sivu 7 arto Köykkä tutki pentti Saarikosken uskonnollista kieltä. vuosikerta | 0043595–17–11 10 uskO Ja PElkO Aila Ruohon tuorein teos keskittyy hengellisiin pelkoihin ja itsetuhoisuuteen. 9. sivut 18–19. maaliskuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112. Sivut 10–11 m a t ti p ir h o n en egyptin kristitty vähemmistö elää ahtaalla lakiuudistuksista huolimatta. Vuosien työ vaikeiden aiheiden parissa ei ole vienyt omaa uskoa
Silloin syytetyllä on mahdollisuus puolustautua. 3. Olli Valtonen Askelessa 3/17 Sanoja & tekoja -palstallaan. Olen aina vähän hymähdellyt tarinoille, joissa joku kiertävä parantaja olisi pidennellyt selkävaivoista kärsivien jalkoja, mutta tuon seitsemäntoistavuotiaan korvat olen omin silmin nähnyt. Osin samaa yksilöiden kertomusten sukua on tuore hanke, jossa luetaan Migrin (Maahanmuuttoviraston) antamia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä jumalanpalveluksissa ja muissa paastonajan tilaisuuksissa. Samalla kun lukusalissa saattaa vuoden mittaan käydä keskimäärin 40 henkeä päivässä, uskonnollisissa tilaisuuksissa käyvien määrä supistuu useinkin 12-15 henkeen. Kuolleeksi. suomen historia -teos osoittaa, miten monella tapaa sama historian käännekohta näyttäytyy eri ihmisten elämässä. Usko on dynaamista. Sota on päättynyt. Talvisota päättyi 13.3.1940. Seitsemäntoistavuotiaan kuulolaite O len viikon verran katsellut seitsemäntoistavuotiaan tytön korvia, vuoroin toista ja vuoroin toista. Tamminen tiivistää suuria tapahtumia taitavasti muutamiin virkkeisiin. -Yhdysvaltain luterilaisten kirkkojen yksityisten ehtoollisella kävijöiden luku oli viime vuonna vähää vailla kaksi ja puoli miljoonaa, mikä luku merkitsee 60 000 lisäystä edelliseltä vuodelta. Tamminen on koonnut niitä kuuntelemalla ihmisiä eri puolilla Suomea. Merimieslähetys. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kertomuksia pitää kuunnella myös seurakunnissa, mutta jumalanpalvelus ei ole oikea paikka Migri-kritiikin esittämiseen. ”Heillä ei ollut radiota, mutta kun avasi ruokakaapin oven, kuuli naapurin radion. Kysymys kuuluu, onko sota oikeasti päättynyt, ja onko turvapaikanhakijoiden kotimaassa turvallista elää. Maaliskuussa, kun Anja taas kurkkasi kaappiin ja toivoi, että sinne olisi ilmestynyt jotakin syötävää, kaapissa sanottiin, että sota on päättynyt.” Anja Ikävalko katsoi ruokakaappiin tasan 77 vuotta sitten. Uskon on uudistuttava. ArTO KöyKKä Pirkkalan seurakunnan pappi S atavuotiaan Suomen kunniaksi julkaistuista teoksista sivumäärältään vähäisin (157 sivua) lienee kirjailija Petri Tammisen kirjoittama Suomen historia. Tekstien lukeminen pakottaa seurakuntaväkeä kuuntelemaan kielteisen päätöksen saaneen turvapaikanhakijan toivottomalta näyttävää tilannetta. 2 KOTIMAA 9. Ulkoluvuksi. • Jumalan armo tekee ihmeellisiä asioita. Kirja koostuu ihmisten lyhyistä muistoista. Seurakunta tulee jumalanpalvelustensa välityksellä väittäneeksi, että Migri hoitaa tehtävänsä ammattitaidottomasti. Osaltaan nämä kertomukset muistuttavat, että kyse on aina yksilöstä ja hänen elämästään. (...) Uskonelämän tunnettuja tosiasioita on, että vanhoilla eväillä ei pärjää. Välillä korvien päällä on hiuksia, välillä ei. Tiistaihin mennessä kymmenkunta seurakuntaa oli ilmoittautunut mukaan. Kukaan ei vaatinut olemaan joku toinen. Kirjassa suomalaiset kertovat siitä, miten historian käännekohdat, esimerkiksi vuoden 1918 sisällissota, talvija jatkosota, Helsingin olympialaiset ja Euroopan unioniin liittyminen näkyivät tavallisen ihmisen elämässä. Kielteisten turvapaikkapäätösten lukeminen juuri jumalanpalveluksissa sisältää kuitenkin voimakkaan kannanoton. Kummassakin korvassa on kuulolaite. -Jos tahdotaan luterilaisiksi lukea kaikki luterilaisten piiristä maahan syntyneet, nousee Yhdysvaltain luterilaisten luku 12 miljoonaan. Vai onko. Oikea paikka kritiikille sekä yksittäisten päätösten esille nostamiseen ovat esimerkiksi seurakuntalehdet tai tilaisuudet. Suostunko muuttamaan vanhoja käsityksiäni vai juutunko entisen. Ensimmäisen kerran hän tunsi, että häntä kuunneltiin ja arvostettiin sellaisena ihmisenä kuin hän oli. • Tyttö sanoi, että kahden vuoden takainen rippikoululeiri muutti hänen ajatuksensa elämästä. Verrattain pieni määrä niistä merimiehistä jotka tulevat kosketukseen merimieslähetyksen edustajain kanssa, käyttää hyväkseen lähetysasemien tarjoamia uskonnollisia etuja. Vaikuttaa siltä, että tytölle on täysin yhdentekevää, näkevätkö niin sanotut normaalit nuoret hänen kuulolaitteensa vai eivät. Jumalanpalvelus ei ole oikea paikka Maahanmuuttovirastoa koskevan kritiikin esittämiseen.. – Elämänkaari on Jumalan ihmiselle antama kehitystehtävä. Hän asui talvisodan ajan äitinsä kanssa Järvenpäässä pommituksia paossa. Jos usko ei uudistu, se tulee puisevaksi. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 9.3.1917 luterilainen kirkko Yhdysvalloissa. Se saa ihmiset kirkastamaan katseensa uudella tavalla ja näkemään maailmasta kauneutta, jota siinä ei ole ennen ollut. Uudistu tai taannu. Esimerkiksi käy helsinkiläisen Anja Ikävalkon kertomus. Se saa paikoilleen jäykistyneet kävelemään uusien ihmisten luo, ja se saa kuurot unohtamaan kuulolaitteensa
Tuomiokapitulin lakimiesasessorin Ritva Saarion mukaan kantelija kirjoittaa, että Sadinmaa on syyllistynyt virkavirheeseen ja pyytää tuomiokapitulia selvittämään asiaa. Kielteisiä turvapaikkapäätöksiä luetaan jumalanpalveluksissa . Tällä hetkellä eniten muslimeja elää Indonesiassa, mutta Pew ennustaa, että Intia ohittaa sen vuoteen 2050 mennessä. Ennusteiden mukaan Euroopan väestöstä kymmenen prosenttia on muslimeja vuoteen 2050 mennessä. Niiden lukeminen liittyy suomalaisten teattereiden We see you, Migri -tempaukseen, joka järjestettiin viime viikon keskiviikkona. Samassa tilaisuudessa maistraatin edustaja vihki neljä paria. Maanantaiaamuna mukaan olivat ilmoittautuneet Kirkko ja kaupungin mukaan Espoon Olari ja Espoonlahti, Vantaan Rekola, Helsingin Oulunkylä ja Lauttasaari, Lahden Salpausselkä, Porin Teljän seurakunta, Ylöjärvi, Nurmijärvi ja Pirkkala. Ainakin kymmenen seurakunnan jumalanpalveluksissa aiotaan lukea turvapaikanhakijoiden saamia kielteisiä turvapaikkapäätöksiä. Turkki on tänään uudelleen vanhan perusongelmansa äärellä: onko se itää vai länttä. Kirkollisten vihkimisten suosio on laskenut Ruotsissa pitkään. Kuva: MuRaT CeTin MuHuRdaR / leHTiKuva / aFP / TuRKiSH PReSidenTial PReSS SeRviCe Ennusteiden mukaan Euroopan väestöstä kymmenen prosenttia on muslimeja vuoteen 2050 mennessä.. Tapahtuman materiaalina olivat yhdeksän turvapaikanhakijan saamat päätökset. Tiedot käyvät ilmi Ruotsin Tilastokeskuksen SCB:n ja Ruotsin kirkon tilastoista, jotka uutistoimisto Sirén kokosi yhteen vuonna 2015. KOTIMAA 3 9. Helsinkiläisessä Musiikkiteatteri Kapsäkissä järjestettiin uuden avioliittolain tultua voimaan sateenkaariparien vihkitilaisuus, jossa Sadinmaa vihki avioliittoon kaksi samaa sukupuolta olevaa paria ja siunasi kolmen parin avioliiton. Oikeustieteen kandidaatti Henri Pelkonen on aloittanut työnsä Sininauhasäätiön toimitusjohtajana maaliskuun alussa, säätiö kertoo tiedotteessaan. Toistaiseksi muslimeja on maailmassa vähemmän kuin kristittyjä, mutta ennusteen mukaan tilanne muuttuu, jos nykyiset väestötieteelliset trendit jatkuvat. Pew arvioi, että vuonna 2010 maailmassa oli 1,6 miljardia muslimia, mikä vastaa liki neljännestä maailman väestöstä. erdoðanin valtakausi on merkinnyt Turkille etäisyyden ottamista eu:sta ja länsimaisista arvoista. MerI TOIvAnen Pastori Kai Sadinmaa. 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Pastori Kai Sadinmaan 1.3. Sähköpostilla saapuneen kantelun on allekirjoittanut yksityishenkilö. Tällöin muslimit ovat suurin uskontokunta maailmassa vuosisadan loppuun mennessä. Kirkon puolelta hanketta koordinoi Espoon Olarin seurakunnan diakoni Kristiina Huotari. toimittamista avioliittoon vihkimisistä on kanneltu Helsingin hiippakunnan tuomiokapituliin. huhtikuuta eli kärsimyksen sunnuntaina. AnTTI Berg Tutkimuskeskus ennustaa islamin kasvua ruotsissa samaa sukupuolta olevia pareja alle prosentti vihityistä . henri Pelkonen sininauhasäätiön toimitusjohtajaksi . Ne luetaan jumalanpalveluksissa nimettöminä. Vuonna 2010 heidän mediaani-ikänsä oli 23 vuotta. Tätä ennen Pelkonen työskenteli Sininauhaliiton talousja hallintojohtajana. Kuva: Olli SePPälä Sadinmaan vihkimisistä kantelu tuomiokapituliin Islam on maailman nopeimmin kasvava uskonto, toteaa yhdysvaltalainen tutkimuskeskus Pew Research Center. Ruotsissa joka neljäs samaa sukupuolta oleva vihkipari on viime vuosina mennyt naimisiin kirkossa. Samana vuonna toimitettiin kaikkiaan yli 17 300 kirkollista vihkimistä. Keskenään eri sukupuolta olevista vihkipareista kirkkohäitä viettää runsas kolmannes. Saksalaispoliitikot ovat olleet raivoissaan hänen natsiretoriikastaan. Presidentti Recep Tayyip erdo?anin mielestä nyky-Saksa toimii kuin natsi-Saksa estäessään turkkilaisministereiden kokouksia. Kantelun mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä. Samaa sukupuolta olevia pareja oli siis alle prosentti kaikista Ruotsin kirkossa vihityistä pareista. 3. Muslimien määrän arvioidaan kasvavan, koska muslimeilla on enemmän lapsia kuin muiden uskonnollisten ryhmien jäsenillä. Hänen mukaansa tarkoituksena on lukea kielteisiä turvapaikkapäätöksiä etenkin jumalanpalveluksissa 2. Muslimit ovat myös suurista uskontokunnista nuorimpia. Skövde Nyheter -lehti kertoi helmikuussa, että vuonna 2015 samaa sukupuolta olevia vihkipareja oli Ruotsin kirkossa 160
Politiikka jäi hetkeksi pois arjesta. – Koti, uskonto ja isänmaa ovat olleet minun peruspilarini. 2 01 7 T urun Mikaelinseurakunnan kanttori Silvia Koski (ps.) on ollut kuntapolitiikassa mukana pian lähes yhdeksän vuotta. Ei ole helppoa olla uskovainen kristitty nykyajan yhteiskunnallisessa ilmapiirissä.. Opiskeluaikoina Helsingissä Koski oli jonkin verran mukana kokoomuksen toiminnassa. Koski on sitä mieltä, että kuntapolitiikassa on väistämättä paljon arvokysymyksiä, joita jokaisen on pohdittava omasta näkökulmastaan. Sauvolainen kanttori, perussuomalaisten kunnallisvaltuutettu Silvia Koski kert oo, että hänen kristillistä vakaumustaan on kyseenalaistettu maahanmuuttokysymyksissä. – Silloin kun uskonto pystyy vahvistamaan yhteiskuntaa ja ihmisten hyvinvointia, ei ole Arvot rohkeasti esiin perussuOMAlAIseT Silvia Kosken mielestä kirkon tulisi pitää selkeämmin omaa sanomaansa esillä. Viimeisten mittausten mukaan kannatus on nyt 8,6 prosenttia (Helsingin Sanomat, TNS-gallup). Arvosyistä. Puolueen keulakuvana on alusta asti toiminut sen nykyinen puheenjohtaja Timo Soini, jonka johdolla perussuomalaisten kannatus on kasvanut pienpuolueen muutamista prosenteista lähelle kahtakymmentä prosenttia kahdessa viime vaalissa. Perussuomalaiset luonnehtii itseään keskustalaiseksi puolueeksi tai työväenpuolueeksi ilman sosialismia. – Luottamushenkilönä voin tuoda päätöksentekoon asiantuntevaa näkökulmaa. Kirkkovaltuusto on ollut Koskella luonteva vaikuttamisen paikka jo ammatin puolesta. KunTAvAAlIT perussuOMAlAIseT . KuvA: PASi Leino KunTAvAAlIT Kotimaa esittelee kuntavaalikeväänä suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa. Perussuomalaiset perustettiin vuonna 1995 Suomen maaseudun puolueen perinnettä jatkamaan. Hän toimi ensimmäisen kautensa vapaan sivistystyön lautakunnan puheenjohtajana kotikaupungissaan Sauvossa kokoomuksen riveissä. Näin ollen perussuomalaiset tuntui oikealta puolueelta minulle. Hän toimii kirkkovaltuutettuna toista kautta. 3. Jos haluaa vaikuttaa kirkon asioihin, on hakeuduttava itse päättämään niistä eikä pidä jäädä valittamaan sivusta. 4 KOTIMAA 9. Valitettavasti puolue ei ole enää aikoihin ajanut näitä arvoja. Koski kuitenkin päätyi edellisten kuntavaalien alla vaihtamaan puoluetta. Perussuomalaisissa hän toimii piirihallituksen jäsenenä ja oli jonkin aikaa piirihallituksen varapuheenjohtajana. Kokoomukseen hakeuduin aikanaan tältä arvopohjalta. Kiinnostus politiikkaan alkoi lukioiässä. Lisäksi Koski on mukana Akavan kirkon työntekijöiden Aki-ryhmässä, joka on yhteiskuntapoliittinen työryhmä. Kun Koski palasi takaisin Suomeen, häntä houkuteltiin kokoomuksen kuntavaaliehdokkaaksi. Valmistumisen jälkeen nuori musiikin maisteri sai töitä Ruotsista Trollhättanista. Puolue on tullut tunnetuksi erityisesti EUja maahanmuuttokriittisestä politiikastaan. Toisella nelivuotiskaudellaan Koski on toiminut esimerkiksi kunnanvaltuutettuna, koulutuslautakunnan puheenjohtajana, kunnanhallituksen varajäsenenä sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston jäsenenä. Perussuomalaisten nykyinen hallitustaipale on syönyt puolueen kannatusta. Kristilliset arvot saavat näkyä tarvittaessa myös kuntapolitiikassa. Sen arvopohja on selkeän konservatiivinen
Hengellistä ja taloudellista vastuuta kantaa rekisteröity kannatusyhdistys. Opettajilta edellytetään, että he näkevät Kristuksen kaikkialla Raamatussa. Sen yhtenä tarkoituksena on elämän ja toivon ylläpitäminen. Mitä suvun tavaroita pitää säilyttää pelkästä velvollisuudesta. Myönteinen suhtautumisemme on avartunut myös kansankirkkojemme ulkopuolelle, Joutsenlahti pohtii. Seurakuntavaaleissa on kuitenkin ollut perussuomalaisia ehdokkaita ja heitä on valittu luottamushenkilöiksi. Monet opettajatkin ovat olleet koulussamme mukana vuosikymmeniä.. Koski kertoo arvostavansa kirkon toimintaa kolmannella sektorilla eri ikäryhmien parissa. Puolueen lehdessä ilmestyy viikoittain hartauskirjoitus. Kuva: PaSi Leino Turun Henrikinseurakunnassa kokoontuu tänä keväänä tavaranraivaajien vertaistukiryhmä. Toisaalta Koski näkee kuntapoliitikkona myös säilyttämisen arvoisia asioita kirkon ja valtion suhteissa. Ryhmässä ja tavaraa raivatessa pohditaan myös oman elämän arvoja tärkeysjärjestyksiä. KOTIMAA 5 9. Perussuomalaisten kansanedustajana toiminut puolueen hallituksen jäsen rovasti Anssi Joutsenlahti toteaa, että puolueen perustana on kristinuskon välittämä arvopohja. Seurakunnassa oli vastaava ryhmä muutama vuosi sitten. Koski on huolissaan kirkon nykytilasta, jossa asioita lähestytään liikaa päivänpolitiikan näkökulmasta. Ryhmällä oli tällöin valtava suosio, ja nyt myös uudet ryhmät ovat täynnä ilmoittautuneita. Opetus Jobin kirjasta oli mielenkiintoista, ja siitä syttyi jatkuva halu oppia lisää. – Diakoniatyö on ihmisten auttamista ja kuuntelemista. eila ronkainen tuli mukaan vuonna 1989 luennoille ja myöhemmin vastuuryhmään. Koski toteaa ajoittain kärsineensä vastakkainasettelun ilmapiiristä sekä kunnallisessa että kirkollisessa päätöksenteossa. • Silvia Koski • Ikä: 37 • Kotipaikka: Sauvo • Ammatti: Kanttori (Turun Mikaelin seurakunta), musiikin maisteri ja musiikkipedagogi • Perhe: Aviomies ja tytär • Harrastukset: Lentopallo, jalkapallo, kielten opiskelu, taide ja kirjallisuus Muista hallituspuolueista poiketen perussuomalaisilla ei ole omaa kirkkopoliittista ohjelmaa eikä kristillistä työryhmää. 2 01 7 mitään syytä olla yhdistämättä sitä politiikkaan. Tämän vuoksi Koski myös toivoo kirkolta selkeämpää linjaa suhteessa yhteiskunnan edistämiin arvoihin. – Raamattukoulu on ollut ainoa paikka, missä olen saanut opetusta Vanhasta testamentista. AnnA-KAIsA PITKänen Sauvolainen kanttori, perussuomalaisten kunnallisvaltuutettu Silvia Koski kert oo, että hänen kristillistä vakaumustaan on kyseenalaistettu maahanmuuttokysymyksissä. sAArA PAATerO Tukea seurakunnasta tavaroiden raivaamiseen Vapaaehtoisvoimin pyörivässä Tampereen Raamattukoulussa on opiskeltu jo yli 60 vuotta. – Monet opettajatkin ovat olleet koulussamme mukana vuosikymmeniä, kuten Per Olof Malk, Hannu Karvonen, Outi Cappell ja edesmennyt tamperelainen kirkkoherra Erkki Ranta, Ronkainen kertoo. Tänä vuonna luento-ohjelmassa on otettu huomioon reformaation juhlavuosi. Raamattuopintoja vapaaehtoisvoimin ”arvostamme kaikkia kirkkokuntia” KUKA. Sen mukaisesti puolue suhtautuu myönteisesti kansankirkkoihin ja muihin kristillisiin yhteisöihin. Lindroos toteaa, että kristilliseen elämään liittyy vahvasti kohtuullisuus. Lindroosin mukaan etenkin monet keski-iän ylittäneet painivat tavaran kanssa myös eksistentiaalisten kysymysten ytimessä: Mikä on tärkeää. – Esimerkiksi viimeisessä Aito avioliitto -kansanäänestyksessä valtaosa kansanedustajistamme oli miehen ja naisen välisen avioliiton kannattajia. Aiheina ovat esimerkiksi, miten Luther opetti tutkimaan Raamattua sekä luterilaisen uskonkäsityksen ydinkohdat. Lähtölaukauksena ryhmille ammattijärjestäjä ja kulttuurihistorioitsija Ilana Aalto piti Henrikinseurakunnassa luennon, jossa hän kertoi tavaroiden kulttuurihistoriasta. – Maallisten asioiden hoitaminen pidetään erillään uskon asioista, vaikka monet meistä toimivatkin kristillisen vakaumuksen pohjalta. Toivoisimme myös kirkon pysyvän perinteisen luomisjärjestyksen mukaisen avioliittokäsityksen kannalla. Mukana on kristittyjä yli kirkkokuntarajojen. Silloin mennään mielestäni liian pitkälle. Raamattu todistaa itse itsestään, joten siitä väitteleminen on turhaa. Koska tavara aiheuttaa monille ahdistusta, nämä ryhmät vastaavat todelliseen tarpeeseen. Toiminta käynnistyi 1953, kun raamattuherätyksen saanut Kerttu Vainikainen piti ensimmäisen luennon Harjun seurakunnassa. – Pitää silti muistaa, että kirkon ei kuulu olla pelkästään sosiaalija ohjelmatoimisto, vaan sen tulee saada ilman minkäänlaista painostusta toteuttaa päätehtäväänsä, eli Jumalan sanan julistamista ja evankelioimista oppiensa mukaisesti. Politiikassa perussuomalaisetkin ottavat kuitenkin ajoittain kantaa myös uskonnollisiin kysymyksiin. – Asetelman tulisi olla sellainen, ettei kirkko joutuisi taipumaan painostuksen alla yhteiskunnan ehtoihin, kuten nykyään helposti käy. Seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä Heli Lindroos sanoo, että ryhmä sopii hyvin osaksi seurakunnan toimintaa. Minua innostavat historiaan linkittyneet Raamatun kertomukset. Ei ole helppoa olla uskovainen kristitty nykyajan yhteiskunnallisessa ilmapiirissä. Eduskunnan rooliin kirkkolain hyväksyjänä hän ei ota suoraan kantaa. Opetus halutaan pitää yksinkertaisena. MerjA sALOnen Lue lisää Raamattukoulun toiminnasta Kotimaa Prosta. – Meillä on moniin eri kirkkoihin kuuluvia, joten arvostamme kaikkia kirkkoja. – Olen itse saanut verrattain vähän epäasiallista kohtelua, mutta esimerkiksi kristillistä vakaumustani ja kirkon työntekijänä olemistani on kyseenalaistettu maahanmuuttokysymyksissä. – Kirkko ei saisi mennä mukaan maalliseen ohjailuun vaan luottaa omaan sanomaansa ja oppeihinsa. Missä on minun turvani, tavaroissa vai jossain muussa. Käytännön asioita valmistelee ja toimeenpanee kuusihenkinen maallikkojoukko, joka suunnittelee luento-ohjelman ja kutsuu opettajat. Koulua on aina hoidettu vapaaehtoisin voimin ja ilman palkkioita. – Aalto kertoi, miten tavarat syövät valtavasti ihmisten aikaa, kun ihmiset etsivät, siivoavat ja huoltavat niitä, Lindroos kuvaa. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii diplomi-insinööri Antti Siren. – Mielestäni on kuitenkin hyvä, että valtio hyötyy kirkon positiivisesta vaikutuksesta yhteiskuntaan. 3. Puolueessa on kuitenkin Joutsenlahden mukaan arvossaan Lutherin kahden regimentin oppi
Etelä-Sudanissa arviolta 100 000 ihmistä uhkaa nälkäkuolema. Itä-Afrikan tilanne on ollut vaikea jo pitkään, ja alueella on nyt arviolta 3,3 miljoonaa pakolaista.. – Kirkko oli edelläkävijä Suomessa sekä puhelinauttamisessa että organisoidussa itsemurhien ennaltaehkäisytyössä. Suomeen on tullut monia eri tavoin profiloituneita puhelinauttamisen palveluita, joten kirkon vanha palvelu koetaan ilmeisesti luontevaksi paikaksi keskustella hengellisistä asioista. – Viimeisimmästä laajamittaisesta itsemurhia ja niiden ehkäisyä koskevasta tutkimuksesta ja itsemurhien ehkäisykampanjasta on kulunut jo aikaa. Kansan Raamattuseuran Säätiö ja Karas-sana Oy lomauttavat koko henkilöstönsä yt-neuvottelujen päätteeksi. Tutkimusten mukaan asiasta puhuminen helpottaa oloa ja avun hakemista. 6 KOTIMAA 9. Mistä aiheista soittajat ovat eri vuosikymmeninä halunneet keskustella. Suomen World Visionin mukaan nälkäkriisi ajaa ihmisiä pois kodeistaan jopa konfliktialueille. 1980–1990 luvuilla psyykkiset ongelmat korostuivat yhteydenotoissa. Soittajien pääongelmaksi nousi yksinäisyys. Kansan Raamattuseuran rahoitus on pääosin yksityishenkilöiden lahjoitusten varassa. Kriisin taustalla on paitsi kuivuus, myös konfliktit ja poliittinen epävakaus. Uudelle olisi tarvetta. Yli 22 miljoonaa ihmistä välittömän avun tarpeessa Itä-Afrikassa . Avohoidon resurssit olivat osin riittämättömät. Riskiryhmään kuuluvat soittavat usein Palvelevaan puhelimeen. – Itsemurha ei ole koskaan vain ihmisen pään sisäinen asia, vaan ajatus siitä syntyy tietyssä elämäntilanteessa ja yhteiskunnallisessa tilanteessa. Kuva: JuKKa GranStröm Kansan raamattuseurassa lomautuksia . Mitä sanoisit itsemurhaa harkitsevalle. Kaikkiaan voi arvioida, että avioliittolain voimaantulo antoi muutaman päivän aikana sysäyksen noin 500–600 eroajalle. – Nykyisin ihmiset haluavat keskustella yhä enemmän uskonnon ja elämänkatsomuksen kysymyksistä. Avioliittolaista vain pieni eropiikki . Kaikkiaan yli 22 miljoonaa ihmistä tarvitsee välitöntä hätäapua Itä-Afrikan alueella, tiedottaa Suomen World Vision. Pappi ja eläkkeellä oleva Palvelevan puhelimen koordinaattori Helena Ojanperä-Samulin tutki käytännöllisen teologian väitöskirjassaan itsemurhien ehkäisyn toteutumista Palvelevan puhelimen työssä vuosina 1965–1995. Alkuvuonna 2017 kirkosta eroamisia näyttäisi koko maassa olevan hieman viime tammi–helmikuuta enemmän. – Älä jää yksin miettimään elämääsi. – Muissa tutkimuksissa on todettu, että itsemurhalle altistavia riskitekijöitä ovat esimerkiksi masennus ja muut psyyken ongelmat, päihdeongelmat sekä ajan kanssa kasautunut huono-osaisuus. Summa vastaa Kansan Raamattuseuran noin 80 työntekijän lomarahoja. Päivystäjiä rohkaistaan kysymään myös soittajan mahdollisista itsemurha-ajatuksista, jos hän kuulostaa näköalattomalta. Kolmen viikon mittaiset lomautukset toteutetaan toimintaan sopeuttaen vuoden aikana. Miten tiivistäisit juuri tarkastetun tutkimuksesi sisällön. eMIlIA KArhu Helena Ojanperä-Samulin väitteli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa viime lauantaina. Millaista yhteiskunnallista keskustelua toivot tutkimuksesi herättävän. Itsemurha ei kuitenkaan ole ollut suoraan merkittävä puheenaihe Palvelevan puhelimen keskusteluissa. Sukupuolineutraalin avioliittolain tuleminen voimaan ja sen kirkossa aiheuttama keskustelu saivat aikaan vain lievän piikin Eroakirkosta.fi-sivuston päiväkohtaisiin tilastoihin. – 1960-luvulla soittajilla oli paljon perheeseen ja avioliittoon liittyviä huolia. Aina on toivoa ja vaikeatkin asiat voivat ratketa. Hae apua. On tärkeää, että kirkko vaikuttaa elinympäristöön ja yhteiskunnan päätöksiin niin, että syrjäytymistä ehkäistään tehokkaasti ja ihmisten ongelmiin puututaan varhaisessa vaiheessa. Kriisi koskettaa Somaliaa, Keniaa, Etiopiaa ja Etelä-Sudania. Lomautukset hoidetaan mukaan niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa järjestön toiminnalle. 3. Tämä asettaa lapset alttiiksi väkivallalle ja monenlaiselle hyväksikäytölle. Helmikuussa päätyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena oli löytää 145 000 euron säästö henkilöstömenoissa tälle vuodelle. Asia on noussut esiin keskimäärin viidessä prosentissa puheluista. Kun alkuvuonna päivittäiset eromäärät ovat vaihdelleet 50–90 välillä, oli eroajia maaliskuun alun tienoilla enimmillään 275. Kun Suomeen perustettiin enemmän perheasiainneuvottelukeskuksia, nämä aihepiirit siirtyivät mahdollisesti osin sinne ja jäivät puhelinpalvelussa vähemmälle. Kun pohdit tilannettasi toisen ihmisen kanssa, alkaa avautua uusia näköaloja. 2 01 7 vIIKOn henKIlö ”Kirkon pitäisi panostaa taas itsemurhien ehkäisyyn” K irkon Palveleva puhelin perustettiin vuonna 1964 auttamaan erityisesti itsemurhavaarassa olevia. Tämä heijasteli yhteiskunnan päätöstä siirtää psykiatrisen hoidon painopistettä avohoidon puolelle. Toivon että Palvelevan puhelimen mainontaa kohdennettaisiin taas epätoivoon ja umpikujaan joutuneille
Marraskuussa 2015 Aleksandrian paavi Tawadros II osallistui Jerusalemissa arkkipiispa Abrahamin hautajaisiin. Kun kristityn asioinnissa on tavanomaista enemmän mutkia, kyse on virallisesti vain systeemin toimimattomuudesta, mutta käytännössä kyse voi olla kiusanteosta. Uusin kristittyjen elämänpiiriin kuuluva lakimuutos hyväksyttiin helmikuun alussa. Asetuksessa kristittyjen pyhiinvaelluskohteeksi ei kelpaa mikä tahansa paikka vaan ainoastaan Jerusalem. U utinen on kuitenkin hyvä vain teoriassa. Pyhiinvaelluskielto on vastalause Israelin miehitykselle. Uutinen noteerattiin maailmallakin ja lähtökohtaisesti se kuulostaa erinomaiselta edistysaskeleelta egyptiläiskristityille. Olen kuullut paljon tarinoita siitä, miten poliisi on mielivaltaisesti syyttänyt kristittyä pienistä rikkomuksista tai vaikkapa keksinyt olemattomia syytteitä, kunnes henkilö on menettänyt malttinsa ja vastannut aiheettomiin syytöksiin nyrkein tai ääntään korottamalla, minkä jälkeen välikohtausta onkin selvitetty poliisilaitoksella. Vierailu herätti kristittyjen keskuudessa paljon arvostelua mutta myös toiveita matkustuskiellon kumoamisesta. Asiat hoituvat hitaasti, usealla tiskillä jonottamalla ja virallisia leimoja papereihin keräämällä. Viime vuosina on uudistettu useita kristittyjen elämää ja asemaa sääteleviä lakeja. Useita kristittyjä, mutta myös muslimeja, on kuollut islamistien tekemissä iskuissa. Välillä asioiden hoitaminen mutkistuu ja pitkittyy, kun joku leima puuttuu tai leimasta vastaava virkailija ei olekaan paikalla. 2 01 7 uuTIsessee E gyptin kymmenen prosentin kristityllä vähemmistöllä on perustuslain mukaan tasa-arvoinen asema maan valtaväestöön muslimeihin nähden. Kuvassa pyhiinvaeltajia Wadi Natrounin luostarikirkossa aavikolla noin sadan kilometrin päässä Kairosta. E gyptin kristityillä voisi kuitenkin mennä paljon huonomminkin. 3. Lakiuudistus pyhiinvaellusvapaasta Jerusalemin pyhiinvaellusmatkoille on lähes sama kuin ystävällisesti lahjoittaisi jalattomalle miehelle rullaluistimet tai langanlaihalle kerjäläiselle kallista laihdutuslääkettä. Uudistuksen tekee lähes tyhjänpäiväiseksi Egyptin koptikirkon jo 1980-luvulla jäsenilleen määräämä kielto matkustaa pyhiinvaellukselle Jerusalemiin. PäIvI ArvOnen Kirjoittaja on Egyptissä asuva vapaa toimittaja.. Osa kristityistä on uhmannut kieltoa ja perustellut Jerusalemin vierailujaan matkan ei-uskonnollisella luonteella. Egyptin kristittyjen oikeudet kunnossa vain paperilla Pyhäinjäännösten äärellä rukoilu on tärkeää Egyptin koptikristityille. KOTIMAA 7 9. Egyptin korkein oikeus määräsi asetuksellaan kristityille oikeuden saada kuukausi palkallista lomaa pyhiinvaellusta varten. Jos poliisi väittää kuljettajan ajaneen ylinopeutta, sakko kirjoitetaan eikä poliisilla ole velvollisuutta todistaa väitettään. Viime syksynä helpotettiin kirkkojen rakentamista, kun lupamenettely siirrettiin presidentiltä paikallishallinnolle. Väkivalta ja kidutus kuuluvat poliisiasemilla lähes erottamattomina osina normaaliin kuulustelukäytäntöön ja sen kohteeksi toki joudutaan uskonnosta riippumatta. Viranomaisasiointi tapahtuu Egyptissä suurimmaksi osaksi toimistoissa henkilökohtaisesti asioimalla. Pohjois-Siinailla asuvien kristittyjen tilanne on kuitenkin ollut tukala jo pitkään. Vastaan väittämällä voi saada suuremman sakon tai jopa päätyä poliisilaitokselle. E gyptin kristityillä on pitkä pinna. Käytännössä oikeus palkalliseen pyhiinvaellusvapaaseen on vain julkisen sektorin työntekijöillä, joiden palkat ovat muutoinkin niin alhaisia, etteivät ne läheskään aina riitä kattamaan edes päivittäisiä elinkustannuksia saati hintavaa pyhiinvaellusta. Egyptin koptikirkon johtaja on vieraillut vuoden 1967 jälkeen Jerusalemissa vain kerran. Kuva: Päivi arvoNEN Sakottamispäätös syntyy, kun poliisi näkee henkilöllisyystodistuksesta kuljettajan uskonnon. Moni kristitty kokee, että sakottamispäätös syntyy, kun poliisi näkee henkilöllisyystodistuksesta kuljettajan uskonnon. Egyptin poliisit käyttävät valitettavan paljon väkija mielivaltaa. Joulukuinen parisenkymmentä kristittyä surmannut kirkkoisku herätti paljon pelkoa, mutta toistaiseksi vastaavia iskuja ei ole Egyptissä tehty. Monet kristityt ovat muuttaneet pois Siinain niemimaan pohjoisosista jo vuosia sitten. Monilla kristityillä on kokemuksia viranomaisten simputuksesta. Valtio ei vainoa kristittyjä eikä kristittyjen tarvitse pelätä henkensä edestä uskonsa vuoksi
Kaikki muu uskossamme on tämän evankeliumin ytimen sovellusta ja heijastumaa. kirkolliskokoukselle aloitteen kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Pohdittuamme asiaa olemme tulleet tulokseen, että kirkon on nyt syytä luopua vihkimisestä kokonaan. Tottahan vaihtelu on suurta, mutta trendi on päivänselvä. Samoin kunnioitamme kirkkomme asemaa ja sen tehtävää luoda näkymää maallisen elämämme ja henkisen tavoiteltavuuden rakentamisessa. Lisäksi kunnioitamme sitä, että valtio säätää maallisia lakeja, mutta kunnioittaa uskonnollisten yhteisöjen työtä ja itsenäisyyttä. Parisuhdekeskustelussa on muistutettu, että avioliittokysymys ei kuulu uskon ytimeen. Yhteiskunta tarjoaa nyt maistraateissa laillisen oikeuden kaikenlaisille liitoille. Kirkossahan kaikki ihmiset voivat edelleen saada siunauksen. Kristus ja hänen kuolemansa ja ylösnousemuksensa lienee se keskusmuuri, johon uskomme rakenteiden tulisi kiinnittyä. HIMANKA kirkolliskokousedustaja, Ylivieska. Tämä menetelmä tuli tunnetuksi 1980-luvun alussa naispappeutta koskevissa ratkaisuissa. Vaikka Lutherin kantaa kuvataan usein näin, lähteiden valossa tulkinta osoittautuu virheelliseksi. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kahdessa Ilkon kurssikeskuksessa pidetyssä seminaarissa (1980, 1982) silloiset kirkon johtajat ja yliopistoteologit tulivat johtopäätökseen: Apostolinen virka on jumalallinen asetus ja kuuluu siten uskon koriin eli oppiin. Teologisissa perusteluissa käytetään niin sanottua uskon ja rakkauden erottelun menetelmää. (emer.) ANTTI rAuNIO systemaattisen teologian professori Itä-Suomen yliopisto MIIKKA ruOKANeN dogmatiikan professori Helsingin yliopisto Aloitteen teologisissa perusteluissa on ongelma AlOITe Vaikka avioliitto ei ole sakramentti, sillä on myös luterilaisuuden mukaan jumalallinen asetus. Uudelleen avioitumiset ovat lisääntyneet. MIKKO A. Avioliitot eivät enää ole elinikäisiä vaan noin puolet avioliitoista päätyy eroon. Avioliiton teologinen perusta ja sen yhteiskunnallinen toteutus ovat samanaikaisia, toisistaan erottamattomia. Sekä Lutherin teologiassa että laajemmin luterilaisessa teologiassa avioliitto nähdään samanaikaisesti sekä uskon että rakkauden alueeseen kuuluvana todellisuutena. Merkittäviin asioihin, kuten avioliitto-opetukseen, ja niiden muutoksiin vaaditaan 3/4 äänen enemmistö. JuHANI FOrsberg TT, ekumeniikan dos. Avioliitto on näin ymmärrettynä rakkauden alaan kuuluva asia. Avioliittolain mukaan kirkolla on uudenkin lain voimaan tultua edelleen oikeus päättää itse vihkimiskäytännöistään. Suomessa parisuhteita on rekisteröity vuonna 2012/329 kpl, 2013/373 kpl, 2014/333 kpl. Emme halua kirkon hajaannusta emmekä seurakuntalaisten jättävän omaa kirkkoaan. Tottahan se on. Omaan kokonaisharkintaani asiassa tämä ei voi olla vaikuttamatta. Tässä kohden luterilainen luomisteologia ei ole niin kaukana historiallisten kirkkojen kannasta kuin aloite olettaa. lut. Miksi keskustelu pyörii niin tämänpuoleisissa. Ydinasiat ja kehällisemmät kysymykset näyttävät siis linkittyvän keskenään, tahdoimme tai emme. Kirkko on omaa syytään asettanut itsensä vaikeaan tilanteeseen. Nyt jätetty aloite noudattaa logiikkaa, joka sijoittaa luterilaisen avioliittokäsityksen kokonaan rakkauden koriin eli etiikan piiriin. Yhtäältä aloitteessa todetaan, että katolinen ja ortodoksinen kirkko näkevät avioliiton uskon korissa Jumalan asettamana miehen ja naisen liittona. 3. Rakkauden kori on joustava, sen korkeimpana periaatteena on Kultaiseen sääntöön pohjaava vapaa harkinta: kohtele muita kuten haluaisit itseäsi kohdeltavan, jos olisit heidän asemassaan. Miksi uskon ydinasiat eivät tahdo mahtua samaan suuhun uuden avioliittokannan kanssa. Haluamme kiinnittää huomiota kirkolliskokoukselle annetun esityksen käyttämiin teologisiin perusteluihin. ullA JA OlAVI NuMMelA Turku Avioliittokäsitys vai uskon ydin. Miksi on näin. Luterilaisessa teologiassa avioliitto nähdään samanaikaisesti sekä uskon että rakkauden alueeseen kuuluvana todellisuutena. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Mitä hanakammin joku ajaa muutosta avioliittoon, sitä kitsaammin hän puhuu Jeesuksen sovintotyöstä. Kunnioitamme jokaisen yksilön oikeuksia. Vaikka avioliitto ei ole sakramentti, sillä on myös luterilaisuuden mukaan jumalallinen asetus, se on pyhä instituutio. Ilman tätä niin usko kuin kirkkokin on ontto ja voimaton. Uskonoppi on kuin sipuli, jossa kehällisemmät kysymykset varjelevat keskeisempiä. 8 KOTIMAA 9. Kirkko luopukoon vihkioikeudesta Jotkut papit vihkivät ”omalla luvallaan” samaa sukupuolta olevia pareja. Viisitoista kirkolliskokousedustajaa jätti 19.2. Tämä tekee avioliittoteologiasta erityisen hankalaa ja haastavaa. Miksi nykyään riittää niin paljon puhetta ihmisestä ja niin vähän Jumalasta. Kääntäen: Jos joku julistaa palavasti uskon ydinasioista, voi lähes lyödä vetoa, että hän kannattaa perinteistä avioliittonäkemystä. Mutta samalla avioliitto on myös maallinen yhteiskunnallinen järjestys, joka sellaisena on kulttuuriin sidottu, muutoksenalainen ja avoin eettisille uudelleenarvioille, kuten aloite oikein toteaa. Avioliitto perustuu kristilliseen luomisoppiin ja ihmiskäsitykseen, siksi se on osa uskonoppia. Mikä sitten on lopulta keskeistä. Hänen rajaton rakkautensa ja täydellinen ristinuhrinsa pelastaa meidät ressukat taivaan kammareihin. Maukas suola on kirkon elinehto, ja sen ehdoilla on avioliittokysymyskin ratkaistava. Jostain syystä olen kuitenkin hahmottanut oudon käänteisen korrelaation näiden ydinasioiden ja sukupuolineutraalin avioliiton välillä. Kirkko voisi siunata sen jälkeen liiton, jos henkilöt sitä haluavat. Tämä on juuri sitä geenimuuntelua, josta Teemu Kakkuri kolumnissaan 9.2. Vastaavasti, mikäli avioliittokäsitys halutaan perustella luterilaisen teologian välinein, on välttämätöntä ottaa huomioon kumpikin alue. Onhan näin, että kirkon avioliitto-opetuksen mukaan avioliitto on naisen ja miehen välinen liitto. Se ei ratkaise kirkkoa repivää erimielisyyttä. Kirkolliskokous päättää kirkossa käytettävistä kirkon opillisista asioista. Mutta viran sukupuoli on kulttuurisidonnainen ehdonvallan (adiafora) kysymys, joka kuuluu rakkauden koriin eli etiikkaan. Ei ole kenellekään hyväksi jatkaa juupas–eipäs -keskustelua, eikä se, että seurakunnissa vallitseva epätietoisuus saa ihmiset asettumaan toisiaan vastaan. Miksi taivaasta vaietaan. terävästi kirjoitti. Muutoksesta yhteiskunnassamme voidaan todeta, että ev. Aikoinaan pappisviran avaamiseen naisille tarvittiin sekä uskon koria että rakkauden koria koskevat perustelut. kirkon suorittamien kirkollisten vihkimisten osuus kaikista vihkimisistä laski alle puoleen. Tämän jälkeen aloite jatkaa: Toisenlaiseen ratkaisuun voidaan päätyä tulkitsemalla avioliitto Lutherin tapaan maalliseksi järjestykseksi
Meidän on puhuttava siitä, muuten meistä tulee vain entistä huonompia. Meidän täytyy kuitenkin jälleen olla varovaisia – laadusta puhuttaessa ei pidä käyttää kriteerejä, jotka ovat kristilliselle traditiolle vieraita. Silti strategioista tulee helposti papereita, joilla on vain vähän käytännön merkitystä. Löytyisikö tästä jotain ajateltavaa paastonajaksi. Sen sijaan, että muotoilemme papereihin sen, millaisia haluamme olla kolmen, viiden tai kymmenen vuoden päästä, voisimme keskittyä siihen, miten toimimme tässä ja nyt. Ajattelenkin, että seuraavan kerran, kun seurakunta kokoontuu miettimään tekemisiään, se voisi pohtia, mitkä ovat ne kristilliset hyveet, joiden pitäisi tulla aiempaa selvemmin ilmi seurakunnan elämässä. Aihepiireistä ja asioista ei ole puutetta. Vaikuttaa nimittäin siltä, ettei kirkossa saa puhua siitä, onko olemassa toisia laadukkaampia tapoja viettää jumalanpalvelusta, kohdata surevia, auttaa köyhiä tai ohjata nuoria. Lajittelemme ja luokittelemme ihmisiä, vaikka meitä on opetettu, että niin ei pitäisi tehdä. Nuorten on vaaleissa vaikea löytää sellaista ehdokasta, joka puhuisi heidän äänellään. pa s i le in o Bloginostot Kotimaa24.fi Sana väittely maistuu minun omassa kielenkäytössäni jotenkin negatiiviselta. Vaihtoehtoja riittää: Yksinkertaisimmillaan luottamustehtävän voisi säilyttää kauden loppuun. Laatukatumus. KOTIMAA 9 9. Näin sitoutuminen kirkolliseen päätöksentekoon on heille käytännössä mahdotonta. Ruotsista kääntänyt: Meri Toivanen Kirkon pitäisi hylätä strategiat Strategioilla käytetään valtaa. On katsottu, että seurakunta on alueellinen hengellinen yhteisö, eikä sen vaalijärjestelmää voi rakentaa yksittäisten luottamushenkilöiden edusta käsin. Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä NAVI:n puolesta vetoamme kirkon päätöksentekijöihin, jotta ongelmat nuorten osallisuudessa otettaisiin todesta ja rakenteita muokattaisiin sellaisiksi, että nuorten olisi mahdollista osallistua päätöksentekoon. KATrI MALMI NAVI-edustaja, Helsinki ANTON SUTINeN NAVI:n puheenjohtaja, Joensuu, NAVI-ryhmä K irkollamme on strategia kaikkeen. Vain Jumala tietää, miltä maailman näyttää kymmenen vuoden kuluttua. Strategioilla hallitaan ympäristöä ja käytetään valtaa. Useimmat aihepiirit ovat tuttuja eikä yhteisymmärrystä saavuteta. Heijasteleeko nuorten ryhmä vieraanvaraisuutta. Tämä koskee nuoria aikuisia aivan erityisellä tavalla, sillä elämäntilanteensa takia he muuttavat huomattavasti muita ikäryhmiä useammin. Oleellista on ymmärtää, että ongelmat nuorten vaikutusmahdollisuuksissa ovat hallinnollista sulavuutta merkittävämpi asia. Ja että yhteiskunnan, tiedon ja ihmisten elämän muutokset vaikuttavat tulkintaan. Kirkon tulevaisuus riippuu nuorista. On olemassa muita parempia tapoja johdattaa seurakunta rukoukseen. Strategiapaperit kuuluvat kirkon arkeen kuin ruokavirsi ja tekstiilitaide. Taktiikat ovat vallattomien yrityksiä suunnistaa muuttuvassa maastossa. Strategioista on työssä paljon hyötyä, sitä ei käy kieltäminen. Mielestäni meidän pitää jatkaa suunnilleen samaan tapaan (Tallinnan vanha kaupunkihan on todella kiva!), mutta strategia-ajattelusta pitäisi hylätä tavoitteet. Toisaalta väittely on opettavainen kokemus, jossa joutuu perustelemaan oman käsityksen asioista. Markku Jalava 2.3.. 3. Sen paremmin sosiologisesti kuin teologisestikaan kirkon ei voida sanoa hallitsevan ympäristöään. Uskon, että näissä asioissa on täysin perusteltua puhua laadusta. Tämä kevät on väittelyn kevät. Kirkolla ei ole enää sitä valtaa, joka sillä joskus oli, ja sen tavoitteleminen on Jeesuksen sanoman ymmärtämistä väärin. 2 01 7 KOLUMNI Patrik Hagman Luottamushenkilöiden muutto ja nuoret aikuiset Kirkossamme on rakenteellinen ongelma, joka estää nuoria aikuisia sitoutumasta luottamustehtäviin ja yhteiseen päätöksentekoon. Juha Taanila 3.3. Luottamustehtävät ovat sidottuja seurakunnan jäsenyyteen, joten vaalikauden aikana seurakunnasta toiseen muuttava luottamushenkilö menettää tehtävänsä. Lisäksi strategiatyöskentely tuo kirkon työkulttuuriin paljon ajattelutapoja, jotka ovat pohjimmiltaan kirkolle vieraita. Minusta tuntuu niin selvältä, että Raamattua ei voi tulkita vain yhdellä tavalla saati kirjaimellisesti. Valtaosa seurakuntien nuorista aikuisista on jatkuvasti siinä tilanteessa, että heidän ei joko kannata asettua ehdolle seurakuntavaaleissa, koska he tietävät joutuvansa muuttamaan lyhyen ajan sisällä, tai he joutuvat luopumaan luottamustoimistaan kesken kauden. Onko opetus nöyrää ja rehellistä. Taktiikat sen sijaan ovat vallattomien yrityksiä suunnistaa muuttuvassa maastossa, pyrkimyksiä löytää parhaita mahdollisia toimintatapoja. Kirkko kokonaisuudessaan taas menettää nuorten ymmärryksen siitä, miten kristinuskon sanoma voisi puhutella heidän ikätovereitaan. Monimutkaisempi malli taas olisi esimerkiksi seurakunnan jäsenyyden säilyminen muutosta huolimatta. Mitä meidän siis pitäisi tehdä sen sijaan, että kirjoitamme strategioita Tallinnan-seminaareissa. Tuntuu kuin pitäisi saada yliote toisesta ihmisestä. On aina hyväksi miettiä läpikotaisin, mitä ollaan tekemässä. Kokonaiskirkolla on strategiansa, samoin kaikilla sen kuviteltavissa olevilla osilla työryhmistä seurakuntiin. Paikallinen ongelma heijastuu valtakunnalliseksi, kun kirkosta ei löydy kokeneita nuoria luottamushenkilöitä, jotka voisivat asettua ehdolle ja äänestää kirkolliskokousvaaleissa. PATrIK HAgMAN Kirjoittaja on teologi ja kirjailija. Itse annan periksi, jos huomaan väittelyn ytimessä olevan arvomaailmojen yhteentörmäyksen. Heijastuuko liturgiasta ilo ja kiitollisuus, diakoniasta vilpitön rakkaus ja huolenpito. Olemme puhuneet Jumalan puolesta ja ennakoineet hänen kantaansa, vaikka uskomme mukaan niin ei voi, saati tarvitse tehdä. Vai riittääkö hyvä tahto ja jumalaapelkäävä mieli. Tästä näkökulmasta voi kysyä, pitäisikö kirkolla olla mitään tekemistä strategisen ajattelun kanssa. Näin toki on, mutta nuorten aikuisten kohdalla kyse ei ole yksittäisistä henkilöistä, vaan koko ikäryhmästä. Kirkolliskokous on tarkastellut luottamushenkilöiden muuttoon liittyviä kysymyksiä lähinnä seurakuntien ja yksittäisten luottamushenkilöiden näkökulmasta. ranskalainen ajattelija Michel de Certeau tekee eron strategian ja taktiikan välille
Isälle tilanne oli kuitenkin vaikea. – Tein graduni hengellisestä väkivallasta. – Halusin oppia Raamatun alkukieliä. Hän piti jokaista lastaan yhtä rakkaana kuin ennenkin. 10 KOTIMAA 9. Kirjan toinen teema on itsetuhoisuus. Aikuinen ei saa tartuttaa lapseen omia pelkojaan. Se avasi minulle tien tietokirjailijaksi ja luennoitsijaksi teemaan liittyen. Lapselle saa puhua vain turvallisia ja myönteisiä asioita hengellisyydestä. – Edellisiä kirjoja tehdessäni minulle kirkastui, että hengellisen väkivallan ytimessä ovat pelot, erityisesti lasten ja nuorten pelot. 1970-luvun puolivälissä Ailan isosisko erosi kirkosta ja liittyi Jehovan todistajiin. Aila Ruoho syntyi Lohjalla pohjalaisvanhempien iltatähdeksi 52 vuotta sitten. – On jotenkin niin käsittämätöntä, että ihmisiä opetetaan pienestä saakka pelkäämään toisia, jotka kuitenkin uskovat samaan Jeesukseen. Kun Ruohojen kaksi lasta olivat taaperoiässä, perhe löysi Vivamon mukulamessut ja seurakunnan perhekirkot. Lapsen ei koskaan pidä kuvitella olevansa vastuussa kenenkään kuolemanjälkeisestä kohtalosta. Elettiin 1970-lukua ja vihainen vanhoillislestadiolainen mies tuli Ailan kotiin puhuttelemaan hänen vanhempiaan. Aila Ruoho toivoo kirjansa ravistelevan ihmisiä pohtimaan lasten pelkoja ja kyselemään heiltä niistä suoraan. Näin äidistä ja Ailastakin tuli lestadiolaisia. Opiskelin kuusi vuotta töiden ja lastenhoidon ohessa. Rakennuspiirtäjäksi ja tekniseksi piirtäjäksi valmistunut ja mainonnan ammattitutkinnon suorittanut Aila Ruoho eli täyttä arkea. Ailan äitiä vaadittiin tuomitsemaan silloin jo aikuisen tyttärensä ratkaisu. Monissa tiiviissä hengellisissä yhteisöissä ongelmana on myös toisella tavoin uskovien ja ajattelevien ihmisten eli koko liikkeen ulkopuolisen maailman demonisointi. Hän oli isosena monilla leireillä ja kohtasi seurakuntanuorissa myös puolisonsa Timon. Aila Ruoho kävi Jehovan todistaja -siskonsa kanssa paljon uimassa ja keskusteli hänen kanssaan myös Jehovan todistajien käyttämästä Raamatun Uuden maailman käännöksestä. Työ hengellisen väkivallan parissa ei ole vienyt kirjailijan omaa uskoa. 2 01 7 O masta lapsuudestaan Aila Ruoho muistaa vain yhden hengellisesti pelottavan tilanteen. Lasten kuullen puhutaan demoneista, lopunajan vainoista ja Harmagedonista. Lapsuuden ankara uskonmaisema ja seuroissa hämmentäneet liikutukset vaihtuivat Ailan kohdalla rippikoulun jälkeen iloiseen ja aktiiviseen seurakuntanuoren elämään. Kyse on toisaalta vallankäytöstä ja yrityksestä pitää kiinni jäsenistöstä, mutta toisaalta myös vilpittömästä halusta suojella omia. Asiaan vaikuttivat myös monet muut pienemmät erimielisyydet. Ruohon mukaan pikemminkin suositelUskon nurjien puolten tuntija KuKA. Myös minun elämäni normalisoitui. Tällä viikolla ilmestynyt Ruohon tuorein kirja Pyhät pahat ja pelokkaat käsittelee itsetuhoisuutta ja pelkoja kymmenessä eri suomalaisessa uskonyhteisössä. Gradun kirjoittaminen oli Aila Ruoholle mieluista, vaikka hän jäi vähälle ohjaukselle graduseminaarin vetäjän Heikki Kotilan kuoltua. Eniten yllätti vanhoillislestadiolaisuudessa esiintyvä aikuisten sinkkunaisten hyväksikäyttö.. Kirjan loppuun hän laati huoneentaulun vanhemmille. • •Aila Ruoho, 52, tietokirjailija ja yrittäjä • •Kotipaikka: Lohja • •Perhe: Aviomies ja kaksi aikuista lasta • •Lempikirja: Richard Adamsin Ruohometsän kansa • •Harrastukset: Lukeminen, kuntosali ja puutarhanhoito • •Lempivirsi: Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan (600) • •Lempikirja Raamatussa: Korinttolaiskirjeet Aila Ruohon juuri ilmestynyt kirja käsittelee itsetuhoisuutta ja pelkoja hengellisissä yhteisöissä. Ikäeroa seuraavaksi nuorimpaan siskoon oli 12 vuotta. 3. – Silmäni avautuivat hengellisyyden piilossa olevalle julmalle puolelle. Haastatellut ovat kuuluneet Jehovan todistajiin, neljään eri lestadiolaiseen suuntaukseen, mormoneihin, helluntailaisiin, Koivuniemen konserniin, karismaattisiin luterilaisiin liikkeisiin tai tavallisiin luterilaisiin seurakuntiin. Hengellisissä yhteisöissä masentunutta ei aina kehoteta lepäämään tai hakeutumaan ulkopuolisen avun piiriin eikä hänelle tarjota empatiaa. Kolmannella yrittämällä pääsin 40-vuotiaana opiskelijaksi teologiseen tiedekuntaan. Lasta ei saa koskaan hylätä, ei silloinkaan jos hän valitsee eri uskonnon, mihin aikuinen on häntä kasvattanut. – Heidän yhteisöissään lapsille tarkoitettu hengellinen materiaali on kuvitukseltaan ja sisällöltään osin raakaa ja julmaa. Äiti ei kuitenkaan halunnut kastoa lapsiaan uskonnollisten linssien läpi tai rajoittaa kenenkään uskonnonvapautta. Seuraavaksi syntyi yhdessä Vuokko Ilolan kanssa vanhoillislestadiolaisten ehkäisykieltoa ja sen seurauksia käsitellyt teos Usko, toivo ja raskaus. Vaikka Aila on elänyt koko ikänsä lapsenuskossa ja ollut rippikoulusta alkaen tunnustava kristitty, isä toivoi koko ikänsä hänen tulevan oikeaan uskoon, tekevän lestadiolaisen parannuksen. – Luulen, että yhteisöstä ulos joutuminen oli äidille jonkinlainen helpotuskin. Vuonna 2013 Ruoholta ilmestyi ensimmäinen kirja Päästä meidät pelosta. – Silloinkin pelkäsin ihmistä, en Jumalaa tai paholaista. Teologisen heräämisen hän koki 2000-luvun vaihteessa ryhtyessään seuraamaan netin keskustelupalstoja, joilla entiset Jehovan todistajat jakoivat kokemuksiaan. Vanhoillislestadiolaisesta suvusta kotoisin ollut isä teki parannuksen ja palasi yhteisöön Ailan ollessa pieni tyttö. Syvempi perehtyminen aiheeseen paljasti, että erityisesti Jehovan todistajat näkevät paljon hengellisiä painajaisia. Vuonna 2015 saivat äänen Jehovan todistajista eronneet ja kartetut kirjassa Vartiotornin varjossa. – Niinpä äitini ja minut siinä ohessa hoidettiin ulos lestadiolaisesta yhteisöstä eikä meitä enää tervehditty Jumalan terveellä. Aikuisen kuuluu huolehtia siitä, ettei lapsi pelkää väärin ymmärtämiään vertauksia tai muuta hengellistä puhetta tai kuvastoa. Tätä ei katsottu lestadiolaisten keskuudessa hyvällä. Tajusin, miten vakavasti niitä ihmisiä satutetaan, jotka eivät pysty pysymään mukana yhteisössä. En enää joutunut koulussa yksin käytävään, jos muut katsoivat opetusohjelmia tai liikuntatunnilla liikuttiin tamburiinin tahdissa, Aila Ruoho muistelee
Hän pohtii hyvin vakavasti evankelis-luterilaisesta kirkosta irtautumista. 3. Kuolema esitetään vähemmän toivottomana ratkaisuna, Ruoho kertoo. Esimerkiksi mormoneilla ja eri lestadiolaisissa yhteisöissä pelko tulevasta tuomiosta puolestaan paradoksaalisesti suojelee Ruohon mukaan toisinaan itsemurhilta. – Koen että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon linja on hukassa, yhtenäisyys puuttuu. – Kun uskoon liittyy ajatus, että ihminen joutuu viimeisellä tuomiolla vastuuseen itsemurhastaan, saattaa kadotuksenpelko estää tekemästä epätoivoista ratkaisua. Aila Ruohon oma kirkkosuhde on murroksessa. – Koska aihe on niin tabu, siitä ei keskustella eikä varoitella edes ystäviä. – Masentuneelle osoitetut vaatimukset altistavat itsetuholle. Tärkeintä olisi tunnistaa masennus ja tukea sairastunutta. Hän kertoo olevansa ahdistunut vanhakantaisten käsitysten aiheuttamista vihareaktioista. Eri näkökannat etääntyvät toisistaan yhä kauemmas. En enää usko kirkon yhtenäisyyden mahdollisuuteen. Ruohon tietojen mukaan jotkut miehet lupailevat naisille vaikkapa iltakylien yhteydessä tai vihjailevin viestein sitoutumista saadakseen seksiä, mutta käyttävätkin tällä tavoin hyväksi useita naisia. Häntä ahdistaa se, miten valtavia vihareaktioita vanhakantaisten käsitysten ääneen lausuminen nykyään aiheuttaa. Edes papistolla tai piispoilla ei ole yhtenäistä kantaa juuri mihinkään. EMIlIA KARhu. Pelko ei silti pelasta tämän puoleista elämää. KOTIMAA 11 9. 2 01 7 Aila Ruohon oma kirkkosuhde on murroksessa. – Erityisesti Jehovan todistajilla oli paljon kokemuksia yhteisön jäsenten itsemurhista. Kirjaa tehdessään Ruoho yllättyi eniten vanhoillislestadiolaisuudessa esiintyvästä aikuisten sinkkunaisten hyväksikäytöstä. Usein saatetaan ihan sanoa, että olisi parempi, että henkilö olisi kuollut kuin että hän eroaa yhteisöstä. kuvA: MAtti PiRHonen laan, että pitäisi tehdä enemmän työtä yhteisön hyväksi, jolloin masennus muka helpottuisi. Ruoho on aina ollut hengellisissä asioissa konservatiivinen. – Usein saa kuulla olevansa suvaitsematon, vaikka siitä ei todellakaan ole kyse. Jos yhteisö hylkää tai tuomitsee ja alkaa karttaa masentunutta, hän on todella heikoilla. Masentunut kokee usein olevansa arvoton, syyllinen ja huono
3. 2 01 7 Neuvostoajan jäljet näkyvät yhä Neitsyt Marian mukaan nimetty ortodoksinen kirkko Tbilisin Metekhin kaupunginosassa on peräisin 1200-luvun lopulta. 12 KOTIMAA 9. •Pääkaupunki: Tbilisi, asukasluku 1,1 milj. •Valuutta: lari •Viralliset kielet: georgia •Tärkeimmät uskonnot: ortodokseja 83%, muslimeita 11% (2014) Georgia. •Asukasluku: 4,9 milj. Kirkon eteen pystytettiin vuonna 1958 kaupungin perusajan 400-luvun jälkipuoliskolla vaikuttaneen Iberian kuningas Vakhtang I Gorgasalin patsas
Ihmiselämän keskeisiin taitekohtiin – syntymään, avioliittoon ja kuolemaan – liittyviä uskonnollisia siirtymäriittejä yritettiin korvata kommunistivaltion kansalaisuutta korostavilla toimituksilla. Uskonnosta tuli Neuvostoliitossa kielletty hedelmä, josta monet kansalaiset pitivät enemmän tai vähemmän salaa kiinni, vaikka kosmonautit kertoivat avaruudesta palattuaan, etteivät olleet nähneet lennollaan Jumalaa. Se on kansan oopiumia”, kirjoitti Karl Marx vuonna 1844. 3. Josef Stalinin aikana 1930-luvulla maassa käynnistettiin uskontojen järjestelmällinen tuhoaminen. Lännen kapitalistisissa maissa kulutusyhteiskunta osoittautui miltei tehokkaammaksi keinoksi vieroittaa ihmisiä uskonnosta kuin Neuvostoliiton epäjohdonmukainen uskontopolitiikka. Bolsevikkien uskontopolitiikan rautanyrkin alle jäivät myös tsaarinvallan kaatumisen jälkeen itsenäistymään pyrkineet valtiot. Dosentti Ville Jalovaara tarkastelee, mitä uskonnoille kuuluu 1990-luvun alussa itsenäistyneissä entisissä neuvostotasavalloissa Georgiassa, Kazakstanissa, Virossa, Valko-Venäjällä ja Ukrainassa. Uskonnolliset ihmiset joutuivat vakaumuksensa vuoksi syrjityiksi työja opiskelupaikkoja täytettäessä. Viro Valko-Venäja Ukraina Georgia Kazakstan. 2 01 7 Uskonnollisuuden kitkeminen oli yksi tavoitteista, jossa Neuvostoliitto epäonnistui. ”Uskonto on ahdistetun luontokappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän, aivan kuten se on hengettömien olosuhteiden henki. K aukasiassa sijaitsevan Georgian ja Suomen 1900-luvun alun historiassa on useita yhtymäkohtia. Neuvostoliitto oli ateistinen valtio, jossa viimeinen uskonnollinen kansalainen oli luvattu esitellä televisiossa 1980-luvun alussa. Vanhoillisten voimien elokuussa 1991 tekemä vallankaappausyritys oli epäonnistunut ja nopeuttanut pinta-alaltaan maailman suurimman valtion kuolemaa 74 vuotta sen perustamisen jälkeen. Suomi onnistui, mutta Georgia päätyi jo keväällä 1921 neuvostovallan alle. Neuvostoliitossa sekä koululaitos että tiedotusvälineet valjastettiin levittämään tieteellistä ateismia. Tunnetuin georgialainen lienee Josef Stalin, joka opiskeli nuoruudessaan teologiaa Tbilisin seminaarissa. Viimeksi vuonna 2008 Venäjän kanssa sotinut Georgia kurkottaa tänään osaksi länttä. Valtion uskonnonvastaisista toimista huolimatta varsinkin vanhemmat ihmiset kävivät edelleen kirkoissa ja moskeijoissa. Teksti & kuvat: Ville Jalovaara R eilu neljännesvuosisata sitten joulupäivänä 25.12.1991 Neuvostoliiton punainen valtiolippu sirppeineen ja vasaroineen laskettiin viimeistä kertaa Kremlin katolta ja tilalle nostettiin Venäjän trikolori. Ateistisen uskontopolitiikan jäljet näkyvät kuitenkin edelleen reunavaltioissa. Molemmat yrittivät itsenäistyä Venäjästä. Sanat painoivat, kun lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen Venäjällä valtaan nousseet bolsevikit pyrkivät luomaan aiemmin syvästi uskonnollisena tunnetusta Venäjästä uskonnottoman valtion. Nikita Hruštšovin valtakaudella 1950ja 1960-luvuilla satoja kirkkoja, luostareita ja moskeijoita tuhottiin tai muutettiin teattereiksi. KOTIMAA 13 9. Tbilisin keskustassa on Naton ja EU:n kansalaisinfot, mutta Vladimir Putinin kanssa suhteita lämmittelevän Donald Trumpin valtakaudella Georgian toiveet länsi-integraatiosta jäänevät haaveeksi. Toisen maailmansodan aikana Stalin joutui höllentämään uskontopolitiikkaa saadakseen ortodoksisen kirkon tuen sodalle Saksaa vastaan. Georgian ortodoksinen kirkko, johon kuuluu yli 80 prosenttia maan väestöstä, on yksi maailman vahvimpia kristillisiä kirkkoja. Georgia – ollako vai eikö olla osa länttä. Kristinuskon kerrotaan vakiintuneen Georgian alueelle 300-luvun alussa Pyhän Ninon lähetystyön kautta
Suurin osa islaminuskoisista on Hanafin koulukuntaa seuraavia sunnimuslimeita. Toisin kuin Suomessa Viron lehdistön asenne kirkkoa kohtaan on usein hyvin kriittinen. Valko-Venäjä – paluu neuvostoliittoon. 3. Kulkueessa arkkipiispa Urmas Viilma. KUVa: TUija HyTTinen neuvostoliiton perustajan V. Avoimen länsimielisen Mikheil Saakašvilin puolueen hävittyä vuoden 2012 vaalit georgialainen yhteiskunta on liukunut konservatiivisempaan suuntaan. Toisen maailmansodan aikana Saksa miehitti Valko-Venäjän ja neuvostotasavalta menetti sodassa kolmanneksen väestöstään. Itsevaltaisen Nazarbajevin ympärillä on henkilökultti, joka hakee nykypäivänä vertaistaan. Virossa eletään eräänlaisessa jälkikristillisessä ajassa. Turistin silmiin Tallinna näyttää kirkkojen kaupungilta. Kazakstania on maan itsenäistymisestä alkaen, vuodesta 1991, johtanut presidentti Nursultan Nazarbajev. Georgian ortodoksisuuden symbolina pääkaupunki Tbilisiin valmistui vuonna 2004 valtava Pyhän kolminaisuuden katedraali, joka on yksi maailman suurimpia ortodoksikirkkoja. Neuvostovallan aikana Georgiassa tuhottiin kirkkoja. S uomalaisille tutuin esimerkki entisen Neuvostoliiton valtiosta on vuonna 1991 uudelleen itsenäistynyt Viro. Pienellä paperisodalla viisumin kuitenkin saa Helsingin suurlähetystöstä. Viro – euroopan maallistunein valtio. 2 01 7 Tarton Paavalinkirkko vihittiin uudelleen käyttöön syyskuussa 2015. Viron teologisen instituutin entinen rehtori Randar Tasmuth arvioi jokin aika sitten Vartija-lehdessä, että vaikka kristillinen yhtenäiskulttuuri on ajat sitten kadonnut Virosta, uskonnon kulttuurihistoriallinen vaikutus näkyy monilla elämänalueilla. Islam tuli alueelle 900-luvulla arabien valloitusretkien mukana. Valko-Venäjällä uskonnot eivät toipuneet neuvostoajasta yhtä hyvin kuin maan suuressa naapurissa Venäjällä.. Georgian ortodoksista kirkkoa vuodesta 1977 johtanut patriarkka Ilia II on tervehtinyt länsimielisyyden vähentymistä tyytyväisyydellä. Viroa on eräissä arvioissa pidetty Euroopan maallistuneimpana valtiona. Vuoden 2015 presidentinvaaleissa Nazarbajev sai 97,75 prosenttia äänistä. Leninin patsaat ja Suuren isänmaallisen sodan muistomerkit ovat Minskissä niin keskeisillä paikoilla, että maa tuo mieleen Neuvostoliiton ulkoilmamuseon. 14 KOTIMAA 9. Neuvosto-ajan peruna uskonnolle ”sallittu” alue on Virossa rajattu kapeaksi. •Pääkaupunki: Minsk, asukasluku 1,8 milj. Uskonnollinen elpyminen maassa alkoi Mihail Gorbatšovin aikana 1980-luvun lopulla. Georgian ortodoksinen kirkko on ollut 1990-luvun alussa tapahtuneen uudelleen itsenäistymisen jälkeen keskeinen osa kansallista identiteettiä. Ortodokseihin, joita on Kazakstanin väestöstä neljännes, suhtaudutaan maassa myötämielisesti perinteisen uskonnon seuraajina. Sen sijaan protestanttisten kirkkojen toimintaa pyritään rajoittamaan, mikä näkyy poliisiratsioina pienten protestanttiseurakuntien tilaisuuksiin. Valko-Venäjän historiassa sota on hallitseva teema. •Valuutta: ValkoVenäjän rupla •Viralliset kielet: valkovenäjän kieli, venäjän kieli •Tärkeimmät uskonnot: ortodokseja 48%, katolisia 7% (2011) Valko-Venäjä Vaikka nykyvirolaiset mielellään korostavat pakanallisuuttaan, tasavallan vuosipäivänä järjestetään jumalanpalvelus ja armeijassakin on sotilaspappeja. Kazakstan – islamia ja henkilökulttia K eski-Aasiassa sijaitsevassa syrjäisessä Kazakstanissa on vieraillut harva suomalainen. Mikä on uskonnon asema maassa, jonka pääkaupungissa on Karl Marxin mukaan ni•asukasluku: 1,3 milj. H elsingistä Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin on sama 700 kilometrin matka kuin Helsingistä Rovaniemelle, silti harva suomalainen on käynyt tässä salaperäisessä ja suljetussa maassa. Vaikka nykyvirolaiset mielellään korostavat pakanallisuuttaan, tasavallan vuosipäivänä järjestetään jumalanpalvelus ja armeijassakin on sotilaspappeja. Luvut ovat vaatimattomia verrattuna Liettuaan, jossa lähes 80 prosenttia kansasta tunnustaa katolista uskoa. Lentoyhtiössä uskotaan, että Astanan maailmannäyttely lisää Kazakstanin houkuttelevuutta matkakohteena. Viron arkkipiispa Urmas Viilma totesi tammikuussa Kotimaa24:n haastattelussa kuitenkin uskovansa, että kristinuskon merkitys Virossa kasvaa lähitulevaisuudessa. Muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessa yli puolet virolaisista ilmoitti, ettei tunnusta mitään uskontoa. Roomasta käsin johdettu katolinen kirkko näyttää entisissä Neuvostoliiton alusmaissa kestäneen kommunismin painetta protestanttisia kirkkoja paremmin. Julkisivun takana todellisuus on toinen. Nykyään Valko-Venäjä tunnetaan maata itsevaltaisesti vuodesta 1994 johtaneesta presidentti A lexander Lukashenkosta, jonka valtakaudelle ei näy loppua. •Pääkaupunki: Tallinna, asukasluku 391 000 •Valuutta: euro •Viralliset kielet: viro •Tärkeimmät uskonnot: Luterilaisia 10%, Ortodokseja 16% (2011) Viro •asukasluku: 9,5 milj. Monet virolaiset haluaisivat uskonnon pysyvän poissa julkisuudesta ja näkevät avustustyön ainoana kirkolle sallittuna tehtävänä. Ortodoksikristillisyys Kazakstanissa on puolestaan Venäjän vallan peruja. Lenin patsas on edelleen tukevasti jalustalla Minskin keskustan itsenäisyyden aukiolla. Vastaavasti niin muslimien kuin julkiateistien syrjintä georgialaisessa yhteiskunnassa on lisääntynyt. i. Ensi kesänä tämä voi muuttua, sillä Finnair avaa suoran kesäreitin Helsingistä Kazakstanin pääkaupunkiin Astanaan. Venäjän vallankumouksen jälkeen vuonna 1917 maa julistautui itsenäiseksi, mutta vain kaksi vuotta myöhemmin siitä tehtiin asevoimin osa Neuvosto-Venäjää. Perustuslain mukaan Kazakstan on sekulaari valtio, jossa islam on valtauskonto. Ortodoksien pääosa on neuvostovallan aikana Viroon muuttaneita venäläisiä. Samassa tutkimuksessa luterilaisiksi itsensä määritteli vain joka kymmenes virolainen ja ortodokseiksi 16 prosenttia asukkaista
Monet ortodoksit kävit toistensa kirkoissa kiinnittämättä sen enempää huomiota siihen, kenen alaisuuteen seurakunta kuului. Ongelma kahdesta eri patriarkaatista tuli vuoden 2014 alussa alkaneen Ukrainan konfliktin myötä, jolloin kirkoista tuli osa selkkausta.. Kiovan patriarkaatin perustamisesta huolimatta myös Moskovan patriarkaatti jatkoi toimintaansa Ukrainan alueella erityisesti idän venäjänkielisillä alueilla. •Valuutta: Ukrainan hryvnia •Viralliset kielet: ukraina •Tärkeimmät uskonnot: ortodokseja 76%, katolisia 8% (2011) Ukraina metty katu. Vuonna 2002 Valko-Venäjällä otettiin käyttöön uusi uskonnonvapauslaki, joka tosiasiassa rajoittaa uskonnonharjoittamista maassa. Viimeaikoina pettymys EU:hun ja epävarmuus Yhdysvaltojen uuden presidentin linjasta on hallinnut mielialoja Kiovassa. Monien ukrainalaisten on vaikea ymmärtää sitä, miten veljeskansat päätyivät taistelemaan keskenään. Nuo laukaukset muuttivat maailmanpolitiikan suunnan: Venäjä ja länsi ajautuivat törmäyskurssille, ja kuten niin usein historiassa, Ukraina on keskipisteessä. Heistä kahdeksankymmentä prosenttia on ortodokseja ja kymmenkunta prosenttia roomalaiskatolisia. Lieneekö Marxin vaikutusta vai ei, mutta Valko-Venäjällä uskonnot eivät toipuneet neuvostoajasta yhtä hyvin kuin maan suuressa naapurissa Venäjällä. Sotilaita ja sodan vammauttamia miehiä näkee katukuvassa. Ukraina – kirkot mukana sodassa H elsingistä on useita kertoja viikossa suora lentoyhteys Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. Tuosta hetkestä Venäjän ortodoksisen kirkon katsotaan syntyneen. Ortodoksisella kirkolla on maassa ”virallinen” asema ja kirkko saa valtiolta tukea. •Asukasluku: 44 milj. Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti Ville Jalovaara vieraili kesällä 2016 Ukrainassa ja Valko-Venäjällä sekä joulukuussa 2016 Georgiassa ja Virossa. Patsaan juuressa sijaitseva puna-armeijan voitoista kertova museo on valjastettu esittelemään Itä-Ukrainassa jatkuvaa sotaa. Kaikki Ukrainan ortodoksit olivat Moskovan patriarkaatin alaisuudessa aina vuoteen 1991, jolloin Ukraina itsenäistyi Neuvostoliiton hajoamisen myötä. Krimin miehitys, malesialaisen matkustajakoneen alas ampuminen kesällä 2014 ja yhä uutiskynnyksen ylittävät tiedot Itä-Ukrainan taisteluista ovat saaneet turistit suuntaamaan toisaalle. KOTIMAA 15 9. Ongelma asiasta tuli vuoden 2014 alussa alkaneen konfliktin myötä, jolloin kirkoista tuli osa selkkausta. 2 01 7 Kiovassa Dneprjoen rannalla sijaitseva luolaluostari on yksi merkittävimmistä itäisistä slaavilaisista luostareista maailmassa. Kaupungin läpi virtaavassa Dnepr-joessa Kiovan Venäjän hallitsija Vladimir Suuri otti kasteen vuonna 988. Ilmapiiri Kiovassa on ollut viimeisen vuoden rauhallinen, vaikka merkkejä pinnan alla kytevästä levottomuudesta on. Kiovan horisonttia dominoi valtava Neuvostoliiton peruja oleva Äiti synnyinmaa -patsas. Minskin keskustassa päämajaansa pitävä KGB valvoo tarkasti myös kaikkea uskonnonharjoittamista Valko-Venäjällä. Kiova on idän ortodokseille Pyhä kaupunki, sillä täältä kaikki tuhat vuotta sitten alkoi. 3. Maidan-aukiolle tuodaan yhä kynttilöitä keväällä 2014 tarkka-ampujien luodeista kuolleiden muistolle. Kaksi kolmasosaa ukrainalaisista pitää itseään nykyisin ortodokseina. Luostarin perusti Kreikan Athos-vuorelta palannut munkki Antoni vuonna 1051. Siinä missä sotatoimialueet ja Krimi on syytä jättää väliin, estettä Ukrainan pääkaupunkiin matkustamiselle ei ole. •Pääkaupunki: Kiova, asukasluku 2,8 milj. Presidentti Lukashenko on määritellyt itsensä ”ortodoksiseksi ateistiksi”. Virallisen, muutaman vuoden takaa peräisin olevan tilaston mukaan hieman yli puolet valkovenäläisistä tunnustaa jotain uskontoa. Tästä huolimatta harva suomalainen nousee Ukrainan lentoyhtiön koneisiin
Mitä nämä päivät kertovat suomalaisten arvoista. Kansallista kalenteriamme säätelee näin kirkon ja muun yhteiskunnan yhteinen tahto, jonka rakentaminen ei aina ole helppoa. Kalenterimme on alusta lähtien pohjautunut luterilaisen kirkon kirkkovuoteen. Jean Sibeliuksen päivänä estradille nousee suomalainen musiikki. Itsenäisen valtion tunnusmerkkeihin kuuluu kansallinen kalenteri merkkipäivineen. Suomalaisen työelämän vapaapäiväkäytäntöjä on näiden mukaan muutettu moneen kertaan, ja pyhäpäivien siirroista on käyty melkoisia taisteluja. Seuraavan kerran kansallisia merkkipäiviä lisättiin almanakkaan vasta 1950-luvulla. Ensimmäisenä almanakkaan lisättiin vuonna 1934 itsenäisyyspäivä – siis 17 vuotta itsenäistymisjulistuksen jälkeen. Kalenterissa on niin puolustusvoimain lippujuhlan päivä, joka on marsalkka Mannerheimin synPaavi Urbanus I:n muistopäivästä tuli Urpon nimipäivä, marttyyrineitsyt Agneksen päivästä Aunen päivä. Työnantajaosapuoli haluaa edistää työn tuottavuutta ja uskoo sen tapahtuvan työaikaa lisäämällä. Liput liehuvat, kansa kunnioittaa Kalenterissamme on siis kolmisenkymmentä kansallista merkkipäivää, jolloin nostetaan lippu salkoon, järjestetään juhlia tai muistetaan muilla tavoin päivän esiin nostamaa asiaa. Monet merkkipäivistämme liittyvät sota-aikaan ja kansakunnan kohtalonvuosiin. Kirkko muistuttaa koko yhteiskuntaa lepopäivän ja pyhän merkityksestä: ihmisen elämä ei voi olla pelkkää työtä ja arkea. Noin kaksi kolmannesta suomalaisista kantaa yhä nimeä, jolla on kristillinen tausta. Kirkollisten pyhien lisäksi almanakassa on kolmisenkymmentä kansallista merkkipäivää. Suomen kieltä ja kirjallisuutta juhlitaan niin Kalevalan, Mikael Agricolan, Aleksis Kiven ja Eino Leinon kuin Minna Canthin päivänä – joka on myös tasa-arvon päivä. eli juhannuspäivä siirtyi lauantaille, ja pyhäinmiestenpäivä 1.11. Snellman on myös suomalaisuuden jykevä hahmo. Y liopiston almanakka vuodeksi 2017 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän.” Näin lukee keltakantisen Yliopiston almanakan kannessa tänä itsenäisyyden juhlavuonna. Vähitellen ne menettivät kirkollisen merkityksensä ja muuttuivat maallisemmiksi nimipäiviksi. Itsenäisyyspäivän ajankohdasta käytiin vilkasta keskustelua, kunnes valtioneuvosto marraskuussa 1919 päätti sen päiväksi 6.12. Kirkon, työnantajien ja työntekijöiden kädenvääntö niin sanotuista arkivapaista jatkuu yhä, eikä loppua ole näkyvissä. siirtyi lauantaille ja muuttui pyhäinpäiväksi. Työntekijäosapuoli puolustaa taas oikeuttaan palkallisiin vapaapäiviin ja vetoaa muiden maiden käytäntöihin. Nykyään kalenterissamme on kuusi virallista liputuspäivää (jotka mainitaan liputusasetuksessa) ja 13 muuta liputuspäivää (niin sanotut vakiintuneet liputuspäivät). Ensimmäinen suomenkielinen almanakka julkaistiin taas Turussa 1705. Kolmisenkymmentä merkkipäivää Joulukuun 6. Ensimmäinen Suomea varten laadittu almanakka ilmestyi vuodelle 1608 Tukholmassa, ruotsinkielisenä. Suomalainen työ nousee jalustalle vappuna, ja yrittäjyyttä arvostetaan yrittäjän päivänä. Vuoden 1973 uudistuksessa taas loppiainen, helatorstai ja toinen helluntaipäivä siirrettiin lauantaille. Vuonna 1992 siirreltiin jälleen pyhiä: loppiainen ja helatorstai palautettiin vanhoille paikoilleen ja helluntain valmistuspäivä poistettiin. V. Suomalaisen almanakan historia ulottuu yli 400 vuoden taakse. Aunen päivä, ja niin edelleen. Vuonna 1929 siitä tuli yleinen vapaapäivä ja 1934 virallinen liputuspäivä. tuli Urpon nimipäivä, marttyyrineitsyt Agneksen päivästä 21.1. päivänä 1917 eduskunta hyväksyi hallituksen itsenäisyysjulistuksen Suomen kansalle. Viralliset liputusja vapaapäivät ovat päätyneet kalenteriin valtiovallan määräyksestä, kun taas muita vakiintuneita liputusja merkkipäiviä on lisätty sinne Helsingin yliopiston päätöksellä, usein eri kansalaisryhmien aloitteesta. Lisäksi meillä on kymmenisen muuta kalenteriin merkittyä merkkipäivää. 3. Kalenterin rukouspäivät, joita vuosisatojen ajan vietettiin Suomessa valtiovallan määräyksestä, valmistelee nykyään Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Maallistuneessa yhteiskunnassa ihmetellään kirkollisten pyhien vahvaa asemaa, joskin kansalaisista noin 72 prosenttia kuuluu yhä luterilaiseen kirkkoon. Suomalainen kulttuuri on merkkipäivissä vahvasti esillä. Samalla helatorstaista tuli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä ja toisesta helluntaipäivästä helluntain valmistuspäivä. Pyhäpäivien lisäksi suomalaiseen almanakkaan oli aluksi merkitty katolisten pyhimysten muistopäiviä. Mitä kalenterimme kertoo suomalaisten arvoista. Vääntöä pyhäpäivistä Kirkon pyhäuudistukset ovat tuoneet monia muutoksia suomalaiseen kalenteriin. Ahvenanmaalla on lisäksi kolme omaa virallista liputuspäivää ja saamelaisilla yksitoista. Valtiomies J. 16 KOTIMAA 9. Noin kaksi kolmannesta suomalaisista kantaa yhä nimeä, jolla on kristillinen tausta.. Vuonna 1955 kolme kirkollista pyhäpäivää siirrettiin viikonloppuun: Marian ilmestyspäivä 25.3. Kenelle me liputamme ja keitä muistamme. Paavi Urbanus I:n muistopäivästä 25.5. siirtyi sunnuntaille ja muuttui marianpäiväksi, Johannes Kastajan päivä 24.6. Samoin on ollut myös muissa Pohjoismaissa, joissa luterilainen kirkko on reformaation jälkeen säädellyt kansalaisten elämää. 2 01 7 Kalenteri kertoo kansakunnan arvoista Suomalaisen kalenterin pohjana on luterilainen kirkkovuosi pyhäpäivineen. Kesti kuitenkin yllättävän kauan, jopa vuosikymmeniä, ennen kuin useimmat kansallisista merkkipäivistämme ilmestyivät almanakan sivuille
Itsenäisyyspäivä Päivä, jolloin toimitetaan valtiolliset vaalit, kuntavaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys koko maassa. Vaikka ihmiset eivät itse olisi uskonnollisia, he kunnioittavat maamme perinteitä. Kansallinen veteraanipäivä 9.5. Ruotsalaisuuden päivää vietetään Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä, ja Runebergin päivä on perinteisesti ollut myös suomenruotsalaisille tärkeä. Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä Muut merkkipäivät 1.1. Suomalaista kalenteria on arvosteltu myös siitä, että monet merkkipäivät keskittyvät menneisyyteen ja sota-aikaan. Maamme ”suurmiehille” on omistettu jopa kuusi päivää ( Runeberg, Agricola, Snellman, Leino, Kivi, Sibelius), kun naisia edustaa vain Minna Canth. Sisäministeriö on myöntänyt Suomen luonnon päivälle kertaluontoisen liputuksen 26.8.2017. Itsenäisyyspäiväkin on meillä vakava juhlapäivä, jolloin muistetaan ankaria sotavuosia ja kiitetään itsenäisestä isänmaasta. Muut liputuspäivät 5.2. 1960-luvulla suomalainen kalenteri alkoi avautua maan rajojen ulkopuolelle. Vuonna 1968 kalenteriin tuli YK:n päivä, joka viittaa Yhdistyneiden Kansakuntien perustamiseen vuonna 1945. Lapsen oikeuksien päivä tymäpäivä, kuin kansallinen veteraanipäivä ja kaatuneitten muistopäivä. J.L. MInnA SAArelMA-PAuKKAlA Kirjoittaja on Helsingin Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti. Mutta tulisiko kalenterissamme olla vaikkapa maailman uskontojen päivä, jotta muutkin kuin kristityt tulisivat huomioiduiksi. Kissojen päivää kalenteriin tuskin lisätään, koska silloin sinne pitäisi ottaa myös koirien, hevosten ja muiden eläinten päivät. Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 24.10. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä X.5. Perhearvot ja lähimmäisyys korostuvat kalenterissamme myös. Kristittyjen ykseyden rukouspäivä 27.1. Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 10.10. Runebergin päivä 19.3. KOTIMAA 17 9. Miehiä ja menneisyyttä Kalenterimme muistaa siis monin tavoin Suomen historiaa ja kulttuuria. Eikö olisikin hienoa, jos kalenterissa muistettaisiin luontoa joka vuosi. Näitä päiviä voi viettää jokainen suomalainen perhemallista ja -tilanteesta riippumatta. 2 01 7 Viralliset liputuspäivät 28.2. 3. Vappu, suomalaisen työn päivä X.5. Mutta onko jotain unohtunut. päivän välinen lauantai) 6.12. Äitienpäivää ja isänpäivää vietetään kodeissa yleisesti, ja ystävänpäivänä muistetaan kaikkia läheisiä ja rakkaita. Ehdotusten joukossa on ollut myös Suomen luonnon päivä, jolle sisäministeriö on nyt itsenäisyyden juhlavuonna myöntänyt kertaluontoisen liputuksen 26.8.2017. Pitäisikö meillä olla vaikkapa Helene Schjerfbeckin, Tove Janssonin, Alvar Aallon, Kaj Franckin tai Paavo Nurmen päivä. Tai opettajien ja koulutuksen päivä. Äitienpäivä (toukokuun toinen sunnuntai) 4.6. Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä 20.11. Taiteenlajeista kirjallisuudella on useampikin juhlapäivä ja musiikilla yksi, kun taas kuvataide, arkkitehtuuri, design tai urheilu eivät näy kalenterissa millään tavoin. Paljon onkin pohdittu, jopa veteraanijärjestöissä, voitaisiinko tällaisia merkkipäiviä yhdistää. Meillä ei ole syntynyt kansanliikettä, joka vaatisi kalenterin riisumista kaikesta kristinuskoon viittaavasta. PÄ IV I KA RJ AL AI nE n. Suomesta tulee näin maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputtaa luontonsa kunniaksi. Tai uskontojen yhteisymmärryksen päivä, jotta uskontorauha Suomessa edistyisi. Romanien kansallispäivä 27.7. Heitä eivät häiritse juhannukset, laskiaistiistait, unikeonpäivät tai muut kirkon perinteeseen viittaavat päivät. Juhannus, Suomen lipun päivä (kesäkuun 20. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 24.6. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 9.4. Usein kalenteriin on ehdotettu myös luontoaiheisia merkkipäiviä, kuten kissojen päivää ja eläinten päivää. Ystävänpäivä 8.3. Lisääntyvän maahanmuuton myötä nämä ovat yhä ajankohtaisempia kysymyksiä. Ruotsalaisuuden päivä, Kustaa Aadolfin päivä 12.11. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 1.5. Kalenterimme kristillisyyttä arvostellaan sen sijaan harvoin. Yrittäjän päivä 24.10. Eurooppa-päivänä liputetaan taas Euroopan unionin kunniaksi. Unikeonpäivä 5.9. Saamelaisten kansallispäivä 14.2. Näitä ovat olleet esimerkiksi ulkosuomalaisten päivä, isovanhempien päivä, suomalaisen saunan päivä, heimokansojen päivä, Pohjolan päivä, kansanvallan päivä, rukiin päivä ja adoptiolasten päivä. J.V. Vainojen uhrien muistopäivä on holokaustin uhrien ja muiden vainottujen muistopäivä. Uudenvuodenpäivä 18.1. YK:n päivä 6.11. ja 26. Saisiko esimerkiksi vammaisten päivä kannatusta. Nykyisiä merkkipäiviämme on arvosteltu usein siitä, että ne ovat kovin miehisiä. Kansallisten arvojen rinnalle ovat tulleet myös kansainväliset arvot ja globaali vastuu. Yksi ratkaisu olisi luopua kokonaan henkilöiden korostamisesta ja muistaa erilaisia ihmisryhmiä ja teemoja laajemmin. Mitkä ylipäänsä ovat asioita, joita suomalaisen yhteiskunnan tulisi kalenterillaan kunnioittaa. Vainojen uhrien muistopäivä 6.2. Kaatuneitten muistopäivä (toukokuun kolmas sunnuntai) 6.7. Ehtona on, että päivän vietto on Suomessa laajaa ja vakiintunutta ja että sen teema on suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkittävä. Kansainvälinen naistenpäivä 8.4. Jos niiden muistaminen keskittyisi vain tiettyihin päiviin, samalla saataisiin tilaa muille teemoille. Tämän jälkeen kalenteriin on lisätty kansainvälinen naistenpäivä, jonka taustalla on tekstiilitehtaan naisten lakko Pietarissa vuonna 1917, sekä lapsen oikeuksien päivä, jolloin juhlitaan YK:n lapsen oikeuksien julistuksen hyväksymistä. Suomesta tulee näin maailman ensimmäinen maa, joka virallisesti liputtaa luontonsa kunniaksi. Myös kansalliset vähemmistöt näkyvät nykykalenterissa. Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 27.4. Saamelaisten ja romanien kansallispäivät lisättiin kalenteriin vasta 2000-luvulla. Isänpäivä (marraskuun toinen sunnuntai) 8.12. Päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu toimeensa. Päätöksiä uusista kalenteripäivistä tehdään kuitenkin harvakseltaan. Uusia ehdotuksia Helsingin yliopiston almanakkatoimistoon tulee jatkuvasti ehdotuksia uusiksi merkkipäiviksi. Eurooppa-päivä 12.5
Vuonna 1983 kuollut kirjailija, kääntäjä ja runoilija oli oman aikansa kulttihahmo ja kuusikymmentälukulaisten kulttuuriradikaalien isähahmo. Ainakin kotikirjastosta löytyi muun muassa Tuomas Kempiläistä ja vastaavia, Köykkä kertoo. Pentti Saarikoski kuvattuna vuonna 1972. – Saarikoski lähestyi jumalakäsitystä sellaisin termein kuin sumu, pimeä ja hämärä. Tokaisin opettajalle, että tuon nyt voisi kirjoittaa kuka tahansa, Köykkä kertoo. Parikymppisen teologian opiskelijan käsiin tarttui kokoelma Tähänastiset runot ja sen sivumarginaalit alkoivat täyttyä huomioista Saarikosken käyttämistä uskonnollisista ilmaisuista. 2 01 7 Jumalan niminä Näin On ja Ynnä Muuta VäITös Pentti Saarikoski lähestyi jumalakäsitystä täysin uusilla ilmaisuilla, kertoo runoilijan uskonnollista kieltä tutkinut Arto Köykkä. Meni muutamia vuosia ja näkemys muuttui. Uskonnollinen kieli Pentti Saarikosken tuotannossa”. Pirkkalan nuorisopastori, rovasti Arto Köykän lapsuudessa Saarikoski kuului myyttisiin julkisuudenhahmoihin, samaan kategoriaan kuin Kekkonen, Hannu Salama ja Che Guevara. Taisin olla lukion ensimmäisellä luokalla kun näin ensimmäisen runonäytteen. 18 KOTIMAA 9. 3. Siinä ajettiin kovaa pimeää tietä pitkin ja keltavästäräkki käveli oksalla. P entti Saarikoski muistetaan paremmin kuin hänen kirjallinen tuotantonsa. On arvoitus, ottiko Saarikoski ne mystiikan teologeilta. – Ei Saarikoskea kukaan lukenut niissä piireissä missä kasvoin. – Toisaalta ne ovat suomen kielen sanoja, jotka runoilija on voinut keksiä ilman mitään teo– Saarikoski rakasti intohimoisesti suomen kieltä, sanoo hänen uskonnollisesta kielestään väittelevä Arto Köykkä. Tässä kuussa Köykkä puolustaa Saarikoskea koskevaa väitöskirjaansa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Otsikkona on ”Sakeinta sumua käskettiin sanoa Jumalaksi. KuvA: Pentti KoSKinen/ LehtiKuvA Jumalan niminä Näin On ja Ynnä Muuta VäITös Pentti Saarikoski lähestyi jumalakäsitystä täysin uusilla ilmaisuilla, kertoo runoilijan uskonnollista kieltä tutkinut Arto Köykkä.
Teologisesti jäykempi Missouri-synodi on pärjännyt paljon paremmin, vaikka myös se on hieman pienentynyt. D. Saarikoski ei ole kuitenkaan päässyt tälle lukuvinkkilistalle. KOTIMAA 19 9. Vaikka kristinusko vaihtui kirjailijan elämässä kommunismiin, uskonnollinen kieli ei kadonnut teksteistä. Moniko miettii, että tuomio tulee ja minä olen syntinen. Kirkkopoliittisesti kuohuvina aikoina esimerkiksi kirkollisvero on käytännössä tilkitsevää kittiä, joka pitää monenlaisten riitojen puhkomaa kirkkolaivaa pinnalla. Köykän mukaan vasta aikuisen Saarikosken käsissä uskonnollinen kieli vapautui kirjallisuuden materiaaliksi. Kirkon kiistoissa on siis kyse siitäkin, kuka perii sen kirkon, jolla on omaisuutta, virkoja ja tuloja. Helsingin yliopistossa. – Matteuksen evankeliumi ei aiheuttanut kirkossa toivottua kohua vaan otettiin jopa aika myönteisesti vastaan, Köykkä toteaa. Hän oli ylipäätään kiinnostunut asioiden nimeämisestä. Sitä taustaa vasten on tuiki ihmeellistä, että ajankohtaisessa eutanasiakeskustelussa kansankirkon painava ääni ei ole juuri lainkaan kuulunut. Kirkkovihamielisyys ei kuitenkaan perustunut Salama-oikeudenkäyntiin tai kirkon porvarillisuuteen vaan siihen, että papit puhuvat asiasta, josta ei voi puhua. Vaikka kristinusko vaihtui kirjailijan elämässä kommunismiin, uskonnollinen kieli ei kadonnut teksteistä. Köykän mukaan Saarikosken teksteissä oli paljon antipatiaa perinteistä kristinoppia kohtaan. saarikosken hauta on Valamossa Heinävedellä ja hänet yhdistetään mielikuvissa ortodoksiseen kirkkoon. Arto Köykkä tunnetaan seurakunnassaan ja blogistina muun muassa siitä, että hän antaa mielellään kirjallisuusvinkkejä nuorille seurakuntalaisille. Kuinkahan paljon kirkko saa nostetta ihan vanhan kunnon helvetin pelon vuoksi. sAllA rAnTA Arto Köykän väitöstilaisuus on 18.3. – Saarikoski oli väläyttelijä ja kirjojaan parempi kirjailija. Siksi haluan olla Kristuksen morsian. Köykän mukaan Saarikoskella oli yhden vaimoistaan kanssa keskinäinen sopimus, että ei käydä vieraissa eikä tulla uskoon. Näin On viittaa Vanhan testamentin nimeen Jahve, Ynnä Muuta ilmaisee, että Jumala on ihmiskielen tavoittamattomissa. Kirkossa taas pysynee kiinteämmin sellainen, joka joskus miettii autuuttaankin. 2 01 7 KOluMnI jussI ryTKönen logiaa. Kirkko vaihtui puolueeseen ja aate toiseen. – Kirkkoa ja vallankin luterilaista kirkkoa kohtaan hän oli allerginen. Myyttinen Karjala oli osa Saarikosken verenperintöä ja luostarissa oli tarjolla myös sekä keskustelua että työrauhaa. – Hän kirjoitti Stalinista käsittämättömän myönteisesti, voi sanoa että se on ollut sietämätöntä, Köykkä kuvailee. Kuinkahan paljon kirkko saa nostetta ihan vanhan kunnon helvetin pelon vuoksi. Jonkinlaista osviittaa voisi antaa USA:n luterilaisuuden tilanne. Yhtä hyvin siihen sopivat mainokset kuin virret. On itse asiassa aika erikoista, että sellainenkin pitää erikseen todeta. – Saarikoski käytti teksteissään materiaalina kaikkea, mikä oli kieltä. Jumala sijoittui hänen maailmassaan alueelle, josta ei voi käyttää sanoja. Teologisesti vastaus on helppo: Kirkko on Kristuksen ruumis, jonka Pyhä Henki kokoaa ja varjelee oikeassa uskossa. – Siihen hän vaihtoi kristinuskon, Köykkä sanoo. Uskonnollinen kieli Pentti Saarikosken tuotannossa. Jos koko tuotannosta pitäisi valita jokin näyte, Köykän suositus olisi Saarikosken viimeiseksi jääneen Hämärän tanssit -runokokoelman viimeinen sivu, joka voisi hänestä olla ehdolla kauneimmaksi suomalaiseksi runoksi. Samalla huomaa miettivänsä usein sitäkin, mikä oikeastaan pitää kirkon koossa. Tästä me lähdemme. Siksi on yllättävää, että siitä on myös positiivisia ilmauksia. Saarikosken omakeksimät Jumalan nimet pohjautuivat Raamattuun. – Luostariin kirjoittamaan päätyminen oli osittain sattumaa, mutta asialla oli laajemmat yhteydet. Jeesus mainitaan hänen tuotannossaan yhteensä 93 kertaa. Jumalalle hän antoi sellaisia nimiä kuin esimerkiksi Näin On, Ynnä Muuta ja Järjestetty. Köykän mukaan Saarikosken suuri teos jäi kirjoittamatta. Salingerin romaanin Sieppari ruispellossa. Usko ei tarjonnut hänelle arvopohjaa tai maailmanselitystä sosiaalisesta asemasta puhumattakaan. Saarikoski pelasi mielellään suomen kielen alkukirjaimilla: Jumala isolla on eri asia kuin jumala pienellä. 30 vuodessa se on menettänyt melkein yhden kolmasosan jäsenistään. Siellä normikirkko ELCA on romahtanut. Kirkko, joka selittää ja saarnaa, tuo ikään kuin pelikentälle asian, josta ei voi äänestää, Köykkä kuvailee. Saarikoski suomensi myös muita klassikoita, kuten Homeroksen Odysseian, Aristoteleen Runousopin, James Joycen Odysseuksen ja J. Jos kirkkoa rahoitettaisiin lahjoitusvaroin, se olisi jo kauan sitten jakautunut yli kymmeneksi eri kirkkokunnaksi. Rippikouluun hän oli lapsena saapunut kreikankielisen Uuden testamentin kanssa ja myöhemmin hän suomensi omaperäisellä otteellaan Matteuksen evankeliumin sekä osia syntiinlankeemuskertomuksesta. Toinen eroaa, koska kirkko on hänestä niin taantumuksellinen: eihän kunnon ihminen voi olla tukemassa syrjivää tai muuten epäilyttävää toimintaa. Ovat muistojemme lehdet kuolleet -romaanissa Jumala on kätkössä passiivimuotoisen, isolla alkukirjaimella kirjoitetun verbin ”Järjestetty” takana. – Saarikoskelle elämän merkittävin asia oli kieli, ja kysymys Jumalasta kietoutui tähän. Prahan miehitykseen liittyi järkytys, joka sai aatteen väljähtymään. Saarikoski oli myös kommunisti ”omalla erityisellä tavallaan”. Hänen viinanjuonnistaan aina puhutaan, mutta kirjoittamisen himo hänellä oli vielä kovempi, Köykkä toteaa. Siksi haluan olla Kristuksen morsian.. saarikoski osasi latinaa, kreikkaa ja hepreaa. 3. Saarikoskesta tuli Valamo-buumin ja kulttuuripiireissä ortodoksisuuden jonkinlainen esikuva. Vapaatulkintaisuutensa vuoksi niistä syntyi kirjallisiin piireihin vakiintunut termi ”Saarikoski-syndrooma”. – Hän otti neron taiteilijan, siis Saarikosken vapauksia, Köykkä sanoo. saarikosken nuoruuden päiväkirjat paljastavat uskonnollisen pohtijan. Saarikoski rakasti intohimoisesti suomen kieltä, Köykkä kertoo. Hänestä Saarikoski oli ensisijaisesti runoilija. Köykkä pitää yhtenä Saarikosken erikoislahjana uudistumiskykyä. On jälleen muistettava (kirkosta eronneen) professori Osmo Tiililän lausahdusta: ”Kirkko on olemassa siksi, että täällä kuollaan.” Niinpä! Suomen kirkko on eittämättä keskeinen kuoleman tuntija ja tulkki maassamme. Köykän mukaan legenda, jonka mukaan Saarikoski olisi oleillut luostarissa paljonkin, on liioiteltu. Kysyntä ja tarjonta sitten ratkaisisivat, minkälainen julistus perisi maan. Elämäkerrasta pitäisi oikeastaan aloittaa. Ortodoksisuus kiehtoi Saarikoskea, vaikkei hän koskaan liittynyt itäiseen kirkkoon. Pelastuksen asia on sittenkin pultattu lujasti kiinni katajaisen kansamme sielun syvyyksiin. Kirjeissään Pentti rauhoitteli puolisoaan, ettei aika luostarin rauhassa ole tehnyt hänestä uskovaista, mutta palvelukset kyllä rauhoittavat mieltä. Hänellä on hätkähdyttäviä lauseita ja tokaisuja. Hänen taitonsa tulee esiin siellä täällä, väläyksittäin. Sakeinta sumua käskettiin sanoa Jumalaksi. – Tuotanto on liian aikaansa sidottua. Moniko miettii, että tuomio tulee ja minä olen syntinen. – Saarikoski koki vahvan herätyksen, johon kääntymys perustui. Hengellisesti välinpitämätön, teologisesti sellainen, joka ei muista olevansa kastettu, lähtee, koska kirkolla ei ole hänelle mitään annettavaa. – Vielä viinaan kuolemisen partaallakin hän kirjoitti itselleen uutta lajia: kuunnelmia, draamaa. Käytännön tasolla voi kuitenkin pohtia myös vähän toisenlaisia, proosallisempia syitä. Eri mieltä olevien on vaikeaa lähteä ja perustaa omaa seurakuntaa, koska Suomi on vapaaehtoiskannatuksen kannalta kivistä maata. Mutta niin ovat myös synti, kuolema ja Perkele. Saarikoski ei ollut ateisti. Siinä hän lakkasi olemasta vain köyhien ihmisten platoninen rakastaja ja eläytyi köyhien saaristolaisten elämään. Raha ja Perkele kirkon tukijoina N ykyisinä kovina aikoina joutuu väkisinkin päivittelemään kirkosta eroamisen tahtia. Saarikosken aatteessa on piirteitä, jotka saavat tutkijan yhä ymmälleen. Kun hän käänsi Matteuksen evankeliumin, kyseessä oli vain pyrkimys kirjoittaa hyvää proosaa
26,90 (33,00) 26 90 Aila Ruoho Pyhät, pahat ja pelokkaat – Pelko ja itsetuhoisuus hengellisissä yhteisöissä ATENA KLASSIKKO U lla Soikkelin, 66, elämä on ollut monessa suhteessa selviytymistarina. Mihin konkreettisiin seurauksiin avioliittolain muutos johtaa. Perheeni rohkaisemana hain opiskelemaan ja aloitin teologian opinnot Helsingin yliopistossa 1993. Kolme tuntia työstä paluun jälkeen olin sairaalassa. Viesteissä luki hieman yllättäen, että Soikkeli oli pirteä, toiveikas ja huumorintajuinen. 9,20 9 20 Martti Lindqvist Auttajan varjo OTAVA Epäterveet hengelliset yhteisöt pitävät kuria järjestelmällisellä pelottelulla. Vahvana rohkaisuna toimi ystävän näky: ”Seisot Rautjärven kirkon alttarilla ja pidät Rukous saa ihmeitä aikaan esiRukous Rautjärven kirkkoherra Ulla Soikkeli on kokenut johdatusta ja rukouksen kantavaa voimaa. – Elämäni ei ole aina ollut kovin helppoa. – Koko ajan oli tavoitteenani palata työhön takaisin. Tunnollisille jäsenille se voi merkitä painajaisia, psyykkisiä ongelmia ja jopa itsetuhoisia pohdintoja. 020 754 2350 AJANKOHTAISTA 26 90 Björn Vikström Monta rakkautta Kysymys rakkaudesta, parisuhteesta ja avioliitosta on päivänpolttava niin yhteiskunnassa kuin kirkossa. 3. Martti Lindqvist (1945–2004) TT, auttajien kouluttaja ja auttamistyön eetikko, keskittyy auttamisen vaikeuksiin, auttajan etiikan, persoonallisuuden ja roolin yhteensovittamiseen. Meillä on tukenamme vammaispalvelun kautta avustajat ja tarvittaessa kuljetuspalvelu, koska myös puolisoni on liikuntaesteinen. Puoli vuotta halvaantumisesta Soikkelin kädet alkoivat vähän liikkua. painos, pokkari. Sen jälkeen hän on toiminut pappina Rautjärven, Lappeenrannan ja Ruokolahden seurakunnissa. Vikström hahmottelee puheenvuorossaan avioliiton teologiaa ja pohtii, millaisilla perusteilla kirkossa voidaan päätyä eri ratkaisuihin suhteessa muuttuneeseen lainsäädäntöön. Keskustelu polarisoituu helposti ja päätyy umpikujaan. Rajusta taudinkuvasta huolimatta suurin osa sairastuneita paranee. Ullalla sairaus johti neliraajahalvaukseen. Minua auttoi myös tietoisuus siitä, että Jeesus on itse suuri esirukoilija. Miksi moni yhteisönsä jättänyt tarvitsee vertaistukea tai terapiaa ja millä keinoilla pelkoja ja itse tuhoajatuksia voi lieventää. Ulla Soikkeli palasi välillä diakonin työhön, mutta suoritti teologian maisterin tutkinnon 2002 ja sai samana vuonna pappisvihkimyksen. – Seurakuntalaiset Rautjärvellä kannustivat opiskelemaan papiksi. kRistityn vaellus Vierailijoiden lähdettyä itkin ilosta ja kyselin, miten minua näin paljon rakastetaan.. Hän ei jätä ihmistä silloin, kun häntä eniten tarvitaan. 26,90 (31,90) Mitä auttaminen on. Psalmin 34 sanoista löysin vastauksen. 2. Arka ja alemmuudentuntoinen tyttö ei olisi voinut kuvitellakaan, että aikuisena hän on työkseen ihmisten edessä liturgina, saarnaajana ja puhujana. Olin täysin toisten autettavana. – Olen aina ollut paljon liikkeellä ja nopea liikkeissäni. Hän sai koko ajan puhua, säilyttää ymmärryksen ja muistin sekä nieltyä juomaa ja ruokaa, kun joku syötti ja juotti. Helmikuisena sunnuntaina 2015 tapahtui jotain odottamatonta. Millainen on auttajan ja autettavan suhde. Ajatus paluusta seurakuntalaisten pariin kantoi yli vaikeiden vaiheiden. Sen jälkeen pitkä ura diakonina on vienyt monenlaisiin tehtäviin, myös ulkomaille. Monessa asiassa on menty vaikeimman kautta. Usko ja luottamus Jumalan ja rukouksen ihmeitä tekevään voimaan ovat kuitenkin kantaneet minua koko elämäni ajan. Rukoukset kuultiin, eikä Soikkeli menehtynyt tai joutunut hengityskoneeseen. Siitä alkoi sinnikäs seisomaan ja kävelemään opettelu. – Olen nauttinut papin työstä ja sen monipuolisuudesta. Yhtäkkiä olin tilanteessa, että mikään paikka ei liikkunut. Omiin kokemuksiinsa nojautuen Lindqvist rohkaisee auttajaa katso maan itsessään ja työssään myös sen pimeää puolta, tunnistamaan oman persoonallisuuden ja roolin synnyttämät vaarat. – Se johtui omaisista ja vierailijoista. Soikkeli jäi äitinsä kuoleman jälkeen orvoksi. Miten kirkon tulisi reagoida muuttuneeseen tilanteeseen, jossa sen jäsenet elävät. 2 01 7 Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Kuntoutussairaalassa omaiset ja vierailijat pitivät päiväkirjaa. Tunnin kuluttua työstä palattuani sormenpäitä alkoi pistellä ja jalat puutuivat. 9. Käännyin Herran puoleen rukouksin ja Hän vapautti minut pelosta ja häpeästä. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Kirja kuvaa hengellisiä pelkoja ja niistä syntyneitä mielenterveysongelmia kymmenessä uskonnollisessa yhteisössä. Olin täynnä intoa uudesta työstäni, jota rakastan. Kuinka auttajaa autetaan. – Koin 18-vuotiaana etsikkoajan. Heidän lähdettyä itkin ilosta ja kyselin, miten minua näin paljon rakastetaan. Miksi ihmisten tuskaan ei puututa. – Kotiuttaminen on järjestetty Rautjärvellä todella hyvin. Marraskuussa yhdeksän kuukauden sairaala-ajan jälkeen hän pääsi kotiin pyörätuolilla liikkuen. VERKKOKAUPPA : www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Olen saanut kokea johdatusta. – Rautjärven seurakunnassa vietettiin rovastikunnallista lähetysväen messua ja juhlaa. Tiedostavatko kontrolloivien hengellisten yhteisöjen valtaapitävät jäsentensä ahdistuksen. Vuoden 2013 lokakuussa minut valittiin Rautjärven seurakunnan kirkkoherraksi. – Pystyin pari päivää ennen käsien halvaantumista vielä järjestelemään puhelimella työasioita, sopimaan perheen kanssa tärkeistä käytännön asioista ja lähettämään esirukouspyyntöjä. Aikuisena opiskelu on ollut antoisaa ja haastavaa. Seurakuntatyö kutsui puoleensa, ja Ulla Soikkeli opiskeli Pieksämäellä nuorisoja sosiaalityön tutkinnon ja sai diakoniavihkimyksen vuonna 1974. Sairaus ei vaikuta aivotoimintaan. Neurologi antoi seuraavana aamuna teho-osastolla Soikkelille ja hänen läheisilleen pysäyttävän ennusteen: ”Voit kuolla tai joutua hengityskoneeseen.” Diagnoosi oli Guillain-Barren oireyhtymä eli hermojuuritulehdus, joka voi olla virusperäisen sairauden jälkitauti