SiVu 14 köyhyyden tutkijA Köyhä on ihminen, jolla ei ole näkymää ulospääsystä, määrittää tutkija anna-maria isola. Puheet välittivät juurevaa kristillisyyttä. Sade koetteli seurapenkkien sitkeää juhlakansaa. Sade koetteli seurapenkkien sitkeää juhlakansaa. Sivut 8–11 Tommi T ol v anen VuohijärVen ihme Tuomas Hoikkala antoi vuohijärven suljetulle kirkolle uuden elämän luontoja taidekeskuksena. Puheet välittivät juurevaa kristillisyyttä. Armon kerjääjät Armon kerjääjät Herättäjäjuhlat järjestettiin viikonvaihteessa Sotkamossa. heinäkuutA 2015 | hinta: 3,70€ | 110. Sivut 8–11 9. SiVu 2 Armon kerjääjät Herättäjäjuhlat järjestettiin viikonvaihteessa Sotkamossa. vuosikerta | 0043595–15–28
Väliaikainen köyhyys, joka johtuu opiskelusta tai lyhytaikaisesta työttömyydestä, on toisenlaista. – Toisaalta moni köyhä on osallinen toimivasta yhteisötaloudesta, jossa tavarat ja palvelu vaihtavat omistajaa. 18 Leena Hurtig maalaa, mitä haluaa. – Diakoniatyössä ihminen kohdataan aidosti. – Köyhyys ei ole vain taloudellista. 12 Kansanlähetyspäiviä vietettiin helteisessä Turussa. Tuki on merkittävä paitsi taloudellisesti, myös siksi, että se luo elämään horisonttia. 5 Värityskirjat eivät ole pelkästään lapsille. – Siitä porukasta, jonka köyhyys jatkuu pitkään, pitäisi olla hätä. TaiTeilija s. Toivoisin, että myös sosiaalija terveyspalvelujärjestelmässä olisi enemmän tätä. Vaikka kuolema ei olisi fyysisesti läsnä, se on ajatuksissa. Reaktio voi olla voimakas, jos se ryhmä turhautuu. Kun köyhyys jatkuu pitkään, ihminen näkee yhä vähemmän mahdollisuuksia. KuvA: MAttI KArppInen TÄSSÄ NuMeroSSa KOtIMAA perustettu 1905 puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite pL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki päätoimittaja Mari teinilä päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen toimituspäällikkö tuija tiihonen uutispäällikkö Johannes Ijäs toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa pitkänen, noora Wikman Graafikko Gun Helminen toimittajat emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), tuija pyhäranta, Joona raudaskoski, Jussi rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri toivanen, valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSn 0356-1135 paino Botnia print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy toimitusjohtaja Juha ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (Lt 2013) 55?000 lukijaa (KMt 2014) tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi keSÄjuhlaT s. Ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kuulla, että se mitä olet ja mitä teet, on arvokasta. koluMNi s. Olet tutkinut suomalaisten kertomuksia köyhyydestä. Sen jälkeen ei enää selviydytä päivästä ja tukipäätöksestä toiseen. Mikä on kirkon diakoniatyön merkitys köyhyyden torjumisessa. Taloudellinen apu lisää tunnetta siitä, että pystyy. Tuija PyhÄraNTa Anna-Maria Isola on tutkinut suomalaista köyhyyttä. Miksi köyhyydestä pitäisi olla huolissaan. 7 Kesällä kiinnitymme sukupolvien ketjuun. keSÄVieraS s. – Kirkon diakoniarahastosta saatu isompi avustussumma voi olla todella tärkeä. Kuolemasta fantasiointi jää vähemmälle, jos ihmisellä alkaa mennä paremmin. Jos köyhille ei tarjota mahdollisuuksia ja jos kouluttautumisesta tehdään vaikeaa ja kallista, valtava määrä osaamista, älyä ja lahjakkuutta heitetään kaatopaikalle. Neurologisten tutkimusten mukaan köyhyys vaikuttaa myös aivojen toimintaan. Köyhä ihminen menettää tiettyjä toiminnan edellytyksiä osallistua yhteiskuntaan ja vaikuttaa ympäristössään. – Määrittelisin köyhäksi sellaiset ihmiset, jotka elävät vähimmäisturvan varassa työmarkkinatuella, minimisairauspäivärahalla tai toimeentulotuella. Ihmiset odottavat kuolemaa tai tuonpuoleista, jossa kaikki on mahdollista. Köyhyyskertomuksissa nousee voimakkaasti esiin kuolema. Mitä diakoniatyössä voitaisiin tehdä vielä paremmin. 17 Näyttely valottaa karjalaisten arkea. Diakoniatyössä voitaisiin tukea ihmisiä nykyistä enemmän omaan toimijuuteen. Köyhä on ihminen, jolla ei ole näkymää ulospääsystä. ViideSlÄiSyyS s. Kaikki köyhät eivät ole surkeita ja syrjäytyneitä. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 9.7.2015 ”Köyhä siirtää toivonsa tuonpuoleiseen” ViikoN heNkilö Köyhyys lamaannuttaa, sanoo tutkija Anna-Maria Isola. – Köyhyys on haaskausta. karjala s. Asioiden ei uskota parantuvat tässä maailmassa, vaan toivo pitää siirtää tuonpuoleiseen. Enemmän voisi vahvistaa ihmistä, että mene, tee ja vaikuta. leikkiMiNeN s. Minkälaista on suomalainen köyhyys. Ei enää odoteta kuolemaa, vaan odotetaan lomamatkaa. Keskiluokkaiset ihmiset kapinoivat auktoriteetteja vastaan keksimällä kivoja rajanylityksiä, kuten Ravintolapäivän. 4 Poliitikot ja piispat vierailivat kesän juhlilla. – Pitää pyrkiä eroon sellaisesta ajattelusta, että joku ihminen pitää pelastaa. Pitkällä aikavälillä köyhyys on riski yhteiskuntarauhalle. 22 Nepal tarvitsee tukea jälleenrakennukseen.. Keitä ovat suomalaiset köyhät. – Toivottomuus on suomalaisessa köyhyydessä surullisinta. Myös työssäkäyvä ihminen voi olla köyhä, jos esimerkiksi työtunteja on niin vähän, etteivät tulot riitä. Esimerkiksi velkaantunut voi päästä avustuksen avulla velkajärjestelyyn. Köyhät käyttävät vähemmän tällaisia vaikuttamisen väyliä
Presidentti Sauli Niinistö muistutti Etykin huippukokouksen avajaispuheessa maanantaina, ettei mikään taho hyödy siitä, jos kiristynyt kansainvälinen tilanne jatkuu. Häneltä saamme huomispäivänkin. Neuvottelujen lisäksi tätä rauhantyötä tehdään kaikkialla siellä, missä köyhimpien valtioiden elinolosuhteita pyritään kehittämään esimerkiksi kehitysyhteistyön kautta. ¶ Jos todella uskomme, että Jumala pitää meistä huolen, silloin huomista voi odottaa turvallisin mielin. Rauhantyötä tehdään myös siellä, jossa kristinuskon ja islamin johtajat puhuvat kunnioittavasti toisen uskonnon ihmisistä. Kun hänelle siitä ystävällisesti huomautettiin, ei ottanut totellakseen, vaan jatkoi itsepäisesti menoaan. Lisäksi tiedotusvälineillä on mahdollisuus valita sodan lietsominen tai rauhan rakentaminen joko levittämällä propagandaa, tai pyrkimällä välittämään totuudenmukaista kuvaa. euroopan kiristyneestä tilannekuvasta johtuen pelko ja huoli valtaavat ihmisten mieliä. Silloin presidentti Urho Kekkonen sai elää uransa huippuhetkiä, kun maailman valtioiden johtajat olivat koolla Etykissä eli Euroopan turvallisuusja yhteistyökonferenssissa Helsingissä edistämässä liennytystä ja maiden välistä rauhanomaista rinnakkaineloa. R auhaa kannattelevat mannerlaatat ovat jatkuvassa liikkeessä. Tosin Venäjä itse provosoi tilannetta aikoessaan lähettää Helsinkiin vain matkustuskiellon saaneita parlamentaarikkoja. Kullekin päivälle riittävät sen omat murheet. Viisautta on myöntää, että tämä aika on pelottavaa ja herättää huolta. On niin paljon kaikenlaista huolehdittavaa. Järjestysvallan puolelta pidettiin herrasmiehen menettelyä kuitenkin pyhän huoneen loukkauksena ja saanee hän tehdä käytöksestään tiliä oikeuspöydän ääressä. On tavoitteita, tehtäviä ja velvollisuuksia, jopa pakollisia asioita. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 9.7.2015 Pyhä huolettomuus Matteuksen kuudes luku kertoo Jumalan huolen pidosta. Voiko tätä asennetta enää hienommin kuvata kuin virressä 600: Illasta aamuun kanssamme on Luoja. Uhkakuvia synkentää Euroopan rajojen lähellä ja osin sisäpuolellakin käytävä sota, jossa muslimeiksi itseään kutsuvat Isisin joukot valtaavat maa-alueita ja teurastavat ihmisiä. Nyt jos koskaan Euroopassa ja koko maailmassa on tarvetta rauhantekijöille. Ne toteutuvat siellä, missä virkamiehet ja poliitikot etsivät julkisuudessa tai siltä piilossa neuvotteluteitse ratkaisuja erimielisyyksiin. kaikkein lyhytnäköisintä toimintaa valtioiden johtajilta on nyt voimistaa uhkakuvia ja lisätä sodan uhkaa niin sanotun kansallisen edun vuoksi. Siksi EU:n jäsenvaltioilta oli lyhytnäköistä estää venäläisiä matkustamasta Suomeen Etykin juhlakokoukseen. Kysymys on kuitenkin kahdesta eri asiasta. Tilanne on nyt kuitenkin vakavampi ainakin Suomen ja Euroopan näkökulmasta kuin 40 vuotta sitten. Markku OjaNeN psykologian emeritusprofessori, tietokirjailija TuHaT MerkkIÄ TaIVaaSTa kOTIMaa SaTa VuOTTa SITTeN Viisautta on myöntää, että tämä aika herättää huolta. kesäkuu ja osaksi heinäkuu on ollut oikein kristillisten juhlain aikaa. Uhkakuville löytyy kuitenkin vastavoimia. Siis hyvät juhlilla kulkeneet! Ahkerasti Herran sanan jatkuvaan tutkiskeluun ja innolla Herran työhön! Silloin ei juhlamatkanne ole mennyt hukkaan. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄkIrjOITuS jU kka f ordell 9.7.1915 eräs herrasmies, joka oli saapunut Evankelisen nuorisoliiton kirkkokonserttiin Johanneksen kirkkoon, oli niin hattuunsa kiintynyt, että tahtoi sen pitää kirkossakin välttämättömästi päässään. Helsingissä tällä viikolla koolla olleen Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen ilmapiiri kiristyi jo ennen kokouksen alkua, kun Venäjä jäi EU:n langettamien matkustuskieltojen seurauksena kokonaan pois kokouksesta. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti Euroopan ja Venäjän välien kiristyttyä Ukrainan myötä. Näin on ollut läpi ihmiskunnan historian. Niin kauan kuin on keskusteluyhteys, on toivoa rauhan vahvistumisesta. Yksittäinen kansalainen tuntee voimattomuutta. Miten lohdullinen sanoma huolten ja stressin vaivaamalle nykyajan ihmiselle! ¶ Hetken kuluttua ilahtuminen kuitenkin haihtuu, sillä eihän tuolla tavalla voi elää. Pidetään asioista huolta ja hoidetaan ne hyvin, mutta murehtiminen on tarpeetonta, vaikka se onkin perin inhimillistä. Se päättyy näihin Jeesuksen rohkaiseviin sanoihin: Älkää siis huolehtiko huomispäivästä, se pitää kyllä itsestään huolen. Kehitysyhteistyömäärärahojen Vastavoimia Euroopan uhkille rajuilla leikkauksilla Suomi välittää maailmalle viestiä, ettei se tahdo osallistua tähän rauhanrakentamiseen. Vallassa olijoiden pitäisi keskittää kaikki voimansa ratkaisemaan koko maapalloa uhkaavia ympäristökysymyksiä sekä siihen, miten elanto riittää kaikille.. Uhkakuville löytyy kuitenkin vastavoimia. Eipä liene liioiteltua sanoa, että noin 20–25 tuhatta henkilöä on tehnyt juhlamatkoja toisiin paikkakuntiin, puhumatta oman seudun juhlavieraista. Vielä muutama vuosi sitten näytti siltä, että Etykin 40-vuotisjuhlakokouksessa juhlitaan rauhan Eurooppaa
Myös luokalle jääminen ja koulun keskeyttäminen ovat vähentyneet dramaattisesti, ja tyttöjen arvosanat ovat parantuneet merkittävästi kerhotoiminnan myötä. Puhujavalinnoissa pysytellään oman liikkeen mukavuusalueella KEsÄJuHLaT Inkerin kirkon piispa kiertää konservatiivisten yhdistysten kesäjuhlia. Kuopion seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt tarjouksen. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 9.7.2015 LYHYET Susanna Sarimaa (vas.), Timo Laaninen, Päivi Räsänen, Mika Niikko ja Jouni Lehikoinen osallistuivat viikonloppuna Kansanlähetyspäivillä armoa käsitelleeseen keskustelutilaisuuteen. Tuovisen mukaan piispojen poisjättäminen juhlan ohjelmasta ei johdu opillisista syistä. Myöskään Kylväjän järjestämillä Lähetyksen kesäpäivillä ei siunattu uusia lähetystyöntekijöitä. Myös tyttöjen silpominen on vähentynyt. Kuukauppi on vieraillut aikaisemmin myös esikoislestadiolaisten juhannusseuroissa Lahdessa. Viime viikonloppuna järjestetyillä Kansanlähetyspäivillä kuultiin kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen, keskustan puoluesihteerin Timo Laanisen ja perussuomalaisten kansanedustajan Mika Niikon ajatuksia. Toimittajille suunnatussa paneelikeskustelussa olivat mukana europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari (sd.), kansanedustaja Hanna Halmeenpää (vihr.) ja entiset kansanedustajat Anssi Joutsenlahti (ps.) sekä Esko Kurvinen (kok.). Kuva: MiKaeL eLMoLhoda Kerhotoiminta lopetti lapsiavioliitot Alaikäisten tyttöjen naittaminen on loppunut pohjoisetiopialaisessa Sirinkassa tyttökerhotoiminnan ansiosta, kertoo Suomen Lähetysseura. JooNa RaudasKosKI TuIJa PYHÄRaNTa Susanna Sarimaa (vas.), Timo Laaninen, Päivi Räsänen, Mika Niikko ja Jouni Lehikoinen osallistuivat viikonloppuna Kansanlähetyspäivillä armoa käsitelleeseen keskustelutilaisuuteen. Viiden tuhannen asukkaan kaupungissa muutos koskettaa satoja perheitä. Kaikille juhlille nykyiset suomalaiset piispat eivät ehtineet tai heitä ei ollut pyydetty. Kesän juhlille pyydetyissä esiintyjissä korostuivat konservatiiviset oikeistopuolueiden edustajat. Opillisesti konservatiivisemman Länsi-Suomen rukoilevaiset ry:n kesäseuroissa puhui Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi. Kuukauppi oli myös ainut Turun Kansanlähetyspäivillä puhunut piispa. Piispat ovat usein oman hiippakuntansa alueella järjestettävien kesäjuhlien vakiovieraita. Juhannuksena monet haluavat pitää vapaata, Airamo sanoo. Aloitteen allekirjoitti ennen istuntotauon alkamista 30 edustajaa. Kansanedustaja outi Mäkelä (kok) on tehnyt lakialoitteen nykymuotoisen liikeaikalain kumoamisesta. Vaasassa järjestetyt vanhoillislestadiolaisen Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen suviseuroissa puhuivat sekä Lapuan piispa Simo Peura että Porvoon piispa Björn Vikström. Hän vieraili Sanansaattajien Medialähetyspäivillä, Sleyn Evankeliumijuhlassa ja herättäjäjuhlien oheisohjelmassa. Myönteinen suhtautuminen kristinuskoon oli valintojen lähtökohta. Hän osallistui päivillä lähettien matkaansiunaamiseen. Ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Olli Koskenniemen mukaan Soini on juhlapaikkakunnan kesäasukas. Kysymykseen siitä, eikö myönteisesti kristinuskoon suhtautuvia olisi löytynyt muistakin puolueista, Winter vastaa puhujien määrän rajoittamisella. Kauppahinnaksi olisi tulossa noin 100 000 euroa. Kahdeksan vuotta sitten Lähetysseura ja Mekane Yesus -kirkko aloittivat kerhotoiminnan kuudessa koulussa. Tänä vuonna lähetit siunattiin erillisessä tilaisuudessa. Säännöllistä perinnettä ei kuitenkaan ole. Kuva: MiKaeL eLMoLhoda. Päätös pyytämisestä oli tehty ennen vaaleja. Mäkelän mukaan lupien myöntämisessä on käytännössä alueellista epätasa-arvoa, ja lupamenettelystä aiheutuu yrittäjille ylimääräistä työtä ja kustannuksia. Juhlien järjestelystä vastuussa olleen Pyry Winterin mukaan arvokonservatiivisten puolueiden edustajien pyytäminen oli tietoinen valinta. Yrittäjä voi hakea lupaa pitää liikettään auki esimerkiksi kirkollisina juhlapyhinä, mutta lupaa ei välttämättä myönnetä ja hakuprosessi on maksullinen. – Tiedämme heidän kiireensä. Herättäjä-Yhdistyksen Sotkamossa viikonloppuna järjestämillä herättäjäjuhlilla ei varsinaisessa juhlaohjelmassa ollut mukana poliitikkoja. Kaupan edistyminen riippuu nyt muun muassa kaavoittajan ja kirkkohallituksen suhtautumisesta. Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen toissa viikolla Sastamalassa järjestämässä evankeliumijuhlassa järjestettiin ulkoministeri Timo Soinin yleisöhaastattelu. Kiireisin kesä viralliseen ohjelmaan osallistujana on ollut tänä vuonna Turun arkkihiippakunnan piispalla Kaarlo Kallialalla. Kuopion seurakuntayhtymän kiinteistöpäällikön Petri Raution mukaan kauppaan kuuluu myös kunnan omistama maatilkku mantereen puolelta. Kansanlähetyksen lähetysjohtajan Mika Tuovisen mukaan evankelis-luterilaisen kirkon piispat ovat perinteisesti osallistuneet ohjelmaan siunaamalla uudet lähetit. Erityistä kritiikkiä saa liikeaikalain pykälä, jossa säädetään lain poikkeusluvista. hengelliset kesäjuhlat keräävät ohjelmaansa vain vähän poliittisia vaikuttajia. Suomalaiset piispat ovat vierailleet isoissa seuroissa alueillaan silloin tällöin, kertoo Rauhan side -lehden päätoimittaja Raimo Airamo. Ehdotus nousi esiin, kun eduskunnassa käsiteltiin pääministerin ilmoitusta normien purkamisesta. Aiemmin yleiset lapsiavioliitot ovat kokonaan hävinneet koulujen alueelta. Eurajoen kristillisen opiston ympärille ryhmittyneiden rukoilevaisten Herännäisjuhlilla puhui emeritusarkkipiispa John Vikström. Joulupäivänä ostoksille. Hänen mukaansa tilaisuudesta ei haluttu rakentaa väittelyä. Sinne on ilmeisesti tulossa huoltorakennus veneiden säilytystä varten. Israelilaisille lomasaari Kaavilta Israelilaiset kiinteistösijoittajat ovat ostamassa Kaavin seurakunnalta saaren ekologista lomakyläänsä varten
Ortodoksisesta kirkosta hän ei saa uutisoida, koska tämä voitaisiin tulkita Niirasen kannalta ”kilpailevana kirkkona”. Kokkonen pitää isosten roolia jopa rippikoulua vetäviä aikuisia tärkeämpänä. – Eihän värittämisessä lähtökohtaisesti ole mitään syvän kristillistä. Kuva: HeLi Lindroos TEoLoGiASSA TAPAHTUU ToimiTTAJALTA ViikoN PoimiNNAT VErkoSTA Yhdistäisitkö nämä 110-vuotiaaseen. Turun Henrikinseurakunnan johtava diakoniatyöntekijä, artesaani Heli Lindroos on vetänyt kevään aikana Bible Journaling -ryhmää, jossa Raamattua mietiskellään värittämisen ja askartelun avulla. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 9.7.2015 Heli Lindroosin vetämän Bible Journaling -piirin tuotoksia. Koulutus antaisi isosille valmiuksia liittyä keskusteluihin, sanoittaa pienryhmissä esiin nousevia kysymyksiä ja nostaa asioita puheeksi yhteisillä oppitunneilla.. Bible Journaling -kurssille osallistuneet olivat helpottuneita siitä, että aikuisetkin saavat tehdä tällaista, että se värittäminen on heille luvallista. Kokkosen mukaan isoskoulutuksessa ei käsitellä riittävästi sukupuolta ja seksuaalisuutta, vaan isosten osuus rippikoulussa painottuu usein näytelmiin, sketseihin ja huumoriin. Ehdotan, että yritämme saada tavalliset musliminuoret tuntemaan olonsa niin kotoisaksi kuin mahdollista. Ylen Itä-Suomen päällikkö Johanna Raatikaisen mukaan merkittävistä luottamustoimista seuraa esteellisyys. Kurssilla väritetään kuvia, joissa on jokin Raamatun lause. Raatikainen muistuttaa, että kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Ääri-islamista kärsivät eniten muslimit itse. Terävä, ketterä, ajan hermolla. Juhlavuoden tarjous nyt 79 E 12 kk Terroristien varjossa minun on käynyt viime päivinä suorastaan sääliksi tuntemaani islaminuskoista pitserianpitäjää. ”Tein itse Ylessä ’uskontojournalismia’ aina siihen saakka, kunnes tulin valituksi kirkolliskokousedustajaksi. Tatuoimisen yhteydessä pappien kanssa on helppo jutella. Sotaan Isisin riveihin on lähtenyt eri puolilta maailmaa noin 20 000 jihadistia. – Värityskirja on sellaista, mihin kaikki helposti kykenevät ja tarvikkeet ovat helposti saatavilla. Yhden päivän aikana otsikoissa oli Tunisia, jonne julistettiin hätätila terroristien lahdattua turisteja lepotuoleihin, Afganistan, jossa heitettiin koulutyttöjen päälle happoa, Nigeria, jossa Boko Haram surmasi kahden päivän aikana 200 ihmistä, sekä Isisin rajat Syyriassa. Hyväksyvä ja kannustava sana on vaikuttava ase taistelussa ääri-ilmiöitä vastaan. Hänen lähtökohtanaan on Helsingin Sanomien uutinen vanhoillislestadiolaisten Suviseuroista, jossa positiivista oli kansliapäällikön mukaan yhden juhlille lähtevän perheen arkinen näkökulma. Tarjous on voimassa 31.8.2015 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. NoorA WikmAN aikuiset hullaantuivat värityskirjoista Heli Lindroosin vetämän Bible Journaling -piirin tuotoksia. Luterilaisen kirkon kirkolliskokousedustaja, toimittaja Pekka Niiranen ei saa tehdä Yle uutisille uutisia uskonnoista. DBTL järjestetään Turussa 28.7.–1.8.2015. Pastori Kari Kanalan mukaan viime vuoden tempauksesta saatu palaute oli poikkeuksetta hyvää. monien muslimien mielestä islamin pahin vihollinen on heidän uskontonsa väkivaltainen tulkinta. Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905. Väkivaltainen taistelu ”puhtaan” uskon puolesta heittää taantumuksen ja typeryyden varjon jokaisen muslimin ylle. Hänen mielestään juttu kuitenkin kuvastaa myös suomalaisen uskontojournalismin tasoa. Lindroosin mielestä kyse ei kuitenkaan ole lapsuuteen palaamisesta, vaan siitä, että hauskanpito on sallittua myös aikuisille. Miksei aikuisen elämään saisi kuulua leikkiä ja taidetta. Kun lausetta värittää, se alkaa elää ja värittäminen muuttuu meditaatioksi. Pitseriayrittäjä huokasi, kun kysyin, miten Ramadanin vietto sujuu. Kirkkohallituksen rippikouluasiantuntijan, sukupuolen tutkijan Jarmo Kokkosen mielestä seurakuntien rippikoulutyöllä olisi parantamisen varaa nuorten seksuaalikasvatuksessa. Lindroosin mielestä värittäminen sopii hyvin osaksi seurakunnan toimintaa. Turun Down By The Laituri -festivaaleilla papit jakavat tänä vuonna siirtotatuointeja, joissa lukee ”Suurin on rakkaus”. Viime vuoden tapaan tapahtumassa jaetaan myös ehtoollista. Aikuisten värityskirjat ovat nousseet tämän kevään myyntitilastojen kärkeen ja julkisuudessa puhutaan aikuisten väritystrendistä. Kuva: HeLi Lindroos värittäminen on nyt suosittu trendiharrastus, mutta se voi olla myös syvän hengellistä. – Me aikuiset olemme niin fiksuja ja asiallisia. Hallitukset kaikkialla pelkäävät, radikalisoivatko kotiin palaajat yhä uusia nuoria. Tulevana lauantaina Henrikinkirkolla järjestetään aikuisille suunnattu värityskurssi. Mutta seurakunnan toiminnassa pitäisi olla tarjolla sellaisia toimintamuotoja, jotka tuottavat elämään iloa. Sen jälkeen en ole saanut tehdä kirkkoa käsitteleviä uutisia – en edes ortodoksisesta kirkosta”, Niiranen kirjoitti Kotimaa24:n uutisen kommenttiosiossa. Monet kysyivät neuvoa, miten ehtoollinen kuuluu ottaa vastaan. DANiELLE miETTiNEN danielle.miettinen@kotimaa.fi Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo ottaa Facebook-sivuillaan kantaa uskontojournalismiin. Hän harmittelee sitä, että kirkkoja uskontoaiheisiin erikoistuneet toimittajat ovat kadonneet mediataloista. Lindroos arvelee meneillään olevan aikuisten väritystrendin liittyvän toisaalta helppouteen ja toisaalta hauskanpitoon. Valmiiden värityskuvien värittäminen on helppoa ja siitä saa samanlaisen luomisen nautinnon kuin vaikkapa maalaamisesta. Usko on ollut koetuksella ja paastoaminen jäänyt sikseen. Terrorin ja sen uhan lisäksi he kärsivät häpeästä. Hengellisistä juhlista uutisoidaan talkootunnit ja lihasopan menekki, mutta hengellinen todellisuus jää Keskitalon mielestä käsittelemättä. Niiranen on koulutukseltaan teologian tohtori. Tämä ei ole reilua
Tuolloin tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja vapaus olivat lähinnä filosofien päiväunia. PaNu PaRTaNEN kirkkoherra Toivakka. Yhtä lailla vaikeat moraalikysymykset kutsuvat katsomaan pintaa syvemmälle. Yhtenäiskulttuurin tilalle on tullut monikulttuurisuus. alk. Konteksti eli ympäristö ohjaa uskontoja. Paastossa ei ole kyse ensisijaisesti ruuasta tai syömättä jättämisestä, vaan hengellisestä harjoituksesta. Herättäjä-Yhdistyksen puolesta Jukka HauTaLa, puheenjohtaja SIMo JuNTuNEN, toiminnanjohtaja Yöttömän yön maa, islam ja kristinusko Ramadan on loppusuoralla, se päättyy 17. Baltia Puola -kierros 990€ KYLPYLÄMATKAT Tallinna VIIMSI TERVIS SPA 23.-29.08., 20.-26.09., 18.-24.10. 895€ 7.-14.10. 10.10. Ensi vuonna, jos Luoja suo, herättäjäjuhlat järjestetään Vantaalla tunnuksella ”Kahden maan kansalainen”. Jos Raamattu tai Koraani kirjoitettaisiin tänä päivänä, niiden sisältö olisi osin erilainen. Konteksti ei tarkoita pelkästään maantiedettä. On rehellistä tunnustaa, ettei kaikkiin kiistakysymyksiin löydy raamatullista vastausta. MONTE NEGR O Lähdöt: 29.8. 285€ KARJALAN MATKAT 20.-23.7. Konteksti on muuttunut. 9.10. Kasvun antaa Jumala ajallaan ja tavallaan. Uskaltavatko perinteiset kirjauskonnot, kristinusko ja islam, irtautua (lain)kirjaimen orjuudesta, uudistua ja etsiä yhdessäkin samoja rakkauden suuntaviittoja. Tätä sitoutumista ei voi kuin hämmästellä ja kunnioittaa. 09.08. Tiede on kehittynyt, demokratia kasvanut monin paikoin. Sanan viljely, virsien veisaaminen yhdessä sekä juhlien runsas ohjelma toivottavasti ravitsi ja kostutti myös sielujamme. 520€ Seuraava Kotimaa ilmestyy 23.7. Emme elä antiikissa. joka viikko Hinta: alk. Vai porottaako keskiyön aurinko puolin ja toisin ennemminkin kuolleita kelohonkia. Koraanin syntyaikana kukaan ei ajatellut, että jonain päivänä muslimien arkeen kuuluisi keskiyön aurinko. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 9.7.2015 MIELIPITEET SRK KESÄ JATKUU ADRIANMEREN RANNALLA.... päivänä heinäkuuta. Lyhyt Karjalankierros 395€ RISTEILYT VENÄJÄLLÄ 02. Se opettaa, miten oleellisesti ympäristö vaikuttaa uskonharjoittamiseen. 1200€ Kanaria, Puerto Rico 05.-12.01.16 935€ TILAUSMATKAT OY Venäjän, Karjalan ja Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto puh. Se on myös liikettä kulttuurien ja aikakausien välillä. Uskonnoissa on kyse idean tavoittamisesta, kokonaisuudesta. Taivas antoi tasapuolisesti runsaita sateita ja väliin hieman auringon lämpöä kaikille juhlavieraille ja -järjestäjille. Tallinna-Riika-Pärnu 395€ 10.-19.08. Kiitos herättäjäjuhlista Sotkamossa Herättäjäjuhlat vietettiin Sotkamossa 3.–5.7.2015 avoimen taivaan alla vaarojen maisemissa. Talkoolaisina annoitte kalleintanne; omaa aikaanne ja osaamistanne juhlien erilaisissa palvelutehtävissä. Sen täytyy näkyä myös uskossamme. 905€ tai 7.-17.10. 017 26 333 23, (08) 713 370, toimisto@tilausmatkat.info www.tilausmatkat.info TILAUSMATKAT OY PIETARIN MATKAT 06.-09.08, 03.-06.09., 01.-04.10. Satoi tai paistoi niin armo riittää ja kantaa yhteisellä matkallamme. Ramadanin ytimessä ei ollut silloin – eikä nyt – taivaankappaleet, vaan ihmisen suuntautuminen kohti Jumalaa ja lähimmäistä. Kiitämme juhlavieraita, jotka kolehdein, esirukouksin ja monin tavoin osoititte työhömme tukea. Kun ramadanin aikana paastotaan auringon noususta sen laskuun, ovat eräät Pohjois-Suomessa asuvat muslimit ottaneet asian kirjaimellisesti: yöttömän yön aikaan he paastoavat aamukolmesta iltayhdeksään, ja kun aurinko rupeaa laskemaan, he paastoavat vuorokaudesta jopa 23 tuntia. Muutokset elinympäristössämme on otettava huomioon. Vaikka finanssikriisi horjuttaa Eurooppaa, tuskin kukaan toivoo paluuta antiikkiin. Auringon nousu ja lasku rajaavat aikaa. Jos Lapin aurinko haastaa ramadan-tulkintaa, saman tekee monet muut nykyajan kysymykset. Pietari-Moskova 990€ KIERTOMATKAT 21.-24.07. Suomessa muslimeita haastavat kulttuuriympäristö tai vaikkapa auringon kiertokulku. Tiedämme maailmasta paljon enemmän kuin antiikin aikana. Toisenlaiset uhat ovat nousseet: ilmaston lämpeneminen, ylikansoittuminen, ydinaseet, talousongelmat, puhtaan veden ja ruuan puute jne. Mikäli tämä olisi tiedetty, se olisi huomioitu. Herättäjä-Yhdistys kiittää kaikkia juhlien järjestelyihin ja toteutukseen osallistuneita. 485€ PÄRNU Tervis 04. Eettis-moraaliset kysymykset, kuten seksuaalivähemmistöjen oikeudet, olisivat asioita, joita Paavali ja Jeesus sanoittaisivat uudelleen. Lämmin kiitos Sotkamon kunnalle ja Sotkamon seurakunnalle kumppanuudesta juhlien järjestämisessä. 545€/hlö/vko, 825€/hlö/2 vkoa JOOGAMATKAT : 29.8.-5.9
M a t ti karppinen Oikealla puolella …” istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella…”. Hannu Kuosmanen 6.7.. Istuuko siellä joku. Halu muodostaa siteitä – ketjuuntua – on yleisinhimillinen. Myös netissä ja somessa. OLLI VahTErIsTO eläkeläinen, Mikkeli k24 blogeissa kirjoitettua roskaaminen alkaa välinpitämättömyydestä. Aina kaipaus ketjuuntumiseen, yhteyteen toisten kanssa ei täyty. Kesän kunniaksi olemme ehkä toisillemme ja elämälle eri tavoin auki. Tarve tyhjään tilaan ja hiljaisuuteen sekä tarve liittyä toisten ääniin, nauruun ja tarinoihin limittyvät. Irrallisuus on tuntunut sekä ansaitulta ja kaivatulta levolta että jotenkin arveluttavalta passiivisuudelta ja välinpitämättömyydeltä. Kaipaus väistyy vain yhteydessä toisiin. Ei näkynyt Suomen ev. Omia virheitämme emme huomaa, mutta lähimmäisen rikkeet kyllä. Kesä aktivoi myös suhdetta aikaan, menneeseen ja tulevaan. Jotenkin odottaisin, että kirkon sinänsä hyvin tehty ja paljon asiaa sisältävä sivusto voisi toimia yhteisenä portaalina, jonne olisi koottu näyttävästi linkit kesäjuhlien sivuille, nettiradioihin, striimauksiin, Facebookiin. Halkaise halko, ja löydät minut sieltä.” Nykykirkko voisi vanhojen uskontunnustusten toistamisen rinnalla rohkaista jokaisen ihmisen henkilökohtaista taipumusta uskoa tuntemattomaan Jumalaan, joka on läsnä kaikkialla, ennen kaikkea ihmisen omassa mielessä. Kesä voi myös supistaa sitä, mitä näemme, miten hahmotamme vastuumme ja itsemme. Varsinkin kun juhlien järjestäjillä näyttää olevan kanavat auki ja ihan kohtuulliset valmiudet sanomansa esille tuomiseen. Käydessäni lastenlasteni kanssa äitiäni katsomassa sukupolviketju tiivistyi. lut. 224: “… taivaassa palvotaan Kristuksen ohella “pyhän hengen enkeliä”, joka istuu Jumalan vasemmalla puolella.” Kysymyksessä on naispuolinen, jättiläiskokoinen enkeli. Aihetta sivuaa professori Heikki Räisänen teoksessaan “Mitä varhaiset kristityt uskoivat”, s. Ketjuista tipahtamista kokevalle kauniit kesäsäät, väkevinkään hengellinen sanoma tai aamuiset uimahetket eivät välttämättä riitä. Emme uskaltaudu lähelle, emme osaa näyttää, mitä toivomme. Jotenkin tuollainen välinpitämätön roskaamisasenne liittyy myös ihmissuhteisiimme. Teologit tietänevät vastauksen. Ovathan nämä kaksi viikonloppua sellainen kansainvaellus ja myös kirkon sanoman kannalta varsinainen tietoisku ja kokemus, että ne kannattaisi nostaa paljon näyttävämmin julkisuuteen. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Kesä ja ketjusilmukat Muistin mummoni, näin itseni äitini tilalla ja kurkistin hetken lastenlasteni aikuisuuteen. Muistin mummoni, näin itseni äitini tilalla ja kurkistin hetken lastenlasteni aikuisuuteen. Osallistumme sukujuhliin, festareille, hengellisiin kesäjuhliin ja paikallisiin tapahtumiin. Kyky ei välttämättä pysy mukana talven kiireisissä puristuksissa. Jos jumalalla on oikea puoli, hänellä on kai vastaavasti vasenkin. Kahtena viikonloppuna oli koolla lähes 200 000 kirkon ydinjoukkoon kuuluvaa ihmistä. JOhaNNa hUrTIg Kirjoittaja on yhteiskuntatieteen tohtori ja sosiaalityön dosentti. Sellainen jumala istuu jossakin avaruudessa halliten paikaltaan maailmankaikkeutta. Matkaamme muistoissa ja muistoihin. Jätän ne just tarkkaan tähän. 7:3). Nyt kaikki linkit piti hakea erikseen järjestäjien sivuilta. Antakoon kesä lepoa ja voimaa niihin valintoihin. Edellä mainitun teoksen mukaan (s. Omassa kesäolossani ovat olleet vierekkäin tyhjentymisen ja täyttymisen, irrallisuuden ja kuulumisen tunnelmat. 300) varhaiskristillisen Tuomaan evankeliumin mukaan siellä missä on yksikin ihminen, Jumala on hänen kansaan “Kohota kivi, ja löydät minut sieltä. Kudomme ja kutoudumme uusiin elämän kudelmiin, vahvistamme vanhoja. Uskontunnustuksen lause tuo maallikon mieleen kuvan Jumalasta aineellisena olentona, jolla on oikea ja vastaavasti vasen puoli. Kesä opettaa olemaan läsnä tässä ja nyt ja samanaikaisesti hahmottamaan sitä, mitä on ollut ennen ja mitä ehkä tulossa. Yhteyteen etsiytymisen sijaan saatan vetäytyä huolimatta tarpeesta kuulua johonkin. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 9.7.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Johanna Hurtig Kesän tiheät, valoisat viikot ovat ketjujen vahvistamisen, herättelyn ja muodostamisen aikaa. Silmukat, joita kohti kurotamme, vetäytyvät, yhteistä kudelmaa ei rakennu. Maallikko voi etsiä selitystä alan kirjallisuudesta. Moni uskonee Jumalan olevan läsnä kaikkialla maailmassa vailla aineellista olomuotoa. Kesäpäiviäni ovat rytmittäneet – kuten lapsuudessani ja sukupolvilla ennen minua – tulen tekeminen padan alle, naapurin joka-aamuinen verkoille soutaminen, kuikan huuto illalla sekä tuulen kulun ja suunnan seuraaminen järven selällä. Hannu Kiuru 6.7. Kyllä ne joku muu siitä kuitenkin korjaa pois. Kesä voi intensiivisyydessään altistaa ulkopuolisuuden kokemukselle. Mökkeilemme ja vierailemme aiemmista elämänvaiheista tutuissa ympäristöissämme. Niinpä Jeesus joutuukin kysymään: ”Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi?”(Matt. Maailman tapahtumia tärkeämpää on ollut seurata millaista säätä luvataan tai miten aurinko tänä iltana laskee metsän taakse. Suhteemme luontoon ja maailmaan kysyy, mihin ja miten paikkaamme käytämme. Kirkko -sivustolla mitään, kirkon Facebook-sivuilla oli neljä kuvaa Herättäjäjuhlilta, mutta ei mitään linkkiä eikä Kansanlähetyspäiviltä senkään vertaa, Kirkon tiedotuskeskuksen ylläpitämä kirkon Twitter-tili ei tiennyt juhlista mitään. Emme ole kuitenkaan vain osa sukua, perhettä, paikallista yhteisöä, emme vain lähiketjujen linkkejä. Ei ole minun asiani etsiä roskiksia saati viedä roskiani roskalaatikkoon. Tarvitsemme tunnetta jatkuvuudesta, siitä, mistä olemme tulossa ja mihin menossa. Jokaisella on paikka ja tehtävä ketjuissa, niiden rakentumisessa, olemisessa ja vahvistamisessa. Nykyihmisen on vaikeata omalla kielellään ymmärtää kaikkia pari tuhatta vuotta sitten kirjoitettuja opinkappaleita sellaisenaan. Siihen suuntaan ajattelivat ehkä jotkut uskonoppineet jo varhaiskirkossa
kuva: Timo muSTonEn. kuva: Timo muSTonEn Körttikansan ju hlat vaarojen pitäjäs sä Sotkamon herättäjäjuhlien teema ”En pelkää vaarojen matkaa” avautui kuulijoille monella tavalla. Kotimaa 9.7.2015 8 MATKALLA Sotkamon herättäjäjuhlien teema ”En pelkää vaarojen matkaa” avautui kuulijoille monella tavalla
Seurapuheissa toistuvat sanat pelko, huoli, uhka, tulevaisuus. Arkaa ja ikävöivää uskoa puolustetaan, ettei ihminen asettaisi esteitä tai ehtoja Kristuksen kohtaamiselle.. Immonen muistelee, että nämä taitavat olla hänen kohdallaan 15. Molemmat ihastelevat Kainuun maisemia ja Sotkamoa. Siniset vaarat, ikivanhat puut ja vesi, jota on joka puolella. – Ihana paikka ja puhdas luonto. Helsingin piispa Irja Askola toivotti körttikansan tervetulleeksi Vantaalle. Se, että seurat ja messut kuunnellaan perinteisesti avaran taivaan alla eikä katetuissa tiloissa, kertoo jotain körttiläisyyden hengestä. Peltola on mukana neljättä kertaa. Molemmat puhuttelevat, sekä laaja puhdas vesi että ristin puut, joista toinen kurottuu ylös kohti Jumalaa, toinen sivuille ihmisiä yhdistämään maanpiirin ympäri. Juhani ja Irmeli Merikanto nauttivat juhlien yhteisöllisestä tunnelmasta. Ja sitten – luottamus, armo, siunaus. herättäjäjuhlat. Hymyileekö Jumalakin, kun sydämeen juurtuneen kaipauksen koskettama seurakansa istuu uskollisesti veisaamassa ja kuuntelemassa puheita, sekä iloitsee ystävien kohtaamisesta, vaikka tuulinen sade ei ota loppuakseen. Seija Peltola ja Saara Immonen tulivat Sotkamoon Helsingistä seurakuntien yhteiskuljetuksella. – Jos täällä minne katsoo, niin tuntee sen kuinka Jumala puhuu luonnossa, juhlien pääsihteeri Yrjö Sorvari siteeraa tapaamaansa miestä. Täällä on hyvä hengittää. Yli 25 000 ikävöivän uskon ja avaran armon ihmistä kokoontui yhteen, enimmän osan ajasta sateenvarjojen suojiin. Eikä halua lähteä mihinkään. Kotimaa 9.7.2015 MATKALLA 9 Kapealla lankkupenkillä lenkkarit savessa, sateenvarjon alla istuessa tuntee itsensä heikoksi ja palelevaksi, konkreettisesti pienellä paikalla olevaksi. tekstit: Leena Hietamies kuvat: matti karppinen Helsinkiläiset ystävykset Seija Peltonen (vas.) ja Saara Immonen tulivat Herättäjäjuhlille yhteiskuljetuksella. Kainuun uskomattoman kauniit maisemat saavat kiitosta monelta juhlavieraalta. Otetaan nöyrästi ja iloiten vastaan mitä Jumala antaa. Korkean, pitkospuista muodostuvan ristin takana Pirttijärven laineet pilkuttuvat sadepisaroista. Kaikessa on siunaus ja opetus. Körttikansan ju hlat vaarojen pitäjäs sä Herättäjäjuhlien voimalliset veisuut kantoivat laajalle Sotkamon vesistöjä pitkin. – Tämä on jotenkin tutuinta ja ominta uskon alueella, seurat, molemmat sanovat. Juhlille vetävät vuosi vuoden jälkeen vahva sana ja körttivirret. Kuopion piispa Jari Jolkkonen puhui raamattutunnillaan tiellä kulkemisesta
– Pääministerille toivon viisautta, kestävyyttä, rohkeutta ja voimia vaikeaan tehtävään Suomi-laivan kipparina. Taidolla neulotut villasukat ripustetaan myyntiin, myyjät asettuvat pöytien taakse. – Jos ei rohkene ajatella itseään uskovaiseksi, niin ainakin toivovaiseksi. Varhain aamulla liikenteenohjaajat menevät paikoilleen, soppatykkien alle laitetaan tulet ja huivi tai kokinhattu pistetään päähän. Valtaosa pakenee sotaa muihin kehitysmaihin, hyvin pieni osa tulee turvaan meidän luoksemme. Merikannot kertovat vielä tulomatkalla kohtaamastaan ”enkelistä”. Herättäjäjuhlien henki halutaan siirtää lapsille, kuten se on kodinperintönä itsekin aikoinaan saatu.. – Körttiläisyydessä lähelle on helppo tulla. Uusi auto hyytyi tielle, ja he seisoivat tien varressa neuvottomina. Vaikeina aikoina omalla esimerkillä johtaminen, ihmisten kuunteleminen ja vaikeidenkin päätösten perusteleminen auttavat kaikkia pysymään samassa veneessä. Ystävällisyys ja avuliaisuus lämmittävät sydäntä. Vapaaehtoisten joukossa on valtavan paljon nuoria. Miten oppisin enemmän jakamaan yltäkylläisyydestäni. Oletteko muuten huomanneet, että täällä ei ole maassa yhtään roskia niin kuin kaikilla muilla festareilla. Meillä sentään on vettä ja ruokaa. Haukiputaalta tulleet Marianne ja Aki Saari Aki ja Marianne Saari olivat lastensa Amandan ja Annalotan kanssa askartelemassa juhlakasseja ja ystävänauhoja. – Herännäisyydessä on perinteisesti kannettu erityistä huolta lapsista ja nuorista, mutta myös väsyneistä ja huoliin uupuneista. – Meille tärkeää on tämä tunnelma ja yhteisöllisyys. Molemmat ovat tottuneita vapaaehtoisia. Juhlille tulemisen kynnys on höylätty erittäin matalaksi, Sotkamon seurakunnan kirkkoherra Erkki Marin toteaa. Matalan profiilin uskoa, jossa joka aamu on armo uus. Halkoja pesään lisäävä Kauko Visuri tuli talkoisiin Ylivieskasta. Kohtuullisuuden ja omasta jakamisen tajua tarvitaan niiden parissa, jotka ovat menestyneet ja vaurastuneet. Mitä tarkoittaa se, että elää rohkeasti omaa hengellisyyttään, tuo julki oman uskonsa. He palvelevat muun muassa ruokailussa, ja tietenkin körttipastillien myyjinä. Ja kauppa käy, sillä hyvä tuuli tarttuu. Myös oma Hanna-tytär tuotiin juhlille ensimmäistä kertaa jo kolmen kuukauden vanhana. Traktorit tuovat puuhakekuormia vettyneille nurmikoille. Irmeli Merikanto on Tuomasmessu-aktiivi, Juhani Meriläinen kuuluu ortodoksiseen kirkkoon ja laulaa seurakuntansa kuorossa. Akaalaiset Irmeli ja Juhani Merikanto ovat uskollisia juhlilla kävijöitä. – Vieläkin olemme ihmeissämme. Siellä täällä joku kaataa sateenvarjon päältä liiat vedet penkkien väliin ja jatkaa harrasta olemistaan. Sotkamosta kotoisin oleva taiteen tohtori ja elokuvaohjaaja Timo Korhonen muistuttaa omassa seurapuheessaan, että maailmassa on nyt enemmän pakolaisia kuin koskaan. Siis vähäväkisistä. Silloin eräs pakettiauto pysähtyi kohdalle. Ainakin tuhatkunta juhlilla häärivää ihmistä elää todeksi omaa uskoaan – vapaaehtoiset. Sen ajaja tutki tilannetta, lisäsi öljyä omasta kanisteristaan ja matka juhlille saattoi jatkua. Meidän, hyväosaisten, on annettava vettä janoiselle, leipää nälkäiselle. Tavataan tuttuja. Kotimaa 9.7.2015 10 MATKALLA – Kävellään ja rupatellaan yhdessä, hyvät ystävykset kertovat siitä, mitä aikovat seuroihin osallistumisen lisäksi juhlilla tehdä. Myös muiden maanosien ja maiden apua tarvitsevat. Paleltaa. – Kuulen pääministeri Juha Sipilän vetoomuksessa (yhteiskunnan hyväosaisille ja kirkon johdolle) toivomuksen, että perinteiset kristilliset arvot oikeudenmukaisuudesta, lähimmäisestä huolehtimisesta ja heikompien puolustamisesta voisivat vahvistua. Saa yrittää, vaikka ei heti osaisikaan. Avaran armon käsite ja oikeudenmukaisuuden jano ohjaavat kohtaamaan ystävinä myös tuntemattomat vastaantulijat. Miksi ei tullut otettua kumisaappaita mukaan, ja se villapaitakin jäi kotiin. Tämä lause jää mieleen soimaan tanssijan ja maatilan emännän Pauliina Nuutisen puheesta. – Pelko on pahin vihollinen. – Mielestäni herännäisyys ja ortodoksisuus sopivat hyvin yhteen. Uskonsa todesta ottava ihminen on vieraanvarainen ja myötätuntoinen. Kuulen myös aiheellisen huolen kansakunnan vahingollisesta jakaantumisesta. He pohtivat, että halu kodin perinnön vaalimiseen, kuten seuroihin ja juhliin osallistuminen, kasvaa iän myötä. On mentävä tulijoita vastaan, veden ja leivän kanssa. Raudaskylän Kristillisen opiston rehtori ja Herättäjäyhdistykse päätoimikunnan puheenjohtaja Jukka Hautala. Terveisiä pääministerille ja hallitukselle Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen, mitä terveisiä lähetät maamme hallitukselle. Heränneet puhuttelevat toisiaan ystäviksi. Näkee jo kauas kuinka hauskaa heillä on. Heränneet ovat kantaneet myös huolta maailman köyhimmistä antamalla omastaan ja tukemalla kirkossamme tehtävää kokonaisvaltaista lähetystyötä. – Oostakaa köörttipastillejaaa! Tytöt ja pojat nauravat ja laulavat itse keksimiään myyntirallatuksia. Sotkamolainen Eila Kortelainen nosteli suuresta keittimestä kahvivettä. Mistä ihmisryhmästä herännäisyyden piirissä kannetaan erityistä huolta. Ihmistä voi kantaa vain unelma paremmasta maailmasta. Juhani Merikanto kysäisee vielä
– Lapset valitsevat sitten itse aikuisina jatkavatko, niin mekin olemme saaneet valita. Klo 13.30 Päiväseurat alkoivat kovassa sateessa. Päätänkin jäädä pois kyydistä kirkon kohdalla. Nukkumaan. Nuorten kuoroilla ihania uusia sovituksia. Vähäväkisistä. On hyvä istua tuhansien joukossa ja yhtyä voimalliseen virteen. Vanhimmat yli 90-vuotiaita. Messuun ja päätösseuroihin. Voin kuunnella puheita kotona tai pitkillä automatkoilla. Ihmettelen näitä rautaisia matkalaisia. Klo 18.30 Bussipysäkillä taas. Lapset söivät riisipuuroa pöydän alla.. Sopivasti perinteitä, mutta myös suvaitsevaisuutta, Aki Saari kokoaa yhteen itselleen tärkeimmän körttiläisyydessä. Täällä pysähtyy myös oman rakkaan perheen kanssa. Ruokailu sateessa. Tytöt kuvittivat kangasväreillä kassit, jotka saivat nimeksi ”Taakkojen kantaja”. Klo 10.30 Vuoroveisuut juhlakentällä. Iloinen puheensorina käy autossa. Kuuntelen iltaseuroja körttiradiosta matkalla seurapaikalle. Saaren perheessä herättäjäjuhlien henki halutaan siirtää lapsille, kuten se on kodinperintönä itsekin aikoinaan saatu. Aamu valkenee aurinkoisena. Hän toivoo, että herännäisyys tarjoaisi ympäristön, jossa saa kysellä ja sanoittaa ihmiselämää rehellisesti ja ilman pelkoa. Liikkeen tulevaisuusasiakirja Körtti 2020:n näky on, että herännäisyys olisi kokonaisvaltaisesta kristinuskon tulkinnasta tunnettu kansankirkollinen liike. Minä olen laulavaisesta perheestä, ja taitavat aika komiaäänisiksi tytötkin kasvaa, Marianne Saari kertoo. Joku aloittaa virren Tuon tästä päivästä kiitoksen sulle. Villatakki päällystakin alla ei ollut yhtään liikaa. Meillä on seurat ensi kuussa. – Maailma muuttuu, mutta tässä herännäisyydessä ja seuraperinteessä on jotain pysyvää. Lopuksi voimallinen Herraa hyvää kiittäkää. Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunnan puheenjohtaja Jukka Hautalan mukaan herännäisyydelle keskeistä ja luovuttamattominta on aran ja ikävöivän uskon puolustaminen. ”Vanha on mennyt, saan jo alkaa uutta. Klo 10.30 Istun messussa poikien jalkapallopelin vieressä. LAUAnTAi 4.7.2015 Klo 9.30 Nousin linja-autoon Salokankaan bussipysäkiltä lastenlapsieni Hannan ja Karoliinan kanssa. Kuulen tuttuja hoitavia virsiä. Juhlavieraan päivä Ylivieskalaiselle Marketta Känsälälle herättäjäjuhlat, seurat ja Siionin virret ovat tuttuja ja rakkaita lapsuudesta lähtien. Lahjoita voimaa uupumattomuutta.” Klo 11.00 Lapset lähtivät seikkailuradalle tuttujen kanssa. – Täällä on hirviän paljon ihimisiä, jotka ajattelevat samalla tavalla. Herännäisyydessä on perinteisesti kannettu erityistä huolta lapsista ja nuorista, mutta myös väsyneistä ja huoliin uupuneista. Onkohan vielä seuralevyjä myytävänä. Arkaa ja ikävöivää uskoa puolustetaan, ettei ihminen asettaisi esteitä tai ehtoja Kristuksen kohtaamiselle. Tähän on tulevina vuosina panostettava. Tämä on meidän arvomaailmaamme. Ei ole kiirettä eikä pakkoa, ollaan yhdessä, Marianne Saari kertoo siitä mikä juhlilla on parasta. Sade alkoi. Hautalan mukaan herännäisyyden usko, evankeliumi ja sakramentit ovat samat kuin kansankirkon. Klo 20.00 H-Y:n valtakunnallisen kuoron konsertti. Kohta alkavat loppuseurat. Autossa veisattiin Siionin virret 173 ja 312. – Toivon, että herännäisyyden piirissä vallitsevat älyllinen, moraalinen ja uskonnollinen rehellisyys – ja sen rinnalla taju Jumalan suuruudesta. Ylivieskalainen Marketta Känsälä odotteli vuoroaan ruokajonossa. Kuuntelin lähetysseuroja bussissa: ”Et koskaan köyhdy jakamalla”. Raamattutunti. Kaksi naista tutkii Juhlaviesti-lehteä kävellessään kohti seurapenkkejä. Suunnitellaan jo uutta. Klo 15.30 Odotettiin nonstop-bussia Vuokatin majapaikkaan. Klo 12.15 Hannan ja Karoliinan kanssa vesilätäköitä kierrellen pyhäkouluun seurakuntatalolle. Toinen naisista huolehtii, että täytyykin jo varata hotellihuone Vantaalta seuraavia juhlia varten. Klo 12.45 Ruokailu sateessa. Herännäisyyden toiminnallisia vahvuuksia ovat musiikki-, kasvatusja kansainvälinen työ sekä talkootyö, Hautala toteaa. – On mahtavaa veisata Siionin virsiä. Olipa autossa paljon seuraväkeä! Lisää tuli Ylivieskasta. Ei haittaa, vaikka pallo luiskahtaa välillä seurapenkkiin. Mieleen jäävät ehtoollisenjakajan rauhalliset sanat ”sinun puolestasi”. Klo 22.20 Auto kohti Vuokattia. Tämä aika haastaa myös etsimään tarttumapintoja ihmisten todellisuuteen seuraperinnettä laajemmin. Tapasin tuttuja. Klo 12.15 Ostan kojulta nipun seurojen äänitteitä. – Mummo, näillä juhlilla ei olla vielä kertaakaan eksytty! – Toivottavasti ette eksy tulevaisuudessakaan, mummo sanoo lapsenlapsilleen. Klo 14.00 Päätösseurojen aluksi Hanna ja Karoliina laulavat muiden seuroilla olevien lasten kanssa Siionin virttä 295, ”Siunaa herra kotia, siunaa perhettäni.” Yhdyn penkissä heidän rukoukseensa. – Tämä asenne on syvimmin kirjoitettu liikkeen veisukokoelmaan Siionin virret, mutta sama henki elää puheessa, pohdinnoissa ja ystävien kesken arjen kohtaamisissa. Kengät litimärkinä, perillä olisi onneksi kuivauskaappi. – Herättäjä-Yhdistys kansanliikkeen tukijana etsii tapoja vapaaehtoistyön vahvistamiseksi. Hän kirjoitti muistiin kokemuksiaan kahden juhlapäivän aikana. Lämpimikseni kuljeskelin seurakentän takana. SUnnUnTAi 5.7. ”Koetahan pyssyy ojien välissä”. Lapset söivät riisipuuroa pöydän alla. Klo 23.00 Perillä majapaikassa. Ei ole pelätty vaarojen matkaa, ei sateista matkaa. Pilvet ovat väistyneet, aurinko paistaa lämpimästi. Urheilukentän ruokajonossa hyppelee iloinen pikkupoika siskonsa kanssa, molemmilla on selkään kiinnitetty iso lappu, johon on kirjoitettu lapsen nimi ja yhteystiedot. Kotimaa 9.7.2015 MATKALLA 11 toivat lapsensa Annalotan, 8 ja Amandan, 5, askartelupaikalle. Piispa Jari Jolkkonen puhui tiellä kulkemisesta, Kristuksen seuraamisesta. Klo 15.30 Kotimatkalla. Hyvä, että lasten leikkikenttä on seura-alueen lähellä. Koko perhe on tottunut käymään juhlilla joka vuosi, ja sama tulee jatkumaan. Klo 10.15 Saavuttiin juhlapaikalle
Kansanlähetyspäiviä edeltävänä viikonloppuna he osallistuivat Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen juhlille Sastamalassa. Lähetysjohtaja Mika Tuovinen kehuu varsinaissuomalaisten panostusta liikkeen ulkopuolisten tavoittamisessa. Tänä kesänä opistolla on ollut niin täyttä, ettei kaikkia tulijoita ole voitu ottaa vastaan. Perheen kaikki viisi lasta ovat kulkeneet vanhempien mukana juhlilla. Majoitustiloja aiotaankin laajentaa.. ”No hei!”, kuuluu sieltä täältä, kun vanhat ystävät tapaavat toisiaan. Kotimaa 9.7.2015 12 MATKALLA Turun Messukeskuksessa on happi vähissä. Tuovisen kauhuskenaario on herätysliikkeen muuttuminen nukutusliikkeeksi, joka kokoaa vain olemassa olevia kristittyjä. Tuovinen myöntää, että kansanlähetyspiirien toiminta tavoittaa enimmäkseen niitä, jotka ovat tulleet uskoon 1970tai 80-luvuilla. – Nukutimme juuri Niilon kanssa lapset. Pojat saapuivat Turkuun vanhempiensa Eeva ja Anssi Rämän kanssa lauantaiaamuna. Turussa järjestettiin juhlia edeltäneellä viikolla tempaus, jossa kaupunkilaisille tarjottiin aamupalaa ja hartiahierontaa sekä musiikkija tanssiesityksiä. Vanhemmat kertovat haluavansa siirtää liikkeen arvot lapsille. Se tässä eniten viehättää, Päivi Räsänen hymyilee. Ryttylän leirit ja tapahtumat houkuttelevat kuitenkin myös nuoria ja lapsiperheitä. – Kyllä se on tuo Niilo. teksti: tuija Pyhäranta & kuvat: Pasi leino Lähetysjohtaja Mika Tuovinen Kansanlähetyspäivillä oli helteinen tunnelma. Tänä vuonna mukana on kolme lasta puolisoineen sekä kaksi lastenlasta. Kansanlähetyspäivien vieraiden joukossa lapsiperheitä näkyy jonkin verran, mutta teini-ikäisiä vain vähän. Ystävien tapaaminen ja kristittyjen yhdessäolo on tärkeää, mutta Kansanlähetys haluaa tavoittaa myös uusia kristittyjä. Messuhallin takaosassa, leikkipaikan edustalla juoksentelevat raitapaitaiset Eero Rämä, 7, ja Peetu Rämä, 5. Se on mielestäni hyvä painotus. Päälavan edustalle kokoontunut kesäjuhlaväki laulaa ylistyslauluja bändin säestyksellä. Ennen avioitumistaan Räsänen oli aktiivinen Opiskelijaja koululaislähetyksessä. – Kaikilla on tehtävä pitää esillä evankeliumia ja kertoa Jeesuksesta. Niilo Räsänen työskentelee Ryttylän kansanlähetysopiston rehtorina. Pyry Winterin vaimon, sisustusarkkitehti Anniina Winterin suunnittelema tunnus onkin niin trendikäs, että se voisi yhtä hyvin olla Ruisrockin logo. Suomen evankelis-luterilaisen Kansanlähetyksen ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän järjestämät Kansanlähetyspäivät kokosivat viikonlopun aikana Turkuun noin 10 000 kävijää. – Täällä on samanhenkisiä ihmisiä yhdessä, Eeva Rämä kuvailee. Viidesläistä puhetta armosta Kansanlähetyspäiville osallistui myös lapsiperheitä. Kansanlähetyspäivien visuaalinen ilme on suunniteltu niin, että se vetoaisi nuoriin. Eräs Kansanlähetyspäivien vakiovieraista on kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen. Hän muistelee osallistuneensa päiville ainakin vuodesta 1985, jolloin hän avioitui miehensä Niilo Räsäsen kanssa. Osa on noussut seisomaan, ja keskellä hallia joku kohottaa käsiään kohti taivasta. – Kansanlähetyksen identiteetti on se, että viemme evankeliumia eteenpäin. Armoa ei ole ilman syntiä, muistuttivat Kansanlähetyspäivien puhujat. Eeva ja Anssi ovat kasvaneet Kansanlähetyksen parissa, ja niinpä myös omien lasten kasvattaminen liikkeeseen on luontevaa. Messuhallin karut olosuhteet, okrankeltainen lattia, matala katto ja pitkät ilmastointiteipin avulla kootut penkit luovat melkoisen kontrastin hallissa vallitsevaan tunnelmaan. Meillä on vastuutehtävänä lastenlasten hoitaminen, jotta nuoret parit pääsevät osallistumaan ohjelmaan, Räsänen kertoo. Hän muistuttaa, ettei kuulu liikkeeseen virallisesti vaikka osallistuukin sen toimintaan. Se aktivoi tavallisia kristittyjä kokemaan, että he ovat tärkeitä tyyppejä, eivät vain penkissä kuulijoita. Kansanlähetyspäiville houkuttelee päivien hengellinen sanoma, tuttu ja turvallinen ilmapiiri ja yhteisöllisyys. Kesän aikana Räsästen perhe vierailee myös muilla kristillisillä kesäjuhlilla. Ulkona on kesän tähän asti kuumin viikonloppu, eikä sisätiloissakaan jäädä paljon hellerajasta. Kansanlähetyksen kesäjuhlan teemana oli Armo. Tamperelainen Rämän perhe osallistuu juhlille niin ikään joka vuosi. Viikonloppuna Ruisrockiin saapuneille festivaalivieraille jaettiin jokirannassa toffeekarkkeja, raamatunlauseita ja Kansanlähetyspäivien mainoksia. Päivien ykköskohderyhmä on tietenkin Kansanlähetyksen väki, mutta haluamme tavoittaa myös niitä, jotka eivät ole vielä saaneet tulla osalliseksi armosta, Winter sanoo. Räsäsen mielestä kesäjuhlat ovat hyvä tapa siirtää kristillistä perinnettä ja sanomaa seuraaville sukupolville. Turun Kansanlähetyspäivien järjestelyistä vastannut Pyry Winter kertoo, että yksi kysymys järjestelyissä oli se, kenelle juhla on suunnattu. Kansanlähetyksessä hän kertoo arvostavansa erityisesti liikkeen maallikkonäkyä
Ryttylän teologisen linjan vastaava Vesa Ollilainen opettaa Raamatusta otsikolla ”Halpaa vai kallista armoa?”. Lauantaina Mika Tuovinen vetoaa linjapuheessaan juhlavieraisiin, jotta he allekirjoittaisivat kansalaisaloitteen. Uuspietistinen Kansanlähetys tunnetaan muiden viidesläisten järjestöjen tapaan konservatiivisesta raamatuntulkinnastaan. Kotimaa 9.7.2015 MATKALLA 13 Merika Kallionpää (oik.) tarjoaa toffeeta ja esitteitä Ruisrockiin suuntaaville festivaalivieraille. Jumala haluaa ilmoittaa, miten pitää toimia sekä opin että käytännön elämän, uskon ja arkielämän asioissa, Tuovinen sanoo. Sen vallitessa kaikenlaisia tapoja käyttäytyä tieliikenteessä pidettäisiin tasa-arvoisina siitä riippumatta, kuinka paljon vahinkoa ne aiheuttavat. – Tähän asti ratkaisumme on ollut se, että olemme halunneet toimia paikallisten luterilaisten seurakuntien kanssa ja opettaa seurakunnissa Raamattua ja klassista kristinuskoa, Mika Tuovinen sanoo. Myöhemmin päivällä Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka vertaa tasa-arvoista avioliittolakia keksimäänsä tasa-arvoiseen tieliikennelakiin. Varsinais-Suomen Kansanlähetyksen piiripastorina työskentelevä Pyry Winter kertoo, että Turussa ajankohtainen kysymys on, miten Ryttylässä tehtävän nuorisotyön ja piirin nuorisotyön välille saataisiin luotua luonteva linkki. Messukeskuksen aulassa kävijät toivottaa tervetulleeksi Aito avioliitto -yhdistyksen ständi, joka julistaa, ettei kaksi isää voi olla äiti. – Ajassamme liikkuu monia pyrkimyksiä sanoa hyväksi sitä, mitä Jumala sanoo synniksi, Ollilainen väittää. Hän kuvailee herätyskristittyjen syntejä, kuten omahyväistä maailman turmeluksen arvostelua, sekä yhteiskunnan ja ”nimikristittyjen” oikeaksi julistamia syntejä, kuten avioeroja ja avosuhteita. Siniseen pukeutuneet miehet ja pinkkiin pukeutuneet naiset keräävät nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on kumota eduskunnan viime marraskuussa hyväksymä tasa-arvoinen avioliittolaki. Mika Tuovisen mielestä liikkeelle luovuttamattominta on ymmärrys siitä, että Jumala puhuu Raamatussa. Tästä huolimatta Kansanlähetys haluaa säilyttää asemansa kirkon virallisena lähetysjärjestönä, jos se saa toimia itsenäisesti. Vuonna 2011 päivitetyssä periaateohjelmassaan Kansanlähetys kertoo tarjoavansa seurakuntayhteyttä ”kirkon irtautuessa Raamatusta”. Käytännössä konservatiivisuus näkyy naispappeuden vastustamisena ja tiukkoina seksuaalieettisinä kannanottoina. – Luulen, että se voi olla ajankohtainen kysymys myös muissa piireissä. Pyry Winter kuvailee liikkeen raamattuopetusta ”raikkaaksi ja tervehenkiseksi”. – Jumala ei valehtele Raamatussa, eikä hän ole erehtynyt Raamatussa. Tänä vuonna Kansanlähetyspäivillä on esillä erityisesti ajankohtainen kysymys tasa-arvoisesta avioliittolaista. Mika Tuovisen mukaan Raamatusta ovat irtautuneet niin seurakuntalaiset kuin yksittäiset kirkon työntekijätkin. – Emme halua kääntää selkää, vaan mennä apuun, sillä suurin osa kirkon työntekijöistä haluaa pitäytyä perinteisessä kristinuskossa ja Raamatussa.. ”Kirkossa, mikäli mahdollista kirkon kanssa, mutta ei kirkon vallan alle alistettuna”, ohjelmassa linjataan. Kansanlähetys on yksi kirkon seitsemästä virallisesta lähetysjärjestöstä, mutta sen suhde kirkkoon on ristiriitainen. Kansanlähetys tekee yhteistyötä seurakuntien kanssa ja kannustaa jäseniään osallistumaan kirkon ja seurakuntien hallintoon ja toimintaan. Perjantaina päälavan edustalle on kokoontunut runsaslukuinen joukko
Vuohijärven luontoja kulttuuritalon perustaminen oli pitkä prosessi lupamenettelyineen ja muutoksineen, remontteineen ja tarkastuksineen. Lopputulos on kaiken vaivan arvoinen.. Kotimaa 9.7.2015 14 MATKALLA – Kun nollasta lähtee, ei voi pettyä, naurahtaa Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala
Vuosien saatossa, kävijämäärien laskiessa ja käyttökustannusten noustessa päädyttiin pisteeseen, jossa Kouvolan seurakuntayhtymä joutui luopumaan Vuohijärven kirkosta. Arvonsa ja suunnan elämälleen Hoikkala sai lapsuudenkodista. Tosin hyvää viestiä toi jo se, että kyläläisten nimienkeruu adressiin kirkon puolesta loppui heti ostopäätökseni tultua julki. Kauppapäätöstä seurasi epävarmuus, jota kesti aina viimeiseen jumalanpalvelukseen asti. Seuraavana syksynä Salmelan toimisto muutti Vuohijärvelle. Lähes 50 vuotta kirkko ehti palvella kyläläisiä, joita siellä viimeisinä vuosina kävi kovin vähän. Vuohijärven luontoja kulttuuritalon avajaisista on kulunut tasan viikko ja runsas vuosi Vuohijärven kirkon viimeisestä jumalanpalveluksesta. Vuohijärven tavoin myös Selänpää on hiipunut vuosien saatossa. – Iloitsen myös siitä, että saamme nyt tänne Vuohijärvelle Steinway -konserttiflyygelin Lahden ammattikorkeakoulusta, jonka muPohdin, onko edes mahdollista myydä kirkkoa yksityishenkilölle. Nyt vakinaisia asukkaita on kolmesataa. • Suoritti saksofoninsoiton loppututkinnon Sibelius-Akatemiassa. Tuomas Hoikkala arvelee ajaneensa kymmeniätuhansia kertoja Vuohijärven kirkon ohi kotimatkoillaan. Voisiko kirkon ostaa. Niistä poikaan tarttui ennen kaikkea iloa. Kotimaa 9.7.2015 MATKALLA 15 Vuohijärven kirkonmäellä on kuin Jumalan kämmenellä. – Otin sen myönteisenä viestinä. – Kuten vuoden 1966 avajaisjumalanpalveluksessa, myös viimeisessä, kirkko täyttyi äärilleen. Hän kävi kirkossa myös nuorukaisena, esiintyikin muusikkona, ja perheen perustettuaan toi sinne lapsiaan rippikoululeimoja hankkimaan. – Päätöksestä kuultuani olin hetken epätoivoinen. Entä varmuus. – Isä ja äiti olivat aktiivisia kirkossakävijöitä, ja Vuohijärvi oli kotikirkkomme, kertoo vuonna 1957 Valkealan Selänpäässä syntynyt Hoikkala. Tässä vaiheessa kuvaan astui Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala tai paremminkin vaimo Marja Hoikkala, joka huomasi uutisen Vuohijärven kirkon kohtalosta ja huolestui. Kirkko päätettiin myydä ja sen sivurakennus purkaa vuonna 2013. Talo on rakkaudenosoitus kotiseudulle ja luonnolle. – Karjalaisuus merkitsee minulle paljon. Mutta sitten ajattelin, että nostan ainakin Vuohijärven nousuun. Siitä merkkinä on kesäkuussa avattu luontoja kulttuuritalo, joka perustettiin Vuohijärven vanhaan kirkkoon. Loppututkinnon hän suoritti Sibelius-Akatemiassa. Vastuu oli nyt siirtynyt minulle. Kirkon sisälläkin hän ehti käydä usein, alkuun vanhempiensa Antero ja Annikki Hoikkalan kanssa. Kaikessa rauhassa, keskellä kauneinta kesää ei ole mitään hätää. Kirkossa toiminnanjohtajan olalle koputti rouva, joka huomautti paperin loppuneen naistenhuoneesta. Minulla on pää täynnä ideoita siitä, mitä kaikkea tyhjenevälle kylälle voi tehdä. • Tuomas Hoikkala, syntynyt vuonna 1957 Valkealan Selänpäässä. 120 istumapaikkaa eivät riittäneet, kun tulijoita oli 250, Hoikkala kertoo. Kirkkosalista tulisi komea kulttuuritila ja sivurakennukseen voisi siirtää koko Taidekeskus Salmelan toimiston ja hallinnon. Vielä vuonna 1966 Vuohijärvi oli eläväinen valkealalaiskylä, joka oli juuri saanut arkkitehti Väinö Vuorisen suunnitteleman oman komean kirkon. – Asiat alkoivat pyöriä iltaja aamu-unissa. Koulukin lakkautetaan tänä vuonna. Toisaalta, kun kaikki on epävarmaa, on kaikki myös mahdollista. Minä vain seuraan omaa tähteäni, joka on johdattanut minua jo 26 vuotta Salmelassa. Pohdin, onko edes mahdollista myydä kirkko yksityishenkilölle. Vuohijärvestä tulisi Suomessa ensimmäinen paikkakunta, jonka kirkosta tehtäisiin kulttuuritalo. Se on Hoikkaloiden Rakkaudesta ja kiitoksesta Taidekeskus Salmelan toiminnanjohtaja Tuomas Hoikkala haluaa saada Vuohijärven uuteen nousuun. teksti: Hannele niemi & kuvat: JoHannes WieHn kodin pihapiiriä, jonka näin saisi rauhoitettua työasioilta. En tiedä, mutta aion selvittää. Tuomas Hoikkala teki tarjouksen kirkosta sivurakennuksineen ja kaupat syntyivät keväällä 2014. Siitä uskon luovuutenikin lähtevän. Toisaalta, kun kaikki on epävarmaa, on kaikki myös mahdollista. Nämä olivat siihen asti toimineet Vuohijärven Siikakoskella, patruuna Grahnin rakennuttamalla 1800-luvun ruukkitilalla. • Presidentti Sauli Niinistö myönsi konsulin arvonimen vuonna 2014.. Karjalaisuudesta muistuttaen Vuohijärven tapulissa soivat yhä Säkkijärven kirkonkellot, sinivalkoisin sävyin, kuten Tuomas Hoikkala maalailee. – Jatkosodan loppuvaiheissa siirtokarjalaiset toivat kellot hevospelillä tänne. • Perusti 1990 Mäntyharjulle taidekeskus Salmelan. – Äitini opetti, että pitää kuunnella sydämensä ääntä ja olla rehellinen tunteilleen. Hoikkala soitti muutaman puhelun, kirkon luottamushenkilöille ja Kouvolan kirkkoherra Keijo Gärdströmille ja sai kannustavaa palautetta. Mistä ihmeestä tuo idearikkaus kumpuaa. Sieltä sodan jaloista siirtyneestä musiikkiopistosta tuli Lahden konservatorio, missä Tuomas Hoikkalakin opiskeli musiikkia, valmistuen saksofoninsoiton opettajaksi. Aikoinaan vahva teollisuusalue kuihtui, kun ihmiset muuttivat työn perässä vilkkaampiin keskuksiin. Se oli kaupan ehto. KUKA. Kellojen pitää jäädä ja soida kunniaa pelastajilleen. Koin sen suurena luottamuksenosoituksena. Viimeisessä jumalanpalveluksessa saarnan piti tuomiorovasti Juha Palm, joka kiitti Vuohijärven kirkon kuluneista vuosikymmenistä ja rukoili siunausta Hoikkalalle ja tämän suunnitelmille. Karjalaiset ovat joutuneet käyttämään mielikuvitustaan selvitäkseen sodista ja jouduttuaan jättämään kotinsa, kuten isäni vanhemmat Tuomas ja Gunilla Hoikkala Koivistolla. On Johanneksen päivä, se oikea juhannuspäivä. Karjalaisuutta Vuohijärven luontoja kulttuuritaloon kantautuu myös Viipurin suunnalta. Keitä nämä pelastajat olivat. – Olin vielä silloin epäilevä Tuomas, sillä valitusketjuhan oli mahdollinen. Sieltä tuli myös karjalaisuus, johon hän on tutustunut pienen ikänsä isänsä kanssa karjalaisten juhlissa
Tuomas Hoikkalalle kirkkokaupan ehto oli, että kirkonkellot saavat jäädä. Koen omalla panoksellani vieväni eteenpäin henkisten arvojen asiaa. Uskostaan Hoikkala puhuu varoen, pienin äänenpainoin. Kaikki lähtee yksilöstä. Ajattelutapamme on kerta kaikkiaan muututtava! Meistä jokaisella on vastuu paitsi elämästämme, myös ympäristöstämme. On selvää, että Taidekeskus Salmelaa lähes 30 vuotta kehittänyt yrittäjä on hionut Vuohijärvi-ideansakin jo hyvin pitkälle. Tänään sitä uskoa horjutetaan koko ajan ja monin tavoin. Kyllä, Hoikkala myöntää olevansa väsynyt pitkän ja raskaan työrupeaman ja puristuksen jälkeen. Se, että kirkosta tulee kulttuuritalo, kertoo jatkuvasta ja suuresta muutoksesta. Tuomas Hoikkalan rakkaus taiteisiin syntyi musiikista, josta tuli hänelle myös ammatti. – Mitä meille on tapahtunut. Hoikkala huomauttaa tulevien sukupolvien yleensä kritisoivan sitä, mikä on purettu, ei sitä, mikä on rakennettu. Takana on unettomia öitä vastuun painoa pohtien. Hoikkalan elämäntyö, Taidekeskus Salmela tunnetaan jo pitkin maailmaa. siikkiopetus on loppumassa ensi vuoteen mennessä. Paikallispalaute on ollut lähes pelkkää kiitosta, vaikka vastaan tulee myös kommentteja, että katsotaan nyt pari vuotta, miten käy. Hän kuitenkin käyttää usein sanoja johdatus ja siunaus. Kaikki lähtee yksilöstä. Taide ja kulttuuri ovat minulle rakkauden ilmenemismuotoja. – Elämän tarkoitus voisi olla se, että saa tehdä asioita, joita rakastaa ja voi toteuttaa omia unelmiaan. – Salmelan ideologia on puhtaasti taiteen edistäminen, ja sen myötä kauneuden jakaminen, lohdutuksen tarjoaminen. Metsää hän voisi, piispa Wille Riekkisen tavoin, kutsua kirkokseen. Iloa, surua, itkua, naurua. Jos siitä vielä koituu hyötyä muille, on se mielestäni rakkaudellista toimintaa. – Tällä Vuohijärven talolla oli jo valmis siunaus. Ja Jumala on rakkaus! Tuomas Hoikkala sanoo nyt kokevansa suurta kiitollisuutta elämää kohtaan ja nöyryyttä sen edessä. Kirkkojen purku ja uuskäyttö ovat toki tuttuja jo Neuvostoliiton ajalta, mutta Suomessa muutos on herättänyt kiivastakin keskustelua. Suuria asioita voi syntyä hyvin pienistä lähtökohdista, kun vain uskoo tulevaisuuteen. Esimerkiksi sitä, miten maailma pelastetaan, ei ole vielä keksitty! Hoikkala tahtoisikin nostattaa kampanjan masentavia vastavoimia vastaan. Hoikkala toivoo ja uskoo henkisten arvojen, ehkä piankin, voittavan rahan vallan. – Ei ole, minä vastaan. Tämä vastasi työnsä laajuutta kauhistelleille: – Ei se ollut työ, vaan rakkaudenosoitus. Tai että kaikki on jo keksitty. – Minulle sanottiin Salmelaa synnyttäessäni, että laajentaa ei ainakaan voi, kun vastaan tulee niin vesi kuin tiekin. – Hauskoja juttuja, totesi Hoikkala ja ampui alas hurjimmat huhut. Eivät toki kaikki kirkot voi olla luontoja kulttuurikeskuksia. Sauna on oiva rentouttaja, ja luonto loistava latauspaikka. – Hyvä, ettei siitä tehty ravintolaa! huokaistiin Vuohijärvellä, ja huhuttiin kylän keskustaan tulevista liikenneympyrästä ja -valoista. Yksilön voima on suuri. Soitonopettajan ja muusikon työ olisi ehkä riittänyt useimmille, mutta idearikkautensa kanssa ajoittain kamppaileva mies ei siihen voinut tyytyä. Silti koko ajan syntyy uusia ajatuksia. Voimavarojeni riittäminen huolestuttaa hetkittäin. Kiitos yltää myös lukuisille yhteistyökumppaneille. Ja kirkko on vastaus, johon yhä etsin kysymystä. Vuohijärvi on Taidekeskus Salmelalle luonnollinen jatke, jonka painotus on luonnossa. – Meistä jokainen elää täällä aikansa ja jättää jälkensä. Meistä jokaisella on vastuu paitsi elämästämme, myös ympäristöstämme. Niistä ensimmäisessä esiintyvät mestarilliset luontotulkit, valokuvaaja Hannu Hautala ja kuvanveistäjä Kauko Kortelainen. – Vielä tulee vallankumous! Toivon, että tämä toimintamme olisi yhtenä esimerkkinä seuraaviin kirkonpurkupäätöksiin. Kuvassa Kortelaisen puuveistos Kaislikon kuningas. Hoikkala on tottunut kuulemaan senkin, että eihän tuo ole mahdollista. Yksilön voima on suuri.. Kotimaa 9.7.2015 16 MATKALLA Ensimmäisessä näyttelyssä esillä ovat valokuvaaja Hannu Hautala ja kuvanveistäjä Kauko Kortelainen. Väsymyksen hetkiä. – Kun itsestään puristaa niin paljon, on joskus vaikea ymmärtää, miksei useinkaan kyetä näkemään kokonaisuutta. Kyse on niin suurista asioista, joita on lähes mahdoton täysin käsittää, ja joista jokaisella on omanlaisensa käsitys. Siirtokarjalaiset toivat ne sodan jaloista Säkkijärveltä. Kesän jälkeen painotus siirtyy musiikkiin sekä erilaisiin luentoja teatteritapahtumiin. Aivan lähituntumassa majailevassa Repoveden kansallispuistossa käy vuosittain 80 000 ihmistä. – Olen ollut tätä taloa tehdessäni isojen kysymysten äärellä. Luonto on aina tullut vastaan kirkon ympäristössä vesistöineen sekä kansallispuistoineen, ja nyt myös luontoja kulttuuritalon näyttelyissä. Luontoja kulttuuritalolla puolestaan oli suuri tilaus. Hän muistuttaa vuonna 1973 valmistuneesta Sydneyn oopperatalosta, yhdestä maailman seitsemästä ihmeestä ja sen suunnittelijasta, tanskalaisesta arkkitehti Jørn Utzonista. Rakennuksen nykykäytön voisi ajatella olevan hyvin lähellä alkuperäistä tarkoitusta. Hän myöntää yhä uudelleen hämmästyvänsä sitä, kuinka byrokratisoitunut yhteiskuntamme on. Kysymys voisi olla elämän tarkoitus, joka hiljalleen avautuu ja syventyy. Ja nehän juuri osoittautuivat vahvuuksiksi ja vetovoimaksi. – Kyse onkin siitä, miten pystyn rajoittamaan ideatulvaani ja mitä jaksan toteuttaa. Miksi kaikki kaunis pitäisi nujertaa
Viipuri, Suomen vilja-aitta, sodan taistelut vai evakot. Pyydä tarjous tai tilaa Pipliakaupasta. Vaikuttava teos Suomen Pipliaseuran ja raamattu kustannuksen historiasta. – Kyl mie kaik nää muistan! hän huudahti. Näyttely on kirjailija, filosofian tohtori Anna Kortelaisen käsikirjoittama. www.aikamatkakannakselle.fi NäyTTeLy Karjalan Kannaksen arki, työ ja ihmiset pääsevät esille suurnäyttelyssä. Eräs näyttelyvieras tunnisti esillä olevia viipurilaisten liikehuoneistojen kylttejä. Uudistuneet liiteosat. Avojaloin ei ole pelkkä näyttely, vaan esiteltyjen henkilöiden tarina laajenee internetissä. LAurA KosKeLAiNeN Avojaloin-näyttely Lappeenrannassa Etelä-Karjalan museossa ja taidemuseossa 10.1.2016 asti. Laajin valikoima kansivaihtoehtoja. He työskentelivät pellolla, hakkasivat halkoja, hoitivat karjaa, mehiläisiä ja kasvimaata. Samassa näyttelyssä ovat esillä niin nunnat, sotilaat, työläiset kuin kauppiaat ja salakuljettajat. Tulossa elokuussa: 365 päivää Raamatun keRtomuksia FARKKURAAMATTU Suosikkiraamatussa kestävät kangaskannet, oikea tasku ja vetoketju. t ™ Avojaloin Kannaksella M itä sinulle tulee mieleen Karjalan Kannaksesta. Kuvat: EtElä-Karjalan taidEmusEo. Guro ahdistui saasteisessa kaupungissa, mutta Uudellakirkolla hän sai hengittää vapaasti. Näyttelyyn liittyy myös kirja, teemamatka Kannakselle sekä luentoja ja työnäytöksiä. Sesonkiaikana työtä oli niin paljon, että he eivät ehtineet edes jumalanpalveluksiin. Varsinainen naisten valtakunta oli Lintulan luostari, jossa asui igumenia Larisa. samasta huoneesta löytyy salakuljettaja ja rajakomendantti, joiden tarinat kohtasivat oikeassakin elämässä. Hän ja muut nunnat tekivät luostarissa kaikki työt. Suomen Pipliaseura | myynti 010 838 6520 | myynti@piplia.fi | www.pipliakauppa.fi Tartu Pipliaan! P voimasanoja IPLiA. Punaisten ja valkoisten rinnakkaiselo oli vaikeaa sisällissodan jälkeen. uimareita Kuokkalan rannalla vuonna 1935.. Autonomian ajan venäläistämispolitiikka nosti ennakkoluuloja alueen venäläisväestöä vastaan. Edes Lintulan nunnat eivät välttyneet kostotoimilta. Harppulinna-huvila, Kellomäki. Henkilöistä on myös tehty hauskoja yhdistelmiä. Etelä-Karjalan maakuntamuseon puolella pyörii usea mykkäfilmi, joissa kuvataan Kannaksen elämää. Näyttely yhdistää eri yhteiskuntaluokat, sukupuolet ja kansallisuudet uudella tavalla. Näyttelyssä heräävät monet muistot. Siellä on myös alueesta kertovia kirjoja ja lehtiä. Näyttelyn nimi Avojaloin tulee pietarilaisen taiteilijan ja runoilijan Jelena Guron tekstistä, jonka mukaan runoilijan oli kuljettava paljain jaloin. Kotimaa 9.7.2015 MATKALLA 17 RIPPIRAAMATUT RAAMATTUJA SUOMEN KANSALLE UUtUUsteos www.piplia.fi . Keskiössä on arki ja työ. Naiset eivät jää näyttelyssä piiloon. Siellä oli kuitenkin myös konflikteja, joita näyttely ei peittele. Samasta huoneesta löytyy salakuljettaja ja rajakomendantti, joiden tarinat kohtasivat oikeassakin elämässä. Etelä-Karjalan Taidemuseo esittelee kymmenen aikoinaan Kannaksella eläneen päähenkilön tarinan esineiden, maalausten ja valokuvien kautta. Kannaksella oli myös luokkaristiriitoja. Etelä-Karjalan taidemuseon ja maakuntamuseon suurnäyttely Avojaloin esittelee erilaisen Kannaksen. Mielikuva Kannaksesta on monikulttuurinen, monikielinen ja suvaitsevainen
Sakari Hurtig toteaa puolisostaan, että Leena maalaa mitä haluaa. Luonto on minulle hengellinen aihe, Jumalan puhetta, jota rakastan. Vanajaveden rannalla Hämeenlinnassa Leena Hurtigilla on oiva tilaisuus luonnon tarkkailuun. – Olen ikuinen puhtaaksi piirtäjä. Päätin nimittäin alkaa maalata noita puun palasia. Aluksi hän ajatteli, mitä kaikkea puunpalaset olivat nähneet vuosikymmenien aikana, kun Laitakarin sahalta puutavaraa lastattiin laivoihin matkaamaan ympäri maailmaa. Puu sanelee minulle aiheen muodoillaan ja kuvioillaan. Usein teoksista välittyy Leena Hurtigin elämänmyönteisyys ja halu tukea heikoimmassa asemassa olevia. Jokainen työ pitää käsitellä kolmella öljyvärikerroksella. Lohdutus-maalauksessa Leenan lempilintu kuikka tuo nokassaan lumpeenkukkaa kivellä istuvalle surusilmäiselle merenneidolle. Akvarelleja, enkelija luontoaiheisia tauluja, naivistisia henkilökuvia. Hurtigin luontoaiheet ovat realistisia, sillä Jumalan luoma luonto on hänen mielestään niin täydellinen, että hänen ei tarvitse ryhtyä sitä muotoilemaan uudelleen. Hurtig maalaa mielellään elämänmyönteisiä ja sateenkaaren värejä toistavia luontoaiheisia tauluja, jotka tuovat katsojalle hyvää mieltä. – Siitä alkoi vuosia kestänyt show, joka on jatkunut vielä täällä Hämeenlinnassa muutettuamme tänne 2000-luvun alussa. Hän kävi myös useita taidekursseja tunnettujen taiteilijoiden johdolla eri puolilla Lapin lääniä. – Maalaan ex-tempore-tyyliin. Hämeenlinnassa, Leena Hurtigin syntymäkaupungissa niihin ihastuttiin myös oitis. Se antaa tänäkin päivänä voimia kestää maailman epävarmuutta ja ikäviä uutisia. Pienessä saaressa asuivat sahasta toimeentulonsa saavat työntekijät perheineen, lapsille oli koulukin viereisessä Juurakon saaressa. Leena ja Sakari Hurtigin kodin seinät ovat täynnä Leenan monipuolista taidetta. Kotimaa 9.7.2015 18 YHDESSÄ Vappuna syntynyt taiteilija iloitsee sinija valkovuokoista, ensimmäisestä västäräkin laulusta ja joutsenesta, jonka näki aamulla parvekkeeltaan. – Ehkä minulla on sisäinen tarve saada ihmiset näkemään, miten kauniiksi Jumala loi tämän maisen matkan pientareet. Juuri niitä tuttuja kukkia, joilla Suomen luonto kaunistautuu kesän tullen. Hurtig opiskeli Kemin Taidekoulussa. Öljymaalauksen aloitin vasta 1970-luvulla avioitumiseni aikoihin. Toinen aitiopaikka on parinkymmenen kilometrin päässä olevalla kesämökillä, josta avautuu näkymä erämaajärvelle. Aluksi tahti oli hurja, viikossa syntyi jopa 30 puutaideteosta. Hurtig oli sotalapsena 4–5 vuoden iässä, ja pitää mahdollisena, että juuri niihin aikoihin piirtäminen alkoi kiinnostaa. Niitä ihaillessani sydämeni kiittää Herraa ja ihmettelen aina uudestaan, kuinka kaunis luonto onkaan, sanoo Hurtig. Se näkyy hyvin Taivaallinen ensiapu-maalauksessa, jossa ihmisten kaltoin kohtelemat villieläimet saavat taivaassa hellää hoivaa. Ensin kuivatin ja hioin ne, pohjustin ja maalasin öljyväreillä. Erikokoiset puun palaset puhuttelivat taiteilijaa meren hiomilla muodoillaan. – Olisin aikanaan halunnut pyrkiä Ateneumiin opiskelemaan, mutta siihen ei ollut silloin taloudellisia mahdollisuuksia. Leena Hurtigin maalaamat enkelit ovat aina miehiä, kuten Raamatun enkelitkin ovat. Jumalan luoma luonto on täydellinen kriStitYn vaELLuS Luonto merkitsee kuvataiteilija Leena Hurtigille hengellisyyttä, Jumalan puhetta. Hän työskenteli silloisessa Kemi-yhtiössä piirtäjänä parinkymmenen vuoden ajan. Vanhat laitakarilaiset tulivat galleriaan katsastamaan ja ihastelemaan Leenan aikaansaannoksia. Uudestisyntymisestään hän on yhä onnellinen. Taiteen harrastaminen piirtäen ja aluksi vesiväreillä maalaten on ollut elämäni suurin nautinto siitä lähtien, kun kynä ja pensseli ovat kädessäni pysyneet. Leena Hurtig asui miehensä Sakarin kanssa Kemissä aivan Perämeren rannalla. Hurtigin uniikkeja taideteoksia meni matkamuistoiksi ympäri maailmaa Kemin Jalokivigalleriasta, jossa niitä oli myytävänä. Pieni vanamotyttö kuvaa tauluissa usein Leenaa itseään ja hänen haluaan olla sen kaikkein pienimmän puolella. – Halu piirtämiseen ja taiteiluun on äitini perintöä, hän oli lapsena samanlainen. Fuksianvärisiä ohdakkeita, horsmia ja puna-apiloita, keltaisia pietaryrttejä ja niittyleinikkejä, valkoisia päivänkakkaroita, sinisiä kissankelloja ja lemmikkejä, lilanvärisiä kurjenpolvia. Uskoon hän tuli jo nuorena, 23-vuotiaana. Leena Hurtig odottaa toiveikkain mielin joka kesä lempikukkiaan, jotka hän on maalannut Lempikukkani-nimiseen tauluun. Ennen töihin lähtöä piti usein maalata akvarelli, että jaksoi päivän tehdä muuta työtä.. – Tämä käkikello-työ on uusimpia. Vuoden 1982 syyskuussa raivonnut Mauri-myrsky paiskoi rantaan läheisen Laitakarin saaren reunamilta suuret määrät puun palasia, jotka olivat peräisin saaressa vuoteen 1939 saakka toimineen Kemi-yhtiön sahalta. Näissäkin oivaltavissa taideteoksissa Hurtig kuvaa usein luontoa. Jokainen puuhelmi kellon reunalla on meren hioma, ja yksi helmi voi olla kaikki, mitä yhdestä humisevasta Lapin hongasta on jäljellä, Hurtig kertoo. Piirsin ensin sarjakuvia leipäpapereihin ja sanomalehden reunoille. Halu maalaamiseen kasvoi niin suureksi, että ennen töihin lähtöä piti usein maalata akvarelli, että jaksoi päivän ajan tehdä muuta työtä
Joutsenon seurakunnan III kappalaisen virkaan hän tuli pappisvihkimyksen jälkeen ja hoiti sitä eläkkeelle siirtymiseensä saakka. Sairauden täyttämät viimeiset vuodet Seppo sai olla Taimi-vaimon hyvässä hoidossa kotona. Sanallasi virvoita, haavoita ja paranna. Vaativan päivätyönsä ohella hän toimi pitkään useissa kirkollisissa luottamustehtävissä, muun muassa Helsingin seurakuntayhtymän kirkkohallintokunnan puheenjohtajana ja Diakonissalaitoksen hallituksen puheenjohtajana. Puolison mukaan Leena maalaa mitä haluaa. Vaieten, ymmärtämättä tapahtunutta, tahdon jättää pitkäaikaisen työtoverini, seurakuntamme uskollisen palvelijan, Jumalan ja Hänen armonsa sanan haltuun. riSto Voipio Kirjoittaja toimi Erkki Linturin puheenjohtajakaudella kirkon sopimusvaltuuskunnan esittelijänä, apulaisjohtajana ja sopimusjohtajana pirkko piikkiLÄ kesäkuun ensimmäisellä viikolla saapui järkyttävä viesti Joutsenon seurakunnan eläkkeellä olleen kappalaisen Pirkko Piikkilän traagisesta kuolemasta kesäasunnon tulipalossa. Hänellä oli taito erottaa, mikä oli puheenjohtajan ja valtuuskunnan roolin kannalta olennaista ja missä sopimusjohtajalle oli annettava liikkumatila. Esimiehenä hän oli tasapuolinen ja kannustava. Armollisuus itseä ja toisia kohtaan leimasivat Sepon toimintaa ja sanoja. Piikkis koki erityiseksi kutsumuksekseen työskentelyn nuorten parissa ja rakasti rippikoulua ja rippileirejä. Hämeenlinnaa Leena ei väsy ihastelemaan. Virkavuosiensa alkuaikoina hän toimi myös uskonnonopettajana. Kemissä Leena rakasti Perämerta, jonka vesi näyttää hänen mielestään järvivedeltä. Hän ammensi oman kirkkomme rikkaasta ja syvästä perinteestä, mutta tahtoi esittää sen tämän ajan kielellä ja aikamme kysymyksiin liittyen. Hän suoritti teologian kandidaatin tutkinnon 1975 ja hänet vihittiin papiksi 1988. Onnellisimmillaan hän on ollut eläkevuosina vapaana taiteilijana, voi mennä luontoon silloin kun haluaa ja maalata silloin, kun siltä tuntuu. Tuntiessaan voimiensa jo vähenevän hän oli myös halunnut valita hautajaisvirret: ”Maat metsät hiljenneinä ja meret tyyntyneinä kiittävät Jumalaa”. kuva: Heikki LöfLund kuoLLEEt Hurtig päätyi hämeenlinnalaiseen mainostoimistoon, ja työskenteli myös posliininmaalaajana Arabiassa. Pappisvuosien ensimmäiset puolitoista vuosikymmentä olivat eri tehtäviä Helsingin ja Tampereen seuduilla. – Tuo linna minua kiehtoo, siellä käyn aina tilaisuuden tullen tunnelmoimassa. Sen jälkeen Seppo Posti palveli Mikkelin hiippakunnan diakoniapastorina. Kotimaa 9.7.2015 YHDESSÄ 19 Erkki Linturi kanslianeuvos Erkki Linturi kuoli 20.5.2015. Usein hän souti yksin Laitakarin saareen hakemaan lisää rimamöljän palasia maalattavaksi. Keskustelun jälkeen puheenjohtajan tuki ja luottamus oli vankkumaton. riitta aHonEn. Seppo Posti oli viimeistä piirtoa myöten herrasmies. Hänen maallikkovastuuta kirkossa korostavaa selkeää näkemyksellisyyttään sekä monipuolista sovittelutaitoaan ja lujuuttaan tarvittiin usein uuden järjestelmän ravistellessa kirkon keskushallinnon sekä hiippakuntaja seurakuntahallinnon vanhoja valtarakenteita ja myös työntekijäjärjestöjen rajapintoja. Sen toinen säkeistö kuuluu: ”Kirkossasi, Vapahtaja, alla armokättesi, anna löytää rauhan maja, vahvista myös uskoni. Vaarojakin oli matkassa. Keskiajan markkinat ovat hyvin erikoiset ja viehättävät, Hurtig mainostaa kotikaupunkiaan. Kerran myrsky yllätti kesken soutelun ja toisella kertaa veneen tappi irtosi vähän ennen Laitakarin rantaa. Sitä sanotaankin Suomen kauneimmaksi linnaksi. Pirkko Piikkilä syntyi Hämeenkyrössä 25.3.1946. Hän oli syntynyt 25.11.1929 Jääskessä. Jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten huolellinen hoitaminen olivat hänelle tärkeitä. Pääosan virkavuosista hän toimi kuitenkin Lappeen seurakunnassa ensin kappalaisena vuoden ja 1975–1990 kirkkoherrana, mistä hän siirtyi eläkkeelle. Työtoverien arvostuksesta kertoo kymmenen vuoden aika Lappeenrannan rovastikunnan lääninrovastina. Hän oli myös Kotimaa-lehden pitkäaikainen asiamies. Hän näki kirkon perustehtävän palvelun näkökulmasta. Pirkon lempivirsi oli 204. Keskeisen työuransa hän teki Helsingin kaupungin hallinnossa rahoitusjohtajana ja myöhemmin Postipankin johtokunnan jäsenenä ja varatoimitusjohtajana. Rovasti Piikkilä oli nuorten pappi, joka sai tunnustuksena tasavallan presidentin myöntämän ansiomerkin. Omalta työuraltani muistan elävästi valtuuskunnan puheenjohtajan ja sopimusjohtajan säännölliset palaverit ja Linturin rauhallisen, äärimmäisen keskittyneen tavan kuunnella ja katsoa suoraan silmiin rekisteröiden kaiken ja arvioiden kaikkea mitä puhuttiin. Rovastin arvon hän sai 27.11.2001. Veteraanina hänet oli myös palkittu ansiomerkillä. Hän oli uskollinen oman kirkkonsa palvelija. Musiikki ja luonto rikastuttivat elämää. Vanajavesi, oma mökkimaisema ja linna. Torju turhat ajatukset, väärän rauhan houkutukset.” EEro uukSuLainEn Pirkon työtoveri 28 vuoden ajan SEppo poSti rovasti Seppo Posti menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 8.6. Yhdessä sopimusjohtaja Jouni Veinion kanssa Linturi muodosti työparin, joka ulospäin edusti kirkkotyönantajaa yhtenevin painotuksin. Lappeenrannassa. Kirkon sopimusvaltuuskunnan puheenjohtajana hän toimi valtuuskunnan perustamisesta lähtien 22 vuoden ajan, ja oli keskeisessä roolissa uuden neuvotteluja sopimusjärjestelmän kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa kirkon henkilöstöhallintoon. Kesäkuinen oli ollut myös syntymän päivä 1927 Viipurissa. Jukka LEHtinEn työtoverina Lappeella ja Sammonlahdessa Leena ja Sakari Hurtigin kodin seinät ovat täynnä Leenan taidetta. Erilaiset näkemykset ja tilannearviot käsiteltiin ja hiottiin keskinäisin, joskus tiukoinkin keskusteluin. Myöhemmin diakoniatyön laaja tuntemus toi tehtäviä kokonaiskirkon toimikunnissa. Hän sai pappisvihkimyksen 1954
Jyväskylän Kuokkalan aluekappalaisen (II) virkaa ovat hakeneet Jyväskylän XIII seurakuntapastori Riku Bucht, SLEY:n Keski-Suomen piiristä vastaava pastori ja valtakunnallisen nuorten aikuisten työn koordinaattori Petri Harju, Jyväskylän osa-aikainen seurakuntapastori Satu Konsti, Jyväskylän n vs. Teologian kandidaatti: Sami Fyrqvist, Joensuu, Sanna-Marika Karppinen, Joensuu, Pauliina Multanen, Joroinen, Jani MäkiHelsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 27.4. Matkan hinta: 820 € /hlö + toimitusmaksu 10 €/tilaus Matkan hintaan sisältyy: • lennot Helsinki – Krakova Helsinki • 4 vrk majoitus kahden hengen huoneessa • lentokenttäkuljetukset suomea puhuvan oppaan johdolla • buffet aamiaiset hotellissa • ohjelmassa mainitut retket ( paitsi suolakaivosmuseo) ja sisäänpääsyt ja opastukset • 2 x lounas • 1 x iltapala • 1 x illallinen Lisämaksusta: yhden hengen huone 190 € Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. Marian kirkkoon ja juutalaiskortteleihin. Ortodoksinen teologia/filosofinen tiedekunta Teologian maisteri: Nina Jolkkonen-Porander, Kristiinankaupunki. klo 8.30-12.30. Wawelin linnaan, Jagellonian yliopistoon sekä vanhaan Verkahalliin keskiaikaisella torilla. VII seurakuntapastoriksi 26.8.2015–8.6.2016. kappalainen Satu Linko ja Seinäjoen Nurmon kappeliseurakunnan VII seurakuntapastori (ma.) Marjo Niskanen. Lisämaksullisia retkiä valinnan mukaan (Wieliczka ja Juutalainen ilta). 2,5 h, sis. Muistotilaisuus seurakuntakodilla. Alajärven kirkkoherra Hannu Kujala on ilmoittanut eroavansa virastaan 1.7.2016 lukien eläkkeelle siirtymisen johdosta. päivä pe 23.10. Pastoraalitutkinnon ovat suorittaneet pastorit Risto-Pekka Alhainen, Tarja Takala-Luostarinen, Henrik Koponen ja Minna Korhonen.. Hinta 40 €/hlö . Myöhään iltapäivällä opastettu kävelyretki Remuh-synagogaan Kazimierzissa, jonka jälkeen opas saattaa illan lisämaksulliseen retkeen ilmoittautuneet ravintola Klezmer Hoisiin (muut takaisin hotelliin). 2015 Lähde Kotimaan Matkaklubin kanssa tutustumaan Krakovan vanhaan kaupunkiin, mm. söpedagogikoulutuksen yliopettaja, TT Vesa Nuorva, Jyväskylän VI seurakuntapastori Kati Reukauf, Pieksämäen III kappalainen Anita Seppä, Kittilän seurakuntapastori Meri Tirronniemi. 13.6.1933 Suonenjoki k. 5. lähtöpäivä. Omatoiminen lounas. 4. kirkkoherraksi on määrätty 1.5.– 14.6. Anna Niemelä määrättiin Lappeen I seurakuntapastoriksi 17.9. päivä ti 27.10. Saapuminen Helsinkiin klo 15.40. Kevyt keittoillallinen hotellin ravintolassa n. Krista Riipiselle on annettu viranhoitomääräys Vaasan seurakuntayhtymän sairaalapastorin virkaan 1.6. 1. Buffetaamiainen. Lähtö koko päivän kestävälle retkelle Auschwitz-Birkenaun keskitysleirialueelle, jossa suomenkielisen oppaan johdolla tehdään museokierrokset ( n. Rauhan Tervehdys -lehden vastaavaksi vt. Per Lindblad määrättiin Savonlinnan vs. Marianne Kyrönviita on määrätty Parkanon vt. Lähtö Krakovan vanhan kaupungin opastetulle kävelykierrokselle (n. Matkoilla koko heinäkuun ajan leirintäalueilla EU:n alueella. Kotimaa 9.7.2015 20 YHDESSÄ Kotimaan matkaklubi Krakova 23.-27.10. lukien toistaiseksi. Lounaan jälkeen opastettu kävelykierros jatkuu Kazimierzin juutalaiskortteleihin sekä sieltä bussilla Schindlerin tehtaalle, joka toimii nykyisin museona. lukien. päivä ma 26.10. Retki Wieliczkan suolakaivosmuseoon n. Auschwitz-Birkenau, paavi Johannes Paavali II kotikaupunki Wadowice. Käymme AuschwitzBirkenaun keskitysleirialueella sekä paavi Johannes Paavali II kotikaupungissa Wadowicessa. Hanna Hietanen on suorittanut pastoraalitutkinnon. Kauhavan Ylihärmän kappeliseurakunnan (II) kappalaisen virkaa ovat hakeneet saman seurakunnan vt. Itä-Suomen yliopistossa toukokuussa suoritetut teologian alan tutkinnot: Läntinen teologia/filosofinen tiedekunta Teologian maisteri: Juho Kalapudas, Joensuu, Reetta Kosunen, Joensuu, Jarno Moilanen, Joensuu, Tiina Puukko, Joensuu, Antti Rahikainen, Joensuu, Suvi Rämänen, Jyväskylä, Salla Ulvi, Joensuu. aluekappalaiseksi (II) 1.9. Buffetaamiainen. Klo 19.30 illallinen klezmermusiikin kera (3 lajin illallinen, kahvi/tee, vesi). 30.6.2015 Helsinki Paappaa kaivaten Hilkka Leena ja Kari, Iida ja Jussi Herkko ja Mia, Venni ja Muusa Liisa ja Kaisa Maija-sisar sukulaiset ja ystävät Lupaus Herran luja on, Hän auttaa ja hän kantaa, Ja turvattoman huutohon Hän vastauksen antaa. Hanna Kilkkinen irtisanoutui Lappeen I seurakuntapastorin virasta ja hänet määrättiin Savitaipaleen seurakuntapastoriksi 17.9. Buffetaamiainen. Oskari Nummela määrättiin Parikkalan kappalaiseksi 1.7. Ritva Tuominen on määrätty hoitamaan Jyväskylän VI seurakuntapastorin virkaa (Kuokkalan alueseurakunta) 1.9.–31.12. päätoimittajaksi on kuluvan vuoden loppuun saakka nimitetty Rauhan Tervehdys ry:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Ojalehto ja vt. Paluulento lähtee klo 12.45. Klo 10.30 bussikuljetus Krakovan lentokentälle suomenkielisen oppaan johdolla. Ville Holopainen määrättiin Haminan vt. Retken kesto noin klo 9-18. Teuvo Manninen. Jukka Peltola määrättiin Savonlinnan vs. toimituspäälliköksi lehden pitkäaikainen toimittaja Riitta Hirvonen. II seurakuntapastoriksi 17.8.2015–20.6.2016. Marian kirkon sisäänpääsymaksu). myönnetyt tutkinnot : Teologian tohtori: Milla Bergström Teologian maisteri: Sofia Holopainen, Sari Isokoski, Aino Luhtasela, Marjo Myyrä, Pyry Paananen, Patrik Paasonen, Petri Patronen, Remo Ronkainen, Pia Ruotsala, Amu Urhonen, Aleksi Vainikka, Tero Vehkakoski. (Vvk 336: 3) Hautaan siunaaminen Rautalammin seurakunnan siunauskappelissa 18.7.2015 klo 13. päivä su 25.10. HIIPPAKuNNAt LAPuA Kaskisten vt. Ulkoapäin tutustutaan mm. Marjaana Härkönen ja Anna-Tiina Järvinen todettiin kelpoisiksi Kymin kirkkoherran virkaan. Kati Lounela määrättiin Savonlinnan vs. Erik Liljeströmille myönnettiin sivutoimilupa. III kappalaiseksi 10.8.2015–20.6.2016. Finnairin lento Helsinki Krakova klo 20.45 – 21.45. lis. Satu Konsti on määrätty hoitamaan Jyväskylän seurakuntapastorin virkaa 1.7.–31.8. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi http://matkapojat.fi/teemamatkat/lukijamatkat PAIKKOJA AVOINNA Rakkaamme Martti Jaakko TAKALA s. lukien. siten, että viranhoito-osuus on 60 %. Bussikuljetus takaisin hotelliin myöhään iltapäivällä ja loppupäivä omatoimisesti. Matti-Veikko Kuuselle luovutettiin tasavallan presidentin myöntämä musiikkineuvoksen arvonimi. Paluu takaisin hotelliin omatoimisesti. II kappalaiseksi 1.9.2015–30.6.2016 omasta virasta vapautettuna. Paluu Krakovaan illan suussa. Vanha kaupunki, Marian kirkko, juutalaiskorttelit ja Schindlerin tehdas. XIV kappalainen Päivi Kärkkäinen, Uudenkaupungin kappeliseurakunnan kappalainen (I) Samuel Mäkinen, Centria-ammattikorkeakoulun yhteiMIKKELI Dc., dir.mus. 3. päivä la 24.10. Rovasti Ritva Saarikivi-Kakkonen määrättiin Lappeenrannan II seurakuntapastoriksi 1.4.–19.7. PERHEuutISEt NIMItYKSEt tutKINNOt talo, Joensuu, Alex Ylinärä, Tornio. klo 22.30 2. 3.5 h kävelyä ) ja iltapäivällä ajomatka läheiseen Wadowicen kaupunkiin, jossa nautitaan myöhäislounas kartanoravintolassa ja sen jälkeen tutustutaan paavi Johannes Paavali II kotikirkkoon ja sen yhteydessä sijaitsevaan pieneen kotimuseoon. Vierailemme myös Remuh-synagogassa Kazimierzissa. ovo kirkkoherra Jouko Ala-Prinkkilä ja ovo kirkkoherra Tom Ingvesgård sekä pastori Pirjo Lyytinen 1.9.2015–31.8.2016. Tervetuloa! Sulkavan seurakunnassa, soutupitäjässä, on haettavana 31.7.2015 mennessä NUORISOTYÖNOHJAAJALASTENOHJAAJAN VIRKA Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.evl.fi/rekrytointi ja www.sulkavanseurakunta.fi 70 VuOttA täyttää 20.7.2015 Kuopion tuomiokapitulin eläkkeellä oleva notaari, fil. lukien. Teologian kandidaatti: Alex Rusanen, Joensuu. Päiväretken kesto noin klo 9-16. Kati Reukauf on määrätty Jyväskylän Kuokkalan määräaikaiseksi vt. lukien. lukien. Suomenkielinen paikallisopas Kata Kivinen on vastassa, bussikuljetus keskustahotelli Ibis Centrum *** ja majoittuminen. kappalaiseksi 1.–30.6.2015 ja hänelle on annettu viranhoitomääräys Parkanon kappalaisen virkaan 1.7. Buffetaamiainen
Adventti 49 pe 7.12. Sastamalan seurakunnassa on haettavana lapsija perhetyöntekijän virka. Palkkaus määräytyy KirVESTES:n vaativuusryhmä 502 mukaan (alkupalkka 2 282,85 euroa) ja virka tulee ottaa vastaan 14.9.2015 tai sopimuksen mukaan. 9 1.3. 25.4. Kurssimaksuun sisältyy opetus ja ruokailut. Johtava kanttori toimii kanttorien esimiehenä ja vastaa seurakunnan musiikista. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 HELSINGIN RAAMATTUKOULU www.helsinginraamattukoulu.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 €/pmm + alv 24?% Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 130,80 € Kestotilaus 12 kk, K24 ja KotimaaPro 154,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10?% 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24?%. Puh. 13 29.3. puh. 3000 kpl 22 31.5. Täydellinen hakuilmoitus, jossa liitteenä Loimaan seurakunnan johtavan kanttorin johtosääntö, löytyy osoitteesta www.loimaanseurakunta. 29.2. 50 13.12. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. 42 18.10. 040 593 6180 LAPSIJA PERHETYÖNTEKIJÄN VIRKA Sastamalan seurakunta sijaitsee Pirkanmaalla noin 50 km Tampereelta hyvin liikenneyhteyksien päässä. 18 3.5. 11.1. Hakuaika päättyy 28. Ennen valinnan vahvistamista valitun tulee valitun esittää hyväksyttävä lääkärintodistus ja ote rikosrekisteristä (RLL 6 § 2 mom.). 33 16.8. 23.5. 28.11. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. 020 741 6051 www.c2smartlight.com KOULUTUSTA vUOKrALLe TArJOTAAN PAIKKOJA AvOINNA SeUrAKUNNAT Ilmoitusaineistot osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kotimaa-lehti ilmestyy seuraavan kerran 23.7. Virka edellyttää ylempää korkeakoulututkintoa, palkkaus on vaativuusryhmä 602 mukainen. Virantäytössä on 6 kuukauden koeaika. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisterilain puitteissa. 8 23.2. 21.3. 17.10. ti 15.5. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. Lisätietoja antaa kirkkoherra Ari Paavilainen puh. 8.2. Lähijaksoilla opastamme työskentelyyn ja annamme tietoa käsiteltävistä aiheista. 040 512 6612 tai 09 491 667 toimisto@helsinginraamattukoulu.fi www.helsinginraamattukoulu.fi Hyvätasoinen rantamökki Hanka sal mel la, jossa lapsiystävällinen piha ja ranta. Lähijaksot: 22.8.2015 (A) tai 19.9.2015 (B), 16.–17.10.2015, 15.–16.1.2016, 11.–12.3.2016, 13.–14.5.2016, 13.8.2016. ti 4.12. 36 6.9. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 17 26.4. 14.3. Viran kelpoisuusehtona on kirkon lapsityönohjaajan tutkinto tai kirkon varhaiskasvatuksen ammattikorkeakoulututkinto tai soveltuva koulutus ja kokemus seurakunnan lapsija perhetyöstä. 34 23.8. Kurssi vastaa 15 opintopistettä (8 ov). 43 25.10. 30.5. 4.7. Yhteisvastuu 6 9.2. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. www.heo.fi Valmentaudu yliopistoon ja AMKiin Opiskele KULTTUURIA, MEDIAA, YLIOPISTO-OPINTOJA keskellä Helsinkiä! Lukuvuosi 19.8.2015 27.5.2016 Opiskelu oikeuttaa opintotukeen Täytä hakemuksesi netissä Sinulle, Raamatusta kiinnostunut RAAMATUN MONIMUOTO-OPISKELU Vuoden aikana luomme kokonaiskuvaa Raamatusta ja luet sen läpi ohjatusti. Kurssimaksut 120 e / lähijakso, alkuja päätösjaksot 50 e / pv. 48 29.11. 10 8.3. 25-26 21.6. Kesän tuplanumero 30 26.7. 22.2. 4.1. 22.8. klo 13.00 Sarvisalossa, Byagårdenissa, Minna Silfvergrén, Marcus Kalliokoski. 46 15.11. Virkasuhteessa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. 7 16.2. Lapsija perhetyöntekijä toimii laajaalaisesti seurakunnan lapsija perhetyössä. Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. Lisätietoja antaa khra Riku Laukkanen, puhelin 044 5755 813. myynti@piplia.. 19 10.5. Sastamalan seurakunnan kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset lähetetään osoitteella Aittalahdenkatu 12, 38200 Sastamala (kuoreen merkintä ”lapsija perhetyöntekijä”) tai kirkkoherran sähköpostiosoitteeseen ari.paavilainen@evl.fi. www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. 24 14.6. 31 2.8. 28.12.11 2 12.1. 51-52 20.12. 6.6. fi/ajankohtaista. 7.3. 28.3. 20 pe 18.5. 15.2. 37 13.9. 19.9. 7.11. 13.6. 3000 kpl 28-29 12.7. 040 752 0868 www.lyrs.fi Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 18.7. Kesämenot & kurssit 21 24.5. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. Herättäjäjuhlat, lisäp. Revontuligolfin ja palveluiden lähellä. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 31.10. Jolkkonen, puh. Etäjaksoilla tutkit Raamattua kotona ja teet tehtäviä. 020 754 2350 www.sacrum.fi www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 41 11.10. Haku päättyy 14.8.2015 klo 13:30. 3 19.1. Matkailu 4 26.1. 050 314 9001.. 08 4639 200 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. Seurakunta kuuluu Turun arkkihiippakuntaan. 8.8. 12.9. 12 22.3. 2.5. 020 754 2350 www.sujuu.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. 25.1. 35 30.8. info@piplia.. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 21.11. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. 29.8. Kaksikielinen ulkojumalanpalvelus su 12.7. Virkaan valittavan on oltava evankelisluterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. PALVELUHAKEMISTO Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 10.10. P voimasanoja IPLiA. P. www.kotimaa-yhtiot.fi Suomen Pipliaseura | www.piplia.. Tule johtavaksi kanttoriksi Loimaalle! Etsimme innostuneeseen työyhteisöömme johtavaa kanttoria, jolla olisi kokemusta yhteistyöstä ja tuoretta näkemystä seurakunnan musiikkielämään. 14-15 5.4. 12.12. 39 27.9. 3.10. Pyydä tarjous p. 45 8.11. elokuuta klo 13. 23 7.6. 40 4.10. 5.9. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 27.6. 15.8. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. Virka täytetään viimeistään vuoden vaihteessa 2015 16, tai sopimuksen mukaan aiemminkin. 1.8. 9.5. | puh. 24.10. 1.2. 32 9.8. 14.11. 25.7. Hakemuksen voit lähettää joko kirjeitse osoitteeseen Loimaan seurakunta, Turuntie 32, 32200 Loimaa tai riku.laukkanen@evl.fi 28.8.2015 klo 13 mennessä. 18.1. 26.9. HELSINGIN RAAMATTUKOULU Töölönkatu 7 A 3 00100 HELSINKI Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Jari A. Opiskelu koostuu lähija etäjaksoista. 47 22.11. 18.4. 11.4. www.pipliakauppa.. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp
Keskiviikko 15.7. kirkkoherra Olavi Matsi. Teatteriohjaaja Antti Sevanto, Sipoo. Kouluun menemättä jättäminen taas lisää tyttöjen riskiä joutua ihmiskaupan uhriksi. Teini-iässä hänkin käytti paljon päihteitä, kunnes koki voimakkaan kääntymiskokemuksen ja elämäntavan muutoksen. Virret: 520:1–5, 727, 262:1–4, 323:1,2,5, 225, 327. Näyttelijä Saara Hedlund lukee Selkoraamattua. Maasta tulee vain entistä köyhempi, Shakya arvioi. Emme pysty auttamaan hallintoa jälleenrakentamisessa. Pastori Mikko Sidoroff, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. 10.00 Viittomakielinen hiljainen messu Järvenpään kirkossa. TV1 Sunnuntai 12.7. – Emme koskaan sanoneet, että joku on liian kaukana tai liian vaikeassa paikassa. JuMalanpalVElukSET Sunnuntai 12.7. Pastori Merja Alanne, Espoo. Lauantai 18.7. – Olemme hyvin pieni kansalaisjärjestö. Kristittyjä on maan väestöstä noin prosentti. Gospel Covertajat: Mikko Miettinen, Hannes Asikainen, Esko Turpeinen. KuVA: JooNA RAudASKoSKI Emme koskaan sanoneet, että joku on liian kaukana tai liian vaikeassa paikassa.. Torstai 16.7. – Monet heistä ovat joutuneet asunnottomiksi ja ulos yhteisöstä. Yhteiskunnallinen syrjäytyminen tuli hänelle tutuksi, sillä perheen isä käytti paljon alkoholia ja kuoli Shakyan ollessa vielä lapsi. Perjantai 17.7. Hän aikoo jatkaa avustustyötä vielä hetken palattuaan kotimaahansa. Virret: 201a, 727, 301b:1, 2, 3, 6, 452. Pastori Anne Koivunen, Kotka. Saarna: teologian tohtori Eero Junkkaala. Sen sijaan voimme keskittyä siihen, minkä osaamme parhaiten. YlE RaDio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 10.7. Torstai 16.7. Palveluksen toimittaa vt. Bhibin uskoo, että ilman ulkomaista tukea selviäminen tarkoittaisi kymmeniä vuosia kestävää jälleenrakennusurakkaa. Shakyan mukaan yhteiskunnallisesti syrjäytyneiden suurin ongelma muutenkin köyhässä Nepalissa ei ole rahan puute, vaan muiden ihmisten suhtautuminen johonkin heidän ominaisuuteensa. Maanantai 13.7. Keskiviikko 15.7. Tiistai 14.7. Aitolahden kirkon ehtookellot. Virsien tukena Sampolan laulajista koostuva lauluryhmä. Siellä Shakya tutustui ensimmäisen kerran kristinuskoon. Työtä tarvitaan, sillä vanhat ajattelumallit elävät sitkeässä myös kirkkojen sisällä. Nuoruuden kokemukset ohjasivat hänet työhön, jossa hän pääsee auttamaan muita syrjittyjä. Lauantai 18.7. 10.00 Huhtasuon alueseurakunnan messu Jyväskylästä. Kanttori ja Ihanaiset-kuoron johtaja Maria Salmela. Teologian tohtori Kati Kemppainen, Joensuu. Saarna ja liturgia kirkkoherra Arto Viitala, kappalainen Arto Kauppinen avustaa. Pastori Sini Ikävalko, Helsinki. Yritämme antaa heille välineitä päästä takaisin, kertoo kesäkuussa Rovaniemen Lähetysjuhlilla vieraillut Shakya. (Nauhoitettu 12.6.) Sunnuntai 19.7. Muut muusikot: Alli Haapamäki ja Anna Aijasaho, Ilona Rimpilä, Maria Salmela. Shakyan yhteistyökumppanit ovat paikallisia kirkkoja, joiden kautta hän saa tietoa ihmisten elämästä. Kaikilla kouluilla ei ole enää tiloja. Luonnonmullistuksen edessä on voimaton olo, sillä kaikki ongelmat liittyvät sortuneisiin tai vaurioituneisiin taloihin. Maanantai 20.7. Vaikeassa asemassa ovat myös kotimaahansa palanneet ihmiskaupan uhrit. Kirkkoherra Juha Rauhala, Pudasjärvi. Kanttori ja urkuri: Martti Syrjäniemi. Nuorisopastori Pasi Hakkarainen, Tampere. Pastori Heikki Nenonen, Kerava. Kotimaa 9.7.2015 22 YHDESSÄ Syrjäytymistä voidaan estää tehokkaasti muuttamalla ihmisten asenteita, uskoo nepalilainen Bhibin Shakya. Nepalilainen Bibin Shakya vieraili Rovaniemen Lähetysjuhlilla kesäkuussa. Varhaisnuorisotyönohjaaja Anu Aalto, Mäntsälä. Juhani Räsänen saarnaa, liturgina Antero Eskolin. – Olin juopon poika ja se oli todella paha. Lauantai 11.7. Perjantai 17.7. Kuurojenpappi Janne Rissanen saarnaa, liturgit Riitta Kuusi ja Maria Lindberg, kanttori Tuula Mertanen. Maanantai 13.7. Pastori Sergius Colliander, Ortodoksinen kirkko, Heinävesi. Laulusolisti Petrus Syrjäniemi, 9 v. Isän kuoltua Shakyan perheen äiti pääsi töihin paikalliseen kristittyjen ylläpitämään orpokotiin. Pian on kuitenkin aika siirtyä tavalliseen päiväjärjestykseen. Keskiviikko 22.7. Shakya kasvoi maan buddhalaisvähemmistöön kuuluneessa perheessä. Viitottavat virret: 430:1–2, 135, 288, 229, 430:3. Keskiviikko 22.7. Kirkkoherra Heikki Hakamies, Porvoo. 11.00 Jumalanpalvelus Suomen Lähetysseuran Valtakunnallisilta Lähetysjuhlilta Rovaniemen kirkosta. Joona RauDaSkoSki ”Asenteet vaikeuttavat syrjäytyneiden asemaa” nEpal Maanjäristys siirsi Bhibin Shakyan diakoniatyön painopisteen välittömään auttamiseen. Ruokaa ei voi säilöä, siemenriisiä on tuhoutunut eikä ihmisillä ole suojaa alkavaa sadekautta vastaan. Iltahartaus klo 18.50, lauantaisin klo 18.00 Perjantai 10.7. Juvan kirkon ehtookellot. Lauantai 11.7. Seurakuntayhteyksien koordinaattori Kaj-Mikael Wredlund, Helsinki. Tiistai 14.7. Tiistai 21.7. 11.00 Ortodoksinen liturgia Iisalmesta. – Jos emme saa ulkomaista apua, köyhyys syvenee ja sosiaaliset ongelmat kasvavat entisestään. Shakya luettelee esimerkkeinä HIV-tartunnan, huumeiden tai alkoholin käytön. Teatteriohjaaja Antti Sevanto, Sipoo. Säveltäjä Markus Virtanen, Helsinki. Torstai 23.7. Huhtikuussa Nepalia ravistaneet maanjäristykset siirsivät Shakyan työn painopisteen välittömään avustamistyöhön. 10.00 Tampereen Eteläisen seurakunnan jumalanpalvelus Härmälän kirkosta. RaDio & TV MaiJa p. Maanantai 20.7. Pastori Tapio Lohikko, Baptistikirkko, Tampere. Jälleenrakennus vie vuosia jopa ulkomaisen tuen avulla. Tiistai 21.7. Seurakuntapastori Harri Vähäjylkkä, Jyväskylä. Tutkija Anna Juntunen, Helsinki ja asiantuntija Elina Juntunen, Espoo. Tutkija Anna Juntunen, Helsinki ja Asiantuntija Elina Juntunen, Espoo. Kirkkoherra Juha Rauhala, Pudasjärvi. Välitimme telttoja ja tarvikkeita kaikkein vaikeimmille alueille, Shakya kertoo. Torstai 23.7. Nuorisotyönohjaaja Paula Niemitalo, Jyväskylä. Näyttelijä Saara Hedlund lukee Selkoraamattua. Hän on nepalilaisten kirkkojen National Churches Fellowship of Nepal -järjestön diakoniatyötä tekevän Grace Community Servicen johtaja. Myyjä Virpi Sillanpää, Baptistikirkko, Kurikka
Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Hetken aikaa kaikki oli aivan selvää. Se tuli jostakin kuin alhaalta. Ja emmekö me kaikki ole joskus tajunneet olevamme piilovihan kohde. Vähän pseudoa, vähän second handia, toissijaista toimintaa. Syvään rakkauteen Luukkaan evankeliumi 6: 27–31 Teille, jotka minua kuulette, minä sanon: Rakastakaa vihamiehiänne, tehkää hyvää niille, jotka teitä vihaavat. Kirkastussunnuntai Vapahtajamme Jeesus Kristus. Tai paras puhua vain itsestään. Hätkähdin kun yhtenä kesäpäivänä havaitsin oululaisen moottoritien laidalla kyltin: Jäljittele Jeesusta. Kiitos, että annat meille juhlahetkiä, aikoja, jolloin voimme kokea sinun läsnäolosi erityisen voimakkaasti. sunnuntai helluntaista Jumala, taivaallinen Isämme, sinulta saamme kaiken hyvän. Moos. Voiko rakastaa raiskaajaa, lapsenmurhaajaa, toisen ihmisyyden häpäisijää. Näin yksinkertaisesti minua opetti eräänä kevättalven päivänä oululaisessa keittiössä edesmennyt professori Tuomo Mannermaa noin kahdeksan vuotta sitten. Mikään ei ole ollut sen jälkeen ennallaan. 24:21–27 tai 2. 28:1–2, 6–9, Joos. 7. Kun. Hän kuuli Tarja Ylitalon laulamana laulun Rakkaus on väkevämpi kuolemaa. Mää tajusin, että rakkaus on toisella puolella, toisella puolella on kuolema, mutta rakkaus on silti kaikkea. Kotimaa 9.7.2015 YHDESSÄ 23 Sunnuntai 12.7. 9:28–36. Kyyneleet silmissä. Kyse on enemmänkin piilovihasta; ohittamisesta, sivistyneestä supinasta, vaikenevista huulista, ylimielisyydestä, pilkasta, tai ystävällisyyden kaapuun verhotusta manipuloinnista. Liturginen väri on valkoinen. Vain kirkasta pimeyttä. Ja nyt ei puhuta Herramme tapaan avoimesta sodasta; parjaamisesta, kiroamisesta, lyömisestä tai varkaudesta. Mutta silti se on ainoa mahdollisuus. Jos joku vie sinulta viitan, anna hänen ottaa paitasikin. Ei kai minulla voi olla vihamiehiä, saatikka että itse vihaisin jotakuta. 6:8–23, Hepr. Kirkastussunnuntain aiheena on ” Kirkastettu Kristus”. Alttarilla on neljä kynttilää. Kiitos jehovantodistajat siitä aivomyrskystä, jonka kylttinne sai aikaan! Olisipa ollut mielenkiintoista kuunnella opetuksenne aiheesta. Alttarilla on kaksi kynttilää. Mää vaan tajusin sen, hän kuvaili kokemustaan päivätolkulla. Herra, tätä rukoilemme Jeesuksen Kristuksen tähden. Ja se seikka taas herätti vihaa minussa. Siitä kirjoitetaan pääkirjoituksia lehteen, ei päiväkirjaa. Teimme mieheni kanssa kakkuun ääriviivat pikkupojasta. Jos joku lyö sinua poskelle, tarjoa toinenkin poski. Jeesuksen käskyjen mielettömyydestä. Muistuta siitä, että kuulumme yhteen kaikkien ihmisten kanssa, koska olemme kaikki sinun luomiasi. Kiitos, että olet luvannut olla kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti. Jeesus, rakkauden pyytäjä, lahjoittaa sen, mitä hän meiltä vaatii. SATU KREIVIPALOSAARI Kirjoittaja pohtii viikon Uuden testamentin tekstejä. Tavallaan ilmaisu oli nerokas ja osuva, samalla siinä oli jotain pelottavan tunnistettavaa. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Tajuan jäljittelyn mekaniikan, tajuan myös kipeän pyrkimyksen ja kaipauksen syvään rakkauteen, armoon. 6:27–31. gun helminen. 11-vuotias kehitysvammainen poikamme Uuno koki jotakin suurta eräillä syntymäpäivillä tänä kesänä. Pride-viikolla huomasin, kuinka jo banderollin lause ”Armo kuuluu kaikille” herätti ihmisissä vihaa. Puhutaan vihasta ja rakkaudesta. 97:1–2, 5–6, 10– 11, 2. Auta, ettemme kuitenkaan perustaisi uskoamme tunteiden varaan. Eikö meissä kaikissa ole joskus ollut sitäkin. SUNNUNTAI HELLUNTAISTA Hätkähdin kun yhtenä kesäpäivänä havaitsin oululaisen moottoritien laidalla kyltin: Jäljittele Jeesusta. 12:25–29, Luuk. Opeta meitä ajattelemaan vähemmän sitä, miten muut kohtelevat meitä, ja enemmän sitä, miten itse toimimme. Siunatkaa niitä, jotka teitä kiroavat, rukoilkaa niiden puolesta, jotka parjaavat teitä. Sunnuntai 19.7. Aloin miettiä, eikö juuri tätä lajia löydy kirkoistakin. Keittiössä Inkeri-puoliso keitti kahvia. Sitten poika pyysi tekemään kakun, jossa on jotenkin läsnä rakkaus, kuolema ja Jumalan kuva. Anna jokaiselle, joka sinulta pyytää, äläkä vaadi takaisin siltä, joka sinulta jotakin vie. Sunnuntai 12.7. Arkisessa elämässä ajatus vihamiehestä tuntuu jopa epäkorrektilta henkilökohtaisella tasolla. 3:7–18, Luuk. Liturginen väri on vihreä. Häpeä ja heikko omanarvontunne, myös pelko, näyttäytyvät helposti vihana. Kiemurtelen tämän tekstin kanssa onnettomana. Ei tarvitse mennä Ukrainaan tai Syyriaan kohdatakseen vihaa. Sunnuntai 19.7. Kiitos Raamatun sanasta, joka ei muutu. Ei voi. Sillä rakkaus on lahja Jumalan. Ja samalla vaistoan, että juuri tämä ajatus omasta vihaamattomuudesta on petollinen, suorastaan vaarallinen. Kauhea kierre. Vihan kuvittelee helposti olevan erityisesti rotuihin, uskontoihin, kansoihin tai seksuaalivähemmistöihin liittyvää. Osaamme jäljitellä Jeesusta, mutta kun pintaa raaputtaa vähän, sen alle sullotut asiat ovat valmiita leimahtamaan. ENSI PYHÄNÄ RUKOUKSET Jeesus, rakkauden pyytäjä, lahjoittaa sen, mitä hän meiltä vaatii. Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille. Nyt on heviä. Tekstit: Ps. 34:29–35, 2. Auta meitä unohtamaan loukkaukset ja opeta sovittelemaan. 7. 7. Ajatus Jeesuksen jäljittelystä tuli oudon kipeästi kohti. Oma viha – tai se viha, jonka on kuin onkin joskus tuntenut luissaan, on totta. Kor. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Rakkauden aki”. On päivänselvää, että rakkaus, niin syvällä tasolla mitä Jeesus tässä kysyy ja vaatii, ei ole ihmiselle mahdollista. Aina kun mielestäni saan siitä kiinni, näkymätön seinä nousee eteen. Tekstit: Ps. Minun sanavarastossani jäljittely on eräänlaista matkimista, jopa näyttelemistä tai esittämistä. Anna sen vaikuttaa tahtoomme ja tekoihimme. Nämä kaksi tosiasiaa iskevät yhteen niin lujasti, että silmissä ei näy vähään aikaan edes tähtiä
Loppu kosteus haihtuu vähitellen saven läpi. Ateljé Solemniksen kotimaista käsityötä. Tarvittaessa kasvi voi käyttää aluslautaselle ja ruukun pintaan varastoitunutta vettä. sekoite 59,00 puuvilla 69,00 Virkapaita EU:ssa suomalaisten kaavojen mukaan valmistettu lyhythihainen virkapaita. Perinteinen saviruukku on paitsi eleettömän kaunis, ominaisuuksiltaan voittamaton. Mittamuutokset edullisesti ja joustavasti. Kiitos ilosta, jota elämä ruukussa tuo viljelijälle. Naisten paita kaartuvahelmainen slim-malli. Se tiedetään, että ruukuissa on kasvatettu kasveja ainakin 10 000 vuoden ajan. Uutuutena täyspuuvillaisen paidan rinnalla nyt helppohoitoinen sekoitekankainen (40 % PES, 60 % CO) vaihtoehto. Kasvun Jumala, anna ruukun suojata ja hoitaa kasveja. 4200 Hihaton bambutrikoopaita Viileä, sokeripalakauluksellinen paita Nanson suomalaisesta bambutrikoosta. Tunika naiselle Pitkä kotimainen tunika sokeripalakauluksella naiselle. Saviruukussa kasvia on kuitenkin lähes mahdotonta kastella liikaa. Kun yölämpötila syksyllä putoaa pakkasen puolelle, siirrän chilini parvekkeelta turvaan olohuoneen pöydälle. Vietän runsaasti aikaa parvekkeella hypistellen lehtiä ja ihastellen kasvuja. pitkä-/lyhythihainen, sekoite/puuvilla 57,00 tÄStÄ kiitÄn kukkaruukk ua valitessa on huomioitav a niin kasvin kuin kastelijankin luonne.. Muista myös pitkäja lyhythihaiset bambupaidat. Miesten paidassa rintatasku. Aamulla vien ne takaisin nauttimaan auringonsäteistä. Saviruukku on innoittanut myös lyyrikoita. Saatavilla toiveesta myös vetoketju tai halkio + nappi niskan puolelle. Chilit selviävät hetkellisestä kuivuudesta, mutta liikakastelu lahottaa juuret. Jo muinaiset roomalaiset huomasivat, kuinka ruukuissa voi kätevästi siirtää kasveja kylmästä sisälle. Siinä samalla tulee liian usein mieleen, että lorautanpa vähän vettä, vaikka aina ei tarvitsisi. Niitä ei ole pidetty arvotavarana, jonka vaiheet kannattaisi merkitä muistiin. Ne eivät kuitenkaan pysty siihen, mihin osaston edullisin ja vaatimattomin ruukku pystyy. sekoite 42,00 puuvilla 52,00 Reilun kaupan virkapaita Lyhyttai pitkähihainen Reilun kaupan serti?oima virkapaita. Olen innokas chiliharrastaja, mikä saattaa toisinaan olla chileilleni rankkaa. Eräs tunnettu hengellinen laulu paljastaa yhden saviruukun kätevistä ominaisuuksista, josta kerrotaan myös Jeremiaan kirjassa: rikkoutuneen ruukun voi valaa uudestaan. Siirreltävyys on edelleen yhtä kätevä ominaisuus kuin antiikin aikaan. Villasekoitekangas musta 85,00 Viskoosisekoite vihreä 85,00 Hengittävä PES, musta tai vihreä 68,00 Bambutrikoo musta tai vihreä 85,00 Uutuus! Virkapaita Kotimainen, käsintehty lyhythihainen virkapaita. Särkyneen ruukun sirpaleet sopivat lisäksi umpinaisten ruukkujen salaojittamiseen. Tuija PYHÄranTa Kiitos saviruukusta! k uv a : Ma t ti k arppinen MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Takapituus noin 90 cm. Värit: musta ja vihreä. 020 754 2350 www.sacrum.fi 5500 KESÄPAITA Lyhythihainen papinpaita Alk. Kotimaa 9.7.2015 24 YHDESSÄ Tavaratalon viherosastolla moni ruukku koreilee väreillä ja muodoilla. Koot XS–XXL. Kaikki eivät pidä siitä, että ruukun pinta patinoituu, mutta minusta patinoituminen kertoo vain siitä, että ruukussa on elämää. Harva esine kestää aikaa niin kuin saviruukku. Leveä helma, edessä halkio ja nappi, 3/4 -pituiset hihat. Saviruukkujen historia on osin hämärän peitossa. Ruukun pohjassa on reikä, jonka kautta se päästää ylimääräisen veden aluslautaselle