä kuin myöhemmin kristittyjen. Eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, järjestetään joka vuosi 6. Herra puhuttelee Moosesta pensaasta: Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä. on sääli ja vääryys, että innokkaat kristityt tuhosivat aikoinaan muinaisten suomalaisten pyhiä lehtoja
Paperittomien hädän esille tuominen on osa laajempaa vaikuttamistyötä tilanteen ratkaisemiseksi poliittisesti. Joissakin tapauksissa on jouduttu käyttämään kirkkoturvaa. Perusteluksi ei riitä, että vainaja on asunut elinaikanaan useammassa maassa. PKY Travel saa puolestaan majoituskohteen jälleenvuokrattavakseen. Kuntien viime aikoina omaksuman käytännön mukaisesti paperiton on sen kunnan vastuulla, jonka alueella hän on jäänyt paperittomaksi vastaanottokeskuksesta uloskirjaamisen jälkeen. Useimmiten hyväksyttävä syy perustuu uskonnolliseen vakaumukseen. Etenkin pääkaupunkiseudulla voi saada työluvan ainakin siivousja rakennustyöhön. – Olen kuullut tapauksista, joissa saatetaan maksaa asiallista palkkaa, mutta hyväksikäyttäjä vaatii siitä itselleen puolet. Helsingin Malmin seurakunta puolestaan tatuoi viime viikolla tuhat Ed Sheeranin konserttivierasta Älä pelkää -siirtokuvatatuoinnilla. Kirkkohallitus julkaisi kesäkuussa yleiskirjeen paperittomien kohtaamisesta seurakuntien työssä. – Kirkkoturva voi parantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa tuomalla lisäaikaa tilanteen selvitykseen. Samaan aikaan Oulussa Qstockin festivaalialueelle perustettiin Oulun seurakuntien Holy Water Bar, jonka tiskiltä sai maksuttomia vesipohjaisia drinkkejä. Mukana on paperittomien auttamista niillä paikkakunnilla, joilla heitä on. Käytännön ohjeiden lisäksi pääasiallisena viestinä on, että seurakunnan tulee uskaltaa asettua heikon puolelle myös näiden ihmisten kohdalla. Kirkkoturvaa ei tarjota, vaan sitä voi pyytää henkilö, joka pelkää henkensä puolesta ja kokee saaneensa epäoikeudenmukaisen viranomaispäätöksen. Kyse on usein sosiaalisesta, hengellisestä ja aineellisesta tuesta. Käytäntöön pitäisi turvautua ainoastaan silloin, kun turvapaikkaprosessissa vaikuttaa olevan virheitä tai puutteita, Ahonen sanoo. Helsingin katukuvassa paperittomien määrä näkyy jo. – Seurakunnissa paperittomia ja turvapaikanhakijoita tuetaan lukuisin tavoin ja maahanmuuttajat ovat diakoniatyön kohderyhmä muiden joukossa. Kirkkoturva on vanha kristillisten kirkkojen perinne, joka on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana otettu uudelleen käyttöön liittyen juuri turvaa hakevan maassaolo-oikeuteen. Lupaa voi hakea vain vainajan puolesta, ei etukäteen. Käytännössä on siten vaikeaa saada apua, jos pyrkii siirtymään muualta esimerkiksi pääkaupunkiseudulle. Tästä syystä kansainvälisen suojelun hakuperusteiden tarkka tutkiminen on ensisijaisen tärkeää, Ahonen huomauttaa. Kirkkoturvatilanteita on Suomessa vuosittain joitakin kymmeniä. uutiset | lyhyesti | | turvapaikanhakijat | T urvapaikanhakijoiden lisääntynyt määrä on saanut Euroopan maat kiristämään turvapaikan myöntämisen kriteerejä. KOTIMAA | 1.8.2019 4. Seurakunnan leirikeskuksesta hotelli Sotkamon seurakunnan omistaman leirikeskuksen Rytilahden Majan käyttö ja hallinta on siirtynyt kesäkuussa matkailukohdeja palveluverkosto PKY Travel Oy:lle. – Niillä ihmisillä, joilla on passi, on parempi tilanne, sillä siten heillä on mahdollisuus hakea työlupaa, mikäli työpaikka järjestyy. Näiden lisäksi äärimmäisenä auttamiskeinona saatetaan käyttää kirkkoturvaa, tutkija Talvikki Ahonen Itä-Suomen yliopistosta kertoo. Seurakuntien ei kuitenkaan tulisi ryhtyä kirkkoturvaan ilman hyviä perusteita. – On tärkeää muistaa, että epäonnistuessaan viranomaispäätös voi asettaa hakijan jopa hengenvaaraan. Ihmiselle itselleen se tarkoittaa katastrofia. Tuhkan jakoa koskevien lupahakemusten määrä on lehden mukaan lisääntynyt dramaattisesti. Vesi oli valittu baarin teemaksi kristillisten merkitystensä vuoksi. Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan tuhansia paperittomia. Maahanmuuttoviraston antaman arvion mukaan vuosien 2017–2019 aikana yli 1 200 afganistanilaista ja irakilaista turvapaikanhakijaa on veKirkkoturva on viimeinen keino auttaa suojelu | Eri kirkkokunnat ovat ottaneet aktiivisen roolin maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden auttamisessa. Vainajan tuhkat kahteen paikkaan Ruotsissa moni ulkomailla syntynyt haluaisi tulla haudatuksi sekä nykyiseen asuinmaahansa että kotimaahansa, kertoo Kyrkans Tidning. Myös leiritoiminta jatkuu ennallaan. Samalla paperittomiksi päätyneitä ihmisiä on jäänyt yhä enemmän myös Suomeen. Yhteiskunnan reunamille ajautuminen altistaa hyväksikäytölle, muun muassa pimeän työn teettämiselle. Yli kaksi kolmasosaa seurakunnista eri puolilla Suomea toimii laajasti maahanmuuttajien hyväksi. Nykytilanteeseen on osittain vaikuttanut humanitaarisen oleskelulupaperusteen poistaminen ulkomaalaislaista. Uusi piirre Suomessa on turvapaikanhakijoiden ilmoitus kääntymisestä kristinuskoon. Suomen hautaustoimilaki ei mahdollista tuhkan jakamista. Kirkkoherra Juhani Saastamoinen toivoo, että järjestelyllä kiinteistön käyttökulut saadaan katettua. Makuaineina käytettiin tuoreita marjoja, hedelmiä ja yrttejä. Hyväksikäyttöä tosin voi esiintyä myös silloin, Kirkkohallituksen asiantuntija Ulla Siirto kertoo. Kirkko jakoi makuvettä ja tatuoi Turun ja Kaarinan seurakuntien työntekijät jakoivat viime viikolla Down By The Laituri -festareilla makuvesiä festarikansalle. Käytännössä seurakunta järjestää kirkkoturvassa olevan majoituksen esimerkiksi seurakunnan leirikeskuksessa. Seurakunta omistaa edelleen kiinteistön ja saa siitä vuokratuloja. Ideaalitilanteessa viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä ilman, että turvaa hakeva piilotetaan
Todennäköisesti siihen vaikuttaa historian painolasti. – Monilla syntyi kiinnostus kristinuskoon vasta Suomessa kristittyjä tavattuaan. Todennäköisesti siihen vaikuttaa historian painolasti. Vastaavaa työtä tehdään erityisesti monien suurten kaupunkien seurakunnissa. Uusittua ohjeistusta varten on myös selvitetty, onko kirkkoturvaa antava seurakunta rikosoikeudellisessa vastuussa. Kirkkoturvaprosessin alkaessa Joensuussa perustettiin vapaaehtoisten tuella paperittomille tarkoitettu Global Clinic lääketieteellisen hoidon, lääkkeiden ja rokotteiden saamiseksi, mihin seurakunta myös keräsi varoja. Suomen seurakunnissa kristityiksi kääntyneiden kohtalosta on suuri huoli. Saksassa taas kirkkoturvaa käytetään huomattavasti yleisemmin. Lisäksi tarjosimme monikulttuurisen jumalanpalvelusyhteisön sekä muun muassa kieliopetusta. Toiminta jatkuu edelleen. Seurakunta ei tee rikosta, jos kirkkoturvasta ilmoitetaan poliisille. Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) julkisti kesäkuussa uuden kirkkoturvan järjestämistä koskevan ohjeistuksen, joka laadittiin yhteistyössä eri kirkkojen kanssa. Natsivallan aikana Saksassa kirkot kannattivat natsihallintoa ja siten olivat osallisia aikakauden ihmisoikeusrikkomuksiin. – Sen sijaan kielteisen päätöksen saanutta piilotteleva syyllistyy rikokseen, mikäli turvaa hakeva ei ilmoittaudu poliisille säännöllisesti. Koska muun tuen muodot ovat ensisijaisia, kirkkoturvaa käytetään melko vähän Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. – Yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa keräsimme kaikki paperittomille palveluja tarjoavat yhteen, teimme linjauksia toimintamallista ja ohjauksesta. Seurakunnan työntekijöiden kasvot opittiin tuntemaan. Turvapaikkapuhuttelussa kyseenalaistetaan uskon aitous, mikäli henkilö on kääntynyt turvapaikkaprosessin aikana. – Seurakuntien puoleen osataan muutenkin kääntyä, sillä rajanylityspaikoilla vuonna 2015 virantunnuksiin pukeutuneet työntekijät auttoivat tunnistamaan kirkon työntekijät jatkossakin pakolaisia auttavana tahona. Tavoitteena on auttaa ja tukea kirkkoja tilanteessa. donnut siihen, että heitä vainotaan kotimaassa, koska he ovat kääntyneet kristityksi Suomessa. ” Saksassa kirkkoturvaa käytetään huomattavasti yleisemmin. Tässä tapauksessa apua tultiin hakemaan seurakunnasta suomalaisen tuttavan kautta. Joensuussa käytiin läpi ennätyksellisen pitkä, neljä vuotta kestänyt kirkkoturvatilanne, jossa perhe otettiin seurakunnan ja vapaaehtoisten huomaan. Meidät saatettiin esimerkiksi pysäyttää kadulla ja näyttää maahanmuuttoviraston päätöstä, jota hakija ei ollut ymmärtänyt. Jos seurakunta pitää tällaista henkilöä suojissaan tai yllyttää siihen, on periaatteessa mahdollisuus tulla tuomituksi rikoksesta, SENin viestintäja toimintakoordinaattori Suvi-Tuulia Vaara huomauttaa. Kirkkoturvatilanteita on Suomessa vuosittain joitakin kymmeniä. – Voi olla, että tulevaisuudessa kirkkoturvaa hakevien määrä tulee kasvamaan kristinuskoon kääntyneiden turvapaikanhakijoiden saatua kielteisen päätöksen, Siirto pohtii. arja-leena paavola Kirkkoturva voi parantaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa, kun tilanteen selvittämiseen saadaan lisäaikaa. Tilanne on päättynyt onnellisesti, ja perhe on päässyt kiinni normaaliin arkielämään. Myös hätämajoituksessa työskennellessämme olimme virantunnuksissa ja asiakkaat tiesivät, että he ovat seurakunnan leirikeskuksessa, kertoo Joensuun seurakunnan kansainvälisen työn ohjaajana työskennellyt Paula Harju. Vääryydelle ei enää haluta antaa sijaa. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 1.8.2019 5
Ongelman kanssa on eletty jo 60-luvulta alkaen, mutta nyt vauhti on kiihtynyt ja kahdella kolmesta kunnasta talous on painunut negatiiviseksi. Ministeri Sirpa Paatero naurahtaa, että kovasti on tullut onnitteluja ja tsemppitoivotuksia. Nyt metallija metsäteollisuuden rinnalla toimii luova teollisuus ja vallalla on teollisuuspuistohenki. Nyt jokaisella kunnalla on samat velvollisuudet järjestää lain vaatimat palvelut. Kun nuoret muuttavat työn perässä kasvukeskuksiin, kunnan verotulot heikkenevät ja lähipalvelut kuihtuvat. Hän näkee uudistumisen ennemmin mahdollisuutena vahvistaa omia paikallisia juuria. – Isäni syntyi Kymin kunnassa, minä Karhulan kauppalassa ja lapseni Kotkan kaupungissa. Mikäli kuntien eriytymiseen vastataan kuntaliitoksin, ihmisten huoleksi nousevat vaikutusmahdollisuuksien ja palveluiden etääntyminen, mutta myös paikallisidentiteetin oheneminen. Täytyy tarjota liikkuvia toimipisteitä. Kyseessä on sama paikka, mutta tuona aikana kunnan koko on kasvanut ja nimi vaihtunut. – Ei voida ajatella, että samalla ratkaisumallilla hoidetaan koko maa. Sirpa Paateron työ oman kunnan valtuustossa rivijäsenenä jatkuu, mutta kuntaja omistajaohjausministerin tehtävässä hänen velvoitteensa kuntien ja kuntalaisten tulevaisuudesta laajenevat koko valtakuntaan. Kun kunnat taloudellisesti eriytyvät, pykälien täyttäminen vaikeutuu. Ministeri nostaa esille käsitteen monipaikkaisuus. Opinnot ja työ kuljettavat ihmistä, sitten lapset muuttavat toiselle paikkakunnalle tai ulkomaille. Valtionhallinnon toimintoja on voitava paremmin yhdistää kuntien palvelupisteissä tapahtuviksi. – Hienoinen yllätys oli työhön kuuluva valtionhallinnon määrä. Kun Antti Rinne soitti ja kysyi kiinnostaako pesti, Sirpa Paatero ei kursaillut. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että alueiden elinvoimaan panostetaan koulutuksella ja yrittäjyydellä. ” Eihän siinä ole mieltä, että ihmiset lähtevät uusimaan reseptiä kymmenien kilometrien päähän. Kymsote on kuitenkin saatu tehtyä ja vanhan teollisuuskaupungin imagoa uudistettu. Sosiaalidemokraattisen puolueen ministerinä hän seuraa myös valtiovarainministeriön budjetin laadintaa ja talouspolitiikan valmistelua sekä sisäministeriön lainsäädäntöä. – 20 prosenttiin kunnista ei synny vuodessa edes 20 vauvaa, yhtä koululuokallista lapsia, Paatero tiivistää. Minä niin haluan lukea papereita. Sihteeri välillä tiedustelee, olenko huomannut mitä kello on ja olisiko parempi lähteä kotiin. Aleksanterinkadun raitiovaunujen jyske ei riko kuntaministerin työrauhaa. – Juuret ovat tärkeät. Korkeakouluja ja toisen asteen koulutusta ei karsita, elinkeinopolitiikkaa vahvistetaan ja infrastruktuuria parannetaan. Tästä saatiin jo näytöt, kun Rinteen hallitus investoi ensimmäisellä lisäbudjetilla rahaa tieja ratahankkeisiin. Sillä mistä suku on lähtöisin ja itse on kotoisin, on iso merkitys. Hallituksen tahtotila on, että eri puolilla Suomea voidaan asua. Kunnat tuottavat yhdessä ihmisille tärkeitä sivistyssekä sosiaalija terveyspalveluita, kuten lasten puheopetus ja koulupsykologipalvelut. Etäisyydet lyhenevät teknologisen kehityksen myötä. Kuntaministeri Sirpa Paatero: Kuntien on lisättävä yhteistyötä » KOTIMAA | 1.8.2019 6. Paatero nostaa suurimmaksi huolekseen juuri kuntien eriytymiskehityksen. Suomi on lukuisten jukuripäisten kuntien maa. Matka Kotkasta Helsinkiin kesti kahdeksan tuntia. Paateron mielestä ihmisten pelko identiteetin katoamisesta kuntarajojen uudistuessa on turhaa. Valo siivilöityy vaaleiden verhojen lävitse ja ikkunasta avautuu näköala Uspenskin katedraalille. – Monessa kunnassa on jo toteutettu sote-uudistus. Näitä ongelmia Paatero haluaa ratkoa hyödyntämällä paremmin digitaalisuutta. Ministeri aikoo etsiä ratkaisuja valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta ja vapaaehtoisista kuntaliitoksista. Toimien odotetaan tukevan teollisuuden investointeja ja parantavan työllisyyttä. Esimerkiksi Paatero nostaa mumminsa, joka pääsi käymään ensimmäisen kerran Helsingissä 18-vuotiaana. Jopa julkishallinnon ICT-päätökset kuuluvat salkun sisältöön. Yhdistelmäsalkku on ensimmäinen lajissaan. Läpäisevän periaatteen on oltava, että palvelut tuodaan lähelle ihmistä ja lähidemokratiaa vahvistetaan. uutiset V altioneuvostonlinnan neljännen kerroksen kulmahuonetta halkoo kolmemetrinen työpöytä. Kunnissa päätöksenteko perustuu vahvaan itsehallintoon. On järkevää tuottaa yhdessä peruspalveluita. Ihmisillä on sukuyhteys, vaikka työelämän ja vapaa-ajan asunnon muokkaama arjenpiiri rakentuu toisaalle. Päivi LiPPonen Löytyisikö Suomessa intoa kehittää erilaisia kuntamalleja, tuore kuntaministeri Sirpa Paatero pohtii. Siitä on karsittu rönsyt pois, kuten markkinaehtoinen valinnanvapauden kasvattaminen ja valtion aluehallinnon yhdistäminen sote-palveluihin. Kotkalaisministerillä on pitkä historia oman kunnan asioiden hoitajana. – Eihän siinä ole mieltä, että ihmiset lähtevät uusimaan reseptiä kymmenien kilometrien päähän. Ministeri Paatero heittää avauksen: löytyisikö Suomessa intoa kehittää erilaisia kuntamalleja. Ihmiset kokevat olevansa helsinkiläisiä, mutta myös lauttasaarelaisia ja kontulalaisia. Edelleen Kotkan työllisyyskehitys huolettaa häntä. Paateron johdolla tehtävää valtion omistajapolitiikkaa johdetaan valtioneuvoston kansliasta. Kaupungin väkilukua ei kasvata enää edes maahanmuutto. Ihmisellä on vahvoja siteitä eri seuduille. Niistä rakentuu henkilön identiteetti. Liikuntatoimessa joka kuntaan ei ole rakennettu uimahallia. Nyt hänen lapsensa asuu Ruotsissa ja sinne lentää reilussa tunnissa. Siinä sosiaalija terveysministeriön lisäksi valtiovarainministeriön hallinnon kehittämisellä on iso rooli. Paatero on perinyt työpöydälleen myös iänikuisen sote-vyyhdin. Paatero uskoo, että uudistus viimein valmistuu
Hän aikoo etsiä ratkaisua valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta ja vapaaehtoisista kuntaliitoksista. | Kuva: Jukka Granström » KOTIMAA | 1.8.2019 7. Kuntien taloudellinen erityminen huolestuttaa kuntaministeri Sirpa Paateroa
Eniten puolisoa ovat kuitenkin askarruttaneet suojelupoliisin turvallisuusjärjestelyt. Autolla kierrettiin Suomea ja Pohjoismaita. – Kirkon on tärkeä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päästä lähelle ihmisen arjen maailmaa. Sirpa Paatero työskenteli ennen kansanedustajuutta Kotkan Terveydenedistämisyksikön Ehkäisevän päihdetyön ohjaajana nuorten parissa. Sirpa Paatero oppi äidiltään ja isoäidiltään, että pelkkä kirkon jäsenyys ei riitä vaan pitää myös itse osallistua. Sittemmin hän on toiminut kirkkovaltuustossa, seurakuntaneuvostossa ja kasvatustyön johtokunnan puheenjohtajana. Ministeripestin tuoma muutos oli se, että nyt vaimo asuu Helsingissä maanantaitkin. Aina riitti kavereita pulkkamäkeen, jalkapallon peluuseen tai metsäleikkeihin. | Kuva: Jukka Granstöm ” Kirkon on tärkeä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päästä lähelle ihmisen arjen maailmaa. Jo lapsena hän oppi huomioimaan toiset ja ottamaan vastuuta. Sirpa Paatero oppi seurakunnan luottamistehtävissä toimineilta isoäidiltään ja äidiltään, että pelkkä kirkon jäsenyys ei riitä vaan pitää myös itse osallistua. Mieluinen lapsuudenmuisto Paaterolle ovat kotipihan lapsilaumat ja urheiluseuran, seurakunnan ja Nuorten Kotkien järjestämät lastenleirit. Kaikki ei mene oman tahdon mukaan, Paatero naurahtaa. Paatero on kotkalainen perheenäiti, entinen päihdetyöntekijä, järjestöaktiivi ja lukuisten luottamustehtävien hoitaja. – Pitkää pinnaa on kiittäminen. Hän ei kuulu niihin, jotka haastatteluissa siteeraavat itseään. Ministeri kiittelee miehensä joustamista, kun tämä on tottunut vaimonsa 24/7 työrytmiin. Aviomiehensä Antin kanssa hän on pitänyt yhtä parikymppisestä alkaen. – Asuimme kaupungin vuokratalokiinteistössä, ja meidän viiden hengen perhe oli pieni verrattuna muihin ruokakuntiin. Ilolla hän muistelee, kuinka saumattomasti turvapaikanhakijoiden kotouttamista hoidettiin kirkon, Suomen Punaisen uutiset Ristin ja kuntien yhteistyössä. Perheen tulot eivät olleet suuret, mutta vanhemmat yrittivät laajentaa lastensa maailmankuvaa. Paatero näkee, että seurakunta on kiinteä osa yhteiskuntaa ja kiittelee seurakuntien ja kuntien yhteistyötä nuorisoja erityisnuorisotyössä ja lasten iltapäiväkerhojen järjestämisessä. – Hoitaessani nuorten asioita perheiden parissa oivalsin, että voisin hoitaa näitä tärkeitä kysymyksiä kunnan tasolla. Nuorisotyön piiristä Paatero siirtyi työllisyyden ja elinkeinopolitiikan saralle. Siitä tie vei kunnanvaltuustoon ja lautakunnan puheenjohtajaksi. Yöt nukuttiin makuupussissa teltassa. Päivi LiPPonen KOTIMAA | 1.8.2019 8. Perheeseen luettiin kuuluvaksi omien lisäksi myös tädit ja serkut. Puheenjohtaja Antti Rinne on nostanut hänet toistamiseen ministeriksi ja entistä suurempaan vastuuseen. Edelleen Sirpa huolehtii miehensä kanssa ikääntyvistä omaisistaan. – Aina kun kävelen nuorisotalolle sisään, tunnen kuin olisin tullut kotiin. Se Paateroa ihmetyttää, että vaikka ihmiset haluavat hengellisyyttä ja etsivät tarkoitusta elämälleen, silti he irrottautuvat kirkosta. Hääpäiviä on kertynyt pian 32. – Nuorten Kotkien kansainvälisten leirien kautta pääsin käymään ulkomailla. Kesäpaikka on isovanhempien perua, mutta nyt se on siirtynyt Sirpa Paateron sisarusten yhteiskäyttöön. Perheiden tukeminen, sosiaaliset luototukset ja diakoniatyö nostavat ahdinkoon joutuneita takaisin yhteiskuntaan. Hän on toiminut kirkkovaltuustossa, seurakuntaneuvostossa ja kasvatustyön johtokunnan puheenjohtajana. – Aamulla uimaan, illalla saunaan ja välillä soudellaan veneellä, Sirpa Paatero nauraa. Asiapoliitikko Paateroa saa puristaa ja houkutella avautumaan. Raskaan vaalivuoden ja työn vastapainoksi ministeri viettää reilun viikon kesäloman saaressa, joka sijaitsee Kotkan ja Haminan välillä. Eduskuntaan Paatero nousi varapaikalta vuonna 2005. Siitä on hyvä loma tehty. Ministerille itselleen kirkko on vastapaino hektiselle ja täynnä vaateita olevalle arjelle. Mieluinen kesämuisto oli juhannuksen jälkeen pidetty veljenpojan konfirmaatio. Nykyään nuoret ovat entistä raittiimpia ja omaa terveyttä vaalitaan tarkemmin. S irpa Paatero on niitä eduskunnan ja puolueen hiljaisia uurastajia, jotka harvoin saavat kirkkainta kruunua. Paateron mukaan päihteitä vastaan suojaavat vanhempien lastensa kanssa viettämä aika sekä se, että nuorilla on harrastuksia. Antti Rinteen luottonainen Sirpa Paatero on Karhulan tyttöjä. Lyhyellä lomallaan ministeri rentoutuu lukemalla kirjoja ja säiden salliessa laiturilla auringosta nauttien. Pihat olivat loistavat ja totuin siihen, että lapsia oli paljon. Kun vaarin vointi heikkeni, Sirpa siivosi ja laittoi ruokaa hänelle
He sanoivat opettaneensa itse itseään”, Kaeosaart kirjoittaa. Sari LehTeLä Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran työntekijä. Myös isosia kohtaan osoitettu luottamus on hienoa. Thaimaalaispappi vaikuttui nuorten osallistamisesta oppimassa | Tasaarvoisuus ja ohjaajien suhtautuminen nuoriin teki vaikutuksen thaimaalaiseen pastoriin Wirot Kaeosaartiin Suomen Lähetysseuran rippikoululeirillä. Nuoret näkevät näin oman arvonsa. Päiväkummun leirillä opettavat myös musiikkikasvattaja, teologian opiskelija ja lähetystyöntekijät. – He keskustelevat ja kyselevät oppitunneilla sekä messuissa ja hartauksissa heillä on tehtäviä. Hän uskoo, että nuoret osallistava opetusmenetelmä toimii Thaimaassa kulttuurieroista huolimatta. Ohjaajajoukon monipuolisuus tuntuu thaimaalaispapista hyvältä. Thaimaalaispapin tehtävänä oli paitsi opettaa ja jakaa nuorille oman kirkkonsa todellisuutta, myös oppia suomalaisten tavasta toteuttaa rippikoulua. Nuorista välitetään ja heitä arvostetaan, Wirot Kaeosaart toteaa. ”Nuoret olivat aivan innoissaan. Thaimaassa opettajina toimivat yleensä vain papit ja evankelistat. ” Erityisen hienoa on, että Wirot osallistui koppipallon pelaamiseen meidän kanssamme. Suomalaisnuoret ilmaisevat Wirot Kaeosaartin mielestä ajatuksiaan rohkeasti. Tämäkin osoittaa Kaeosaartin mielestä ohjaajien suhtautuvan työhönsä tosissaan. Katariina Kiilunen kertoo saaneensa Kaeosaartilta viestin, jossa tämä kertoo jo soveltaneensa Suomesta saamiaan ideoita thaikirkon nuorten leirillä. Tamperelaisten kaksosten Nella ja Lotta Turusen mukaan oli erittäin mukavaa ja mielenkiintoista, että leirillä oli ulkomaalainen ohjaaja. | rippikoulu | W irot Kaeosaart toimi yhtenä ohjaajana Suomen Lähetysseuran rippikoululeirillä Päiväkummun leirikeskuksessa Orivedellä kesä-heinäkuussa. Thaimaassa opettajia kunnioitetaan niin, ettei eriäviä mielipiteitä uskalleta ilmaista. Isoset pitävät joka ilta puheen Riihikirkossa. Erityisen hienoa on, että Wirot osallistui koppipallon pelaamiseen meidän kanssamme, tytöt sanovat. Runsaan 5 000 jäsenen kirkon resurssit ovat aivan toiset kuin suomalaiskirkon. Kristityt ovat köyhiä, eikä kirkolla ole varoja esimerkiksi leirikeskuksen vuokraamiseen. Rippikoulua ei Thaimaan pienessä luterilaisessa kirkossa tällä hetkellä järjestetä, mutta Wirot Kaeosaart toivoo, että tulevaisuudessa on toisin. KOTIMAA | 1.8.2019 9. Thainuoret ovat ujoja heihin verrattuna. Pastorit Wirot Kaeosaart ja Katariina Kiilunen olivat Thaimaassa työtovereita. Nuorten osallistaminen messun rakentamiseen teki thaimaalaispappiin vaikutuksen. Niissä rippikoululaiset vastaavat päivittäin muutamaan keskeiseen kysymykseen edellispäivän opetuksen sisällöstä. Meillä on myös paljon jaettavaa toisillemme. Heistä on paljon apua ohjaajille, sanoo thaimaalaispappi. Vuosi sitten pappisvihkimyksen saanut Wirot Kaeosaart on iloinen ja kiitollinen, että sai kutsun Lähetysseuran rippileirille. – Se muistuttaa, että olemme osa koko maailman kristittyjen perhettä. Ohjaajat lukevat ja kommentoivat vastauksia päivittäin. Ohjaajat kokoontuvat päivittäin arvioimaan leirin tilannetta ja nuorten vointia. Pastori Katariina Kiilunen seuraa. – Ohjaajat antavat paljon aikaansa tähän. – Näin maailmanlaaja Kristuksen kirkko tulee näkyväksi. Thaimaassa kuusi vuotta lähetystyössä toiminut pastori Katariina Kiilunen on tyytyväinen siihen, että hänen thaimaalainen työtoverinsa pääsi mukaan rippileirille. Hän aikoo saada muutkin thaipapit innostumaan uusista menetelmistä. Hän toivoo, että Lähetysseuran kumppanikirkkojen työntekijä voisi tulevaisuudessa olla luonteva osa Lähetysseuran rippikoululeirin ohjaajajoukkoa. Oppimista seurataan Lähetysseuran leireillä oppimispäiväkirjoilla. Samuel lausuu johdantosanoja synnintunnustukseen. Nuorten osallistaminen oli hänelle merkittävin löytö. Hänen mukaansa thaikirkossa ei ole osattu panostaa nuoriin riittävästi
Yksistään Hietaniemen krematoriosta talteen otetusta metallista saatiin viime vuonna 70 000 euroa. Suomen lain mukaan krematoriotoiminta ei saa olla voittoa tavoittelevaa kaupallista toimintaa. Nykyisin polttohautauksen jälkeen tuhka siivilöidään, metalli erotetaan siitä ja otetaan talteen. – Iloitsemme saadessamme lahjoittaa näin ison summan arvokkaaseen työhön, jota Allmänna arvsfonden tekee, Malmön hautausmaan johtaja SvenErik Perlman Aspeklev kommentoi. Molemmat yritykset vakuuttavat noudattavansa hautausalan periaatteita. Ruotsissa on vuodesta 2016 lähtien ollut voimassa laki, joka edellyttää kaiken krematorioista tulevan metallin kierrättämistä. Krematoriosäätiö lahjoittaa rahat lapsija nuorisotyön hyväksi. Koska nykyisin yli puolet vainajista tuhkataan, metallia kertyy vuosittain tonnikaupalla. Summa menee hyväntekeväisyyteen, Wilén sanoo. Ruotsin kirkon tietojen mukaan viime vuonna krematorioista haettiin 22 tonnia metalliromua, josta 19,6 tonnia voitiin kierrättää. Heiskanen vastaa toiminnasta Honkanummen krematoriossa, joka on Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien yhteinen krematorio. Marraskuun 2016 ja lokakuun 2017 välisenä aikana Ruotsissa otettiin talteen yli 30 tonnia metalleja, joiden arvo kohosi 80 miljoonaan kruunuun (vajaat 8 miljoonaa euroa). Hän kertoo, että kertynyt metalli myydään hollantilaiselle yritykselle, joka noutaa sen vuosittain. Jalometalleja kertyi 282 kiloa, titaania 7019 kiloa ja rautaa 11 013 kiloa. Säätiö jakaa rahaa anomusten perusteella muun muassa lapsija nuorisotyöhön, urheiluun sekä kulttuuriin. Kaikkiaan vainajista löytyy toistakymmentä erilaista metallia. Arvometallit, kuten titaani, platina ja kulta, voidaan kierrättää ja niistä maksetaankin hyvin. Suomessa on kaikkiaan 23 krematoriota, joista kaikki yhtä lukuun ottamatta ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon omistamia. säätiö, jolle lankeaa niiden omaisuus, joilla ei ole omaisia. – Otamme talteen metalliromun, koska metalleja ei enää haudata kirkkomaahan, kappelityönjohtaja Jyrki Heiskanen kertoo. Lonkkanivelet, sydämentahdistimet, kipupumput, hampaiden paikat, implantit sekä muut ”varaosat” sisältävät arvometalleja, jotka otetaan tuhkauksessa talteen. Alankomaissa perustettu OrthoMetal sekä norjalainen Fönix Miljö noutavat metallijätteen ilmaiseksi, lajittelevat ja kierrättävät sen. Vanhin niistä on 1926 perustettu Hietaniemen krematorio Helsingissä. Osallisiksi metallijätteen tuotosta ovat päässeet lasten hyväksi työtä tekevät järjestöt kuten SPR, Syöpäsäätiö, Sylva ry, Suomen pakolaisapu ja Aseman lapset ry. Aikaisemmin kaikki tuhkauksesta jäänyt tuhka oli pantava uurnaan. Hietaniemen krematorion toimitusjohtaja Mikael Wilén kertoo, että uudelleen käyttöön menevästä metallista saadaan varsin mukava summa rahaa. Ruotsissa, jossa polttohautausten määrä on suurempi, lähes 80 prosenttia, metallia kertyy enemmän. Ne maksavat metallista sovitun prosentin sen arvosta. – Viime vuonna metallista maksettiin 70 000 euroa. Määrä on tavanomaista suurempi, joten ilmeisesti tuolloin kerättiin pidempään säilössä olleita metalleja. Helsingissä tuhkausprosentti on peräti 80, kun koko maassa se on vähän yli 50 prosenttia. Pohjoismaiden markkinoilla on kaksi toimijaa, jotka kierrättävät krematorioiden metallijätteen. Ne toimivat arvokkaasti, vainajia kunnioittaen ja KOTIMAA | 1.8.2019 10. uutiset | kierrätys | P olttohautauksessa ihmisestä jää jäljelle tuhka sekä melkoinen määrä metalleja. Arvokkaimpia ovat kulta, platina ja palladium, kun taas esimerkiksi sinkistä ja raudasta ei makseta kovin paljon. Se on yksityisen säätiön ylläpitämä, ja vuosittain siellä tuhkataan noin 2400 vainajaa. Malmössä sijaitseva Limhamnin krematorio tiedotti heinäkuussa saaneensa kahden vuoden metallikertymästä 6,5 miljoonaa kruunua (noin 640 000 euroa). Tuhkauksista jäänyt metalli on arvokasta ” Ruotsissa otettiin talteen yli 30 tonnia metalleja, joiden arvo kohosi vajaaseen 8 miljoonaan euroon. Honkanummen krematorion metallijätteen tuotto menee seurakuntayhtymien kassaan ja krematorion kuluihin. A l l m ä n n a arvsfonden on va l t i o l l i n e n krematoriot | Polttohautausten jätteenä kertyy vuosittain tonneittain arvometalleja
Matkat sisältävät mm. Krematoriot pyrkivät käyttämään ei-fossiilisia polttoaineita ja ottamaan talteen ylimääräisen lämmön. ympäristöä säästäen. Wilén kertoo, että Hietaniemen krematorioon rakennettiin 2012 suodattimet, jotka puhdistavat krematorion savun 99,9-prosenttisesti. Hinta 1290 € (2hh). Kaj aalto tuhkauksessa lämpötila nousee jopa 1200 asteeseen. suorat lennot, bussikuljetukset, majoituksen aamupalalla, asiantuntevan opastuksen luentoineen, pääsymaksut, opaskirjan, matkakuvat, rukoushetket ja messut. EkumEEnisEt PyhiinvaEllusmatkat Tutustu ohjelmaan facebook sivuiltamme: “Pyhiinvaellusmatkat Italiaan” Tiedustelut: Antti Kruus, sp@anttikruus.com tai 040 5460 844. Ota yhteyttä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi KOTIMAA | 1.8.2019 11. Vastuullisena matkanjärjestäjänä toimii matkatoimisto ElveTours: www.elvetours.gr Ilmoita Kotimaa-lehdessä. italiaan 4.-11.11.2019 | Oppinut Bologna, mosaiikkien Ravenna ja satumainen venetsia. Pienille krematorioille suodattimien rakentaminen on suhteettoman iso kustannus. – Hyvä puoli tässä on, että vuoden lopussa on tulossa EU-direktiivi, joka asettaa kaikki samalle viivalle, Wilén sanoo. Piipusta tulee lähinnä vesihöyryä. Tuhkahautauksessa maahan ei joudu niin paljon metalleja kuin perinteisessä arkkuhautauksessa. Riippuu paikallisesta ympäristöluvan antavasta viranomaisesta, millaiset säännöt ovat, toimitusjohtaja Mikael Wilén toteaa. kREikkaan 5.–12.10.2019 | ateena, kareaksen ja Bytouman luostarit, antiikin korinto, meteora ja aeginan saari. Vainajan ja arkun sisältämä metalliromu kerätään talteen, ja metallin lajitteluun erikoistuneet yhtiöt hakevat laatikot pois vuosittain. Ympäristön kannalta polttohautaus ei ole kuitenkaan aivan ongelmaton. – Ongelmana on, että Suomessa ei ole koko maan kattavaa ohjeistusta. Yritykset haluavat toimia paremman ympäristön puolesta ottamalla talteen metalleja ja lajittelemalla ne uusiokäyttöön. Uusimmat laitteet suodattavat lähes kaikki elohopeaja dioksiinipäästöt. Hinta 1190 € (2hh). Matkaan johdattavat piispa Teemu Sippo (kat.), toimittaja Risto Nordell (ort.) ja kappalainen Antti Kruus (lut.). Ilmoittautuminen: info@elvetours.gr. Elohopean määrä vähenee, koska amalgaamipaikkoja ei enää käytetä. Polttohautaus on yleistynyt muun muassa ympäristösyistä: uurna vie vähän tilaa ja tuhka voidaan sirotella esimerkiksi metsään. Apostoli Paavalin ja Pyhän Luukaan matkaan johdattavat meidät isä Petri Hakonen, Stiina Hakonen (ort.) ja kappalainen Antti Kruus (lut.) sekä paikallinen opas Pirjo Fragkopoulos. Yksi krematorioiden ongelmakohta on ollut elohopea, jota on hampaiden amalgaamipaikoissa. Perheyritys OrthoMetals on näistä suurempi ja ilmoittaa nettisivuillaan palvelevansa 700 krematoriota 20 eri maassa. | Kuva: Kaj Aalto ” Arvokkaimpia kerättäviä metalleja ovat kulta, platina ja palladium. Sen sijaan kovaa kuumuutta vaativat polttouunit kuluttavat paljon energiaa ja ilman suodatusta niiden päästöt ovat ongelmallisia
Työelämänkin pitäisi olla pinnallista viihdettä. Luova työ kuitenkin edellyttää tilaa ja aikaa, jotta omia ajatuksiaan voi kuunnella ja kehitellä. Oma kokemukseni on, että kiireen tuntu on lisääntynyt, mutta työnteko on tehottomampaa kuin vielä 10–15 vuotta sitten. 159). Hän pitää hoitoyhteisössä esillä kristillisiä arvoja. – – jokainen tarkkaavaisuuden uudelleenkohdistaminen kuluttaa glukoosia ja muita aineenvaihduntatuotteita, heikentää suorituskykyä nopeaan tahtiin ja väsyttää aivot.” Nykyään ei tunnuta myöskään arvostavan sitä, että joku sulkeutuu kammioonsa ja perehtyy johonkin kunnolla. Sielunhoito kuuluu kuolevan hyvään hoitoon; siitä huolehtiminen on kirkon lähettämien sairaalapappien tehtävä. Siellä täytyy käydä merkitsemässä ja hyväksymässä asioita, jotka aikaisemmin sovittiin vaikkapa kahvipöydässä. Silti työelämää huononnetaan. Kirkon työtä kehitettäessä korostetaan juuri ihmisten luokse menemistä. Sairaalapappi työskentelee potilaita, heidän omaisiaan ja läheisiään ja hoitohenkilöstöä tukien. AilA TuulA isoTAlo Säkylä-Köyliön kirkkoherra S airaalasielunhoito on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen terveydenhuollon kokonaisuudessa. Hän on eettisten ja teologisten kysymysten asiantuntija. Myös 1990-luvun lamassa sairaalapappien määrä laski rajusti, noin kymmenellä prosentilla. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Monien työ keskeytyy jatkuvasti, on hälinää eikä kunnollista työhuonetta. Seurakunnat pakotettiin liittymään Kirkon palvelukeskukseen eli Kipaan. Mutta nyt se on alkanut hallita meitä. Se on pienelle seurakunnalle aivan liian monimutkainen ja aikaa vievä. Tämä on tärkeää myös toimivia sote-ratkaisuja etsittäessä. On turha ihmetellä sitä, että uupumus, masentuminen ja ennenaikaiselle eläkkeelle jääminen yleistyvät. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa kehitetään sairaaloissa, hoitokodeissa ja kotona kuolevien hoidossa. Taloushallinnon tehtäviä on siirTyöelämän huonontuminen vie voimat retty hengellisen työn tekijöille. sairaalasielunhoidon virkojen lakkauttamisesta. On vaikea ymmärtää, että kirkko vähentää työntekijöitä siellä, missä pappi on kasvokkain toisen ihmisen elämän syvien kysymysten kanssa. Piispa Seppo Häkkinen on todennut sairaalasielunhoidon olevan ”painoarvoltaan siihen käytettyjä resursseja huomattavasti merkittävämpi kirkon työssä nyt ja tulevaisuudessa” ( Rohkeasti luterilainen, s. Liisa Uusitalo-Arola kirjoittaa tästä osuvasti kirjassaan Uuvuksissa – Kirja sinulle, joka tahdot voimasi takaisin: ”Kahden tehtävän tekeminen ei aivoilta yksinkertaisesti onnistu, vaan usean asian samanaikainen tekeminen vaatii jatkuvaa huomion siirtämistä tehtävästä toiseen. sairaalasielunhoito | On vaikea ymmärtää, että kirkko vähentää työntekijöitä siellä, missä pappi on kasvokkain toisen ihmisen elämän syvien kysymysten kanssa, ihmettelee Kirsti Aalto. Uusi tekniikka on kyllä otettu käyttöön, mutta samalla on säilytetty rinnalla vanhat käytännöt. Me teemme näennäissuunnitelmia ja -strategioita, asetamme näennäistavoitteita ja kirjoitamme näennäisraportteja. Tällä hetkellä päätoimisia sairaalapappeja työskentelee terveydenhuollossa 117. Kun yksi suunnitelma on tehty, se siirretään mappiin. Psyykkisesti sairaan uskonnollisen kielen ymmärtämisessä sairaalapapin asiantuntemus voi olla ratkaisevaa. Sairaalapappien merkitystä voidaan tarkastella monesta näkökulmasta. Meidän pitäisi olla tehokkaita ja jäädä eläkkeelle entistä vanhempina. KOTIMAA | 1.8.2019 12. Tietotekniikan piti helpottaa elämää, ja sen se on tehnytkin. Sairaalapappi toimii hengellisen kielen tulkkina siellä, missä uskonnollinen kielenkäyttö on vierasta. Suunta on huolestuttava. Sairaalapappi on hoitoyhteisössä ainoa työntekijä, joka voi keskittyä potilaan henkisiin, hengellisiin ja eksistentiaalisiin kysymyksiin. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Virat uskallettiin kuitenkin sulattaa ja niiden määrä nousi vähitellen ennalleen. Määrä on vähentynyt kahdellakymmenellä vuodesta 2011. Moni yrittää tehdä monta asiaa samanaikaisesti. Papin erityinen tehtävä on tuoda hoitoyhteisöön armon, toivon ja lohdun viestiä. Virkoja jätettiin täyttämättä, niitä jäädytettiin. Sairaalapappi tuo viestiä rakastavasta Jumalasta sinne, missä ihminen on haavoittunut, kärsivä, kuoleva. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Tästä on hupaisana esimerkkinä pappien lomien moninkertainen merkitseminen ja hyväksyminen. Työmuoto alkoi kasvaa voimakkaasti 1960-luvulla, jolloin sairaalapappien määrä kasvoi nopeasti, usein juuri sairaaloiden lääkäreiden aloitteellisuuden ansiosta. KirsTi AAlTo Kirkon sairaalasielunhoidon johtaja, eläkkeellä Terveydenhuollossa tarvitaan sairaalapappeja ” Sairaalapappi toimii hengellisen kielen tulkkina siellä, missä uskonnollinen kielenkäyttö on vierasta. Tunnen vain seurakuntatyön, mutta samantapaista olen kuullut muualtakin. Sairaalapappi on sekä terveydenhuollon henkilöstölle että kirkon muille työntekijöille kouluttaja sielunhoidon, kuoleman ja kärsimyksen kysymyksissä. Puhun nyt lähinnä asiantuntijatyöstä. Siihen ei enää ehditä palata, koska täytyy alkaa tehdä toista suunnitelmaa. Pahinta on, että meidän täytyy tehdä digitaalisesti täysin tarpeettomia ja turhia tehtäviä. Kirkossa on myös tyypillistä, että samoista asioista keskustellaan ja päätetään monessa eri paikassa. Kotimaa kirjoitti 25.7. Hän tukee hoitohenkilöstöä vaativassa hoitotyössä ja toimii myös työnohjaajana
Sain olla Pyhäkouluyhdistyksen johtokunnassa yhdeksän vuotta. Samaan aikaan ihmetellään sitä, miksi kirkon jäsenmäärä vähenee ja miksi moni luopuu uskostaan. Jäsenkatoa ei voi loputtomiin selitellä Päivi Räsäsellä tai Pride-kulkueilla eikä uskosta luopumisen syyksi voi aina laittaa ihmisen herkkää psyykettä tai riittävän lujan uskon puutetta. Enemmistö suomalaisista on naisia ja suurin osa heistä rakastaa miehiä, niin minäkin. Itselleni on vuosien saatossa tarjottu monenlaista. Siispä rukoilin Jumalaa kääntämään kiinnostukseni tyttöjä kohtaan ja jos se ei olisi mahdollista, pyysin Jumalaa ottamaan koko kiinnostuksen pois, etten tuntisi vetoa poikia enkä tyttöjä kohtaan. Ensimmäinen lyhyt tapaaminen oli tuomiokirkon portaiden edessä ja toinen muutaman viikon päästä keskusteluryhmässä, jossa kumpikin kävi erittäin harvoin. Nyt olen eheytynyt. Syyttävät sormet osoittelevat moneen suuntaan. Tästä lähti käyntiin ystävyys, joka on kestänyt ja kestää yhä. Koska olin uskovainen, tämä tuotti minulle ristiriitaisen olon. Jälleen väärin arvattu. Kirkon pitäisikin pysähtyä ja katsoa peiliin: mitä ihmiselle enää tarjotaan ja millaiseen pakettiin käärittynä. Olin naimisissa seitsemän vuotta ja saimme kaksi lasta. Monet seurakunnat olivat ensimmäisenä toimintamuotona tukemassa pyhäkoulua. Tähän rukoukseen en saanut vastausta. Raamattuopetuksen tarve ei ole mihinkään hävinnyt, ja rukoilen että Kotimaan kirjoitus antaisi uutta intoa elvyttää monimuotoista pyhäkoulua Suomen ev.lut. Murrosiässä tuo tunne voimistui ja selveni. Mihin lokeroon ihminen asetetaan, jos liberaalit ovat liian liberaaleja ja konservatiivit liian konservatiivisia. Vaivihkaista pyrkimystä ohjata tiettyyn Raamatun tulkintaan, jotta voisi olla osa yhteisöä. kirkossa. Entä jos ihminen ei suostu asettumaan tiettyyn muottiin. Eräässä lasten laulussa on sanat: ” Oon mikä oon, sillä Jumala on minut luonut.” Pentti Ahonen Voiko homo eheytyä. Olin siellä aktiivisesti mukana yli kymmenen vuotta, mutta en eheytynyt. Sain tämän ystävän puhelinnumeron, soitin hänelle ja menin hänen kotiinsa tapaamaan häntä. PirKKo ojAlA Hyvinkää ” Entä jos ihminen ei suostu asettumaan tiettyyn muottiin. Menen avioliittoon ja silloinhan nämä väärät tunteet häviävät. Kaikki teemoja, jotka puhututtavat Suomen kirkkokansaa yli seurakuntarajojen. Entä jos ihminen haluaa ajatella itse. Jo hyvin nuorena tunsin vetoa poikia kohtaan. Kirkon pitäisi pysähtyä ja katsoa peiliin PiA rendic Kirjoittaja on teologi, tietokirjailija ja Vapauta Uhri ry:n toiminnanjohtaja. Joidenkin vuosien kuluttua menin mukaan kristilliseen eheytymisryhmään. Helvetistä ja Jeesuksesta puhumisen kieltäminen. Tunnemme, että olemme Jumalan luomia tällaisina kuin olemme. Jatkuvan eripuran, oikeassa olemisen tarpeen, ylemmyyden tunteen ja tuomitsemisen sijaan toivoisin kirkon tarjoavan ihmisille jotain muuta: Jeesusta, ja tuon yksinkertaisen uskon mukanaan tuomaa iloa, rakkautta ja yhteyttä. Sitten vaimoni sai tarpeekseen ja lähti. Liberaalit ovat tämän päivän syntisiä ja publikaaneja, konservatiivit kankeita ja muutosvastarintaisia fariseuksia. Ei ihme, että ystäväni taannoin totesi, että tuollaiseen hörhöjoukkoon hän ei ikinä haluaisi kuulua, vaikka uskoon tulisikin. Vuodet vierivät ja nyt uskoin, että kun löydän sen suuren rakkauden, elämäni naisen, niin suuntaukseni kääntyy oikeaan. Toisten kristittyjen ruoskimisen ytimessä leimuaa vahva oikeassa olemisen pakko. Entä löytyykö edes lokeroa mihin sulloa, jos homot saavat ihmisen mielestä rauhassa rakastaa toisiaan, mutta silti myös Tapio Puolimatkan sanoista löytyy järjen siemen. Raamatun sanan kirjaimellisuus. Kohtasimme pari kertaa aivan kuin johdatuksessa. Kuulun siis enemmistöön. Kolmetoista vuotta sitten tapasin kunnollisen miehen. Mitä silloin jää jäljelle. Myöhemmin vastakkainasettelua, oikean ja väärän pakonomaista erottelua ilman harmaan sävyjä. Jos olet parisuhteessa elävä homoseksuaali, et lue Raamattuasi oikein. Uskoon tullessa iloa ja löytämisen riemua, kielillä puhumista ja profetointia. Tämä ryhmä muodostui sittemmin Aslan ry:ksi (nykyiseltä nimeltään Elävät Vedet). Hengellinen kastittomuus. Tiedän, että Jumala rakastaa kaikkia luotujaan, Hän ei tee erehdyksiä, Hän rakastaa niin homoja kuin heteroitakin. Olemme onnellisia ja tasapainoisia. H omot ja naispappeus. Sillä ensimmäisenä matkasta saattaa lopulta tipahtaa se, joka ei rakasta Jumalaa yli kaiken, ja lähimmäistään niin kuin itseään. Kasvoin tasapainoisessa kodissa perheen esikoisena. Muistan sen, kun oltiin muuttamassa pyhäkoulun nimeä lapsityöksi ja meitä oli kolme jäsentä, jotka epäilimme, että pyhäkoulun alamäki alkaa, jos sen nimeä ei enää julki lausuta. Pyhäkoululla on Suomen kirkossa pitkä perinne, pitkälti yli 200 vuotta. KOTIMAA | 1.8.2019 13. Sen olen konkreettisesti nähnyt ja kokenut pyhäkoulusihteerin toimessani. Jälleen kului vuosia. Tuntui, että tämä ei ole oikein. En yritä enää muuttua heteroksi, koska se on aivan turhaa. Yritin seurustella tyttöjen kanssa, mutta seurustelut loppuivat aina melko lyhyeen. Tunnen olevani ehyt ja elän elämäni onnellisinta aikaa. Pitkä etsintäni on päättynyt. Jos olet karismaatikko, joka esittää Jeesusta vastaukseksi kaikkiin edellä mainittuihin ongelmiin, olet yksinkertaisesti tyhmä. Sanoja Jeesuksen rakkaudesta ja henkilökohtaisesta suhteesta. Jos olet sateenkaariparin siunaava naispappi, luet Raamattuasi homoakin huonommin. Nyt on ikävä todeta, että siihen se on johtanut. Olemme molemmat uskossa ja osallistumme seurakunnan toimintaan. Uskoin aikaisemmin kuuluvani vähemmistöön, kunnes huomasinkin kuuluvani enemmistöön. Kirkon olemusta ja sen tekemää työtä leimaa vahva kahtiajako, jonka kruunaa sekulaarinkin uutiskynnyksen ylittävä julkinen kinastelu. Vuosikymmeninä 1970–2000 pyhäkoulu oli vaarassa kadota, mutta kun ryhdyttiin aktiivisesti toimimaan, seurasi pyhäkoulutyön koulutuksen ja suuren kehityksen aika. Jos olet konservatiivi, joka saarnaa helvetin tuomiota homoseksuaalisille suhteille tai ihan muuten vain, sinut seivästetään. Kiitos kirjoituksesta ”Pyhäkoulu pihalla” Oli mieluisaa luettavaa, kun vielä tänä päivänä puhutaan pyhäkoulusta (Kotimaa 11.7.)
Tämä asia ei hoitunut laululla, ja Lutherin virrellä oli runsaasti käyttöä seuraavien vuosien korsuhartauksissa ja sankarihautajaisissa. Lutherin taisteluvirsi J uhannusaattona 1868 ensimmäiset suomalaiset lähetyssaarnaajat, seitsemän nuorta miestä, astuivat laivaan Helsingin eteläsatamassa. Sen nykyinen teksti pohjautuu Elias Lönnrotin suomennokseen. Sotien jälkeen virsi on vakiintunut isänmaallisten ja muidenkin juhlatilaisuuksien ohjelmistoon. Astuttuaan laivaan he soittivat torvillaan virren Meidän linnamme on Jumala taivaasta, ja satapäinen saattojoukko lauloi sen. lokakuuta 1939 Moskovaan, rautatieasemalle kokoontui tuhatpäinen joukko, joka lauloi Maamme-laulun ja Lutherin virren. 1800-luvulla nouseva nationalismi kohotti virren eräänlaiseksi kansallislauluksi. Maamme-kirjasta luemme: ”Mustat, sumun peittämät rivit yhtyivät virteen, ja syvää hartautta oli tässä juhlallisessa veisuussa, joka oli niin monelle valmistuksena kuolemaan.” Kolmikymmenvuotisessa sodassa taisteltiin vanhaa vainoojaa, katolilaisia vastaan. Se on käännetty yli 30 kielelle ja otettu myös muiden kirkkokuntien virsikirjoihin. marraskuuta 1632, hän viritti tämän virren. Se on seurakuntavirsi, jota kirkkokäsikirja suosittaa laulettavaksi kolmantena rukouspäivänä eli uskonpuhdistuksen muistopäivänä. Jumala ompi linnamme... TeksTi | simo Heininen – kuviTus ?| Päivi karjalainen essee KOTIMAA | 1.8.2019 14. Virttä veisattiin Senaatintorilla Aleksanteri II:n patsaalla protestina vuoden 1898 helmikuun manifestille, ja se otettiin – myös protestina venäläisten sortotoimille – Turun joulurauhan julistukseen 1905. Se vanha vainooja on aikojen kuluessa vaihdellut. Se oli aluksi luterilaisuuden symboli, eräänlainen uskonpuhdistuksen marseljeesi. Sitä on veisattu enemmän muissa tilaisuuksissa kuin jumalanpalveluksissa. Kyseessä on Lutherin sanoittama ja säveltämä virsi. Kun kuningas Kustaa II Aadolf valmistautui viimeiseen taisteluunsa 6. Sisällissodassa ja pitkään se jälkeen virsi oli valkoisen Suomen virsi. Se on tunnetuin Lutherin virsistä ja siitä tuli jo 1500-luvulla ”evankelis-luterilaisen uskonopin” eli luterilaisuuden tunnusmerkki. Virsi on ensimmäisessä, 1583 ilmestyneessä suomalaisessa virsikirjassa ja kaikissa myöhemmissä. Viimeinen virsikirjauudistus pyrki parantamaan tätäkin virttä esimerkiksi siivoamalla pois sen vanhan vainoojan (tilalle virsikirjakomitea ehdotti: on yhä päällä maan kiusaaja voimassaan), mutta vuoden 1986 kirkolliskokous palautti entisen muodon. ”Jos tämä asia voitaisiin laululla hoitaa, kyllä me silloin pärjäisimme”, Paasikivi kommentoi. Tunnemme parhaiten kehityksen omassa maassamme. Se kuuluu monien kaupunkien uu” Siitä tuli jo 1500-luvulla ’evankelis-luterilaisen uskonopin’ eli luterilaisuuden tunnusmerkki. Kun neuvottelijat lähtivät 9. Myös katolilaiset ovat huomanneet, ettei sanoissa ole mitään erityisesti luterilaista, ja virsi on myös joissakin katolisen kirkon laulukirjoissa. Siitä, kuka oli se vanha vainooja ja missä hän asui, ei ollut epätietoisuutta. Virsi voitiin ottaa myös muuhun käyttöön. Kalajoen käräjillä vuonna 1839 tuomitut heränneet esittivät sen protestina esivallan tuomiolle. Heidän tehtävänsä oli, niin luki Suomen Lähetysseuran säännöissä, ”levittää evankelis-luterilaista uskonoppia pakanain seassa”. Sitä laulavat helluntailaiset, adventistit ja mormonit. Kun lähetit sitten saapuivat Lounais-Afrikkaan, aluksi saksalaiselle lähetysasemalle, he tervehtivät vastaanottamaan tulleita saksalaisia lähetystyöntekijöitä samalla virrellä
Sitä pidettiin sotaisena jo Lutherin aikana. Virren kielenkäyttö on rajumpaa. Wittenbergin patsaan jalustassa lukee ”Ein feste Burg ist unser Gott”, ja tämä virren ensimmäinen säe kiertää myös Wittenbergin linnan tornia. Se kelpasi isänmaalliseen ja sotilaalliseen käyttöön, mutta myös lohdutusvirreksi silloin, kun Dietrich Bonhoefferin virren (600) mukaan ”pahan valta kasvaa ympärillä”. Helsingissä sitä laulettiin Tuomiokirkon portailla vielä pari vuotta sitten, kunnes se antoi tilaa uudemmalle musiikille. Tämä psalmi ei ole taistelulaulu. Virren viimeisen jakeen valtakunta tarkoitti kolmatta valtakuntaa. Päinvastoin se kertoo, kuinka Jumala ”hävittää sodat koko maailmasta, hän särkee jousen ja taittaa keihään, hän tuhoaa kilvet tulessa”. Ei tiedetä, missä tilanteessa 1520-luvun lopulla Luther kirjoitti virtensä. Syyksi on arveltu Lutherin kokemaa syvää masennusta tai Eurooppaa uhkaavaa turkkilaisvaaraa. Tämäkin valtakunta oli häviöön menevä. Oli selvää, että virren mainitsema se vanha vainooja ei enää ollut katolinen kirkko, vaan Ranska. Luther kertoo eräässä pöytäpuheessaan kuolleesta katolilaisesta tyrannista Mansfeldin kreivi Ernstistä: Kuullessaan laulettavan virttä tämä sanoi: ”Jos minä en pysty tuhoamaan tätä linnaa, niin mieluummin minä kuolen.” Pöytäpuhe lisää: kolme päivää myöhemmin kreivi Ernst kuoli. Virsi oli kaikissa sotilasvirsikirjoissa, se kuultiin paraateissa ja keisariperheen juhlapäivinä. Kehitys luterilaisesta kansalliseksi symboliksi näkyy selvemmin Saksassa. Eräs sen viimeisiä uhreja oli Hitlerin vastaiseen salaliittoon osallistunut Helmuth James von Moltke. Nyt pystytettiin ensimmäiset Lutherin patsaat. denvuoden vastaanottajaisiin. Onko virsi taisteluvirsi vai lohdutusvirsi. Kun 1800-luvun lopun kenttäpostikorteissa Luther ja Bismarck seisoivat rinnakkain saksalaisen tammen alla, nyt Luther sai rinnalleen Hitlerin. Keisari Vilhelmin ja valtakunnankansleri Otto von Bismarckin johtamassa keisarikunnassa 1800-luvun lopulla Lutherin virsi oli ranskalaisvastainen kansallislaulu – samoin kuin tähän tarpeeseen erityisesti laadittu Reinin vahti. Viimeisen säkeen valtakunta (saksankielisessä tekstissä puhutaan vain valtakunnasta eikä Jumalan valtakunnasta kuten suomennoksessa) ei tarkoittanut Jumalan valtakuntaa vaan preussilaista Saksan keisarikuntaa. Tämä valtakunta hävisi ensimmäisessä maailmansodassa, mutta vähän ajan kuluttua 1933 valtaan nousi Adolf Hitler ja syntyi kolmas valtakunta. Psalmi ei puhu mitään perkeleistä – jotka olivat vielä Lönnrotin käännöksessä 3. Joka tapauksessa virsi on syntynyt ”kaikessa hädässä, joka meitä on nyt kohdannut” vahvistamaan uskonpuhdistusliikettä ”ajalla vaaran, vaivan”. Seuraavat jakeet ilmoittavat, että kysymys on Kristuksesta, mutta kansallissosialistit eivät lukeneet sinne asti, vaan totesivat oikealla miehellä tarkoitetun Hitleriä. Toisen säkeistön toinen ja kolmas jae puhuvat – tämä ilmene suomennoksessa – oikeasta miehestä, jonka Jumala on itse valinnut. Ennen teloitustaan tammikuussa 1945, ”kun pahan valta kasvoi ympärillä”, Moltke löysi lohdutusta Lutherin virrestä. Saksassa Lutherin virsiä ei ole paranneltu. Natsit löysivät jo unohdetut Lutherin juutalaisvastaiset teokset, ja myös virsi kelpasi kansallissosialistien laulukirjoihin ja sotilasvirsikirjoihin. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva kirkkohistorian professori. säkeistön alussa, mutta jotka sievennettiin pimeyden enkeleiksi jo 1800-luvun lopulla ja valheen enkeleiksi nykyiseen virsikirjaan. Sitä voitiin myös selittää modernilla tavalla. Lutherin omassa jaottelussa psalmi kuuluu lohdutuspsalmien ryhmään, ja sen ensimmäisenä suomentanut Mikael Agricola ilmoittaa, että psalmi on ”sangen suuri lohdutus ja kiitos siitä, että seurakuntaa on varjeltu kaikkien perkeleitten väijytyksiltä ja maailman pahuudelta”. Luther laati virren psalmin 46 pohjalta. Siitä tuli tämän liikkeen ja koko protestanttisen kristikunnan tunnusmerkki. ” Virsi on saanut herätteensä psalmista. Luther merkitsi virren otsikoksi psalmin ensimmäiset sanat: ”Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme.” Virsi on saanut herätteensä psalmista, mutta ei ole sen käännös eikä edes mukaelma. Virren kielenkäyttö on rajumpaa. KOTIMAA | 1.8.2019 15. Lutherin palvonta oli alkanut jo varhain, mutta se voimistui 1800-luvulla
| Kuva: Laura Kilpinen / Nuori kirkko reportaasi KOTIMAA | 1.8.2019 16. Pisara-suurleirillä pääsi kokeilemaan myös sirkustaitoja
Vesi oli tosi lämmintä, Junell sanoo. Nyt jo 18. | Kuva.: Emilia Karhu Junnuleirin isonen iina hiltunen huolehtii, että kukaan ei jää yksin. Partaharjulla leiriläiset elävät lähellä luontoa. Suurleirille osallistui 24.–29.7. Uutena Pisarassa oli nyt myös pienille lapsille ja heidän perheilleen suunnattu perheleiri sekä yli 15-vuotiaille nuorille ja nuorille aiPartaharjulla pisaroi ilo Pisara-suurleirin päivät ovat täynnä leikkiä, touhua ja ystävyyttä. Ennen ruokailuakin kylissä hiljennytään. Joka neljäs vuosi Pieksämäellä Partaharjun leirikeskuksessa järjestettävä suurleiri on tänä vuonna myös kirkon varhaisnuorisotyön 100-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma. Pojat ovat juuri osallistuneet tämän kesän Partaharjun suurleirin ehkä suosituimpaan aktiviteettiin RantaPisaraan, jossa pääsi melomaan sup-laudalla tai kanootilla sekä laskemaan vesiliukumäkeä. Hengellisyys on luonteva ja arkinen osa suurleiriä. | Kuva: Laura Kilpinen / Nuori Kirkko » KOTIMAA | 1.8.2019 17. – Hauskaa ja haastavaa oli myös koota kuuden hengen teltta. Leirin aikana järjestetään jumalanpalveluksia ja hartaushetkiä. – Sup-lautaillessa putosin veteen, muttei haitannut yhtään. Lisäksi Pisara piti sisällään kuoroja medialeirit. Jokainen aamu alkaa lipunnostolla ja raamattutyöskentelyllä. Leirin aikana järjestetään myös jumalanpalveluksia ja hartaushetkiä. Kaverit Lauri Kotajärvi ja Atte Lampi nyökyttelevät vieressä. Onneksi saatiin vähän apua. Järvi ja saaret ovat tosi kauniita, Lampi toteaa. – Tässä paikassa on paljon luonnonkauneutta. Leiriläiset asuivat seitsemässä eri telttakylässä Salvos-järven ympärillä. kaikkiaan noin 1 750 lasta. TeksTi | emilia karhu kuisille tarkoitettu nuorten leiri. K oulussa ja kirkolla mainostettiin tätä Pisara-suurleiriä ja sitten sain idean, että mennään porukalla, kertoo Niclas Normi Lappeenrannasta. kertaa järjestetty suurleiri muodostuu perinteisesti 10–14-vuotiaiden junnuleiristä. Lampi käy kotiseurakuntansa legokerhossa sekä avoimien ovien iltapäivissä, joissa voi tehdä läksyjä ja pitää hauskaa kavereitten kanssa. Ollaan myös saatu uusia kavereita, Normi ja Kotajärvi kertovat. Vuotta on vietetty teemalla 100 vuotta iloa – koululaiset kirkossa. Poikien uusi ystävä Wolle Junell Ruokolahdelta kuuli leiristä kaverinsa isältä. Hengellisyys on luontevaa ja arkista. Ilma on helteisen kuuma ja aurinkoinen. Jokainen aamu alkaa lipunnostolla ja raamattutyöskentelyllä. Mukana oli myös sata kansainvälistä vierasta Belgiasta, Kiinasta, Unkarista, Venäjältä, Virosta ja Yhdysvalloista
Raution suosikki on ollut italianpata ja Hirvonen tykkäsi erityisen paljon puurosta. Pidetään kaikki mukana, kannustetaan ja huomioidaan toinen toisemme”, presidentti kirjoittaa tervehdyksessään leiriläisille. | Kuva: Joona Hiltunen / Nuori Kirkko Leirillä opeteltiin myös pehmomiekkailua eli boffausta. Puhuttiin esimerkiksi ihmisten auttamisesta. Leirin ohjelmassa on vesileikkien ohessa pihaleikkejä, konsertteja, musiikkia, rakentelua, askartelua ja erilaisia kiertopisteitä. Hiltunen kertoo, että isosten tehtävänä on auttaa leiriläisiä, jos heillä on jotakin huolia, sekä kannustaa heitä tutustumaan toisiinsa. | Kuva: Laura Kilpinen / Nuori kirkko tä muodostettu rannekoru. Jumala on aina meidän kanssa. | Kuva: Emilia Karhu ” Kristinuskon sanomassa minulle on tärkeintä, että kukaan ei ole koskaan yksin. Leirin suojelija on tasavallan presidentti Sauli Niinisto. Jokaisella seitsemästä telttakylästä on oma värinsä. – Me luetaan aina joku kohta Raamatusta ja sitten keskustellaan siitä. Vaikka alueella on valtava määrä lapsia, nuoria ja aikuisia, kaikkialla on rauhallista. Arkkipiispa kehottaa lapsia nauttimaan kesäluonnon ihanuudesta ja leiritunnelmasta sekä opettelemaan luonnon ja toisten ihmisten kunnioittamista. Kaikkia ei leirillä uskonto kiinnosta, mutta jotkut taas haluavat tietää juuri siitä lisää. Yöllä oli teltassa vähän kuuma, (Ylh.) Ensimmäisenä leiri-iltana kaikkien kylien väki kerääntyi yhteiselle iltanuotiolle. Partaharjun leirikeskuksen alue on laaja ja telttakylät sulautuvat männikköön. Hänen siunaustaan ja unohtumattomia kokemuksia toivotan kaikille leiriläisille”, Luoma toteaa. Kylissä on samoilta alueilta kotoisin olevia lapsia ja nuoria. reportaasi Junnuleirin isosena toimiva lappeenrantalainen Iina Hiltunen on pitänyt raamattutyöskentelyjen ohjaamisesta. Leirin ruuat saavat pojilta kiitosta. Tänä aamuna luettiin, kuinka Jeesus kutsui opetuslapsia ihmisten kalastajiksi. – Miekkailun opettelu on ollut täällä hauskinta. Tylsää ei ole ehtinyt tulla, kertovat Santeri Rautio ja Leevi Hirvonen Mäntsälästä. Jotta ihmiset lähtisivät rohkeasti tutustumaan myös muualta tulleisiin, on kaikille jaettu seitsemästä helmesAnna Kärri toivoo, että kaikilla on leirillä turvallinen olo. ja leirikummina toimii arkkipiispa Tapio Luoma. Yhdessä pisteessä hiekkakenttä pöllyää. Seurakunta on pojille tuttu muun muassa sählykerhon ja kokkauskerhon kautta. ”Mukana tässä kaikessa on myös Jumala, taivaallinen Isämme. Aluksi korussa on vain oman kylän värisiä helmiä. ”Yhdessä saamme aikaan enemmän ja yhdessä tekeminen on usein myös hauskempaa. Tärkeää on, ettei kukaan jää yksin. Mutta paljon on ollut muutakin mukavaa toimintaa. – Johannes Horila KOTIMAA | 1.8.2019 18. Lapset opettelevat boffausta eli pehmomiekkailua. Tavoitteena on vaihtaa ajatuksia ja helmiä kaikkien eri kylien asukkaiden kanssa, niin että leirin lopussa kaikkien rannekorut loistaisivat iloisissa sateenkaaren väreissä
Ristikiven kirkko valmistui vuonna 1971. Jumala on aina meidän kanssa. Partaharjun leireillä on pidetty esillä hyviä tapoja, perinteitä ja arvoja, korostettu raittiutta ja innostettu talkootyöhön. Nyt järvivesi on lämmintä kuin linnunmaito. Nyt säätila on päinvastainen. Kaupat Partaharjun leirikylästä tehtiin syksyllä 1945 ja rakentaminen alkoi kesällä 1946. – Toivon myös, että telttaleirikulttuuri säilyisi. Vuonna 1965 oli valmiina jo 28 rakennusta ja rakennelmaa, myös urheilukenttä ja uimala. Boffausta opetti leirillä muun muassa yhteiskunnallisen muutoksen opiskelija John Helin Helsingistä. He voivat ehdottaa parannusideoita ja aktiviteetteja, kertoo leirillä valokuvaajana työskentelevä Laura Kilpinen. Nuorten leirille osallistuva Johannes Horila Seinäjoelta on päässyt välillä apulaiseksi junnuleirille. Partaharju syntyi sodan jälkeen isättömien poikien tarpeisiin Uimavesi pisaroi Pisara-suurleirillä joka päivä. – Iina Hiltunen KOTIMAA | 1.8.2019 19. Hän etsii yhdessä nuorten kanssa Raamatusta kohtia, joissa puhutaan ilosta. Partaharjun ”isän” Pentti Tapion mukaan ”Suomessa oli valtavasti isättömiä poikia ja traumatisoituneiden isien poikia. Näky ”poikien leiriparatiisista” alkoi toteutua. Häneltä sujuu niin kitaran, basson kuin rumpujenkin soitto. Silloin satoi ja oli todella kylmä. Hän vahtii vesiliukumäen yläpäässä, että ilottelu sujuu turvallisesti. Partaharju on pitänyt esillä tietoisuutta varhaisnuorista seurakuntien jäseninä ja heidän erityisistä tarpeistaan. Horila kuuluu kotiseurakunnassaan noin 60 nuoren muodostamaan Krannicrew-ryhmään, joka muun muassa järjestää messuja Seinäjoen seudun eri kirkoissa. Se on myös vaalinut varhaisnuorisotyön monipuolisuutta ja kokonaisvaltaisuutta. – Parasta täällä leirillä on uinti. Kristinuskon sanomassa minulle on tärkeintä, että kukaan ei ole koskaan yksin. Leirin pa?a?ja?rjesta?ja. | Kuva: Juha Kinanen / Nuori Kirkko mutta ongelma ratkaistiin avaamalla ovi. – Parlamenttiin kuuluu jokaisesta seitsemästä leiristä yksi nuori, joka on valittu tehtävään äänestämällä. Siksi Raamattua on hyvä tutkia yhdessä. i Piispa Seppo Häkkinen piti suurleirin kutsuvierasseminaarissa puheenvuoron Partaharjun leirihistoriasta ja sen vaikutuksesta kristilliseen kasvatukseen. – On palkitsevaa, kun täällä näkee koko ajan hymyileviä ja nauravia kasvoja. Kilpinen videoi lyhyen tervehdyksen ja kertoo, että se näkyy samana iltana YouTubessa kouluikäisten omalla Ttila-kanavalla leiriuutisissa, joita kuvaavat kaikki uutistyöstä kiinnostuneet medialeiriläiset. Messuissa virret säestää bändi, jossa Horila on mukana. Erityisesti sodanjälkeisessä Suomessa leiritoiminnalla oli suuri merkitys. Toivon, että lapsilla olisi turvallinen ja hyväksytty olo, ja että he rohkaistuisivat kokeilemaan leirin aikana myös jotakin uusia asioita ja ylittämään rajojaan. Hyttysverkko piti kuitenkin jättää kiinni. Ohikulkeva pikkupoika pysäyttää Kilpisen ja kertoo haluavansa lähettää YouTube-viestin kavereilleen. Lapset pääsevät nykyään enää harvoin metsään, mutta täällä he oppivat arvostamaan luontoa. – Eri ihmisillä nousee samasta raamatunkohdasta hyvin erilaisia ajatuksia. Lapsuudessa usko ei ollut osa elämääni, mutta seurakuntanuorissa löysin sen. Tytöt osallistuivat Partaharjun suurleirille ensimmäistä kertaa vuonna 1987. Välillä kyllä joutuu opastamaan myös englanniksi, mutta sekin on sujunut. on Nuori kirkko ry. Helteessä syke nousee aika mukavasti. – Ongelmia ei ole ollut. Heinäkuun lopulla 1951 pidettiin Partaharjulla ensimmäinen juhlaleiri, josta alkoi joka neljäs vuosi järjestettävien suurleirien ketju. Nuoret pääsevät vaikuttamaan sekä nykyiseen leiriin että tuleviin leireihin muun muassa leiriparlamentin kautta. Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherra Riikka Reina on saapunut Partaharjulle tapaamaan seurakuntalaisiaan pääkaupunkiseudun lapsista ja nuorista muodostuvaan Purolan telttakylään. Tulkintojen erilaisuus on ilo, Reina summaa. Se järjestää leirin yhdessä Nuoren kirkon piirien, Kirkon kasvatus ja perheasiain yksikön, hiippakuntien ja paikallisseurakuntien, Suomen Lähetysseuran ja Kirkon Ulkomaanavun Changemaker-verkoston kanssa. Leiritoiminta Partaharjulla alkoi heti kesällä 1946. Hän kertoo, että tätä aloittelijaystävällistä kamppailulajia harrastaa Suomessa noin tuhat aikuista ja lapsillekin on kerhoja eri puolilla Suomea. Hän iloitsee siitä, että kaikki on mennyt hyvin ja sääkin on suosinut. – Tämä on kivaa ja turvallista tekemistä ryhmässä. Vahva luontainen hengellisyys on aina ollut keskeinen juonne Partaharjun elämässä. Perjantai-iltana leirin iltanuotiopaikalta televisioidun kirkon varhaisnuorisotyön satavuotista taivalta juhlistavan leirijumalanpalveluksen voi katsoa TV1:stä sunnuntaina 4.8. Sitten kohtia työstetään. Tyttöja poikatyössä hengellinen, psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen kasvatus ovat luonnollisella tavalla yhdessä. Horila osallistui Partaharjun suurleirille jo viime kerralla neljä vuotta sitten. Alkuvuosikymmeninä leirejä järjestettiin vain pojille. Kärri toivoo, että varhaisnuorisotyö säilyttäisi vahvan aseman kirkossa jatkossakin ja että sitä tehtäisiin hyvässä yhteistyössä koulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Partaharjun leirikeskus syntyi tämän tarpeen keskelle.” Partaharju pitää yllä kirkon leiritraditiota ja -kulttuuria ja kehittää sitä jatkuvasti. Se on tuonut kirkkoon kansainvälisiä yhteyksiä ja välittää seurakuntien varhaisnuorisotyöhön yhä uusia ideoita, piispa Häkkinen sanoi. Tämä kehittää silmien ja käsien koordinaatiota ja kehonhallintaa, mutta ennen kaikkea tämä on hauskaa mätkimistä, Helin summaa. Samalla Reina pitää nuorisoleiriläisille raamattutunnin aiheesta ilo. ” Kaikkia ei leirillä uskonto kiinnosta, mutta jotkut taas haluavat tietää juuri siitä lisää. – Olen saanut tosi paljon uusia kavereita seurakunnasta ja tapasin siellä myös tyttöystäväni. Nuoren kirkon kouluttaja Anna Ka?rri kantaa vastuuta erityisesti ranta-aktiviteeteista
Vaikka Bob Dylanin vaikutus länsimaiseen popmusiikkiin – ja sen kautta luonnollisesti toteutuvaan teologiseen pohdintaan – on valtaisa, tämä torjui gurun roolin. Individualisti ei viihtynyt yhteiskunnallista muutossanomaa julistaneen joukon edusmiehenä. Taiteilija tahtoi kulkea omaa itsenäistä ja ismeistä vapaata tietään. Nyt Netflixissä on nähtävissä vuoden 1975 kiertuetta kuvaava Rolling Thunder Revue: A Bob Dylan Story by Martin Scorsese. Laulaja-lauluntekijä nousi 1960-luvun kulttuurimurroksessa ihmisoikeuksia ajaneen kansalaisoikeusliikkeen yhdeksi kärkimuusikoksi Yhdysvalloissa. Tuloksena oli kolme gospellevyä ja kohti käyvin Jeesus-puhein ryyditettyjä keikkoja. Dylan kommentoi, että hänestä haluttiin vuosien ajan leipoa profeettaa. Siinä Dylan sanoo että jokaisen, niin herran kuin narrinkin, on seurattava jotakin johtotähteä, saatanaa tai Jeesusta. Juutalaistaustainen mies kääntyi kristityksi vuonna 1979 ”uudestisyntyneiden kristittyjen” vaikutuspiirissä. Uudessa Dylan-dokumentissa näkyy taitelijan tapa lähestyä niin totuutta kuin teologiaakin naamion takaa. Eppujen vuonna 1980 julkaisema laulu Bob Dylan iski suomipunkin pilkkakirveen myös kappaleen nimihenkilöön. | Kuva: Ken Regan/Netflix Bob Dylan nosti rocklyriikan uudelle tasolle. Live-esityksiin ja aitoihin aikalaishaastatteluihin sekoittuu fiktiivisiä ja tuoreita haastatteluja. John Lennon teki ivamukaelman Serve Yourself Dylanin laulusta Gotta Serve Somebody. teologia KOTIMAA | 1.8.2019 20. Dylan oli tuohon aikaan tunnustuksellisessa, Jeesuksesta laulaneessa ja välispiikeissä puhuneessa gospelvaiheessa. Se kaikki oli monille ei-kristityille kuulijoille järkytys. Syvähenkisen rockin kulmakivi ei kriitikoiden vikinästä hetkahtanut. Taiteilija kieltäytyi usein epäkohteliaastikin kunniasta, mutta kun hän sanoi ”Jeesuksen olevan vastaus”, kriitikoiden piti korostaa, ettei hän enää olekaan oikea profeetta. | haastattelu | | musiikin teologiaa | ”D ylan on messias, Dylan on vapahtaja, Dylan meidät pelastaa, nyt mennään Dylania kumartamaan...” Näillä sanoilla Eppu Normaali -bändi teki neron mestarimuusikon faneista kieli poskessa pilaa. Hän ei halua vastata kysymyksiin suoraan siten kuin poliitikoilta tai saarnaajilta odotetaan. Katolilainen elokuvaohjaaja käsitteli Dylania jo vuonna 2005 teoksessaan No Direction Home. Dylan ei esiinny messiaana Oscarin muusikkona ja Nobelin palkinnon kirjailijana saanut Bob Dylan on inspiroinut hengellisiä kysymyksiä käsittelevällä tuotannollaan sekä kristittyjä että etsijöitä. Vapauden kaipuu ilmenee Martin Scorsesen toisessa Dylan-dokumentissa
Päätöksessä todetaan, että ”noiden luonnollisten päivien kesto on ilmaistu Jumalan sanassa: ’tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä’”. Päätöksen taustalla on toki halu korostaa Jumalan luomistyötä. Katselemmehan vielä Jumalan todellisuuttakin kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta. Tätä turmion tietä Dylan ei seurannut pitkälle. Scorseselle Dylan tunnustaa etsivänsä Graalin maljaa, epäilemättä itseironisesti ja leikkiä roolistaan laskevana. Vähintäänkin on vedottu 2. Sen ikä voidaan mitata kiviaineksesta. Se on totta syvemmällä tasolla. Keikan huipensi Gotta Serve Somebody. Jos Jumala ympäröi meitä kaiken aikaa, ei ihme, että yksi jos toinenkin eturivin herkkä taiteilija aistii ja tunnistaa Dylanin tavoin Pyhän läsnäolon. Etsijä esittää pohdintojaan perimmäisistä kysymyksistä kuin kuninkaan hovinarri. Dylan komppaa tekstissään apostoli Paavalia, jonka mukaan Jumala ei ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme. Maa on nykytiedon mukaan syntynyt 4,5 miljardia vuotta sitten. Tätä luomisnäkökulmaa kannattaa korostaa. Bob Dylan esiintyi juhannuksen jälkeen Helsingissä, missä näin hänet yhdeksännen kerran. Yhteiskunnallisen ja uskonnollisen herättäjän tai eettisen esikuvan viitoista artisti on yhä kieltäytynyt. Raamatun myyttinen ja ihana luomiskertomus kutistuu, kun sitä liian kirjaimellisesti tulkitaan. Sen mukaan synodi tunnustaa, että Jumala loi maailman kuudessa päivässä – siis kuudessa 24 tunnin jaksossa. Tämä näyttää olevan taiteilijan tapa lähestyä myös teologiaa. Aina kun asetutaan tiukasti todellisuutta vastaan, hävitään. Huhuja uudesta hengellisestä levystä liikkuu. Duetto Roger McGuinnin kanssa, Knockin’on Heaven’s Door, kuulostaa kiihkeältä Jumalan etsijäin alkuhuudolta. Vallanja tiedonhalu, kateus, piittaamattomuus, miellyttämisenhalu ja kipeä yhteyden kaipuu – kaikkien näiden ihmiskunnan perusvaivojen olemassaolon luomiskertomus kuvaa ja sanoo senkin viisauden, että ihminen tarvitsee elämäänsä myös lepoa. Hänen ensimmäinen vaimonsa Sara ja neljä lastaan ovat syntyjään juutalaisia. Hän kutsuu sieluani. Kiinnostavaa päätöksessä meidän suomalaisten kannalta on se, että parin miljoonan jäsenen Missouri-synodilla on vahvat yhteydet meidän kirkkomme kengässä hiertävään Lähetyshiippakuntaan, jonka katekismuskin on synodilta suomennettu, ja toisaalta Inkerin kirkkoon, jota se tukee taloudellisesti. Yhtä kaikki vahva kristillisen etsinnän symboli. Hän on levyttänyt uusia hengellisiä lauluja ja kutsunut itseään joulualbuminsa yhteydessä jopa ”tosiuskovaiseksi”. Samoin siinä lausutaan, että ensimmäisen ihmisen eli Adamin luominen oli ”historiallinen tapahtuma”, ja samalla torjutaan evoluutioteoria. Se kaikuu Jumalan kaukaiselta rannalta. Miten muuten voisi ollakaan, jos on uskominen Dylanin ehkä kauneinta gospelkappaletta Every Grain of Sand. Sen mukaan ”Jumalan jäljet näkyvät niin joka ikisen hiekanjyvän hehkussa kuin taivaan tapahtumissa”. Carter naurahtaa ja toteaa tietävänsä, että Bob etsii edelleen. Näkökulman vaihtamisessa ja tajunnan laajentamisessa käytetään myös kemiallisia stimulantteja. Mies on viime vuosina esiintynyt yhdessä häikäisevän gospellaulajattaren Mavis Staplesin kanssa. Ehkä siksikin taiteilijat puhuvat naamioiden ja teatterin kaltaisten, yhdessä sovittujen roolileikkien välityksellä. Pietarin kirjeen kohtaan: ”Herralle yksi päivä on kuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta kuin yksi päivä.” Sen pohjalta on katsottu, että Jumalan luomistyö on voinut kestää hyvin kauan. Murhasta rasistisin perustein tuomittu musta nyrkkeilijä Rubin ”Hurricane” Carter, jota Dylan puolusti, toteaa, että Bob on aina etsinyt ja väittää löytäneensä. Sehän on oikeastaan evoluution ydinoppi: jos et sopeudu todellisuuteen, kuolet sukupuuttoon. 1980ja 1990-lukujen parhaiden Ruotsin ja Suomen keikkojen ohella tämä oli hienompi veto kuin yksikään 2000-luvun esiintymisistä. Miljoonien musiikin ystävien esikuva tärisee, väitetysti kokaiinin vaikutuksesta. Kun huomio kiintyy päiviin ja luomisjärjestykseen, unohtuu kertomuksen viiltävän terävä analyysi maailmasta ja ihmiskunnasta. Synodin päätös on erikoinen, sillä konservatiivinenkin luterilaisuus on tavannut sovitella luomiskertomusta tieteen näkemyksiin. Hengellinen ja maallinen todellisuus elivät sittemmin lauluissa limittäin, kuten elämässä. ” Aina kun asetutaan tiukasti todellisuutta vastaan, hävitään. Kelttikristittyjen mytologiassa se on Jeesuksen viimeisen ehtoollisen malja, parantava ja ihmeitä tekevä. Dylan kunnioittaa toisaalta myös juutalaisia juuriaan. Tapa lähestyä ”totuutta” ihmisen osasta toteutuu fiktion keinoin ja tarinoiden kautta, verhotusti ja moniselitteisesti. Hän kykenee yhä 78-vuotiaana luomaan uutta musiikkia ja antamaan parastaan esiintyjänä. Kuusi luomisen päivää FreiJa Özcan Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia kysymyksiä. Sanoja on enemmän kuin levyllä. – Päätös on tärkeä, koska meidän on vahvistettava Jumalan luomistyön todellisuutta etenkin aikana, jolloin on erityisen haastavaa ylipäätään sanoa, että Jumala on luonut ihmiskunnan, teologiasta ja kirkkosuhteista vastaavan asiantuntijaryhmän edustaja, pastori Adam Koontz kommentoi päätöstä Christian Post -lehden mukaan. Tuntuu kuin kolkuttaisin taivaan portilla.” Ei ihme, että vain muutaman vuotta myöhemmin tuli uskoontulo ja muusikon tunnustuksellisin kristillinen kausi. KOTIMAA | 1.8.2019 21. ”Äiti, kuulen ukkosenjylinän. A merikkalainen Missouri-synodi on lyönyt lukkoon virallisen näkemyksensä maailman luomisesta. Viime viikolla omassa kirkolliskokouksessaan konservatiivinen luterilainen synodi hyväksyi päätöksen numero 5-09A. Dokumentissa Dylan on hetkellisesti sekaisin. Samalla kuitenkin synodi tekee karhunpalveluksen kristinuskolle. Janne Villa ” Laulut puhuvat puolestaan myös Jumalan tutkimattomista teistä, joita jotkut taiteilijat koettavat kartoittaa teologien tavoin. | kolumni | Valkoisen maskin takaa Dylan väittää, että totuuden puhuminen on todennäköisempää naamion takaa kuin ilman sitä. Toisaalta mikään ei koskaan ole yhtä totta kuin vanha tarina. Hän on myöntänyt uskoneensa aina Jumalaan ja tulevaan maailmaan. Emme näe kasvoista kasvoihin. Dylan jatkaa gospelkappaleiden esittämistä. Senkin jälkeen Dylan jatkoi taivaan portin kolkuttamista. Laulut puhuvat puolestaan myös Jumalan tutkimattomista teistä, joita jotkut taiteilijat koettavat kartoittaa teologien tavoin
Enkelien tekeminen on lähentänyt Juhantaloa uudelleen Raamatun kieleen ja pyhän kirjan kertomuksiin. Kuolinsaatossa vainajan ääressä oleminen ulottaa kuoleman mahdin myös saattajaan. Ne ovat koskettava mysteeri. – Lapsenuskoni kiinnittyy enkeleihin. Eräs pikkupoika polvistui sen eteen lattialle. Juhantalon oma kiinnostus enkeleihin ja koko tämä näyttely pohjautuu näkemykseen, jonka mukaan kaikki ihmiset ovat eräässä mielessä enkeleitä. Sen näkee teoksistanikin. Ne ovat iloisia, romanttisia ja tanssivia, mutta myös hartaita ja lopullisia. Se tuo esiin ihmisen lujuuden ja tahdonvoiman. | Kuvat: Jussi Rytkönen KOTIMAA | 1.8.2019 22. Kirkon sakastin yläpuolella olevalla lehterillä on taidenäyttely, johon on koottu noin sata kuvataiteilija Liisa Juhantalon savesta muovaamaa tai kankaalle maalaamaa enkeliä. En kyseenalaista niitä. Neitsyt Maria tanssii ilosta Jeesus-lapsi sylissään vangitsee valkoiseen posliiniin tunteen ja hetken. Kun Juhantalo alkaa Liisa Juhantalolle enkelit ovat pyhiä olentoja ja mysteeri. Toisilla pyhyyden aste tai tunne on voimakas, toisilla heikko, Juhantalo luonnehtii asiaa. – Tämä Perhosenkeli on vanginnut monen näyttelyssä käyneen mielenkiinnon. Liisa Juhantalo haluaa näyttää enkeleillään, että ihmisen pitäisi arvostaa henkisiä arvoja. Ihminen heijastaa teoillaan enkelimäistä kosketusta tai demonista, tuhoavaa enkeliä. Enkelit ovat Juhantalolle eräänlaisia häivähdyksiä. kulttuuri | taidenäyttely | ” Perhosenkeli on vanginnut monen mielenkiinnon. Juhantalolle enkelit ovat pyhiä olentoja. Lapsilla on tallella sellainen lumous – ja samalla usko enkeleihin, Juhantalo hymyilee. Juhantalo on luonut käsillään esimerkiksi Kivitetyn laulajan / enkelin. – Hän luottaa hyvään ja omaan näkemykseensä, vaikka muut niiden vuoksi kivittäisivätkin hänet. Liisa Juhantalo pitelee kädessään pienenpientä sinivihreän sävyihin maalattua posliinista enkeliä. Kesämekkoenkeli tuo mieleen auringon ja kissankellot. – Se ilmenee tunnetasolla. Ne ovat iloisia, romanttisia ja tanssivia, mutta myös hartaita ja lopullisia. Teoksia katsoessa jotkut pistävät silmään erityisesti. Materiaaliin ikuistettu enkeli on kuva hahmosta, joka tunnetaan juutalais-kristillisen perinteen liSavesta ilmestyy enkeli säksi myös eräissä muissa uskonnoissa. Eräs pikkupoika polvistui sen eteen lattialle. Juhantalo on eläkkeellä oleva Kankaanpään taidekoulun rehtori. Näyttelyssä enkeliteema laajenee mielenkiintoisella tavalla. Taitelija hieman suree sitä, että lasten ja nuorten nykyiseen populaarikulttuuriin enkelit eivät välttämättä kuulu. E nkelit ovat valloittaneet Kankaanpään kirkon. Hänen mielestään niitä ja niistä tehtyjä kuviakin kuvaisi hyvin sana sielukkuus
| dokumentti | Miten pukea ihmisen elämäntarina ja työ 500 sanaan. Se on myös niitä harvoja lehtiä, joiden toimituksessa vielä on palkattuna muistokirjoi tusten laatijoita. – Teoksen syntyminen on myös alitajuinen prosessi. Elämäntehtävänä muistokirjoitukset. Jussi Rytkönen Näyttely Enkeleitä ympärillämme on avoinna Kankaanpään kirkossa 15. – Esimerkiksi Rauhan enkeli maalauksen edessä moni on kertonut minulle kokeneensa rauhaa. Enkelisymposiumteokses sa on monta hahmoa. Hän tapaa myös ”ruumishuoneen” eli muistokirjoitusarkiston viimeisen kokoaikaisen työntekijän Jeff Rothin ja selvittää, mitä katoaisi, jos muis tokirjoitukset katoaisivat. – Enkelisymposium on toive siitä, että ihmiset arvostaisivat henkisiä arvoja ja ponnistelisi vat niiden täyttämiseksi, Liisa Juhantalo sanoo. Eri ihmiset kokevat taide teok sen eri tavoin. Sen kaut ta Juhantalo haluaa painottaa näyttelyn viestiä: ihmisen oli si enkelien edessä tutkiskeltava itseään. | Kuva: Nonstop Entertainment Ab ”Lentävä enkeli” (2019) ”neitsyt Maria tanssii Jeesus-lapsi sylissään” (2019) ”kesämekkoenkeli” (2019) Tilaa Askel itsellesi tai lahjaksi. New York Times on yksi maailman arvostetuimmista sanomalehdistä. klo 12.00. työstää savea tai maalata kuvaa taulun kankaalle, hän ei aloit taessaan tiedä lopputulosta. elokuuta saakka arkisin tiekirkon aukioloaikoina klo 12–16, viikonloppuisin tilaisuuksien aikana. Hän soittaa hautausjärjestelyjen keskellä sureville vainajan sukulaisille ja ystäville, penkoo arkistoaan ja lähteitään ja tais telee samalla kalmalinjaansa vastaan. Silti monel la voi olla myös samankaltai nen tunne veistoksen tai kuvan edessä. Kä sistä vain syntyy enkeli. – Muistokirjoituksilla ei ole mitään tekemistä kuoleman vaan kaikkea tekemistä elämän kanssa, toimittaja Margalit Fox toteaa. Teema & Fem su 4.8. Muistokirjoituksia kirjoittava toimittaja kokoaa kuvan edesmennees tä pienistä sirpaleista. Liisa Juhantalo on moninker taisen kansanedustajan ja Esko Ahon hallituksen kauppa ja teollisuusministerin Kauko Juhantalon puoliso. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi on ilmestynyt! KOTIMAA | 1.8.2019 23. Elämäntehtävänä muistokirjoitukset kuva muistokirjoituksia kirjoittavan Ben Wolfin työpöydältä. Elämäntehtävänä muistokirjoitukset on Vanessa Gouldin doku mentti, jossa hän seuraa toimittajien päivää muistokirjoitusten parissa
Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. TV1 La 3.8. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Suuri ilmastoskandaali. TV1 To 8.8. Fotorealistinen animointi ei tavoita samaa ulottuvuutta. Dokumentti seuraa hänen viimeistä vuottaan Tanskan Äiti Teresana. Mukana tähtisolistit Irina, Diandra, Jarkko Ahola ja Pepe Willberg. Katja Ståhlin vieraina Marja Hintikka, Juha Tapio, Hannele Lauri ja Ruben Stiller. Yhä edelleen sen alku, Elton Johnin huikea kappale Circle of Life nostaa ihon kananlihalle, kun Rifiki kohottaa Simban Jylhäkallion laella eläinlaumojen kumarrettavaksi. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. | viikon elokuva | | viikon tv-vinkit | TV1 Pe 2.8. Tekniikan kehitystä ei voi kuin ihastella, vaikkakin kömpelyyttä lähikuvissa vieläkin on havaittavissa. Mutta maailma on nyt elävä ja eläimet melkein näyttävät aidoilta. On melkein kuin katsoisi luontodokumenttia sillä erotuksella, että eläimet puhuvat ja niillä on hiukan normaalia enemmän ilmeitä. Raa’at kohtaukset näyttävät entistä realistisemmilta ja siksi pelottavammilta. KOTIMAA | 1.8.2019 24. Kirjapalkinnon voitti Anne Järvinen Salon Halikosta. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Kun alkuperäinen Leijonakuningas vuonna 1994 ilmestyi elokuvateattereihin, se oli elämys. Ulkolinja. Oi sitä flamingojen lentoa, gnu-lauman laukkaa ja Elton Johnin iki-ihania kappaleita! Mitä fotorealistinen tietokoneanimointi voisi tuoda siihen lisää. klo 22.00. Juuri ilmeet kuitenkin ovat se ero, joka kääntyy alkuperäisen Leijonakuninkaan eduksi. Piirretyn hahmon eleet, liikkuvuus ja ilmeet voivat olla liioiteltuja, mikä tuo tarinaan hauskuutta. Erityisesti tämä näkyy Scarin hahmossa, joka piirrettynä oli miltei viehättävän kiero ja liukas, mutta nyt oudon jäykkä ja synkkä. Uusi Disney-elokuva Leijonakuningas (2019) oli pakko käydä katsomassa. Suuret amerikkalaiset öljy-yhtiöt tiesivät jo 60 vuotta sitten fossiilisten polttoaineiden käytön seurauksista ja varautuivat vaivihkaa ilmastonmuutokseen ja meriveden nousuun. Varjellakseen markkinoita ne myös teettivät omia tutkimuksiaan, joiden oli tarkoitus osoittaa puolueettomat tieteelliset tutkimukset vääräksi. 83-vuotias Inge Norling on omistanut elämänsä yhteiskunnan heikoimpien auttamiseen toimiessaan kirkon kodittomien ja päihderiippuvaisten ryhmän ohjaajana. Fotorealismin toinen heikkous on siinä, että tarinan sadunomaisuus menettää otettaan katsojasta. Tarina on edelleen sama. kulttuuri Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Elokuvan ikäraja on K12. Elokuvan kohtauksetkin ovat suurin piirtein samat. FrEiJa Özcan Kaunis mutta ilmeetön Leijonakuningas Kuninkaan hoviherrana palveleva zazu yrittää paimentaa Simbaa, jolla on kova kiire todistaa urheuttaan. klo 12.20. Jylhäkallion ylpeys, prinssi Simba joutuu kateellisen setänsä kieron juonen uhriksi ja pakenee valtakunnastaan, kunnes velvollisuus ja vastuuntunto kutsuvat hänet takaisin ottamaan paikkansa elämän kiertokulussa. Simban ystävät magnusti Timon ja villisika Pumba ovat hauskoja ja laulavat Hakuna Matata, mutta eivät niin hauskoja ja eloisia kuin alun perin. Nunnia ja narkomaaneja. Silti täytyy sanoa, että uusi Leijonakuningas on kaunista katsottavaa. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Se ei ole enää tarpeeksi etäinen todellisuudesta ollakseen maaginen vaan tulee liian lähelle ja samalla ohenee. Elämäni Biisi. Kotimaan numeron 27–28 hyväksi jutuksi äänestettiin essee Tummien vesien tulkit. Suora lähetys Helsingin Kansalaistorilta Kaupunkifestivaali Pointista. klo 21.15. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin
Hakuilmoitus ja hakuohjeet www.rovaniemenseurakunta.fi/ info-ja-asiointi/avoimet-tyopaikat Rovaniemen seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN VIRKA KOTIMAA | 1.8.2019 25. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä Alavuden seurakunnassa on haettavana Varhaisnuorisotyönohjaajan virka 1.9.2019 alkaen Seurakuntapastorin sijaisuus 1.9.2019-31.7.2020 Hakemukset 16.8.2019 klo 15.00 mennessä. Perhetalo tarjoaa monenlaista toimintaa eri ikäryhmille: Perhekahvilaa ja peittotalkoita, eroryhmää ja sururyhmää, keskusteluapua ja parisuhteen tukea, tapahtumahetkiä ja yhteisiä retkiä virkistystä, lepoa ja kohtaamisia kaiken ikäisille. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Kotimaa-lehti kestotilaus 12 kk 139 € ja 6 kk 70 €; määräaikainen tilaus 12 kk 149 € ja 6 kk 79 €, Kotimaa-näköislehti kestotilaus 12 kk 108 € ja Kotimaa Seurakunta Pro -tilaus 149 €. Tarkemman hakuilmoituksen löydät: www.ylojarvenseurakunta.fi/info-ja-asiointi/avoimet-tyopaikat. Ilmoitusvalmistus 70,00 € + alv. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi PEKING JA KIINAN MUURI 2.-9.11.2019 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana toimii Kotimaa-lehden toimituspäällikkö, pastori Freija Özcan. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. rovasti Mauri Tolvanen Klaukkalassa. 24 %. Kiinnostuitko. Hinta: 349 €/hlö Lisätiedot: Matka-Agentit, p. Kiinan muuri VIULUNSOITTAJA KATOLLA musikaalimatka Tallinnaan 5.-6.10.2019 Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana päätoimittaja Mari Teinilä. Katso tarkempia tietoja evl.fi/rekrytointi ja www.alavudenseurakunta.fi YLÖJÄRVEN SEURAKUNTA on eteenpäin suuntautunut, avara katseinen ja vakaalla taloudellisella pohjalla toimiva yhteisö. • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Pappilan Perhetalo on erityinen kohtaamisten ja elämän jakamisen paikka, joka on saanut laajasti kiitosta ja positiivista huomiota. Kangasniemen seurakunnassa on haettavana Määräaikaisen nuorisotyö nohjaajan virka Tarkemmat tiedot www.kangasniemenseurakunta.fi Hakuaika päättyy 23.8.2019 klo 15.00. 010 289 8100, 010 289 8101 (ryhmät) Tallinna Oberammergau Ota yhteyttä ilmoitusmyyntiin p. Hinta: 1 595 € /hlö Lisätiedot: Matka-Agentit, p. 24 %. Hinta: 2 598 € /hlö Lisätiedot: Lomalinja, p. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi LUTHERIN KAUPUNGIT JA OBERAMMERGAUN KÄRSIMYSNÄYTELMÄ 25.-30.5.2020 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana on Kotimaa-lehden artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen ja asiantuntijaopas Sirkka-Liisa Aalto. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Paikkoja avoinna Matkailu Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat | perheuutiset | 75 VUOTTA täyttää 7.8. Oletko etsimämme suurisydäminen verkostoituja, joka pappina johtaa paikalli sesti erittäin merkittävän Pappilan Perhetalon toimintaa ja tukee näin ylöjärveläis perheiden arkea hoitamalla PERHETALON TOIMINNANJOHTAJAN VIRKAA. Se rohkaisee luovuuteen ja kohtaamiseen sekä tarjoaa hyvät edellytykset laadukkaaseen toimintaan. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Juhlat perheen ja lähisuvun kesken
TV1 klo 10.00 Jumalanpalvelus Pisara-suurleiriltä Partaharjulta. Mutta Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” Ja kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin. Lähihoitaja Jarno Lehti, Metodistikirkko, Ylöjärvi. 17: 1–8 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Ehkä siksi Raamatussa toistuu niin usein lause: ”Älkää pelätkö.” Kirkastusvuorella opetuslapset yrittivät hämmentävässä tilanteessa olla avuksi. Ke 7.8. 3:1–6, 2. Kirsi Lemponen. Ma 5.8. Ma 5.8. Kun ei vain lisättäisi toinen toistemme kuormia. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 4.8. Aluepäällikkö Arja Savuoja, Oulu. Raskaitakin taakkoja on helpompi kantaa, jos tietää, minne niitä on kantamassa. Piet. Kristityn elämän lopullinen päämäärä on luonnollisesti taivaassa, mutta ikuinen elämä alkaa jo maan päällä. Kirkkoherra Hans Tuominen, Vantaa. Ihminen, jonka elämässä ei ole tarkoitusta, on aika tuuliajolla. Samuelin kirjaa. Toimittaa rovasti Mikael Sundkvist. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Herra, on hyvä, että me olemme täällä. Liturginen väri on valkoinen. Nuorisotyönohjaaja Henna Luomala, Jyväskylä. To 8.8. Siitä voi sitten jatkaa vahvistuneena oman kantamuksensa kanssa. Tekstit Saila Hurme. Kirkkoherra Mika Kyytinen, Kankaanpää. La 3.8. Alttarilla on neljä kynttilää. 97:1–2, 5–6, 10–11, 2. Jumalanpalveluksen toteuttavat lapset ja nuoret sekä liturgi Anita Ahtiainen. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.” Pietarin vielä puhuessa loistava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Opetusneuvos Kalevi Virtanen, Helsinki. Pastori Ann-Mari Häggman-Niemi, Alajärvi. La 3.8. Kanttorina Kirsi Lemponen. pyhä | ensi pyhänä | | radio & tv | Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. He eivät vain nähneet, mikä oikeasti oli tarpeen. Tekstinlukijana Tom Waldén. Virret: 288, 134, 508, 301:1,2; 543. Matkan varrella voi joskus onneksi päästä käymään kirkastusvuorella, missä hetken ajan taakka on pois omilta harteilta, missä pelonkin keskellä on turvallista, kun katsoo lohduttavaan Kristukseen, paljon kärsineeseen. Ti 6.8 . Pe 2.8. 17:1–8. Ei, Jeesuksen seuraajina meidän ei kuulu jäädä vanhoihin poteroihin kyhjöttämään, ei silloinkaan kun siellä tuntuisi hyvältä ja turvalliselta. Jeesus sanoo pelkääville, maahan painuneille: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” Meidän ei tarvitse pelätä tieteen kehityksen tuomaa ihmiskuvan mullistumista: sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo. Moos. Tämä on merkkinä teille: pitkään syrjityt ja sorretut avaavat kaappinsa ovet ja tulevat näkyviksi.” Ja he kaikki sukupuolestaan riippumatta ylistivät yhdessä Jumalaa ja hänen luomistyötään sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.” Uusi ja ihmeellinen usein pelottaa. Pe 2.8. Ti 6.8 . Näyttelijä Katja Aakkula lukee 2. klo 12.05 Horisontti: Meditaatio ja mindfulness kasvattavat suosiotaan Kirkastussunnuntain aiheena on ”Kirkastettu Kristus”. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo. Jokainen ihminen on edelleen yhtä arvokas Jumalan kuva ja jokaisen elämällä on tarkoitus. Felis-kvartetti. To 8.8. Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa. Ei tarvittu majoja, ihmisen tekemiä lokeroita, ulkopuolisia määrittelyjä. Kirkkoherra Heikki Arikka, Helsinki. 1:16–18, Matt. Ei uusi ihmiskuva uhkaa kristillistä ihmiskäsitystä. Meidät on kutsuttu lähtemään maailmaan. Saarna ja liturgia kappalainen Juha Matti Tikkanen. Pastori Lauri Holma, Helsinki Iltahartaus klo 18.50, la klo 18. Matt. Elämässä täytyy olla päämäärä, se paikka, mihin oman taakkansa voi viimein laskea. Jo täällä saamme elää yhteydessä Jumalaan. Ke 7.8. 10.00 Jumalanpalvelus Kulosaaren kirkosta. LAuRA MänTYLä Kirjoittaja on yliopistopappi ja seksuaalineuvoja. Kirkkokuoroa joht. Pelko valtasi heidät, mutta jostain he kuulivat äänen sanovan: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle: Nyt on viimein jokaisen sukupuolestaan riippumatta mahdollista elää elämäänsä omana itsenään. 11.00 Ortodoksinen liturgia Kristuksen taivaaseenastumisen kirkosta Vantaalta. Yhtäkkiä heidän edessään oli tieteen mullistama ihmiskuva ja sukupuolen moninaisuus ympäröi heidät. Tekstit: Ps. Diakonina Andreas Stenberg. Olga Soldatova. Jokainen ihminen on Jumalan kuva, jokainen nainen, mies, transmies, transnainen, transgender, intersukupuolinen, muunsukupuolinen, genderqueer, sukupuoleton, sukupuolijoustava ja kaikki Luojan luomat yhdessä ja erikseen. Kun me pelkäämme ja olemme maahan painuneita, Jeesus tulee meidän luoksemme, koskettaa meitä ja kutsuu meidät työhönsä sanoen: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” | kirkastussunnuntai | Ei tarvitse pelätä KOTIMAA | 1.8.2019 26. Pastori Minna Ruuttunen, Vantaa. Kanttori Maria Verikov, ort. S osiaalisessa mediassa oli kristittyjä 2020-luvun kynnyksellä vartioimassa vanhentunutta ihmiskuvaansa. Kamarikuoro Ora, joht. Muut ohjelmat Yle Radio 1 Su 4.8. Kuulkaa häntä!” Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa. kirkko, Lappeenranta
Sukulaisiani on haudattu sen kirkkomaahan. Kuvataiteen, arkkitehtuurin ja musiikin yhdistyminen on erityisen kiehtovaa. Rannasta avautuu näkymä kivilinnamaiseen kirkkoon. V a n h e m p i e ni Hannulan tilalla Reilan kylässä järjestämme kesäkonsertteja. Mezzosopraano Essi Luttisen esiintyessä pyhärannan kirkossa sukulaisia on usein kuuntelemassa. On käsittämätöntä, miten Bach on osannut tuoda musiikkiin sen, miten Pietari rukoilee armahdusta kiellettyään kolmesti Jeesuksen. On hyvin voimakas kokemus, kun Matteus-passioissa lähestyn kohtaa, jossa Jeesus puhuu Pietarille viimeisiä sanojaan, ja pysähdyn Erbarme dich -aariaan. PyhäranLaulaessani kaikki on totta |K uv a: Al ej an dr o ”A llu ” Lo re nz o nan seurakunnan ja kanttori Kesäläisen kanssa teemme tiivistä yhteistyötä. Maija p. Esiintyessäni ulkomailla pyrin käymään eri kirkoissa. Esityksiä valmistellessamme syntyy keskusteluita ja väittelyitäkin. Suunnittelija Josef Stenbäck. Virpi KirVEs-TorVinEn ” Mietin jo lapsena, mitä Ilmari Heinosen alttaritaulun Jeesus ja hänen ristinsä juurella olevat ihmiset ajattelevat sillä hetkellä. Se on naturalistinen, kaukana meidän nykyisestä elämästämme. Tunnelmaihmisenä näen asiat visuaalisesti. Ilmari Heinosen maalaama alttaritaulu kuvaa Jeesusta ristillä. Siinä on jotain ikiaikaista. Viimeiset parikymmentä vuotta meillä on ollut siellä perheenjäsenten ja sukulaisten kesken joulukonserttitraditio. KOTIMAA | 1.8.2019 27. Olen monen vanhan asian säilyttämisen kannalla. Rukoilevaisten tilaisuudessa olimme kovin hämmentyneitä polvirukouksista ja huivipäisistä naisista. Olen runsauden ystävä. Mietin jo lapsena, mitä Ilmari Heinosen alttaritaulun Jeesus ja hänen ristinsä juurella olevat ihmiset ajattelevat sillä hetkellä. Pidän katolisten ja kreikkalaiskatolisten kirkkojen estetiikasta. | Kuva: Kari Kesäläinen pyhärannan kirkko . Olemme esittäneet myös ratkiriemukkaita Tiernapoikia. On surullista, että se on katoava luonnonvara. Kirkon kauneus on jo sinänsä sielunhoitoa. Kokemus oli vaikuttava. Laulaessani kaikki on totta. Isäni isoisä on ollut tuuraamassa Pyhärannan kirkon kanttoria. Rooman Pietarinkirkossa itkin nähdessäni Michelangelon Pietà-veistoksen, jossa Maria pitää sylissään aikuista Jeesusta. Kirkko merkitsee menneen ajan yhteisöllisyyttä. . Minut ja muusikkomieheni Petri Haapasalo vihittiin Kaarinan Kuusiston kirkossa. Esiinnyin siellä ensimmäistä kertaa koululaisena. Kirkon atmosfääri, tunnelma ja henki vetosivat minuun jo lapsena. Rakastan sen kustavilaistyyliä. Rippikoululaisena menin sinne serkkuni kanssa merkintää kerätäksemme. | Kirkko & minä | Essi Luttinen P yhärannan kivinen ja katajainen merenranta on karun kaunis. Rakennettu vuosina 1907–1909. Vaikka olen viettänyt Turussa lapsuuteni ja nuoruuteni tärkeät vuodet, Pyhärannassa on tärkeitä ihmisiä, jotka liittyvät elämääni. Lauloin muutaman laulun kanttori, director cantus Kari Kesäläisen säestyksellä. Olemme kaikki ehdottomia taiteessa. Paraisten kirkko on kotikirkkoni, jossa olen myös laulanut kouluikäisenä
Varjele minua ja sukulaisiani ihmisen (anteeksi) typeryydeltä, Aamen. Ensinnäkin laji on isokokoinen ja näyttävä. Brittiläiset tutkijat ovat selvittäneet, että koivumittarien väri alkoi muuttua kivihiilen polttamisen ja teollistumisen myötä 1800-luvulla. Se yritti polkea jalkaa, mutta silloin enkelitkin puhkesivat nauruun. Nimittäin koivumittarit ovat klassinen esimerkki evoluutiosta eli eläinten kyvystä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin. Vastaavasti, kun saasteet vähenevät, koivumittarien vaalea muoto yleistyy. Sinänsä laji on yleinen ja laajalle levinnyt, mutta vähälukuinen eli esiintyy yksitellen. O n joitain perhoslajeja, joita toivoo näkevänsä. Hän päätti katsoa mitä teollistuminen saisi aikaan. – Annan sinulle tummempia vaatteita, käytä niitä tarpeen mukaan jos ihminen saasteineen saa puunrungot tummumaan. Jumala kuunteli kaikkien olentojen valituksia ihmisen häpeilemättömästä tyylistä omia itselleen kaikki luonnonvarat. Ja saihan se. – Älä huoli rakas tuohenpalanen, Jumala lohdutti. – Nyt ne pilaavat maan, sanoi nisäkäs. muassa korsiyökkösellä. | Kuva: Olli Seppälä Rukous Oi, Luoja, elämän antaja, katso minuun pieneen perhoseen, (tai olen minä perhoseksi suuri) ja anna sopivat elinympäristöt ja sopeutuminen niiden muutoksiin. luomakunta KOTIMAA | 1.8.2019 28. Kahdestakin syystä koivumittari on ollut minulle sellainen. Polttelin perhoslamppua yöllä ja näinkin koko joukon edellisiltä kesiltä tuttuja lajeja, kuten silmämittarin ja varjoyökkösen. Toisekseen sillä on ollut merkittävä rooli tutkittaessa ilmansaasteiden vaikutusta. Vasta tänä kesänä onnistuin näkemään koivumittarin. Mutta kun aamulla keräsin tarvikkeita pois ja otin lakanan alas, huomasin, että sen taitteessa oli piilossa suuri valkoinen perhonen. Ilmiötä kutsutaan teollisuusmelanismiksi ja sitä tavataan muillakin lajeilla kuin vain koivumittareilla, muun Lentävä tuohenpala Kaunis valkomusta yöperhonen mittaa myös ilmansaasteita. Otin varovasti koivumittarin lakanalta ja siirsin sen koivunrungolle valokuvausta varten. Normaalisti koivumittarit lepäävät oksilla, eivät rungolla. Ihan sydän pompahti! Koivumittari ( Biston betularius) lentää kesäkuun alusta elokuun loppuun Oulun korkeudelle saakka. – Nyt ne pilaavat vedet, sanoi kala. Jumala kyllästyi ihmiskunnan hitaaseen edistymiseen. Koivumittarilla tavattiin sekä vaaleaa, harmaata että tummaa muotoa. – Nyt ne pilaavat ilman, sanoi lintu. Lopulta paikalle lennähti perhonen – Nyt ne jumalattomat pilaavat minun vaatteeni! Jumalaa hymyilytti pienen perhosen kiukku. Olli Seppälä Koivumittari sopeutuu väritykseltään muuttuviin olosuhteisiin. Siihen asti valtaosa koivumittareista oli vaaleita, mutta kun puiden rungot ilmansaasteiden vaikutuksesta alkoivat tummua tietyillä alueilla, myös tummat koivumittarit lisääntyivät. Saasteiden myötä tumma muoto alkoi pärjätä paremmin, sillä vaalea perhonen tummalla puunrungolla joutui helpommin linnun ravinnoksi. Se elää valoisissa metsissä, mutta myös puutarhoissa ja puistoissa