Sivut 18–19 Ja a n i Fö h r näin pohjoismaalaiset piispat onnittelevat 100-vuotiasta Suomea. SiVu 11. Olen tavallinen jalat maassa -tyyppi, hän sanoo. SiVut 14–17 Ministeri Sanni GrahnLaasonen puolustaa oman uskonnon opetusta. 9. helmikuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 112 vuosikerta | 0043595–17–07 6 eDellÄkÄViJÄ OuluSta Satu Saarinen on ensimmäinen nainen, joka on valittu vaalilla tuomiorovastin virkaan
Esimerkiksi venäläisille lienee täysin selvää, ettei mikään valtio tahdo ulkomaan kansalaisia turvallisuuspoliittisesti merkittäviin virkoihin puolustusvoimissaan. Tässä elämässä ihmisen edessä aukeaa aina tuntematon reitti kansalaisuuksien määrästä riippumatta. Oma ortodoksinen kirkkoni on kiitoksen ja ylistyksen kirkko. • Rakkaus ei ole elämän lisähyvää. Tämä mies kertoi, että hänellä oli syvällisemmät syyt. Hänen mukaansa olosuhde on muuttunut, ja siitä olisi syytä keskustella. Tässä suhteessa kaikki ihmiset ovat samaa heimoa. Heistä joku on kärsinyt sukunimestään, ja joku menee vävymieheksi appiukkonsa yritykseen ja valitsee uuden nimen käytännöllisistä syistä. Juttelen taivaan Isälle kuin viulunsoittaja katolla – – On sanojen kieli ja musiikin kieli. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 9.2.1917 Kun koko protestanttinen kristikunta tänä vuonna juhlii evankelisen uskonpuhdistuksen 400-vuotismuistoa, on Suomen kristikansalla erityinen syy muistaa erästä vanhaa kristillisen työn tekijää maassamme nim. Kodin pitää olla pyhä paikka, jonka kynnyksen ulkopuolelle on jätettävä kaikki riidat, rumat puheet ja tavat, katkeruus, j. Ilman sitä ei ole toivoa, ja siitä tulee rakkaus. Tuplakansalaisuus liittyy kristillisen vaelluksen ytimeen. Suomen Evankelista Seuraa, joka tänä vuonna tulee toimineeksi 100 vuotta pienten kristillissiveellisten kirjasten levittämiseksi kansamme keskuuteen. Kaksoiskansalaisuus on kuitenkin noussut esille täysin toisessa merkityksessä. Minulle merkitsee paljon, että voi uskoa. ArTO KöyKKä Pirkkalan seurakunnan pappi E dessä reitti tuntematon aukeaa. Ulla Pesola, eläkkeellä oleva Yhteisvastuukeräystoimiston työntekijä Askeleessa 2/2017 Rakkaus ei ole elämän lisähyvää N uori mies oli menossa naimisiin ja sanoi ottavansa vaimon nimen. Moniin virkoihin tehdään jo nyt turvallisuustarkistus kansallisuudesta riippumatta. 2 KOTIMAA 9. Kaksoiskansalaisuuden salliva laki tuli voimaan vuonna 2003. Vähän yli prosentti miehistä tekee niin. Rukous on musiikkia. Ajankohtaiseen keskusteluun liittyen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että silloin elettiin toista maailmanaikaa. Kristitty on aina kahden maan kansalainen. Presidentti Tarja Halonen muistutti niistä vaaroista, joita seuraa, jos ihmisiä niputetaan yhtenäisiin ryhmiin kansalaisuuden mukaan. Kodinpäivät Joensuussa. Esitelmästä: Mikä on hyvä koti. 2 . Kahden maan kansalainen -nimellä on tehty monia muitakin hengellisiä lauluja. Suurempi yllätys venäläisille todennäköisesti onkin se, että Venäjän kansalaisen on tällä hetkellä mahdollista toimia Suomen Puolustusvoimien korkeissa viroissa. e. Kun tähän luopumisen uhkayritykseen ryhtyy ilman taka-ajatuksia, saa lopulta osakseen siihen liittyvän siunauksen. Ihminen on aina yksilö. Kun vähät eväät jaetaan tasan, viidestä leivästä ja kahdesta kalasta riittää; jos nyt ei sentään kansanjoukolle, niin ainakin näille kahdelle. Voi tavoitella tähtiä ja saada syliinsä linnunradan. ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 66 prosenttia suomalaisista pitää perusteltuna, ettei kaksoiskansalaisuuden omaavia henkilöitä valittaisi tiettyihin virkoihin Puolustusvoimissa tai ulkoministeriössä. – Ajattelin, että tuossa asenteessa oli jotain Kristuksen kaltaista. Mitä iloa olisi vaimosta, jota hän ei olisi valmis rakastamaan niin että tekee kipeää. Kahden maan kansalaiset Joihinkin virkoihin on perusteltua palkata vain Suomen kansalaisuuden omaavia henkilöitä.. Näin veisataan Virsikirjan lisävihkon tunnetuimmassa virressä, Kaija Pispan sanoittamassa Kahden maan kansalaisessa. Tämä kyselytulos tuskin yllättää edes Suomen rajojen ulkopuolella. Päinvastoin se on totta vain silloin, kun on valmis menettämään mielenrauhansa, suvereenisuutensa ja henkilökohtaiset oikeutensa. Suomen kansalaisuus ei kuitenkaan takaa vielä mitään. Ja toisin päin. Viime viikolla Yle uutisoi Puolustusvoimien selvittävän, onko mahdollista rajoittaa kaksoiskansalaisilta pääsy valtion turvallisuuden kannalta merkittäviin virkoihin. ja jonka sisäpuolella tulee rakkauden, anteeksiannon, kärsivällisyyden, keskinäisen ymmärtämyksen ja palvelevaisuuden asustaa. Usko on minulle helppo ja jokapäiväinen asia. • Nuori mies oli asettanut itsensä testiin, olisiko hän valmis vaimonsa tähden luopumaan itselleen rakkaasta. Ja sitten on sydämen kieli, joka nousee sielusta. Näin tapahtui esimerkiksi juutalaisille natsi-Saksan aikaan. Mitään kansalaisuutta erikseen leimaamatta on perusteltua rajata osa Puolustusvoimien ja ulkoministeriön viroista vain Suomen kansalaisuuden omaaville henkilöille. n
Suomen uskonnonopettajain liitto on valinnut vuoden uskonnonopettajaksi lehtori Katri Hankin Tammerkosken lukiosta Tampereelta. Hienoa, että vapaaehtoisia löytyy ja he ovat valmiita antamaan omaa aikaansa Yhteisvastuukeräykselle, sanoo keräyspäällikkö Minna Kivistö Lapuan tuomiokirkkoseurakunnasta. 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Katri hanki on vuoden uskonnonopettaja . Keräyksen uudessa rahanjaossa 60 prosenttia menee nykyiseen tapaan ulkomaille ja 40 prosenttia kotimaahan. Hanki itse sanoo, että hänellä on innostuksen taito. Elämänkatsomustiedon avaamista kannattaa selvä enemmistö iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, ammatista, tulotasosta ja perhetilanteesta riippumatta. Vuosittain vaihtuvista kotimaisista järjestökumppaneista luovutaan kokeilun ajaksi. tammikuuta kuusi henkilöä diakonian virkaan. Yhteisvastuukeräyksen turvin puututaan tänä vuonna ihmiskauppaan. KOTIMAA 3 9. Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen uskoo, että pysyvämmät keräyskohteet helpottavat kuukausilahjoittajien saamista. Asia ilmeni Taloustutkimuksen tekemässä kyselyssä. Kyselyssä ei eritelty tarkemmin kirkkoja tai kirkkokuntia. ”Riittää, kun avaa netin, niin opetettava aine, uskonto, on siellä vastassa monella tapaa”, hän sanoo tiedotteessa. suuri enemmistö eli 76 prosenttia suomalaisista kannattaa elämänkatsomustiedon avaamista kaikille valittavaksi koulun katsomusaineeksi uskonnon rinnalle, kertoo Vapaa-ajattelijain liitto tiedotteessaan. Mikkelin Pitäjänkirkossa toimitettiin viime sunnuntaina hiippakunnan ensimmäinen diakonian virkaan vihkiminen, kerrotaan Diakoniatyöntekijöiden liiton Facebook-sivulla. Vastaajista 16 prosenttia sanoi luottavansa kirkkoihin erittäin paljon, 49 prosenttia melko paljon. Opiskelijoiden mukaan Hanki on aina innostunut työstään ja on vuosien ajan luonut ja kokeillut uusia opetusmenetelmiä. Aloite on tällä hetkellä sivistysvaliokunnassa, jossa se on odottanut käsittelyä viime syyskuusta lähtien. Sekä erittäin paljon että erittäin vähän kirkkoihin luottavien määrä on kasvanut hieman vuodesta 2005. Lapualla ja Mikkelissä vihittiin virkaan diakoneja . Kuva: Minna YLiMäKi-HEMMinKi Pysyvämpien keräyskohteiden uskotaan helpottavan kuukausilahjoittajien saamista.. Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) teki viime kesäkuussa aloitteen elämänkatsomustiedon avaamisesta. AnTTI Berg Etenkin nuoret ja kaupunkilaiset kannattavat elämänkatsomustiedon avaamista. Helsingin Sanomien teettämässä kyselyssä kirkkoihin sanoi luottavansa 65 prosenttia vastaajista eli miltei kaksi kolmesta. Nyt seurakunnan osuus on pienempi, kymmenen prosenttia. Lapuan hiippakunnassa puolestaan vihittiin 22. Kuva: Matti PirHonEn Elämänkatsomustiedon opiskelu halutaan avata Yhteisvastuukeräys muuttuu ensi vuodesta alkaen entistä selvemmin kriisija katastrofikeräykseksi. Puolet kotimaan osuudesta eli viidennes koko tuotosta osoitetaan Kirkon diakoniarahastolle. MerI TOIvAnen Yhteisvastuukeräys alkaa painottua katastrofeihin Yhteisvastuukeräys käynnistyi viime sunnuntaina. Koko ulkomaan keräystuotto ohjataan kaksivuotisen kokeilun ajan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon. Tilaisuus oli ensimmäinen laatuaan Lapuan tuomiokirkossa ja toinen kerta, kun piispa Simo Peura toimittaa diakonivihkimyksen. – Joka vuosi on arvoitus, kuinka paljon kerääjiä tulee. Ensimmäinen Peuran toimittama diakonivihkimys oli loppiaisena 2013 Jyväskylässä Taulumäen kirkossa suomalaiset luottavat kirkkoihin . Lapualla yli sata vapaaehtoista yhteisvastuukerääjää kiertää listojen kanssa ovelta ovelle. Tähän saakka osa tuotosta on osoitettu kehitysyhteistyöhön. Hän on tehnyt uraauurtavaa työtä uskonnonopetuksen hyväksi usealla rintamalla jo 20 vuotta, uskonnonopettajainliiton tiedotteessa sanotaan. Toisen viidenneksen keräävä seurakunta saa päätöksensä mukaan kohdentaa joko diakonia-avustuksiin tai keräyksen teeman mukaiseen diakoniseen toimintaan. Suurinta kannatus on nuorten ja kaupunkilaisten keskuudessa. Erittäin vähän kirkkoon luottavia oli 10 prosenttia. Turvallisuuteen liittyvistä instituutioista suomalaiset luottivat kyselyn mukaan eniten poliisiin. 2
Maailma uskoo tällä hetkellä isoja valheita ja Trump ampuu niitä alas. Trump on omalta osaltaan palauttamassa tällaista perinteisiin arvoihin pohjaavaa ajattelua, Ahvio uskoo. Rovasti, eläkkeellä oleva lähetystyöntekijä Heikki Hilvo kertoo päätyneensä Trumpin kannattajaksi, koska ei luottanut Hillary Clintoniin. – Trump pitää maansa puolta ja vastustaa liiallista maahaanmuuttoa. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui viime viikolla Valkoisessa talossa tilaisuudessa, jossa Rex Tillerton nimitettiin ulkoministeriksi. Tosin Trump sanoo asioita joskus turhan tökerösti ja saattaa menettää katu-uskottavuuttaan, Hilvo toteaa. Lisäksi Trumpin abortin vastaisuus ja näkemykset Israelista saavat Hilvolta hyväksynnän. Kun presidentti Donald Trump ensi töinään määräsi aborttineuvontaa ja abortteja tekeviltä järjestöiltä tuen pois, helsinkiläinen pastori, Kansanlähetyksen työntekijä Mika Ebeling kirjoitti kristilliselle CitizenGo -nettisivulle onnittelun päätöksen johdosta. Tosin hän ei suostu ottamaan määritelmää pelkistetysti omakseen, vaan kutsuu yhteiskuntanäkemystään vanhaan luterilaiseen perinteeseen liittyen kansallisprotestanttiseksi. Kotimaa kysyi myös kansanedustaja Päivi Räsäseltä (kd.) hänen kommenttiaan Trumpin ja abortin vastustajien väliseen yhteisymmärrykseen. Räsänen ei vastannut kysymykseen suoraan, vaan kommentoi lyhyesti sähköpostiviestissä Trumpin valinnan jälkeistä kärjistynyttä tilannetta Yhdysvalloissa. – Aloin penkoa tarkemmin Trumpin ajattelua. Ebeling sanoo miettineensä, että Jumala voi toimia yllättävilläkin tavoilla. Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja hänen sittemmin tekemänsä päätökset ovat harmistuksen ja kiukun aihe myös monille suomalaisille. ”Tämä tilanne kertoo kaksipuoluejärjestelmän ongelmista. Ahvio kuulostaa perussuomalaisten maahanmuuttokriittisen siiven äärilaidan edustajalta. – Ei Trump mielestäni kosiskellut abortin vastustajia, vaan hänelle kävi niin kuin monelle muullekin. Tätä liberaalit karsastavat. – Hän uskaltaa sanoa suoraan sen, mitä muiden maiden johtajat vain ajattelevat mielessään. – En tykkää Trumpin tyylistä, kun hän loukkaa tarpeettomasti monien tunteita, mutta jos joku loukkaa tunteita ja puolustaa elämää, se on parempi kuin että ei loukkaa tunteita, mutta tuhoaa elämää. Trump edustaa vanhaa amerikkalaista konservatiivista linjaa ja yrittää puhaltaa sen uudelleen henkiin. Ahvio puhuu Trumpista ymmärtävästi ja arvostavasti, ja kehottaa suomalaisia ja varsinkin kirkon ihmisiä laittamaan jäitä hattuun tämän arvostelussa. Abortin vastustaminen sai viimeistään monet heistä kääntymään Trumpin puoleen. kuVA: NicholAs kAmm / lehTikuVA / AFP pRESIdEnTTI Vaikea valinta . Hilvo sanoo, että protektionismi, oman edun suojeleminen, on täysin ymmärrettävää yhdysvaltalaisesta näkökulmasta. – Evankelikaalit toimivat jopa kuin luterilaiset eli arvioivat ehdokkaan politiikkaa, eivät sitä, kuinka uskovainen hän on. Hänen vaalikampanjansa ja puheensa saavat monet pyörittelemään silmiään. Mutta nyt tästä näkemyksestä on tullut kummallinen. Hilvon mielestä Trump on poikkeuksellinen johtaja. Heikki Hilvo Trump on myös luvannut konservatiivikristityille enemmän kuin kukaan aiempi presidentti ja myös pitänyt lupauksensa. 4 KOTIMAA 9. – Trump kiinnittää huomiota islamiin. Paljon tunteita. Mutta ei kaikille. – En tosin ole aivan kategorisesti aborttia vastaan, mutta jos siitä tulee yleinen ehkäisykeino, niin silloin vastustan. Tai jos ei oteta huomioon myös lapsen oikeutta tulla maailmaan. Jos Trump saa nimitettyä toisenkin konservatiivisen tuomarin, korkeimman oikeuden aborttikanta todennäköisesti muuttuu. Tätä Suomessakin tulisi miettiä. Ebeling sanoo, ettei lähettäiY hdysvaltain presidentti Donald Trump herättää tunteita. Trump nimitti viime viikolla avoimelle paikalle tiukan linjan konservatiivin, joka vastustaa abortteja. 2 . Koko maailman pakolaispolitiikka pitäisi laittaa uusiksi. Trumpia tukivat äänestyspaikoilla paitsi globalisaation kaltoin kohtelemat valkoiset työläismiehet, myös monet kristilliset ryhmät, evankelikaalit etunenässä. Mika Ebeling. Hän myös jakoi onnittelunsa Facebookissa. Hän uskaltaa sanoa suoraan sen, mitä muiden maiden johtajat vain ajattelevat mielessään. Häntä ymmärtävät äänenpainot ovat olleet mediassa vähemmällä huomiolla. Nuoruuden liberaali näkemys asiassa on muuttunut vanhemmiten konservatiiviseksi, sanoo Patmos-säätiön tutkimusjohtaja Juha Ahvio. En ole varma, että nyt ne, jotka tarvitsevat suojelua, saavat sitä. Hän viittaa Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden uuteen tuomariin. Se ei ole vain uskonto, vaan sen mukana tulee myös poliittinen ideologia, joka tähtää sharia-lain myötä länsimaisen oikeusjärjestelmän kumoamiseen. Ahvio pitää Trumpin tiukkoja linjauksia maahanmuuttoasioissa ja suhteessa laittomiin siirtolaisiin ymmärrettävinä ja jopa Raamatun mukaisina. Aborttikanta yhdistää Trumpin ymmärtäjiä USA Monille suomalaisille Donald Trumpin tyylin, toiminnan ja päätösten sulattaminen on hankalaa. – Ei olisi myöskään haitaksi tuntea Yhdysvaltojen historiaa. 2 01 7 – Trump on myös luvannut konservatiivikristityille enemmän kuin kukaan aiempi presidentti ja myös pitänyt lupauksensa. Tosin hän puhuu levottomia ja päästää suustaan sammakoita, mutta olen alkanut ymmärtää, mihin hän pyrkii. Käytännössä äänestäjien on valittava kahdesta vaihtoehdosta, jossa suurelle osalle äänestäjistä ei edes ole kaikin puolin sopivaa vaihtoehtoa tarjolla”, Räsänen kirjoitti. – Suomessakin oli pitkään selvää, että kansa ja kirkko kulkevat käsi kädessä. Ahvion mielestä oli loogista, että yhdysvaltalaiset evankelikaalit asettuivat Trumpin taakse, koska tämä lupasi tukea heitä heille tärkeässä arvovalinnassa, eli abortin vastustamisessa
Haverista harmittaa suomalaisessa mediassa ja verkkokeskusteluissa niin Trumpin kritiikitön ihailu kuin hänen tekemistensä jatkuva kauhistelu ja vahvasti värittynyt uutisointi. KOTIMAA 5 9. Ainakin seuraavat neljä vuotta. – Se on pelon ja vihan lietsontaa. Mutta tunteilla on aikansa, harmi pitää osata niellä ja katsoa asioita niin kuin ne ovat. Ja aivan erityisesti suunnittelin kaiken amerikkalaisen hengellisyyden boikottia alkaen siitä, että en suostuisi laulamaan edes Virsikirjan lisävihkossa olevia amerikkalaislähtöisiä lauluja. – Se on vastoin Yhdysvaltoihin kuulunutta avoimuutta. Suretti ja sapetti. On helpompi kauhistella jotain, mikä tapahtuu kaukana, kuin tehdä jotain niille asioille, jotka ovat lähellä. En myöskään hyväksy valehtelua. Amerikka ensin. Itse asiassa vaalitulos ärsytti niin paljon, että aloin suunnitella jopa amerikkalaisten tuotteiden ostoja käyttöboikottia. Teologian maisteri Soili Haverinen sanoo olevansa joissakin kysymyksissä, kuten abortin suhteen, Trumpin kanssa samoilla linjoilla. kuVa: Nicholas kamm / lehTikuVa / aFP TOIMITTAjAn KOMMenTTI VIITTä VAIlle bOIKOTTI Pakko myöntää, olen arvoiltani eurooppalainen ja sen verran liberaali, että Donald Trumpin valinta presidentiksi harmitti. Media mässäilee Trumpin päätöksillä. Haverinen haluaa myös katsoa rauhassa, mitä Trumpin politiikka oikeasti saa aikaan, nouseeko talous, syntyykö hyviä diilejä kauppasopimuksista. Ja niitähän maailmassa riittää. 2 . – Olisin kuitenkin mieluusti nähnyt Yhdysvaltain presidenttinä jonkun muun kuin Trumpin tai Clintonin. Nyt Trump hänen mukaansa haastaa tällaisen liberaalin ja ylimielisen maailmanselityksen. Kiukutti. 2 01 7 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui viime viikolla Valkoisessa talossa tilaisuudessa, jossa Rex Tillerton nimitettiin ulkoministeriksi. Me emme valinneet Trumpia emmekä voi hänen päätöksilleen mitään. Yritän sillä välin keskittyä muihin tärkeisiin ja kiinnostaviin asioihin ja ihmisiin. TeKsTIT: OllI seppälä. – Olisin Suomessa huolestuneempi parivaljakosta Trump-Putin kuin vain Trumpista, Haverinen sanoo. Ebeling sanoo, että maailmaa on hallittu syyttämällä toisia vihapuheesta. OllI seppälä si Trumpille onnittelukirjettä tämän aikeista rakentaa muuri Meksikon rajalle tai estää tiettyjen maiden kansalaisten tulo Yhdysvaltoihin
Hallitusvastuu ja hyvinvointivaltion ripeään uudistamiseen tähtäävä politiikka ovat näkyneet puolueen kannatuksessa laskusuhdanteena. Olen vieläkin tästä asiasta samaa mieltä. – Kaupungin kanssa järjestämme yhteisiä palavereita, joissa näitä asioita käsitellään. Huhta pääsi kaupunginvaltuustoon ensimmäisellä yrittämällä. Puolueen arvopohjan muodostavat poliittiseen keskustaan kuulumisen lisäksi puolueen perustajahahmon Santeri Alkion luoma alkiolaisuuden aate ja sosiaaliliberalistinen ajatusmaailma. 2 01 7 KunTAvAAlIT Kotimaa esittelee kuntavaalikeväänä suurimpien puolueiden kuntavaikuttajia, jotka ovat näkyvässä roolissa myös seurakuntien päätöksenteossa. Palvelukylillä pyritään säilyttämään Torniossa peruspalvelut kuten kouluja terveystarjonta. Uskonnon ja politiikan sekoittaminen on Huhdalle hyvin vieras ajatus. – Kotikylälläni on noin 500 asukasta, ja se on yksi kaupungin palvelukylistä. 2 . KuKA. Keskustan kannatus on tuoreimpien gallupien mukaan 18,4 prosenttia (Yle, Taloustutkimus). 6 KOTIMAA 9. Tämän vuoksi tuttavat pyysivät häntä Keskustan ehdokkaaksi viime kuntavaaleihin. Nykyisellään Keskusta on päähallituspuolue. – Puoluekantani perustuu selkeästi maaseudun etujen ajamiseen ja kehittämiseen. Sen näkyvin kärkihahmo on pääministeri Juha Sipilä. Suomen Keskusta syntyi vuonna 1906, ja tunnettiin vuoteen 1964 Maalaisliittona, mikä kuvaa puolueen syntypohjaa maaseudun talonpoikien asioiden puolestapuhujana. Huhta on kyläpäällikkönä osallistunut oman kylänsä palveluiden puolustamiseen ja kehittämiseen hyvin aktiivisesti. Se ei toteutunut vanhojen toimintamallien vuoksi. Seurakunnan kiinteän omaisuuden myynnillä tai sen käyttötarkoituksen muuttamisella on omat sääntönsä, jotka hidastavat rakentamattomien maa-alueiden hyödyntämistä kaupungin tarpeisiin. Hän on ehdottanut kirkkovaltuustoon henkilöpohjaista vaalia, mikä osaltaan vähentäisi kuvaa maallisten ja hengellisten kysymysten sekoittumisesta kirkollisessa vaikuttamisessa. Lisäksi seurakunnalla on tonttimaata, jonka käyttöä pohditaan kunnan kanssa erityisesti kunnallistekniikan ja kaavoittamisen kysymyksissä. Hän on havainnut, että kuntaja seurakuntavaikuttaminen tukevat monessa kohtaa toisiaan. Näistä hyvä esimerkki ovat lasten ja ikäihmisten vapaa-ajan kerhotoiminnat ja niiden kehittäminen. – Molemmissa tehtävissä on yhteisiä haasteita, kuten talouden ja toiminnan suunnittelu sekä lähimmäisistä huolehtiminen. • Osmo Huhta • Ikä: 59 • Kotipaikka: Tornio • Ammatti: Suunnittelupäällikkö • Perhe: Vaimo ja kolme aikuista poikaa • Harrastukset: Uinti ja pientilan hoitaminen T orniolaisen Osmo Huhdan (kesk.) kuntaja seurakuntavaikuttajan tehtävät lähtivät liikkeelle Arpelan kylän kyläpäällikön tehtävistä, joissa mies on toiminut kymmenisen vuotta. – Mainitsin eräässä ensimmäisellä kaudella tehdyssä haastattelussa, että politiikkaa ja uskontoa ei pidä yhdistää, ja pohdin, että seuraavaan kauteen voitaisiin mennä henkilövaaleilla. Keskusta-aate on juurtunut Huhdan mieleen jo lapsuudenkodissa eikä puoluevalinta tuottanut kuntapolitiikkaan lähtiessä päänvaivaa. Kirkkopolitiikkaan Huhta lähti niin ikään tuttujen ihmisten aloitteesta. Samoin kävi kirkollisessa toiminnassa, jossa hän on nyt toista kautta. Käytännössä Huhta kokee ajavansa kunnassa ja seurakunnassa usein samankaltaisia asioita. Tässäkin tehtävässä hänen tavoitteenaan on kehittää omaa kotiseutuaan parempaan suuntaan esimerkiksi vanhusten asioissa. Kahta tehtävää yhdistää sama tavoite: maaseudun olojen parantaminen.. Vaihtoehtoisia ajatuksia ei minulle tullut eteen puoluevalintaa tehdessä. Nyt Huhdalla on meneillään toinen kausi kirkkovaltuutettuna ja kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Kyläpäälliköstä kirkkovaikuttajaksi KeSKuSTA Torniolainen Osmo Huhta on edennyt kyläpäälliköstä kirkkoja kuntavaikuttajaksi. KunTAvAAlIT SuOMen KeSKuSTA
Puolue tekee myös seurakuntavaaleihin ohjelman, jossa ei oteta kantaa opillisiin kysymyksiin vaan esitetään tuki ajatukselle kansankirkosta ja huomioita kirkon päätyömuodoista. Huhta toivoo, että valtio näkisi jatkossakin kirkon työn arvon esimerkiksi sosiaalija terveyssektorilla ja maahanmuuttajien kotouttamisessa. ”Lämmin ja osallistuva suhde” Kirkon ja valtion suhde näyttäytyy torniolaisin silmin kokonaisuudessaan varsin vakaana. Tänä vuonna reformaatiosta on kulunut 500 vuotta. 2 . – Olemme kannustaneet keskustalaisia asettumaan ehdolle seurakuntien vaaleissa ja näyttämään myös puoluetunnukset, jos ehdokaslistat on koottu puolueperustalta. Tässä työssä päästään välittömästi lähelle ihmisten huolta ja ahdinkoa. Siinä meillä voisi olla jopa opittavaa toisiltamme. Jos haluaa tietää, miten paljon luterilaisuus on vaikuttanut meidän suomalaisten elämään, Jolkkosen kirja antaa oivaltavia, yllättäviä ja jopa hauskoja vastauksia. 2 01 7 Pitkän linjan keskustavaikuttaja Timo Laaninen kuvailee puolueensa suhdetta seurakuntiin ja kirkkoon lämpimän myönteiseksi. Kylät pysyvät elävinä, jos kotikirkossa palavat valot. 9. Kirkon ja valtion neuvottelevaa yhteistyötä olisi Huhdan mielestä varaa lisätä. – Keskusta näkee kirkon ydintehtäväksi evankeliumin julistamisen, ja arvostamme myös siitä nousevaa kirkon yhteiskunnallista roolia, Laaninen pohtii. – Keskustan erityisenä painopisteenä on toivomus, että kirkko pysyy läsnä kaikkialla Suomessa, myös syrjäseuduilla. Huhta kannattaa järjestelmää, jossa kirkon ja valtion vahva yhteys näkyy esimerkiksi siten, että eduskunta hyväksyy kirkkolain. Nyt kuljemme kirkon kanssa rinnakkain ja useimmiten samaan suuntaan. Jokaisen suomalaisen tulisi lukea tämä kirja. Laaninen uskoo, että kirkon aseman muutokset ovat eniten kiinni siitä itsestään. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Laaninen arvelee, että Keskustassa vallitsi kirkkopoliittinen huoli muutama vuosikymmen sitten, kun kirkon ja vasemmistopuolueiden suhteet alkoivat lämmetä. Lämmin suhde kirkkoon näkyy käytännössä siten, että Keskustan jäsenet osallistuvat aktiivisesti kirkon hallintoon varsinkin paikallistasolla mutta myös keskushallinnossa. Ajankohtaista asiaa uskosta ja elämästä. Myös seurakuntien ja kuntien yhteistyö voisi olla nykyistäkin aktiivisempaa esimerkiksi vanhusten ja muidenkin ikäryhmien ohjatun toiminnan järjestämisessä. Jolkkonen osaa kirjoittaa mielenkiintoisesti ja elävästi. – Kirkko hoitaa osaltaan yhteisiä asioita, joita valtio on sen velvoittanut hoitamaan, esimerkiksi hautaustoimen. Mielenkiintoinen ja tiivis tietopakettti luterilaisesta uskosta ja uskonpuhdistaja Martti Lutherista. Nopeat verotusperusteiden muutokset ovat uhka kirkon pitkäjännitteisessä kiinteiden kustannusten hoidossa. Kirkko voi auttaa tarvittaessa myös maahanmuuttajia sopeutumaan uusille alueille vaikkapa tarjoamalla tilojaan käytettäviksi. Tällainen kysymyksenasettelu on aikaa sitten vanhentunut. teKstit: anna-Kaisa pitKänen Seurakunnat tekevät erittäin syvällistä ja huolehtivaa työtä kaikkien ikäryhmien kanssa. Kirja on mainio tuliainen tutuille ja tuntemattomille, tervehdys seura kuntalaiselle, rohkaisu luottamushenkilölle, alustus keskustelupiireihin.” Helsingin piispa emeritus, Eero Huovinen 10,70 (11,90) 1– 19 10,70 20– 99 6,80 100–299 6,10 300– 5,60 Tutustu reformaation merkkivuoden tuotteisiin www.sacrum.fi Eero Huovinen suosittelee! Alk. VERKKOKAUPPA : www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. – Yhteinen ongelma kirkossa ja puolueissa on väen vanheneminen ja jäsenmäärien lasku. “Jokaisen suomalaisen tulisi lukea tämä kirja Kuopion piispa, Lutherista väitellyt Jari Jolkkonen on kirjoittanut selkeän ja ytimekkään, taskuun mahtuvan pienen kirjan reformaatiosta. Sivuja on 55, teksti on helppolukuista ja kuvat värikkäitä. Keskustan suurimpien kokousten ohjelmaan kuuluu myös aamuhartaus sunnuntaiaamuna. 5 60 Osmo Huhta on ehdottanut kirkkovaltuustoon henkilöpohjaista vaalia. 020 754 2350 LUE TÄMÄ kirja Reformaation tarina Mitä haluat tietää reformaatiosta ja Lutherista. Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Tässä työssä päästään välittömästi lähelle ihmisten huolta ja ahdinkoa. Silloin tällöin aktiiviset keskustalaiset tapaavat myös kirkon edustajia ajankohtaisten yhteiskunnallisten aiheiden tiimoilta. Monilla keskustan piireillä on tapana järjestää erityisiä kirkkopyhiä. – Puolueessa kannettiin huolta siitä, kaappaako SDP kirkon hallintaansa. Laaninen on toiminut Kotimaan kolumnistina ja opiskelee tällä hetkellä myös teologiaa. – Seurakunnat tekevät erittäin syvällistä ja huolehtivaa työtä kaikkien ikäryhmien kanssa. kuva: OLLi-Pekka Rissanen
– Pelko, viha ja epäluulo islamia kohtaan tulivat esiin. KuvA: JuKKA GrANSTröm. Toisaalta taustatyössäni kävi ilmi myös, että islaminuskoiset turvapaikanhakijat ovat hakeutuneet evankelis-luterilaisen kirkon piiriin ja löytäneet sieltä yhteisön. – Tavoitteena oli alusta asti, että elokuva on teko tässä ajassa. Opin myös toiveikkuutta. Kyse oli eräänlaisesta kristityn Suomen puolustamisesta. Mietin myös, kuinka paljon asia liittyy siihen, että Suomessa on elossa enää vähän sodan kokeneita. Nettisivuilla on ohjeet rakentavien keskustelujen järjestämiseen näytöksen jälkeen. Ihmisoikeuksien ajaja ei voi olla ääripää. Monen ajatukset ovat ristiriitaisia. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian uuteen selvitykseen viitaten. Dokumentissa kuvataan mielenosoituksia, joissa kuullaan hirvittävää rasistista retoriikkaa. Turun Mikaelinkirkossa soivat ensi sunnuntain messussa kappaleet viime vuosikymmenien menestyselokuvista. Luulen, että yhteiskunnan koetaan pettäneen ydinlupauksensa. Kriittisesti maahanmuuttoon suhtautuvissa on hyvin erilaisia ihmisiä. Dokumentissa voi mielipiteiden ja tulkintojen sijaan näyttää ihmiset ihmisten tasalta. Kohtasitko elokuvaa tehdessäsi hengellisiä teemoja. Miksi ohjasit tämän elokuvan. – Toivon, että kaikki valitsisivat ihmisen kunnioittamisen puolen. Nyt sitä saa tilata ilmaiseksi näytöksiä varten. Musiikkia painottavat jumalanpalvelukset ovat osa reformaation merkkivuoden ohjelmaa. – Yksinkertaistavia selityksiä pitää varoa. Kysyin itseltäni, miksi se en olisi minä. Elokuvaa voi tilata ilmaiseksi näytöksiä varten. Usein sanotaan, että kahtiajakojen maailmassa suuri osa ihmisistä kuuluu hiljaiseen enemmistöön. Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu kriittisesti Vuoden homon palkitsemisesta, sillä palkittu oli 16-vuotias Tuure Boelius ja palkintoa oli antamassa piispa Irja Askola. Hyvin erilaisissa maissa on samaa liikehdintää. Elina Hirvosen Kiehumispiste-elokuva sai ensi-iltansa DocPoint-festivaalilla tammikuun lopussa. Piispa Askolaa arvostellaan Vuoden homo -palkinnon jakamisesta . Se on täysin hyväksyttävää, ettei ihan tiedä, mitä asioista pitäisi ajatella. Messussa kuullaan musiikkia tunnetuista elokuvista, kuten Star Warsista, Schindlerin listasta ja Gladiaattorista. Miten kommentoit tätä. 8 KOTIMAA 9. – Kaikki lähti liikkeelle havainnosta, että Suomen ilmapiiri muuttuu nopeasti vihamielisempään ja toisia ymmärtämättömämpään suuntaan. 2 . Virsiäkin messussa lauletaan, mutta myös niiden joukkoon on muokattu elokuvamusiikkia. Selvitys lasten hyväksikäytöstä: Australiassa yli 4 000 uhria . Koin elokuvaa tehdessäni hyviä hetkiä, joissa kaikki päättivät kuunnella toisiaan. Komitea selvittää lähiviikkoina vielä sitä, mitkä ovat hyväksikäyttöjen taustalla vaikuttavat kulttuuriset tekijät ja mitkä ovat kirkon lasta suojelevat toimenpiteet. Selvityksen tehnyt komitea perehtyi siihen, miten katolinen kirkko instituutiona reagoi lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. ”Elokuvaa tehdessäni törmäsin kristityn Suomen puolustamiseen” K iehumispiste on kirjailija, dokumenttielokuvaohjaaja Elina Hirvosen elokuva maahanmuutosta ja jakautuneen suomalaisen yhteiskunnan eri osapuolista. Mitä opit Suomen yhteiskunnallisesta ilmapiiristä elokuvaa tehdessäsi. 2 01 7 viikon henkilö Elokuvaja videopelimusiikkia messussa Turussa . Askola sanoo pitävänsä kutsua tilaisuuteen merkittävänä ja halunneensa osaltaan vahvistaa sitä mielikuvaa, että kirkko ei torju seksuaalija sukupuolivähemmistöjä. Perinteinen oikeisto ja vasemmisto ovat epäonnistuneet uskottavien tulevaisuudenvisioiden luomisessa. Dokumentin ikäraja on 12 vuotta. MErI TOIVAnEn Elokuvan tilaukset boilingpoint.fi. Haluamme, että se tavoittaa ihmiset. – Elokuva on teko tässä ajassa, Hirvonen sanoo. Askola kertoo, että häntä pyydettiin QX-lehden järjestämään Gay Gaalaan jakamaan palkinto, joka annettiin vuoden homolle. Taustakeskusteluissa törmäsin myös kokemukseen siitä, että kirkko suhtautuu liian myönteisesti islamiin. Seitsemän prosenttia australialaisista katolisista papeista on saanut syytteen lasten hyväksikäytöstä kuuden vuosikymmenen aikana. Vuosi sitten heräsin yhtenä yönä ajatukseen siitä, miksei kukaan tee tästä elokuvaa. Olin juuri elokuvan näytöksessä Petäjävedellä. Kotimaa24 kysyi piispalta tapahtuman taustoista. Näytöksiä on tilattu viikossa yli kaksisataa: kotisohville, seurakuntiin, oppilaitoksiin ja työpaikoille. – Sen, miten valtavasti Suomessa on syvää vihaa, epäluuloa ja pelkoa. Siellä yksi nainen totesi, että hänellä on pelkoja, mutta paikkakunnan ihmisten on vain pakko oppia elämään toistensa ja uusien ihmisten kanssa. Lisäksi mukaan on valittu säveliä Civilization IV -videopelistä. Kaikki mielenosoituksiin osallistuneet eivät kuitenkaan ole rasisteja. Miksi. Vaikka opiskelee, ei välttämättä saa työtä. Yle esittää dokumentin keväällä. Mistä Suomen nykytilanne johtuu. Jumalanpalvelus kuuluu tammikuussa Turun ja Kaarinan kirkoissa alkaneeseen musiikkijumalanpalvelusten sarjaan. Vuosina 1980–2015 yhteensä 4 444 ihmistä on ollut uhreina tapauksissa, joissa on epäilty lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Maahanmuuttajien lisäksi se kohdistuu eliittiin ja tiedotusvälineisiin
Sitoutuneet jaettiin kuuteen ryhmään, joista suurin on ”juhliin osallistuvat kulttuurikristityt” (45%). Uskonto murtautuu Ranskan politiikkaan Intoilussa kristillisyyden puolesta ei ole niinkään kyse uskosta Jumalaan kuin kulttuurista ja identiteetistä. Hänen mukaansa mikään osapuoli vaaleissa ei voi luottaa ”katolilaisten ääneen”, koska poliittiset näkemykset jopa ”sitoutuneiden” välillä vaihtelevat niin paljon. Katolista La Croix -lehteä julkaisevan Bayard-mediatalon tilaamaan sosiologiseen tutkimukseen haastateltiin 28 204 ranskalaista. KOTIMAA 9 9. Toisin sanoen uskonnon harjoitus liittyy kasteisiin, avioliiton siunaamisiin, hautajaisiin ja suuriin kirkkovuoden pyhiin. Heissä on paljon kansallispopulistisen puolueen kannattajia, ja he haluavat rajoittaa maahanmuuttoa. Mutta hän ei perustellut poliittisia mielipiteitään uskonnolla. Hän puolustautui sanomalla: ”Olen gaullisti ja sitä paitsi olen kristitty. Tutkija Yann Raison du Cleuziou kiteytti, että ”ranskalaisesta katolilaisuudesta on tullut juhlien todellisuutta”. 2 01 7 uuTIsessee U skonnot on Ranskassa pidetty perinteisesti visusti erillään politiikasta ja valtion toiminnasta. Kunnes oikeiston presidenttiehdokas François Fillon teki poikkeuksen. – On järkyttävää, että poliittisia valintoja perustellaan uskonnollisilla uskomuksilla: Miten me vastustamme heitä, jotka huomenna haluavat edistää jotain käytäntöjä vedoten omaan uskontoonsa – kuten esimerkiksi islamiin. Kauffmannin mukaan intoilussa kristillisyyden puolesta ei kuitenkaan ole niinkään kyse uskosta Jumalaan kuin kulttuurista ja identiteetistä. Islamin nousu Ranskan toiseksi suurimmaksi uskonnoksi ja terrori-iskut ovat Kauffmannin mukaan osaltaan tiivistäneet katolilaisten rivejä. He avaisivat rajat kaikille maahanmuuttajille. Kansallisen rintaman ehdokas Marine le Pen sanoi, että Fillonin uskoon vetoaminen ”on syvässä ristiriidassa sekularismin ja meidän arvojemme kanssa”. Toiseksi eniten sitoutuneissa on ”kausikävijöitä” (26%), jotka menevät kirkkoon jouluna ja pääsiäisenä, koska ovat oppineet tavan lapsuudessaan. D ominique Quinio varoitti La Croix’n kolumnissaan 16.1., että tutkimuksen jaottelujen pohjalta ei voi vetää suoria päätelmiä katolilaisten äänestyskäyttäytymisestä. 2 . Siitä lähtien kun kirkko ja valtio erotettiin toisistaan vuonna 1905, Ranskan valtio on noudattanut tunnustuksettomuuden periaatetta. K ristinuskon noususta julkisen kiinnostuksen kohteeksi kertoo myös tammikuussa julkaistu laaja tutkimus Ranskan katolilaisista. Heistä 53 prosenttia luonnehti itseään roomalaiskatolilaisiksi. Kuva: FRancOis nascimbeni/ aFP/ LehTiKuva TuIjA TIIhOnen Kirjoittaja on Kotimaan tuottaja.. Häntä vaaditaan luopumaan ehdokkuudestaan, kun selvisi, että hän on maksattanut parlamenttiavustajien palkkioita perheenjäsenilleen. Se tarkoittaa, etten koskaan tekisi päätöstä, joka olisi vastoin ihmisarvon kunnioitusta.” Poliitikot ja erityisesti muut presidenttiehdokkaat tuomitsivat lausunnon äänekkäästi. Aktiivisimpia kirkossakävijöitä ovat ”yhteisölliset” (14%), ”säännölliset harjoittajat” (7%) sekä ”innokkaat” (4%). He eivät juuri käy messussa, mutta kastavat lapsensa ja arvostavat kirkon toimituksia. maahanmuuttovastaisuudella menestyvä le Pen kysyi. Keskustalainen François Bayrou heristi sormeaan: ”Ranskassa on yli vuosisadan ajan noudatettu sääntöä, että politiikkaa ja uskontoa ei sekoiteta toisiinsa.” Bayrou tosin julisti itse olevansa uskova ja uskoaan harjoittava katolilainen. Tammikuun alussa Fillonia syytettiin köyhien kurjistamisesta, kun hän ehdotti leikkauksia terveydenhoitomenoihin. L e Monden entinen päätoimittaja Sylvie Kauffmann ennusti The New York Timesissa (26.1 .), että uskonnon ja politiikan suhde pysyy jatkossakin tapetilla nykyisessä vaalikampanjassa. Heitä on 23 prosenttia ranskalaisista. Kauffmann huomauttaa, että katolilaiset, jotka ottivat osaa massamielenosoituksiin homoavioliittoja vastaan kolme vuotta sitten, ovat nousemassa kampanjassa poliittiseksi voimaksi. Toisin kuin Yhdysvalloissa, huhti–toukokuussa pidettävien Ranskan presidentinvaalien ehdokkaat eivät ole tuoneet esiin uskoaan, vaan pitäneet sen yksityisasianaan. Oikeiston presidenttiehdokas François Fillon vaalitilaisuudessa koillis-Ranskassa viime viikolla. Säännöllisesti seurakunnan tilaisuuksissa käy vain 5–8 prosenttia väestöstä. Kouluissa ei ole tunnustuksellista uskonnonopetusta. Ryhmien välillä on eroja muun muassa puoluesympatioissa sekä siinä, miten he suhtautuvat maahanmuuttoon ja paavin opetuksiin. Kun mukaan laskettiin ne vastaajat, jotka eivät käy säännöllisesti messussa, mutta kertovat elävänsä katolista uskoaan todeksi arjessa ja perhejuhlissa, saatiin joukko, jonka nimeksi tuli ”sitoutuneet”. Nykyisin uskonnollisten symbolien, kuten huntujen käyttö on kielletty valtion kouluissa. Nyt moni toivoo, että Fillon ei olisi ottanut puheeksi uskoaan ja arvojaan. Tammikuussa hän kohahdutti puhumalla omasta uskostaan, sitten hänen ehdokkuutensa joutui vaakalaudalle perheenjäsenille maksettujen palkkioiden vuoksi
Elävä metsä tarjoaa monia hyötyjä, kuten mahdollisuuden mehiläistarhaukseen, Rutenge kertoo. Yläasteen pihalla oppilaat saavat taimet kasteltua. Suomen Lähetysseura ja TCRS ovat toimineet alueella jo pidempään toteuttaen muun muassa vesihankkeita. Koululaiset huolehtivat 10 000 puuntaimesta Suomen Lähetysseura kutsuu reformaation juhlavuoden kunniaksi seurakuntia ja puita rakastavia suomalaisia mukaan istuttamaan metsää Tansaniaan. Se on käytännön ympäristökasvatusta. – Paikallisten hyväksyntä, osallistuminen ja tuki ovat hankkeen onnistumisen edellytyksiä, Bikirwa painottaa. On tärkeää, ettei hankkeesta synny riitoja lähiasukkaiden kanssa. Puista huolehtiminen on otettu koulun ohjelmaan. Jatkossa metsäalueen rajat merkitään maastoon. Koulun pihalla olevat kymmenentuhatta pientä tainta ovat alku hankkeelle, jota alueella on suunniteltu jo pitkään. Aluehallinnon kunnianhimoisena tavoitteena on saada puolitoista miljoonaa uutta puuta. – Puut parantavat ja viilentävät ilmaa sekä tuovat varjoa oppilaille, johtava opettaja Buhoro Mipawa kertoo. 2 01 7 S ongwan yläasteen pihalla käy kuhina. – Ja ne ovat myös kauniita. Nyasamban ja Mwamishonin kylien alueelta Kishapun maakunnassa Pohjois-Tansaniassa alkaa 500 hehtaarin laajuinen asumaton metsäalue, jolla maanviljely on ollut jo vuosikymmenten ajan kiellettyä. Kuva: Suomen LähetySSeura. – Voimme tehdä tässä pienen mutkan rajaan. – Opetamme puuta säästävien liesien rakentamista ja uusia toimintatapoja. Kasvava väestö on tarvinnut polttoja rakennuspuuta sekä puuhiiltä. Koko Kishapun alue on kärsinyt ilmastonmuutoksesta. – Vanha metsä on kaadettu ja alueen ilmasto on muuttunut. Elävä metsä tarjoaa monia hyötyjä. Kävelemme katsomaan peltoa, jonka pääty on levinnyt ehkä metrin verran metsäalueen puolelle. MIKKO PYhTIlä Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran työntekijä. Ensi alkuun istutusalueeksi on valittu 50 hehtaarin alue ja 10 000 tainta, jotka odottavat sateiden alkua Songwan koululla. Hankkeessa ei ole kyse pelkästään puiden istuttamisesta. Toivomme, että uudet puut ja metsä lisäävät jatkossa myös sateita, hän jatkaa. Wilson Bikirwa ja TCRS:n puolelta hanketta koordinoiva Oscar Rutenge kertovat kutsuneensa alueen ihmiset koolle keskustelemaan hankkeesta. Aikojen kuluessa metsän puusto on vähentynyt. Alueen ennalleen palauttamista on suunniteltu pitkään ja Tanganyika Christian Refugee Service (TCRS) ja Suomen Lähetysseura otettiin ilolla mukaan hankkeeseen, kertoo alueen luonnonvaroista vastaava virkailija Wilson Bikirwa. Kunhan sateet alkavat, puita voidaan alkaa istuttaa. Nyt istutettavat puulajit ovat alueen omaa lajistoa, kuten kestäväksi havaittuja akasioita. Tarvitaan myös koulutusta, jotta ihmiset näkisivät puiden ja metsän arvon. Nyt alue muistuttaa enemmän pensaikkoa kuin metsää. Tarvitaan myös koulutusta, jotta ihmiset näkisivät puiden ja metsän arvon. Joka luokalle on nimetty oma rivinsä taimia. Kotimaa-lehti lahjoittaa jokaisesta saamastaan uudesta kestotai vuoden määräaikaisesta tilauksesta kolme euroa eli yhden taimen hinnan Lähetysseuran kampanjaan. Puuston uusiutumista ovat osaltaan hidastaneet myös karjaeläimet, jotka ovat polkeneet ja syöneet nuoret taimet. 10 KOTIMAA 9. Pihapiiriin on vuosien varrella istutettu laajemminkin puita. Sademäärät ovat paikoin jääneet jopa puoleen riittävästä. Joka luokalle on nimetty oma rivinsä taimia. Myös puun käytön vähentäminen on tärkeää. 2 . Joukko viininpunaisiin koulupukuihin pukeutuneita oppilaita kantaa kastelukannuilla vettä vesilammesta pihapuiden varjossa odottaville taimille. Metsäalueella maaperä on ravinteikasta savimaata, joka ei vaadi lannoitusta. TAnsAnIA Songwan yläasteen oppilaat huolehtivat puuntaimista, jotka odottavat istuttamista koulun pihalla
Yhteisen opetuksen tavoitteena on uskontodialogin edistäminen. Opetushallitus tuottaa kuitenkin opetuksen tueksi oppikirjoja ja -materiaaleja pienryhmäisiin uskontoihin. Opetushallitus laatii opetussuunnitelmien perusteet ja oppimääräkuvaukset eri uskontoihin. Opetus kannustaa oppilaita kunnioittamaan elämää, ihmisarvoa sekä omaa ja toisen pyhää. Pienikin lapsi saattaa joutua ikään kuin oman uskontokuntansa edustajaksi, selittämään ja puolustamaan oman yhteisönsä käsityksiä. samaan aikaan kun kirkosta eroamisesta ollaan huolestuneita, kirkko suorastaan ajaa nuoria vanhempia eroamaan kirkosta. Nämä vaikeudet eivät kuitenkaan oikeuta tinkimään lapsen tai nuoren oikeudesta saada oman uskontonsa opetusta. Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Uskonnollisilla vähemmistöillä on oikeus saada hyvin laajaa oman uskonnon opetusta yhteiskunnan järjestämänä. kirkon naisistumisesta. Myös käytännön opetusjärjestelyissä on esiintynyt vaikeuksia. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Vaatimus, että kirkkoon kuuluvan vanhemman lapsen pitää jo alakoulussa valita pakollisena uskonnon opetus elämänkatsomustiedon sijaan, on tänä monikulttuurisuuden aikana vanhentunut pakko. Oman uskonnon tuntemuksen ja uskontojen lukutaidon merkitys korostuu tänä päivänä entisestään. Kun uudenlaisia opetusjärjestelyjä tehdään, on aina aloitettava pedagogisista lähtökohdista. Se kasvattaa juuria omaan identiteettiin; nämä juuret ovat aidon kulttuurien kohtaamisen perusta. sAnnI GRAHn-lAAsOnEn opetusja kulttuuriministeri. RAIMO HäMäläInEn fil. Koska monien vähemmistöuskontojen ryhmät ovat pieniä, opettajatilanne on haastava. Joissakin kunnissa on käynyt niin, että pienryhmäistä uskontoa tai elämänkatsomustietoa opiskelevalle oppilaalle tulee pitkiä odotusaikoja tai hankalia kuljetuksia. Tullaan nykypäivään eikä odoteta hamaa tulevaisuutta. Mahdollisuus saada oman uskonnon opetusta kuuluu perustuslain turvaaman uskonnonvapauden piiriin. Kansalliset oppimääräkuvaukset on annettu evankelisluterilaiseen, ortodoksiseen, katoliseen, islamilaiseen ja juutalaiseen uskontoon. Myös Suomea sitovissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa on todettu lapsen vanhempien oikeus turvata lastensa uskonnollinen ja moraalinen opetus, joka on perheen oman vakaumuksen mukainen. Kehotan piispoja ja muuta kirkon johtoa tarttumaan asiaan, jos halutaan edistää eri kulttuurien ja uskontojen ymmärrystä ja ehkäistä turhat ja vaikeatkin kirkosta eroamiset. Uskonnonopetus kasvattaa juuria omaan identiteettiin OpETUs Parhaimmillaan oman uskonnon opetus voi ehkäistä ääriajattelua, vahvistaa tervettä identiteettiä ja lisätä ymmärrystä muista uskonnoista. Perusteet on äskettäin uudistettu peruskouluihin ja lukioihin. Myös oppimateriaalien tilanne on heikompi. KOTIMAA 11 9. Huolellisesti toteutettuna se antaa mahdollisuuden keskustella ohjatusti uskonnollisista kysymyksistä eri uskontoihin kuuluvien kesken. Luterilaisessa kirkossamme naisteologit palvelivat pitkään kahvinkeittäjinä, miesrengin ei ole syytä nurista nyt. IRjA ARO-HEInIlä Naantali Yhdistetyssä opetuksessa voi olla riskinä se, että vähemmistöön kuuluvan lapsen vähemmistöasema helposti korostuu. Ja toisaalta: mikseivät miehet ole mukana. Parhaimmillaan oman uskonnon opetus voi ehkäistä ääriajattelua, vahvistaa tervettä identiteettiä ja lisätä ymmärrystä muista uskonnoista. maist., ev.lut., Jyväskylä Kirkko naisistuu Antti Sippala valittaa Kotimaassa 26.1. Eri uskontojen opetuksessa on uusissa opetussuunnitelmissa osittain yhteisiä sisältöjä. Uudistus koskee myös uskonnonopetusta. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun sekä tarkastelemaan uskontoja ja katsomuksia eri näkökulmista. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Suomessa tämä oikeus toteutuu siis siten, että yhteiskunta järjestää opetuksen. Lähes pari tuhatta vuotta miehet ovat vallinneet kirkkoa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Kunnalla on velvollisuus järjestää oman uskonnon opetusta, jos vähintään kolme samaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvaa oppilasta sitä pyytää. pakkouskonto. Uskonnon opetuksen järjestäminen on ymmärrettävästi opetuksen järjestäjälle vaikea palapeli. Joissakin kouluissa eri katsomusten opetusta on alettu järjestää osittain yhteisillä oppitunneilla. Meillä Suomessa on käytössä kansainvälisesti poikkeuksellinen malli uskonnon opetuksessa. Näitä materiaaleja uudistetaan parhaillaan. Ressun lukion uskonnon opettaja Johanna Jämsä toteaa lukion osalta: ”On realismia ajatella, että tulevaisuudessa katsomusopetus on pakollista ja oman uskonnon opetus valinnaista.” ( Kotimaa 2.2.). Miehet mukaan vaan naispappien ja naiskanttorien keskelle. Missään tapauksessa syynä eivät saisi olla rahan säästäminen tai lukujärjestysten laatimisen helpottaminen. Kun eri uskontoja edustavat oppilaat ovat eri kouluissa, eri luokka-asteilla ja eri luokissa, opetusryhmien muodostaminen ei ole yksinkertaista. Uskonnonopetuksen järjestäminen on yksi käytännön osoitus siitä, että valtio arvostaa uskontoja positiivisena voimavarana ja kunnioittaa myös uskonnollisten vähemmistöjen arvomaailmaa. Ajattelen, että muutos myös peruskoulun osalta on kiireellinen. Kyllä siinä kansanlaulumaisuus hidastuu jyhkeäksi veisuuksi. 2 . Uskonnon opetus tarjoaa lähtökohtaisesti yhdenvertaisen kohtelun kaikenlaisten katsomusten edustajille ja näin rakentaa pohjaa kulttuurisuuden moninaisuuden ymmärtämiselle ja arvostamiselle. Yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia on korkeasti koulutettu, osaava opettajakunta. Kunhan naiset nyt saman ajan, ehkä sitten on aika tasapainoon. Kysyn vain, mitä vikaa naisistumisessa on. Yhdistetyssä opetuksessa voi olla riskinä se, että vähemmistöön kuuluvan lapsen vähemmistöasema helposti korostuu. Oman uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden välillä. Ei kai se nyt naisten syy ole, etteivät ole
Tämä on voimavara, jota kirkko tähän mennessä ei ole riittävästi arvostanut. ELInA KArTTunEn kirkolliskokousedustaja, Tampere PErTTI rAjALA kirkolliskokousedustaja, Pori HEIKKI PALMu puheenjohtaja, Turku Kristillisten sosialidemokraattien liitto ry (Veljeysliike) Kirkko on ison reformin edessä KIrKOn TuLEvAISuuS Ei henkilöseurakunnille, lisää vastuuta vapaaehtoisille ja kirkon vaalijärjestelmä uudistettava, vaatii Veljeysliike. Näin siihen asti, kunnes meillä on kirkossa yhteisesti sovitut pelisäännöt, jotka kunnioittavat kaikkia Jumalan luomia ihmisiä ja kaikkea hänen lahjoittamaansa rakkautta. Tämä johtaisi kirkon sirpaloitumiseen yhteyden sijaan. Pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen ansaitsee kiitoksen. Viestin hinta on 0,90 euroa. Se on itse valmistautumassa niihin teetettyään liitteineen yli 700-sivuisen tulevaisuuskomitean mietinnön, jota Kirkolliskokous alkaa käsitellä. En ole löytänyt vastausta, joka olisi reilu, sielunhoidollinen ja toimiva. 12 KOTIMAA 9. Tärkein tulevaisuuden kehityslinja on kirkkolain keventäminen ja sääntelyn siirtäminen kirkkojärjestykseen, mikä lisää kirkon autonomiaa. Toimivan demokratian kannalta suuri ongelma on, että kirkon päätöksenteossa sama henkilö voi edustaa valmistelua, päätöksenteon johtamista ja täytäntöönpanoa. Tästä eteenpäin on luottamushenkilöiden tultava valmisteluun ja päätöksentekoon tasavertaisina toimijoina. Kaikkien seurakuntalaisten aito kohtaaminen vie evankeliumin ilosanomaa parhaiten eteenpäin. Siitähän puhutaan esimerkiksi silloin, kun joku kieltäytyy siunaamasta kirkosta eronneen vainajan, tai on kieltäytynyt rukoilemasta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa, tai lähitulevaisuudessa kieltäytyy rukoilemasta samaa sukupuolta olevien avioliiton puolesta. Asia ei ole valvottanut öisin, mutta kuitenkin pohdituttanut päivisin. Tavalliset seurakuntalaiset kokevat ne yhä tärkeinä. Tässä kysymyksessä Kristilliset sosialidemokraatit ovat täysin eri mieltä. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Seurakuntalaisten kuulemista on vahvistettava. Perusluonteeltaan kirkko on maailmanlaajuinen ja kansojen välinen. Tulevaisuuskomitean arvion mukaan kirkon vaalijärjestelmä ei nyt kaipaa uudistamista. Tämän kanssa pystyn elämään. Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! Suomen evankelisluterilainen kirkko on suurten muutosten edessä. Jatkossa en vihi ketään Onnellisia ne papit, jotka vaivatta ja varmasti tietävät, miten toimia 1.3. Seurakuntien tulevaisuuden avaintekijöitä ovat seurakunnallisen identiteetin lujittaminen ja jäsenyyden vahvistaminen. Kirkon hallintoa tulee uudistaa, jotta kirkko pystyy entistä paremmin täyttämään tehtävänsä ja olemaan tarvitsevien tukena niin lähellä kuin kaukana. Toisaalta siunaan ihan kaikkien avioliittoja. Miten minä toimin, kun samaa sukupuolta olevat pariskunnat, omanlaiseni, pyytävät vihkimään heitä avioliittoon. Mietintö on merkittävä avaus kirkon toiminnan ja hallinnon uudistamiseksi. Omantunnonvapauteen vedoten en vihi avioliittoon enää ketään. Mietintöön liittyen haluamme nostaa esille muutamia näkökohtia. Veljeysliike yhtyy tähän näkemykseen ja edellyttää konkreettisia toimia ja resursseja kirkon yhteiskunnallisen vaikuttamisen tehostamiseksi. 2 . Kompromissin luulen löytäneeni pappien omantunnonvapaudesta. Lisäksi kirkon on panostettava yhä enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja näkymiseen. Komitea tarjoaa ratkaisuksi huomisen haasteisiin jumalanpalvelusyhteisöjen kehittämistä sekä vakavaa harkintaa henkilöseurakuntien perustamisesta. Se on kuitenkin tapa, jolla voin toimia kaikkien kanssa samalla tavalla. Kristillisten sosialidemokraattien liitto (Veljeysliike) vastustaa jyrkästi henkilöseurakuntien perustamista. Käytössä oleva vaalijärjestys hyödyttää kirkossa nyt hallitsevia sisäpiirejä. En halua toimia vastoin kirkon yhteistä kantaa, sillä olen kirkon pappi, mutta en myöskään halua kieltää keneltäkään Jumalan siunauksen pyytämistä. Kirkko on esittänyt tästä huolensa, mutta ei ole tehnyt mitään konkreettista asian korjaamiseksi. Henkilöseurakunnista muodostuisi amerikkalaistyylisiä samoin ajattelevien sisäänpäin kääntyneitä, keskenään kilpailevia piirejä. 2 01 7 Mielipiteet Kerro mielipiteesi napakasti omalla nimelläsi. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. Ne ovat vieraita luterilaiselle koko kansan kirkolle. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ei näin voi tapahtua. Kirkolliskokous on systemaattisesti hylännyt muutosesitykset esimerkiksi postitai nettiäänestyksen toteuttamisesta. Kirkollisten vaalien äänestysprosentit ovat niin alhaisia, että niitä on vaikea pitää hyväksyttävinä. Veljeysliikkeessä pidämme tärkeänä, että kirkon hallinnon uudistusprosessissa myös vaalijärjestelmä uudistetaan. Tulevaisuuskomitea ei näe evankelis-luterilaisen kirkon julkisoikeudellisen aseman purkamista tavoiteltavana sen enempää kirkon kuin yhteiskunnankaan näkökulmasta. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Luottamushenkilöiden roolina evankelis-luterilaisessa kirkossa on ollut luottaa pappeihin ja virkamiehiin. Henkilöseurakunnista muodostuisi amerikkalaistyylisiä samoin ajattelevien sisäänpäin kääntyneitä, keskenään kilpailevia piirejä. Liitymme komitean ajatukseen siitä, että painopisteen tulee siirtyä työntekijöistä vapaaehtoisiin seurakuntalaisiin. Menettely ohittaa ja turhauttaa luottamushenkilöitä, jotka aidosti osaavat ja haluavat kantaa vastuuta kirkossa ja seurakunnissa. Pidämme tärkeänä panostaa kirkollisiin toimituksiin. Profiloituja yhteisöjä seurakuntiin mahtuu nytkin. PAPPInA KIrKOSSA Kirjoitus julkaistaan poikkeuksellisesti nimimerkillä. Sillä minä en ole varma. lähtien, kun tasa-arvoinen avioliittolaki astuu voimaan. Kun vien noita ajatuksia eteenpäin keksin ratkaisun, joka ei ole hyvä
Sitten ideologian marinoimat kristityt palauttavat samat aatteet takaisin ja kutsuvat sitä osallistumiseksi yhteiskuntaan. Entä minä itse – miten koen tämän kehityksen. Tähän on ajauduttu, jos esimerkiksi perinteisen avioliittokäsityksen kannattaja kokee, että häntä yritetään auttaa vapautumaan peloistaan. Kunnioittavia keskusteluja tarvitaan. Raikkaat lähteet umpeutuivat ja nyt juodaan likakaivoista. Seurakuntien arkinen usko oli aiemmin tasapainottava tekijä. Geenimuuntelussa solusta poistetaan sen oma informaatio ja tilalle istutetaan uutta. Parasta aineistossa on siihen sisällytetyt kymmenen ohjetta dialogiseen keskusteluun osallistujille. Se kuuntelee äänettömiä sydämenlyöntejä ja lukee paperittomien huolia. Tärkeitä ohjeita. Pelkään pahaa, että tästä reformaation juhlavuodeksi suunnitellusta vuodesta tulee vihan vuosi. On voitava tarvittaessa haastaa ne. Yksi syy on evankelista Latteus. Sukupolveni oppi sitä kansakoulussa ja kasvoi sivistyksestä. Kyseinen jaottelu on ongelmallinen. Se tekee tilaa pakolaiselle ja tinkii omastaan. Terapiapuhetta voidaan käyttää, tieten tai tietämättä, myös manipulaation välineenä. Terapiapuhetta voidaan käyttää, tieten tai tietämättä, myös manipulaation välineenä. Keskustelun aiheena on avioliitto, siis konkreettinen, ihmisen sisäisen kokemuksen ylittävä asia, julkinen instituutio. Jos omien käsitysten perusteleminen ja toisen osapuolen perustelujen arviointi kielletään, eikö silloin ajauduta hedelmättömään yksinpuheluun. Mutta kun ovi potkaistiin auki, ei kirkosta virrannutkaan ulos raikasta kristillistä vaikutusta. Keskustelijoita pitää rohkaista myös perustelemaan vakaumuksiaan ja suostumaan siihen, että ne voivat tulla haastetuiksi. Hengitys vaikeutuu. Sitoudun silti myös vanhakantaisen tunnustukselliseksi kristityksi. Ne ohjaavat muun muassa pitämään muita keskustelijoita vilpittöminä matkakumppaneina, tekemään täsmentäviä kysymyksiä, kertomaan omista kokemuksista, suhtautumaan ymmärtävästi huonoon ilmaisuun, välttämään dominointia sekä aloittamaan keskustelu yhteisellä rukouksella. Kunnioittavan keskustelun mallia. Ääni kovenee ja ruohonjuuritasollakin loppuu happi. Hän on ollut mukana kirjoittamassa Armo ja yhteys -aineistoa, jonka tarkoituksena on, että avioliitosta eri tavalla ajattelevat kristityt voisivat oppia ymmärtämään toistensa näkemyksiä ja käydä rakentavaa keskustelua. TEEMU KAKKUrI Kirjoittaja on teologian tohtori ja seurakuntapastori. Päinvastoin, maailman paine on voimakkaampi ja ideologinen hyökyaalto tulvehtii sisään ja hukuttaa alleen. Siellä veisattiin eikä vihattu. Se on kuin vanhaan taloon muuttanut uusi perhe. Niiden lisäksi aitoon dialogiin kuuluu omien mielipiteitten perusteleminen, usein myös toisen keskustelijan argumenttien kriittinen arviointi. Kun katsot maisemaa, tuskin huomaat muutosta, mutta marraskuussa se ei enää ole sama kuin syyskuun alussa. Kova oikeistopuhuri operoi kristillisillä käsitteillä, mutta siinä on vihan henki. Sen tunnistaa maltillisuudesta, kansainvälisestä avarakatseisuudesta ja pyrkimyksestä oikeudenmukaisuuteen ja tasa-arvoon. Halusimme vaikuttaa yhteiskuntaan. SAMMELI JUNTUNEN kirkkoherra, Savonlinna Onko Kunnioittava keskustelu aidosti kunnioittavaa. On voitava kysyä muiden keskustelijoiden perustelujen ja taustaoletusten perään. Länsimainen kristillisyys on kuin geenimuuntelussa. Nämä keskustelun elementit Armo ja yhteys -aineisto virheellisesti leimaa haitalliseksi väittelyksi ja aidon keskustelun vastakohdaksi. ju k k a g r a n s tr ö m. Geenimuunneltu kristinusko Kova oikeistopuhuri operoi kristillisillä käsitteillä, mutta siinä on vihan henki. Solu säilyy ulkoiselta muodoltaan samana, mutta se toimii eri tavalla kuin aiemmin. Vaikuttaa siltä, että kukin keskustelija on oman luovuttamattoman alueensa itsevaltias. Samalla kun itse asemoidun niin sanotuksi suvaitsevaiseksi, ymmärrän hyvin, ettei arvomaailmani edusta erityisesti kristinuskoa, vaan humanismia. Ehkä osasyy perusteluja hakevan keskustelun väheksymiseen on aineistossa tehty jaottelu, jonka mukaan järkiperäinen argumentaatio ei ole kirkossa yhtä syvällistä ja tärkeää kuin kunkin keskustelijan henkilökohtainen, sisäinen kokemus. Se on ollut sitä jo parisataa vuotta, mutta kehitys on tullut yhä ilmeisemmäksi. Keskeisenä käsitteenä aineistossa on kunkin keskustelijan sisäinen luovuttamaton alue. K irkko tuntuu vieraalta ja kristinusko maistuu oudolta. Niiden edellytyksenä on, että tausta-aineisto ei manipuloi ketään mihinkään suuntaan. Varsinaisesti ei kysymys ole kristillisyydestä, vaan puhkikuluneesta oikeistolaisesta moralismista. Sanat ovat samoja kuin ennenkin, mutta niiden merkitys on muuttunut. Tämä vaatii keskustelujen fasilitaattoreilta turvallisen ilmapiirin luomisen lisäksi myös asiakysymysten hallintaa. Kirkon nykyistä virallista opetusta avioliitosta ei mainita lainkaan, ei edes kirjallisuusluettelossa. Nyt sosiaalisen median valtakaudella maltti väistyy. Sen ymmärtämiseen kuuluu välttämättä myös tietoa, perusteluja ja taustaoletuksia. Kirkko muuttuu vähitellen kuin syksyinen puisto. Uudet sukupolvet pettyivät länsimaiseen uskontoomme, joka tarjosi vain tyhjänpäiväisiä ja kuluneita hokemia. Enkä ole kovinkaan yksin. Se ainakin maistuu jollekin. Sitä me olemme tottuneet kutsumaan Jumalan sanaksi. Joskus myös vasemmistolaisesta. Miksi kirkkoon on syntynyt tyhjiö, joka täyttyy kristillisyyttä muistuttavalla ideologialla. KOTIMAA 13 9. Raamatun opetus tai kirkon nykyinen käsitys avioliitosta eivät edes periaatteessa voi haastaa tuota sisäistä luovuttamatonta aluetta. Taustalla häilyy 1800-luvun teologiasta juontuva periaate, jonka mukaan aidossa uskossa olennaista eivät ole olemisarvostelmat, vaan kunkin persoonan sisäiset ja perustelemattomat arvoarvostelmat, siis uskonnollinen kokemus. 2 . Usko ei ankkuroidu mihinkään sisimmässäni, vaan se tarvitsee ulkopuolisen kiintopisteen. 2 01 7 KOLUMNI Teemu Kakkuri Johtava asiantuntija Anne Anttonen kirkkohallituksesta esitteli Kotimaassa 26.1. Näyttää siltä, että Armo ja yhteys-aineiston sisään on piilotettu ongelman ratkaisu: samaa sukupuolta olevien avioliitto on kirkossa hyväksyttävä, koska avioliittokäsityksessä on kyse inhimillisestä mielipiteestä. Annoimme vaikutelman uskosta, joka on helppoa, kilttiä ja muodollista. Sillä on tosin entisen nimi ja osoite, mutta se edustaa eri sukua ja se asettaa vieraan lipun salkoon
Tampereen tuomiokirkossa on Hugo Simbergin fresko Haavoittunut enkeli. Kotimaa pyysi piispoilta myös tervehdyksen 100-vuotiaalle Suomelle. Iloitsen, että meidän evankelisluterilaisilla kirkoillamme on vahvat siteet ja meillä on sama näky ihmisarvosta ja ihmisestä, joka on Jumalan luoma ja voimauttama. H yvät naapurit, rakkaat sisarukset! Norjan kirkon puolesta toivotan Jumalan siunausta juhlavuodellenne, ja sille toivolle ja uskolle, joka on kantanut teitä 100 vuotta ja joka siivittää kansan tulevaisuuteen. Suomi on saanut osansa molemmista. tekstit: kaj aalto Norjan evankelisluterilaisen kirkon johtava piispa Helga Haugland Byfuglien. Reformaatiojuhlat käynnistyivät kirkolliskokouksen yhteydessä Trondheimissa, jossa mukana oli Luterilaisen maailmanliiton pääsihteeri Martin Junge. Lisäksi yliopistot ja kulttuuri-instituutiot järjestävät tapahtumia reformaation tiimoilta. Norjan evankelisluterilaisen kirkon johtava piispa Helga Haugland Byfuglien on johtanut työryhmää, jonka vastuulla kansalliset merkkivuoden tapahtumat ovat. Muodostakoon tämä perustan niille visioille, joita maa ja kansa tarvitsevat viettäessään kansallista juhlaa. Tuskassa ja toivossa meillä on yhteinen vastuumme maapallosta, jonka annamme edelleen tuleville sukupolville. Kuva välittää sekoituksen tuskaa ja toivoa, joita täynnä elämä on ja jotka myös leimaavat kansanne ja maanne historiaa. Nidarosin tuomiokirkossa järjestetään 31.10. 2 01 7 Merkkivuosi ei ole Norjassa vain kirkon juhla N orjassa reformaation merkkivuoden teema, armo, yhdistää kaikkia vuoden päätapahtumia. Yliopistot ja muut tutkijatahot järjestävät seminaareja ja julkaisevat kirjoja. Myös valtiollinen televisioyhtiö NRK tekee paljon ohjelmia reformaatiosta radioon ja televisioon. – Pääasiassa seminaarien, konserttien, näyttelyiden ja teatteriesitysten järjestelyvastuu on kuitenkin hiippakunnilla. Jotkut kulttuuri-instituutiot huomioivat reformaatiojuhlan konsertein ja näyttelyin. Bergen oli se kaupunki, jossa Martti Lutherin ajatukset ensimmäisenä saivat jalansijaa ennen kuin reformaatio löi läpi Tanskassa ja Norjassa. Piispan mukaan seurakunnissa vietettävät teemajumalanpalvelukset ovat yhtä tärkeitä kuin isot kansalliset juhlatilaisuudet. Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Islannin johtavat piispat kertovat, minkälaista keskustelua merkkivuodesta on herännyt ja miten maassa juhlitaan. Helga Haugland Byfuglien. suuri ekumeeninen juhlajumalanpalvelus. Ne ovat: Yksin armosta, Pelastus ei ole myytävänä, Ihminen ei ole myytävänä ja Luomakunta ei ole myytävänä. – Bergenissä tulee olemaan iso tapahtuma maaliskuun alussa. ERIc JoHaNNESSEN / NoRJaN KIRKKo tää kuusi keskusteluiltaa, joissa katolinen ja luterilainen keskustelija ottavat yhteen teologisista aiheista. Norjassa vuoden alussa toteutunut kirkon ero valtiosta ei ole erottanut reformaation juhlintaa vain kirkon sisäiseksi tapahtumaksi. Nämä tarinat ovat tuskan ja toivon muovaamia, ne ovat niin historiaa, nykypäivää kuin tulevaisuutta. Pääministeri Erna Solberg oli mukana Trondheimissä tammikuussa pidetyssä kirkolliskokouksessa ja on luvannut olla mukana myös toisessa päätapahtumassa. – Piispoina olemme ottaneet etäisyyttä Lutherin juutalaisvastaisiin kirjoituksiin omassa julkilausumassamme. 2 . Tämä oli tulosta seminaarista, jossa pohdimme kirkon ja juutalaisten suhdetta tänään. Rakkaat suomalaiset! Norjan kirkossa iloitsemme kanssanne ja katsomme yhdessä tulevaisuuteen. Oslossa kulttuuritalo Litteraturhuset järjesPohjoismaista reformaatiojuhlaa Reformaation merkkivuosi on näkyvästi esillä Suomen lisäksi kaikissa Pohjoismaissa. Norjan parlamentti järjestää sisäisen seminaarin reformaation merkityksestä norjalaisessa yhteiskunnassa. – Ensimmäiseen iltaan tuli niin paljon väkeä, että yli sata ihmistä jäi ulkopuolelle, Haugland Byfuglien kertoo. Maidemme itsenäisyyttä leimaa omien kertomusten kehittyminen omalla kielellä. Kuten Norjassakin 1800-luvulla syntyi kansallinen herääminen, jolloin oma kieli ja oma identiteetti olivat tärkeitä. Teemajumalanpalvelukset toteutetaan toukokuussa Namibiassa pidettävän LML:n yleiskokouksen teemojen mukaisesti. 14 KOTIMAA 9. Norjassa lehdistössä on kirjoitettu artikkeleita reformaatiosta ja kolumnistit ovat ruotineet Lutheria. Re formaatio • 500 vuo tta • Bergen oli se kaupunki, jossa Martti Lutherin ajatukset ensimmäisenä saivat jalansijaa ennen kuin reformaatio löi läpi Tanskassa ja Norjassa
Kuva: HaRRi NiemiNeN / vastavalo. 2 . 2 01 7 Reformaatiota juhlitaan Norjassa valtakunnallisesti monin tavoin, mutta yhtä tärkeitä ovat myös paikallisseurakuntien tilaisuudet, sanoo johtava piispa Helga Haugland Byfuglien. KOTIMAA 15 9. Kuvassa Norjan länsirannikolla sijaitseva Ålesundin kaupunki
Reformaation juhlavuosi näkyy sekä kirkossa että yhteiskunnassa. kuvA: JAn noRd n /Ikon kööpenhaminan piispa Peter Skov-Jakobsen. Koulutus, sivistys, suhde yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja demokratiaan kiinnostaa ja haastaa. – Tämä näyttely avataan maaliskuussa Kööpenhaminassa ja sitten se on esillä muualla Tanskassa. 2018 näyttely viedään Wittenbergiin, Nissen kertoo. Tanskassa ei ole arkkipiispaa, mutta Kööpenhaminan piispa on ”primus inter pares”. Muutama päivä sitten tapasin kristittyjen pakolaisleirillä Pohjois-Irakissa miehen, joka oli nähnyt tilaisuuden televisiosta, arkkipiispa Antje Jackelén sanoo. Teologiafestivaali Uppsalassa helmikuussa on avoin kaikille. Tanskan kirkossa pidetään tärkeänä, että tapahtumat ovat tarjolla kaikelle kansalle. – Tuo päivä Lundissa ja Malmössä ei ainoastaan nostanut esiin reformaatiota Ruotsissa, vaan sen kaiku on kuulunut ympäri maailman. Nissen alleviivaa Lutherin teologiaa, jonka mukaan pelastusta ei ansaita omilla teoilla, vaan ihminen pelastuu ainoastaan Jumalan armosta. Hänen mukaansa vuoden 2017 haaste on jatkaa ja syventää keskustelua reformaation merkityksestä ja eri näkökulmista kulttuurija yhteiskuntaelämässä. – Pelastus ei ole myytävänä yhtä vähän kuin ihmisten ja luomakunnan tulisi sitä olla. Häpeämme, kun emme pysty saavuttamaan kaikkia tavoitteita koulussa ja yhteiskunnassa, emmekä täytä mittoja ulkonäön ja luonteen suhteen. vietettävään reformaatiopäivään, jota juhlitaan Ruotsin kaikissa tuomiokirkoissa. Tulossa on iso taidenäyttely, johon 26 taiteilijaa on tehnyt taideteoksen teemasta teesit. Aarhusin yliopisto hallinnoi varojen käyttöä yhdessä juhlavuoden työryhmän kanssa. – Lutherin antisemitistisiä kannanottoja arvostellaan ansaitusti ja uskonnon ja vallan suhdetta arvioidaan myös kirkkoa kritisoivasti. Merkkivuoden aikana on neljä suurta tapahtumaa. 2 01 7 Reformaation sanoma kaikuu Ruotsista ympäri maailman R uotsissa reformaation 500-vuotisjuhla käynnistyi suurieleisesti katolisen kirkon ja luterilaisten yhteisellä tapahtumalla. – Esimerkkinä mainittakoon johtavien päivälehtien isot artikkelit reformaatiovuodesta jo vuoden 2017 ensimmäisenä päivänä, arkkipiispa kertoo. Maailmanjuhla Västeråsissa on kaupungin keskustassa vietettävä kansainvälinen katutapahtuma. Reformaatioviikko loka-marraskuun vaihteessa huipentuu 31.10. Antje Jackelén J uhlimme kanssanne ruotsinsuomalaisten seurakuntalaistemme kautta. 2 . Tanskan koululaisille on julistettu kilpailu, johon nämä saavat lähettää lyhytelokuvia reformaatiosta. Møllerin säätiöltä. Ruotsin kirkko on myös lisännyt panostaan Göteborgin kirjamessuilla. Kuten Luterilainen maailmanliitto haluaa, tahdomme viettää reformaatiojuhlaa ekumeenisen vastuun, globaalin tietoisuuden ja jatkuvan reformaation hengessä. 16 KOTIMAA 9. Jackelénin mukaan yhteiskunnassa on kiinnostusta valottaa reformaatiota eri puolilta. Ruotsin kirkko ei ole enää valtiokirkko, mutta se pyrkii olemaan vahva toimija yhteiskunnassa. kuvA: SIlle ARendt / kööPenhAmInAn hIIPPAkuntA S ydämellinen onnentoivotus Suomelle, modernille kansakunnalle, joka on lyhyen olemassaolonsa aikana kokenut paljon vaikeita aikoja. Jaamme ilonne kanssanne! Ruotsin arkkipiispa Antje Jackelén. – Tätä sanomaa tarvitsemme näinä aikoina niin Tanskassa kuin Suomessakin, koska meillä on tendenssi pyrkiä täydellisyyteen. Monet teatterintekijät, kirjailijat ja taiteilijat ovat kiinnostuneita. Reformaatiota juhlitaan monin tavoin kirkossa. Hän on merkkivuoden ohjelmaa valmistelevan työryhmän teologinen asiantuntija. Tanskan kansankirkkoa edustaa tässä haastattelussa Viborgin emeritus piispa Karsten Nissen. Suomi on maa, joka on tehnyt sovinnon historiansa kanssa ja josta on tullut vahva ja esimerkillinen demokratia. Niinpä reformaation juhlavuosi huomioidaan yleisesti myös kulttuuri-instituutioissa ja mediassa. – Toivomme, että 2017 jälkeen tanskalaiset tietäisivät, mitä reformaatio tarkoittaa, ja kuka Martti Luther oli, eivätkä luule, että puhumme Martin Luther Kingistä, Karsten Nissen tiivistää juhlavuoden tavoitteita. Ihailen teidän pastoraalista ja teologista harkintakykyänne ja iloitsen aina Suomesta ja suomalaisten kohtaamisesta.. Itsenäisyyspäivä tullaan huomioimaan myös monilla paikkakunnilla Ruotsissa, ei vähiten Uppsalan tuomiokirkossa. Kun ajattelen Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa, minua ilahduttaa kirkon vilpittömyys, ja että sillä on vahva traditio soveltaa usko arkipäivään. Ruotsin kirkko pitää reformaation sanomaa, uskonvapautta vanhurskauttamisessa armon kautta, ajankohtaisena, vaikka se sanoitetaankin nykyisin ehkä toisin. Tiedottamiseen on saatu 7,4 miljoonan Tanskan kruunun lahjoitus A.P. Pyrkimys on tehdä reformaatio näkyväksi niin kirkossa kuin koko yhteiskunnassa. Pelastus ei ole myytävänä yhtä vähän kuin ihmisten ja luomakunnan tulisi sitä olla. Kouluille on tehty paljon materiaalia yhteistyössä kouluhallituksen kanssa. Tanskassa keskustellaan vilkkaasti Lutherista T anskassa kirkkoministeriö on yhdessä kirkon työryhmän kanssa valmistellut yhteensä yli 500 juhlavuoden tapahtumaa. Kuningatar Margareeta II on mukana useissa tapahtumissa. Paavi Franciscuksen vierailu Lundissa ja Malmössä viime lokakuussa herätti suurta huomiota. Joillakin paikkakunnilla järjestetään opintopiirejä dokumentin Vastakkainasettelusta yhteyteen pohjalta. Myös Tanskan parlamentissa reformaatiota juhlitaan näyttävästi 31.10
Karsten Nissen Islannin kirkko saa uuden virsikirjan R eformaation 500-vuotisjuhlaa vietetään Islannissa pääasiassa kirkon sisällä, mutta ohjelmatyöryhmässä on myös sisäministeriön edustaja. Toivomme, että 2017 jälkeen tanskalaiset tietäisivät, mitä reformaatio tarkoittaa ja kuka Martti Luther oli, eivätkä luule, että puhumme Martin Luther Kingistä. Sigurdardottir I slannin kansalliskirkko lähettää parhaat toivotukset Suomen kansalle, kun se viettää itsenäisyyden 100-vuotisjuhliaan. Suokoon Jumala teille siunauksellisia ja hedelmällisiä vuosia! reykjavikissa sijaitseva Hallgrímskirkja on islannin korkein rakennus. Agnes M. Kuva: iSlaNNiN KirKKo Tuloksena on muun muassa lukioita varten tehty aikakauslehti, keskustelutilaisuuksia, seminaareja sekä historiallinen talk show, jossa tunnettu tv-persoona tenttaa näyttelijän esittämää Lutheria. 2 01 7 Karsten Nissen Kuva: Kotialbumi islannin piispa agnes m. 2 . – Islannin kirkko julkaisee tänä vuonna uuden virsikirjan. Reformaation musiikkiperintöä pitävät esillä kirkkokuorot. Saksan Luther-lähettiläs Margot Kässman vierailee Islannissa. kaikissa tuomiokirkoissa on messu ja kaikkien Tanskan kirkkojen kellot soivat 15 minuutin ajan. konserttitalossa pidettävä televisioitava show, jossa kuningatar Margareeta II on läsnä, sekä samana päivänä parlamentissa järjestettävä juhla. Ensi-iltansa saa aivan uusi oratorio kuorolle, orkesterille ja solisteille. Mukana ovat sekä hallituksen edustajat että kuningatar. Sigurdardottir. Keskustelua on käynyt muun muassa katolinen historioitsija, joka on erittäin kriittinen Lutheria kohtaan. Tanskassa on myös tehty animaatioelokuva Lutherista nuorille. – Tästä ovat jotkut suuttuneet, ettei näin voi Lutherille tehdä, sehän on melkein jumalanpilkkaa. Aarhusissa toukokuussa pidettävään seminaariin, jonka teemana on reformaatio ja Tanskan yhteiskunta, on ilmoittautunut jo 350 osanottajaa. Elokuvassa puhutaan slangia ja yritetään selittää Lutherin teesejä. Kaikki Islannin luterilaiset papit käyvät opintomatkalla Wittenbergissä ja synodi pidetään tänä vuonna siellä. Reformaation teemat tulevat esiin taidenäyttelyissä, keskustelutilaisuuksissa sekä yhteistyössä Islannin ekumeenisen neuvoston kanssa järjestetyissä seminaareissa. – Avajaisjuhla pidettiin Katarina von Boran syntymäpäivänä 29. Näin kaikki puolet Lutherin persoonasta ovat esillä julkisessa keskustelussa. tammikuuta, Islannin piispa Agnes M. Islannin radiossa on ollut ohjelmasarja reformaatiosta, ja siihen on osallistunut keskustelijoita eri puolilta. Suurimmat tapahtumat ovat 30.10. Islannin posti julkaisee juhlavuoden kunniaksi postimerkin, piispa kertoo. – Olemme myös tuoneet esiin reformaation kiistanalaiset puolet kuten Lutherin näkemyksen juutalaisista. Kirkko on nimetty runoilijan ja papin Hallgrímur Péturssonin mukaan. Keskustelu on vilkasta, mikä on mielestäni tervettä, Karsten Nissen sanoo. Televisio-ohjelmia reformaatiosta valmistellaan myös. KOTIMAA 17 9. Helluntaina Tanskan kirkon juhlajumalanpalvelus pidetään Haderslevin tuomiokirkossa. Seurakunnat ovat piispan mukaan olleet kiinnostuneita juhlavuodesta ja järjestävät itsenäisesti erilaisia tapahtumia kuten seminaareja. Reformaation vuosipäivänä 31.10. Taideperformanssiin ihmiset voivat osallistua tekemällä omia teesejään, jotka painetaan vanhaan tyyliin ja naulataan kirkon seinään. Sigurdardottir kertoo. Islannin kirkko julkaisee tänä vuonna uuden virsikirjan. Islannin posti julkaisee juhlavuoden kunniaksi postimerkin. Kuva: ari aNderSiN / vaStavalo. Lisäksi Lutherin kirjoja julkaistaan islanniksi ja lapsille on tehty sarjakuvakirja Lutherista
Lasikatto helähti rikki Oulussa Jos asia koskee ihmistä tai luomakuntaa, totta kai se on kirkon asia. Saarisen saavutus saa lisähohtoa siitä, että se tapahtui Oulun hiippakunnassa. Siellä naisten tie pappeuteen on ollut harvinaisen kuoppainen. Se tulee olemaan aivan valtava kamppailu. Tuolloin arkkipiispa sanoi, ettei kirkko kaadu, vaikka jotkut papit vihkivät sateenkaaripareja. Muutos tapahtui vasta vuonna 2001, kun Samuel Salmi vihittiin Oulun piispaksi. Satu Saarinen kulkee tutussa kirkossa ja katselee ympärilleen kuin uudessa paikassa. On kaikki nämä herätysliikkeet ja niiden väliset jyrkiltäkin vaikuttavat rajat. Sitä linjaa Saarinenkin sanoo noudattavansa. Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmi on todennut muun muassa viime syksyn synodaalikokouksessa, että hänen kantansa avioliittoon on kirkon opin ja tradition mukainen. Kun muu maa vihki vuodesta 1988 alkaen myös naispappeja virkaan, Oulussa vihkimyksen saivat vain miehet. Se tarkoitti sitä, että papiksi haluavien naisten täytyi vihkimyksen saadakseen ottaa juna etelään. Nyt hänen sanansa kaikuvat takaisin kirkon seiniltä. Saarinen puhuu uskonnon tekemisestä. Saarisella tosiaan on liberaalin leima, ja kirkon kiistakysymyksissä hän on avoin mielipiteistään. Ne ovat syviä ja tärkeitä asioita ja elävät ihmisten arjessa edelleen. Siksi on hyvä kuulla, mitä hänellä on sanottavana. Jo pienestä pitäen Saarisen periaate on ollut, että kaikkien kanssa on tultava toimeen. – Ihan hirveä kohu kaikesta, aina on. Ei ikinä, että on yksi tuomiorovasti ja yhdeksän miestuomiorovastia. Sanotaan, että on yhdeksän tuomiorovastia ja naistuomiorovasti. Saarinen kannattaa sitä, jos sen ehdot on tarkasti rajattu. – Ihmiset saattavat pelätä, että olenko hyvin liberaali, jolle kaikki käy. Yksi nainen on sellaisena tosin työskennellyt, nimittäin Marjatta Laitinen. Mäkisen mukaan piispoille on annettava tilaa ja tukea kantaa omaa vastuutaan. Hän sanoo allekirjoittavansa sen, mitä arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi piispainkokouksen avauspuheenvuorossaan tammikuussa. Tv ja rytmimusiikki vetivät 1980-lukulaisessa maisemassa rajan, jonka eri puolilta lapset ja mummu katsoivat toisiaan. Oulusta puhuttaessa papin sukupuoleen kiinnitetään yhä huomiota naispappivastaisen historian takia. 18 KOTIMAA 9. Kaikilla meillä on jonkin sortin lestadiolainen tausta. Keminmaalaisen pihapiirin toisella puolella asui vanhoillislestadiolainen mummu, joka eli liikkeestä eronneen poikansa perheen arjessa läsnä. – Eihän se Oulun hiippakunnan piispan virka tuossa kohdassa, missä hän on tullut, ole ollut helpoin savotta. Täällä uskonnolla ja uskonnollisuudella on väliä, ja ihmiset ovat paljon mieltä. Taustaansa Saarinen ei pidä poikkeavana. – Onhan tämä äärimmäisen verevää ja juurevaa tämä seurakuntaelämä täällä. Asia on hänelle vaikea. Ei vain puhetta, vaan perinteiden noudattamista ja kirkkoon sitoutumista. Avioliittokysymys jakaa selvästi piispoja. Siihen Saarinen on sitoutunut. Uskonto elää vielä ihmisten lähellä. Pian ne kantautuvat pinta-alaltaan suurimman hiippakunnan halki Lapin perukoille asti. Oulujoen kirkkoherrana työskennellessään Saarinen lopetti seurakuntaneuvostonsa kanssa messut, joita naiset eivät saaneet toimittaa. Ei tarvitse kuin vähän raapaista, niin puff, Saarinen sanoo ilkikurisesti ja naurahtaa. Se oli sanaton viesti, että televisio kiinni. Hän tekee töitä sen eteen, että kirkko pysyisi kasassa ja pitäisi ihmisen ja luomakunnan puolta. Marraskuussa hänet valittiin Oulun tuomiorovastiksi, piispasta seuraavaksi. – Piispat ovat kirkon ykseyden luojia ja ylläpitäjiä. 2 . Kun Saarinen puhuu Salmesta, hänen äänessään kuultaa kunnioitus. Ajattelen, että tuomiorovastin rooli ja kaikkien pappien rooli on tukea piispoja tehtävässään. Saarinenkin sai vihkimyksensä Mikkelissä vuonna 1999. K eskellä päivää Oulun tuomiokirkko on tyhjillään. Mieshän on normi. 2 01 7 Satu Saarinen on ensimmäinen vaaleilla valittu naispappi tuomiorovastina. Tarkalla korvalla Saarista on tavattu kuunnella aiemminkin. Se on ymmärrettävää, sillä hänen valintansa tuomiorovastiksi oli yksi viimeisistä naisten lasikatoista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Siitä on hänen mukaansa Oulussa kysymys. Toivon että me pian, muutamien seuraavien viikkojen aikana, saisimme tähän asiaan ratkaisun. Eutanasiaan liittyvä kansalaisaloite on saanut kirkon puhumaan eutanasiasta. – Oulun hiippakunnan kohdalla sitä ei voi oikein välttääkään. Hän sanoo kuitenkin suhtautuvansa myönteisesti samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen. Kun hän sanoi valintansa jälkeen Helsingin Sanomissa, että kaikkien herätysliikkeiden on toimittava samoilla säännöillä, mitä kirkon järjestykseen tulee, asiasta nousi Oulussa kohu. Oulun seurakuntaelämän vahvuus piilee Saarisen mukaan siinä, ettei toisenlaisia mielipiteitä pääse pakoon, vaan että erimielistenkin kanssa on tehtävä yhteistyötä. Oli se sitten vanhoillinen, rauhansanalainen, esikoinen tai niiden sekoitus. Hänestä tuli Espoon tuomiorovasti, kun hiippakunta perustettiin vuonna 2004. Hän toteaa tuomiorovastina lupautuneensa ylläpitämään järjestystä. Satu Saarisen yhteydessä monesti painotetaan sitä, että hän on nainen. Taitaa olla utopiaa. Saarisen vuonna 2005 valmistunut väitöskirja käsitteli naispappien kokemuksia noina vuosina. Nehän liukenevat ja katoavat arkisessa elämässä, mutta tulevat kuitenkin vastaan jossakin vaiheessa, hän sanoo. Kun lapset katsoivat televisiota, mummu katsoi hienovaraisesti tuvan seinää. Sitä ennen yhtäkään naista ei ollut aiemmin valittu vaaleilla tuomiorovastiksi. – Nautin tästä ilmapiiristä. – Se on omaatuntoani vastaan, etten minä voi vihkiä. – Tällä käydään kirkossa, täällä kastetaan lapset, täällä käydään rippikoulussa, täällä käydään seuroissa. Meidän on puhuttava saamelaisten asiasta, kaivosasioista, pakolaisista ja paperittomista.. – Väitöskirjassanikin on toteamus, että Pohjois-Suomessa ateistikin on lestadiolainen
– Olen pitänyt vähän epäreiluna sitä, kun asetetaan paineita Helsingin hiippakunnalle valita naispiispa ja argumenttina käytetään, että jos jossain niin Helsingissä. – Moni on huomannut juteltuaan kanssani, että tämähän on ihan tavallinen jalat maassa -tyyppi. Meidän on puhuttava saamelaisten asiasta, kaivosasioista, pakolaisista ja paperittomista. Lestadiolaisja naispappiaiheet ovat jättäneet alleen sen, mihin suuntaan Saarinen on ajatellut seurakuntaelämää viedä. Mikä on se kirkon tontti, missä pitäisi pysyä – ja missä asioissa. Miten on, haetko Oulun seuraavaksi piispaksi. Ei se ole mikään erillinen saareke muusta elämästä. Se kiehtoo ja se vetää. Saarinen kysyy. • •Satu Saarinen, 43 • •asuu: Miehensä ja kahden lapsensa kanssa kiimingissä. Uskonto elää vielä ihmisten lähellä, sanoo tuomiorovasti Satu Saarinen Oulun tuomiokirkossa. Ei Helsingin tarvitse olla aina edelläkävijä. – Moni kysyy, onko kirkon tehtävänä olla poliittinen toimija. Pitää puhua Kristuksesta ja Jumalasta. – Jos asia koskee ihmistä tai luomakuntaa, totta kai se on kirkon asia. Eikä siellä Etelä-Suomessa tarvitse pelastaa tätä evankelis-luterilaista kirkkoa. • •harrastukset: Elokuvat, vapaaehtoistyö • •Mikä tuo arkeen valoa: Lapset ja heidän sutkautuksensa elämästä ja ilmiöistä. Ihmisten olisi pakko saada levätä ja myöskin uudistua. Saarinen sanoo, että hän painottaa toiminnassa arjen pyhyyttä, kehollisuutta ja rituaalien merkitystä. Kuhinaa Helsingin piispanvaalin ympärillä Saarinen on seurannut huvittuneena. Piispat ovat pitäneet puheissaan esillä esimerkiksi turvapaikanhakijoita. Relatkaa. – Kuka meistä lähtee johonkin tapahtumaan, jossa ei ole yhtään kosketuspintaa siihen omaan arkeen. Lisäksi yksi aikuinen lapsi puolison edellisestä liitosta. Millä tontilla. Seurakuntaelämään liittyviä uudistuksia ovat olleet esimerkiksi kirkkokonsertti Tuure Kilpeläisen kanssa, ilmansuuntarukoukset, kelttimessut tai pyhä tanssi. Totta kai kirkon perustehtävänä on Sanan julistaminen. Hän huomauttaa, ettei koskaan ole ollut aikaa, jolloin evankeliumia olisi julistettu irrallaan ympäröivästä maailmasta. Lopulta sukupuoli on Saarisen mukaan sivuseikka sen kannalta, miten hän työnsä on tehnyt tai kuinka paljon ääniä hän on vaaleissa saanut. – Olen juuri aloittanut tuomiorovastina. – Joo ei, ei kiinnosta, ei vedä, hän sanoo ja hymyilee. 2 . Kirkkoa on siitä moitittukin, että pysyköön tontillaan. KOTIMAA 19 9. Minun mielestäni totta kai sen pitäisi olla. Siitähän meidät on pantu pitämään huolta. – On tarjoiltava sama sanoma, eihän se miksikään muutu. Moni näkee Saarisen tien jatkuvan piispuuteen asti. Arki on niin kauhean haastavaa ja vaativaa, jatkuvaa rumbaa. Toisaalta kirkon olisi Saarisen mukaan osallistuttava yhä aktiivisemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kaikki tämä on sitä Sanaa, Jumalan Sanallaan luomaa maailmaa. Kirkon perintö on pidettävä mielessä, mutta viesti on välitettävä nykyarjen kielellä. AnTTI Berg. 2 01 7 – Tällä käydään kirkossa, täällä kastetaan lapset, täällä käydään rippikoulussa, täällä käydään seuroissa. Sellainen, jolla on kuitenkin rohkeutta toteuttaa jotakin, mitä ei ole aiemmin toteutettu. Sitähän se on se seurakuntaelämä myös. kUva: Jaani Föhr KuKA. Ei se ole minkään hiippakunnan harteilla
Mutta Martti Luther ajattelee paavin mielestä toisin: Lutherille olemuksellisuus uskossa ei Benedictuksen mielestä merkinnyt objektiivisessa mielessä meissä olevaa todellisuutta, vaan subjektiivisessa mielessä sisäistä asennetta. ja mitä jää systemaattisen analyysin jälkeen lopputulemaksi. Ilmari Karimiehen väitöskirjan mukaan Martti Luther löi uskonkäsityksessään kättä 400-luvulla kuolleen kirkkoisä Augustinuksen kanssa. On kuitenkin muistettava, että maailman suurimman kirkon papiston ja piispojen valtava enemmistö on vilpittömiä Herran palvelijoita, joille paljastetut hyväksikäyttöasiat ja niiden peittely ovat epäilemättä olleet surun ja häpeän aihe. Pahalla asialla on niin miehiä kuin naisia, ja uhreja on niin pojissa kuin tytöissäkin. Paavin esittämä väite Lutherin uskon käsittämisestä ei väitöskirjan mukaan tee kohteelleen oikeutta. Australian kirkossa tapauksia on myös pitkään peitelty. Karimies käsittelee tutkimuksessaan ensinnäkin Lutherin käsitystä todellisuudesta, mikä tarkoittaa esimerkiksi sellaisten termien kuin Jumala, maailmankaikkeus, ihminen ja kristitty lähempää tarkastelua ja analyysia. Ylipäätään luterilaisen ja katolisen uskonkäsityksen vertailussa on Karimiehen väitöskirjan mukaan kysymys pohjimmiltaan augustinolaisen (Luther) ja tomistisen (katolisuus) teologisen tradition vastakkainasettelusta. 20 KOTIMAA 9. Unigrafia, Helsinki, 297 s. Lutherin ajattelussa sielu tuntee uskossa Jumalan välittömämmin kuin Aristoteleen filosofian värittämän Tuomas Akvinolaisen teologian kautta voi olla edes mahdollista. Komission mukaan ylivoimainen enemmistö pappien raiskaamista lapsista on ollut poikia.. Hakeutuuko alalle myös vääränlaisia ihmisiä, vai ajaako selibaattipakko joskus äärimmäisiin tekoihin. Lutherin teologiaa ei Karimiehen mukaan voi pitää mystisen ja kaiken muun vanhastaan katoliseen uskoon liitetyn antiteesinä. 1950-luvulta lähtien noin seitsemän prosenttia maan katolisista papeista on epäiltynä lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. 11:1) pitäisi tulkita. Kyse on tarkemmin siitä, miten intellektuaalinen valo ymmärretään. Paavi kysyi ensyklikassaan Spe salvi, millä tavalla Heprealaiskirjeen määritelmä ”Usko on sen todellisuutta (substantia), mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä” (Hepr. KUVA: OLLI SeppäLä luTher-TuTKIMus Sallikaa lasten olla K atolisella kirkolla on ongelma. Uhreja on vuosikymmenien aikana ollut Australiassa yli 4 400. Moni paljastuksista järkyttynyt ihminen on kääntänyt kirkolle selkänsä. Tutkimusmateriaalina ovat nuoren Lutherin raamattuluennot hänen reformatorisen löytönsä molemmin puolin. Yhdysvaltalaisen Boston Globe -lehden vuonna 2002 aloittama ja maailman muissa medioissa koko 2000-luvun jatkunut paljastusten sarja katolisen kirkon pedofiliatapahtumista ja varsinkin niiden peittely-yrityksistä on vastaansanomaton. Joissakin hiippakunnissa vuosina 1950– 2015 mahdollisesti joka kuudes pappi on syyllistynyt pedofiliaan. 2 01 7 KOluMnI jussI ryTKönen T eologian lisensiaatti (väit.) Ilmari Karimiehen tammikuun lopussa Helsingin yliopistossa tarkastettu ekumeniikan alan väitöskirja In Your Light we see the Light (Valossasi me näemme valon) lähtee liikkeelle paavi Benedictus XVI:n vuonna 2007 esittämästä väitteestä. Komission mukaan ylivoimainen enemmistö pappien raiskaamista lapsista on ollut poikia. Tuomas Akvinolaiselle uskon valo on vertauskuva kirkon opista. Pisteenä i:n päälle Vatikaani on raportin mukaan ollut haluton yhteistyöhön asioita tutkittaessa. Mikä saa pyhään virkaan vihityt miehet ja sääntökuntalaiset tekemään lapsille jotakin, mikä tuhoaa heidän elämänsä. Paavin mielestä tällainen protestanttisesti ymmärretty usko on mahdoton. Tämän ajattelun takuumies on 1200-luvun skolastikko Tuomas Akvinolainen. Karimiehen väitöskirja pyrkii osoittamaan, että kuva Lutherin uskonkäsityksestä on moni-ilmeisempi kuin paavin edellä luonnehtimassa katsannossa. Onko paavi väärässä Lutherin uskosta. Karimies esittää tilanteen olevan toisenlainen: Lutherin ajattelussa sielu tuntee uskossa Jumalan välittömämmin kuin Aristoteleen filosofian värittämän Tuomas Akvinolaisen tomistisen teologian kautta voi olla edes mahdollista. Uhreja on vuosikymmenien aikana ollut Australiassa yli 4 400. Vielä suurempia ovat osuudet joidenkin kouluja ylläpitävien sääntökuntien jäsenissä. Alkuviikosta uutisoitiin katolisessa kirkossa Australiassa tapahtuneita pedofiliatapauksia tutkineen komission tuloksista. Kuvan patsas on koristeena Sarcumin myymälässä. 2 . Pikemminkin Lutherin teologia tulisi Karimiehen mukaan ymmärtää keskiaikaisen ja myöhäiskeskiaikaisen mystisen tradition yhtenä jatkumona. Alkuongelmasta johtuen suuri paino annetaan tietenkin Lutherin käsitykselle uskosta. Sallikaa lasten tulla Jeesuksen tykö, mutta estäkää heitä joutumasta pahantekijöiden otteeseen. Katolinen kirkko on paljastusten johdosta kriisistä. Kuitenkin uskonnollisessa kontekstissa tapahtuvana pedofilia tuntuu erityisen kamalalta. Pedofiliaa, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä esiintyy valitettavasti kaikissa ihmisyhteisöissä, kulttuureissa ja uskonnoissa. Katolisessa traditiossa voidaan Benedictuksen mukaan ymmärtää kaiken hyvän ja toivottavan, koko tosi elämän olevan olemuksellisesti (substantia) läsnä ihmisen uskossa ainakin idullaan, ikään kuin alkiona. Lutherille se on reaalista, todellista Jumalan läsnäoloa ihmisen uskossa. Ja mikä mahti on saanut katolisen kirkon hierarkkeja peittelemään asioita. Viimeistään tässä vaiheessa väitöskirjaa tutkivalle on selvää, että Lutherin ajattelu on jokseenkin loputon, syvä kaivo, josta voi aina ammentaa uutta. jussI ryTKönen Ilmari Karimies: In Your Light we see the Light – Martin Luther´s Understanding of Faith and Reality between 1513 and 1521. Tutkimus osoittaa, miten vanhat katoliset väitteet armon ja uskon vaikuttamattomuudesta luterilaisuudessa eivät pidä paikkaansa. Monet piispat ovat vuosien mittaan eronneet viroistaan skandaalien vuoksi