12 Ka nn en ku va : Ta tu Bl om qv is t 11 3. helmikuuta 2018 | hinta: 3,70 € 8 Yhteisvastuu kutsuu tekemään hyvää Etelä-Sudanin sisällissodan uhrit tarvitsevat apua Kirkko otti sisällissodassa ankaran kannan 150 vuotta sitten suomalaiset näkivät nälkää. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –0 6 20 5 18 1
1 Utsjoen seurakunnan heikosta taloustilanteesta on uutisoitu pitkään. Tässä Kotimaassa on jokaiselta viideltä ehdokkaalta pyydetty vastauksia muutamiin kysymyksiin. Isossa kuvassa nykyinen ehdokasasetteluun perustuva vaalitapa yrittää repiä pohjimmiltaan aika samanlaisista ehdokkaista esiin eroavaisuuksia, joita heissä enimmäkseen ei ole. Helsingissä on mukava käydä, mutta viimeistään viikon jälkeen haluaa väljempiin kuvioihin. Tuntuu myös siltä, että halutaan keskittää kaikki asutus kasvukeskuksiin. Yhtenä esimerkkinä tästä on Tenon kalastussopimus, jossa rajoitettiin kalastuslupia ja -aikoja. KOTIMAA | 1.2.2018 2. 4 Miltä etelän elämä näyttää siellä pohjoisessa. Kävipä Turun vaalissa miten tahansa, sopii toivoa, että ehdokkaat ja heidän kannattajansa pystyvät juttelemaan keskenään myös vaalin jälkeen. Eivät kai he muuten olisi ehdollakaan. Mutta olkoon silti äänestys – arvonta ei käy. 3 Entä yhteiskunta. – Nyt mennään niin syväluotaavaan kysymykseen, että siihen voi vastata melkein mitä vain. On vaikea sanoa, kuinka pitkälle Utsjoen seurakunta olisi pystynyt itsenäisenä jatkamaan. Antti BErg ”Saamelaisten mielipiteillä ei ole ollut paljon vastakaikua” Väinö guttorm on Suomen ainoan saamelaisenemmistöisen seurakunnan, Utsjoen seurakunnan, luottamushenkilö. Nyt jostakin syystä ääni kellossa on muuttunut ja esimerkiksi Karigasniemen kappelin rakentamiseen emme saaneet tukea siinä määrin kuin olisi tarvittu. JUSSi rytkönEn Artikkelitoimittaja ei toivo arkkipiispanvaaliin likaista jälkipeliä. Piispanvaalit ovat mielenkiintoinen ilmiö. Useimmissa vaaleissa ehdokas kuin ehdokas voitaisiin nikottelematta tehtävään valita. Miltä tulevaisuus näyttää nyt. Lähtökohtaisesti talous on vakaammalla pohjalla jatkossa. Siellä on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen seurakunta. Väinö Guttorm on seurakunnan luottamushenkilö Utsjoella. 2000-luvulla seurakuntataloa saneerattiin ja laajennettiin hyvin myönteisessä hengessä. aluksi | viikon henkilö | Helmikuun kuudentena päivänä vietetään saamelaisten kansallispäivää. Nykykäytännön hyviin puoliin kuitenkin kuuluu, että se nostaa tasavertaisesti esiin myös sellaisia ehdokkaita, joita koko äänestäjäkunta ei tunne ennestään. | Kuva: Päivi Aikasalo Väinö gUttorM Utsjoen seurakunnan luottamushenkilö Arvotaan arkkipiispa E nsi torstaina valitaan arkkihiippakunnassa ja muissakin hiippakunnissa Turkuun uutta arkkipiispaa. Helsingin viimesyksyisen piispanvaalin jälkeinen kohtuuton ja kirkkoa vahingoittanut jälkipeli jääköön toistumatta. Paljon on vielä valtaväestössä niitä, joilla on saamelaisista ja saamelaisuudesta kovin vähän faktatietoa. 2 Millä tavoin Suomen evankelis-luterilainen kirkko kohtelee saamelaisia. Siinä niin sanottu perinteinen kalastus on se, mistä rokotettiin prosentuaalisesti kaikista eniten. Eivät siksi, että kirkko on tällä hetkellä objektiivisesti aika jakautunut ja eri katsomuksia edustavat kandidaatit antaisivat hyvinkin erilaisia vastauksia. Jos tarkastellaan kaikkea, mitä viime vuosina on tapahtunut, niin on tuntunut siltä, ettei saamelaisten mielipiteillä ole ollut paljon vastakaikua. – Tulevaisuus näyttää hieman erilaiselta, kun olemme Pohjois-Lapin seurakuntayhtymässä mukana. – Ei tarvitse kuin katsoa sääennustetta telkkarista, niin tämä seutu hukkuu Pohjois-Suomen ennusteeseen ja Lappi alkaa jo Oulun seudulta. Nykyinen vaalitapa voi olla piispaehdokkaille uuvuttava maraton, jossa kosketellaan jossain määrin myös kehällisiä asioita – piispuuden ydinasiathan ovat aika selkeät. – Kyllähän kirkko kaiken kaikkiaan on viime vuosiin saakka kohdellut hyvin Utsjoen seurakuntaa
K ansanliikkeen ehdokkaana ollut Sauli Niinistö jatkaa presidenttinä seuraavat kuusi vuotta. Suomessa presidentiksi valittavan yksi tärkein ominaisuus on tulla toimeen Venäjän kanssa. Eikä maantieteelle tunnetusti voi mitään. Gallupien suosikki piti etumatkansa. Niinistön ääniosuus, 62,7 prosenttia, oli liki sama kuin edellisten vaalien toisella kierroksella, joten hänellä on vankka ja vakaa suosio suomalaisten keskuudessa ylitse kaikkien puoluerajojen. FReiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Kun aistin itseäni suuremman totuuden, näen miten vähän minä kykenen rakkauteen. Hän on pragmaattinen, käytännöllinen, vaikka – juristi kun on – pohdiskelee toisinaan moniselitteisesti asioita. Presidentin vahva johtajuus tuntuu tuovan vakautta. Suuria ja pieniä haasteita riittää. Se on sitä, mutta se on myös lohdutonta tietoisuutta elämän katoavaisuudesta, eron hetkien mukanaan tuomasta kaipuusta, luopumisen väistämättömyydestä. ?. Hän ei vaikuta roolissaan päivänpolitikointiin taipuvaiselta. Tosin politiikan ulkopuolelta tulemiseenkin sisältyy riskejä, sillä presidentti voi jäädä ulkopuoliseksi, koska ei tunne politiikan sääntöjä. Tämä saattaa korostua tulevaisuudessa, jos kansanliikkeet innostuvat laittamaan ehdokkaita jotka ovat politiikassa ryvettymättömiä. Kuudessa vuodessa maailma ehtii nykyvauhdilla muuttua paljonkin. Presidenttiys ei ole yhden miehen show. Kirkko ei tuota harmia mutta ei myöskään erotu. Kun tavoitan autuuden, sieluni tuntee siinä Jumalan jättämät aristavat jäljet ja käpertyy hiljaisuuteen ihmettelemään. Suomalaiset ovat selvästi presidentillistä kansaa ja antavat arvoa viran hoitajalle. Olen kuullut, että Ruotsin luterilainen kirkko on kuollut. 1968 On vaikea nähdä joidenkin Euroopan maiden kristillisyyttä. Varsinkin jos presidentti on hoitanut tehtävänsä kansan enemmistön mielestä hyvin. Monet sanovat, että Skandinavian kirkot – en tiedä, onko näin Suomessa – eivät ole enää muuta kuin museo, jota on mukava katsella, mutta joilla ei juuri ole käyttöä. Edes uskottava haastaminen oli näissä vaaleissa niin ja näin. – Suomessa vieraillut eteläkorealainen teol.tri Wong Yong Ji Rakkaudessa on aina kirpeä juonne. Presidentinvaali jos joku on henkilövaali. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 70 000 KMT 2.2. Siitä sen tunnistaa. Etenkin Saksassa ja Englannissa kristillisyys ei näy missään. Miten on. Sauli Niinistön on hyvä jatkaa toiselle kaudelle, josta tuskin on tulossa edellistä kautta seesteisempi ajanjakso. Miksi kaikki muuttuu niin nopeasti. Niinistö on juuri sellainen presidentti, jota suomalaiset tässä epävarmuuksien ajassa kaipaavat ja tarvitsevat. Onko maailma enää mallillaan. Maistan makean, mutta myös jotain väkevää. Sekään ei ole loputonta makeutta, imelyyden lohduttavaa imeskelyä. Joka luulee, että rakkaus on ainaista autuutta ja hurmiota, on oikeassa ja väärässä. Venäjän naapuruus on Suomen osa ja geopoliittinen fakta. Niinistön itsenäinen rooli ja pesäeron tekeminen vanhaan puolueeseen Kokoomukseen vain korostivat hänen asemaansa. Muuten maku saisi minut lopulta voimaan huonosti. Vaalit osoittivat myös, että istuvaa presidenttiä on vaikea, ellei jopa mahdoton kaataa. Se saa sydämen läpättämään, mutta herättää myös suuren, ihmettelevän hiljaisuuden. Kun täydellisyys tulee lähelle, tulen tietoiseksi omasta rajallisuudestani. Henkilön ominaisuudet korostuvat poliittisten taustojen yli. Ei ole toista ilman toista. Siunausta seuraaville kuudelle vuodelle KOTIMAA | 1.2.2018 3. Moni suomalaisista – vaikka ei olisi Niinistöä äänestänytkään – voi varmaan yhtyä toivotukseen: Jumalan siunausta, herra tasavallan presidentti. Viime sunnuntaina pidetty vaali tuotti hänelle ensimmäisellä kerroksella harvinaisen vahvan valtakirjan. Siksi Jumalan kohtaamiseen pätee sama kuin rakkauteenkin. Maailmanpolitiikan arvaamattomat tuulet, kotimaisen talouskasvun haparoivat askelet ja ylipäätään parempaan tulevaisuuteen luottamisen vaikeus saavat monet epävarmoiksi. Siinä kulkee oma kirpeä juonteensa. Jumala on rakkaus, sanoo Pyhä kirja. Niinistö on sopivasti äreä ja hieman vaikeaselkoinen. On kuin laittaisin suuhuni karpalon tai hillan. Vaalitulos osoitti, että suomalaiset uskovat Niinistön olevan oikea henkilö ylläpitämään toimivia ja ystävällisiä naapurisuhteita itään. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????
Ilta vierähtää sitten rattoisasti junamatkalla takaisin Turkuun. Kirkon perustehtäviin kuuluu levittää sanomaa armollisesta Jumalasta. Heli Inkinen 1 Suomi on maa, jossa kirkolla on edelleen tilaa ja tilausta toimia yhteiskunnan kanssa yhteistyössä, esimerkiksi oppilaitostyössä, perheneuvonnassa sekä työssä, jota tehdään sairaaloissa ja puolustusvoimissa. 2:22–33. Moniuskontoisessa yhteiskunnassa kirkon tehtävä on näyttää esimerkkiä toisten vakaumusten kunnioittamisessa samalla omaa vakaumustaan kunnioittaen. Lisäksi kirkon yhteiskunnallinen työ on kristillisestä teologiasta nousevaa asiantuntijatyötä esimerkiksi työelämän, työttömyyden ja työllisyyden sekä kestävän kehityksen teemoissa. Hän ei korota itseään, vaan kääntää meidän katseemme Jeesukseen ja opettaa sydämemme uskomaan häneen ja ylistämään häntä. Kirkon tulisi voida olla vapaa toteuttamaan Herransa tahtoa ja saamaansa lähetystehtävää sekä tekemään Arkkipiispaksi pyrkivät kirjoittivat minisaarnat näkökulmat | Arkkipiispanvaalin ensimmäinen kierros käydään ensi viikolla. 1 Mikä on kirkon paikka yhteiskunnassa. 2 Pyhä Henki johdattaa Jeesuksen luo ja antaa uskon. 3 Sunnuntaina olen saarnaamassa Helsingin Luther-kirkon messussa kello 16. Aamupäivällä joko istun junassa Turusta Helsinkiin tai osallistun Luther-kirkon kansainväliseen messuun aamulla, riippuen siitä, jäänkö lauantaina Helsinkiin STI:n 30-vuotisjuhlan jälkeen. (Teksti on Luuk. Kysymykset: 3 Miten vietät ensi sunnuntaita. Diakoniatyön rooli yhteiskunnan tukitoimien paikkaajana on tuttu, mutta Ville Auvinen | Kuva: Olli Seppälä Heli Inkinen | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 1.2.2018 4. Näyttää siltä, että yhteiskunnan taholta pyritään pienentämään kirkon reviiriä ja toisaalta siirtämään kirkolle tehtäviä, jotka kuuluisivat yhteiskunnalle. Ehdokkaat vastasivat Kotimaan pyynnöstä kysymyksiin kirkkopolitiikasta, Raamatusta ja omasta elämästä. Kirkon tehtävä on tuoda esiin kristinuskon perusteista lähteviä näkökulmia esimerkiksi silloin, kun heikossa asemassa olevat ihmiset ovat vaarassa. Kirkon elämään on aina kuulunut ajatus profeetallisuudesta, jonka esikuvana on Vanhan testamentin profeettojen julistus katumuksesta ja parannuksesta yhteiskunnallisten epäkohtien edessä. Mielestäni yhteiskunnalla on tällä hetkellä liikaa valtaa kirkon asioissa. uutiset | piispanvaali | Ville Auvinen 1 Kirkolla on yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa profeetallinen tehtävä pitää esillä Jumalan tahtoa, joka on ilmoitettu Raamatussa. Laajemmin kansankirkkona kirkolla on Jeesuksen antama tehtävä tehdä omasta kansastamme Jeesuksen opetuslapsia kastamalla ja opettamalla. Entä yhteiskunnan paikka kirkossa. Esimerkiksi poliittiset listat kirkollisissa vaaleissa eivät ole mielestäni hyvä asia. Yhteiskunnan paikka kirkossa on hankalampi kysymys. Sen voi lukea kokonaisuudessaan tämän lehden sivulta 30.) kirkkoa koskevia päätöksiä ilman yhteiskunnan asettamia ehtoja ja rajoitteita. Uskontodialogi on rauhan merkki. 2 Kirjoita twaarna eli minisaarna (korkeintaan 280 merkkiä) kynttilänpäivän evankeliumitekstistä. Jeesus on Jumalan antama pelastus ja valo kaikille maailman kansoille. Ongelma on siinä, että yhteiskunta (lainsäätäjä) olisi kyllä antanut kirkolle vapautta, mutta kirkko ei ole sitä halunnut hyödyntää
2 Olisi helpompi käydä levolle, helpompi ajatella suostumista kuolemaan, jos voisi olla varma, että koko maailma pelastuu. Kirkkomme on pitkälti hyvinvoivan keskiluokan kirkko, mutta sen tulisi olla ennen kaikkea heikoimpien puolella ja luona. Ilkka Kantola 1 Kirkolla ei ole muuta paikkaa kuin yhteiskunta. Vanhassa testamentissa yhteiskunnan moraalinen taso mitattiin sillä, kuinka hyvin pidettiin huolta leskistä, orvoista ja muukalaisista. MerI ToIVanen Arkkipiispanvaalin ensimmäinen kierros 8.2. Arkkipiispaksi pyrkivät kirjoittivat minisaarnat sen ei tulisi kasvaa. Myös yhteiskunnalla ja sen kysymyksillä tulee olla keskeinen paikkansa kirkossa, koska muutoin kirkko kammioituu omiin oloihinsa eikä osaa käyttää kanavia, joiden kautta se antaa todistuksen Herrastaan sekä vaikuttaa uskon, toivon ja rakkauden vahvistumiseen. Ne seuraavat varmemmin, jos odotusten ja toiveiden täyttymisessä näkee Jumalan tahdon tapahtuneen. Tapio Luoma 1 Kirkolla on aina väistämättä oma paikkansa yhteiskunnassa, ihmisten muodostamassa järjestyneen yhteisen elämän kentässä. Yhteiskunta on kirkossa juuri samalla tavoin kuin ihmisyys oli Jeesus Nasaretilaisessa. Kirkkoa pyritään viemään kolmannen sektorin toimijan suuntaan. Vanha Simeon näki tämän Jeesus-lapsessa ja lähti rauhassa. Pyhä voi yllättää meidätkin arjen keskellä ja kirkastaa päivämme! 3 Sunnuntai 4.2. 3 Sunnuntaina valmistaudun puolisoni kanssa Helsingin Agricolan kirkossa vietettävään Tuomasmessuun, johon hänet on kutsuttu liturgiksi ja minut saarnan pitäjäksi. Kirkon tulee palvella maailmaa ja samalla auttaa ihmisiä löytämään Jumalan luokse. Niinpä kirkonkin on asetuttava tämän sanoman kanssa sen elämän keskelle, jota ihmiset yhteiskunnassa elävät. Näin toimii armon lahjatalous: Kun Jumalan valo säteilee kauttamme, se synnyttää kiitollisuutta ja rohkaisee toivomaan ja rakastamaan. Messun jälkeen laitamme ruokaa yhdessä, syömme, ulkoilemme ja luemme. on kynttilänpäivä, ja aion osallistua messuun kotikirkossani Pyhän Katariinan kirkossa. Maamme suurimpana uskollisena yhteisönä kirkollamme on erityinen vastuu keskinäisen ymmärryksen, dialogin ja yhteistyön edistämisestä eri uskontokuntien edustajien välillä. Siinä kirkon tehtävänä on elää ja toimia niin, että usko, toivo ja rakkaus vaikuttaisivat. Kun he kiittivät lapsestaan, valo levisi ja vahvisti muidenkin toivon pelastuksesta. 3 Kynttilänpäivä on kalenterissani rauhallinen. Ilkka Kantola | Kuva: Olli Seppälä Tapio Luoma | Kuva: Olli Seppälä Björn Vikström | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 1.2.2018 5. Voimakkaana ja väsyneenä, ärtyneenä ja lempeänä, surullisena ja iloisena. Kirkon yhteiskunnallinen tehtävä on, yhdessä muiden toimijoitten kanssa, edesauttaa oikeudenmukaisten, turvallisten ja armollisten elinolojen toteutumista maassamme. Tämän vuoksi kirkon paikan yhteiskunnassa tulisi sijaita mahdollisimman keskellä. 2 #twaarna Odotusten ja toiveiden täyttyminen ei aina takaa tyytyväisyyttä, saati kiitollisuutta. Kirkon on huolehdittava siitä, että sen tarjoaman ravinnon ääreen on jokaisen helppo löytää. Sen jälkeen menen pitkästä aikaa tapaamaan edesmenneen äitini hyvää 90-vuotiasta naapuriystävää. Osallistun seurakunnan messuun ja vietän pyhäpäivää lähipiirissäni. 2 Maria synnytti Jumalan valon maailmaan, Joosef tukenaan. 3 Minulla on vapaa sunnuntai, joten osallistun vaimoni kanssa messuun Porvoon tuomiokirkossa. Kristinuskossa ydintä on oppi inkarnaatiosta, siitä, että Jumala Jeesuksessa tulee keskelle ihmiselämää, arkea, perhettä ja yhteiskuntaa. 2 Nuoren perheen ja vanhan miehen yllättää pieni lapsi, jonka kautta Pyhä tulee läsnäolevaksi. Ihmiset etsivät elämäänsä ravintoa yhteiskunnassa monesta eri suunnasta. Björn Vikström 1 Jeesus samaistui hyvin vahvasti hädässä oleviin
Kielto on osa parlamentin kansanedustajiltaan edellyttämää ”neutraalia pukukoodia”. Ehdotuksen teki pastori Chris Newlands, joka näki siinä ”ihanan mahdollisuuden” luoda liturgia, joka puhuttelisi vahvasti transsukupuolisia seurakuntalaisia ja tarjoaisi heille hyvinvointia ja tukea. Norwichin piispa Grahamn James selitti piispojen päätöstä vetoamalla siihen, että papisto voi näissä tilanteissa hyödyntää kasteen vahvistamisen kaavaa tai laatia epävirallisen version. Kielto on osa pyrkimyksiä erottaa valtio ja uskonnot tiukasti toisistaan. Tutkijat suunnittelevat seuraavaksi selvittävänsä viimeisen Qumranin käärön arvoituksen. Se viittaa tutkijoiden mukaan siihen, että alkuperäinen kirjoittaja unohti mainita useita liikkeen pyhiä päiviä. Kyseisen käärön kirjoittajan tekstiä on korjattu useassa kohdassa. Haifan yliopiston tutkijat ovat selvittäneet yhdistelemällä 60 pientä palasta, että kyseisessä käärössä luetellaan Qumranin liikkeen tärkeimmät päivämäärät. | Kuva: Lehtikuva / Reuters / Maxim Shemtov KOTIMAA | 1.2.2018 6. Asiasta uutisoi brittilehti The Guardian. maailmalta Ranskan parlamentti kieltää ”huomiota herättävät” uskonnolliset symbolit Ranskassa parlamentin alahuone eli kansalliskokous on kieltänyt jäseniltään ”huomiota herättävien” uskonnollisten symbolien käytön. Englannin kirkon piispat eivät halua omaa kaavaa sukupuoltaan korjanneille Englannin kirkon piispat eivät ota käyttöön uutta rukousta, jolla voitaisiin juhlistaa transsukupuolisen henkilön sukupuolenkorjausta, kertoo brittilehti Daily Mail. Uudella säännöllä vaikeutetaan sitä, että kansanedustajat voisivat ilmaista mielipiteitään pukeutumisensa avulla. Lehden mukaan kirkolliskokous kehotti voimakkaasti viime kesänä piispainkokousta laatimaan ”kasteen tyyppisen” toimituksen sukupuoltaan korjanneille kristityille. Moskovan ja koko Venäjän patriarkka Kirill vieraili viime viikolla ensimmäistä kertaa viisi vuotta sitten avatussa Juutalaisessa museossa ja Suvaitsevaisuuden keskuksessa, jonka yhteyteen muistomerkki tulee. Yksi viimeisistä Qumranin kääröistä tulkittu – kyseessä ikivanha kalenteri Yksi viimeisistä tulkintaa vailla olevista Kuolleenmeren kääröistä on saatu tulkituksi. Muistomerkin tarkoitus on muistaa toisen maailmansodan aikana natsien keskitysleirejä vastustaneita. Pukukoodimuutos linjaa, että edustajien on välitettävä ”pukeutumasta huomiota herättäviin uskonnollisiin symboleihin, univormuihin, logoihin, kaupallisiin viesteihin tai poliittisiin iskulauseisiin”. Taustalla on poliitikko François Ruffinin esiintyminen paikallisen jalkapallojoukkueen paidassa viime vuonna. Venäjän päärabbi Berel Lazer sytytti kynttilöitä muistomerkin peruskivenmuurauksen seremonioiden yhteydessä Moskovassa vainojen uhrien muistopäivänä 29.1. Toinen kirjoittaja on joutunut täydentämään puuttuvat päivät marginaaleihin ja rivien väleihin
| Kuva: Harri Rauhanummi KOTIMAA | 1.2.2018 7. Jaettava summa – noin 1,1 miljoonaa – ei kuitenkaan olennaisesti muutu edellisvuosiin verrattuna. Niin ikään päätettiin, että positiivinen vuosikate ei enää leikkaa laskennallista täydennystä eli hyvästä taloudenpidosta ei enää rangaista. Teemme työtä vaikeissa olosuhteissa. Tässä yritettiin toteuttaa [kirkolliskokouksen] talousvaliokunnan kehotus, että täydennyksen perusteet on arvioitava uudestaan, sanoo kirkon talousjohtaja Leena Rantanen Kirkkohallituksesta. Mielestäni tämän kokoluokan muutoksista pitäisi saada varoitus tai tieto riittävän ajoissa, harmittelee Pudasjärven kirkkoherra Timo Liikanen. Olli Seppälä Kirkollisveron tasausrajojen muutos huolestuttaa budjetti | Kirkollisveron uudet tasausrajat kurittavat toisia ja palkitsevat toisia seurakuntia. Kokonaiskirkolta toivoisin yhteisvastuullisuutta syrjäisten ja köyhien seutujen seurakuntatyön mahdollistamiseksi, Törmänen sanoo. Talous on entuudestaan sopeutettu kulujen osalta minimiin. Tällaisia saaristoseurakuntia on ollut 10 ja harvaan asuttuja seurakuntia 25. Järjestelmä on viralliselta nimeltään verotulojen täydennys. Kokonaisuutena jaamme lähes saman summan kuin ennenkin. Törmänen sanoo, että jo pitempään on ollut aistittavissa, että avustussysteemiä on paineita muuttaa. – Se oli yllätys, että muutos tuli näin nopeasti ja rajuna. Viime joulukuussa Kirkkohallitus päätti, että edellä mainituista erityiskriteereistä luovutaan. Verotulojen täydennyksen jako on perustunut Kirkkohallituksen vuonna 2009 tekemään linjaukseen. Paljon veroja keräävät seurakunnat ovat tukeneet heikommassa asemassa olevia seurakuntia. | verotulot | pudasjärven seurakunta on menettämässä 120 000 euroa tuloistaan uusien verotulojen täydennyssääntöjen perusteella. Liikasen mukaan Pudasjärvellä ollaan kamppailtu budjetin kanssa, mutta yrityksistä huolimatta tämänkin vuoden budjetin tulos on miinuksella 31 000 euroa. Esimerkiksi Utajärven ja Ranuan seurakunnat saavat lisää verotulojen täydennystä. Sen sijaan naapuriseurakunnassa Taivalkoskella jouduttiin viime vuonna yt-neuvotteluihin. – Tietoa jakosäännön muutoksesta ei Kirkkohallituksesta ole erikseen informoitu seurakunnille. Lopullinen päätös uusista verotulojen tasauksista tehtiin tiistaina sen jälkeen, kun Kotimaa oli lähtenyt painoon. Huomasimme sen viime viikolla, kun luimme seuraavan täysistunnon esityslistaa netistä. Suurimpia verotulojen täydennyksen menettäjiä ovat Posio, Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuhmo sekä aivan erityisesti Pudasjärven seurakunta, joka on menettämässä 120 000 euroa eli noin puolet saamastaan avustuksesta. Sen mukaan täydennystä laskettaessa 75 prosenttia jaetaan kunnan asukastiheyden ja 25 prosenttia seurakunnan jäsenmäärän perusteella. – Verotulojen täydennysavustuksen leikkauksella on suora vaikutus seurakuntien edellytyksiin toteuttaa perusseurakuntatyötä. Sen suuruuden määrittelee vuosittain Kirkkohallitus. Täällä ovat naapurit kaukana, joten seurakuntarakennemallit eivät toimi samalla tavalla kuin jossain muualla. – Syyt jakoperusteiden muuttamiseen eivät liity keskusrahastomaksun alentamiseen. Liikanen uskoo, että yt-neuvotteluihin ei tässä vaiheessa tarvitse turvautua. Kirkkoherran, lääninrovasti Tuomo Törmäsen mukaan toimenpiteiden vaikutus on vuositasolla 30 000 euroa. Rantasen mukaan nyt jokainen seurakunta asettuu tasaustaulukossa siihen kohtaan, mihin luonnollisesti kuuluu. Lisäksi Kirkkohallitus linjasi vuonna 2009, että sekä saaristoseurakuntien että poikkeuksellisen harvaan asuttujen seurakuntien osalta sovelletaan korkeinta tasoitusrajaa eli 80 prosenttia. Verotulojen täydennyksiä päätettiin tarkastella jatkossa seurakuntakohtaisesti. – Toisin sanoen poistimme järjestelmästä kaikki poikkeamat, jotka ovat vääristäneet jaon lopputulosta. Minulla on huoli siitä, miten seurakunnat tulevat selviytymään. Törmäsen mukaan pohjoisen seurakunnista useimmat ovat aina olleet köyhiä. Tarkka summa määräytyy erillisten laskennallisten tasoitusrajojen perusteella. Se joutuu uuteen valoon, kun Taivalkosken menetys avustuksista on arviolta 52 000 euroa. ” Tietoa jakosäännön muutoksesta ei Kirkkohallituksesta ole erikseen informoitu seurakunnille. K irkon keräämät verotulot on tasattu seurakuntien kesken tietyn laskentakaavion mukaan
Oulun piispanvaaliin kolmas ehdokas Tuiran kirkkoherra, teologian tohtori Niilo Pesonen lähtee mukaan Oulun piispanvaaliin. Sipulia, tomaattia ja munakoisoa on istutettu suuriin mullalla täytettyihin muovisäkkeihin, joiden rei´istä hennot taimet kurkottavat valoa kohti. Pakolaisasutusalueella on lähes mahdotonta työllistyä. Vaalin ensimmäinen kierros käydään 15. W Seurakunnissa yhteisvastuuvaroin pyritään tuomaan välitöntä helpotusta vähävaraisten ihmisten arkeen esimerkiksi ruoka-avun kautta. Meillä ei yksinkertaisesti ollut yhtään mitään, kunnes tapasimme matkalla muita ihmisiä. Kaku Zcuzcen kastelee kasvusäkkejä, joissa multa pysyy kosteana paahtavassa auringossa hieman pidempään, kun säkin päällisen vielä muistaa varjostaa heinänkorsilla. Wani Garanepin itse rakentamien talojen vieressä avautuu perheen pieni viljelmä. Arkkipiispa Kari Mäkinen jakoi palkinnon tiistaina Helsingissä. Heille turvataan muun muassa riittävän ravinnon ja puhtaan veden saanti sekä mahdollisuus terveydenhoitoon, majoitukseen ja lasten koulunkäyntiin. Kuulen yhä aseiden äänen korvissani. Pariskunta haluaisi taata lapsilleen erityisesti hyvän koulutuksen. Työn saaminen auttaisi Garanepia kovasti, mutta sitä hän ei ole onnistunut löytämään. Yhteisvastuu auttaa Yhteisvastuu 2018 W Ulkomailla autetaan katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineitä ihmisiä, muun muassa Etelä-Sudanin pakolaisia Afrikassa. | lyhyesti | Kirkon kulttuuripalkinto Agricolan kieltä tutkineelle Kaisa Häkkiselle Kirkon kulttuuripalkinto 2017 on myönnetty professori emerita Kaisa Häkkiselle. Myös toimettomuus ahdistaa nuorta perheenisää. Kotona olimme tottuneet monipuoliseen ruokaan, Garanep sanoo. Niin selvisimme. KOTIMAA | 1.2.2018 8. ” Kuuden kilon maissijauhoannos henkeä kohden ei riitä kuukaudeksi koko perheelle. ja päättyy 21.5.2018. Tällä hetkellä heitä on Ugandassa jo yli miljoona. uutiset | keräys | W ani Garanep saapui Ugandaan vaimonsa, Kaku Zcuzcen kanssa syksyllä 2016, jolloin pakolaisaalto Etelä-Sudanista oli laajimmillaan. Professori Juha Seppo on kuollut Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian professori emeritus Juha Seppo kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana 29.1. Kuivaan ja kivikkoiseen maahan on raivattu arviolta parinkymmenen neliön suuruinen kasvimaa, jossa seesamit ja okrat kohoavat jo korkeina. Palkinnon perusteissa todetaan, että Kaisa Häkkinen on tehnyt mittavan uran suomen kielen historian ja etymologian tutkijana, yhtenä keskeisenä tutkimusalanaan Mikael Agricolan kieli. Nyt syömme ainoastaan maissipuuroa ja papuja. Parilla on kaksi lasta, 2-vuotias Zabidu Keji ja vasta puolivuotias Tabuga Musuru. Häntä ennen vaaliin ovat kertoneet lähtevänsä Raudaskylän Kristillisen Opiston rehtori Jukka Hautala ja kansliapäällikkö Jukka Keskitalo Kirkkohallituksesta. Halusimme vain saada lapset turvaan, Wani kertoo. – Pystyimme syömään lihaa. He auttoivat meitä ja jakoivat vähäiset ruokansa kanssamme. Diakoniarahastosta myönnetään noin 2 000– 4 000 euron suuruisia avustuksia seurakuntien diakoniatyön kautta esimerkiksi välttämättömiin hankintoihin tai talouden tasapainottamiseen sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai yllättävän elämäntilanteen vuoksi kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille ihmisille. Kesästä 2016 lähtien keskimäärin 1 800 pakolaista päivässä on ylittänyt Ugandan rajan. Kaikki nämä ihmiset pakenevat kotimaansa sisällissotaa ja raakoja väkivaltaisuuksia. Ruoassa ei ole riittävästi proteiinia, eikä lainkaan sokeria. Kirkkoherra Pesonen on työskennellyt myös pappisasessorina ja hiippakuntadekaanina. – Emme pystyneet ottamaan mitään ruokaa mukaan. Perhe sijoitettiin asumaan Pohjois-Ugandaan, Bidibidiin, joka paisui muutamassa kuukaudessa yhdeksi maailman suurimmista, noin 290 000 ihmisen pakolaisasutusalueeksi. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Lasten ruokkiminen on perheen suurin ongelma. Kuuden kilon maissijauhoannos henkeä kohden ei riitä kuukaudeksi koko perheelle, vaikka he syövät vain kerran päivässä. Hän on tottunut tekemään, ei vain istumaan ja odottamaan päivästä toiseen. Etelä-Sudanissa Wani Garanep työskenteli rakentajana ja hankki lisätienestiä hakkaamalla ja myymällä polttopuita. Pian omasta pihasta ulkomaankohde | Yhteisvastuu tukee ihmisiä katastrofien ja konfliktien keskellä, muun muassa Etelä-Sudanin pakolaisia Afrikassa. Samaa sanovat kaikki muutkin. – Vanhemmat tytöt käyvät koulua, mutta eivät nälkäisinä jaksa keskittyä ja tulevat monesti kotiin ennen päivän päättymistä. W Suomessa tuetaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä yhteistyössä Kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kanssa. Etelä-Sudanissa asiat olivat toisin. Garanep haluaisikin palata takaisin Etelä-Sudaniin, mutta empii, koska ei tiedä kotiseutunsa todellisesta tilanteesta mitään varmaa. Lisäksi he pitävät huolta 12ja 15-vuotiaista sukulaistytöistä. Hän oli syntynyt 3.2.1939 Oulussa. Agricolan ohella hän on tutkinut myös muuta reformaation alkuajan suomenkielistä liturgiaa, muun muassa Westhin koodeksia, vanhinta suomenkielistä liturgista lähdettä. Häkkinen on vaikuttanut myös erilaisissa reformaation merkkivuoden hankkeissa. elokuuta ja mahdollinen toinen kierros 3.9.2018. Vaalin ehdokasasettelu alkaa 21.3. – Ihmisiä tapettiin. Viranhoidon ohessa Seppo hoiti lukuisia keskeisiä kirkollisia luottamustehtäviä, muun muassa kirkko ja valtio -työryhmässä sekä uskonnonvapauskomiteassa. Raskas pakomatka kesti kuusi päivää
Vuoden 2017 lopulla ruokaannokseen henkilöä kohden kuului muun muassa papuja, 6 kiloa maissijauhoja, kasvisöljyä ja suolaa. | Kuva: Tatu Blomqvist ” Jopa 1,1 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kärsii aliravitsemuksesta. Lisäksi siemenien saajat pääsevät osallistumaan viljelykoulutuksen, jossa neuvotaan maanviljelyn perusteita ja annetaan käteviä vinkkejä kasvuolosuhteiden parantamiseen haastavassa maastossa. YK on varoittanut nälänhädän uhkaavan myös Somaliaa, Nigeriaa ja Jemeniä, jolloin se vaikuttaisi jopa 20 miljoonan ihmisen elämään. Tatu Blomqvist etelä-sudan: neljä miljoonaa pakolaista V uonna 2011 itsenäistyneen Etelä-Sudanin alkutaivalta on siivittänyt lähes jatkuva poliittinen kädenvääntö maan hallinnon eri osapuolten välillä. Lisäksi puutarha tuo tekemistä arkeen. Yhteisvastuukeräystä järjestävä Kirkkopalvelut on Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Ei ainoastaan ruokaturvan vaan myös ihmisten mielialan ja tulevaisuudenuskon parantamisessa. TeksTiT: Salla Peltonen Kirjoittaja on Yhteisvastuukeräyksen viestintäpäällikkö. Tässä tilanteessa pieneltä tuntuvalla avulla on valtava merkitys. | Kuva. saatu sato tuo helpotusta perheen suurimpaan murheeseen ja he voivat tarjota lapsilleen monipuolisempaa ruokaa. Miljoonan pakolaisen joukossa on edustettuna laaja ammattien kirjo, on opettajia, taksikuskeja ja kirjanpitäjiä, joista kaikki eivät suinkaan ole viljelleet maata kotimaassaan. Esimerkiksi pakolaiskriisin vuoksi äärimmilleen venynyt etelänaapuri Uganda on vastaanottanut yli miljoona pakolaista Etelä-Sudanista. Kasvien siemenet perhe sai Kirkon Ulkomaanavulta. Maan hallitus ja YK:n avustusjärjestöt arvioivat nälkäisten määrän kääntyvän jälleen kasvuun ja ylittävän viisi miljoonaa alkuvuodesta. Pakolaisasutusalueella pärjätäkseen kaikki on aloitettava alusta. Siitä huolimatta ruokakriisi ei osoita laantumisen merkkejä. Siemenseos, josta riittää jaettavaksi neljän perheen kesken, maksaa viisi euroa. KOTIMAA | 1.2.2018 9. Vuoden 2017 lopulla ruoka-annokseen henkilöä kohden kuului muun muassa papuja, 6 kiloa maissijauhoja, kasvisöljyä ja suolaa. YK:n elintarvikeja maatalousjärjestön FAO:n ennusteen mukaan jopa 1,1 miljoonaa alle 5-vuotiasta lasta kärsii aliravitsemuksesta kuluvana vuonna. Lähteet: alJazeeraIRIN News, South Sudan Key IPC Findings: September 2017 March 2018, kirkonulkomaanapu.fi Bidibidin pakolaisasutusalueella Ugandassa ruokaa jaetaan kerran kuussa. Konfliktin osapuolia syytetään vakavista ihmisoikeusloukkauksista, kuten siviilien tappamisesta ja joukkoraiskauksista. Vuoden 2017 loppupuolella neljä miljoonaa ihmistä oli paennut kotiseudultaan, osa maan sisällä, osa naapurimaihin. Bidibidin pakolaisasutusalueella Ugandassa ruokaa jaetaan kerran kuussa. Sisällissotaan ja akuuttiin nälänhätään johtanut kriisi leimahti uudestaan liekkeihin kesällä 2016. Heistä lähes 300 000 on vaarassa kuolla nälkään. Etelä-Sudanin kahteen maakuntaan vuosi sitten julistettu nälänhätä katsottiin selätetyksi viime kesänä laajamittaisen humanitaarisen avustusprojektin tuloksena. Loppuvuodesta korjattu sato jäi heikoksi, ihmiset eivät pääse viljelmilleen jatkuvien levottomuuksien vuoksi ja ruoan hinta on kohonnut pilviin
Voit myös kommentoida ja blogata vapaasti. Espoon piispana hän on osoittanut vahvuutensa sekä hallinnossa että ihmisten innostajana. Tapiolla on inhimillistä viisautta ja tietoa, hallinnollisia kykyjä, sosiaalista lahjakkuutta ja Raamattuun juurtunutta, rohkeaa uskoa. Kutsumuksessaan uskollinen, ihmisille armollinen. Paimenen viran ydin kiteytyy lähetyskäskyyn: kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja. Tarvitsemme kirkollemme sellaisen johtajan, jonka luotsaamassa laivassa on jokaisen turvallista matkustaa. 020 701 2211 Nyt kaikki Kotimaa24:n uutiset ja muut jutut vapaasti kaikkien luettavissa. Himanka, tekniikan lehtori, kirkolliskokousedustaja, Oulun hiippakunta Albert Häggblom, pastor, hemlandsledare SLEF, Stiftsfullmäktigemedlem i Borgå stift Janne Kaisanlahti, OTM, kirkolliskokousedustaja, Oulun hiippakunta Jouko N. Martikainen, Göttingenin yliopiston itämaisen kirkkohistorian emeritus-professori, Turun arkkihiippakunta Marja-Liisa Nore, dipl. Tällä on suuri merkitys, kun tehdään koko kirkkoa koskevia päätöksiä. ekonomi, talouspäällikkö (el.), Salon kirkkovaltuuston varajäsen, Turun arkkihiippakunta Marianna Parpala, hallintotieteiden yo, terveydenhoitaja, kirkolliskokousedustaja, Oulun hiippakunta Ilkka Pöyhönen, professori emeritus, Lappeenrannan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, kirkolliskokousedustaja, Mikkelin hiippakunta Ville Auvinen arkkipiispaksi Aino Vesti, pastori, hiippakuntavaltuuston pappisjäsen, Turun arkkihiippakunta Juha Vähäsarja, pastori, toimitusjohtaja, rehtori, päätoimittaja, Espoon hiippakunta Vuokko Vänskä, lähetystyöntekijä, toimittaja (el.), Kirkkohallituksen jäsen, Tampereen hiippakunta Sekä 49 äänioikeutettua ja 12 muuta tukijaa. Ville Auvinen voi tuoda kirkkoon Jumalan sanan pohjalta nousevaa iloa, toivoa ja rohkeutta. Äänen tulee olla siksi selkeä, hengellisesti viisas ja teologisesti vahva. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Lähetä surunvalittelusi. Kirkolla on välitettävänään hyvä sanoma Jumalan rakkaudesta ja huolenpidosta. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. Turusta kuuluva kirkon ääni saa kaikupohjan paitsi arkkihiippakunnassa, myös kaikissa maamme seurakunnissa ja yhä enemmän mediassa. Siksi haluamme kutsua hänet arkkipiispaksemme. Tuemme Tapio Luomaa arkkipiispaksi, koska hän kokoaa laajapohjaisesti kirkon eri piirejä elämään yhteisestä uskosta tässä ajassa. Hän on ilmaisultaan selkeäpuheinen eikä ole yleisen mielipiteen vietävissä. Heistä keskeisin on Turun arkkipiispa. www.kotimaa24.fi Kotimaa24 on vapaa! KOTIMAA | 1.2.2018 10. Hän johtaa laumaansa Sanaan perustuen omalla esimerkillään ja käytöksellään. Kannatetaan! Teemu Kakkuri, TT, Raahe Eero Junkkaala, TT, rovasti, Helsinki Kaija Tiirola, pastori, hiippakuntavaltuutettu, Oulun hiippakunta Matti Salomäki, tuomiorovasti, kirkolliskokousedustaja, Lapuan kirkkoherra, Lapuan hiippakunta Risto Rasimus, seurakuntaneuvos, kirkolliskokousedustaja, kirkkohallituksen jäsen, Mikkelin hiippakunta Riitta Särkiö, TT, kappalainen, pappisasessori, Tampereen hiippakunta Kaisa Huhtala, pappisasessori, Porin Teljän kirkkoherra, arkkihiippakunta Matti Hernesaho, pastori Mikaelinseurakunta, arkkihiippakunta Eevi Väistö, kirkolliskokousedustaja, hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja, Kuopion hiippakunta Anna-Mari Kaskinen, kirkolliskokousedustaja, Espoon hiippakunta Sekä 120 äänioikeutettua ja 218 muuta tukijaa. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Hänen valoisa ja avoin olemuksensa herättää luottamusta ja hän kohtelee kanssaihmisiä heidän taustastaan tai vakaumuksestaan riippumatta tasapuolisesti ja arvokkaasti. Tapiolla on vankka kokemus kirkon elämästä ja sen johtamisesta niin maaseudulla kuin eteläisen Suomen kasvukeskuksissakin. Hänellä on paljon kokemusta kirkon käytännön tehtävistä kuten nuorisotyöstä, lähetystyöstä (Sambiassa ja Sleyn lähetysjohtajana), järjestötoiminnasta ja raamatunopetuksesta sekä kirkolliskokousedustajana ja kaupunginvaltuutettuna päätöksenteosta. Ville Auvinen on hyvin Raamattuun perehtynyt teologi, joka tuntee kirkon opin ja perustaa toimintansa pappina vahvasti näihin kirkon kivijalkoihin. Mikko A. Voimme luottaa hänen teologiaansa ja persoonaansa. Sellainen on Tapio Luoma. Kirkko palvelee oman aikamme ihmistä kokonaisvaltaisesti. Jäsenkato kuluneina vuosina viestittää hengellisen uudistuksen tarpeesta. Maamme tarvitsee kirkkoaan ja kirkko tarvitsee suunnannäyttäjiä. Tapio Luoma arkkipiispaksi Suomen kirkko tarvitsee arkipiispan, paimenen. Hän on dynaaminen, nöyrä ja tarmokas. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kirkon tulee olla kyriake, Herralle kuuluva, joka tunnustaa Jumalan sanaan sidottua kristillistä uskoa. Ihmisenä hän on urheilullinen, huumorintajuinen, musiikillisesti lahjakas ja kielitaitoinen. Kirkko on Kristuksen lähettämä
Tämä korostuu esimerkiksi päätöksenteossa ja strategisessa suunnittelussa. Nyt Afrikkaan! www.koonono.com olle@koonono.com puh. Talousfoorumi ymmärrettävästi tarkastelee riskejä juuri talouden valossa. Uskontoa ei nähdä enää ainoastaan jännitteitä luovana ja siksi yksityisyyden piiriin kuuluvana tekijänä, vaan sen merkitys yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen voimavarana tunnustetaan. Muutokset ovat entistä monimutkaisempia ja vaikeasti ennakoitavia. Avustamme myös omatoimisesti liikkuvia: lentoliput, autonvuokraus, majoitusvaraukset jne. Tunnemme Ilkka Kantolan harkitsevana ja humaanina toimijana. 050 465 6152 Kuluttajaviraston valmismatkaliiketunnus 2949/11/Mj Seuraavilla matkoilla on vielä paikkoja: Explore Namibia -opintomatka, järjestäjinä Espoon hiippakunta ja Suomen Pipliaseura, 10.–22.8.2018, 2900 € Laaja Namibian kiertomatka 9.–24.3. Toisten kuuntelemisen ja omien näkökulmien perustelun sijaan huudamme ohi, poistamme kaverilistalta ja poistumme joukosta ovet paukkuen. Kykymme elää vuorovaikutuksessa eri mieltä olevien kanssa rapistuu. Kirkolle sen jäsenkunnan monimuotoisuus on yhtä tärkeää kuin ykseyskin. KOTIMAA | 1.2.2018 11. Monimutkaisemmaksi muuttuvassa maailmassa haetaan helposti turvaa yksinkertaisista ratkaisuista, samanmielisten seurasta taikka tukeudutaan valmiita vastauksia tarjoaviin johtajiin. Ilkka Kantola on avarakatseisena, armoa ja kaikkien osallisuutta korostavana hyvä johtaja. Jäljelle jää samanmielisten kuplia. Uskomme, että Ilkka Kantolan ajatusmaailma ja yhteiskunnallinen tausta antavat hyvät eväät uudistaa osaltaan kirkkoa 2000 luvulle. Arkkipiispa on myös tärkeä kristillisten arvojen puolestapuhuja suomalaisessa yhteiskunnassa. Yksi yhteisöjen selviytymiskykyyn vaikuttavista tekijöistä on monimuotoisuus. ja 9.–23.11.2018, 3500 € Katso muitakin matkojamme tai pyydä räätälöity matka Afrikkaan. Tämä on nostanut uskopohjaisten toimijoiden, kuten Luterilaisen maailmanliiton, painoarvoa esimerkiksi YK-järjestöjen yhteistyökumppanina. Silti on huolestuttavaa, ettei sen mainitseman 30 maailmaa uhkaavan todennäköisen kriisin joukkoon ole nostettu ensimmäistäkään, joka liittyisi suoraan ihmisten henkiseen taikka hengelliseen tilaan. Ilkka Kantola arkkipiispaksi Arkkipiispan vaalissa haetaan kirkon opetuksen ja työn kannalta keskeistä johtajaa. Tässä ajassa tarvitaan arkkipiispa, joka tuntee syvällisesti sekä kirkon opetuksen ja hallinnon, mutta myös yhteiskunnallisen päätöksenteon toimintatavat ja niihin vaikuttamisen. Mitä samanlaisempi ja samanmielisempi porukka, sitä suppeammin se pystyy tarkastelemaan päätöstensä seurauksia. » Lue kaikkien kolmen ehdokkaan kaikki allekirjoittajat Kotimaa24:stä. Arkkipiispan on lisäksi osattava toimia kirkkojen kansainvälisessä yhteistyössä ja moniuskontoisessa Suomessa. Kannattaa tutustua sivuihin www.piispakantola.fi Anna-Kaisa Kallio, Turku Anna-Kaisa Hautala, Lavia Jaana Marjanen, Kuopio Heikki Kruus, Pori Sanna Lehtinen, Helsinki Merja Nurmio, Turku Kari Kouki, Naantali Lars Pajuniemi, Rauma Tarja Kantola, Helsinki Sami Ojala, Helsinki Sekä 43 äänioikeutettua ja 47 muuta tukijaa. Kristuksen ruumiina eläminen tarkoittaa juuri näistä kahdesta kiinni pitämistä. Tunnemme Ilkka Kantolan kehitysyhteistyön ja kehityskysymysten toimijana ja vahvana kansainvälisen yhteistyön tuntijana. Seurakunta-aktiivien lisäksi kirkon pitäisi pystyä tavoittamaan viesteillään myös riviseurakuntalaisia ja kirkkoon kuulumattomia. Ykseyden vaaliminen liittää meidät omaan historiaamme ja kristilliseen perinteeseen, monimuotoisuus auttaa meitä sanoittamaan evankeliumia tässä päivässä ja suuntaa katseemme tulevaisuuteen. Kirkon asema on muutoksessa ja monelta suunnalta toimintamahdollisuudet helposti rajoittuvat. M aailman talousfoorumi nimeää tämän hetken merkittävimmiksi globaaleiksi riskeiksi muun muassa äärimmäiset sääilmiöt, luonnonkatastrofit ja kyberhyökkäykset. Jatkuvasta muutoksesta nouseva turvattomuuden tunne on yksi ihmisten toimintaan vaikuttava tekijä, johon Maailman talousfoorumin raportti ei kiinnitä huomiota. Hänellä on kuuntelemisen taito ja vahva näkemys kirkon uudistamisesta, tasa-arvosta ja vastuustamme niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Hän antaa kirkolle rohkeutta toimia tässä ajassa. ” Mitä samanlaisempi ja samanmielisempi porukka, sitä suppeammin se pystyy tarkastelemaan päätöstensä seurauksia. Molemmissa se luo resilienssiä, siis kykyä selviytyä ja löytää uusia toimintamalleja muutosten ja kriisien keskellä. Arkkipiispan tehtäviin kuuluu myös yhteiskuntavaikuttaminen. Monimuotoisuuden voima KAiSAMAri HiNTiKKA Kirjoittaja on Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteeri. Vahva osaaminen ihmisoikeuksista ja perusoikeuskysymyksistä antaa voimaa toimia siellä missä kirkkoa eniten tarvitaan. Jotakin todella tärkeää voi jäädä huomaamatta, jos kaikki katsovat maailmaa samanlaisten linssien läpi. Samaan aikaan kansainväliset järjestöt ovat alkaneet kiinnittää aivan uudella tavalla huomiota uskonnon merkitykseen ihmisten ja yhteisöjen elämässä. Maailma muuttuu hengästyttävän nopeasti
Konfliktissa Suomen evankelis-luterilainen kirkko asettui valkoisten puolelle, josta seurasi vuosikymmenten vaikeasti parannettava juopa työväenliikkeen kanssa. TekSTi | Ville JaloVaara kirkon haava KOTIMAA | 1.2.2018 12. Mikä oli kirkon rooli ja miksi kirkko ei pysynyt puolueettomana kansakunnan jakaneessa konfliktissa. Sisällissodan taistelu Helsingissä keväällä 1918. | Kuva: Mary Evans Picture Library/ Lehtikuva / Mary Evans/ Robert Hunt Collect Kirkko ja sisällissota Sata vuotta sitten keväällä 1918 Suomea repi punaisten ja valkoisten välinen sisällissota
Vähemmän on pohdittu sitä, mihin kirkon puolenvalinta perustui. Pian tämän jälkeen Suomen kansanvaltuuskunta antoi vallankumousjulistuksen: ”Kun köyhälistön hätä on niin hirveä, että työläistoveri siitä pelastuakseen nostaa kiväärin olalleen, ja kun hänessä yhteiskunnallisen vapauden jano on niin valtava, että hän sen takia astuu vaikka päin kuolemaa, niin tällöin on meidän jokaisen työväenliikkeenmiehen pyhä velvollisuus, missä toimessa vain tarvitaan, ponnistaa kaikki voimamme työväenluokan vapautuksen auttamiseksi niin pitkälle kuin suinkin mahdollista.” KOTIMAA | 1.2.2018 13. Tammikuun 26.–27. Sodan luonnetta kuvaa hyvin se, että sama konflikti oli valkoisille vapaussota ja punaisille työväen vallankumous. » Pääkaupungin miehittäminen ei ratkaissut mitään, vaan edessä oli jälkiselvittelyineen miltei 37 000 uhria vaatinut sota, johon otti molemmin puolin osaa myös ulkomaalaisia joukkoja. Uskonnonvapaus astui maassamme voimaan vasta vuonna 1923, viisi vuotta sodan jälkeen, joten rintaman kummallakin puolella taisteli saman luterilaisen uomi itsenäistyi Venäjästä joulukuussa 1917. Ilo saavutetusta vapaudesta jäi lyhyeksi, sillä maa oli jo tuolloin jakautunut punaisten ja valkoisten kannattajiin. Punaiset ottivat Helsingin haltuunsa ilman suurempaa vastarintaa. Vastakkainasettelu kärjistyi tammikuun 1918 lopulla niin, etteivät kummankaan osapuolen maltilliset voimat pystyneet estämään aseisiin tarttumista. päivän välisenä yönä Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. Kirkko instituutiona asettui sisällissodassa ja sen jälkiselvittelyissä valkoisten puolelle – näin historiantutkimus on osoittanut
Valkoisten puolella olevista vahvoista sympatioistaan huolimatta arkkipiispa Gustav Johansson kehotti sodan aikana papistoa pysymään etäällä itse sodankäynnistä ja varomaan poliittisia kannanottoja. Tampereen piirityksen aikana kirkot toimivat suojapaikkana parille tuhannelle enimmäkseen punaisiin lukeutuneelle perheelle. Sodan alettua kirkko asettui luterilaisen esivaltaopin mukaan hallituksen puolelle ja tuomitsi punaisten aloittaman vallankumouksen laittomaksi ja kristinuskon vastaiseksi. Kirkon noin tuhannesta papista vain kaksi liittyi punaisten riveihin. Itse sodan alkaminen tammikuussa 1918 tuli yllätyksenä niin kirkon johdolle kuin suurelle osalle suomalaista yhteiskuntaa. Pappiloita ryöstettiin hieman yli 80. Kirkon vastuuta pohdittaessa on hyvä huomata, että sodan syttymisen taustalla oli miltei kahdenkymmenen vuoden jatkuvan yhteiskunnallisen epävakauden aika niin Suomessa kuin Venäjällä. Erityi” Sodan loppuvaiheessa yksittäiset papit joutuivat punaisten pahoinpitelemiksi ja kymmenkunta pappia surmattiin. Lyhyen tammikuun lopusta 1918 huhtikuun loppuun kestäneen valtansa aikana punaista Suomea johtanut kansanvaltuuskunta lähti kaventamaan kirkon yhteiskunnallista asemaa muun muassa ilmoittamalla poistavansa kirkollisveron. Tämä osittain edesauttoi sitä, että Helsingin ohella useimmilla punaisten halussa olevilla paikkakunnilla seurakunnat pystyivät jatkamaan toimintaansa. Jos punainen valta olisi jatkunut pidempää, kirkon ja valtion erottaminen olisi varmasti toteutunut, mutta suunnitelmat jäivät valkoisten voiton myötä alkutekijöihinsä. kirkon jäseniä. Kirkon johto näki sisällissodan Jumalan ja paholaisen välisenä kamppailuna sekä merkkinä siitä, millaiseen kansalliseen katastrofiin Jumalasta luopuminen saattoi maan johtaa. Jos Suomi olisi punaisten voiton jälkeen päätynyt osaksi Neuvostoliittoa, uskontoja olisi ennen pitkää kohdeltu kovakouraisesti myös täällä. Valkoisia joukkoja johtanut kenraali Mannerheim ja Vaasan hallitus ottivat kirkon tuen vastaan ja hyödynsivät sitä pyrkiessään muokkaamaan mielipidettä valkoisille myönteiseksi. Tietynlaisesta itsesuojeluvaiston omaisesta varovaisuudesta huolimatta papisto toivoi lähes yksimielisesti valkoisten voittoa sodassa. Tampereen yliopiston historian professori Pertti Haapala on kiinnittänyt huomiota siihen, että kirkko oli yksi, mutta ei suinkaan ainut, sisällissodan kahtia jakamista yhteiskunnallisista instituutioista. kirkon haava KOTIMAA | 1.2.2018 14. Helsingin Kalliossa pari viikkoa ennen sodan syttymistä järjestetyillä kirkkopäivillä oli esitetty ilman piispojen mukana oloa vetoomus ”sovinnon, anteeksiantavuuden ja rakkauden henkeen, niin ettemme veljinä ja sisarina voisimme yhtyä uutta Suomea rakentamaan, ja että isänmaamme tulevaisuus rakentuisi Jumalan valtakunnan ikuisen rakkauden ja totuuden horjumattomalla pohjalle”. Miksi kirkko ei julistautunut puolueettomaksi. Valkoisten puolella muutama pappi osallistui ase kädessä taisteluihin. Sodan loppuvaiheessa yksittäiset papit joutuivat punaisten pahoinpitelemiksi ja kymmenkunta pappia surmattiin. Kirkko seurasi yhteiskunnan kehitystä toisaalta konservatiivisen arkkipiispa Gustav Johanssonin johdolla melko passiivisesti. Mitään myöhemmin Neuvostoliitossa toimeenpantuihin laajoihin uskonnonvainoihin verrattavaa ei Suomessa keväällä 1918 nähty, eikä sellaisten suunnittelusta ole näyttöä. Toisaalta osa papistosta edesauttoi kirkon leimautumista oikeistolaiseksi osallistumalla jännittyneessä yhteiskunnallisessa tilanteessa näyttävästi porvarillisten puolueiden toimintaan. Oliko kirkon punaisia kohtaan kohdistamille epäluuloille perusteita. Vilppulan kirkkoherra Hjalmar Svanberg organisoi valkoiseen armeijaan sotilaspapiston. Punaisten hirmutekoja käytettiin perusteluna kapinaan syyllistyneiden ankaraan kohteluun usein riippumatta siitä, olivatko he itse olleet niihin osallisia vai eivät
Kirkolle, kuten suurelle osalle suomalaista yhteiskuntaa, vuoden 1918 sota oli pitkään toisen maailmansodan jälkeen tabu, josta ei mielellään avoimesti puhuttu ainakaan oikeilla termeillä. Asian sensitiivisyyttä kuvaa, että toukokuussa 2006 Hämeenlinnan Ahvenistolla piispa Juha Pihkalan suorittamasta siunauksesta kanneltiin eduskunnan oikeusasiamiehelle. Vapautta se ei ole omiin jäseniinkään nähden toteuttanut. Eripuolella Suomea sijaitseville vankileireille suljetuista hieman yli 80 000 punaisesta sai surmansa noin 14 000. Samassa kirjeessä Colliander esitti Mannerheimille toivomuksen vangittujen punaisten ankarasta kohtelusta. Apulaisoikeusasiamiehellä ei kuitenkaan katsonut kuolleiden oikeusturvan vaarantuneen. Sjöblom, joka oli ehdottanut sosialismi-sanan liittämistä kirosanojen joukkoon, lähti työhön suuren uskonnollisen paatoksen vallassa tavoitteenaan ”palauttaa väärään johdetut miehet kunnioittamaan Jumalaa, rakastamaan kotia ja synnyinmaata”. Poikkeuksena oli Kirsti Kenan 1970-luvun lopulla ilmestynyt kirkon yhteiskunnallista asemaa vuosina 1917–1922 tarkastellut väitöskirja, joka ehti Kenan arkkipiispa Mikko Juvalle lähettämän kirjeen mukaan vielä nostattaa jotkut elossa olevat sisällissodan rintamamiehet takajaloilleen. Kirkko ei sodan jälkeen esiintynyt erityisenä armon lähettiläänä, vaan korosti kapinaan syyllistyneiden rankaisemista. i ” Kirkko ei sodan jälkeen esiintynyt erityisenä armon lähettiläänä, vaan korosti kapinaan syyllistyneiden rankaisemista. Vuoden 1918 tapahtumia ei voida liikaa pitää vuonna 2018 esillä, jotta oppisimme historiasta sen, millaiseen vaikeasti eheytettävään tragediaan kansakunnan kahtiajakautuminen voi johtaa. Myöhemmin kansanedustajanakin toiminut Martta Salmela kuvasi tapahtunutta muistelmissaan: ”Ennen ovien avaamista portaille ilmestyi mieshenkilö, pappi kaikesta päätellen, ja tämä inhimillisen armeliaisuuden sanansaattaja piti meille puheen, jossa hän antoi ymmärtää, kuinka raadollisia ja syntisiä olemme ja kuinka arvottomia edes tämän maailman ilmaa hengittämään.” Samainen Sjöblom vaihtoi pian Helsingin valtauksen jälkeen kaupunkilähetyksen johtotehtävät sotavankien kasvatusasiain päällikön tehtävään. | Kuva: Mary Evans Picture Library / Lehtikuva Sisällissota Suomen sisällissota käytiin 27. KOTIMAA | 1.2.2018 15. Aiheesta keskusteltiin aktiivisesti kymmenen vuotta sitten, kun sodan 90-vuotismuiston yhteydessä teemasta järjestettiin Helsingin yliopistolla Kirkkohallituksen ja Suomen kirkkohistoriallisen seuran yhteinen seminaari. Julkisuudessa on viimeiset parikymmentä vuotta välillä esitetty vaatimuksia, että kirkon pitäisi pyytää anteeksi sisällissodan aikaista rooliaan. Taisteluiden päätyttyä Johansson otti sotasyyllisyyteen kantaa papistolle lähettämässään paimenkirjeessä: ”Kapina on näyttänyt millainen sosialistinen valtio on. Sotaa kutsutaan myös kansalaissodaksi, vapaussodaksi, veljessodaksi ja punakapinaksi. Avoimen sovinnon teon ja menneisyyden käsittelyn tielle päästiin 2000-luvun alkupuolella, kun piispat kävivät siunaamassa aikanaan ilman siunausta jääneitä punaisten joukkohautoja muun muassa Tammisaaressa, Lammilla, Jämijärvellä ja Pirkkalassa sekä Kouvolassa. Hirmuvalta on siinä vallinnut, ja useat sen johtajat ovat murhatut. Siinä missä kirkossa halukkaasti muisteltiin kansan yhdistynyttä talvisotaa, vuoden 1918 valkoisten muistelutilaisuuksia ei katsottu Urho Kekkosen Suomessa yhtä hyvällä. Saksalaisjoukkoja nousemassa maihin Hangossa keväällä 1918. Sodan jälkeen nimensä Keijolaksi vaihtanut Sjöblom lähti liikemieheksi Kiinaan ja kuoli joulukuussa 1944 Shanghaissa punatautiin. Syytä on haudata sosialismi ainaiseksi.” Suomen sisällissodan tragedia jatkui itse sodan jälkeen vangiksi jääneiden punaisten kohtelussa. Kirkon johto suhtautui uudelleenkasvatustyöhön varautuneesti, ja vankileireille lähetyt papit kammoksuivat niiden ankeita oloja. Kotimaa-lehden pitkäaikainen pakinoitsija rovasti Verneri Louhivuori oli yksi niistä, joka ei halunnut julkisesti käsitellä toimintaansa valkoisen armeijan sotilaspappina tai sitä, että hän oli kesäkuussa 1918 vaatinut Kotimaan sivuilla ”punaryssien rakastajattarien”, eli venäläisten sotilaiden seuraan hakeutuneiden suomalaisten naisten ”tekemistä vaarattomaksi”. Osa sodan jälkeisen ajan johtavista kirkonmiehistä joutui 1950ja 1960-luvuilla jopa peittelemään omaa rooliaan vuoden 1918 tapahtumissa. Asepuku päällä samaisessa paraatissa oli marssinut tiettävästi myös tuleva arkkipiispa Aleksi Lehtonen. Colliander. Vuoden 1918 tapahtumien traumaattisuutta kuvaa se, että kirkon roolin tarkastelu modernin historiantutkimuksen keinoin pääsi kunnolla liikkeelle vasta vuosituhannen vaihteen jälkeen. Kantelijan mukaan siunaus loukkasi vainajien vakaumusta. Professori Hannu Mustakallio on tutkimuksissaan osoittanut, että huhtikuussa 1918 Colliander lähetti Mannerheimille kirjeen, jossa hän ehdotti Suomelle liittoutumista keisarillisen Saksan kanssa ja hyökkäystä aina Vienan merelle asti, jotta Suur-Suomi voisi saada luonnollisen itärajan. Hiippakunnassaan Colliander määräsi, että ”kapinallisten maanpettureiden ja pakanallisten roistojen”, jollaisiksi hän nimitti punaisten kaatuneita, paikka oli kirkkomaan ulkopuolella. Kansakunnan henkinen toipuminen vuoden 1918 sodasta on ollut vuosikymmenien prosessi, joka monessa mielessä jatkuu edelleen. I. Nälkä oli kevätkesällä 1918 yleinen tuttava sodan hävinneeseen osapuoleen kuuluneissa perheissä. Piispoista Oulun J. Koskimies piileskeli sodan aikana Helsingissä. sen kovasanainen oli kirjaimellista raamatuntulkintaa edustanut Savonlinnan piispa O. toukokuuta 1918. Nyt sodan satavuotismuiston aikana kokonaiskuva alkaa olla niin tarkka, kuin mitä jäljelle jääneistä lähteistä voidaan koota. Kuolemantuomiota yleisempi kuolinsyy oli nälkä ja sairaudet. Helsingistä on säilynyt toukokuulta 1918 kertomus kaupunkilähetyksen sen aikaisen toiminnanjohtajan pastori Hannes Sjöblomin tavasta kohdella kaupunkilähetystalolle ruoka-apua hakemaan tulleita punaisia. Sen veljeys ja tasa-arvoisuus on irvikuva oikeasta veljeydestä ja tasa-arvoisuudesta. Samaan aikaan kirkossa kuitenkin korostettiin kotimaan kommunistien ja heidän rajantakaisen ystävänsä Neuvostoliiton pelossa kirkon ja työväenliikkeen lähentymisen tarvetta. Esimerkiksi Tampereella työväen piispana ja Neuvostoliiton ystävänä esiintynyt Eelis Gulin ei mielellään mainostanut osallistumistaan toukokuussa 1918 Helsingissä järjestettyyn Mannerheimin johtaman valkoisen armeijan voitonparaatiin. R. Seminaariin osallistunut kansanedustaja Erkki Tuomioja ei pitänyt anteeksipyyntöä tarpeellisena, mutta vuoden 1918 vaiheiden tarkempaa selvittämistä kirkon näkökulmasta kyllä. Aiheesta saa enemmän tietoa Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuonna 2009 julkaisemasta Ilkka Huhdan toimittamasta teoksesta Sisällissota ja kirkko. Hänellä oli muita sovittelevampi asenne ja hän teroitti paimenkirjeessään kansallisen sovun tarpeellisuutta veljessodan jälkeen. Kirjoittaja on Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa. Toipumista edistivät talvisodan kaltaiset eri yhteiskuntaryhmiä yhdistäneet kokemukset ja jatkosodan aikainen asevelipappien toiminta. tammikuuta – 15. Heidän johtajansa ja väkivallan tekoihin syyllistyneet kaartilaiset ja erityisesti naissotilaat piti saada sodan jälkeen tuomittaviksi ja teloittaa sotalakien mukaan. Äärivanhoillisena tunnettu arkkipiispa Gustav Johansson piti itse sodan aikana matalaa profiilia. Kirkon ja vuoden 1918 punaisten perillisten välille kirkon leimautuminen valkoisten kannattajaksi jätti hitaasti paranevan haavan, jonka arpeutumista 1930-luvun lapualaisvuodet pitkittivät
Ne eivät pappien mielestä myöskään vastanneet KOTIMAA | 1.2.2018 16. Papit osoittivat Kaiteran mukaan melkoista siviilirohkeutta allekirjoittaessaan sotapäälliköille osoitetun kirjeen, jossa moitittiin punaisten teloituksia. Yksi heistä oli Matti Kaiteran isoisä, Tornion kirkkoherra Kaarlo Airas. ”Säästettäköön ihmishenget” Sisällissodan aikana oli myös pappeja, jotka vetosivat, ettei punakaartien tavallisia rivimiehiä teloitettaisi vankileireillä. Hannula oli otsikoinut kirjoituksensa ”Lopetettakoon teloitukset”. Toiseksi kritiikki kohdistui maan hallitukseen, joka ei ensin moneen vuoteen halunnut tai kyennyt ehkäisemään vallankumoukseen yllyttäjiä, mutta sitten kun rankaisemiseen lopulta ryhdyttiin, se tehtiin äärimmäisellä tavalla. Pappien kirjelmä löytyi kansallisarkistosta Veikko Ikosen kokoelmasta. Ensinnäkin he ajattelivat paikallisten punakaartinuorukaisten joutuneen ”pääkiihottajien viettelysten uhriksi” ja pitivät ongelmana, että nämä pääjehut jäävät ilman rangaistusta, kun rivimiehiä teloitetaan. – Innostuin sitten myös tutkimaan tarkemmin isoisäni päiväkirjoja noilta ajoilta. Suojeluskuntien päälliköiden mukaan suojeluskuntien julkinen arvostelu ei ollut näissä olosuhteissa oikein eikä mahdollista. Kemin suojeluskunnan paikallisesikunta jopa takavarikoi Pohjolan Sanomien numeron, jossa lehden päätoimittaja Uuno Hannula kirjoitti samaa asiaa kuin papit kirjeessään, Kaitera kertoo. Niistä selvisi, että hän oli jakamassa muonitustoimikunnan tehtävissä ruokaa punavangeille ja vangeiksi otetuille venäläisille Torniossa välittömästi 6.2. Kirjeen allekirjoitti seitsemän Kemin ja Tornion suunnalla vaikuttanutta pappia, joista neljä oli kirkkoherroja. Punaisten aseellinen kapina laillista hallitusta vastaan oli kyllä heidän mielestään ”rikos törkeintä laatua”, mutta pelon ja kauhun herättäminen ei pappien mielestä ollut paras keino ”mahtavaksi paisuneen aatteen tukahduttamiseksi”. Kaiteran isoisä siis pyrki huolehtimaan kaikista seurakuntalaisista ja hoitamaan papin virkaansa tasapuolisesti, vaikka tilanne valkoisessa Torniossa oli räjähdysherkkä ja vaikea. kirkon haava ” Isoisälle kaikki ihmiset olivat pohjimmiltaan syvästi samanarvoisia. päivänä vuonna 1918 joukko pohjoissuomalaisia pappeja kokoontui Tornion silloisen kirkkoherran Kaarlo Airaksen kotiin viimeistelemään kirjettään Kemin suojeluskunnan alueelliselle esikunnalle otsikolla ”Armo ja ankaruus teloitustuomioissa”. Lapin suojeluskunta-, lottaja sotilaspiirejä käsittelevän kirjan lähdeluettelosta selvisi, että kirje on olemassa kansallisarkistossa Veikko Ikosen kokoelmassa. Hän piti vangeille usein myös hartaushetkiä, Kaitera kertoo. Radioinsinööriksi aikanaan valmistunut Matti Kaitera pääsi isoisänsä organisoiman kirjeen jäljille tehdessään sukututkimusta yhdessä sisarensa Liisa Vakkilaisen kanssa. H elmikuun 19. | Kuva: Kansallisarkisto Papit perustelivat teloitusten vastaista kantaansa viidellä eri näkökulmalla. ”Käytettäköön muutoin kuinka ankaraa rangaistusta tahansa syyllisyyden mukaan, mutta säästettäköön ihmishenget, jotka ovat yhtä kalliisti Kristuksen verellä lunastettuja kuin me kaikki”, kirjeessä luki. Tornion ja Alatornion papit lähtivät 20.2.1918 aamujunalla kohti Kemiä, jossa loput allekirjoittajat liittyivät seurueeseen. Vaikka hän edusti porvarislehteä ja porvaristoa, hän puolusti myös kemiläistä sosialistikansanedustajaa Hilda Herralaa, joka oli joutumassa sisällissodan vuoksi tuomituksi kuolemaan väärän todistuksen perusteella. – He perustelivat kritiikin vaientamista sillä, että ei vaan syntyisi hajaannusta omien joukossa. Kirjettä ei kuitenkaan julkaistu, vaikka papit niin toivoivat. Alkuperäisen käsin kirjoitetun kirjeen Kaitera sai käsiinsä kuitenkin vasta, kun oli lukenut Mikko Uolan yli seitsemänsataasivuisen tietokirjan Maa ponteva pohjolan äärellä on. Papit eivät voineet hyväksyä yhä jatkuvia punavankien teloituksia. Joukkoteloitukset ainoana rankaisukeinona tuntuivat papeista ”kauhealta yllätykseltä”. käydyn taistelun jälkeen. Pohjoisen papit arvioivat kirjeessään tilannetta monesta näkökulmasta. Herrala vapautettiin presidentin armahduksella. Kirje toimitettiin ensin Kemin suojeluskunnan esikunnalle ja sen jälkeen vielä esikunnille Tornioon ja Rovaniemelle
Neljänneksi pappien mukaan ”armahtava jalomielisyys” olisi ollut venäläisten ja muiden pääkiihottajien viettelysten uhreja kohtaan tehokkaampi keino kuin teloitukset, mikäli haluttiin liennyttää ja kuolettaa veljesvihaa, joka ”pitkät ajat tulee kytemään eksytettyjen kansankerroksien keskuudessa”. Emilia Karhu matti Kaitera ja liisa Vakkilainen Kaarlo airaksen vuoden 1918 muistiinpanojen äärellä. Heidän mukaansa ”me kaikki” ilman Herran pelkoa elävät, niin ylhäiset kuin alhaiset, niin herrat kuin työläiset, ”olemme jo joutuneet toisillemme pahennukseksi” ja sen asiantilan äärimmäisiä tuloksia nyt sitten kärsittiin. Kirjeen lopuksi papit ilmaisevat surunsa siitä, ettei heidän tietoonsa ole aiemmin tullut, että teloituksia on yhä jatkettu senkin jälkeen, kun ”ensimmäisen aseellisen yhteentörmäyksen aiheuttamassa kiihkossa” otettiin hengiltä ihmisiä. Airakset jakoivat pappilan kotiseudultaan paenneen Salmin kirkkoherran kanssa. – Sisällissodasta emme koskaan puhuneet isoisän kanssa. Koulupojalle seurat olivat vähän tylsiä. Papit kertoivat myös olevansa epävarmoja siitä, voivatko he oikeasti vaikuttaa teloitusten lopettamiseen. Toisaalta mies viihtyi omissa oloissaan ja hoiti antaumuksella laajaa pappilan puutarhaa. Kolmanneksi pappien mielestä tuli ottaa lieventävänä asianhaarana huomioon Venäjän vallankumouksen vaikutus. Pappila oli iso, komea rakennus. lainkuuliaisten kansalaisten oikeustajua. Mieleeni jäi, että isoisä puhui paljon armosta. Kaiteran helsinkiläisperhe muutti sotaa pakoon isovanhempien pappilaan. Matti Kaiteran mukaan mikään ei viittaa siihen, että isoisän alkuun paneman kirjeen toimittamisesta pohjoisten suojeluskuntien esikunnille olisi ollut allekirjoittaneille papeille haittaa. Kohta viisi edusti siis eräänlaista parannussaarnaa koko kansakunnalle, papit ja suojeluskuntalaiset mukaan lukien. Lastenlapset muistavat hänet lempeänä mutta ajalle tyypilliseen tapaan hiukan etäisenä isoisänä. Isoisä sai jatkaa hartauksien pitämistä punavangeille entiseen tapaan. ”Mutta emme ole Kristuksen evankeliumin palvelijoina voineet vaieta.” Matti Kaitera kuvaa isoisäänsä Kaarlo Airasta paljon seuroissa kiertäneeksi körttipapiksi, jonka julistus oli armollista. Mäntyharjulle tuli paljon Karjalan evakoita. Pappien arvion mukaan punakaartit eivät olisi tarttuneet Suomessa aseisiin ilman ”venäläisen hyökyaallon” vaikutusta. Hänelle kaikki ihmiset olivat pohjimmiltaan syvästi samanarvoisia, Kaitera toteaa. – Tämä isoisän toiminta myös punaisten hyväksi liittyi vahvasti hänen uskoonsa. Mutta kuljin paljon hänen mukanaan viikoittaisilla seuramatkoilla ja kinkereillä. Toisaalta Kaarlo Airaksen ja pappilan elämä oli hyvin sosiaalista. Viidenneksi papit huomauttivat, että kansalaisten aseellinen kapina on ”vain yksi ilmaus, joskin tärkeintä laatua, siitä jumalattomuudesta, johon olemme kaikki vuosien kuluessa vajonneet”. Kaitera tutustui isoisäänsä erityisesti talvisodan ja jatkosodan vuosina. Vuonna 1880 syntynyt isoisä ei enää ikänsä vuoksi joutunut rintamalle, vaan työskenteli Mäntyharjun kirkkoherrana. Sen ”hurmaavan lumouksen hämmentäminä ovat niin monet menettäneet kaiken arvostelukykynsä”. Jos he olisivat tienneet, he olisivat ottaneet asiaan kantaa jo aiemmin. | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 1.2.2018 17. Pappien mielestä aseellisesti kapinoivan ja yhteiskunnallista järjestystä noudattavan jumalattoman välillä oli toki suuri ero kansalaisrauhan näkökulmasta, mutta ”niin ei ole asia ijäisyyden kannalta ja Jumalan sanan valossa”
Freija ÖzCan KOTIMAA | 1.2.2018 18. Pääministeri Churchillin on valittava, jatkaako taistelua vai solmiako rauhansopimus Adolf Hitlerin Saksan kanssa. Tästä seuraa se synkin hetki. Synkin hetki elää Oldmanin ilmeistä ja repliikkien ajoituksesta. Juhavan täydestä alttarikynttilävalikoimasta löytyy erilaisille alttareille ja kuhunkin tilan teeseen sopiva koko ja malli. Jokainen Juhavakynttilä onkin valmistettu Pieksämäen tehtaallamme käsin valamalla puhtaim masta 100 % steariinista. Kynttilän liekki muistuttaa kasteesta ja Jumalan läsnäolosta ja kutsuu rukoukseen. Winston Churchill ei katsonut hyvällä kansallissosialististen aatteen pakanallista pohjaa eikä Hitlerin juutalaisvihaa. Koko brittiarmeija on jäänyt mottiin Dunkerqueen ja Calaisiin Ranskan rannikolle eikä evakuointi onnistu. Ympäristövalinta Juhavan kynttilätehtaalla Pieksämäellä valmistetaan kynttilöitä ympäristöä kunnioittaen. Yläluokalla oli läheiset suhteet saksalaiseen yläluokkaan. Hetken synkkyydestä huolimatta elokuva ei kuitenkaan ole synkkä vaan hersyttää paikoin pieneleisesti hervottomaan nauruun. Kastekynttilä on lapsen oma rukouskynttilä, jota voidaan polttaa vuosittain kasteen vuo sipäivänä, syntymäpäivänä tai nimipäivänä. Lue Juhavan tarina ja katso video kynttilän valmistuksesta www.juhava.fi Saksa hyökkää Britanniaan. kulttuuri | elokuva | G ary Oldman Winston Churchillina. Adolf Hitleristäkään ei tuohon aikaan vielä oltu täysin perillä. Ajatus tuntuu ensin muodoltaan väärältä. | Kuva: Jack English VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Käsityönä Suomessa Steariinin koneellinen käsittely onnistuu vain hyvin kapeiden kynttilöiden kohdalla; kaikki hiemankaan paksummat kynttilät on valmistettava käsin valamalla. Kirkkaalla liekillä jo vuodesta 1943! Kirkkoon tehty Alttarikynttilät kuuluvat jumalanpalvelukseen. ”On aina viisasta katsoa eteenpäin, mutta vaikeaa katsoa kauemmas kuin minne näet”, Churchill on sanonut. Juhavakynttilöihin käytettävä puhtain steariini on luonnontuote, joka ei palaessaan rasita ympäristöä eikä tuota haitallisia pien hiukkasia hengitysilmaan. Hän piirtää kuvan vanhenevasta ruumiista, joka jo rajoittaa valtavaa sisäistä energiaa. Hitler tunnettiin tehokkaana diktaattorina, jota aatelisten keskuudessa myös ihailtiin. Synkin hetki kuvaa juuri tätä valtion päämiehen ongelmaa. Mutta kun Synkin hetki avautuu valkokankaalle, tämä hieno englantilainen näyttelijä valloittaa herkeämättä. Churchillin vaikeutena oli, ettei hänellä juurikaan ollut tukea omassa puolueessaan eikä opposition puolella. Kynttilän liekki kuvastaa valon voittoa pimey destä, valvomista, lämpöä ja uskovien yhteyttä. Ranska on menetetty, pian Pääministerin synkin hetki Kazuro Tsujin maskeeraus ja silikoninen tekovartalo muuttivat Oldmanin Churchillin näköiseksi. Elokuva ajoittuu toisen maailmansodan alkuvaiheisiin. Synkimmässä hetkessä hän puhuu Hitleristä hirviönä. 020 754 2350 PUHDAS, KIRK AS LIEKKI! Puhtaasti palavat kynttilät valmistetaan käsityönä Juhavan kynttilä tehtaalla Pieksämäellä. Mussolini on jo lupautumassa sopimuksen välittäjäksi. Korkealaatuista Juhavakynttilää voi polt taa turvallisesti arvokkaiden alttaritaulujen ja kirkko tekstiilien nokeentumatta
Mikä hänen teoksistaan on sydäntäsi lähinnä. Kaikenkarvaisen kansan kirjoittajat yrittävät välttää liiallista eettistä paatosta, sillä se on huono tapa saada asiansa perille. Nyt raitistunut mies auttaa muita vaikeuksissa olevia jakamalla ruokaa. Kirjassa käydään esimerkiksi kovin sanoin ihmisen jalostusintoa vastaan. AnTTi BeRg Runeberg-palkinto jaetaan Runebergin päivänä 5.2. Valokuvat: Sabrina Bquain ja Nina Karlsson. Voiko köyhä edes hankkia koiraa, kysytään yhdessä kirjan otsikossa. Olen kriitikkona erikoistunut kotimaiseen kirjallisuuteen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa yhteisvastuukeräyksen. Kirjan kriittinen sanoma on tiivistettynä yhden luvun otsikossa: Luoja varjelkoon koiria niiden ystäviltä. Jukka-Pekka Palviaisen Minä, eno ja Matti kertoo mukavan maanläheisesti aikuisesta kehitysvammaisesta. Aihe tuntui aluksi vähän tylsältä, kun tarina kertoo siitä, miten päähenkilöstä tulee kirjailija. Sieltä on esimerkiksi runomitta viisipolvinen trokee. Ensimmäisestä kokoelmasta löytyy se Saarijärven Paavokin. Kaikkinainen koirien ympärillä oleva liiketoiminta, kuten kauneusbisnes, saa myös käsittelyn. Vuosikymmenten jälkeen hän haluaisi sovitusta uhreiltaan ja päästä kiinni normaaliin elämään. Kirja tarjoaa myös kiinnostavan johdannon Suomen eläinlääkäriketjujen syntyyn. (Ps. Metsälintu Pahkinen teki mystikko Teresa Avilalaisen teksteistä tanssiteoksen. Vapaa-aikana luen usein käännöskirjallisuutta. Tosin vapaallakin luen lähinnä niitä kirjoja, mistä olen kirjoittamassa. Nälissään hän huijasi vatsaansa juomalla sen täyteen vettä. Koirien liiallinen inhimillistäminen on yksi kirjan kritiikin aiheista. Alun perin mopsi esimerkiksi oli aivan toisen näköinen: sen kuono oli ulkonevampi ja henki kulki paremmin. Ajatus sisältyy useimpiin koirakirjoihoin, myös Kaikenkarvaiseen kansan alkuun. Jatko poikkeaa kriittisyydessään tavallisista hyvää tarkoittavista koirakirjoista. Bosnian sodan julmuuksiin syyllistynyt Esad kärsi sotarikostuomionsa Suomessa. 255 sivua. 3 Millaisia teoksia luet mieluusti vapaa-ajallasi. Silti on muistettava, että koira voi olla ihmisen elämän korvaamaton rikastuttaja, vaikka sen ylläpito euroja nieleekin. 1 Olit kaunokirjallisuuden Runeberg-palkinnon valitsijaraadissa. Luimme yli 200 sisällöltään virkistävän laaja-alaista ja muodoltaan erilaista teosta. klo 21.30 Dokumenttiprojekti: Anteeksiantamaton (12). Nostaisin pari romaania, jotka jäivät finalistilistan ulkopuolelle. Mitä asioita jäit pohtimaan lukusavotan jäljiltä. Olen tykännyt erityisesti hänen alkutuotannon kokoelmistaan Dikter (1830) ja Dikter II (1833). 2 ensi viikolla vietetään Runebergin päivää. Kirjassa on surullisia tapauskertomuksia koirista, jotka on ostettu pentutehtaista. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | | 3 kysymystä kriitikolle | TV1 3.2. 139:15–16) TV1 4.2. Siinä on lämmin ja arkinen huumori, mutta toisaalta tragiikka koko ajan läsnä. klo 12.00 Yhteisvastuukeräyksen avaus. klo 15.05 Pisara. Koiraihmiset nousevat herkästi vastakarvaan, sillä onhan kyse heidän rakkaista ystävistään. Koira on ihmisen paras ystävä, sanotaan. WSOY. Runeberg on hyvin kiinnostava runoilija myös ilman isänmaallista agendaa. Se kuitenkin yllätti myönteisesti. Vaikutteet ovat antiikista ja jopa serbialaisesta kansanrunoudesta. Myös taudit ja käytösongelmat voivat osoittautua parantumattomiksi. TV1 4.2. Päihteet veivät Jukan kuoleman partaalle. klo12.10 Yhteisvastuu: Kaduilta auttajaksi. MAijA jelKänen kirjallisuuskriitikko, vapaa toimittaja | Kuva: Jukka Granström KOTIMAA | 1.2.2018 19. Miten korista tuli miljoonabisnes. Sisäinen linna. On helppo hymyillä ihmisille, joilla on lastenvaunut koirien ulkoiluttamista varten. Koira ei ole vain kiva ja söpö. Mopsien ja buldoggien omistajat saattavat tuntea piston sydämessään. Varta vasten kirjaan otetut valokuvat ovat ehdottomasti mainitsemisen arvoisia. Olli Seppälä Päivi Kerola, Esa Koivuranta, Kati Pehkonen, Tuija Sorjanen, Annina Vainio: Kaikenkarvainen kansa. Tällä hetkellä minulla on kesken Maamme romaani – esseitä kirjallisuuden vuosikymmenistä. Koiran ottaminen osoittautuu myös eettiseksi kysymykseksi. Ossi Nymanin Röyhkeys-romaanissa on vinkeä havainnointi ja tunnelma. Myös ulkomailta tuodut ja ”pelastetut” rescuekoirat ovat monin kohdin arveluttava ilmiö, sillä niiden hankkiminen säälistä tai auttamisenhalusta saattaa ylläpitää epätervettä pentutehtailua sekin. Miksi korista jalostetaan epäterveitä, ja niille halutaan rakenteellisia piirteitä, jotka esimerkiksi vaikeuttavat hengitystä. TV1 5.2. Pidän niiden kauneudesta, jylhyydestä ja romanttisuudesta
– Alkeelliset tuotanto-olosuhteet yhdistettyhistoria KOTIMAA | 1.2.2018 20. Sääolosuhteiden vuoksi kylvöön oli mahdollista ryhtyä vasta juhannuksen jälkeen. Halla toi nälän ja kuoleman N älkäkatastrofi kärjistyi vuonna 1868. Suurta huolta herättänyt tilanne paheni syyskuun neljännen päivän vastaisena yönä, jolloin kova pakkanen tuhosi lähes koko sadon. Pääosa tiloista viljeli ruista ja kykeni tuottamaan viljaa vain omiin tarpeisiinsa. Nälkävuoden 1868 pitkänäperjantaina sadalle köyhälle tarjottiin päivällinen Tampereella. Monet kuolivat suoranaiseen nälkään, mutta ennen kaikkea sairauksiin, joille nälkä oli altistanut. Talven 1867 pakkaskelit jatkuivat kauas kevääseen ja monin paikoin tavattiin jäitä järvissä vielä kesäkuussa. Kylmä ja sateinen kesä kasvatti huonosti viljaa, ja perunaa vaivasi rutto. Sen ajan Suomessa liki 90 prosenttia väestöstä ansaitsi elantonsa maanviljelystä. | Kuva: Antellin kokoelmat, Historian kuvakokoelma, Museovirasto Suomessa koettiin 150 vuotta sitten Länsi-Euroopan viimeisin rauhanajan nälkäkatastrofi, joka vei väkeä suurin määrin hautaan. Alkunsa se sai edellisenä vuonna, jolloin sääolosuhteet olivat todella poikkeukselliset. Epätoivoiset ihmiset joutuivat vaeltamaan ruuan perässä pitäjästä toiseen niin kauan kuin kykenivät
Kirkon ja papiston yhteiskunnallisiin velvollisuuksiin lukeutui pitäjän vaivaishoidon organisointi. Niistä tehty leipä ei pysynyt kasassa ja se oli mustaa. Viljan loputtua jouduttiin siirtymään kokonaan hätäravintoon, mikä aiheutti vakavia ongelmia elimistölle. – Pettu on todellakin pelastanut ihmisiä, Häkkinen huomauttaa, tosin sitäkään ei pysty syömään kovin pitkään suurina pitoisuuksina. – Monet aikalaiset tulkitsivat nälänhädän Jumalan rangaistukseksi ja toiset taas pitivät ihmisiä itseään syypäinä laiskuuden vuoksi. Säätyläisten rahalahjoitukset sekä ulkomailta saatu apu on kirjattu tarkkaan, mutta varsin merkittävä osa ihmisten toisilleen antamasta oli suoraan omasta pöydästä jaettua, eikä se siten ole jäänyt historian kirjoihin. Köyhäinapua annettiin yleensäkin vain ääritapauksissa, Häkkinen painottaa. Hätäaputyöt tulivat kuitenkin liian myöhäisessä vaiheessa. Kansan kertomuksissa muistellaan erityisen myönteisesti pappeja, jotka tartuntariskistä huolimatta yrittivät huolehtia sairaista. Monilla paikkakunnilla papit toimivat kirkollisen laupeudentyön lähtökohdista hädänalaisten hyväksi niin paljon, kuin pystyivät. Aikakauden saarnatekstien perusteella tiedetään, että papit myös muistuttivat seurakuntalaisiaan lähimmäisen auttamisesta. Valtio järjesti puolisensataa hätäaputyömaata eri puolille maata. Parissa kuukaudessa nälkä ja taudit tappoivat noin kymmenen prosenttia suomalaisista. Kerjäläispoika, kuvattu vuonna 1868. Jälkipolville säilyneissä kertomuksissa kuvataan sekä ihmisten armottomuutta, että pyyteetöntä auttamista. Rehun puutteessa myös karjaa kuoli ja nälkiintyvät ihmiset alkoivat vaeltaa ruuan perässä. Kuolleisuus alkoi nousta nopeasti maaliskuussa 1868. Suunnitellun ratalinjan varrelle kerääntynyt väki joutui ahtaisiin ja hygienialtaan huonoihin olosuhteisiin. Kriisistä toipuminen alkoi, kun avustukset saatiin vihdoin perille ja vuoden 1868 sato oli jo tavallista parempi. 1860-luvun puolivälissä oli käynnissä kunnallisen itsehallinnon toteuttaminen ja siirtymävaiheessa oli epäselvää, kenelle vastuu köyhäinhoidosta kuului. Kulkutaudit levisivät tehokkaasti töitä ja ravintoa etsineiden, huonokuntoisten ihmisten mukana. Sairasmajoihin päätyneet eivät hekään saaneet tarvitsemaansa hoitoa. Varsinkin nälkäkriisin alkuvaiheessa monissa taloissa pyrittiin auttamaan hädänalaisia. Ajatus laiskuudesta on mielestäni järjetön, sillä sen ajan yhteiskunnassa jouduttiin tekemään valtavasti töitä hengissä selviämiseksi lapsuusvuosista aina hamaan hautaan asti. Epätoivoiset ihmiset yrittivät syödä ruohoa ja hallan palelluttamaa ruistakin yritettiin leipoa, mutta jyvät olivat surkastuneita. Tilastojen mukaan pappeja menehtyikin suhteellisen paljon. Talolliset joutuivat oman toimeentulonsa taatakseen vähentämään palkollisten pestejä, mikä taas lisäsi kerjuulle lähtevien lukumäärää, professori Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta kertoo. Tuskaiset ihmiset makasivat oljilla omissa eritteissään. Vieraspaikkakuntalaisia jouduttiin myös hautaamaan ilman, että heidän henkilöllisyyttään tiedettiin. Ravintotilanteen vaikeutuessa alkoi olla entistä vähemmän jaettavaa kerjäläisten tullessa muilta paikkakunnilta. | Kuva: Hämeenlinnan kaupunginmuseon kokoelma nä yhteiskunnan kehittymättömyyteen tekivät maataloudesta erityisen haavoittuvan. Säätyläiset olivat huolissaan kansan moraalin heikkenemisestä. Kaikesta huolimatta elämä jatkui ja hengissä selvinneet pyrkivät normalisoimaan tilanteensa mahdollisimman pian. Nälän jo heikentämät ihmiset pysyivät hädin tuskin pystyssä ja raskas työ kulutti sen energian, mitä palkaksi saadusta ravinnosta sai. Sitä paitsi nyt oli syöjiä vähemmän. Esimerkiksi Hollolassa pitäjän ulkopuolisia ihmisiä kuoli niin paljon, että heitä ei enää voitu haudata seurakunnan hautausmaahan, vaan oli tehtävä tilapäisiä hautausmaita. Pelättiin, että mikäli tarjolla olisi ollut vastikkeetonta apua, olisi rahvas voinut laiskistua oppiessaan, että mitään ei tarvitse tehdä ruuan eteen. Ihmiset olisivat pikemminkin tarvinneet lepoa ja korkeaenergistä ruokaa. ArjA-LeenA PAAvoLA ” Kansan kertomuksissa muistellaan erityisen myönteisesti pappeja, jotka tartuntariskistä huolimatta yrittivät huolehtia sairaista. Kyse ei ollut vain armeliaisuudesta, vaan velvollisuudesta ja kristillisestä hyveestä. Nälkävuosien tuhovoimalla oli suuria eroja eri paikkakuntien ja yhteiskuntaluokkien välillä. Kaikkein heikoimmilla oli laaja tilaton ja vähävarainen väestö, mutta nälkä ja taudit koskettivat jollakin tavalla kaikkia väestöryhmiä, myös säätyläisiä. Leskeksi jääneet solmivat uuden avioliiton ja lapsia alkoi jälleen syntyä, mutta moni talo jäi autioksi. Lisäksi senaatti päätti nopeutetussa aikataulussa käynnistää Riihimäen ja Pietarin välisen rautatien rakentamisen työmahdollisuuksien tarjoamiseksi. Häkkisen mukaan nämä raskaat uhraukset nostivat koko pappissäädyn arvovaltaa. Vainajia haudattiin joskus väliaikaisesti tienpenkkoihin, mikä saattoi olla ainoa toteutettavissa oleva ratkaisu talviolosuhteissa, Häkkinen toteaa. KOTIMAA | 1.2.2018 21. Tämä yhdistettynä ravinnon puutteeseen loi otolliset olosuhteet etenkin lavantaudin ja pilkkukuumeen leviämiselle. Kukaan ei siivonnut, ja ainoana ravintona tarjottiin jäkälän ja rukiin sekaista keittoa. Yhteiskunnassa vallitsevana periaatteena oli, että apua annettiin ainoastaan työtä vastaan. Tilastojen mukaan pappeja menehtyikin suhteellisen paljon. – Useilla paikkakunnilla jouduttiin synkimpänä kuolonvuotena siirtymään joukkohautauksiin vainajien suuren määrän vuoksi. Ruumisröykkiöt jäivät ahdistavina muistoina monien hengissä selvinneiden mieliin. Olkileipä taas aiheutti viiltäviä kipuja sisälmyksissä – varsinkin, jos sitä söi pitkään, seurauksena oli ensin ummetus ja sitten verinen ripuli, joka koitui tappavaksi
U utiskuvat jonoista Pelastusarmeijan leivänjakopisteiden edessä hämmensivät 1990-luvun alussa. Laman seuraukset alkoivat näkyä. Väitöstutkimuksen tulos on, että tärkein perustelu turvautua ruoka-apuun on taloudellinen huono-osaisuus. Ansaitsevuus on sosiologinen käsite joka liittyy keskusteluun hyvinvointivaltion legitimiteetistä eli olemassaolon oikeutuksesta. Kaikki ajattelivat, että kyse on vain tilapäisestä ilmiöstä ja että leipäjonot katoavat, kun ajat paranevat. Huono-osaisuus määritellään Laihialan väitöskirjassa pienituloisuutta kokonaisvaltaisemmaksi hyvinvoinnin vajeeksi. Joka tätä epäilee, hänen sopii kokeilla tunnin jonottamista talvisäällä, Laihiala sanoo. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 1.2.2018 22. Tuomo Laihiala väittelee tänään torstaina Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa ruoka-avun saajista. – Sen sijaan poliitikoille leipäjonot ovat arka aihe, eikä sillä kauheasti elämöidä tai niitä hirveästi kritisoida. Tosin leipäjonojen olemassaoloa voidaan käyttää poliittisena lyömäaseena. Leipäjonossa koetaan häpeää Leipäjonosta on kirjoitettu paljon, mutta sitä on tutkittu vähemmän. Perinteisessä pohjoismaisessa hyvinvointimallissa ansaitsevuudesta ei ole tarvinnut keskustella, sillä kaikki ovat mukana rahoittamassa verovaroin systeemiä ja kaikki siitä myös jossain elämänsä vaiheessa hyötyvät. Tuomo Laihiala kävi väitöskirjaansa varten läpi 3 500:n leipäjonoissa käyvän ihmisen ajatuksia. Tuomo Laihiala Ikä: 35 Kotoisin: Syntynyt Tampereella, käynyt koulut Jyväskylässä Koulutus: yhteiskuntatieteilijä, sosiologi Ammatti: hyvinvointitutkija Tampereen yliopistossa Perhe: avioliitossa Harrastukset: hiihto ja juoksu ” Kukaan ei käy huvikseen leipäjonossa, vaan pakosta, kun muu yhteiskunnan tuki ei riitä. Sen sanoi syyksi kolme neljästä avunsaajasta. Väitöskirjan aiheena ovat leipäjoissa käyvien kokemukset huono-osaisuudesta, häpeästä ja ansaitsevuudesta. Huono-osaisuutta ennustaa moni asia, kuten viimesijaisella sosiaaliturvalla eläminen, työttömyys, oman tahdon vastainen parisuhteen puute, laitosasuminen ja huono koulutus. Laihialan mukaan verkkokeskusteluissa puhutaan leipäjonoista tuomitsevaan sävyyn, eikä anneta painoa sille, mistä rahat sen toimintaan tulevat. Tällaisessa tilanteessa Suomessa on arviolta noin 440 000 ihmistä. Toisin kävi. Pian ruoka-apua antoivat muutkin, erityisesti seurakunnat. – Ansaitsevuus liittyy tässä yhteydessä muun muassa verkossa käytävään keskusteluun siitä, ansaitsevatko leipäjonossa olevat ihmiset apua ja millä ehdoilla, Laihiala sanoo. Leipäjonoissa käy nykyisin laskentatavasta riippuen vuosittain ainakin 80 000–100 000 suomalaista. Laihialan väitöskirjan aineistona on 3 500 leipäjonoissa käyvää tavoittanut kysely vuosilta 2012–2013. Ehkä heitäkin on jokunen, mutta valtaosa hakee ruokaa todelliseen tarpeeseen. – Joskus epäillään, että leipäjonoissa käy ihmisiä, jotka eivät oikeasti ole sen tarpeessa. Syitä ovat muun muassa asumiskustannusten kasvu ja perusturvan ostovoiman suhteellinen heikentyminen. Tuomo Laihiala teki ruoka-avun saajista väitöskirjan. – Tutkijat puhuvat minimibudjettiköyhyydestä, mikä tarkoittaa, että perusturva ei riitä. Tosin tarkkaan ottaen ruoka-apu ei ole osa hyvinvointivaltion tukija etuusjärjestelmää, vaan se perustuu hyväntekeväisyyteen. Yleensä poliitikot kuvailevat leipäjonoja hyvinvointivaltion häpeäpilkkuina. haastattelu Kuka. Leipäjonoihin turvautumista pidetään ihmisten omana syynä ja siellä seisovia ihmisiä vapaamatkustajina
Toinen syy voi olla, että häpeän tunne katoaa, kun huono-osaisuus ottaa vallan elämässä. Valtaosa avunsaajista kuitenkin sanoo, etteivät he koe häpeää hakiessaan ruoka-apua. Osa avun tarvitsijoista ei edes hae apua häpeän vuoksi ja osa myös jättää avun hakemisen kesken samasta syystä. Suomessa on vahva omillaan pärjäämisen eetos. Olli Seppälä KOTIMAA | 1.2.2018 23. Laihialan mukaan yksi syy tähän voi olla, että ruoka-avun hakeminen kaikesta huolimatta ylläpitää kokemusta omillaan pärjäämisestä. Kun ilmaista ruokaa on tarjolla, sille löytyy myös ottajia. Samaa häpeää moni tuntee joutuessaan turvautumaan viimesijaiseen toimeentulotukeen. Köyhyys on sitä, ettei pärjää, ja se koetaan häpeälliseksi olotilaksi. Kirkolla oli 1990-luvulla myös valmis auttamiskoneisto ja koulutettuja työntekijöitä. Onko siellä huono-osaisia. – Kirkon piirissä lähteminen mukaan ruoka-aputoimintaan oli luontevaa, sillä siihen oli perinteitä. Laihiala näkee, että kristillisen lähimmäisenrakkauden ansiosta kirkon piirissä on alttiutta tuntea empatiaa ja solidaarisuutta. Tuomo Laihiala haluaa haastaa jokaista tarkastelemaan omaa elämänpiiriään, omaa kuplaansa, jossa arkeaan viettää. Kirkon toiminta teki myös ruoka-avun jakamisesta näkyvän ja piti sitä julkisuudessa. Kuka tahansa voi joutua turvautumaan leipäjonoon. – Viimeistään silloin asia tulee näkyväksi, kun omat ikääntyvät vanhemmat ovat tilanteessa, jossa he tarvitsisivat yhteiskunnan palveluja eikä niitä ole saatavilla, kun ne on lakkautettu säästösyistä. Moni haastateltu sanoo, että rohkeni turvautua ruoka-apuun vasta pakon edessä, kun mikään muu ei auttanut. Kukaan ei voi vaikuttaa niihin yksin, vaan kyse on laajemmasta yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Kirkkopalvelujen ja muiden kirkon piirien ajatuksena oli lisäksi pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin niin, että leipäjonot kävisivät tarpeettomiksi. Ensimmäistä kertaa leipäjonoon meneminen on useimmille tilanne, jossa kokee häpeää. – Niinpä tulisi puhua kunnioittavammin niistä, jotka siellä tänään käyvät. Yhteisvastuukeräyksen varoilla on tuettu ruokapankkitoimintaa. Ruokapankki on pankki, jota ei pitäisi olla olemassakaan. Eikä kirkko voinut tehdä arvovalintaa, sillä lamavuosina ei ollut ketään muuta, joka olisi auttanut ihmisiä. – Mutta ei kirkko voi yksin vaikuttaa niihin tekijöihin, jotka synnyttävät huono-osaisuutta. Köyhien auttaminen oli vuosisatoja kirkon vastuulla. Laihiala kirjoittaa väitöskirjassaan, että häpeä tulee esiin useimmissa leipäjonoja käsittelevissä tutkimuksissa. – Kun tätä pysähtyy miettimään, huomaa, että ehkä huono-osaisuus ei olekaan vain jossain marginaalissa, vaan sitä löytyy myös läheltä. Koska seurakunnat ovat keskeinen ruoka-avun jakaja, on epäilty, pitääkö kirkko tahattomasti leipäjonoja yllä ja toiminnassa. Laihiala sanoo, ettei itse ole puoluepoliittisesti sitoutunut, mutta kehottaa silti miettimään, miten äänestämisellä voidaan vaikuttaa
Se kiinnittyy oikeasti olemassa olleisiin ihmisiin, asioihin ja tapahtumiin. Tieto haudan paikasta ja sen merkityksestä säilyi. Monien piirtokirjoitusten vuoksi vainajien nimiä tunnetaan paljon. Silti hän kelpasi apostolina Herransa palvelukseen, kuolemaan lopulta hänen puolestaan marttyyrina, kuten Jeesus ennusti ja perimätieto kertoo. Sata vuotta apostoli Pietarin kuoleman jälkeen haudalle pystytetyn katoksen toinen kivipylväs on näkyvissä nekropoliksen hämärässä. Kirkon alttari sijoitettiin juuri tuon paikan päälle. Näyttäviä marmorisia sarkofageja on siellä täällä. Muinoin ne olivat maanpäällisen hautausmaan kapeita kujia. Opas neuvoo, miten muutamista kivessä olevista raoista periaatteessa näkee holviin. Vietän pitkän tovin maanalaisessa hämäryydessä. ja että hänet haudattiin Rooman muurien ulkopuolelle Vatikaanin kukkulan juurelle, paikalla silloin sijainneen uuden kilpa-ajoradan (Circus) lähelle. Maa-aineksien täyttämät muinaiset hautaholvit on nyt osittain kaivettu esiin ja restauroitu. Sittemmin se suljettiin, ”kapseloitiin” kivilevyillä jo ensimmäistä Pietarinkirkkoa rakennettaessa suojarakenteiden sisään. Paikalta on löydetty myös piirtokirjoitus, joka viittaa Pietarin leposijaan. Olemme juuri Pietarinkirkon pääalttarin alla. Haudasta on vuosikymmenien takaisissa kaivauksissa löytynyt Pietarin jäännöksiksi uskottuja luita, jotka ovat katolisen kirkon hallussa Vatikaanissa. On ihmeellistä katsoa vanhoihin holveihin, joiden koristelun väriloisto on hyvin säilynyt. Hautausmaan olemassaolo on tietysti ollut aina selviö. Tästä huolimatta olen samanaikaisesti jännittynyt ja utelias, kun kuljen suomalaisen ekumeenisen delegaation mukana oppaan johdattamana Pietarinkirkon alla olevan nekropoliksen, muinaisen roomalaisen hautausmaan kapeissa ja hämärissä tunneleissa. Sen suojakatoksen, Gian Lorenzo Berninin 1500-luvulla suunnitteleman baldakiinin perustuksia on lähistöllä. Nekropolis paljastui paavin 1940-luvulla Pietarinkirkon alla aloittamien kaivauksien tuloksena. K ristityt ovat vanhan tradition mukaisesti kautta aikojen uskoneet, että apostoli Pietari kärsi marttyyrikuoleman keisari Neron vainossa vuonna 63 tai 64 jKr. Kristinusko on historiallinen uskonto. KOTIMAA | 1.2.2018 24. Toisaalta apostoliruhtinaan oleskelusta Roomassa tai hänen kuolemastaan ei suoraan kerrota Uudessa testamentissa, eikä meillä ole asiasta muitakaan Pietarin elinaikana syntyneitä kirjallisia lähteitä. Katoliselle kirkolle asia on tärkeämpi, onhan kirkon alttarissa periaatteessa aina oltava reliikki, pyhäinjäännös. Opas kertoo sekä pakanallisten että kristittyjen Pyhän Pietarin haudalla hautojen yksityiskohdista. Niitä on varhaiskirkon aikana jo aikaisemmin ehkä siirrelty hieman hautaholvin sisällä. Mutta ei asia luterilaisellekaan merkityksetön ole. Muuten silmien edessä on sekalainen, erilaisen kiven ja kenties muinaisen sementin täyttämä maanalainen näkymä. Pietarin hauta on ilmeisesti ollut ensimmäisiä tämän paikan hautoja. Kun ensimmäinen kristitty keisari Konstantinus rakennutti 300-luvulla ensimmäisen Pietarinkirkon, nekropolis jäi kirkon alle. Kirkko rakennettiin tänne juuri siksi, että kristityt olivat jo parin vuosisadan ajan kunnioittaneet paikkaa, johon Pietarin uskottiin tulleen haudatuksi. Ilman opasta sitä on vaikea hahmottaa. JuSSi Rytkönen ” Vähäisen galilealaisen kalastajan ja Kristuksen julistajan hautapaikasta muodostui pian Rooman kristittyjen pyhiinvaelluspaikka. teologia | nekropolis | Rooman Pietarinkirkon pääalttarin alla sijaitsee ikivanha hauta, jossa kaiken todennäköisyyden mukaan lepää juuri opetuslapsi Pietarin mainen tomumaja. Joka tapauksessa: mitään muuta syytä kuin Pietarin hauta näiden jättiläiskirkkojen rakentamiseen tälle paikalle ei ollut. | Kuva: Jussi Rytkönen Ehkäpä kaikki menikin niin, kuin opas kertoo: Vähäisen ja oppimattoman galilealaisen kalastajan ja Kristuksen julistajan Pietarin hautapaikasta muodostui pian Rooman kristittyjen pyhiinvaelluspaikka. Aina on ollut epäilijöitä, joiden mielestä koko asia on myöhempää tarinaa. Haudan äärelle tultiin monen sukupolven ajan rukoilemaan ja hiljentymään. Kun seurueemme ehtii hämärässä ja mutkittelevassa käytävässä Pietarin hautapaikaksi uskotun holvin äärelle, kuuntelen entistä tarkemmin. Se on pystytetty haudan eteen tehtyyn rakennelmaan noin sata vuotta apostolin kuoleman jälkeen. Yhdestä suunnasta katsottaessa Pietarin hautapaikaksi uskotun rakennelman yhteydessä on hyvin näkyvillä pieni kivinen pylväs. Uskoani voi vahvistaa, jos tiedän tai uskon – tai tiedän ja uskon – että tässä paikassa lepää mies, joka kolmasti kielsi Mestarinsa. Luterilaisesta näkökulmasta ei ehkä ole teologisesti tai muuten ratkaisevaa, onko Pietarin haudaksi uskottu maan poven kohta aito. Tätä hautausmaata on käytetty 100-luvulta alkaen
Tästä syystä se kuuluisi vertailuja virikemateriaalina oikeastaan myös suomalaisten luterilaisten seurakuntien rippikoulutyön vastaavien kirjahyllyyn. Roomassa laki kielsi hautaamasta kaupungin alueelle. Mutta ainakin kiinnostuneille ja uskon suurkuluttajille tarjolla on erinomainen ja yksityiskohtainen yleisesitys katolisesta uskosta. Niissä säilytettiin vainajien jäännöksiä sarkofageissa tai muissa arkuissa, tai jos vainajat oli tuhkattu, uurnissa. Tällainen on vielä teologista spekulaatiota. Se pyrkii olemaan katolisen kirkon vastaus samaan ongelmaan, joka vaivaa monia muitakin kirkkoja: miten tavoitetaan nuoret polvet, miten uskosta puhutaan heille heidän kielellään. Luterilainen kirkkomme tunnustaa raportissa, että paavi on jo nyt de facto myös muiden kristittyjen kuin katolilaisten paimen. Mutta Tiberin vesi Vatikaanin edustalla virtaa edelleen hitaasti eteenpäin. La Mela. 299 sivua. Siksi nekropoliksia syntyi muurien ulkopuolelle ulosmenoteiden varsille. Roomalainen nekropolis poikkesi nykyisistä hautausmaista esimerkiksi siinä, että monet tai kaikki haudat olivat omissa, holvatuissa huoneissaan tai kammioissaan. Suomentanut Vera S. S ain viime viikolla olla suomalaisen ekumeenisen delegaation matkassa Roomassa, jossa vierailtiin tavalliseen tammikuiseen tapaan Pyhän Henrikin muistopäivän tietämillä nyt jo 33:tta kertaa. Kirjan vahvuuksiin kuuluu, että katolisen kirkon opetus asiassa kuin asiassa ei jää epäselväksi. Tämänvuotisen piispallisen delegaation johtajana toimi Espoon piispa Tapio Luoma. Näiden osien sisällä on tarkasti ja yksityiskohtaisesti, myös suomennoksena melko onnistuneesti nuorten ymmärtämällä kielellä kerrottu katolisen uskon ja opin sisältö. Voi siis myös käydä niin, että ekumeniassa ja teologisessa työskentelyssä tulee vastaan piste, josta kirkot eivät enää pääse eteenpäin. On sitten toinen asia, miten helppoa luettavaa Youcat todellisuudessa on. Kreikankielinen termi tarkoittaa ”kuolleiden kaupunkia”. | kirja | | kolumni | ” Luterilainen kirkkomme tunnustaa raportissa, että paavi on jo nyt de facto myös muiden kristittyjen kuin katolilaisten paimen. Maanalaisia hautausmaita kutsuttiin katakombeiksi. Muita matkassa olleita piispoja olivat Lapuan piispa Simo Peura, Helsingin katolinen piispa Teemu Sippo ja Joensuun piispa Arseni Suomen ortodoksisesta kirkosta. Katolisen kirkon katekismus nuorille. Me täällä ja Rooma siellä Jussi Rytkönen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin asioihin. Vaikka kirjan sisältö on painavaa asiaa, voi se monelle nuorelle (tai vanhemmalle) olla silti turhankin painavaa. Teidän tulee tuntea uskonne yhtä tarkasti, kuin IT-asiantuntija tuntee tietokoneen käyttöjärjestelmän.” Voi sen varmaan noinkin sanoa. On tehty myös ratkaisuja, joiden muuttaminen voi olla mahdotonta, eivätkä kirkot tahdo sellaiseen ruveta. Vierailuviikon ohjelma oli monipuolinen ja siitä voi lukea tarkemmin Kotimaa24:stä sekä Deo volente ensi viikon (8.2.) Kotimaasta. Reformaation jälkeen molemmat kirkot ovat kehittyneet hieman eri suuntiin. Yksi vierailuviikon kohokohdista oli vierailu paavi Franciscuksen luona, mistä enemmän tuonnempana. yli 30 kielelle käännetty Youcat, katolisen kirkon katekismus nuorille, on vaikuttava pieni suuri kirja. Lisäksi perehdytään moniin ikiaikaisiin ja moderneihin eettisiin kysymyksiin. Kirjan esipuheessa paavi Benedictus XVi kertoo, että kirjan tarkoitus on ”näyttää, mitä katolinen kirkko tänään uskoo ja miten voi uskoa järjellisellä tavalla”. Mitä tarkoittaa: Nekropolis KOTIMAA | 1.2.2018 25. Paaville ojennettiin tuliaisena uusin suomalainen luterilais-katolinen dialogiraportti, lokakuun lopussa julkistettu Communion in Growth. Youcat. Se on ennenkin nähnyt kirkon elämän kiemuroita. Youcat on maailman suurimman kirkon katekeettinen, dogmaattinen ja eettinen kädenojennus nuorille kristityille. No, miltä tuntuisi, jos luterilainen kirkkomme yhteisymmärryksessä katolisen kirkon kanssa eräänä päivänä tunnustaisi paavin ekumeenisen merkityksen vieläkin laajemmin – ja me olisimme jollakin tavalla järjestettynä uudenlaisessa suhteessa siihen samaan Rooman patriarkaattiin, josta me vajaat 500 vuotta sitten irtosimme. Kyseistä asiakirjaa käsiteltiin lyhyesti myös tapaamisessa Paavillisen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvoston puheenjohtajan, kardinaali Kurt Kochin ja hänen esikuntansa kanssa. Youcatin esipuheessa huipputeologi ja dogmaatikko Benedictus XVI vielä muistaa korottaa panoksia, kun nuorien toivotaan tähän kirjaan perehtyvän: ”Teidän täytyy tietää, mitä uskotte. Jussi Rytkönen Oheisessa jutussa mainittu sana nekropolis tarkoittaa tavallisimmin kreikkalais-roomalaisen antiikin ajan hautausmaata. Kirjassa on neljä pääosaa: Mitä me uskomme, Miten vietämme kristillisiä salaisuuksia, Miten elämme Kristuksessa ja Miten meidän tulisi rukoilla. Jos dialogiraportissa mainitut asiat ehtoollisyhteydestä, kirkon virasta ja vielä Pietarin istuimesta eli paavinvirasta tulevaisuudessa etenisivät suotuisasti sekä katolisen kirkon että eri luterilaisten kirkkojen teologisten käsittelykoneistojen rattaissa, olisi ekumenian taivaalla erittäin suuria näkyjä. Voi olla, että pyrkimys kirkkojen ja kristittyjen ykseyteen toteutuu jollakin toisella tavalla, kuin nyt ehkä ounastelemme. Katolinen Tiedotuskeskus 2017. Tuleepa mieleen sellainenkin, että pääsevätkö luterilaiset nuoret kirkon opetuksessa joskus uskon sisällön kysymyksissä hieman liian vähällä
Mutta mistä laulu tulee. Sieltä on matkaa nykyiseen pääkaupunkiin Funchaliin kymmenkunta kilometriä. kristityn vaellus N ousen turistibussista muiden mukana päiväretken viimeiseen kohteeseen. Bussikin odottaa. Tai miksi ei, sillä nykyaika tarkoittaa kaikenlaisten aatteiden ja musiikkityylien läsnäoloa. Suuntasin kuitenkin kulkuni kadun päässä sijaitsevaan kirkkoon, kappeliin. Viralliselta nimeltään vaatimaton kirkkorakennus on Marian tahrattoman sikiämisen kappeli, portugaliksi Nossa Senhora da Conceição. Kappeli rakennettiin paikalla jo vuonna 1420, ja sen arvellaan olevan Madeiran vanhin kirkko. Yhdessä taulussa äiti kanCâmara de Lobosiin kalastajakappelissa on useita tauluja, joissa kuvaat Antonius Padovalaista. Kävelin kylään hotellilta merenrantaa seurailevaa kävelytieLomamatkalla Madeiralla voi huomata olevansa kalastajakappelissa yllättävällä pyhiinvaelluksella. Matkaa kertyi neljä kilometriä. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 1.2.2018 26. Kristinuskolla on monta säveltä ja teologista koukkua, joiden avulla se leviää ja voittaa sydämiä. Perinnejuomaa baarin terassilla nautittuamme ja värikkäitä kalastajaveneitä ihailtuamme saamme hetken vapaata. Opas on viemässä ryhmää paikalliseen baariin, jossa meille näytetään, kuinka tehdään ponchaa, madeiralaista alkoholijuomaa. Päivä alkaa hiljalleen kääntyä illaksi. Olemme juoman syntysijoilla Câmara de Lobosin kalastajakylässä. Ne pitää sekoittaa erityisellä puisella ponchasekoittimella tai muuten juomaa ei saisi kutsua ponchaksi. Pieni kappeli sataman laidalla tä pitkin. Sama hengellinen laulu kaikui kaduilla. Alttarilla olevan krusifiksin takana on kuvattuna pelikaani, joka on Kristuksen vertauskuva. Seinillä on tauluja, joihin on kuvattu Antonius Padovalainen auttamassa merihädässä olevia laivoja. Aurinko alkoi loppuvaiheessa hieman jo porottaa pistävästi. Siellä kalastajilla oli tapana viivähtää hetki ennen kuin he lähtivät merelle elannon perään, kenties pyytämään mustahuotrakalaa, espadaa, rumalta näyttävää, mutta sitäkin herkullisempaa saalista. Ja taas. Kullanvärisenä se on suorastaan ylenpalttinen ja barokin tyylisuntaa häpeilemättä hehkuva. Saaren löytäjiin kuuluva João Gonçalves Zarco asui tovin Câmara de Loboksessa. Kävelen katua alaspäin ja huomaan kirkon. Siellä on ihmisiä ovella, paikallisia. Ei kylä turisteja varten elä, vaan itseään. Jotenkin laulu ei tutunut kuuluvan kalastajakylän vanhanaikaiseen rauhaan. En ala tunkea sisälle kirkkoon, sillä se vaikuttaa varsin pieneltä. Ehkä herätyskristillinen elämänasenne ja uskon ilmaiseminen ylistyslauluin puhuttelee myös täällä, kuten se puhuttelee ympäri maailmaa. En saa paikallistettua sen lähdettä. Hän on Portugalin suojeluspyhimys sekä haaksirikkoisten ja merimiesten suojelija. Höristän korviani, kuulen jostain hengellistä laulua, jossa on vahva herätyskristillinen soundi. Istahdan pieneen kappeliin ja ihailen sen alttariseinää, jossa on taidokkaita ja koristeellisia puuleikkauksia. ” Kalastajakappeli on saanut satojen vuosien ajan kuulla syvältä inhimillisestä hädästä ja kiitoksesta nousevat rukoukset. Palasin seuraavana päivänä, sunnuntaina, Câmara de Lobosiin, kylään joka tunnetaan matkaoppaissa ”Winston Churchillin kylänä”. Se tuli jostain salista, jossa oli menossa arvatenkin protestanttisen suunnan kokous. Vanhan uskomuksen mukaan pelikaaniemo ruokkiii poikasiaan sydänverellään, kuten Kristus ruokkii seuraajiaan. Klassisen ponchan raaka-aineet ovat appelsiinimehu, sitruunamehu, rommi ja hunaja. Brittien maineikas pääministeri vietti kylässä aikaa tauluja maalailleen, eikä ihme, sillä paikka on idyllinen jos mikä. Juoma on hieman vahvempaa kuin kuuluisampi maideraviini
Jouluaikaan varsinkin seimiasetelmia löytyy joka paikasta, hotellien auloja myöten. Câmara de Lobosin kalastajakylä on yksi Madeiran idyllisimpiä. Portugalissa törmää joka paikassa Fatiman neitsyt Mariaan, tunnetun ilmestyksen hahmoon. Kissa lepäilee muurilla ja katsoo raukeasti kulkijaa. Madeiralaiset ovat olleet ja ovat osin vieläkin hyvin uskonnollisia. Olenko tunkeilija, kuten muutkin satunnaiset turistit, jotka poikkeavat sisään. Kumpikin uskon ilmenemismuoto on tuttua, toinen hakee voimansa pitkästä perinteestä ja mielen syvyyksistä, toisella on takanaan lyhyempi historia ja ehkä käytännöllisempi, nopeampaan taivasratkaisuun pyrkivä ote. Kylässä on myös toinen, isompi kirkko. Kalastajakappelissa on iätön tunnelma. Se sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä pääkaupunki Funcalin keskustasta. Antonius Padovalainen on vuonna 1231 kuollut portugalilainen fransiskaanipappi ja kirkonopettaja. Siellä en tällä kertaa käy. taa ilmeisesti jokeen hukkumassa ollutta lastaan turvaan ja Antonius katsoo suojeluspyhimyksenä tilanteen kehittymistä parempaan suuntaan. Muutama paikallinenkin on kirkossa. OLLi SeppäLä Pyhimykset, Neitsyt Maria ja ristiinnaulittu Kristus ovat kirkkojen väkevää kuvastoa. Kuvat vetivät minua puoleensa vahvemmin kuin päiväperhomainen ylistyslaulu. | Kuva: Olli Seppälä Kirkon ovi on avoinna, että astun sisään ilman mitään vaatimuksia tai paineita. | Kuva: Olli Seppälä Kalastajakappeli on virallisesti Marian tahrattoman sikiämisen kappeli. Hänestä tuli pyhimys, jota pidetään monien asioiden, kuten haaksirikkoisten laivojen, kalastajien, sorrettujen, köyhien, sikopaimenten ja vaeltajien sekä Portugalin suojelijana. Tai istun hetkeksi ja annan tilan – Herran huoneen, jos niin haluaa sanoa – vaikuttaa ajatuksiin. Maria onkin vahvasti edustettuna alttariseinän hahmojen joukossa. KOTIMAA | 1.2.2018 27. Eletty hurskauselämä henki seinistä satunnaisen kulkijan sielunmaisemaan. Koin, että kalastajakappeli on saanut satojen vuosien ajan kuulla syvältä inhimillisestä hädästä ja kiitoksesta nousevat rukoukset. Tuntuu, että paikka puhuu sillä tavoin, että minun ei tarvitse ponnistella ottaakseni vastaan sen virvoittavan viestin. On aika lähteä kävelemään kohti hotellia. Astun sisään, vilkaisen ympärilleni ja poistun taas kadulle. Vaatimaton kalastajakappeli kuvassa vasemmalla lähinnä kalastajaveneitä. Vilkaisen vielä rinteestä satamapoukamaa ja sen laidalla seisovaa kappelia. Veneissä on lankoihin ripustettuja kaloja kuivumassa. Vaikka olen protestantti ja luterilainen, koen olevani enemmän kotona tässä katolilaisessa pyhäkössä kuin siellä, mistä kaikuivat herätyslaulut. En viivy kappelissa kauan. Kalastajakappelin hiljainen hetki riittää
U utta poljentoa suomalaisen lähetysväen rukouksiin syntyi, kun vuonna 1961 ilmestyi ensimmäinen painos saksalaisen Fritz Pawelzikin toimittamasta kirjasta Lepään palmumatollani ja rukoilen. Liisa Lehtonen. Ortodoksisen teologian tutkintoja ei suoritettu marraskuussa. seurakuntayhtymässä on haettavana Puistopäällikön virka Hakuaika päättyy 18.2.2018. | tutkinnot | Itä-Suomen yliopistossa 1.– 30.11.2017 suoritetut tutkinnot Läntinen teologia, filosofinen tiedekunta: Teologian kandidaatti: Kamula Juho, Joensuu, Pehkonen Pertti, Joensuu. Pawelzikin laaja tuotanto lieneekin yksi käytetyimmistä kirjoista 1960ja 1970-luvun lähetyspiireissä. Hakuilmoitukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.lapuanhiippakunta.fi -> Avoimet työpaikat Pe 2.2. On sääli, että Pawelzikin kirjat ja erityisesti ensimmäinen suomennettu teos Lepään palmumatollani ja rukoilen on jäänyt pitkälti unohduksiin. La 3.2. Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset toimitetaan KirkkoHR-palvelun kautta. Pawelzik toi hienolla tavalla esille Afrikan mantereen ihmisten syvää hengellisyyttä. Su 4.2. klo 10 Kynttilänpäivä – Kaksikielinen messu Pernajan kirkossa. Suomen Lähetysseura 1961. – Kuvassa Anni Maria Sini sekä vanhemmat. Kuten esimerkiksi rukouksessa maailmanmahtavista: ”Auta heitä puhumaan vähemmän rauhasta, mutta anna heille sydän, joka on valmis rauhaan.” MAri Teinilä KOTIMAA | 1.2.2018 28. 040 4848 200. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan ja sähköinen hakulomake osoitteessa www.evl.fi/rekrytointi tai www.kuopionseurakunnat.fi Puh: 045 109 1809 www.ikuistettu.net ikuistettu@gmail.com Laadukkaat kivet Yksilöllinen palvelu LAPUAN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Isonkyrön seurakunnan kirkkoherran viran ja Jyväskylän seurakunnan Huhtasuon aluekappalaisen viran. 040 5032 734, kari.yliraisanen@evl.fi sekä pappisasessori Kari Tiirola, p. Avoin raamattupiiri 4.2.2018 klo 18.00 Mikaelin tuvalla, Jorvaksentie 1. www.kuopionseurakunnat.fi Kuopion ev.lut. Fritz Pawelzikin kokoamissa, silloisen Kultarannikon nuorten miesten kirjoittamissa rukouksissa, kiitetään maukkaasta keitosta, pyydetään varjelusta moskiitoilta sekä rukoillaan maailman mahtavien puolesta, etteivät he omana aikanaan ”lietso liian paljon sekaannusta ja sotaa”. 040 4848 237 ja hallintojohtaja Timo Korhonen puh. | klassikko | Fritz Pawelzik (toim.): Lepään palmumatollani ja rukoilen. Lemberg, Kalliokoski, Juntunen. Rukoukset antoivat äänen Afrikan mantereen ihmisille. Hakuaika virkoihin päättyy 22.2.2018 klo 15. Niissä on erityisen paljon pyyntöjä itsenäistymässä olleen Kongon sekä rotuerottelupolitiikkaa harjoittaneen Etelä-Afrikan ihmisten puolesta. klo 18 Hyväntekeväisyyskonsertti kirkossa. Näitä olivat muun muassa Annoit minulle rummun, Nouskoon iloni kuin lintu kohti taivasta sekä Ylistän sinua: Afrikan nuorten rukouksia. Kirjojen ilmestymistä suomeksi selittää osin se, että Fritz Pawelzik oli naimissa suomalaisen hammaslääkärin Karin (Pippa) Wolffin kanssa. Yksi rukous pyytää, että Pyhä henki laskeutuisi rikkaan Euroopan ja Amerikan ylle, niin ”että näiden maiden ihmisistä tulisi nöyriä.” 1960-luvun alussa kootut rukoukset kertovat osaltaan Afrikan poliittisesta tilanteesta. Kasteen toimitti Vesilahden kirkkoherra Harri Henttinen. Lisätietoja antaa puistopäällikkö Aarne Laukkanen puh. Virka julistetaan uudelleen haettavaksi ja aikaisempia hakemuksia ei huomioida. Suom. tiedoksi Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/ tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Paikkoja avoinna Seurakunnat Myydään hautakiviä Julistetaan haettavaksi Viranhakuilmoitus kokonaisuudessaan: www.oulunhiippakunta.evl.fi ja www.rovaniemenseurakunta.fi/info-ja-asiointi/avoimet-tyopaikat Hakuaika päättyy 20.2.2018 klo 15.00. Kirjassa on paljon raikasta ja ajankohtaista sisältöä myös tälle ajalle. 044 7698 233, kari.tiirola@evl.fi. klo 10-11.30 Café Mikael Mikaelintuvassa. Pawelzik työskenteli aikoinaan Ghanassa sekä Itä-Afrikassa NMKY:n palveluksessa. 69 sivua. Siihen asti niin sanottu lähetyskirjallisuus perustui pitkälti suomalaisten kirjoittamiin omiin kokemuksiin Afrikasta, etenkin silloisen Lounais-Afrikan, nykyisen Namibian pohjoisosista Ambomaalta. Lisätietoja antavat kirkkoherra Kari Yliräisänen, p. Häneltä ilmestyi monia muitakin kirjoja suomeksi pääasiassa Suomen Lähetysseuran kustantamana. Yhteisvastuukeräys 2018 alkaa. Kappalaiseksi Rovaniemelle Rovaniemen seurakunnassa on haettavana kappalaisen virka (yhteinen seurakuntatyö). | perheuutiset | Arno Pellon ja Heli Ahdin tytär Anni Maria Sini kastettiin 3.12.2017
Haastattelu kutsutuille järjestetään Mikkelissä 1.3.2018. Virka tulee ottaa vastaan mahdollisimman pian tai sopimuksen mukaan. seurakunnan jäsen ja hänen on ennen viran vastaanottamista toimitettava lääkärintodistus terveydentilastaan. Lisätietoja antavat hallituksen jäsenet ja 1.2. Paikkoja avoinna www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. alkaen hallituksen pj. Ylitornion seurakunnassa on haettavana TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA Talouspäällikön tehtäviin kuuluvat myös Kolarin seurakunnan talouspäällikön tehtävät laskentatoimen osalta. tai https://tyopaikat.oikotie.fi/avoimet-tyopaikat/kirkkoherran-virka/1094701 Raahen seurakunnassa on avoinna KIRKKOHERRAN VIRKA KOTIMAA | 1.2.2018 29. Palveluhakemisto Varaa paikkasi Palveluhakemistosta Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Yhteisvastuun tuotteet. Viranhaltijalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa vähintään tradenomin (AMK) tai aiempaa opistoasteen kaupallista tutkintoa. Talouspäällikkö vastaa taloudesta, kiinteistöistä, hautausmaista, toimii mm. Seurakunnan palveluksessa on noin 100 työntekijää. Viran vastaanottamisen yhteyteen järjestetään perehdyttämisjakso. Lisätietoja antaa kirkkoherra Matti Salminen 040 550 8246. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. etsii hengelliseen ohjaukseen ja retriittitoimintaan perehtynyttä sekä luterilaisen luostariyhteisön kehittämisestä kiinnostunutta PAPPIA kolmevuotiseen hankkeeseen 2018–2020, jolla vahvistetaan rukouselämää ja hengellistä ohjausta ja retriittitoimintaa Mikkelin ja Kuopion hiippakunnissa. hallinnon kokousten sihteerinä ja oman alansa esittelijänä sekä lomittaa toimistosihteeriä kirkkoherranvirastossa. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan nähtävissä Jyväskylän seurakunnan kotisivuilla www.jyvaskylanseurakunta.fi/avoimet-tyopaikat Jyväskylän seurakunnassa on haettavana Lisätietoja antaa kirkkoherra Arto Viitala, p. Ilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun hiippakunnan sivustolla www.ouluhiippakunta.evl.fi > Avoimet virat. Hakemuksen voi jättää myös sähköpostitse matti.salminen@evl.fi. Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset toimitetaan KirkkoHR-palvelun kautta 20.2.2018 klo 15.00 mennessä. Hakemukset osoitetaan Ylitornion seurakunnan kirkkoneuvostolle ja toimitetaan 13.2.2018 kello 14.00 mennessä osoitteeseen Ylitornion seurakunta, Alkkulanraitti 3, 95600 Ylitornio. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. Virkaan valittavan tulee olla ev.lut. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 129,00 € Kotimaa-lehti ja DigiPro-paketti 12 kk 147,00 € DigiPro-paketti 12 kk 120,00 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. Eduksi katsotaan työkokemus vastaavasta työstä julkishallinnon tai yritystoiminnan palveluksessa. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. Päivi Erkkilä 050 530 5310. 0400 540 490, arto.viitala@evl.fi Raahen seurakuntaan kuuluu 7 kirkkoa ja 6 toiminta-aluetta. Lisäksi Kolarin seurakunnan kirjanpidosta maksetaan erillinen 418 €:n vastuulisä. Palkkaus on kirkon virkaja työehtosopimuksen johtavan talousja henkilöstöhallinnon viran J10 hinnoitteluryhmän mukainen. Suomen evankelis-luterilaisen luostarin tuki ry. 08 4639 200 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 tilauspalvelut@kotimaa.fi Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. Hakuohjeet: www.luostariyhteiso.fi Huhtasuon alueseurakunnan aluekappalaisen virka www.jyvaskylanseurakunta.fi Hakemukset tulee toimittaa 22.2.2018 klo 15.00 mennessä Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille sähköisesti KirkkoHR-palvelun kautta. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. Viran täytössä käytetään kuuden kuukauden koeaikaa. Raahen seurakunta on vireä noin 25.000 jäsenen seurakunta Raahen kaupungin ja Siikajoen kunnan alueella
Alttarilla on kuusi kynttilää. pastori Albert Halonen, Pori. | ensi pyhänä | | radio & tv | Kynttilänpäivä on aiheeltaan ”Kristus, Jumalan kirkkauden säteily”. Ti 6.2. työnohjaaja Tuula Valkonen, Salo. pastori Satu-Elina Ansas, Helsinki. 1:5–7, Luuk. sielunhoitajaterapeutti Eija Kuula, Baptistikirkko, Laukaa. Nukkuessamme tulemme suojattomiksi ja luovumme. Ma 5.2. Päivän valossa kristitty kuitenkin valvoo ja toimii. 48:11–15, Mal. pastori Ilkka Raittila, Joensuu. Ke 7.2. To 8.2. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. 2:22–33. Yhteisvastuukerääjä on päivän lapsi varmistaessaan ruokaturvaa ja jakaessaan Kristuksen kirkkauden säteilyä ympärilleen virren 44 sanoin: ”Anna, Jeesus, rakkautta uskon meissä synnyttää. Anna rauhaa, viisautta, Hengen hyvää hedelmää, että täällä kaikkeen vaivaan säteilisi armo taivaan.” | Kynttilänpäivä | Luukkaan evankeliumi 2: 22–33 Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”. Liturgina kappalainen Merja Lampila. Simeon taas rinnasti lohdutuksen pelastukseen. Tyhjä syli täyttyi |K uv itu s: G un D am én pyhä KOTIMAA | 1.2.2018 30. Raamatussa se käännetään usein puolustajaksi tai auttajaksi. Iltahartaus klo 18.01 ja 23.00, la klo 18.00. Jeesuksen vanhempien aavistus lapsensa erityisestä tehtävästä nosti esiin jokaiselle vanhemmalle tutun huolen tunteen: Mitä tämä avuton lapsi joutuu kokemaan. Yhä edelleen lapsen läheiset pyytävät Marian ja Joosefin tavoin johdatusta ja siunausta kantaessaan vastasyntyneen Jumalan syliin. Joh. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. pastori Kaisa Kariranta, Kerava. Tekstit: Ps. Ke 7.2. Saarnaa kirkkoherra Jukka Salo. Iäkkään Simeonin pitkä odotus temppelissä palkittiin, kun Maria saapui synnytyksen jälkeen ”kirkotettavaksi” ja luovuttamaan köyhän perheen uhrina kyyhkysen poikia vastasyntyneestään. Jumalanpalvelukset Yle Radio 1 Sunnuntai 4.2. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. näyttelijä Laura Malmivaara lukee Siirakin kirjaa. La 3.2. HeLenA CASTRén Kirjoittaja on kirkkoherra, rovasti ja psykoterapeutti. Ti 6.2. Moni kääntää huolensa esirukoukseksi. Ilman luottamusta se pelottaa. Virret 728, 447:1–3, 576:1–2, 447:4. La 3.2. mediapastori Markku Vuorinen, Helluntaiseurakunta, Helsinki. Liturginen väri on valkoinen. Hän lausui Vanhan testamentin luottamusta huokuvan tekstin, jota kirkossa on perinteisesti käytetty illan viimeisessä rukoushetkessä. 10.00 Jumalanpalvelus Elimäen kirkossa. Jumala on lohtu epätoivon hetkellä. Yksi Uuden testamentin Pyhää Henkeä kuvaavista kreikankielen sanoista on parakletos, vierelle kutsuttu. Valo lisääntyy nyt. 11:00 Katolinen messu Pyhän Joosefin kirkosta Kuopiosta. Siksi läpi vuoden käytettävät kynttilät haluttiin kynttilänpäivänä siunata. Jäin pohtimaan, mikä onkaan oma odotukseni kohde tänään. pastori Hannele Juutinen, Tampere. Messiaasta odotettiin kuningasta, joka toisi Israelille maailman vallan ja vaurauden. Messun viettää isä Matthew Azzopardi. hiippakuntasihteeri Juha Antikainen, Kuopio. Pe 2.2. kirjalilja Torsti Lehtinen, Helsinki. TV1 Sunnuntai 4.2. Uskova mies koki saaneensa sellaisen täyttymyksen, että oli nyt valmis rauhassa luopumaan ajallisesta elämästään. Kevättä kynttelistä, on totuttu sanomaan. Kolehti kootaan Yhteisvastuukeräykselle Kirkkopalvelut ry:n kautta. Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Yle Radio 1 Aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50. Lohtu lievittää ennen muuta sisäistä hätää. Ma 5.2. To 8.2. Kohtaamisessa tiivistyi ihmisen osaan läpi elämän kuuluva paratiisin kaipuu. Pe 2.2. 3:1–2, 1. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: – Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Kanttori ja urkuri Maarja Koorts. Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Tapasin leskeksi jääneen vanhan miehen, joka kertoi myös haluavansa osallistua: ”Sylini on niin tyhjä ja suren vaimoani, jonka kanssa jaoin liki seitsemänkymmentä vuotta elämästäni”. Pyhän Hengen johdatuksesta sukupolvien kohtaaminen tapahtui juuri oikealla hetkellä ja Simeonin syli täyttyi ihmeellisestä lahjasta. Kirkkokuoro, Tempo-kuoro ja Elimäen seurakunnan lapsikuoro. Saarna piispa Seppo Häkkinen, liturgi Kirsi Hämäläinen. Pienimmänkin kyläkirkon jumalanpalveluksissa palavat alttarikynttilät muistuttavat Kristuksen läsnäolon säteilystä. diakoniajohtaja Teemu Hälli, Turku. J ärjestimme Tyhjän sylin messua äitienpäivän aikaan lapsettomille ja lapsensa menettäneille. 10:00 Jumalanpalvelus Lakeuden ristin kirkosta Seinäjoelta. Me kristityt kannamme lapset kastettaviksi
Maija p. Kerron heille, että on hieno asia päästä taivaaseen isän luo. Olen pannut merkille, ettei lapsia yleensä kuljeteta mukana, ettei heille tarvitse opettaa vaikeita asioita liian pienenä. Mutta olen löytänyt Raamatusta psalmit, jotka ovat lyhyitä ja merkityksellisiä. | Kuva: Seija Väre Rakas raamatunkohta Psalmi 74:15–17: Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen ja puron, sinä kuivasit väkevät virrat. Jos on pilvisiä tai huonoja päiviä, aina viimein se aurinkokin pilkistää. Myös psalmi 23 on rakas. Kirkossa käyminen koskettaa aina. Vihkiraamattumme lisäksi lasten Raamattu ja kaikista kulunein niistä on Pörrö-Nallen Piplia. Toivon, että he oppisivat pitämään aina huolen lähimmäisistään! Nykyään ei juuri hautausmaallakaan törmää lapsiin. Uskon löysin työpaikkani myötä, kun toimin Rauman seurakunnassa aluksi vahtimestarina ja myöhemmin ylivahtimestarina. Kerran Ilmari kysyi, että eikö se kuolema ole ihan kauhea asia. Vastasin, että ei ole kuolevalle, mutta sureville se on. Opiskeluaikana jouduin leikkaukseen ja pelkäsin, voinko saada lainkaan lapsia. Seija VäRe Petra Lounasvaara ” Pörrö-Nallen Piplia on kotimme raamatuista kaikista kulunein. Jumala on säätänyt raamit, joiden sisällä on helppo elää. Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään; virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.” Se sopii moneen tilanteeseen ja se tuo turvallisuuden tunnetta. Ensin sitä tutki yhdeksänvuotias Milla, nykyään se on neljävuotiaan Ilmarin tärkeä kirja. Kysyttyäni Ilmarilta, mikä on hänen lempikappaleensa Pörrö-Nallen Pipliassa, poika näytti Jeesus-lapsen kuvaa seimessä. Olen aika huono lukemaan kirjoja ja tässä elämäntilanteessa pienten lasten äitinä keskittyminen lukemiseen on vielä vaikeampaa. Minua koskettavat ja rauhoittavat etenkin luontoaiheiset Raamatun lauseet sekä virret, joita laulan usein iltasadun jälkeen lapsilleni. Lapsille ei voi ruveta liikaa selittämään, vain pieninä annoksina. Sinun on päivä, sinun on yö. | Raamattu ja minä | KOTIMAA | 1.2.2018 31. Jälkikasvua en kohtele silkkihansikkain, vaan haluan kertoa heille pienestä pitäen elämän realiteetteja. Aasit vartioivat Joosefia ja Mariaa ja se on pojasta vaikuttavaa. Kirkko tuli minulle läheiseksi työssäni ja muutettuani Merikarvialle löydän saman rauhan Merikarvian kirkon seinien sisältä. M eillä kotona on monta Raamattua. Se kulkee lapselta toiselle. Valmistuttuani sain heti töitä Raumalta ja muutin sinne. Sinä valmistit valon ja auringon, sinä määräsit maan rajat. Sinä asetit kesän ja talven. Sen tähden lapsemme ovat minulle entistä rakTaivaan isä tekee koko maailman Merikarvialainen Petra Lounasvaara, 40, on suntio ja puutarhuri, joka toimii nykyisin kolmen pienen lapsen kotiäitinä. Minä yritän selittää heille pienestä pitäen vanhoja perinteitä ja lähimmäisen kohtaamista. Otamme lapsemme mukaamme jopa hautajaisiin. Yksi rakkaita raamatunlauseita minulle on psalmi 74. Kotini ei ollut kovin uskonnollinen. Seuraavaksi sitä katselee vuoden vanha kuopuksemme Elma. “Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Huomaan, että lapset miettivät kuulemiaan asioita. Muutin kotipitäjästäni Keuruulta Jyväskylään opiskelemaan suntioksi. kaampia
Kuten ei ollutkaan, sillä pilvisyys levisi nopeammin kuin osasin arvata. | Kuva: Olli Seppälä luomakunta Herra, sinä, joka olet rajattomuuden Jumala, ja loit rajallisen ihmisen. Hetken niin kaunis oli maa. Etelärannikko oli alkuvuoden pitkään lumeton samaan aikaan kuin valtaosa muuta maata voivotteli lumentuloa ja puut huokailivat tykkylumen painon alla. luontoilmiö Hankoniemellä joulukuussa. Jotenkin tunsin seisovani rajalla. Maailma. K un katson nyt ikkunasta ulos, ei epäilystäkään. Luoja siunasi Suomen kansaa vuodenaikojen avulla. Otin valokuvia tilanteesta, mutta tuntui, ettei näkymän ainutlaatuisuutta, taianomaisuutta saanut millään vangittua. Neljä vuodenaikaa ovat suomalaiselle ihmiselle itsestään selvyys. Maisemassa näkyy lunta. Viime vuoden joulukuussa kävin linturetkellä. Alkuvuodesta eteläisimmän rannikon asukas ei aina tiennyt, mikä vuodenaika on menossa. Päivästä oli tulossa aurinkoinen pitkästä aikaa. Vesi oli sulattanut noin metrin alueelta kaiken lumen pois. Sitten kerran pääsen kaikkien rajojen yli pilvien taakse valohon iäisehen. Kesän, syksyn ja talven turva-alueella. Mieli oli pakahtua kiitollisuudesta, että saan olla paikalla, että saan kokea tämän hetken, jonka aavisti katoavaksi. Hiekkarannassa paljastui poikkeuksellisen kaunis näky. On talvi. Luomakunta. Ja auringonpaiste kaupan päälle. ansioista pääsin todistamaan ilmiötä, jossa vesi on täysin auki, mutta maa valkoinen tuoreesta puuterimaisesta lumesta. Rantaviiva oli vapaa. Kun lähestyimme Hankoniemeä, alkoi maassa näkyä lunta. Vai pitäisikö sanoa siunauksena, Luojan lahjoittamana bonuksena. Puiden huokailuun yhtyivät monet kotitaloudet, jotka pelkäsivät sähkökatkoksia, ja sähköyhtiöiden henkilökunta, joka uumoili saavansa kohta runsaasti sähkölinjojen korjaustöitä. Suomessa vuodenajat kuuluvat vuoden kiertoon. Luonto näytti kauniin puolensa huurteisine koivikkoineen. Vaikka meri näytti tyyneltä, oli jossain vaiheessa ollut arvatenkin hieman aallokkoa. Kauan ei maisema olisi niin kauniissa muodossa. Vuodenajat asettavat rajat eliöiden toiminnalle ja vireystilalle. Myös ihminen on eliö siinä missä karhu, kataja tai pieni perhonen nimeltä metsäokakoisa. No, nyt tietää. Olli Seppälä Hetki kolmen vuodenajan rajalla: sininen kesä, ruskea syksy ja valkoinen talvi. Syksy ja talvi kuuluvat tämän tulkinnan mukaan vitsauksiin. Luonnon antamalla rajavyöhykkeellä. Sininen vesi, ruskea hiekka ja valkoinen lumi. Avoin meri oli saanut aikaan hetkellisen sakean lumisateen, jonka Luonto antaa rajat Joskus luonto tuottaa hetkellisiä ilmiöitä, jotka paljastavat syviä vertauskuvia. Toisaalta jonkun koiranleuan mielestä siunauksia olikin vain kaksi, kevät ja kesä. Niillä on aikansa ja tapansa. Suuntana olivat tutut kohteet Hangossa. Toisin oli vielä pari viikkoa sitten. Se on osani, paikkani ja koko elämäni. Mitä pohjoisempana ihminen asuu, sitä vahvemmin vuodenajat asettavat rajat elämälle. Yksi nukkuu, toinen muuten vain hidastaa solutoimintojaan, kolmas talvehtii toukkana autuaan tietämättömänä lentämisen riemuista, jotka koittavat kesäkuun lopun ja elokuun lopun välillä. KOTIMAA | 1.2.2018 32