sIvU 2 sElvITys mENossA Ortodoksikirkon kiistoilla on pitkät juuret jo ennen kohuttua alttarivierailua. Sivut 10–11 EI sAA lEIKATA Urheilutoimittaja Kaj Kunnas vieraili pakolaisleirillä ja vakuuttui kehitysavun tarpeesta. vuosikerta | 0043595–15–15 jUKK a grans tr öm. sIvU 5 14 9. RAUHANTEKIJÄ Suomalainen Yakub Muhamud tekee työtä, ettei yksikään nuori radikalisoituisi ääriliikkeen taistelijaksi. HUHTIKUUTA 2015 | hinta: 3,70€ | 110
Olen työstänyt paljon vierailua, se nosti tunteet pintaan. pOliTiikkA s. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 9.4.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Sakari Sarkimaa, Olli Seppälä, Meri Toivanen, Noora Wikman Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Urheilu ehkäisee syrjäytymistä ja radikalisoitumista” ViikON hENkilö Kaj Kunnaksen mielestä kehitysapua ja pakolaiskiintiöitä ei pitäisi leikata. Kun urheilee, unohtaa kaiken muun, myös sodan traumat. Muutuin, enkä huonompaan suuntaan. – Yleensä saamastani palautteesta 70 prosenttia on myönteistä ja 30 kielteistä. Siksi tällaiset kohtaamiset ja ohjelmat vavahduttavat. Maapallo on kutistunut niin, että olemme kaikki veljiä ja sisaria keskenämme. 14 Esittelyssä joukko vaalikirjoja. 23 Jeesuksella oli nälkä, kirjoittaa Satu Kreivi-Palosaari.. Peace United kokoaa nuorten joukkueita pakolaisleirillä, jossa pelataan jalkapalloa koko ajan. Mitä mieltä olet kehitysavusta. SOTATRAUMAT s. He haluavat koulutusta, ammatin ja elämän. Urheilu tuo onnistumisen kokemuksia ja ystäviä sekä nostaa itsetuntoa. – En nähnyt leirillä silti yhtään pakolaisen kyyneltä. – Teimme Yle Urheiluun neljä inserttiä aiheesta, kutsuimme studioon urheilijoita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia keskustelemaan pakolaiskysymyksestä. Nuoret haluavat palata kotiin. Miten koit pakolaisleirissä vierailun ja ohjelmien teon henkilökohtaisesti. Meissä jokaisessa vaanii pieni rasisti. 4 Lapsen homoseksuaalisuus haastaa perheitä. YlöSNOUSEMUS s. kOlUMNi s. Jos Aki Riihilahti puhuu pakolaisuudesta, sitä kuunnellaan paremmin kuin poliitikon puhetta. Lisäksi teimme aiheesta 19 nettijuttua. Katsojien huippulukema lauantaina oli 615 000 ja sunnuntaina 778 000 henkeä. Vedit Yle Urheilussa maaliskuussa monta ohjelmaa, jotka liittyivät Kirkon Ulkomaanavun Peace United -kampanjaan ja Syyrian pakolaisnuorten sirkuskouluun Zaatrin pakolaisleirillä Jordaniassa. Siellä näkyi valtava usko ja toivo tulevaisuuteen, elämänhalu ja henkinen taistelutahto. Lisäksi se on henkinen joukkue kaikille suomalaisille, jotka haluavat ehkäistä syrjäytymistä. NAiSTEN hETki s. 7 Johanna Hurtig pohtii syyllisyyttä. Joukkueissa, joissa pelaa eri maista tulleita henkilöitä, kansallisuudet unohtuvat. Siellä ei ole eri ihonvärejä, kulttuureja tai uskontoja. – Jos suomalaiset poliitikot pantaisiin keskustelemaan Zaatrin pakolaisaitojen sisäpuolelle, tuskin monikaan haluaisi leikata kehitysavun tai pakolaisten määriä. Miten urheilu liittyy tähän. Meitä ohjaavat vain verovarat ja sisäiset ohjelmakriteerit. – Urheilu yhdistää kansoja. Peace United auttaa nuoria pelaamaan jalkapalloa pakolaisleirillä ja toimii rauhan puolesta syrjintää vastaan. – Opin paljon pakolaisista, mutta eniten opin itsestäni. On hienoa, että siihen on lähtenyt urheilijoita, kuten Aki Riihilahti ja Laura Österberg, sekä muita vaikuttajia, kuten piispa Irja Askola. AgRicOlAN pÄiVÄ s.12 Millainen oli Raamatun suomentajan äiti. SAkARi SARkiMAA Yle Urheilun toimittaja Kaj Kunnas teki Kirkon Ulkomaanavun Peace United -projektista useita ohjelmia. Mitä reissusta jäi käteen. KUVA: MATTI KARPPINEN VANhEMMUUS s. Tätä kaikkea kehitysapu tukee. Millaista palautetta ohjelmista tuli. Kävit Zaatrin pakolaisleirillä Syyriassa. Se tuottaa hyvää oloa, jolla voi olla iso merkitys. 18 Seurakunta tarjoaa aamiaista. 15 Murtuneet mielet -teoksesta elokuva. En halua leikata sitä. Suomessa on köyhyyttä, joka pitää hoitaa, mutta hädät edustavat eri kokoluokkaa. Vaikka katsojat eivät odottaneet Urheiluviikonlopussa pakolaisohjelmia, palaute oli silti normaalia myönteisempi. Miksi Yle lähti Kirkon Ulkomaanavun kumppaniksi. – Yle Urheilu ja minä olimme heti valmiit, kun Kirkon Ulkomaanavusta esitettiin ideaa. Se on halvimpia keinoja tukea pakolaisia ja ehkäistä radikalisoitumista. Verovaroin ylläpidetyn Yleisradion tuleekin olla kaikkein avarakatseisin ja ennakkoluulottomin media. On vain pelaajia ja heidän joukkueensa. Jokainen on yhtä arvokas ja tärkeä, on hän syntynyt missä tahansa. Peace Unitedin tavoite on syrjäytymisen ehkäisy, heikompien tukeminen, rauhan rakentaminen ja vastakkainasettelun lopettaminen kulttuurien ja uskontojen välillä. Se avaisi silmiä
Hyökkääjät etsivät tapettavaksi erityisesti kristittyjä opiskelijoita. 34. Kaikkia syitä ei tiedetä siihenkään, miksi Suomesta lähtee suhteessa niin iso määrä nuoria miehiä taistelemaan Isisin joukkoihin. Kenialaiset ilmavoimat kostivat kiirastorstain terroristihyökkäyksen tekemällä pääsiäispyhinä ilmaiskuja al-Shabaabin leireille. Isisiä ja muita ääriryhmiä vastaan yritetään taistella myös aseellisesti. Suomi ei ole irrallinen saareke, vaan osa maailmaa. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 9.4.2015 Kirkon Ulkomaanavun kaltaiset toimijat ovat ensiarvoisen tärkeitä tässä rikkinäisessä maailmassa. Eikä Jeesuksen tarvitse enää koskaan huutaa: ”Isäni, isäni, miksi hylkäsit minut?” Pääsiäinen on sitä, että Jeesus ja Maria voivat jälleen sanoa: ”Minä rakastan Herraa. Hän kuulee minua.” ¶ Ensi pyhän psalmi 116 alkaa rohkeasti. Emme vielä tiedä syitä siihen, miksi juuri nyt 2000-luvun alussa islamilaisiksi itseään väittävät ääriryhmät voimistuvat eri puolilla maailmaa. Maailmaa, jossa eri tavoin uskovat ja uskonnottomat ihmiset elävät rauhanomaisesti rinnakkain.. Esimerkiksi se, että löytyy suomalaisen Yacub Muhamudin kaltaisia miehiä, jotka ovat sitoutuneet työskentelemään radikalisoitumista vastaan. Seurakuntain asiat Senaatissa ja keskusvirastoissa toimittaa edullisimmin Kirkollisasiain toimisto. Tässä pelottavassa todellisuudessa on myös ilonaiheita. Olisi helpompaa olla tietämättä mitään näistä tapahtumista. Tätä työtä hän on jatkamassa Yhdysvalloista käsin, jossa hän alkaa vetää uskonnollisten johtajien verkostoa rauhanvälitystyössä konfliktimaissa. Kuka siinä oikein puhuu. Kenialaiseen yliopistoon kiirastorstaina hyökänneiden terroristien johdossa oli lakitieteistä loppututkinnon suorittanut mies, jolla olisi ollut edessään loistava työura. Tämän savotan tavoitteena on rakentaa maailmaa, jossa terrorismi ei ole kenellekään houkutteleva vaihtoehto. Tämä lakimies päätti kuitenkin ”rakentaa” maailmaa tappamalla. Häpeilemätöntä rakkaudentunnustusta seuraa jostakin syvältä nouseva valitus: ”Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni, tuonelan kauhut ahdistivat minua, minut valtasi tuska ja murhe.” ¶ Sehän on Kristus! Isän rakas, joka viskattiin pois hänen läheltään, helvetin syvyyteen. Hän kuulee minua.” DANIEllE MIETTINEN jUKK a f ordell K iirastorstaina 148 opiskelijaa menetti henkensä al-Shabaab-järjestön iskussa kenialaisen yliopiston kampuksella. Kontiolahdella kasvanutta ja nyt pääkaupunkiseudulla asuvaa Muhamudia on haastateltu tässä lehdessä. Ihan pian hän saisi kuulla maailman ihanimmat sanat: ”Hän ei ole täällä. Kirkon Ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen on tehnyt jo vuosien ajan huomattavan arvokasta rauhantyötä. PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi 9.4.1915 Inkeriläisten jumalanpalvelusta juoksuhaudoissa.-Sanasta saimme niin lohdutusta ja rohkeutta, että aivan huoletta kävimme kuopan pohjalle nukkumaan, tietäen että Herra voi varjella, jos hän sen hyväkseen näkee. Kiitos Muhamudille ja Pentikäiselle Kirkon Ulkomaanavun kaltaiset toimijat ovat ensiarvoisen tärkeitä tässä rikkinäisessä maailmassa. Jos oikeutettua sodankäyntiä on olemassa, niin ehkä se toteutuu terroristeihin kohdistuneissa iskuissa. Voi tätä ihmiskuntaa, jos väkivallasta muodostuu kuitenkin ainoa keino vastata väkivaltaan. Hän on noussut ylös!” ¶ Marian ei tarvitse etsiä eikä itkeä enää. Kyseisen verkoston ovat perustaneet YK ja Islamilainen yhteistyöjärjestö OIC. Ääriryhmien iskut eri puolilla Lähi-itää, suurta Afrikkaa ja Eurooppaa luovat toivotonta näkymää maailmasta. Nykyaikana, jolloin kehitys suurin askelin on mennyt eteenpäin, on myöskin kansan itsenäinen ajattelemisja päättelemiskyky kehittynyt korkeammalle kuin mitä se ennen on ollut. Torjunta ei kuitenkaan poista pahoja asioita. Hän kuulee taas ”Minä rakastan Herraa. Ja Jumalan varjelushan siinä pitää oleman, kun luotia tulee aivan kuin kovalla raesateella, eikä yksikään meihin koskenut. Hän murehti ja itki vielä. Puh 70 38. Lisäksi Suomi on erityisellä tavalla osa ääriryhmien todellisuutta, koska täältä on lähtenyt suhteessa poikkeuksellisen paljon nuoria miehiä taistelemaan Isisin joukkoihin. Edessä on vielä pitkä ja vaikea savotta, ettei yksikään nuori lähtisi ääriliikkeen joukkoihin. -Älköön myöskään papit enää luulko, että he voivat valmistamatta saarnojaan esittää ja ettei kansa tuon saarnan sisällöstä muka muuta ymmärtäisi kuin usein toistuvat ”Jesus Kristus” sanat. Maailma tarvitsee sinnikkäitä tekijöitä, jotka pyrkivät löytämään väkivallalle rauhanomaisia ratkaisukeinoja. Helsinki, Albertink. Syrjäytyminen ja työttömyys selittävät osin alttiutta äärimmäiseen väkivaltaan, mutta vain osin. ¶ Ylösnousemuksen aamuna Magdalan Maria etsi Jeesusta hätääntyneenä haudalta
Sari Sundvall-Pihan mielestä vanhempien kannattaa varata aikaa asian työstämiseen myös itsenäisesti. Maasait lopettavat tyttöjen silpomisen Tansanian Morogorossa maasait ovat päättäneet lopettaa tyttöjen sukupuolielinten silpomisen. Potter syntyi Väli-Amerikan Dominicassa elokuussa 1921. Ristin Voiton arvion mukaan suurin osa heistä kuuluu vapaakristillisiin yhteisöihin, mutta joukossa on myös katolilaisia. Turussa seurakuntayhtymä ja yliopisto järjestävät seminaarin, jossa pohditaan kuinka perheitä voidaan auttaa sopeutumaan lapsen homoseksuaalisuuteen. – Asian kertominen jännitti häntä varmasti kovasti. Seminaarin järjestävät yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskus, Turun yliopiston lastenpsykiatrian oppiaine ja Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Pääpuhujaksi saapuu aiheeseen perehtynyt yhdysvaltalainen sosiaalityön professori Michael LaSala. Turussa pohditaan ensi viikolla, miten perheitä voi auttaa sopeutumaan lapsen homoseksuaalisuuteen. TuijA PYHÄrANTA Sastamalan kirkkoherra Ari Paavilainen sai tietää aikuisen poikansa homoseksuaalisuudesta vähitellen. Vanhempia kuitenkin mietitytti, tuleeko pojan elämästä vaikeaa ja toisaalta se, voivatko he saada lapsenlapsia. Seminaari on osa Turun perheasiain neuvottelukeskuksen 60-vuotisjuhlavuotta, jonka yhteydessä on haluttu huomioida perheiden moninaisuutta. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 9.4.2015 LYHYET LYHYET Lapsen homoseksuaalisuus haastaa perheitä sopeutumiseen PErHE Homoseksuaalisuuden ilmenemiseen voi liittyä perusteltua, mutta myös perusteetonta surua ja pelkoa. Potter työskenteli lähes koko uransa ajan Kirkkojen maailmanneuvostossa, ensin sen nuorisojaostossa ja myöhemmin vuosina 1972–1984 Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteerinä. – Tuli hyvä tunne siitä, että asia on selvinnyt. Sastamalan kirkkoherra Ari Paavilainen sai tietää poikansa homoseksuaalisuudesta vähitellen. – Vanhemman kannattaa etsiä itselleen paikkoja ja kanavia, joissa voi käydä omaa prosessiaan läpi. Vaalikoneeseen vastanneesta 1800 ehdokkaasta 140 valitsi vaihtoehdon ”muu kristillinen kirkko tai yhteisö”. Vanhemmille sukupolville asian hyväksyminen saattaa olla vaikeampaa kuin nuorille. Tämä on peräti kuusi prosenttia ehdokkaista. Ari Paavilaista auttoi sopeutumisessa se, ettei hänellä ollut vahvoja ennakkoasenteita homoseksuaalisuutta kohtaan. Facebookissa poika osallistui tapahtumiin ja ryhmiin, joissa seksuaalivähemmistöjen asiat olivat esillä. – Vanhemmalla saattaa syntyä huoli myös siitä, että oma lapsi joutuu elämässä koville. kuvA: RAmi mARjAmäki Espoolta tukea kaikille järjestöille Espoon seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto päätti äänestyksen jälkeen jakaa tämän vuoden jakamattoman kansainvälisen vastuun määrärahan kaikille kirkon lähetysjärjestöille ja Kirkon Ulkomaanavulle. Vähitellen Paavilainen on ymmärtänyt, ettei homoseksuaalisuus välttämättä estä lasten hankkimista. Se ei enää paina pojan mieltä, kun hän on voinut myöntää sen itselleen ja perheelleen. Vanhemmat ovat saattaneet kuvitella lapsen elämän menevän tietyllä tapaa myös aikuisuudessa. Philip Potter on kuollut Ekumeenikko ja Kirkkojen maailmanneuvoston entinen pääsihteeri, metodistipastori Philip Potter on kuollut 93 vuoden iässä. Herkällä pojalla oli aina ollut paljon tyttöjä kavereina, muttei koskaan tyttökaveria. Valtaosa muihin kristillisiin kirkkoihin tai yhteisöihin kuuluvista on Kristillisdemokraattien listalla. Ehkä hän jätti vihjeitä tahallaan, Ari Paavilainen arvelee. Siinä on vahvasti erilaisuuden hyväksymisen vaikeudet käsiteltävänä. Ehdokkaiden taustoja tutki Ylen vaalikoneesta Ristin Voitto -lehti. Tilanne voi olla hankala, jos lapsi ja vanhemmat ovat sopeutumisessa eri vaiheessa: vanhemmille asia saattaa olla yllätys, vaikka nuori ehkä on jo sinut seksuaalisuutensa kanssa kertoessaan siitä lähipiirilleen. Potter oli neuvoston ensimmäinen johtaja kolmannesta maailmasta.. Perheneuvoja Sari Sundvall-Pihan mukaan homoseksuaalisuuden ilmeneminen on perheenjäsenille useimmiten uudelleen sopeutumisen aikaa. Lopulta poika kertoi asiasta suoraan, ensin äidille ja sen jälkeen isälle. Kaikkia sopeutumiseen liittyviä kysymyksiä ei kannata käydä nuoren kanssa ääneen läpi. Lapsen homoseksuaalisuuteen liittyy osin perusteltua, mutta osin perusteetontakin surua ja pelkoa. Ehdokkaita vapaista suunnista Eduskuntavaaleissa on ehdolla ennätysmäärä vapaiden suuntien ehdokkaita. Kylien naisjohtajat ottivat tehtäväkseen viedä tietoa eteenpäin. Kirkko ja Suomen Lähetysseura järjestivät kokouksen, jossa päätös syntyi. Hän joutuu pohtimaan kysymyksiä, joita ei muuten olisi ehkä joutunut ajattelemaan, kuten syrjitäänkö lasta. – Se voi tuntua häpeälliseltä, jos ei hyväksy homoseksuaalisuutta ylipäätään. Vanhemmat saattavat surra esimerkiksi lapsenlapsia. Vanhemmat saattavat pohtia myös sitä, ovatko he tehneet jotakin väärin. Paavilainen kehottaa asian kanssa pähkäileviä perheitä maltillisuuteen. Yhteisen salaisuuden ääneen lausuminen oli helpottava kokemus. Ettei sopeutumiseen liittyvä säikähdys ja pelko valahtaisi vanhemman ja nuoren väliin tulehduttamaan suhdetta. ”Tämä päätös yllätti meidät ja tunne on sanoinkuvaamaton. Linjaus eroaa viimeisten vuosien päätöksistä, joiden mukaan tukea on rajoitettu niiltä lähetysjärjestöiltä, joiden suhtautumisessa naispappeuteen ja sukupuolivähemmistöihin on ollut epäselvyyttä. Muutos tässä asiassa on tuntunut toivottomalta, mutta olemme silti jatkaneet opetusta”, kertovat lähetystyöntekijät Anna-Riitta Holmström ja Oskari Holmström
Kokemusta niin sanotun esimiesaseman hoitamisesta on vähän. – Historiassa on ollut vähän tällaisia erimielisyyksiä. Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Leo pyysi Ambrosiukselta selvitystä tapahtumista. Härkösen mukaan skandaalityyliin julkaistujen uutisten jälkeen Suomeen on tullut eri patriarkaateista kyselyjä tapahtumien kulusta. – Vastasimme, että olemme pyytäneet metropoliitta Ambrosiukselta selvitystä ja informoineet Konstantinopolin patriarkkaa, Härkönen kertoo. – Ei tällainen naisviha ole ortodoksisen teologian mukaista, Metso pohtii. Luterilaisen kirkon Helsingin piispa Irja Askola vieraili tuolloin ortodoksisen kirkon pappisvihkimyksessä Helsingissä. Ortodoksinen kirkko ei hyväksy naispappeutta. Metso muistuttaa, että ne vaativat ortodoksisen itseymmärryksenkin mukaan tulkintaa ja soveltamista kunkin ajan tilanteisiin. – Synodilta neuvon kysyminen saattaa hälventää ajatusta, että henkilökohtaiset suhteet vaikuttaisivat asioiden käsittelyyn, Metso pohtii. Uspenskin katedraalin tapahtumat kiinnittivät huomiota esimerkiksi Venäjän ja Kreikan tiedotusvälineissä. Suomen ortodoksinen kirkko on Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alainen kirkko. KuvA: Pentti POtKOnen Verkkokeskusteluissa on myös julistettu Askola syylliseksi kiistaan. – Ei vieras voi tietää, että joku sukulainen suuttuu, kun hänelle osoitetaan aina isoisän käytössä ollut kunniapaikka, Pekka Metso vertaa. Ortodoksinen kirkko ei tunnusta luterilaisen kirkon pappeutta. – Eiköhän se ensimmäinen viesti ole, että pysykää pojat sovussa älkääkä tehkö irtiottoja, joihin eivät kyvyt ja kokemus riitä, Härkönen pohtii. Metson mukaan kysymys alttariin menemisestä ei ole teologian tasolla sukupuolittunut. JOONA rAudASkOSkI Historiassa on ollut vähän tällaisia erimielisyyksiä. Sinne hänet kutsui ortodoksisen kirkon Helsingin hiippakunnan piispa, metropoliitta Ambrosius. On arveltu, etteivät kaikki Ambrosiuksen papiksi vihkimät täytä perinteisiä ortodoksisen kirkon niin sanottujen kanonien vaatimuksia papeille. Liturgian aikana Askola kävi kirkon alttaritilassa ikonostaasin takana ja esirukouksessa rukoiltiin ”piispa Irjan” puolesta. Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leo on pyytänyt Ambrosiukselta selvitystä tapahtumista. Arkkipiispan teologisen sihteerin, ylidiakoni Jyrki Härkösen mukaan patriarkkaa ei odoteta tuomariksi. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 9.4.2015 Leena Rauhala le en ara uh ala.fi Arvopolitiikkaa sydämellä! Osaava ja rohkea vaikuttaja Maksaja: Ehdokas Turvallisuutta ja hyvinvointia kaikille Rakennetaan yhdessä tulevaisuutta 15 Kiistalle tarvitaan ulkopuolinen ratkaisija, koska Suomen ortodoksisen kirkon piispainkokouksessa on vain kolme jäsentä. Ortodoksisen kirkon kiistat juontuvat Askolan alttarivierailua syvemmältä AlTTArIkIISTA Suomessa vierailevaa Konstantinopolin patriarkkaa ei odoteta tuomariksi. Vastauksia Pyhältä synodilta odotetaan vasta myöhemmin. Kiistan aiheuttamista on pidetty tahallisena. Metson mukaan kutsuja vastaa kirkkonsa käytänteiden noudattamisesta. Metso viittaa epävirallisen ortodoksisen uutissivusto ortodoksi.net:n uutiseen, jossa Askolaa kuvattiin hereettisen kirkon naispiispana. Hän arvelee arkkipiispan kaipaavan Konstantinopolilta ennemmin uusia linjauksia kuin seuraamuksia jo tapahtuneesta. Esillä on ollut kysymys siitä, vaikuttiko Askolan sukupuoli reaktioon ortodoksisessa kirkossa. Kiista olisi voitu hoitaa myös Suomen piispainkokouksessa. Helsingin metropoliitta Ambrosius kutsui irja Askolan vieraaksi pappisvihkimykseen. Konstantinopolin patriarkka Bartolomeos tulee Suomeen vierailulle pääsiäisen jälkeen. Hän muistuttaa, että arkkipiispa Leo nosti heti ensitiedotteessaan esille, että asiaan liittyvät Ambrosiuksen aiemmatkin toimet. Yksi esimerkki voivat olla linjaukset papiksi vihittävistä. Ortodoksisen kirkon sisällä alkoi poikkeuksellisen laaja julkinen keskustelu maaliskuun alussa. Samalla hän muistuttaa, että Konstantinopolissa saattavat korostua eri kysymykset kuin julkisessa keskustelussa Suomessa. Lisäksi hän on pyytänyt neuvoa kirkkonsa ylimmältä toimielimeltä, Konstantinopolin patriarkaatin piispainkokoukselta eli Pyhältä synodilta. Niitä ei ortodoksista kirkkoa koskevassa kirkkolaissa määritellä. Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian tutkija Pekka Metson mukaan Askolan vierailun julkisuus toimi pitkään kyteneitten ristiriitojen sytykkeenä. Piispojen esimies arkkipiispa on piispainkokouksen puheenjohtajan roolissa. Arkkipiispa on pyytänyt ohjeistusta myös piispojen esimiessuhteista. Metson mukaan arkkipiispa ei sinällään ole muiden piispojen yläpuolella, mutta on piispojen yksimielisyyden takuumies. Sekä Kotimaa24:n haastattelema ekumeniikan professori Risto Saarinen että Metso pitävät syytöstä outona. KuvA: MAtti KArPPinen. Hankalaksi kuvion olisi tehnyt se, että äänivaltaisia jäseniä on vain kolme: arkkipiispa Leo, Ambrosius ja Oulun metropoliitta Elia. Kanonit ovat kirkolliskokousten säädöksiä lähinnä 300–800-luvuilta. Perinne pysyä oman hiippakunnan asioissa on vahva, Metso sanoo
Miksi suostumme sietämään kiusaamista, sehän on perin ikävää. Ja on nostettava ääni epäoikeudenmukaisuutta, rasismia ja välinpitämättömyyttä vastaan omassa lähipiirissäni. Sari Behm 31.3. Nelivärinen onnittelu-/vihkilehti seurakunnan omalla kuvalla ja onnittelutekstillä. MIELIPITEET Uskonnonvapautta tulkittava edelleen positiivisesti Suomessa vakiintunut käytäntö on ollut positiivinen uskonnonvapaus, mikä merkitsee oikeutta avoimeen ja julkiseen uskonnolliseen toimintaan yhteiskunnassa. Iiris Kivimäki Missioblogi 31.3. Palkansaajat, työssä olijat saavat tuplapalkkaa ollessaan pyhätöissä, toiset saavat tuplavapaat. Annetaan aina ja aina vaan uusi mahdollisuus kiusaajalle ja toivotaan, että hän lopettaa. Voiko osasyynä olla myös myönteinen ja armollinen ajattelumallimme. Ne ovat yleisiä suomalaisia hyviä arvoja. Matkaa on vielä jäljellä, ja tielle tarvitaan kulkijoita. sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Siinä kuvataan ”kirkon arvoja”, joita ovat Pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. On pidettävä ääntä kirkon sisällä, jotta rakkauden sanomaa ei alenneta Jeesus-kakofoniaan. 400 kpl 15,50 Vihkiraamattu: Vihkiraamattu Valkoiset ajattoman kauniit keinonahkakannet kultafoliopainatuksella, kultasyrjä ja kaksi lukunauhaa. 20 kpl 6,00 väh. 20 kpl 18,50 väh. kirkollisiin toimituksiin liittyvät kirjaset ja todistukset sacrumista. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIetalaHDenranta 13, HelsInkI aVOInna: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Ei kirkko niitä voi omia, vaikka ne kuinka vahvasti liittyisivät kristinuskoon. Selkeä kristillinen sotilaspapin toiminta kohdistuisi vain vapaaehtoisiin vapaa-ajan harrastustoimintana ja henkilökohtaisena sielunhoitona. Teemmekö sitten vasta jotakin, kun jotain todella vakavaa tapahtuu. Ekumeeninen liike on puhkonut aukkoja rajoihin, mutta merkittäviä osia vanhoista rajalinjoista on vielä jäljellä. tilaa kaikki edullisesti yhdestä osoitteesta! Heli ja lassi Pruuki Vihkiparin kirja kirjanen seurakunnalta vihkiparille antaa vastauksia siihen, kuinka parisuhdetta voi rakentaa. Se pilaa pitkälti myös muiden kuin uhrien elämää. 020 754 2350 865 Hääkynttilä korkealaatuinen kotimainen Juhava-kynttilä hääjuhlaan. Vuodet 1517–2017 ovat olleet ja ovat matka vastakkainasettelusta yhteyteen. Nämä arvot eivät nykyisin ole mitenkään erityisen kristillisiä. Suomessa vakiintuneeseen ja yleisesti hyväksi koettuun käytäntöön on kuitenkin viime aikoina ilmaantunut outoja tulkintoja. Svengaava Jaakko Löytyn musiikki ja runoilija Kaija Pispan sanat ovat yhdistäneet nämä kolme ääntä. Vuokko Ilola 28.3.. Jeesuksen takia ne vapaat ja tuplat saadaan, joten olisiko liikaa pyydetty, että kiittäisimme näistä eduista myös häntä. Hänellä on kenties traumoja lapsuudessaan ja hänkin tarvitsee hyväksyntää. kirja rohkaisee paria pohtimaan yhdessä parisuhdettaan sekä valmistautumaan tulevai suuden haasteisiin. 200 kpl 16,50 väh. Näitä on toki ollut ilmassa jo koulujen Suvivirren osalta käydyssä keskustelussa. Suomessa halutaan lähes systemaattisesti ajaa ulos kristinuskoa. 200 kpl 5,20 690 Alk . Minulle Keuruun varuskunnassa sotilaspappinakin toimineena tuntuvat varsin oudoilta ja epätarkoituksenmukaisilta ajatukset uskonnottomista tai uskontoneutraaleista papin oppitunneista tai hartauksista. Lähestyvä reformaation merkkivuosi 2017 haastaa tutkimaan rajoja ja laajentamaan niissä olevia aukkoja. Vai pahin vaihtoehto; koetaanko kiusaaminen oikeutetuksi jostakin syystä. Tuomas Hynynen 26.3. Tämä merkitsee muun muassa oikeutta kristilliseen kasvatukseen. Näin on asia yleensä länsimaissa ja kautta kristikunnan. 1,00 / kpl Kirkonkuvaja nimipainatus kultafoliolla kanteen: 1–4 kpl 13,00 5–9 kpl 6,00 10–49 kpl 2,40 50–199 kpl 1,10 200– kpl 1,00 21,50 väh. Eri maissa käytännöt toki vaihtelevat, syynä on yleensä maan historia ja jakautuminen eri kirkkokuntiin. Tosielämälle vieras on myös ajatus paraatin jälkeen vapaaehtoisille pidettävästä hartaudesta muiden poistuessa. Timo-Matti Haapiainen 1.4. Pidän välttämättömänä sitä, että asioita harkitaan rauhassa ja muutoksiin, jotka ovat meille vieraita, ei ryhdytä. Tuo ei tarkoita minulle paluuta moralismiin vaan paluuta ristin juurelle. Lukekaapas vaikka Meidän kirkko 2015 -strategia. LaurI OInOnEn rovasti, Keuruu Kotimaa24:n blogeissa kirjo itettua ”Kristilliset arvot” ovat paljon enemmän kuin moralisointia. Terve järki ja ymmärrys kuitenkin voittivat ja Suvivirsi kuten jouluvirsi Enkeli taivaankin saavat jatkua koulujen juhlissa entiseen tapaan. Yhä useammin kirkolliset rajat kulkevat ihmisten välillä, ja yhä useammin keskellä perheitä. Kotimaa 9.4.2015 vihkiparille seurakunnalta sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös kirkon ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Kevään eduskuntavaaleissa on syytä antaa ääni sille ehdokkaalle, joka ymmärtää kehitysmaissa tehtävää työtä. 6,39 (7,10) väh. Itselleni ”kirkon arvojen” keskeinen kysymys tiivistyy lauseeseen ”uskomme ja elämme niin kuin opetamme”. On yritettävä elää ihmisiksi. Kirkollinen työ on jaoteltu julistukseen, opetuksen ja sielunhoitoon. Siihen asti kiusaaja saa pilata muiden elämää mennen, tullen ja palatessa, kenties vuosia, vuosikymmeniä. Tämän päivän maailmassa ihmiset ja ajatukset ylittävät rajoja nopeammin kuin koskaan ennen. Nyt kaksi ensimmäistä kirkollisen työn perusasiaa tulisi kovin outoon tilanteeseen, jos uskonnollisuus riisuttaisiin niistä pois. Tämä ei yhdistäisi joukko-osastoa, vaan hajottaisi sitä julkisesti. 50 kpl 17,50 väh. Siksikö, kun kiusaajan reaktiota pitää pelätä, jos häntä ei myötäillä, vaan aletaan vastustaa. Meillä on taipumus arvostella kaikkea, mutta siitä huolimatta nauttia hyödyistä joita saamme. Ehtoollisyhteyttä kaikkien kristittyjen kesken ei vielä ole, ja se tulee kaikessa kipeydessään näkyväksi päivittäin. Koko yhteiskunta kuitenkin viettää joulua, pääsiäistä ja juhannusta
Jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Jokaisella ajatellaan olevan lähtökohtainen oikeus nähdä ja puhua itsensä viattomaksi. Syyllisyys ei ole sairaus eikä kaikki ole aina ok. Olipa kyseessä rikollinen, poliitikko, ministeri tai valtaansa väärinkäyttänyt viranomainen tai hengellinen johtomies, omat pahat teot kiistetään, kunnes niitä ei voida enää kiistää. Niissä muistutetaan, miten turhaa syyllisyyden poteminen on, miten kuluttavaa. Pelastusta ei tarvitse ostaa, eikä karman laista tarvitse välittää. Minua kiinnostaa se, miten hän katsoo itseään ja miten hän arvioi tekemisiään suhteessa siihen, mistä on vastuussa. Mutta montako pääsiäislaulua tunnet. Näin voisi ainakin päätellä sen perusteella, miten tiiviisti media seuraa oikeusprosesseja. Jumala riisuu valtansa Kristuksen kautta. Syyllisyys on inhottava tunne siksi, että siitä jäisi jokin jälki meihin. Lähetä kokemuksiasi ja toiveitasi kirjeellä tai sähköpostitse 20.4. Ihmisen ei odoteta pysyvän totuudessa. Oman ehdokkaani ei tarvitse olla virheetön, kaikkitietävä eikä kokenut. En voi häntä äänestää, mutta siinä oli sitä jotain. Omaa henkistä ansioluetteloa ei tarvitse koko ajan petrata, eikä tässä maailmassa hankittu status lopulta kerro mitään ihmisen arvosta. Ihminen on syyllinen tekemäänsä rikokseen silloinkin, kun uhri ei kerro, poliisi ei tutki tai silloin, kun oikeuteen tuodut näytöt eivät riitä syyllisyyden aukottomaan määrittämiseen. Tekojensa seurausten kohtaaminen on ihmisyyden, ihmiskunnan ja myös yhteiskunnan moraalisen toimivuuden edellytys. Ihmisyyden perusmantrojen viesti on tuhoisa: Jokaisella on oikeus tulla hyväksytyksi ja kokea itsensä hyväksi. Juridistekninen tapa katsoa vastuuta vaikuttaa kuitenkin laajentuneen vastuukysymysten hahmottamiseen yleisemmin. JOhaNNa hUrTIg Kirjoittaja on yhteiskuntatieteen tohtori ja sosiaalityön dosentti. Oikeuden tehtävä on arvioida, riittääkö näyttö niiden toteamiseen, saadaanko juridinen vastuu perusteltua. Eino Leinon runosta on tullut yleinen ihmisyyden iskulause: ”Paha ei ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista”. Konsa saarnasi Nenonen, tabletista lauseet laittoi, puoli Suomea peräti töllön ääressä ärähti, välineestä herjaa heitti, ääntä päästi ja kirosi, sisällöstä ei sihissyt, ei haukkunut, ei kehunut, – tabletista vain sanaili. Vanhuspalvelulakiin on kirjattu tavoite vähentää laitoshoitoa ja lisätä kotihoitoa. Yhdessä puhallamme toinen toisiltamme syyllisyyspipin pois. Pääsiäisessä olen törmännyt harmitteluun siitä, ettei edes tiedetä, miksi tätä kristikunnan suurinta juhlaa vietetään. Oleellista on selittää, löytää lieventäviä asianhaaroja, ymmärtää – ei kantaa vastuuta. mennessä: Kotimaan toimitus, PL 279, 00181 Helsinki tai toimitus@kotimaa.fi Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Tutkintavankeudessa istuvaa poliisipäällikköä, ulvilalaista perheenäitiä ja 8vuotiaan tytön tapauksen kanssa tekemisissä olleita nimettyjä ammattilaisia yhdistää se, että kaikki kiistävät syyllisyytensä ja vastuunsa tapahtumiin. Ei, vaikka ajatus armosta, syyllisyydestä vapautuminen, on sille keskeistä. Entä onko lähipiirissäsi iäkäs, omassa kodissaan asuva omainen. Aniharvoin kukaan kertoo meille, mitä tapahtui ja miksi. Ihmisen ensimmäinen sujuvasti tuleva lause lienee ”en se minä ollut”. Oikeuslaitos ei arvioi moraalista vastuuta. Syyllisyystorjunnan kansalliset talkoot pyörivät taukoamatta. Jos lähimmäisemme ei pysty siihen, me autamme. Minkä niissä oikeastaan oletetaan kiinnostavan. Pääsiäiseen ei liity lauluperinne. Sen jälkeen vaietaan, väistytään, selitetään tai pyydetään anteeksi. Kuka tahansa voi luetella toistakymmentä mieluista joululaulua ja laulaakin niitä. Kerro miten kotona asuminen on sujunut. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 9.4.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Johanna Hurtig Vastuuja syyllisyyskysymykset kiinnostavat ihmisiä. Syyllisyys, jos mikä, on terveen ihmisen merkki. Ajatellaan vaikka joulua, sitä toista suurta juhlaa. Jumala on tullut ihmisen luokse, joten usko on vastaanottamista, ei tekemistä. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi Pappi luki tabletista, pääsi kartalle Kerava. Ihmiseltä ei ehkä odotetakaan sellaista. Moraalinen infantiilius tuhoaa yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Viattomuuden kupla Kristinuskon ydinsanoma ei opeta, että syyllisyys olisi väärin tai tarpeetonta. Kristinuskon ydinsanoma ei opeta, että syyllisyys olisi väärin tai tarpeetonta. Ei se ollut sinun vika. Se ei voi todeta syyttömyyttä. Eräs poliitikko totesi haastattelussaan: ”Olemme kaikki tehneet virheitä” ja vähän myöhemmin ”Minulla ei ole mitään harhakäsityksiä omista kyvyistäni”. Tämän vallattomuuden takia kristillinen usko voi haastaa kaikki kulttuurit ja vallanpitäjät kaikkina aikoina Tero Massa Missioblogi 7.4. MITEN ELÄÄ hyvÄÄ ELÄMÄÄ OMassa KOdIssa Kotimaa etsii haastateltavia ja kokemuksia siitä, mitä asioita kuuluu iäkkäiden ihmisten hyvään ja turvalliseen kotona asumiseen. Kohta on vaalit. Kristinusko opettaa itsensä tuntemista. Eikö kuuluisi kysyä, kansakunnan keskustella, sytyttikö päivän saarna, ytyä oliko siinä, – tulisieluinen sisältö, vai oliko se sekava, – jokapäiväinen, mitätön! Mutta ei, ei kertaa kaksi, välineestä vain vikinä, haukku, herja ja kehunta; sellainen on Suomen kansa, kellokkaat ja kirkkokansa, ateisti, uskovainen! KaLEvI KOsKELa alias Keravan Väinämöinen Kristinusko on vallatonta uskoa. Kaava on ennalta-arvattava, juoni hidas ja lopputuloksessa vähän vaihtoehtoja. Marja-Sisko Aalto 7.4. Etsimme, kenelle äänemme antaisimme ja pohdimme, mitkä asiat ratkaisevat valinnassa. ma tti K arppinen Kotimaa24:n blogeissa kirjo itettua Koko maailman mitassa pääsi kartalle Kerava, – suurehko kyläpahanen, pahaisessa bunkkerissa, kauniissa kasematissa, jossa torjutaan pirua konsa saarnasi Nenonen, herätteli kansaa Heikki, tabletista lauseet laittoi, paperitta, Raamatutta – Sanaa saattoi kansan kuulla. Syitä on monia enkä käy niitä tässä luettelemaan tai arvailemaan. Yksi on omaan mieleen tullut joka vuosi. Aniharvoin kukaan ottaa vääristä teoistaan vastuuta. Oletko ikääntyvä omassa kodissasi asuva ihminen. Tavoitteena on, että yhä useampi ikääntynyt voisi asua omassa kodissaan
Kristiina Drotár kauppatieteiden maisteri, toiminnanjohtaja 25 Esa Erävalo diplomi-insinööri, Ph.D. 26 Johannes Haapalainen pastori, TM 27 Harri Bollström työsuojeluvaltuutettu, toimihenkilöiden pääluottamusmies 23 Soili Haverinen ministerin erityisavustaja, TM 30 Auli Happonen kirjailija, TV-tuottaja 28 Jouko Jääskeläinen valtiotieteiden tohtori, kansanedustaja 33 Kaarina Järvenpää johtava ylilääkäri 32 Eija Kemppi rehtori (em.), FM 36 Mikko Kiuttu kansanedustajan avustaja, tradenomi 37 projektikoordinaattori, Sit. maisteri 40 Simo Korpela faktori 53 Heimo Hokkanen RAKENTAA TULEVAISUUTTA ROHKEUS. 46 Marjut Ounila sosionomi, kirkon nuorisotyönohjaaja 38 Susanna Koivula kaupunginvaltuutettu, sosiaalineuvos 42 Antero Laukkanen rakennusurakoitsija, byggentreprenör 47 Ari Henrik Paloheimo lastentautien erikoislääkäri, LKT 54 Tiina Tuomela Teija Arvidsson luokanopettaja, KM Sonja Falk ministerin erityisavustaja, TM 110 111 Salamat Masih rovasti 116 Mirja Pöhö talousja hallintojohtaja, KTM 118 HÄME UUSIMAA mediavaikuttaja, pastori 103 Håkan Westergård VARSINAIS-SUOMI pirkka aalto FM, biologian ja maantiedon lehtori L APPI 48 VAASA kasvatuspsykologian opiskelija, KK 58 Teija Muuraiskangas Mauri Salo yrittäjä 61 Helena Lahtinen perusturvajohtaja, terveydenhoitaja 56 kansanedustaja, riksdagsledamot 65 Peter Östman toimitusjohtaja 63 Kauko Turunen SATAKUNTA mat
77 Juhani Laurinkari KM, erityisluokanopettaja 35 Leena Askeli lääkäri 41 Juha Richter Puolustamme perheitä ja perinteisen avioliiton asemaa Lapsista, vanhuksista ja sairaista on pidettävä huolta Suomen velkaantuminen on saatava kuriin Panostamme yrittäjyyteen ja työnteon kannattavuuteen Vahvistamme Suomen puolustuskykyä ja sisäistä turvallisuutta Seurakuntien ja kirkkojen asema on turvattava Vaalimme omantunnonja uskonnonvapautta Uskonnonopetus on säilytettävä kouluissa TUTUSTU KAIKKIIN EHDOKKAISIIMME: WWW.KD.FI. 40 Kari Tiusanen herastuomari, kaupunginhallituksen jäsen 51 Pirkko Parjanen fysioterapeutti, osastonhoitaja 46 Sari Palm kansanedustaja, erityisopettaja 45 KAAKKOIS-SUOMI Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä, varatuomari 15 Tuomas Wilkman vanhempi konstaapeli 14 Jan-Henrik Merihonka tekninen kirjoittaja, kauppatiet. 213 Risto Nurkkala kiinteistövälittäjä 214 HELSINKI Tarja Turunen myyntiassistentti 52 Maiju Hölsä farmaseutti, maatalousyrittäjä 39 Petri Himanen liikuntapaikkamestari 38 Eija MErtanen insinööri YAMK, tuntiopettaja 44 Sami Järvinen aluemyyntipäällikkö, sit. Sari Mäkimattila erikoislääkäri 212 Hanna-Kaisa Simojoki yrittäjä, väitöskirjatutkija 220 Terho Nikulainen hum. kand. kand. 11 Aira Korhonen asiantuntijaylilääkäri, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri 6 Asmo Maanselkä puoluesihteeri, KTM, YTM 10 Arto Hölttä maanviljelijä 3 KESKI-SUOMI Satu Sipilä anestisiasairaanhoitaja, apulaisosastonhoitaja 19 Sari Tanus erikoislääkäri 20 Sirpa Pursiainen sosiaalija terveysalan opettaja, kirjailija 14 myyntijohtaja, kasvatustieteiden maisteri 8 Timo Keskinen PIRKANMAA Evelyn Hynynen toiminnanjohtaja, KM 37 OULU Sari Essayah ekonomi, KTM 70 Kirsti Kivinen perushoitaja 72 SAVO-KARJAL A sosiaalipolitiikan professori, teologi, sit
KUKA. Muhamud toimii muiden töidensä ohella järjestön toiminnanjohtajana. Nykyään hän omistaa itäafrikkalaisia elintarvikkeita myyvän kaupan Espoossa. – Perheessä minua puolustettiin ja arvostettiin. Raskaat kokemukset ovat opettaneet hänelle, että itsensä tervetulleeksi kokeminen on ensimmäinen edellytys yhteiskuntaan sopeutumiselle. Vuoden 2013 helmikuussa kantasuomalainen nuorukainen surmasi raa’asti ikäisensä nuoren somalimiehen Espoon Leppävaarassa. Järjestöllä on Muhamudin kaupan yhteydessä pieni toimitila, johon ihmiset tulevat tapaamaan toisiaan. Varsinkin jälkimmäisen noustessa minulla kävi paljon asiakkaita, jotka olivat huolissaan perheistään ja sukulaisistaan, Muhamud kertoo. – Ketkä muut kuin muslimit jäävät heitä suremaan. Hän tutustui viranomaisiin ja Ulkomaanavun työntekijöihin. Leppävaaran surman jälkeen Kehitä ja arvosta ry päätti aloittaa nuorten radikalisoitumista ennaltaehkäisevän työn. Kaikille puhe ei tehonnut. Hän muistaa elävästi ensimmäisen koulupäivänsä. Paikalla olivat esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto, perussuomalaisten edustaja ja Kirkon ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen. Perheen isä oli luterilaisen kirkon pappi ja myös äiti työskenteli seurakunnassa. Siellä minua pidettiin ihmisenä. Yhdistys kutsui päättäjiä ja muita vaikuttajia keskustelemaan. Nyt hän pyrkii ehkäisemään radikalisoitumista yhdistämällä eri uskonnollisia yhteisöjä. • Yakub Muhamud, 30 • Syntynyt Somaliassa ja muuttanut Suomeen kolmevuotiaana • Espoolainen yrittäjä ja Kirkon Ulkomaanavun konsultti. Olemme kuitenkin puhumalla saaneet nuoret muuttamaan mielensä, Muhamud sanoo. – Afganistanilaisia huolettaa al-Qaida ja somalialaisia al-Shabaab. Kirkon Ulkomaanavun konsulttina Muhamudin tehtävä on yhteistyön luominen. Samana vuonna, kun Yhdysvallat vetäytyi maasta, Muhamud muutti veljensä perheen mukana Suomeen. – Monissa eri tutkimuksissa on todettu, että uskonnollisten johtajien ja itse yhteisön on oltava mukana, jotta radikalismia voidaan ennaltaehkäistä. Samalla perheen lähes samanikäisistä tyttäristä tuli Muhamudille sisaruksia, joihin hän pitää edelleen yhteyttä. Hänen asuessaan perhekodissa kontiolahtelainen perhe otti hänet käytännössä sijaislapsekseen. Nuorten siirtyminen radikaalin islamin pariin on huolettanut Suomessa laajasti. Silti Muhamud muistelee enemmän kohtaamiaan hyviä ihmisiä. Järjestön nimestä nähdään Muhamudin mukaan vain ensimmäinen sana, toisen uskonnon instituutio. Nuorten radikalisoitumista ehkäisevän Kehitä ja Arvosta ry:n perustaja • Perheessä vaimo ja kolme lasta Seminaarissa yliopiston tutkija sanoi, että radikalisoituneen nuoren tunnistaa siitä, että hän alkaa käyttää tällaista hattua ja kasvattaa partaa, kertoo hymyilevä mies espoolaisen kauppakeskuksen kahviossa. • Yakub Muhamud, 30 • Syntynyt Somaliassa ja muuttanut Suomeen kolmevuotiaana • Espoolainen yrittäjä ja Kirkon Ulkomaanavun konsultti. Hänen tavoitteensa on saada aikaan perinpohjaisia muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa ja sen tavassa käsitellä maahanmuuttajia ja heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan. Saman vuoden lopulla surmatun miehen tuttu lähti sotimaan Syyriaan terroristijärjestö Isisin riveihin. Pentikäinen ihastui järjestön toimintaan. Ilman yhteistyötä se on todella vaikeaa, Muhamud sanoo. Siistiksi leikattu, lyhyt musta parta kehystää hänen kasvojaan. – Eivät kaikki terroristit pukeudu siten, kuin muslimin ajatellaan pukeutuvan. Kotimaa 9.4.2015 10 MATKALLA KUKA. Eräänlaisena radikaalina voi pitää Muhamudia itseäänkin. Surmattu nuori tunnettiin hyvin Muhamudin yhdistyksessä. Muhamud kysyy. Keväällä 2014 Muhamud pääsi osallistumaan Ulkomaanavun ja sen nuorisoverkosto Changemakerin järjestämään Changemaker Akatemiaan. Muhamudilla on aiheesta henkilökohtaista kokemusta. Muslimeja on epäilyttänyt myös Kirkon Ulkomaanavun rooli. – Muutamat nuoret lähtivät kostoretkelle. Yakub Muhamud osoittaa päässään olevaa vihertävää kangashattua, josta hänet tunnistaa muslimiksi. Se oli paikka, jossa pysyin kasassa, Muhamud kertoo. Muhamud kertoo, että ensimmäisessä viranomaisten ja muslimiyhteisön edustajien välillä pidetyssä tapaamisessa näki molempien osapuolien jännittävän ja jopa pelkäävän. Pentikäinen puolestaan on parhaillaan siirtymässä sen johtajaksi. Peruskoulun jälkeen Muhamud kouluttautui LVI-asentajaksi ja työskenteli alalla seitsemän vuotta. Lopulta hänestä tuli Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston konsultti. Yksi suurimmista ongelmista ja haasteista työssä ovat molemminpuoliset ennakkoluulot. Vuonna 2011 Muhamud oli mukana perustamassa maahanmuuttajien kotiutumista edistävää Kehitä ja arvosta ry:tä. Koko koulun piha pysähtyi samalla hetkellä, kun tummaihoinen poika astui bussista. Kaupasta on nimittäin mahdollista soittaa ulkomaanpuheluita. Radikaalin islamintulkinnan leviäminen on siis ollut ensimmäisenä juuri muslimien ongelma. Neljä vuotta myöhemmin Yhdysvaltain joukot rantautuivat maahan Yhdistyneiden Kansakuntien valtuutuksella. Hän rakentaa siltaa viranomaisten ja muslimiyhteisöjen välille. Hän on nähnyt läheltä, kuinka paljon syrjäytyneiden nuorten omaksuma radikaali tulkinta islamista aiheuttaa pahaa koko yhteisölle. Tätä tehtävää noin kolmekymppinen espoolaisyrittäjä toteuttaa Uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston konsulttina yhteistyöprojektissa Suomen sisäministeriön kanssa. He pukeutuvat farkkuihin, koska silloin soluttautuu paljon paremmin joukkoon, hän pohtii. Sen avulla Muhamud pystyi liittämään käytännön kokemuksensa radikalisoitumisesta tutkimustietoon. Kaksi vuotta kestäneet taistelut koskettivat myös Muhamudin kotikaupunkia Mogadishua. Koulunkäyntiä ja elämää perhekodissa varjostivat monien rasistiset asenteet. Kun tunsin, että tarvitsen lohdutusta, sain sitä. Muhamudin mukaan osa muslimiryhmistä on jopa kaikkia muita ryhmiä huonommassa asemassa, koska ne ovat terroristien näkökulmasta pettäneet islamin. Muhamudin ollessa kolmevuotias vuonna 1988 hänen kotimaassaan Somaliassa syttyi sisällissota. Tapaaminen viranomaisten ja uskonnollisten johtajien välillä kuitenkin hälvensi moVerkostoituja Yakub Muhamud on nähnyt läheltä, kuinka riipaisevaa nuoren radikalisoituminen on yhteisölle. Kaupan kautta hän on päässyt tutustumaan muslimiyhteisön huoliin radikalisoitumisesta. He tukivat Muhamudia kasvamaan tämän omaan uskonnolliseen perinteeseen. Toistaiseksi se on kuitenkin ollut todellinen ongelma vain suomalaisille muslimeille. Syyrian konfliktissa määrällisesti suurin kärsivä joukko ovat muslimit. Koko koulun piha pysähtyi samalla hetkellä, kun tummaihoinen poika astui bussista. Veli jatkoi matkaansa Egyptiin ja kahdeksanvuotias Muhamud jäi asumaan kontiolahtelaiseen perhekotiin Pohjois-Karjalassa. Nuorten radikalisoitumista ehkäisevän Kehitä ja Arvosta ry:n perustaja • Perheessä vaimo ja kolme lasta. Maa ajautui kaaokseen. Isisin riveihin on lähtenyt Suomesta ainakin viisikymmentä ihmistä. Toinen tärkeä yhteistyökumppani on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kehitysyhteistyöjärjestö Kirkon ulkomaanapu
Vastaavasti epäilykset yhteistyökumppani Kirkon Ulkomaanapua kohtaan ovat hiljalleen vähentyneet sinnikkään yhteistyön tuloksena. – Seuraavat kymmenen vuotta ollaan Suojelupoliisin tarkkailulistalla, vaikka eivät radikalisoituneet yksilöt enää käy moskeijassa, Muhamud sanoo synkeänä. Muhamud uskoo hyväksytyksi tulemisen kokemuksen olevan tehokkain tapa yhdistää ihmisiä yhteiskuntaan. Hän haluaa, että yhteisöillä on todellisia keinoja puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa. Tiedotusvälineiden kielessä islam ja terrorismi linkittyvät vahvasti toisiinsa. Syyriaan jo matkalla olevan nuoren kohdalla ongelmanratkaisu vaatii jo huomattavan paljon enemmän kuin radikaaleja ajatuksia ensimmäistä kertaa hautovan. Muhamudille oman uskonnon sisäinen näkökulma on tärkeä. – Suomessa ei ole yhtään sellaista ihmistä, joka tekisi aitoa radikalisoitumisen ehkäisemistä työkseen. Tämä ei koske vain maahanmuuttajia, vaan myös heidän Suomessa syntyneitä lapsiaan sekä kantasuomalaisia muslimeja. Aloitteen tekijä vain on puuttunut, Muhamud sanoo hymyillen. Sen seurauksena nuori jää yksin ja etsiytyy entistä helpommin omaa ajatteluaan tukevien joukkoon. Käytännössä ratkaisu on ajaa nuori pois yhteisöstä. Ei kukaan sodi omaa maataan vastaan. Myös islamin suuntauksia on lukuisia. Suomen muslimiyhteisö koostuu lukuisista eri kansalaisuuksista. Muhamud muistuttaa, että länsimaiden ja islamin välisestä sodasta puhuminen on myös kaikkien terroristijärjestöjen pääviesti. – Heitä pitää käyttää. Heille on annettu uskonnonvapautta. Nuoren kannalta paras tilanne olisi saada apua varhaisessa vaiheessa. Mutta koen edelleen olevani vain somali, koska niin muut minuun suhtautuvat. Heille asioiden perusteleminen Koraanilla ja uskonnon perinteellä on tärkeää ja tekee asiasta uskottavampaa. – Yhdysvallat sotii monia muslimimaita vastaan. Maassa on parin miljoonan muslimin yhteisö. – Olen kasvanut enemmän suomalaisessa kuin somalialaisessa perhe-elämässä. Hän opiskelee qatarilaisen Islamic Online Universityn kirjekurssilla. Muhamud iloitsee, että kaikkien merkittävien muslimiyhteisöjen johtajat ovat sitoutuneet yhteistyöhön Ulkomaanavun ja sisäministeriön kanssa. Silti Syyriaan on lähtenyt tiettävästi noin sata ihmistä. Siksi on oltava verkostoja, jotka toimivat yhteisöjen sisällä. Sodasta huolimatta heidän muslimiyhteisönsä on integroitunut amerikkalaiseksi. Kotimaa 9.4.2015 MATKALLA 11 lempien puolien ennakkoluuloja. – Miksi maasta, jonka monet muslimit kokevat vihollisekseen, ei lähde muslimeja taistelemaan. JoonA RAudASKoSKi Olemme kuitenkin puhumalla saaneet nuoret muuttamaan mielensä. Jos suomalaiset musliminuoret alkavat uskoa koko länsimaisen yhteisön olevan myös heitä ja heidän uskontoaan vastaan, syrjäytyminen ja radikalisoituminen helpottuvat. Pieniä muutoksia ajattelussa huomaa siellä, missä ihmiset kokoontuvat. jukka grans tr öm. Heillä ei edes ole kokemusta muusta. Keinot puuttua nuorten ongelmiin ovat Muhamudin kokemuksen mukaan helppoja. He ovat saaneet rakentaa moskeijoita samalla tavalla kuin muutkin uskonnot omia rakennuksiaan. Muutamassa kuukaudessa olemme kuitenkin huomanneet, että kaikilla on yhteistyöhalukkuutta. Jos kokee Suomen omaksi maakseen, ei sille tee pahaa, Muhamud pohtii. Viranomaisille ilmoittaminen kuitenkin leimaa esimerkiksi koko moskeijan radikaaliksi. Esimerkki löytyy Yhdysvalloista. Jos sitä ei hyödynnä, se on verovarojen tuhlaamista, Muhamud naurahtaa. Silloin alun perin väärästä mielikuvasta on tullut totta. Tärkeintä on kuitenkin ajoitus. Silti heillä on vaikeuksia sopeutua yhteiskuntaan. Muhamud kertoo huomanneensa nuorten muuttuneen myönteisemmiksi radikaaleille ajatuksille islamista. Suomalainen yhteiskunta on kasvattanut ja kouluttanut meidät. Tämän Muhamud haluaa muuttaa. En voi tunkea väkisin paikkaan, johon minua ei haluta, hän sanoo. Ongelma on, etteivät monet muslimit kuitenkaan tunne itseään suomalaisiksi. Aluksi kohtuullisen lähellä olleet osapuolet ovat ajautuneet kauaksi toisistaan. Muhamud pitää erityisen tärkeänä saada nuoret muslimit mukaan edistämään radikalisoitumisen ennaltaehkäisemistä. Ei ole mitään ohjeita eikä asiaan panosteta oikeasti. Suhdeluku on Suomeen verrattuna pieni. Yhteisöjen ongelma on, että niiden näkökulmasta kaikki nykyiset keinot reagoida nuorten ajattelun muutokseen ovat huonoja. Yleisellä tasolla yhteinen uskonto on kuitenkin enemmän yhdistävä kuin erottava voima. Ei meidän tarvitse odottaa, että jotain tapahtuu, Muhamud sanoo. – Muslimiyhteisöt ovat erittäin eristäytyneitä Suomessa. Sitä paitsi suurin osa suomalaisesta somaliyhteisöstä on jo syntynyt Suomessa. He kokevat maan omaksi maakseen. Kyse ei ole vain sivilisaatioiden törmäämisestä jankkaavasta puheesta. Muhamudin mukaan muslimeja kohdellaan Suomessa ulkopuolisina. Sen hän uskoo auttavan häntä keskustelemaan paremmin muiden muslimien kanssa. On helppo sanoa sen olevan muslimien vihollinen
On kiehtovaa ajatella, että Mikael Agricola saarnasi samaisessa kivikirkossa. Kaisakin oli kristitty ja hänet oli kastettu. Siihen aikaan aurinko kiersi maata. Katariina oli keskiajalla yleinen nimi. Maaria oli yksi Agricolan palkkapitäjistä 1540-luvulla. Kotimaa 9.4.2015 12 MATKALLA Suomen kirkon historiasta tulevat vastaan suuret miehet, henrikit ja mikaelit, jaakot ja johannekset, paavot ja fredrikit. Sen avulla voimme piirtää kuvan suurmiehen äidistä. Tätä pohtii kirjailija, sanoittaja Tytti Issakainen. Suomen alueella uskonto oli roomalaiskatolilaisuus. Se tarjosi oppineille yhteisen kielen ja loi yhteistä symboliikkaa ja tapoja hajanaisten kulttuurien välille. Tämä näkyi tavallisten suomalaisten elämäsk uv IT u S : p ä Iv I k A r JA lAI nen , TA u S TA k uv A : S c A n S Tockpho To. Nimitetään häntä vaikkapa Katariinaksi eli kotoisasti Kaisaksi. Turun Maarian kirkko on kotikirkkoni. Uskonto yhdisti Pohjolan suureen Eurooppaan. Hän toimi seurakunnan kirkkoherrana. Mahtoiko Agricolan äiti käydä koskaan Maariassa kuulemassa poikansa saarnaa. Galileo Galileihin oli vielä aikaa, mutta maa oli alkanut jo Kaisan lapsuudessa pyöristyä lättänästä palloksi. Sellaiset hämmästyttävät uutiset kulkeutuivat Pohjolaankin. Jokaisella heistä on ollut äiti, mutta heidän vaikutuksestaan kuuluisiin poikiinsa ei ole kirjoitettu. Kristoffer Kolumbus löysi Itä-Intian eli Amerikan 1493. Me emme tiedä Agricolan äidistä edes nimeä. Jos Kaisa olisi ollut hiukan yli parikymppinen saadessaan Mikaelin noin vuonna 1510, hän olisi itse syntynyt 1480-luvun lopulla. Millainen äiti mahtoi kasvattaa Mikael Agricolan. Mutta tiedämme jotakin siitä, millaisessa maailmassa hän eli
Ehkä Kaisa tapasi nelikymppisen poikansa nuorikon, Birgitan, mutta pojanpoikaansa Kristiania hän ei enää nähnyt. Ajan henkeen ja myös kristillisiin hyveisiin, joita hän itse opetti, kuului: Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Ehkä äiti odotteli viestejä pojasta sydän syrjällään. Hän kävi nelimiehisessä lähetystössä vahvistamassa rauhansopimuksen Moskovassa. Kaisan piti tuntea tavat, miten ollaan nimismiesten ja pappien seuMahtoiko Agricolan äiti käydä koskaan Maariassa kuulemassa poikansa saarnaa. Tie oli vanha Kuninkaantie, joka kulki Turusta rannikkoa pitkin Raaseporin linnaan, siitä Porvooseen ja edelleen Pernajan kautta Viipuriin. Ruotsin Itämaa eli Suomen alue, oli saanut kehittyä pitkään suhteellisen rauhallisissa oloissa. Hevosista isäntä huolehti itse, mutta emännänkin täytyi tulla niiden kanssa toimeen. Tämän talon emännän täytyi osata emännöidä isompaakin joukkoa, ainakin silloin, kun talossa pidettiin käräjiä. Mikon kahdeksan opintovuotta Viipurissa eivät olleet kaikilta osin rauhallisia. Mistä Agricola sai nämä ominaisuudet ja taidot. Asukkaita Pernajassa oli Agricolan kuoleman aikoihin kolmisen tuhatta. Talonpoika tarvitsi vaimokseen tuhdin työihmisen, hyvän työparin, jolle saattoi uskoa jyväaitan avaimet, lehmät, lampaat ja lapset. Kun Olavi kuoli ennen vuotta 1543, Kaisa jäi kolmen tyttärensä kanssa hoitamaan tilaa. Karja piti talon lihassa ja maidossa. Hän teki rauhanneuvottelumatkan Moskovaan – viimeisen matkansa. Millaisella paikkakunnalla Kaisa eli. Todennäköisesti äiti antoi pojalleen varhaiset, syvälle tajuntaan painuneet kielivirikkeet. Hän ei saanut pelätä isojakaan herroja. Viljely oli tärkeää Torsbyssä kuten muuallakin Uudellamaalla. Pikkutyttönä Kaisa kuuli varmaan tarinoita Viipurin hurjasta venäläispiirityksestä ja Viipurin pamauksesta vuonna 1495. Ehkäpä käräjätalon isäntä ja emäntä olivat itsekin havainneet, että Mikko oli hyväoppinen. Seuraavana vuonna 1510 Viipurin ja Olavinlinnan päällikkö, joka oli koko Suomen käskynhaltija, onnistui neuvottelemaan Moskovan kanssa vuosikymmenien rauhan. Kaisan on täytynyt olla ponteva nainen. Todennäköisesti äiti antoi pojalleen varhaiset, syvälle tajuntaan painuneet kielivirikkeet. Lukea äiti ei varmaankaan osannut. Läänin päällikkö kehitti Viipurista voimakasta kauppakaupunkia. Äiti on synnyttäjä, elämän kantaja. Nuorelta Mikaelilta vaadittiin rohkeutta, kun hän purjehti Keski-Euroopan myrskyihin 1536. Täytyi olla neuvokas ja toimeen tarttuva, järjestelykykyinen ja sitkeä. Jokainen luova kirjoittaja herkuttelee kielellä ja nauttii siitä, että kielen keinoin voi rakentaa näkymättömiä maailmoja nähtäviksi ja kuultaviksi. Tilanhoito oli perheyritys. Mikaelin isä oli maanviljelijä nimeltään Olavi. Koulutuksen kautta poika voisi päästä sellaiseen asemaan. Ehkä he kurkottivat tulevaisuuteen, jotta heidän poikansa saisi hyvän aseman elämässä. Voisi melkein kuulla, että äiti-sanalla on ollut hänelle merkityksellinen sisältö. Porvooseen, Suomen toiseksi vanhimpaan kaupunkiin, oli Pernajan Pyhän Mikaelin kirkolta maanteitse matkaa noin 30 kilometriä. Kävikö Mikael Agricola korkea-arvoisena kirkonmiehenä tapaamassa äitiään. Hajoavan unionin valtataistelut ovat heijastuneet nuoren emännän elämään, kun valtaapitävät aateliset eli verottajat vaihtuivat ympärillä. TyTTi issAKAiNeN toimitus@kotimaa.fi. Tanska terrorisoi Suomenlahtea. Niillä main kun Kaisa meni miehelään Pernajan Torsbyn kylään, maa soti tanskalaisten kanssa. Kaisa synnytti pojan rauhansolmimisvuoden aikoihin. Oletetaan, että hän oli syntyään Pernajasta, jossa Mikael Agricola syntyi. Papit ja piispat olivat yhteiskunnan arvoasteikossa korkealla. Kaisan lapsuus 1400-luvun lopulla oli poliittisesti levotonta aikaa. Vasta Kaisan kuoleman jälkeen tilaa alkoi hoitaa keskimmäisen tyttären mies Tuomas Laurinpoika. Veneeseen astumistakaan emäntä ei saanut pelätä. Hänen arvellaan kuolleen noin vuonna 1551, ilmeisesti jonkin verran yli 60-vuotiaana. Suomi oli joutunut unionivallan ja Moskovan kiristyvien suhteiden välimaastoon. Siihen Agricolalla oli nyt varoja. Sama tehtävä tuli aikanaan Agricolallekin. Vuonna 1509 venäläisuhka voimistui jälleen. Kaikenlaisia kulkijoita tuli ja meni, papistoa, sotilaita, aatelisia, talonpoikia. Hän osoittautui avoimeksi ja kyvykkääksi omaksumaan uudenlaista ajattelua, tietoa ja toimintaa. Kotimaa 9.4.2015 MATKALLA 13 rassa. Keväällä 1497 kirkkoherra Cyprianus Andrae matkusti Turun kanungin Gregorius Johanniksen kanssa Novgorodiin neuvottelemaan valtakuntien välisestä rauhasta. Siitähän kerrottiin ympäri Eurooppaa. He solmivat kuuden vuoden rauhan. Se oli laaja ja perinteikäs emäpitäjä, joka ulottui pohjoisesta Artjärveltä, läheltä nykyistä Lahtea, etelärannikolle nykyiseen Loviisaan asti. Äitinä Kaisa lienee antanut sanat tunteille. Voita käytiin myymässä ehkä Porvoon markkinoilla. Tästä saattaa syntyä mielikuva, että yksinkertainen talonpoikaisperhe oli kirkkoherran taivuteltavissa. Pernajanlahden rannalta oli myös luonteva yhteys merelle. Mutta jo ennen Kaisan syntymää Moskovan suuriruhtinaskunta oli alkanut näyttää voimaansa. Uskon, että kieli ei ollut Agricolalle pelkästään järkiperäinen työväline, jolla saadaan Jumalan Sana kansan omalle kielelle. Käräjille tulevaa väkeäkin joutui pitämään kurissa ja järjestyksessä. Tilaan kuului ranta-alueita ja kalastus toi tärkeän lisän talouteen. Niinpä heidän vanhempansa olivat järjestelemässä liittoa ja pitivät huolta siitä, että liiton seurauksena suvut eivät ainakaan köyhdy. Noihin aikoihin tuleva piispa Mikael Agricola kuunteli äitinsä puhetta ja laulua, naurua ja itkua, äänensävyjä ja sydämenlyöntejä yhdeksän kuukautta. Matkaa Torsbystä Viipuriin oli noin 180 kilometriä. Olavin ja Kaisan avioliitto lienee punnittu ajan tavan mukaan tarkkaan. Mitä Kaisa mahtoi tuntea, kun hän lähetti noin kymmenvuotiaan Mikaelin kansainväliseen Viipuriin. Vuonna 1513 – kun Mikael oli noin kolmevuotias – kirkkoherra Bertil oli valtakunnan asialla. Oman valtakunnan laivojen lisäksi tallinnalaiset, saksalaiset, venäläiset ja hollantilaiset laivat seilasivat Suomenlahdella. Ympäristönä Pernaja ei ollut mikään tuppukylä. Tuolloin elettiin pohjoismaisen valtioliiton eli Kalmarin unionin aikaa. Agricolan käännösja kirjoitustyö on ollut luovaa. Agricola loi teksteissään rikkaan sanaston paitsi esineille ja asioille, myös tunteille. On arveltu, että juuri kirkkoherra Bertil huomasi pikku Mikon lahjakkuuden ja halusi, että vanhemmat laittaisivat pojan opintielle. Kuten muutkin äidit Kaisa hoiti, imetti, kantoi mukana, liekutti ja lauloi unilaulut, vaikka lapsenlikkoja ja mummuja mahdollisessa suurperheessä olisi ollutkin. Olavin talo oli siihen riittävän varakas ja arvostettu. Lapset eivät suinkaan aina ole vanhempiensa kaltaisia, mutta en voi olla miettimättä äidin osuutta pojan uralla. Myös Mikaelille. Emäntä tuli isännän kanssa pellollekin. Agricolan uraauurtaviin kirjallisiin urakoihin tarvittiin luovuutta ja kykyä tarttua toimeen, järjestelytaitoa ja sitkeyttä, kenties kunnianhimoa, kenties harrasta luottamusta Jumalaan. Käräjäjuttujen yhteydessä emäntä näki elämän risaista ja väkivaltaista puolta, mutta myös sovinnontekoa ja oikeudenmukaisuutta. Pernajalla oli vaikuttavia kirkkoherroja. Kenties Kaisa selaili ylpeänä abckiriaa (1543), katseli Rucouskirian kuvia (1544) ja halusi tietää, olivatko siellä myös ne rukoukset, jotka hän aikoinaan oli opettanut pojalle. Mikael Agricolan teksteissä esiintyy jonkin kerran sana ’äiti’. Hän lienee ihaillut Uutta testamenttia (1548), jossa oli ihan oikeaa Jumalan Sanaa suomeksi. Kenties Kaisakin näki piispa Maunu Särkilahden sotajoukkoja, kun nämä marssivat ristiretkelle venäläisiä ortodokseja vastaan. Hän toteaa kirjoittamastaan kielestä, että hän on poiminut aineksia eri murteista, mutta eniten Varsinais-Suomen kielestä, koska tämä maakunta on niin kuin muitten äiti. Emännän piti myös osata valmistaa kankaat ja vaatteet itse. Ehkä Pernajanlahden rannallakin tunnettiin juuttivihaa. Millaiseen perheeseen pikku Mikael syntyi. Vanhemmista tuli huolehtia. sä kuvina kirkkojen seinillä ja holveissa, kastetoimituksina ja hautaustapoina, pyhäpäivien messuina, pyhimyksiin turvaamisena ja elämän arvoina
Erityisesti kourallinen perustuslakijuristeja (”papisto”) vaikuttaa hänen mukaansa kannanotoillaan paljonkin päätöksentekoon, kuten sote-uudistuksen kompuroinneissa tuli ilmi. Lopputuloksena on, että vanhoillislestadiolaisuus taitaa näyttäytyä konservatiivisempana kuin se onkaan ja rauhansanalaisuuden arviointi painottuu liiaksi liberaaliin suuntaan. Säntillistä työtä tehnyt Uimonen juurii myös Sipilän menestyksekkään uran liikemiehenä ja rakettimaisen nousun politiikan huipulle. 168 s. Tammi. Valtakunnanpolitiikkaan jää Soininvaaran kokoinen reikä. Näin ei ole, vaikka haastatteluihin kirja pitkälti perustuukin. Tietokirjailija Risto Uimonen tekee Sipilän henkilökuvassa selväksi, ettei Sipilä ole vanhoillislestadiolainen vaan edustaa pienempää lestadiolaista ryhmittymää rauhansanalaisuutta ja sen liberaalia siipeä. JOHannES IJÄS Risto Uimonen: Juha Sipilä – Keskustajohtajan henkilökuva. Varsinais-Suomen vaalipiiri MuM, kanttori, laulupedagogi Silvia Koski Kunnanvaltuutettu ja ryhmän pj, koulutuslautakunnan pj, Salon seudun jätehuoltoltk jäsen, V-S sairaanhoitopiirin valtuuston jäsen ja ryhmän pj, kirkkovaltuutettu. Perussuomalaisiin liittynyt historioitsija Arto Luukkanen on kansanedustajaehdokkaaPolitiikkaan meno voi tuhota vaikutusmahdollisuudet. Teos. Kirjan mukaan suomalaiseen politiikan journalismiin on tullut langenneiden poliitikkojen päänahkojen metsästys. Suttuinen kansi luo ensivaikutelman kiireisten toimittajien vauhdilla tekemästä haastattelukirjasta, joka suoltaa poliittisten vaikuttajien tilityksiä. na Uudellamaalla. Teos. Kotimaa 9.4.2015 14 YHDESSÄ Vaikuttava kirja vaikuttamisesta Jos pitäisi suositella tänä vuonna ilmestyneitä poliittisia kirjoja, yhtenä suosikkina olisi Reetta Rädyn ja Ville Blåfieldin kirjoittama Kuka hullu haluaa poliitikoksi. Opus käsittelee vaikuttajia suhteessa julkisuuden paineeseen. Sen jälkeen he ovat olleet enemmän tai vähemmän kehityksen jarruina. Hyvin kirjoitettu, tiivis teksti luo autenttisen kuvan. destaan ehdolle 2011 ja tuli valituksi. Venäjä-asiantuntijan kirjassa näkyy vahvasti ulkoja turvallisuuspolitiikkaa. Sinänsä piiritason kirja nuoren puolueorganisaation synnytystuskista ja sääntöjen rajamailla kulkemisesta on tärkeää dokumentaatiota. Demarit saavat kuulla kunniansa pitkin kirjaa. Docendo . Hyvä, kun asia on nyt käyty läpi. Soininvaara esittää omia analyysejaan viimeaikojen poliittisista prosesseista, kuten sote-uudistuksesta. Katainen ja Stubb eivät niinkään. Vaikuttaa voi työryhmässä. Minerva . 431 s. Paavo Lipponen saa Soininvaaralta kiitosta jämäkkänä johtajana. Soininvaaran mielestä demarit ovat olleet rakentamassa Suomea aina 1990-luvun lopulle saakka. 78 Mainoksen maksaa ehdokas itse. ”Minulla on tunne, että tavallinen elämä ei kelpaa politiikkaan. Se väittää, että ministerin ero tuskin on yhdenkään paljastuksia kaivavan journalistin tavoitteena. kuplaa Ja puDOtuSta Oulun perussuomalaisten Sirpa Ahola-Laurila käsittelee kriittisesti perussuomalaisuutta kirjassaan Soinin kupla. Arto Luukkanen: Vapaan pudotuksen Suomi – Tyhjätaskuna karhun syleilyssä. Sampsa Katajan mielestä täysistunto on teatteria eikä valiokunnissakaan pysty vaikuttamaan. Eduskunnan jättävän Soininvaaran kirja Jäähyväiset eduskunnalle on lukemisen arvoinen testamentti. JOHannES IJÄS Sirpa Ahola-Laurila: Soinin kupla. Keskeisimmäksi teemaksi nousevat vaikuttaminen ja vaikutusmahdollisuudet. lÄHtIJÄn tEStaMEnttI Vihreiden kansanedustaja Osmo Soininvaara on siitä ihmeellinen poliitikko, että häntä on arvostettu myös muissa puolueissa, ja vaikka oltaisiin hänen kanssaan eri mieltä. Keskustan puoluejohtajan Juha Sipilän uskonnollisuudestakin on tullut kiinnostava asia. Kirjan kuva Sipilästä on niin positiivinen, että sietää vain toivoa sen pitävän paikkansa, jos hän saa vaalien jälkeen lamassa kouristelevan Suomen asiat johdettavakseen. Vaalikirjassaan Vapaan pudotuksen Suomi hän käy läpi poliittista lähihistoriaa. Ja kun se vaade on niin kova, ajattelen, että tänne ei pääse ihmiset, joiden täällä pitäisi olla”, kansanedustaja Lasse Männistö (kok.) sanoo. Kokoomuksen ehdokkaaksi Helsingin vaalipiirissä lähtenyt Ruokanen tuo julki ajatteluaan eduskuntavaalien keskeisistä teemoista. Into. Joku taas osoittaa vakuuttavasti, miten politiikkaan meno voi tuhota vaikutusmahdollisuudet. Katso “Selvät sävelet” -video: www.silviakoski.. Luukkanen on omaksunut lyhyessä ajassa tekstiinsä perussuomalaisen klangin. Soini-kritiikki on kuitenkin varsin kesyä. Haastateltavat on saatu luopumaan poliittisesta jargonista. Kirjassa on myös kiinnostava osio, jossa hän käy lyhyesti läpi elämäänsä ja journalistin uraansa unohtamatta aikoja teologian opiskelijana. JOHannES IJÄS Tapani Ruokanen: Suomi selviytyy. Soininvaara puhuu usein viisaita selkeästi ja pelottomasti. Kiinnostavia ovat Soininvaaran näkemykset juristien vallasta politiikassa. Neljässä vuodessa oli tapahtunut jotain niin eduskuntatyöskentelylle kuin politiikallekin: ”Politiikasta oli tullut pinnallisempaa ja nopeita julkisuusvoittoja hakevaa”, hän kirjoittaa. OllI SEppÄlÄ Osmo Soininvaara: Jäähyväiset eduskunnalle. 198 s. pOlItIIkka Reetta Räty ja Ville Blåfield saivat haastateltavat luopumaan poliittisesta kielenkäytöstä. 247 s. Sampsa Katajan (kok.) kansanedustajien palkkaa vähättelevät lauseet nousivat kirjasta otsikoihin osoittaen samalla todeksi väitteet median saalistusvietistä. Kirjassa todetaan myös muun muassa, miten ministeriksi on kymmeniä kertoja vaikeampi päästä kuin tämän erityisavustajaksi, mutta vaikutusvallassa ero ei ole välttämättä yhtä suuri. JOHannES IJÄS Ville Blåfield ja Reetta Räty: Kuka hullu haluaa poliitikoksi. Mitä ne ovat poliitikon, ministerin, avustajan, virkamiehen, kaupunkiaktivistin tai räppärin kohdalla. 264 s. Silti hän kertoo tavanneensa politiikassa kapasiteeteiltaan ylivertaisia ihmisiä. Soininvaara jäi pois eduskunnasta jo 2007, mutta asettui uuRuOkanEn ValItSI kOkOOMukSEn kotimaa-lehdenkin päätoimittajana toimineen Tapani Ruokasen kirja Suomi selviytyy on klassinen vaalikirja. Väite ei pidä paikkaansa ainakaan sillä perusteella, miten moni skuupin tehnyt toimittaja muistaa mainita uutisensa aiheuttaneen jonkun eron. Nuhteettomuuden vaade on niin kova. Toimittajien oma panos, ajattelu ja jäsentely saavat aikaan rullaavan lukupaketin. Vaikuttamisen motiivit ja työn ristiriidat tulevat esiin tavalla, joka saa tuntemaan, että puhutaan totta ja kurkistetaan vallan kammareihin. 246 s. Ulkopuolelta kirjasta odotettiin jonkinlaista piikkimattoa puolueen johtajan Timo Soinin autoritaarisuudestakin moititun tyylin hidastajaksi. uSkOntO EI JÄÄ YkSItYISaSIakSI kun joku on lähellä pääministerinpostia, kaikki mahdolliset kivet käännetään
Elokuva puhuu asiasta, joka yhä vaikuttaa keskellämme. Luterilaiset edustavat perinneliikettä, joka on torjunut vääränä oppina monia näistä konkretisoinneista. kuva: SoT.virk. Tekeillä oleva tv-dokumenttielokuva selvittelee, miten perheet selvisivät psyykkisesti murtuneiden miesten kanssa. Elokuvassa halutaan kuulla, miten miehen sotatrauma koettiin ja kuinka se vaikutti perheissä. Itse puhun mieluiten vaelluksesta pyhiin. Pyhiinvaelluksen elpymisestä ei voi kuitenkaan kuin iloita. Opit kiirastulesta sekä ehtoollisesta sovitusuhrina vahvistuivat. mIKKO mALKAvAArA Kirjoittaja on teologian tohtori, joka toimii lehtorina Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Siksi hän painotti kristinuskon näkyviä ilmenemismuotoja. Gregoriaaniselle musiikillekin nimensä antanut Gregorius oli käytännöllinen kirkonjohtaja, hallintomies, diplomaatti sekä lähetystyön tukija ja organisaattori. Mielen järkkymistä ei pidetty sotavammana. Innostus ikivanhaa vaellusreittiä kohtaan alkoi 1980-luvulla. Sen soisi vain laajenevan yhdestä tavaramerkiksi tulleesta massailmiöstä paljon monipuolisemmaksi. Valmis elokuva esitetään aikanaan YLE TV1:n Dokumenttiprojektissa. Gregorius ymmärsi, että levitäkseen ja juurtuakseen yksinkertaisen kansan pariin uskonnon tulee olla konkreettista ja helposti omaksuttavaa. Psyykkisesti vammautuneille myönnettiin vain harvoin sotainvalidistatus ja siihen liittyviä avustuksia. Elokuvan tuottaa Filmimaa Oy tuottajanaan Markku Tuurna. Traumatisoituneet miehet jätettiin perheidensä kontolle. ELOKUvA Ohjaaja etsii sodassa traumatisoituneiden miesten lapsia haastatteluun. T uhannet pyhiinvaeltajat kävelevät parhaillaankin vaivalloista matkaa Luoteis-Espanjan Santiago de Compostelaan apostoli Jaakobin pyhäinjäännösten ääreen. Juuri tämä on Korhosen tulevan elokuvan ydintä. Millaista oli kasvaa sodan kokeneen isän kanssa. Sodan jälkeen sotapsykiatriset sairaalat suljettiin nopeasti. Se merkitsee monenlaista kulkemista, matkoja pyhiin paikkoihin ja itselle arvokkaaseen, myös matkoja omaan sisimpään ja lähimmäisen luo. Pyhiinvaellus. Uskon salaisuuksia ankkuroitiin jokamiehen järjellä ja havaintokyvyllä hahmotettaviin paikkoihin ja asioihin. Kriittisyys onkin viisasta vaikkapa pyhäinjäännösten kohdalla. Noin 15 800 miestä sai psykiatrista sairaalahoitoa jatkosodan sotatrauman vuoksi. Perheellisten ja iäkkäiden miesten mieli järkkyi nuoria ja perheettömiä enemmän, koska heillä oli huoli omaisistaan. Sitä ennen pyhiinvaellusten suosio oli ollut pitkään lamassa, kunnes uudenlaisen spiritualiteetin etsintä nosti pyhiinvaelluksen jälleen esiin uskonnollisuuden konkretisointina. Teos pohjautuu Kivimäen väitöskirjaan, jossa hän kävi läpi 500 sotapsykiatriseen sairaalaan päätyneen miehen potilaskertomukset. SAKArI SArKImAA Jos olet elänyt isäsi sotatraumakokemusten kanssa, ota yhteyttä 20.4. Pyhiinvaellukset ja pyhäinjäännökset olivat tällaisia konkretisointeja. Timo Korhonen arvioi, että elokuva valmistuu syksyllä 2016. Haastattelut tehdään kevään ja kesän 2015 aikana. Siihen suuntaan kristinuskoa vei jo 500-luvun lopun paavi Gregorius Suuri. Korhonen sanoo, että kansakunta hautasi sotatraumat vaikenemiseen ja jälleenrakentamiseen. Koska sotineen miehen lapsi on voinut syntyä jo paljon ennen sodan alkamista tai vasta isän vanhemmalla iällä rauhan aikana, etsittävät henkilöt voivat olla noin 55–80-vuotiaita. Elokuvaan haetaan muun muassa Kirkon mediasäätiön tukea. Sysäys elokuvaan oli Ville Kivimäen teos Murtuneet mielet, joka voitti Tieto-Finlandia -palkinnon vuonna 2013. mennessä joko sähköpostilla: timo.korhonen@filmimaa.fi, puhelimitse 0400-388503 tai kirjeitse: Filmimaa Oy, Siaminkatu 14, 00560 Helsinki. Onneksi Suomessakin on jo vuosien ajan nähty vaivaa pyhiinvaellusreittien rakentamiseksi ja kunnostamiseksi. Sankareita olivat vain kaatuneet tai fyysisesti vammautuneet. uuno Laukka / Sa-kuva kansakunta hautasi sotatraumat vaikenemiseen ja jälleenrakentamiseen. Englannissa autoilijakin kiinnittää huomiota teitä ylittäviin pyhiinvaelluspolkuihin. Miten kauan trauma vaikutti. Ja lopulta, miten siitä päästiin yli – vai päästiinkö. Pelastukseen johtavalla tiellä oli oltava selkeitä suuntamerkkejä. Kivimäen mukaan oleellisesti paljon enemmän miehiä järkkyi psyykkisesti, mutta suuri osa palasi rintamalle lyhyen toipumisen jälkeen ilman sairaalahoitoa. Sitä varten hän etsii näiden miesten lapsia kertomaan isästään ja siitä, millaista oli kasvaa sodassa traumatisoituneen miehen perheessä. Gregorius painotti myös ripin, hyvitystöiden ja katumusharjoitusten merkitystä. Kotimaa 9.4.2015 YHDESSÄ 15 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Sodan traumat vaikuttavat perheissä Pappi, elokuvaohjaaja ja taiteen tohtori Timo Korhonen ohjaa tv-dokumenttielokuvan miehistä, joiden mieli järkkyi jatkosodassa 1941– 1944. Sotatraumaa jopa hävettiin ja sitä saatettiin pitää tekaistuna keinona päästä pois rintamalta. Hyvä esimerkki on pyhän Birgitan vaellusreittiverkosto Lempäälässä
Pelon tunne ja sen kestäminen kertoo luonteestamme ja taustastamme. SAKArI SArKImAA sakari.sarkimaa@kotimaa.fi Sorron alta voittoon Olenko lakannut luottamasta Jumalan huolenpitoon, kun pelkään sotaa ja sairauksia. Jakamalla asioitaan toisen kanssa ne asettuvat paikalleen ja saavat oikeat mittasuhteet, selittää Arola. Vasta syntiinlankeemus toi pelon osaksi ihmiselämää. – On selvää että sairaus, tulosten odottaminen ja kuolema nostavat esiin pelkoja. Endel pystyttää kouluun vastustuksesta huolimatta miekkailukerhon. Täyteen uskonvarmuuteen pelko ei kuulu, mutta on varsin luonnollista, että kristitylläkin on pelkoja ja huolia, Seppänen sanoo. Kuunteleva lähimmäinen riittää. Endel Nelis (1925–1993) ehti nähdä Viron itsenäistyvän kaksi vuotta ennen kuolemaansa. Silloin on tärkeää päästä puhumaan jonkun kanssa. – Pelko on inhimillinen tunne ja kokemus, sanoo Tuusulan seurakunnan aikuistyön pappi Lauri Seppänen ja muistuttaa, että syntiä se ei ole. Ilma on yhtä utuinen, savun tuoksu leijuu ilmassa, kuten usein Haapsalussa. Joskus pelosta on kehittynyt trauma, ja silloin tarvitaan ammattilaista, joka auttaa palastelemaan sen käsiteltävään kokoon. Elokuva koskettaa sukulaiskielenkin takia suomalaisia. Onko tämä paikka, jossa vaarat väijyvät, vai lämmin kotipesä, jossa meillä on oma paikkamme. Raamatun kertomuksessa Aatami ja Eeva katselivat rohkeasti Jumalan ja toistensa kasvoja. Yhdessä voidaan puhua pelkoa pienemmäksi. – Kristityn elämään mahtuu monia erilaisia vaiheita. Onko pelko epäuskoa. Lasten into, oppimisen halu ja riemu välittyvät hienosti. On tärkeää huomioida ne hetket, kun pahin ei tapahdukaan. Voi pelätä yhdessä ja huomata, että jakamalla pelko puolittuu. – Tärkeintä on olla läsnä omasta pelostaan huolimatta mennä lähelle. Kun astun Kino-Tapiolasta ulos, en ole varma olenko Haapsalussa vai kotona. Se vei hänetkin isoihin kisoihin, kuten Endelin ryhmät. Kotimaa 9.4.2015 16 YHDESSÄ NOJATUOLI L iikutun usein elokuvissa, joissa syrjityt menestyvät ja huonoista oloista ihminen nousee kuin tuhkasta kukoistukseen. Kuinka selviän, kun laskuihin ei ole rahaa, miten kasvatan lapsiani, kun en jaksa huolehtia edes itsestäni. Elokuva korostaa, kuinka tärkeää lapselle on aikuisen antama tuki ja huomio. Ihmisellä on syntyessään vain kaksi pelkoa, kovat äänet ja putoaminen. – Turvallinen kiintymyssuhde pikkulapsivuosina luo pohjan, jonka päälle ihminen rakentaa maailmankuvaansa. Pelko ruokkii pelkoa, mutta kokemukset onnistumisesta kasvattavat uskoa ja luottamusta. Tutkimusten mukaan ihmisellä on syntyessään vain kaksi pelkoa, kovat äänet ja putoaminen. – Ihminen tarvitsee aina toista ihmistä. Hän on takaa-ajettu Neuvosto-Virossa, koska tuki saksalaisia sodassa. Hänen perustamansa miekkailukerho toimii yhä. – Elämä kantaa, ja Jumala kantaa elämää, Arola hymyilee. Ajatus avuttomuudesta, toisten varaan jäämisestä ahdistaa, kertoo johtava sairaalapastori Jussi Ollila Hyvinkään seurakunnasta. Opettajasta tulee isähahmo oppilaille, joista monet ovat orpoja sodan ja kyyditysten jäljiltä. Tarina on niin todellinen – juoni perustuukin löyhästi tositapahtumiin. Joskus pelot kasvavat niin suuriksi, että ne peittävät alleen uskon, toivon ja rakkauden. Harjoittelumiekat tehdään aluksi pajunoksista, koska välineitä ei ole. Hän huomauttaa, että pelkoja voi olla myös sairaan omaisella. Stalinin varjo tuo elokuvaan dramatiikkaa ja tunteen, että kaikki tämä olisi voinut tapahtua Suomessakin. Näissä tilanteissa diakoni kuuntelee ja auttaa löytämään ratkaisun. Kuinka kohdata sairas, mistä puhua hänen kanssaan. Sairaalapappi kohtaa ihmisiä, jotka ovat joutuneet kenties elämänsä pelottavimpaan tilanteeseen. Papille ihmiset tuovat pelkojaan esiin esirukoustilanteissa, diakoni kuulee arkielämään liittyviä pelkoja. Historiamme ja lapsuudenkokemuksemme määrittävät pitkälle, miten koemme maailman. Jumalan läheisyyden kokeminen tuo turvallisuuden tunKristittykin pelkää KrISTITYN vAELLUS Pelätessään rangaistusta tai torjutuksi tulemista ihminen saattaa sulkea Jumalan sielunsa ulkopuolelle. Elokuvan yksi näyttämö on Haapsalun komea museorautatieasema, sama, jolta monille tuttu Astrid Lindgrenin kirjoen kuvittaja Ilon Wikland aikoinaan lähti maailmalle. Elokuvan ydintä on, kuinka rakkaus ja rohkeus voittavat esteet. Tällainen on Klaus Härön uusin elokuva Miekkailija. Muut me opimme. Sama kerho, jossa hyvä ystäväni Sulev Haapsalusta opiskeli koululaisena miekkailun. Sielunja ruumiinhätää voidaan helpottaa, Ollila kertoo. Joskus luottamus on vahvempaa, joskus se horjuu. Jokaisella on oikeus tulla nähdyksi omana itsenään. Jos perustukset järkkyvät, tulee luottamuksesta usein hatara rakennelma, kertoo diakoni ja perheterapeutti Reija Arola Tuusulan seurakunnasta. Joskus se on pelon kohtaaminen. Siinä, missä toinen on jo aivan lamaantunut, toista vasta vähän jännittää. Urheilu yhdisti laulun lailla kansaa ja oli yksi virolaisten voima kohti vapautta miehittäjävallan alta. Alun perin meihin ei ole ohjelmoitu pelkoa. Muut me opimme.. Enemmän kuin kuolemaa olen kuitenkin nähnyt ihmisten pelkäävän kipua. Kuuntelijaksi, peiliksi, ei välttämättä tarvita ammattilaista. Haapsalussa Virossa kuvatussa elokuvassa voimistelunopettaja Endel saapuu 1950-luvun alussa Haapsaluun. Pelko on hyvin henkilökohtainen kokemus. Pelon voittaminen on voimaannuttavaa. – Puhuminen auttaa, se tekee pelon näkyväksi, haltuun otettavaksi. Ääneen puhuttuina asioista saa helpommin otteen. Nämä kysymykset ovat tuttuja monelle
On tärkeää rukoilla esivallan puolesta, ja niin viikoittain Suomen seurakunnissa tehdäänkin, pohtii Lauri Seppänen. Miten meidän käy. On myös heitä, jotka eivät kohtaa kuolemaa rohkein mielin. Uutiset ahdistavat. Pelko myös suojelee meitä. Tekijänsä käsivarsilla ihminen on kotonaan ja kokonainen. Kuollessaan jokainen kohtaa oman maailmansa lopun. Hän tuli itse kärsimyksemme keskelle, Ollila sanoo. Kotimaa 9.4.2015 YHDESSÄ 17 Maksaja: Timo Keskinen 8 myyntijohtaja, kasvatustieteen maisteri, Kangasala 5 kautta Kangasalan kirkkovaltuustossa 2 kautta kirkkovaltuuston puheenjohtajana Pirkanmaan vaalipiiri TIMO KESKINEN www.timokeskinen.. Hän lisää, että usein uskovan ihmisen on helpompi hyväksyä ajatus kuolemasta kuin ateistin. Katja ViHMaKoSKi HELSiNKi maija kuoppalalle on annettu viranhoitomääräys Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan V kappalaisen virkaan 1.5.2015 lukien. Tuomiokapituli on antanut viranhoitomääräykset: mira salmelaiselle Helsingin Mikaelin seurakunnan vs. Aatamin ja Eevan karkotus paratiisista kuvattuna viime vuosisadan alun raamattukorttiin. Hiippakuntauutiset jatkuvat sivulla 19. Miten tulisi suhtautua ilmiöihin, jotka voisi tulkita lopun ajan merkeiksi. Jumala tietää, mitä ihmisen elämä on. Useimmiten he ovat iäkkäitä, täyden elämän eläneitä ihmisiä. kuvA: WikimEdiA Commons / thE ProvidEnCE LithogrAPh ComPAny – Itseään saa suojella uutisilta, jotka pelottavat ja ahdistavat. Jokaisen uuden viikon alussa voimme ajatella, ettei tälläkään viikolla tarvitse pelätä. – Vaikka Raamatussa paljon pelosta puhutaankin, enemmän sieltä nousevat kuitenkin esiin armo ja rakkaus. VII seurakuntapastoriksi 14.1.–30.11., marianna saario-itkoselle Hämeenkylän II seurakuntapastoriksi 1.1.–31.12.2017, Antti kilvelle Loviisan suomalaisen seurakunnan vs. Mitä toisella puolella on. Luemme käsittämättömistä julmuuksista, joissa sisaremme ja veljemme kärsivät. Rakentaa tulevaisuutta teen. Jussi Ollilan mukaan maailmanlopun pelko voi joskus olla vaikeutta hyväksyä oma kuolevaisuutensa. Jussi Ollila kehottaa kuolemaa pelkäävää pelkäämään rauhassa. Kaste on armon väline, josta voi pelon keskellä muistuttaa itseään, selittää Lauri Seppänen. Pelätä ei silti tarvitse, Jumala on ohjaksissa. Jumalaa ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Porvoon suomalaisen seurakunnan I kappalaisen virkaa ovat hakeneet pastorit nina Eskoli, riitta kaajava, Eva kanerva, Janne kuusitunturi, rovasti urpo Luokkala, pastori kati Pitkänen, rovasti markku o. Lauri Seppänen kertoo kohtaavansa ihmisiä, joita kuoleman rajan yli astuminen ei pelota. – Helvettiin joutumista pelkäävää pyytäisin kysymään itseltään, mikä hänet erottaisi ristin ryöväristä. Ylimääräisten pelkojen ruokkiminen on tarpeetonta ja pahimmillaan sairastuttaa herkän mielen. Kristittykin saa pelätä kuolemaa. – Jumala-kuva määrittää suuresti suhtautumista sairauteen ja lähestyvään poismenoon. seurakuntapastoriksi 1.6.–8.9., seppo hartikaiselle Tikkurilan ma. Diakoni Reija Arola katsoo, että kärsiviä veljiä ei saa unohtaa, mutta hirveyksien takia ahdistuminen ei auta ketään. V seurakuntapastoriksi 1.5.2015–30.4.2019. Pastorit tanja Louhivuori ja hanna vasiljev ovat suorittaneet pastoraalitutkinnon. – Jumalan pelko on sen tiedostamista, että on joku, jolle olen vastuussa elämästäni. Kuolema on suuri tuntematon. Herää pelko, voivatko ne tulla tännekin. Seppänen muistuttaa, että Raamattu kehottaa meitä 63 kohdassa olemaan pelkäämättä. seurakuntapastoriksi 4.3.–28.7.2015, riikka saarnolle Porvoon suomalaisen seurakunnan vs. Maailma on usein pimeä. Mutta tärkeintä on elää tänään. Pelätessään rangaistusta tai torjutuksi tulemista ihminen saattaa kuitenkin sulkea Jumalan sielunsa ulkopuolelle. Mitä maailmassa tulee vielä ennen loppua tapahtumaan. – Näinä aikoina, niin kuin kaikkina aikoina, kristityn on hyvä olla valveilla. seurakuntapastoriksi 6.4.–30.11., satu huttuselle Tikkurilan vt. Elämässä moni asia voi pelottaa, mutta viimeistään kuoleman edessä pelko tulee usein esiin. Pastori Pirjo ketulle on myönnetty sivutoimilupa. HiiPPaKUNNat. Pastorit Jari nurmi ja Juha meriläinen on otettu Helsingin hiippakunnan papistoon. Saamme lähestyä Häntä lapsen oikeudella. Psalmeissa on nähtävissä koko elämänkirjo ja pelot, mutta myös toivo, hyväksytyksi tuleminen ja ilo, hän jatkaa. Onko tämä ankaran Jumalan kosto vai rakastavan Isän kutsu kotiin, Jussi Ollila sanoo. – Vaikka itse olenkin työssäni oppinut, ettei kuolemassa ole mitään pelättävää, ei pelkoa tarvitse piilottaa. Päiviö, pastorit merja saarijoutsi, maija saario, samuli suolanen, Päivi säämänen, Leena väyrynen-si sekä kaksi hakijaa, jotka eivät toivo nimeään julkisuuteen. Meitä pyydetään rukoilemaan toistemme puolesta, kantamaan toistemme taakkoja. Ehkä elämä tuntuu jäävän kesken. Onko usko vaihtumassa näkemiseksi
Kyllä minä tästä virtaa saan. Kotimaa 9.4.2015 18 YHDESSÄ Raija Manninen (vas.), Pirjo Kunnari ja Aili Westermarck nauttivat yhteisestä naisten aamiaisesta. Yhteistyökumppaneiden löytäminen on ollut helppoa. Hengellinen osuus on sopiva ja aina tuntuu mukavalta kuulla naisten iloista puheensorinaa ja laulua. Kevään edetessä järjestetään vielä Taideaamiainen Äänekosken Taidemuseolla. – Yhteistyökumppaneiden löytäminen on ollut helppoa. – Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja siellä on vuosia järjestetty Naisten aamiaisia. Omassa puheenvuorossaan hän raotti papin työtä ja avaa Raamatun naisen, purppurakauppias Lyydian tarinaa. – Olen kauppiaan tyttö ja tottunut tarttumaan toimeen. Maaliskuisena lauantaiaamuna Metsä Groupin Äänekosken tehtaan tiloissa kokoontuu joukko naisia aamupalan äärelle. Naiset kokoontuvat yli seurakuntarajojen. Ideaan on suhtauduttu kaikkialla myönteisesti. KuvAt: HARRi WicKstRAnd ÄÄnEkoSkI Naiset kokoontuvat puuron, kahvin ja keskustelun pariin kerran kuukaudessa. – Tämä on minulle vapaa-aamu, sillä mies jäi lapsen kanssa kotiin. Tehtaan tiloissa aiheena oli työ. Aamiaisilla on myös sponsoreita. Toisen kerran entisellä työpaikallani, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopistolla. Osallistujien joukossa nuorimpiin lukeutui kolmekymppinen työterveyshoitaja Jenni Pajari, joka saapui aamiaiselle kollegansa kanssa. Mietinnässä on myös Hirvaskankaan ABC-liikenneasemalle suunniteltu Matka-aamiainen. tuire tuittula on osallistunut aamutapahtumaan sen alusta lähtien. ideaan on suhtauduttu kaikkialla myönteisesti.. Pirjo Kunnarille tyytyväiset osallistujat antavat voimaa ja iloa. Aamiaishetkeen sisältyy aina myös teema ja keskustelua. Sanna Takala Naisten yhteinen aamiaishetki Raija Manninen (vas.), Pirjo Kunnari ja Aili Westermarck nauttivat yhteisestä naisten aamiaisesta. Hengellisyys ja ruoka ovat molemmat minulle sydämenasioita, joten niiden yhdistäminen tuntuu luontevalle. – Ideana tämä on raikas ja mielenkiintoinen. Monien tuttujen joukossa Tuittula iloitsee siitä, että mukana on myös uusia kasvoja. Tilaisuus on lämminhenkinen ja tuntuu mukavalle, että jumalanpalveluksen rinnalla kokoonnutaan muissakin merkeissä, hän totesi. Matala kynnys innostaa myös Heli Karjalaista. Tilaisuuden päätteeksi veisattiin Soi kunniaksi luojan ja lausuttiin Herran siunaus. Tarjolla on puuroa, leipää, leikkelettä, mehuja, kahvia ja teetä. – Syksyllä painamme toiminnasta esitteen. – Toiminta ei ole mitenkään sisäänpäin lämpiävää, kun tapahtumat järjestetään eri paikoissa, hän kiittelee. Kerran kuussa järjestettävät tilaisuudet rytmittyvät teemojen ympärille ja kokoontumispaikka sanelee tahdin. Osallistuin tilaisuuteen Lapualla ja mietin, että tämä toimisi Äänekoskellakin, Kunnari kertoo. Kouluaamiaisen tarjosi paikallinen S-market. Äänekoskelainen Tuire Tuittula on osallistunut toimintaan ensi kerrasta lähtien. Äänekosken seurakuntaan kuuluvan Konginkankaan vs. Tulevan taideaamiaisen tarjoaa Citymarket. Ensimmäisen kerran hän osallistui seurakuntatalolla järjestettyyn tilaisuuteen pappi-serkkunsa vinkistä. kappalainen Heli Karjalainen toivottaa nelisenkymmentä henkeä tervetulleeksi. – On hyvä lähteä seurakunnan tiloista välillä muualle. Seurakunnassa ei toimintaa tällä kaudella ole budjetoitu, Kunnari kertoo. Osallistujien määrä kertoo, että oikeilla jäljillä ollaan. Tervehtimässä on myös aamiaistilaisuuksien puuhanainen Pirjo Kunnari. – Mikä tahansa työ voi olla Jumalan valtakunnan työtä, kappalainen muistuttaa. KuvAt: HARRi WicKstRAnd seurakunnan järjestämä ja eri paikoissa kokoontuva aamiaishetki on tervetullutta vaihtelua äänekoskelaisnaisille. Idea sai seurakunnassa lämpimän vastaanoton ja toiminta pyörähti käyntiin alkuvuodesta. Luonto-aamiainenkin voisi olla mukava, organisoija visioi. Jenni Pajari arvostaa omaa aamuhetkeä ja tilaisuuden lämmintä tunnelmaa. – Ensimmäisen kerran kokoonnuimme seurakuntatalolla Rukous-teemalla. Aiheenamme oli koulu; elämänkoulu ja opintopolut, ravintotalouden lehtorina työskennellyt Kunnari kertoo
Seurakuntien Talousneuvoston Säätiön hallitus apUraHat. 040 5155 294). Sepolla oli erityinen tarinankertojan ja huumorin lahja, joilla oli paljon käyttöä niin nuorisotyössä kuin työtovereidenkin kesken. jussi Holopainen määrättiin Tampereen seurakuntayhtymän hengellisen ohjauksen pastorin virkaan 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Hän oli syntynyt 2.1.1938 Rovaniemen maalaiskunnassa. Olen pitänyt vapaaehtoisena työntekijänä 2–4 retriittiä vuodessa. Kotimaa 9.4.2015 YHDESSÄ 19 Tamperelainen Anneli Hukari toimii retriittiohjaajana ja on mukana maahanmuuttajatyössä sekä Tuomasmessussa. Ulkomailta palattuani toimin SLS:n työssä kotimaassa sekä Tampereen seurakuntayhtymässä monikulttuurisessa työssä, kunnes jäin eläkkeelle. Seppo siunattiin viimeiselle matkalleen läheisten läsnä ollessa Viirinkankaan kappelissa lauantaina 28.3.2015. kuvA: MerjA SAlonen tEoloGiaSSa tapaHtUU toiMittajalta kUollEEt VapaaEHtoiSENa HiippakUNNat taMpErE Kirkkoherra jussi kauranne määrättiin Janakkalan rovastikunnan lääninrovastin virkaan 1.4.2015 alkavaksi kuuden vuoden määräajaksi. Sieltä hän siirtyi Rovaniemen seurakuntaan, jossa toimi nuorisotyöntekijänä Yläkemijoen alueella asuen perheensä kanssa Pirttikoskella. leevi ruonakoski määrättiin määräajaksi Ruoveden kirkkoherran virkaan 1.9.2015– 26.8.2016. Kohtaamiset ovat mieleenpainuvia silloin, kun joku tulee retriittiin yhä uudestaan. Muihinkin perusteltuihin kirkollisiin kohteisiin apurahoja on mahdollista saada. olen mukana myös Tuomasmessussa. Toivomme ilmoittautumista 20.4. Maija piESkÄ nuorisosihteeri olen ollut töissä Lähi-Idässä Suomen Lähetysseuran lähettämänä. Retriitin harmonisessa ilmapiirissä ollaan Jumalan läheisyydessä ja läsnäolossa. Seppo opiskeli vuosina 1964–65 nuorisotyötä Suomen nuoriso-opistossa Mikkelissä ja jatkoi opiskelua 1968–69 Sisälähetysseuran opistolla Pieksämäellä, josta valmistui kirkon nuorisotyöhön. Asian pitäisi olla itsestään selvä! Joskus kutsu tulee vapaaehtoiselle liian myöhään, vasta vähän ennen tapahtumaa. Koen saaneeni siihen kutsun Jumalalta. Seppo toimi Kemijärven seurakunnan nuorisotyöntekijänä 1969–1973. kokoUkSia Suomen KirKon SiSälähetySSeura ry:n vuosikokous pidetään 27.4.2015 klo 14.00 osoitteessa: Kirkkopalvelut ry, Järvenpääntie 640, 04400 Järvenpää. Se tuo rikkautta elämään. Mervi Äyräväinen määrättiin määräajaksi Messukylän seurakuntapastorin virkaan 1.6.– 8.9.2015. Eläkkeelle jäätyään Seppo muutti perheineen Korkalovaaraan ja asui viimeiset vuodet Tuula-vaimonsa kanssa Taivaanrannantiellä. outi Hänninen määrättiin määräajaksi Lammin kehitysvammaistyön pastorin virkaan 1.5.– 31.12. Kahdenkeskisissä keskusteluissa saan katsella taustalla, miten Jumala hoitaa hyvyydellään retriittivieraita, kun he käsittelevät heille itselleen kirkastuneita uusia asioita. Näitä asioita tulee esiin sekä henkilökohtaisesti ohjatuissa retriiteissä että kahdenkeskisissä keskusteluissa osallistujien kanssa. Vuosien varrella osallistuin moniin antoisiin retriitteihin, ja reilut 10 vuotta sitten lähdin mukaan ohjaajakurssille. Seppoa jäivät kaipaamaan vaimo, kaksi lasta, lapsenlapsi sekä ystävät ja työtoverit. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Seppo oli myös veikeä keppostelija, josta esimerkkinä mainittakoon, että moni yhteisille työja koulutusreissuille osallistunut saattoi kotona huomata, että matkatavaroissa oli jotain ylimääräistä. MErja SaloNEN Retriitin rikkaudet VapaaEHtoiSENa Tamperelainen Anneli Hukari toimii retriiteissä ja Tuomasmessussa. Tamperelainen Anneli Hukari toimii retriittiohjaajana ja on mukana maahanmuuttajatyössä sekä Tuomasmessussa. Tässä tehtävässä Seppo toimi eläkkeelle jäämiseensä saakka. Kuulen ihmisten syviä kokemuksia elämästään ja olemisestaan. Päivittäiset ja säännölliset rukoushetket vievät jatkuvasti sekä osallistujia että ohjaajia Jumalan eteen. Samalla surettaa, että heitä näkee niin harvoin. Iloitsen silloin, kun messussa on edes yksi vapaaehtoinen tekemässä jotain. Arja etola määrättiin määräajaksi Orimattilan seurakuntapastorin virkaan 13.7.–5.8.2015. Minä suunnittelen ajankäyttöni pitemmällä tähtäimellä. Minua harmittaa, että vapaaehtoistyölle on kirkossa liian vähän tilaa. jarkko vikman määrättiin seurakuntapastorin virkaan Tampereen Messukylän seurakuntaan 1.5.2015 alkaen toistaiseksi. Retriittien ohjaajien kokoontumisissa suunnittelemme tulevaa ja mietimme hengellisen elämän asioita. Koen onnistumisen iloa huomatessani osallistujien löytävän jonkin asian itsestään tai suhteestaan Jumalaan. Vapaamuotoinen hakemus, johon sisältyy tutkimustai julkaisusuunnitelma, pyydetään toimittamaan viimeistään perjantaina 24.4.2015 säätiölle osoitteella Vanha Soukkiontie 665, 04680 Hirvihaara. Tiedustelut maria.sairanen@evl.fi tai puh. Joskus saimme lukea tekstiä siltä ”Pirttikosken toiselta karvanaamalta”. Tampereella noin 100 ihmistä tekee yhtä messua, mikä osoittaa, että asioita voivat tehdä muutkin kuin työntekijät. Eläkkeellä on aikaa vapaaehtoistyöhön ja jaksan tehdä sitä, sillä antaessaan saa paljon. Se toinen oli hänen tärkeä koiransa. Uskon ihmisten tulevan mukaan, jos siihen tarjotaan mahdollisuus. Iloitsen silloin, kun messussa on edes yksi vapaaehtoinen tekemässä jotain. Sepon eläkepäivien alkamista juhlittiin uudenvuoden aattona 1998. Heidi Peltola-elo määrättiin määräajaksi Tampereen seurakuntayhtymän hengellisen ohjauksen pastorin virkaan 23.2.– 31.7.2015. Yhteistyö seurakunnan työntekijöiden kanssa toteutuu laajemmin muissa vapaaehtoishommissani. Apurahat ovat henkilökohtaisia. Luontoa ja eläimiä rakastava Seppo oli mielellään vähän sivussa, mutta kuunteli ja havainnoi herkästi kaikkea. Pyhä Henki paljastaa ja tuo valoon sen, mitä ihminen pystyy ottamaan vastaan. Tervetuloa vuosikokoukseen Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n hallitus Seurakuntien Talousneuvoston Säätiön apurahat vuosille 2015–2016 haettavissa Säätiö myöntää anomuksesta apurahoja seurakuntien hallintoa tai taloutta koskevien tutkimusten tai julkaisujen tekemiseen. Yhteistyökumppaneita ovat muun muassa monikulttuurisen työn diakoni Heidi Repo ja kotiseurakuntani Harjun lähetyssihteeri Riitta Laiho. 0400 552127. Hän oli ahkera lukija, ja harrasti myös sukututkimusta sekä videokuvausta. mennessä: liisa.hamalainen@kirkkopalvelut.fi (puh. kuvA: MerjA SAlonen SEppo pEtEri Seurakuntamme pitkäaikainen nuorisotyöntekijä Seppo Peteri sai kutsun taivaan kotiin Lapin keskussairaalassa 25.2.2015. Ihmisten kokemus on ilmassa, vaikka siitä ei keskustella tai anneta palautetta. Retriitissä ohjaaja ei anna vastauksia vaan kuuntelee
Lisätiedot internetistä evl.fi-sivuilta kohdasta Avoimet työpaikat tai Laukaan seurakunnan kotisivuilta osoitteesta www.laukaasrk.fi kohdasta Seurakunta/avoimet työpaikat. juhla Tampereella, Kalevan kirkossa 11.-12.4.2015 Ylösnousseen todistajia Messu Kalevan kirkossa su klo 10, Antero Rasilainen, Harri Luoma, Eliina Lepistö. Virka täytetään 6 kk:n koeajalla 1.8.2015 alkaen tai sopimuksen mukaan. 02-279 7031 (soittopyyntö), erityisavustaja Mika Pajunen p. Päiväjuhla alk. Tarkempi ohjelma: www.evankeliset.net Järjestää: Evankelinen lähetysyhdistys ELY ry ja Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta Seminaari la alk. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot tehtävästä ovat luettavissa osoitteessa sakasti.fi/tyopaikat. TAPAHTUMIA PAIKKOJA AVOINNA Bergvikin toimintakeskus, Bergvikintie 43, 25110 Kruusila www.bergvik.fi Viikonloppuna 18.–19.4. Agricola-opintokeskus, Suomen Maallikkosaarnaajat ry ja Vapaa Evankeliumisäätiö SAARNASEMINAARI Virtain seurakunnassa on haettavana NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Viran kelpoisuusehtona on piispainkokouksen hyväksymä nuoriso työnohjaajan tutkinto ja Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenyys ja konfirmaatio. VIRTAIN SEURAKUNNAN KIRKKONEUVOSTO Lapuan tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana LAPSITYÖN OHJAAJAN VIRKA (VARHAISKASVASTUKSEN OHJAAJAN VIRKA) Tarkemmat tiedot seurakunnan kotisivuilla www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi. Toimipaikat ovat Turussa ja Helsingissä. Oulun seurakuntayhtymässä on haettavana LÄHETYSSIHTEERIN VIRKA osa-aikainen 50%, sijoituspaikkana Oulunsalon seurakunta OULUNSALON SEURAKUNNAN KANTTORIN VIRKA Hakuaika päättyy 17.4.2015 Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun seurakuntayhtymän kotisivuilla osoitteessa www.oulunseurakunnat.fi/avoimet-tyopaikat. Tiedustelut arkkipiispa Kari Mäkinen p. Tehtäviin kuuluvat mm. Myös varttuneempi väki toimii aktiivisesti vapaaehtoistyössä. Hakemukset 30.4.2015 mennessä osoitteeseen: Lapuan tuomiokirkkoseurakunta, kirkkoneuvosto, Koulukatu 2, 62100 Lapua tai sähköpostitse lapuan.tuomiokirkkoseurakunta@evl.fi. Salla Häkkinen, Satu Kivisaari, Erja Kalpio, Veli-Matti Sallinen. sisällöllinen taustavalmistelu, mediayhteydet, yhteiskuntasuhteet, yhteydet kirkon keskushallinnon ja muihin kirkollisiin toimijoihin, kansainväliset, ekumeeniset ja uskontojen väliset suhteet sekä hiippakunnalliset yhteydet. Hakemuksia ei palauteta. Luennot: lähetysteologi JUHANI PÖRSTI, mukana: YRJÖ ROSSI ja SEPPO NIKKANEN Ohjelma: saarnaajat.fi Ilmoittautumiset suoraan: toimisto@bergvik.fi puh. Virka täytetään kuuden kuukauden koeajalla 1.9.2015 alkaen tai sopimuksen mukaan. Hakemukset tulee toimittaa 1.6.2015 klo 15 mennessä osoitteeseen Pyhäselän seurakunta, Seurakuntaneuvosto, Hammaslahdentie 76, 82200 Hammaslahti; kuoreen merkintä ”Diakonian virka”. Kuoreen merkintä ”Nuorisotyönohjaaja”, tai sähköpostitse osoitteeseen hannu.haukkala@evl.fi Varaudu työhaastatteluun. Palkkaus on vaativuusryhmä 502 mukainen. Sakasti.fi/tyopaikat viimeistään torstaina 30.4.2015 klo 16.15. LAUKAAN SEURAKUNNAN KIRKKONEUVOSTO KOKOUKSIA HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN KANNATUSYHDISTYS RY:N VUOSIKOKOUS pidetään to 23.4.2015 klo 13.00 Helsingin Diakonissalaitoksella, Aurora-salissa Alppikatu 2, Helsinki. Maria Pitkäranta, Erja Kalpio ja Antero Rasilainen. Viran kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä diakonian virkatutkinto. Virkaan valittavan tulee olla konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja hänen on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Tehtävät painottuvat erityisavustajien kesken erikseen sovittavasti. Ilmoitus kokonai suudessaan on nähtävissä kotisivulla www.virtainseurakunta.fi Lähetä hakemuksesi torstaihin 30.4.2015 klo 14 mennessä osoitteella: Virtain seurakunta, Rantatie 9, 34800 VIRRAT. Klo 16 Vuosikokous, klo 18 Kiitosjuhla ja iltamessu, Olli Hallikainen. mennessä LAPSITYÖNOHJAAJAN VIRKA 1.10.2015 alkaen. Päätoimisia työntekijöitä on noin 400. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. 040-142 4913. Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. Oulunsalon seurakunnassa on yli 8700 jäsentä, joiden keski-ikä on vähän yli 30 vuotta, joten toiminta painottuu vahvasti lapsiin ja nuoriin. Oulun seurakuntien jäsenmäärä on noin 150 000. Kotimaa 9.4.2015 20 YHDESSÄ PAIKKOJA AVOINNA www.evl.fi/rekrytointi Arkkipiispan kansliassa työskentelee kaksi teologista erityisavustajaa ja arkkipiispan sihteeri. Tiedusteluihin vastaa kirkkoherra Hannu Haukkala 044275 1627. Nyt haettavan erityisavustajan tehtävissä mediaja yhteiskuntasuhteilla tulee olemaan merkittävä osuus. Lisätiedot: kirkkoherra Ville Ojala, puh. 02 728 6168, 050 328 6592 TERVETULOA! Järj. 020 754 2000 ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä. klo 10, rukouksen ympärillä mm. Hallitus Oulunsalon seurakunta kuuluu Oulun seurakuntayhtymään, jossa on seitsemän seurakuntaa, yhtymän johto ja kuusi palveluyksikköä. Valitun tulee ennen virkasuhteen alkamista esittää rikoslain 6 § 2 momentin mukainen rikosrekis teriote ja lääkärintodistus terveydentilastaan. klo 12.30, viestiä viemässä mm. Viran palkkaus on vaativuusryhmän 502 mukainen. Nyt haettavan teologisen erityisavustajan pääasiallinen toimipaikka on Helsinki. 040 7483 594, ville.ojala@evl.fi Pyhäselän seurakunnan seurakuntaneuvosto Rukous sanoja ja kuuntelua Evankelinen lähetysyhdistys ELY ry:n kevätseminaari ja 7v. Laukaan seurakunnassa on haettavana 28.4. Kirkkohallitukselle osoitetut hakemukset pyydämme sähköisen rekrytointipalvelumme kautta os. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispan kanslia hakee Arkkipiispan teologista erityisavustajaa Pyhäselän seurakunnassa Joensuussa on haettavana DIAKONIATYÖNTEKIJÄN VIRKA Viran vastuualueena on diakoniatyön lisäksi lähetyssihteerin tehtävät. Seminaari on avoin saarnakurssin käyneiden lisäksi kaikille saarnasta kiinnostuneille. Teologisen erityisavustajan tehtävänä on avustaa arkkipiispaa hänen viranhoidossaan sekä suorittaa muut arkkipiispan antamat tehtävät