Sivulla 6 Myrskyn vuosi Rajut reaktiot miesparin rekrytointiin yllättivät Suomen Lähetysseuran. h i n ta: 3,70 € . | . Aktiivinen keskustelija on ylpeä suvaitsevaisesta kirkostaan. 0 04 3 59 5 –14 –20 Jan NordÉn / IKON Uusi arkkipiispa Antje Jackelén aloittaa kesäkuussa Ruotsin kirkon johdossa. v u os i k e rta . Sivulla 10. | . 8. Sivuilla 14–15 ?19 Tilaa uskonnolle Oikeus uskonnon näkymiseen julkisuudessa puhutti kirkolliskokouksessa. to u ko kuuta 20 1 4 . 1 09. Sivulla 4 Päivänavaukset Koulujen käytännöt kirjavia hengellisten tilaisuuksien järjestelyissä. |
Laura Mäkelä. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteeri Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Leena Hietamies, Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Annmari Salmela, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 32963 kpl (LT 2012) 75 000 lukijaa (KMT Lukija 2012) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Aloitat 12.5. Espoo on tässä edelläkävijänä. Hänelle räätälöidään sopivat työtehtävät. Ne työttömät, joita kirkon toiminta kiinnostaa, voivat sieltä löytää uusia eväitä elämään. Opiskelijoiden työllistymisen olisi hyvä olla agendalla jo opintojen aikana. 19 Millainen olisi apostolin auto. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok) asetti viime keväänä epävirallisen työryhmän tutkimaan osallistavaa sosiaaliturvaa. Kirja s. 28 Peruna on monipuolinen herkku. Suurin osa työtehtävistä vaatii erityisosaamista, jota on vain joillain. TÄSSÄ NUMEROSSA Lapsiasiat s. Ryhmä on pohtinut, pitäisikö työttömyystukea saadakseen osallistua yhteis- kunnalliseen toimintaan kuten vanhustenhoitoon. Esimerkiksi se, että työtön saa ansaita 300 euroa kuussa tai opiskella työttömyystuen turvin opintonsa loppuun. 18 Kai Sadinmaa otti profeetan roolin. Usein myös unohtuu se, että Suomella on oma paikkansa globaalilla työkartalla. Suomessa keskitytään huipputeknologiaan ja koulutusta vaativaan osaamiseen, jolloin häviävä osapuoli ovat suorittavan, yksinkertaisen työn tekijät. Löytyykö siitä ratkaisu työttömyyteen. 5. 5 Kirkon palkkapotti pieneni. Vastuu työpaikkojen luomisesta on kaadettu julkiselle sektorille, vaikka yrityksetkin voisivat kantaa sitä nykyistä enemmän. Julkisessa keskustelussa puhutaan muuttuvasta työelämästä ja uudenlaisen työn luomisesta. 20 Seurakunnasta apua ongelmien vyyhtiin. Mitä mieltä olet hallituksen toimis- ta työttömien aseman parantamiseksi. Kirkko voi tarjota tilojaan niin kuin se on tehnytkin. Kuvataide s. 2 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 8. – Valmistuttuani valtiotieteiden kandidaatiksi olin vuoden ajan työtön, maisteriksi valmistumisen jälkeen olin pätkätöissä ja tuskailin, löydänkö paikkaani. Mikä tulee olemaan työsi suurin haaste. – Työn pitäisi aina olla kannattavaa ja hyviä askeleita on otettu. Yhdistyksenne edustaa paikallisia työttömien yhdistyksiä. Kun näin on, pitäisi työllistyvien tuntea vastuunsa niistä, jotka eivät voi työllistyä. Työttömien Valtakunnallisen Yhteistoimintayhdistyksen, TVY:n, puheenjohtajana. – Pakko johtaa harvoin mihinkään hyvään, mutta jos vaihtoehtoja erilaiseen toimintaan olisi vaikka 70, voisi innostuneille todella löytyä jotain. – Kirkko on ollutkin hyvin aktiivinen työttömien liikkeen alkuvaiheissa. 2 014 Jukka Haapakoski, 35, on toiminut Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntijana ennen nykyistä työtään TVY:n puheenjohtajana. Mitä ajattelet tästä. Jos yritys ei palkkaa tällaista henkilöä, sen täytyy maksaa sakkoja. Ilman poliittisia satsauksia se ei tule laskemaan! Miten kirkko voisi tukea työttömiä. Diakonia s. Pahinta on, jos työttömien aktiivisuudesta seuraa sanktioita, niin kuin toisinaan valitettavasti tapahtuu. – Se on työpaikkojen puute Suomessa. Suomessa kunnat voisivat kilpailutusten yhteydessä ottaa käyttöön kriteerin siitä, kuinka hyvin hanke työllistää. Musiikki s. 5 Kirkko edelläkävijä lasten kuulemisessa. Kiitollisuus s. kuva: Matti Karppinen Talous s. Oletko itse ollut työtön. ”Muuttuvan työelämän työpaikat eivät voi työllistää kaikkia” viikon henkilö Työttömien uusi puhemies Jukka Haapakoski peräänkuuluttaa yritysten vastuuta. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin yhä kasvussa ja siitä tiedotetaan ikään kuin sille ei voitaisi tehdä mitään. Esimerkiksi Saksassa suurissa yrityksissä yhden kahdestakymmenestä työntekijästä tulee olla henkilö, joka on osin työkyvytön. – Joillekin kyllä, mutta ei kaikille. 16 Maallinenkin voi olla hengellistä. Alkuun pääsemiseksi saatetaan tarvita tukea
1910 oli näitä 34,33 prosenttia, v. Pirjo Kantala Tuomaspappi, Helsinki KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 8.5.1914 Herransa lepoon on v.k. Suomi on tässä suhteessa yksi Euroopan väkivaltaisimpia maita. Laestadiuksen veljentytär sekä aikoinaan naimisissa Laestadiuksen pojan kanssa. Se avaa minun ja Jumalan välillä olevan hellyyden kanavan, jota pitkin rukoukset virtaavat vuorovaikutuksena Jumalan ja itseni välillä. Kärsimysten koulussa hän oli oppinut kärsiviä ymmärtämään ja niin hänestä tulikin kärsivien ja sairaitten vaalija. Nyt Pelastakaa lapset ry on osa kansainvälistä kattojärjestöä, joka työskentelee lasten oikeuksien puolesta 120 maassa. 1911 vain 33,39 prosenttia. varmaa asunto-osaketta vastaan vähittäistakaisinmaksulla täydellä korolla. Maria neuvoo meitä ihmisiä aina: tehkää niin kuin hän sanoo. Viimeksi Preussin kirkosta ilmestyneestä tilas- Suomi on äideille paras maa. Yksi keskeisimpiä tavoitteita on naisiin kohdistuvan väkivallan vähentäminen. Suomalaisten tuella yhdistys toimii esimerkiksi Libanoniin paenneiden syyrialaisten äitien ja lasten terveyspalvelujen hyväksi. ja juutalaisia runsaasti 500,000. ”Tositarpeessa”.. Samaistun Marian äidinrakkauteen. Etiopiassa puolestaan on vuodesta 2000 lähtien vähennetty enemmän äitiyskuolemia kuin missään muussa Afrikan maassa. Norja, Ruotsi, Islanti, Alankomaat ja Tanska nousevat seuraaville sijoille. 2 014 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA jukka fordell Äideille hyvä maa S uomi on paras maa olla äiti. Siitäkin huolimatta, että maassa on jo vuosikymmenien ajan käyty aseellisia konflikteja ja sotaa. Preussin kirkko. sista naisista on joutunut nykyisen tai entisen kumppaninsa väkivallan kohteeksi. Kattava ja maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen neuvolajärjestelmä on yksi selittävä tekijä Suomen menestymiselle. Saksan 62:sta miljoonasta on evankelisia 32 milj., katolilaisia 22 milj. Tänään hän neuvoo minua: Mitä Jeesus sinulta tänään pyytää, tee se. Alkuvaiheissa yhdistys keskittyi huolehtimaan kansalaissodassa orvoiksi jääneistä lapsista. Nigeria sijoittuu maailman kymmenen heikoimman maan joukkoon. Niiden mukaan Suomi on jo toista kertaa paras maa äitien näkökulmasta. Jos löytyisi joku auttava käsi, pyytäisin vastausta Kotimaan konttoriin merk. Sama on Preussissa laita ehtoollisvieraitten suhteen; v. 5. Näin ainakin Maailman äitien tila 2014 -raportin mukaan, jonka Pelastakaa Lapset ry julkaisi tiistaina. Maria-ikonit herättävät minut rukoukseen lasten ja lastenlasten puolesta. 3 TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 8. Vainaja oli tunnetun Jumalan miehen L.L. ¶ Isä Wilfrid Stinissen kirjoittaa, että Mariaa voisi kutsua hyvän neuvon äidiksi. Siitä iso kiitos kuuluu kaikille, jotka ovat olleet rakentamassa tätä maata. Uutisoinnin vääristyneiden painopisteiden ja viihteellisyyden lisääntymisen myötä saattaa jäädä huomaamatta sekin tosiasia, että konflikteissa kuolevien lasten ja naisten suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti. Esimerkiksi Afganistanissa kätilöiden määrän lisääntyminen, rokotusohjelmat ja tyttöjen koulutustason nousu ovat parantaneet huomattavasti naisten ja lasten tilannetta. Silti myös täältä löytyy parannettavaa. Hyvän neuvon äiti Suomi on äideille paras maa. Siitä iso kiitos kuuluu kaikille, jotka ovat olleet rakentamassa tämän kotimaan hyvinvointia. Maailman äitien tila 2014 -raportti ker- too myös hyviä uutisia. Raportti pisteyttää 178 maata terveydentilan, koulutustason sekä taloudellisen ja poliittisen aseman perusteella. Maria, mater boni consili – hyvän neuvon äiti, viittaa aina Jeesukseen. Vakavamielinen liikemies haluaisi lainata 3,000 Smk. Neuvolat tavoittavat lähes kaikki raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset. Maria ikään kuin yhä uudelleen kääntyy Raamatun kertomuksissa Jeesuksen puoleen osoittaakseen Jeesukselle, mitä me ihmisinä kaipaamme tai mistä kärsimme. Parhaimmillaan kokemus hyvästä synnyttää tahtoa jakaa sitä eteenpäin. Jopa 30 prosenttia suomalai- Toisinaan kaipaan Marian, hengellisen äidin, kasvoja. Vaikka maailman parhaimmassa äitimaassa Suomessa on vielä parannettavaa, niin näin äitienpäivän alla on perusteltua keskittyä valoisaan ja hyvään. Siihen, että Suomi on äideille hyvä maa. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi tosta ovat kaikki numerot laskeutunut.--- Evankeliset vihkimiset ovat myöskin vähenemässä. Tilastollisesti pahin maa äideille on Somalia. Laestadiolaisessa liikkeessä oli vainajallakin johtava asema. Pelastakaa lapset ry aloitti toimintansa vuonna 1922 Koteja Kodittomille lapsille -yhdistyksenä. Sitä osoittaa esimerkiksi median mielenkiinnon vähäisyys huhtikuun puolivälissä ääri-islamilaisen Boko Haram järjestön kidnappaamia yli 200 koulutyttöä kohtaan. 25 p:nä Haaparannasta siirtynyt leskirou- va Angelica Laestadius 76-vuotiaana. Uutisointi tästä Afrikan väkirikkaimmasta maasta on kuitenkin niukkaa. Tilanne on erityisen vaikea myös muun muassa Keski-Afrikan tasavallassa ja Syyriassa. Niin kuin Kaanan häissä viinin puuttuessa Maria sanoo Jeesukselle: ”Heillä ei ole viiniä”. Kuulkaa häntä. Tänä vuonna Pelastakaa lapset ry:n raportti keskittyy erityisesti niihin maihin, joissa on konflikteja ja luonnonkatastrofeja
– Jos televisiossa on ohjelmaa, joka ei ole arvojeni mukaista, en mielestäni voi vaatia sen poistamista. Hän muistutti, että uskonto on yhteisöllinen ilmiö ja liittyy kulttuuriin. Tällaisessa puolesta loukkaantumisessa on Särkiön mielestä vertauskohtia 1970-luvun suomettumiseen. kuva: Pasi Leino Kirkko vihittiin katoliseksi Männistön vanha kirkko Kuopiossa vihittiin lauantaina 3. Räsänen haluaa keskustella siitä, tulisiko ministeriöiden yhdessä selvittää uskonnonvapauden toteutumista uskonnollisten yhdyskuntien sisällä. – Jos päädytään siihen, että uskonto on vain yksityisasia, kadotamme uskonnon yhteiskunnallisen ja kulttuurisen luonteen ja merkityksen yhteiskunnallemme. – Uskontoneutraaliudesta puhuttaessa puhutaan tasa-arvosta, mutta mahtaako tämä liittyä myös valtaan. Kastepäivä vakiintunut Kastepäivä on yleistynyt viime vuosina eri seurakunnissa ympäri Suomen. Erityisesti Suvivirsi-keskustelu voi hänen mukaansa kääntyä myös maahanmuuttajakielteisyydeksi, koska virttä suitsittaessa oletetaan maahanmuuttajien voivan pahastua kristillisestä perinteestä. Ehkä vapaa-ajattelijoilla on kokemus jonkinlaisesta kirkon ylästatuksesta, joka halutaan riisua. Tampereen hiippakunnan kirkolliskokousedustaja, muusikko Pekka Simojoki kiertää laulamassa kouluissa. Äitienpäivänä kastetapahtuma järjestetään Tampereella ja Oulussa. Toisaalta jos menet johonkin, laulat ja olet häpeämättä sitä mitä olet, kyllä ne sitten pitävät ihan järkevänä, hän kääntelee asian puolia. Johannes Ijäs Jussi Rytkönen. Mutta voin vaatia, että siellä on myös minun arvojeni mukaista sisältöä, Vesti sanoo. Hänen mielestään kristittyjen pitäisi olla avoimesti kristittyjä ja näyttää, että se on luontevaa ja normaalia. Helsingissä ja Vantaalla kastettiin sunnuntaina 4.5. Helsingin hiippakuntaa edustava vs. Kirkolliskokousedustaja, pastori Aino Vesti Turusta toteaa uskonnon olemukseen kuuluvan, että haluamme suojella sitä, mikä on meille oikeaa, totta ja kaunista, parasta elämässämme. – Vaatii hyvää pokkaa olla julkisesti kristitty. Kuopion evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä myi Männistön vanhan kirkon katoliselle kirkolle viime vuonna. Asia selviää Kirkon lähetystyön keskuksen vuosittain julkaisemista tilastoista. toukokuuta katoliseksi Pyhän Joosefin kirkoksi. Taloudellinen kannatus kasvussa Kirkon lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu saivat viime vuonna tukea seurakunnilta ja yksityisiltä lahjoittajilta yhteensä lähes 55,8 miljoonaa euroa. – Silloin erilaiset kulttuurivartijat olivat milloin missäkin yhteydessä näkevi- nään syitä, joista Neuvostoliitto voisi pahastua. Räsänen huolissaan uskonnonvapaudesta Sisäministeri Päivi Räsänen (kd) kertoo jo sopineensa oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) kanssa, että he keskustelevat Jehovan todistajiin liittyvästä oikeuskomiteoita kartoittaneesta selvityksestä. perheneuvoja Kirsi Hiilamo ihmettelee, ovatko asiat niin hyvin, että Suomessa askaroidaan tällaisen ongelman, kuin Suvivirsi parissa. Mutta ei se nuorten kanssa ole näin, Simojoki sanoo. Suurimmat tukisummat saivat viime vuonna Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu. 5. Hallituksessa jatkavat myös toiminnanjohtaja Seppo Rissanen, johtaja Jari Saine ja dosentti Pirjo Vuokko. yhteensä kolmisenkymmentä lasta kuudessa eri kirkossa. Koulujen vapaaehtoiset jumalanpalvelukset ja juhlien virret ovat osa positiivista uskonnonvapautta. 2 014 Kenttäpiispa Pekka Särkiö ja ensimmäisen kauden edustaja, Lappeenrannan teknillisen yliopiston rehtori Ilkka Pöyhönen kirkolliskokouksen täysistunnon tauolla. Erikoista on ajassamme myös se, että samanaikaisesti kun puhutaan moni- kulttuurisuudesta, oma perinteinen suomalainen kristillinen traditio ei saisi näkyä. Summa on hieman suurempi kuin vuonna 2012. – Monta kertaa tulee rehtorien kanssa vääntöä siitä, mitä voi laulaa tai puhua. Espoon hiippakunnan edustaja Johanna Lumijärvi taas miettii, että media on saattanut kärjistää uskontokeskustelua. Hän kokee, että suomalaisessa yhteiskunnassa uskontoon saatetaan suhtautua outona, epänormaalina ja jopa sairaana asiana. Särkiö tarkentaa kantaansa Kotimaalle. Tapahtumia on järjestetty esimerkiksi Kirkkonummella, Järvenpäässä, Kuopiossa ja Porissa. Sellaisella on varsinkin yhteisöllisenä asiana oikeus näkyä yhteiskunnassamme. 4 TÄ N Ä Ä N LYHYET Kotimaa Oy:lle uusi hallitus Kotimaa Oy:n yhtiökokous valitsi tiistaina yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Kirkkopalvelujen johtaja Ilkka Mattilan sekä uusiksi jäseniksi hallintojohtaja Titta Luoma-Kohtalan, KTM Satu Mehtälän ja viestintäjohtaja Tuomo Pesosen. Sisällöt ja roolit ovat vaihtuneet, mutta sama reagointitapa on ehkä siirtynyt nykyaikaan, kun puhutaan uskonnonvapaudesta ja uskonnon näkymisestä. Se kuuluu ikään kuin äärimmäiseen yksityisyyteen. Ko t i m a a 8. Tällaista uskonnon piilottamista vain kodin seinien sisälle voi Särkiön mielestä luonnehtia neutraaliuden asemasta uskontokielteisyydeksi. Pekka Särkiön mielestä uskonnon rajaamista pois julkisuudesta voi verrata suomettumisen ajan ilmiöihin. Kastepäivän idea on tehdä toimituksesta mahdollisimman helppo. Kirkon vihki Helsingin katolinen piispa Teemu Sippo. Kirkolliskokouksen avajaisjumalanpalveluksessa puhunut kenttäpiispa Pekka Särkiö nosti esille oikeuden uskonnon harjoittamiseen. Uskonnon kapea tila ihmetyttää kirkolliskokous Edustajat puolustavat uskonnon näkymistä julkisessa tilassa
Kun kirkollinen viranomainen tulevaisuudessa tekee päätöksen, valmistelussa on otetta- Maria Kaisa Aula kuva: Pasi Leino va huomioon sen vaikutukset 0–18-vuotiaisiin. 2000-luvulla rahasto on karttunut ripeästi. Tilinpäätöstä esitelleen kirkkoneuvos Leena Rantasen mukaan kirkon eläkelaitoksen tulos ja kirkon yhteisen toiminnan tulos olivat arvioitua paremmat. – Sitä varten eläkerahaa on rahastoitu jo vuosien ajan, että jossain vaiheessa sitä rahastoa ruvetaan käyttämään. – Kirkon päätös avaa uuden lehden lasten oikeuksien edistämisessä julkisessa toiminnassa. Kirkolliskokouksen on määrä hyväksyä kirkkojärjestyksen muutos, jonka mukaan kirkollisen viranomaisen on päätöksissä otettava huomioon niiden vaikutukset lapsiin. Ensimmäisenä oli kirjapainotaito, joka vauhditti reformaatiota. Tietokoneopin professori Allen Downey löysi tutkimuksessaan yhteyden aktiivisen netinkäytön ja alhaisen kirkossa käynnin välillä. Kirkon eläkemenot kuitenkin kasvavat. Vuonna 2013 vain Ilmarisen, Eläke-Fennian ja Varman tuotot olivat sitä paremmat. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 8. 5. Sen sijaan kirkon palvelukeskuksen tulos oli arvioitua heikompi. Toinen historiallinen rajapyykki rikkoutuu ennusteiden mukaan ensi vuonna: silloin kirkon maksamat eläkemenot ylittävät ensi kerran kerättävät eläketulot. Rantasen mukaan ei ole syytä TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA Netin syytä kaikki! Teknologia on mullistanut uskontoa ainakin kahdesti. Kirkon eläkerahasto on Ran- tasen mukaan pärjännyt hyvin vertailuissa muihin eläkesijoittajiin. Tämä koskee myös vaikkapa lähetystyötä, perheneuvontaa ja kiinteistöihin liittyviä asioita, Aula muistuttaa. Eri tutkimusten mukaan näyttää siltä, että mitä useammin ihminen on netissä, sitä harvemmin hän osallistuu seurakuntansa jumalapalveluksiin. Nettiä on syytetty mones- ta, ja syystäkin. Jussi Rytkönen 5 Nyt lehtipisteissä. Tilinpäätös koskee kirkon eläkelaitosta, kirkon yhteistä toimintaa ja kirkon palvelukeskusta. kuva: pasi leino huoleen. Sen sijaan Keva, Veritas, VER, Lähi-Tapiola ja Etera jäivät tuotoissa kirkon eläkesijoittamista heikommiksi. Toinen mullistus liittyy internetiin. Kirkkohallituksessa valmistellaan asiasta ohjeistusta. Mutta myös korkealla koulutus- ja tulotasolla oli vaikutusta uskonnolliseen epäaktiivisuuteen. Yhdysvalloissa tutkijat ovat pohtineet netin vaikutusta kansalaisten uskonnolliseen aktiivisuuteen. Netin koukuttavuus ja sen tarjoamat mahdollisuudet huumaavat: käytännössä miltei kaikki maailman uskonnolliset ajatukset ovat vain klikkauksen päässä. – Kun lasten mielipiteet ja kokemukset otetaan seurakunnissa vakavammin, se tuottaa kirkkoon vuorovaikutuksellista toimintakulttuuria ja velvoittaa virkamiehiä valmistelemaan päätöksiä nykyistä paremmin. Johannes Ijäs Kirkon palkkapotti pieneni historiallisesti Kirkolliskokoukselle maanan- taina esitelty Kirkon keskusrahaston viime vuoden tilinpäätös kertoo sen talouslukujen olevan melko hyvässä kunnossa. Aula on käynyt asiasta julkista keskustelua ja koettanut hoputtaa kirkkoa sen hyväksymisessä. Tilanteesta riippuen tämä edellyttää myös lasten konsultoimista. – Lapsiasiat eivät ole vain lapsi- ja nuorisotyön asioita. Tosin kriitikot sanovat, että asioiden välinen yhteys ei ole noin yksinkertainen. Nyt se riittää seitsemän vuoden eläkemenoihin, vuotta aikaisemmin se olisi kattanut 6,5 vuoden eläkemenot. Toimintakulttuurin on Aulan mukaan muututtava. Vuodesta 2015 alkaen eläkkeitä maksetaan osin sijoitustoiminnan tuotolla. Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi. Valtiolla ja kunnilla ei vastaavaa säädöstä ole, mutta Maria Kaisa Aulan mukaan pitäisi olla. Olli Seppälä olli.seppala@ kotimaa.fi Kirkolliskokousedustajat kuulivat iloisia uutisia kekushallinnon taloudesta. Kristinuskon Pyhä Kirja oli äkkiä kaikkien saatavilla ja uskonnosta alkoi tulla yksityisasia. Loppusumma 514,4 miljoonaa euroa oli 0,3 prosenttia pienempi kuin vuonna 2012. 2 014 Kirkko edelläkävijä lasten oikeuksien edistämisessä Tulevaisuudessa seurakuntien päätöksiä arvioidaan myös lasten näkökulmasta. Kokonaiseläkevastuusta on nyt katettuna 26,0 prosenttia, kun vastaava prosentti vuoden 2012 lopussa oli 24,8. Eläkerahastossa oli viime vuoden lopussa varoja 1?144 miljoonaa euroa, eli 2,2 kertaa kirkon koko palkkasumma. Asia tuli edustaja-aloitteena jo edelliseen kirkolliskokoukseen. Tuolloin lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula oli yleisvaliokunnan kuultavana. Toisaalta netti on myös kovin helppo syntipukki, varsinkin jos ei jaksa ajatella monimutkaisempia asioiden syys-seuraussuhteita. Tämän vuoden huhtikuun loppuun lapsiasiavaltuutettuna toiminut Aula on nyt itse kirkolliskokousedustaja ja hänelle aloite on hyvin tärkeä. Jotta asia ei jää pelkäksi kirkkojärjestyksen kirjaimeksi, lapsivaikutuksista on järjestettävä koulutusta. Koko kirkon palkkapotti oli vuoden 2013 lopussa ensimmäistä kertaa pienempi kuin aikaisemmin
Kannanotto käsitteli kuitenkin pääsääntöisesti koulujen uskonnollisia tilaisuuksia, siis päivänavauksia ja koululaisju- malanpalveluksia, joita Puumalainen piti uskonnonvapauden ja julkisen vallan puolueettomuuden näkökulmasta ongelmallisina. Monissa kouluissa ne kuuluvat edelleen keskusradioista, mutta varsinkin alakouluissa suositaan juhlasalissa järjestettäviä tilaisuuksia nii- den yhteisöllisyyden takia. Päivänavauksen muoto on oleellinen myös valinnanvapauden näkökulmasta. Joissakin tapauksissa oppilaalle ei ole taattu vapautta olla osallistumatta tilaisuuteen. Aina tilaisuuksien järjestelyt eivät kuitenkaan toteudu opetushallituksen ohjeistuksen mukaisesti. Kyseisessä koulussa päivänavauksia pitävät äidin mukaan. Koulujen käytännöt uskonnollisten päivänavausten suhteen ovat kirjavia. Yleisten tiedotusasioiden jälkeen muutama oppilas, jotka eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, marssitetaan salista pois. On myös huolehdittava, että oppilaat voivat halutessaan jäädä pois uskonnollisesta tilaisuudesta ilman pelkoa leimautumisesta. 5. – Päivänavausten sisällöstä ja ylipäätään roolista, muodosta ja järjestelyistä keskustellaan muutenkin, Vinko sanoo. Kohun saattelemana myös perustuslakivaliokunta otti asiaan kantaa huhtikuun lopussa. Koulujen päivänavaukset yhtenä koulutyön muotona ovatkin murroksessa, sanoo kouluyhteistyön asiantuntija Tuula Vinko Kirkkohallituksesta. Uskonnollisen tilaisuuden ajaksi ei välttämättä järjestetä mielekästä toimintaa, vaan oppilaat joutuvat odottamaan toisessa tilassa. 2 014 Petri Satomaa vierailee muun muassa Kaakkurin koulussa, jossa yläluokkalaisten päivänavaukset järjestetään Pyhän Andreaan kirkossa. Jokakeväinen Suvivirsi-keskustelu sai tänä vuonna uudet mittasuhteet, kun apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen teki maaliskuussa lausunnon uskonnonvapauden toteutumisesta kouluissa. Suvivirsi saa yhä kaikua kevätjuhlissa, mutta valiokunta kiinnitti huomiota ”osana koulun normaalia päivittäistä toimintaa järjestettäviin uskonnonharjoittamisena pidettäviin tilaisuuksiin”. Uskonnollisen tilaisuuden ajaksi pitäisi järjestää vastaavaa mielekästä toimintaa. 6 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 8. Myös perustuslakivaliokunnan mukaan sisällöltään uskonnolliset päivänavaukset ja ohjatut ruokarukoukset voivat olla uskonnon- vapauden kannalta ongelmallisia. kuva: Jaani Föhr Koulun päivänavaukset murroksessa uskonnonvapaus Laillisuusvalvojat pitävät koulujen uskonnollisia tilaisuuksia ongelmallisina. Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan sisällöltään uskonnollisia päivänavauksia saa järjestää, mutta niistä on tiedotettava etukäteen. Tämä aiheutti vihaisen palauteryöpyn sekä lukuisia Suvivirsi-kampanjoita sosiaalisessa mediassa. Koulun johdon asenteella on merkittävä vaikutus positiivisen ja negatiivisen uskonnonvapauden toteutumiseen. Kotimaa haastatteli eteläsuomalaista äitiä, jonka alakouluikäisen lapsen koulussa kokoonnutaan kerran viikossa juhlasaliin päivänavaukseen
omaan toivoneet, etteivät päi– Yleensä paikkakunnilla, vänavauksia pitävät seurakunjoissa on paljon monikulttuutien työntekijät vesittäisi kirrisuutta, ohjeita noudatetaan kon sanomaa. noora wikman Kesämenot Kotimaassa 15.5.. – Vaikutukset riippuvat koulun käytännöistä. navauksille, Mauno Nivala ker– Joinain tiettyinä vuosina too. Nämä tilaisuudet ovat kuitenkin uskonnonharjoitusta, eikä ketään voida velvoittaa osallistumaan niihin. kirkon, mutta yleensä meillä on joulujuhla. Koulujen tulee tutustuttaa omaan uskontoon, mutta myös muihin uskontoihin. Lähtökohtana on Vinkon mukaan positiivinen uskonnonvapaus: ihmisellä on oikeus harjoittaa uskontoa julkisessa tilassa. – Seurakuntien työntekijät tietävät, että meillä on paljon maahanmuuttajia. Koulusa tulisi Pekka Iivosen mukaan yhteistyöhön kuuluu päivänaottaa huomioon kaikki koulun vauksien ja hartaustilaisuukoppilaat. • Perustuslakivaliokunta korostaa mietinnössään, että pois jääville oppilaille järjestettävän korvaavan toiminnan on oltava mielekästä ja että pois jäämisestä tai osallistumisesta ei saa aiheutua leimautumista tai muuta haittaa oppilaalle. – Lahdessa uskonnonvapauslakia on tulkittu nimenomaan Lahtelaisen Salinkallion ylävapautena. • Ohjeistuksen mukaan pois jääville oppilaille tulee jär- 7 jestää vastaavaa toimintaa, eikä koulu saa kysyä syytä pois jäämiseen. Yläkouluissa haasteena on ajankäyttö, sillä aineenopettajat ovat tarkkoja omista oppitunneistaan. Puutteellisia ja virheeltayhtymästä kertoo, että joskus lisiä toimintatapoja kuitenkin koulujen rehtorit ovat nimenesiintyy jonkin verran. Toisaalta sellaisissa paiLahdessa koulutoimen ja seukoissa, joissa on yksittäisiä tilairakuntien yhteistoiminnalla on suuksista pois jääviä oppilaita, Nivalan mukaan pitkät perinesiintyy valitettavasti virheelliteet. Päivänavaukset järjestetään pääsääntöisesti juhlasalissa. sien lisäksi syksyisin järjestet– Laajan katsomuksellisen tävä jumiskiertue, joka tuo kouyleissivistyksen ja oppimisen luihin nuorekkaan gospeltyylitakia ei pitäisi keskittyä vain sen jumalanpalveluksen. Satomaan omalla vastuualueella Kaakkurissa on neljä koulua, ja seurakunta on näihin tervetullut. Uskonnollisista tilaisuuksista tulee aina tiedottaa huoltajille. hyvin. Adventti- tai pääsiäishartaudet pidetään seurakunnan päivänavauksen yhteydessä, kertoo rehtori Marja Kauppila. sesti ja puutteellas, jotka – Tällä hetkellisesti. Uskonlä seurakunnan nollisen yhteieivät osallistu pitämissä päiväsön näkyminen uskonnollisiin navauksissa saa koulun arjessa tilaisuuksiin, mars- harjoittaa uskontulisi olla suhsitetaan salista toa. Opetushallituksen ohjeistus on vuodelta 2006 ja siihen tullaan Pekka Iivosen mukaan tekemään tarvittavia tarkennuksia perustuslakivaliokunnan uuden mietinnön mukaisesti. Tämän takia erilaisia juhkouluissa rehtorit ovat arempia lajumalanpalveluksia järjesteavaamaan ovia vaikkapa päivätään koulussa harvakseltaan. Kouluissa pitäisi huolehtia aidon valinnanvapauden toteutumisesta. Koulut suhtautuvat koulun oppilaista 10 prosenttia myönteisesti yhteistyöhön seuon taustaltaan maahanmuutrakunnan kanssa. Hän korostaa, että seurakunnat eivät mene kouluihin tekemään omaa työtään, vaan kyse on yhteistyöstä, joka tukee koulun kasvatustehtävää. Jos rehtori suhtautuu seurakuntaan positiivisesti, yhteistyökin koetaan hyvänä asiana, Satomaa sanoo. Kaikilla alueen kouluilla siä toimintatapoja. Päivänavausten sisällöt myös esitetään ainoana totuutena, mikä äidin mukaan on ongelmallista. Hänen lapsensa on yhtäkkiä alkanut julistaa myös kotona koulussa oppimaan ”totuuksia”. – Yhteistyötä tehdään koulujen ehdoilla. järjestämme esimerkiksi joulu- Myös Oulussa kouluyhteis- työ sujuu hyvin, kertoo kappalainen Petri Satomaa Oulun Karjasillan seurakunnasta. Noora Wikman Uskonnolliset tilaisuudet kouluissa • Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan koulut voivat järjestää uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia ja uskonnollisia päivänavauksia. vät noudattamaan OpetushalKasvatustyön sihteeri Maulituksen ohjeita parhaansa muno Nivala Lahden seurakunkaan. Joissakin paikoissa olemme joutuneet harventamaan käyntejä, Satomaa kertoo. – Koulujen perustehtävänä on opetus ja kasvatus. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 8. Päivänavausten ja koulukirkkojen lisäksi seurakunnat järjestävät kouluilla kanttorin ohjaamia virsituokioita. on oma nimikkotyöntekijänsä, Koulujen toimintakulttuurismyös yksityiskouluilla. Tilaisuuksista saa jäädä pois, vaikka kuuluisi siihen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka tilaisuuden järjestää. Toki joissain tajia. Jos pois jääviä oppilaita on paljon, se saattaa vaikeuttaa päivänavausten järjestämistä. He pitävät päivänavaukset aika yleiselOpetusneuvos Pekka Iivonen lä tasolla, nuoria kiinnostavista Opetushallituksesta ei tunne asioista, Kauppila kertoo. Äidin mukaan ongelma on juuri näiden tahojen päivänavauksissa, joihin osallistuu koko koulu. Tietysti voi mietja osallistumisen tiä, että mikä vartulisi koskea vain sinkin keskusradiossa on luonniitä, jotka haluavat osallistua. yhteisöön, Iivonen sanoo. 2 014 säännöllisesti evankelis-luterilaisen seurakunnan lisäksi kaksi vapaiden suuntien edustajaa. Voi esimerteessa sen asekiksi rukoilla. tevaa, Tuula Vinko KirkkohalliIivosen mukaan koulut pyrkituksesta sanoo. Päivänavaukset kuuluvat Salinkallion koululla keskusradiosta, ja niitä kuuntelevat myös muihin uskontoihin kuuluvat oppilaat. – Olen huomannut, että ratkaisevaa yhteistyön kannalta on se, kuinka koulun johto suhtautuu seurakunnan työhön. Kotimaan haastattelema äiti ei halua omaa tai koulun nimeä julkisuuteen, ettei lapsi joutuisi rehtorin silmätikuksi. Lisäkyhteen yhteisöön. Tuula Vinko katsoo, että koulujen uskonnollisilla tilaisuuksilla on tärkeä merkitys koulujen arjessa. tapauksen yksityiskohtia, mutTarkkoja ohjeita sen suhteen, ta arvioi, että koulussa on mahmitä seurakunnan työntekidollisesti tulkittu Opetushallijä voi päivänavatuksen ohjeistusMuutauksessa sanoa, ta epätäsmällima oppi- ei ole. maan Suomessa pois. 5. Perustuslakivaliokunnan tuore mietintö koulujen uskonnollisista tilaisuuksista voi joissakin kouluissa vaikuttaa päivänavauskäytäntöihin, arvelee Kirkkohallituksen asiantuntija Tuula Vinko. Toimintasi syksyisin huomioidaan myös kulttuurilla ei esimerkiksi pikoulutiensä aloittavat ekaluoktäisi olla yhteyttä vain valtakalaiset siunaustilaisuudella ja kirkkoon, eikä koulujen tilaisuuksissa saa rekrytoida jäseniä leirikeskuksessa järjestetyllä päivällä. Hänen mukaansa aamunavauksia pyritään pitämään kuukausittain. Kirkkotilaisuuksien ajaksi pois jääville järjestetään muuta toimintaa, eikä pois jäämisestä aiheudu leimautumista
Filosofiaan pätee sama kuin teologiaan: filosofialla ei ole annettavaa luonnontieteelliselle tutkimukselle. Teorian ovat kuitenkin kehittäneet fyysikot ilman filosofeja, jotka tulevat näyttämölle aina jälkikäteen. Filosofiasta on jäljellä se osa, joka ei mielestäni täytä tieteen kriteerejä. Ylipäällikön päiväkäskyyn liittyen piispat päätyivät yhteiseen julistukseen, jossa painotettiin katkeruuden ja vastakohtaisuuden unohtamista. Näin sisällissodan molempien osapuolien uhrit julistettiin tasavertaisiksi. Vanhustenhoidon muutokset haastavat sielunhoidon Sielunhoito Seurakunnissa pitää olla hereillä hoidon siirtyessä pois sairaaloista. Vapaaehtoisten työlle on samoin taatusti tarvetta. Miten hoitotyö järjestetään niin, että hoidettavan hyvä toteutuu ja omaiset sekä hoitajat jaksavat. Muun muassa fysiikassa esiintyy sitä, että filosofit ”selittävät” fyysikoille, mistä kvanttiteoriassa on kyse. 8 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 8. Tieteelle on tunnusomaista, että se edistyy askel askeleel- ta rakentaen aikaisemman pohjalle. Sairaalateologien ammattitaito on tässä varsin käyttökelpoista. Sairaalasielunhoito on yhteistyötä ter- gun helminen Kaatuneiden muistolle Talvisodan kansallisen yhtenäisyyden syntyyn vaikuttivat muun muassa taloudellinen nousukausi, yleinen modernisaatiokehitys ja punamultayhteistyö. Sairaalasielunhoidon piirissä kehittynyttä osaamista tulee saada entistä paremmin jakoon koulutuksen ja työnohjauksen kautta muiden seurakunnan työntekijäryhmien ja vapaaehtoisten tueksi. Ihmisten eksistentiaalisen, henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin merkitys ymmärretään. Sielunhoidolliselle kirkolle on todellinen tarve. Kun jokin fysiikan teoria on yleisesti hyväksytty, sitä ei ole myöhemmin tarvinnut hylätä. sen alueilla. Vanhustenhoidon palvelurakenteen muutos laitosvaltaisuudesta kohti tehostettua palveluasumista ja tuettua kotona asumista toteutuu vauhdikkaasti. Sairaalapappi ei ehdi nytkään joka paikkaan. Uudempi teoria on lisännyt selitettyjä ilmiöitä ja parantanut tarkkuutta, mutta vanhallakin on edelleen käyttöarvoa. Meidän pitää pyrkiä tietoon, mutta emme saa kuvitella tietävämme sellaista, mitä emme todellisuudessa tiedäkään – vaikka niin valitettavan usein tapahtuu. Vanhuus ei ole sairaus – ei, mutta vanhus on usein monisairas. Se tekee kuitenkin uskosta vaisua. Yksinäisyys, turvattomuus ja avuttomuus tuottavat fyysisen ja henkisen hoidon ja hoivan tarvetta. Usko on Jumalan teko. Heidän läsnäoloaan kaivataan jatkossa yhä useammassa paikassa. Joskus filosofia käsitti lähes kaikki tieteet, mutta kun jokin alue edistyi, se erkani omaksi tieteekseen: ensin matematiikka, sitten tähtitiede, fysiikka jne. Sairaalateologien määrä taas laskee, kun monia virkoja on jätetty täyttämättä. Puheet hyvästä hoivasta ja hoidosta testataan käytännön tasolla. Yhteisön pappina olo, henkilökohtaiset luottamukselliset suhteet ja asioiden jakaminen edellyttävät aikaa, sitoutumista ja sielunhoidon osaamista. Sielunhoidon tarve ei vähene, vaikka yhä useammat vanhukset eivät jatkossa enää asu sairaalassa. Seurakuntien työntekijät käyvät jo nyt erittäin monissa laitoksissa ja tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Sielunhoidon toteutuminen riittävällä tavalla edellyttää entistä enemmän sielunhoidollista työotetta myös muilta papeilta ja diakoniatyöntekijöiltä. Kuolevien hoidon lisääntyminen palveluasumisessa ja kodeissa tulee varmasti näkymään myös seurakuntapapiston ja diakoniatyöntekijöiden työssä. Ehkä se siksi on Nevanlinnasta kiinnostavaa. Vapunpäivän 1940 päiväkäskyssään ylipäällikkö, kenraali Mannerheim ilmoitti, että toukokuun kolmas sunnuntai nimetään, ei vain päättyneen sodan, vaan myös ”kaikkien murroskautena 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneiden yhteiseksi uskonnolliseksi muistopäiväksi”. Fysiikasta tuli oma tieteensä 1600-luvulla. Työpaikan pappina sairaalapappi on jakanut työntekijöiden arkea. Kristinusko ei väheksy järjen käyttöä, mutta rajat on syytä tiedostaa. Hoivan ja hoidon tarpeessa olevat ihmiset, heidän läheisensä ja hoitava henkilöstö ovat entistä laajemmalla alueella, useammassa yksikössä ja entistä useammin kodeissa. Sielunhoidon tarve ja merkitys nähdään terveydenhuollossa laajasti – on totuttu luottamaan ammattitaitoisiin kirkon työntekijöihin. Nevanlinna toteaa: ”Uskon ja tiedon jyrkkä erottaminen on ehkä ainoa mahdollinen ei-konservatiivinen tapa hahmottaa kristinuskoa. Kristinuskon mukaan usko ei ole tiedon kysymys. Ollaanko läsnä siellä, missä elämää riisutaan ja asiat pelkistyvät tärkeimpiin teemoihin. Seurakuntien valinnat henki- löstön ja työn kohdentamisen osalta ohjaavat sitä, miten ihmisten tukeminen toteutuu: ollaanko läsnä siellä, missä elämää riisutaan ja asiat pelkistyvät tärkeimpiin teemoihin. Kaatuneiden muistopäivällä on syvä kansallinen merkitys. 5. 1:21). Kirjoituksen alle oli merkitty vahingossa kirjoittajaksi Timo Hormio. Pelkkä fyysisten perustarpeiden tyydyttäminen ei riitä kokemukseen hyvästä elämästä. Sirkku Tukiainen sairaalapastori, Lahti Tiede rakentuu tiedon päälle Artikkelissa ”Uskon möyhen- täjät” (Kotimaa 10.4.) filosofi Tuomas Nevanlinna toteaa, että ” teologialla ei ole annettavaa luonnontieteelliselle tutkimukselle”. Myös saattohoito muualla kuin sairaalassa lisääntyy. Vähemmälle tiedolle on jäänyt kaatuneiden muistopäivän syntyhistoria. Kirjoittaja on Mikko Hormio. Hyvin hoidetut hartaudet ja säännölliset käynnit ovat tavattoman tärkeitä, mutta aikaa on usein kovin vähän. 2 014 MIELIPITEET Antti Vanhanen eläkepappi, Lappeenranta Oikaisu Viime Kotimaassa julkaistiin mielipidekirjoitus ”Eläköön kirkon timokratia”, joka jatkaa keskustelua seurakuntavaalien aineistosta ja teemoista. Tämä on myös oma kokemukseni. Omaisten ja läheisten tukeminen on olennainen kysymys. Sairaalasielunhoidon toimintaympäristö muuttuu entistä vaativammaksi. Paavali toteaa: ”...kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hul- luutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.” (1 Kor. Newtonin mekaniikka on edelleen käyttökelpoinen, vaikka suhteellisuusteoria ja kvanttimekaniikka ovatkin samalla lisänneet selitysten tarkkuutta. Tämä luo tarvetta henkilöstön tukemiselle ja kouluttamiselle myös hengellisten tarpeiden ja sielunhoidollisen tukemi- veydenhuollon toimijoiden kanssa. Sanoisin, että filosofia jää lennokkaaksi ajatteluksi. Maailmanselityksiä, hienoja sanakäänteitä, mutta ei mitään, joka olisi niin perusteltua, että se ylittäisi mielipiteen tason. Usko jää ikään kuin heikoksi ajatteluksi ja yksityisasiaksi”. Jorma Surakka Vantaa
Perinteisten alueellisten ja veroa kantavien seurakuntien lisäksi 50 konfirmoitua kirkon jäsentä voi perustaa henkilöseurakunnan, jonka toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön ja lahjoitusvaroihin. Kun opetuslapset kysyivät pelastuksesta, ”Jeesus katsoi heihin ja sanoi: Ihmiselle se on mahdotonta, mutta ei Jumalalle. Toisista kirkkoäiti ei ole äiti lainkaan, vaan satumaisen paha äitipuoli, joka myrkyttää lastensa isäsuhdetta. Ja vaikKaarlo Kalliala keivät tämän maailman äidit aina antaisikaan, Kirjoittaja on arkkihiippakunnassa sitä jokainen äidin odottama ja äidistä syntypiispana toimiva Suomen evankelis-luterilaisen nyt jotenkin vaistomaisesti silti toivoo ja odotkirkon jäsen. tiedän sen vuoksi, että kuulin sen. Jolla kirkko äitinään, sillä Jumalaan, äitiä hän kaipaa. Entäpä jos kirkko voisikin pysäyttää ihmisen toivottoman juoksukilpailun ajan ja lähimmäisen kanssa ja kertoa, että voitto on jo saavutettu, ja ihminen on vapaa rakastamaan Kristuksen lailla. 2 014 KOLUMNI Kaarlo Kalliala Henkilöseurakunnat kokeiluun meilläkin Janne Kaisanlahti ja Kirsi Hiilamo kuuluttivat monimuotoisuutta kirkon rakenneuudistukseen (27.3.). Jotta verokysymys ei haittaisi kokeilua, voisivat henkilöseurakuntalaiset edelleen maksaa kirkollisveroa alueelliselle seurakunnalle ja saada vastineena esimerkiksi käyttää toimituksiin niiden tiloja. Henkilöseurakunnille valittaisiin valtuustot ja ne toimisivat kuten parokiaaliset seurakunnat. la Isänään. Vai olisiko se vain latteaa. Jumalalle on kaikki mahdollista.” (Mark 10:27). Kukaan saan kuin olla saattaa, hän huutaa äitiä. Äiti! V aasassa pidettiin poikavuosinani Kaikilla kielikuvilla ja rinnastuksilla on rajanlentonäytös, johon kuului myös sa. Tanskan maallistumiskehitys on jossain Hollannin ja Suomen välimaastossa. Koska tulot perustuvat pelkästään lahjoituksille, voidaan niiltä edellyttää vain papinviran ylläpitoa. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 8. Olisiko meidän syytä kokeilla samaa. yo. Varjo ei kuise ei ole. Joidenkin mielestä äiti ei anna kasvaa aikuiseksi, vaan yrittää tukahduttaa ja pyrkii nielemään. Ei se ole minua odottanut. Näin on tehty ennenkin, sillä pelko motivoi kummasti. Auvisen mielestä kirkon perustehtävä nousee juuri näistä viimeisen tuomion uhkakuvista ja kirkon tulisi sännätä kiireesti kadotuksen uhan alle joutuneiden perään. Mutta jos kirkko todella ”on kuin juoksukilpailun kuuluttaja, joka huutaa kovaan ääneen ja kutsuu ihmisiä kilpailuun, jossa maaliin päässeet saavat palkinnoksi elämän kruunun”, joutuu ihminen harkitsemaan siirtymistään Golgatan ristiltä esimerkiksi Punaiselle Ristille, jonka juurella häntä ei karsinoidakaan vuohien joukkoon. Jos heidät yhytämme, mitä teemme. Sellaiseen ei kasveta. Mistä me varmuudella löydämme nämä onnettomat. Vaikka jäsenmäärät lasketaankin sadoissa, aktiivisia kirkossakävijöitä on runsaasti. Kapitulit voisivat antaa luvan perustaa pilottiseurakuntia piispallisen kaitsennan alaisuudessa. Siihen langetaan ja jämähdetään. Karthagon kollega Cyprianus oli sitä mieltä, että se, jolla ei ole kirkkoa äitinään, ei voi pitää Jumalaa Isänään. teettiseen kaikkitietävyyteen eikä murrosikäiÄitini viimeinen sana oli äiti. Kun se on tömyyttä, niin kuin yhteisö, kaikki sen Julia Kristeva tojäsenet ovat siitä distaa: ”Muukalaivastuussa. Olkoon kirkko kuinka äiti tahansa, henkilö laskuvarjohyppy. Äiti antaa turvan maailmaa vastaan. Äidin edustama ylisukupolvinen viisaus on harmillisen suuressa määrin edelleen käypää. Jos Jumalan antama herätys ei maallistumista hidasta, on meilläkin ajan myötä vain henkilöseurakuntia. Kun Olkoon kerran, niin kuin Heidi Liehu sen sakirkko noittaa, ”Olemassakuinka äiti olo on erossaoloa. pasi leino MIELIPITEET Kirkolliskokousedustajat 9. nen on siis menettänyt äidin.” Kirkko on äiti. Kaikkien vastuulla on kirkko, josta hakea saKun ihminen on niin hädissään ja kauhuismaa kuin mihin omaa äitiään huutaa. Kun ei lakkaa tarvitsemasta turvaa elämässä ja ihminen on avuttomimmillaan ja kuolemaisilkuolemassa. Ilmeisesti luemme heille pelin säännöt ja lähetämme esteradalle kohti taivasta. Pienet ja ketteriin muutoksiin kykenevät henkilöseurakunnat voisivat olla kirkon pelastus. Sen muistan ja seen mustavalkoisuuteen. Lastenkamari ja peräkamari eivät ole kirkon perikuvia. Kun se on yhteisö, kaikki sen jäsenet tenkaan auennut, vaan hyppääovat siitä vastuussa. Aikuistuakseen on erillistyttävä, ollakseen olemassa on oltava erossa. Siellä tulevaan on varauduttu kaksoisrakenteella. Monella lapsella on kuitenkin ongelmallinen äitisuhde. Pasi Jaakkola kappalainen, hiippakuntavaltuutettu, Turku Tuomio vai rakkaus. 5. jä syöksyi maahan äitiä huutaen. Päättymätöntä puberteettia ei silti pidä tavoitella. Liehukin toteaa, että ”olla kohdussa on kuitenkin eri asia kuin olla sylissä”. Palaute: toimitus@kotimaa.fi taa. Elämä on jo täynnä erottelua ja keskinäistä kilpailua – ei siihen kristinuskoa tarvita. Nyt valmistellussa rakenneuudistuksessa luotetaan verorahoitteisiin isoihin yksiköihin, joissa on hidas kaksitasoinen päätöksentekojärjestelmä. Mikäs siinä. Ville Auvinen otti kolumnissaan kantaa kirkon perustehtävään (10.4). Ja on muitakin sylejä ja syleilyjä kuin vain äidin. Ensimmäisenä hämmästytti inhimillisen hädän lievittämisen ja yhteiskunnallisia vääryyksiä vastaan taistelemisen pitämistä toisarvoisena. Hollannissa kaikki seurakunnat ovat henkilöseurakuntia. Elämä on enimmäkseen aika viileää, aika ajoin koleaakin. Opetus, etteivät kaikki pääsisikään taivaaseen, voi monista tuntua ahdasmieliseltä tuomitsemiselta. Joonas Vapaavuori teol. Kellekään ei ole varattu erioikeutta puberMuistan tämän aina, vaikka en ollut paikalla. Niin latistavaa kuin se onkin, oman ajan kapinat pakkaavat olemaan vanhan kertausta ja tuoreiksi luullut kriittisyydet jo vähintään kertaalleen kuultuja. Kolmansista äitipuhunta on vahingollinen diskurssi, jossa toimijuus on destruktiivisesti sukupuolittunut tai jotain. tahansa, henkilö se Äidistä.” Vieraus maailmassa on äidit- ei ole. Jeesuksen esimerkkiä ja rakkauden kaksoiskäskyä seuraavalle näiden erottaminen evankeliumista näyttää keinotekoiselta. Maailma kun ei juuri välitä eikä ole puolella
teksti: Jussi Rytkönen kuvat: matti karppinen Ko t i m a a 8. 10 M AT K AL L A Lähetysseuran vaikea v uosi julkisuudessa Suomen Lähetysseuran johto aliarvioi miesparin rekrytoinnista syntyneen kohun. 2 014. 5
Oli nimittäin ensimmäinen kerta Suomen kirkon historiassa, kun parisuhteensa rekisteröinyt pari rekrytoitiin kirkon työhön ulkomailla. – Äänestys oli minulle yllätys. Lähetysseurassa oli tehty aivan tavallinen rekrytointi, jossa Kambodžan, tai oikeastaan Mekongin työalueelle oli päätetty lähettää kehitysyhteistyötehtäviin kaksi kyseisiin tehtäviin parhaimmiksi ja pätevimmiksi arvioitua ihmistä. Hän toimii tällä hetkellä Lähetysseuran toiminnanjohtajana Seppo Rissasen sairausloman ajan. Lähetysseuran mukaan tarkoituksena oli laaja työ Mekongin alueella. toiminnanjohtaja Rolf Steffansson katselee toimittajan pyynnöstä työhuoneensa pöydän ääressä ajassa taaksepäin. Asia oli uusi nuorille kirkoille. Runsas vuosi sitten luonto alkoi herätä samalla tavalla. Arkkitehti K.A. Rekrytointipäätöstä keväällä 2013 tehtäessä Lähetysseura tiedusteli Mekongin alueen luterilaisten yhteistyökirkkojen kantaa samaa sukupuolta olevan parin lähettämiseen alueelle. 5. Kohu alkoi ja jatkui kesäkuussa Helsingin lähetysjuhlilla. Kambodžan luterilaisen kirkon työtä johtavan Singaporen kirkon piispa Terry Kee kertoi Kotimaa24-uutispalvelun haastattelussa viime syksynä ilmaisseensa alueen kirkkojen torjuvan kannan Lähetysseuralle: ainakaan kirkon sanan ja sakramentin viran palvelukseen tällainen pari ei voisi tulla. Julkiseksi rekrytointi tuli toukokuun lopussa. Steffanssonin mukaan seuran ulkomaisille yhteistyökirkoille oli kuitenkin jo vuoden 2010 kirkolliskokouksen päätöksen jälkeen tiedotettu, että Suomen luterilaisen kirkon palveluksessa voi olla jatkossa myös homopareja. Kahvikuppi höyryää pöydällä. Wreden suunnittelema Lähetystalo Helsingin Tähtitorninmäellä on toiminut Tähtitorninmäellkuva: Matti KarppinenLähetysseuran päämajaSuomen na vuodesta 1900 alkaen. Lähetysseurassa tiedettiin kuitenkin, että julkisuuteen tullessaan tämä rekrytointi kiihdyttäisi mieliä kirkossa. Niukaksi vähemmistöksi jääneet vaativat seuran toiminta- ja taloussuunnitelmaan muutosta, jossa pidättäydyttäisiin siunaamasta ja lähettämästä lähetystyöhön saman sukupuolen parisuhteen rekisteröineitä pareja. 2 014 11 S uomen Lähetysseuran vs. Loppukesällä Lähetysseuran hallitus sai vielä muutamia useiden allekirjoittajien kirjel-. Ylipäätään suomalaista yhteiskuntaa koskevista muutoksista on ennenkin pyritty viestittämään yhteistyökirkoille. Seuran vuosikokous jakautui asian tiimoilta kahtia. Takana on Lähetysseuralle vaikea vuosi. M AT KAL L A Ko t i m a a 8. Vastuussa tällaisesta tiedotuksesta ovat Lähetysseuran johto ja eri puolilla maailmaa toimivat kymmenen aluepäällikköä. Pyöreiden ikkunoiden takana auringonpaisteessa kylpevällä Tähtitorninmäellä lehtipuut alkavat vihertää. – Työntekijät toimivat suoraan Lähetysseuran ulkomaantyön alaisuudessa, Steffansson painottaa. Mutta oli vaikea ymmärtää etukäteen mediamylläkän laajuutta, Steffansson sanoo. En usko, että moni muukaan oli siihen valmistautunut, Steffansson toteaa. – Johtoryhmässä ennakoimme, että jonkinlainen keskustelu tai jopa häly tästä kyllä tulee
Ainoa sellainen voi hänen mukaansa olla Lähetyssanomien levikin pienentyminen. Steffansson hymähtää väitteelle. Ulkoministeriön yhteistyökumppaneita ovat sekä lähetysjärjestöt että Kirkon Ulkomaanapu. 2 014 Suomen Lähetysseuran vs. Nyt se on hänen mukaansa vaimentunut. Rolf Steffansson Lähetysseuran tehtäviin kuuluu ihmisarvon puolustaminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Neljä palve-. – Jälkeenpäin asiasta noussutta kohua ajatellen seuran viestinnässä olisi kannattanut korostaa enemmän juuri kirkon tekemiä ratkaisuja. Koko kehitysyhteistyö-termi täytyisi hänen mukaansa riisua turhasta mystiikasta. Keskustelussa esiintyi myös väitteitä asian salaamisesta lähetysystäviltä ja muulta suurelta yleisöltä. Seura perusteli asiaa lailla yksityisyyden suojasta työelämässä. Kotimaantyön johtaja Satu Kantola sipaisee toimistossaan muovitaskusta paperin, jossa on uusinta tietoa Lähetysseuran seurakunnilta saamasta kannatuksesta. Tämän vuoden alussa viisi Israelissa toimivaa paikallista järjestöä kuitenkin katkaisi yhteistyön Lähetysseuran kanssa Palestiina– Israelin alueella. Steffansson ei nielaise väitteitä tiedon pimittämisestä. Syyt olivat pieneltä osalta taloudelliset, enimmäkseen kuitenkin organisatoriset: vuosikymmeniä vanhaa työn tekemisen tapaa piti päivittää. Seuran entinen viestintäjohtaja Eeva Kemppi-Repo kertoi Kotimaan haastattelussa 10.10.2013, että seuran toukokuiseen päätökseen lopettaa lähetystyöntekijöiden perhekuvien julkaiseminen vaikutti välillisesti myös se, että järjestö oli lähettämässä työhön parisuhteensa rekisteröineen parin. Siitä kannattaa olla ylpeä. Steffanssonin mukaan on erittäin harvinaista, että yhteistyökirkko torjuisi jonkun Lähetysseuran sen työalueelle tarjoaman henkilön. Lähetysseura ei halunnut, eikä työnantajana Suomen tasa-arvo- ja syrjimättömyyslainsäädännön sekä kirkon vuonna 2010 tekemien ratkaisujen vuoksi edes voinut kertoa julkisuudessa rekrytoitujen perhesuhteista tai sukupuolisesta suuntautumisesta. Steffanssonin mielestä Lähetysseuran kehitysyhteistyö ei myöskään ole Kirkon Ulkomaanavun tontille menemistä. Useimmat muut kirkon lähetysjärjestöt jatkavat perhekuvien julkaisemista entiseen tapaan. Kantola kertoo yllättyneensä viimevuotisen reaktion voimakkuudesta. toiminnanjohtaja Rolf Steffansson. Kuitenkin 92 prosentilla seurakunnista on edelleen joku kannatussopimus Lähetysseuran kanssa. Tällöin on yleensä kyse työhön tai kohdemaassa elämiseen liittyvistä ongelmista. Tänä vuonna seurakunnista tai kannattajilta on saatu enää hyvin vähän rekrytointiin liittyviä viestejä. Yhtä vähän pitää Steffanssonin mielestä paikkansa se, että Lähetysseuran työyhteisö olisi nyt jakautunut. – Olen kyllä törmännyt tuohon tulkintaan verkkokeskusteluissa. Lähetysseuran ulkomaan työntekijöiden uutta viestintäohjetta työstetään paraikaa. Lähetystyö ei ole katoamassa mihinkään. – Tilauksien peruminen voidaan kokea keinoksi osoittaa eri mieltä oleminen. Yksi Lähetysseuraa kohtaan jo useamman vuoden ajan singottu syyte on, että pikemminkin Kirkon Ulkomaanavulle kuuluva kehitysyhteistyö olisi valtaamassa seuran työssä alaa perinteiseltä julistavalta lähetystyöltä. Kantola ei tunnista luvuissa protestia. – Lähetysseura teki kehitysyhteistyötä jo ennen Kirkon Ulkomaanavun perustamista, hän toteaa. Etsimme nyt uusia teitä alueen luterilaisen kirkon ja muiden kirkkojen kanssa, Steffansson kommentoi. Viime vuoden kohun myötä muutamat seura- kunnat, esimerkiksi Utsjoki, joko päättivät lopettaa talousarviomäärärahoista maksettavan säännöllisen tukensa Lähetysseuralle tai ainakin uhkasivat vähentää sitä. Seurakuntien talousmäärärahoista sekä seurakuntien kautta tulevassa vapaaehtoisessa kannatuksessa on jopa parin prosentin lisääntymistä: vuoden 2013 luvut ovat 9,6 ja 5,5 miljoonaa euroa. – Olen pahoillani siitä, että yhteistyö päättyi. – Erilaisia henkilökohtaisia käsityksiä on varmasti laidasta laitaan, mutta me sallimme erilaiset mielipiteet ja mahdumme silti saman katon alle. – En ymmärrä, mistä tällaiset väitteet nousevat. Kaiken kaikkiaan Lähetysseuran kokonaiskannatus on pienentynyt 20,5 miljoonasta 19,8 miljoonaan euroon. Ainakin seuralta vaadittu selvitys ”luottamuksen palauttamisek- Ko t i m a a 8. Muutamien muiden kanssa on keskusteltu henkilöitä ja projekteja koskevien seurakuntasopimuksien tarkistamisesta. – Kaiken kaikkiaan vain alle kymmenen seurakuntaa on ilmoittanut tuen lopettamisesta tai vähentämisestä. Suomen Lähetysseura toteutti vuodenvaihteessa suuren kotimaantyön uudistuksen. Matti Repo teltiin myös vapaaehtoisen kannatuksen vähenevän. Meillä on upeita työntekijöitä, ammattitaitoista osaamista ja pitkäjänteistä työtä 29 maassa ja tärkeitä työmme tukijoita. – En ymmärrä, miten Lähetysseura olisi voinut toimia asiassa toisin. Steffanssonin mukaan tässä ei ole perää. Samat luvut ovat pari päivää myöhemmin julkisia. Hän ei haastattelussa näytä paperin tietoja, mutta luonnehtii yleiskuvaa. Luotiin kokonaan uusi seurakuntien palveluorganisaatio. Muiden lähetysjärjestöjen yksityinen kannatus on ennallaan, tai jopa lisääntynyt hieman. Lähetysseura luopui alueellisista toimistoistaan Kuopiossa, Oulussa ja Tampereella. Kantolakaan ei allekirjoita väitettä Lähetysseuran jakautumisesta. kuva: olli seppälä si jäsenistön keskuudessa” tullaan antamaan vuosikokoukselle aiemmin sovitusti. Jo rekrytointien lähtökohtana ovat kumppaneiden esittämät henkilöstötarpeet. Rekrytoinnissa meneteltiin Kantolan mukaan aivan oikein. Mutta se perustuu teologisiin lähtökohtiin: Jeesus julisti, opetti ja paransi sairaita. Niissä oltiin tyytymättömiä Lähetysseuran rekrytointiin ja vaadittiin tehdyn päätöksen perusteluja. Me yritimme keskustella, mutta joskus eri teille lähteminen voi olla paras ratkaisu. Niitä, samoin kuin kaikkia Suomen luterilaisen kirkon seurakuntia, informoitiin lähetysjuhlien jälkeen päätöksen perusteista Luterilaisen maailmanliiton kautta ja muilla tavoin. Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja piispa Matti Repo. Taloudellisesti menetys ei ole suuri, ja meillä on alueella muutakin työtä. Myönteistä palautetta on tullut myös muilta kansainvälisiltä lähetysjärjestöiltä, jotka pitävät Lähetysseuran työtä tienraivaajana myös heille. Lähetysseuran ratkaisusta on tähän asti seurannut kansainvälisillä näyttämöillä vain vähän. On totta, että Lähetysseuralla on voimakas kehitysyhteistyö. – Mitään dramaattista muutosta vuodesta 2012 vuoteen 2013 kannatuksessa ei ole. Lähetysseura noudatti kirkon ratkaisuja ja maan lakia. Evankeliumi on sekä sanoja että tekoja, Steffansson sanoo. Kuvaohjeiden täsmentämisessä haluttiin korostaa työntekijöiden yksityisyyden suojaa. 12 M AT K AL L A miä. Sen sijaan Lähetysseuran vapaaehtoinen kannatus yksityisiltä on pienentynyt selvästi: 3,1 miljoonasta 2,6 miljoonaan euroon. On esitetty sellainenkin väite, että kohutulla rekrytoinnilla Lähetysseura olisi varmistellut Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista ja konservatiivisiin lähetysjärjestöihin kriittisesti suhtautuvilta suurilta seurakuntayhtymiltä saatavaa tukea. 5. – Työntekijöiden joukossa on erilaisia kantoja asioihin, mutta en ole havainnut seuran sisällä merkkejä siitä, että rekrytointiasia jakaisi joukkoamme. Rolf Steffansson olettaa viimevuotisen keskus- telun jatkuvan Vaasan lähetysjuhlien vuosikokouksessa kesäkuussa. Se ei pidä paikkaansa. Osa viimevuotisesta palautteesta on toki ollut hyvin kriittistä, mutta Lähetysseuraa on myös kiitetty sen syrjimättömästä linjasta. – Siinä on kysymys heikkojen ja alistettujen auttamisesta! Esimerkiksi afrikkalaisille kirkko, klinikka ja koulu ovat aina olleet hyvin raamatullinen malli. – Sen sijaan joskus voi tapahtua sellaista, että yhteistyökirkko ehdottaa vuoden tai kaksi alueella työskennelleen suomalaisen vaihtamista. Väkemme on sitoutunutta ja solidaarista. Joissakin arvioissa ja Lähetysseuran saamissa viesteissä ounas- Lähetysseura teki kehitysyhteistyötä jo ennen Kirkon Ulkomaanavun perustamista. Tässä oli kyse myös linjanvedosta. Kantola sanoo Lähetysseuran seuraavan seurakuntakenttää ja kuuntelevan tarkasti sen mielipiteitä. Syynä oli organisatorinen päällekkäisyys hiippakuntien kanssa. Ja sitä, että syrjimättömyys perustuu ihmisarvoon. Lähetysseurassa toki tiedettiin, että kysymys homoseksuaalisuudesta herättää keskustelua myös monissa ulkomaiden kirkoissa
Ne eivät voi olla kaksi eri kontekstia. Ja sitä, että syrjimättömyys perustuu ihmisarvoon. Repo liittää viime vuoden rekrytointikohun suurempaan kuvaan: lähetysmäärärahoista on kirkossa kiistelty jo monen vuoden ajan. Ennen viime vuoden tapahtumia olisi Revon mielestä kannattanut puhua ajoissa ja enemmän kirkon tekemistä parisuhdepäätöksistä yleisemmällä tasolla kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille. – Kyllä. lupäällikköä ja pääosa henkilökunnasta keskitettiin Helsinkiin. 2 014 13 Suomen Lähetysseuran kotimaantyön johtaja Satu Kantola Lähetyskirkossa. Sisällä hiippakunnan piispa ja Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtaja Matti Repo muistelee viime vuoden tapahtumia. – Huoli liittyy laajempaan huoleen kirkosta. Siksi olemme halunneet lähettää heidät työhön siunaten. Tampereen hiippakunnan hiljattain remontoidut tilat sijaitsevat komeassa ympäristössä, entisen Klingendahlin tekstiilitehtaan tiloissa Tampereen keskustassa. Nauttiiko Lähetysseuran johto hallituksen luottamusta. – Uudistuksen myötä kirkko itse ottaa kaikkien järjestöjensä kautta nyt suuremman vastuun kansainvälisestä työstä. Lähetysseuran hallitus ei tee rekrytointipää- Seuran viestinnässä olisi kannattanut korostaa enemmän juuri kirkon tekemiä ratkaisuja. – Kambodžaan lähetetyt miehet palvelevat ihmisiä ja Kristuksen kirkkoa. Toinen olennainen muutos koskee hiippakuntien kansainvälisestä työstä vastaavia hiippakuntasihteereitä, jotka aloittivat vuoden alussa. Hänestä on myös tärkeää muistaa, että valtakunnan työhön voi lähteä erilaisia ihmisiä. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, sisaria ja veljiä. Repo muistuttaa vielä kerran, että kirkko tai Lähetysseura ei ole muuttanut käsitystään avioliitosta. Myös hänelle Lähetysseuran vuosikokouksen äänestys ja sen tuloksen tasaisuus olivat olleet yllätys. Se ei saisi valita puolia kirkollisessa väittelyssä. Molemmat kirkkopoliittiset ääripäät ylitulkitsivat Suomen Lähetysseuran ratkaisua. – Lähetysseuran ei kuitenkaan pitäisi antautua kiistakapulaksi. Asia on politisoitunut ja seurakuntien yhteisesti ”omistama” Lähetysseura joutui kiistelevien osapuolien kädenväännön kohteeksi. Satu Kantola töksiä, mutta sille kerrottiin syksyllä, että pätevin hakija tiettyyn tehtävään elää rekisteröidyssä parisuhteessa. Suomen Lähetysseura maksaa hiippakuntasihteerien palkkakuluista 44 prosenttia ja muut lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu loput. Hän ei halua kommentoida hallituksen sisällä käytyjä keskusteluja. – Minusta tuntuu, että kotimaisessa keskus- telussa on suorastaan toivottu, että ulkomailta alkaisi tulla sitä kritiikkiä. Jos viime vuoden kiivasta keskustelua haluaisi summata, Repo kiinnittää huomiota sen polarisoitumiseen. Olisi pitänyt viestittää, että myös Lähetysseuran palvelukseen voi tulla parisuhteensa rekisteröineitä. Toivoisin kuitenkin kaikkien ihmisten ymmärtävän, että Lähetysseuran tehtäviin kuuluu ihmisarvon puolustaminen niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Lue lisää lähetystyöstä Kotimaa24:stä ja Kotimaa Prosta!. Repo tietää, että Lähetysseuran päätös on ollut monille yhteistyökirkoille vaikea. M AT KAL L A Ko t i m a a 8. Hallitus tukee seuran johtoa, Repo vakuuttaa. Revon mukaan osa seuran saamasta kriittisestäkin palautteesta on kuitenkin tullut hallituksen jäsenille. Lähetysseuran osalta haluan painottaa sitä, että uudistuksen jälkeenkin Lähetysseura haluaa tukea seurakuntia niiden lähetystyössä entistä vahvemmin. 5. Repo on Lähetysseuran päätöksien takana, mutta hän ymmärtää niitä lähetysystäviä, jotka ovat olleet viime vuoden rekrytoinnista ja Lähetysseuran linjasta huolissaan. Julkista kritiikkiä on silti tullut vähän
Arkkipiispan virka-asunto sijaitsee suloisessa keskiaikaisessa ruotsalaiskaupungissa, aivan jylhän tuomiokirkon kupeessa. Hänen mukaansa Ruotsin kirkko saa Jackelénista edustavan ja intellektuellin arkkipiispan, joka on teologiselta osaamiseltaan vahva hengellinen johtaja. Hän on korostanut, että kirkon täytyy käyttää niitä viestintävälineitä, joita yhteiskunnassa kulloinkin on saatavilla. 5. Ruotsissa hän on Biskop Antje, Antje-piispa. • Antje Jackelén, 58 • Syntynyt Herdeckessä, Länsi-Saksassa • Ruotsin kirkon Lundin hiippakunnan piispa, Ruotsin kirkon arkkipiispa 15.6.2014 alkaen • Teologian tohtori. – Yleensä vastustan asioiden pilkkomista, mutta Twitter on jännittävä viestintäväline, Jackelén sanoo viitaten pikaviestien muotoon, jossa oma ydinajatus pitää saada mahtumaan 140 merkkiin. Muu- tama päivä ennen arkkipiispanvaalia tunnettu pappi, Lundin yliopiston professori Eva Hamberg ilmoitti eroavansa kirkosta. Lause on peräisin Uudesta testamentista, Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä, tarkemmin sanottuna siitä kohdasta, jossa sanotaan, että Jumala on suurempi kuin sydämemme. Kirkkoherroista naisia on vajaat 30 prosenttia, mutta neljäntoista piispan joukossa heitä on vasta kolme. Jackelén valittiin Ruotsin kirkon ensimmäiseksi naispuoliseksi arkkipiispaksi suoraan ensimmäisellä vaalikierroksella. Naisen nouseminen kirkon ykkösvirkaan huomioitiin ruotsalaisessa yhteiskunnassa positiivisesti. Heikosta uskonnollisesta yleissivistyksestä seuraa kuitenkin väärinkäsityksiä. Lisäksi hän on kiinnostunut kirkon asemasta yhteiskunnassa. Antje, tuolloin sukunimeltään Zöllner, halusi opiskella Ruotsissa, vaikkei ollut koskaan käynyt siellä. – Raamatussa on lukenut ”Jumala on suurempi” jo vuosisatoja ennen islamin uskon-. Ensimmäisen kerran hän tuli kaupunkiin vuonna 1977 saksalaisena teologian opiskelijana, joka oli saanut vuodeksi kansainvälisen stipendin. Piispana Jackelén osaa katsoa kirkosta myös ulospäin. Ennen eläkkeelle jäämistään Heinz työskenteli pappina Lundin alueella. Osa ruotsalaisista on kuitenkin sitä mieltä, että piispa käyttää Jumalan suuruudesta puhuessaan islamistien fraasia. Pian Jackelén sekä työskentelee että asuu Uppsalassa – niin Ruotsin kirkon arkkipiispalla on tapana tehdä. Myös yhä useampi kirkon jäsen muodostaa käsityksensä kirkosta julkisuuden perusteella. Väitellyt ajan käsitteestä uskossa, teologiassa ja luonnontieteissä. Seurauksena piispaa on syytetty islamisoitumisesta. Antje Jackelén kipuaa portaat tulevaan työ- huoneeseensa Ruotsin kirkon kirkkokansliassa Uppsalassa. teksti: Meri Toivanen – Enkä ole katunut, Jackelén naurahtaa. Ensimmäiseen Johanneksen kirjeeseen viittaamalla Jackelén on halunnut sanoa yhtäältä, että Jumala on suurempi kuin omat ajatuksemme ja tekomme ja toisaalta, että Jumala on suurempi kuin käsityksemme hänestä. Nyt naisia on jo enemmistö kaikista seurakuntapapeista. Kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Antje ja Heinz Jackelénin perhe on elänyt ison osan elämästään Skånessa Etelä-Ruotsissa. Yksi Hambergin ja koko konservatiivisiiven arvostelemista ehdokkaista oli Jackelén. Jackelén on ollut kiistelty hahmo jo vuosia. Jackelénin lause on yhdistetty islamissa käytettyyn arabiankieliseen lauseeseen ”Allahu Akbar”, ”Jumala on suurin”. Hän on kiistelty hahmo, jota on syytetty jopa islamisoitumisesta. Kätellessään hän esittelee itsensä etunimellä. Aito Pohjola tosin jäi sittemmin taakse. Sittemmin ajatuksesta tuli hänen paimenkirjeensä otsikko. Nykyinen arkkipiispa Anders Wejryd on pitänyt esillä ilmastoasioita, hänen edeltäjänsä KG Hammar muun muassa maahanmuuttopolitiikkaa. Jackelénin omaa aluetta on uskonnon ja luonnontieteiden suhde. – Suunta muuttuu vähitellen. Gud är större on yhä hänen mottonsa. • Mieluisin harrastus: Metsäkävelyt mökillä Skånessa • Inspiraation lähde: Uskoni luu kuitenkin enää kaksi kolmasosaa kansasta. Jackelén on pukeutunut farkkuihin ja neuletakkiin. – Moni pani merkille, että kirkko kulki edellä. Vaalissa hän sai kuitenkin vakuuttavan tuen. • Perhe: Puoliso, eläkkeellä oleva pappi Heinz Jackelén. Ruotsin kirkko on yhä yksi maailman suurimmista luterilaisista kirkoista. 14 MAT K AL L A Ko t i m a a 8. Jackelén on sanonut, että lehtikirjoituksessa ja saarnatuolissa voi esittää samoja ajatuksia mutta eri kielellä. Muutto Uppsalaan on Jackelénin toinen. Jackelénin mediataidot nostaa esiin myös tämän piispakollega, suomalaissyntyinen Härnösandin hiippakunnan piispa Tuulikki Koivunen Bylund. Viime syksynä Ruotsin kirkossa kuohui. Hän kirjoittaa kirjoja ja artikkeleja, antaa haastatteluja – ja twiittaa säännöllisesti. Ratkaiseva syy eroon olivat piispaehdokkaiden liberaalit kannat. Opetti 2000-luvun alussa kuusi vuotta teologiaa Chicagossa. Kehitys on samansuuntaista suurimmassa osassa yhteiskuntaa, Jackelén toteaa. Suomen tavoin myös Ruotsissa media on aiempaa kiinnostuneempi teologisista ja uskonnollisista kysymyksistä. Koska yhä harvempi ruotsalainen tuntee kirkkoa, Jackelén keskustelee uskosta julkisuudessa – ja twiittaa ahkerasti. Hambergin mielestä moni ehdokkaista ei esimerkiksi sanonut kyllin selvästi, että Jeesus antaa Jumalasta oikeamman kuvan kuin Muhammed. Siihen kuu- KUKA. Ruotsissa on ollut naispappeja vuodesta 1958. Teologisessa tiedekunnassa kävi klassisesti: Antje Zöllner tapasi nuoren miehen, Heinz Jackelénin – ja jäi Ruotsiin. Jackelén nimesi ajatuksen tunnuslauseeseen, kun hänet vihittiin Lundin hiippakunnan piispaksi vuonna 2007. Tästä lauseesta Ruotsi oppi tuntemaan Antje Jackelénin. Kotimaan toimittaja tapasi Jackelénin Uppsalassa. Kotimaakunnassaan Skånessa Jackelén on palkittu alueen mielipidevaikuttajana. Runsaan kuukauden kuluttua Antje Jackelén aloittaa Ruotsin kirkon arkkipiispana. Siitä hän on väitellyt tohtoriksikin. Kirkon yhteiskunnallinen tehtävä onkin olla keskustelukumppani, Jackelén sanoo. Niin ovat tehneet Ruotsin kirkon edellisetkin arkkipiispat. Hän aprikoi, valitsisiko yliopistokseen eteläruotsalaisen Lundin vai Keski-Ruotsissa sijaitsevan Uppsalan ja päätyi jälkimmäiseen, sillä se tuntui aidolta Pohjolalta, vähän eksoottiselta. Jackelénin mielestä juuri Gud är större -kohu on paraatiesimerkki uskonnollisen yleissivistyksen puutteesta. 2 014 Suuremman Jumalan puolustaja Antje Jackélen aloittaa ensi kuussa Ruotsin kirkon arkkipiispana. Ruotsin pääministeriksi ei ole vielä valittu naista, Jackelén huomauttaa. Hän on tullut kaupunkiin pariksi päiväksi osallistuakseen piispainkokoukseen. G ud är större, Jumala on suurempi. – Välillä kirkon edustajat voivat kysyä julkisuudessa kriittisiä kysymyksiä, toisinaan taas kertoa, millaisia ratkaisuja asioihin kirkolla on jo tarjottavanaan
Muissa kirkoissa päätös on Jackelénin mukaan herättänyt erilaisia reaktioita. Ääripäät korostuvat, vaikka enemmistö sijoittuisi tyytyväisenä välimaastoon. Diakoniatyöstä. Jackelénin mukaan tietämättömyydestä voi kuitenkin seurata uutta uteliaisuutta uskontoja kohtaan. – Ennakkoluulot uskontoja kohtaan vähenevät. Raamattua on tulkittu 2 000 vuotta, ei historialta voi sulkea silmiään. huhtikuuta. Ajankohtainen asia on sekin, miten opetetaan tämän päivän kielellä siitä, mistä uskossa on kyse. M AT KAL L A Ko t i m a a 8. Jackelén huomauttaa, ettei polarisaatio ole ominaista vain uskonnolle. 5. Jackelén sanoo, ettei Ruotsin kirkko yritä pakottaa muita toimimaan omien päätöstensä mukaisesti. Jakautuminen näkyy niin taloudessa, politiikassa, terveydessä, koulutuksessa kuin teologiassakin. – Meiltä kysytään, miksi emme keskittyneet epäoikeudenmukaisuuksiin, jotka vallitsevat talous-, ilmasto- ja rauhankysymyksissä. – Jos teemme niin, annamme väärinkäytön voittaa. Antje Jackelén on saanut huomata, että heikko uskonnollinen yleissivistys tuottaa väärinkäsityksiä. Jackelénin mielestä sosiaalinen media vaikuttaa polarisaation vahvistumiseen. kuva: Jan NordÉn / IKON Yksi kahtiajakoa aiheuttaneista asioista on Ruotsin kirkon vuonna 2009 tekemä päätös vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Jackelénin mukaan kirkko osoitti päätöksellä, että se elää niin kuin opettaa. Omassa kirkossaan Jackelén on ylpeä perus- tunnustusta. Hän julkaisee Twitter-tilillään Söndagsord- eli Sana sunnuntaiksi -sarjaa. – Nämä twiitit koskettavat ihmisiä silloin, kun saan liitettyä niihin jotain ajankohtaista, Jackelén sanoo. Eihän sekään merkitse, että ristin käyttäminen pitäisi kieltää. Puhumme samasta Jumalasta, mutta aika eri tavoilla, Jackelén toteaa. Kiistan osapuolet ovat luterilaisessa maailmassa tärkeitä tekijöitä. Isosten määrän kasvusta. Nykyään sisäiseksi sekularisaatioksi kutsutaan sitä, jos ei lueta Raamattua kirjaimellisesti. Se, että terroristit viittaavat Jumalan suuruuteen ennen väkivaltaisuuksia, ei saa Jackelénin mielestä estää lauseen käyttöä. Blogeissa kritiikki on kovempaa kuin pääkirjoituksissa, ja koska perinteinen mediakin siteeraa blogeja, kokonaiskuva todellisuudesta voi vääristyä. Hän epäilee, että tulevat sukupolvet vaativat nykyvaikuttajia siitä tilille. Kaikki kirkon papit eivät halua vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, mutta käytännön ongelmia ei ole tullut. Kertomus Jeesuksesta on aina ollut elävä, Jackelén sanoo. Jackelén näkee, että uskonnollisesta tietämättömyydestä voi seurata myös jotain hyvää. – Kyseessä ei ole vain kolmen kirkon kiista, vaan välirikko, joka koettelee kaikkia. Syyksi Mekane Yesus ilmoitti kirkkojen myönteiset näkemykset samaa sukupuolta olevien avioliitoista. – Silti haluamme ilmoittaa selkeästi oman kantamme, sen, että emme voi vainota homoseksuaaleja. Jackelén itse sanoittaa uskoa muun muassa twiiteissään. Jeesus elää.”. – Tuemme näin ihmisiä, jotka haluavat sitoutua elämänmittaiseen parisuhteeseen. Toiset ovat olleet iloisia, toiset tyytymättömiä. 2 014 15 syyttävät kirkon valtavirtaa sisäisestä sekularisaatiosta. Kristinuskon ja islamin traditiot ovat osin päällekkäisiä riippumatta siitä, mitä mieltä olemme asiasta. Yksi Jackelénin tuoreimmista sunnuntaitwiiteistä on julkaistu viikko pääsiäisen jälkeen, 27. asioista: Monipuolisesta jumalanpalveluselämästä. Yleissivistyksen puutteen lisäksi uskonnollista kenttää leimaa kahtiajakautuminen. Jackelénin mukaan Luterilaisessa maailmanliitossa työskennelläänkin nyt yhteyden säilyttämiseksi. Ilmassa on uutta uteliaisuutta. Ristiäkin on käytetty vääriin tarkoituksiin. Konservatiivit Nykyään sisäiseksi sekularisaatioksi kutsutaan sitä, jos ei lueta Raamattua kirjaimellisesti. Niin Suomessa kuin Ruotsissa pohditaan, kuinka seurakunnissa vältyttäisiin liialliselta työntekijäkeskeisyydeltä. – Ennen sisäisellä sekularisaatiolla tarkoitettiin hengellistä laiskuutta tai sitä, että väki kävi harvoin kirkossa. Se kuuluu vapaasti suomennettuna näin: ”Pääsiäinen tulee sinne, missä onnellisten ilolaulut ja surevien hiljaiset kyyneleet tuottavat yhdessä elämää. Äänekkäiden ääripäiden jakolinja vaikuttaa myös Ruotsin kirkon sisällä. Kokeneista luottamushenkilöistä. Jackelénin mielestä on surullista, että seksuaalisuus vie niin suuren osan kirkkojen voimavaroista. Etiopialainen Mekane Yesus -kirkko katkaisi viime vuonna yhteistyönsä Ruotsin kirkon ja luterilaisen yhdysvaltalaiskirkon ELCAn kanssa
Toisessa säkeistössä voi ehkä kuulla kaikuja jopa Kristuksen kohtaloon samaistumisesta: Minä olen horjunut / Epäilen enemmän kuin ennen / Mutta halusit ihmisen /Sen viat, sen Minä ja hän kuljettaa kuulijat hengelliseen maisemaan, joka poikkeaa kristillisestä. Mielessäni alkaa silti pyöriä ajatus, jossa laulu on vertauskuva myös ahdistavasta uskonnollisesta yhteisöstä irrottautumiselle. Ihmisen kädet ne ovat, jotka Jumalan töitä täällä tekevät. Taloon on ladattu paljon toiveita, kertoja yritti tehdä sinne itselleen kodin. Laulun kertoja valittaa, että hänen jalkansa eivät kanna eikä hänen henkensä kulje, kun hän joutuu elämään ”sinun kosketusta vailla”. kuva: kaapo kamu pois, kulkemaan, päästävä vapaaksi. Laulussa viitataan suoraan ajatukseen useista elämistä ja jälleensyntymisestä. / Se tahto on Herran. Häntä ahdistaa, ettei hän tiedä, missä hänen edesmennyt rakkaansa nyt tarkalleen ottaen on. Vielä villimmin tulkiten laulu voisi heijastaa myös kahden maan kansalaisuutta: Jumalan lapsi ei löydä maan päältä kotia, jossa hänen sydämensä tyyntyisi. 16 M AT K AL L A Ko t i m a a 8. Happoradion biisi Pelastaja voisi olla vaikka Siionin virsi. Lohtu on kuitenkin lähellä: Ei oo yö näin pimee ja hiljainen kun vierelläsi vietän sen. Olkoon silloin lintu tai lapsi, /mä tunnistan hänet rakkaakseni vaikka silmäni ummistan. Laulun alussa kertoja pyytää ystäviään pukemaan hänet kuoltuaan punaiseen, sipaisemaan punaa myös huuliin ja katsomaan, että hän on kaunis. Iltaisin hän toivoo kuolleen rakkansa palaavan takaisin luokseen. kuva: Ville Juurikkala heikkouden / Kyllä minä maljasi juon / Jos sinä tahdot niin / Vien perille tän taakkani / Joka minulle uskottiin. Klassinen rakkauslaulu on tulkittavissa monin tavoin. Siinä yksinäinen ihminen etsii kuollutta rakastaan ja pyytää rohkeutta ja valoa pimeään. / Tietäkää, että tulee se päivä jolloin nään hänet edessäin, / vaikka joutuisin etsimään vuosituhannet vielä. / Anna edes vähän, / rakkautta tähän / yksinäiseen sydämeen. Kuvassa Aki Tykki, AH Haapasalo, Jatu Motti ja Markku DeFrost. / Mun koti ei oo täällä. Ymmärrän, jos / en anteeksi saa, / mut en tässä voi olla kauempaa. Vasta perillä taivaan kodissa odottaa täyttymys. Mennyt elämä ja tehdyt teot kaduttavat ja kavahduttavat ja saavat kertojan haikean kaipaavaan mielentilaan. / Opeta taas elämän tarkoitus. Ahdistus käy kuitenkin ylivoimaiseksi. Tämän jälkeen kertoja pyytää: Osoita taas elämän tarkoitus / oon ehtinyt jo unohtaa sen. Ja vaikka tuo vierelläkulkija, jota pyydetään osoittamaan elä- 6 Anna mulle tähtitaivas män tarkoitus, olisikin toinen ihminen, ei laulu lakkaa olemasta hengellinen. / Mä oven avaan, / en henkeä saa. Hän arvuuttelee, missä kohtaa tuon sielunsa toisen puoliskon: kenties Lontoon metrossa tai matkalla Syyriaan. 2 014 Kuusi maallista hengellistä laulua Laulut Populaarimusiikin kappaleet saattavat herättää kuulijassa myös hengellisiä tunteita ja tulkintoja. 5. /Tiedän tän, vielä kerran nään / sateenkaaren pään, ja sinne jään. Lintujen laulu on lakannut ja aamuaurinkokin himmentynyt kertojan maailmassa. / Anna mun mennä. Emilia Karhu. Lopussa odottaa sateenkaaren pää (Taivaan koti?). Laulun kertoja on ollut ylpeä ja kuvitellut voivansa itse päättää matkanteostaan kapteenin lailla. Jokainen päivä tuntuu samanlaiselta ja harmaalta. Ei tarvita kovin villiä mielikuvitusta, jos tuo joku ajatellaan Jumalaksi. / Meidän ruusuinen tie / ei kauemmas vie, / liikaa sen piikit pistelee. 3 Elämän tarkoitus Suomirokkia soittava Kolmas nainen on tehnyt kappaleen Elämän tarkoitus, jossa niin ikään riudutaan yöaikaan syvissä mietteissä ja ahdistuksissa. Kroppa valittaa jokaista kokemaansa kolhua ja kertoja tuntee oman heikkoutensa selvemmin kuin koskaan. Ihmisen välityksellä Jumala välittää, lohduttaa ja opastaa. Kertojalla on itsetunto nollassa ja hän viruu pienessä jollassa tuulien riepoteltavana. / Anna mun mennä, / en tänne kuulukaan. Kertoja ymmärtää ystävyyden ja joukossa kulkemisen merkityksen ja alistuu toiveikkain mielin kohtalon (Jumalan?) johdatukseen. Kertoja laulaa talosta, jonka hän on rakentanut yhdessä rakkaansa kanssa. 4 Mun koti ei oo täällä Poplaulaja Chisun esittämä hittikappale Mun koti ei oo täällä kertoo kuristavasta ja kaiken tilan syövästä rakkaudesta ja siitä irrottautumisesta. 5 Minä ja hän Laulaja-lauluntekijä Jenni Vartiaisen mystinen kappale Katri Helenan kappale Anna mulle tähtitaivas on rukousta alusta loppuun. On lähdettävä Yksi Katri Helenan hittibiiseistä on Anna mulle tähtitaivas. Sitten kertoja kuvaa tietävänsä, miten hänellä on yhteinen sielu ja ikuinen elämä toisen ihmisen kanssa, jota hän ei ole vielä löytänyt. Rauhattoman elämän vaikeuksista puhutaan ensin väkevin merihenkisin kielikuvin. Myrskyn jälkeen on poutasää. Kertoja ei osaa enää nauraa. / Anna mulle aamurusko, / anna usko elämään. / Nyt sen nään, ei voi yksikään / päättää päivistään, ne määrätään. /Nyt luovuttaisin avaimen. / Anna mulle rohkeutta, / että jaksan huomiseen. 2 Pelastaja Rockyhtye Happoradion biisi Pelasta mut voisi olla vaikka Siionin virsi. 1 Myrskyn jälkeen Kari Tapion sanoittama ja esittämä kappale Myrskyn jälkeen on klassinen esimerkki niin sanotusta maallisesta musiikista, joka virittää kuulijassa myös vahvoja hengellisiä tunteita ja ajatuksia. Syvältä kumpuava huuto ”Pelasta mut!” kohdistetaan jollekin, joka on rakkaus ja majakka öisellä luodolla. / Myrskyn jälkeen nyt nähdä saan / auringon taas käyvän hehkumaan. / Vihdoin oon sen saanut ymmärtää. Sitten alkaa palava rukous: Anna mulle tähtitaivas / anna valo pimeään. Lopulta tulee haaksirikko, joka avaa silmät
Löydä mittareita, laskureita, vertailuja ja kerro itse hyväksi havaitsemiasi käytäntöjä – kollegoiden vertaistuki saattaa pelastaa työpäivän jos toisenkin. Korpiola kirjoittaa viisaasti myös keski-ikäisen äitiydestä ja sukupolvien yli siirtyvistä roolimalleista. Kotimaa on PRO. ”Meillä oli onni saada lapset, joihin löysimme nopeasti yhteyden ja joiden kanssa arkinen vuorovaikutus on useimmiten palkitsevaa.” Onnistunut adoptio Intiasta ”Adoptio on polku, joka jat- kuu läpi elämän”, aloittaa tietokirjailija Lilly Korpiola kirjansa Pitkä tie äidiksi. Sieluhäkki on puhutteleva lapsuuskuvaus Tästä kirjasta on puhuttu liian vähän, niin väkevä ja kielellisesti rikas ja taitava lapsuuden kuvaus Jarmo Stoorin Sieluhäkki on. 5. Tuija Tiihonen Lilly Korpiola: Pitkä tie äidiksi. Kansainvälisen adoption lisämausteena on monikulttuurisuuden rikkaus ja sen kääntöpuolen, rasismin käsitteleminen. 2 014 17 kirjat sesti kuin hänen perheessään. Päähenkilö Tarmo elää ylihuolehtivaisen äidin ikeen alla ja haaveilee vapaudesta mielikuvitusystäväänsä tukeutuen. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 8. Äiti on raiskattu lapsena ja kirjassa kerrotaan, miten kotikylän saarnamies ottaa ja pistää tapah- Kotimaa on nyt enemmän. Hän kertoo ymmärtäneensä vasta omien lastensa myötä äitinsä hyvän esimerkin työn ja perheen yhteensovittamisessa. Stoor todella saa murteellisen kerronnan eloon ja se muodostaa vapauttavan vas- tuneen Saatanan ja tytön itsensä syyksi. Inspiroidu. 323 s. Draamallisesti ja tarinan kul- takohdan kirjan traagisten tapahtumien keskellä. www.kotimaapro.fi/kokemus jettamisen kannalta kirjaan olisi voinut varmasti hakea erilaista ratkaisua. Sen sijaan Stoor rakentaa jonkinlaisen uinuvan tunnelman kyläyhteisöön. Keskeisiä käännekohtia olisi voinut tahtoessaan nostaa enemmän esiin, valmistaen ja jälkipuiden. Sieluhäkki. 240 s.. Jarmo Stoor on kertonut julkisuudessa, että on ollut raskasta, kun hänen äitinsä tapausta ei koskaan virallisesti selvitetty. Pariskunta oli jo keski-iässä adoptoidessaan 8- ja 13-vuotiaat pojat Mumbaysta. Kirjassa on hyödyllinen huoneentaulu neuvoista, joita suvun ja ystäväpiirin olisi viisasta noudattaa suhtautumisessaan adoptioperheeseen, kuten ”Kiitos, että sallit lapselleni yksityisyyden”. Korpiolan asiantuntemus Adoptioperheet ry:n puheenjohtajana ja Nordic Adoption Councilin hallituksen jäsenenä antaa kirjalle vankan asiapohjan. Omaelämäkerrallinen teos sijoittuu pohjoiseen Lappiin, kyläyhteisöön, jossa lestadiolainen uskonnollisuus on läsnä. Omalta pihapiiriltä ei juuri pakoon pääse, ellei sitten välillä karkaa. Hän kertoo avoimesti ja mukaansatempaavasti prosessista, joka teki hänestä ja hänen aviomiehestään kahden intialaisveljeksen vanhemmat 17 vuoden lapsettomuuden jälkeen. Johannes Ijäs Jarmo Stoor. Kun kaipaat tietoa, taustoja ja tukea seurakunnan hallinto- ja toimistotyöhön, poikkea Kotimaa Prohon. Kokonaisuus on se, mikä puhuu. Sujuvasti kirjoitettua, näkemyksellistä kirjaa voi suositella kaikille adoptiota harkitseville. Into. Siihen sitten monet eri tapahtumat solahtavat vaivattomasti ja toinen toisiaan täydentäen hienolla tavalla. Tammi. Korpiola tietää, että adoptio ei aina suju yhtä onnelli- Kirja kertoo monipuolisesti elämästä adoption ympärillä: vanhempien parisuhteesta, kiintymyssuhteen rakentumisesta lapseen, kasvatuksesta ja arjesta
248 s. Sadinmaan mukaan myös Jeesuksen tekemät ihmeet olivat poliittisia, koska niissä haastettiin valta ja vallitseva järjestys. Mutta sama Jeekollista omahyväisyyttä ja nahsus on myös profeetta, taistejusmaisuutta muuttuvan ajan lija, opettaja, parantaja ja pemyrskynsilmässä. – Katso video tapahtumasta Kotimaa Pro:sta. Hän on ehtinyt suututtaa ja ihastuttaa kuulijoitaan radiohartauksillaan, joissa on ollut höysteenä enemmän kuin ripaus raakaa poliittista paatosta. Sadinmaan Meiltä kirkollisesta julkisuuJeesus ei tee kompromisseja, desta puuttuu uskottava radihän riehuu kuin polttava tukaali vastarannan kiiski, myöli, hän on markkinafasismiksi hempien aikojen punapappi ja kutsutun aatteen vihamies nurohkea julistaja, joka ei pelkää mero yksi. nakin harvemmin kuultua – on Sadinmaan täyslaidallinen jumalanpalvelukselle. Esimerkikpilan tunkiolle, ei, sillä hän si teesi numero yksi: Älä valehon itse valinnut hyvän roolin. Ehkä kiinnostavinta – tai ai- kaan sielun autuuden opaskirja, vaan yhteiskunnallisen muutoksen manuaali. 18 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 8. Kai Sadinmaa osaa homman, sillä hänen kirjansa 10 käskyä kirkolle alkaa näin: ”Todellinen Jeesus ei ole kusi sukassa hissutteleva kirkollinen lammas-Kristus vaan kesytön ja maskuliininen Juudan leijona, mies täynnä uhmaa ja vimmaa.” Samaa uhmaa ja vimmaa on täynnä Torniossa syntynyt, nyttemmin Helsingin Kalliossa asuva pappi Kai Sadinmaa. Salaviisas huumori ryydittää muuten niin vakavaa tekstiä. 269 s. Kolmas käsky kiteyttää oike- astaan Sadinmaan kirjan sanoman: Julista poliittista evankeliumia. Saalistamista sen enempi kalastuksessa tai metsästyksessä Lauerma ei pidä mitenkään luonnottomana. Sillä totta vieköön, Sadinmaa katselee maailmaa laput silmillään, olkoonkin että niitä voidaan kutsua eettisiksi silmälapuiksi: jos haluat väkevän sanomasi perille, älä ota huomioon muita asiaan liittyviä seikkoja. Lauerma ravistelee käsitystä suomalaisen miehen väkivaltaisuudesta muistuttaen, että suomalainen mies tapaa selvästi harvemmin kuin venäläinen, baltti tai amerikkalainen. Pahan monet kasvot Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Lauerma on kirjoittanut erinomaisen kirjoituskokoelman Hyvän kääntöpuoli pahuudesta ja siihen liittyvistä myyteistä. Sadinmaan kädessä on sä lohduttaa niin rikasta kuin ruoska, jolla hän piiskaa kirkerjäläistä. Sadinmaa tarjoaa sanallista nokkeluutta, paatoksellista käsitevyörytystä ja kuulostaa paikoin väitteissään hurjistuneelta kirkolliselta verkkokeskustelijalta, joka arvelee yksin edustavansa oikeaa tulkintaa. yksi Jeesuksen Sadinmaa on mottorooleista, joipuuttuva vastinlause on ta kirkossa pidekappale kirkon napattu Jeremialta: tään esillä, ja joänkyräkonser”Aina kun avaan ka on ajankohvatiiveille, jotka tainen eri puolil- suunni, minun heiluttavat musla kristikuntaa. Into. Käsky on otsikoitu räväkästi: Luovu messusta ja muusta magiasta. Lauerma kirjoittaa viisaasti perustellen mielipiteensä huolella. lastaja. Kirjan mottolause on napattu Jeremialta: ”Aina kun avaan suuni, minun täytyy huutaa, minun täytyy kuuluttaa väkivaltaa ja sortoa!” Sadinmaa hallitsee myös draaman. Kirjan ensimmäinen lause on tärkeä. Vastaanottaja ei aina kykene suodattamaan totuutta valtavasta massasta, joka vyöryy netissä vuorokauden jokaisena tuntina. Lauermalla on pitkä kokemus vankeinhoidosta psykiatrian ja oikeuspsykiatrian lääkärinä. ”Todellinen raamatullisuus on paluuta radikaaliin kristillisyyteen.” Niinpä kirkon Raamattu-kiistaa ei käydä akselilla konservatiivit-liberaalit, vaan siinä kuinka Raamatun radikaaliin yhteiskunnalliseen sanomaan suhtaudutaan. Risto Kormilainen Hannu Lauerma: Hyvän kääntöpuoli. Se ei pohjimmiltaan ole- Mutta aina roiskuu kun rapataan. 2 014 Ruoskimalla terveeksi Kirja Kai Sadinmaa on valinnut profeetan roolin ja kuulostaa paikoin hurjistuneelta verkkokeskustelijalta. Pahuuden kasvot ovat mitä moninaisimmat, vaikkapa näennäislääketieteellisessä toiminnassa, jolla hoidon sijasta vahingoitetaan ihmisiä. Lisäksi saamme tietää, että kirkon jumalanpalvelusuudistukset eivät ole nousseet luterilaisesta perinteestä vaan katolisesta taikauskosta. Käskyn selityksissä puhutaan Jeesuksesta ja hänen toiminnastaan valtaa, ahneutta, omistamisen halua ja vihaa vastaan. Avoin poliittinen lähtökohta näkyy myös käskyissä ”Lopeta sijoitusbisnes”, ”Lopeta rikkaiden suosiminen” ja ”Älä kumarra valtaa”. Sadinmaan kirja on sillä tavoin periksiantamatonta vyörytystä, että se on helppo torjua yksisilmäisyyteen vedoten. Sijoituskäskyn tueksi kirjan lopussa on lista Kirkon eläkerahaston sijoituksista. Kyse on siis retorisesta keinosta, näin syntyy parempaa tekstiä ja iskulauseita. Sadinmaalta pääsee vauhdissa myös virheitä – ja sekös kirkollista pikkusielua ilahduttaa! – kuten se, että Alfa-kurssit olisivat erityisesti ”konservatiivisen Kansanlähetyksen” sponsoroimia. WSOY 2014.. Hän on nähnyt hyvän nurjan puolen lapsuuden väkivallasta päihteisiin ja huumeisiin sekä sitä kautta jatkuvaan vankilakierteeseen. 5. Sadinmaa on tosissaan, mutVaan ei pidä heittää Sadinta tekee helpoksi itseensä kohmaata pesuveden mukana papdistuvan kritiikin. Olli Seppälä Kai Sadinmaa: 10 käskyä kirkolle. Samalla Jeesuksella on Raamattu saa Kallion Aarakkautta ja rauhaa sekä pyhää mokselta kiinnostavan käsitkiivautta ilmentävät kasvot. Selityksissä sanotaan: ”Messu on kirkollisen magian päätuote, lippulaiva, joka on kuihtunut Jumalan läsnäolon demonstraatioksi [esittämiseksi], ei sen todeksi elämiseksi.” Profeetallisen hurmoksen voimalla Sadinmaa sivaltaa, että messu ei ylläpidä kristillisen uskon jatkuvuutta, saati uusinna kristinuskon perusmysteeriä, vaan ylläpitää vallan muuttumattomuutta. telyn. Hän sovitteli reformaattorin, uskonpuhdistajan viittaa harteilleen naulaamalla (todellisuudessa teippaamalla) teesinsä kirjan julkistamispäivänä Helsingin tuomiokirkon oveen. Ennemmin anglikaanisesta kirkosta alkunsa saaneet Alfa-kurssit liittyvät Kansan Raamattuseuran työhön, mutta kursseja järjestävät monet tahot, myös vapaiden suuntien seurakunnat. tele Jeesuksesta. Pahuus näyttäytyy myös silloin, kun terveydenhuollon ammattilaiset ovat surmanneet potilaitaan. Se on hänen mukaansa normaalia lajityyppistä toimintaa. olla härskin yksipuolinen jos Sadinmaan sana ja tilanne Kirjan Jeesus on vain niin vaativat. takantisia Raatäytyy huutaa, Köyhien ja halminun täytyy kuu- mattujaan ja puveksittujen ystähuvat megafoovä on teologisesti luttaa väkivaltaa ja neihinsa kuin Sasortoa!” kuitenkin sama dinmaa ikään, Jeesus, joka rumutta eri suunkouksen hiljaisessa syvyydesnasta. Lauerma kirjoittaa myös nykyisen some-ajan varjoista, kuten siitä, kuinka nettikeskusteluissa voidaan nimettömänä levittää valheita ja vainoharhaisia ajatuksia
Kirjoittaja on tutkinut palkitussa kansatieteellisessä pro gradu -työssään sitä, mikä perinteisessä kirjassa ja lukutavassa viehättää sekä millaisia asenteita uuteen tulokkaaseen, sähköiseen e-kirjaan liitetään. Liisa Mainela – Vapaa konsepti siinä kiehtoi. Normaalistihan Apostolien autot – Aaseista autoihin auton muotoiluprosessi lähtee käyttäjän tarpeisPyhän Henrikin Ekumeenisessa Taidekappelissa ta. Näyttelyn kaikkiaan seitsemän teosta on yhtä lukuun ottamatta omistettu apostoleille. Kaikki näyttelyn seitsemän teosta ovat uniikkeja. ”Teologeilla ruukaa olla kirjoja”, totesi nyt jo edesmen- nyt teologitoverini 30 vuotta sitten. Teologia.fi-palvelun Kirjahistorian teemakokonaisuudessa näyttely Apostolien autot saivat oman taidenäyttelyn Turussa. Lukea voi monella tavalla ja eri lähteistä, mutta ”kirjahylly toimii viestinä, keskustelun avaajana ja osana kotia . harvinaisen alan, lämmittäisi, jos vaspaikan”, tokaisee rovasti Jorma muutkin kiinnostuisivat. – Oli mukavaa tehdä muotoilun ohella hengellistä työtä, hän sanoo. Teologinen teksti voi olla monessa muodossa. Jeesuksen pettäjän kuvitteellinen kulkuneuvo antaa näyttelyyn sopivasti särmää: Siinä missä esimerkiksi apostoli Johannes tekee sananlevitysmatkojaan säyseällä Volvolla, kaasuttelee Juudas helvetin lieskojen värisellä Lamborghini nes Diablolla. Näyttelyn toivotaan tuovan Taidetekee sananlevikappeliin sellaisiakin kävijöitä, joita ”Mitä hyötyä on kalliista leluista, tysmatkojaan kuvataide ei yleensä saa liikkeelle. Nykyisin omassa suunkuun palanneelle, kansainvälisesti tunnetulle ajonitteluyrityksessään työskentelevä Heikkinen on neuvomuotoilijalle Miika Heikkiselle. Näinhän se on. Monesta pappilasta kirjahyllyineen onkin voinut sanoa kuten erään vitsin mukaan Pohjois-Amerikan mantereesta: kerran se painuu valtameren syvyyteen kaikkien ullakoille varastoitujen National Geographic -lehtien massan vuoksi. Kauan eläköön teologinen kirja paperilla tai bitteinä. Jos Pyhän Henrikin Ekumeenisen Taidekappelin nekin, määräsi kulkuneuvon muotoilun, kertoo lukuisille maailmanmerkeille suunnitelmia tekevä Heikkinen. 5. Kalajoki kirjoituksessaan Juudaksen autosta. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 8. Tätä näyttelyä tehdessä käyttäjän sisin, luon10.8. Muutaman kirjan itsekin omistavana tiedän tunteen. Tärkeintä on, että sillä on hyviä tekijöitä ja ahkeria lukijoita. Teeman pääkirjoituksen laatineen Helsingin yliopiston kirjahistorian professorin Tuija Laineen mukaan tieteenhaara on nuori, vaikka teologiassakin, erityisesti kirkkohistoriassa, on jo pitkään tutkittu uskonnollista kirjallisuutta – sen julkaisemista, kääntämistä, omistamista, sensuroimista ja lukemista. Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi matti karppinen Juudaksen Lamborghini on useita tutustumisen arvoisia artikkeleita. huviloista ja nautinnoista, jos me– Kun itse olen valinnut verraten netämme kaikkein kalleimman: tai- säyseällä Volvolla. 2 014 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Teologia on kirja H elsingin yliopiston ja Åbo Akademiin teologisten tiedekuntien sekä Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan teologian osaston ylläpitämän Teologia.fi-palvelun uutena teemana on ”Kirjahistorian monet kasvot”. Yksi mielenkiintoisimmista on Anna Kajanderin ”Kirja esineenä”. Ensin nopeasti, useimmiten lentokoneessa maasta toiseen matkatessaan laatimansa luonnokset Heikkinen viimeisteli PhotoShop -maalaustekniikalla. Hän kersaanut mainetta esimerkiksi Fordille, McLareniltoo innostuneensa Taidekappelilta tulleesta näytle ja Opelille tekemistään konsepteista. – Tärkeää oli pitää loppuun asti kuvat luonnosmaisina, mutta kuitenkin niin, että Apostoli niissä olisi myös silmiinpistäviä ykJohansityiskohtia. Turun Hirvensalossa sijaitsevassa kappelissa huhtikuussa avatussa maailmanluokan muotoilua esittelevässä näyttelyssä on nimittäin esillä autoja. Ajoneuvomuotoilija Miika Heikkisen taiteessa Juudas ajelee menevällä urheiluautolla. 2014 asti. Tuo yksi poikkeusauto on Juudaksen. esineenä, joka kertoi tarinaa heistä, jotka olivat keränneet siihen teoksia”, kirjoittaa Kajander. Hän on näyttelyä. Mitä hyötyä on kalliista leluista, jos hintana on taivaspaikka. Näin olen itsekin ajatellut.. telyideasta. nyt esillä oleviin teoksiin olisi liitetty myös äänet, katsoja tarvitsisi kuulosuojaimet. Vaikka teologian ja synnin tekemistä yhdistää se, että molempia tehdään ajatuksin, sanoin ja teoin, on teologia pitkälti ja kestävimmässä muodossaan liittynyt painettuun sanaan, kirjaan. itse Lahden Muotoilu- ja taideinstituutista valNäyttelyn teokset kuuluvat viiden vuoden Lonmistuttuaan opiskellut muun muassa Stanfordin toossa asumisen jälkeen hiljattain juurilleen Turyliopistossa Kaliforniassa. Heikkinen sanoo toivovansa sitäkin, että SuoKalajoen laatimat lyhyet kuvaukset ovat osa mesta tulisi enemmän automuotoilijoita
Huomasin kuitenkin oppivani ja iloitsevani, kun osasin vihdoin laskea eksymän ja erannon kompassisuuntiin. Ei kannata muistella – Minun on helppo tulla seuentisiä, kaikesta selviää, Soinirakuntaan. Jostain pitäisi Moni on Pirkko Soininen saada rahat niihukassa käy seurakunnan denkin hankkikerhossa. Yksityisyrittäjän työt vähenivät Siilinjärvellä roimasti, ja se vaikutti monella tapaa perheen arkeen. Siilinjärven seurakunnan diakoni Eija Laitanen on nähnyt monenlaisia vaikeuksia. Kuulun itse tähän ryhmään. Kun lempeästi kuljet oman sisäisen koululaisesi rinnalla, lohdutat ja armahdat, on oppiminen mahdollista. 2 014 Vaikeaa vyyhtiä apua tarjolla Kun yhden ihmisen elämään kertyy lyhyessä ajassa monenlaisten Siilinjärveläinen ompelija Pirkko Soininen puhuu rohkeasti oman elämänsä karikoista. Olen varma että joudun kertaamaan ja toistamaan opittua navigointia loputtomiin. – Katson luottavaisesti tulevaisuuteen.. Myöhemmin Soininen selvisi puolisonsa kanssa terveyshuolista, 1990-luvun lamasta ja siitä seuranneesta velkasaneerauksesta. Kaikki voimat menivät siihen, että sain lapsille ruokaa, hän kertoo. Caritasta oli stressaavaa sanoa varsinkin lapsille, ettei rahaa heidän tarvitsemiinsa asioihin ole. Uskon että veneilyssä on opittavaa loppuiäksi. Carita huomasi, että seurakunnalla ei ole järin suuria mahdollisuuksia juuri yrittäjien auttamiseen. Mies oli vaimon tietämättä luopunut tapaturmavakuutuksesta. Viikonloppuna pitää vielä opetella paalusolmu ja siansorkka. Toissa kesänä Soinisen mies Ville hukkui, ja parhaan ystävän oli aika lähteä viime keväänä. Ennakkoluulot omasta uunoudesta ovat sitkeässä. – En jaksanut harrastaa mitään. Soinisen hakea apua tai tä asiat ovat edes mielestä oli tärniin kuin ne ovat. Hän on huomannut saavansa yli kaksin verroin takaisin. Kolme vuotta sitten Soinisen lapsenlasta kohtasi kätkytkuolema neljän kuukauden ja kahden päivän ikäisenä. kistä tukea myös sen sanaa. Se on tuntunut pahalta. Ensi viikolla vene lasketaan vesille ja päästään tositoimiin. Tällä hetkellä suurin osa Soinisen kodinkoneista on rikkoutunut tai hajoamispisteessä. 5. Olen seurannut lähituntumassa ihmisiä ja heidän tyylejään oppia. Hyvä murehtiminen oli mennyt ihan hukkaan. Hänellä on ollut huolta myös omasta terveydestään. Ensimmäiset viikot ja kuukaudet menivät sumussa. Ystävät ovat pitäneet hänestä konkreettisesti huolta: tarjonneet kyytiä, kutsuneet yöksi ja tuoneet ruokaa. Soinisen on saanut talou- hakemusten täyttä- suusta ei kuudellista ja henlu silti valitukmisen kanssa. Mökkireissulle on pakattu mukaan pätkä köyttä ja ohjeet, merikartat ja oppaat. – Jokin varjelus on vienyt eteenpäin, hän huokaa. Pirkko Soininen on saanut apua seurakunnasta. Henkinen velttous estää aloittamasta uutta ja kärsimättömyys toistamasta ja kertaamasta opittua. Kun nöyränä kuuntelee ja haluaa oppia, näin tapahtuu. 20 Y H DE S SÄ NOJATUOLI Kun uudet tuulet puhaltavat K eväisenä viikonloppuna menin harppi, viivoitin ja astelevy laukkuun pakattuna navigointikursseille, vaikka olen kouluajoista lähtien kammoksunut kaikkea, mikä vähänkin haiskahtaa geometrialle tai matematiikalle. Silti ruoka-apu ja työntekijän kuunteleva läsnäolo auttoivat. Soininen avaa suunsa, vaikka jotkut ovat joskus epäilleet, voiko yhden ihmisen kohdalle sattua niin monta vastoinkäymistä. Ei ehkä heti, mutta pikkuhiljaa mieli taipuu uuteen. Kovin aika oli kuitenkin edessä. Siinä oppii toisilta ja ohjaajalta, ja vuorovaikutus on sekä hauskaa että hyödyllistä. Hän diakoniatyönte- Kaikki eivät jaksa on kiitollinen, etkijältä. kuva: Tuija Hyttinen maan omastaan vastoinkäymistenkin keskellä. Hän erilaisten miseen. Hän on työkyvyttömyyseläkkeellä näkökyvyn heikkenemisen vuoksi. Kun ei jaksa lähteä kotoa, elämä kapenee. Toiset haluavat opiskella porukassa. Jostain olen lukenut, että nöyryys on oppimiskykyä ja totuu- delle avointa mieltä. tukia, joihin heillä keää, että työn– Minulla on olisi oikeus. viikko tänne on tultava. Kaiken pitäisi mennä heti jakeluun ja täytäntöön. Omat esteet oppimiselle on raivattava rauhallisesti pois. Kuulostaa hyvältä. Isä oli toivonut poikaa, ja tyttö sai maistaa tämän harmituksen nahoissaan. Hänen elämäntilanteensa on jo helpottunut. Lopulta hän kääntyi diakoniatyöntekijän puoleen. On hyvä tarkkailla itseään oppimistilanteissa ja selvittää oma tyyli omaksua uutta. Gun Helminen gun.helminen@kotimaa.fi Ko t i m a a 8. Kahden alakouluikäisen lapsen Soininen on tottunut anta- yksinhuoltajan Caritan (nimi muutettu) viime kesä ja syksy olivat mustia. Jo lapsuudessa Soinisen tie oli kivikkoinen. Pääasia on, että antautuu, innostuu, oivaltaa ja epäonnistuukin välillä. tekijä oli hänelnyt ihan hyvä. Toinen vuosi kuoleman jälkeen on Soinisesta tuntunut vielä ensimmäistäkin vaikeammalta, koska hän on alkanut ymmärtää, mitä on elää ilman puolisoa, jonka oli tavannut jo viidentoista vanhana. Koulumenestys ei ole aikuisoppijalle muuta kuin este. le tuttu muun seurakunnan toiOdotan, että tulisi vähän paminnan kautta. Tunnistan itsessäni ainakin henkisen velttouden ja suuren kärsimättömyyden. Ja yrittää taas uudelleen. Pirkko Soininen hoiti asioita robotin tavoin. Toiset taas ovat aivan pitelemättömiä manuaalintulkitsijoita, heiltä itsekseen opiskelu sujuu. Nykyisin Caritan on helpompi samaistua niihin, joilla on vaikeaa. rempaa. Puolison kuoleman jälkeen alkoivat taloudelliset vaikeudet. Hyvä niin. Tyyli on sivuseikka. Tuntuu, että joka nen rohkaisee