tammikuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v.. 1 Ei synny rakkautta ilman oikeutta Tädin syvä kristillinen vakaumus jätti jäljen runoilija Aulikki Oksaseen ja hetken hän pohti, ryhtyisikö diakonissaksi. 50 N:o 1/25 | 8
Ota yhteyttä! 010 8425 100 / puukaupoille@versowood.fi Tyytyväisten metsänomistajien puukauppaa. 2 Kotimaisena perheyrityksenä teemme puu kauppaa tunteella, metsänomistajan ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Asiointi kanssamme on turvallista, joustavaa ja nopeaa. Metsäosastollamme työskentelee noin 50 metsä alan asiantuntijaa, jotka auttavat sinua kohti kannattavaa metsänhoitoa ja hyviä puukauppoja. Versowood_ilmoituspohja_puukauppa_2024-qr.indd 9 Versowood_ilmoituspohja_puukauppa_2024-qr.indd 9 16.12.2024 17.06 16.12.2024 17.06. Niinpä hankimme vain kotimaista tukkipuuta, josta valmistamme laadukkaita sahatavaroita sekä erilaisia jatkojalosteita. Nyt on hyvä hetki myydä
Kun lehti perustettiin vuonna 1905, elettiin vielä keisarinvallan aikaa ja ensimmäinen sortokausi oli juuri päättynyt. Lehdistön tilanne on kuitenkin muuttunut Kotimaan perustamisajoista. Sisäpolitiikassa kuohui. Ilmapiirissä oli paljon kirkon ja uskonnon vastaisuutta. Lukutapojen muutos ja Postin kaiken aikaa huonontuvan jakelun jatkuva kallistuminen pakottavat tekemään strategisia muutoksia. Keisari on vaihtunut itsenäisyyteen ja demokratiaan. Silloin lehtiä syntyi ja niiden levikit kasvoivat lukutaidon lisääntyessä ja yhteiskunnan kehittymisen ja poliittisten vaikutteiden herätellessä tiedonjanoa. Se pakottaa verkon pitkän ilmaisjakelun kauden jälkeen lukijat uuteen tilanteeseen. Lehdessä riittää luettavaa kaikessa rauhassa pitemmäksi aikaa. On valittava mitä lukee ja mistä maksaa, jos haluaa pysyä ajan tasalla ajankohtaisista asioista. Ota yhteyttä! 010 8425 100 / puukaupoille@versowood.fi Tyytyväisten metsänomistajien puukauppaa. Asiointi kanssamme on turvallista, joustavaa ja nopeaa. Nyt on hyvä hetki myydä. Ilman tuloja nimittäin ei ole mediaa missään. Sama pätee myös kirkkoon ja Kotimaahan. Saman tarpeeseen Kotimaa vastaa edelleen. Hyviä lukuhetkiä uuden lehden ja Kotimaa.fi:n parissa! pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n. Niinpä hankimme vain kotimaista tukkipuuta, josta valmistamme laadukkaita sahatavaroita sekä erilaisia jatkojalosteita. Tänä vuonna on myös Kotimaan juhlavuosi. Metsäosastollamme työskentelee noin 50 metsä alan asiantuntijaa, jotka auttavat sinua kohti kannattavaa metsänhoitoa ja hyviä puukauppoja. Sisäpolitiikassa kuitenkin kuohuu ja ilmapiirissä on maallistumisen ja uskonnonvastaisuuden tuntua. Yksi strateginen muutos on se, että mediat muuttavat yhä enemmän verkossa olevaa sisältöään maksu muurien taakse. Tarvittiin kristikansalle oma äänenkannattaja. 120 vuotta palvelua kirkollis-yhteiskunnallisena lehtenä tulee täyteen ensi joulukuussa. Tästä eteenpäin se ilmestyy aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona aikakauslehtenä ja päivittäin verkossa Kotimaa.fi:nä. 3 Kotimaisena perheyrityksenä teemme puu kauppaa tunteella, metsänomistajan ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Jokainen voi kuvitella mitä tietäisi omasta paikkakunnastaan ilman paikallismediaa, maakunnasta ilman maakuntamediaa ja maailmasta ylipäätään ilman valtakunnallista mediaa. Syy on hyvin yksinkertainen: koska paperilehdistä tulevat tulot laskevat lukijoiden siirryttyä verkkoon, on median saatava tuloja verkosta. Versowood_ilmoituspohja_puukauppa_2024-qr.indd 9 Versowood_ilmoituspohja_puukauppa_2024-qr.indd 9 16.12.2024 17.06 16.12.2024 17.06 Mitäpä tietäisit kirkosta ilman Kotimaata H yvää alkanutta vuotta! Kädessäsi on nyt uudenlainen Kotimaa. Sisältö on suunniteltu kuunnellen lukijoiden toiveita. Nyt meneillään ovat lehdistön pudotuspelit
1/25. 4 sisällys 1/25 Tässä numerossa Uutiset 6 Nuorten miesten uskonnollisuus on vuoden uskontouutinen 10 Jenni Haukio suosittelee seurakunnille kirjailijatapaamisia 12 Uskonnosta tuli kulttuurisodan keppihevonen 17 Näkökulma: Uskonnon paluu ja maallistumisen alamäki muuttaa politiikkaa 18 Pienin askelin kohti nepsy-ystävällistä seurakuntaa 22 Katupappila vailla kynnystä 25 Arkkipiispa Tapio Luoma: Älkää skematisoituko! 26 Lukijoilta: Tarvitsemme hengellisen huoltovarmuus -strategian Teologia 30 Lähetysseura on kouluttanut teologeja yli sata vuotta 34 Kolumni:?Elämän merkitys ei löydy sen mielekkyydestä Isoja ajatuksia 36 ”Valitettavasti meillä täytyy olla miespappi” 42 Antti Hurskainen: Kuolemalle vappunenä 44 Lentämisen jälki, eikä mikään läntti taivaalla 56 Kotimaa on kasvanut ajan virrassa 60 Luomakunta: Elämän liekki Kulttuuri 50 Elokuva: Historia tuli liian liki nykyaikaa 54 Kolumni: Kristinuskoista Pyhä 62 Jumala maalaa maailman merkityksen värein 36. ”Valitettavasti meillä täytyy olla miespappi” Kotimaa selvitti pappisnaisten tilannetta seurakunnissa
Niitä ei pidä sanoa ihmiselle, jonka elämä on musertunut, tai jonka elämästä valo on kadonnut. Opetusta rakkaudesta ja rakkauden tekoja. Helmikuun numerossa nuoret miehet puhuvat omin sanoin uskonnollisuudestaan. Kirkkoherra Kaisa Huhtala kertoo tiestään turvapaikanhakijoiden puolustajaksi. Vihan loppumista. Mitä nämä lupaukset tarkoittavat tässä maailmassa, jossa niin moni ruoko on jo musertunut ja lamppu sammunut. Tuleva liikuntaministeri Mika Poutala paljastaa, miten Suomi saadaan liikkeelle. Näin sanoo Jesaja. Siksi näitä sanoja pitää käyttää viisaasti. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Ehkä Välimeren ranta idässä oli hänelle lähellä, kaikki muut kaukana. Ainoa tapa osoittaa näiden sanojen olevan totta, on tehdä murtuneelle ihmiselle rakkauden teko olemalla läsnä ja kuuntelemalla. Samainen Jesajan luku muistuttaa siitä, ettei Hän muserra murtunutta ruokoa, eikä sammuta lampun hiipuvaa liekkiä. Jossa ruoko yhä musertuu ja lamppu sammuu. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen, 040 400 860 862 Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. 5. 5 65 Hartaus: Olemisesta syntyvät ajatukset 66 Ensi pyhänä 70 Suntio & kirkko: Seesteinen kirkko ja mukavat mummot 72 Kirkkokahvit 78 radio ja tv 80 ristikot 82 Mitä kuuluu, Seppo Suokunnas. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Siitä ei voi olla varma, mitkä rannat olivat Jesajan näkökulmasta kaukaisia. MARI TEINILÄ tuhat merkkiä taivaasta Seuraava Kotimaa ilmestyy 5.2. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Nyt Välimeren itäiset rannat Gazassa ja Syyriassa odottavat Hänen opetustaan enemmän kuin ehkä koskaan. Lopulta vain rakkaudella on merkitystä kaikilla rannoilla, lähellä ja kaukana. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus Kaukaiset rannat ikävöivät Hänen opetustaan. Tyhjentävää vastausta ei ole
Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Pauli Juusela nosti monen muun toimittajan tavoin vuoden uskontouutiseksi nuorten miesten ja naisten uskonnollisuudessa tapahtuneet muutokset. MTV:n uutisaamun vastaava tuottaja Jouni Sipilä nosti toisena vuoden uskontouutisena kirkon ja sen lähetysjärjestöjen Kansanlähetyksen ja Sleyn kärjistyneet välit. Kirkkonummelainen koulu perui Händelin Messias-oratorion sen sisältäKoonnut: Jussi Rytkönen. Nuoret naiset ovat vain liukuneet perinteisistä arvoista etäämmälle. 4 seurakuntamuutosta tuli voimaan vuoden alusta: Varpaisjärven seurakunta liitettiin Lapinlahteen. Utajärven ja Vaalan seurakunnat liitettiin Muhokseen. Kortelaisen mukaan Kuopion piispa Jari Jolkkonen teki Radio Dein ja Kotimaan toteuttamalla Piispan kyselytunnulla tärkeän huomion. Sen mukaan piispainkokouksen olisi pitänyt lähettää esitys kirkolliskokoukseen kyseisten järjestöjen virallisen aseman purkamisesta. Tämä on poikkeuksellista, aiemmin tilanne on ollut toisinpäin, Juusela vastaa. – Oman näkemyksen esiin tuominen on rehellistä. Jolkkosen mukaan yliopiston ja kirkon tutkimustuloksia tarkasti lukemalla voi havaita, etteivät nuorten miesten arvot ole aiempiin vuosikymmeniin verrattuna liikkuneet juuri mihinkään. – Kansainvälisestikin on huomattavaa, että nuoret naiset määrittelevät itsensä ateisteiksi nuoria miehiä useammin, Nevala sanoo. Ilmiöllä nähtiin olevan myös yhteiskunnallista merkitystä. Seurakunnista suurin on Jyväskylän seurakunta (91 458 jäsentä) ja pienin Brändö-Kumlingen seurakunta (491 jäsentä). 6 Nuorten miesten uskonnollisuus on vuoden uskontouutinen V uoden 2024 uskontouutisia olivat muun muassa nuorten miesten uskonnollisuus, kirkon ja lähetysjärjestöjen kiristyneet välit ja uskonnon rooli kouluissa. – Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan nuoret miehet uskovat kristinuskon uskomuksiin nyt samanikäisiä naisia useammin. Askolan ja Pukkilan seurakunnat yhdistettiin. – Minusta oli hätkähdyttävää, että osa piispoista oli asiasta eri mieltä, ja he jättivät myös eriävän mielipiteen asiaan. – On vähän vaikea uskoa, että skisma olisi tällä taputeltu, Sipilä sanoo. Järjestöjen antamien selvitysten jälkeen kolme piispaa, joukossa arkkipiispa Tapio Luoma, esittivät piispainkokouksessa eriävän mielipiteen. Horisontti-ohjelman toimittaja Hilkka Nevala nostaa myös vuoden uutiseksi nuorten naisten uskonnollisuuden romahtamisen. Joutsan ja Toivakan seurakunnat liitettiin Jyväskylään. Tavallisen kansan silmissä arkkipiispa nähdään vielä koko kirkon kasvoina, sekin kasvatti eriävän näkemyksen painoarvoa, Salovaara sanoo. Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen toteaa, että uutinen nuorten miesten uskonnollisuuden muutoksesta läpäisi journalismin kentän kautta maan. Kotimaa kysyi asiaa muutamilta toimittajilta eri medioista. vaaralle jäi mieleen sama piispankokous. Kalevan toimittaja Minna Akimo nostaa yhdeksi vuoden uskontouutiseksi barokki konsertin. ”Jos kaikki menee hyvin, tavallinen seurakuntalainen ei huomaa mitään eroa aiempaan toimintaan.” Kirkkoherra Juha Taskinen seurakuntaliitoksista Kotimaassa 8.11.2024. Rauhan Tervehdyksen päätoimittajalle Elsi Salouutikatsaus Seurakunnat 2025 347 Seurakuntien määrä Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa 1.1.2025
YK, EU ja Yhdysvallat ovat luokitelleet HTS:n terroristijärjestöksi. Kotimaasta pari vuotta sitten eläkkeelle jäänyt julkaisupäällikkö Olli Seppälä nimeää vuoden uskontouutiseksi Yleisradion päätöksen säästösyihin vedoten lakkauttaa Horisontti-ohjelma. Tulevaisuus saattaa olla satunnaisten pistejuttujen ja -ohjelmien sekä yksittäisten toimittajien kiinnostuksen varassa. Sisällissodan runtelemassa Syyriassa valta vaihtui, kun kapinalliset valtasivat pääkaupunki Damaskoksen islamistisen Hayat Tahrir alSham-ryhmän (HTS) johdolla. Iloon sekoittuu kuitenkin pelkoa siitä, minkälainen hallinto Bashar al-Assadin hallinnon tilalle tulee. Kotimaan toimittajan Tuija Pyhärannan mukaan vuoden mahdollisesti tärkein uskontouutinen tuli yllättäen joulukuun alussa. – Mutta riittääkö tekijöitä, löytyykö foorumeita. – Syyrialaiset ovat juhlineet Assadien puoli vuosisataa jatkuneen sorron päättymistä. – Horisontti on ollut ainut laajalle yleisölle suunnattu uskontojournalistinen radio-ohjelma. Samalla ne ovat osa länsimaista rikasta kulttuurihistoriaa, jonka tunteminen ei ole pahitteeksi uskovaisille eikä uskonnottomille, Akimo sanoo. Erityisesti syytä pelkoon voi olla Syyrian vähemmistöillä. Sosiaalinen media ja uutisvirta täyttyivät milloin kauhistelusta, milloin pöyristymisestä ja järkiperäiset kommentit tuppasivat jäädä tunnepitoisten kommenttien jalkoihin, Akimo sanoo. – Sen ei pitäisi olla yllätys, että 1600–1700-luvuilla sävelletty musiikki sisältää uskonnollisia viitteitä. 7 Uskonto nousi otsikoihin viime vuonna useiden eri aiheiden tiimoilta. – Jo lähtökuopissa uutinen lähti lapasesta. Messias-oratorio perustuu Raamattuun, ja se kertoo Jeesuksen elämästä. Päätös herättää huolen ja kysymyksen pitkäjänteisen uskontojournalismin tilasta ja tulevaisuudesta Suomessa, Seppälä sanoo. MARI TEINILÄ Jo lähtökuopissa uutinen lähti lapasesta.. Syyrialaisista kristittyjä on noin kymmenen prosenttia, Pyhäranta toteaa. Hänen mukaansa uskontojournalismia tarvitaan. | Kuva: Jesperi Virtanen mien uskonnollisten viitteiden vuoksi. – Opetushallituksen mukaan kouluille on annettu selkeät säännöt sille, miten uskonnollisia tilaisuuksia kouluissa voidaan järjestää. Julkisuudessa barokkikonsertin perumista perusteltiin sillä, ettei tilaisuuden sisällöstä tiedottamiseen ollut tarpeeksi aikaa
Pyhä-palstalla evankeliumitekstejä selittää tänäkin vuonna Vanhan testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Tuukka Kauhanen, sekä Kotimaan omat toimittajat. Jumalalle mikään aika ei ole vieras. Mari Leppänen – Aloitan vuoden 2025 vakavalla, mutta luottavaisella mielellä. On tärkeää muistaa, ettei meitä ole jätetty tänne pärjäämään omin nokkinemme, Antti Hurskainen. Kolumni ei ole essee, mutta vielä vähemmän se on pikaheitto somevirrassa. K otimaan kolumnisteina aloittavat Turun piispa Mari Leppänen sekä kirjailija Antti Hurskainen. Mari-Anna Stålnacke – Olen koulutukseltani teologian tohtori, sydämeltäni lähetystyöntekijä ja evankelista. Hän on meitä vastassa, kun käymme kohti uutta vuotta ja tulevaisuutta. | Kuva: Jukka Granström Mari Leppänen. Minua kiinnostaa, miten ihminen elää uskoaan ja millaista on kaipaus Jumalan puoleen ja yhteyteen toisten kanssa. | Kuva: Jukka Granström. Kun seuraa uutisia ja maailman menoa, tuntuu, että elämme erityisen vaikeita aikoja. Sytykkeitä tarjoavat kohtaamiset ihmisten kanssa ja kaikki se, mitä maan päällä ja taivaan alla tapahtuu. Olen opettanut teologiaa kolmella eri mantereella kolmella eri vuosikymmenellä. Antti Hurskainen – Maailma kiehuu, pursuaa sotaa ja harkintakyvyltään rajoittuneita johtajia. – Aion kirjoittaa teemoista, jotka koskettavat, puhuttelevat, ihmetyttävät ja ilahduttavat. Miten esittelisit itsesi ja mikä raamatunkohta puhuttelee juuri nyt. Uutena kirjoittajana palstalla aloittaa teologian tohtori Mari-Anna Stålnacke. – Lempiraamatunkohtani on efesolaiskirjeen ensimmäisestä luvusta, jakeet 19–20. Minkälaisin odotuksin kolumnistit aloittavat vuoden 2025 ja mitä teemoja he aikovat käsitellä. Käytän apunani kirjallisuutta ja hitautta. 8 uutikatsaus He kirjoittavat Kotimaassa tänä vuonna Kotimaassa aloittaa kaksi uutta kolumnistia sekä yksi pyhä-palstan kirjoittaja. Pyrin esittämään jokaisessa kirjoituksessani ajatuksen, joka ei ensimmäiseksi tule mieleen. Kuitenkin saumoista tihkuu valoa, taidetta ja muita pyhän ilmentymiä. Mielipidesivuilla uutta on Tapahtuipa kerran -palsta. Vuosi 2025 alkaa peruskauhun vallassa. Toimin raamattukouluttajana, blogistina ja puhujana; jaan sitä, mitä olen ensin itse saanut. Turhan usein unohdamme tai ohitamme tämän raamatunkohdan. Samalla tiedämme, että ihmiset kaikkina aikoina ovat kokeneet, että oman ajan haasteet ovat erityisiä. Meille on annettu elettäväksemme tämä aika, sen ilot jaettavaksi ja haasteet ratkottavaksi. Kirjoitan kolumnini kaoottisen todellisuuden läpi ja ymmärtämättömyyttäni jakaen
Yhtymän omistuksessa on yhteensä 3 402 hehtaaria metsää, josta jo noin kymmenen prosenttia on jo suojeltu. – Nykyinen yhteinen kirkko valtuusto on ollut koolla vasta kaksi vuotta. – Valtuuston kokouksessa annettiin esitys esityksen pöydällepanosta heti esitystä koskeneen täydennysesityksen jälkeen. – Tarinat, joita kerron, ovat syntyneet muistiinpanoista, joita olen tehnyt vuosien mittaan, kun olen tavannut ennestään tuntemattomia ihmisiä kadulla, raitiovaunu pysäkillä, bussissa, kaupassa, terveysasemalla, missä milloinkin. Lapsesta asti piirtänyt ja kirjoittanut Tapaninen on kiitollinen saamastaan ihmettelyn armolahjasta. Millaisin ajatuksin aloitat uuden vuoden ja mitä teemoja aiot palstallasi käsitellä. Yhtymän metsistä ja niihin liittyvistä päätöksistä oli selvästi tarvetta keskustella enemmän, Bergbacka sanoo. Seurakuntayhtymän tuloista vuosittain noin 2,5–3 prosenttia on saatu metsistä. | Kuva: Jussi Partanen Annikka Tapaninen. 9 Esitys metsien suojelusta jäi pöydälle Ylä-Savossa Y lä-Savon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto jätti pöydälle joulukuussa pidetyssä kokouksessa yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän aloitteen metsien suojelusta. Pöydälle pano hyväksyttiin yksimielisesti, eikä asiaa koskenutta keskustelua voinut enää sen jälkeen jatkaa, Ylä-Savon seurakuntayhtymän hallintojohtaja Katariina Bergbacka sanoo. Uutta Kotimaassa on kuvitettu mielipidesivuilta löytyvä Tapahtuipa kerran -palsta, jonka kuvitusten ja tarinoiden takaa löytyy elämäntyönsä arkkitehtina tehnyt Annikka Tapaninen. Toivon ja rukoilen lähimmilleni kohtuullista terveyttä, sopivaa kuormitusta, hyvää tekeviä kohtaamisia, sitkeyttä ja hiljaista iloa. Siihen kutsutaan metsiin liittyviä eri tahojen asiantuntijoita. Olen havainnut, että mitä vanhemmaksi käyn, sen ystävällisemmin minuun suhtaudutaan – silloin kun minut ylipäänsä nähdään. Asiaa käsiteltäneen seuraavan kerran yhteisen kirkkovaltuuston erityisessä metsäseminaarissa tammikuun lopulla. Ylä-Savon seurakuntayhtymään kuuluvat Iisalmen, Lapinlahden, Nilakan, Sonkajärven ja Varpaisjärven seurakunnat. Aloitteessa tavoitteena oli suojella 30 prosenttia seurakuntayhtymän metsistä vuoteen 2030 mennessä. Tarkoituksena oli kartoittaa tämän vuoden aikana parhaiten metsien suojeluun soveltuvat kohteet. Mari-Anna Stålnacke. KOONNUT: NOORA WIKMAN Antti Hurskaisen kolumni löytyy tämän lehden sivulta 42, ja Tapahtuipa kerran -palsta sivulta 29. Mielessä minulla on ollut Virpi ja Jaakko Hämeen-Anttilan jostain haastattelusta kuulemani lause: ”Maailmassa ihmisten välillä tapahtuu paljon enemmän hyviä asioita kuin pahoja”. MARI TEINILÄ vaan Jumalan voima vaikuttaa meissä jatkuvasti. Eikä se ole mikä tahansa voima, joka hiipuu käytettäessä, vaan se on sama järisyttävä ylösnousemusvoima, jolla Kristus herätettiin kuolleista. Annikka Tapaninen – Luulenpa, että jokainen meistä toivoo sodan loppuvan ja kaikkinaisten ilkeyksien vähenevän. | Kuva: Annikka Tapanisen oma arkisto
| Kuva: Laura Malmivaara / WSOY. 10 Kirkon Kulttuuriasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja Jenni Haukio toivoo, että jokainen kirkon jäsen tai kansalainen löytäisi matalalla kynnyksellä kulttuuritapahtumien äärelle
– Kirkoissa ja seurakunnissa voidaan nykyistä aktiivisemmin järjestää muun muassa lukupiirejä ja kirjailijatapaamisia. 5 Mitä asioita kirkossa ja toisaalta yhteiskunnassa pitäisi nyt vahvistaa, että kulttuuri säilyisi elinvoimaisena. 1 Mikä innosti teidät ottamaan vastaan Kulttuuriasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajuuden. – Aluksi muun muassa analysoimme kirkon kulttuuritoimijuutta koskevia taustatietoja sekä läpikäymme kirkon kulttuuriprofiiliin liitettäviä mielikuvia ja ennakko-olettamia. Näitä sekä monia muita tapoja vahvistaa kirjallisuuden asemaa tulemme varmasti neuvottelukunnan piirissä pohtimaan. Mitä asioita nousee esille ensimmäisissä kokouksissa. Kirkkohallituksen nimittämä neuvottelukunta on uusi, ja se on perustettu edistämään kirkon kulttuurialan näkyvyyttä ja verkostoitumista kulttuuritoimintakenttään yhteistyökumppanina. – Esimerkiksi kirkon varhaiskasvatusja nuorisotyön kautta voidaan osallistua lukutaitotyöhön kannustamalla lapsia ja nuoria lukuharrastuksen äärelle. 3 Musiikilla on perinteisesti vahva rooli kirkollisessa kulttuurissa. Pitäisikö kuvataiteen merkitystä korostaa. 2 Kyseinen neuvottelukunta on uusi. 11 ”Seurakunnissa voidaan järjestää nykyistä aktiivisemmin kirjailijatapaamisia” Kustannusosakeyhtiö WSOY:n yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Jenni Haukio valittiin viime vuoden lokakuussa kirkon Kulttuuriasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. MARI TEINILÄ kuukauden henkilö Jenni Haukio – Kirkon kulttuuriasioiden neuvottelukunnan puheenjohtaja. 4 Luterilaisessa kirkossa sanalla on vahva rooli. Koin innostavana mahdollisuuden lähteä ideoimaan, verkostoitumaan ja toimimaan, jotta tuo rooli tulisi näkyvämmäksi ja tunnetummaksi. Voisiko kirkko olla vahvistamassa nykyistä vahvemmin kirjallisuuden asemaa ja lukemista. Tämä kartoittava työ luo pohjaa neuvottelukunnan toiminnalle. – Kirkon rooli elävän kulttuurin tuottajana on yhteiskunnassamme verrattain heikosti tunnettu. – Kaiken kulttuurityön resurssointiin tulisi löytää riittävästi voimavaroja siitäkin huolimatta, että maamme taloustilanne on haastava. – Kuvataiteilla on kristillisen kulttuuriperinnön näkökulmasta valtavan suuri merkitys, mutta neuvottelukunnan työssä näemme kaikki eri taiteenlajit tasavertaisina ja pyrimme edistämään kulttuurin vaikuttavuutta mahdollisimman laaja-alaisesti. – Kulttuurin saavutettavuuteen tulisi kiinnittää entistäkin määrätietoisempaa huomiota, jotta jokainen kirkon jäsen tai kansalainen voisi matalalla kynnyksellä löytää kulttuuritapahtumien äärelle. Jos, niin miten
12
Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä sanat ovat saaneet paljon painoarvoa. Vaalien aikaan Stubb kertoi kuitenkin pitävänsä perinnettä arvokkaana ja aikovansa jatkaa sitä. Joka ikisestä aiheesta, josta poliittista erottelua voidaan repiä, se revitään. Tätä kulttuurisota meille tekee. ». Näihin sanoihin presidentti Sauli Niinistöllä oli tapana päättää perinteinen uudenvuoden puheensa. Politiikassa myös uskonnosta on Hjelmin mukaan tullut osa tätä kehitystä. – Uskonnosta on tullut keppihevonen, jonka kautta käsitelTEKSTI | TUIJA PYHÄRANTA – KUVAT | ANTTI RINTALA ajankohtaista Kuka. Uskonnon ja politiikan suhteeseen perehtynyt uskontotieteen professori Titus Hjelm kertoo, että historiassa tapa on vaihdellut presidentistä toiseen. Uudenvuoden puheiden perinteen aloittanut Svinhufvud toisinaan mainitsi Jumalan ja toisinaan ei. Työ: Uskontotieteen professori Helsingin yliopistossa. Esimerkiksi Kekkonen tai Koivisto jättivät siunauksen järjestelmällisesti toivottamatta. 13 Uskonnosta tuli kulttuurisodan keppihevonen Suomalaisen demokratian pyhätössä eduskunnassa uskonnollisia argumentteja kuullaan harvoin, sanoo aiheeseen perehtynyt uskontotieteen professori Titus Hjelm. Väitöskirja käsitteli saatananpalvontaa mediailmiönä. On selvää, että tekee Stubb kummin vain, valinta on tietoinen. Joka ikisestä aiheesta, josta poliittista erottelua voidaan repiä, se revitään. O nnellista alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta. – Tätä kulttuurisota meille tekee. Tämän lehden mennessä painoon emme vielä varmasti tienneet, miten presidentti Alexander Stubb asiassa menettelee. Hiljattain käynnistyneessä hankkeessa selvitetään uskontotiedon vaikutusta asenteisiin. Kiinnostaa: Maallistumisen ja uskontolukutaidon tutkimus. Kulttuurisota on kuitenkin lisännyt puhetta uskonnosta myös politiikassa. Titus Hjelm, 50 Koulutus: Teologian tohtori. Nyt siunauksen toivottamisesta on kuitenkin Hjelmin mukaan tullut tapa asemoitua identiteettipoliittisesti
14 Titus Hjelmin johtamassa tutkimushankkeessa kartoitettiin uskonnon paikkaa suomalaisessa poliittisessa puheessa.
Erityisesti keskustan osalta tulos yllätti Hjelmin. Kaikkein vähiten uskonnosta puhuvat vakiintuneet suuret puolueet: sdp, keskusta ja kokoomus. ajankohtaista Poissulkeva kristillinen nationalisti sanoo olevansa kristitty kertoakseen, ettei ole ainakaan muslimi. Kun tutkijat katsoivat, minkälaista vastakaikua uskonnolliset argumentit saivat, he huomasivat, että usein niitä ei kommentoitu lainkaan tai tuotiin ilmi, ettei uskonnollinen puhe kuulu eduskuntaan. Hanke päättyi viime syksynä, ja nyt tekeillä on kirja sen tuloksista. Suomessa näyttää siis vallitsevan vahva yhteisymmärrys siitä, että eduskunta on maallinen instituutio. Tämä selvisi Hjelmin johtamasta LegitRel-tutkimushankkeesta, jossa käsiteltiin uskonnon ja politiikan suhdetta eduskunnassa vuosina 2010–2020. Kaikkiaan uskonnosta puhutaan eduskunnassa vähän. Muutosta voi selittää se, ketkä uskonnosta eduskunnassa puhuvat – ja ketkä eivät. Hieman yllättäen uskontoviittausten määrä ei tutkimusjaksolla kuitenkaan vähentynyt vaan hieman kasvoi. – Pisimpään politiikassa mukana olleilla puolueilla on ääneen lausumaton yhteisymmärrys siitä, että uskonto ei ole suomalaisessa politiikassa oikea tapa perustella politiikan tekoa. Toinen uoma on ulossulkevampi ja muistuttaa enemmän amerikkalaista vastinettaan. Päivi Räsänen on Hjelmin sanoin ”varmaan Suomen tunnetuin kristitty”, mutta eduskunnassa kristillisdemokraattien seitsemännen kauden kansanedustaja ei käytä uskonnollisia argumentteja. Tutkijat selvittivät myös, miten amerikkalainen kristillisen nationalismin käsite sopii suomalaiseen keskusteluun. Riippumatta siitä, mikä hänen julkisuuskuvansa tai uskonnollinen taustansa on. Tausta ei kuitenkaan välity politiikan tekoon. 15 lään laajempia identiteettipoliittisia teemoja. Suomesta löytyi kaksi erilaista kristillistä nationalismia. Seuraavaksi eniten uskonnosta puhuvat vihreiden ja vasemmistoliiton edustajat, joiden näkökulma liittyy Hjelmin mukaan yleensä ihmisoikeuksiin. Toisen uoman mukaan luterilainen kirkko kuuluu osaksi suomalaista kulttuuriperintöä. Sen jälkeen koneen löytämät uskontoviittaukset käytiin läpi manuaalisesti. Eniten uskontoviittauksia liittyi tyttöjen silpomiseen, samaa sukupuolta olevien avioliittoon, Israel–Palestiina -konfliktiin, aborttiin, poikien ympärileikkaukseen, uskonnonopetukseen sekä Suvivirteen ja muihin kristillisiin perinteisiin koulussa, islamilaiseen radikalisaatioon ja kirkkolain uudistukseen. Entä sitten aiheet, joiden yhteydessä uskonnosta puhutaan. Kyselyn vastaajista neljä viidestä oli sitä mieltä, ettei valtion lakien tulisi perustua mihinkään uskontoon. Perussuomalaiset saivat vuonna 2011 kerralla kymmeniä lisäpaikkoja eduskuntaan ja toivat samalla mukanaan lisää uskontopuhetta. Uskonnollisten argumenttien poissaoloa edustakunnasta pitää yllä myös puhekulttuuri. Tekstit syötettiin ohjelmistoon, joka poimi joukosta uskontoon viittaavat sanat. Tämä tuli ilmi myös osana tutkimushanketta toteutetussa väestötason kyselytutkimuksessa, jonka avulla tutkijat selvittivät suomalaisten asenteita uskonnon ja politiikan suhteesta. – Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana kaikki uskonnollisuuden mittarit, kuuluminen, uskomukset, uskonnonharjoitus ja identifioituminen, ovat menneet alaspäin kiihtyvällä vauhdilla, Hjelm toteaa. Sitten tutkijat erottelivat uskontopuheen uskonnollisesta puheesta. Tutkimus on ensimmäinen systemaattinen kartoitus uskonnosta suomalaisessa poliittisessa puheessa. – Meidän tutkimuksessa tuli selvästi ilmi, että ei toimi. – Mitä vakavammin otettavana poliitikko haluaa näyttäytyä, sitä epätodennäköisemmin hän perustelee politiikkaansa uskonnolla. Maallistuminen ei siis välttämättä johda uskontopuheen vähenemiseen. Erityisen vähän on uskonnollista puhetta, ja se henkilöityy muutamiin kansanedustajiin. Tilaston kärkipaikkaa pitävät kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset. Puolueella on perinteisesti ollut pappisedustajia ja vakiintunutta uskonnollista kannattajakuntaa. Puhutaanko uskonnosta instituutiona vai toimivatko uskonnolliset argumentit pätevänä perusteluna politiikalle. Tutkijat kävivät hanketta varten läpi kaikki eduskunnasta julkisesti saatavilla olevat puheet ja asiakirjat. Ero näkyy paitsi puolueiden myös kansanedustajien välillä. Kysymykseen siitä, toimiiko uskonto suomalaisessa politiikassa pätevänä perusteluna, vastaus on Hjelmin mukaan yksiselitteinen. Hjelmiä kiinnosti erityisesti se, miten poliittisessa puheessa näkyy, että yhä harvemmalla on henkilökohtaista suhdetta uskontoon. – Sen mukaan luterilaisella kirkolla pitäisi olla erityisoikeuksia, mutta lisäksi muiden uskontojen kannattajilla pitäisi olla vähemmän oikeuksia. ». Uskonnolliseksi määriteltiin sellainen puhe, jossa politiikan tekoa perusteltiin uskonnollisin argumentein, kuten vetoamalla Raamattuun, Jumalan tahtoon tai uskonnollisiin sääntöihin
Minä saan viestejä toistakymmentä, mutta jotkut saavat toistasataa. Hän on saanut kulttuurisodasta myös oman osansa. Vaikka kristilliset nationalistit vetoavat puheissaan uskontoon, he eivät välttämättä ole erityisen uskonnollisia eivätkä myöskään suhtaudu luterilaiseen kirkkoon erityisen positiivisesti. Suhteessa valtioon Suomen evankelis-luterilainen kirkko on Hjelmin mukaan ”hyvä kumppani”, joka huolehtii joistain yhteiskunnallisesti välttämättömistä tehtävistä. – Se on virasto toisten joukossa. Joka aiheesta pitää ensin valita puoli. Kirkon ja valtion suhteesta vallitsee Hjelmin mukaan poliittinen konsensus, jonka haastaminen ei ole millekään puolueelle kannattavaa. ajankohtaista Voimakkaan vastakkainasettelun ilmapiiri huolestuttaa Hjelmiä. Hjelm arvelee, että keväällä lähestyvät kuntaja aluevaalit saattavat myös lisätä puhetta polarisoivista teemoista kuten islamin asemasta Suomessa. Se on se, mikä tässä ajassa on ongelmallista. – Muutama ihminen voi heilauttaa vaakaa. Erityisesti se pätee eduskuntaan, johon kansanedustajia valitaan kerralla vain 200. 16 Viime aikoina tällainen politiikka on näkynyt esimerkiksi sisäministeriön haluna suosia pakolaisvalinnoissa kristittyjä, sekä lakialoitteena, jolla halutaan kieltää kasvot peittävien asusteiden käyttö. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asema ei Hjelmin mukaan kansanedustajia juuri puhuta. Se ajaa meidät hölmöihin näkemyksiin. – Ilmapiiri on sellainen, että ihmiset ovat lakanneet ajattelemasta omilla aivoillaan. Jotkut viesteistä on Hjelmin sanoin kirjoitettu ”aika korkeissa verenpaineissa”. Voimakkaan vastakkainasettelun ilmapiiri huolestuttaa Hjelmiä. – Olet jo kaivanut itsesi poteroon, eikä sieltä enää voi tulla rauhanlippu kädessä ulos. Se vaikuttaa haluun osallistua julkiseen keskusteluun. Some ei tätä tietenkään paranna. Hjelm ei silti usko, että asema radikaalisti muuttuisi, vaikka maallistuminen yhä jatkuisi ja jäsenmäärä putoaisi alle puoleen. Kirkosta puhutaan instituutiona sen kautta, mitä kirkko yhteiskunnassa tekee. Hän on saanut kulttuurisodasta myös oman osansa.. Ensin tykätään tai vihataan ja sitten vasta katsotaan, että mistä tässä oikeastaan oli puhe. – Mietin jaksanko käyttää seuraavaa päivää viestien deletoimiseen. Hjelm toteaa, että erityisesti perussuomalaisten suhde niin kristinuskoon kuin luterilaiseen kirkkoon on jännitteinen. – Kirkon asemaa ei eduskunnassa ole haastettu pariinkymmeneen vuoteen. Kun Hjelmiä loppusyksystä pyydettiin keskustelemaan A-studioon koulujen uskonnollisista tilaisuuksista, olisi hänen tehnyt mieli kieltäytyä. Hjelmin mielestä kuuntelemisen taito ja halu ymmärtää muita ovat kateissa. Kirkon erityisasemaa lainsäädännössä on usein perusteltu sillä, että valtaosa suomalaisista on kirkon jäseniä. Ei siksi, että A-studiossa keskusteleminen olisi epämiellyttävää, vaan siksi, mitä lähetyksen jälkeen oli odotettavissa. Ennustaminen on kuitenkin tunnetusti vaikeaa. – Poissulkeva kristillinen nationalisti sanoo olevansa kristitty kertoakseen, ettei ole ainakaan muslimi. Ja kun puoli on valittu, ei faktoilla enää ole kovin suurta merkitystä. Julkisten esiintymisten jälkeen sähköpostia tulee aina. Näistä teemoista muistuttaminen on joillekin puolueille poliittisesti kannattavaa. Uskonnosta keskusteltaneen eduskunnassa silti myös tulevaisuudessa
Mutta ehkäpä maailmassamme lisääntyy ymmärrys siitä, että kristinusko on imeytynyt niihin kaikkiin ja jopa sekularismin parhaisiin ideoihin – ja että kirkot ovat osa kansakunnan elämää. Profaaneja ideoita kestävämpää tapaa rakentaa oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa on etsitty islamista. | Kuva: Jussi Rytkönen. Lännen kirkkojen neuvottomuuden akanvirtana on kuitenkin kolmannen maailman kristinuskon edelleen jatkuva nopea kasvu. Jotakin uutta on edessä. Valtavan katolisen kirkon poliittinen painoarvo on globaalisti huomattava ja demografinen painopiste yhä etelämmässä. Kiinassakin kristittyjen määrä kasvaa. Kiinan, Japanin ja monen muun kansan alkuperäisuskonnot voivat nekin taas nousta osaansa. Taantuvat perinteiset kirkot ja uusi uskonnollisuus eivät välttämättä aina ja kaikkialla kohtaa. Afrikasta on tullut väekkäin kristitty manner. Ortodoksisessa maailmassa suurin eli Moskovan patriarkaatti on voimistuessaan ryhtynyt tai pakotettu Kremlin vallanpitäjien äänitorveksi ja politiikan välineeksi. Totta kai ne pysyvät ja niin niiden pitääkin. näkökulma Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi Muuttuvassa maailmassa politiikka, uskonto ja muut aatteet näyttävät kietoutuvan toisiinsa entistä näkyvämmin. Elleivät kehitysnäkymät muutu, voi kysymyksenä yhä useammin olla: kuka sammuttaisi lopulta valot. Ilmiöön liittynee myös perinteistä tai metamorfoitunutta uskon maailmaa. Länsimaissa perinteiset kirkot alkoivat 1970-luvulta alkaen kiihtyvästi menettää jäseniään ja asemiaan ja kriisiytyä sisäisesti. Erityisesti Euroopassa sekularismi voi hyvin. Toisaalta elpymistäkin varmasti tapahtuu. Jos ne ikinä oikeasti poissa olivatkaan. Kuvassa WHO:n ja koronarokotuksien vastainen mielenosoitus Budapestin parlamenttitalon edustalla marraskuussa 2023. Lähivuosikymmenet todistanevat yhteiskuntien ja uskontojen lisääntyvää polarisaatiota ja murenemistakin, sekä monenlaisia kulttuuritaisteluja ja poliittisten agendojen muutoksia. Monien länsimaiden vaalit ovat viime vuosina viestittäneet poliittisesta muutoksesta, joiden taustalla on usein ollut myös uskonnollisia motiiveja. 17 Uskonnon paluu ja maallistumisen alamäki muuttaa politiikkaa I slamilaisessa maailmassa ryhdyttiin viimeistään Iranin vuoden 1979 vallankumouksen myötä entistä avoimemmin vierastamaan aiemmin länsimaista ja sosialismista omaksuttuja yhteiskunnallisia periaatteita. Armo ja oikeudenmukaisuus eivät ole mitään tyhjästä käsiimme pudonneita periaatteita. Yhdysvalloissa tämä on ollut ilmiselvää jo vuosikymmenien ajan, mutta muutos näyttää siirtyvän myös perinteisesti hillitympään Eurooppaan. Jotkut paikalla olijat käyttivät kristillisiä tunnuksia ja jakoivat uskonnollis-isänmaallista aineistoa. Trendi ei tarkoita, etteivät läntiset yhteiskunnat ja niiden instituutiot pysyisi sekulaareina. Maailman lähitulevaisuus näyttää narratiivien kirjavuudesta huolimatta erilaisten signaalien perusteella jonkinlaiselta eri elämänalueiden konservatiivisuuden paluulta. Viimeistään Karl Marxista (1818– 1883) ja Ludwig Feuerbachista (1804– 1872) alkaen esitetty uskontokritiikki ja myöhemmät ennustukset uskontojen kohtalosta menivät metsään: ne eivät ole häviämässä. Uskonnot kulttuurien ytiminä ovat palanneet. Erikoista kyllä, sen eräisiin ideoihin voivat olla kytköksissä myös monet vanhat läntiset valtatai kansankirkot. Nousevassa Intiassa hindulaisuus on saanut myös nationalistista poliittista roolia. Sen sijaan monilla uusilla kristillisillä yhteisöillä ja kirkoilla menee usein paremmin. Pikemminkin kuihtumassa voi olla yltiöprofaani, usein kenties liberaalisti tai jopa kulttuurimarxilaisesti orientoitunut maailmankatsomuksien mosaiikki
Tanja Rantapere on itse nepsyvalmentaja ja muitakin vastaavia työskentelee eri seurakunnissa. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi jumalanpalveluselämässä. Hänen mielestään seurakunnan työntekijöiden kouluttaminen olisi tärkeää. Moni tunnettukin henkilö on kertonut esimerkiksi omasta ADHD-diagnoosistaan. Läheskään kaikilla ei kuitenkaan ole diagnoosia, Rantapere sanoo. Ympäristön ärsykkeet voivat kuormittaa joitakin nepsyjä tavallista enemmän.. | Kuva: Pasi Leino K uvittele ajavasi erittäin vilkkaaseen valtateiden risteykseen. Neuron kirjolla olevia ihmisiä eli nepsyjä on maailmassa miljoonittain. Entä miksi juuri nyt pitääkin nousta seisomaan, kun normaalisti tässä kohtaa istutaan. Diakoniatyöntekijä Tanja Rantapere (oik.) on itse nepsyvalmentaja. Tanja Rantapere näkee kirkon toiminnan sisältävän neuron kirjolla oleville henkilöille yhden merkittävän haasteen: seurakunnan käytännön toiminta on täynnä erilaisia kirjoittamattomia sääntöjä. – Muut eivät sitten ihmettelisi niin paljon sitä, miksi toimit aina tietyllä tavalla. – Meidän tulisi oppia ymmärtämään, että ympärillämme on erilaisia ihmisiä. – Seurakunnat voisivat ottaa tavoitteeksi sen, että viiden vuoden sisällä olemme pitäneet tästä aiheesta koulutusta kaikille nuorisotyönohjaajille, Rantapere ehdottaa. – Tämä maailman eri tavalla hahmottaminen voi aiheuttaa pahimmillaan suunnattomia haasteita. Liikennettä ohjaamassa on paljon liikennevaloja, jotka eivät kuitenkaan toimi. Koulutuksen saaminen on valtavan tärkeää. TEKSTI | VESA KEINONEN – KUVAT | PASI LEINO uutiset Arki-illan messun jälkeen ohjelma jatkui seurakuntatalolla nuorten veisujen merkeissä. Tai sitten saavut risteykseen, jossa valot toimivat täysin moitteetta, mutta huomaatkin ajavasi polkuautolla. 18 Pienin askelin kohti nepsyystävällistä seurakuntaa saavutettavuus | Neuropsykiatristen haasteiden kanssa elävät ihmiset voi ottaa huomioon seurakunnan toiminnassa monin tavoin. Nepsyt ovat hänen mukaansa pienenä vähemmistönä maailmassa, joka on suunnattu neurotyypillisille ihmisille. Tanja Rantaperestä olisi hyvä, jos seurakunnan työntekijöistäkin yhtä useampi kertoisi rohkeasti olevansa nepsy. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniatyöntekijä Tanja Rantaperen mukaan nämä esimerkit kuvaavat varsin hyvin neuropsykiatristen haasteiden kanssa elävien arkea. Jokaiselle heistä on oma paikkansa. Heitä on luonnollisesti mukana myös suomalaisessa seurakuntaelämässä, monenlaisissa rooleissa. – Heitä on työntekijöissä, luottamushenkilöissä ja tietysti myös seurakuntalaisissa. Diakoniatyöntekijän mukaan nepsyjen paremmassa huomioimisessa kaikkein tärkein asia on asennemuutos. – Nepsyjen on vaikeaa hahmottaa, miksi liturgiasta jokusen kerran vuodessa jää tiettyjä asioita pois. Neuropsykiatriset haasteet ovat viime vuosina nousseet julkisuudessa paljonkin esille
Rantaperen mukaan viestinnällä on iso rooli siinä, että joku seurakunnan tilaisuus on oikeasti nepsy-ystävällinen. Voi olla vaikka puoli tuntia toimintaa ja aina sen jälkeen puoli tuntia lepoa. – Molemmissa päivä piti jaksottaa tarkasti, jotta osallistujat jaksavat. Toinen niistä oli leirimuotoinen ja toinen päiväripari. – Mitä enemmän neuron kirjolla olevat ihmiset tietävät jostakin tapahtumasta etukäteen, sitä helpompi heidän on siihen osallistua. – Yksi mukana ollut pappi sanoi minulle, että hän ottaa muillakin ripareilla käyttöön päivällä pidettävän kaikkien yhteisen lepohetken. – Toisille leiri on parempi, ja toisille taas sopii päivisin kokoontuva pienryhmä, Rantapere sanoo. Monelle nepsynuorelle ripari on hyvin tärkeä asia, joka tuottaa onnistumisen kokemuksia. Meidän tulisi oppia ymmärtämään, että ympärillämme on erilaisia ihmisiä. 19 – Pitäisikin olla mahdollisuus tulla esimerkiksi hengellisiin konsertteihin kuulokkeet tai korvatulpat mukana. Käytännössä neuropsykiatriset haasteet näkyvät monissa seurakunnissa eniten rippikoulutyössä. Jokaiselle heistä on oma paikkansa. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä pidettiin viime kesänä ensimmäistä kertaa kaksi nepsyriparia. ». Nepsyjen kanssa riparilla toimiminen voi antaa kirkon työntekijöillekin uudenlaisia oivalluksia. Riparin työntekijöiden ja nepsynuoren vanhempien olisi syytä tavata etukäteen ja pohtia sitä, mikä on kyseiselle nuorelle paras tapa käydä rippikoulu
– Selkeät ohjeet ja käytännöt auttavat paljon. Heitä ei välttämättä tunnisteta kovinkaan hyvin, koska moni osaa peittää ulospäin näkyvät nepsypiirteensä. Toivakan seurakunnan diakoniatyöntekijä Elisa Sarlund on työnsä ohella kouluttautunut ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi. Seurakunnan toiminnassa oleminen helpottuisi monille neuron kirjolla oleville lopulta aika yksinkertaisilla ratkaisuilla. Hän kertoo kohtaavansa neuron kirjolla olevia ihmisiä esimerkiksi diakonia vastaanotollaan. Me ihmiset olemme omine haasteinemme erilaisia, mutta jokainen on jossakin asiassa hyvä. Hänellä on myös kokemusasiantuntijuutta autismikirjosta lähipiirissä. – Keskustelussamme huomaan, että monien esille tulevien asioiden takana voi olla erilaisia neuropsykiatrisia haasteitakin. Nepsytaustaan ei ole päästy lainkaan kiinni, koska huomio on mennyt esimerkiksi päihdetai mielenterveysongelmiin. Menen vähän rauhoittumaan. Sellaisessa uskaltaisi ihan ääneenkin sanoa, että juuri nyt en pysty keskittymään. Pieni Toivakan seurakunta liitettiin suureen Jyväskylän seurakuntaan vuoden 2025 alussa. – Tässä tarvitaan erilaista tukea, ja välillä rajaamistakin, jos henkilö on esimerkiksi häiritsevänkin ulospäinsuuntautunut. Ne voivat kuitenkin ahdistaa joitakin neuron kirjolla olevia. 20 Aikuiset nepsyihmiset jäävät aika usein vaille huomiota. Diakoniatyöntekijä sanoo, että oikeanlaisen tuen avulla neuroepätyypillinen ihminen voi pärjätä erilaisissa tilanteissa oikein hyvinkin. Mäkelän mukaan tietoa neuropsykiatrisista haasteista on periaatteessa saatavilla vaikka kuinka paljon. Keravan seurakunnan perheneuvonnallisen työn pappi Sini Mäkelä kohtaa työssään nepsyjä varsin paljon. Elina Sarlund odottaa innolla, onko uudessa työympäristössä muita kouluttautuneita nepsyasiantuntijoita. Tilaisuuksissa ei myöskään kannata pitää pitkiä puheenvuoroja, vaan välillä olisi hyvä olla taukoja. – Mutta miten aihetta saataisiin pidettyä esillä ilman että se aina tulee esille jonkun yksittäisen tapauksen uutiset Martinkirkossa lokakuussa järjestetty arki-illan selkomessu oli suunnattu erityisnuorille, mutta mukaan sai tulla kuka vain sellaisena kuin on.. – Olisi hyvä luoda nepsyjen kannalta turvallista tilaa. Sarlundin mukaan seurakunnilla on nykyään aikamoista painetta järjestää vuorovaikutteisia ja vauhdikkaitakin tapahtumia. – Tietoisuutta neuron kirjon asioista olisi hyvä saada leviämään koko ajan laajemmalle