vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –2 Sydänveriasia Yle Radio 1:n vastaava tuottaja Anna Simojoki tietää, miten tärkeitä hartausohjelmat ovat radiokuuntelijoille 22 4 Median pitäisi olla moniäänisempää – mutta se on vaikeaa 6 Kirkon avioliittonäkemystä ratkotaan nyt seurakunnissa ja tuomiokapituleissa 16 Presidenttiehdokkaat paljastavat arvonsa ja mitä ajattelevat uskonnonvapaudesta. tammikuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : A ntt i Ri nt al a 11 9. N:o 1-2 | 12
– Vaikea kysymys. – Suomessa olemme perjantaisin eduskuntatalon portailla tukemassa nuorten ilmastomielenosoitusta. tammikuuta 2024 8 Raamattu Raamattu omalla äidinkielellä ilahduttaa Koillis-Intiassa 24 muistelmat Eila Helander muistelee monipuolista uraansa 27 Kööpenhamina Vauvamuskari vei Anna Bella Jäppisen Gustafskyrkaniin 20 radio ja tv Radiohartaudet ja jumalanpalvelukset Iiris Lappalainen on biologian ja maantie don opettaja, joka on tehnyt suurimman osan työurastaan ympäristötoimittajana. 4 Ilmastoisovanhemmat puhuvat ylisukupolvisesta oikeudenmukaisuudesta. Kun perustimme Brysselissä ilmastoisovanhempien kattojärjestöä, oli ihanaa tavata vanhuksia eri maista. Samanlainen käytäntö on Yhdysvalloissa, mutta ei esimerkiksi Ranskassa. DANIELLE MIETTINEN IIRIS LAPPALAINEN – Euroopan ilmastoisovanhemmat -järjestön sihteeri N:o 12 | 12. 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Vielä pari viikkoa on aikaa päättää ketä äänestäisi ja millä perusteella. Suuri suomalainen arvo on ollut se, että Suomessa kenestä tahansa voi tulla ketä tahansa. Presidentiksi ei kuitenkaan edelleenkään pääse kuka tahansa. 2 Mitä vastaat lapselle, joka kysyy kuolevatko jääkarhut sukupuuttoon. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Kun joku tähän usein hyvin hyytävään maahan syntyy tai asettuu, opettelee hankalan kielen, hankkii tarvittavan sivistyksen, kansalaisuuden ja haluaa palvella maataan, se vaatii todella motivaatiota. Olethan jo huomannut, että Kotimaa.fi on uudistunut palvelemaan käyttäjiä entistä paremmin. Jos sinulla on Kotimaan tilaus, olet myös oikeutettu lukemaan sivuston maksullisia juttuja. Täällä saa unelmoida ja voi toteuttaa unelmiaan. Luonnon monimuotoisuus heikkenee koko ajan, ruuantuotanto on vaarassa. Se oli mieleen jäävä täyden onnen hetki. Mutta me suomalaiset odotamme presidentiltä myös arvojohtajuutta. PS. Nokinaamainen tyttö on taulussa ainoa suoraan kohti katsova henkilö. Ymmärsin silloin, että on välttämätöntä hillitä ilmaston lämpenemistä. Tasavallan presidentin olennaisin tehtävä on johtaa Suomen ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Toimit sen sihteerinä. Hyviä arvoja kaikilta ehdokkailta löytyy. Aikanaan on varmasti ollut perusteltua, ettei pienen maan johtoon haluttu vieraita johtajia. Mutta vielä parempi olisi, jos herrat vallankäyttäjät Venäjällä, Israelissa ja Gazassa katsoisivat lapsia silmiin ennen kuin tekevät päätöksiä uusista iskuista ja pommituksista siviilikohteisiin. Ilmastomummi esimerkiksi innostaa lastenlapsia ja kaikkia ihmisiä syömään enemmän kasviksia. Miksipä hänellä ei siis olisi oikeutta myös unelmoida presidenttiydestä. | Kuva: Jani Laukkanen Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Että he muistaisivat ketkä tässä maailmassa ovat kaikkein tärkeimpiä, ja keiden kaltaisiksi pitää tulla päästäkseen taivasten valtakuntaan. Mikä estää meitä kantamasta ylisukupolvista vastuuta. Kerroimme toisillemme tarinoita. Yritämme löytää järjestöjä yhteistyöhön myös Itäja Etelä-Euroopasta. Haluamme johtajan, jossa tiivistyy sivistys ja viisaus. – Ihmisten ahneus ja ylimielisyys. 1 Olet ilmastomummi. Kysyimme myös, mitä uskonnonvapaus heille merkitsee. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen (virkavap.) artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Tammikuisena pakkasiltana istuin takkatulen äärellä yhdessä rakkaan lapsen ja rakkaiden aikuisten kanssa. Maailmassa on paljon ihmisiä, jotka ovat huolestuneita samoista asioista. Tällä hetkellä 70 prosenttia maailman viljelypinta-alasta tuottaa rehua tuotantoeläimille. Nyt mukana on maita lännestä ja pohjoisesta. – Lastenlapsille pitää turvata tulevaisuus. Sitä näkemystä ja Venäjän tuntemusta häneltä odotetaan entistä enemmän nyt myös kansainvälisissä yhteyksissä. Niinpä tässä Kotimaan numerossa presidenttiehdokkaiden kärkiseitsikko puhuu arvoistaan. Syvemmälle heidän arvomaailmaansa ja sivistystasoonsa voi kurkistaa katsomalla vaikkapa verkosta vielä jälkikäteen piispa Teemu Laajasalon Ilta-Sanomille tekemät arvokeskustelut kaikista ehdokkaista. Nykyään se ei enää sovi mielikuvaan mahdollisuuksien suomalaisuudesta. viikon henkilö ”Taistelemme yhdessä lastenlastemme tulevaisuuden puolesta” Ilmastonmuutoksen vakavasti ottava EU-parlamentti ja kaikkien maiden kannustaminen ilmastotyöhön ovat Euroopan ilmastoisovanhempien tavoitteita. 3 Viime marraskuussa perustettiin eurooppalais ten ilmastoisovanhempien kattojärjestö (European Grand parents for Climate). Johtajan, joka kannustaa meitä oikeaan toimintaan ja ajatteluun kaikissa tilanteissa. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 03561135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. 5 Mikä saa sinut uskomaan, että vielä kannattaa ponnistella muutoksen eteen. Mihin sellaisia tarvitaan. Tässä maailmantilanteessa häneltä odotetaan etenkin näkemystä siitä, miten Venäjän kanssa toimitaan. Kattojärjestöllä on tavoitteena seuraavat EU-vaalit kesäkuussa. Raatajalapsen katse ei jätä rauhaan, ja hyvä niin. – Jo 1970-luvulla venäläiset akateemikot varoittivat kasvihuoneilmiöstä. Pelkäämme oikeistopopulistien voittoa ja vihreän siirtymän viivästymistä. Yritetään yhdessä vaikuttaa, että ne eivät kuole. MARI TEINILÄ Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja Kenestä tahansa voi tulla melkein ketä tahansa P residentinvaalit lähenevät. Millaisia tavoitteita järjestöillä on. Siellä, missä asuu vain valkoisia ihmisiä, moni pelkää maahanmuuttajia mutta ei ilmastonmuutosta. Lisäksi olet Suomen ilmastoisovanhemmat järjestön puheenjohtaja. Suomessa on myös paljon rasismia, täällä ei ymmärretä erilaisia ihmisiä, vaan heitä pelätään. Takkatulen lämmin tunnelma vaihtui kaskenpolttajien tulenlieskoihin. Ja toisaalta miksei kansalla olisi oikeutta valita presidentiksi kenet se haluaa, myös tarvittaessa sellaisen, joka ei ole syntyperäinen suomalainen. Kyseinen lapsi on Eero Järnefeltin kaskeamista kuvaavassa teoksessa Raatajat rahanalaiset, toiselta nimeltään Kaski. Jo seuraavana päivänä ankara todellisuus tuli vastaan pienen tytön katseessa Ateneumissa. Laki rajaa kelpoisiksi vain syntyperäiset Suomen kansalaiset. Tämä mainitaan myös Pariisin ilmastosopimuksessa ja YK:n biodiversiteettisopimuksessa. En ole yksin, vaan taistelemme yhdessä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita
– Jos toimittajalla on esimerkiksi sellainen ajatus, ettei yleisössä ole etnisiä vähemmistöjä, niin miksi hän näkisi vaivaa sen eteen, että he pääsevät ääneen. Ylikosken tavoitteena on selvittää, miten moniäänisyys ymmärretään, mitä ongelmia siihen liittyy ja missä sen rajat kulkevat. Yhden vai monen totuuden media. Esimerkiksi romaneista tehdään juttuja romanien kansallispäivänä. Lisäksi Ylikoski huomauttaa, ettei monipuolinenkaan haastateltavien joukko vielä takaa ideologista moniäänisyyttä. Ikkunan kautta voi avartaa omaa ymmärrystä maailmasta. journalismi | Moniäänisen median arvo tunnistetaan Suomessa laajasti. Tuskin on sattumaa, että haastateltavan karikatyyri muistuttaa monin tavoin keskivertoa suomalaista toimittajaa. Kunnioittavan moniäänisyyden ja journalistisen totuudenmukaisuuden välillä on joskus vaikea tasapainoilla. Toisaalta moniäänisyyden toteutumiseen liittyy kysymys myös siitä, miten mediaa kulutetaan. Toimitusten ja niissä tehtyjen valintojen lisäksi syitä moniäänisyyden puutteeseen voikin etsiä mediakentän rakenteista, siitä minkälaisia lehtiä julkaistaan ja kuinka keskittynyttä niiden omistus on. – Jos toimittaja on haastateltavan kanssa kaikesta ihan eri mieltä, niin kuinka hän osaa antaa ihmiselle tilaa tuoda esiin omia ajatuksiaan. Nämä ryhmät ovat väitöskirjatutkija Matleena Ylikosken mukaan mediassa yliedustettuna. Globaalisti uskontojen merkitys kasvaa, ja maahanmuuton myötä tämä näkyy myös Suomessa. Uskonnoista kirjoittaminen vaatii tietoa ja osaamista siinä missä muutkin aiheet. Katsomuksellisesti moniäänisessä mediassa tilaa on erilaisille arvoille ja myös uskonnoille, sanoo toimittaja ja tutkija Matleena Ylikoski. He ovat huolissaan siitä, etteivät kaikki suomalaiset koe tulevansa kuulluiksi mediassa. Sen sijaan selvästi muita harvemmin puheenvuoron julkisessa keskustelussa saavat Ylikosken mukaan etniset vähemmistöt, suorittavaa työtä tekevät, vammaiset tai muilla tavoin toimintakykynormista poikkeavat, nuoret ja toisaalta vanhukset. Ylikosken mielestä joihinkin teemoihin liittyy julkisessa keskustelussa voimakas oikeamielisyyden vaade. – Joistain asioista on kova paine olla tiettyä mieltä. Mitä tahansa ei voi julkaista moniäänisyyden nimissä. Sillä matkalla olen päässyt hyvin alkuun. Jos joku esimerkiksi kokee parantuneensa vakavasta taudista rukouksen avulla, miten siitä voisi kertoa jutussa niin, ettei joku toinen jutun innoittamana luovu elintärkeistä lääketieteellisistä hoidoista, ja toisaalta niin, ettei haastateltavaa aseteta naurettavaa valoon. Ylikosken mukaan monet suomalaiset toimittajat tunnistavat tämän ja korostavat vuorovaikutuksen ja aidon kuuntelun merkitystä. Yksi johtopäätös mittarin käytöstä on ollut se, ettei tieto nykytilasta välttämättä johda moniäänisempään journalismiin: mittaamisen lisäksi moniäänisyyden kehittämiseen tarvitaan mielekkäitä tavoitteita, joiden määrittely on osoittautunut vaikeaksi. Yksi osa Matleena Ylikosken väitöskirjaa on ollut data-analyysiin perustuvan Moniäänisyysmittarin kehittäminen. Ylikoski haluaa selvittää, miten moniäänisyys ymmärretään ja mitä ongelmia siihen liittyy. Ikkunasta taas katsotaan toisiin maailmoihin. – Suuruuden ekonomia pyrkii tuottamaan enemmistölle suunnattua sisältöä. Toimittajien kokemus polarisaatiosta toisaalta heikentää moniäänisyyttä. Esimerkiksi avoimesti kristillisessä lehdessä kirkon ja uskon kysymyksiä voidaan käsitellä perusteellisesti, eikä usko ole hämmästelyn aihe. Moniäänisyyden tavoite on laajasti jaettu, mutta niin on myös ymmärrys siitä, ettei se käytännössä toteudu. – Erilaisista sisällöistä ei ole pulaa, mutta yksittäisen ihmisen mediankulutus voi olla hyvin yksiäänistä. Ylikoski valmistelee väitöskirjaa moniäänisestä journalismista Tampereen yliopistossa. J os pitäisi piirtää karikatyyri suomalaisessa journalistisessa mediassa esiintyvästä henkilöstä, hän olisi valkoihoinen, keski-ikäinen, keskituloinen, asiantuntija-ammatissa, kaupunkilainen ja parisuhteessa elävä tai perheellinen. Toisaalta hän muistuttaa, että katsomukselliseen moniäänisyyteen liittyy myös aidosti tärkeä kysymys vastuusta. – Pitäisi tuntea peruskäsitteet ja osata puhua uskonnollisista kysymyksistä. TUIJA PYHÄRANTA ajankohtaista ” Ei riitä, että etsitään erilaisia ihmisiä, jos he kaikki kertovat samaa tarinaa. Ylikoski tunnistaa, että katsomuksellisen monimuotoisuuden toteuttaminen on vaikeaa. Moniäänisyys on myös sitä, että on tilaa ajatella itse. Jotkut aiheet tuottavat niin rajua palautetta, että vaarana on itsesensuuri. Perinteisten uskontojen rinnalle on tullut myös erilaisia uushenkisiä liikkeitä. Ideologinen tai katsomuksellinen moniäänisyys tarkoittaa sitä, että mediassa on tilaa erilaisille ajatuksille, arvoille ja näkemyksille todellisuudesta. Peilistä pitää olla mahdollisuus nähdä jotain oman elämän kannalta merkityksellistä. Jos joku yleisöryhmä ei ole taloudellisesti kiinnostava, niin ymmärretäänkö medioissa, että ryhmä on silti tärkeä moniäänisyyden näkökulmasta, Ylikoski pohtii. Sen kannalta, miten tämä tehtävä onnistuu, olennainen kysymys Ylikosken mukaan on, miten medioissa ymmärretään yleisö eli kenelle työtä tehdään. – Ei riitä, että haetaan erivärisiä, eri taustoista tulevia ihmisiä, jos he kaikki kertovat samaa tarinaa. Matleena Ylikoski valmistelee Tampereen yliopistossa väitöskirjaa moniäänisestä mediasta. Sitä on kokeiltu myös Ylellä ja Kalevassa. Se on työkalu, jonka avulla toimituksissa voidaan seurata, minkälaisia ihmisiä jutuissa esiintyy. Mittari on käytössä STT:llä. Useimmat suomalaiset mediat toimivat tilausmaksujen ja mainostulojen varassa. Jos esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöllä ei ole omaa mediaa, niin yhteisö ei pääse syvällisesti puhumaan omista asioistaan. Tietopohja pitää olla kunnossa ihan samalla tavalla kuin jos kirjoittaa vaikkapa metsistä tai ilmastonmuutoksesta. Matleena Ylikosken mukaan suomalaisen toimittajan voi kuitenkin olla vaikea puhua sellaisten ihmisten kanssa, joilla on vakaumus. Saattaa käydä niin, ettei haastateltavalle merkityksellinen uskonto näy valmiissa jutussa lainkaan, koska toimittaja ei osaa käsitellä aihetta. – Aineistossani tulee esiin huoli, että toimittajat hakeutuvat usein tiedostamattakin niiden haastateltavien ja näkökulmien pariin, jotka kuuluvat omaan sosiaaliseen piiriin, Ylikoski sanoo. Aineistona hänellä on 15 suomalaisen toimittajan haastattelut ja sekä sata moniäänisyyttä sivuavaa juttua toimittajien ammattilehdistä Journalistista ja Suomen Lehdistöstä. Kun media toimii peilinä, se tuottaa kokemuksen osallisuudesta. Tärkeä kysymys on, miten juttuja voitaisiin tehdä niin, että eri yleisöt myös haluaisivat katsoa muihinkin maailmoihin. – Se vaatii kriittisyyden lisäksi taitoa ja hienotunteisuutta sekä neuvottelua haastateltavan kanssa. Katsomuksellinen monimuotoisuus liittyy myös uskontojen näkymiseen mediassa. – Minusta tuntui, että haluan ymmärtää paremmin monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä, jotta voin jatkaa toimittajana. Aina ei tuoda esiin sitä, ettei niistä todellisuudessa vallitse yksimielisyyttä. Silti kaikki suomalaiset eivät kohtaa mediassa kaltaisiaan tai tunnista sieltä ajatuksiaan. Näkökulmien moniäänisyyden lisäämiseksi on tärkeää, että suurten medioiden lisäksi on pieniä paikallisia ja tietyille yleisöille suunnattuja lehtiä. – Yksi syy moniäänisyyden puutteeseen on, että ei ole omia pikkumedioita. Median moniäänisyyden merkitystä Matleena Ylikoski havainnollistaa metaforan avulla: media on toisaalta peili ja toisaalta ikkuna. Kimmoke tutkimukseen tuli omasta työstä toimittajana. Vähemmistöt esiintyvät kyllä julkisuudessa, mutta pääasiassa omiin erityiskysymyksiinsä liittyen. | Kuva: Kristiina Kontoniemi 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. – Se on sellaista kiintiöjulkisuutta
Tilanne on outo, ja paikallisesti siinä on myös farssin piirteitä. Tuomiokapitulien päätöksistä voi tulla ennakkotapauksia, jotka seurakunnissa rohkaisevat tai hillitsevät haluja tilojen avaamiseen. Tilansa kaikille pareille avanneita seurakuntia on eri puolilla Suomea, joskaan ne eivät asetu kartalle tasaisesti. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi RIITTÄMÄTTÖMYYS VOI OLLA SIUNAUS PARANTAVAN LOHDUN KUVAT MIHIN EMPATIA KATOSI. – Kipinä syttyi peräti kahdella taholla samaan aikaan. Se on jo merkittävä osuus Suomen 354 evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. | Kuva: Emilia Karhu näin meillä Köyliön kirkkoon ja hautausmaahan voi tutustua jatkossa videoiden välityksellä K öyliön kulttuurielämässä kääntyy uusi sivu. Lohjalla kirkkoneuvosto päätti ensin viime elokuussa avata tilat ja sitten taas marraskuussa olla avaamatta. Samaan aikaan Köyliö-seuralle oli ehdotettu että hautausmaasta tulisi tehdä opastusvideo. Olennaista oli myös, että Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry ei ollut kaupallinen toimija. Sen käsittelyyn piispainkokouksen esitys avioliittokysymyksen ratkaisusta voisi tulla toukokuussa. Siispä: mitä merkitystä kirkolliskokouksen kannalla enää on, kun kirkon papit jo nyt vihkivät sateenkaaripareja kirkon tiloissa. Päätös syntyi kummassakin äänestyksessä yhden äänen enemmistöllä. Esimerkiksi Lapuan hiippakunnassa tilojaan ei ole toistaiseksi avannut yksikään seurakunta. Viimeisin niistä on ollut Legendaarinen Lallis, josta on otettu jo peräti kolme painosta. ELÄMÄNTAITO: JUHA TANSKA: LAURA HONKASALO: irtonumero 9,50 € 9 / 23 Jerusalemin neljä korttelia sykkivät elämää Helka Pärssinen hurahti hunajan tuottajaksi Aziza Hossaini pitää tytöille salaista koulua Afganistanissa Piretta Pietilä: Tuomasyhteisössä voi ajatella ja puhua vapaasti Uutisankkuri Piia Pasanen: Kaipaan kirkolta toivoa, vapautumista ja iloa. Kytövuori kertoo, että Köyliö-seuralta löytyi tarvittavaa asiantuntemusta perinteen tallentamisesta. Taustalla on hiljainen vallankumous, joka Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnissa on ollut käynnissä siitä asti kun avioliittolaki muuttui 2017. Espoon tuomiokapituli päätyi viime toukokuussa päinvastaiseen ratkaisuun Hangon suomalaisen seurakunnan kohdalla. Kotimaan seurannan mukaan päätöksen on nyt tehnyt ainakin 57 seurakuntaa. julkaistiin opastusvideoiden sarja, joka valmistui jouluksi 2023. Mikkelin tuomiokapituli päätti vuosi sitten, ettei Pieksämäen seurakunnan tiloissa jatkossakaan vihitä samaa sukupuolta olevia pareja. Lopulta projekti toteutettiin Köyliö-seuran ja kappeliseurakunnan yhteistyönä. Säkylä-Köyliön seurakuntaan kuulunut Köyliön kappeliseurakunta sai valmiiksi laajan projektin ja 9.1. Mikäli nämä ovat keskenään eri mieltä, ratkaisun tekee tuomiokapituli. | Kuva: Samuli Vahteristo kotiseutu | Eri tahojen yhteistyönä syntyneet videot julkaistiin tällä viikolla. Viime vuosina päätöksiä tilojen avaaKysymystä avioliitosta ratkotaan nyt seurakunta ja tuomiokapituli kerrallaan ” Tilanne on outo, ja paikallisesti siinä on myös farssin piirteitä. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että kirkon avioliittokäsitys laajenee vääjäämättä. Toisaalta säädös suojaa myös pakittamiselta. Asia on tulossa käsittelyyn Lapuan, Mikkelin ja Espoon tuomiokapituleissa. Päätös syntyi kummassakin äänestyk sessä yhden äänen enemmistöllä. Kytövuori vakuuttaa kaikkien olevan ylpeitä lopputuloksesta. Cedercreutzsuku on merkittävällä tavalla vaikuttanut kirkon rakentamiseen, ylläpitoon ja myöhempiin korjauksiin. Määräenemmistösäädöksen purkamisen perään on haikailtu jo ennen avioliittokeskustelua. Siitä tiesin heidän tekevän laadukasta työtä. Kirkkoneuvoston muuttuneeseen kantaan oli syynä yhden neuvoston jäsenen vaihtuminen. – Kuvaajia oli useampia, mutta videoiden editointi on kauttaaltaan Matias Nummelinin käsialaa. Kytövuori mainitsee esimerkiksi käsikirjoitusten ja kuvien hankinnan toteutuneen talkootyönä. Nyt Kytövuori rohkaisee muitakin seurakuntia opastusvideoiden tekoon. Talkootyön merkitys on ollut ratkaisevaa. Käytännössä vihkimisestä on tullut omantunnon kysymys. TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi P eräti kolme tuomiokapitulia joutuu lähiaikoina ottamaan kantaa siihen, voidaanko kirkkotiloja käyttää samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen. Jos päätös ei synny kirkolliskokouksessa, se tehdään seurakunta ja tuomiokapituli kerrallaan. – Suomessa on paljon kauniita kirkkoja ja historiallisesti kiinnostavia hautausmaita. Marraskuussa se pyörsi päätöksensä. Kyse on vain siitä, kuinka nopeasti muutos tapahtuu ja kuinka paljon vahinkoa kirkolle sitä ennen syntyy. Helmikuussa valitaan uusi kirkolliskokous. Olin esiintynyt eräässä heidän tuottamassaan maatalouden historiaan ” Yhteistyöilmapiiri oli idearikas. Tampereen tuomiokapituli päätti marraskuussa avata Tampereen Messukylän seurakunnan tilat. – Yhteistyöilmapiiri oli idearikas. Kirkkolain mukaan kirkkotilojen käytöstä päättävät kirkkoherra ja kirkkotai seurakuntaneuvosto yhdessä. – Vaikka teknisestä toteutuksesta vastasivatkin Elävän Kuvan Keskuksen väki, muusta työstä vastasivat seurakunnan edustajat ja Köyliö-seuran aktiivit. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Päätöstensä perusteluissa seurakunnat korostavat, että päätös koskee vain tilojen käyttöä, ei kirkon avioliittokäsitystä, josta päätösvalta kuuluu kirkolliskokoukselle. Kappelineuvoston entinen puheenjohtaja, nykyinen kirkkovaltuutettu ja aluetyöryhmän puheenjohtaja Tuula Kytövuori kertoo, että köyliöläiset ovat olleet projektista innoissaan. Kytövuori kertoo suunnitelmien realisoituneen Satakunnan Elävän Kuvan Keskus ry:n avustuksella. – Tiesin tällaisen yhdistyksen olemassaolosta. misesta on tehty tiheästi. ilmiö & näkökulma Lohjan kirkkoneuvosto avasi kirkkotilansa sateenkaaripareille elokuussa. NIILO RANTALA youtube.com/@sakyla-koylionseurakunta 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024 Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. Päätös avioliittokäsityksen muutoksesta vaatisi taakseen 3/4 kirkolliskokousedustajista, eikä niin suurta enemmistöä ole toistaiseksi löytynyt. Köyliö-seura on kunnostautunut kotiseututyössä aiemminkin ja julkaissut esimerkiksi 18 kirjaa. Kirkolliskokouksen päättämättömyyden takana on määräenemmistösäädös. Syynä tähän on se, että kussakin hiippakunnassa on seurakunta, jossa kirkkoherra ja kirkkoneuvosto ovat erimielisiä kirkkotilojen käytöstä. Oulun, Turun, Porvoon, Helsingin ja Kuopion hiippakunnissa kysymys ei toistaiseksi ole edennyt tuomiokapitulin käsittelyyn. Samaan aikaan jo noin 200 pappia on julkisesti ilmoittanut vihkivänsä kaikki parit vihittävien sukupuolesta riippumatta, ja piispainkokous on kehottanut tuomiokapituleja ”pidättyväisyyteen” seuraamusten määräämisessä. liittyvässä videossaan. Seurakuntalaisten alueellisen tasa-arvon kannalta tilanne on kaikkea muuta kuin reilu. Kustannukset olisivat varmasti olleet hyvin erilaisia, mikäli tämä oltaisiin tilattu kaupalliselta taholta. Lapuan kapitulissa päätetään Jyväskylän seurakunnan tiloista, Mikkelissä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tiloista ja Espoossa Lohjan seurakunnan tiloista. Olisi todella hienoa, että niihin pääsisi tutustumaan laajemmin myös internetin välityksellä. Mikkelin ja Espoon tuomiokapituleissa vastaava kysymys on ollut ratkaistavana jo aiemmin. Olen miettinyt, miltä tuntuisi olla kirkkohäistä haaveileva sateenkaariseurakuntalainen Lohjalla. Kytövuori kertoo että projektia edistettiin rauhassa pitkällä aikataululla, kiireettömän yhteistyön merkeissä. Jotkut seurakunnat ilmoittivat heti, että niiden tilat ovat kaikkien vihkiparien käytettävissä. Minä olin juuri esittänyt kappelineuvoston kokouksessa, että kirkosta olisi tärkeää saada esittelyvideo. Kukaan tuskin toivoo tilannetta, jossa kirkolliskokous veivaisi kantaansa avioliittoon edestakaisin. Olemme erittäin tyytyväisiä. Kaksi vuotta kestänyt projekti on kunnianhimoinen: viidessä erilaisessa videossa tutustutaan Köyliön historiaan, kirkkoon, ja hautausmaahan ajan ja asiantuntemuksen kanssa. Köyliön kirkko on alun perin rakennettu 1752 ja se sijaitsee saaressa keskellä Köyliönjärveä
Pääkaupungissa New Delhissä kristityt elävät vähemmistönä. | Kuva: Suomen Pipliaseura Pastori Mutukhro Zo (oik.) ja seurakuntalainen Thujosayi kertovat olevansa onnellisia, että heillä on kädessään chokrinkielinen Raamattu. Nyt suurin osa 95 000 chokrista on toisen tai kolmannen sukupolven kristittyjä baptistikirkossa. Jos hyökkäys on mahdollista Manipurissa, niin se voi tapahtua missä vain. Paikalliset kutsuvat paikkaa maailman reunaksi. Kun näkyvyys hetkellisesti kirkastuu, voi nähdä rehevän vuoristoviidakon, jota halkovat vesiputoukset. Jumalamme on suurempi kuin yksikään eteen heitetty haasteemme, Along Jamir vakuuttaa. – Rukoilimme chokrinkielistä Raamattua pitkään. . Samoihin aikoihin kristinusko vakiintui alueelle. Suomen Pipliaseura on osa Yhtyneiden Raamattuseurojen verkostoa, joka toimii ekumeenisesti 240 alueella kääntäen ja kustantaen Raamattua sekä opettaen ihmisiä lukemaan vähemmistökielillä. Ennen raamatunkäännöstä chokreilla ei ollut kirjakieltä. Hindulaisuuden sisällä on uudistusliikkeitä ja on paljon hinduja, jotka uskovat tasa-arvoon. – Alkuun chokrinkielisen Raamatun lukeminen tuntui oudolta, sillä aikaisemmin en ollut lukenut chokria, minä vain puhuin sitä. Työtä tekevät paikalliset äidinkielenään kieltä puhuvat. Kristittyjen asema on vaikeutunut erityisesti nykyisen hallituksen aikana, ja poliittinen tilanne on kärjistynyt. . . Aiemmin alueella vallitsi perinteinen uskonto, jossa uskottiin yhteen suurempaan Jumalaan sekä metsien henkiin. Raamatunkäännöksen yhteydessä nämä vakiinnutetaan, käännöstyön johtaja Jamir selittää. Pfütseron kaupunki sijaitsee vuoristossa yli kahden kilometrin korkeudessa, ja pilvet roikkuvat tasaisesti sen yllä. Suomen Pipliaseura tukee taloudellisesti Raamatun käännöshankkeita KoillisIntiassa. Intiassa on uskonnonvapaus, mutta käännyttäminen on laitonta. | Kuva: Suomen Pipliaseura uutiset Katolisen kirkon Delhin arkkipiispa Anil Joseph Thomas Couto. Pengerviljelmissä kasvaa banaania, persimonia, teetä ja kiiviä. – Kristityt ovat täällä toisen luokan kansalaisia. Omaa äidinkieltä ei voi oppia kouluissa, koska siitä ei ole ollut kirjoitettua muotoa. Jumalanpalveluksia keskeytetään jatkuvasti, Couto sanoo. Vaikeuksista huolimatta kristinusko kasvaa. Viime vuosina on myös ollut kasvavassa määrin hyökkäyksiä kristittyjä kohtaan. Esimerkiksi työnsaanti tai omaisuuden hankinta on kristittynä vaikeampaa. Raamattu kääntyy maailman reunalla käännöstyö | Intiassa on parhaillaan käynnissä 110 raamatunkäännösprojektia, joista suurin osa sijoittuu KoillisIntiaan. HANNA PAAVILAINEN Kirjoittaja on Suomen Pipliaseuran verkkoviestintäpäällikkö. Aiemmin Raamattu tuntui ulkomaalaiselta, nyt se tuntuu henkilökohtaisemmalta. Tämä on haasteellista aikaa vähemmistöille Intiassa, mutta meidän tulee pysyä vahvoina ja luottaa Jumalaan. Vuoden 2024 vaalit ovat tärkeät. Toivoisin, että tämän seurauksena saisimme omakielisen aapisen, koulukirjoja sekä muuta kirjallisuutta. Intian yli 1 700 kielestä Raamattu on käännetty 91 kielelle. M ikä se on, joka ei vastaa, vaikka koputtaa monta kertaa etuovelle, mutta kun kerran koputtaa takaovelle, se tulee nopeasti etuovesta ulos. – Raamattu chokrinkielellä on kunnia-asia kansallemme! Chokrin kielellä ei ole muuta kirjallisuutta. Intia on maa, jonka sisällä on monta maata. Mittakaavasta kertoo, että maassa puhutaan yli 1 700 kieltä. Saman seurakunnan pyhäkoulutyön ohjaaja Pulalii Thelu nyökkää. – Olemme kiitollisia suomalaisille, jotka ovat tukeneet Intian käännösprojekteja. Alueella on jo vakiintuneet kristityt perinteet ja kolmessa osavaltiossa, Megalayassa, Mizoramissa ja Nagalandissa, kristinusko on pääuskonto. Koillis-Intia on laajan maan kulma, joka koostuu seitsemästä osavaltiosta. Kristitylle vähemmistölle yksi Intia tarkoittaisi, että hautajaiset tai häät olisi suoritettava hindumenoin ja uskonnollinen moninaisuus laitettaisiin yhteen muottiin. Toisin kuin joissain osissa maata, kristityt eivät kohtaa täällä syrjintää. – Monilla kieliperheillä täällä ei ole aiempaa kirjoitusmuotoa, kielioppia tai rakennetta. Esimerkiksi monia abstrakteja sanoja, kuten oikeudenmukaisuus tai pelastus, en ollut aiemmin tiennyt omalla kielelläni. Alueen raamatunkäännöshankkeet ovat tällä hetkellä keskeytyneet, sillä sekä kääntäjät että seurakuntalaiset ovat joutuneet pakenemaan tuleen sytytetyistä kodeistaan. Zo järjestää seurakunnassaan yhteisiä raamatunlukuhetkiä. – Meillä on toivoa ja paljon hyviä uskontojen välisiä keskusteluita. 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Jokaisella osavaltiolla on oma rikas kulttuuri, ruoka perinne ja omat kielet. Oma identiteetti ja kieli on tärkeä. Yksitellen jokaisen pohjaan on leikattu reikä. – Chokrinkielinen Raamattu on iso saavutus kansallemme. Viimeinen kallo katkaistiin chokrien keskuudessa 1950-luvulla. Along Jamir, Intian Pipliaseuran käännöstyön johtaja, kysyy tyypillisen nagalandilaisen arvoituksen. – Olen nähnyt, miten Jumalan sana muuttaa näitä yhteisöjä, kun he ovat saaneet Raamatun sydämen kielelleen. Koillisessa, Nagalandin naapuriosavaltiossa Manipurissa, on käynnissä aseellinen konflikti, jota seurataan tarkalla silmällä kaikkialla Intiassa, sillä osapuolet ovat eri uskontojen edustajia. Yksi näistä yhteisöistä on viime vuonna omakielisen Raamattunsa saaneet chokrit. Intian Pipliaseurasta korostetaan, että raamatunkäännökset tehdään olemassa olevia seurakuntia varten. Pastori Zo innostuu puhuessaan uudesta raamatunkäännöksestä. Alueella on runsaasti eri etnisyyksiä. Pöytään kannetaan höyryävä padallinen oikeita vastauksia, kotiloita. Katolisen kirkon Delhin arkkipiispa Anil Joseph Thomas Couto edustaa kristinuskoa monissa uskontojenvälisissä neuvotteluissa ja suhteessa hallitukseen. Koska Pfütseron alueella asuu paljon eri kielten puhujia, yleiskielenä käytetään englantia tai angamia. Jamir näyttää arvoituksen ratkaisun, eli miten kotilo tulee syödä: ensin ryystetään takaovesta, vasta sitten etana irtoaa kuorestaan etuovesta. Tilanne on myös arkkipiispan mielessä. Niillä on valtava muutosvoima. Delhin katukuvassa näkyy hindutemppeleitä, jalkakäytävälle tehtyjä hindualttareita ja katumainoksia, jotka julistavat ”yhtä Intiaa”. Hindulaisuutta tuetaan vahvasti valtion taholta. – Käytän Intian valuuttaa ja passissani lukee Intia, mutta oikeasti olen chokri ja naga, en in” Aiemmin Raamattu tuntui ulkomaalaiselta, nyt se tuntuu henkilökohtaisemmalta. Esimerkiksi koulut eivät saa valtion avustusta, jos ei ole hindin opettajaa. Ne on poimittu Intian Nagalandin vetisiltä riisipelloilta ja keitetty chilin, inkiväärin ja valkosipulin kanssa. – Ihmiset etsivät pelastusta ja vapautusta. Siirtyminen suullisesta kulttuurista kirjalliseen on vaatinut totuttelua. | Kuva: Suomen Pipliaseura li Cushah kertoo sanavarastonsa kasvaneen. | Kuva: Suomen Pipliaseura Pulalii Thelu ja Ruyshuli Cushah lukevat ensimmäistä kertaa omaa äidinkieltään raamatunkäännöstyön ansiosta. tialainen, kertoo paikallinen pastori Mutukhro Zo. Nyt luen englanninkielistä ja chokrinkielistä Raamattua rinnakkain ja näin opin omaa kieltäni. Pfütseron kaupunki KoillisIntiassa sijaitsee vuoristossa yli kahden kilometrin korkeudessa. – Pidän tilannetta varoituksena kristityille Intiassa. Yhtyneiden Raamattuseurojen viimeisimmät vuositilastot kertovat, että Intiassa myytiin kolmanneksi eniten Raamattuja maailmassa. Kielipohja ei ole yhteinen, joten kansat eivät ymmärrä toistensa kieliä. Se on aloituspiste sille, että luodaan jotain uutta ja suurempaa kansamme hyväksi ja Jumalan kunniaksi. Chokreilla, kuten monella Nagalandin kansalla, on perinne pääkallonmetsästämisestä. Jokaisessa koulussa on myös opetettava joogaa, joka mielletään hindulaisuuden harjoittamisen muodoksi. Kristinuskossa intialaisia puhuttelee tasa-arvo ja kastijärjestelmästä irtautuminen, arkkipiispa Couto pohtii. Pfütseron baptistikirkon nuorisotyön johtaja RuysuhFaktaa . – Tällä hetkellä Intiassa on käynnissä 110 raamatunkäännösprojektia, joista suurin osa sijoittuu tänne Koillis-Intiaan, kertoo Jamir, joka on itsekin kotoisin Nagalandista
Ehtoollispöytään sopimattomasta ehtoollisvieraasta varoitti vanha Kristinoppi. Marraskuun lopulla tuotiin Helsingin keskustan tuntumaan, keskustakirjasto Oodin eteen tuhottu venäläinen panssarivaunu, jonka tavoitteena oli muistuttaa sodan julmuudesta ja lisätä tukea Ukrainalle. Uusi vaatimus on sateenkariparien hyväksyminen lähtemään lähetystyöhön. Heillä on huomattavasti tiukemmat perusteet. Viha tarttuu ja leviää ihmisissä kuin tuli. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kirkosta on ollut vuosittain suurta poistumaa niistä, joita ei kiinnosta, ja nyt halutaan ajaa pois aktiiviväestöä, jotka eivät koe enää kirkkoa omakseen. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Kirkot ovat sorvanneet omia teologisia kantojaan ehtoollisen merkityksestä, mutta niiden hengellisyys jää ohutilmaiseksi, eikä se ulotu peruselämän tasolle. Suomalaisessa kirkkokansassa (uskovissa) on paljon ihmisiä, jotka kokevat asian todella vaikeasti hyväksyttäväksi. Vain omasta mukavuudesta huolehtiminen on sopimatonta ehtoollisenviettoa. Selfie tankin kanssa jäi ottamatta. On surullista, jos kirkko näillä tiukoilla toimilla ajaa pienempiin kirkkoihin ja seurakuntiin kirkon ulkopuolelle. PERTTI RUPONEN nuorisonohjaaja, Huoltokodin johtaja (eläkkeellä) Riihimäki ” Joulun ihmeestä lauletaan täysillä, räjähtävällä voimalla. Jalat saman pöydän alla Aikoinaan Ilomantsissa ekumeenisen illan keskustelussa nuori perheenäiti kysyi: ”Meidän perheen jäsenet ovat luterilaisia ja ortodokseja, ja kotona me syömme joka päivä jalat saman pöydän alla. Yleisradiomme on tässä vahvasti mukana. Se tietysti edellyttää, että ohjelmassa otetaan kantaa muutenkin kuin vain, että ”toimimme kirkon parhaaksi”. Onko sinulla mielipide. Pahuus asuu meissä ja siksi tunteet ottavat vallan ja saavat tuhoa aikaan. Jos Suomen kirkossa on seinät leveällä, ja katto korkealla, näin ei ole suuremmassa osassa kristillisiä kirkkoja. Ja koskee meistä jokaista. | kolumni | S odan pelko synnyttää vihaa. mielipiteet Millä perusteella valita kirkolliskokousehdokas. Niin sanotuissa eheytyshoidoissa on tehty virheitä. Naispappeuden hyväksyminen ei enää riitä. Loput sain ajatella itse. Emme ole ainoat innostuneet, Nelonen tarjosi televisiossa kolmen vuoden konsertit tänä jouluna. Valikoiva empatia onnistuu ihmiseltä nopeasti ja helposti. Äänioikeutettuna on pian päätettävä, millä perusteella annan ääneni. Puhetavan muutos on tapahtunut varkain. Kuitenkin Paavali moitti Korintin seurakuntalaisten käytöstä ehtoollisaterian syömisessä. Sunnuntain messulähetys on useimmiten joku vanha uusinta, 31.12.2023 messun korvasi Jope ite – uusinta sekin. Radion aamuhartaus on pantu tulemaan niin aikaisin, että se täytyy kuunnella puhelimesta Areenan kautta. Voin vaikeuksitta ymmärtää, että tämä genre ei kaikille sovi. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Jeesus kertoi, että ihmisiä tulee idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä, ja he aterioivat Jumalan valtakunnassa. Mutta samalla kysymys koskee koko ihmiskunnan solidaarisuutta. Mille suuntaukselle ääni silloin menee. Tälle on helppo nyökytellä, mutta se haastetaan välittömästi, kun kunnioittamisen olisi koskettava myös ihmisiä, jotka tuntuvat olevan kaikkea tärkeää ja hyvää vastaan. MARTTI MIETTINEN eläkerovasti Raskas Ilouutinen S uurella innolla luin toimittaja Niilo Rantalan artikkelin Raskaasta Joulusta (Kotimaa 15.12.2023.). Jo oli korkea aika kirkon ”virallisen” äänenkannattajan kiinnittää asiaan huomiota. Viha leviää kuin tuli REBEKKA NAATUS toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on viestintäpäällikkö ja kirkon uskollinen soturi. TAPIO AALTO Kouvolan Kuusankoskelta Lähetysjärjestöjä tarvitaan Lähetystyön uudet haasteet kirkossa herättävät kysymyksiä. Ihmisyhteisöjä parantava empatia on tietoista ja aktiivista toisen ihmisen asemaan asettumista. Kuusankosken kirkon nuorisokuoro tutustutti aikoinaan Ilouutinen-lauluun. Se on armon maallinen ilmenemismuoto. Painotanko kokemusta, hyvää tyyppiä vai ehdokkaan tavoitteita ja hänen listansa ohjelmaa. K irkolliskokoukseen valitaan uudet edustajat 13. Ettemme vain ole omasta oikeaoppisuudesta huolehtijoita, jotka inttävät ehtoollisen oikeasta merkityksestä oven ulkopuolella. Tiedon määrä on lisääntynyt. Armoa tarvitaan, koska kukaan ei ole myötätuntoinen oikeamielisesti ja luonnostaan. Ja nyt sekä pelkoa että vihaa tuntuu tihkuvan homeisen kosteuden kaltaisena nihkeytenä siellä, missä maailmanpolitiikka on keskustelun aiheena. Mutta kuten toimittaja Rantala painottaa, teologian kannalta ilmiön tekee mielenkiintoiseksi laulujen vahva tunnustuksellisuus. Ihmiset söivät omia eväitään, ja toiset olivat nälissään ja toiset juovuksissa. kirjettä Korintin seurakunnalle. Jouduimme samalla toteamaan, että kirkkojen johtajat eivät ole päässeet yksimielisyyteen ehtoollisen merkityksestä. Eikö kirkkoa huolestuta, kun aktiivisia ja vilpittömiä seurakuntalaisia siirtyy muualle. Tankki sai myös venäläistaustaiset puolustuskannalle. Sorvataan kannanottoja yhteisen elämän perustaksi, mutta sovimmeko me ihmiset samaan ruokapöytään. Turvapaikanhakijat ovat ihmisiä, joita Venäjä käyttää hyväkseen, mutta Suomessa heistä puhutaan enimmäkseen jonkinlaisina anonyymeina ihmisohjuksina. Venäjän pelko on viisasta, ja viisasta on myös aggressioon varautuminen. Tiedän, että on meitä kristittyjä, joille asia ei tänä päivänä tuota ongelmia. Puoluekanta esimerkiksi ei kerro mitään ehdokkaiden kirkollisesta ajattelusta. Siitä tylyjä esimerkkeinä ovat olleet viime kuukausien puheet ihmisistä, joita Venäjä on huijannut Suomen itärajalle. Luojan luomaa ihmistä ei nykytietämyksen mukaan voi muuttaa. Ja kuitenkin he ovat vain ihmisiä, jotka kohtalon oikusta ovat päätyneet kylmettymään Suomen ja Venäjän rajalle. Tähän liittyy paljon ongelmia. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. On asioita joita ei voi ihmisissä muuttaa. Kaksi seuraavaakin sukupolvea innostui ja Raskaasta Joulusta tuli ihan perinne. demokratia | Valitsijayhdistyksen ohjelma helpottaa ehdokkaan valintaa. Ongelmia on myös vastaanottavissa kirkoissa. ”Siinä on kuollut ehkä neljä sotilasta”, oli ainut mitä Aleksi halusi asiasta sanoa. Raskas metalli poikkeaa radikaalisti perinteisen herkistä joulumusiikin tyyleistä. Vuosia sitten vein koko lähisukuni live-esitykseen. Nyt suurissa kokouksissa aineellisen etukilpailun osanottajat väittelevät oikeasta tavasta sammuttaa ihmiskunnan nälkä. Ja hänen listansa ehdokkaat ovat kaikki saman ohjelman takana. Kouluista ja päiväkodeista on hivuttamalla koko ajan vähennetty mahdollisuuksia vanhan kristillisen perinteemme välittämiselle. Illan hartaista sävelistä piti pihistää viisi minuuttia. Kysyin tankin herättämistä ajatuksista Aleksi Lysanderilta, ammattisotilaalta, jolla on kokemusta myös Ukrainan sodasta. Venäjän aloitettua täysimittaisen sotansa pari vuotta sitten, alkoi puhe venäläisistä saada kylmiä ja vihaisia sävyjä. On rikottu ihmisiä, joiden loppuelämään on tullut vaikeita haasteita. Perinteisesti käytettyjä kriteereitä ovat olleet muun muassa ehdokkaan asuinpaikka, kokemus, tuttuus tai jopa puoluekanta. Pitäisin ilmiötä eräänlaisena vastaliikkeenä pitkään jatkuneelle ateistiselle vyörytykselle. Teksteissä ei kaihdeta uskonnollista kieltä. Sanokaahan papit, miksi me kirkossa emme saa tulla samaan ehtoollispöytään, vaan meidän pitää mennä ehtoolliselle eri kirkkoon?” Me papit myönsimme, että kysymys on kipeä perheenjäsenille. ” Pahuus asuu meissä ja siksi tunteet ottavat vallan ja saavat tuhoa aikaan. Nykyään yhä useampi valitsijayhdistys on etukäteen julkaissut ohjelmansa, jonka mukaan lupaavat ehdokkaidensa valituksi tullessaan toimivan. Minusta se on hyvä kehitys: äänestäjä voi valita, mihin suuntaan haluaa kirkkoa johdettavan. On Lähetyshiippakuntaa ja muita yhteisöjä. Vastaanottavassa kirkossa syntyi ongelmia. MARKKU JALAVA kirkolliskokousedustaja (ei enää ehdolla) ” Puoluekanta esimerkiksi ei kerro mitään ehdokkaiden kirkollisesta ajattelusta. Presidentti Niinistö toivoi yhteiseksi uudenvuodenlupaukseksemme, että kohtaisimme toisemme ”ihmisyyttä kunnioittaen”. Ihannevalinta on ehdokas, jolla on kykyä ja osaamista, mutta myös sellainen ohjelma, jota haluan kannattaa. helmikuuta. Parissa vuodessa olemme turtuneet siihen niin, että kun Hamas teki järkyttävän terrori-iskun Israeliin ja Israel alkoi tuhota Gazaa brutaalilla tavalla, on valtava määrä ihmisiä pistänyt laput silmilleen ja rajannut myötätuntonsa vain toisen osapuolen uhreille. Neljä sotilasta, neljä kuollutta ihmistä. Toivon tästä asiasta laajaa keskustelua kirkkoon. Se on sisäänrakennettua ja luonnollista. Lähetysväki on Suomen kirkossa perinteisesti hyvin sitoutuneita seurakuntien jäseniä. Lähetysjärjestöjä tarvitaan. Jeesuksesta ja joulun ihmeestä lauletaan täysillä, räjähtävällä voimalla. Sen sijaan vihan lietsominen ei sitä ole. 10 ~ ~ 11 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Molempi parempi, täräyttävä kokemus. Joskus samalla listalla voi olla hyvin eri tavoin ajattelevia ehdokkaita. Nyt Raskasta Joulua useimmiten päätetään tähän. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Mutta toiset on suljettu ulos. Se on paitsi hullua, myös vaarallista ja siksi sitä on kaikin tavoin vastustettava. Nyt on jo näitä pois lähteneitä lisääntyvässä määrin nähty. Ne eivät kuitenkaan ole kovin oleellisia kriteereitä, varsinkaan jos haluaa uudistaa kirkkoa tai näkee kirkon toiminnassa kehitettävää. Tästä on olemassa Lähetysseuran kokemus kun he lähettivät sateenkaariparin lähetystyön. Lähetysjärjestöiltä vaaditaan suurempien seurakuntayhtymien taholta uusia vaatimuksia. Vetoan suuriin seurakuntayhtymiin, miettikää ja tarkastelkaa tätä kysymystä vielä. Ilomantsilaisen äidin kysymys, miten kirkot asennoituvat perheen malliin syödä jalat saman pöydän alla, laajenee kirkkojen ekumenian malliksi. Se lainasi Paavalin 1
esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1440 Printtilehtitilaus sisältää näköislehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. KOONNUT ?| NOORA WIKMAN Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Aloitamme vuoden 2024 hyvin epävakaassa maailmantilanteessa. Ristiriitaisin. Taustani vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä ja kirkon piireissä antavat perspektiiviä myös hengellisten ja kirkollisten asioiden pohdintaan. 2. 2. Tuomas Meurman 1. Minkälaisin ajatuksin ja odotuksin aloitat vuoden 2024. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Sodat ja luonnonmullistukset huolestuttavat. Herran kädestä on kaikki päivät joka tapauksessa otettava, joka aamu on armo uus. Mari Parkkinen 1. Janne Kaisanlahti 1. Työni ytimessä on kuitenkin toivon etsiminen ja rakentaminen yhdessä ihmisten kanssa, ja sitä tehtävää haluan lähestyä täysin sydämin myös ensi vuonna. 3 KK LEHTI JA DIGI Tarjoushintaan: 28 ,00 € Tilaus on määräaikainen (Norm. Kannan huolta tulevista sosiaaliturvan leikkauksista ja inflaatiosta, jotka kurittavat jo valmiiksi heikossa asemassa olevia ihmisiä. Viulunsoittajan ja liikunnanopettajan poikana tykkään sekä musisoida että liikkua. Pohdin kolumneissani, millaista on kotoutua idästä länteen, kaupungista maalle ja kerrostalokämpästä kolmesataaneliöiseen sukupappilaan. 2. Lappilainen lakimies ja kirkolliskokousedustaja. Rebekka Naatus 1. + 6,9 snt/min. 3. Otan tulevan vastaan avoimesti ja uteliaana. Esitimme kolumnisteille kolme kysymystä. 3 . Olen muuttanut puolitoista vuotta sitten Helsingistä Etelä-Pohjanmaalle. 3. 3. Olen Mikkelin hiippakunnan piispa Mari Parkkinen. 3. 2. 40,50 €) 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Kotimaa – Tarinamme rehellisesti ja tunteella Tilaus on määräaikainen. Miten esittelisit itsesi Kotimaan lukijoille. Haluan puhua myös rukouksesta ja pyhän äärelle pysähtymisen tärkeydestä. Minkälaisia teemoja käsittelet kolumneissasi ensi vuonna. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Erityisesti tykkään kaikesta siitä, mikä rikkoo harmoniaa tai tekee kuvaan särön. Ensi vuoden kolumneissa haluan entistä vahvemmin tuoda esiin sitä, mitä sanottavaa diakonian asiakaskunnalla on. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. 2. Olen työskennellyt aikaisemmin politiikan parissa, Katri Kulmunin ja Eeva-Maria Maijalan avustajana, nykyään jälleen kotiseudullani Kemijärvellä lakimies-yksityisyrittäjänä. Olen Rebekka Naatus ja työskentelen Vantaan seurakuntayhtymässä viestintäpäällikkönä. 3. Kirkollisia ja yhteiskunnallisia asioita pohjoisen näkökulmasta. Juoksen paljon vapaa-ajallani, siis ihan konkreettisesti juoksukengillä, ja tykkään keskustella yhteiskunnallisista kysymyksistä. Missionani on säpälöittää mahdollisimman monta lasikattoa ja pirstaloida mahdollisimman monta sortavaa rakennetta. Varmasti tämä kaikki tulee näkymään kolumneissani. Olen keski-ikäistyvä nuorisopastori, lapsiperheen isä, savolainen Lapualla. Olen kiinnostunut siitä, miten diakonian arjesta kerättävä tieto ja kuuluva viesti saadaan päättävien tahojen korviin. Asun mieheni kanssa Mikkelissä sekä Imatralla. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Tilaajalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. 2. Olen 52-vuotias teologian tohtori, kahden aikuisen lapsen äiti ja pian kahden lapsenlapsen mummi. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Aarne Pelkonen 1. Henkilökohtaisesti koen olevani taas jonkun uuden edessä, kuten taiteilijana monesti tilanne saattaa olla. Maailma on hyvin nopeatempoinen, joten käsittelen elämää ja maailmaa monista eri näkökulmista. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Elämä on ihme – koko tämä planeetta ja me sen asukkaat. Haluan olla hyödyksi, oppia ja inspiroitua toisista ihmisistä, taiteesta, tieteestä ja kaikista niistä kokemuksista, joita vastaan tulee. Amanda Hiekkataipale 1. 3. kolumnistit Uusia kasvoja, uusia aiheita esittely | Uusi vuosi tuo Kotimaahan viisi uutta kolumnistia ja yhden viime vuodelta tutun. Erityisen lähellä sydäntäni ovat kulttuurin ja taiteen kysymykset. Asun Itä-Helsingissä ja tykkään urheilla, liikkua metsässä ja meren läheisyydessä sekä keskustella ajankohtaisista asioista. Olen koillisen Helsingin kasvatti ja yhteisödiakoni. Toivon tästä vuodesta parempaa kuin edellisestä, mutta maailman tapahtumat ovat pahaenteisiä. Siksi haluan pitää yllä toivon sanomaa Jumalasta, joka kannattelee kaikissa elämäntilanteissa. Olen kiinnostunut hyvin monenlaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä. Käsittelen niitä ajankohtaisia aiheita, jotka häiritsevät tai kiinnostavat minua – ja niitä on paljon! Olen helposti innostuva ja asioista vaikuttuva. Maailma on myllerryksessä ja toivon että asiat rauhoittuisivat ja rauha lisääntyisi. 1. 2. Olen alun perin koulutukseltani kirkkomuusikko, ammatiltani oopperalaulaja. Odottavin mielin. Pitkä muuttoja remonttiprosessimme vaimoni lapsuudenkotiin on saatu siihen pisteeseen, että tavallinen arki saakoon nyt asettua uomiinsa
Kirkon tulevaisuuden kannalta jättipotti edustajien joukossa olisi nuorehko koulutettu nainen, joka edustaisi ponnekkaasti sukupolvensa näkemyksiä maailmanmenosta. 14 ~ ~ 15 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Se on niin pitkä ajanjakso, että on mahdotonta kuvitella todellisuutta, jossa kirkon rakentajat elivät. Osaan sen ulkoa, kuten yllättävän monta muutakin virttä. Jos kirkolliskokouksen läheteja päätöskeskusteluja on uskominen, niin tunnustuspykälä on aika korkeassa asemassa kristinuskon opinkappaleiden joukossa. TEKSTI | OLLI LÖYTTY – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Neljän vuoden ihmiskoe M aa on niin kaunis tulee jostain syvältä sisältäni. Minun puolestani hän voisi olla mielipiteiltään vaikka kuinka radikaali, sillä kirkkoon syvälle pesiytynyt pysähtyneisyys kaipaa vastapainokseen reipasta ravistelua. Kyse oli lyhyesti sanoen siitä, määritelläänkö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustus – siis se, mihin kirkossa uskotaan – Suomen laissa vai niin sanotussa kirkkojärjestyksessä. Turun tuomiokirkko on aikakone. Toiseksi virrenveisuu muistutti minua siitä, että pääni sisällä asuva maailmankatsomus perustuu pitkälti saamaani kasvatukseen, lapsuudessa omaksumiini ajattelutapoihin ja ideaaleihin. Se on jotain sellaista, jota en saisi juurittua itsestäni irti vaikka kuinka haluaisin tai vaikka kuinka yrittäisin ”kääntyä” johonkin toiseen ”uskoon”. Sinne astuessaan tuntuu kuin siirtyisi toiseen epookkiin ja toiseen todellisuuteen. Minut sinne veti sukupolvien ketju. Mutta sen symbolinen painoarvo yllätti minut täysin. Yhdessä laulaminen tuntuu omituisen hyvältä, ja hetken ajan kuvittelen taas kuuluvani tähän joukkoon. Millaisia ihmisiä siellä tarvitaan. Ehdotuksemme siirtyä sukupulineutraaleihin työnimikkeisiin kirkossa sai heti tuulta purjeisiinsa. Olen väistämättä tullut pohtineeksi sitäkin, edellyttääkö kirkolliskokouksessa toimiminen kokemusta siitä, että on niin sanotusti uskovainen. Tuomiokirkon seinät ovat todistaneet monen sukupolven elämänvaiheet omine pyrkimyksineen, saavutuksineen ja pettymyksineen. Keitä kirkolliskokouksessa istuu ja millä perusteella. Siitä huolimatta tämä hallinnollinen hirviöelin tarvitsisi juuri hänen kaltaisiaan maallikoita. Tämä on mielestäni myös kristinuskon horisontti. Enhän edes koskaan käy kirkossa tai muissa seurakunnan tilaisuuksissa. ” Yritin miettiä pääni puhki, miksi opin määritteleminen nimenomaan kirkkolaissa oli niin tärkeää. Edustajatoverieni somepäivityksiä lukiessani huomasin, että koko kauden tärkein urakka oli kirkkolain uudistus. Papit valitsevat keskuudestaan 32 edustajaa ja seurakuntien luottamushenkilöt 64 maallikkoedustajaa, minkä lisäksi kirkolliskokoukseen kuuluvat kaikki piispat. Asiana yhdenvertaisuus ei ole millään muotoa kirkolle vieras, sillä me kristityt uskomme Jumalan luoneen jokaisen yksilön omaksi kuvakseen, ja siksi ihmiset ovat samanarvoisia ihan riippumatta siitä, millaisiksi he ovat syntyneet. Minun täytyy kuitenkin tunnustaa, etten ymmärtänyt siitä tai sen käytännön merkityksestä mitään. Siellä on laulettu ja rukoiltu jo seitsemän vuosisadan ajan. Kirkolliskokouksen päätösmessussa on ylimääräistä tunnelatausta, sillä se merkitsee samalla koko nelivuotiskauden loppua. Mitä sementoidumpi kirkon asema on, sitä paremmin se onnistuu suojautumaan muutoksen tuulilta. Kuuluin siihen kirkolliskokouksen yksinkertaiseen enemmistöön, jonka mielestä samaa sukupuolta olevien parien pitäisi saada kirkkohäät. Itserakkaalta kuulostamisen uhallakin väitän kirkolliskokouksessa tarvittavan kaltaisiani maallikoita, jotka tulevat, jos eivät ihan kirkon ulkopuolelta niin ainakin sen liepeiltä, sieltä mistä on näköyhteys maailmaan. Säkeen ”miespolvet vaipuvat unholaan” kohdalla aistin ympärilläni historian laskokset. Tässä istun, enkä muuta voi. Minua askarrutti erityisesti eturivissä istuvien piispojen rooli, se kuinka pieniin asioihin he puuttuivat ja kuinka suuriin asioihin he jättivät keskustelussa ottamatta kantaa. Päätösmessu muistutti minua kahdestakin syystä, joiden perusteella koko kysymys on absurdi. Eihän minulla pitäisi olla mitään tekemistä tämän järjettömän hallinnollisen hirviöelimen kanssa, jossa vuodesta toiseen jahnataan sellaisista itsestään selvistä asioista kuin sukupuolten tasa-arvo ja seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaisuus. Ongelmana on vain se, että he eivät koe kirkkoa, saati kirkolliskokousta, mielekkääksi toimintaympäristöksi. Sain vaikutelman, että aika moni oli paikalla varmistamassa oman taustayhteisönsä toimintamahdollisuudet kirkossa, vaikka ideana on nimenomaan koko kirkon edustaminen. Historian suuri hammasratas jatkaa kierrostaan minun vakaumuksestani piittaamatta. Kuulosti siltä, että sen ”kaatuminen” olisi merkinnyt vakavaa uhkaa kristinuskon tulevaisuudelle Suomessa. Erinomaista olisi, jos hän vielä osaisi ilmaista ajatuksensa kielellä, jota kirkossa ymmärretään, eli sekoittaa puheisiinsa sopivassa suhteessa hallintojargonia ja hurskaita toiveita. ” Sain vaikutelman, että moni oli paikalla varmistamassa taustayhteisönsä toimintamahdollisuudet kirkossa. Kaikki yritykset uudistaa tai edes kyseenalaistaa kirkon hallintoa ohjattiin kuitenkin kohteliaasti eteenpäin kohti hamassa tulevaisuudessa koittavaa h-hetkeä, kun kirkossa suoritetaan Suuri Rakenneuudistus. Iso osa nelivuotisen kokouksen käsittelemistä asioista koski sitä, miten kirkko on toimintansa järjestänyt. En keksinyt muuta selitystä kuin sen, että lakikirjassa kirkon autonomian ajatellaan olevan turvatumpi suhteessa yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Ensinnäkin Turun tuomiokirkko loihti eteeni kosmologisen näkökulman, josta katsottuna minun uskomiseni tai uskomattomuuteni tuntuu kovin vähäpätöiseltä asialta. Vaikka asia ei ehkä ole kosmologisesta näkökulmasta suurensuuri, sillä on erityistä merkitystä juuri nyt osana yhteiskunnallista keskustelua yhdenvertaisuudesta. Sitkeiden huhujen mukaan Kirkkohallitus on asettanut salaisen työryhmän etsimään tarkempaa tietoa sen tulevasta ajankohdasta Ilmestyskirjan sivuilta. essee | Mitä ihmettä minä teen täällä, kysyi kirkolliskokousedustaja Olli Löytty itseltään kuluneen istuntokauden aikana. Yritin miettiä pääni puhki, miksi opin määritteleminen nimenomaan kirkkolaissa oli niin tärkeää. Emme näe toisiamme enää ainakaan tällä kokoonpanolla. Silti kysyn itseltäni jälleen kerran: Mitä ihmettä minä oikein teen täällä. Kokouksen aikana minua alkoi yhä enemmän kiinnostaa edustuksellisuus. Kiitos vaan isä ja äiti, olisitte voineet edes harkita sirkustaiteilijan uraa, mutta valitsitte sitten teologian ja lähetystyön! En kuitenkaan valita, sillä olen kuluneen neljän vuoden aikana tempautunut mukaan mitä ihmeellisimpiin keskusteluihin ja kiistoihin. Herätysliikkeillä on kirkolliskokouksessa pelottavan suuri valta. Ei minua oikeasti kiinnosta ne asiat, joita kirkolliskokous käsittelee. Vaivattomuus, jolla virren sanat virtaavat ulos suustani, muistuttaa minua jälleen kerran siitä, kuinka läpikotaisin olen kristillisen kulttuurin kasvatti. Se tiivistyi käsitteeseen tunnustuspykälä. Seuraavat kirkolliskokousvaalit järjestetään helmikuussa 2024. Olen hiekanmurunen universumin tiimalasissa. Kenttäpiispaa koskeva aloitteemme karahti puolestaan kiville: kyseenalaistimme sen, että puolustusvoimien hengellisen työn johtajaa nimitetään piispaksi ja että hänellä on viran suoma oikeus osallistua kirkolliskokoukseen
3. Oli hienoja kohtaamisia. Uskonnonvapaus merkitsee minulle yhtä keskeisimmistä periaatteista demokraattisessa sivistysja oikeusvaltiossa. Meidän on syytä oppia kunnioittamaan erilaisuutta ja monimuotoisuutta, siihen sisältyy myös tieto ja ymmärrys uskonnoista Tässä ajassa tarvitaan enemmän yhdistäviä asioita, kun mietitään sitä perustaa, jolle maamme yleissivistys ja arvopohja nojaa. Pekka Haavisto Ikä: 65 Valitsijayhdistys 1. 2. Olen tehnyt työtä eri uskonnollisten ryhmien kanssa, ja moni kokee ilmapiirin ahdistavana – ikään kuin olisi väärin elää uskontonsa mukaista elämää Suomessa. He haastavat ajattelemaan ja toimivat päätöksenteossa myös turvana, kun tulee mietittyä asioita laajemmin myös muista näkökulmista. On hyvä, että meillä kaikilla on jaettu käsitys siitä, keitä me olemme, ja että annamme tähän avaimia myös vähemmistöille. Uskonnonvapaus ja uskonrauha ovat nousseet nyt voimakkaasti esiin muun muassa Ruotsissa tapahtuneiden Koraanin polttojen vuoksi. Vapaan yhteiskunnan puolustus sotaisemmassa maailmassa on Suomen kulmakivi. Li Andersson Ikä: 36 Puolue: Vas. Uskonnonvapaus on minulle positiivinen vapaus – oikeutta uskoa, oikeutta olla uskomatta – ja kaikille oikeus käydä rakentavaa keskustelua maailmankatsomuksellisista ja uskonnollisista kysymyksistä. Miten voisi edistää uskontojen ja kulttuurien sopuisaa yhteiseloa yhteiskunnassamme. Näissä elämän vaiheissa olemme kaikki kaikkein eniten riippuvaisia siitä, millaista hoitoa ja hoivaa saamme. Suomi on ollut aina moniuskontoinen ja monikulttuurinen. Maanpuolustustahdon ja avoimen kansallisuustunteen pitää säilyä yhdistävänä tekijä Suomessa. Esimerkiksi olisi tärkeää antaa avaimia Suomen historiallisen kokemuksen ymmärrykselle järjestämällä maanpuolustuskursseja myös uusille suomalaisille. 1. On tärkeää, että Suomessa säilytämme tämän uskontoihin liittyvän positiivisen voimavaran. 3. Ne ovat myös kristilliset hyveet. Osallistuin vuoden 2023 YK-päivänä Diakonissalaitoksella järjestettyyn eri uskontokuntia yhteen tuovaan YK-päivän juhlaan. Presidentin ensisijaisena tehtävänä on yhdistää kansakuntaa ja luoda sitä keskinäistä liima-ainesta, joka tuo meidät yhteen. Myös puolustus on arvoni. Tahdon Suomen valtion jatkavan ja vahvistavan sitä periaatetta, että uskonnonvapauteen sisältyy oikeus uskoa ja harjoittaa uskoaan sekä oikeus olla kuulumatta uskontokuntiin ja osallistumatta uskonnollisiin toimituksiin. Näitä arvoja presidentti puolustaa niin kotona kuin kansainvälisillä foorumeilla. Oikeudenmukaisuus, rohkeus, viisaus ja kohtuullisuus eli kardinaalihyveet, joita suuresti arvostan ja joiden mukaan pyrin elämään, liittyvät yhdistäviin, ylisukupolvisiin elementteihin. 2. Tässä maailmanajassa arvot ovat usein ihmisiä jakavia. Arvoja on monia, mutta olen tiivistänyt omani kolmeen – rauha, ympäristö, ihmisoikeudet. Toisaalta yhteyttä ottavat uskontojen uhrit – ihmiset, jotka ovat kokeneet uskonnollista painostusta tai eristämistä sen vuoksi, että eivät ole eläneet ”oikeanlaista” elämää. Miten ne näkyvät omassa elämässäsi. Mitkä ovat sinulle tärkeimmät arvot, joiden mukaan johtaisit maata. 2. 3. Puolustus arvona on näkynyt laajana osallistumisensa maanpuolustustoimintaan. Ne on ratkaistava nyt. Arvojohtajana presidentti on keskeisessä roolissa edistämässä eri vähemmistöjen, kulttuurien ja uskontojen sopuisaa yhteiseloa. Juutalaisvihan palaaminen on negatiivinen merkki ajassamme. 1. Omassa elämässä yhdistävät arvot näkyvät omassa elämässä avarakatseisuutena. Tahdon puolustaa hyvinvointivaltiota, kasvattaa tasa-arvoa ja vähentää köyhyyttä sekä olla ratkaisemassa koko ihmiskuntaa uhkaavaa ilmastokriisiä. Yhteiseloa edistää suomalaisuuden määritelmän laajentaminen, mitä se merkitsee tänä päivänä. Olen erittäin huolissani siitä, että Euroopassa ja Suomessa on jouduttu sulkemaan juutalaisia kouluja ja synagogia. presidentinvaalit Presidenttiehdokkaat arvotentissä Presidenttiehdokkaiden kärkiseitsikko kertoi Kotimaalle tärkeimmät arvonsa ja mitä uskonnonvapaus heille merkitsee. Mitkä ovat uskonnonvapauden toteutumisen suurimmat uhat Suomessa. Olen näistä ansioistani saanut myös palkintoja ja mitaleja. Mitä uskonnonvapaus sinulle merkitsee. Ilmastoja luontokriisiin vastaamisessa aika on loppumassa, ja myöskään Suomella ei ole varaa epäonnistua näiden koko ihmiskunnan kannalta keskeisten kriisien hoidossa. Ilman ihmisoikeuksia – kotimaassa ja ulkomailla – emme elä ihmisarvoista elämää. Presidenttinä tekisin kaikkeni myös rauhan rakenteiden puolesta – toisten kunnioittaminen, erilaisten ajatusten kuuleminen. Uskonnonvapautta tulee kunnioittaa, se on perusvapauksiamme. Näiden tavoitteiden puolesta teen töitä joka päivä. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat aikamme suurimpia haasteita. Selvityksessä katsomusaineita tulisi kehittää siitä näkökulmasta, mikä eri uskonnoille ja elämänkatsomustiedon opetukselle on yhteistä, tavoitteena yhteinen katsomusaine. Eri uskonnollisten ryhmien tulisi saada olla rauhassa, niiden ryhmien, jotka itse kannattavat uskonrauhaa. Minulle tärkeimpiä arvoja ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja kestävyys. Tarvitaan yhteen hiileen puhaltamista. Suurin uhka uskonnonvapaudelle olisi poliittinen liike, joka nousisi vastustamaan tätä perustavaa kansalaisvapautta. Rauhaa tarvitaan kaikkeen kehitykseen. Tunnelma oli hieno – uhkia ja maailman konflikteja käsiteltiin rakentavalla tavalla, uskonnot nähtiin voimavarana maailman kriisien ratkaisuun. | Kuva: aaltola2024.fi | Kuva: Antti Yrjönen | Kuva: haavisto2024.fi 16 ~ ~ 17 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. 2. Tällaiset kohtaamiset ja niiden mahdollistaminen voisi olla myös presidentin arkea. Toimiessani opetusministerinä selvitettiin aloitteestani katsomusaineiden opetuksen kehittämistä. Presidentin tärkein tehtävä on turvata rauha Suomessa; siihen tarvitaan ennen kaikkea neuvottelutaitoa ja diplomatiaa. Vähemmistöjä tulee tukea, heidän kotouttamistaan sekä heidän kykyään elää kanssamme. KOONNUT | FREIJA ÖZCAN Mika Aaltola Ikä: 54 Valitsijayhdistys 1. Olen aina arvostanut myös toisella tavoin ajattelevien ja kriittisten ihmisten pitämistä lähipiirissä. Politiikassa haluan edistää erityisesti lasten ja nuorten sekä ikäihmisten asemaa ja palveluita. 3
Maahanmuuton myötä Suomesta tulee väistämättä monikulttuurinen maa. Ne kumpuavat kristillisestä ja humanistisesta ajattelusta. Niistä voidaan johtaa myös tasavaltalaisen perustuslakimme keskeiset periaatteet kuten demokratia, oikeusvaltio, perusoikeudet. Minulle tärkeimmät arvot ovat vapaus, tasa-arvo ja turvallisuus. Kukin meistä tietää, kuinka kokemus epäreilusta kohtelusta ajaa meitä erilleen. Se on perustavanlaatuinen ihmis oikeus ja perusvapaus. Yhteiskunnan on edellytettävä tulijoilta sopeutumista suomalaiseen elämänmenoon, johon kuuluvat muun muassa naisten ja lasten oikeudet sekä kantaväestön perinteet. 18 ~ ~ 19 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Siksi meidän on huolehdittava maahanmuuttajien hyvästä kotouttamisesta. Olisin kohtaamisten presidentti, joka edistää vuoropuhelua sekä ihmisten että valtioiden kesken. Mutta monilakinen se ei voi olla, vaan kaikkien on noudatettava Suomen eduskunnan säätämiä lakeja. Korostan uskonnollisen lukutaidon tärkeyttä. Jussi Halla-aho Ikä: 52 Puolue: PS 1. Yhteiskunnassa tarvitaan enemmän yhteisymmärrystä ja toisten kunnioittamista. Poliitikkona pidän tärkeänä, että valtiot pyrkivät erilaisten uskojen tasapuoliseen kohteluun. Näiden arvojen toteuttamista tavoittelen työssäni ja elämässäni yleensä. Vuoropuhelun merkitystä ei voi riittävästi korostaa. Taakka ei saa langeta heikoimpien kannettavaksi. Eurooppalaisesta näkökulmasta emme aina riittävästi tunnista uskontojen roolin kasvua maailmassa. Samalla on todettava, että uskonnon perusteella ei saa rajoittaa ihmisten itsemääräämisoikeutta, asettaa toisia ihmisiä heikompaan asemaan tai polkea vähemmistöjen oikeuksia. Puolustin 2000-luvun alussa oikeusvaltiota tukemalla ystävääni Alpo Rusia, jota epäiltiin yhteistyöstä DDR:n turvallisuuspoliisin Stasin kanssa. Jutta Urpilainen Ikä: 48 Puolue: SDP 1. Islam ja sen konservatiiviset tulkinnat ovat epäilemättä suurin uhka sekä islamilaisissa yhteisöissä elävien lasten oikeuksien toteutumiselle että muiden vapaudelle harjoittaa kristillisiä perinteitä. Se voi johtaa jopa yritykseen poistaa uskonto kokonaan julkisesta tilasta. Uskonnonvapauden suurimpana uhkana voidaan pitää negatiivisen uskonnonvapauden tulkinnan viemistä mahdollisimman pitkälle. 3. Oikeudenmukaisuus on tärkeä arvo yhteiskunnassa. Kannatan myös kansalaisuuskoetta, jossa vaadittaisiin esimerkiksi perustuslakimme keskeisten määräysten tuntemista. Minä pidän yhtä tärkeänä positiivista uskonnonvapautta, oikeutta harjoittaa uskontoa yksityisesti ja julkisesti. On valtioiden tehtävä kunnioittaa jokaisen ihmisarvoa, joten sen tulee näkyä myös presidentin arvojohtajuudessa. 3. Suomessa on tehty pitkään hyvää ekumeenista työtä ja harjoitettu uskontodialogia. Omassa elämässäni kohtuullisuus näkyy elämäntavoissa sekä siinä, että en vaadi muilta enempää kuin itseltäni enkä itseltäni enempää kuin muilta. Uskonnonvapaus on minulle vapautta uskoa itselle sopivalla tavalla ja vapautta olla uskomatta jollekin toiselle sopivalla tavalla. Tuon todeksi eläminen tekee maailmasta paremman paikan, jossa myös lähimmäisenrakkaus ja yhteisvastuu voivat toteutua. Kolmantena haluan nostaa esiin vuoropuhelun. Olen myös koettanut muistaa vanhempieni opetuksen, että kaikkia ihmisiä katsotaan silmän tasalta. Uskonnonvapauden 100-vuotisjuhlavuoden vietto on ollut hyvä tapa edistää sopuisaa yhteiseloa. Se on ajattelun, puhumisen, kokoontumisen ja toiminnan vapautta. Perusta luodaan jo koulussa. Pyrkimys tehdä toiselle se, mitä tahtoisi itselleen tehtävän. Suomi on suomalaisten kansallisvaltio, ja lainsäädäntömme ja tapakulttuurimme heijastavat suomalaisten moraalisia, eettisiä ja siveellisiä näkemyksiä. 1. Tasavertaisuuden henkeä saamme itse kukin harjoitella niin työpaikalla kuin lasten kasvatuksessa. Uskonnonvapaus tarkoittaa minulle kunnioitusta toisia kohtaan. Kultainen sääntö on aina ajankohtainen ohje. Olli Rehn Ikä: 61 Valitsijayhdistys, Kesk. Ilman vuoropuhelua asenteita ei ole mahdollista muuttaa tai perusteettomia uhkakuvia hälventää. Pohjoismainen hyvinvointivaltio toteuttaa lähimmäisvastuun ideaa. Tätä oikeutta ei pidä rajoittaa. 3. Siksi presidenttinä puolustaisin sitä ja peräänkuuluttaisin kohtuutta. Kunnioitus toisia kohtaan on tärkeä lähtökohta rakennettaessa kaikille hyvää yhteiskuntaa. Jommankumman kotimaisen kielen oppiminen on tärkeää. Ihmisarvon kunnioitus, tasa-arvo ja vapaus ovat kestäviä periaatteita. Alexander Stubb Ikä: 55 Puolue: Kok. Ihmistä ei saisi pelkistää yhteen mielipiteeseen. Esimerkiksi synagogiin ja moskeijoihin kohdistunut ilkivalta on vakavaa ja rikkoo uskonrauhaa. | Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva | Kuva: ollirehn2024.fi / Anton Sucksdorff | Kuva: Jussi Ratilainen | Kuva: Demarit 3. Ihminen ei elä vain leivästä, vaan meihin on sisäänrakennettu kaipaus henkiseen, hengelliseen. Se kumpuaa jokaisen jakamattomasta ihmisarvosta ja yhtäläisistä ihmisoikeuksista. Suomen uskonnonvapaus on juuri täyttänyt 100 vuotta. Tärkeä arvo on ihmisten yhdenvertaisuus. Arvoni, joiden mukaan johtaisin maata, ovat oman kansan etu, yksilön vapaudet ja kohtuullisuus. On tärkeää, että ymmärrämme eri tavoin ajattelevia ja ylipäätään tunnistamme uskonnon merkityksen ihmisille. 2. Julkisessa keskustelussa puhutaan yleensä vain negatiivisesta uskonnonvapaudesta, oikeudesta olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen. Nämä molemmat ovat tärkeitä. 2. Hän oli syytön, mutta sen toteaminen vei viranomaisilta paljon aikaa. Yhteiskunnan ei tule alistua vähemmistöjen vaatimuksiin erityiskohtelusta. Itse en kieltäydy keskustelusta, jos vastapuoli vain käyttäytyy asiallisesti. Uskonnonvapaudessa on kaksi puolta, oikeus uskoa ja oikeus olla uskomatta. Kaikkien on osallistuttava hyvinvointivaltion ylläpitämiseen kohtuullisella panoksella, omien voimavarojensa mukaan. Tähän sopii tuttu sananlasku: arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Siksi tarvitaan uskontojen ja kulttuurien vuoro puhelua ekumenian hengessä. On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää erilaisia uskontoja ja kulttuureja – ja kunnioittaa ihmisten oikeutta omaan uskontoon. Pidän tärkeänä, että uskontojen kesken on aktiivista vuoropuhelua ja voimme olla esimerkkinä sujuvasta eri uskontojen rinnakkais elosta. Suomessa uskonnonvapauden uhkia saattaa nousta siitä, jos uskonnottomuus nousee ihanteeksi synnyttäen paineita suitsia ihmisten oikeutta puhua uskostaan. Esimerkiksi uskontolukutaidon opettaminen toimittajille on vaikuttanut hyvältä tavalta lisätä yhteistä ymmärrystämme. 2. Johtajille myös sana kohtuullisuus on tärkeä. 2. Näitä tasavallan peruspilareita haluan puolustaa. Voimme elää sovussa, kun tunnemme toisemme ja näemme toisemme pohjimmiltaan samanlaisina ihmisinä, ei pelättävinä vieraina. Uskonnonvapaus takaa kaikille oikeuden oman uskonnon ja oman vakaumuksen harjoittamiseen. Uskonnonvapaus on tärkeä yksilönvapaus, mutta sen varjolla ei voi rajoittaa muiden vapauksia, esimerkiksi lapsen oikeuksia tai sananja ilmaisunvapautta. Kunnioituksen syntymistä edistää riittävä käsitys sekä omasta että muista uskonnoista ja vakaumuksista. Myös politiikan heijastuminen uskonnollisiin asenteisiin on vaarallista. Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa uskonnoilla on eri tavoin merkittävä rooli. Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus auttaa nuoria ymmärtämään maailmaa. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettemme eläisi yli varojen, olivatpa kyseessä sitten talouden resurssit tai luonnonvarat. Meidän on hyvä tuntea niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen keskeisiä opetuksia. Länsimaissa tämä toteutuu kohtuullisen hyvin, mutta globaalisti haasteet ovat paikoin hyvinkin isoja. 1. Molemmat kansankirkkomme ovat tehneet tässä hyvää työtä
Epidemiat, terrorismi, sodat ja muuttuva luonto ovat olleet polttoainetta peloille ja myös populaarikulttuuri on osannut sekä ammentaa edellä mainituista että lietsoa niitä. Matiaksen sielunpaimen on väistyvä kirkkoherra ( Pertti Sveholm). Keskustelijoina Jeesusta Via Cruciksessa näytellyt Panu Haavisto ja eksegeetti Ulla Tervahauta. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Apostolien tekoja. Reuter tähdentää tutkimuksessaan, että Neuvostoliiton suomalaiset olivat yhteisestä äidinkielestään huolimatta heterogeeninen joukko. Ma 15.1. Hän muistuttaa seuraajaansa paitsi tuomiokapitulin valvonnasta myös siitä, että perinteet ja avioliitto on tehty suojelemaan impulssiensa perässä juoksevia ihmisiä kaaokselta. Vuonna 2008 perustettuun holviin on varastoitu yli miljoona näytepussillista viljelyskasvien siemeniä 76 maasta. Reuterin kirjassa on runsaasti muistitietoa ja aikaja perhehistoriaan sidottua dokumentaatiota. Suomalaiset kärsivät Neuvostoliiton kansoista kokoonsa nähden ehkä eniten: heidät häädettiin kotiseuduiltaan, miehiä vangittiin ja teloitettiin, perheitä, naisia ja lapsia vietiin primitiivisiin ja tappaviin oloihin Jäämeren rannoille, Siperiaan tai Kazakstaniin. Hiljaisuuden ystävien toiminnanjohtaja Juha Tanska, Hamina. Julia on kansanedustaja ja suunnittelee pyrkivänsä puolueen puheenjohtajaksi. Tuhoisimmillaan ne olivat 1930ja 1940-lukujen terrorissa. Päähenkilöt Julia ( Alma Pöysti) ja Matias ( Eero Milonoff) ovat keski-ikäinen pariskunta, jolla on rakkautta, kaunis koti ja lapsi sekä hyvin etenevät urat. Ke 17.1. Musiikkihartaus. Haastatteluissa kuvastuu usein se suunnaton tyrmistys, jolla todellisuudessa mihinkään syyllistymättömät ihmiset kohtasivat neuvostovaltion terrorin ja surrealistisen julmat kohtalonsa. Yllättäen petetty vaimo lukee oppaan polyamoriasta ja päättää ehdottaa Matiakselle ja tämän rakastajattarelle Ennille ( Oona Airola) suhteen jatkamista, nyt avoimesti. Jonain päivänä maailman ruuantuotanto voi olla riippuvainen pankin sisällöstä. Ikirouta katastrofinkestävän holvin ympäriltä oli sulanut ja tulvinut holviin. Näyttelijät ovat valtakunnan ykköskastia. Ohjaus Selma Vilhunen. Kauhistuttavaa on, että Reuterin mukaan nyky-Venäjä on uudelleen sulkenut arkistoja, ja tuhoaa aktiivisesti muistia Stalinin puhdistuksista ja häiritsee tutkijoiden työtä. SKS Kirjat 2023. klo 15 Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Ennen sotia inkerinsuomalaisia oli yli 120 000. Muusikot: Make Perttilä, Teri Mantere ja Heikki Pohto. Onhan draaman lähtöpisteenä kuitenkin uskottomuus. Jopa luonto tuntuu kääntyneen avuttomia ihmisiä vastaan. Suomalaiset olivat Neuvostoliitossa mahdollisesti kokoonsa nähden kaikkein vainotuin kansa, jonka hävittäminen Stalinin vainoissa ja niiden jälkeenkin 1920-luvulta alkaen täyttää monet kansanmurhan tuntomerkit. Teologian tohtori Anneli Vartiainen, Järvenpää. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. To 18.1. Mutta lisäksi tuli laskea vielä tuhansia muita: inkerikot, Suomesta 1918 ja 1930-luvulla Neuvostoliittoon paenneet punasuomalaiset ja 1930-luvun loikkarit, sekä amerikan-, kuolan-, siperianja pietarinsuomalaiset. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 14.1. Uhkakuvien summa | tv-vinkki | 2000-luvulla ihmiskuntaa ovat yhdistäneet monet jaetut pelot. Näin esittää tutkija, valtiotieteen tohtori Anni Reuter, jonka kirja Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa on tuo esille vaietut ja myös unohdetut suomalaisten Neuvostoliitossa kokemat vainot. Ma 15.1. JUSSI RYTKÖNEN ” Reuter puhuu kirjassaan suoraan suomalaisiin kohdistuneesta etnisestä puhdistuksesta. Kirkkoherra Matiak sen (Eero Milonoff) ja kansanedustaja Julian (Alma Pöysti) avioliitto ajautuu krii siin, kun Matiaksen sivusuhde paljastuu. Teknologian orjaksi itse itsensä vanginnut ihminen on kovin avuton verkkojen kaatuessa. Samaan aikaan pääkaupunki Longyearbyenin asukkaat elivät kuin mikään ei olisi vialla. Kirja perustuu runsaaseen haastatteluja kirjeaineistoon, jossa Reuter on selvittänyt myös oman inkerinsuomalaisen sukunsa vaiheita. Pappeina Elina Vaittinen ja Kristiina Hyppölä. Teologinen sihteeri Jelisei Heikkilä, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Onhan tässä muillakin ollut suhteita, mutta ei ennen tullut mieleenkään väittää, että se olisi oikein, opastaa Matiaksen äiti ( Kaija Pakarinen) miniäänsä. Papin ja kansanedustajan tehtävät luovat elokuvassa peilin, jota vasten tarkastella ympäristön odotuksia. Kirkollisesti elokuva on kiinnostava paitsi parisuhteisiin liittyvän etiikan näkökulmasta, myös siksi että yksi elokuvan päähenkilöistä on ammatiltaan pappi. Seurakuntapastori Tiia Karvinen, Tampere. Niistä välittyy neuvostoyhteiskunnan dystooppinen kovuus. 397 sivua. Vaikka juonenkäänteet tuntuvat paikoin absurdeilta ja tilitykset alleviivatuilta, on elokuva ahdistavan ajankohtainen painajainen maailmasta, jossa kaikki voi mennä pieleen. Ihmisiä pelotellaan uudelleen hiljaisiksi. Pian Julia löytää itsekin toisen kumppanin Miskan ( Pietu Wikström). | viikon kirja | Suomalaisten kansanmurha Neuvostoliitossa Anni Reuter: Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. Radio 1 klo 10 Sohvakirkko Viikin kirkosta Helsingistä. Pastori Heikki Järvi, Baptistiyhdyskunta, Turku. Holvia kuvailtiin geopoliittiseksi manööveriksi. NOORA WIKMAN | painettua sanaa | Mahersela Ali, Myha’la Herrold, Julia Roberts ja Ethan Hawke näyttelevät Netflixin trillerissä Leave the World Behind. Suomessa oman kansan kohtalot Neuvostoliitossa vaiettiin sotien jälkeisessä pelossa. La 13.1. Ke 17.1. Hengellisen ohjauksen pastori TT Anni Pesonen, Turku. Millainen mies Jeesus oikein oli. Mukana on myös hienovaraista huumoria. Kirkon nuorisotyönohjaaja Aki Eväkoski, Kotka. To 18.1. Kuolleet lehdet -elokuvasta Golden Globe -ehdokkaaksi valittu Alma Pöysti on jo ehtinyt pokata tästä roolistaan palkinnon kaksilla kansainvälisillä elokuvajuhlilla. Ikään kuin varmuuskopioita katastrofin varalta. Reuter puhuu kirjassaan suoraan suomalaisiin kohdistuneesta etnisestä puhdistuksesta. kulttuuri Lämmin elokuva kirkkoherran aviokriisistä ja polyamoriasta elokuva | Neljä pientä aikuista peilaa eettistä monisuhteisuutta perinteisiin. Horisontti su 14.1. Pe 19.1. Aamu hartaus ma-la klo 6.50. Vainojen voi sanoa alkaneen 1920-luvun lopussa. Tutkivasta journa lismista ja pitkistä artikkeleistaan tunnetun Long Playn ympäristötoimittaja Hanna Nikkanen on kirjoittanut kiinnostavan jutun Huippuvuorille sijoitetusta siemenholvista. Nikkanen matkusti kahdesti Huippuvuorille ja löysi ristiriitaisen todellisuuden. Pe 19.1. Monisuhteisuudella tarkoitetaan sellaista romanttisen suhteen mallia, jossa kumppaneita voi olla useampia kuin yksi. Ja kyllähän Obamien nimien näkyminen alkuteksteissä luo elokuvaan outoa uskottavuutta. Matias taas on pappisperheen vesa, joka on juuri valittu kirkkoherraksi. Perinteisiä arvoja elokuvassa edustavat myös Matiaksen iäkkäät vanhemmat. TUIJA PYHÄRANTA Neljä pientä aikuista. | Kuva: Mitro Härkönen / Tuffi Films ” Näyttelijät ovat valtakunnan ykköskastia. Eettinen taas viittaa siihen, ettei suhteita pidetä muilta kumppaneilta salassa. Internet kaatuu, liikenne sekoaa, terroristit uhkaavat(?), tuttu muuttuu vieraaksi ja oudot sairaudet yllättävät. Idyllin rikkoo Matiaksen sivusuhde, josta Julia saa tietää mutkan kautta. Mistä on kyse. Varsinkin inkerinsuomalaiset saattoivat kirjan muisteluiden mukaan selittää kohtaloaan itselleen myös raamatullisilla vertauksilla: Siperian jokien varressa oltiin kuin Israelin kansa Baabelin virtain varsilla. Pääasiassa he käyttäytyvät toisiaan kohtaan niin sivistyneesti ja empaattisesti, että vaikutelma on jopa hieman epäuskottava. Yhteisödiakoni Amanda Hiekkataipale, Helsinki. Diakonissa Johanna Summanen, Jyväskylä. 2t 2min. Siinä olennaista on rytmi, ja Selma Vilhusella sen taju on millisekunnin tarkka. Sinänsä melko keskiverto jännäri yrittää saada arvovaltaa tähtinäyttelijöidensä ( Julia Roberts & Ethan Hawke) ja vastaavien tuottajiensa ( Barack ja Michelle Obama) nimillä ratsastaen. Päähenkilöitä Vilhunen kuvaa lämpimästi. K äsikirjoittaja ja ohjaaja Selma Vilhunen on tarttunut elokuvassaan Neljä pientä aikuista ajankohtaiseen ja kiinnostavaan aiheeseen, ”eettiseen monisuhteisuuteen”. Sam Esmail) juoksuttaa katsojan eteen modernin maailman uhkakuvien koko kavalkadin. Ammatit sitovat Matiaksen ja Juulian myös vanhoihin instituutioihin ja sitä kautta perinteisiin. Huimia katsojamääriä kerännyt suuren budjetin Netflix-trilleri Leave the World Behind (ohj. Pastori Markus Asunta, Rajamäki. La 13.1. Ti 16.1. NIILO RANTALA Leave the World Behind katsottavissa Netflixissä. Ti 16.1. Teillä nuorilla on kyllä kauniita ajatuksia rakkaudesta, hän sanoo, mutta elämä ei ole runo. | Kuva: Jojo Whilden / Netflix 20 ~ ~ 21 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Heidän luterilaiset kirkkonsa tuhottiin, kielensä ja kulttuurinsa kiellettiin ja tuhottiin, ja heidät pyrittiin venäläistämään. Suhteessa eettiseen monisuhteisuuteen jää katsojan päätettäväksi se, mihin uskoa: onko elämä runo vai sittenkin jotain paljon raadollisempaa. Valinnat ovat osuvia, sillä on vaikea kuvitella ammatteja, | radio ja tv | joissa odotettaisiin säädyllisempää käytöstä kuin niissä. Nikkasen Holvissa yhdistyvät kiinnostavasti ruuantuotanto, ilmastonmuutos ja geopolitiikka. Radio 1 klo 20 Ortodoksinen liturgia
Se myös koordinoi muiden kristillisten kirkkokuntien nauhoittamia jumalanpalveluksia ja ohjelmia. Simojoki ymmärtää heidän haikeutensa. Se tarjoaa maailmaa kiinnostuneesti tarkastelevalle ihmiselle mahdollisuuden yllättyä ja oppia uutta. Hän huomauttaa, että Yle Radio 1:llä on erityisiä sisältöjä, jotka sekä kutsuvat että torjuvat kuuntelijoita. Saman käytävän varrella sijaitsevat studiot, joista lähetetään kanavan ohjelmat. Ylen kanavilla kuuluu ja näkyy toistaiseksi vain kristillinen hengellinen sisältö. Tie vei kulttuuriohjelmien tekijäksi radioon ja lopulta pomopestiin. Evankelis-luterilaisilla jumalanpalveluksilla on noin 100 000 kuuntelijaa. Turkka) teki elämäntyönsä musiikkipedagogina. Vuoden 2022 alusta lähtien lähetysaika on ollut kello 6.50. Korkeat ihanteet ovat asettaneet myös korkean riman. Simojoki on opiskellut kirjallisuutta, laulanut kuoroissa, soittanut pianoa ja huilua. Maija Simojoki (o.s. Aamuhartauden lähetysaikaa on viime vuosina aikaistettu kahdesti. Kun niiden ajankohtaa tai sisältöä muutetaan, palautetta sataa. – Kanavalta voi alkaa ohjelma sammalista, joista en tiennyt olevani yhtään kiinnostunut, mutta koska ohjelma on niin tavattoman hyvin tehty, huomaankin olevani sammalista kiinnostunut. Yle Radio 1:ssä ovat vuosikymmeniä eläneet rinta rinnan klassinen musiikki ja laulelmat, kirjallisuus, tiede, ajankohtaiset asiat ja hartausohjelmat. Jotakin, mikä ei juokse. Radiossa jotakin tapahtuu minun korvissani ja pääni sisällä. Hengellistä musiikkia, aamuhartaus, klassista musiikkia. ” Radiossa jotakin tapahtuu minun korvissani ja pääni sisällä. – Yle Radio 1:ssä yhdistyy kaikki se, mistä olen ollut elämässäni kiinnostunut, Anna Simojoki sanoo työhuoneessaan. Anna Simojoen mukaan Ylen ja kirkon viestinnän yhteistyö on hyvää. Anna Simojoki, 57 Yle Radio 1:n vastaava tuottaja Juuri nyt nautin talvesta, metsästä ja hiihtämisestä. Anna Simojoen molemmat vanhemmat tulevat körttisuvuista. Suurin osa muutokseen pettyneistä on eläkeläisiä, jotka eivät haluaisi herätä ennen seitsemää. Laulan naiskuorossa jazzin sävyttämää amerikkalaista musiikkia. Muutokset ovat laskeneet aamuhartauksien kuuntelijamääriä. Isän mielestä valintatilanteessa tuli aina miettiä, onko teko oikein ja lisääkö se hyvää. Hän tulee körttiläisestä perheestä. Juhani Simojoki oli rovasti, Helsingin seurakuntien tiedotusjohtaja sekä Kirkko ja kaupunki -lehden pitkäaikainen päätoimittaja. Simojoki toteaa, että kyse on Yle-lain tasoisesta asiasta. Kun Anna Simojoki kuuntelee radiota kotonaan, hän trimmaa koiriaan tai sytyttää tulet takkaan ja kulkee huoneesta toiseen kannettava kaiutin kädessään. Hän on Yle Radio 1:n vastaava tuottaja ja vastuussa kanavan ohjelmistosta. tammikuuta lähtien sunnuntai-iltaan, jossa uusi lähetysaika on kello 20. Asun omakotitalossa Porvoossa. – Jos usko on ihmiselle tärkeä, se kulkee elimistössä koko ajan: Kuka. Ei ole kiire. Lauantain Hartaat sävelet ja aamuhartaus kuullaan vastaisuudessa kello 8.05 eli noin puolitoista tuntia aiempaa myöhemmin. Simojoki pitää muutosta hyvänä: kerronta on läheisempää ja ylhäältä päin luennoiminen vähenee. Kun Anna Simojoki oli 1970ja 80-lukujen taitteessa koululainen, kodin aamuja tahditti Yle Radio 1, silloiselta nimeltään Yleisohjelma. Simojoki tuli Yleisradioon töihin opiskelijana 1990-luvun alussa. Simojoki pitää nyt jo edesmenneitä vanhempiaan idealisteina. Muut uskontokunnat loistavat poissaolollaan. Laki velvoittaa Yleisradion lähettämään kristillistä sisältöä. Radiossa ihmisen ääni on keskiössä. Yle Radio 1 on keskittyneen kuuntelun kanava. Parin TEKSTI | MERI TOIVANEN – KUVA | ANTTI RINTALA haastattelu 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Aluksi hän työskenteli teksti-tv:ssä, sitten uutistoimittajana. Sydänveriasia. Uutisten aikana ei hälisty, vaikka aamu toimiaan teki neljä siskosta. Ne jatkavat entisellä lähetyspaikallaan sunnuntaisin kello 10. Pitää nähdä haava ihmisessä. Radioaamun kulku kertoi Annalle, milloin Lehtisaaressa sijaitsevasta kodista oli jo kiire bussille, joka vei keskustaan, Helsingin Saksalaiseen kouluun. Suosituimpana aikana seitsemän ja kymmenen välillä kuullaan nyt helposti sulatettavaa klassista musiikkia, yhteiskunnallinen kolumni – joka on eettinen puheenvuoro, Simojoen mukaan kuin uskonnoton aamuhartaus – sekä ajankohtaislähetys Ykkösaamu ja nostalgianälkäisten musiikkiohjelmasuosikki Muistojen bulevardi. Ylen hartausohjelmat tuottaa Suomessa evankelis-luterilaisen kirkon viestintäyksikkö. Vastaavaa mallia ei ole Simojoen tietojen mukaan missään muussa Euroopan maassa. Näin Anna Simojoki luonnehtii kanavaansa. Esikoistytär peri heiltä korkeat ihanteet. Simojoki kiittää kehityksestä sitä, että radioon on tuotu uudenlaisia jumalanpalveluksia, joilla etsitään uusia yleisöjä. Käy nimittäin vaikeaksi, jos ymmärtää heikkoutta toisissa mutta ei oikein salli sitä itselleen. viime vuoden aikana hartaudet eivät ole menettäneet kuulijoita erityisen paljon. Vuosina 2022–2023 kuuntelijoita on ollut keskimäärin 70 000, kun heitä vuonna 2021 oli 93 000. Jotakin, mikä ei juokse. Vuonna 2017 aamuhartauden äärelle tuli 135 000 radionkuuntelijaa. Yle Radio 1, henkinen kotini Vastaava tuottaja Anna Simojoki tietää, että hartausohjelmat ovat radionkuuntelijoille sydänveriasia. Kanavalle löytää aamuisin yhä useampi työikäinen. Suurin kuuntelijaryhmä ovat yli 60-vuotiaat. Sellainen on Anna Simojoen mukaan kuuntelijoiden suhde radion hartausohjelmiin. – Säröytyneen ihmisen ymmärtäminen on joka tapauksessa vanhemmiltani perimäni elämänasenne, jota pidän tärkeänä. Yle Radio 1 on Suomen vanhin radiokanava. Radio on tunneväline. – On etuoikeus saada olla töissä kanavalla, joka on oma henkinen koti. Anna Simojoki on työs kennellyt Yle Radio 1:n vastaavana tuottajana vuodesta 2011. Anna Simojoen työpaikka on Ylen Mediatalo Helsingin Pasilassa. – Se viehättää minua tässä nopeassa ja säksättävässä ajassa. Sen laskeminen sopivalle tasolle on Anna Simojoelle elämänmittainen tavoite. Radio muistuttaa ainutlaatuisuudestaan, kun Simojoki päätyy kurkistamaan maailmoihin, joita ei olisi osannut valita itse. I sä tarkisti radion aikamerkistä, että hänen kellonsa oli täsmällisesti ajassa. – Suhteeni uskoon on vaihteleva, en saa siitä aina kiinni ja se on lähellä agnostismia, mutta körttiläisyys sopii minulle uskonvarmuutta karttavana elämänfilosofiana. Muiden kristillisten kirkkokuntien jumalanpalvelukset siirtyvät 14. On myös asioita, jotka pysyvät. – Äidin johtava ajatus oli, että on katsottava ihmisen käytöksen taakse silloinkin, kun tämä toimii kohtuuttomasti. tarve lohtuun, opastukseen, levon hakemiseen tai jaettuun tunteeseen. Kymmenen vuotta sitten tehdyt ohjelmat ovat tempoltaan nykyistä hitaampia, Simojoki sanoo. Näitä ovat hartausohjelmat ja klassinen musiikki. Anna Simojoki huomauttaa, että radionkuuntelu vähenee kokonaisuudessaan. Anna juoksi takapihan läpi ja alas rinnettä pysäkille. Myös toimittajan persoonaa tuodaan radiossakin esille yhä useammin. Simojokea puhuttelevat herännäisyyden avara armo ja lupa kyseenalaistaa. Ylen Mediataloon on juuri valmistunut uusi studio kanavan käyttöön. Takki auki, joskus suihkun jäljiltä vielä pyyhe päässään. Saan tietoa, jota en tiennyt olevan olemassa. Hänestä se näkyy esimerkiksi siinä, että radiojumalanpalvelusten kuuntelijalukujen pitkäaikainen lasku on saatu taittumaan. Silti kanava muuttuu, koko ajan. Hänen mukaansa päätökset lähetysajankohtien muuttamisesta ovat silti olleet oikeita
Ylimääräiseltä tuntuvaan ei löydy tekijöitä. 224 sivua. 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Koulujen pihoilla etenkin maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret kohtaavat usein hyväksynnän sijaan ulkopuolisuutta, joka tuo mukanaan lisää katkeruutta ja väärinymmärryksiä.” Niinistö kannustaa rakentamaan yhdessä yhteiskuntaa, jossa toivo on pelkoa vahvempi. Hän on työskennellyt Ylioppilaslähetyksen lähettämänä lähetystyöntekijänä, opettajana Helsingin Diakoniaopistossa, Suomen Lähetysseuran työntekijänä, Akatemian tutkijana sekä Helsingin yliopiston professorina. | Kuva: Jukka Granström pyhä | Yliopistonlehtori Tuukka Kauhanen liittyy Pyhä-palstan kirjoittajiin tänä vuonna. Väyläkirjat 2023. Suomeen palattuaan hän jatkoi opintojaan yliopistossa, teki tutkimusta ja muutti Suomen Lähetysseuran lähettämänä Tansaniaan opettajaksi Makumiran teologiseen korkeakouluun. Varsinkin lapset ja nuoret ovat kantaneet huolta kiristyneestä ilmapiiristä. Emeritaprofessori toteaa kirjansa alkusanoissa muistelmien sallivan tekstille laajemman liikkumatilan kuin elämäkerta, joka hänen mukaansa yleensä pyrkii rakentamaan tositapahtumiin perustuvan kuvan dokumentoiduista vaiheista. Hän tehköön minulle niin kuin hyväksi näkee.” (2. Hän aloitti teologian opinnot 1965. Suomessa Kristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa alettiin viettää säännöllisesti 60 vuotta sitten. Perinteisesti kyseisenä päivänä Suomesta vierailee piispakuntaa Vatikaanissa tapaamassa paavia ja osallistumassa erilaisiin ekumeenisiin tilaisuuksiin. Näillä sanoilla alkaa tasavallan presidentti Sauli Niinistön allekirjoittama rukouspäiväjulistus tälle vuodelle. Helander sanoo kokeneensa jonkinlaista muukalaisuutta omassa kotimaassaan. Helsinkiläissyntyinen Eila Helander oli sukunsa ensimmäinen ylioppilas. Mikä Raamatussa kiehtoo. Tätä niin sanottu Helanderin mallia ei ainakaan vielä ole otettu käyttöön. Mikä siinä on vaikeaa. Hänen mukaansa tässä työssä varttuneemmat sukupolvet ovat paljon vartijoita esimerkkinsä voimin. Pyhä-palstalla kirjoittavat tänä vuonna myös Anni Pesonen ja Satu Kreivi-Palosaari. Mikä on lempikohtasi Raamatussa. Kirjaa lukiessa tuntuu kuitenkin siltä, että Eila Helanderin muistelmat perustuvat muistikuvien lisäksi dokumentoituihin vaiheisiin. Hän ehdotti, että kirkko pitäytyy nykyiseen malliin, mutta hyväksyy että sen sisällä voi olla myös toinen teologisesti perusteltu toimintamalli siitä, keitä kirkko voi vihkiä avioliittoon ja keiden avioliiton voi siunata. Yhtenä syynä siihen olivat kieleen tulleet uudet sanat ja ilmaisut. Helander kirjoittaa liikkeen nykyisten rajalinjojen liittyvän naisten oikeuteen saada pappisvihkimys ja seksuaalikysymyksiin. sijoittuu myös Pyhän Henrikin päivä. Kuka olet. Toinen keskeinen piirre on, ettei Helander kirjoita kenestäkään ilkeästi. Muitakin vaihtoehtoja oli, muun muassa lääketiede. – Raamatussa kiehtoo valtavan moninaiset tavat, joilla Jumala lähestyy ihmistä: joskus suorana puheena, joskus vaikuttaen ihmisen elämänkohtaloissa ja lopulta tullen itse ihmiseksi. Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon vähäiseen näkymiseen on monia syitä. Poikkeuksiakin on. Niin myös tänä vuonna. K irkkososiologian emeritaprofessorilla Eila Helanderilla on ollut poikkeuksellinen ura useassa eri maassa. ” Mitkään Raamatun tulkinnat, argumentit tai faktat eivät saa omiin poteroihinsa kaivautuneita ihmisiä katsomaan asioita toisen osapuolen näkökulmasta. Opiskeluaikana vanhat yhteydet veivät silloin toimintaansa aloittelevan Ylioppilaslähetyksen, nykyisen OPKO:n pariin. – Lempikohtani Uudesta testamentista on Jeesuksen sanat ”Minä olen maailman valo. Hänellä on ollut lukuisia luottamustoimia etenkin akateemisessa maailmassa. Helander kertoo ryhtyneensä tehtävään avoimin mielin. Myös kirkossa. 8:12) NOORA WIKMAN Tuukka Kauhasen ensimmäinen kirjoitus löytyy sivulta 26. MARI TEINILÄ Eila Helander: Kaikki muuttuu hyväksi. ”Tuollaiset rajalinjat kertonevat lähinnä ihmisten ikiaikaisesta halusta tehdä eroa meidän ja muiden välillä ja halusta tietää kuin Jumala.” Helander lähti 27-vuotiaana Ylioppilaslähetyksen lähettämänä lähetystyöntekijänä Keniaan Nairobiin kansainvälisen kristillisen järjestön opiskelijasihteeriksi. 2. Esimerkiksi Jyväskylässä Keltinmäen kirkossa järjestetään viikkoon liittyvä musiikkihetki, jossa esiintyy useita kuoroja ja lauluryhmiä. Aina ei ole varmaa, mitä tekstissä tarkkaan ottaen pitäisi lukea. Jos ymmärtäminen on joskus vaikeaa, vielä vaikeampaa on suostua itse nöyrästi sanan puhuteltavaksi. Sam. ” Synkästä maailman tilanteesta johtuen rukousviikolla ja kristittyjen ykseydellä pitäisi olla entistä suurempi merkitys. Miten ja miksi luet Raamattua. Toimituksesta palstalle kirjoittavat Niilo Rantala, Jussi Rytkönen, Mari Teinilä ja Freija Özcan. Hän päätyi selvityksessään esittämään kompromissia. teologia Muistelmat vailla ilkeyksiä kirja | Emeritaprofessori Eila Helander muistelee monipuolisen uransa vaiheita. Esimerkiksi se, että työntäyteisen adventtiajan ja joulupyhien jälkeen seurakuntien työntekijät ovat vielä osin lomilla. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. Osaltaan matka Vatikaaniin ja Roomaan liittyy Kristittyjen ykseyden ekumeeniseen rukousviikkoon. Hän kannustaa kohtaamaan lähimmäiset rakkaudella ja hyvyydellä. Voi olla, että rukouspäiväjulistukseen saatiin viimeistä kertaa presidentillinen allekirjoitus. Kiivaimpia keskusteluja seuratessani mietin, onko kirkolla toivoa”, Helander kirjoittaa. – Olen Tuukka Kauhanen, Vanhan testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Rukousta eri tavoin painottavan tammikuun soisi heijastuvan lähimmäisten kohtaamiseen rakkaudella ja hyvyydellä, myös käytännössä. Vaikein asia oli ihmisten kasvanut yksityisyys. Olen kiinnostunut erityisesti Raamatun tekstin historiasta: miten Vanhan testamentin teksti on muuttunut ajan kuluessa ja onko mahdollista päästä selville tarkasta alkuperäisestä sanamuodosta. Tammikuun rukouksia MARI TEINILÄ mari.teinila@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia aiheita. Tutkijatausta näkynee juuri siinä. 4. Seurakuntien verkkosivujen tulevia tapahtumia selatessa näyttää kuitenkin siltä, ettei viikko juurikaan näy seurakuntien toiminnassa. Vuoden ensimmäistä rukouspäivää vietetään torstaina 18.1. ja se käynnistää Kristittyjen ykseyden ekumeenisen rukousviikon. ”Vastakkainasettelu on lisääntynyt puheissa, sosiaalisessa mediassa ja ihmisten mielissä. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto | kolumni | I hminen on tarkoitettu elämään muiden ihmisten kanssa. Kuva on vuodelta 1981. – Tutkimusta ja opetusta varten luen Raamattua alkukielillä, hepreaksi ja kreikaksi. Daavid pakenee kapinoivaa poikaansa Absalomia jättäytyen Jumalan käsiin: ”Jos Herra on minulle suopea, hän johtaa minutkin takaisin – – Mutta jos hän sanoo: ”Sinä et ole minulle mieleen”, niin olen valmis. 1980luvulla hän valmistui filosofian tohtoriksi. 3. Raamatussa kiehtoo tavat, joilla Jumala lähestyy ihmistä 1. Sauli Niinistö muistuttaa ytimekkäässä julistuksessaan siitä, että elämme erilaisten murrosten aikaa. Työuransa loppupuolella hän toimi kirkkososiologian professorina Helsingin yliopistossa sekä lukuisissa akateemisissa luottamustehtävissä. Vuosituhannen alussa Eila Helander solmi avioliiton professorina ja ministerinä työskennelleen nykyisen emerituspiispan Gustav Björkstrandin kanssa. – Jos saa nimetä kaksi lempikohtaa, on ensimmäinen Vanhasta testamentista. ”Jälleen kerran näin, että lukkiutuneessa tilanteessa mitkään Raamatun tulkinnat, argumentit tai faktat eivät saa omiin poteroihinsa kaivautuneita ihmisiä katsomaan asioita toisen osapuolen näkökulmasta käsin. Piispainkokous kutsui Eila Helanderin tekemään kirkolliskokouksen pyytämää selvitystä vihkioikeudesta, avioliittoon vihkimisen merkityksestä kirkon identiteetille ja kirkon edessä olevista vaihtoehdoista. Kirkkososiologian emeritaprofessori Eila Helander aloitti teologian opin not vuonna 1965. Vuonna 2017 Suomessa tuli voimaan sukupuolineutraali avioliittolaki. 15:25–26) Näin sanottuaan hän lähtee Jerusalemista nousten Öljymäen rinnettä paljain jaloin ja itkien. Suomeen palaaminen ei ollut pelkästään helppoa. Varsinkin Vanhassa testamentissa on paljon hyvin vaikeatulkintaisia kohtia. Samalle viikolle 19.1. Vanhan testamentin eksegeetti Tuukka Kauhanen hyppää mukaan selittämään ensi pyhän evanke liumia. Näin samaa sukupuolta olevat olisivat oikeutettuja kirkolliseen vihkimiseen. Professori Mikko Juva, luennoitsijoista Helanderin mukaan ehkä parhain, herätti kiinnostuksen kirkkohistoriaan. Synkästä maailman tilanteesta johtuen rukousviikolla ja kristittyjen ykseydellä pitäisi olla entistä suurempi merkitys. Omaa hiljentymistä varten luen Uutta testamenttia ja Psalmeja, joskus eri kielillä, ja pikkukirjasta Sanan aika, jossa on lyhyt raamatunkohta joka päivälle. Yksi kirjan teema onkin Helanderin suhde viidesläisyyteen, jossa rajalinjat oikein ja väärin uskovien välillä ovat selkeät. Moni ulkomailla pitkään työskennellyt jakanee hänen kanssaan kokemuksen siitä, että vaikka ihmiset ovat kiinnostuneita elämästä ulkomailla, mielenkiinto herpaantuu usein ensimmäisen lauseen jälkeen. Muutamaa vuotta myöhemmin hänet lähetettiin Karibialle opiskelijasihteeriksi. Kirjan perusvire on kuitenkin nimensä mukaisesti se, että kaikki kääntyy hyväksi
Äänessä ei nyt ole maailmanparantaja, joka lupaa hyvää kaikille. Mihin köyhien ilosanoma ja vankien vapautus velvoittaa meidät. Se on kätketty aarre ja voimavara. Hän julisti vapautusta sekä sortajien vangitsemille, että huolien, murheiden ja synnin sitomille. Se on uskomattoman ihanaa. Tanskan suomalaisen seurakunnan pappi Satu Jørgensen ja kirkkoraadin kunniajäsen Marja Silvonen-Hansen ovat luoneet seurakuntaan kodikkaan, rakkaudellisen ja aivan ainutlaatuisen hengen. 1:14–15. Olemmeko me niitä, joille koittaa riemuvuosi, yleinen omistusoikeuksien palautus maan kaikille asukkaille (3. Voidakseen julistaa vangeille vapautusta, hänen on itse suostuttava vangittavaksi. Omalla äidinkielellään laulaessaan on syvästi kosketuksissa juuriinsa, kulttuuriinsa ja historiaansa. Äänessä ei myöskään ole moraalisaarnaaja, joka vaatii hyvää kaikilta. Nasaretilaiset varmasti ymmärsivät tämän. Hän joutuu hyljeksityksi ja torjutuksi, kärsii kipua ja sairautta ja lopulta rangaistuksen toisten puolesta. Sinne on helppo tulla ja siellä saa olla vapaasti. 25:10). Tässä seurakunnassa saan olla oma itseni, mikä erilaisessa kulttuurissa asuessa ei aina ole niin Anna Bella Jäppinen löysi vauva muskarin kautta yhteyden Tanskan suomalaiseen seurakuntaan. Ajattelin, että en ikinä opi puhumaan sitä, mutta 1,5 vuoden jälkeen huomasin puhuvani tanskaa. Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Jeesus hyväksyi nämä tehtävänsä molemmat puolet jo kasteessaan ja kiusauksissaan. Jeesus paransi sokeita, ja tuli tuomaan valoa hengellisesti sokeille. Oliko syynä vain Jeesuksen haastavat, jopa ärsyttävät sanat (Luuk. Mitä meille tapahtuu, kun sorretut pääsevät vapauteen. Hänen tehtävänsä on kahtalainen: kärsiä kipuja ja vapauttaa sorretut, antautua sovitusuhriksi ja antaa sokeille näkö, kantaa kaikkien syntivelka ja julistaa velkojen anteeksiannon riemuvuotta. Jumalanpalvelukset ovat inspiroivia ja koskettavat minua hengellisesti. Tyttäremme syntyi vuonna 2019. Tuolloin osallistuin myös ensimmäistä kertaa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen tässä kirkossa. Äitiyslomallani kuulin, että seurakunta piti Gustafskyrkanilla eli Kööpenhaminan ruotsalaisella kirkolla muskaria vauvoille. 105:2–5, 39–42, Joh. Kuuluu Vihreä kirkko -verkostoon ” Olen saanut kirkolta myös monta uutta mummua. 4:16–21, Mark. | Kuvat: Saila Aarnio Svenska Gustafskyrkan . Alttarin lasimaalauksesta siiloutuu eri vuorokauden aikoina erilaista valoa. Luukkaan evankeliumi 4:16–21 Jeesus tuli Nasaretiin, missä hän oli kasvanut, ja meni sapattina tapansa mukaan synagogaan. Tanskan kieli tuntui minusta aluksi hyvin vaikealta. Tekstit: Ps. SAILA AARNIO 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Lapseni ansiosta löysin tieni Tanskan suomalaisen seurakunnan pariin. Päätin itsekin hakeutua sinne töihin joksikin aikaa. Muiden mammojen ja lasten tapaaminen kirkolla oli meille viikon kohokohta. sunnuntai loppiaisesta | Riemuvuosi ja kärsimystie TUUKKA KAUHANEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Vanhan testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Tyttäreni kanssa puhun suomea, ja mieheni puhuu hänelle tanskaa. Markkinointityöt vaihtuivat muutaman vuoden päästä muotoilun opintoihin, ja nyt olen viimeistelemässä maisteriopintojani. |K uv itu s: G un D am én | kirkko & minä | Kirkko on tärkeä voimavara ulkosuomalaiselle Anna Bella Jäppinen I hastuin Kööpenhaminaan, kun kävin kaupungissa parhaan ystäväni luona kylässä vuonna 2012. 61:1–2, 58:6). Ruotsin kirkko Kööpenhaminassa . Sovittaessaan itseensä profetian Herran voidellusta, Jeesus ilmoittaa olevansa Herran kärsivä palvelija. 62:1–3, Tit. Rohkaistuin liittymään kirkon Muuttolinnut-kuoroon, vaikka en ollut laulanut kuorossa aiemmin. Vai olemmeko me niitä, joiden tehtävänä on toteuttaa se. Laulujen sanat korostuvat ihan uudella tavalla, kun asuu ulkomailla. Jeesus julisti, että Jumala pitää erityisesti huolta köyhistä. Samalla hän julisti, että jokainen tarvitsee Jumalan apua ja huolenpitoa, jokainen on Jumalan edessä köyhä. Se oli upea kokemus! Eri-ikäiset Tanskassa asuvat suomalaiset kokoontuivat yhteen laulamaan tuttuja joululauluja. Alttarilla on kaksi kynttilää. Olen saanut kirkolta myös monta uutta mummua, jotka halaavat ja tuovat minulle turvaa. Liturginen väri on vihreä. Se on hyvä sanoma köyhille, vangituille, sokeille ja sorretuille. Hän avasi kirjakäärön ja löysi sen kohdan, jossa sanotaan: – Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hieman myöhemmin kerrotaan, että nasaretilaiset torjuivat Jeesuksen. Kirkkosalissa on paljon puuta, ja sen tunnelma on lämmin ja kodikas. Hän alkoi puhua heille: ”Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.” ensi pyhänä 2. Moos. Laulut avaavat näkymän sielunmaisemaani. Valmistunut 1911 . Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavasti häneen. sunnuntai loppiaisesta on aiheeltaan ”Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa”. Voidakseen ilmoittaa köyhille hyvän sanoman, hänen on itse suostuttava luopumaan kaikesta. Hän nousi lukemaan, ja hänelle ojennettiin profeetta Jesajan kirja. 2:34) Myös tänään, meidän kuultemme, Jesajan profetia alkaa käydä toteen. Saan vain tulla ja antaa sanojen hoitaa itseäni tässä kauniissa ja rauhoittavassa tilassa, jossa aika pysähtyy. (Jes. Seurakunta järjestää toimintaa Köö penhaminan ruotsalaisella kirkolla Gustafskyrkanilla. Tanskan suomalainen seurakunta vuokraa tiloja . Kolehti on seurakunnan valittavissa. 4:23–27) – vai ymmärsivätkö he, että kärsivän palvelijan ja Herran riemuvuoden tulo vaatisi kaikki mukaansa tavalla, jota ei voisi torjua. yksinkertaista. 53) Sama Herran palvelija puhuu Jesajan kirjan kohdassa, jota Jeesus lukee Nasaretin synagogassa (Jes. 1:14, Jes. pyhä J esaja profetoi, että Herran vanhurskas palvelija tuo oikeuden, mutta joutuu kärsimään. | 2. Tämä tuntuu erityisen hyvältä, kun asuu kaukana kotimaastaan ja omista läheisistään. Matkastani tulikin pidempi seikkailu, kun tapasin nykyisen aviomieheni, ja meistä tuli perhe. 1:1–3, Luuk. Jos nyt uskomme tämän sanoman, tämä Joosefin poika asettaa meidät pian mahdottomien vaatimusten ja valintojen eteen. 105:1, Ps. Kirkolla on tärkeämpi merkitys ihmisen elämässä kuin kiireisessä arjessa ymmärrämmekään. ”Tämä lapsi on pantu koetukseksi – – hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta.” (Luuk. Julistaessaan ”tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen”, hän ilmoittaa alkaneeksi sekä riemuvuoden että oman kärsimystiensä. Kannustan erityisesti lapsiperheitä ja opiskelijoita tutustumaan rohkeasti omaan kirkkoonsa. Olen löytänyt seurakunnasta lämminhenkisen yhteisön. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta. Mitä meistä paljastuu, kun sokeat saavat näkönsä
Viimeisten vuosien aikana hänessä korostuivat lempeys ja kiitollisuus, hellyys ja huumorintaju. Hän kuoli kaatumisen aiheuttamiin komplikaatioihin, elämästä kyllänsä saaneena, poispääsyään odotellen. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Yrjö Paananen Suonenjoen eläkkeellä oleva kirkkoherra Yrjö Johannes Paananen kuoli 15.10.23 hoitokoti Kyllikissä Rautalammilla. Iisalmen seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN virka Viran erityisosaamisalueena on vanhusja vammaistyö. Isä oli Vihtori, Konviktin asukas, ja hänellä oli elävät suhteet samana aikana opiskelleisiin teologeihin. Heille syntyi kolme lasta ja he kerkesivät olla naimisissa melkein 60 vuotta. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 PORI, Eteläpuisto 10 044 705 2231 ULVILA, Lauttaranta 5 044 705 2235 RAUMA, Nortamonkatu 14 044 705 2236 EURAJOKI, Kirkkotie 3 044 705 2279 SÄKYLÄ, Pyhäjärventie 1 A 5 044 705 2032 RAISIO, Tornikatu 2 044 705 2030 Tutustu meihin: diakonhautaus.fi Apunanne hautausjärjestelyissä surun kohdatessa. Vietimme ratkiriemukkaita hetkiä siinä missä syvällisiä keskusteluhetkiäkin ja viimeinen puolitoista vuotta isän hoitaminen ja rinnalla eläminen oli minulle kunniatehtävä. Valinnat teki Hyvinkäällä 25.11. Olet myös sitoutunut kirkkoon ja sen tunnustukseen. KAISA-LIISA PIIRONEN Kirjoittaja on Yrjö Paanasen tytär. Tehtävään kuuluu yhteisöllinen toiminta, retket, kerhot, hartaudet, etsivä vanhustyö, omaishoitajien tukeminen, rovastikunnallisen erityisnuorten rippikoulun toteuttaminen ja verkostotyö. Julistetaan haettavaksi OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Haukiputaan seurakunnan kirkkoherran viran Ylitornion seurakunnan kirkkoherran viran Ylivieskan seurakunnan kappalaisen viran Hakuaika 18.1.2024 saakka ja Utsjoen seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika 24.1.2024 saakka Hakuilmoitukset on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-palvelun kautta. | kuolleet | | nimitys | Medialähetys Sanansaattajat ry:n (Sansa) hallituksessa aloittavat 2024 uusina jäseninä Helena Jarva, Hannele Karppinen, Jarkko Korhonen. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Vielä viime kesänä ystävät kokoontuivat viettämään isän syntymäpäiviä ja muistelemaan menneitä. Isä kirjoitti ylioppilaaksi Suonenjoen lukiosta ja suuntasi Helsinkiin teologiaa opiskelemaan. Isän elämän täyttivät laivat, musiikki ja käsillä rakenteleminen. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Vielä kesällä 2022 Vihtorit kokoontuivat, tosin harvenneella joukolla, eikä isä enää jaksanut mukaan lähteä. Erovuorossa ollut Sami Jalonen valittiin uudelle kaudelle toiseksi varajäseneksi. Hän tiesi uittamisesta kaiken, koska oli lapsena ollut laivapoikana Ukko-laivalla ja isänsä kanssa luotsin tehtävissä auttamassa. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Isällä oli myös muutamia hyviä teologiystäviä puolisoineen, joiden kanssa tapasivat usein. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Viran hyvä hoitaminen edellyttää yhteis työtä seura kunnan eri työalojen, diakonian eri yhteistyötahojen ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa. Meille lapsille hän kertoi monesti, miten ajoi koulumatkansa 16 kilometriä Suonenjoelle polkupyörällä – kesät talvet. He viettivät joka kesä heinäkuun kolmantena sunnuntaina ”sukukokousta” jonkun Vihtorin luona ja me lapsetkin olimme aikoinamme niissä säännöllisesti mukana. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Sansan hallituksessa jatkavat ensi vuonna Maria Haapa vaara, Paulos Huang, Susanna Peltonen sekä ensimmäisenä varajäsenenä JuhaPekka Rissanen. Apuraha haettavissa Suomen Ekumeenisen Neuvoston stipendirahastosta jaetaan apuraha 1–3 hakijan kesken. 1970 hän sai paikan Suonenjoen kirkkoherrana ja siitä toimesta jäi eläkkeelle. | kuolleet | ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Tarkemmat tiedot ja hakulomake löytyvät KirkkoRekryjärjestelmän kautta. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Viimeisen vuotensa hän eli hoitokodissa kaivaten kotiaan Lehtoniemeä sekä Maijaa. Jo kouluaikoina isä tapasi Maija Kurvin, jonka kanssa avioitui 1962. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikkailmoitukset Paikkoja avoinna Hautauspalveluja Apurahat EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Isä oli työssään tiukka ja tunnollinen, mutta äärimmäisen rehellinen ja oikeudenmukainen. Paras tapa huolehti siitä on ilmoittaa vaaliehdokkaista Kotimaassa. Rakkaudella muistaen Leila, Jussi ja lapset perheineen Sukulaiset ja ystävät Siunauttu Pääskylahden kappelissa läheisten läsnä ollessa. Papiksi hän valmistui 1962 ja toimi aluksi Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan pastorina ja vuodesta 1965 Teiskon seurakunnan kirkkoherrana. Sitä lukee seurakuntien päättäjät ja aktiivit. Isä soitti pianoa ja hänellä oli tavattoman kaunis lauluääni. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. 24.11.2023 Ota hellästi syliisi ja taivaaseen kanna. Muutama viikko ennen kuolemaansa isä jätti jäähyväiset hoitokotiväelle ja minulle, kuin tietäen pääsevänsä pian ajasta iäisyyteen. Isä syntyi Jyväskylässä ja jo pienenä muutti vanhempiensa kanssa Suonenjoen Iisvedelle. Rakkaamme Anna-Liisa LAAMANEN o.s. Hallituskausi on kaksivuotinen 2024 – 2025. 24 %. Hakuaika päättyy 18.1.2024 klo 17. Etusijalle asetetaan ekumenian alaan liittyvät jatko-opinnot. Näissä kodeissa isä vietti lapsuutensa ja kouluaikansa. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Vaalit lähestyvät! Hyvä kirkkoaktiivi, hiippakuntasi kirkolliskokousedustajat ja hiippakuntavaltuuston jäsenet ansaitsevat alueesi kaikki äänet. 18.9.1928 k. Eläkepäivänsä hän asui lapsuudenkodissaan Lehtoniemessä. Hänen isänsä oli luotsi Pauli Paananen, joka rakensi heille kodin Mäntysaareen Vaajasalmeen ja myöhemmin Lehtoniemen kodin mantereen puolelle. Äiti kuoli puolitoista vuotta aiemmin kuin isä ja hänen kuolemansa oli isälle maailman suurin suru. Ruusuilla peittele ja levätä anna. Kiitos osanotosta. Kotimaa ilmestyy perjantaisin. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Karvinen s. Silloin, kun kanttoreista oli pulaa, isä opetteli soittamaan urkuja ja toimi kanttorinakin muutamissa jumalanpalveluksissa. Isän kädentaidoista on jäänyt lukemattomia jälkiä Lehtoniemen maille ja rakennuksiin. Hakuaika päättyy 15.2.2024 klo 15.00 Lisätietoa: ekumenia.fi/apurahahaku2024 jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. kokoontunut Medialähetys Sanansaattajat ry:n syyskokous. Diakonian virka on haettavana 20.12.2023.–18.1.2024 välisen ajan ja tulee täytettäväksi 1.3.2024 alkaen tai siitä lähtien kun erikseen sovitaan. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Susanna Peltonen. Haemme työtiimiimme diakoniatyöntekijää, jolla on intoa ottaa vastuuta työn toteuttamisesta ja kehittämisestä. 24 %. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Kangasniemen seurakunta hakee LASTENOHJAAJAA Tarkempia tietoja seurakunnan kotisivuilta osoitteesta: www.kangasniemenseurakunta.fi Tornion seurakunnassa on haettavana TALOUSPÄÄLLIKÖN virka Haku KirkkoRekry-palvelun kautta
Moni saattaa tunnistaa hiihtäjän, mutta mikä mahtaa olla tilanne, vai onko kyseessä peräti kilpailu. Sen jälkeen on helpompi rakastaa lähimmäistä. 3. Harjoittelussa liikkeitä tehdään alkuun hyvin hitaasti, jotta keho löytää luonnollisimman tavan liikkua ja mieli saadaan koulutettua pois taistele tai pakene refleksistä. Lajissa yhdistyvätkin lyönnit ja positiivinen ilmapiiri. – Mikä tapahtuu paradok saalisesti kurmottamalla muita ja tulemalla itse kurmotetuksi. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Toisella puolen pohdittiin, kannattaako asunnon ostaminen tässä taloustilanteessa. Tommi Vehmakselle (vas.) kamppailulaji systema on ollut työkalu, jolla hän opettelee rajoja ja rakkautta itseään ja muita kohtaan. Rentouden harjoittelu antaa keinoja havainnoida kehossa ja mielessä tapahtuvia muutoksia ja tunnetiloja. Fyysinen kilvoittelu kiinnosti Vehmasta jo lapsena. Kovaakin treenaamista leimaa yleensä vielä kovempi naurunremakka. – Itse yhdistän joskus kamppailullisimmissa treeneissä liikkeeseen, hengitykseen ja lyönteihin hiljaista rukousta: Herra Jeesus Kristus, Jumalan Poika – armahda minua syntistä. – Olen oppinut syleilemään kehoani, pelkojani ja luopumaan haitallisista ajatusmalleista. Juuri rentoutumisen voi nähdä myös keinoksi purkaa kriisitilanteita: itsepuolustustilanteisiin voi oppia reagoimaan muutenkin kuin väkivallalla. Eng lan ti ja ang am i 3. Viime vuoden viimeisen mysteerikuvan ratkaisi useampi henkilö, muun muassa rovasti Jaana Marjanen Kuopiosta. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. ERJA SAARINEN ” Kovaakin treenaamista leimaa yleensä vielä kovempi naurunremakka. Systema on tarjonnut tutkimusmatkan omaan kehoon, ajatuksiin sekä pelkojen ja jännitteiden hyväksymiseen kannustavassa ilmapiirissä. Mikä oli Anna Simojoen äidin tyttönimi. Mitkä ovat Pfütseron alueen yleiskielet. Juoppous, lainrikkomus, siveettömyys ja sydämettömyys ovat kansamme elimistössä avoimia haavoja, myrkyttäen erityisesti kansamme nuorisoa. Opit kehollisuudesta voi tuoda seurakuntaelämään vaikkapa liikkuvina messuina, nuorisotyössä ne auttavat purkamaan energiaa ja tutustumaan omaan kehoon. Tur kka |K uv a: G un D am én Harrastuksena systema Tommi Vehmas J os jokin harrastus kuulostaa ulkopuolisesta erikoiselta, se on ehdottomasti kamppailulaji systema. Kotka-Kymin seurakunnan oppilaitospappi Tommi Vehmaksen mukaan siinä toisen lyöminen on ”rakkaudella annettu lahja”. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Vehmas korostaa, että tarkoitus ei ole rikkoa vastustajaa, vaan hänen halunsa jatkaa hyökkäystä. 11.1. Rukoilkaamme Jumalalta voimaa taistella kaikkia paheita vastaan totuudella ja rakkaudella. 1. Alkuvuoden pakkasten innoittamana arkistonhoitaja on valinnut kuvan talviurheilusta. 1. Tuulikista tuli Uppsalan tuomiorovasti 1994 ja Härnösandin piispa 2009.” ”Kafkamainen epätodellisuus syntyy nimenomaan siitä, kun vieras ja uhkaava limittyvät tutun ja turvallisen kanssa. Iän myötä oma keho alkoi tuntua vieraalta. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. Alle parikymppisenä hän halusi tanssijaksi ja treenasi sitä paljon. 2. – – Jumalan Henki nostakoon meitä pelottomaan taisteluun synnin kasvavaa valtaa vastaan, jonka muodot nykyaikana ovat niin monet ja niin julkiset. Hän kokeili muun muassa judoa ja karatea. Lajin neljästä peruspilarista – ryhti, hengitys, jatkuva liike, rentous – on Vehmaksen mukaan hyötyä myös työssä. Vuo den 202 3 mar ras kuu ssa 2. Minä katselin Instagramin tarjoamaa videota, jossa koirille kudottiin eri hedelmien muotoisia asusteita.” Kirjailija Antti Rönkä Ylen kolumnissa 3.1. Kuva on otettu Uppsalan tuomiokirkossa ehkä niihin aikoihin, kun Tuulikki toimi Upsalassa yliopistopappina 1982–87 tai tuomiokirkon kappalaisena 1987–94. – Toisaalta se, että voi kolmesti viikossa myös purkaa omia aggressioita ja fyysistä ylivilkkautta turvallisessa ympäristössä, arvostavassa hengessä, on hyvin vapauttavaa. 1924 Tampereen kirkkopäivien tervehdys Suomen seurakunnille. Hengitystekniikka voi auttaa jumalanpalveluselämässä tai sielunhoitotilanteissa niin toimittajaa kuin osallistujaa rauhoittumaan. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Olennaista on, että vastustajan hyökkäys pyritään lopettamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti ilman omia tunnereaktioita. Näin hän kirjoitti: ”Kuvassa on ystäväni ja mentorini, emeritapiispa, teologian tohtori Tuulikki Koivunen Bylund, joka on ensimmäinen, jo vuonna 1971, Ruotsissa papiksi vihitty suomalainen nainen. | Kuva: Jukka Granström 30 ~ ~ 31 Kotimaa | 12.1.2024 Kotimaa | 12.1.2024. Toki lajissa on mukana myös kamppailullinen ulottuvuus. Hidas liike, hengitys, rentouden hakeminen voi olla valmistelua rukoukseen tai osa sitä. Istuin vastikään kahvilassa ja kuuntelin viereisen pöydän spekulointia siitä, aloittaako Kiina kolmannen maailmansodan. Vaikka lajissa lyödään, keskeistä on ennen kaikkea oppia liikkumista, hengittämistä, rentoutumista ja parempaa ryhtiä, Vehmas painottaa. – Kohtaamistani kamppailulajien harrastajista systema-treenaajat ovat valtaosin kaikkein humaaneimpia tyyppejä. Milloin European Grandparents for Climate -järjestö perustettiin. Nyt kohta nelikymppisenä tunnen kehoni ja sen kyvyt, rajat ja mahdollisuudet
Ne saattavat säilyä talven yli ja osoittautua monivuotisiksi. Oranssi muuttui violetiksi. – Mikä on ihmeesi sanoma, piispa tivasi. Pinkki, okra, lila, seepia, mitä niitä onkaan, minulle kelpaavat kaikki! Aamen. Monet kuitenkin pitävät niistä. luomakunta Värjätyistä kanervista koottu koriste asetelma on näkökulmas ta riippuen joko kaunis tai luonnoton. Kerran noviisi alkoi itkeä vuolaasti tällaisen kokemuksen aikana. – Viedään hänet ulos, ehkä se auttaa, sanoi abbedissa. Kanervat ovat suosittuja syksyn koristekasveja pihoilla, hautausmailla ja ruukuissa. | Kuva: Olli Seppälä 32 ~ Kotimaa | 12.1.2024. Värjätyt kukat ovat aina herättäneet minussa oudoksuntaa. Niin noviisi kuljetettiin puutarhaan auringonpaisteeseen. – En tiedä muuta kuin sen, että Jumala näkee maailman värikkäänä ja haluaa ihmisenkin näkevän, noviisi sanoi. Tai oikeastaan hänen silmistään vain valui kyyneleitä, mutta muuten hän oli rauhallinen. Meikäläinen kanerva eli kangaskanerva ( Calluna vulgaris) kasvaa yleisenä koko maassa Kyynel muutti kukan värin Aina koristekasvien omat värit eivät ihmiselle riitä. Ainakin se herättää huomiota. V iime syksynä jouduin hieraisemaan silmiäni, kun koiraa ulkoiluttaessani törmäsin kanerva-asetelmaan. Kyynelten virta ei ottanut loppuakseen. Mutta että noin räikeitä värejä! Kyseinen, erään aikuisoppilaitoksen pihalle laitettu asetelma oli koottu värjätyistä kanervista. Hän koki voimakkaita hengellisiä kokemuksia, joita muut nunnat hämmästelivät. Keltainen muuttui siniseksi. lukuun ottamatta Lapin karuimpia alueita. – Mitä teemme, hän kuivuu kasaan ellei tuo kyynelehtiminen lopu, sanoivat nunnat. Seuraavana päivänä kyyneleet lakkasivat. Silloin kukan väri muuttui. Toki tiesin, että kanervia – tai callunoita, kuten niitä toisinaan kutsutaan latinankielisen nimensä mukaan – myydään eri lajikkeina, ja että niiden värit vaihtelevat. Sama toistui seuraavien kukkien kohdalla. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Värien Valtias, anna minulle sävyjä, joilla voin ilmentää elämää. Hänelle näytettiin kauniita ruusuja. Puutarhamyymälöissä on tarjolla muun muassa kellokanervia ( Erica), joiden kukat ovat suurempia. Kokonaisuus on joko upea tai luonnoton. Luostariin tuli noviisiksi nuori tyttö. Sitä jatkui monta päivää. Mutta tieto itkevästä noviisista ja kukkien ihmeestä levisi paikkakunnalle, sekä myös tuomikapituliin, joka lähetti piispan tutkimaan tapausta. Tarina kertoo luostarista, jossa oli maineikas puutarha. Noviisi kumartui katsomaan, ja samalla kyynel hänen poskeltaan putosi kukan terälehdille. – Tämä on ihme, sanoivat nunnat. Mutta tämä riippuu valituista lajikkeista ja hoidosta. Valkoinen vaihtoi väriä punaiseksi