?32 Arkkipiispa Viroon valitaan syksyllä uusi arkkipiispa. n Sivulla 4 Raamatun Gaza Uutisotsikoissa pysyvä Gaza mainitaan myös monissa raamatunkohdissa. Ehdokkaita on viisi. Vainio on tehnyt levyn Ystävän risti ja nyt liki 30 kirkkokeikkaa samalla teemalla. v u os i k e rta . 1 08. 0 04 3 59 5 –1 3 –3 5 Ystävän risti velvoittaa Ilkka Vainio kantaa Kari Tapion ristiä. n Sivulla 7. h i n ta: 3,70 € . Johannes Wiehn 7. e lo ku u ta 20 1 4 . | . | . n Sivulla 11 Arvopohja Yksilölliset ja yhteisölliset arvot ottavat mittaa, kirjoittaa piispa Kalliala. |
Ante Aikio n Kibbutsi s. n Ahdas portti s. 5 Kallion seurakuntaneuvosto ylitti toimivaltansa. – Mieheni on kotoisin Utsjoelta ja meille on tärkeää, että lapsemme saavat käydä koulua saamenkielellä ja kasvaa osaksi saamelaista sukuyhteisöä. 8 Keskitysleiriltä selvinneet perustivat kibbutsin PohjoisIsraeliin. Sekä Norjassa että Suomessa puhutaan välitunneilla ja arjessa yhä enemmän valtakieltä, joten on tärkeää vahvistaa saamenkielisten lasten yhteistoimintaa. Projektin avulla lapset pääsevät luomaan uudelleen kontakteja saamenkielisiin ikätovereihinsa rajan yli. Kouluverkkomme alkaa olla jo niin karsittu kuin se lakia noudattaen voi olla. Kunnan rehtori-sivistystoimenjohtaja menehtyi moottorikelkkaonnettomuudessa puolitoista vuotta sitten. Nyt on upeaa päästä konkreettisesti työskentelemään vähemmistökielellä ja sen hyväksi. – Koulujen pienentyminen näyttää nyt tasaantuneen. Valtion raja on tullut tavallaan keinotekoisesti väliin. 2 TÄ N Ä Ä N TÄSSÄ NUMEROSSA n Uudet tilat s. – Meillä on Suomen pohjoisin alakoulu Nuorgamissa sekä ala- ja yläkoulut Ut- Teettekö yhteistyötä Norjan koulujen kanssa. 19 Suomalainen rippikoulu on ihme, kirjoittaa Jussi Rytkönen. 3 Kirkkohallitus muutti Etelärantaan. Tilalle oli vaikea löytää pätevää henkilöä. Nykyisin nuoret voivat kuitenkin opiskella myös Kautokeinossa Norjan puolella saamelaisessa korkeakoulussa tai Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, jolla on toimipisteet myös Ivalossa, Kaamasessa ja Enontekiöllä. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Annmari Salmela, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 32963 kpl (LT 2012) 75 000 lukijaa (KMT Lukija 2012) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Koulut alkavat Utsjoella 12.8. Niin suurin osa tekee edelleenkin. – Aiemmin suunta oli selvä: kaikki lähtivät viimeistään lukion jälkeen etelään. Kuinka monen koulun rehtorina toimit Utsjoella. Kouluikäisiä lapsia on kunnassa noin 150. K o t i m a a 7. Emilia Karhu. Laura Arola, 35, aloitti tehtävässä huhtikuussa. 14 Tornionjokilaaksossa pyhiinvaellus kulki kahden maan kautta. 8 . Myös kunta on suuri työllistäjä. Miltä koulujenne tulevaisuus näyttää. n Kolehtipäätös s. Monet nuoret perheelliset haluavat muuttaa takaisin kotiseuduilleen. Kaikissa kouluissamme saa opetusta sekä suomeksi että saameksi. – Halusimme pois kaupungista, jotta lapsemme voivat kasvaa luonnon kiertoon marjastuksineen ja pilkkiretkineen. Saamenkieliselle opetukselle on olemassa erityinen valtion tuki. ”Haluan lasteni kasvavan osaksi saamelaista sukuyhteisöä” Viikon henkilö Suurin osa Utsjoen lapsista opiskelee myös norjankieltä ekaluokasta lähtien. – Ihmisillä on sukulaisia rajan molemmin puolin ja kanssakäyminen on aiemmin ollut vilkasta. Elanto saadaan usein sekaelinkeinosta, johon kuuluu esimerkiksi poronhoitoa, kalastusta ja lohiturismia. Lisäksi täällä Norjan rajan lähellä lapset saavat laajempaa perspektiiviä moniin asioihin luontevan monikulttuurisuuden ja monikielisyyden kautta. n Pyhiinvaellus s. 2 0 1 4 Laura Arola työskentelee Utsjoella kolmen peruskoulun ja saamelaislukion rehtorina. 23 Kari Kuula kirjoittaa erehtyvästä Jeesuksesta. – Koulujemme tulevaisuus näyttää hyvältä. Lisäksi kunnassa on lukio. Saamenkieliset lapset Suomesta opiskelevat päivän viikossa Norjan puolella ja norjalaiset oppilaat Suomessa toisen päivän. Poroerotusten aikaan osa oppilaista opiskelee erotuskoulussa Skallovaaran aidalla, jossa perheet asuvat viikkoja. Alle 13-vuotiaan päivittäinen koulumatka odotuksineen ei saa ylittää kahta ja puolta tuntia, joten esimerkiksi Karigasniemen koulun lakkauttaminen ei tule asialistalle koskaan. Mihin Utsjoen nuoret suuntaavat opiskelemaan. sjokisuulla ja Karigasniemellä. – Utsjoen kouluissa voi opiskella jo ekaluokasta lähtien valinnaisena norjankieltä ja suurin osa lapsista tekee niin. Työskentelin pitkään Oulun yliopistossa vähemmistökielten tutkijana ja väitöskirjani valmistuu pian. Syksyllä poroerotusten aikaan osa oppilaista opiskelee erotuskoulussa Skallovaaran aidalla, jossa perheet asuvat viikkoja. Miksi haluat työskennellä ja kasvattaa lapsesi aivan pohjoisessa. n Rippikoulu s. Lisäksi Utsjokisuun koulu ja Norjassa sijaitseva Sirman saamelaiskoulu ovat mukana Ovttas-projektissa
Kirkkohallituksen sijoittuminen keskeiselle paikalle esimerkiksi Pasilan edullisempien toimistokortteleiden sijaan on nälvimisen sijaan pelkästään myönteinen asia. Mielikuva merkittävyydestä ei kuitenkaan säily pelkästään toimitalon hyvällä sijainnilla, vaan se edellyttää kirkasta, rohkeaa ja uudistavaa kirkon ääntä. Kirkkoslangissa kirkkohallitusta on ni- mitetty Katajanokaksi. Tässä yhteydessä Katajanokka on herättänyt myös kielteisiä mielikuvia hitaudesta ja kankeudesta. Nykyinen Kotimaa Oy:n ja sen pääomistajan Kirkkopalvelujen toimitalo sijaitsee Helsingin keskustassa Hietalahdenrannassa. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 7. Ilmoitustulojen väheneminen on jo nyt siksi tuntuva, että meidän on pakko pyytää asiamiehiämme, mikäli suinkin mahdollista, ensi tilassa tilittämään saatavamme.. Etenkin nyt, kun kirkon asema on osin uhattuna. Viime viikolla kirkkohallitus muutti muutaman sadan metrin päähän Etelärantaan. 8 . ¶ Vai olisitko Pietari. On toivottavaa, että uusien tarkoituksenmukaisempien tilojen myötä kirkko- Jukka Fordell Päin merta myrskyävää irkkohallitus sijaitsi yli kolme vuosikymmentä Helsingin Katajanokan Satamakadulla ja Luotsikadulla. Vuonna 1955 höyrylaivayhtiön toimistoksi rakennettu kymmenkerroksinen talo Etelärannassa soveltuu Katajanokan tiloja huomattavasti paremmin toimistokäyttöön. Näetkö Jumalan selkäpuolelta niitä hakiessasi. Erityisen osuvanimisen taideteoksen kirkkohallitus sai kuitenkin perintönä talon alkuperäiseltä omistajalta. Laura Mäkelä KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 7.8.1914 Suomi julistettu sotatilaan. Olisitko Mooses, joka aikanaan uteliaisuudesta lähestyi palavaa pensasta ja kohtasi Jumalan. Jos olisit Kirkastusvuorella Jeesuksen kanssa, kuka olisit. hallitus – Eteläranta – pystyy uudistamaan toimintatapojaan. Löysitkö Hänet hiljaisesta tuulenhuminasta. Ja seuraisitko mestariasi kuitenkin takaisin arkeen, sinne missä kirkkaus on enemmän hetkien pilkahdus kuin vallitseva olotila. Talon ulkoseinässä on suurikokoinen, Matti Hauptin tekemä reliefi Päin merta myrskyävää. 2 0 1 4 TUHAT TUHATMERKKIÄ MERKKIÄTAIVAASTA TAIVAASTA PÄÄKIRJOITUS pääkirjoitus K Kirkastusvuori nyt Kirkkoslangissa kirkkohallitusta on nimitetty Katajanokaksi. Kirkkohallitus yhdellä pääkaupungin paraatipaikoista osoittaa, että kirkko on yhä keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa. Väsynyt profeetta, joka istui autiomaassa ja toivoi itselleen kuolemaa. Viime viikolla tapahtunutta muuttoa perusteltiin säästöillä ja tarkoituksenmukaisemmilla tiloilla. Oletko sinäkin kysynyt Jumalan nimeä ja saanut vastauksen: Minä olen se, mikä minä olen. Joka pelkäsi katsoa Jumalaa kasvoista kasvoihin, mutta riisui kuuliaisesti kenkänsä pyhällä paikalla. Toki vielä enemmän säästöä olisi synty- nyt, jos kirkkohallituksen toimitilat sijaitsisivat radan varrella esimerkiksi Pasilassa tai Tikkurilassa. Samaan rakennukseen muuttavat myös Kirkon Ulkomaanapu sekä Suomen Ekumeeninen neuvosto. Kotimaa Oy jatkaa ainakin toistaiseksi Hietalahdenrannassa. 3 MARI TEINILÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Alkaneen sotatilan vuoksi joutuu taloudellinen elämä pysäh- dyksiin tavalla, joka ei voi olla mitä haitallisimmin vaikuttamatta myös sanomalehtien talouteen. Seuraatko Jeesusta joka paikkaan, korkealle Kirkastuvuorelle asti. Joka sen sijaan nukahti ja heräsi enkelin kehotukseen: Nouse ja syö, muutoin matka käy sinulle liian raskaaksi! Etsitkö sinäkin Jumalaa myrskystä ja maanjäristyksestä. Haluaisitko rakentaa sinne majan, ihanan valon keskelle. ¶ Vai olisitko Elia. Kappelin merenpuoleisella seinällä on niin sanottua älylasia, jota voi tarpeen mukaan säätää kirkkaaksi tai maitomaiseksi. Missä sinä kohtaat Jumalan, millaisen Jumalan. Hänen keisarillinen Majesteettinsa on heinäk. Tämä edellyttää paikallisseurakuntien jatkuvaa kuuntelemista ja asennetta toimia niiden palvelijana. Kirkkohallitus käyköön siis pelottomasti päin merta myrskyävää. Pohdinta tarkoituksenmukaisimmasta sijainnista on ajankohtaista myös Kotimaa-lehteä kustantavassa Kotimaa Oy:ssa. 30 päivänä tarkastettua ministerineuvoston erityisen pöytäkirjan ja hyväksyttyään ministerineuvoston päätöksen välttämättömyydestä ryhtyä toimenpiteisiin valtiollisen järjestyksen ja yhteiskunnallisen rauhan säilyttämiseksi käskenyt 1) julistaa Suomenmaa ja sen merialue sotatilaan, ja 2) antaa korkein määräämisvalta mainittuun seutuun nähden valtiollisen järjestyksen ja yhteiskunnallisen rauhan ylläpitämiseksi kaartin joukkojen ja Pietarin sotilaspiirin ylikomentajalle. Se esittää merenneitoa ja hevosta myrskyävällä merellä. Kysytkö inäkin Jumalalta laintauluja. Kirkkohallituksen naapurissa on niin sanottu Palace-talo, jossa sijaitsee muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitto. Kirkkopalvelujen Hietalahdenrannassa työskennellyt henkilökunta muuttaa vuoden loppuun mennessä Järvenpäähän Seurakuntaopiston tiloihin. Uusien tilojen toimivuutta kuvastaa se, että Katajanokalla oli 10 000 neliötä, Etelärannassa 5900 neliötä, josta osa vuokrataan ulos. Toimitalon remontoinnin yhteydessä Kirkkohallituksen uusiin tiloihin rakennettiin kappeli, jossa käytetään modernia tekniikkaa. Uudet toimitilat maksoivat 37,7 miljoonaa euroa, edellisen kiinteistön myyntihintaa ei ole julkistettu. Tämä sana on herättänyt käyttäjissään myös kielteisiä mielikuvia
Kirkollisia asioita koskevien valitusten määrä jäänee kuitenkin viimevuotisiin lukuihin. Sander, joka on joukosta ainut tohtori, sekä Viilma ja Luhamets. Ennakkoon vahvimmilla saattavat olla Viron luterilaisessa kirkossa on kaksi piispaa. Lisäksi kirkolliskokoukseen kuuluu kaksi edustajaa sekä pappeinkokouksesta että seurakuntien ulkopuolella toimivasta selektiivipapistosta. 8 . Ravattulan kirkko esiin Turun yliopiston arkeologian oppiaine jatkaa elokuussa kaivaustutkimuksia Suomen vanhimmalla kirkonpaikalla Kaarinan Ravattulan Ristimäellä. Suurin yksittäinen tilaisuus, Pekka Simojoen ja EtCeteran konsertti, keräsi noin 1500 kuulijaa. Juhlien laskettu kävijämäärä oli 2440 henkilöä ja osallistujia kaikki tilaisuudet yhteen laskien oli 8191 henkilöä. Keskustelussa tuli esille ajatus, että arkkipiispan ei tarvitse yksin tehdä kaikkea, vaan hän tarvitsee hyvän tiimiin ympärilleen, arvioi teologisen instituutin dekaani TT Randar Tasmuth, joka itse oli ehdolla edellisessä arkkipiispanvaalissa. Poliisihallitus on tehnyt Jalovaaran yhdistyksen rahankeräyksestä tutkintapyynnön Helsingin poliisille. Kaivausten aikana elo- ja syyskuussa vierailijat pääsevät tutustumaan tutkimuksiin. Häntä odottavat monet suuret kirkon sisäiset kysymykset. Uusi arkkipiispa vihitään virkaansa helmikuussa 2015. Työnjaon mukaan toinen piispa keskittyy seurakuntien ja kirkon sisäisiin asioihin, eikä hän juuri näy julkisuudessa, sanoo Viron kirkon asioita vuosikymmeniä seurannut turkulainen kirjailija Harri Raitis. Kirkolliskokouksen jäseniä ovat arkkipiispa ja piispa, kirkon konsistorion jäsenet, kaikkien 12 rovastikunnan rovastit sekä rovastikuntakokouksien valitsemat pappis- ja maallikkoedustajat. Tasmuth ei myöskään näe, että vaalista tulisi repivä, sillä ehdokkaat ovat yksimielisiä useimmista kirkkoa jakavista asioista, kuten avioliittokäsityksestä. Sen vanhimmat osat ovat peräisin 1200-luvulta. Viron luterilaisen kirkon arkkipiispanvaa- lin ehdokasasettelu päättyi kesäkuun lopussa. Tavoitteena on kaivaa kirkko kokonaan esille. Selkeää ennakkosuosikkia ei ole. Hengenuudistus keräsi väkeä Hengen uudistus kirkossamme ry vietti kesäjuhlaa Kalajoen seurakunnassa viime viikonloppuna. Esimerkiksi seurakuntarakenteen järkevöittäminen on edessä myös Viron kirkossa. Raitis arvioi myös, että arkkipiispa tullee valituksi nelikymppisten ehdokkaiden joukosta, sillä heidän ikäluokallaan on vahva asema Viron kirkossa. – Arkkipiispan rooli korostuu, sillä hän on julkisuudessa ja antaa kasvot kirkolle. Siellä keskusteltiin laajasti arkkipiispalle asettavista vaatimuksista ja toiveista. Jokainen rovastikunta on voinut asettaa yhden ehdokkaan arkkipiispan virkaan. – Arkkipiispan vaali alkoi viime talvena pappeinkokouksessa hyvässä ja avoimessa hengessä. Piispakandidaatit edustavat kahta eri sukupolvea. Viron arkkipiispanvaali käynnistyi Arkkipiispanvaali Arkkipiispalla on Virossa poikkeuksellisen keskeinen rooli. Tutkimuksissa pyritään selvittämään kirkon tarkempi rakentamisajankohta ja sen hylkäämiseen johtaneet syyt. Jussi Rytkönen Olli Seppälä. 4 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 7. – Vaalissa tarvitaan toinen kierros, Tasmuth uskoo. Rahankeräystilitysten mukaan suurin osa keräystuotoista on mennyt muun muassa yhdistyksen hallinnollisiin kuluihin kuten palkkoihin ja eläkkeisiin. Maassa on paljon pieniä seurakuntia, jotka eivät pysty ylläpitämään rakennuksiaan tai palkkaamaan omaa pappia. Jalovaarasta tutkintapyyntö Poliisihallituksen mukaan maallikkosaarnaaja Pirkko Jalovaaran yhdistys on johtanut lupaviranomaista harhaan. Heillä kaikilla on eniten rovastikuntia takanaan. Arkkipiispaksi pätevän henkilön on kirkon sääntöjen mukaan toimittava vähintään 15 vuotta pappina. Marraskuussa valittavalla uudella arkkipiispalla on työpöydällään suuria kysymyksiä. Asiasta kertoi Iltalehti. LYHYET Kirkollisasioista valitettu jälleen Jussi Rytkönen Korkeimman hallinto-oikeuden työmäärä on sen julkaisemien tilastojen mukaan kasvussa. Ehdolla ovat Viron luterilaisen kirkon kansleri, Tallinnan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Urmas Viilma (40), Tallinnan Teologisen instituutin rehtori Ove Sander (44), Tartonmaan rovasti Joel Luhamets (62), Viljanninmaan rovasti Marko Tiitus (42) ja Lännen rovasti Tiit Salumäe (63). – Toisaalta, jos vaali menee nelikymppisten kesken liian tiukaksi, kompromissiksi voi tulla joko Luhamets tai Salumäe, eräänlainen siirtymäkauden piispa, sillä kumpikin on lähellä eläkeikää. Vaali pidetään marraskuussa. Ehdolle on asetettu viisi virolaista pappia. Teoriassa on myös mahdollista, että kisaan tulee vielä kuudeskin ehdokas, sillä syksyllä pidettävällä kirkolliskokouksella on oikeus nimetä ehdokas. Viron kirkolliskokous kokoontuu marraskuussa ja valitsee uuden arkkipiispan. Poliisihallituksen mukaan yleisten hallintokustannusten kattamista ei voida pitää rahankeräyslaissa tarkoitettuna yleishyödyllisenä toimintana. Kaiken kaikkiaan KHO:n asialistalle kirjattiin kesäkuun 2014 loppuun mennessä valituksia yli 2200, ja kirkollisia asioita koskevia valituksia on saapunut heinäkuun loppuun mennessä 13. Jalovaaran yhdistys on valittanut poliisihallituksen päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Viron kirkon nykyinen arkkipiispa Andres Põder jää eläkkeelle vuodenvaihteen jälkeen. 2 0 1 4 Tallinnan tuomiokirkko sijaitsee Toompeanmäellä vanhassa kaupungissa
5 Inspiroidu. 8 . Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä kertoi ensimmäisenä Kirkko ja kaupunki. Sen tarkoituksena oli antaa virikkeitä erityisesti ulkosuomalaistyössä oleville papeille kohdata työssään kohtaamia seurakuntalaisten vaikeita kysymyksiä moder- niin maailmankuvaan liittyen. Kotimaa on PRO. Vuonna 2011 tehdyn seurakuntaneuvoston päätöksen taustalla oli kohua herättänyt eheytyskampanja, jonka myötä Kallion seurakuntaneuvosto päätti olla keräämättä kolehtia Opiskelija- ja koululaislähetykselle (OPKO) ja Suomen Luterilaiselle Evankeliumiyhdistykselle (Sley). Noora Wikman piispa Munib Younan on kirjoittanut koskettavan rukouksen palestiinalaisten ja israelilaisten puolesta. Myös Euroopan parlamenttiin nousi viime vaaleissa avoimesti uusnatsi-ideologiaa kannattava kreikkalainen Kultainen aamunkoitto. Kolme seurakuntaneuvoston jäsentä teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka seurakuntaneuvosto hylkäsi. Siviilivihkimisten osuus kaikista vihkimisistä on jo lähes puolet. Matti Karppinen taan yleiskirjeessä, jotka sisältävät ”suositusluonteisia ohjeita seurakunnille”. Danielle Miettinen danielle.miettinen@kotimaa.fi. Veden kimallus, lämmin viljalta tuoksuva tuuli ja marjoja nuokkuvat vadelmanoksat pyhätön puutarhassa houkuttelivat sulkemaan raastavan maailman pois mielestä. Tämän sisäisen sodan voittaminen tarkoittaa piispa Munibin mielestä sitä, että näen Kristuksen myös vihollisessani ja rakastan häntä kuin omaani. Metallista saadut rahat osoitetaan Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Professori emeritus Heikki Räisäsen esitelmissä puolestaan kysyttiin Raamatuntutkimuksen pohjalta, mitä muita vaihtoehtoja kristinuskolla olisi ollut opissaan ensimmäisillä vuosisadoilla. Itse kolehtipäätös tehdään kirkkolakiin perustuen kirkkohallituksen täysistunnossa, ja on näin ollen seurakuntia sitova. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 7. Kirkkoneuvos Pirjo Pihlajan mukaan yleiskirje on väline, jolla päätös ilmoitetaan seurakunnille. Lehden mukaan esimerkiksi Ranskasta on muuttanut vuonna 2012 Tolousen juutalaiseen kouluun tehdyn terrori-iskun jälkeen jo noin 5000 juutalaista. Kaunis kivikirkko seisoi kaikessa rauhassa kalliolla merenrannassa. – Yleiskirjeet eivät sinällään ole sitovia, mutta jos niiden taustalla on kirkkohallituksen päätös tai lain säännökset, tulee kyseisiä päätöksiä tai lakien säännöksiä luonnollisesti noudattaa seurakunnan toiminnassa, Pihlaja selventää. Päivässä esitelmöinyt Jarmo Tarkki muistutti muun muassa, että papit saattavat kokea työnsä helposti merkityksettömäksi, jos uskontoa pidetään ympäröivässä yhteiskunnassa täysin merkityksettömänä ilmiönä. Sellaista maailmaa ei enää ole, jossa mikään kansa voisi nauttia vain omasta onnestaan tai kärsiä vain omia kärsimyksiään. Sen sijaan kohteeksi valittiin Suomen kristillinen ylioppilasliitto (SKY) ja Kirkon Ulkomaanapu. Juutalaisvastaiset asenteet ovat usein sidoksissa nationalistisiin puolueisiin, kuten myös esimerkiksi Ruotsissa ja Unkarissa. Munib Younan pyytää: ”Me rukoilemme, että avaat maailmamme silmät sekä israelilaisten ja palestiinalaisten silmät oikeudenmukaisuudelle ja sovitukselle. Tiedossa ei ole, että muissa kuin Kallion seurakunnassa olisi tehty vastaavia kolehtimuutoksia. Siviilivihityistä pareista, joista vähintään toinen kuului kirkkoon, kymmenesosa halusi kirkollisen siunauksen. Auta meitä näkemään, että yhden kansan turvallisuus ja vapaus riippuu toisen kansan turvallisuudesta ja vapaudesta.” Kun uutissirpaleet sinkoilevat maanpäällisiin paratiiseihimme, myös me joudumme sotaan. Kirkkohallituksen päättämät kolehtikohteet ilmoite- TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA toimittajalta Sirpaleita paratiisissa Jordanian ja Pyhän maan Helsingin hallinto-oikeus antoi Kallion seurakuntaneuvosto halusi vaihtaa kolehtikohteita vuonna 2011. Palestiinan litania Jerusalemista rukoiltiin sunnuntaina ainakin Karunan kirkon messussa Sauvossa. Helsingin Hietaniemen krematoriota ylläpitävä Krematoriosäätiö on jo reilun kolmen vuoden ajan toimittanut tuhkauksesta jääneet metalliosat ne hyödyntävälle yritykselle Hollantiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka ilta muutaman tunnin ajan 12 riparilaista suoritti mopokorttiin kuuluvia teoria- ja ajotunteja paikallisen ajo-opettajan johdolla. Vain vähän yli puolet kirkon jäsenistä solmii avioliittonsa kirkollisesti. VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Tuhannet Euroopan juutalaiset ovat jälleen muuttaneet antisemitististen asenteiden ja niiden synnyttämien terroritekojen tieltä, kirjoittaa Newsweek-lehti. Omassa paratiisissaan pieni kirkkoon kokoontunut lauma vastasi kuitenkin kuuluvasti Pyhän maan veljien ja siskojen rukouskutsuun ja kantoi hetken heidän kuormaansa. kesäkuun lopussa päätöksen, jonka mukaan Kallion seurakuntaneuvosto on ylittänyt toimivaltansa muuttaessaan kirkkohallituksen yleiskirjeessä annetut kolehtikohteet. 2 0 1 4 Seurakuntaneuvosto ylitti toimivaltansa Kirkkohallituksen päätös kolehtikohteista on hallinto-oikeuden mukaan sitova. Kerran vuodessa metalli toimitetaan hollantilaiselle yritykselle ja siitä maksetut rahat tilitetään Pu- naiselle Ristille. Vuosittain Suomessa solmitaan noin 25 000 avioliittoa. Malli on tullut ulkomailta ja siihen ollaan hyvin tyytyväisiä. Tällä välin kuusi riparilaista, jotka eivät mopokorttia suorittaneet, pitivät isosten kanssa lähetyspiiriä. Metallia kertyy vuodessa 700–900 kiloa. Kirkon ulkosuomalaistyö ja Töölön seurakunta järjestivät viikko sitten torstaina ensimmäistä kertaa teologipäivän. Lappeen seurakunnassa Lappeenrannassa järjestettiin viime viikolla moporipari, jonka aikana valtaosa leiriläisistä suoritti mopokortin. Kotimaa on nyt enemmän
reservi. Uskon, että Jumalan valtakunta on kuitenkin vanhoillislestadiolaisuuden keskellä uskovien sydämissä, koska siellä Jumalan Sana puhtaasti saarnataan ja sakramentit oikein jaetaan. Valtiolle se on halvempaa ja se tuottaa enemmän ja kestävämpiä tuloksia kuin perinteinen valtio- ja virastopohjainen sosiaalihuolto. Suomessakin kituuttaa suuri joukko uskonto- ja yhteisöpohjaisia vapaaehtoistoimijoita, jotka pystyisivät tuottamaan tällaisia tuloksia todistetusti tarjoavia sosiaalihuollon palveluita. Apostoli Paavalin mukaan ne, jotka eivät pitäneet uskoa hyvässä omassatunnossa, joutuivat uskossaan haaksirikkoon. Moniarvoistuvassa ja monikulttuurisessa yhteiskunnas- sa on tietenkin tarkkaan varmistettava, että kaikki eri uskonyhteisöt voivat yhtäläisesti päästä valtiollisen sosiaalihuollon alihankkijoiksi, kunhan täyttävät pätevyyskriteerit. Marko Heimonen Kaarina. Vain ne tarjoavat pitkäjänteisen, välittävän, henkilökohtaisen avunannon, rohkaisun ja kuntoutumisen verkostoja. Siihen sisältyy pyhä yhteinen seurakunta ja syntien anteeksiantamus. Samaisia yhteisölhuollon malli voisi lisiä toimijoita KyseesSuomessakin peon alettu käyttää sä on lastaa uhanalaiset myös sairaanhoidon palveluhyvinvointipalvesuurin jen tuottajina, lut. Vanhoillislestadiolaisuuden usko ja opetus on näin ollen luterilaisuuden ydintä. Tätä kautta uskonto- ja rahallista avustusta syrjäytyyhteisöpohjaisesta mallista on neille ja siten ylläpidä syrjäytyYhdysvalloissa tullut puolueneisyyden kulttuuria. Siksi ei riitä pelkästään saarna Kristuksesta, vaan on kerrottava myös osoite, mistä Kristus löytyy. Risto Lauriala kir- joitti vanhoillislestadiolaisuuden näennäisestä avoimuudesta. Uskonnollinen sitoumus todistetusti vähentää myös itsemurhia, masennusta, ulkoaviollisia- ja teiniraskauksia ja koulun kesken jättämistä, jopa korkeaa verenpainetta ja siitä seuraavia terveydenhoitokuluja. Ei myöskään kirkko organisaationa. sesta sote-keskustelusta puuttuu tyystin ulottuvuus, joka kattavasti dokumentoidun tutKyseessä on sosiaalihuollon kimustiedon mukaan auttaisi malli, jossa valtiovalta valtuutenemmän valtion sosiaalimetaa ja rahoittaa paikallistason nojen saattamisessa kestävälyhteisöllisiä, usein uskontole pohjalle kuin mikään määpohjaisia vapaaehtoistoimijoirä hallinnollisia uudelleenjärta tarjoamaan kuntoutus- ja jestelyjä. 6 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 7. Myöskään ei-uskonnollisia järjestöjä ei saa syrjiä. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että tämä malli toimii. Mitä on vanhoillislestadiolaisten yksimielisyys ja mihin se perustuu. Suviseurat ja rauhanyhdistysten tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Jumalan seurakunta ei siis ole itsessään pyhä, vaan siellä asuu Kristuksen täydellisyys ja syntien anteeksiantamus. Jumalan vastustajan pitkäaikainen työ näkyy hedelmistä eli vähitellen haluna muuttaa hyviksi koettuja asioita ja oppia vähän väljemmiksi. Yhdenvertaisuusperiaate estää uskonto- ja yhteisöpohjaisen sosiaalihuollon tekemisen minkään yhden tietyn tunnustuskunnan yksinoikeudeksi. 4:18). Meidän ihmisten ylpeiden sydämien täytyy murtua, että Kristus saa aloittaa meissä hyvän työnsä. Markku Ruotsila Kirjoittaja on Pohjois-Amerikan kirkkohistorian dosentti Helsingin yliopistossa ja Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Tampereen yliopistossa Avoimuudesta ja yksimielisyydestä Kotimaassa 10.7. Saamme joka päivä rukoilla Isä meidän -rukouksen sanoin omalle kohdallemme: tulkoon sinun valtakuntasi. Alati pitkittyvästä suomalai- Juuri uskonto- ja yhteisöpohjaiset toimijat pystyvät parhaiten tarjoamaan aikanamme yli kaiken kaivattua yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Barack Obama kuttavia, jotka eivät toimi vain on sen sittemmin ominut ja sivirastojen aukioloaikoina eitä pyrkinyt edelleen laajentavätkä vain jaa automaattista maan. Naispappeus-, perhesuunnittelu- ja homoseksuaalisessa suhteessa elämisen kysymykset johtavat uskonvanhurskauden perusasioihin. Vanhoillislestadiolainen liike ja yhdistystoiminta eivät ole itsessään Jumalan valtakunta. Sellainen ihminen ei voi olla enää samassa uskon ja Hengen yhteydessä, jos on uskon perusasioista ja synnistä ihan eri käsitykset. kohdassa todetaan: Kaikille lain saarnan järkyttämille katuville syntisille pyhän evankeliumin lohtua tuova julistus tarjoaa Kristuksen ansio uskolla vastaanotettavaksi. Vanhoillislestadiolaiset uskovat evankelisluterilaisen kirkon kirkkojärjestyksen ensimmäisen pykälän mukaisesti. Koko kristillisen uskon sisältö on kymmenessä käskyssä, Isä meidän -rukouksessa ja uskontunnustuksessa. Yksimielisyyden ohjeessa 5. Evankeliumi ei nimittäin julista syntien anteeksiantamusta piittaamattomille, itsevarmoille sydämille, vaan särkyneille ja katuville” (Luuk. tetut pätevyysMalli juontuu vaatimukset. Seurapuheissa uskovia kehotetaan (ei pakoteta) pitämään usko ja hyvä omatunto. 2 0 1 4 MIELIPITEET Hyvinvointivaltion tulevaisuus sote-keskustelu Suurin toivo hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta piilee Yhdysvaltain mallin mukaisessa uskonto- ja yhteisöpohrajat ylittävä uusi sosiaalihuollon konsensus. Vanhoillislestadiolaiset ovat ihmisinä syntiin lankeavia niin kuin kaikki muutkin, myös SRK:n johtomiehet. ennen muuta afrikkalais-ameMallilla ei suinkaan ole korrikkalaisen yhteisön vuosivattu valtiollista sosiaalihuolsataisiin käytäntöihin, ja sen toa vaan sillä voimistetaan ja nosti ensimmäisenä valtakunmahdollistetaan niitä tämän nantason politiikkaan Georrinnalla joka tapauksessa vaige W. Sitten 1990-luvun Yhdysvalloissa on tehty yli 500 tieteellistä tutkimusta, jotka todistavat, kuinka osallistuminen uskontopohjaisiin kuntoutusohjelmiin ja uskonnollinen sitoumus itsessään vähentävät työttömyyttä, nuoriso- ja muuta rikollisuutta ja rikoksenuusimista. Raamatun ja Lutherin mukaan seurakunta on yksimielinen uskossa ja opissa. Usko on omakohtainen, mutta myös seurakunnan kanssa yhteinen. Bush. Rajallisten resurssien aikana, suurten ikäluokkien eläköitymisen haasteen edessä ja pelkkien tuloksiensakin valossa pitäisi olla selvää, että suurin toivo hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisesta piilee nimenomaan Yhdysvaltain mallin mukaisessa uskonto- ja yhteisöpohjaisessa sosiaalihuollossa. Pyhä Henki kokoaa ja valaisee Jumalan seurakunnan parannuksen ja syntien anteeksiantamisen kautta yhdeksi ja yksimieliseksi. Kyseessä on suurin vielä pääosin käyttämätön sosiaalipalveluiden reservi, jonka valtiovalta voisi suhteellisen pienillä rahoituksen uudelleenjärjestelyillä valjastaa avukseen. Jumala kuitenkin hoitaa seurakuntaansa. Todistetusti se vielä pääosin milloin ne ovat tuottaisi parempia käyttämätön tuloksia kuin nytäyttäneet näille kymallilla on kos- sosiaalipalveluiden palveluille asekaan saatu aikaan. Löytääkseen armollisen Jumalan, ihmisen on löydettävä ensin hänen omansa eli seurakunta maan päältä. Onko kirkon oma opetus linjassa kirkkojärjestyksen kanssa. Ennakkoluulot olisi sysättävä syrjään, ja tämän mallin eduista olisi vihdoinkin alettava keskustella myös Suomessa. koulutuspalveluitaan työttöYhdysvalloissa jo toista vuomille, päihderiippuvaisille, risikymmentä kokeiltu uskontokoksenuusijoille ja muille syrja yhteisöpohjaisen sosiaalijäytyneille. Uskontunnustuksessa tunnustamme uskomme myös Pyhään Henkeen. Miksi se ei silloin rakentaisi kirkkoa. Suviseurasaarnoissa kuului kutsu Jumalan valtakuntaan kaikille. 8
Mutta mitä jos nuo venäläiset ovatkin aivan tosissaan. Jotkut tulkitsevat Raamatun kertomuksen Lesken rovosta progressiivista verotusta puolustavaksi. EU-kansalaista tämä hämmentää. Siihen sisältyvät monet uskonnolliset ydinarvomme. Meillä kun on taipumusta pitää yhteisiä arvojamme; vapautta, ihmisoikeuksia, kansanvaltaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta yleismaailmallisina. Kesällä 2011 Euroopan uskontojohtajien neuvoston kokousta isännöi Moskovan patriarkaatti. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 7. Mennään kohti tasaveromallia. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Ainakin on selvää, että filosofi Francis Fukuyama pahasti hätiköi, kun hän 1992 oletti ideologioiden välisen kamppailun päättyneen liberaalin demokratian voittoon. Luultavasti juuri tästä kiikastaa, kun länsimainen ihmisoikeusajattelu ei sellaisenaan kelpaa. Taito Taskinen Kuopio Taidettako Mäntän kirkon ulkoseinillä. 7 Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki. Ja mitä jos meidän artoimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vomaailmaamme ymmärretään huonosti tai ei jäsen. Raamatun mukaan Jeesus vastasi kysymyk- seen verojen maksamisesta, että antakaa keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu. Sivupöydältä nappasin englanninkielisen vihkosen Venäjän ortodoksisen kirkon perusopetus ihmisarvosta, vapaudesta ja oikeuksista. Kirkon pihaan tullessani mieleeni tuli enemmänkin Buddhan temppeli kuin kristillinen kirkko. Siksi katsomme, että ihmisoikeudet eivät ole uusi arvojärjestelmä, vaan pikemminkin joidenkin perinteisten moraaliarvojen valtioita sitova muodollinen ilmaus, jota erilaiset uskonnolli-. Parhaillaan keskustellaan perintöveron poistamisesta ja alennettujen arvonlisäkantojen korottamisesta. 2 0 1 4 KOLUMNI Kaarlo Kalliala MIELIPITEET Hyvinvointivaltion säilyttäminen on arvovalinta Eläkkeelle jäävän Suomen Kuvalehden päätoimittajan Tapani Ruokasen mielestä hyvinvointiyhteiskuntamme koko on käynyt liian suureksi siihen nähden, mitä meidän taloutemme pystyy tuottamaan. paitoja kirkon ulkoseinille. Kaikki muut antoivat lahjansa liiastaan, mutta hän antoi vähästään kaiken mitä hän elääkseen tarvitsi.” Hyvinvointivaltio on mahdollista säilyttää. Kyse on arvovalinnoista, oikeudenmukaisesta ja veronmaksukyvyn mukaisesta verotuksesta. Laillinen ja laiton veronkierto pienentävät verotuloja arvioiden mukaan sadoilla miljoonilla joka vuosi. Uskontojohtajat olivat yhtä kaikki yhtä mieltä tästä: Käsityksemme ihmisoikeuksista perustuu ymmärrykseemme ihmisarvosta. Kirkon kaunistuksen sijaan taideteos oli epäonnistunut ja näky suoraan sanoen rumennus. (Kotimaa 31.7.) Seuran toimittajan Ari Korvolan pyynnöstä Tilastokeskus laski jokin aika sitten rikkaiden verokertymiä. Eivätkö paidat olisi paljon tarpeellisempia maailman köyhille kuin kirkon ulkoseinille. Näky herätti enemmänkin pahennusta. set ja perinteiset arvojärjestelmät tukevat. UM:n oikeuksista perusmukaan kollektiiviset tuu ymmärrykoikeudet on syytä tunnustaa tilanteissa, joissa seemme ihmisarvosta. ollenkaan muuallakin päin maailmaa. Ihmisoikeuksien puolustaminen on maailmanlaaja missiomme. Jos 50 prosentin verotus alkaisi 75 000 euron vuosituloista, joita tulonsaajia oli 70 000, verokertymä kaksinkertaistuisi. Onko niillä jokin kirkollinen tai uskonnollinen symboli. Yritykset selittää Ukrainan kriisiä nostavat jatkuvasti esiin, että Venäjän poliittinen johto katsoo torjuvansa länsimaista turmelusta ja itse edustavansa tervettä arvopohjaa. Ja katsoa itse edustavamme niitä aika hyvin. On kuitenkin tarpeellista ja välttämätöntä ottaa huomioon, että ihminen on perustavanlaatuisesti sosiaalinen olento, joka ei ilman yhteisöä voi ihmisyyttään toteuttaa. Mitä jos perustavien arvojen kokemiKaarlo Kalliala nen erilaisiksi onkin yksi konfliktin olennaisia Kirjoittaja on arkkihiippakunnassa piispana syitä eikä pelkkä lisuke. Sen mukaan yksilön ihmisoikeuksia ei voida asettaa vastakkain hänen kotimaansa, yhteisönsä ja perheensä arvojen ja intressien kanssa. Tai kun sen jopa katsotaan johtavan sellaiseen rappioon, jota on vastustettava kaikin keinoin. Jos yli 100 000 vuodessa tienaavat, joita oli viime vuonna 80 000 henkilöä, maksaisivat 50 prosenttia veroa tuloistaan, vuoden 2013 verolaskurin mukaan yhteiskunnan verotulot lisääntyisivät noin miljardilla vuodessa. Paavo Kettunen Tieturisti ja Pielisensuun srk:n aktivisti Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi Jospa meitä ei ihaillakaan M inusta on tänä kesänä alkanut vaikuttaa siltä kuin mediassa yhä useammin olisi mainittu jokin sellainen sana kuin ’arvo’ tai ’arvoyhteisö’. Erään kesämatkani yhteydes- sä matkan varrelle osui Mäntän kirkko. Historian loppu odottaa yhä tulemistaan. Monien muiden tapaa jäin ihmettelemään, mikä tarkoitus on ollut ripustaa mm. Minulta ei heru sen enempää ymmärrystä kuin myötätuntoakaan taistelulle länsimaista rappiota vastaan. Viimeaikaiset hallituksemme ovat loiventaneet veroprogressiota. 8 . Toivon nähneeni mörköjä keskellä kesää, kun olen alkanut uumoilla kulttuurien välistä ymmärryskatkoa suureksikin ristiriitojen nostattajaksi. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Ulkoministeriömme huomauttaa kotisivuillaan: Länsimaissa on perinteisesti korostettu ihmisoikeuksien yksilökeskeisyyttä. niillä on suuri merkitys ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Silti luulen, että aave liikkuu Euroopassakin, antimodernin aave. Sen kuriin saaminen on lainsäätäjistä vaikeaa. AasialaiKäsityksessa ja afrikkalaisessa semme ajattelussa tuodaan esiin ihmismyös yhteisöjen oikeudet ja velvoitteet. Jeesus sanoi ”Totisesti: Tämä köyhä leski antoi enemmän kuin yksikään toinen
2 0 1 4 Roomalainen akvedukti tuo kasteluvettä Lohamei Ha Getaotin kibbutsin viljelmille. 8 . Tasan 65 vuotta sitten oli toisin. Lohamei Ha Getaotin perustivat ne harvat taistelijat, jotka selvisivät hengissä SS-joukkojen tuhottua Varsovan geton maan tasalle kansannousun päätteeksi. N iitty viheriöi kivisillan yllä juoksevan ikivanhan vesijohdon kupeessa Pohjois-Israelissa. Kibbutsin lehtevillä kujilla on äänetöntä. On juutalaisten tärkeimmän vuosijuhlan pessahin eli pääsiäisen aatto. Kibbutsin vajaat 500 asukasta ovat yhä heidän sekä muiden kansanmurhasta pelastuneiden juutalaisten jälkeläisiä. Työt ovat tauonneet, perheet hiljentyneet omiin oloihinsa tai lähteneet kyläilemään.. Roomalaisaikainen akvedukti kastelee tänäänkin ympäröiviä viljelmiä. Ne olivat suur- teksti & kuvat: Hannu Pesonen tiloja, käytännössä kyliä, jotka ottivat vastaan runsaasti Euroopasta saapuvia natsi-Saksan kansanmurhista selvinneitä uudisraivaajia. Lohamei Ha Getaotissa on maailman ensimmäinen kansanmurhaa esittelevä museo. Selviytyjien yhteisö Lohamei Ha Getaotin kibbutsilla elävät Varsovan getosta selviytyneiden juutalaisten muistot. Tutkija ja historiotsija Beth Dotan uudistaa sen kokoelmista koottavia näyttelyjä. 8 M AT K A LL A K o t i m a a 7. ”Puolanjuutalaisten historia ei loppunut vuonna 1945, se alkoi täällä uudelleen”. Sen reunoilla oli vain matalia telttoja. – Vanhempamme asuivat niissä. Tali Shner, 55, on syntynyt ja viettänyt kibbutsilla koko elämänsä. Yhteiseen omistukseen ja työntekoon perustuvat kibbutsit muodostivat itsenäisen Israelin alkuvuosikymmeninä talouskasvun ja yhteiskuntakehityksen selkärangan. Akvedukti oli raunioina Israelin itsenäistymissodan jäljiltä, niitty kuopilla ja savessa. Sen nykyiset asukkaat kuvaavat Israelin poliittista konfliktia uuvuttavaksi ja turhauttavaksi. Sen kulmilta alkaa omakotitalojen rivi. He kokoontuivat tänne huhtikuussa 1949 juhlimaan kibbutsimme Lohamei Ha Getaotin perustamista, kibbutsin asukas, opettaja Tali Shner kertoo. – Sekä omat että mieheni vanhemmat kuuluivat perustajiin
Juutalaisten terroristijärjestöt sotivat sekä muslimeja että brittejä vastaan. Nyt britit vastasivat kovin ottein. Kylmä merituuli puhalsi yli tasangon, välillä tihuutti räntää. Lohamei Ha Getaotin moottorina toimi Varsovan geton legendaarinen taistelija Jitzhak Zuckerman. Turvan ja järjestyksen vastineeksi kibbutsi omisti aikamme ja teki päätökset puolestamme.” – Lapsena ajattelin, että pessah on vuoden onnellisin päivä, koska silloin tapasimme ystäviä joka puolelta Israelia. – Usein tuntuu siltä, että Puolan juutalaisten historia päättyi silloin. Britannia ilmoitti vuonna 1947 vetäytyvänsä Palestiinasta. Olot olivat rauhattomat. Vuodesta 1959 parakin paikalla on kohonnut jykevä museorakennus. Kibbutsin perustamistilaisuutta katseli pylvääseen naulatusta valokuvasta Varsovan geton tuhoaja, vuonna 1951 sotarikoksistaan teloitettu SS-eversti Jürgen Stroop. Oli sota. Sen esikuvana ovat keskiaikaiset synagogat, joihin juutalaiset pakenivat Euroopan juutalaisvainoja eli pogromeita.. Se on tarjonnut arvokasta tietoa Jerusalemin holokaustimuistoalueen Yad Vashemin perustajille, kansanmurhasta syytettyjen natsien tunnistajille ja todisteiden kerääjille. – Ihmettelin aina nimiämme, koska ne olivat niin erikoisia, vain eräillä seuduilla Puolassa käytettyjä. Israelilaisjoukot olivat häätäneet sen noin 800 asukasta kotoaan ja tuhonneet talot, jotta asukkaat eivät voisi palata. Monet kibbutsin lapsista oli ristitty heidän mukaansa. Siitä kehittyi maailman ensimmäinen kansanmurhaa esittelevä museo – ainoa, jonka kansanmurhasta hengissä selvinneet ovat itse perustaneet. Laitonta maahanmuuttoa kutsuttiin ”Aliya-B”:ksi. Lohamei Ha Getaotin kibbutsi nousi al-Sumayriyan arabikylän raunioiden ylle. Aikuiset alkoivat muistella kansanmurhaa. Vastarintaliikkeen taistelijat perustivat Bricha-liikkeen, joka salakuljetti juutalaisia Euroopan läpi Israeliin. Juutalaisille se kelpasi, arabimaille ei. 8 . Arabien ja juutalaisten keskinäiset veriteot kiihtyivät Palestiinassa, yhteiset asuinalueet tyhjenivät. He havaitsivat kuitenkin nopeasti, että uusi alku oli mahdoton. Viranomaiset säännöstelivät tiukasti aliyaa eli juutalaisten maahanmuuttoa. Puolassa eli ennen toista maailmansotaa maailman suurin juutalaisyhteisö: 3,5 miljoonaa ihmistä eli 10 prosenttia maan väestöstä. Sen jälkeen se alkoi täällä. Puolan kommunistihallinto ruokki antisemitismin uutta nousua, juutalaisia häädettiin viroista ja työpaikoilta. Vuotta myöhemmin muistot koottiin vaatimattomaksi museoksi parakkirakennukseen. Kuukautta myöhemmin arabimaat hyökkäsivät vasta itsenäistyneeseen Israeliin tarkoituksenaan tuhota se ja häätää juutalaiset. Suuri osa puolanjuutalaisista palasi aluksi kotiseuduilleen. Viimeinen piste rinnakkaiselolle lyötiin, kun juutalaiset terroristit surmasivat Jerusalemin liepeillä sijainneen Deir Jassinin arabi- Äitini sanoi aina, että lakatkaa itkemästä mennyttä ja murehtimasta sitä, mitä teillä ei ole, ja päättäkää mitä haluatte tehdä. Suurin osa heistä oli pakolaisina läheisessä Akkon kaupungissa. Juhlissa oivalsin lopulta niiden alkuperän. Niistä oli perustamistilaisuudessa pieni näyttely. Kansanmurhan jälkeen heistä oli hengissä alle kymmenesosa. Pessahin illan muistotilaisuudessa luettiin kaikkien joukkomurhassa menehtyneiden omaisten nimet. Palestii- na oli tuolloin Britannian mandaattialue. – Nämä nuoret olivat selvinneet kansanmurhista ja taisteluista, heillä oli intoa ja voimia elää tällaista elämää, Tali Shner pohtii. Ympäristö oli suota ja rämettä. Arabit kostivat yhtä silmittömästi tappamalla koko Hadassan juutalaissairaalan henkilökunnan. kylän koko väestön huhtikuussa 1948. 2 0 1 4 9 Tali Shner on asunut koko elämänsä kibbutsilla. ”Yhteisön hyvä ylitti aina yksilön oikeudet. Palestiinan muslimit olivat liittoutuneet vuonna 1941 natsi-Saksan kanssa saadakseen maan haltuunsa briteiltä. M AT KAL L A K o t i m a a 7. Sitä lasten oli vaikea käsittää. Tulijoiden yhteistyö sabrojen eli Palestiinassa syntyneiden juutalaisten kanssa ontui. Nuorisoliike kokosi Puolan juutalaisia kibbutseihin valmistaakseen heitä yhteisöelämään Israelissa. Samalla YK:n yleiskokous hyväksyi ehdotuksen Palestiinan jaosta. Valokuva kuului gettotaistelijoiden piilottamiin muistoihin geton elämästä. Varotoimista huolimatta monien elämä uudessa kotimaassa alkoi brittien vankileirillä. Haukat liitivät harmaalla taivaalla. Hän toi ensimmäiset kymmenen asukasta helmikuussa 1949 autiolle pellolle. Illalla tunnelma muuttui kuin veitsellä leikaten. Huhtikuussa 1949 sota päättyi aselepoon
Toivon, että rauhanhanke saisi vihdoinkin mahdollisuuden, että voisimme kohdata kasvotusten ihmisinä. Tunsin, että outo kieli virtasi suoraan suoniini. Äärijärjestö Hamas pommittaa Israelin asutuskeskuksia, Israel vastaa iskemällä Gazaan ilmasta, mereltä ja maasta. Hän teki moottorinosia kibbutsin ensimmäisessä konepajassa. Äitini sanoi aina, että lakatkaa itkemästä mennyttä ja murehtimasta sitä, mitä teillä ei ole, ja päättäkää mitä haluatte tehdä. Harva tulijoista tajusi, että kibbutsi asettui kotoaan häädettyjen arabien maille. Tali Shner kirjoittaa minulle sähköpostitse, että yleinen tunne Lohamei Ha Getaotissa on syvä turhautuminen. Monille se riitti: He hakivat kibbutsielämästä ennen kaikkea turvaa ja järjestystä kokemiensa kauhujen jälkeen. Hän tuli katsomaan entisiä maitaan, näytti appelsiinilehdon kätköissä sijaitsevan vesipumpun paikan ja neuvoi miten sitä käytettiin. Käytännössä vasta kibbutsin yksityistäminen muutama vuosi sitten vapautti hallintoa ja asukkaiden arkea. – Kukaan ei kysynyt haluanko opettajaksi. – Museon ja kansanmurhan uhrien muistoalueen perustamisesta väiteltiin aikanaan kiivaasti. Joukko upseerikoulutettavia sotilaita kuuntelee luentoa Auschwitzin keskitysleirin pienoismallin ympärillä. – Kuulin jiddishiä vain purim-juhlan aikaan, kun ukot konjakkia juotuaan alkoivat lauleskella. Kun viikunat ja rypäleet ensimmäisenä kesä- Upseerikoulutettavat sotilaat ovat luennolla kibbutsin museossa Auschwitzin keskitysleirin pienoismallin ympärillä. Autoin häntä ompelemaan ja kuuntelin hänen kertomuksiaan. Se on muistomerkki kansanmurhassa menehtyneille 1,5 miljoonalle juutalaislapselle. Monet israelilaiset todella uskovat sotilaalliseen ratkaisuun, minä en. – Olemme hyvin väsyneitä tähän. Oli niin paljon haavoja ja muistoja, jotka piti paikata ja valtava huoli, selviäisimmekö”, Tali Shnerin anoppi Sara Shner tiivisti asukkaiden silloisia tuntoja kibbutsin muistelmateoksessa. Kibbutsilla se tarkoitti traktorinkuljettajia sekä taistelijoita. Tali Shner on johtanut vuonna 1995 perustettua lasten museota Yad Layeledia. On kuitenkin eri asia vallata toisten maita. Valtaosa perustajajäsenistä oli nen oli rangaistuksen uhalla kielletty, koska heprea haluttiin palauttaa eläväksi kieleksi. Monet perheet elivät koko elämänsä umpiossa kibbutsilla. – Eräs Auschwitzista selvinnyt rouva teki aina parhaimmat karnevaaliasut. – Lapset vertailevat kaikkialla kenen isä on tärkein. – Useimmilla meistä on turvahuone taloissamme. – Elämä on niin monimutkaista. Lohamei Ha Getaotin tärkein tulolähde on kasvisruokia valmistava tehdas. 10 M AT K AL L A K o t i m a a 7. Shnerin isä Emil Hundert pakeni sodan aikana Neuvostoliittoon, jossa hän työskenteli ammustehtaassa ja kaivoi panssariesteitä. Lisätuloja tuovat meijeri, matkustajakoti, hedelmä- ja viinitarhat sekä broilerihautomo. Vanhempamme halusivat, että minä ja kolme sisartani eläisimme normaalia elämää. Korczak oli edistyksellinen kasvattaja, joka uskoi vuorovaikutukseen, ryhmätöihin ja lasten oma-aloitteellisuuteen. Hänen miehensä Moshen vanhemmat Zvi ja Sara Shner perustivat museon ja pitivät sitä yllä vuosikymmenten ajan. Hän piilotteli puolalaisen perheen suojissa viiden muun sukulaisen kanssa sodan loppuun asti. Olimme menettäneet omaisemme ja kotimme. Suuri osa ruoasta on omasta takaa. Ihmiset haluavat elää rauhassa. Pohjoisessa Lohamei Ha Getaotissa ilmatorjuntasireenit ovat soineet vain kahdesti. nä alkoivat kasvaa, kibbutsiin ilmestyi yllättäen Ahmad -niminen palestiinalainen. Shner tunsi surua katsoessaan muurin rakentamista. Suurin osa geton asukkaiden omaisista murhattiin tällä keskitysleirillä. 2 0 1 4 – Tunnen vasta nyt voivani päättää itse omasta elämästäni. Lopulta päädyttiin siihen, että se on tärkeä muistaa, Tali Shner kertoo. Israelin historia on täynnä eri syistä hukattuja, mutta myös vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia rinnakkaiseloon arabinaapurien kanssa. Mietittiin, onko hyvä, että lapset joutuvat aina elämään holokaustin varjossa. Ammattikasvattajat ottivat heidän paikkansa. Se määrättiin minulle, sillä hyvä. Teimme matkoja eri puolille Israelia. Hän lähti oppilaittensa kanssa yhdessä keskitysleiriin ja tuli surmatuksi siellä. Tapaamisemme jälkeen Israelin ja palestii- nalaisten välit ovat kiristyneet täysimittaiseksi sodaksi Gazassa. Hän päättää muistelmansa näin: ”Tärkein syy, miksi kerron nuorille mitä silloin tapahtui on, että he ymmärtäisivät vihan arabilapsia kohtaan olevan aivan samaa kuin viha, joka silloin kohdistui juutalaislapsiin.”. Pienimmätkin asiat päätettiin aina kibbutsin yhteiskokouksessa. Kibbutsin jäsenet saivat perheelleen asunnon, ateriat, vaatteet, koulun ja terveydenhoidon ilmaiseksi. Pitaleipäkorien vieressä metallikaukaloissa on salaatteja, oliiveja, falafelpyöryköitä ja hummustahnaa. Onneksi poikani palasi juuri komennukseltaan etelästä. Vastikkeeksi yhteisö omisti heidän aikansa, energiansa ja melkeinpä ajatuksensakin. – Äidit kärsivät kovasti siitä. Jiddishin puhuminen oli rangaistuksen uhalla kielletty, koska heprea haluttiin palauttaa eläväksi kieleksi. Iloinen karnevaalijuhla purim tarjosi muutenkin tilaisuuden ottaa selvää vaietuista asioista. Katkera menneisyys ja epävarma tulevai- suus kohtaavat museon hämärässä ja ikkunattomassa kellarikerroksessa. Shner tunsi olevansa pienestä pitäen seimen, koulun ja asuntolan lapsi. ”Meitä ei kiinnostanut kuin oma kohtalomme. ”muita”: natsien vainoja Neuvostoliittoon paenneita juutalaisia sekä keskitysleirivankeja. – Meidän perheemme oli erilainen. Vanhemmat tarvittiin töihin. Tali Shner ei ole varma, voiko tämän päivän Israelin miehitetyissä siirtokunnissa maata valtaavia juutalaisia rinnastaa alkuaikojen kibbutsilaisiin. Äiti Lila Hundert salakuljetettiin pois Grodnon getosta piikkilanka-aidan raosta. Vasta kun töille oli riittävästi tekijöitä, voitiin harkita asukkaiden päästämistä koulutukseen, harrastuksiin tai kibbutsin ulkopuolisiin töihin. Miehiämme on kutsuttu armeijaan, ja olemme heistä huolissamme. 8 . Vanhempani puhuivat kansanmurhasta vain kysyttäessä, mutta isäni rakasti kertoa elämästä ennen sitä. Se kuulosti hyvin eksoottiselta. Tali Shner on syönyt kibbutsin yhteisruokalassa lounaansa lähes koko elämänsä ajan. Gettotaistelijoita ja partisaaneja ihailtiin kibbutsilla. Siellä ratkaistiin myös Tali Shnerin harrastukset ja ammatinvalinta. Kibbutsi on kutsunut perheitä ”kesälomalle” etelän pommituskohteista. Kibbutsin koulussa sovellettiin Varsovan geton lapsia viimeiseen asti opettaneen Janusz Korczakin ajatuksia. Lautasten kilinä kimpoilee kaikuina suuren Kaikkien yhteisen kielen jiddishin puhumi- teollisuushallin kaltaisessa salissa. Tali Shner siteeraa viime talvena kuollutta Lohamei Ha Getaotin kibbutsin viimeistä gettotaistelijaa, nuorena tyttönä vastarintaliikkeen kuriirina toiminutta Havka Folman Rabaa. Jotkut toki uhoavat typerästi, että pitää vain iskeä Gazaan ja tappaa kaikki Hamasin jäsenet. – Varmaan heidän pyrkimyksissään on jotain samaa. Israel rakentaa paraikaa palestiinalaisalueiden ympärille 700 kilometrin mittaista eristysmuuria. Tiedämme, että jossain täytyy olla ratkaisu, mutta kestää kauan ennen kuin löydämme sen
Kun. 6 Uudessa testamentissa Gazasta puhutaan vähän, vaikka kaupunki kukoisti vielä roomalaisaikanakin Apostolien teoissa kaupunki kuitenkin mainitaan kertomuksessa, jossa evankeliumi lähtee Pyhältä maalta Afrikkaan etiopialaisen hoviherran kasteen myötä: ”Herran enkeli puhui Filippokselle: Lähde etelään päin ja mene tielle, joka vie Jerusalemista Gazaan ja on autio. Israelilaisten maahan ei jäänyt jäljelle ainoatakaan anakilaista; heitä jäi vain Gazaan, Gatiin ja Asdodiin.” (Joos. 16:3). Israelilaiset eivät pitkään aikaan kyenneet näitä kaupunkeja ainakaan pysyvästi valloittamaan, vaikka filistealaiset lopulta saatiinkin pysymään aisoissa. Sen tähden minä sinkoan tulen Gazan muureihin, ja se nielee kaupungin palatsin.” (Aamos 1:6–7). Raamatun mukaan Gaza oli hänen val- takuntansa etelärajoilla: ”Hänen hallinnassaan olivat alueet Eufratilta asti, Tifsahista Gazaan saakka. 5:1) filistealaiskaupungit nimittäin maksoivat Salomolle veroa. Hän julisti heidät kaupunkeineen Herralle kuuluvaksi uhriksi ja tuhosi heidät. 5:17–25; 8:1). 11:21–22). Myöhemmin kauniin Delilan juonien vuoksi filistealaisten vangiksi jäänyt Simson sokaistiin ja vietiin Gazaan pyörittämään kahlehdittuna jauhinkiviä (Tuom. Filippos lähti sinne. Sellaisena kaupunki on päässyt myös Mika Waltarin romaaniin Sinuhe egyptiläinen. Sam. Raamatussa Gaza (vanhoissa suomennoksissa myös Gassa) mainitaan ensimmäisen kerran kanaanilaisena kaupunkina Haamin pojasta Kanaanista polveutuvien kansojen luettelossa (1.Moos. 10:18–19): ”Kanaanilaisten heimot hajaantuivat sittemmin, ja kanaanilaisten alue ulottui Sidonista Gerarin suuntaan Gazaan saakka sekä Sodoman ja Gomorran, Adman ja Seboimin suuntaan Lesaan saakka.” 2 Gustav Dore Hieman myöhemmistä ajoista kertoo esimerkiksi Joosuan kirja. Kokonaisia kyliä he ovat tyhjentäneet ja luovuttaneet niiden väen edomilaisille. Jo kuningas Daavid oli voittanut filistealaiset niin, että heistä ei myöhemminkään ajoittaisesta aseidenkalistelusta huolimatta enää ollut koskaan todellista uhkaa juutalaisille (2. Hän oli käynyt Jerusalemissa pyhiinvaellusmatkalla ja oli nyt palaamassa kotiin, istui vaunuissaan ja luki profeetta Jesajan kirjaa.” (Apt. 4 Israelin suurvalta-ajan kuningas Salomo hallitsi laajaa kuningaskuntaa. Kun. varteen sijoittuva Gaza on ollut asuttu jo pronssikaudella, jolloin se oli egyptiläinen rajalinnoitus. 5:4). 8 . Gazan nimi on piirtynyt Danin heimoon kuuluneen israelilaisen sanka- rin ja tuomarin Simsonin nimeen. Tai ovatko samat jakeet Raamattua kirjaimellisesti tulkitseville kristityille nyt keskeisiä. 5 Profeetta Amos toimi Israelissa vuosina 760–750 eKr. Aamos on profeetta, joka oikeudenmukaisuuden ohella korostaa Jumalan tekemää Israelin valintaa: ”Vain teidät minä olen ottanut omakseni kaikista maailman kansoista. Raamatun mukaan Simson vieraili Gazassa prostituoidun luona ja repäisi kaupungista lähtiessään kaupunginportin ovet hartioilleen ja kantoi ne Hebroniin saakka vuorenhuipulle (Tuom. Gaza on vanha taistelutanner. Olisi mielenkiintoista tietää, missä määrin uskonnolliset tai maallistuneetkin juutalaiset tänään lukevat Raamatusta Gazaa koskevia jakeita. Toisaalta Aamos lukee ankarat tuomion sanat myös monille Israelin naapurikansoille. 8:26–28). Esimerkiksi anakilaiset tuhottiin, mutta: ”Samoihin aikoihin Joosua lähti sotaretkelle hävittääkseen anakilaiset vuoristosta, Hebronista, Debiristä, Anabista, kaikkialta Juudan vuorilta ja Israelin vuoristosta. Gaza kuulee Aamokselta, mitä sen rauhaan kuuluu: ”Näin sanoo Herra: Koska Gaza on tehnyt rikoksen rikoksen jälkeen, en päätöstäni peruuta. 3 Gaza oli pronssi- ja rauta- kausien taitteessa vuosisatojen ajan merkittävin Palestiinan rannikon filistealaisten kaupungeista. M AT KAL L A K o t i m a a 7. Joosuan kirjan mukaan Egyptistä tulleet israelilaiset heimot kävivät tulevaa aluettaan Joosuan johdolla valloittaessaan jatkuvia sotia paikallisia kanaanilaisia ja filistealaisia pikkukuninkaita vastaan. Simson vietiin Gazassa myös näyttelyesineeksi Daagon-jumalan kunniaksi pidettyihin juhliin. Muita olivat Aškelon, Ašdod, Ekron ja Gat. Ettei vain ollut enne. 16:25–30). 2 0 1 4 11 Kuusi Gazaa Raamatussa 1 Kaupunki Nykyisin uutisissa päivittäin esiintyvä Gaza on ikivanha kaupunki, jonka sotahistoria esiintyy usein Raamatussa. Välimeren rannan kauppareitin Simsonin itsemurhaisku filistealaisten juhlatalossa Gazassa. Jussi Rytkönen Lähdeteoksena käytetty: Heikki Palva: Raamatun tietosanasto (WSOY, 1995).. Gazassakin on tietenkin sen pitkän historian aikana ollut pitkiä rauhan jaksoja, mutta kaupunkivaltion väkivaltaista historiaa ajatellen on kuitenkin symbolista, että se on kuitenkin elänyt myös rauhan aikaa – myös Israelin kanssa. Kuvitus Gustave Dorén kuvaraamatussa. Sen kuvaus Kanaaninmaan valloituksesta on tosin kirjoitettu paljon myöhempänä aikana, mutta pitää ainakin osittain yhtä esimerkiksi arkeologisten löytöjen kanssa. Juuri silloin sitä tietä tuli mahtava etiopialainen hoviherra, eunukki, joka hoiti Etiopian kuningattaren eli kandaken koko omaisuutta. Raamatun mukaan (1. 16:21). Hän kuitenkin surmasi tuhansia vangitsijoitaan – ja itsensä – sortamalla mahtavilla voimillaan maahan juhlien väen täyttämän rakennuksen (Tuom. Hallitsijana oli tuolloin Jerobeam II. Eufratille asti hän hallitsi kuninkaita, ja joka puolella vallitsi rauha.” (1. Sen tähden minä vaadin teidät tilille kaikista vääryyksistänne.” (Aamos 3:2). Daavid tai Salomo eivät varsinaisesti liittäneet filistealaiskaupunkeja alueisiinsa, mutta ilmeisesti myös Gaza oli vasallisuhteessa Salomon valtakuntaan
Kaikilla on Ilelle asiaa, ja Ilellä on jokaiselle vastattavaa. Illan aikana Ile kertoo tarinoita ystävyydestä ja elämän tapahtumista. Elina halusi antaa sellaisen miehelleen. Kolme päivää kirkkokonsertin jälkeen hän istuu kotkalaisessa ravintolassa, saa eteensä annoksen kanaa ja punaviiniä. Uskossa tärkeää on myös tieto siitä, etteivät isä Juha, ystävä Kari ja muut maan päältä lähteneet ole kadonneet olemasta. Se on yksi konsertin teema. Karin vaimo Pia Viheriävaara antoi ristin ystävälle, kuten Kari oli halunnut. K teksti: Ulla-Maija von Hertzen & kuva: johannes wiehn otkan kirkossa on kuuma. Olin yllättynyt ja otin haasteen vastaan. Hän opetti pojalle iltarukouksen, joka on kuulunut Ilkan jokaiseen iltaan siitä lähtien. Kari tuli sitten takaisin, tempaisi paidan auki – ja siinä se oli. Molempien isät halusivat sitä. Ilkka Vainiota alettiin pilke silmäkulmassa kutsua kirkon sisäänheittäjäksi. Raskas risti oli täyttä kultaa, ja sen keskellä oli neliskanttinen smaragdi timanttien ympäröimänä. Hän näyttää siitä nauttivan. Anna ilo sydämeeni, taito hyvää oppimaan. On paljon tuttuja, on isän Juha Vainion tuttuja, ja etupenkissä istuvat rakkaat, äiti Taina Vainio ja vaimo Elina Vainio. Ilkan yhdessä Mika Toivosen kanssa sanoittamassa laulussa Isä lauletaan, että missä oletkin, sinut löydän myöhemmin, ei kadottaa voi koskaan ystävää. Pienet kädet yhteen liitän, voimastasi Jeesus kiitän. Alkamassa on Ilkka Vainion & Matkakumppaneiden Ystävän risti -kirkkokonsertti. Poissa ovat nauru ja itsevarmuus, jonka takia moni pitää häntä jopa leuhkana. Tämä erityinen vieras, äiti, ja hänen vieressään istunut Elina-vaimo. – Minä olen aina kuulunut kirkkoon. Minun Jumalani on reilu Jumala. Karin kuoleman jälkeen syntyi laulu Ystävän risti, josta tuli myös teema kirkkokonserteille. Oikeanlaista ei tuntunut löytyvän millään. He kuuluvat siihen partioon, joka on enkeleinä taivaassa Jumalan kanssa. Vaikka Ilkka Vainio & Matkakumppanit on tehnyt jo 25 kirkkokeikkaa aiemminkin, esiintymisessä Kotkan kirkossa on aivan oma tunnelmansa. Ensimmäinen Matkakumppani-ilta oli Mäntsälän seurakunnassa vuonna 2012. Olen uskaltanut puhua uskosta. Pääosassa olivat Ilkka Vainion koskettavimmat laulut, otos yli tuhannesta levytetystä kappaleesta. Kotkassa Ilkka Ile Vainion tuntevat kaikki. Ne ovat itseään suurempia pieniä tarinoita, jotka täydentyvät kuulijan mielessä suuriksi kertomuksiksi. Ilkka Vainio syntyi Kotkassa vuonna 1960. 8 . Kirkko täyttyi kuulijoista. 2 0 1 4 Ile Vainio, kirkon sisäänheittäjä Kotkalaisen Ilkka Vainion koskettavat konsertit vetävät kirkon täyteen. Sitten hän katsoi etupenkkiä, hiljeni ja hämmentyi täysin. Minä puhun iloisen uskon puolesta, ihmisen täytyy nauttia elämästä ja pitää hauskaa eikä kulkea vihaisena. Yhteistyönä syntyi yli 200 laulua. He pyysivät minulta lauluista ja puheista koostuvaa kirkkokonserttia. Mummini Kaarina opetti minulle iltarukouksen, ja se on kuulunut jokaiseen iltaani lapsuudesta lähtien. Jotakin tuttua alttarille tulleessa Ilessä näkyi heti. Ilkka Vainion vuonna 2010 julkaistuun Siivet musteessa -kirjaan koottiin hänen puhuttelevia sanoituksiaan. Tällä kertaa alttarille astuu erinäköinen Ile. Kun Kotkan kirkossa oli vuorossa Äiti valvoo -laulu, juontajana toiminut Ilkka Vainio marssi alttarille. Haluan auttaa myös Yhteisvastuukeräystä, Ile miettii. Ystävyys oli ollut myös työtoveruutta. Rististä on tullut osa häntä itseään. Yhteisvastuukeräys ja Kirkkopäivät ovatkin Tapio Pajusen ja Jari Kupiaisen myötä vahvasti esillä Ystävän risti -konserteissa. Matka jatkuu. Kulje isän, äidin myötä, siunaa opettajan työtä. Lopulta se löytyi, hopeinen risti. Kaulassa on taas se sama risti, Ystävän risti, jota hän kantaa aina. – Olisi se helvetin tylsää, jos ei uskoisi. – Kun jompikumpi meistä lähtee ensimmäisenä taivaaseen, hän jättää toiselle ristin, Kari testamenttasi. Kun hän katsoo yleisöä, otsaan tulee kulmakarvojen myötäisiä kurttuja. Molemmat pojat kokevat, että he eivät tee omaa työtään isän varjossa, vaan jatkavat omanlaisinaan taiteilijoina. Rankempikin siipi hyväksyi sen. Kirja johti yllättävään jatkoon. Erään illan jälkeen Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja Tapio Pajunen, mies, joka lupasi äidilleen opiskella niin pitkään, ettei hänen koskaan tarvitsisi kerjätä, kommentoi näin: – Hieno homma. 12 M AT K AL L A K o t i m a a 7. Kirkossa soittamassa on Ilkan edesmenneen rakkaan ystävän Kari Tapion poika Jani Jalkanen bändeineen. Etupenkki oli tyhjä. – Papit tulivat kirjan kanssa levy-yhtiöön. Juha Vainio ja Ilkka Vainio ovat molemmat sydämeltään Kotkan poikia. Kari katseli sitä tuumivasti ja pitkään. Kuulijoita oli noin 2000. Ilkka näytti sitä kotimaassa ylpeänä ystävälleen Kari Tapiolle. Mutta kirkon pitäisi enemmän kertoa siitä, miten paljon sillä on tarjottavaa. Miestä jännittää. – Minäpä suunnittelen itselleni sellaisen ristin, että sua ja isä Mitroa risoo, Kari veisteli ja alkoi tuota pikaa suunnittelutyön. Meripäivien kiireiden keskellä on aikaa keskustella. Mukana oli Kirkkopäivien kehityspäällikkö Jari Kupiainen. Hän ilmoitti, että tänä iltana konsertissa on yksi aivan erityinen vieras. Hänellä on musta puku päällään. Kun farkkuasuinen, pitkä mies naurunvirneineen yrittää edetä kaduilla ja ravintoloissa, hänet pysäytetään kaiken aikaa. Konsertissa tulee joskus vastaan yllättäviä tilanteita. Ilkka Vainio tunnustautuu avoimesti kristityksi ja uskovaiseksi. Joulukuussa 2010 Ile sai suruviestin Karin pojilta. – Se iltarukous menee näin: Rakas Jeesus, askeleeni ohjaa tänään oikeaan. Väkeä on paljon, ja kun illan konsertin esitteitä heilutellaan viuhkoina, kansikuvan ristit lehahtelevat kaikkialla. – Tämä on ikuista ystävyyttä, Ile sanoi kirkossa ja kosketti ristiä. Matka jatkui kirkosta kirkkoon, ja jatkuu edelleen. Vuonna 2008 Ilkka ja Elina etsivät Maltalta ristiä. Jani Jalkanen jatkaa isänsä työtä ja Ilkka oman isänsä työtä. Se antaa ihmiselle paljon enemmän kuin moni tietää. – He ovat lentäneet taivaaseen, mutta kulkevat koko ajan tässä meidän matkassamme. Elämän tärkeimpiin ihmisiin kuului isoäiti Kaarina Vainio. Kuopion Kirkkopäivillä vuonna 2013 järjestettiin seuraava, suurempi konsertti
8 . Hän oli setäni Markku Vainion eno, mutta minullekin Mauno-eno. Ilkkaa alkaa naurattaa. Kerran joku tuli sanomaan, että olet sä hyvä sanoittaja, mutta et niin hyvä kuin isäsi. • Motto: Ei mennä shokkiin! • Tekee parhaillaan omaa esikoisalbumiaan. Facebookissa hänellä on 5000 kaveria. Ilon toisit jos täällä viel oisit, mut jatkamme nyt sun unelmaa. Kotka on Ilkka Vainiolle monin tavoin mer- KUKA. Pohjoisen pappi ja laulaja Mikko Salmi vihki heidät Kukourin linnakesaarella Kotkan edustalla. Ile Vainio tunnetaan vauhdikkaana, hilpeänä, avuliaana, ystävällisenä ja yltiösosiaalisena kaverina. Haluaisin olla rohkea, iloinen ja auttavainen. Eipä tainnut olla montaa ihmistä, joka sitä laulua ei olisi osannut.. Siihen Ile tokaisi, sen suurempia miettimättä: – Olen paljon parempi sanoittaja kuin sinä, ja sun isäsi oli parempi muurari kun sinä. Elina oli lähtenyt viemään häntä ambulanssilla sairaalaan. Laulussa Terveiset sinne taivaaseen Ilkka sanoitti näin: Lensit tähtiin, valos nähtiin, eikä nähty oo kirkkaampaa. Onneksi tilanteesta selvittiin säikähdyksellä. • Perhe: Vaimo Elina, lapset Paloma ja Akseli. – Juha Vainio ja Kari Tapio olivat mestareita. Me olemme Janin kanssa vasta harjoittelemassa. Itse asiassa hän on tavallaan samaa mieltä kuin tuo sanoja. Yksi Kari Tapion viimeisistä joulukonserteista pidettiin Kotkan kirkossa. Kirkossa oli kuuma, ja kaikki tämä sai aikaan sydämen rytmihäiriöt. Single on tulossa elokuussa ja albumi julkaistaan ensi vuoden alkupuolella. Ja meri on tärkeä, se tuo rauhan. – Olen rikas, koska mulla on paljon ystäviä, ja lisää tulee. Kotkaan liittyy paljon iloisiakin asioita. kittävä kaupunki, ja kirkon vieressä olevat sankarihaudat tuovat muistoja mieleen. 13 olivat poissa. Se Juha Vainion toive ei toteutunut. 2 0 1 4 Ile Vainio tunnetaan vauhdikkaana, hilpeänä, avuliaana, ystävällisenä ja yltiösosiaalisena kaverina. Häävalssina soi Juha Vainion rakastettu Kotkan poikii ilman siipii. Kotkan työväentalolla Juha Vainio aloitti viimeisen oman kiertueensa. M AT KAL L A K o t i m a a 7. Tehnyt yli 1000 laulun sanoitusta ja tuottanut parisataa kulta- ja platinalevyä. Ja tietysti se soi Ystävän risti -konsertin lopussa, kun Ile Vainio nousi johtamaan yleisön kokoista kuoroa. Olen ollut villi poika, ja päässä vilahti, että oliko se liikaa, kun villi poika puhui alttarilla, Ile väänsi tilanteen huumoriksi. Sama laulu soi usein myös kotkalaisissa hautajaisissa. – Viemme sinne jouluisin kukkia 20-vuotiaana kuolleen huipputaiteilija Mauno Miettisen haudalle. Vähän niin kuin ääretön aava ympärillään Ilkka ja Elina Vainio viettivät häänsäkin vuonna 2010. Hetki sitten läheltä oli kuulunut ambulanssin ääni. Kotkalaisuus ja KTP ovat kunnia-asioita. Suuri osa kuulijoista ei saanut selvää puheista ja lauluista, ja paikallisen Kymen Sanomien tekstaripalstoilla oli seuraavina päivinä närkästyneitä mielipiteitä. Äiti oli ennen konserttia ollut kovin latautuneessa ja jännittyneessä mielentilassa. Yllättävää oli myös, että muusikoiden oma äänentoisto petti konsertissa. Kun häneltä silloin kysyttiin, mistä hän unelmoi, vastaus tuli hiljaisella äänellä: – Että saisin aloittaa täältä Kotkasta vielä seuraavankin kiertueen, näiden samojen kavereiden kanssa. En halua loukata toisia, mutta joskus olen kärsimätön ja minulla on terävä kieli. • Ilkka Vainio Ikä: 53 vuotta • Asuinpaikka: Espoo • Työ: Sanoittaja ja tuottaja. – Ensin tuli mieleen, että häpesikö äiti minua
Sauva on repun lisäksi vanha pyhiinvaeltajan tunnus, kävelysauvat ovat hyvä vaihtoehto. Me jätämme sen nyt väliin ja säästämme matkassa noin 50 kilometriä. Hän kertoo myös, että pyhiinvaellus suuntautuu usein jollekin pyhälle paikalle kuten apostoli Jaakob vanhemman haudalle Santiago de Compostelassa. Pyhän Birgitan reitti on ensimmäinen Suomen ja Ruotsin välinen pyhiinvaellusreitti. 14 MAT K AL L A K o t i m a a 7. Jo Isohaaran voimalaitoksen kohdalla matkalla Tornioon rankka sadekuuro piiskaa auton tuulilasia. Tornionlaakson rikas hengellinen historia, kaunis luonto ja raja-alueen monet kirkot luovat sopivan perusrakenteen reitille. Lyhyempi reitti on myös help-. 2 0 1 4 Ekumeeninen pyhiinvaellus Kahdeksan kilometrin pituinen pyhiinvaellus Tornion ja Haaparannan välillä sopii harjoitukseksi myös pidempiä vaelluksia suunnitteleville. Heidän kokemuksiaan on mukava kuulla. Ritva ja Asser Miettunen sekä Hilkka Knuuti ja Jaakko Huoviala ovat myös vaeltaneet Santiagon reitillä. Teksti: Riitta Ahonen & Kuvat: Kemin Kuvaamo - Mika Ahonen P yhiinvaeltajajoukko saatiin kokoon helposti. Osa on kokeneita pyhiinvaeltajia, kuten Maija Rask, joka on vaeltanut Santiago de Compostelan reitin kokonaisuudessaan. Kesän oikukkaat säät hiukan jännittävät kaikkia osallistujia. Aurinko lämmittää mukavasti ja sujautan monen muun tavoin takin reppuun. Osalle Pyhän Birgitan reitti on ensimmäinen, ja siksi mielenkiintoinen vaelluskokemus. Tänä kesänä tähän noin kahdeksan kilometrin mittaiseen reittiin otettiin mukaan myös Karungin kirkko Ruotsin puolella. Pentti Korpela on vaeltanut Ranskan puolelta saakka Atlantin rannalle, liki 900 kilometriä. Kesäisenä sunnuntaina kaksitoista innokasta kemiläistä pyhiinvaeltajaa lähti sitä testaamaan. Pyhiinvaellus on ollut minulla pitkään mielessä ja tässä sitä on hyvä kokeilla, kertoo Tuulikki Knuuti. Diakoni Johanna Wennerström siunaa meidät matkaan Pyhiinvaeltajan rukouksella. Lähdemme vaeltamaan Alatornion kirkol- ta kohti Tornion keskustaa. Itse poistin sadeviitan repusta juuri ennen kotoa lähtemistä ja kadun sitä hyvin pian. – Lähdin mukaan, kun tiesin, että tällä vaelluksella on mukana Espanjassa käyneitä. 8 . Reppuun on pa- kattu juomapullo ja pientä evästä. Pyhän Birgitan reitti on ensimmäinen Suomen ja Ruotsin välinen pyhiinvaellusreitti ja siksi ainutlaatuinen
päivänä 2013 että vaeltajat voivat pyytää Jumalalta voimaa ratkaista itseään askarruttavia kysymyksiä ja määrittää elämänsä suunta. Voi tehdä kahdeksan kilometrin kävelyn kuten me tänään. Vaellusreitti kulkee Tornionjoen reunustaman luonnonkauniin Parasniemen kautta aivan Tornionjoen rannan tuntumaan. Kävelin edellä otsalamppu otsalla, muut tulivat perässä. Pyhiinvaelluksen taustalla on usein tarve hiljentymiseen, mietiskelyyn ja sisäiseen rauhaan. – Tässä tulee yhteenkuuluvuuden tunne, me olemme yhteistä tietä kulkemassa. 3 – Kolmas kirkkokohde Tornion ortodoksikirkko. Yhdessä matkan tekeminen muistuttaa hieman retriittiä, vaikka samalla haluttaa jutella muiden kanssa, kertoo Kaisu Näykki. Maija Raskin mielestä vaellusreitin pituus ei vaikuta kokemuksen syvyyteen. Pyhän Birgitan reitti on ekumeeninen eli kai- kille kristillisille kirkoille ja seurakunnille yhteinen. Siellä on paljon mäkiä ja nousua, jotka vaativat Reitti: 1 – Lähtö Alatornion kirkolta. – Se on elämän jakamista. Ylitämme komean Tornionjoen kävelysiltaa pitkin. Aurinko on paistanut lämpimästi koko tähänastisen vaelluksen ajan. Hitaasti kulkeminen, vapaus, jakaminen ja hengellisyys kuvastavat vaelluksen luonnetta. Santiagossa lähdimme vaeltamaan puoli kuuden aikaan aamulla. Raskin mielestä ajatusten vaihtaminen kävelyn aikana on tärkeä osa vaellusta. 2 – Toinen kirkkokohde Tornion kirkko. Piispa Samuel Salmi totesi Pyhän Birgitan reitin vihkimistilaisuudessa toukokuun 25. – Pyhiinvaellus on matka omaan itseensä. Pyhä Birgitta on Birgittalaisjärjestön perustaja ja paavi Johannes Paavali julisti hänet Euroopan suojelupyhimykseksi vuonna 1999. Tärkeää on keskustella ihmisten kanssa, joita ei entuudestaan tunne. Reittiesitteessä juuri jokirannat on merkitty meditaatiopaikoiksi. – Halusin kokeilla, mitä pyhiinvaellus on. Silloin olimme hiljaa. 4 – Viimeisenä kohteena Haaparannan kirkko.. 2 0 1 4 15 vie naapurimaahan Entinen kansanedustaja ja opetusministeri Maija Rask on kokenut pyhiinvaeltaja. Tornionjoki ylitettiin kävelysiltaa pitkin. Se ei ollut kuitenkaan yksinkävelyä vaan rukousta. Silti matkan edetessä jokainen voi ajatella välillä omia asioitaan ja selvitellä mitä mielen päällä on, sanoo Tuulikki Knuuti. M AT KAL L A K o t i m a a 7. Tämä reitti on helppo verrattuna vaikka Santiagoon. Minulle rakkaat ihmiset kävelivät mukanani, Rask toteaa. Nimivalintaan vaikutti juuri se, että 1303–1373 elänyttä Pyhää Birgittaa muistel- laan kirkon ykseyden puolestapuhujana. 8 . Ei tarvitse välttämättä kävellä 20–30 kilometriä päivässä kuukauden ajan, kuten Santiagossa teimme. Apteekin puiston kautta saavumme ensimmäiseen levähdyspaikkaan Aino-puistoon. po toteuttaa ilman sen kummempia ennakkosuunnitelmia esimerkiksi yöpymisestä. Kävelyvauhdilla naapurikaupunki näyttäytyy eri tavalla kuin tavallisesti, jolloin moni huristelee autolla kohti Haaparantaa tai Tornion kauppakeskusta. – Sitä luulee tuntevansa naapurikaupungin, mutta ei välttämättä tunnekaan
Meidän vaelluksellemme tulee kaikkiaan neljä kirkkoa, joista seuraava on Tornion vuonna 1686 käyttöön otettu, ainoa nykypäiviin säilynyt pohjalaismallinen tukipilarikirkko. Tornion ortodoksikirkko eli Pyhä apostolien Jaakko Huoviala ja Hilkka Knuuti ovat vaeltaneet myös Santiago de Compostelan reitin. Pääsemme hetkeksi katselemaan kaunista kirkkoa, veisaamme yhdessä Suvivirren ensimmäisen säkeistön ja Patronen siunaa meidät loppumatkalle. Johanna Wennerström siunaa meidät lopuksi. 16 M AT K AL L A K o t i m a a 7. erilaista kuntoa, sanoo Jaakko Huoviala. Tänä vuonna mukaan otettiin myös Karungin kirkko Ruotsin puolelta, jonne vaellusmatkaan tulee lisäpituutta noin 50 km. 2 0 1 4 Isä Marko Patronen otti vaeltajat vastaan Tornion ortodoksikirkossa. Myös kouluihin on oltu yhteydessä Ruotsin puolella. Hän lähti pari vuotta sitten vaimonsa Hilkka Knuutin kanssa Santiagoon hakemaan erilaista lomaa, jossa voi kokeilla omia rajoja. Meditaatiopaikoiksi on merkitty jokiranta, Apteekin puisto, Victoriantori, Haaparannan tori ja museot. Kirkkoa on sanottu Ruotsin rumimmaksi ja myös kauneimmaksi kirkoksi – vaalea sisäpuoli muodostaa täydellisen vastakohdan sen tummalle ulkokuorelle ja myös symboliikan taivaallisesta valkeudesta. Jumala olkoon ympärilläsi suojelemassa sinua pelon aikana. Tornion ja Haaparannan seurakunnat ovat tähän mennessä järjestäneet kolme yhteistä vaellusta. Jumala olkoon sisälläsi lohduttamassa sinua, kun olet surullinen. Pitkien matkojen käveleminen antaa tilaa ajatuksille ja mietiskelylle. Kirkon esittely on suomenkielinen. Kun poistumme Haaparannan kirkosta ja kotimatka Kemiin alkaa, ryöpsähtää taivaalta melkoinen sadekuuro! Vaeltajien kesken herää keskustelu, että tästä vaelluksesta pitää tehdä vuotuinen perinne. 040 728 6911 ja www.haparandatornio.com Jokaisessa ruotsalaisessa kirkossa on suomenkieliset virsikirjat, joista veisaamme, paitsi pyhiinvaellusvirren Maa on niin kaunis, myös useita muitakin virsiä. Kaikki seurakuntien välinen yhteistyö rajan yli on ekumeenista. Sen varrella on kolme suomalaista ja yksi ruotsalainen kirkko. Seuraavaksi saavumme Victorian torille, jossa ylitämme Ruotsin rajan. Vaellusoppitunti olisi erinomainen tapa tutustua naapurimaan kirkolliseen elämään, kertoo Peter Hagström Tornionlaakson Neuvostosta minulle myöhemmin.. Vaeltajajoukon yhteenkuuluvuuden tunne on vahva. Lisätietoja diakoni Johanna Wennerström, puh. 8 . Reittiä voi hyvin lähteä vaeltamaan omin päinkin, valita sopivan osuuden tai kävellä koko matkan. Suomen itsenäistymisen jälkeen kirkon käyttö loppui, mutta se vihittiin perusteellisen kunnostuksen jälkeen uudelleen käyttöön vuonna 1987. Mukaan voisi ehkä ottaa vielä Kemin ja Keminmaan kirkotkin, jolloin vaelluksesta tulisi kahden päivän mittainen, sanoo Ritva Miettunen. Jumala olkoon takanasi varjelemassa sinua kaikilta pimeiltä voimilta. Fakta Pyhän Birgitan reitti on ensimmäinen Suomen ja Ruotsin välinen pyhiinvaellusreitti. Reitin pituus Tornion ja Haaparannan kaupunkien välillä on noin 8 km. Hän olkoon yläpuolellasi niin kuin aurinko taivaalla ja siunatkoon sinua voimallaan. – Vanhoissa, pienissä kyläkirkoissa oli rauhaa, ja ne olivat erittäin vaikuttavia, Huoviala jatkaa. Seuraava yhteinen reen. – Kiva, kun reitti oli merkitty. vaellus on 21.8.2014. Jumala olkoon allasi ottamassa sinua vastaan, jos lankeat. Kirkkojen aukioloajat on hyvä tiedustella etukäteen, mikäli haluaa vierailla niissä. Diakoni Johanna Wennerström avaa vaeltajajoukolle Tornion seurakuntatalon ovet, jotta pääsemme nauttimaan eväät pöydän ää- Pietarin ja Paavalin kirkko rakennettiin 1848 aikana, jolloin Suomi oli Venäjän suuriruhtinaskunta. Tornionlaakson Neuvostossa ollaan avoimia reitin laajentamiselle Kemin ja Keminmaan suuntaan. Kirkossa on alkamassa kastetilaisuus, joten kirkkoherra Marko Patronen on paikalla ja ottaa meidät vastaan. Vaellusreitti seuraa taas Tornionjokea, ja ihastelemme toisella puolella näkyvää Suomen rantaa sekä Alatornion kirkkoa, josta lähdimme liikkeelle. Vaeltajajoukon yhteenkuuluvuuden tunne on vahva. Jumala olkoon edelläsi ja osoittakoon sinulle oikean tien. Saamme istahtaa tovin kirkon penkeillä ja kuunnella kirkon esittelyn. Haaparannan kirkko on viimeinen etappimme. Muutama vilvoittava sadepisara huuhtelee hikeä kasvoilta, mutta ei kastele meitä. Jumala olkoon vierelläsi ja kiertäköön kätensä sinun ympärillesi. Edessä on vielä matka läpi Tornion tunnelmallisen vanhan puutalokorttelin ortodoksikirkkoon ja rajan ylitys sekä vierailu Haaparannan kirkossa
Jukka Granstrom Nuoret ja vanhat käsi kädessä espoo Hoivakotivierailu sai riparilaiset pohtimaan omaa vanhuuttaan. Ensimmäinen kokeilu vierailusta toteutettiin viime kesänä ja hyvän palautteen rohkaisemana kokeilua päätettiin laajentaa. Pöytien ympäril- nään vuorossa on kiirastorstai. 2 0 1 4 17 Neea ja Joanna viettivät iltapäivän Eine Jaakkolan seurassa hoivakodissa. – Onhan se mukavaa käydä tällaisessa paikassa. Lehdistön läsnäolo ei tunnu nykyriparilaisiakaan hetkauttavan. perinteinen leirijumis, eli jumalanpalvelus, jonka nuoret järjestävät itse isosen avustuksella. siamme. AsukOhjelmassa on myös riparin kaat muistelevat oppitunteja, joilla karttakeppi heilui eikä vapaa-aikaa juurikaan vietetty. Konfirmaatiossa oli paikalla jopa lehdistöä. Kokemus sai nuoret myös ajattelemaan omaa vanhuuttaan. Rauni Hollst kiitteleekin nuoria sosiaalisiksi ja iloisiksi. Yksi yllättävä asia tuli kuitenkin esiin. tarvitsisi katua toinen toistaan Nuoret ovat hakädestä kiinni. – Ja kun heillä on monen kymmenen vuoden takaa juttuja, niin niitä on hauska kuunnella ja verrata nykypäivään ja omaan elämään, Emilia jatkaa. Rippikouluun ja konfirmaatioon osallistui myös lehtori Maija Isola, jota Hollst muistelee sympaattisena, rauhallisena ja pidettynä henkilönä. – Olin kuullut vanhemmiltani, että kuri olisi ollut tosi tiukkaa, mutta oli se ehkä vähän rennompaa kuin millaisen kuvan olin saanut, Neea kertoo. Espoon seurakuntien Korsiprojektissa rippikouluryhmät vierailevat hoivakodeissa. Leirijumiksissa käydään Espoon Kauklahden Elä ja asu -seniorikeskuksen ruokala on läpi kirkkovuoden juhlia ja tätäynnä väkeä. Asukas Rauni Hollst muistelee omaa konfirmaatiotaan Jyväskylän kaupungin kirkossa. M AT KAL L A K o t i m a a 7. Kahvipöytäkeskusteluissa vaihdettiin rippikoulukokemuksia ja iloittiin mustikoista. Tytöt kertovat, etteivät asukkaiden kertomukset tuntuneet aivan vierailta, sillä omatkin vanhemmat ja isovanhemmat ovat kertoneet juttuja omasta lapsuudestaan. 8 . keneet asukkaat Jumiksen jälkeen nautitaan huoneistaan alakerran ruokakirkkokahvit, jonka ääressä laan ja tarkoituksena on jutuskeskustelu soljuu runsaana. KäsilNuoret Espoon tuolä voimme mustoivoivat tikoiden tarmiokirkkoseurakunnan rippijoamisen lisäkomalta kouluryhmä on vanhuudeltaan, että si lohduttaa toisaapunut senisiamme. lukokemusten vertailu. Kun omassa pihapiirissä on lähinnä lapsia, niin on kiva tutustua vähän vanhempaankin sukupolveen, Neea kertoo. liumitekstistä, jossa Jeesus pe– Me keräsimme mustikat itsi opetuslasten jalat. Nurmiolisi tyytyväinen orikeskukseen sen kehotuksesmenneeseen vierailulle tuta riparilaiset ja tustuakseen ta- elämäänsä, eikä asukkaat ottavat lon asukkaisiin. mitään. Noora Wikman. Tänä kesänä yhdeksän espoolaista rippikouluryhmää on vieraillut hoivakodeissa eri puolilla Espoota. Jukka Granstrom Emilian mielestä asukkaiden kertomuksia oli hauska kuunnella. Pirkko Nurminen kertoo, että vierailua oli pohjustettu leirillä etukäteen ja nuorille oli tähdennetty erityisesti sitä, että he ovat odotettuja vieraita seniorikeskuksessa. Vierailua seuraavana päivänä Pirkko Nurminen kertoo riparilaisten olleen vaikuttuneita kokemuksesta. Puheessa se leirikeskuksen pihalta, kerpohditaan sitä, miten voimme too seurakuntapastori Pirkko käsillämme palvella toinen toiNurminen. Vierailut ovat osa seurakuntien yhteistä Korsi-projektia. tella kahvin äärellä ja laulaa Aiheena on lähinnä rippikouyhdessä. Riparilaiset Emilia, Neea ja Joanna kertovat, että seniorikeskukseen oli mukava tulla vierailulle. le kerääntyneiden asukkaiden Mustikoiden tarjoaminen lomassa pujottelee reilut pariliittyy Pirkko Nurmisen pukymmentä nuorta mustikoita heeseen kiirastorstain evanketarjoilemassa. Paluumatkalla nuoret olivat puhelleet iltapäivän tapahtumista innostuneesti ja kysyttäessä kaikki olivat sitä mieltä, että vierailu kannatti ja myös tulevien riparilaisten tulisi päästä vastaaville vierailuille. Nuoret kertovat muun muassa konfirmaatiolahjatoiveistaan. – Nuoret toivoivat omalta vanhuudeltaan esimerkiksi terveyttä ja läheisiä ystäviä, ja että olisi tyytyväinen menneeseen elämäänsä eikä tarvitsisi katua mitään. Kokemusta hyödynnettiin myös rippikoulun diakoniaa käsittelevällä oppitunnilla
Kirjoittaja löytää myös mökkeilystä syvempiä merkityksiä. Minerva. Hän syventää teemaa filosofien, kuten Gaston Bachelardin ja Julia Kristevan, ajatuksilla siitä, miten asumme paitsi rakennuksessa myös itsessämme. Tällä kertaa palvelutalossa käynnistyy ulkoistettu putkiremontti ja jossain vaiheessa osa asukkaista muuttaa kommuuniin Hakaniemeen. Perheellä on myös poika, joka opiskelee Turun akatemiassa. Armovuodessa Karhinpään kappalainen Anders Gottleben kuolee yllättäen ja perhe saa niin sanotun armovuoden. ”Jos Närpiön apupappi on määrätty tulevaksi puolisokseni, saa hän muuten olla millainen tahansa, kunhan antaa minun olla rauhassa”, leski sanoo. ”Ei kotia saa lahjaksi, / ei edes onnen aikoina. Hänestä ei kuitenkaan taida olla tukea tai turvaa. Totuuden siemeniä sisältäviä nuolenkärkiä sinkoiltiin Toisen osan tosikertomukset kesämökeiltä ovat osin hulvatonta luettavaa. Schildts&Söderströms 2014 kirjassa sen verran raikkaasti, että vanhusten kohtelu suomalaisessa yhteiskunnassa alkoi hirvittää. Mökkiamatsonit on tehokas naislaji, joka puhkeaa täyteen kukkaan alkeellisissa oloissa. Jouko Varonen Anna Misko: Armovuosi. Siksi jokainen matka on myös matka itseen. Nauraakin saa. Mökki edustaa toiseutta, joka kuvastaa oman itsen arjessa piiloon jääviä puolia. MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Ma–pe 9–17 puh. Risti on pakattu kauniiseen, yksilölliseen perulaiseen kangaspussiin. Kirjoittajan terävä havainnointikyky yhdistettynä laajaan sivistykseen ruokkivat jälleen lukijaa. Suom. Matkalla putoamme tavanomaisista kehyksistämme. Närpiön apupappi tuleekin katsomaan paikkoja ja kohta on lesken edessä valinnan paikka. Ajankuva on hieman perustelematonta, mutta riittävän kiinnostavaa. 020 754 2350 www.sacrum.fi Kirkkoherran perhe pulassa Anna Miskon Armovuosi aloittaa 1700-luvulle sijoittuvan historiallisen romaanitrilogian. Kirjoittajan tyyli on viihteelliselle lukuromaanille ominaista ja lukijaystävällistä. Lisäksi hän kertoo omasta elämästään kotona ja perheen kesämökillä. Kirja onkin todellinen runsaudensarvi. 8 . Annmari Salmela Minna Lindgren: Ehtoolehdon pakolaiset. 2 0 1 4 KIRJAT Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Hufvudstadsbladetin kulttuuritoimittajana työskentelevä Ingström ammentaa Svenska litteratursällskapetin kansankulttuuriarkiston kokoamasta aineistosta, jota suomenruotsalaiset ovat kartuttaneet omilla kirjoituksillaan. Erityisesti jos on osa ”taantumayhteiskunnan hyvinvointivajetta tuottavaa ikääntymisongelmaa”. ARKKI-KIRJAT 26 00 KIRKON ULKOMAANAPU Hopearisti Perusta Käsityönä valmistettu upea hopeinen filigraaniristi Perusta. Aika näyttää millaisen keitoksen trilogian seuraavat osat saavat aikaan ja yltääkö sarja Utrion ja Hirvisaaren seuraan. Kyytiä kotihoidolle Tällä kertaa kirjailija Minna Lindgren kirjoittaa vanhusten kotihoidon tilasta, vääristä lääkityksistä ja eutanasiasta. Kirjoituksia kodeista. Helppoa se ei ole. Viimeisessä osassa Ingström kertoo nappitehtailija Ida Salinista ja hänen talostaan Villa Salinista. nipuolisen ja kiinnostavan käsittelyn Pia Ingströmin kirjassa Tunteilla on tilansa. Se millä tavoin asumme itsessämme, on jotain aivan muuta kuin itsensä ympäröimistä trendikkäillä kalusteilla. liittyviä merkityksiä. Jutustelevan kerronnan maustavat lukuisat viittaukset kirjallisuuteen, tutkimuksiin, tv-ohjelmiin ja lehtikirjoituksiin. 350 s. 335 s.. Tai oikeammin hän jatkaa palvelutalossa elävien vanhusten elämän kuvailemista romaanissa Ehtoolehdon pakolaiset. Ketju 40 cm. Kirjoituksia kodeista. Kolmiosaisen kirjan ensimmäisessä osassa Oikea koti, oikea elämä Ingström pohtii asumiseen ja omaan kotiin 3190 Sari Weckroth Sofronios Vangitseva historiallinen romaani ajanlaskumme alun Välimeren ympäristöstä, jossa uusi uskonto leviää hitaasti mutta vääjämättä. Ingström totetaa, että suomenruotsalainen lande-elämä ja suomenkielisten mökkeily ovat molemmat täynnä työtä ja kieltäymyksiä, mutta myös hillitöntä itsensä toteuttamista. Koti on enemmän kuin seinät Koti ja asuminen saavat mo- 32 90 Anneli Vainio Eksyvä löytää Matkustamisen ja matkallaolon tärkeydestä. Pia Ingströmin kertojanääni on humoristinen, älykäs ja syvällinen. Sen aikana pitäisi löytyä sellainen seuraaja, joka sitoutuu menemään naimisiin Gottlebenin tyttären tai lesken kanssa. / Sen hitaasti saa rakentaa / ja rakastaa myös murheessa.” Ingström lainaa huoneentauluissa käytettyä runonsäettä. Eikä matka ole matka ilman kotiinpaluuta. Teos. Ehtoolehdon pakolaisissa vakavana pohjajuonteena kulkevat hyvän ja pahan kuoleman pohdinnat kuin vanhusten kotihoidon tilakin. ”Sielu on asumus”. Kirjassa kuvataan myös lihallisen rakkauden tuntoja. 18 Y H DE S SÄ K o t i m a a 7. Silloin varsinkin pitää nauraa, niin kovaa, että päättäjien korviin kuuluu. Misko on antropologi, jolta on aiemmin ilmestynyt muun muassa romaani Mantsin poika, jossa liikutaan Valamon ja Mantsin saaren maisemissa. Mirja Hovila. Samaan aikaan myös nauratti. Se on jatkoa suursuosion saaneelle Kuolema Ehtoolehdossa -kirjalle, jossa vanhusten palvelutaloasumista ja sairaanhoitoa kuvailtiin värikkäästi. Tuija Tiihonen Pia Ingström: Tunteilla on tilansa
Tilanne olisi ilman rippikoulua vieläkin hurjempi. Konsertissa on jatkuva nelman mukana. Siunataanko siinä nousevaa polvea, onko rippikoulu vain johdanto nuoren kansan ensi rippiin, vai olisiko siinä kenties muistumaa katolisesta sakramentistakin. Esityksessä paiheidän mukaansa raskaitakin vaiheita. kisten virsien valinta tukee kokonaisuuden yhKonsertti herättää ajatuksen, millainen olisi tenäisyyttä. Erkon lausuntakilpailun voittanut Luonenpainojen ohella loppua kohden. Se on miltei 85 prosenttia ikäluokasta. eteenpäin menemisen jännite, joka nousee ääJ.H. Lausuntataiteilija Eevamartä kuitenkaan liikaa sivuraiteille. Luterilaisessa teologiassa ei olla varmoja tai yksimielisiä sii- tä, mitä rippikoulun päättävässä konfirmaatiossa tapahtuu. nuorta. Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi. Isostoimintaan osallistui yli 24 000 hieman vanhempaa nuorta. Hän on ammatiltaan psykiatrinen saitaivaassa olisi. teistyö vakuuttaa, että virsiä voi ja kannattaa Kolarin soittaessa urkuparvella, Luode-Salotulkita uudelleen esitettäväksi. Sen sijaan siirtymät kää ja pimeää hetkeä ei ole, etteikö siipaikasta toiseen vaatisivat pienhen osuisi toivon pilkahdus. Vastaavat kurssit tunnetaan tietysti jossakin muodossa kautta koko luterilaisen ja protestanttisen maailman, mutta tuskin missään muualla rippikoulu on niin hyvässä hapessa kuin täällä meillä. velle. Vain muutamia vuosia rippi- kouluiän jälkeen tuhannet konfirmoidut nuoret aikuiset eroavat kirkosta. Miksi rippikoulu ei kiinnitä nuoria nykyistä paremmin ja pysyvämmin seurakunnan elämään ja sen jumalanpalvelukseen. Työmuoto pitäisi julistaa suojeluun. pimeää teilijoiden ensimmäinen esitys hetkeä ei ole, etteikö oli Klaukkalan kirkossa viime Urkujen ja lausuntataiteilijan siihen osuisi toivon marraskuussa. Syitä on tutkittu. raanhoitaja. syvyyksistä -teoksen seuraavat esitykset ovat 25. kin yksi konsertin synnyttämisEsitysten välille on mahtunut tä tunnelmista. Äänentoisto on hyvä, vaikKonsertin ydin kiteytyy jo ka Luode-Salonen kääntyy selin Niin synkteoksen nimeen. Elämisen kipu ja raivokaan eivät Virpi Kirves-Torvinen jää hänen lausumanaan pintaraapaisuksi. Y HD E SSÄ K o t i m a a 7. Virpi Kirves-Torvinen Eheää improvisaatiota Konsertti Lausunnan ja urut yhdistävä virsi-improvisaatio puhuttelee. Rippikoulut päättävissä konfirmaatioissa myös sadat tuhannet kirkon jäsenet ovat yhdessä nuortensa kanssa osallistuneet Herran pyhälle ehtoolliselle. Pienestuu viiteen tuttuun Siionin virteen. Voimalliset urja Luode-Salosen ja kanttori Sulo Kolarin yhkusoolot värähtelevät selkäytimessä asti. Viime vuoden tilastojen mukaan rippikoulun kävi yli 48 000 Eevamarja Luode-Salonen ja Sulo Kolari eivät säästele itseään tai yleisöä tulkitessaan synkkiäkin tunteita. lokakuuta Hämeenlinnan kirkossa klo 18, Virsimaratonista tunnetun Kolarin tavasta sekä 16. Eletty ja nottuu, mikä merkitys hiljaisilla hetkillä, päälkoettu elämä kuultaa läpi konsertin. Kolari tuo melodiat nosti esitettäväksi valoisaan ja avaraan Leppäraikkaasti ja monivivahteisesti esille lähtemätvirran kirkkoon. marraskuuta Järvenpään kirkossa improvisoida voi saada yhtä hyvin kuulija, jolklo 18. äänten upea kohtaaminen onpilkahdus. 2 0 1 4 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Kansankirkko kohoaa nuorissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kesäajan keskeisin työ- muoto on jälleen toiminut korkeapaineella yli kahden kuukauden ajan: nyt elokuussa seurakuntien rippikoulukone ottaa loppukirin. Suomalainen rippikoulu on ihme. vastaava nuoremmille suunnattu konsertti, josKolari ja Luode-Salonen ovat äänessä vuorosa improvisointi kohdistuisi esimerkiksi Nuotellen ja yhtä aikaa. Virsi-improvisaatioteos Valoa vaikken le Siionin virret ovat tuttuja kuin henkilö, joka ei näekään – voimaa virren syvyyksistä sopii hieole kuullut niitä aiemmin. Vai onko niin, että ilman kotona omaksuttua tapakristillisyyttä rippikoulun opettajat sittenkin joidenkin kohdalla turhaan vaivaa näkevät. Henki puhaltaa, missä Se tahtoo. Samanhensä tilassa esitys tuskin toimisi yhtä hyvin. Kymmenet tuhannet 15-vuotiaat kirkon jäsenet ovat jälleen saaneet etuoikeuden perehtyä oman seurakunnan tai kristillisen järjestön rippikoulussa siihen, mistä kristinuskossa on kysymys. Taitä hiomista. Tällainen vetäytyminen metsän siimekseen järven rannalle sopii myös urbanisoituneille suomalaisille edelleenkin hyvin. Teos päättyy de-Salonen on yhtä aikaa rauhallinen ja eloisa unenomaisen hiljaiseen urkujen sointiin – kuin esiintyjä. Urkuimprovinen liikkuu kirkkosalin keskiosasta alttarille ja saatiota yhdistettynä lausuntaan ei kuule liian takaisin, siirtyen välillä edessä olevalle yläparusein. Kaikki ei kuitenkaan ole hyvin. Niin synkkää ja yleisöön. Luode-Salonen on aitona tulkitsijana tässä hetkessä Valoa vaikken näekään – voimaa virren ihmetellen ja epäillen. Oli vastaus mikä hyvänsä, rippikoulussa allekirjoitetaan kirkon henkivakuutusta. Yhtenä ilmeisenä on vuosikymmeniä sitten omaksuttu leiririppikoulu. He eivät esitä virsiä kronolo- ren seurakunnan veisukirjan lauluihin tai muugisessa järjestyksessä, vaan palaavat niihin tunhun nuorten musiikkiin. Teos perus- lekkäisyyksillä, toistoilla ja rytmillä on. 8
13.30 Jeesuksen sielunhoidossa. Kirjoitan nuotit Mieleenpainuvimpia hetkiä sitten vasta tallenteelta ylös. Vuonna 2009 aloin opiskella Makumiran yliopistossa musiikkikasvatusta, koska halusin myös opettaa musiikkia. Tanon laulajia pääkotona, saniassa tällaiasiassa eri Afrikun työskentelen nen oli tavallista. Äänitin kaseteilvat tietää tansanialaisista tale monia lauluja, mutta valivoista. Olen mukana myös Seinäjovaihtuvat, ja haren seurakunnan kansainvälisessä Tunnen joittelu joudukuorossa, jossa olevani taan aloittamaan aina alusta. MinulKasheshi Makena le pääasia työssäni on jaetliittyi Suomen evantu kokemus muiden kanssa. Säestys, laulu, musiikki: Saara Mörsky, Hanna Eskel, Martti ja Erkki Holopainen, Marja-Liisa Oikari, Kari Hiekkavirta, Piia Alastaro, Riina Saastamoinen. Suihkonen. Saara Mörsky johtaa. Bagamoyon taideopistossa aloin soittaa kitaraa, kun opistobändiin tarvittiin kitaransoittajaa. Kuitenkin työ kirkossa on parasta. Outi Rantala ”Pelasta minut armosi tähden” 10. Tavallisesti melodia ja sanat syn- harjoituksissa säännöllisesti ja tulevat harjoituksiin niin kuin tyvät yöllä unessa, joten mion sovittu. Kotimaa Oy ilmoitusmarkkinointi Vaihde 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Parasta työssäni on, kun on- nistun antamaan sen, mitä minulla on annettavaa. Pentti Heinilä. 11.15 Lounas 12.15 Uushengellisyyden suhde Kristuksen evankeliumiin. lukien, Leena Paintola Savonlinnan vs. PERHEUUTISET 85 VUOTTA täyttää 9.8. Olen iloinen ja ylpeä työstäni ja tunnen olevani kotona, kun työskentelen kirkossa. Yhteinen koti rakunnassa, Nurmon kappeLeena-vaimon liseurakunnassa, ovat olleet kanssa sijaitsee muun muassa jumalanpalveSeinäjoella. Suomessa kuoTeen myös säkirkossa. Mäkelä. ”Pelasta minut armosi tähden” Pirttiaho. Perhe oli musikaalinen ja aktiivisia kirkon jäseniä: isä oli moravialaisen kirkon evankelista, äiti lauloi naiskuorossa ja viisi vanhempaa veljeä lauloivat kuorossa ja soittivat erilaisia soittimia. Tulin alalle, koska oli luontevaa lähteä opiskelemaan musiikkia. Outi Rantala luksissa ja konserteissa soittaminen, tanssi-, laulu- ja rytJoudun ponnistelemaan, jos miopetus rippikoululaisille ja esimerkiksi olen kuoronjohtatyöpajatoiminta kuorolaisiljana ja kuorolaiset jatkuvasti le. Täällä ihmiset keskustelevat kyllä ruokapöydässä, mutta usein vain tutuilleen. lukien. Tulin Suomeen kaksi vuotta sitten. Irtisanoutumiset: Kari Rossi Savonlinnan III kappalaisen virasta 1.10. Ihmiset halusitikirjoitusta. lukien, Olli Hyvärinen Imatran IV seurakuntapastorin viransijaisuudesta 4.8. Moravialainen kirkko on yksi Tansanian monista kristillisistä kirkoista, sen oppi on lähellä luterilaista. Olen näin opetellut tarpeen mukaan soittamaan eri soittimia. 14.45 ”Minä elän, en enää minä, vaan Kristus.” Malk. HIIPPAKUNNAT TEOLOGIASSA TAPAHTUU MIKKELI Sari Kosonen on suorittanut pastoraalitutkinnon. rolaiset käyvät vellystyötä. TAPAHTUMIA kerroin ystävyydestä ja yhdessä syömisestä. 12.00 Päivien avaus. Nina Eskoli, Henna Huppunen, Marjo Ihalainen, Mirva Lehtinen, Hannele Lehtinen, Samuli Suolanen ja yksi hakija, joka ei toivo nimeään julkisuuteen todettiin kelpoisiksi Iitin seurakunnan kappalaisen virkaan. valtakunnallinen Kristus-juhla 23.-24.8.14 Laukaassa Sydän-Laukaan lukio ja kunnan liikuntahalli, Saralinnantie 3 La 23.8. kelis-luterilaiseen Työtehtäviäni Seinäjoen seukirkkoon syksyllä 2013. Malk. Nuoret. Ensimmäinen soittimeni oli bassokitara. 8 . kappalaisen virkaan 1.9.2014– 25.8.2015, Aki Hätinen Ruokolahden vs. 19.30 Soiva sana. Olen kasvanut evankeliumin juurella. 14.45 Kahvi 15.30 Lähetystyö rautaesiripun takana 1990-luvun alkuun. Su 24.8. kan maista. 09.00 Lupauksen ja sen toteutumisen välisessä kuilussa. Opetan afrikkalaista tanssia kansalaisopistossa ja olen soittanut erilaisissa kokoonpanoissa, muun muassa musikaalin orkesterissa ja reggaebändissä. 2 0 1 4 Muusikon töissä Seinäjoki Kasheshi Makena opiskelee suomen kieltä, esiintyy ja opettaa tansanialaisia rytmejä, tanssia ja laulua. 10.15 Pyhäaamun hartaus. Viranhoitomääräykset: Ritva Rautiainen Luumäen kappalaisen virkaan 15.7. On rentouttavaa, kun saan tehdä työtä kirkossa. Anna-Marja Jurva. Lauri Pietikäinen todettiin kelpoiseksi Parikkalan seurakunnan kirkkoherran virkaan. seurakuntapastoriksi 7.8.2014–18.3.2015. 21.00 Jeesuksen täytetyn työn turvissa. lukien, TT Juha Tanska Kymin kirkkoherran virasta 1.9. ovat olleet, kun järjestimme Työtapa on peräisin siltä ajalseurakunnassa tansanialaita, kun en osannut vielä nuotsen iltapäivän. Nieminen. 20-vuotiaana liityin puhallinorkesteriin, jossa opettelin soittamaan vetopasuunaa, koska orkesteri tarvitsi pasuunan soittajan. nuoriso-ohjaaja Arvo Vuokila Rovaniemellä. Hartolan seurakunnan kirkkoherra Jeremias Sankarille myönnettiin sivutoimilupa. V KUOPIO Pastori Teuvo Karjalaiselle annettiin valtakirja Joroisten kirkkoherran virkaan 1.9. Ari Korhosen työhön siunaaminen. 20 Y H DE S SÄ K o t i m a a 7. Sain kertoa kokemiani tettavasti nuo kasetit eivät ole asioita omasta kulttuuristani, säilyneet. 15.15 Päätöskahvi. nun täytyy heti nousta tallentamaan laulu. Todettiin, että pastori Jukka Isometsälle annettu viranhoitomääräys Joroisten avoinna olevan kirkkoherran viran hoitajaksi päättyy 31.8.2014. Tansaniassa vieraatkin ihmiset voivat puhua keskenään, kun ruokailevat samassa pöydässä. 13.30 ”Jumalan leipä antaa maailmalle elämän.” Aitomaa. 17.00 Päivällinen 18.00 ”Tunnetko sinä minutkin, Jeesus?” Ceta Lehtniemi. Järjestäjä: Suomen evankeliumikoulu ry - Evankeliumin opintoyhdistys – Yhteistyöryhmä Koko ohjelma: www.evank.org. Ei juhlia