26 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 3. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –1 1. maaliskuuta 2018 | hinta: 3,70 € 2 9 18 Pyhäkoulussa lapsi saa ihmetellä Jessi Orpana ohjaa Helsingin Pakilassa kotipyhäkoulua 12 Näin suomalaiset muistavat Billy Grahamia Ensimmäiset naiset papeiksi 30 vuotta sitten
aluksi | viikon henkilö | Muistoa kunnioittaen Tällä viikolla lehdessä on kaksi nekrologia eli muistokirjoitusta. Vuonna 1988 lähdettiin nollasta, nyt 48 prosenttia papeista on naisia. Olli Seppälä Julkaisupäällikkö on alkanut lukea lehtien muistokirjoituksia. 1 Opiskelit vuosina 1976–1984. Eri puolilla maata vietetään maaliskuussa naisten papiksi vihkimisen 30-vuotisjuhlia. Kovin erilaisista syistä tosin. Tärkeimpiä tehtäviä ovat olleet kirkolliset toimitukset. Siksi on valittava näkökulma median mukaan. Ajelemme eläkkeellä olevan kollegan kanssa Lapualle aivan niin kuin 30 vuotta sitten. Halusitko papiksi jo silloin. Professori Juha Seppo ja evankelista Billy Graham ansaitsevat tulla muistetuiksi. Valmistuttuani tein lehtorin sijaisuuksia pääkaupunkiseudulla. Ne ovat saaneet tavallista enemmän tilaa, sivun kumpainenkin. 2 Millaisia muistoja sinulla on pappisvihkimyksestäsi. Tulin Lapualle Vaasasta autolla kahden kollegan kanssa. Uusi tapa on nähdä nekrologi journalistisesti toteutettuna juttuna. 4 Miten suhtautuminen naisten pappeuteen on muuttunut 30 vuodessa. – Olen työskennellyt 30 vuotta Vaasassa. – Lapualla järjestetään 6.3. Nuoruuden perinteinen käsitys virasta muuttui, kun Raamatussa alkoivat painaa kohdat tasapuolisuudesta ja yhteisestä uskosta. | Kuva: Johannes Tervo OuTi Klapuri Ensimmäisten naisten joukossa papiksi vihitty kappalainen KOTIMAA | 1.3.2018 2. Yleensä muistokirjoituksen tila on paljon lyhyempi jo pelkästään käytännön syistä. Billy Grahamin ja Juha Sepon muistokirjoitukset sivuilla 26–27. Kypsyin pappeuteen hitaasti. 5 Miten vietät vihkimyksen merkkipäivää. Silloin nekrologista on turha hakea henkilökohtaista muistelua tai vainajan merkityksen arviointia. 3 Mikä on ollut sinulle pappina tärkeintä. – He tarvitsisivat nöyryyttä. Meitä vihittiin Lapuan tuomiokirkossa kymmenen naista ja yksi mies. Perinteinen ja vallitseva tapa on, että yksi tai useampi vainajan tuntenut tai hänen kanssaan työskennellyt kirjoittaa eräänlaisen arvion tämän merkityksestä esimerkiksi tieteenalalle, kirkolle tai harrastustoiminnalle. Billy Grahamin muistokirjoitus on tällainen. Stolan ja kasukan päälle pukeminen sekä siunaaminen olivat vahvoja kokemuksia. Sellaisiakin muistokirjoituksia näkee, jotka muistuttavat ansioluetteloita. Vuonna 1987 sain Vaasasta papin paikan ja lupauksen vihkimyksestä ensimmäisten naisten joukossa. – Naisten pappeudesta on tullut uusi normaali. juhlamessu, ja lisäksi kokoonnumme vihittyjen kesken. Sepon ja Grahamin nekrologit edustavat kahta erilaista tapaa nähdä muistokirjoitus. Toimittajan tekemä muistokirjoitus on lehtijuttumainen ja siinä saa äänen useampi muistelija. Minulla ei olisi rohkeus riittänyt pyrkiä isompiin tehtäviin, mutta toivon, että nuoret naiset hakevat johtajan paikkoja. Haluan yhä kehittyä kuuntelijana hetkissä, joissa perheessä ja suvussa on tapahtunut jotain suurta. – Päivä oli aurinkoinen. Kuudessa hiippakunnassa vihittiin 6.3.1988 kaikkiaan 94 naista, joukossa Vaasan suomalaisen seurakunnan kappalainen Outi Klapuri. Se on usein myös helppolukuisempi kuin perinteisen nekrologin muotoon tehty kirjoitus. – Kun opiskelin, naispappeuden hyväksymisestä ei ollut vielä tietoa. Jännitti niin, että sen jälkeen on ollut helppo ymmärtää konfirmaatioon valmistautuvia rippikouluryhmiä. Toivon, että 30 vuoden päästä osuus on sama piispakunnassa. Meri TOivanen ”Naisten pappeudesta tuli 30 vuodessa uusi normaali” Kappalainen Outi Klapurin mielestä naispappeuden vastustajat haluavat temmata itselleen oikean raamatullisuuden. Useimmat ihmiset elävät käytännössä monta elämää, eikä kaikkien sovittaminen yhteen muistokirjoitukseen aina ole mahdollista
On selvää kenelle tämä palkinto kuuluu. Osan mielestä äänestäjällä täytyy edelleen olla mahdollisuus valita mielestään pätevin henkilö virkaan. Kirkossa matka tasa-arvoon on kuitenkin vielä kesken. Sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen maailma on mennyt huikeasti eteenpäin. Angela Merkel ja muita esikuvia KOTIMAA | 1.3.2018 3. Silloin tuntuu, että olen aivan vääränlainen. Se ei ole palvelusten pyytämistä ja antamista. Tänä keväänä juhlitaan naisten ensimmäisten pappisvihkimysten 30-vuotisjuhlaa. Siinä haetaan ilmeitä, ajatuksia. miksi Jumala loi ihmisen. S uomen hallitus ja Kirkkohallitus ovat olleet samansuuntaisesti liikkeellä, kun ne molemmat ovat perustaneet tasa-arvopalkinnon. Ryhmäkuva seuraavasta piispainkokouksesta kertoo koruttomalla tavalla miesvaltaisesta kirkosta. Kirkkohallitus päätti tasa-arvopalkinnon perustamisesta viime syksynä piispa Irja Askolan ehdotuksesta. Kirkon tasa-arvoa kannattava väki jakaantuu siinä suhteessa, pitäisikö tästä tilanteessa nainen aina valita piispaksi tai arkkipiispaksi, jotta naisia ylipäätään saataisiin piispakuntaan. Sellaista hyväksyvää katsetta, joka sanoo, että olen ihan hyvä näin. Pahinta on, jos katse välttää minua. Angela Merkel on hyvä esimerkki siitä, että nainen voi nousta vuosikausiksi valtion johtoon. Silloin esitellään se kohde, johon liittokansleri on päättänyt ohjata 150 000 euron palkintosumman. Siinä ollaan läsnä toisen kanssa. Tytöksi syntyminen Afganistanissa, Nigeriassa tai Suomessa merkitsee täysin eri asioita. Mitä pahaa olen tehnyt. Ainakin Vanhassa testamentissa hän usein suree sitä, miten hänen oma kansansa kääntää hänelle selkänsä. Vielä pahempi jos minulle käännetään selkä eikä minua huomata lainkaan. Suomen hallitus palkitsee Angela Merkelin, koska hän on elämäntyöllään noussut yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä ja tätä kautta esikuvaksi monelle naiselle ja tytölle. Joskus tulee mieleen, että miltä se tuntuu Jumalasta, jos ihmisen katse ei kohtaa häntä. Suomessa presidentti Tarja Halonen ja Irja Askola ovat olleet naisten aseman suhteen esikuvia ja edelläkävijöitä. Tässä saan olla ja pohtia elämääni, tehdä virheeni ja ehkä kehittyä. Mitä sellainen tarkoittaakaan ihmisen ja Jumalan välillä. Se on tuntemisen opettelua. Kirkon tasa-arvopalkinnon saajaksi etsitään parhaillaan ehdokkaita. Kuusi Christian and Missionary Alliancen (CMA) työntekijää sai surmansa kansallisen vapautusrintaman Vietkongin hyökättyä äskettäin Ban Me Thoutin kylään Etelä-Vietnamissa.-Surmansa saaneet olivat kaikki amerikkalaisia; heistä pastori Robert Ziemer oli kääntänyt Uuden Testamentin radain murteelle, jota puhuu 200 000 samannimisen heimon jäsentä maan keskiylängöllä. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Ensimmäinen palkinto jaetaan toukokuussa. Molemminpuolinen näkeminen on oikeasti mukavaa. 1968 ???????. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 1.3. Pääministeri Juha Sipilä puolestaan julkisti joulukuussa, että Suomen hallituksen ensimmäinen kansainvälinen tasa-arvopalkinto annetaan Saksan liittokansleri Angela Merkelille. Olen silti ok toisenkin silmissä. -CMA aloitti lähetystyön Vietnamissa 1911. Ehkä siksi, että hän näkisi ja hänet nähtäisiin kasvotusten. Samalla on hyvä muistaa, ettei tämä koske koko maailmaa. ?. Molemmissa ajatteluissa vaarana on se, että sukupuoli vaikuttaa liikaa siihen, mikä olisi kirkon kannalta paras valinta. Palkinto on perustettu edistämään ihmisten ja ihmisryhmien välistä tasa-arvoisuutta. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 70 000 KMT Vietnamin sota ja lähetystyö. Se tuntuu hyvin inhimilliseltä puolelta hänessä – tai sitten kaipuu tulla nähdyksi onkin jumalallista kuvaa ihmisessä. Katsetta kaipaan. Kirkkohallituksen täysistunto myöntää palkinnon joka toinen vuosi joko henkilölle, seurakunnalle tai muulle yhteisölle. Tätä kirjoittaessa arkkipiispanvaalin lopputulos ei ole selvillä, mutta se tiedetään varmasti, että arkkipiispaksi valitaan mies. Se kuuluu kaikille niille papeille, jotka viimeisen 30 vuoden ajan ovat sitkeästi ja eleettömästi toteuttaneet kutsumustaan eri puolilla Suomea, vaikka osa kirkkokansasta ei vieläkään tunnusta heidän pappeuttaan. Siitä huolimatta virkakysymys oli yksi keskeisistä teemoista uutta arkkipiispaa valittaessa. Palkintojuhla järjestetään ensi tiistaina Tampere-talossa
Sen sijaan muistotilaisuudelle ei ole erillistä kohtaa tilastossa, joten se merkitään yhtenä kohtaamisena, vaikka siellä kohtaisi koko suvun surun. Ainakin lyhyellä aikavälillä tilastointiin on mennyt suunniteltua enemmän aikaa. Sen sijaan toimintatilastojen osalta on vielä kehittämisen varaa. Vaikka tilastointi tapahtuisi aiempaa helpommin, sen opettelu vie aikaa valtavalta joukolta työntekijöitä. Niistä 39 on ollut avioliittoon vihkimisiä ja 23 avioliiton siunaamisia. KOTIMAA | 1.3.2018 4. Lisäksi hämmennystä on herättänyt se, että kaikkia kohtaamiseksi luokiteltavia tapaamisia ei tilastoida. Jos pienen paikkakunnan pappi menee kauppareissulle ja tulee jutelleeksi kaikkien vastaantulijoiden kanssa pitkään ja tuttavallisesti, onko silloin kohdannut heistä kaikki vai vain sen, joka kertoi edesmenneestä isoisästään. Ohjeiden mukaan kohtaamisia voi tapahtua joko sovitusti tai sattumalta, seurakunnan tiloissa tai lähikaupassa. – Tässä painaa se, mikä on suurten uudistusten varjopuoli. Haetaan pistemäistä tehokkuutta kohdistamalla suuren työntekijäjoukon tehtäväksi jonkin asian omaksuminen. Kohtaamisilla on tarkoitus mitata toimintaa muutenkin kuin tapahtumakeskeisesti. Usea kirkkoherra mainitsee erityiseksi päänvaivaksi kohtaamiset, jotka ovat tilastouudistuksen myötä tullut uusi kategoria. Arkkipiispanvaalin tulokset Kotimaa24:ssä Arkkipiispanvaalin toinen kierros ratkeaa tänään torstaina 1.3. Jos kaikkien meidän pappiemme on käynyt samoin, niin se tarkoittaisi useita satoja tilastoimattomia kohtaamisia, kertoo Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kosonen. Silti ensimmäisen vuoden jälkeen löytyy vielä paljon korjattavaa. Tilasto-ohjeiden mukaan toinen on toimitus, toinen kohtaaminen. Varsinkin rakennemuutosten keskellä tai taloudellisesti niukissa oloissa Uusien tilastojen ensimmäinen vuosi oli vaikein uudistus | Kirkon tilastouudistuksessa esimerkiksi hautaan siunaamisen ja muistotilaisuuden välillä on huomattava ero. Kaikki tällaiset tapaamiset ajatellaan tilaston näkökulmasta sielunhoidollisiksi. Tiedon vahvistaa Kotimaalle pastori Aija Pöyri. Käyttäjien osalta on ollut epäselvää, milloin tiedot ovat menneet perille tilastointijärjestelmään. Hovioikeus vapautti vankeuteen tuomitun totaalikieltäytyjän rangaistuksesta. Samoin oppilaitoksessa koko päivän päivystävä seurakunnan työntekijä kirjaa tilastoihin yhden kohtaamisen, vaikka jututtaisi kymmeniä oppilaita. Kotimaa24:stä voit lukea myös arkkipiispaksi valitun ja toiseksi jääneen ehdokkaan haastattelut. Vaalin toisella kierroksella ovat vastakkain Espoon piispa Tapio Luoma ja Porvoon piispa Björn Vikström. Monessa seurakunnassa on todettu yhdessä, että ensimmäisestä vuodesta on turha ottaa ylimääräistä stressiä. – Minulla on viikoittain kohtaamisia, jotka eivät tule tilastoiduksi. Samoilla linjoilla ollaan ympäri Suomen, oli kyseessä iso tai pieni seurakunta. Oikeus: Totaalikieltäytymistä ei voi hyväksyä vain yhden uskonnon perusteella Helsingin hovioikeus toteaa tuoreessa päätöksessään, että ainoastaan Jehovan todistajien aseja siviilipalveluksesta vapauttaminen on vastoin perustuslain syrjintäkieltoa. Välillä on epävarmuutta siitä, mihin sarakkeeseen tilaisuus pitäisi merkitä. Moni kirkkoherra kertoi seurakuntansa työntekijöiden keskuudessa vallitsevan epäselvyyttä siitä, missä menee kohtaamisen raja. Kirkkoherrat olivat yhtä mieltä siitä, että tilastouudistus on tarpeellinen ja selvä parannus entiseen. Esimerkiksi hautaan siunaamisen yhteydessä tapahtuneita kohtaamisia ei tilastoida, vaan hautaan siunaaminen merkitään toimitukseksi. Hän luettelee samanlaisen listan kuin moni kollegansa eteen tulleista pulmista: Jumalanpalveluksissa ei ole päästy verrannolliseen lopputulokseen edellisvuosien kanssa. Ainakin 36 pappia on vihkinyt tai siunannut sateenkaariparin Viime vuoden maaliskuun alun jälkeen ainakin 36 pappia on vihkinyt tai siunannut sateenkaariparin. Vihkimisiä ja siunaamisia voi olla enemmänkin, sillä kaikki papit eivät välttämättä ilmoita asiasta. Kotimaa seuraa verkossa vaalituloksen kehittymistä koko iltapäivän ajan. Meri-Porin kirkkoherran Heimo Hietasen mukaan näyttää siltä, että monen tilaston osalta on saatu ajankohtaiset tiedot. Hän pitää vihkimisistä ja siunaamisista anonyymiä kirjanpitoa ryhmässä, joka kokoaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen myönteisesti suhtautuvia pappeja. Suomen käytäntö, jossa vain yhteen uskontokuntaan kuulumisen perusteella saa vapautuksen aseja siviilipalveluksesta, on hovioikeuden arvion mukaan syrjivä. Yhteensä toimituksia on ollut 62. Heistä viisi on saanut toiminnastaan tuomikapitulilta rangaistuksen. Kotimaa soitti kirkkoherroille ympäri maata ja tiedusteli, millaisia kokemuksia seurakunnissa on vuoden tilastoinnin jälkeen. Se on kuitenkin vaikeampaa kuin entinen tapa ja vie aikaa pois kirkon perustyöstä, Hietanen toteaa. Kirkon tilastoiden täyttöohjeessa kohtaamisista todetaan näin: Yksilön kohtaamisella tarkoitetaan tapaamista, jossa on läsnä ammatillisen avun ulottuvuus. uutiset | lyhyesti | | kirkon tilastot | K irkon viime vuonna täytäntöön pantu tilastouudistus kerää risuja ja ruusuja. Tapaamisen sisältönä voi olla avun tai tuen hakeminen mutta myös elämän tarkoituksen tai suunnan pohdiskelu sekä johonkin elämänvaiheeseen liittyvä mietintä
Kosonen kertoo esimerkiksi, että Oulunkylässä on pyritty panostamaan toimitustapaamiseen eli ajatellaan ennen kaikkea jokaisen kohtaamisen laatua. Ja vältettävä, ettei kaikkien tapaamisten kohdalla tulisi pientä itsetietoista ajatusta siitä, että tuleeko tästä tilastoitavaa. Usein avun epäselvään tapaukseen saa siten, että soittaa tai lähettää sähköpostia Kirkkohallitukseen, Halmeenmäki sanoo. ” Kyllä kirkon täytyy oma digiloikkansa tehdä. – Toki on joitakin seurakuntia, joiden tiedoissa on isojakin aukkoja. Yksi kirkkoherroista nimitti vuoden 2017 tilastoa ”naurukappaleeksi”, toinen ”lastenvaivaiseksi”. työskentelevillä työmäärä on sellainen, että uudistukseen on perehdytty niin paljon kuin aikaa on muilta töiltä jäänyt. Monessa seurakunnassa tilastot saavat tietonsa suoraan kalenteriohjelmasta, jolloin suurimman osan datasta pitäisi olla paikkaansa pitävää, Halmeenmäki kertoo. En tiedä, onko sellainen mahdotonta mutta tosi vaikeaa se olisi. Näkisin silti, että tilastot kuvaavat koko kirkon tai seurakuntien toimintaa riittävällä tasolla. | Kuva: Tiina Palomäki / Vastavalo KOTIMAA | 1.3.2018 5. – Kyllä kirkon täytyy oma digiloikkansa tehdä. Kosonen huomauttaa, että numeroiden merkitystä ei pidä kuitenkaan ylikorostaa. – Tilastointi jättää aina näkymättömiin luontevia reittejä ja tilanteita, missä kohdata ihmisiä. Seurakunnat ovat toiminnaltaan kaikki pikkuisen erilaisia. Siinä se kysymys onkin, että millä tavoin me digitalisoimme toimintaamme. – Kaiken kattavan yleisohjeen laatiminen... Antti Berg Hautaan siunaamisen ja sen jälkeisen muistotilaisuuden välinen ero on siinä, että ensimmäinen tilastoidaan toimituksena, jälkimmäinen kohtaamisena. – Tässä kerätään pikkuhiljaa kokemuksia. Hän muistuttaa, että ennen aikaisemmin tehdyt, kerran vuodessa kerätyt tilastot voivat pahimmillaan olla erittäin epäluotettavia. – On myös mietittävä sitä, mikä on rosoista ja vaikeasti tilastoitavaa. Jossain vaiheessa teemme niiden pohjalta isomman korjauksen, että saamme vietyä muutokset kerralla läpi. Halmeenmäen mukaan aiempaa tarkempia ohjeita kohtaamisista tai muista epäselvistä tapauksista on vaikea antaa. On erilaisia nimityksiä samankaltaiselle toiminnalle ja erilaista toimintaa samalla nimellä. Kaikki ennen vuotta 2017 saadut luvut eivät ole vertailukelpoisia nykyisten tietojen kanssa, Halmeenmäki sanoo. Epäselvyyksistä ja työmäärästä huolimatta valtaosa Kotimaan haastattelemista kirkkoherroista suhtautui odottavaisesti tilastouudistuksen tuomiin hyötyihin. Oulunkylän kirkkoherra Kosonen painottaa, että tilastouudistuksen merkitys alkaa tuntua vasta silloin, kun toimintatilastoja voidaan soveltaa seurakunnan työn kehittämiseksi. Hän peräänkuuluttaakin sitä, että tilastointiuudistuksen rinnalla on hyvä miettiä mittareita vaikeasti tilastoitaville asioille. Vuoden 2017 toimintatilastossa on puutteensa, myöntää tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki Kirkkohallituksesta. Siinä se kysymys onkin, että millä tavoin me digitalisoimme toimintaamme, Meri-Porin kirkkoherra Hietanen sanoo. Lähiaikoina tilastoihin ei ole määrä tehdä muutoksia vaan antaa työntekijöiden tottua järjestelmään. Hän kuitenkin huomauttaa, että sen kanssa samanaikaisesti uudistuneet jäsenja taloustilastojen tiedonkeruu on toiminut moitteetta. Tilanne paranee vuosi vuodelta, kun työntekijät tulevat tutuiksi järjestelmän kanssa ja vertailukelpoista aineistoa karttuu
| Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Sajjad Hussain maailmalta KOTIMAA | 1.3.2018 6. Hindunationalismiin (RSS) kuuluu myös näkemys hinduista ylivertaisena rotuna. Oikeistolaisen hindunationalistisen ryhmän Rashtriya Swayamsevak Sanghin (RSS) yli 200 000 vapaaehtoista kokoontui 25.2. Asiasta kertoo yhdysvaltalaislehti The New York Times. Kirkon sulkemiseen päädyttiin, koska kristilliset johtajat katsovat Israelin yrittävän heikentää kristittyjen asemaa Jerusalemissa. Hindunationalistit ovat esimerkki uskonnon, kulttuurisen taustan ja politiikan tiukasta liitosta. Kirkon sulkemisesta kertoivat useat ulkomaiset mediat ja Suomessa muun muassa Helsingin Sanomat. Viranomaisten mukaan verosta vapautettaisiin uskonnonharjoittamiseen tai opettamiseen tarkoitetut paikat. Ruotsin kirkon Vesteråsin kiinteistötoimikunta on luvannut käsitellä Wejrydin kirjeen. Pyhän haudan kirkko suljettiin Jerusalemissa Kristillisen kirkkokunnan johtajat päättivät sunnuntaina sulkea Jerusalemin vanhassakaupungissa sijaitsevan Pyhän haudan kirkon kävijöiltä. Wejryd lähetti kirjeen pastoraatille, että se palkkaisi konsultin tukimaan katedraalin valaistusolosuhteita. Emerituspiispa ei nähnyt lukea – pyysi pastoraattia palkkaamaan valaistuskonsultin Ruotsin kirkon entinen arkkipiispa Andreas Wejryd vieraili uudenvuodenpäivänä Vesteråsin tuomiokirkossa ja joutui käyttämään taskulamppua lukeakseen virsikirjaa, uutisoi ruotsalaislehti Kyrkans Tidning. Protestina suljettu kirkko on suosittu turistikohde. Intian Meerutissa. Tuomiokirkon johtajan ja papin Johan Sköldin mukaan kyse on siitä, mihin vähät rahat käytetään. AR-15 on kiväärimalli, jota nuori joukkosurmaaja käytti tappaessaan 17 koulutoveriaan Floridassa Yhdysvalloissa. Moonilaisuus yhdistelee kristinuskoa, buddhalaisuutta, taolaisuutta ja kungfutselaisuutta. Sköld pitää palautetta ymmärrettävänä, sillä talvi on vuodenaikana pimeä. Hindunationalismia edustaa Intian politiikassa erityisesti Intian kansapuolue (BJP), joka vuoden 2014 parlamenttivaaleissa sai selvän voiton lähes 86 miljoonalla äänellä. Maailmanrauhan ja yhdistymisen pyhätön edustaja Tim Elder kertoi uutistoimisto AP:lle, että kirkon mukaan AR-15 symboloi rautaista sauvaa, josta Ilmestyskirjassa puhutaan. Kristittyjen mielestä verotus mahdollistaisi kirkon omaisuuden pakkolunastuksen. Israel suunnittelee sellaisen kirkon omaisuuden verottamista, jonka se katsoo olevan kaupallisessa käytössä. Moonilainen yhteisö pyytää jäseniään tuomaan hääseremoniaan kiväärinsä Synkretistiseen uususkontoon Yhdistymiskirkkoon eli moonilaisuuteen liittyvä Pennsylvanian-haara on pyytänyt kannattajiaan tuomaan hääseremoniaan AR-15-kivääreitä. Elderin mukaan aseissa ei ole panoksia, ne ovat asepusseissa, ja ne tarkistetaan ovella
Saara-Maria Pulkkinen Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Israelilainen avioliittobisnes on saarivaltiolle jo merkittävä tulonlähde. Israelissa uskonnollinen valta on tukevasti ortodoksijuutalaisten käsissä. | Kuva: Menahem Kahana / AFP Photo / Lehtikuva | uutisessee | KOTIMAA | 1.3.2018 7. Ortodoksijuutalaisten myötäily on taannut korruptiosotkussa rypevälle Netanjahulle hänen paljon kaipaamaansa poliittista tukea. Se vastaa uskonnollisten paikkojen hallinnasta, juutalaisten avioliitoista ja -eroista, hautajaisista sekä ei-juutalaisten kääntymisestä juutalaisuuteen. Vallassa pysyäkseen pääministeri on usein turvannut hallituskumppaneihinsa, vanhoillisiin ortodoksijuutalaisiin. Juutalaisuuteen aikuisiällä kääntyneen Trumpin rabbi oli Israelissa päätynyt rabbinaatin epäviralliselle mustalle listalle, ja yhden hänen ohjaamansa käännynnäisen avioliittolupa oli evätty. Reformiliikkeen hurskas rabbi voi matkustaa uskontonsa pyhimpään paikkaan rukoilemaan vain kuullakseen, ettei hän naispuolisena rabbina saa ottaa Itkumuurille edes Tooraa mukaansa. Israelin poliisi on tutkinut Benjamin Netanjahua ympäröivää korruptiovyyhtiä kuukausien ajan ja suosittaa nyt syytteiden nostamista pääministeriä vastaan. I sraelin pääministerin poliittinen tulevaisuus on vaakalaudalla, tiedotusvälineet uutisoivat viime viikolla. Suuntausten väliset kahnaukset osuvat myös diasporajuutalaisiin erityisesti Israelille tärkeissä liittolaismaissa kuten Yhdysvalloissa. Maassa ei voi solmia siviiliavioliittoa, ja uskonnollisilla viranomaisilla on yksinoikeus vihkitoimituksiin. Ääneen rukoilevat naiset ovat kohdanneet häirintää ja heidän muurille tuomiaan toorakääröjä on takavarikoitu. Porsaanreikä on niin suosittu, että matkanjärjestäjät markkinoivat naimahaluisille israelilaisille kirjaimellisia häämatkoja, joihin kuuluu niin tarvittavien sopimusten kääntäminen kuin paikallisten viranomaisten varaaminen. Monelle juutalaiselle Israel merkitsee henkistä ja hengellistä kotia, ja sen tiukkeneva uskonnollisuus saa liberaalimmat yhdysvaltalaiset tuntemaan itsensä kodittomiksi. Ortodoksijuutalaisten valta ei jää Itkumuurille. Pelkästään Kyprokselle arvioidaan matkustavan vuosittain yli 2000 israelilaisparia. Samalla amerikanjuutalaisten halu tukea Israelin valtiota heikkenee. Israel maksaa tuesta kuitenkin kovan hinnan. Se koostuu eri suuntauksista, joiden käsitykset juutalaisesta laista ja sen käskyjen velvoittavuudesta poikkeavat toisistaan. Ei olekaan ihme, että konservatiivitai reformiliikkeisiin kuuluvat amerikkalaiset ovat alkaneet ihmetellä Israelin ja Netanjahun ortodokseja suosivia toimia. Vuonna 2016 muurille päätettiin rakentaa uusi kaikille suuntauksille ja molemmille sukupuolille avoin rukousalue, mutta viime kesänä Netanjahu pyörsi päätöksen ortodoksijuutalaisten painostuksesta. Sisäpoliittisissa vaikeuksissaan hän on samalla kääntänyt selkänsä erityisesti amerikkalaisille diasporajuutalaisille, joiden tuki on Israelille ulkopoliittisesti elintärkeää. Ortodoksijuutalaisten suosiminen hiertää israelin tukijoita lapset kurkistavat morsianta ultraortodoksisissa häissä Jerusalemissa vuonna 2014. Vuodesta 2009 Israelia johtaneen Netanjahun asema on horjunut jo pidemmän aikaa. Rabbinaatin hallitsemalla muurilla juutalaiset rukoilevat ortodoksitapojen mukaan: miehet ja naiset on erotettu toisistaan. Muita suuntauksia tunnustavat joutuvat sopeutumaan ortodoksien tapoihin, esimerkiksi morsianta koskevaan rituaalikylpyyn – jos ortodoksit edes tunnustavat heidät juutalaisiksi. Rabbinaatti ei kuitenkaan edusta kaikkien israelilaisten uskontulkintaa. Avioliiton molempien osapuolten tulee olla juutalaisia, eikä avioliittoon voi astella samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Juutalaisuus ei ole monoliittinen uskonto. Jopa Yhdysvaltain presidentin tytär Ivanka Trump on saanut maistaa rabbinaatin voimaa. Se näkyy esimerkiksi Itkumuurilla, josta on tullut näyttämö juutalaisten sisäisille riidoille. Häistä Israelissa haaveilevalle amerikkalaispariskunnalle selviää, etteivät he ole tarpeeksi juutalaisia vihittäväksi oman uskontonsa mukaisesti. Ortodoksijuutalainen rabbinaatti päättää valtiossa kaikista juutalaiseen uskontoon liittyvistä kysymyksistä aina elintarvikkeiden kosher-merkinnöistä lähtien. Asian tultua julkisuuteen rabbinaatti kuitenkin kiiruhti vakuuttamaan, että Ivanka Trump tunnustettaisiin juutalaiseksi myös Israelissa. Israelin sisällä vaikutusvaltainen ortodoksijuutalaisuus on Yhdysvalloissa vähemmistösuuntaus. Jos avioliittoon aikovan juutalaisen vakaumus tai tausta ei tyydytä rabbinaatin näkemyksiä, hänen täytyy uusia kääntymyksensä ortodoksijuutalaisten oppien mukaan. Menossa tanssirituaali, jonka aikana morsian tanssii yhteisön ja perheenjäsenten sekä sulhasen kanssa. Israelin juutalaiset voivatkin mennä naimisiin vain ortodoksijuutalaisten ehdoilla. Rabbinaatille kelpaamattomat pariskunnat solmivat siviiliavioliiton toisessa maassa ja toimittavat avioliittotodistuksensa jälkikäteen Israelin viranomaisille, jotka tunnustavat avioliiton päteväksi. Tiukka avioliittolainsäädäntö ajaa vuosittain tuhansia pareja avioitumaan ulkomaille. Merkittävimpiä suuntauksia ovat vanhoillinen ortodoksijuutalaisuus sekä vapaamielisemmät konservatiivija reformijuutalaisuus
Räikein esimerkki Venäjän viimeaikaisesta uskonnonvapauskehityksestä on kuitenkin Jehovan todistajien kieltäminen. Hiljaiseen viikkoon mahtuu pääsiäisruohon istutusta, pää siäisvaellus seurakuntatalolla ja matka mummolaan. Kansainvälistä Human Rights Without Frontiers (HRWF) -järjestöä johtava Fautre osallistui viime viikolla Joensuussa pidettyyn kansainväliseen uskonnonvapautta koskevaan konferenssiin. 20 kpl 4,60 väh. Fautre ihmettelee myös sitä, miten vähän länsieurooppalaiset hallitukset tai parlamentit ovat puuttuneet Venäjän kehitykseen. uutiset | uskonnonvapaus | Belgialainen Willy Fautre vastaa nopeasti kysymykseen Venäjän uskonnonvapaustilanteesta. – Siksi suuret läntiset kirkotkaan eivät puolusta heitä. Tärkein syy tähän Fautren mukaan on, että Jehovan todistajat eivät ole suosittu liike. – Nyt 170 000 ihmistä melkein 400 seurakunnassa eri puolilla Venäjää ei saa enää kokoontua jumalanpalvelusmenoihinsa. 10,80 (12,00) 9 90 Tuohus 100 % mehiläisvahaa. Koko 10 x 13,5 cm 9,90 Helppotajuinen ja kauniisti kuvitettu kirja kertoo lapselle pääsiäisen tapahtumista. kirja 19,90 (34,90) cd 16,00 (34,90) 8 90 Raamatun kertomuksia – Pääsiäinen dvd Pääsiäisen ihme KOTIMAA | 1.3.2018 8. Mutta miten käy, kun naapurin Oton kani katoaa ja mummo lan kanalassa tapahtuu kummia. – Se on huonontunut. 100 kpl 4,30 Alk. Hengellisesti liian vapaat liikkeet eivät sovi Kremlin määrittelemiin raameihin. – Venäjällä on jo jonkin aikaa haluttu ”siivota” maa vääränlaisista uskonnollisista viesteistä. Toistaiseksi ne ovat voineet toimia maassa. Hän osallistui viime viikolla Joensuussa kokoontuneeseen uskonnonvapauskonferenssiin. 4 30 Eero Huovinen Uusi ilo Kirjan mietteet ovat syntyneet pääsiäisyön messuissa, joissa pimeys vaihtuu valoksi ja vanha uudeksi. Amerikkalaisperäisiä ryhmiä, kuten mormoneja tai skientologeja, voidaan Fautren mukaan pitää Venäjällä ”Troijan puuhevosina”, jotka ”tuhoavat meidän slaavilais-ortodoksisia arvojamme”. Lahkoina ja ääriliikkeinä pidetyt ryhmät ovat tulilinjalla. 0,70 Keraaminen tuohuksen jalka 8,20 Kiva animaatio pääsiäisen tapah tumista. Venäjä on viime vuosina kiristänyt otettaan uskonnollisista liikkeistä. Kaikkien uskontokuntien on ortodoksisen kirkon tavoin toteltava valtiota. Puhumme suomea. Jussi Rytkönen Lue lisää uskonnonvapauskonferenssista tämän lehden sivulta 24. – Joukossa on kuitenkin täysin rauhanomaisia liikkeitä, kuten islamilainen Said Nursin seuraajat. 8,90 (15,90) Tytti Issakainen, Maisa Tonteri, Pekka Rahkonen Atte ja Anna viettävät pääsiäistä Virpomavitsoista alkaa Aten ja Annan pääsiäisen odotus. Emerituspiispa Eero Huovinen kirjoittaa siitä, kuinka Kristuksen ylösnousemus ylittää vanhan maailman rajat. 20 pahvisivua ja mukavat peh mustetut kannet. 5,70 (6,40) väh. Valtio tekee yhteistyötä Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. 020 754 2350 10 80 KOHTI PÄ ÄSIÄISTÄ Pääsäisikoni – Kristus – kuoleman voittaja Valmistettu Suomessa paino kuvasta puutaustalle. | Kuva: Jussi Rytkönen VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Venäjä kieltää vähemmistöjä Belgialainen Willy Fautre johtaa ihmisoikeusjärjestö HRWF:ää
itä-ukrainan taisteluissa kaatuneiden ukrainalaissotilaiden muistomerkki. Heillä molemmilla on takanaan useita rotaatioita rintamaolosuhteissa. Tämä oli meille kunnianosoitus. Heidän palkkansa tulee kirkoilta. Se merkitsee piispan mukaan, että tulevaisuudessa Ukraina voisi ehkä kuulua myös Natoon. Helsingissä vierailleiden ukrainalaispappien mukaan maan kirkot ovat koko kriisin ajan seisseet kansansa ja sotilaittensa rinnalla. – Venäjä ymmärtää, että sen aikeita ei olekaan helppo toteuttaa. Kenttäpiispa Koltun kertoo ukrainalaisen tulkinnan. Lakia kuitenkin valmistellaan. – Venäjä haluaa pitää voimansa ja auktoriteettinsa Ukrainaa ympäröivillä alueilla. | Ukraina | K un Ukrainan kriisi Venäjän tekemän Krimin valtauksen myötä vuonna 2014 alkoi, sekä Ukrainan valtionjohto, puolustusvoimat että kirkot olivat siihen valmistautumattomia. Venäjää puhuvat ukrainalaiset eivät ole venäläisiä, vaan ukrainalaisia, Ljubomir Javorskij toteaa. – Pienellä osalla papeista on kerrallaan vuoden voimassa oleva sopimus valtion kanssa palveluksesta asevoimissa. Koko Ukrainan kriisin ajan on aprikoitu, mitä konfliktia ylläpitävä Venäjä naapuriltaan haluaa. Kreikkalaiskatolilaisia on sopimuspalveluksessa nyt 32, Javorskij sanoo. Mutta se ei ole kyennyt tuhoamaan Ukrainan vapauden henkeä, Koltun sanoo. Jussi Rytkönen Kenttäpiispa: Venäjä on yrittänyt tuhota kulttuurimme sota | Helsingin kansainväliseen sotilaspappikonferenssiin osallistuneet ukrainalaispapit ovat kaikki kokeneita rintamamiehiä. Se ei halua amerikkalaisia sotilaita rajoilleen. Ongelmana Javorskijn mukaan on, että Ukrainan lainsäädäntö ei vielä säätele sotilaspappien toimintaa. – Olemme hyvin kiitollisia siitä, että olemme voineet olla mukana sotilaspappeina ja kansakuntamme edustajina. Hän osallistui kollegoidensa kanssa helmikuun alussa Helsingissä pidettyyn kansainväliseen sotilaspappien konferenssiin. Ljubomir Javorskijn mukaan palveluksessa on nyt yli 500 sotilaspappia. – Myös te olette kokeneet paljon Venäjän hyökkäyksiä ja siksi te ymmärrätte meitä ukrainalaisia. Ukrainalaiset sotilaspapit käyttävät työssään papillisia asuja. Konteksti oli ”hyvin eurooppalainen”. | Kuva: Genya Savilov / AFP Photo / Lehtikuva ” Leiriolosuhteissa vietetty kenttäjumalanpalvelus on keskeytynyt luotien ja kranaattien alkaessa putoilla lähelle. Ukrainan sotilaspapisto on koostumukseltaan varsin kirjava. Rintamaolosuhteissa pukeudutaan kuitenkin maastopukuihin. – Näitä kirkkoja on kaikkiaan kahdeksan, Moskovan patriarkaatin alainen kirkko, Ukrainan autokefaalinen ortodoksinen kirkko, Kiovan patriarkaatti, me kreikkalaiskatolilaiset, kolme protestanttista kirkkokuntaa ja kahdeksantena Krimin tataarimuslimit, Koltun sanoo. Useimmat ovat vapaaehtoisia, tavallisia seurakuntapappeja. Kenttäpiispa Koltunin mukaan Ukrainan kirkoilla on ekumeeninen neuvosto, joka lähettää sotilaspappeja tehtäviinsä sen mukaisesti, kuinka paljon sotilaissa tilastojen mukaan on tietyn kirkon jäseniä. – Sotilaspappijoukkojenkin koulutus alkoi sodan olosuhteissa. Näin kertoo Ukrainan puolustusvoimien sotilaspappijoukkojen pappi, isä Ljubomir Javorskij. Isä Javorskijn mielestä Ukrainan tilanne muistuttaa Suomen historiasta. He saavat palkkansa puolustusvoimilta. sota on vaatinut yli 10 000 ihmisen hengen. – Menneisyydessä Venäjä on yrittänyt tuhota meidän ukrainalaisen kulttuurimme ja muuttaa historiaamme. – Venäjä taas ei halua nähdä näin tapahtuvan. Ukraina puolestaan haluaa olla osa länttä, Eurooppaa ja EU:ta. Joskus on sattunut, että leiriolosuhteissa vietetty kenttäjumalanpalvelus on keskeytynyt luotien ja kranaattien alkaessa putoilla lähelle. – Kreikkalaiskatoliset pappimme ovat olleet rintamalla yli 600 henkilörotaation verran. Delegaatiota Helsingissä johtanut kenttäpiispa Mihail Koltun ja Javorskij ovat molemmat Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon edustajia. Olemme alusta lähtien olleet mukana myös taistelukentällä. Hän arvioi myös, että kriisin pitkittymisen myötä Venäjällä on tajuttu, että Ukrainan kielellinen jako ei sittenkään välttämättä toimi Moskovan hyväksi. Ukraina on kuitenkin iso maa ja Venäjälle vaikea kohde. KOTIMAA | 1.3.2018 9. Kaatuneita pappeja ei Jumalan kiitos vielä ole, mutta muutamat ovat haavoittuneet, Javorskij kertoo. Olemme voineet jakaa kokemuksia toisten maiden sotilaspapiston kanssa ja saaneet tuntea itsemme ”melkein eurooppalaisiksi”. Helsingin konferenssi oli kenttäpiispa Koltunin mukaan ukrainalaisille mieluisa kokemus
Toinen syy siihen, miksi ajatteluni on kääntymässä uuteen suuntaan, on se, että olen kuunnellut uudella tavalla sanojasi. Hyviä eläkepäiviä toivoen, SeppO LahTinen Pälkäne Arkkipiispan testamentti kirje | Olen kuunnellut uudella tavalla arkkipiispan sanoja, kirjoittaa Seppo Lahtinen. Havahduin aivan toisiin ajatuksiin luettuani Aamulehdessä 20.1. Miksi sitten tämä ulostulo tässä asiassa, kun minut tunnetaan melko kriittisistä mielipiteistäni niitä kohtaan, jotka haluavat murentaa Raamatun arvovaltaa kirkossamme. Sen sijaan alle 30-vuotiaat muodostivat vain 6 prosenttia valituista. Selittelemättä ja antamalla sen yksinkertaisesti puhua kuulijoille. Jani TanSkanen Jyväskylän seurakunnan yhteisen srk-palvelun johtokunnan jäsen Nuoria tulisi osallistaa jo ruohonjuuritasolla KOTIMAA | 1.3.2018 10 O len pitkään suhtautunut hieman skeptisesti pian eläkkeelle siirtyvän arkkipiispamme sanomisiin. Näin ollen, tämä on anteeksipyynnön paikka. Jukko on huolissaan nuorten vakiintumattomuudesta – siitä että nuoret eivät pysy yhdessä ja samassa seurakunnassa. Harva meistä vain uskaltaa tunnustaa olevansa uskossakin vain vasta-alkajia,” arvottomia palvelijoita”, kaiken parhaamme mukaan tehtyämme. Toki sen tulee myös näkyä jollakin tavoin, mikäli sitä ylipäänsä on. En osaa selittää tätä, kukin muodostakoon asiasta oman kantansa. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kaikki viimeaikaiset puheesi ovat olleet jotenkin niin erilaisia, vapautuneita. Minä tahdon kuitenkin kirjoituksessani kiittää sinua niistä sanoista, joita olet sanonut. Niin kuin koulujen demokratiakasvatuksen osalta tiedetään, oppilaita ei tulisi kannustaa vain oppilaskunnan hallituksiin, vaan kaikilla oppilailla tulisi olla mahdollisuuksia koulun arkisesta toiminnasta päättämiseen. Siinä nöyrä, elämää rehellisesti katseleva, kypsä, oppinut ja sydämen sivistystä omaava ihminen tilittää rehellisesti elettyä elämäänsä. Mikä parasta, niissä on tuotu esiin yksinkertainen ja selkeä Jumalan sana sellaisena, kuin se on kirjoitettu Raamatussamme. ” Minulle on herännyt kysymys, että onko tämä enää sama mies, kuin se, jota olen aiemmin kuunnellut.. Toki monet hänen edesottamuksensa herättivät ja herättävät edelleen kysymyksiä. Monista olen myös jyrkästi eri mieltä, mutta se sallittakoon moniäänisessä kirkossamme. Käytäntö ei kuitenkaan tunnusta nykymaailman vakiintumattomuutta. Sitä pyydän, etten aina ole tuonut asiaani esiin rakkaudella ja sovinnollisella mielellä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Raamatun sanoja lainatakseni: ”Emme voi ottaa mitään, ellei sitä anneta meille taivaasta.” Arjen usko näkyi monin tavoin työnsä jättävän piispamme elämässä. olleen haastattelun hänestä. Päinvastoin ”usko tulee meihin”, kuten muun muassa Aapeli Saarisalo sen ilmaisee. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin perusteltua kysyä syitä nuorten osallistumattomuuteen. Jumalan edessä voimme olla yksin rehellisesti sitä mitä olemme. Ehkä nuoria ei ole perehdytetty tai ehkä he kokevat seurakunnan päätöksenteon kankeaksi. Minulle on herännyt kysymys, että onko tämä enää sama mies, kuin se, jota olen aiemmin kuunnellut. Jukon ehdottama nuorten sivuuttaminen ei voi olla ratkaisu, mikäli kirkko mielii olla olemassa tulevaisuudessa. Suosittelen kirkon nuorisotyön toimijoille ja muillekin tutustumista kasvatustieteen jatko-opiskelija Antti Moilasen kirjoituksiin koululaisten osallistamisesta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Huoli on vallitsevassa systeemissä valitettavan perusteltu, sillä paikkakuntaa vaihtaessaan kirkkovaltuutettu menettää paikkansa. Tätä taustaa vasten on erikoista, että Annamari Jukko kysyy Kotimaassa (22.2.) ilmeisen vakavissaan, kannattaako nuoria kannustaa vaikuttamaan. Moni aikuinenkin voi joutua vaihtamaan töidensä tähden asuinpaikkaa, mutta seurakuntayhteys voi silti säilyä kodin suuntaan. Sen sijaan kirkon olisi hyvä kasvattaa lapsia ja nuoria osallisuuden kulttuuriin jo ruohonjuuritasolla. Moni Moilasen huomio hänen blogissaan Koulu ja sivistys on sovellettavissa kirkkoon. Ainakin minä olen sen sellaisena kuullut ja ottanut vastaan. Se siis annetaan lahjana meille. Itse asiaa, jota pidän raamatullisena ja luterilaisen kirkkomme tunnustuksen, oppi-isämme Martti Lutherin näkemyksen mukaisena, en pyydä anteeksi. Jumalamme edessä meistä jokainen joko seisoo tai kaatuu. Vuonna 2014 valituista kirkon päättäjistä 43 prosenttia edusti yli 60-vuotiaita. En tiedä miten muut ovat sen kokeneet. Siinä tiimellyksessä on arkkipiispamme saanut oman osansa purkauksestani. Voin monelta osin samaistua niihin tuntoihin, joita hän tuo esille. Suo anteeksi sinuttelu. Monille herätyskristillistä näkemystä kannattaville ihmisille saattaa herättää kritiikkiä sanonta: ”En ole koskaan tullut uskoon.” Kristinuskon perussanoma on kuitenkin etenkin Luterilaisen uskonnäkemyksen pohjalta se, ettei kukaan edes voi tulla niin sanotusti uskoon. Jukko tuo esiin myös kokemuksensa nuorten valtuutettujen vähäisestä osallistumisesta. On kuin jokin iso taakka olisi hellittänyt hartioiltasi. Ehkä kirkon tulisi myös luoda strategia ja toimeenpano-ohjelma nuorten osallistamisesta. Kristityn tulisi aina kulkea kaikessa rakkaus edellä -periaatteella
Tänään Sankta Klaran jumalanpalvelukset ovat joka sunnuntai täynnä repaleista kansaa. Kesällä 1917 Suomen eduskunta, jossa enemmistönä olivat sosialidemokraatit, hyväksyi Valtalain julistautuen korkeimman vallan haltijaksi. Jos kysymys olisi ollut vain laillisuudesta, mitä kirkko teki ennen sisällissodan puhkeamista. Kovin vähälle huomiolle on jäänyt se, että pieni eduskuntapuolue Suomen kristillinen työväenliike 1918 kielsi jäseniensä ”liittymisen aseellisiin kaarteihin”. Siis jo ennen sotaa. Päätöstä pidettiin 1918 keväällä punaisten myötäilynä ja liikkeen puheenjohtaja Antti Kaarne erotettiin puolueesta. jaana RuSko-laitinen teologi, Hämeenlinna KOTIMAA | 1.3.2018 11. Hän toteaa: ”Kirkko ei voinut asettua laittomuuden eikä väkivallan taakse. Pekka SiMojoki Kirjoittaja on muusikko, sanoittaja, sovittaja ja säveltäjä. Paljon puhumme muutoksesta, mutta odotammeko sitä oikeasti. Yhtä asiaa minä kuitenkin olen aina ihmetellyt: Miksi kukaan ei uskalla viedä muutosta omaan kirkkoonsa. Tapasin Karl-Erik Sahlbergin yllättäen toisen kerran pari kuukautta sitten Afrikassa. Rakkaalla kirkollamme on tässä tehtävässä arvokas rooli yhä moniäänisemmäksi käyneessä yhteiskunnassamme. Venäjän väliaikainen hallitus hajotti tämän eduskunnan ja seuraavissa vaaleissa valta siirtyi porvarilliselle puolelle. Heikki PalMu Turku Valkoisen kirkon puolustus kirkko ja sisällissota Pekka Särkiön mielipidekirjoitus (Kotimaa 15.2.) vaatii täydennyksenä asian, jonka Särkiö on sivuuttanut. Kaikki he tuntuivat olevan vaikuttuneita ja kiittelivät sitä, mitä näkivät. Porvarilliset puolueet olivat Valtalain itsenäisyysjulistusta vastaan. Tuo ruotsalainen pappi oli valoisan oloinen ihminen ja vaikutti asiastaan todella innostuneelta. Kirkon ovet avattiin, siellä sai syödä, peseytyä ja jopa nukkuakin. Hän on jo eläkkeellä, mutta pitää tansanialaisen vaimonsa kanssa lastenkotia Kilimanjaro-vuoren juurella. Siksi kirkko oli valkoisen senaatin puolella.” Särkiö esittää joukon perusteluja. Jotain merkillistä kuitenkin tapahtui, ihmisiä alkoi tulla. Jos todella alamme rukoilla, lähdemme ulos ja avaamme ovemme, siinä on se vaara, että asiat oikeasti muuttuvat. Itsekin olen siellä saanut muutaman laulun käydä laulamassa. Tilanne oli niin huono, että jotkut kaavailivat kirkosta jopa uimahallia. Vanha pastori kertoi yhä seuraavansa, mitä Ruotsissa tapahtuu ja välillä tekee puhujamatkojakin pohjoiseen. Anakronistisesti Särkiö kirjoittaa: ”Kommunistit yllyttivät Suomen työväestöä liittymään vallankumoukseen.” Ketkä kommunistit. Espanjan sisällissodassa se meni kapinallisten puolelle. T apasin hänet ensimmäisen kerran eräässä seminaarissa vuosia sitten. Ja muuttuiko Etelä-Afrikan apartheid-politiikka lailliseksi sillä, että valtiovalta sitä harjoitti. ”Kansanvaltuuskunnan” anomuksesta Suomi olisi todennäköisesti pian liitetty osaksi ateistista Neuvostoliittoa. Sosialidemokraatit olivat hänelle ja piispojen enemmistölle Ilmestyskirjan peto ja Anti-Kristus. Ensin he alkoivat rukoilla, tunti aamulla ja toinen illalla. Istuimme heidän vaatimattomassa kodissaan ja juttelimme kahvikupin ääressä. Vastaus kysymykseen ei tapahtuneen valossa ole kuitenkaan näin selvä ja yksioikoinen. Kaikki odottavat muutosta, mutta kukaan ei uskalla aloittaa sitä.” Niinpä. Merkittävä syy kirkon (papiston) valkoisen puolen sympatiaan, Särkiön mainitseman kapinan ja väkivallan vastustamisen lisäksi, on ollut pelko kirkon ja uskonnon asemasta Suomessa, mikäli sodan lopputulos tulisi olemaan toinen kuin se oli. Pieniä ihmeitä alkoi tapahtua, sairaita parani ja Jeesus tuli tutuksi. Kun katsotaan historiaan, ei kirkko todellakaan ole aina asettunut ”laillisen esivallan” taakse. Pian he uskaltautuivat jo Tukholman kaduille, mistä löytyikin se kadonnut seurakunta, narkkarit, prostituoidut ja kodittomat. Kotimaa julkaisi 1.2. ” Kaikki odottavat muutosta, mutta kukaan ei uskalla aloittaa sitä. Kun Sahlberg palasi aikanaan lähetystyöstä Tansaniasta, hän sai hoitaakseen Sankta Klaran kirkon keskellä Tukholmaa. Hän onkin yksi Ruotsin kirkon elävistä legendoista, pastori Karl-Erik Sahlberg. kenttäpiispa Pekka Särkiöltä vastineen ”Miksi kirkko asettui valkoisten puolelle?” Merkittävää sekin, että perusteluja lähtee etsimään kenttäpiispa. ”Jumalan valtakunnan työstä ei voi jäädä eläkkeelle”, hän totesi hymyillen. Tällaiseen pelkoon antoivat aihetta muun muassa punaisten suorittamat kirkon omaisuuden tuhoamiset ja pappeihin kohdistuneet väkivallanteot: 30 pidätettiin, 10 murhattiin. Suomestakin tehdään opintomatkoja Tukholmaan. Bolsevikkien tukemien punakapinallisten voiton uskottiin johtavan juuri saavutetun itsenäisyyden menettämiseen. Orpolapset kävivät laulamassa kaukaisille vieraille. Valkoisten taholta voitettuihin kohdistuneet rankaisutoimet olivat todella liian ankaria. Heidän puolueensa perustettiin vasta elokuussa 1918, pitkälti sodan päättymisen jälkeen. Mieleeni jäi soimaan yksi ajatus, minkä hän keskustelumme lopuksi lausui: ”Me saimme Sankta Klaran kirkkoon vieraita Ruotsista, Suomesta ja eri puolilta maailmaa. Alku ei ollut kovin lupaava, sillä ensimmäiseen jumalanpalvelukseen tuli vain kolme osallistujaa, nuorin 80-vuotias. oSMo Pylvänäinen kirkkomme tulevaisuus Tulevalta arkkipiispalta, kuka tuleekaan valituksi, odotetaan selkeää sitoutumista Raamattuun. Kaikkia kiinnostaa nähdä, mikä on tämä ”Sankta Klaran ihme”. Ville Jalovaaran tasapuolisuuteen pyrkivän artikkelin ”Kirkko ja sisällissota.” Kirjoitus sai 15.2. Miksi on niin vaikeaa lähteä ulos tutuista ympyröistä. Papiston vetoomukset lievemmästä kohtelusta tuottivat valitettavasti liian vähän tulosta. Kirkon tulee pysyä omalla tontillaan ja sen tärkein tehtävä on evankeliumin julistaminen. Sahlberg kertoi meille, miten kaikki muuttui. Muutoksen odotusta. Kirkon arkkipiispa Johansson oli jopa yleistä äänioikeutta ja erityisesti naisten äänioikeutta vastaan
Pyhäkoulussa saa rauhassa etsiä ja löytää uudistuva perinne KOTIMAA | 1.3.2018 12
Joka toinen viikko kokoontuva pyhäkoulu vetää neljästä yhdeksään lasta ja nuorta, nuorin kävijä on neljävuotias, vanhin menee rippikouluun. Vastaukseksi löytyi pyhäkoulu. Ikivanha brändi uudistuu muun muassa pop-up-pyhäkoulujen kautta. Erityisesti teollistuneessa Englannissa oltiin huolissaan lasten kristillisestä kasvatuksesta. Sitten Iida sytyttää kynttilät, jotka eivät ole ensin syttyäkseen. S TeksTi | saila keskiaho – kuvaT | Jukka GransTrÖm Jessi orpana nostaa pyhäkoululaatikon, josta irene keskiaho, luukas, veera ja iida neuvonen löytävät alttarin. Pyhäkoulu lähtee siitä, että lapsella ja Jumalalla on jo suhde. Työnjako on selvä: Orpana hoitaa sisältöpuolen, Tiilikainen tarjoaa tilat ja kirkkokahvit. » KOTIMAA | 1.3.2018 13. Pyhäkoululaiset kaivelevat laatikosta tarvittavat esineet: valkoisen pöytäliinan, violetin alttarivaatteen, kukkia ja ristin. Alttari rakennetaan yhdessä. anja liimatainen kutsuu pyhäkoululaiset kotiinsa. – Mihin laittaisin tämän sydämen, Luukas ihmettelee. Sillä, että pakilalaisessa kodissa rakennetaan alttaria, on pitkät juuret. oitamme ovikelloa. Siitä lähtien pyhäkoulu on muotoutunut kussakin tilanteessa aikansa näköiseksi: 1900-luvun alun suomalaisissa pyhäkoululehdissä neuvottiin maataloustaitoja, ja voipa pyhäkoululla nähdä olevan yhteyksiä kansakoululaitoksen syntyyn. Portaiden yläpäässä odottaa Jessi Orpana, pyhäkoulun vetäjä. Pyhäkoulu syntyi 1700-luvulla. Irene asettelee keskittyneesti paperikukkia paikalleen. Tiilikaisen kotona Helsingin Pakilassa kokoontuu pyhäkoulu. He ovat pyhäkoulun vakiokasvoja. Hän päätyy ripustamaan sen ristiin. Tänä sunnuntaina hiihtoloma on verottanut väkeä, mutta tuolta he nyt kuitenkin tulevat: Veera, 12, Iida, 13, ja Luukas, 9, Neuvonen kopistelevat lumisia kenkiään eteisessä. Lopuksi jokainen saa vuorollaan soittaa triangelia, kirkonkelloja. Kotipyhäkoulut ovat sen verran harvinaisia, että olemme tulleet sitä ihmettelemään nelivuotiaan tyttäreni Irenen kanssa. Alas saapuu Anja Tiilikainen, mehumummoksi hän ohimennen itseään kutsuu. – Nyt Anjan olohuone muuntautuu meille pyhäkoulutilaksi, Jessi Orpana sanoo
Olen antanut ohjaajille vapauden miettiä, mikä olisi juuri heidän juttunsa. Ohjaajia on parisenkymmentä, ja pyhäkouluteemoja sellainen kirjo, että hitaampaa hengästyttää: tanssipyhis, touhupyhis, musapyhis, kokkipyhis, puutyöpyhis, pyhäkoulut laitoksissa... – Ihmisille herää ainakin joku mielikuva pyhäkoulusta. Muutoksista huolimatta perusolemus on säilynyt samana. – Pyhäkoulussa halutaan juurruttaa lapsi kristilliseen traditioon ja antaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, pyhäkoulutyön kouluttaja Anita Ahtiainen Nuoresta kirkosta sanoo. Kaikkein tärkeintä on, että pyhäkoulu on ensisijaisesti seurakuntalaisten tekemä, Ahtiainen ajattelee. Ahtiaisen mielestä pyhäkoulu on niin hyvä brändi, ettei kirkon kannata jättää sitä käyttämättä. uudistuva perinne Pyhäkoululaiset polttavat tuhkaksi asiat, jotka mieltä painavat. – Alusta asti ajatuksena on ollut, että seurakuntalaiset aktivoituvat huolehtimaan lasten kristillisestä kasvatuksesta. Parkanossa asuu noin 6600 ihmistä. Tällä hetkellä heistä noin sata on pyhäkoululaisia. KOTIMAA | 1.3.2018 14. He saavat tehdä sitä, missä kokevat onnistuvansa, Eleonora Printz kertoo. Sunnuntaipyhäkoulu kokoontuu vain silloin tällöin. Pyhäkoulun apuopettajaksi pääsee kutosluokkalaisena ja jo 13-vuotiaat saavat ottaa pyhiksen haltuunsa. He ” Pyhäkoulu on paikka, jossa pohditaan, mikä on pyhää ja arvokasta. Nuoret kasvavat ikään kuin oppisopimuksella pyhäkoulunopettajiksi. Nuoren kirkon lisäksi pyhäkouluja tukee Suomen Pyhäkoulun Ystävät, jonka hallituksessa Ahtiainen myös toimii. – Tämä on pieni paikkakunta ja aika hyvin tiedän, millaisia lahjoja ihmisillä on. Seurakuntalaiset ovat totisesti aktivoituneet, ainakin, jos kuuntelee Parkanon seurakunnan lastenohjaaja Eleonora Printziä
Jessi Orpana ja Iida neuvonen piirtävät tuhkalla ristin käsiinsä. – Yksi isä oli tullut lastensa kanssa pyhikseen ja toivoi, että tulisimme uudestaankin, Pulkkinen kertoo. Välillä me epäonnistutaan, ja se kuuluu ihmisyyteen. – Pop-up -pyhäkoulut lähtivät liikkeelle, kun alettiin miettiä, mikä toisi uudestaan eloon perinteisen pyhäkoulun. Kainuussa pop-up-pyhäkoulut ovat pyörineet viime syksystä alkaen. Se ei paljon vaadi: pop-up-pyhisten tunnuslippu liehumaan ja ihmisiä kutsumaan. – Ne palavat savuna ilmaan, Orpana sanoo. Siellä odottaa vihreä ruukku, johon Jessi Orpana sytyttää tulen. » KOTIMAA | 1.3.2018 15. – Pyhäkoulu kokoontui pitkään Itä-Pakilan seurakuntakodilla, Jessi Orpana kertoo. Nuorten vanhempien mielestä pyhäkoulu voi tuntua vanhanaikaiselta asialta, Pulkkinen toteaa. Suomessa toimii monenlaisia pyhäkouluja, joiden taustayhteisöt ja teologiat vaihtelevat. Vaikka pop-up on helppo pistää pystyyn, se elää Kainuussa osana pitkää perinnettä: esimerkiksi Suomussalmen ja Kuhmon pyhäkouluilla on vankka historia tukenaan. Auta meitä olemaan hyviä kavereita ja lempeitä itseämme kohtaan. Silloin annamme lapsille soittimia tai vaikka huivit, jotta hekin pääsevät mukaan. – Ideana on lähteä liikkeelle eikä vain odottaa, että ihmiset löytävät kerhohuoneistoon, Anita Ahtiainen sanoo. Emme tee lapsilähetystä emmekä pyri varsinaisesti käännyttämään lapsia, Ahtiainen alleviivaa. Verkossa toimiva lastenkirkko.fi -sivusto tavoittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Savunhaju tarttuu nenään, ruukunpohjalle jää mustaa tuhkaa. – Meillä on ollut esimerkiksi puutyöja leivontapyhikset. Vähän pitää lisätä lunta sekaan, että tuli viimein sammuu. Pop-upin vahvuus on Pulkkisen mielestä siinä, ettei muutenkin menevien lapsiperheiden tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa viikoittaiseen toimintaan. – He ovat vielä suuria pyhäkouluikäluokkia, 1940ja 1950-luvuilla syntyneitä. – Vuorovaikutus on tärkeää, se, että mummut ja vaarit näkevät lapsia ja toisin päin, Printz sanoo. Kuhmon lisäksi Emilia Pulkkinen on vetänyt pop-up-pyhiksiä toisen pyhäkouluaktiivin, suomussalmelaisen Heli Riipisen, kanssa muun muassa Sotkamossa. – Pop-up-pyhäkoulujen olisi tarkoitus kiertää seurakunnissa, joissa ei ole vielä pyhäkoulua. ” Pyhäkoulussakin ennen kaikkea koetaan ja ihmetellään, ei paukuteta valmiita vastauksia. Jos omat lapset eivät olekaan olleet pyhäkouluissa, isovanhemmat rohkaistuvat tuomaan lapsenlapsensa pyhikseen. Ne järjestetään arki-iltaisin. Pyhäkoululaiset piirtävät paperille asioita, jotka harmittavat. – Niiden kautta voi tuoda perheitä kristillisen sanoman äärelle. Nuori kirkko ja Suomen Pyhäkoulun Ystävät tukevat seurakunnissa toimivia pyhäkouluja. Ja mikä estää tuomasta pyhistä talven keskelle laskettelukeskukseen. Se kerää vuosi vuodelta uusia lapsia. suunnittelevat itse sisällöt, Printzin homma on antaa taustatukea. Paperitollot mukaan ja takki niskaan, pyhäkoulu siirtyy pihalle. Eleonora Printz vastaa diakoniatyöntekijän kanssa palvelutalojen musiikintäyteisistä pyhäkouluista. Sitten paperit rytistetään tiukoiksi mytyiksi. Yksi pop-up-aktiiveista on Kuhmon seurakunnan lapsityöstä vastaava Emilia Pulkkinen. – Kiitos Jeesus tästä porukasta. – Välillä lauletaan virsiä, joita vanhukset osaavat. Sitten onkin jo kiire kirkkokahveille. – Se muistuttaa meitä siitä, että me ollaan ihmisiä. Useimmat pyhäkoulut kokoontuvat seurakuntien tiloissa – pakilalainen kotipyhäkoulu on säännön vahvistava poikkeus. Sotkamon seurakunnassa ei ole omaa pyhäkoulua, mutta pop-up-pyhis veti hyvin väkeä. Perheet voivat innostua uudelleen rukouksesta ja Raamatusta. Pyhäkouluja halutaan kuitenkin yhä enemmän viedä sinne, missä ihmiset jo ovat. Lopuksi rukoillaan. – Tuhkakeskiviikkona pappi ottaa tuhkaa, johon on sekoitettu öljyä, ja piirtää otsaan ristinmerkin, Jessi Orpana kertoo. Niihin kokoontuu eskarija perhepäivähoitolapsia sekä vanhuksia. Sitten seurakuntakodista luovuttiin ja Orpana alkoi kysellä seurakunnan diakoniatyön kautta, josko joku seurakunnan vanhemmasta väestä haluaisi avata kotiovensa pyhäkoululaisille. Loppulaulun jälkeen kaikki saavat pyhäkoulutarrat. Anjan olohuoneessa Pakilan pyhäkoululaiset tutkivat tummaa tuhkaa. Yksi kerrallaan mytyt lentävät sinne. Toivomme, että saisimme innostettua uusia seurakuntia pyhäkoulutoimintaan. Pulkkisen suunnitelmissa on viedä kesällä pyhis leikkipuistoon tai rannalle. Pakilassa on otettu väriliidut käteen. He piirtävät käteensä ristin. Seurakuntien pyhäkoulujen lisäksi monilla herätysliikkeillä on omia pyhäkoulujaan. Harrastusluonne näkyy tavoitteellisuudessa: esimerkiksi musapyhiksen lapset esiintyvät tämän pääsiäisen tv-jumalanpalveluksessa ja Ruotsin-keikkaakin pukkaa. Tiilikainen lähti välittömästi mukaan, itsekin parikymmentä vuotta pyhäkouluja vetäneelle pakilalaiselle se oli luontevaa. Suomen Pyhäkoulun Ystävät on lanseerannut myös pop-up-pyhäkoulun, jonka voi pystyttää minne vain. Parkanon pyhäkoulut ovat ilmaisia harrastuksia. Lapset saivat valita, millaiseen pyhäkouluun osallistuivat: liikuntapyhikseen, musapyhikseen, perinteiseen pyhikseen... Pulkkinen on myös havainnut, että yhä useammin nimenomaan isovanhemmat tuovat lapsiaan pyhäkouluihin. Opeta meitä muistamaan, että me olemme vain ihmisiä. – Teologinen perinteemme on kasteopetus ja lapsen rauhallinen hengellinen kasvu. Keväällä kuhmolaisessa luontokeskus Petolassa järjestetään luontoaiheinen pop-up-pyhis. Emilia Pulkkisen mielestä pyhäkoulu on vahvasti elossa. Seurakunnan sunnuntaipyhäkoulu kokoontuu joka sunnuntai messun yhteydessä kirkon keittiössä, mutta sen lisäksi järjestetään pop-up-pyhisiltoja. – Vain mielikuvitus on rajana, Pulkkinen sanoo
Nimitys viehättää Ahtiaista, sillä se sisältää tärkeät sanat pyhä ja koulu. Ahtiainen kiinnittää huomiota sanoihin. Pyhäkoulu ei ole helppoa työtä, mutta se on mahdollista ja se on välttämätöntä, Ahtiainen päättää. Iida Neuvonen sytyttää alttarin kynttilät, jotta pyhäkoulu voi alkaa. On tärkeää, että maailmassa, joka korostaa kilpailua ja kuluttamista, on paikkoja, jossa välitetään armoa ja hyväksyntää, Ahtiainen toteaa. Sinne saa tulla ihmisten ja Jumalan löydettäväksi. – Usein sanotaan, ettei ole ohjaajia tai ettei ole lapsia. ” Olisi luotava niin kiinnostava pyhäkoulu, että perheet ja lapset haluaisivat siihen kiinnittyä. – On kiva, että tehdään asioita yhdessä, Iida sanoo. En tiedä, mikä voisi olla tärkeämpää. Sen sijaan kermavaahtoposkisen Irenen näkemys on selvä. Pyhäkoulussakin ennen kaikkea koetaan ja ihmetellään, ei paukuteta valmiita vastauksia. Kumpiakin varmasti on, jos käytetään oikeita keinoja. – Uskomme, että lapsella ja Jumalalla on yhteys jo alusta alkaen. Tämä on työtä, joka pitää aloittaa joka kuukausi alusta. Esimerkiksi Englannissa lapset käyvät ryhmässä nimeltä Sunday School, sunnuntaikoulu. Kavereiden kautta, Veera kertoo. – Ihminen haluaa piiloutua Jumalalta mutta kuitenkin kaipaa tulla löydetyksi. Pyhäkoulu on paikka, jossa saa rauhassa etsiä Jumalaa. Pakilan pyhäkoululaiset ovat päätyneet Anja Tiilikaisen ruokapöytään. Kirkkokahvit ovat toki tärkeät, mutta muuten on vaikea sanoa, mikä pyhäkoulussa on parasta. Pyhäkouluilla ei mene hyvin, jos niihin ei satsata. uudistuva perinne KOTIMAA | 1.3.2018 16. Sitten tulee mutta. Jo pyhäkoulun aikana keittiöstä kuului lupaavaa sähkövatkaimen surinaa, ja katso: pöydälle on katettu laskiaispullia, välissä kermavaahtoa ja itse tehtyä mansikka-raparperihilloa. Hän ajattelee, että ihmisen suhde Jumalaan on kuin lasten rakastama piiloleikki. Koulu-sana kalskahtaa pahasti toisten korvaan, mutta Ahtiainen pitää siitä. – Välillä meillä on leikkejä. Tykkään paljon askartelemisesta, Luukas kertoo. – Mutta ihmettelen, miksi ihmiset luovuttavat niin helposti. Piiloutuessaan saa luottaa, että Jumala etsii. Lapsi saa rauhassa kasvaa uskossaan Jumalaan. Pyhäkoulut eivät pyöri itsekseen. Sen sijaan voitaisiin keskittyä siihen kristilliseen varhaiskasvatukseen, joka toimii jo nyt – kerhoihin ja pyhäkouluun. – Pyhäkoulussa aikuinen ja lapsi saavat yhdessä pohtia pyhän ilmiöitä. – Olisi luotava niin kiinnostava pyhäkoulu, että perheet ja lapset haluaisivat siihen kiinnittyä, Ahtiainen sanoo. Vielä ehtii kysyä Neuvosen sisaruksilta pari juttua. Suomessa taas kokoonnutaan pyhäkouluihin. – Minusta oli kiva tehdä alttaria ja laittaa kukkia. – Pyhäkoulu on paikka, jossa pohditaan, mikä on pyhää ja arvokasta. – Koulukin on muuttumassa paikaksi, jossa oppilaan oppiminen ja ilmiölähtöisyys ovat tärkeitä. Ahtiainen hieman harmitteleekin sitä, että kristilliset kasvattajat käyvät kisaa päiväkotien katsomuskasvatuksen kanssa. Pakilassa, Parkanossa ja Kuhmossa pyhäkoulu elää ja voi hyvin. Miten he päätyivät pyhäkouluun. Koulu ei ole enää paikka, jossa aikuinen kaataa tietoa ja lapsi ottaa sen jopa pelokkaana vastaan, Ahtiainen sanoo. Iida ja Veera ovat käyneet Anjalla jo viitisen vuotta, Luukas liittyi joukkoon noin kolme vuotta sitten. – Pyhäkoulun tyyppinen toiminta on välttämätöntä kirkon varhaiskasvatuksen tulevaisuuden kannalta. – Olen aina puhunut optimistisesti, hän aloittaa. Miltä pyhäkoulun tulevaisuus näyttää Anita Ahtiaisen silmissä
Joskus jotkut vanhemmat ovatkin ihmetelleet, miten nopeasti pienet kiistatilanteet ovat ratkenneet. Kyllikki Hannula haluaa muistuttaa lapsille, että he ovat kaikki samanarvoisia, vaikka joku onkin jossain asiassa toista kätevämpi. | Kuva: Tomi Olli ” Kerron lapsille, ettei haittaa vaikka toinen on jossain parempi, sillä lahjakkuuksia ja taitoja on monia. Heidän lisäkseen on tehtävän pariin tullut hiljattain nuorempi pariskunta. – Eihän se mukavalta tunnu, kun on suunnitellut kaiken valmiiksi. Kyllikki aloitti pyhäkoulutyön jo vuonna 1967. – Syynä tähän ovat varsin pitkät matkat, sillä lapset tulevat takavuosia laajemmalta alueelta. Kokeneen pyhäkoulukaksikon mukaan lapsilla on kautta vuosien ollut yksi yhteinen ilonaihe, pyhäkoulutauluun liimattavat tarrat. Tuollaiset hetket ovat Hannulan mukaan hieman turhauttavia. – Kyllikki on tässä taustalla, sillä työskentelimme samassa päiväkodissa. Onneksi ainakin meilläpäin vanhemmat ovat pääsääntöisesti hyvin myötämielisiä asialle kuljettaen jälkikasvuaan. Pidin myös paljon lapsista, eli heidän kanssaan oli alusta lähtien helppoa ja luontevaa olla, Hannula kertoo. Joskus osa heistä innostuu kilpailemaan keskenään tarrojen määrällä. Hoidamme aina yleensä kaksi peräkkäistä kertaa, ettei tavaroita tarvitse siirtää jatkuvasti paikasta toiseen, Paalijärvi kertoo. – On hienoa, että olemme saaneet lisävahvistusta. Nuoremman väen innostuminen tärkeästä asiasta tuntuu mukavalta. – Niinpä rukoilimme kaikki yhdessä. – Kerron lapsille, ettei haittaa vaikka toinen on jossain parempi, sillä lahjakkuuksia ja taitoja on monia. Tarrojen kerääminen on mielestäni hyvä tapa, sen avulla jokainen pyhäkoulussa käyntikerta ikuistetaan, Kyllikki Hannula sanoo. – Pidämme pyhäkoulua keskimäärin kahden viikon välein. – Ilman heidän panostaan lapset eivät tule pyhäkouluun. Kyllikki Hannulan mukaan pyhäkoulun tulevaisuuden kannalta avainasemassa ovat vanhemmat. Tärkeintä on muistaa, että kaikki ovat tasavertaisia. Pyhäkoululaiset saapuvat nykyään paikalle lähes poikkeuksetta vanhempiensa tuomina. A lajärven Paalijärven kylällä tutkii pyhäkoulutavaroita hymyilevä kaksikko. Uuden voiman saanti on Paalijärven mukaan mainio asia. Myös Liisa Paalijärvellä on takana pitkä taival pyhäkouluasioiden parissa. Tärkeintä on muistaa, että kaikki ovat tasavertaisia. Kaksikko pitää pyhäkoulua Alajärven Paalijärven kylällä omissa kodeissaan. Pyhäkoululaisia Paalijärven kylällä on vaihteleva määrä. KOTIMAA | 1.3.2018 17. Onneksi Taivaan Isä kuuli rukouksen, ja tytön mummo on tänä päivänäkin elossa. Tomi olli Pyhäkoulu kutsumuksena Kyllikki Hannula, liisa Paalijärvi ja monien pyhäkoululasten muistoihin liittyvät lammastarrat, joita liimattiin kuvaan aina, kun oli käynyt pyhäkoulussa. – Ne ovat lapsille tärkeitä. – Lapsilta anteeksipyytäminen ja anteeksianto sujuvat huomattavasti aikuisia helpommin. Kesäisin taas olemme kokoontuneet arkisinkin, Paalijärvi sanoo. Onneksi tällaiset tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia. Liisa Paalijärvi painottaa myös anteeksiannon merkitystä. Parhaimmillaan heitä on ollut parikymmentä, mutta joskus pyhäkoulunpitäjä on odottanut turhaan. Liisa Paalijärven mieleen jäi erityisesti pienen tytön pyyntö rukoilla sairaan mummonsa puolesta. Pyhäkoulussa on vuosien varrella eletty monia koskettavia hetkiä. Oman haasteensa pyhäkoululle heittävät lasten lisääntyneet harrasteet, aikataulu on toisinaan soviteltu tältä pohjalta. Hän aloitti tehtävän vuonna 1982. Kyllikki Hannula, 67, ja Liisa Paalijärvi, 60, tietävät mistä puhuvat, sillä heidän pitämissään pyhäkouluissa on vieraillut lapsia useammasta sukupolvesta. – Olin tullut uskoon hieman aiemmin ja koin tehtäväkseni välittää Jumalan sanaa eteenpäin. – Siirryimme olohuoneesta keittiön pöydän ääreen, missä istuimme vierekkäin käymässä sen kerran antia läpi. Hannula muistaa myös päivän, kun paikalle saapui vain yksi pyhäkoululainen. Hänen ehdottaessaan minulle pyhäkoulun pitoa tuntui se hyvältä ratkaisulta, koin sen tärkeänä uskonikin kannalta, Paalijärvi sanoo. – Olemme joskus pitäneet pyhäkoulun iltaisin, kun olemme tienneet jonkun lapsen olevan päivällä estynyt. Tuo hetki jäi mukavana pyhäkoululaisen mieleen, hän puhui siitä myös jälkeenpäin, Hannula hymyilee
Sitä vietettiin elokuun alusta alkaen kokonainen kuukausi. kulttuuri | elokuva | Disneyn Coco on mukavaa viihdettä koko perheelle mutta samalla kiinnostava välähdys katolilaisuuden ja pakanallisen kulttuurin sekoittumiseen Meksikossa. Kuva: Pixar ” Meksikolaisessa ajattelussa kukaan ei ole todella kuollut niin kauan kuin joku muistaa hänet. C oco ei ole tarinan sankaripojan nimi vaan suvun matriarkan. Silti Coco on viihdyttävä ja liikuttava elokuva, josta riittää keskusteltavaa jälkikäteen. Pitää vain ensin saada kitara. Kuolleiden päivää vietetään nykyään erityisesti Meksikossa, mutta myös Yhdysvalloissa, Filippiineillä ja joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Jäänteenä intiaaneilta juhlintaan liittyy naispuolinen kuoleman hahmo Santa Muerte, johon liittyvää kulttia katolinen kirkko paheksuu syvästi. Vielä vuonna 2001 hyvin harva meksikolainen tunsi Santa Muerten. Santa Muerten kultti elää epätoivoisten köyhien meksikolaisten, huumeparonien ja rikollisliigojen parissa. Tärkeäksi teemaksi elokuvassa nousee se, että perhe pitää yhtä jopa yli kuoleman rajan. Hän haluaa muusikoksi, mutta hänen sukunsa ei salli musiikkia lainkaan. Meksikolaisessa ajattelussa kukaan ei ole Vahingossa kuolleiden maahan todella kuollut niin kauan, kuin joku muistaa hänet. Meksikolainen kulttuuri on kiinnostavaa ja uutta. Día des los Muertos on juhla, jolloin kuolleiden ajatellaan vierailevan elävien mailla sukulaistensa luona. Se sijoittuu marraskuun alkuun, jolloin muutenkin vietetään kristinuskon pyhäinpäivää. – Ei pidä varastaa kuolleen miehen kitaraa! Freija Özcan Kuolleiden maan tulliviranomainen on ihmeissään, kun cocon suku tuokin elävien maasta mukanaan tullattavana tavarana elävän Miguelin. Cocossa vainajat näyttäytyvät Santa Muerten näköisinä kukkakuvioin koristettuina, vaatetettuina luurankoina. 13-vuotias nuori mies tosin poimii Cocosta ihan omanlaisensa opetuksen. Tätä kaikkea Cocossa nähdään – elokuvayhtiö Disney on erityisesti panostanut siihen, että Cocon kulttuuriset elementit vastaavat todellisuutta. He jatkavat elämää ihastuttavassa kuolleiden maassa, jonka arkkitehtuuri ja värit saavat mukanani olevan 13-vuotiaan katsojan huokaamaan: – Olisipa taivaassa tuollaista. Poika on meksikolainen Miguel ja hänellä on ongelma. Toisaalta juoni on hyvin arvattava. Unelmaansa tavoitteleva Miguel yrittää kuitenkin päästä mukaan kykykilpaan. Se siirtyi konkistadorien myötä pyhäinpäivän yhteyteen. Katolinen kirkko tunnetusti onnistui sulauttamaan pakanallisia paikallisia tapoja kristinuskoon, ja näin kävi myös kuolleiden päivän kohdalla. Ja sitten siinä käykin niin, että hän joutuu elävänä kuolleiden maahan. Alun perin kuolleiden päivä on peräisin atsteekkien rituaaleista. Kehäkukista rakennetaan polkuja, joita pitkin vainajat löytävät tuttuun paikkaan. Elokuva sijoittuu Meksikoon kuolleiden päivään, jolloin elämän ja kuoleman raja häilyy. Kun on aikeissa ryhtyä hämäriin puuhiin, on helpompaa pyytää siihen suojelusta naisenhahmoiselta kuolemalta kuin virallisilta pyhimyksiltä. KOTIMAA | 1.3.2018 18. Nyt kultilla on 10–12 miljoonaa seuraajaa Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Väli-Amerikassa. Musiikkia ei kuunnella eikä soittimia siedetä talossa. Seuraavaksi 13-vuotias ihmetteleekin, mitä järkeä on taivaassa, josta haihdutaan olemattomiin sitä mukaa, kun suku unohtaa olemassaolon. Elokuvan liikuttavinta antia on kovin tämänpuolinen ongelma, mitä tehdä, kun on unelma, eikö sille saa tukea. Miguelin isoäidinäiti Coco on aikaa sitten siirtynyt kuolleiden maahan, mutta hänen raivonsa edesmennyttä muusikkomiestään kohtaan sitoo sukua edelleen. Silloin kodeissa rakennetaan alttari, jolle asetellaan vainajien valokuvia, heille rakkaita esineitä, lempiruokia ja -juomia
klo 12.00 I am not Your Negro. 2 Asuuko Roihuvuoressa tavallista enemmän kirjailijoita. Zetterbergin kirjan luettuaan ja sen sisältöä pohdiskellen voikin todeta, että etelänaapurissamme elää tänään historian koulussa kasvanut ja viisastunut, suomalaisiin verrattuna ehkä realistisemmin todellisuuteen suhtautuva, ongelmiaan usein omaperäisesti ratkova, elinvoimainen, eteenpäin katsova ja arvonsa tunteva pieni kansakunta. Meillä on ohjelmassa keskitytty erityisesti keskusteluihin ja kirjailijatapaamisiin. Paikalle tulee myös pop up -kirjakauppa. Mitä ihmettä. Lapsiperheitäkin löytyy runsaasti. 352 sivua. Yle Teema&Fem Su 4.3. Välillä käydään kronologisesti läpi eteläisten kielisukulaistemme värikkäät vaiheet läpi kristinuskon tulon, vuosisataisen saksalaisvallan, Ruotsin kauden, tsaarien ajan, lyhyen maailmansotien välisen itsenäisyyden ajan ja miltei puolen vuosisadan mittaisen neuvostokomennon. Päivä Pohjoismaiden ensimmäisen naispuolisen imaamin Sherin Khankan seurassa. Mistä se johtuu. Onko niistä ylipäätään hyötyä. Virolaisten historia poikkeaa kielisukulaisuudesta huolimatta kovasti Suomen historiasta. Roihuvuoresta on tullut pikku hiljaa aktiivinen ja kulttuuria arvostava alue, kun ihmiset ovat kuulleet kavereiltaan alueen omaleimaisuudesta. Kirjailija James Baldwin tuskin aavisti kirjaa ideoidessaan, että 30 vuotta myöhemmin hänen raakileeksi jääneestä teoksestaan syntyisi dokumenttielokuva ja iskevä rotuerottelun kritiikki. SATu KiiSKinEn Äidinkielen, kirjallisuuden ja teatteri-ilmaisun opettaja |K uv a: Ju kk a G ra ns tr öm KOTIMAA | 1.3.2018 19. Eläköön satavuotias vapaa Viro! Sen kunniaksi jokainen Virosta kiinnostunut voi hyvin perehtyä läheisen, mutta kuitenkin myös tuntemattoman veljeskansamme historiaan. On tärkeä pitää kirjallisuutta esillä ja innostaa ihmisiä lukemaan. Innostuneita ei ole vaikea saada mukaan. Koskaan ei ole liikaa kirjallisuustapahtumia. Skientologia on saanut palstatilaa näyttelijöiden, kuten John Travoltan ja Tom Cruisen ansiosta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017. Kaikista vaikeuksista huolimatta vuonna 1991 Viro itsenäistyi uudelleen. Elagu vaba Eesti! JuSSi RYTKönEn | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | 3 kysymystä aktiiville | Seppo Zetterberg: Uusi Viron historia. Yle Teema&Fem La 3.3. Virolainen rahvas eli vuosisatojen ajan maaorjan asemassa, kansallinen herätys tapahtui myöhemmin kuin Suomessa, vuosisataista autonomian kautta ei ennen itsenäistymistä ollut ja ylipäätään Venäjän ja Neuvostoliiton vallan aika oli Suomeen verrattuna todella pitkä. Tämä Viron historia alkaa jääkaudesta ja päättyy 2000-luvun Natoja EU-tasavaltaan. 1 Roihuvuoren kaupunginosassa Helsingissä pidetään omat kirjamessut. Lisäksi asunnot ovat olleet täällä hieman edullisempia kuin jossain muualla Helsingissä. klo 23.00 Ulkolinja: Köyhä Eurooppa. 3 Mikä arvo paikallisilla kulttuuritapahtumilla on. TV1 Ke 7.3. – Kyllä, kaunoja tietokirjailijoita asuu useita, mutta myös paljon muuta kulttuurialalla työskentelevää freelanceväkeä. Osansa kirjassa saavat lyhyehkösti myös virolaisten vaiheisiin kytkeytyneet katolinen ja luterilainen kirkko sekä maan luterilaiset herätysliikkeet. TV1 La 3.3. Yle Teema&Fem Ma 5.3. – Tutkimustenkin mukaan hyvinvointi ja onnellisuus lisääntyvät, kun ihmisellä on tunne, että hän voi vaikuttaa oman kotialueensa ja elämänpiirinsä asioihin. Zetterberg ei kirjassaan tee varsinaisia vertailuja, mutta suomalaisin silmin luettuna lukija huomaa itsekin merkittävimmät erot. Euroopassa 199 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä, monet lapset näkevät nälkää. klo 15.05 Pisara. Hän on perustanut Kööpenhaminaan naisten moskeijan. Mariette Lindstein oli ennen skientologi ja toimi yhteisön päämajassa Yhdysvalloissa. Talouskasvusta huolimatta nuorisotyöttömyys rehottaa Portugalissa, Italiassa ja Irlannissa. – Roihuvuoressa asuu paljon aktiivisia ihmisiä, jotka ovat järjestäneet ennenkin omaehtoista ruohonjuuritason toimintaa. 18.30 Ainoa oikea tie. Kun löytyy samanhenkisiä ihmisiä, jotka saavat aikaan jonkin ihmisiä yhdistävän tapahtuman, sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia alueen kehittymiselle ja hyvä leviää. 11.00 Dok: Matka kohti kapinaa. Nuorisopastori Jussi Koski. Zetterbergin tarkastelussa suhteellisen suppeassa tilassa pääpainon vie Viron ja virolaisten poliittinen historia, mutta 1600-luvulta alkaen sijaa saa jossain määrin myös kulttuurija taloushistoria. Sen on nyt tehnyt helpoksi Viron-tuntija, professori emeritus Seppo Zetterberg, jonka Uusi Viron historia on juuri sopivan mittainen johdatus eteläisen naapurikansamme vaiheisiin. OLLi SEppäLä Roihuvuoren kirjamessut 17.–18.3. Kirjasto on mainio yhteistyökumppani sekä kouluille että muille paikallisille toimijoille. Nyt kirjasto täyttää vuosia ja ajattelimme juhlistaa sitä kirjamessuilla
Tavan mukaan miehet ja naiset juhlivat erillään, kummatkin omissa tiloissaan. Niin tai näin, kumpikin kuva-aarteistomme komea helmi pursuaa äijäenergiaa ja seksuaalista uhoa. Naisen asu on kuninkaallinen, tausta leiskuvan punainen. Neuvonantajat julistavat parrat täristen, että Vastin käytös loukkaa paitsi hallitsijaa myös koko luomakuntaa. Hän kääntyy ymmällään neuvonantajiensa puoleen. Häntä ei kyllä humalainen mieskööri pääse riisumaan katseillaan. Muinainen Persia oli, jos mahdollista, vielä enemmän miesten maailma kuin nykyinen Iran. essee ” Mutta Vastipa ei suostu tulemaan. Tarinan alussa kuninkaan palatsissa vietetään kekkereitä. Naisen kuuluu totella. Siinä missä Gallen-Kallelan Aino sentään pakenee vesi vaahdoten himokasta Väinämöistä, von Wrightin koppelo odottaa homenokkien kaksinkamppailun ratkeamista kuin voittajalle varattu pokaali. Mutta Vastipa ei suostu tulemaan. Ennen Esteriä tutustutaan kuitenkin hänen edeltäjäänsä Kserkseen ensimmäiseen lempivaimoon kuningatar Vastiin, joka ainakin minusta on tarinan mielenkiintoisin henkilö. Yhtäkkiä juopuneen Kserkseen päähän pälkähtää esitellä uhkeaa kuningatartaan herravierailleen. Mitäs nyt tehdään. Hän ei ole mikään palkintovaasi. Se uhkaa suorastaan maailmanjärjestystä. Nöyrä. Hän on niin ylpeä ykkösvaimostaan! Kruunu päähän vain, korut kaulaan ja tänne näin – Kserkses öykkäröi. Puutarhaa valaisevat lyhdyt, on syöty ja juotu. Moinen niskoittelu on ennenkuulumatonta. Vaan tiukkapipoisuus sikseen ja armoa hienoille taiteilijoille! Symbolitasolla kumpikin rakastettu mestariteos on varmasti kohottanut enemmän Suomen kansan itsetuntoa kuin pönkittänyt ahdistavia sukupuolirooleja, joiden kyseenalaistaminen kulki 1800-luvulla vielä lapsenkengissä. Hän ei ole mikään palkintovaasi. TeksTi | Riikka Juvonen – kuviTus | Päivi kaRJalainen KOTIMAA | 1.3.2018 20. Järjestellessäni taannoin vanhojen raamatunaiheisten näyttelyitteni kuva-arkistoja törmäsin diaan maalauksesta, jossa itsetuntoisen näköinen nainen nakkelee ylväästi niskojaan. Phyi! Kuningas nolostuu. Olla alamainen. Tapahtumien keskiössä on viehättävä juutalainen orpotyttö Ester, johon kuningas rakastuu ja joka pelastaa maanmiehensä joukkotuholta. Ainon äidillä on asiaa A teneumin Ferdinand von Wrightin 1886 syntyneen Taistelevien metsojen äärellä mieleeni tulee, että se vasta asenteellinen teos onkin. Kas, ihana Vastihan se siinä muistuttaa omasta liki kahdenja puolen vuosituhannen takaisesta #metoo-kampanjastaan! Vanhan testamentin Esterin kirjan tapahtumat sijoittuvat 450-luvun Persiaan kuningas Ahasveroksen eli Kserkseen johtamaan suurvaltaan, jossa Israelin kansa kärvistelee ensimmäisessä diasporassaan. Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1891 kansallisromantiikan hengessä maalaama Aino-taru on kuulemma seksistinen