26 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 3. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –1 1. maaliskuuta 2018 | hinta: 3,70 € 2 9 18 Pyhäkoulussa lapsi saa ihmetellä Jessi Orpana ohjaa Helsingin Pakilassa kotipyhäkoulua 12 Näin suomalaiset muistavat Billy Grahamia Ensimmäiset naiset papeiksi 30 vuotta sitten
aluksi | viikon henkilö | Muistoa kunnioittaen Tällä viikolla lehdessä on kaksi nekrologia eli muistokirjoitusta. Vuonna 1988 lähdettiin nollasta, nyt 48 prosenttia papeista on naisia. Olli Seppälä Julkaisupäällikkö on alkanut lukea lehtien muistokirjoituksia. 1 Opiskelit vuosina 1976–1984. Eri puolilla maata vietetään maaliskuussa naisten papiksi vihkimisen 30-vuotisjuhlia. Kovin erilaisista syistä tosin. Tärkeimpiä tehtäviä ovat olleet kirkolliset toimitukset. Siksi on valittava näkökulma median mukaan. Ajelemme eläkkeellä olevan kollegan kanssa Lapualle aivan niin kuin 30 vuotta sitten. Halusitko papiksi jo silloin. Professori Juha Seppo ja evankelista Billy Graham ansaitsevat tulla muistetuiksi. Valmistuttuani tein lehtorin sijaisuuksia pääkaupunkiseudulla. Ne ovat saaneet tavallista enemmän tilaa, sivun kumpainenkin. 2 Millaisia muistoja sinulla on pappisvihkimyksestäsi. Tulin Lapualle Vaasasta autolla kahden kollegan kanssa. Uusi tapa on nähdä nekrologi journalistisesti toteutettuna juttuna. 4 Miten suhtautuminen naisten pappeuteen on muuttunut 30 vuodessa. – Olen työskennellyt 30 vuotta Vaasassa. – Lapualla järjestetään 6.3. Nuoruuden perinteinen käsitys virasta muuttui, kun Raamatussa alkoivat painaa kohdat tasapuolisuudesta ja yhteisestä uskosta. | Kuva: Johannes Tervo OuTi Klapuri Ensimmäisten naisten joukossa papiksi vihitty kappalainen KOTIMAA | 1.3.2018 2. Yleensä muistokirjoituksen tila on paljon lyhyempi jo pelkästään käytännön syistä. Billy Grahamin ja Juha Sepon muistokirjoitukset sivuilla 26–27. Kypsyin pappeuteen hitaasti. 5 Miten vietät vihkimyksen merkkipäivää. Silloin nekrologista on turha hakea henkilökohtaista muistelua tai vainajan merkityksen arviointia. 3 Mikä on ollut sinulle pappina tärkeintä. – He tarvitsisivat nöyryyttä. Meitä vihittiin Lapuan tuomiokirkossa kymmenen naista ja yksi mies. Perinteinen ja vallitseva tapa on, että yksi tai useampi vainajan tuntenut tai hänen kanssaan työskennellyt kirjoittaa eräänlaisen arvion tämän merkityksestä esimerkiksi tieteenalalle, kirkolle tai harrastustoiminnalle. Billy Grahamin muistokirjoitus on tällainen. Stolan ja kasukan päälle pukeminen sekä siunaaminen olivat vahvoja kokemuksia. Sellaisiakin muistokirjoituksia näkee, jotka muistuttavat ansioluetteloita. Vuonna 1987 sain Vaasasta papin paikan ja lupauksen vihkimyksestä ensimmäisten naisten joukossa. – Naisten pappeudesta on tullut uusi normaali. juhlamessu, ja lisäksi kokoonnumme vihittyjen kesken. Sepon ja Grahamin nekrologit edustavat kahta erilaista tapaa nähdä muistokirjoitus. Toimittajan tekemä muistokirjoitus on lehtijuttumainen ja siinä saa äänen useampi muistelija. Minulla ei olisi rohkeus riittänyt pyrkiä isompiin tehtäviin, mutta toivon, että nuoret naiset hakevat johtajan paikkoja. Haluan yhä kehittyä kuuntelijana hetkissä, joissa perheessä ja suvussa on tapahtunut jotain suurta. – Päivä oli aurinkoinen. Kuudessa hiippakunnassa vihittiin 6.3.1988 kaikkiaan 94 naista, joukossa Vaasan suomalaisen seurakunnan kappalainen Outi Klapuri. Se on usein myös helppolukuisempi kuin perinteisen nekrologin muotoon tehty kirjoitus. – Kun opiskelin, naispappeuden hyväksymisestä ei ollut vielä tietoa. Jännitti niin, että sen jälkeen on ollut helppo ymmärtää konfirmaatioon valmistautuvia rippikouluryhmiä. Toivon, että 30 vuoden päästä osuus on sama piispakunnassa. Meri TOivanen ”Naisten pappeudesta tuli 30 vuodessa uusi normaali” Kappalainen Outi Klapurin mielestä naispappeuden vastustajat haluavat temmata itselleen oikean raamatullisuuden. Useimmat ihmiset elävät käytännössä monta elämää, eikä kaikkien sovittaminen yhteen muistokirjoitukseen aina ole mahdollista
On selvää kenelle tämä palkinto kuuluu. Osan mielestä äänestäjällä täytyy edelleen olla mahdollisuus valita mielestään pätevin henkilö virkaan. Kirkossa matka tasa-arvoon on kuitenkin vielä kesken. Sukupuolten välisen tasa-arvon suhteen maailma on mennyt huikeasti eteenpäin. Angela Merkel ja muita esikuvia KOTIMAA | 1.3.2018 3. Silloin tuntuu, että olen aivan vääränlainen. Se ei ole palvelusten pyytämistä ja antamista. Tänä keväänä juhlitaan naisten ensimmäisten pappisvihkimysten 30-vuotisjuhlaa. Siinä haetaan ilmeitä, ajatuksia. miksi Jumala loi ihmisen. S uomen hallitus ja Kirkkohallitus ovat olleet samansuuntaisesti liikkeellä, kun ne molemmat ovat perustaneet tasa-arvopalkinnon. Ryhmäkuva seuraavasta piispainkokouksesta kertoo koruttomalla tavalla miesvaltaisesta kirkosta. Kirkkohallitus päätti tasa-arvopalkinnon perustamisesta viime syksynä piispa Irja Askolan ehdotuksesta. Kirkon tasa-arvoa kannattava väki jakaantuu siinä suhteessa, pitäisikö tästä tilanteessa nainen aina valita piispaksi tai arkkipiispaksi, jotta naisia ylipäätään saataisiin piispakuntaan. Sellaista hyväksyvää katsetta, joka sanoo, että olen ihan hyvä näin. Pahinta on, jos katse välttää minua. Angela Merkel on hyvä esimerkki siitä, että nainen voi nousta vuosikausiksi valtion johtoon. Silloin esitellään se kohde, johon liittokansleri on päättänyt ohjata 150 000 euron palkintosumman. Siinä ollaan läsnä toisen kanssa. Tytöksi syntyminen Afganistanissa, Nigeriassa tai Suomessa merkitsee täysin eri asioita. Mitä pahaa olen tehnyt. Ainakin Vanhassa testamentissa hän usein suree sitä, miten hänen oma kansansa kääntää hänelle selkänsä. Vielä pahempi jos minulle käännetään selkä eikä minua huomata lainkaan. Suomen hallitus palkitsee Angela Merkelin, koska hän on elämäntyöllään noussut yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista henkilöistä ja tätä kautta esikuvaksi monelle naiselle ja tytölle. Joskus tulee mieleen, että miltä se tuntuu Jumalasta, jos ihmisen katse ei kohtaa häntä. Suomessa presidentti Tarja Halonen ja Irja Askola ovat olleet naisten aseman suhteen esikuvia ja edelläkävijöitä. Tässä saan olla ja pohtia elämääni, tehdä virheeni ja ehkä kehittyä. Mitä sellainen tarkoittaakaan ihmisen ja Jumalan välillä. Se on tuntemisen opettelua. Kirkon tasa-arvopalkinnon saajaksi etsitään parhaillaan ehdokkaita. Kuusi Christian and Missionary Alliancen (CMA) työntekijää sai surmansa kansallisen vapautusrintaman Vietkongin hyökättyä äskettäin Ban Me Thoutin kylään Etelä-Vietnamissa.-Surmansa saaneet olivat kaikki amerikkalaisia; heistä pastori Robert Ziemer oli kääntänyt Uuden Testamentin radain murteelle, jota puhuu 200 000 samannimisen heimon jäsentä maan keskiylängöllä. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Ensimmäinen palkinto jaetaan toukokuussa. Molemminpuolinen näkeminen on oikeasti mukavaa. 1968 ???????. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 1.3. Pääministeri Juha Sipilä puolestaan julkisti joulukuussa, että Suomen hallituksen ensimmäinen kansainvälinen tasa-arvopalkinto annetaan Saksan liittokansleri Angela Merkelille. Olen silti ok toisenkin silmissä. -CMA aloitti lähetystyön Vietnamissa 1911. Ehkä siksi, että hän näkisi ja hänet nähtäisiin kasvotusten. Samalla on hyvä muistaa, ettei tämä koske koko maailmaa. ?. Molemmissa ajatteluissa vaarana on se, että sukupuoli vaikuttaa liikaa siihen, mikä olisi kirkon kannalta paras valinta. Palkinto on perustettu edistämään ihmisten ja ihmisryhmien välistä tasa-arvoisuutta. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 70 000 KMT Vietnamin sota ja lähetystyö. Se tuntuu hyvin inhimilliseltä puolelta hänessä – tai sitten kaipuu tulla nähdyksi onkin jumalallista kuvaa ihmisessä. Katsetta kaipaan. Kirkkohallituksen täysistunto myöntää palkinnon joka toinen vuosi joko henkilölle, seurakunnalle tai muulle yhteisölle. Tätä kirjoittaessa arkkipiispanvaalin lopputulos ei ole selvillä, mutta se tiedetään varmasti, että arkkipiispaksi valitaan mies. Se kuuluu kaikille niille papeille, jotka viimeisen 30 vuoden ajan ovat sitkeästi ja eleettömästi toteuttaneet kutsumustaan eri puolilla Suomea, vaikka osa kirkkokansasta ei vieläkään tunnusta heidän pappeuttaan. Siitä huolimatta virkakysymys oli yksi keskeisistä teemoista uutta arkkipiispaa valittaessa. Palkintojuhla järjestetään ensi tiistaina Tampere-talossa
Sen sijaan muistotilaisuudelle ei ole erillistä kohtaa tilastossa, joten se merkitään yhtenä kohtaamisena, vaikka siellä kohtaisi koko suvun surun. Ainakin lyhyellä aikavälillä tilastointiin on mennyt suunniteltua enemmän aikaa. Sen sijaan toimintatilastojen osalta on vielä kehittämisen varaa. Vaikka tilastointi tapahtuisi aiempaa helpommin, sen opettelu vie aikaa valtavalta joukolta työntekijöitä. Niistä 39 on ollut avioliittoon vihkimisiä ja 23 avioliiton siunaamisia. KOTIMAA | 1.3.2018 4. Lisäksi hämmennystä on herättänyt se, että kaikkia kohtaamiseksi luokiteltavia tapaamisia ei tilastoida. Jos pienen paikkakunnan pappi menee kauppareissulle ja tulee jutelleeksi kaikkien vastaantulijoiden kanssa pitkään ja tuttavallisesti, onko silloin kohdannut heistä kaikki vai vain sen, joka kertoi edesmenneestä isoisästään. Ohjeiden mukaan kohtaamisia voi tapahtua joko sovitusti tai sattumalta, seurakunnan tiloissa tai lähikaupassa. – Tässä painaa se, mikä on suurten uudistusten varjopuoli. Haetaan pistemäistä tehokkuutta kohdistamalla suuren työntekijäjoukon tehtäväksi jonkin asian omaksuminen. Kohtaamisilla on tarkoitus mitata toimintaa muutenkin kuin tapahtumakeskeisesti. Usea kirkkoherra mainitsee erityiseksi päänvaivaksi kohtaamiset, jotka ovat tilastouudistuksen myötä tullut uusi kategoria. Arkkipiispanvaalin tulokset Kotimaa24:ssä Arkkipiispanvaalin toinen kierros ratkeaa tänään torstaina 1.3. Jos kaikkien meidän pappiemme on käynyt samoin, niin se tarkoittaisi useita satoja tilastoimattomia kohtaamisia, kertoo Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kosonen. Silti ensimmäisen vuoden jälkeen löytyy vielä paljon korjattavaa. Tilasto-ohjeiden mukaan toinen on toimitus, toinen kohtaaminen. Varsinkin rakennemuutosten keskellä tai taloudellisesti niukissa oloissa Uusien tilastojen ensimmäinen vuosi oli vaikein uudistus | Kirkon tilastouudistuksessa esimerkiksi hautaan siunaamisen ja muistotilaisuuden välillä on huomattava ero. Kaikki tällaiset tapaamiset ajatellaan tilaston näkökulmasta sielunhoidollisiksi. Tiedon vahvistaa Kotimaalle pastori Aija Pöyri. Käyttäjien osalta on ollut epäselvää, milloin tiedot ovat menneet perille tilastointijärjestelmään. Hovioikeus vapautti vankeuteen tuomitun totaalikieltäytyjän rangaistuksesta. Samoin oppilaitoksessa koko päivän päivystävä seurakunnan työntekijä kirjaa tilastoihin yhden kohtaamisen, vaikka jututtaisi kymmeniä oppilaita. Kotimaa24:stä voit lukea myös arkkipiispaksi valitun ja toiseksi jääneen ehdokkaan haastattelut. Vaalin toisella kierroksella ovat vastakkain Espoon piispa Tapio Luoma ja Porvoon piispa Björn Vikström. Monessa seurakunnassa on todettu yhdessä, että ensimmäisestä vuodesta on turha ottaa ylimääräistä stressiä. – Minulla on viikoittain kohtaamisia, jotka eivät tule tilastoiduksi. Samoilla linjoilla ollaan ympäri Suomen, oli kyseessä iso tai pieni seurakunta. Oikeus: Totaalikieltäytymistä ei voi hyväksyä vain yhden uskonnon perusteella Helsingin hovioikeus toteaa tuoreessa päätöksessään, että ainoastaan Jehovan todistajien aseja siviilipalveluksesta vapauttaminen on vastoin perustuslain syrjintäkieltoa. Välillä on epävarmuutta siitä, mihin sarakkeeseen tilaisuus pitäisi merkitä. Moni kirkkoherra kertoi seurakuntansa työntekijöiden keskuudessa vallitsevan epäselvyyttä siitä, missä menee kohtaamisen raja. Kirkkoherrat olivat yhtä mieltä siitä, että tilastouudistus on tarpeellinen ja selvä parannus entiseen. Esimerkiksi hautaan siunaamisen yhteydessä tapahtuneita kohtaamisia ei tilastoida, vaan hautaan siunaaminen merkitään toimitukseksi. Hän luettelee samanlaisen listan kuin moni kollegansa eteen tulleista pulmista: Jumalanpalveluksissa ei ole päästy verrannolliseen lopputulokseen edellisvuosien kanssa. Ainakin 36 pappia on vihkinyt tai siunannut sateenkaariparin Viime vuoden maaliskuun alun jälkeen ainakin 36 pappia on vihkinyt tai siunannut sateenkaariparin. Vihkimisiä ja siunaamisia voi olla enemmänkin, sillä kaikki papit eivät välttämättä ilmoita asiasta. Kotimaa seuraa verkossa vaalituloksen kehittymistä koko iltapäivän ajan. Meri-Porin kirkkoherran Heimo Hietasen mukaan näyttää siltä, että monen tilaston osalta on saatu ajankohtaiset tiedot. Hän pitää vihkimisistä ja siunaamisista anonyymiä kirjanpitoa ryhmässä, joka kokoaa samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen myönteisesti suhtautuvia pappeja. Suomen käytäntö, jossa vain yhteen uskontokuntaan kuulumisen perusteella saa vapautuksen aseja siviilipalveluksesta, on hovioikeuden arvion mukaan syrjivä. Yhteensä toimituksia on ollut 62. Heistä viisi on saanut toiminnastaan tuomikapitulilta rangaistuksen. Kotimaa soitti kirkkoherroille ympäri maata ja tiedusteli, millaisia kokemuksia seurakunnissa on vuoden tilastoinnin jälkeen. Se on kuitenkin vaikeampaa kuin entinen tapa ja vie aikaa pois kirkon perustyöstä, Hietanen toteaa. Kirkon tilastoiden täyttöohjeessa kohtaamisista todetaan näin: Yksilön kohtaamisella tarkoitetaan tapaamista, jossa on läsnä ammatillisen avun ulottuvuus. uutiset | lyhyesti | | kirkon tilastot | K irkon viime vuonna täytäntöön pantu tilastouudistus kerää risuja ja ruusuja. Tapaamisen sisältönä voi olla avun tai tuen hakeminen mutta myös elämän tarkoituksen tai suunnan pohdiskelu sekä johonkin elämänvaiheeseen liittyvä mietintä
Kosonen kertoo esimerkiksi, että Oulunkylässä on pyritty panostamaan toimitustapaamiseen eli ajatellaan ennen kaikkea jokaisen kohtaamisen laatua. Ja vältettävä, ettei kaikkien tapaamisten kohdalla tulisi pientä itsetietoista ajatusta siitä, että tuleeko tästä tilastoitavaa. Usein avun epäselvään tapaukseen saa siten, että soittaa tai lähettää sähköpostia Kirkkohallitukseen, Halmeenmäki sanoo. ” Kyllä kirkon täytyy oma digiloikkansa tehdä. – Toki on joitakin seurakuntia, joiden tiedoissa on isojakin aukkoja. Yksi kirkkoherroista nimitti vuoden 2017 tilastoa ”naurukappaleeksi”, toinen ”lastenvaivaiseksi”. työskentelevillä työmäärä on sellainen, että uudistukseen on perehdytty niin paljon kuin aikaa on muilta töiltä jäänyt. Monessa seurakunnassa tilastot saavat tietonsa suoraan kalenteriohjelmasta, jolloin suurimman osan datasta pitäisi olla paikkaansa pitävää, Halmeenmäki kertoo. En tiedä, onko sellainen mahdotonta mutta tosi vaikeaa se olisi. Näkisin silti, että tilastot kuvaavat koko kirkon tai seurakuntien toimintaa riittävällä tasolla. | Kuva: Tiina Palomäki / Vastavalo KOTIMAA | 1.3.2018 5. – Kyllä kirkon täytyy oma digiloikkansa tehdä. Kosonen huomauttaa, että numeroiden merkitystä ei pidä kuitenkaan ylikorostaa. – Tilastointi jättää aina näkymättömiin luontevia reittejä ja tilanteita, missä kohdata ihmisiä. Seurakunnat ovat toiminnaltaan kaikki pikkuisen erilaisia. Siinä se kysymys onkin, että millä tavoin me digitalisoimme toimintaamme. – Kaiken kattavan yleisohjeen laatiminen... Antti Berg Hautaan siunaamisen ja sen jälkeisen muistotilaisuuden välinen ero on siinä, että ensimmäinen tilastoidaan toimituksena, jälkimmäinen kohtaamisena. – Tässä kerätään pikkuhiljaa kokemuksia. Hän muistuttaa, että ennen aikaisemmin tehdyt, kerran vuodessa kerätyt tilastot voivat pahimmillaan olla erittäin epäluotettavia. – On myös mietittävä sitä, mikä on rosoista ja vaikeasti tilastoitavaa. Jossain vaiheessa teemme niiden pohjalta isomman korjauksen, että saamme vietyä muutokset kerralla läpi. Halmeenmäen mukaan aiempaa tarkempia ohjeita kohtaamisista tai muista epäselvistä tapauksista on vaikea antaa. On erilaisia nimityksiä samankaltaiselle toiminnalle ja erilaista toimintaa samalla nimellä. Kaikki ennen vuotta 2017 saadut luvut eivät ole vertailukelpoisia nykyisten tietojen kanssa, Halmeenmäki sanoo. Epäselvyyksistä ja työmäärästä huolimatta valtaosa Kotimaan haastattelemista kirkkoherroista suhtautui odottavaisesti tilastouudistuksen tuomiin hyötyihin. Oulunkylän kirkkoherra Kosonen painottaa, että tilastouudistuksen merkitys alkaa tuntua vasta silloin, kun toimintatilastoja voidaan soveltaa seurakunnan työn kehittämiseksi. Hän peräänkuuluttaakin sitä, että tilastointiuudistuksen rinnalla on hyvä miettiä mittareita vaikeasti tilastoitaville asioille. Vuoden 2017 toimintatilastossa on puutteensa, myöntää tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäki Kirkkohallituksesta. Siinä se kysymys onkin, että millä tavoin me digitalisoimme toimintaamme, Meri-Porin kirkkoherra Hietanen sanoo. Lähiaikoina tilastoihin ei ole määrä tehdä muutoksia vaan antaa työntekijöiden tottua järjestelmään. Hän kuitenkin huomauttaa, että sen kanssa samanaikaisesti uudistuneet jäsenja taloustilastojen tiedonkeruu on toiminut moitteetta. Tilanne paranee vuosi vuodelta, kun työntekijät tulevat tutuiksi järjestelmän kanssa ja vertailukelpoista aineistoa karttuu
| Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Sajjad Hussain maailmalta KOTIMAA | 1.3.2018 6. Hindunationalismiin (RSS) kuuluu myös näkemys hinduista ylivertaisena rotuna. Oikeistolaisen hindunationalistisen ryhmän Rashtriya Swayamsevak Sanghin (RSS) yli 200 000 vapaaehtoista kokoontui 25.2. Asiasta kertoo yhdysvaltalaislehti The New York Times. Kirkon sulkemiseen päädyttiin, koska kristilliset johtajat katsovat Israelin yrittävän heikentää kristittyjen asemaa Jerusalemissa. Hindunationalistit ovat esimerkki uskonnon, kulttuurisen taustan ja politiikan tiukasta liitosta. Kirkon sulkemisesta kertoivat useat ulkomaiset mediat ja Suomessa muun muassa Helsingin Sanomat. Viranomaisten mukaan verosta vapautettaisiin uskonnonharjoittamiseen tai opettamiseen tarkoitetut paikat. Ruotsin kirkon Vesteråsin kiinteistötoimikunta on luvannut käsitellä Wejrydin kirjeen. Pyhän haudan kirkko suljettiin Jerusalemissa Kristillisen kirkkokunnan johtajat päättivät sunnuntaina sulkea Jerusalemin vanhassakaupungissa sijaitsevan Pyhän haudan kirkon kävijöiltä. Wejryd lähetti kirjeen pastoraatille, että se palkkaisi konsultin tukimaan katedraalin valaistusolosuhteita. Emerituspiispa ei nähnyt lukea – pyysi pastoraattia palkkaamaan valaistuskonsultin Ruotsin kirkon entinen arkkipiispa Andreas Wejryd vieraili uudenvuodenpäivänä Vesteråsin tuomiokirkossa ja joutui käyttämään taskulamppua lukeakseen virsikirjaa, uutisoi ruotsalaislehti Kyrkans Tidning. Protestina suljettu kirkko on suosittu turistikohde. Intian Meerutissa. Tuomiokirkon johtajan ja papin Johan Sköldin mukaan kyse on siitä, mihin vähät rahat käytetään. AR-15 on kiväärimalli, jota nuori joukkosurmaaja käytti tappaessaan 17 koulutoveriaan Floridassa Yhdysvalloissa. Moonilaisuus yhdistelee kristinuskoa, buddhalaisuutta, taolaisuutta ja kungfutselaisuutta. Sköld pitää palautetta ymmärrettävänä, sillä talvi on vuodenaikana pimeä. Hindunationalismia edustaa Intian politiikassa erityisesti Intian kansapuolue (BJP), joka vuoden 2014 parlamenttivaaleissa sai selvän voiton lähes 86 miljoonalla äänellä. Maailmanrauhan ja yhdistymisen pyhätön edustaja Tim Elder kertoi uutistoimisto AP:lle, että kirkon mukaan AR-15 symboloi rautaista sauvaa, josta Ilmestyskirjassa puhutaan. Kristittyjen mielestä verotus mahdollistaisi kirkon omaisuuden pakkolunastuksen. Israel suunnittelee sellaisen kirkon omaisuuden verottamista, jonka se katsoo olevan kaupallisessa käytössä. Moonilainen yhteisö pyytää jäseniään tuomaan hääseremoniaan kiväärinsä Synkretistiseen uususkontoon Yhdistymiskirkkoon eli moonilaisuuteen liittyvä Pennsylvanian-haara on pyytänyt kannattajiaan tuomaan hääseremoniaan AR-15-kivääreitä. Elderin mukaan aseissa ei ole panoksia, ne ovat asepusseissa, ja ne tarkistetaan ovella
Saara-Maria Pulkkinen Kirjoittaja on vapaa toimittaja. Israelilainen avioliittobisnes on saarivaltiolle jo merkittävä tulonlähde. Israelissa uskonnollinen valta on tukevasti ortodoksijuutalaisten käsissä. | Kuva: Menahem Kahana / AFP Photo / Lehtikuva | uutisessee | KOTIMAA | 1.3.2018 7. Ortodoksijuutalaisten myötäily on taannut korruptiosotkussa rypevälle Netanjahulle hänen paljon kaipaamaansa poliittista tukea. Se vastaa uskonnollisten paikkojen hallinnasta, juutalaisten avioliitoista ja -eroista, hautajaisista sekä ei-juutalaisten kääntymisestä juutalaisuuteen. Vallassa pysyäkseen pääministeri on usein turvannut hallituskumppaneihinsa, vanhoillisiin ortodoksijuutalaisiin. Juutalaisuuteen aikuisiällä kääntyneen Trumpin rabbi oli Israelissa päätynyt rabbinaatin epäviralliselle mustalle listalle, ja yhden hänen ohjaamansa käännynnäisen avioliittolupa oli evätty. Reformiliikkeen hurskas rabbi voi matkustaa uskontonsa pyhimpään paikkaan rukoilemaan vain kuullakseen, ettei hän naispuolisena rabbina saa ottaa Itkumuurille edes Tooraa mukaansa. Israelin poliisi on tutkinut Benjamin Netanjahua ympäröivää korruptiovyyhtiä kuukausien ajan ja suosittaa nyt syytteiden nostamista pääministeriä vastaan. I sraelin pääministerin poliittinen tulevaisuus on vaakalaudalla, tiedotusvälineet uutisoivat viime viikolla. Suuntausten väliset kahnaukset osuvat myös diasporajuutalaisiin erityisesti Israelille tärkeissä liittolaismaissa kuten Yhdysvalloissa. Maassa ei voi solmia siviiliavioliittoa, ja uskonnollisilla viranomaisilla on yksinoikeus vihkitoimituksiin. Ääneen rukoilevat naiset ovat kohdanneet häirintää ja heidän muurille tuomiaan toorakääröjä on takavarikoitu. Porsaanreikä on niin suosittu, että matkanjärjestäjät markkinoivat naimahaluisille israelilaisille kirjaimellisia häämatkoja, joihin kuuluu niin tarvittavien sopimusten kääntäminen kuin paikallisten viranomaisten varaaminen. Monelle juutalaiselle Israel merkitsee henkistä ja hengellistä kotia, ja sen tiukkeneva uskonnollisuus saa liberaalimmat yhdysvaltalaiset tuntemaan itsensä kodittomiksi. Ortodoksijuutalaisten valta ei jää Itkumuurille. Pelkästään Kyprokselle arvioidaan matkustavan vuosittain yli 2000 israelilaisparia. Samalla amerikanjuutalaisten halu tukea Israelin valtiota heikkenee. Israel maksaa tuesta kuitenkin kovan hinnan. Se koostuu eri suuntauksista, joiden käsitykset juutalaisesta laista ja sen käskyjen velvoittavuudesta poikkeavat toisistaan. Ei olekaan ihme, että konservatiivitai reformiliikkeisiin kuuluvat amerikkalaiset ovat alkaneet ihmetellä Israelin ja Netanjahun ortodokseja suosivia toimia. Vuonna 2016 muurille päätettiin rakentaa uusi kaikille suuntauksille ja molemmille sukupuolille avoin rukousalue, mutta viime kesänä Netanjahu pyörsi päätöksen ortodoksijuutalaisten painostuksesta. Sisäpoliittisissa vaikeuksissaan hän on samalla kääntänyt selkänsä erityisesti amerikkalaisille diasporajuutalaisille, joiden tuki on Israelille ulkopoliittisesti elintärkeää. Ortodoksijuutalaisten suosiminen hiertää israelin tukijoita lapset kurkistavat morsianta ultraortodoksisissa häissä Jerusalemissa vuonna 2014. Vuodesta 2009 Israelia johtaneen Netanjahun asema on horjunut jo pidemmän aikaa. Rabbinaatin hallitsemalla muurilla juutalaiset rukoilevat ortodoksitapojen mukaan: miehet ja naiset on erotettu toisistaan. Muita suuntauksia tunnustavat joutuvat sopeutumaan ortodoksien tapoihin, esimerkiksi morsianta koskevaan rituaalikylpyyn – jos ortodoksit edes tunnustavat heidät juutalaisiksi. Rabbinaatti ei kuitenkaan edusta kaikkien israelilaisten uskontulkintaa. Avioliiton molempien osapuolten tulee olla juutalaisia, eikä avioliittoon voi astella samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa. Juutalaisuus ei ole monoliittinen uskonto. Jopa Yhdysvaltain presidentin tytär Ivanka Trump on saanut maistaa rabbinaatin voimaa. Se näkyy esimerkiksi Itkumuurilla, josta on tullut näyttämö juutalaisten sisäisille riidoille. Häistä Israelissa haaveilevalle amerikkalaispariskunnalle selviää, etteivät he ole tarpeeksi juutalaisia vihittäväksi oman uskontonsa mukaisesti. Ortodoksijuutalainen rabbinaatti päättää valtiossa kaikista juutalaiseen uskontoon liittyvistä kysymyksistä aina elintarvikkeiden kosher-merkinnöistä lähtien. Asian tultua julkisuuteen rabbinaatti kuitenkin kiiruhti vakuuttamaan, että Ivanka Trump tunnustettaisiin juutalaiseksi myös Israelissa. Israelin sisällä vaikutusvaltainen ortodoksijuutalaisuus on Yhdysvalloissa vähemmistösuuntaus. Jos avioliittoon aikovan juutalaisen vakaumus tai tausta ei tyydytä rabbinaatin näkemyksiä, hänen täytyy uusia kääntymyksensä ortodoksijuutalaisten oppien mukaan. Menossa tanssirituaali, jonka aikana morsian tanssii yhteisön ja perheenjäsenten sekä sulhasen kanssa. Israelin juutalaiset voivatkin mennä naimisiin vain ortodoksijuutalaisten ehdoilla. Rabbinaatille kelpaamattomat pariskunnat solmivat siviiliavioliiton toisessa maassa ja toimittavat avioliittotodistuksensa jälkikäteen Israelin viranomaisille, jotka tunnustavat avioliiton päteväksi. Tiukka avioliittolainsäädäntö ajaa vuosittain tuhansia pareja avioitumaan ulkomaille. Merkittävimpiä suuntauksia ovat vanhoillinen ortodoksijuutalaisuus sekä vapaamielisemmät konservatiivija reformijuutalaisuus
Räikein esimerkki Venäjän viimeaikaisesta uskonnonvapauskehityksestä on kuitenkin Jehovan todistajien kieltäminen. Hiljaiseen viikkoon mahtuu pääsiäisruohon istutusta, pää siäisvaellus seurakuntatalolla ja matka mummolaan. Kansainvälistä Human Rights Without Frontiers (HRWF) -järjestöä johtava Fautre osallistui viime viikolla Joensuussa pidettyyn kansainväliseen uskonnonvapautta koskevaan konferenssiin. 20 kpl 4,60 väh. Fautre ihmettelee myös sitä, miten vähän länsieurooppalaiset hallitukset tai parlamentit ovat puuttuneet Venäjän kehitykseen. uutiset | uskonnonvapaus | Belgialainen Willy Fautre vastaa nopeasti kysymykseen Venäjän uskonnonvapaustilanteesta. – Siksi suuret läntiset kirkotkaan eivät puolusta heitä. Tärkein syy tähän Fautren mukaan on, että Jehovan todistajat eivät ole suosittu liike. – Nyt 170 000 ihmistä melkein 400 seurakunnassa eri puolilla Venäjää ei saa enää kokoontua jumalanpalvelusmenoihinsa. 10,80 (12,00) 9 90 Tuohus 100 % mehiläisvahaa. Koko 10 x 13,5 cm 9,90 Helppotajuinen ja kauniisti kuvitettu kirja kertoo lapselle pääsiäisen tapahtumista. kirja 19,90 (34,90) cd 16,00 (34,90) 8 90 Raamatun kertomuksia – Pääsiäinen dvd Pääsiäisen ihme KOTIMAA | 1.3.2018 8. Mutta miten käy, kun naapurin Oton kani katoaa ja mummo lan kanalassa tapahtuu kummia. – Se on huonontunut. 100 kpl 4,30 Alk. Hengellisesti liian vapaat liikkeet eivät sovi Kremlin määrittelemiin raameihin. – Venäjällä on jo jonkin aikaa haluttu ”siivota” maa vääränlaisista uskonnollisista viesteistä. Toistaiseksi ne ovat voineet toimia maassa. Hän osallistui viime viikolla Joensuussa kokoontuneeseen uskonnonvapauskonferenssiin. 4 30 Eero Huovinen Uusi ilo Kirjan mietteet ovat syntyneet pääsiäisyön messuissa, joissa pimeys vaihtuu valoksi ja vanha uudeksi. Amerikkalaisperäisiä ryhmiä, kuten mormoneja tai skientologeja, voidaan Fautren mukaan pitää Venäjällä ”Troijan puuhevosina”, jotka ”tuhoavat meidän slaavilais-ortodoksisia arvojamme”. Lahkoina ja ääriliikkeinä pidetyt ryhmät ovat tulilinjalla. 0,70 Keraaminen tuohuksen jalka 8,20 Kiva animaatio pääsiäisen tapah tumista. Venäjä on viime vuosina kiristänyt otettaan uskonnollisista liikkeistä. Kaikkien uskontokuntien on ortodoksisen kirkon tavoin toteltava valtiota. Puhumme suomea. Jussi Rytkönen Lue lisää uskonnonvapauskonferenssista tämän lehden sivulta 24. – Joukossa on kuitenkin täysin rauhanomaisia liikkeitä, kuten islamilainen Said Nursin seuraajat. 8,90 (15,90) Tytti Issakainen, Maisa Tonteri, Pekka Rahkonen Atte ja Anna viettävät pääsiäistä Virpomavitsoista alkaa Aten ja Annan pääsiäisen odotus. Emerituspiispa Eero Huovinen kirjoittaa siitä, kuinka Kristuksen ylösnousemus ylittää vanhan maailman rajat. 20 pahvisivua ja mukavat peh mustetut kannet. 5,70 (6,40) väh. Valtio tekee yhteistyötä Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. 020 754 2350 10 80 KOHTI PÄ ÄSIÄISTÄ Pääsäisikoni – Kristus – kuoleman voittaja Valmistettu Suomessa paino kuvasta puutaustalle. | Kuva: Jussi Rytkönen VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Venäjä kieltää vähemmistöjä Belgialainen Willy Fautre johtaa ihmisoikeusjärjestö HRWF:ää
itä-ukrainan taisteluissa kaatuneiden ukrainalaissotilaiden muistomerkki. Heillä molemmilla on takanaan useita rotaatioita rintamaolosuhteissa. Tämä oli meille kunnianosoitus. Heidän palkkansa tulee kirkoilta. Se merkitsee piispan mukaan, että tulevaisuudessa Ukraina voisi ehkä kuulua myös Natoon. Helsingissä vierailleiden ukrainalaispappien mukaan maan kirkot ovat koko kriisin ajan seisseet kansansa ja sotilaittensa rinnalla. – Venäjä ymmärtää, että sen aikeita ei olekaan helppo toteuttaa. Kenttäpiispa Koltun kertoo ukrainalaisen tulkinnan. Lakia kuitenkin valmistellaan. – Venäjä haluaa pitää voimansa ja auktoriteettinsa Ukrainaa ympäröivillä alueilla. | Ukraina | K un Ukrainan kriisi Venäjän tekemän Krimin valtauksen myötä vuonna 2014 alkoi, sekä Ukrainan valtionjohto, puolustusvoimat että kirkot olivat siihen valmistautumattomia. Venäjää puhuvat ukrainalaiset eivät ole venäläisiä, vaan ukrainalaisia, Ljubomir Javorskij toteaa. – Pienellä osalla papeista on kerrallaan vuoden voimassa oleva sopimus valtion kanssa palveluksesta asevoimissa. Koko Ukrainan kriisin ajan on aprikoitu, mitä konfliktia ylläpitävä Venäjä naapuriltaan haluaa. Kreikkalaiskatolilaisia on sopimuspalveluksessa nyt 32, Javorskij sanoo. Mutta se ei ole kyennyt tuhoamaan Ukrainan vapauden henkeä, Koltun sanoo. Jussi Rytkönen Kenttäpiispa: Venäjä on yrittänyt tuhota kulttuurimme sota | Helsingin kansainväliseen sotilaspappikonferenssiin osallistuneet ukrainalaispapit ovat kaikki kokeneita rintamamiehiä. Se ei halua amerikkalaisia sotilaita rajoilleen. Ongelmana Javorskijn mukaan on, että Ukrainan lainsäädäntö ei vielä säätele sotilaspappien toimintaa. – Olemme hyvin kiitollisia siitä, että olemme voineet olla mukana sotilaspappeina ja kansakuntamme edustajina. Hän osallistui kollegoidensa kanssa helmikuun alussa Helsingissä pidettyyn kansainväliseen sotilaspappien konferenssiin. Ljubomir Javorskijn mukaan palveluksessa on nyt yli 500 sotilaspappia. – Myös te olette kokeneet paljon Venäjän hyökkäyksiä ja siksi te ymmärrätte meitä ukrainalaisia. Ukrainalaiset sotilaspapit käyttävät työssään papillisia asuja. Konteksti oli ”hyvin eurooppalainen”. | Kuva: Genya Savilov / AFP Photo / Lehtikuva ” Leiriolosuhteissa vietetty kenttäjumalanpalvelus on keskeytynyt luotien ja kranaattien alkaessa putoilla lähelle. Ukrainan sotilaspapisto on koostumukseltaan varsin kirjava. Rintamaolosuhteissa pukeudutaan kuitenkin maastopukuihin. – Näitä kirkkoja on kaikkiaan kahdeksan, Moskovan patriarkaatin alainen kirkko, Ukrainan autokefaalinen ortodoksinen kirkko, Kiovan patriarkaatti, me kreikkalaiskatolilaiset, kolme protestanttista kirkkokuntaa ja kahdeksantena Krimin tataarimuslimit, Koltun sanoo. Useimmat ovat vapaaehtoisia, tavallisia seurakuntapappeja. Kenttäpiispa Koltunin mukaan Ukrainan kirkoilla on ekumeeninen neuvosto, joka lähettää sotilaspappeja tehtäviinsä sen mukaisesti, kuinka paljon sotilaissa tilastojen mukaan on tietyn kirkon jäseniä. – Sotilaspappijoukkojenkin koulutus alkoi sodan olosuhteissa. Näin kertoo Ukrainan puolustusvoimien sotilaspappijoukkojen pappi, isä Ljubomir Javorskij. Isä Javorskijn mielestä Ukrainan tilanne muistuttaa Suomen historiasta. He saavat palkkansa puolustusvoimilta. sota on vaatinut yli 10 000 ihmisen hengen. – Menneisyydessä Venäjä on yrittänyt tuhota meidän ukrainalaisen kulttuurimme ja muuttaa historiaamme. – Venäjä taas ei halua nähdä näin tapahtuvan. Ukraina puolestaan haluaa olla osa länttä, Eurooppaa ja EU:ta. Joskus on sattunut, että leiriolosuhteissa vietetty kenttäjumalanpalvelus on keskeytynyt luotien ja kranaattien alkaessa putoilla lähelle. – Kreikkalaiskatoliset pappimme ovat olleet rintamalla yli 600 henkilörotaation verran. Delegaatiota Helsingissä johtanut kenttäpiispa Mihail Koltun ja Javorskij ovat molemmat Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon edustajia. Olemme alusta lähtien olleet mukana myös taistelukentällä. Hän arvioi myös, että kriisin pitkittymisen myötä Venäjällä on tajuttu, että Ukrainan kielellinen jako ei sittenkään välttämättä toimi Moskovan hyväksi. Ukraina on kuitenkin iso maa ja Venäjälle vaikea kohde. KOTIMAA | 1.3.2018 9. Kaatuneita pappeja ei Jumalan kiitos vielä ole, mutta muutamat ovat haavoittuneet, Javorskij kertoo. Olemme voineet jakaa kokemuksia toisten maiden sotilaspapiston kanssa ja saaneet tuntea itsemme ”melkein eurooppalaisiksi”. Helsingin konferenssi oli kenttäpiispa Koltunin mukaan ukrainalaisille mieluisa kokemus
Toinen syy siihen, miksi ajatteluni on kääntymässä uuteen suuntaan, on se, että olen kuunnellut uudella tavalla sanojasi. Hyviä eläkepäiviä toivoen, SeppO LahTinen Pälkäne Arkkipiispan testamentti kirje | Olen kuunnellut uudella tavalla arkkipiispan sanoja, kirjoittaa Seppo Lahtinen. Havahduin aivan toisiin ajatuksiin luettuani Aamulehdessä 20.1. Miksi sitten tämä ulostulo tässä asiassa, kun minut tunnetaan melko kriittisistä mielipiteistäni niitä kohtaan, jotka haluavat murentaa Raamatun arvovaltaa kirkossamme. Sen sijaan alle 30-vuotiaat muodostivat vain 6 prosenttia valituista. Selittelemättä ja antamalla sen yksinkertaisesti puhua kuulijoille. Jani TanSkanen Jyväskylän seurakunnan yhteisen srk-palvelun johtokunnan jäsen Nuoria tulisi osallistaa jo ruohonjuuritasolla KOTIMAA | 1.3.2018 10 O len pitkään suhtautunut hieman skeptisesti pian eläkkeelle siirtyvän arkkipiispamme sanomisiin. Näin ollen, tämä on anteeksipyynnön paikka. Jukko on huolissaan nuorten vakiintumattomuudesta – siitä että nuoret eivät pysy yhdessä ja samassa seurakunnassa. Harva meistä vain uskaltaa tunnustaa olevansa uskossakin vain vasta-alkajia,” arvottomia palvelijoita”, kaiken parhaamme mukaan tehtyämme. Toki sen tulee myös näkyä jollakin tavoin, mikäli sitä ylipäänsä on. En osaa selittää tätä, kukin muodostakoon asiasta oman kantansa. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kaikki viimeaikaiset puheesi ovat olleet jotenkin niin erilaisia, vapautuneita. Minä tahdon kuitenkin kirjoituksessani kiittää sinua niistä sanoista, joita olet sanonut. Niin kuin koulujen demokratiakasvatuksen osalta tiedetään, oppilaita ei tulisi kannustaa vain oppilaskunnan hallituksiin, vaan kaikilla oppilailla tulisi olla mahdollisuuksia koulun arkisesta toiminnasta päättämiseen. Siinä nöyrä, elämää rehellisesti katseleva, kypsä, oppinut ja sydämen sivistystä omaava ihminen tilittää rehellisesti elettyä elämäänsä. Mikä parasta, niissä on tuotu esiin yksinkertainen ja selkeä Jumalan sana sellaisena, kuin se on kirjoitettu Raamatussamme. ” Minulle on herännyt kysymys, että onko tämä enää sama mies, kuin se, jota olen aiemmin kuunnellut.. Toki monet hänen edesottamuksensa herättivät ja herättävät edelleen kysymyksiä. Monista olen myös jyrkästi eri mieltä, mutta se sallittakoon moniäänisessä kirkossamme. Käytäntö ei kuitenkaan tunnusta nykymaailman vakiintumattomuutta. Sitä pyydän, etten aina ole tuonut asiaani esiin rakkaudella ja sovinnollisella mielellä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Raamatun sanoja lainatakseni: ”Emme voi ottaa mitään, ellei sitä anneta meille taivaasta.” Arjen usko näkyi monin tavoin työnsä jättävän piispamme elämässä. olleen haastattelun hänestä. Päinvastoin ”usko tulee meihin”, kuten muun muassa Aapeli Saarisalo sen ilmaisee. Tässä yhteydessä olisi kuitenkin perusteltua kysyä syitä nuorten osallistumattomuuteen. Jumalan edessä voimme olla yksin rehellisesti sitä mitä olemme. Ehkä nuoria ei ole perehdytetty tai ehkä he kokevat seurakunnan päätöksenteon kankeaksi. Minulle on herännyt kysymys, että onko tämä enää sama mies, kuin se, jota olen aiemmin kuunnellut. Jukon ehdottama nuorten sivuuttaminen ei voi olla ratkaisu, mikäli kirkko mielii olla olemassa tulevaisuudessa. Suosittelen kirkon nuorisotyön toimijoille ja muillekin tutustumista kasvatustieteen jatko-opiskelija Antti Moilasen kirjoituksiin koululaisten osallistamisesta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Huoli on vallitsevassa systeemissä valitettavan perusteltu, sillä paikkakuntaa vaihtaessaan kirkkovaltuutettu menettää paikkansa. Tätä taustaa vasten on erikoista, että Annamari Jukko kysyy Kotimaassa (22.2.) ilmeisen vakavissaan, kannattaako nuoria kannustaa vaikuttamaan. Moni aikuinenkin voi joutua vaihtamaan töidensä tähden asuinpaikkaa, mutta seurakuntayhteys voi silti säilyä kodin suuntaan. Sen sijaan kirkon olisi hyvä kasvattaa lapsia ja nuoria osallisuuden kulttuuriin jo ruohonjuuritasolla. Moni Moilasen huomio hänen blogissaan Koulu ja sivistys on sovellettavissa kirkkoon. Ainakin minä olen sen sellaisena kuullut ja ottanut vastaan. Se siis annetaan lahjana meille. Itse asiaa, jota pidän raamatullisena ja luterilaisen kirkkomme tunnustuksen, oppi-isämme Martti Lutherin näkemyksen mukaisena, en pyydä anteeksi. Jumalamme edessä meistä jokainen joko seisoo tai kaatuu. Vuonna 2014 valituista kirkon päättäjistä 43 prosenttia edusti yli 60-vuotiaita. En tiedä miten muut ovat sen kokeneet. Siinä tiimellyksessä on arkkipiispamme saanut oman osansa purkauksestani. Voin monelta osin samaistua niihin tuntoihin, joita hän tuo esille. Suo anteeksi sinuttelu. Monille herätyskristillistä näkemystä kannattaville ihmisille saattaa herättää kritiikkiä sanonta: ”En ole koskaan tullut uskoon.” Kristinuskon perussanoma on kuitenkin etenkin Luterilaisen uskonnäkemyksen pohjalta se, ettei kukaan edes voi tulla niin sanotusti uskoon. Jukko tuo esiin myös kokemuksensa nuorten valtuutettujen vähäisestä osallistumisesta. On kuin jokin iso taakka olisi hellittänyt hartioiltasi. Ehkä kirkon tulisi myös luoda strategia ja toimeenpano-ohjelma nuorten osallistamisesta. Kristityn tulisi aina kulkea kaikessa rakkaus edellä -periaatteella
Tänään Sankta Klaran jumalanpalvelukset ovat joka sunnuntai täynnä repaleista kansaa. Kesällä 1917 Suomen eduskunta, jossa enemmistönä olivat sosialidemokraatit, hyväksyi Valtalain julistautuen korkeimman vallan haltijaksi. Jos kysymys olisi ollut vain laillisuudesta, mitä kirkko teki ennen sisällissodan puhkeamista. Kovin vähälle huomiolle on jäänyt se, että pieni eduskuntapuolue Suomen kristillinen työväenliike 1918 kielsi jäseniensä ”liittymisen aseellisiin kaarteihin”. Siis jo ennen sotaa. Päätöstä pidettiin 1918 keväällä punaisten myötäilynä ja liikkeen puheenjohtaja Antti Kaarne erotettiin puolueesta. jaana RuSko-laitinen teologi, Hämeenlinna KOTIMAA | 1.3.2018 11. Hän toteaa: ”Kirkko ei voinut asettua laittomuuden eikä väkivallan taakse. Pekka SiMojoki Kirjoittaja on muusikko, sanoittaja, sovittaja ja säveltäjä. Paljon puhumme muutoksesta, mutta odotammeko sitä oikeasti. Yhtä asiaa minä kuitenkin olen aina ihmetellyt: Miksi kukaan ei uskalla viedä muutosta omaan kirkkoonsa. Tapasin Karl-Erik Sahlbergin yllättäen toisen kerran pari kuukautta sitten Afrikassa. Rakkaalla kirkollamme on tässä tehtävässä arvokas rooli yhä moniäänisemmäksi käyneessä yhteiskunnassamme. Venäjän väliaikainen hallitus hajotti tämän eduskunnan ja seuraavissa vaaleissa valta siirtyi porvarilliselle puolelle. Heikki PalMu Turku Valkoisen kirkon puolustus kirkko ja sisällissota Pekka Särkiön mielipidekirjoitus (Kotimaa 15.2.) vaatii täydennyksenä asian, jonka Särkiö on sivuuttanut. Kaikki he tuntuivat olevan vaikuttuneita ja kiittelivät sitä, mitä näkivät. Porvarilliset puolueet olivat Valtalain itsenäisyysjulistusta vastaan. Tuo ruotsalainen pappi oli valoisan oloinen ihminen ja vaikutti asiastaan todella innostuneelta. Kirkon ovet avattiin, siellä sai syödä, peseytyä ja jopa nukkuakin. Hän on jo eläkkeellä, mutta pitää tansanialaisen vaimonsa kanssa lastenkotia Kilimanjaro-vuoren juurella. Siksi kirkko oli valkoisen senaatin puolella.” Särkiö esittää joukon perusteluja. Jotain merkillistä kuitenkin tapahtui, ihmisiä alkoi tulla. Jos todella alamme rukoilla, lähdemme ulos ja avaamme ovemme, siinä on se vaara, että asiat oikeasti muuttuvat. Itsekin olen siellä saanut muutaman laulun käydä laulamassa. Tilanne oli niin huono, että jotkut kaavailivat kirkosta jopa uimahallia. Vanha pastori kertoi yhä seuraavansa, mitä Ruotsissa tapahtuu ja välillä tekee puhujamatkojakin pohjoiseen. Anakronistisesti Särkiö kirjoittaa: ”Kommunistit yllyttivät Suomen työväestöä liittymään vallankumoukseen.” Ketkä kommunistit. Espanjan sisällissodassa se meni kapinallisten puolelle. T apasin hänet ensimmäisen kerran eräässä seminaarissa vuosia sitten. Ja muuttuiko Etelä-Afrikan apartheid-politiikka lailliseksi sillä, että valtiovalta sitä harjoitti. ”Kansanvaltuuskunnan” anomuksesta Suomi olisi todennäköisesti pian liitetty osaksi ateistista Neuvostoliittoa. Sosialidemokraatit olivat hänelle ja piispojen enemmistölle Ilmestyskirjan peto ja Anti-Kristus. Ensin he alkoivat rukoilla, tunti aamulla ja toinen illalla. Istuimme heidän vaatimattomassa kodissaan ja juttelimme kahvikupin ääressä. Vastaus kysymykseen ei tapahtuneen valossa ole kuitenkaan näin selvä ja yksioikoinen. Kaikki odottavat muutosta, mutta kukaan ei uskalla aloittaa sitä.” Niinpä. Merkittävä syy kirkon (papiston) valkoisen puolen sympatiaan, Särkiön mainitseman kapinan ja väkivallan vastustamisen lisäksi, on ollut pelko kirkon ja uskonnon asemasta Suomessa, mikäli sodan lopputulos tulisi olemaan toinen kuin se oli. Pieniä ihmeitä alkoi tapahtua, sairaita parani ja Jeesus tuli tutuksi. Kun katsotaan historiaan, ei kirkko todellakaan ole aina asettunut ”laillisen esivallan” taakse. Pian he uskaltautuivat jo Tukholman kaduille, mistä löytyikin se kadonnut seurakunta, narkkarit, prostituoidut ja kodittomat. Kotimaa julkaisi 1.2. ” Kaikki odottavat muutosta, mutta kukaan ei uskalla aloittaa sitä. Kun Sahlberg palasi aikanaan lähetystyöstä Tansaniasta, hän sai hoitaakseen Sankta Klaran kirkon keskellä Tukholmaa. Hän onkin yksi Ruotsin kirkon elävistä legendoista, pastori Karl-Erik Sahlberg. kenttäpiispa Pekka Särkiöltä vastineen ”Miksi kirkko asettui valkoisten puolelle?” Merkittävää sekin, että perusteluja lähtee etsimään kenttäpiispa. ”Jumalan valtakunnan työstä ei voi jäädä eläkkeelle”, hän totesi hymyillen. Tällaiseen pelkoon antoivat aihetta muun muassa punaisten suorittamat kirkon omaisuuden tuhoamiset ja pappeihin kohdistuneet väkivallanteot: 30 pidätettiin, 10 murhattiin. Suomestakin tehdään opintomatkoja Tukholmaan. Bolsevikkien tukemien punakapinallisten voiton uskottiin johtavan juuri saavutetun itsenäisyyden menettämiseen. Orpolapset kävivät laulamassa kaukaisille vieraille. Valkoisten taholta voitettuihin kohdistuneet rankaisutoimet olivat todella liian ankaria. Heidän puolueensa perustettiin vasta elokuussa 1918, pitkälti sodan päättymisen jälkeen. Mieleeni jäi soimaan yksi ajatus, minkä hän keskustelumme lopuksi lausui: ”Me saimme Sankta Klaran kirkkoon vieraita Ruotsista, Suomesta ja eri puolilta maailmaa. Alku ei ollut kovin lupaava, sillä ensimmäiseen jumalanpalvelukseen tuli vain kolme osallistujaa, nuorin 80-vuotias. oSMo Pylvänäinen kirkkomme tulevaisuus Tulevalta arkkipiispalta, kuka tuleekaan valituksi, odotetaan selkeää sitoutumista Raamattuun. Kaikkia kiinnostaa nähdä, mikä on tämä ”Sankta Klaran ihme”. Ville Jalovaaran tasapuolisuuteen pyrkivän artikkelin ”Kirkko ja sisällissota.” Kirjoitus sai 15.2. Miksi on niin vaikeaa lähteä ulos tutuista ympyröistä. Papiston vetoomukset lievemmästä kohtelusta tuottivat valitettavasti liian vähän tulosta. Kirkon tulee pysyä omalla tontillaan ja sen tärkein tehtävä on evankeliumin julistaminen. Sahlberg kertoi meille, miten kaikki muuttui. Muutoksen odotusta. Kirkon arkkipiispa Johansson oli jopa yleistä äänioikeutta ja erityisesti naisten äänioikeutta vastaan
Pyhäkoulussa saa rauhassa etsiä ja löytää uudistuva perinne KOTIMAA | 1.3.2018 12
Joka toinen viikko kokoontuva pyhäkoulu vetää neljästä yhdeksään lasta ja nuorta, nuorin kävijä on neljävuotias, vanhin menee rippikouluun. Vastaukseksi löytyi pyhäkoulu. Ikivanha brändi uudistuu muun muassa pop-up-pyhäkoulujen kautta. Erityisesti teollistuneessa Englannissa oltiin huolissaan lasten kristillisestä kasvatuksesta. Sitten Iida sytyttää kynttilät, jotka eivät ole ensin syttyäkseen. S TeksTi | saila keskiaho – kuvaT | Jukka GransTrÖm Jessi orpana nostaa pyhäkoululaatikon, josta irene keskiaho, luukas, veera ja iida neuvonen löytävät alttarin. Pyhäkoulu lähtee siitä, että lapsella ja Jumalalla on jo suhde. Työnjako on selvä: Orpana hoitaa sisältöpuolen, Tiilikainen tarjoaa tilat ja kirkkokahvit. » KOTIMAA | 1.3.2018 13. Pyhäkoululaiset kaivelevat laatikosta tarvittavat esineet: valkoisen pöytäliinan, violetin alttarivaatteen, kukkia ja ristin. Alttari rakennetaan yhdessä. anja liimatainen kutsuu pyhäkoululaiset kotiinsa. – Mihin laittaisin tämän sydämen, Luukas ihmettelee. Sillä, että pakilalaisessa kodissa rakennetaan alttaria, on pitkät juuret. oitamme ovikelloa. Siitä lähtien pyhäkoulu on muotoutunut kussakin tilanteessa aikansa näköiseksi: 1900-luvun alun suomalaisissa pyhäkoululehdissä neuvottiin maataloustaitoja, ja voipa pyhäkoululla nähdä olevan yhteyksiä kansakoululaitoksen syntyyn. Portaiden yläpäässä odottaa Jessi Orpana, pyhäkoulun vetäjä. Pyhäkoulu syntyi 1700-luvulla. Irene asettelee keskittyneesti paperikukkia paikalleen. Tiilikaisen kotona Helsingin Pakilassa kokoontuu pyhäkoulu. He ovat pyhäkoulun vakiokasvoja. Hän päätyy ripustamaan sen ristiin. Tänä sunnuntaina hiihtoloma on verottanut väkeä, mutta tuolta he nyt kuitenkin tulevat: Veera, 12, Iida, 13, ja Luukas, 9, Neuvonen kopistelevat lumisia kenkiään eteisessä. Lopuksi jokainen saa vuorollaan soittaa triangelia, kirkonkelloja. Kotipyhäkoulut ovat sen verran harvinaisia, että olemme tulleet sitä ihmettelemään nelivuotiaan tyttäreni Irenen kanssa. Alas saapuu Anja Tiilikainen, mehumummoksi hän ohimennen itseään kutsuu. – Nyt Anjan olohuone muuntautuu meille pyhäkoulutilaksi, Jessi Orpana sanoo
Olen antanut ohjaajille vapauden miettiä, mikä olisi juuri heidän juttunsa. Ohjaajia on parisenkymmentä, ja pyhäkouluteemoja sellainen kirjo, että hitaampaa hengästyttää: tanssipyhis, touhupyhis, musapyhis, kokkipyhis, puutyöpyhis, pyhäkoulut laitoksissa... – Ihmisille herää ainakin joku mielikuva pyhäkoulusta. Muutoksista huolimatta perusolemus on säilynyt samana. – Pyhäkoulussa halutaan juurruttaa lapsi kristilliseen traditioon ja antaa kokonaisvaltaista hyvinvointia, pyhäkoulutyön kouluttaja Anita Ahtiainen Nuoresta kirkosta sanoo. Kaikkein tärkeintä on, että pyhäkoulu on ensisijaisesti seurakuntalaisten tekemä, Ahtiainen ajattelee. Ahtiaisen mielestä pyhäkoulu on niin hyvä brändi, ettei kirkon kannata jättää sitä käyttämättä. uudistuva perinne Pyhäkoululaiset polttavat tuhkaksi asiat, jotka mieltä painavat. – Alusta asti ajatuksena on ollut, että seurakuntalaiset aktivoituvat huolehtimaan lasten kristillisestä kasvatuksesta. Parkanossa asuu noin 6600 ihmistä. Tällä hetkellä heistä noin sata on pyhäkoululaisia. KOTIMAA | 1.3.2018 14. He saavat tehdä sitä, missä kokevat onnistuvansa, Eleonora Printz kertoo. Sunnuntaipyhäkoulu kokoontuu vain silloin tällöin. Pyhäkoulun apuopettajaksi pääsee kutosluokkalaisena ja jo 13-vuotiaat saavat ottaa pyhiksen haltuunsa. He ” Pyhäkoulu on paikka, jossa pohditaan, mikä on pyhää ja arvokasta. Nuoret kasvavat ikään kuin oppisopimuksella pyhäkoulunopettajiksi. Nuoren kirkon lisäksi pyhäkouluja tukee Suomen Pyhäkoulun Ystävät, jonka hallituksessa Ahtiainen myös toimii. – Tämä on pieni paikkakunta ja aika hyvin tiedän, millaisia lahjoja ihmisillä on. Seurakuntalaiset ovat totisesti aktivoituneet, ainakin, jos kuuntelee Parkanon seurakunnan lastenohjaaja Eleonora Printziä
Jessi Orpana ja Iida neuvonen piirtävät tuhkalla ristin käsiinsä. – Yksi isä oli tullut lastensa kanssa pyhikseen ja toivoi, että tulisimme uudestaankin, Pulkkinen kertoo. Välillä me epäonnistutaan, ja se kuuluu ihmisyyteen. – Pop-up -pyhäkoulut lähtivät liikkeelle, kun alettiin miettiä, mikä toisi uudestaan eloon perinteisen pyhäkoulun. Kainuussa pop-up-pyhäkoulut ovat pyörineet viime syksystä alkaen. Se ei paljon vaadi: pop-up-pyhisten tunnuslippu liehumaan ja ihmisiä kutsumaan. – Ne palavat savuna ilmaan, Orpana sanoo. Siellä odottaa vihreä ruukku, johon Jessi Orpana sytyttää tulen. » KOTIMAA | 1.3.2018 15. – Pyhäkoulu kokoontui pitkään Itä-Pakilan seurakuntakodilla, Jessi Orpana kertoo. Nuorten vanhempien mielestä pyhäkoulu voi tuntua vanhanaikaiselta asialta, Pulkkinen toteaa. Suomessa toimii monenlaisia pyhäkouluja, joiden taustayhteisöt ja teologiat vaihtelevat. Vaikka pop-up on helppo pistää pystyyn, se elää Kainuussa osana pitkää perinnettä: esimerkiksi Suomussalmen ja Kuhmon pyhäkouluilla on vankka historia tukenaan. Auta meitä olemaan hyviä kavereita ja lempeitä itseämme kohtaan. Silloin annamme lapsille soittimia tai vaikka huivit, jotta hekin pääsevät mukaan. – Ideana on lähteä liikkeelle eikä vain odottaa, että ihmiset löytävät kerhohuoneistoon, Anita Ahtiainen sanoo. Emme tee lapsilähetystä emmekä pyri varsinaisesti käännyttämään lapsia, Ahtiainen alleviivaa. Verkossa toimiva lastenkirkko.fi -sivusto tavoittaa ajasta ja paikasta riippumatta. Savunhaju tarttuu nenään, ruukunpohjalle jää mustaa tuhkaa. – Meillä on ollut esimerkiksi puutyöja leivontapyhikset. Vähän pitää lisätä lunta sekaan, että tuli viimein sammuu. Pop-upin vahvuus on Pulkkisen mielestä siinä, ettei muutenkin menevien lapsiperheiden tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa viikoittaiseen toimintaan. – He ovat vielä suuria pyhäkouluikäluokkia, 1940ja 1950-luvuilla syntyneitä. – Vuorovaikutus on tärkeää, se, että mummut ja vaarit näkevät lapsia ja toisin päin, Printz sanoo. Kuhmon lisäksi Emilia Pulkkinen on vetänyt pop-up-pyhiksiä toisen pyhäkouluaktiivin, suomussalmelaisen Heli Riipisen, kanssa muun muassa Sotkamossa. – Pop-up-pyhäkoulujen olisi tarkoitus kiertää seurakunnissa, joissa ei ole vielä pyhäkoulua. ” Pyhäkoulussakin ennen kaikkea koetaan ja ihmetellään, ei paukuteta valmiita vastauksia. Jos omat lapset eivät olekaan olleet pyhäkouluissa, isovanhemmat rohkaistuvat tuomaan lapsenlapsensa pyhikseen. Ne järjestetään arki-iltaisin. Pyhäkoululaiset piirtävät paperille asioita, jotka harmittavat. – Niiden kautta voi tuoda perheitä kristillisen sanoman äärelle. Nuori kirkko ja Suomen Pyhäkoulun Ystävät tukevat seurakunnissa toimivia pyhäkouluja. Ja mikä estää tuomasta pyhistä talven keskelle laskettelukeskukseen. Se kerää vuosi vuodelta uusia lapsia. suunnittelevat itse sisällöt, Printzin homma on antaa taustatukea. Paperitollot mukaan ja takki niskaan, pyhäkoulu siirtyy pihalle. Eleonora Printz vastaa diakoniatyöntekijän kanssa palvelutalojen musiikintäyteisistä pyhäkouluista. Sitten paperit rytistetään tiukoiksi mytyiksi. Yksi pop-up-aktiiveista on Kuhmon seurakunnan lapsityöstä vastaava Emilia Pulkkinen. – Kiitos Jeesus tästä porukasta. – Välillä lauletaan virsiä, joita vanhukset osaavat. Sitten onkin jo kiire kirkkokahveille. – Se muistuttaa meitä siitä, että me ollaan ihmisiä. Useimmat pyhäkoulut kokoontuvat seurakuntien tiloissa – pakilalainen kotipyhäkoulu on säännön vahvistava poikkeus. Sotkamon seurakunnassa ei ole omaa pyhäkoulua, mutta pop-up-pyhis veti hyvin väkeä. Perheet voivat innostua uudelleen rukouksesta ja Raamatusta. Pyhäkouluja halutaan kuitenkin yhä enemmän viedä sinne, missä ihmiset jo ovat. Lopuksi rukoillaan. – Tuhkakeskiviikkona pappi ottaa tuhkaa, johon on sekoitettu öljyä, ja piirtää otsaan ristinmerkin, Jessi Orpana kertoo. Niihin kokoontuu eskarija perhepäivähoitolapsia sekä vanhuksia. Sitten seurakuntakodista luovuttiin ja Orpana alkoi kysellä seurakunnan diakoniatyön kautta, josko joku seurakunnan vanhemmasta väestä haluaisi avata kotiovensa pyhäkoululaisille. Loppulaulun jälkeen kaikki saavat pyhäkoulutarrat. Anjan olohuoneessa Pakilan pyhäkoululaiset tutkivat tummaa tuhkaa. Yksi kerrallaan mytyt lentävät sinne. Toivomme, että saisimme innostettua uusia seurakuntia pyhäkoulutoimintaan. Pulkkisen suunnitelmissa on viedä kesällä pyhis leikkipuistoon tai rannalle. Pakilassa on otettu väriliidut käteen. He piirtävät käteensä ristin. Seurakuntien pyhäkoulujen lisäksi monilla herätysliikkeillä on omia pyhäkoulujaan. Harrastusluonne näkyy tavoitteellisuudessa: esimerkiksi musapyhiksen lapset esiintyvät tämän pääsiäisen tv-jumalanpalveluksessa ja Ruotsin-keikkaakin pukkaa. Tiilikainen lähti välittömästi mukaan, itsekin parikymmentä vuotta pyhäkouluja vetäneelle pakilalaiselle se oli luontevaa. Suomen Pyhäkoulun Ystävät on lanseerannut myös pop-up-pyhäkoulun, jonka voi pystyttää minne vain. Parkanon pyhäkoulut ovat ilmaisia harrastuksia. Lapset saivat valita, millaiseen pyhäkouluun osallistuivat: liikuntapyhikseen, musapyhikseen, perinteiseen pyhikseen... Pulkkinen on myös havainnut, että yhä useammin nimenomaan isovanhemmat tuovat lapsiaan pyhäkouluihin. Opeta meitä muistamaan, että me olemme vain ihmisiä. – Teologinen perinteemme on kasteopetus ja lapsen rauhallinen hengellinen kasvu. Keväällä kuhmolaisessa luontokeskus Petolassa järjestetään luontoaiheinen pop-up-pyhis. Emilia Pulkkisen mielestä pyhäkoulu on vahvasti elossa. Seurakunnan sunnuntaipyhäkoulu kokoontuu joka sunnuntai messun yhteydessä kirkon keittiössä, mutta sen lisäksi järjestetään pop-up-pyhisiltoja. – Vain mielikuvitus on rajana, Pulkkinen sanoo
Nimitys viehättää Ahtiaista, sillä se sisältää tärkeät sanat pyhä ja koulu. Ahtiainen kiinnittää huomiota sanoihin. Pyhäkoulu ei ole helppoa työtä, mutta se on mahdollista ja se on välttämätöntä, Ahtiainen päättää. Iida Neuvonen sytyttää alttarin kynttilät, jotta pyhäkoulu voi alkaa. On tärkeää, että maailmassa, joka korostaa kilpailua ja kuluttamista, on paikkoja, jossa välitetään armoa ja hyväksyntää, Ahtiainen toteaa. Sinne saa tulla ihmisten ja Jumalan löydettäväksi. – Usein sanotaan, ettei ole ohjaajia tai ettei ole lapsia. ” Olisi luotava niin kiinnostava pyhäkoulu, että perheet ja lapset haluaisivat siihen kiinnittyä. – On kiva, että tehdään asioita yhdessä, Iida sanoo. En tiedä, mikä voisi olla tärkeämpää. Sen sijaan kermavaahtoposkisen Irenen näkemys on selvä. Pyhäkoulussakin ennen kaikkea koetaan ja ihmetellään, ei paukuteta valmiita vastauksia. Kumpiakin varmasti on, jos käytetään oikeita keinoja. – Uskomme, että lapsella ja Jumalalla on yhteys jo alusta alkaen. Tämä on työtä, joka pitää aloittaa joka kuukausi alusta. Esimerkiksi Englannissa lapset käyvät ryhmässä nimeltä Sunday School, sunnuntaikoulu. Kavereiden kautta, Veera kertoo. – Ihminen haluaa piiloutua Jumalalta mutta kuitenkin kaipaa tulla löydetyksi. Pyhäkoulu on paikka, jossa saa rauhassa etsiä Jumalaa. Pakilan pyhäkoululaiset ovat päätyneet Anja Tiilikaisen ruokapöytään. Kirkkokahvit ovat toki tärkeät, mutta muuten on vaikea sanoa, mikä pyhäkoulussa on parasta. Pyhäkouluilla ei mene hyvin, jos niihin ei satsata. uudistuva perinne KOTIMAA | 1.3.2018 16. Sitten tulee mutta. Jo pyhäkoulun aikana keittiöstä kuului lupaavaa sähkövatkaimen surinaa, ja katso: pöydälle on katettu laskiaispullia, välissä kermavaahtoa ja itse tehtyä mansikka-raparperihilloa. Hän ajattelee, että ihmisen suhde Jumalaan on kuin lasten rakastama piiloleikki. Koulu-sana kalskahtaa pahasti toisten korvaan, mutta Ahtiainen pitää siitä. – Välillä meillä on leikkejä. Tykkään paljon askartelemisesta, Luukas kertoo. – Mutta ihmettelen, miksi ihmiset luovuttavat niin helposti. Piiloutuessaan saa luottaa, että Jumala etsii. Lapsi saa rauhassa kasvaa uskossaan Jumalaan. Pyhäkoulut eivät pyöri itsekseen. Sen sijaan voitaisiin keskittyä siihen kristilliseen varhaiskasvatukseen, joka toimii jo nyt – kerhoihin ja pyhäkouluun. – Pyhäkoulussa aikuinen ja lapsi saavat yhdessä pohtia pyhän ilmiöitä. – Olisi luotava niin kiinnostava pyhäkoulu, että perheet ja lapset haluaisivat siihen kiinnittyä, Ahtiainen sanoo. Vielä ehtii kysyä Neuvosen sisaruksilta pari juttua. Suomessa taas kokoonnutaan pyhäkouluihin. – Minusta oli kiva tehdä alttaria ja laittaa kukkia. – Pyhäkoulu on paikka, jossa pohditaan, mikä on pyhää ja arvokasta. – Koulukin on muuttumassa paikaksi, jossa oppilaan oppiminen ja ilmiölähtöisyys ovat tärkeitä. Ahtiainen hieman harmitteleekin sitä, että kristilliset kasvattajat käyvät kisaa päiväkotien katsomuskasvatuksen kanssa. Pakilassa, Parkanossa ja Kuhmossa pyhäkoulu elää ja voi hyvin. Miten he päätyivät pyhäkouluun. Koulu ei ole enää paikka, jossa aikuinen kaataa tietoa ja lapsi ottaa sen jopa pelokkaana vastaan, Ahtiainen sanoo. Iida ja Veera ovat käyneet Anjalla jo viitisen vuotta, Luukas liittyi joukkoon noin kolme vuotta sitten. – Pyhäkoulun tyyppinen toiminta on välttämätöntä kirkon varhaiskasvatuksen tulevaisuuden kannalta. – Olen aina puhunut optimistisesti, hän aloittaa. Miltä pyhäkoulun tulevaisuus näyttää Anita Ahtiaisen silmissä
Joskus jotkut vanhemmat ovatkin ihmetelleet, miten nopeasti pienet kiistatilanteet ovat ratkenneet. Kyllikki Hannula haluaa muistuttaa lapsille, että he ovat kaikki samanarvoisia, vaikka joku onkin jossain asiassa toista kätevämpi. | Kuva: Tomi Olli ” Kerron lapsille, ettei haittaa vaikka toinen on jossain parempi, sillä lahjakkuuksia ja taitoja on monia. Heidän lisäkseen on tehtävän pariin tullut hiljattain nuorempi pariskunta. – Eihän se mukavalta tunnu, kun on suunnitellut kaiken valmiiksi. Kyllikki aloitti pyhäkoulutyön jo vuonna 1967. – Syynä tähän ovat varsin pitkät matkat, sillä lapset tulevat takavuosia laajemmalta alueelta. Kokeneen pyhäkoulukaksikon mukaan lapsilla on kautta vuosien ollut yksi yhteinen ilonaihe, pyhäkoulutauluun liimattavat tarrat. Tuollaiset hetket ovat Hannulan mukaan hieman turhauttavia. – Kyllikki on tässä taustalla, sillä työskentelimme samassa päiväkodissa. Onneksi ainakin meilläpäin vanhemmat ovat pääsääntöisesti hyvin myötämielisiä asialle kuljettaen jälkikasvuaan. Pidin myös paljon lapsista, eli heidän kanssaan oli alusta lähtien helppoa ja luontevaa olla, Hannula kertoo. Joskus osa heistä innostuu kilpailemaan keskenään tarrojen määrällä. Hoidamme aina yleensä kaksi peräkkäistä kertaa, ettei tavaroita tarvitse siirtää jatkuvasti paikasta toiseen, Paalijärvi kertoo. – On hienoa, että olemme saaneet lisävahvistusta. Nuoremman väen innostuminen tärkeästä asiasta tuntuu mukavalta. – Niinpä rukoilimme kaikki yhdessä. – Kerron lapsille, ettei haittaa vaikka toinen on jossain parempi, sillä lahjakkuuksia ja taitoja on monia. Tarrojen kerääminen on mielestäni hyvä tapa, sen avulla jokainen pyhäkoulussa käyntikerta ikuistetaan, Kyllikki Hannula sanoo. – Pidämme pyhäkoulua keskimäärin kahden viikon välein. – Ilman heidän panostaan lapset eivät tule pyhäkouluun. Kyllikki Hannulan mukaan pyhäkoulun tulevaisuuden kannalta avainasemassa ovat vanhemmat. Tärkeintä on muistaa, että kaikki ovat tasavertaisia. Pyhäkoululaiset saapuvat nykyään paikalle lähes poikkeuksetta vanhempiensa tuomina. A lajärven Paalijärven kylällä tutkii pyhäkoulutavaroita hymyilevä kaksikko. Uuden voiman saanti on Paalijärven mukaan mainio asia. Myös Liisa Paalijärvellä on takana pitkä taival pyhäkouluasioiden parissa. Tärkeintä on muistaa, että kaikki ovat tasavertaisia. Kaksikko pitää pyhäkoulua Alajärven Paalijärven kylällä omissa kodeissaan. Pyhäkoululaisia Paalijärven kylällä on vaihteleva määrä. KOTIMAA | 1.3.2018 17. Onneksi Taivaan Isä kuuli rukouksen, ja tytön mummo on tänä päivänäkin elossa. Tomi olli Pyhäkoulu kutsumuksena Kyllikki Hannula, liisa Paalijärvi ja monien pyhäkoululasten muistoihin liittyvät lammastarrat, joita liimattiin kuvaan aina, kun oli käynyt pyhäkoulussa. – Ne ovat lapsille tärkeitä. – Lapsilta anteeksipyytäminen ja anteeksianto sujuvat huomattavasti aikuisia helpommin. Kesäisin taas olemme kokoontuneet arkisinkin, Paalijärvi sanoo. Onneksi tällaiset tilanteet ovat kuitenkin harvinaisia. Liisa Paalijärvi painottaa myös anteeksiannon merkitystä. Parhaimmillaan heitä on ollut parikymmentä, mutta joskus pyhäkoulunpitäjä on odottanut turhaan. Liisa Paalijärven mieleen jäi erityisesti pienen tytön pyyntö rukoilla sairaan mummonsa puolesta. Pyhäkoulussa on vuosien varrella eletty monia koskettavia hetkiä. Oman haasteensa pyhäkoululle heittävät lasten lisääntyneet harrasteet, aikataulu on toisinaan soviteltu tältä pohjalta. Hän aloitti tehtävän vuonna 1982. Kyllikki Hannula, 67, ja Liisa Paalijärvi, 60, tietävät mistä puhuvat, sillä heidän pitämissään pyhäkouluissa on vieraillut lapsia useammasta sukupolvesta. – Olin tullut uskoon hieman aiemmin ja koin tehtäväkseni välittää Jumalan sanaa eteenpäin. – Siirryimme olohuoneesta keittiön pöydän ääreen, missä istuimme vierekkäin käymässä sen kerran antia läpi. Hannula muistaa myös päivän, kun paikalle saapui vain yksi pyhäkoululainen. Hänen ehdottaessaan minulle pyhäkoulun pitoa tuntui se hyvältä ratkaisulta, koin sen tärkeänä uskonikin kannalta, Paalijärvi sanoo. – Olemme joskus pitäneet pyhäkoulun iltaisin, kun olemme tienneet jonkun lapsen olevan päivällä estynyt. Tuo hetki jäi mukavana pyhäkoululaisen mieleen, hän puhui siitä myös jälkeenpäin, Hannula hymyilee
Sitä vietettiin elokuun alusta alkaen kokonainen kuukausi. kulttuuri | elokuva | Disneyn Coco on mukavaa viihdettä koko perheelle mutta samalla kiinnostava välähdys katolilaisuuden ja pakanallisen kulttuurin sekoittumiseen Meksikossa. Kuva: Pixar ” Meksikolaisessa ajattelussa kukaan ei ole todella kuollut niin kauan kuin joku muistaa hänet. C oco ei ole tarinan sankaripojan nimi vaan suvun matriarkan. Silti Coco on viihdyttävä ja liikuttava elokuva, josta riittää keskusteltavaa jälkikäteen. Pitää vain ensin saada kitara. Kuolleiden päivää vietetään nykyään erityisesti Meksikossa, mutta myös Yhdysvalloissa, Filippiineillä ja joissakin Latinalaisen Amerikan maissa. Jäänteenä intiaaneilta juhlintaan liittyy naispuolinen kuoleman hahmo Santa Muerte, johon liittyvää kulttia katolinen kirkko paheksuu syvästi. Vielä vuonna 2001 hyvin harva meksikolainen tunsi Santa Muerten. Santa Muerten kultti elää epätoivoisten köyhien meksikolaisten, huumeparonien ja rikollisliigojen parissa. Tärkeäksi teemaksi elokuvassa nousee se, että perhe pitää yhtä jopa yli kuoleman rajan. Hän haluaa muusikoksi, mutta hänen sukunsa ei salli musiikkia lainkaan. Meksikolaisessa ajattelussa kukaan ei ole Vahingossa kuolleiden maahan todella kuollut niin kauan, kuin joku muistaa hänet. Meksikolainen kulttuuri on kiinnostavaa ja uutta. Día des los Muertos on juhla, jolloin kuolleiden ajatellaan vierailevan elävien mailla sukulaistensa luona. Se sijoittuu marraskuun alkuun, jolloin muutenkin vietetään kristinuskon pyhäinpäivää. – Ei pidä varastaa kuolleen miehen kitaraa! Freija Özcan Kuolleiden maan tulliviranomainen on ihmeissään, kun cocon suku tuokin elävien maasta mukanaan tullattavana tavarana elävän Miguelin. Cocossa vainajat näyttäytyvät Santa Muerten näköisinä kukkakuvioin koristettuina, vaatetettuina luurankoina. 13-vuotias nuori mies tosin poimii Cocosta ihan omanlaisensa opetuksen. Tätä kaikkea Cocossa nähdään – elokuvayhtiö Disney on erityisesti panostanut siihen, että Cocon kulttuuriset elementit vastaavat todellisuutta. He jatkavat elämää ihastuttavassa kuolleiden maassa, jonka arkkitehtuuri ja värit saavat mukanani olevan 13-vuotiaan katsojan huokaamaan: – Olisipa taivaassa tuollaista. Poika on meksikolainen Miguel ja hänellä on ongelma. Toisaalta juoni on hyvin arvattava. Unelmaansa tavoitteleva Miguel yrittää kuitenkin päästä mukaan kykykilpaan. Se siirtyi konkistadorien myötä pyhäinpäivän yhteyteen. Katolinen kirkko tunnetusti onnistui sulauttamaan pakanallisia paikallisia tapoja kristinuskoon, ja näin kävi myös kuolleiden päivän kohdalla. Ja sitten siinä käykin niin, että hän joutuu elävänä kuolleiden maahan. Alun perin kuolleiden päivä on peräisin atsteekkien rituaaleista. Kehäkukista rakennetaan polkuja, joita pitkin vainajat löytävät tuttuun paikkaan. Elokuva sijoittuu Meksikoon kuolleiden päivään, jolloin elämän ja kuoleman raja häilyy. Kun on aikeissa ryhtyä hämäriin puuhiin, on helpompaa pyytää siihen suojelusta naisenhahmoiselta kuolemalta kuin virallisilta pyhimyksiltä. KOTIMAA | 1.3.2018 18. Nyt kultilla on 10–12 miljoonaa seuraajaa Yhdysvalloissa, Meksikossa ja Väli-Amerikassa. Musiikkia ei kuunnella eikä soittimia siedetä talossa. Seuraavaksi 13-vuotias ihmetteleekin, mitä järkeä on taivaassa, josta haihdutaan olemattomiin sitä mukaa, kun suku unohtaa olemassaolon. Elokuvan liikuttavinta antia on kovin tämänpuolinen ongelma, mitä tehdä, kun on unelma, eikö sille saa tukea. Miguelin isoäidinäiti Coco on aikaa sitten siirtynyt kuolleiden maahan, mutta hänen raivonsa edesmennyttä muusikkomiestään kohtaan sitoo sukua edelleen. Silloin kodeissa rakennetaan alttari, jolle asetellaan vainajien valokuvia, heille rakkaita esineitä, lempiruokia ja -juomia
klo 12.00 I am not Your Negro. 2 Asuuko Roihuvuoressa tavallista enemmän kirjailijoita. Zetterbergin kirjan luettuaan ja sen sisältöä pohdiskellen voikin todeta, että etelänaapurissamme elää tänään historian koulussa kasvanut ja viisastunut, suomalaisiin verrattuna ehkä realistisemmin todellisuuteen suhtautuva, ongelmiaan usein omaperäisesti ratkova, elinvoimainen, eteenpäin katsova ja arvonsa tunteva pieni kansakunta. Meillä on ohjelmassa keskitytty erityisesti keskusteluihin ja kirjailijatapaamisiin. Paikalle tulee myös pop up -kirjakauppa. Mitä ihmettä. Lapsiperheitäkin löytyy runsaasti. 352 sivua. Yle Teema&Fem Su 4.3. Välillä käydään kronologisesti läpi eteläisten kielisukulaistemme värikkäät vaiheet läpi kristinuskon tulon, vuosisataisen saksalaisvallan, Ruotsin kauden, tsaarien ajan, lyhyen maailmansotien välisen itsenäisyyden ajan ja miltei puolen vuosisadan mittaisen neuvostokomennon. Päivä Pohjoismaiden ensimmäisen naispuolisen imaamin Sherin Khankan seurassa. Mistä se johtuu. Onko niistä ylipäätään hyötyä. Virolaisten historia poikkeaa kielisukulaisuudesta huolimatta kovasti Suomen historiasta. Roihuvuoresta on tullut pikku hiljaa aktiivinen ja kulttuuria arvostava alue, kun ihmiset ovat kuulleet kavereiltaan alueen omaleimaisuudesta. Kirjailija James Baldwin tuskin aavisti kirjaa ideoidessaan, että 30 vuotta myöhemmin hänen raakileeksi jääneestä teoksestaan syntyisi dokumenttielokuva ja iskevä rotuerottelun kritiikki. SATu KiiSKinEn Äidinkielen, kirjallisuuden ja teatteri-ilmaisun opettaja |K uv a: Ju kk a G ra ns tr öm KOTIMAA | 1.3.2018 19. Eläköön satavuotias vapaa Viro! Sen kunniaksi jokainen Virosta kiinnostunut voi hyvin perehtyä läheisen, mutta kuitenkin myös tuntemattoman veljeskansamme historiaan. On tärkeä pitää kirjallisuutta esillä ja innostaa ihmisiä lukemaan. Innostuneita ei ole vaikea saada mukaan. Koskaan ei ole liikaa kirjallisuustapahtumia. Skientologia on saanut palstatilaa näyttelijöiden, kuten John Travoltan ja Tom Cruisen ansiosta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017. Kaikista vaikeuksista huolimatta vuonna 1991 Viro itsenäistyi uudelleen. Elagu vaba Eesti! JuSSi RYTKönEn | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | 3 kysymystä aktiiville | Seppo Zetterberg: Uusi Viron historia. Yle Teema&Fem La 3.3. Virolainen rahvas eli vuosisatojen ajan maaorjan asemassa, kansallinen herätys tapahtui myöhemmin kuin Suomessa, vuosisataista autonomian kautta ei ennen itsenäistymistä ollut ja ylipäätään Venäjän ja Neuvostoliiton vallan aika oli Suomeen verrattuna todella pitkä. Tämä Viron historia alkaa jääkaudesta ja päättyy 2000-luvun Natoja EU-tasavaltaan. 1 Roihuvuoren kaupunginosassa Helsingissä pidetään omat kirjamessut. Lisäksi asunnot ovat olleet täällä hieman edullisempia kuin jossain muualla Helsingissä. klo 23.00 Ulkolinja: Köyhä Eurooppa. 3 Mikä arvo paikallisilla kulttuuritapahtumilla on. TV1 Ke 7.3. – Kyllä, kaunoja tietokirjailijoita asuu useita, mutta myös paljon muuta kulttuurialalla työskentelevää freelanceväkeä. Osansa kirjassa saavat lyhyehkösti myös virolaisten vaiheisiin kytkeytyneet katolinen ja luterilainen kirkko sekä maan luterilaiset herätysliikkeet. TV1 La 3.3. Yle Teema&Fem Ma 5.3. – Tutkimustenkin mukaan hyvinvointi ja onnellisuus lisääntyvät, kun ihmisellä on tunne, että hän voi vaikuttaa oman kotialueensa ja elämänpiirinsä asioihin. Zetterberg ei kirjassaan tee varsinaisia vertailuja, mutta suomalaisin silmin luettuna lukija huomaa itsekin merkittävimmät erot. Euroopassa 199 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä, monet lapset näkevät nälkää. klo 15.05 Pisara. Hän on perustanut Kööpenhaminaan naisten moskeijan. Mariette Lindstein oli ennen skientologi ja toimi yhteisön päämajassa Yhdysvalloissa. Talouskasvusta huolimatta nuorisotyöttömyys rehottaa Portugalissa, Italiassa ja Irlannissa. – Roihuvuoressa asuu paljon aktiivisia ihmisiä, jotka ovat järjestäneet ennenkin omaehtoista ruohonjuuritason toimintaa. 18.30 Ainoa oikea tie. Kun löytyy samanhenkisiä ihmisiä, jotka saavat aikaan jonkin ihmisiä yhdistävän tapahtuman, sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia alueen kehittymiselle ja hyvä leviää. 11.00 Dok: Matka kohti kapinaa. Nuorisopastori Jussi Koski. Zetterbergin tarkastelussa suhteellisen suppeassa tilassa pääpainon vie Viron ja virolaisten poliittinen historia, mutta 1600-luvulta alkaen sijaa saa jossain määrin myös kulttuurija taloushistoria. Sen on nyt tehnyt helpoksi Viron-tuntija, professori emeritus Seppo Zetterberg, jonka Uusi Viron historia on juuri sopivan mittainen johdatus eteläisen naapurikansamme vaiheisiin. OLLi SEppäLä Roihuvuoren kirjamessut 17.–18.3. Kirjasto on mainio yhteistyökumppani sekä kouluille että muille paikallisille toimijoille. Nyt kirjasto täyttää vuosia ja ajattelimme juhlistaa sitä kirjamessuilla
Tavan mukaan miehet ja naiset juhlivat erillään, kummatkin omissa tiloissaan. Niin tai näin, kumpikin kuva-aarteistomme komea helmi pursuaa äijäenergiaa ja seksuaalista uhoa. Naisen asu on kuninkaallinen, tausta leiskuvan punainen. Neuvonantajat julistavat parrat täristen, että Vastin käytös loukkaa paitsi hallitsijaa myös koko luomakuntaa. Hän kääntyy ymmällään neuvonantajiensa puoleen. Häntä ei kyllä humalainen mieskööri pääse riisumaan katseillaan. Muinainen Persia oli, jos mahdollista, vielä enemmän miesten maailma kuin nykyinen Iran. essee ” Mutta Vastipa ei suostu tulemaan. Tarinan alussa kuninkaan palatsissa vietetään kekkereitä. Naisen kuuluu totella. Siinä missä Gallen-Kallelan Aino sentään pakenee vesi vaahdoten himokasta Väinämöistä, von Wrightin koppelo odottaa homenokkien kaksinkamppailun ratkeamista kuin voittajalle varattu pokaali. Mutta Vastipa ei suostu tulemaan. Ennen Esteriä tutustutaan kuitenkin hänen edeltäjäänsä Kserkseen ensimmäiseen lempivaimoon kuningatar Vastiin, joka ainakin minusta on tarinan mielenkiintoisin henkilö. Yhtäkkiä juopuneen Kserkseen päähän pälkähtää esitellä uhkeaa kuningatartaan herravierailleen. Mitäs nyt tehdään. Hän ei ole mikään palkintovaasi. Se uhkaa suorastaan maailmanjärjestystä. Nöyrä. Hän on niin ylpeä ykkösvaimostaan! Kruunu päähän vain, korut kaulaan ja tänne näin – Kserkses öykkäröi. Puutarhaa valaisevat lyhdyt, on syöty ja juotu. Moinen niskoittelu on ennenkuulumatonta. Vaan tiukkapipoisuus sikseen ja armoa hienoille taiteilijoille! Symbolitasolla kumpikin rakastettu mestariteos on varmasti kohottanut enemmän Suomen kansan itsetuntoa kuin pönkittänyt ahdistavia sukupuolirooleja, joiden kyseenalaistaminen kulki 1800-luvulla vielä lapsenkengissä. Hän ei ole mikään palkintovaasi. TeksTi | Riikka Juvonen – kuviTus | Päivi kaRJalainen KOTIMAA | 1.3.2018 20. Järjestellessäni taannoin vanhojen raamatunaiheisten näyttelyitteni kuva-arkistoja törmäsin diaan maalauksesta, jossa itsetuntoisen näköinen nainen nakkelee ylväästi niskojaan. Phyi! Kuningas nolostuu. Olla alamainen. Tapahtumien keskiössä on viehättävä juutalainen orpotyttö Ester, johon kuningas rakastuu ja joka pelastaa maanmiehensä joukkotuholta. Ainon äidillä on asiaa A teneumin Ferdinand von Wrightin 1886 syntyneen Taistelevien metsojen äärellä mieleeni tulee, että se vasta asenteellinen teos onkin. Kas, ihana Vastihan se siinä muistuttaa omasta liki kahdenja puolen vuosituhannen takaisesta #metoo-kampanjastaan! Vanhan testamentin Esterin kirjan tapahtumat sijoittuvat 450-luvun Persiaan kuningas Ahasveroksen eli Kserkseen johtamaan suurvaltaan, jossa Israelin kansa kärvistelee ensimmäisessä diasporassaan. Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1891 kansallisromantiikan hengessä maalaama Aino-taru on kuulemma seksistinen
Esterin tultua valituksi Vastin tilalle vietetään häät. Mutta Aino ei tahdo vaimoksi, ei vielä edes aikuiseksi. Apua! Rangaistukseksi kapinallisuudestaan Vasti ajetaan pois palatsista ja jokaiseen Persian maakuntaan toimitetaan kuninkaalta kirje, jossa sanotaan, että mies on herra talossaan. Kirjoittaja on kirjailija ja kuvataiteilija. Tultuaan vakuutetuksi siitä, että muualta muuttanut juutalaispopula on erilaisuudessaan vaara Persian yhtenäisyydelle, kuningas suostuu Hamanin suunnitelmaan. Hänen myötään koko perhe pääsisi kohoamaan eliittiin – äiti toimittaa ja kaivaa kirstusta omia häähepeneitään tyttönsä ylle. Hoviin töihin pestautunut Mordokai kunnostautuu ensin paljastamalla kuninkaan henkeä uhkaavan salajuonen mutta onnistuu sitten suututtamaan Kserkseen luottomiehen, ruhtinas Hamanin, koska ei juutalaisena suostu kunnioittamaan häntä polvillaan niin kuin jumalaa. Aino, Joukahaisen sisar, on hänkin tahtotyttö, joka ei suostu arvottamaan itseään miehen kautta. Mutta palataan takaisin pohjan perille ja Aino-triptyykkiin, joka kuvittaa kansalliseepoksemme Kalevalan neljännen runon kerrontaa. Mutta juuri ennen kuin kauhea aie ehditään panna täytäntöön Ester paljastaa, Mordokain ja koko juutalaisyhteisön rukouksien saattelemana, syntyperänsä ja Kserkses, joka ei halua menettää suloista vaimoaan, pyörtää päätöksensä. Esterin kutreille painetaan kuningattaren jalokivin koristeltu kultainen tiara. Vastin saatua lähtöpassit haaremissa aukenee paikka uudelle lempivaimolle, ja Esterin kasvatusisä Mordokai, ovela kettu, ryhtyy junailemaan siihen suojattiaan. ”Eläkätte, emot poloiset, sinä ilmoisna ikänä tuuitelko tyttäriä, lapsianne liekutelko, vastoin mieltä miehelähän, niin kuin mie, emo poloinen, tuuittelin tyttöjäni, kasvatin kanasiani!” hän varoittaa yhteisöään muistuttaen samalla, että hyväksikäytön ja ahdistelun hiljaisen hyväksynnän vuosituhantisessa jatkumossa myös meillä naisilla on oma lusikkamme sopassa. Taas notkuvat pitopöydät, laulut raikuvat ja soitto soi. Uljas Vasti sen sijaan on saanut jäädä unholaan, vaikka hänestä, totta vieköön, olisi ollut esikuvaksi ja roolimalliksi meille naisille. Ja niinhän siinä sitten käy, että katala Haman hirtetään köyteen, jonka hän on varannut Mordokaille, juutalaiset saavat pitää henkensä ja kuningas rakastaa Esteriä, jos mahdollista, entistä palavammin. Raivostunut Haman alkaa hankkia israelilaisten joukkomurhaa autuaan tietämättömänä siitä, että myös Kserkseen sydänkäpy kuuluu samaan kansaan. Traagisen runoelman kliimaksiksi nousee Ainon äidin huikea kasvutarina. Tietäjä on vakavarainen ja arvostettu. Juutalainen maailma muistaa pelastajaansa Esteriä purim-juhlalla riemunpidon ja naamiaisten merkeissä aina adar-kuun neljäntenätoista päivänä eli meikäläisittäin helmi-maaliskuussa. Vuoden mittaisen kauneudenhoidon, putsauksen ja puunauksen ynnä huolellisen tapakasvatuksen jälkeen Ester on muiden neitosten tavoin vihdoin valmis astumaan kuninkaan eteen. Voi miten Kserkses ihastuu! Ester on tähti, nimensä mukaan. Pohjattoman surun, katumuksen ja rehellisen itsetutkiskelun kautta hän muuttuu yhteiskunnallisesta kiipijästä tasa-arvon airueksi. KOTIMAA | 1.3.2018 21. Muisto Vastista varisee pois kuninkaan mielestä kuin vanha lehti. Tämän jälkeen Vanhan testamentin kertomuksessa seuraa monenmoisia juonitteluja ja huimia käänteitä. Lopulta Aino karkaa ja hukkuu yrittäessään uida meren kultaiselle karille ikinuorten vedenhengettärien joukkoon. Sitä paitsi Väinämöinen on ikäloppu! Miksi kukaan ei kuuntele häntä. ” Eläkätte, emot poloiset, sinä ilmoisna ikänä tuuitelko tyttäriä, lapsianne liekutelko, vastoin mieltä miehelähän. Mitä jos moinen kapinahenki leviää muihinkin koteihin. Tultuaan velipoikansa myymäksi hän kapinoi vaikka äiti yrittää vakuuttaa, että Väinämöinen, jolle Joukahainen on henkensä pitimiksi siskonsa luvannut, olisi mitä parhain naimakauppa. Sievä tumma tyttö hyväksytäänkin oitis morsmaikkukokelaiden joukkoon eikä kukaan saa tietää hänen maahanmuuttajataustastaan
kirkkoherra Jennie, 36, papiksi opiskeleva Lina, 37, ohjelman juontaja Mark Levengood, kirkon vahtimestari Filip, 26, ja pappi Björn, 46. KOTIMAA | 1.3.2018 22. Levengood toteaa oppineensa papeista ja kirkosta jotain uutta. Esimerkkinä hän mainitsee Ingmar Bergmanin elokuvat. Ohjelmantekijänä Levengood ei kuitenkaan ole pettynyt. – Papisto on sellainen ammattikunta, että he ovat tottuneet sanoittamaan tunteita. – Ei tullut pareja, mutta jotkut heistä jatkoihaastattelu Levengoodin lemmenkipeät papit Tv-sarja deittailevista papeista herätti huomiota Ruotsissa, mutta vain yksi pari päätyi naimisiin. Levengood piti aluksi koko ohjelmaideaa kummallisena, mutta samalla niin mielenkiintoisena haasteena, että halusi kokeilla sitä. Minun oli pakko oppia uusia tapoja ja keinoja tehdä haastatteluja. Samalla tavalla kuin psykologit, jotka tietävät kaiken ihmisen psyykestä, mutta ovat itse aika ”hulluja”, Levengood nauraa. Ei voinut tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu. Ohjelma nähtiin myös YleFem-kanavalla. Se oli uskomattoman hauska seikkailu. – Kun sitten ensimmäinen kausi oli esitetty, palaute oli pelkästään positiivista, Mark Levengood kertoo Kotimaalle. Ensireaktiot kirkon piirissä olivat kielteisiä, kertoo ohjelman vetäjä Mark Levengood. Pappien rakkauselämästä kertova tosi-tv oli hänelle ensimmäinen laatuaan, eikä ollut itsestään selvää, että hän suostuisi ohjelman juontajaksi. Tämä ohjelma on auttanut ihmisiä saamaan hieman nykyaikaisemman kuvan kirkosta. R uotsin televisio SVT teki tositelevisio-ohjelman lemmenkipeistä papeista, jotka hakivat elämänkumppania. – Kukaan ei ole oman itsensä tohtori. | Kuva: Janne Danielsson / SVT / Tro, hopp och kälek ” Papit tietävät kaiken rakkaudesta, mutta ovat aika ujoja puhumaan omasta rakkauselämästään. Uutta minullekin oli se, etten voinut valmistautua etukäteen. Levengood koki olevansa pioneerityössä tehdessään papeista tositelevisiota. Hän piti tärkeänä, että voi välittää nykyaikaista kuvaa kirkosta ja sen työntekijöistä. Ohjelman juontaja Mark Levengood ei ole pettynyt, koska tosielämässäkin tulee pettymyksiä. Ohjelman nimi oli Tro, hopp och kärlek (Usko, toivo ja rakkaus), johon oli saatu mukaan suurta rakkautta etsiviä Ruotsin kirkon työntekijöitä sekä yksi helluntaipastori. Tro, hopp och kärlek -sarjan viimeisen kauden väkeä: vs. Elokuvissa ja teatterissa papit kuvataan usein Levengoodin mukaan synkkinä hahmoina. Ensimmäinen osa näytettiin Ruotsissa kolme vuotta sitten, ja viime syksynä tuli kolmas kausi. Levengoodin tuntema piispakin piti formaattia huonona ideana. Nyt heillä oli kerrankin mahdollisuus puhua omista tunteistaan. Viime vuonna esitetyn kolmannen kauden papeista ja suntiosta kukaan ei silti löytänyt sitä oikeaa. Sen sijaan SVT:n kehittämä formaattia on myyty ulkomaille. – Ohjelman tekeminen oli hirveän hauskaa. Hän on selostanut kuninkaallisia häitä ja lukuisia gaalatapahtumia. Kaikkiaan kolmen tuotantokauden aikana toistakymmentä pappia ja kirkon työntekijää deittaili tv-kameroiden käydessä. Elämä on rosoista, eivätkä unelmat aina toteudu. – Vaikka papit tietävät paljon rakkaudesta, he ovat aika ujoja ja kömpelöitä kertomaan omasta rakkauselämästään. Se on aina seurannut aikaansa. Se oli virkistävää. Jatkoa sarjalle ei ole toistaiseksi tiedossa. Monet pelkäsivät ohjelmantekijöiden pitävän pilkkanaan pappien rakkauselämää. Mark Levengood on ruotsinsuomalainen toimittaja ja juontaja, jolla on pitkä kokemus erilaisten ohjelmien tuottamisesta ja tekemisestä. Tekijöiden mukaan suosio oli Ruotsissa melkoinen. – Todellisuudessa Ruotsin kirkko on aivan toisenlainen
Ne voi kyllä työntää taka-alalle joksikin aikaa, mutta pian ne nousevat taas pintaan. Hän pitää tärkeänä, ettei kukaan ohjelmaan osallistuneista aloittanut suhdetta vain ohjelman takia ja sitten pettynyt. Joskus kyllä säkenöi, mutta yleensä ei. – Papit tekevät myös oikeita ja vääriä valintoja, mutta nämä uskalsivat lähteä seikkailuun. Miksi se on niin tärkeää. He vetävät tähän soppaan naisparankin, ja kaikki ovat onnettomia. Tai ehkä nämä ovat vain minun ennakkoluulojani, Mark Levengood sanoo. Minulla on se kuva, että jos Suomessa on virka-asemassa, se on virallista, ja henkilökohtainen on henkilökohtaista. – En tiedä, voisiko tätä tehdä Suomessa. Papit ovat erehtyväisiä ihmisiä – ainakin Ruotsissa. Ne ovat painolastina matkallamme niin kauan, kunnes uskallamme antaa surun tehdä kipeää. Katolisessa kirkossa papit elävät selibaatissa, ja siinä on hyvät ja huonot puolensa. Millainen oli kokemuksesi luterilaisesta kirkosta. Syviä tunteita ei tavallisesti synny kolmessa viikossa, ohjelman puitteissa. – Aikaa oli liian vähän. En tiedä miten Suomessa, Mark Levengood sanoo ja muistelee nuoruuttaan Suomessa, jolloin kirkossa kaikki oli vakavaa. Se olisi varmaan aika toisenlainen ohjelma. Vaikka se on kutsumus, uskon että rakkaus ja seksuaalisuus ovat niin vahvoja voimia ihmisessä, ettei niitä voi sammuttaa. Ohjelman lopussa meidän oli pakko saada vastaus. Näin käy myös papeille, ja siihen katsojat voivat samastua. Näin on kaikkien tunteiden kanssa, niiden läpi on käytävä. Olennaista oli näyttää, mitä oikeasti tapahtuu, joskus menee hyvin ja sitten joskus menee päin seiniä. – Kun on kysymys tunteista, kukaan ei voi paeta niitä. Voisiko Tro, hopp och kärlek -formaatti toimia myös Suomessa. Myös edellisvuonna seikkailu jatkui, kun tv-kamerat olivat poissa. Jos ei löydä virallisia teitä käyttää niitä, niin sitten on epävirallisia… Totesit eräässä ohjelman jaksossa, että on tärkeätä olla avoin ja aidosti rehellinen toinen toistaan kohtaan. Mistä syistä ohjelmaan osallistuneet papit eivät menneet naimisiin. Kaj aalto |K uv a: St el la n H KOTIMAA | 1.3.2018 23. Jotkut menevät jopa naimisiin, vaikka tietävät haluavansa olla miehen kanssa. Ajatus on hyvin kaunis, mutta se on hirveän korkea hinta. On leikittävä tätä leikkiä. Näin ei enää tarvitsisi olla vuonna 2018. – Monet homoseksuaalit eivät jaksa (olla rehellisiä), vaan rakentavat elämänsä siinä toivossa, että olisivat heteroseksuaaleja. Käsittelemättömät epämukavat tunteet eivät häviä. – Kävin rippikoulun luterilaisessa kirkossa ja tunnen molemmat kirkot, vaikka nyt kuulun katoliseen kirkkoon. En tiedä, olisivatko seurakuntalaiset valmiita siihen, että heidän pappinsa kävisi julkisesti treffeillä. Jos siinä vaiheessa epäröi, sanoo mieluummin ei, Mark Levengood arvelee. Itse olet katolisen kirkon jäsen, eivätkä siellä papit mene naimisiin. Kuka • Mark Levengood, 53 • suomen-ruotsinsuomalainen toimittaja, kirjailija ja juontaja • Unicefin hyväntahdon lähettiläs vuodesta 2008 • Katolisen kirkon jäsen • Puoliso Jonas Gardell, parilla on kaksi lasta vat deittailua. Ihminen ei ole kuin mikroaaltouuni, jonka tunteet voi lämmittää nopeasti. Ensimmäisen kauden papeista yksi on naimisissa ja heillä on jo lapsiakin, Levengood sanoo
– Esimerkiksi EKD on monien pikkuryhmien suhteen hyvin varuillaan. Joensuun konferenssin järjestivät Itä-Suomen yliopisto ja Sigmund Neumann -instituutti. Suurin haaste Saksan uskonnonvapaustilanteelle on Besierin mukaan tällä hetkellä islam. – Yhä useammin kysytään nyt, mikä on islamin, käytännössä Saksan kolmanneksi suurimman uskonnon suhde valtioon, Besier kertoi kuulijoilleen Joensuussa. Itä-Suomen yliopiston tiloissa Joensuussa pidetty konferenssi kokosi muutamia kymmeniä osanottajia yli kymmenestä maasta. Erilaiset vapaakirkot ovat niitä huonommassa asemassa. Konferenssin teema oli ”Uskonnonvapaus: sen vahvistaminen ja loukkaamiset 1900ja 2000-luvuilla”. JuSSi Rytkönen Lue lisää Kotimaa24:stä ja KotimaaPro:sta. Mahdollisesti tunnetuin kansainvälisesti oli saksalainen kirkkohistorioitsija Gerhard Besier. Yksi ongelma on muslimiyhteisöjen hajanaisuus. Besier totesi valtiokirkkojen ajan päättyneen Saksassa virallisesti jo keisarikunnan sorruttua vuonna 1919, mutta historialliset enemmistökirkot, sekä protestanttinen (EKD) että katolinen kirkko, ovat nykypäivään saakka säilyttäneet lakiin perustuen Saksassa erityisaseman muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin nähden. Muissa muslimiryhmissä taas on aivan kouluttamattomia sivutoimisia imaameja, jotka elättävät itsensä muilla töillä. teologia | konferenssi | Ranskan kuuluisa laïcitéeli valtion tunnustuksettomuusperiaate saattaa monikulttuuristumisen myötä olla tiensä päässä. – Tämä saksalainen projekti islamin suhteen on vielä aivan alussa. ” Saksassa yritetään vaikuttaa siihen, että Turkin valtio ei voisi kontrolloida turkkilaismoskeijoita. Islam haastaa Saksan kirkko–valtio-suhteet Aikaisemmin esimerkiksi DDR:n kirkkojen tilannetta ja Euroopan diktatuurien historiaa tutkinut emeritusprofessori työskentelee saksalaisessa Sigmund Neumann -instituutissa, joka tutkii vapauden ja demokratian traditioita Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Alimpana ovat monenlaiset kristilliset ja muut lahkot sekä erilaiset itämaiset uskonnot. U skontokuntien ja valtion suhteet on aina järjestettävä jollakin kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla. Mutta miten. Saksan protestantit ja katolilaiset eivät halua tehdä lähetystyötä muslimien keskuudessa, eivätkä muslimit siitä pitäisikään. Aihetta käsiteltiin Joensuussa lauantaina päättyneessä uskonnonvapautta koskeneessa kansainvälisessä konferenssissa. Saksassa yritetään Besierin mukaan vaikuttaa siihen, että Turkin valtio ei voisi kontrolloida turkkilaismoskeijoita. – Niillä on veronkanto-oikeus ja paljon muuta. Konferenssi oli samalla kunnianosoitus tammikuussa pois nukkuneelle professori emeritus Juha Sepolle, joka käsitteli työssään merkittävästi myös uskonnonvapauskysymyksiä. | Kuva: Jussi Rytkönen päästämään Saksan valtiota puuttumaan esimerkiksi antamaansa uskonnonopetukseen. – Tietty konflikti tulee siitä, että islamilaisissa yhteisöissä on usein vahva oppositio tätä vastaan. Tällaiseen pluralismiin vastaa Dericquebourgin mukaan paremmin muu eurooppalainen ja EU:n suosima malli, joka on uskontoihin nähden positiivisempi. Jos islam liberalisoituisi, se saisi samankaltaisia etuja kuin kaksi pääkirkkoakin. – Islamilaiset yhteisöt eivät kuitenkaan ole olleet halukkaita Saksalainen kirkkohistorioitsija Gerhard Besier kertoi Joensuun konferenssissa Saksan uskonnonvapaustilanteesta. Besierin mielestä Saksan muslimiväestöä pitäisi jo päiväkodista ja esikoulusta alkaen sopeuttaa saksalaiseen elämäntapaan. Sittemmin Ranskaan muuttaneet miljoonat muslimit ja lukuisat uudet hyvin pienet uskonnolliset ryhmät ovat luoneet uuden tilanteen. 24 KOTIMAA | 1.3.2018. Dericquebourg ennustikin, että lähivuosina laïcité-periaate joudutaan ajattelemaan uudelleen. Ja miten uskonnonvapaus nyt toteutuu. Yksi keino on kouluttaa imaameja ja saada pehmeillä keinoilla heidän koulutustasoaan nousemaan. Konferenssissa ranskalaisen tutkija Régis Dericquebourg totesi, että Ranskassa vuodesta 1905 sovellettu laïcitéeli valtion tiukka tunnustuksettomuusperiaate toimi hyvin miltei sata vuotta tilanteessa, jossa Ranskassa oli lähinnä kristittyjä ja juutalaisia. Kaikki ”kolme suurta” haluavat Besierin mukaan tulla toimeen keskenään, mutta eivät niinkään erilaisten pienten käännytyshenkisten uskontokuntien kanssa. Besierin mukaan Saksan valtio pyrkii siihen, että islam sopeutuisi kahden suuren kirkkokunnan tavoin kirkko–valtio-suhteeseen. Saksa on ratkaissut kirkkojen ja valtion suhteita omalla tavallaan. 1960-luvulla alkanut maahanmuutto on nostanut Saksan muslimiväestön määrän yli viiteen miljoonaan. Monet turkkilaisimaamit ovat Turkin valtion palkkaamia. Ranska taas on esimerkki toisenlaisesta lähestymistavasta
Sen ovat tajunneet esimerkiksi juutalaiset, joiden tuottamat juutalaisen huumorin kokoelmat ovat hulvatonta luettavaa. 2000-luvulla on yllättäen menty kohti entistä totisempaa ja huumorittomampaa maailmaa. Ranskassa laïcité on vuodesta 1905 lähtien merkinnyt sitä, että valtiokirkkoa ei ole, julkisissa kouluissa ei ole uskonnonopetusta eikä valtio tilastoi eri uskontokuntiin kuuluvia. Mutta jos pyhänä tai tabuna pidetystä kirkosta tai muusta uskonnollisesta systeemistä ei lähtökohtaisesti saa veistellä vitsejä, ollaan vaarallisella tiellä. Kirjassa peräänkuulutettiin kaikkeen seurakunnan toimintaan sukupuolisensitiivisyyttä ja todettiin, että erityisesti rippikoulussa pitää taata jokaiselle sosiaalinen, hengellinen ja seksuaalinen turvallisuus. Älä naura kirkolle Jussi rytKönEn Kolumnisti ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Länsimaissa sillä tiellä ei saa jatkaa. Eikö kirkolle, uskonnoille ja uskoville siis saisi nauraa. Ranskankielinen ilmaus merkitsee tunnustuksettomuutta tai valtion puolueettomuutta suhteessa uskontoihin ja katsomuksiin. Uskonnollinen instituutio voi olla kunnianarka tai korottaa itsensä ihmisten arkikokemuksen yläpuolelle. Mutta tällaiseenko vapaiden ihmisten pitäisi sitten vain alistua. Siinä jokainen ihminen nähdään ihmeenä ja Jumalan silmissä kauniina. 327 sivua. Huumori on merkillinen asia ja yksi suurimmista Jumalan lahjoista. Kirkossa ollaan ainakin joissain piireissä etukenossa ja ajan hermolla puhumassa sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuudesta tuorein termein. Toisaalta, kun todellisuus, myös uskonnollinen todellisuus, yhä useammin muuttuu omaksi parodiakseen, on tietysti myöhäistä nauraakin. Ihmisen ruumis ja keho voidaan nähdä osana hänen jumalasuhdettaan ja jopa uskonnon tapahtumapaikkana. Emilia KarHu Uskonnonvapaudesta sekä kirkon ja valtion suhteista puhuttaessa viitataan myös suomalaisessa asiantuntijateksteissä ja lehtijutuissa usein Ranskassa käytettyyn termiin laïcité. Jeesus sanoo: ”Totuus tekee teistä vapaita.” Eikä se ole vitsi. Ihmisruumis on pyhä ja toisen intimiteetin loukkaaminen on pyhäinhäväistys. Ehkä kyse onkin siitä, että huumori on yksi tapa lähestyä totuutta. KOTIMAA | 1.3.2018 25. Ehkä jätän nyt sitten kertomatta, mitä igumeni sanoi, kun luostari paloi, tai montako vuotta kakkua Neuvostoliitossa sai, jos ihminen syyllistyi ei-mihinkään. Laïcité-periaatetta on myös kritisoitu siitä, että se edustaa eräänlaista sekulaari-fundamentalismia. Mutta ihan joka uskonnosta ei sovi vitsailla. Kirjassa painotetaan, että tärkeintä on hyvä tahto, empatiakyky, halu nähdä ihmiset juuri sellaisina kuin he ovat sekä normaalit hyvät käytöstavat. Tästä todistaa Heli Pruukin toimittama kirja Kaunis ihminen. Kirjapaja 2018. | kirja | | kolumni | Heli Pruuki (toim.): Kaunis ihminen. Kirja koostuu monenlaisista osista, asiantuntija-artikkeleista, kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroista ja elämäntarinoista, käytännön harjoituksista, termien selityksistä sekä runoista ja hartausteksteistä. Papit, paavit, pyhimykset ja Pyhät kolminaisuudet voivat olla kohteina. Kirjassa esitellään 40 sukupuoleen ja seksuaalisuteen liittyvää termiä ja kerrotaan, mitä niistä nykyään on sopivaa käyttää, mitä ei ja miksi. Muinaisissa hoveissa totuuden sai joskus paljastaa – henkensä säilyttäen – vain hovinarri. Seksuaalisuudesta keskusteleminen on osoittautunut – ehkä hieman yllättäen – luontevaksi ja terapeuttiseksi jopa siunauskeskusteluissa. Vitsihän naurattaa nimenomaan silloin, jos kuulijat kokevat sen kuvastavan sopivasti myös todellisuutta. Jyllands-Postenissa ja Charlie Hebdossa se tiedetään. Silloin kukaan ei kaiketi saisi osoittaa, että joskus keisarilla ei oikeasti olekaan vaatteita. Samassa gallupissa enemmistön mielestä sopimatonta on myös vitsailla esimerkiksi Venäjän ja Neuvostoliiton historiasta, eri kansojen ominaispiirteistä ja Venäjän armeijasta. Sakasteissakin nauretaan. Kuitenkin psalmissa kerrotaan taivaassa hallitsevan nauravan. Myös länsimaissa lisääntyvät koko ajan tabut, eli asiat, joista vain on pakko olla yhtä mieltä, asiat, jotka koskemattomina korotetaan arvostelun – ja myös tietysti nauramisen – yläpuolelle. Sukupuolisuuden ja seksuaalisuuden kohtaaminen seurakunnissa. Lukijana minulle jäi silti sellainen olo, että kaikesta tiedonhalusta ja hyvästä tahdostani huolimatta en voi onnistua puhumaan näistä asioista niin, ettei joku loukkaantuisi. Myös ruumiillisuuteen, sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen suhtaudutaan myönteisesti ja hyväksyvästi. Asiantuntija-artikkelit käsittelevät muun muassa raamatuntulkintaa, kristillistä ihmiskäsitystä, ihmisoikeuksia, seksuaalisuuden huomioimista papin työssä ja kunnioittavaa keskustelua. Kirjassa puhuttiin paljon myös rippikoulusta, jossa on siirrytty pitkälti perinteisestä opettamisesta niin kutsuttuun ihme-teologiaan. Mitä tarkoittaa Laïcité ” Tabuistuminen on kummallinen ilmiö ja liittynee ideologisoituneeseen ja hysteeriseen totuuden jälkeiseen aikaamme. Tabuistuminen on kummallinen ilmiö ja liittynee ideologisoituneeseen ja hysteeriseen totuuden jälkeiseen aikaamme. On varmasti olemassa mautonta ja pahantahtoista jumalanpilkkaa, joka ei enää täytä hyvän huumorin tuntomerkkejä. Poikkeus Ranskan laïcité-periaatteesta on, että maan armeija palkkaa riveihinsä sotilaspappeja, -imaameja ja -rabbeja. Tämä on näkynyt esimerkiksi uskonnollisten tunnuksien kieltämisenä kouluissa. V enäläisen Interfax-Religion-uutistoimiston mukaan jopa yli 80 prosenttia venäläisistä on sitä mieltä, että kirkkoa koskevat vitsit ovat sopimattomia. Nuoren on saatava määritellä itse sukupuolensa tai halutessaan saatava olla määrittelemättä. Eikö hullunkurinen ole hullunkurista, vaikka sitä esiintyisi uskonasioissa
| 1918–2018 | KOTIMAA | 1.3.2018 26. Saarnaajana Grahamin uraan ei liittynyt skandaaleja. Mission pressitiimissä oli toistakymmentä ihmistä. Kirkkohallituksen asiantuntija Terhi Paananen puolestaan muistaa Billy Grahamin perheen jouBilly Graham on poissa lukortit. Se alkoi ymmärtää, että sielläkin on ihan todellisia tarinoita. Vuonna 1987 hän oli pääpuhujana Olympiastadionilla järjestetyssä Missio Helsingissä. Kun lapset tulivat murrosikään, kuvasta näki, että joskus kuvassa ei oltu mielellään, joskus oltiin. Aluksi monet toimittajat tuntuivat suhtautuvan epäilevästi amerikkalaiseen evankelistaan. Pokin mukaan Grahamin merkittävintä vaikutusta on ollut yhdysvaltalaisen kirkkokuntakartan tietty uudelleen muotoutuminen. Missio Helsingin lehdistöpäällikkönä työskennelleen toimittajan Jussi Mursulan mielestä Graham muutti suomalaisen lehdistön asennetta. – Graham jätti tunteen karismaattisesta puhujasta, vaikka tunsin läsnä ollessa voimakkaan sivustakatsojan roolin. Hän oli taustaltaan baptisti, mutta pyrki toiminnassaan ylittämään kirkkokuntien rajoja. – Kiiltokuvan takaa saattoi nähdä melko tavallisen perheen. Juttuja alkoi mennä läpi sekulaariin lehdistöön, Mursula sanoo. B illy Graham (William Franklin Graham Jr.) syntyi 7. – Se oli hyvä tiimi. Paananen muistelee havainnoineensa korteissa esiintyvien ihmisten elekieltä. – Billy Graham oli yksi niistä johtohahmoista, joiden johdolla yhdysvaltalaisesta fundamentalismista irtosi 1950-luvulta alkaen maltillisempi herätyskristillisyys, evankelikalismi, Pokki sanoo. Sittemmin hän itse piti suuria missiotapahtumia. Kuusipäiväiseen tapahtumaan tuli 183 000 kävijää ympäri Suomen. marraskuuta 1918. Graham vieraili Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1954. Merkittävin juttu minusta oli se, ettei silläkään porukalla ehditty kirjoittaa ja täyttää kaikkia tarpeita. kuolleet Suomalaisillekin tuttu evankelista Billy Graham on kuollut. – Likipitäen kaikki muut tunnetut evankelistat Yhdysvalloissa ovat republikaaneja. Graham oli nykyajan ehkä tunnetuin evankelista. Paanasen isä, evankelista Kalevi Lehtinen toimi Missio Helsingissä Grahamin tulkkina. | Kuva: Jukka Granström lä vielä tyhjää Stadionin nurmea. Kansainväliset tiedotusvälineet kertovat Grahamin kuolleen keskiviikkona rauhallisesti kotonaan Montreatissa Yhdysvalloissa. Se oli tyypillinen amerikkalainen kortti, jossa oli kuvassa koko perhe. Olympiastadion oli vuonna 1987 Taivallahden seurakunnan, nykyään Töölön seurakunnan aluetta. – Ajattelin, että onpa tuo rohkea. Samantapaisen tunteen, jota olin kokenut lapsena helluntaiseurakunnassa käydessäni. Lapset kasvoivat, koirat ja hiustyylit vaihtuivat. – Kuvissa oli paljon ihmisiä. Mielestäni lehdistön suhtautuminen kristillisiin tapahtumiin muuttui. Hän oli tuolloin lukiolainen, ja käynti liittyi lukion uskonnonryhmään. – Mutta sitten kun he oppivat tuntemaan Grahamia ja huomasivat, että hän oli aito ja nöyrä, he ottivat hänet todesta. Hän oli kuollessaan 99-vuotias ja kärsinyt pitkän iän aiheuttamista terveysongelmista. Freija Özcan, jussi rytkÖnen ” Hän oli yksi niistä johtohahmoista, joiden johdolla yhdysvaltalaisesta fundamentalismista irtosi maltillisempi herätyskristillisyys, evankelikalismi. Erityisesti hänet tunnettiin myös Yhdysvaltojen monien presidenttien ”hovikappalaisena”. Saari muistaa alttarikutsun jälkeen ensimmäisen nurmelle astuneen yksinäisen tahon ripeät ja määrätietoiset askeleet keskelBilly Graham saarnaamassa Olympiastadionilla vuonna 1987. Töölön seurakunnan nuorisotyöntekijä Mikko Saari muistelee käyneensä yhdessä Missio Helsingin tilaisuudessa Olympiastadionilla. Jokin kontakti Lehtiselle ja Grahamille tapaamisesta jäi, sillä Paanasen lapsuudessa jouluisin Grahamin perheeltä tuli aina joulukortti. Perheniemen evankelisen opiston rehtori Timo Pokki on väitellyt dogmatiikassa Billy Grahamin ajattelusta. Lehtinen ja Graham tapasivat ensimmäisen kerran vuonna 1966 Berliinissä evankelioimiskonferenssissa. – Joistakin kuvista näkee, että isällä oli samantapaisia eleitä kuin Grahamilla, Paananen toteaa. Hieman yllättävää kenties on, että Graham itse oli poliittiselta kannaltaan demokraatti
Uusi näkökulma on tutkimuksessa, joka käsittelee Kansainvälisen vapaa-ajattelijaliiton voiman vuosia alkaen sen perustamisesta 1880 aina sen suureen voittoon 1905, jolloin Ranskassa toteutui valtion ja kirkon ero. Toiminta vuosien 1972–1977 Kirkko ja valtio -komitean sihteerinä haittasi väitöskirjatyötä, mutta koulutti assistentin yhteiskuntakriitikoksi. Tehtävänä oli oman tutkimuksen lisäksi assisteerata eli avustaa professoria. Se vaati tutustumista yhteisöiden enemmän tai vähemmän avoimiin ja järjestettyihin arkistoihin. Suurtyö antaa myös kuvan viime vuosisadan kirkosta ja sen asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. Seminaareissa hän rohkaisi tarttumaan uudenlaisiin aiheisiin ja näkökulmiin, mutta huolehti, että työt tehtiin kunnolla, lähteet huolellisesti läpikäyden. mittajana 1991– 1995. Arkkipiispa Kari Mäkinen myönsi 2016 Mikael Agricolan ristin Juha Sepolle, erityisesti hänen työstään ”uskonnonvapauslainsäädännön ja uskonnonvapausajattelun kehittämiseksi positiivisen uskonnonvapauden pohjalta”. Simo Heininen markku Heikkilä ” Hän oli suosittu luennoitsija ja innostava opinnäytteiden ohjaaja. Ylioppilastutkintolautakunnan jäsenenä 1992–2000 Juha Seppo puolusti uskonnonvapauden pohjalta nousevaa oman uskonnon opetusta lukion ja ylioppilastutkinnon aineena. Myös myöhemmät arkkipiispat, kirkon johtoelimet ja eduskunta turvautuivat Juha Sepon asiantuntemukseen. Anoppi maksoi kaiken”, professori Mikko Juva totesi pannessaan nimensä assistenttinsa vekseliin. Aihe oli ajankohtainen, sillä jo ennen tutkimuksen valmistumista Juha Seppoa tarvittiin asiantuntijana kirkko ja valtio -suhteisiin ja uskonnonvapauteen liittyvissä asioissa. Se kertoo poikkeuksellisen uskonnollisen ihmisen tiestä itsenäisen Suomen merkittävimmäksi kirkonjohtajaksi. Omassa väitöskirjassaan Seppo tutki kirkosta eroamista uskonnonvapausalain tultua voimaan 1923 ja erityisesti sitä, millä tavoin seitsemän uskonnollista vähemmistöyhteisöä baptisteista Jehovan todistajiin reagoivat lakiin. Se on runsaan 1 300 sivun mittainen, laajin suomalaisista piispaelämäkerroista. Se selvittää uuden lain sisällön ja antaa avaimet tulkita sitä. Suurempi merkitys oli sillä, että mietintö toi yhteiskunnan päättäjille tiedoksi kirkon valmiuden hallintosuhteiden muutoksiin. Seppo pysyi uskollisena yliopistolle, hoiti 1980-luvun alusta professorinvirkoja ja jäi vuosituhannen vaihteessa eläkkeelle Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian professuurista. Hän oli suosittu luennoitsija ja innostava opinnäytteiden ohjaaja. Halutessaan pätevän arvion kirkon tilasta ja varsinkin sen suhteista valtioon arkkipiispa Mikko Juva soitti entiselle assistentilleen. Uusi uskonnonvapauslaki astui voimaan 2003. ”M inulla ei ollut näitä huolia. Seppo toimi sitä valmistelevan komitean jäsenenä ja varapuheenjohtajana, ja kirjoitti tuoreeltaan teoksen Uskonnonvapaus 2000-luvun Suomessa (2003). Mikko Juva kutsui 1967 Juha Sepon kirkkohistorian assistentiksi. Toimi oli tilapäinen, epävarma ja huonosti palkattu. Kuusikymmenluvun teologisen tiedekunnan assistenteilla oli näitä huolia. Laaja johdantoluku on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa pätevä selvitys näiden liikkeiden alkuhistoriasta Suomessa. Emeritusvuosinaan Juha Seppo kirjoitti Martti Simojoen elämäkerran. Kirkko ja yhteiskunta -suhteet olivat Sepolle tärkeitä myös hänen toimiessaan Teologisen Aikakauskirjan päätoiJuha Seppo |K uv a: Vi lle Pa lo ne n ” Arkkipiispat, kirkon johtoelimet ja eduskunta turvautuivat Juha Sepon asiantuntemukseen. Elettiin 1960-luvun radikalismin ja Salama-sodan jälkeistä aikaa, jolloin kysymys kirkon ja valtion suhteista oli lähes päivittäin esillä. Hän sai tutkijankoulutuksensa Mikko Juvan ja Kauko Pirisen legendaarisessa lisensiaattiseminaarissa. Hajallaan olevaan lähdeaineistoon perustuva tutkimus tarjoaa erään näkökulman Viktorian ajan eurooppalaiseen mielenmaisemaan. Hän korosti myös heikommille opiskelijoille työnteon merkitystä ja pyrki oman assistenttinsa kanssa löytämään keinot, joilla vaatimatonkin opinnäyte saatiin viedyksi maaliin. Se oli viedä tekijänsä hengen, mutta sen saattaminen loppuun piti hänet hengissä. Sen pohjalta täsmentyivät myös eri puolueiden näkemykset uskonnonvapaudesta, kirkkojen taloudellisesta asemasta, avioliittolainsäädännöstä, sotilassielunhoidosta ja uskonnonopetuksesta. Laaja komiteanmietintö aiheutti välittömästi vain pieniä muutoksia kirkon ja valtion välisiin suhteisiin. Teos on ”käänteistä kirkkohistoriaa”, sillä länsimaista ateismia ei olisi olemassa ilman kirkkoa, jota se vastustaa. Suomen EU-jäsenyydestä alkaen (1995) hän laati vuosikatsaukset maamme uskontoja kirkkopoliittisesta kehityksestä Unescon tieteellisen tutkimusyksikön julkaisuun. | 1939–2018 | KOTIMAA | 1.3.2018 27
Meitä ei turhaan kutsuta nimityksillä ”suomalaismetsät” ja ”finnbygden”. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi lehtipisteissä. Tiedot ja kuva palstalle toimitetaan viikkoa ennen toivottua julkaisupäivää kirjallisesti osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi KOTIMAA | 1.3.2018 28. Heikki Hiilamo, kommenttipuheenvuoro pastori Elina Kaunisto klo 12 Lounas klo 13 Nainen nykykirkossa, rovasti Pirjo Vahtola sekä Turun Lausuntakerhosta Maaret Perälä. Lisätiedot kirkkoporissa.fi Seinäjoen seurakunnassa avoinna ViEsTinTäJOHTAJAn ViRKA Paikkoja avoinna Lähetä surunvalittelusi. Perheuutiset-palstalla julkaistaan tietoja kastetuista, vihityistä, timantti-, kultaja hopeahäistä, kihloista sekä syntymäpäivistä. Lähetä sähköpostia (ruotsiksi tai englanniksi) kirkkoherra Johan Bonanderille ja kerro, mitä sinä voisit tarjota meille. klo 9.30 alkaen Porin Teljän kirkossa Järj. Porin Teljän srk yht.työssä Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin kanssa. Tarjoamme vakituisen papinviran, jossa sinulla on mahdollisuus työaikana parantaa ruotsinkielen taitoasi. Meillä on täällä jopa metsäsuomalaisten museo, Finnskogscenter. klo 14 Viikkomessu, kirkkoherra Kaisa Huhtala, kappalainen Jarkko Willman Päätöskahvit Järjestää Porin Teljän seurakunta yhteistyössä Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin kanssa Lisätiedot: Porin Teljän seurakuntatoimisto 0447 309 666, porintelja@evl.fi 30 vuotta naisten pappisvihkimyksestä -seminaari La 24.3. Autamme mielellämme asunnon etsimisessä ja teemme voitavamme, että sinä ja mahdollinen perheesi voitte asettua tänne. Viikkotoiminnan osalta tehtävänkuvaa voidaan muokata vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden mukaan. https://varmlandsmuseum.se/besok-oss/ filialer/torsby-finnskogscentrum Toivomme, että historia toistaa itseään ja saamme tänne lisää suomalaisia: meillä on papille töitä! Haemme pappia seurakuntatyöhön, jonka sisältönä on tavalliset papin tehtävät: jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset. 020 701 2211 Suuri tai pieni testamenttilahjoituksesi on mukana pitkäjänteisessä työssämme toivon, uskon ja lähimmäisenrakkauden puolesta. Naiset varhaisessa kristinuskossa, TT Outi Lehtipuu, kommenttipuheenvuoro pastori Miika Ahola klo 11 Mitä on yhteiskunnallinen tasa-arvo, prof. Neljästä seurakunnasta koostuva pastoraattimme sijaitsee Värmlannissa, Torsbyn kunnassa, 100 km Karlstadista pohjoiseen. tiedoksi | perheuutiset | Tapahtumia Tule papiksi meille! Sinua tarvitaan Neljäsataa vuotta sitten suomalaisia muutti seudullemme ja he aloittivat kaskiviljelyn. Työkieli on ruotsi. Lue lisää meistä: https://www.svenskakyrkan.se/fryksande, www.torsby.se Kiinnostuitko. Osloon on meiltä vain 200km. Suomi ja Ruotsi olivat tuolloin samaa maata ja valtio lupasi muuttajille verovapauden ja omaa maata. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. Ota yhteyttä lakimieheemme Tarja Larmasuo, varatuomari tarja.larmasuo@suomenlahetysseura.fi 020 7127 204 Voit myös tilata testamenttioppaamme suomenlahetysseura.fi/testamentti Voit tilata Askelen myös kotiisi. Noista ajoista alkaen suomalaiset ovat olleet seutujemme sankareita ja suurimmalla osalla täällä asuvista on suomalaisia esi-isiä. Yhtä KRISTUKSESSA 30 vuotta naisten pappisvihkimyksestä Seminaari la 24.3.2018 Porin Teljän kirkossa (Koivistonpuistikko 50) klo 9.30 Aamukahvit klo 10 Tervetulotoivotus kappalaiset Silja-Maaria Kavasto ja Noora Tapiainen Onko sukupuolella väliä. johan.bonander@svenskakyrkan.se (+46705150440). Me olemme pitäneet huolta vanhasta suomalasiasutuksesta ja se on tärkeä osa meidän kulttuuriperintöämme. Autamme mielellämme testamenttia koskevissa asioissa
Kanttorinvirka taidekaupungin seurakunnassa tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet monipuolisen musiikkielämän toteuttamiseen. Koko ilmoitus osoitteessa www.inarinseurakunta.fi. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 129,00 € Kotimaa-lehti ja DigiPro-paketti 12 kk 147,00 € DigiPro-paketti 12 kk 120,00 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. Virkaan valittavan tulee olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Tyrnävän seurakunnassa on haettavana SEURAKUNTAMESTARIN VIRKA Hakuaika päättyy 9.3.2018 klo 15. talouspäällikkö Katja Kiviniemi, katja.kiviniemi@evl.fi, p. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa http://www.tyrnavanseurakunta.fi Vuokralle tarjotaan Koulutusta KOTIMAA | 1.3.2018 29. kirkkoherra Markku Viitala (vuosilomalla 24.2.–4.3.) p. Virkaan valitun tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rekisteriote. Työ alkaa 1.6.2018 tai sopimuksen mukaan. POHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄ DAVVI-LAPPI SEARVEGODDEOVTTASTUPMI TAVE-LAAPI SERVIKODDEOVTÂSTUME Pe 2.3. 040 733 8153. 044 750 3601, sähköposti: markku.viitala@evl.fi Kirjalliset hakemukset 22.3.2018 klo 15.00 mennessä osoitteeseen: Mänttä-Vilppulan seurakunta, Kirkkoneuvosto, Kirkkokatu 6, 35800 Mänttä tai sähköpostilla osoitteeseen markku.viitala@evl.fi. Ajokortti ja oma auto ovat viran hoidon kannalta välttämättömät. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. Mänttä-Vilppulan seurakunnassa on haettavana ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä KANTTORIN VIRKA Ruokolahden seurakunnassa Etelä-Karjalassa on haettavana NUORISTOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Ks. Lue koko ilmoitus nettisivuilta, josta on myös linkki sähköiseen hakulomakkeeseen. Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Hyvätasoinen talvilämmin rantamökki Hanka sal mel la, Häkärinteen, ratsastusmaneesin ja palveluiden lähellä. Tiedusteluihin vastaa vs. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 601 mukaan. Seurakunnassa on kaksi kanttorinvirkaa ja kanttoreiden esimiehenä toimii kirkkoherra. klo 9:30–12:30 Café Mikael Mikaelintuvassa. P. Tarvittaessa tarjotaan vuokraasunto. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. Virkaan valittavalta edellytetään hyviä työyhteisöja tiimityöskentelytaitoja, joustavaa ja innokasta asennetta työntekoon, vastuullista työotetta ja vastuunottokykyä, vuorovaikutusja verkostoitumistaitoja sekä kokonaisvaltaista ammatillista osaamista ja sitoutumista kirkon perustehtävän toteuttamiseen. B-virka). (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. Seurakunnat Paikkoja avoinna kokkolanseurakuntayhtyma.fi/tyopaikat Kokkolan seurakuntayhtymässä on haettavana Keski-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan virka Hakemukset tulee lähettää viimeistään ma 12.3.2018 klo 15. Palveluhakemisto Varaa paikkasi Palveluhakemistosta Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Yhteisvastuun tuotteet. evl.fi/rekrytointi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. 040 593 6180 Julistetaan haettavaksi KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Juuan seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 26.3.2018 klo 15. 050 533 6825; kirkkoherra Tuomo Huusko, tuomo.huusko@evl.fi, p. Hakuaika päättyy 22.3. 5500 jäsentä. 08 4639 200 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. lisätiedot: www. Pätevyysvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä ylempi korkeakoulututkinto (ns. 2018. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. Lisätietoja: vt. Talouspäällikkö Tule Lappiin töihin! Pohjois-Lapin seurakuntayhtymä etsii talous päälliköksi monipuolista talous, henkilöstö ja kiinteistöhallinnon osaajaa. Yhtymään kuuluvat Inarin ja Utsjoen seurakunnat, yhteensä n. Mänttä-Vilppula on Ylä-Pirkanmaalla sijaitseva 10 000 asukkaan taidekaupunki, jossa luovuus kukoistaa taiteen, kulttuurin ja musiikin saralla. Yhtymän taloustoimisto ja virasto ovat Ivalossa. Virassa on kuuden kuukauden koeaika
Jeesus ei lannistunut juutalaisten ryöpytyksestä vaan jatkoi ajan hengen mukaista väittelyä leijonan lailla. Kanttori Seppo Murto, urkuri Harri Viitanen. teologian tohtori Pauliina Kainulainen, Kontiolahti. Itse en kysy kunniaani, mutta on toinen, joka kysyy ja tuomitsee. toimittaja Päivi Saloranta, Vapaakirkko, Seinäjoki. Ma 5.3. Jumalanpalvelukset sunnuntai 4.3. Evankeliumi tulee lähelle Kristuksen kuninkuuden sunnuntaita, jossa ehdoton tuomiovalta on yksin Jumalalla. kirkkoherra Olavi Virtanen, Konnevesi. Kärjistettyjen loukkausten tarkoitus on häpäistä vastapuoli ja saattaa tämä huonoon maineeseen. rovasti Eevakaarina Launis, Muurame. 25:11–20, Jer. Meidän on syytä pysyä kaikkien väärin tuomittujen ja kärsivien rinnalla. 7:23–26, 1. Kaikki evankeliumit kertovat syyttäjien inttäneen, että hän toimi pahan hengen avulla. Yle radio 1 aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50. Ma 5.3. Näin ilmaisi itsensä myös Vanhan Testamentin Jumala: Minä olen. ”Mikä sinä luulet olevasi?” Kysymys esitetään edelleen totuuden puhujalle ja hyvän puolesta taistelevalle. pyhä | ensi pyhänä | | radio & tv | Johanneksen evankeliumi 8: 46–59 – – Juutalaiset sanoivat Jeesukselle: ”Sinä olet samarialainen, ja sinussa on paha henki. Liturgi ja saarna Mari Mattsson. Hän näki sen ja riemuitsi.” Juutalaiset sanoivat hänelle: ”Et ole edes viidenkymmenen ja olet muka nähnyt Abrahamin!” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jo ennen kuin Abraham syntyi – minä olin.” Silloin he alkoivat poimia kiviä heittääkseen niillä häntä. Saarnaajana Harry Vuolteenaho. 8:46–59. Joh. 3. Näin Jeesus teki, kun hänet leimattiin väärässä paikassa asuvaksi, väärät juuret omaavaksi, väärän ikäiseksi ja kokonaan pahaksi syntiseksi. Kerran on koittava päivä, jolloin ihmisten leimat mitätöidään, eikä Jumalan tuomiosta voi valittaa mihinkään oikeusasteeseen. Avustava pastori Satu-Elina Ansas. Yle radio 1 klo 10.00 Juhlajumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta. pastori Jyrki Koivisto, Ylöjärvi. Suotta syytettäessä voisin todeta vain postin tulleen väärään osoitteeseen, ja palauttaa takaisin lähettäjälle. Eikö asia olekin niin?” Jeesus vastasi: ”Ei minussa ole pahaa henkeä. ti 6.3. kirkkoherra Harri Henttinen, Vesilahti. Totisesti, totisesti: joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan näe kuolemaa.” Juutalaiset sanoivat hänelle: ”Nyt asia on selvä: sinussa on paha henki. Virret: 273, 408, 303:1. Messua vietetään 30-vuotisen yhteisen pappeuden merkeissä. J eesus ei lyö leimoja tai ota niitä vastaan. Paha voitetaan siis tutkimalla Sanaa ja tekemällä hyvää. He toimivat kuin lapset, jotka eivät osaa vielä eritellä tunteitaan ja ajatuksiaan. Jeesus puhui väittelytilaisuudessaan siten, että juutalaiset kykenivät rakentamaan hänen opetuksensa vanhan ja tutun varaan: Aabraham jakoi erämaassa mannaa, ja hänen jälkeläisensä Jaakobin kaivosta haettiin uudistavaa vettä. Kirkon vaalivuotena kannattaa muistaa, että Jeesus ei viittaa vain omaan todistukseensa jumaluudestaan, vaan lähettäjänsä sanoihin. Tätä haluaa korostaa erityisesti Johannes, joka vahvistaa Jeesuksen olleen Isän kanssa yhtä ennen kantaisä Aabrahamin syntymää. paastonajan sunnuntai (Oculi) on aiheeltaan ”Jeesus, Pahan vallan voittaja”. Heidän tulee myös toimia totuuden puolesta ja puolustaa heikompia. Helena Castrén Kirjoittaja on kirkkoherra, rovasti ja psykoterapeutti. Hän tiesi olevansa hyvän puolella, ihmisen puolella. Evankeliumia ei ole turhaan valittu paastonaikaan, kun kuljetaan ristin tiellä. kappalainen Mika Katajamäki, Haapajärvi. Hiljaisuuden ystävät ry:n toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen, Akaa. to 8.3. | Kuva: Gun Damén KOTIMAA | 1.3.2018 30. Iltahartaus klo 18.01 ja 23.00. Oppisinpa saman. Näyttelijä Laura Malmivaara lukee Sirakin kirjaa. Mutta minun kunniani kirkastaa Isä, hän, jota te sanotte omaksi Jumalaksenne. Kolehti kerätään Suomen Gideonit ry:n Raamatun ja Uuden testamentin painatusja jakelutyöhön Suomessa ja Nigeriassa. Minä kunnioitan Isääni, mutta te häpäisette minua. tekstit: Ps. la 3.3. pastori Anne Aho, Järvenpää. Kun dialogi ei juutalaisten kanssa toiminut, ryhtyi vastapuoli tekoihin ja syyllistäjien käsi nosti aseen, kiven. ti 6.3. 5:18–2, Joh. Ke 7.3. Te ette ole oppineet tuntemaan häntä, mutta minä tunnen hänet. to 8.3. tV1 klo 10.00 Musiikkimessu Siunattu sovinto, Kallion Kirkko. Oikeudenmukaisuuden päivästä muistuttaminen on tärkeä rohkaisu kaikille niille, jotka kokevat, että toiset ihmiset tuomitsevat heidät väärin perustein ja he joutuvat ilman omaa syytä pahan vallan uhreiksi. alttarilla on kaksi kynttilää. Abraham on kuollut, samoin profeetat, mutta sinä sanot: ’Joka pitää kiinni minun sanastani, ei milloinkaan kohtaa kuolemaa.’ – – Mikä sinä luulet olevasi?” Jeesus vastasi: ”Jos minä itse kirkastan kunniaani, se kunnia ei ole minkään arvoinen. Teidän isänne Abraham iloitsi siitä, että saisi nähdä minun päiväni. Toisen antama kunnia on itselle annettua kunniaa vakuuttavampi. Evankelista Johannes kertoo Jeesuksen olleen aina Isän luona, kun hän kirjoittaa evankeliuminsa ensi jakeissa: Alussa on Sana. pastori Veli Loponen, Metodistiskirkko, Turku. liturginen väri on violetti tai sininen. Pe 2.3. Ke 7.3. Pastori Helena Paalanne saarnaa, liturgina kappalainen Suvi-Päivi Koski. Mutta Jeesus on enemmän: elämän leipä, ja hän antaa vettä, joka täyttää elämän janon. la 3.3. paastonajan sunnuntai Mikä sinä luulet olevasi. Tallennus 20.1. 3. Mutta minä tunnen hänet ja pidän kiinni hänen sanastaan. Jos sanoisin, etten tunne, olisin valehtelija niin kuin te. Jeesus vetoaa Taivaalliseen Isään, joka on Häntä suurempi, ja jonka luota Hän on tullut viestinsä välittämään. Yle radio 1 klo 11.00 Jumalanpalvelus Kokkolan Baptistiseurakunnasta. kappalainen Mirva Lehtinen, Kuusankoski. Jeesuksen puheen kuulevat ja ymmärtävät ne, jotka katsovat Jumalan Sanan peiliin ja ne, jotka elävät Jumalasta. Pe 2.3
Sitten lue Uusi testamentti kertaalleen ja toiseen kertaan, ennen kuin siirryt Vanhaan testamenttiin. Sen jälkeen lähden pois tyytyväisenä, että saa olla töissä tällaisessa paikassa. Silloin 15-vuotiaana sain ohjeen: Lue Johanneksen evankeliumi kertaalleen. Ne ovat olleet huokauksia Jumalan puoleen, ja niiden lukeminen on ollut myös rukousta. | Kuva: Jukka Granström Rakas raamatunkohta Psalmien kirja 23: 1–2 Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Kesällä tulee luettua vähemmän, kun on paljon touhua. Tavoitteenani on se, ettei lu| Raamattu ja minä | Maija p. Ja olen kaivanut pojanpojalle Lasten Raamatun valmiiksi esiin, vaikka hän on vasta puolivuotias. Vähän ajan päästä Bileamin aasi voi unohtua ja joku toinen kohta voi löytyä. KOTIMAA | 1.3.2018 31. Nyt yksi niistä on kertomus Bileamin aasista. Mietin, kumpi tässä itse on, aasi vai aasin hakkaaja, että voisi nähdä myös niitä enkeleitä matkalla ja mikä on tärkeää ja mikä ei. Se on vain aikoinaan alkanut ja se jatkuu. Nyt viime aikoina on tullut luettua ahkerasti, kun on talvi ja pakkaset. Sen jälkeen Bileamin silmät aukesivat. Sitten toiseen kertaan. Raamattu on minulle ohjekirje, peili ja opas mutta myös lohduttaja ja toivon antaja. Aasi näki enkelin, ja Bileam hakkasi aasiansa, komensi tottelemaan. Lempikohtani vaihtuu usein. Ennen omille lapsille tuli aina luettua Lasten Raamattua. Toisinaan luen siitä pienen pätkän, vaikka muutaman jakeen, toisinaan sitä lukee enemmän. keminen loppuisi, että pysyisin sanan äärellä. Enää minulla ei ole Raamatun lukemisen suhteen tavoitteita. Sillä tavalla tämä elämä vain menee eteenpäin. Viimeksi puhutti tämä juttu Bileamin aasista. Tällä hetkellä olen lukenut paljon psalmeja. Huokauksia Jumalalle Utsjoen seurakunnan suntio juha Reinola, 52, työskentelee myös puolipäiväisesti lomakyläyrittäjänä. Ja sitä minä noudatin. Silloin sain olla onnellinen, että sain palkan eteen lukea Raamattua, opettaa ja tutkia sitä. Mutta samalla lailla kuin rukoileminen kuuluu elämään, niin kuuluu Raamatun lukeminenkin. R aamatun lukemisesta tuli minulle tapa, kun koin 15-vuotiaana hengellisen herätyksen. Sen jälkeen evankeliumit kertaalleen ja sitten toiseen kertaan. Nyt kipinä on siinä, että omassa elämässäni lehti on kääntynyt, kun lopetin työt nuoriso-ohjaajana ja aloitin suntiona. Varmasti alan hänelle sitä myöhemmin lukemaan. Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. Tämä nykyinen työ on joustavaa. Palataan uudestaan tähän kiertokulkuun. Varmaan vanhana, kun menee näkö, niin täytyy yrittää kuunnella sitä. Toimin 30 vuotta nuorisotyönohjaajana. Lukeminen vaihtelee elämäntilanteen ja vuodenajan mukaan. Kun muut perheestä ovat omissa riennoissaan ja kotona ei ole ketään, voin imuroida Utsjoen kirkossa ja lukea seuraavan viikonlopun tekstejä. Nyt suntiona olen onnellinen, että saan kuulla Raamattua jumalanpalveluksissa. Ja tapa varjelee. Samalla myös rukouskirja. antti BeRg Juha Reinola ” Tällä hetkellä olen lukenut paljon psalmeja. Ne ovat olleet huokauksia Jumalan puoleen, ja niiden lukeminen on ollut myös rukousta. Edelleen on halu tutkia ja lukea. Ympäristö tekee siihen hartaan tunnelman, kiireettömyyden
Siellä on lämmitetty asumuksia ja tehty ruokaa. Ensinnäkin siellä missä on ollut savua, on ollut ihmisten elämää. | Kuva: Olli Seppälä Rukous Jumala, sytytä minussa uskon tuli, ja anna rukousteni nousta taivaaseen kuin savu rantasaunan piipusta. Savu on itse asiassa vahva symboli. Jo pelkkä ajatus puulämmitteisestä saunasta herättää miellyttävän olotilan, muistoista puhumattakaan. Myös voimalaitokset ovat olleet perinteisiä saastuttajia, mutta nykyisin ne kiinnittävät runsaasti huomiota rikki-, typpija hiukkaspäästöihinsä. Autojen päästöihin on kiinnitetty ankaralla kädellä huomiota. Niinpä. Savun tuoksu on elämän tuoksu. Kaupunkien savusumuissa ei ole mitään myönteistä sanomaa. KOTIMAA | 1.3.2018 32. Esimerkiksi modernit takat ovat energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä verrattuina takavuosikymmenten takkoihin. Puun polttaminen kotioloissa on nimittäin merkittävä pienhiukkasten lähde. Korkeimmalla piipulla on mittaa 150 metriä, joten se on Helsingin korkein rakennelma. Esimerkiksi ortodoksisessa kirkossa käytettävä suitsuke on aromaattista pihkaa. Savun tuoksu kuuluu perinteiseen suomalaiseen elämäntapaan. Saunan lämpö ja savupiipusta leviävä miellyttävä tuoksu joutuvat uuteen valoon, jos niitä katsotaan ilmansaasteiden näkökulmasta. Jossain poltetaan puuta, halkoja arvatenkin, klapeja. Ilman savua ei olisi ollut lämpöä tai kypsää ruokaa. Ennen suitsukkeen laittamista suitsutusastiaan, kadiloon, ortodoksipappi lausuu rukouksen, jossa sanotaan: ”Me tuomme Sinulle, Kristus, Jumala, suitsutusta hengellisenä suloisena tuoksuna.” Ilmestyskirjassa kerrotaan: ”Niin nousi suitsutuksen savu enkelin kädestä Jumalan eteen yhdessä pyhiltä tulevien rukousten kanssa.” Olli Seppälä Salmisaaren voimala tuottaa kaukolämpöä ja sähköä. Saunako siellä lämpiää. Suomessa suurimpia ilmansaasteiden päästölähteitä ovat muun muassa energiantuotantoja teollisuuslaitokset sekä ehkä hieman yllättäen satamissa laivat. Taajamissa suurin altistus ilmansaasteille tulee liikenteestä ja puun pienpoltosta. Savu on myös rukouksen vertauskuva, sillä se nousee taivaaseen kohti Jumalaa kuin ihmisen näkyvä hengitys. Ilmansaasteet ylipäätään ovat haitallisia hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita. Voimalan korkealle kohoavat ja savua tupruttavat piiput ovat olleet luonnon saastumisen symboleja. Savua tulee, kun poltetaan takkaa, lämmitetään saunaa tai grillataan hiilloksella. luomakunta A aah, miten hyvä tuoksu. Ne voivat olla peräisin suoraan luonnosta esimerkiksi salaman sytyttämän metsäpalon tai tulivuorenpurkauksen seurauksena. Rukoussavua käytetään temppelissä ja liturgioissa suitsukkeena. Myönteisen savusymboliikan lisäksi savu on luonnon tuhoutumisen ja saastumisen vertaus. minta aiheuttaa merkittävimmän osan ilmansaasteista. Puulämmitteisen saunan löylyt ovat lempeät – savusaunan vielä lempeämmät. Se asetetaan hehkuvien hiilien päälle. Myös puun pienpoltosta on saatu uutta tietoa. Mutta ihmisen toiPyhää savua Savupiiput ovat elämän vertauskuvia