Kaisamari Hintikka on yksi heistä. SIVu 16 18 7. TOuKOKuuTa 2015 | hinta: 3,70€ | 110. vuosikerta | 0043595–15–19. KIRKON TÖISSÄ GENEVESSÄ Kirkkoliittojen palveluksessa Sveitsissä työskentelee poikkeuksellisen paljon suomalaisia naisia. SIVu 4 VaRjOON jÄÄNEET Sosiologi Juho Saari tuo esiin vähän tunnettua huono-osaisten Suomea. Sivut 10–15 viol aine mar tin KIRKKOmINISTERI Kirkolliskokousedustajat arvioivat Päivi räsäsen onnistumista kirkollisista asioista vastaavana ministerinä
22 Nepalissa teologian on muututtava peitoiksi ja teltoiksi. Tämä on mielestäni hyvä mahdollisuus syventää keskustelua siitä, miten luterilaiset itse ymmärtävät kirkon kaksi olemusta ja miten voisimme löytää yhteisen näkemyksen kirkon luonteesta. 5 Kirjeenvaihto ilahduttaa nuoria ja vanhoja. Niistä sopiminen olisi suuri läpimurto kirkollisen yhdistymisen tiellä. Vuoropuhelussa suomalaisen perinteen kanssa se on ollut erilainen tapa nähdä todellisuus kuin esimerkiksi Saksassa. – Olen lukenut Lutheria ja minusta hän on syvällisesti uskova ihminen. lUOMAkUNTA s. ”Reformaatiossa syntyneet kirkot tarvitsevat uudistuksia” viikON hENkilö Kardinaali Kurt Koch arvostaa suomalaisen Luther-tutkimuksen antia ekumenialle. Onko teillä kirkollisten asioiden lisäksi elämässäsi muita intohimoja. Paikallisella tasolla voin sanoa, että Suomessa on tehty hyvin merkittävää tutkimusta Martti Lutherin ajattelusta. Painotus Jumalasta kristinuskon keskiössä ja Kristus-keskeisyys ovat Lutherin lahjoja kristinuskolle. Olen hyvin kiitollinen, että täällä keskustellaan näistä tärkeistä kysymyksistä. Esitelmöitte Helsingin yliopistolla ehtoollisyhteyden puuttumisen syistä katolilaisten ja luterilaisten välillä. Yksi edeltäjistäni, kardinaali Jan Willebrand on kutsunut Lutheria ”Uskon opettajaksi”. – Tämä on vaikeaa terminologiaa. 9 Raamatunlukutaito on häviämässä, katsoo Eero Junkkaala. jOONA RAUdASkOSki Suomessa viime viikolla vieraillut kardinaali Kurt Koch johtaa Vatikaanin paavillista kristittyjen ykseyden edistämisen neuvostoa. – Olisi mielenkiintoista tietää, mitä Luther sanoisi ekumeenisesta tilanteesta katolilaisten ja luterilaisten välillä. kARUSElli s. kOlUMNi s. 6 Radikaaleja ja uudistusmielisiä on pieni määrä muslimeista. – Yhteinen ehtoollispöytä on ekumenian keskeisin tavoite. vÄhEMMiSTöNÄ s. Nämä kaksi eivät ole sama asia. Sillä tiellä viimeinen askel on ehtoollisyhteys. KUVA: MATTI KARPPINEN. MAANjÄRiSTYS s. Kardinaali Kurt Koch, teidät oli kutsuttu tapahtuman pääpuhujaksi. Oletteko saanut mitään Martti Lutherin ajattelusta. Suomessa on ollut tahtoa valmistella yhteinen julistus näistä pääperiaatteista. Katolisesta katsantokannasta on muutamia esteitä. ÄiTiENpÄivÄ s. Millainen lähtökohta tämä on mielestänne ekumeeniselle työskentelylle. Puhumme vain reformaatiosta, vaikka pitäisi puhua myös reformista eli uudistuksesta. – Ennen kuin minusta tuli teologi, halusin etnologiksi. Viime viikon maanantaina Suomen ekumeeninen neuvosto järjesti tapahtuman, jossa pohdittiin reformaation merkkivuotta ekumeenisena mahdollisuutena. Roomalaiskatolinen kirkko ei pidä luterilaista kirkkoa kirkkona sanan varsinaisessa merkityksessä. Vieraillessaan Erfurtissa paavi Benedictus XVI painotti, että Luther opetti hyvin Jumalan armosta ja elävästä Jumalasta. Mitä kirkkojen pitäisi tehdä, että esimerkiksi ehtoollisyhteys syntyisi. Paavi Benedictus XVI sanoi eräässä haastattelussa, että reformaatiossa syntyneet kirkot ovat muodoltaan uudenlaisia kirkkoja, toisenlaisia kuin katolinen kirkko. Millainen asema Suomella ja Pohjoismailla on ollut ekumeenisissa neuvotteluissa. 20 Adoptio ja sijaisvanhemmuus toivat lapsia taloon. Tämä on rikkaus ekumenialle. Myös reformaatiossa syntyneet kirkot tarvitsevat nykyään uudistuksia. Pitää puhua siitä, mitä kirkolla tarkoitetaan katolilaisten näkökulmasta. Eilisessä luterilais-katolilaisen ryhmän kokoontumisessa keskustelimme ehtoollisesta ja muista kysymyksistä. Ihmisten ja kansakuntien erilaiset elämäntavat kiinnostavat minua erittäin paljon. Jos Luther olisi tässä nyt, mitä haluaisitte sanoa hänelle. – Keskustelukumppanimme ovat kansainvälisiä, eivät vain paikallisia kirkkoja. 28 Jumalan luomia ovat niin varpunen kuin kuningaskalastajakin. On löydettävä uskon ykseys, sakramenttien ykseys ja pappeuden tunnustaminen. 18 Pyörimisliikkeen keskiössä on Jumala. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 7.5.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Sakari Sarkimaa, Olli Seppälä, Meri Toivanen, Noora Wikman Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Yli SUkUpOlviEN s. Katolinen kirkko on tehnyt monia uudistuksia sekä reformaation seurauksena että siitä riippumatta
Taas yksi, joka lähti inhimillisesti liian aikaisin. Sananvapaus tarvitsee muutakin kuin näennäisesti rajattoman vapauden. haluaa kesäkonditiolle lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi. jukka f orde LL S ananvapaus on perustavanlaatuinen oikeus länsimaisissa demokratioissa. Häneltä on kahden kuukauden sisällä kuollut vaimo ja lapsi. Lehtien ja niiden verkkosivujen mielipideja keskustelufoorumit tuovat myös yhteiseen pöytään näkökulmia, jotka muuten uhkaavat jäädä piiloon. Suljetaan täten arv. Nimittäin huonoimmillaan vain se, joka huutaa kovimpaa, saa äänensä kuuluviin, vaikka monella hiljaisella olisi painavampaa sanottavaa. Pyhä ja karkea sekoittuvat. Alla on toinen tarina. AINO-KAARINA MÄKISAlO pappi ja kirjailija 7.5.1915 Koko Venäjän valtakunnassa tulee kannettavaksi kolehti väliaikaisen avun antamiseksi sodan johdosta kurjuutta kärsiville henkilöille. Mieli on auki, herkkä ja kosketettu. ¶ Tapahtuma kertoo kristinuskon paradoksista. Yhteistä keskustelua ei pääse syntymään. Lukijat ovat oppineet ilmaisiin verkkosivustoihin, ja kestää aikansa ennen kuin käyttäytyminen muuttuu. Kirkkoherrat! Jumaluusopin yliopp. Kävelen puhelimen kanssa sisään bussiin. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 7.5.2015 Lehtikuolemat kaventavat monipuolisuutta, ja verkkomedian taloudelliset vaikeudet lisäävät asiallisen journalismin haasteita Olli SeppälÄ Julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN Pyhä ja karkea Palaan ystäväni hautaan siunaamisesta. Hän jatkaa purkaustaan. Tämän johdosta on senaatti päättänyt, että Suomessakin on kaikissa maan eri uskontokuntiin kuuluvissa kirkoissa kannettava ylimääräinen kolehti ensimmäisenä helluntaipäivänä. Varsinkin Kotimaa24:ää on eri yhteyksissä haukuttu toisaalta liberaaliksi ja toisaalta siitä, että se on antanut kirkon konservatiivien vapaasti tuoda näkemyksiään julki. Mutta kestävätkö lehdet verkkosivuineen pystyssä niin kauan, että sisällöistä halutaan myös maksaa. Ylevällä käsitteellä tarkoitetaan sekä yksilön oikeutta kertoa mielipiteistään kenenkään siihen puuttumatta, mutta ennen kaikkea median oikeudesta kertoa myös kriittisiä näkökohtia vallanpitäjistä ilman sensuurin pelkoa. nimim. Enää lehtien toimitukset eivät nouki jyviä akanoiden joukosta eli julkaistavia mielipiteitä julkaisematta jäävien joukosta. Ison julkisuuden journalistisesti tehtyjä kirkollisia areenoita ei Kotimaa-lehden ja Kotimaa24:n lisäksi juuri ole. Elämän satuttama mies purkaa raivoaan henkilölle, jonka vaistoaa ymmärtävän. Vastaan ystävän puheluun. Teologisten ja kirkkopoliittisten näkemysten kärjistyessä aletaan huutaa sananvapautta avuksi, jos oma näkemys ei pääse esiin. Heinänen Kallio 3 linja 18. Toivottavasti tämä ei tarkoita kritisoijien mielestä sitä, että sana on ollut liian vapaa. Erämaassa tehtäväänsä kasvatettu profeetta herättää pahennusta opetuslapsilaumansa kanssa oman uskontonsa vakiintuneita käytäntöjä rikkoen. ¶ Tapahtuman ilmiasu kertoo nuoresta päihtyneestä miehestä, joka uhkaa ikääntynyttä naista, pappia, joka palaa hautaan siunaamisesta. Nyt jokainen voi olla oman elämänsä päätoimittaja ja tarvittaessa huutaa sosiaaliseen mediaan kuin megafoniin. Kirkollinen sananvapaus toteutuu ikävästi siiloissa: jokaisella porukalla on omat mediansa. Lehtikuolemat kaventavat monipuolisuutta, ja verkkomedian taloudelliset vaikeudet lisäävät asiallisen journalismin haasteita. Entä vallitseeko kirkossa sananvapaus. Sananvapaus ei lisäänny siitä, että ammattimaisesti toimitetut lehdet katoavat ja sosiaalinen media yhdessä verovaroin tuotetun median kanssa hoitaa niin sanotusti homman kotiin. Ehdin sanoa hautajaiset, kun nuori päihtynyt mies tulee luokseni ja alkaa huutaa minulle. Sekin on osa sananvapautta ja kansalaistoimintaa.. ”Ennen ollut”. Sananvapaus edellyttää monipuolista mediaa Verkkokeskustelut ja blogit ovat haastaneet perinteisen käsityksen sananvapaudesta. Sanon olevani pahoillani hänen puolestaan. Juuri lehdistö – journalistinen media – on tärkeässä asemassa siinä, saavatko kansalaiset monipuolista tietoa yhteiskunnasta ja päätöksenteosta. On hyvä, että sana on vapaa, mutta isossa joukossa tulee pitkän päälle ikävä moderaattoria ja asiansa osaavaa portinvartijaa. Merkittävä osa sosiaalisen median keskustelusta ja linkkien jakamisesta perustuu journalistisiin sisältöihin, joita ammattitoimittajat ovat tehneet. Söpöt kissavideot ovat asia erikseen. Kolmas ulottuvuus aukenee hitaasti. Se tarvitsee monipuolisuutta, erilaisia painettuja lehtiä ja myös verkkolehtiä. Kyllä varmasti, mutta toteutuuko se. Osa sisällöistä taas on ilmaista, koska se rahoitetaan verovaroin tai ilmoitustuloin. Suljen puhelimen. Osa sisällöistä on maksullista, kuten on ollut ennenkin. Arv. Eivät muuten hoida, vaikka sosiaalisen median merkitystä ei pidä aliarvioida. Median kriisi on tuonut sananvapauskeskusteluun uuden sävyn. Myös harrastuspohjalta ja ideologisin syin voidaan tehdä ilmaista sisältöä eritoten verkkoon. Vast Kotimaan kontt. Kuolee häväistynä ja hänkö on Kristus, Messias! Pyhän koskettama tunnelmani rikkoutuu bussissa. yleisön suosioon. Nisuja Sokurileipomo E
Kuva: PaSi Leino LYHYET. Seuraavan hallituksen kirkollisista asioista vastaavan ministerin Janne Kaisanlahti ja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen toivovat puolustavan kirkon oikeutta itsenäisiin ratkaisuihin. Aula puolestaan toivoo seurakuntien rakenneuudistuksen mahdollistavan lain viemistä läpi eduskunnassa ja eri uskontokunnat huomioivan monikatsomuksellisuuden edistämistä. – Räsänen seuraa asioita ja osaa itsekin päätellä, mikä on kirkon kanta ja mikä eduksi kirkko-valtio-suhteissa, Aula pohtii. Ala-Kapee-Hakulisen mukaan Räsäsen suurin kompastuskivi kirkollisissa asioissa on ollut tämän suhde viidenteen herätysliikkeeseen ja Kansanlähetykseen. Maria Kaisa Aula ja kirkolliskokousedustaja Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen pitävät hänen avajaistilaisuuksien puheenvuorojaan liian henkilökohtaisina ja julistavina. KP: Valtakamppailu johtanut lähettien evakuoimiseen Kaksi Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen ruotsinkielisen sisarjärjestön SLEFin työntekijää on jouduttu evakuoimaan Keniassa, kertoo Kyrkpressen. Aula uskoo, että ministerin kiinnostus kirkkoa kohtaan on voinut vaikuttaa virkamiesten haluun vastaanottaa kirkon lobbausviestejä ja ehdotuksia muutoksista. Ensi vuoden alusta esimerkiksi hautausmaiden ylläpito kustannetaan yhteisövero-osuuden sijaan talousarvioon kirjattavalla valtionavustuksella. Tv-jumalanpalvelus näkyy Ylellä sunnuntaina 15. – Hän ei ole kannanotoissaan ottanut huomioon, että hän leimaa koko kirkkoa. Pekka Niiranen huomauttaa, että Räsänen ja arkkipiispa Kari Mäkinen ovat tavallaan vaihtaneet rooleja kirkolliskokouksen avajaisissa. Tämän vuoksi kaksi työntekijää on evakuoitu Kisumuun jo helmikuussa. Tempauksilla kerättiin rahaa Nepaliin Oulussa ja Helsingissä asuvat nepalilaiset kokkasivat kaupunkilaisille ruokaa pop up -ravintoloissa viime sunnuntaina. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 7.5.2015 Kapituli moitti arkkipiispan Facebook-päivityksiä avioliittolaista Turun arkkihiippakunnan tuomikapituli päätti, että arkkipiispa Kari Mäkinen ei ole toiminut virkaansa sopimattomalla tavalla, koska keskustelunavaukset kuuluvat arkkipiispan rooliin. Hän kieltäytyi Kotimaan haastattelupyynnöstä. Luther-lukuhaasteen järjestää Strasbourgissa toimiva Ekumeenisen tutkimuksen keskus. Ministeriöiden ja kirkkohallituksen virkamiesten välillä on myös epävirallisempaa yhteydenpitoa, jota koordinoi kirkkohallituksessa kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Kaisanlahti nostaa esimerkiksi kirkon päätökset suhteessa uuteen avioliittolakiin. Räsänen onnistui hyvin kirkollisten asioiden ministerinä KirKoLLisKoKous Arkkipiispa ja sisäministeri näyttävät vaihtaneen rooleja avajaisissa. Kirkolliskokousedustaja Janne Kaisanlahti puolestaan kiittelee Räsäsen puheita istuntojen parhaaksi hengelliseksi anniksi. Päivi Räsänen on kirkollisten asioiden näkökulmasta selvinnyt hyvin menneellä vaalikaudella, arvioivat Kotimaan haastattelemat kirkolliskokousedustajat. Apu toimitetaan perille nepalilaisten lasten hyväksi työskentelevän Maya Nepal -järjestön kautta. JooNa raudasKosKi Päivi Räsänen osallistui kirkolliskokoukseen ministerinä ensimmäistä kertaa vuonna 2011. Tähän mennessä osallistujat ovat lukeneet muun muassa Lutherin 95 teesiä. Lisäksi kirkolliskokous tekee eduskunnalle kirkkolakia koskevat muutosehdotukset. Ministeriltä toivottaisiin neutraalimpaa lähestymistapaa. Lehden mukaan Keniassa Atemon lähetysasemalla on menossa valtakamppailu. Kirkolliskokousedustajat Maria Kaisa Aula ja Pekka Niiranen nostavat Räsäsen ministerikauden onnistumisena esiin nopealla aikataululla valmistellun muutoksen kirkon lakisääteisten tehtävien rahoituksesta. räsäsen innokkuus osallistua kirkolliskokoukseen herättää sekä kiitosta että kritiikkiä. Kättelyvuorossa oli edustaja Lasse Marjokorpi. Nyt luetaan Lutherin vuonna 1518 kirjoittamaa kirjettä John Staupitzille. Perinteisesti opetusja kulttuuriministerien vastuulla olleet kirkolliset asiat siirrettiin edellisessä hallituksessa sisäministerille. Se oli tehtävään valitun kristillisdemokraattien puheenjohtajan Päivi Räsäsen toive. Mäkinen on esiintynyt virkamiesmäisesti ja Räsänen elävästi omasta uskonnollisesta vakaumuksestaan käsin. Kapitulin mielestä Mäkisen olisi kuitenkin pitänyt tuoda päivityksissään vahvemmin esille Suomen ev.lut. Perjantai-iltana pidettävä festarimessu televisioidaan yhteistyössä Kirkon tiedotuskeskuksen kanssa. Koko kirkkoa koskevissa yhteyksissä pitäisi huomioida, ettei ministeri edusta ainoaa oikeaa mielipidettä. Hänen mielestään ministerilläkin pitää olla oikeus ilmaista henkilökohtainen vakaumuksensa, myös kirkolliskokouksessa. Vapaaehtoinen maksu meni Nepalin maanjäristyksen uhrien auttamiseen. sisäministeri Päivi Räsäsen (kd.) asema kirkollisista asioista vastaavana ministerinä on hallitusneuvotteluissa katkolla. marraskuuta. Kirkkohallituksen asiantuntijat osallistuvat monien eri ministeriöiden työryhmiin ja heiltä pyydetään lausuntoja. kirkon voimassa oleva avioliittokäsitys. He odottavat pääsevänsä Atemoon takaisin aikaisintaan kesällä. Luther-lukuhaaste valmistaa reformaation merkkivuoteen Yli 1300 ihmistä on ilmoittautunut mukaan lukemaan ja keskustelemaan Lutherin teologiasta. Maata Näkyvissä -festareiden messu televisioidaan Maata Näkyvissä -festarit järjestetään marraskuussa Turussa. Ministerin ja merkittävän kristillisen vaikuttajan kannanotot esimerkiksi abortista kuuluvat, Ala-Kapee-Hakulinen pohtii. – Tässä hän on taatusti poikennut edeltäjästään, Aula sanoo
Valokuvaajan mukaan pappi ja kanttori tekivät aina työnsä huolellisesti. Meri ToiVaNeN meri.toivanen@kotimaa.fi Uudistunut lehtipisteissä. Hankkeessa lapset valitsevat yhdessä vanhempiensa ja opettajiensa kanssa muutaman hyveen, joita omassa koulussa, luokassa tai päiväkodissa ryhdytään sitten määrätietoisesti noudattamaan. Kirkkomme voima on olla siellä, missä ei ole enää ketään muuta. Sosiaalisen median lisäksi kampanjaan on etsitty osallistujia seurakuntien diakoniaja vanhustyöntekijöiden kautta. Yläkoulun osalta mallia hiotaan vielä. Kirkko on ihmisten rinnalla, kun ihmiset ja yhteiskunta hylkäävät. Kotimaa Pro:n kyselyn perusteella kaikki hiippakunnat aikovat pilottivaiheen jälkeen uudistaa verkkosivunsa yhteisen ilmeen mukaisiksi. Pastori Visa Viljamaa kertoo, että seurakunta on auttanut kampanjan markkinoinnissa erityisesti muille seurakunnille. Päiväkoti Pakilan hyveiksi valikoituivat ystävällisyys, reiluus ja kannustavuus. Kumpaankin hiippakuntaan luodaan myös omat sivut piispoille. Islamilaista kalifaattia rakentavan Isis-järjestön raakalaismaiset teot Pohjois-Irakissa ja Syyriassa sekä Pohjois-Nigerian islamistisen Boko Haram -liikkeen terrori ovat uusia ilmiöitä. Työntekijät paneutuvat tehtäviinsä, vaikkei penkissä istuisi kukaan. Pohjois-Korea on ollut jo 12 vuotta luettelon kärjessä. Auvinen sanoo, ettei instituutin ovella kysellä kantoja naispappeuteen tai homoseksuaalisuuteen. Hän kertoo nauttivansa niin kirjeiden kirjoittamisesta kuin vastaanottamisesta. – On ihanaa saada kirje, oikein käsinkirjoitettu! Vaikka kampanja on käynnistynyt lupaavasti, erityisesti vanhuksia kaivataan kirjekavereiksi lisää. Norjalaissyntyinen kuvaaja seurasi Helsingin Honkanummella lukuisia hautajaisia, joissa vainajilla ei ollut yhtään saattajaa. Trosdahlin kuvaesseestä Yksin viimeisellä matkalla. Tilaisuuksien on oltava näytelmien sijaan tapahtumia, joissa puhutaan kuin ihminen ihmisille, sillä nuo hetket eivät unohdu. Ala-asteikäisenä kirjeenvaihtoa harrastanut lukiolaistyttö kaipasi paperisten kirjeiden tuomaa iloa. Kuvaajan kokemus tuntui hyvältä. Yhtenäistä verkkoilmettä varten on suunniteltu seurakuntien tarpeisiin sopiva julkaisujärjestelmä Lukkari. STI:n pääsihteeri Ville Auvinen vastaa, ettei teologinen tiedekunta varsinaisesti kouluta pappeja vaan uskonnon asiantuntijoita. Islamististen terroristiliikkeiden toiminta rajoittaa uskonnonvapautta maailmalla. Kurki kirjoittaa nuorelle kirjekaverilleen entisistä ajoista, lapsuudestaan ja nuoruudestaan. Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi TeoLoGiaSSa TaPaHTuu ToiMiTTajaLTa ToiMiTTajaLTa ViiKoN PoiMiNNaT VerKoSTa. Niin syntyi idea kirjeenvaihtokampanjasta, jossa entuudestaan tuntemattomat nuoret ja vanhat ryhtyisivät kirjeenvaihtoon. Läsnäolollaan kirkon työntekijä osoittaa, että ihminen on mittaamattoman arvokas. Kuva: Minerva SeppäLä elävät ja kuolleet Viime sunnuntain Helsingin Sanomat sai minut liikuttumaan. Lukiolaistytön ja seurakunnan kirjekampanja on yhdistänyt jo 80 ylisukupolvista kirjeenvaihtoparia. Uskontoon liittyvää vainoa ovat harjoittaneet yksittäisten ryhmien lisäksi myös valtiolliset toimijat. Liikutuin siitä, miten Trosdahl kuvaili kirkon työntekijöiden toimintaa yksinäisten hautajaisissa. Aurora esitteli idean Kallion seurakunnalle, joka lupautui mukaan. Mutta ennen kaikkea kirkon on oltava siellä, missä ihmiset ovat. Näistä monet ovat myös maailman epävakaimpia valtioita. Elävänä ja kuolleena, ilossa ja surussa. Hän oli myös huomannut, ettei kaikilla nuorilla ole enää isovanhempia tai yhteyttä heihin, eikä toisaalta kaikilla vanhuksilla ole lastenlapsia. Lehdessä kerrottiin valokuvaaja Trond H. Sen jälkeen ne voi nähdä Jyväskylässä. Kuvat ovat esillä Helsingin Oulunkylän kirkolla tämän kuun loppuun saakka. Helsingin Kallion seurakunnan ja lukiolaistytön yhteinen Hyvän mielen kirjeet -kampanja yhdistää kirjekavereita yli sukupolvirajojen. Tällä hetkellä lähes satakunta nuorta jonottaa omaa kirjekaveria. Kansainvälisesti arvostetun Worldwatch-instituutin tietojen perusteella uskonnonvapaus toteutui vuonna 2014 huonoimmin seuraavissa valtioissa: Pohjois-Korea, Somalia, Syyria, Irak, Afganistan, Saudi-Arabia, Malediivit, Pakistan, Iran ja Jemen. Ensimmäiset hiippakunnat Helsinki ja Mikkeli saavat Lukkarin käyttöön viimeistään syksyllä. Kampanjaan osallistuvat tulevat eri puolilta Suomea aina Helsingistä Utsjoelle, ja mukana on myös joitakin ulkosuomalaisia. Eniten vainoa kokevat kristityt. Helsingin yliopiston teologian opiskelijoiden lehti Kyyhkynen kieltäytyi julkaisemasta Suomen Teologisen Instituutin (STI) mainoksia. – Se osoittaa, että nuoret haluavat olla yhteydessä myös oman kuplansa ulkopuolelle, Aurora sanoo. Yhtään laulua ei jätetty laulamatta tai sanaa sanomatta. Salolainen Anja Kurki, 70, löysi Hyvän mielen kirjeet sen Facebook-sivujen kautta. Tuija PyHÄraNTa Aurora ei halua koko nimeään julkisuuteen. Vastaava päätoimittaja Samuli Suonpää toteaa lehden pääkirjoituksessa, että STI:n peruskirja on syrjivä, koska siinä ei hyväksytä naispappeutta. Kirjeenvaihto yhdistää ja ilahduttaa yli sukupolvien Käsinkirjoitettu kirje ilahduttaa niin lähettäjää kuin vastaanottajaa. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 7.5.2015 Pastori Antti Kylliäisen luotsaama Hyvevointia elämään -hanke on saanut rohkaisevia tuloksia hyvekasvatuksesta päiväkodissa ja alakoulussa. Samalla tavalla papin ja kanttorin pitää olla läsnä myös niissä kasteissa, häissä ja hautajaisissa, joissa seurakunta on paikalla. Hiippakunnat yhtenäistävät verkkosivujaan. Paloheinän ala-asteen hyveiksi puolestaan päätettiin arvostavuus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, ystävällisyys ja sinnikkyys. Ystävänpäivänä käynnistetty kampanja syntyi helsinkiläisen Auroran ideasta
Valtaosa rauhaa rakastavista lainkuuliaisista muslimeista ei edelleenkään halua tunnustaa, että niihin sisältyy väkivallan ja suvaitsemattomuuden valtuutus. Arabikevään hiipuminen ja vanhoillisten vallankäyttäjien aseman lujittuminen. Se kumpuaa Koraanista ja profeetta Muhammedin opetukset kirjanneista haditheista. Rajusti kasvanut sosiaalinen media ja tiedonkulku. Siinä yhtälö, joka paraikaa kiihdyttää muslimimaailman keskustelua islamin uudistustarpeesta. Silti ääriliikkeet ovat ajaneet puolustuskannalle koko muslimiyhteisön, jonka suuri enemmistö on näkyvästi tuominnut raakuudet islamin väärinkäytöksi. – Ei riitä, että muslimit väittävät, että väkivaltaiset ääriliikkeet ovat kaapanneet heidän uskontonsa. Vielä vähemmän he haluavat kumota ne, hän korostaa juuri ilmestyneessä kirjassaan Heretic: Why Islam Needs a Reformation Now (Harhaoppinen: Miksi islam tarvitsee reformaatiota nyt). Ratkaisevassa asemassa ovat niin sanotut maltilliset muslimit. Yli 85 prosenttia maailman terrori-iskuista vuonna 2013 tapahtui muslimimaissa ja niiden määrä kasvoi 61 prosenttia, laskee tutkimuslaitos Institute for Economics & Peace. Islamin uudistajat varovasti liikkeellä Ääriliikkeitä kannattaa maailman 1,6 miljardista muslimista vain 3-5 prosenttia. KuvA: REuTERS / HASSAn AlI / lEHTIKuvA MuuTos Avainasemassa ovat maltilliset muslimit, jotka kamppailevat sovittaakseen uskonsa nykyaikaiseen yhteiskuntaan.. Ramadania viettävät muslimit kiersivät Kaaban kiveä Mekassa vuonna 2010. Väkivaltaisten ääriliikkeiden eli jihadistien ajattelutapaa tukee aktiivisesti eri arvioiden mukaan vain 3–5 prosenttia maailman 1,6 miljardista muslimista. Aktiivisesti uudistusmielisten määrä on yhtä vähäinen. Isis ja sen hengenheimolaiset näyttävätkin tahtomattaan laukaisseen liikkeelle jo riittää -liikkeen, jota islamin uudistajat ovat yrittäneet kauan herättää. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 7.5.2015 Islamilaisten ääriliikkeiden laajeneva väkivalta. Kaikki neljä suurinta iskujen tekijää, Isis, al-Qaida, Boko Haram ja Taliban perustelevat toimiaan ainoalla oikealla islamin uskolla, sunnalla. Tappamisen oikeuttaa yleensä joko jihad, pyhä sota tai takfir, muslimien julistaminen luopioiksi tai vääräuskoisiksi murtaddeiksi. Tappajat siteeraavat samoja kirjoituksia, joita he itsekin pitävät pyhinä. Se alkaa hänen mielestään vasta, kun islam ottaa vastuun nimissään tehtävistä teoista ja tappamisen oikeuttavat uskonkappaleet uudistetaan tai hylätään. Tästä on kuitenkin vielä pitkä matka todelliseen ajattelutavan muutokseen, somalialaissyntyinen feministi ja kriitikko Ayaan Hirsi Ali muistuttaa. Maailman aseellisten konfliktien uhreista viime vuonna yli 70 prosenttia oli muslimeita
On vaikea ajatella Iranin ja Saudi-Arabian luopuvan opeista, jotka antavat niiden hallitsijoille jumalaisen oikeuden valtaan. – En näe vieläkään juuri lainkaan uskonoppineiden tukea uudistukselle, Hassan sanoo. Uudistajien mielestä sunna ja hadithit tulee nähdä aikaansa ja paikkaansa sidottuina sääntöinä, jihadin oikeutus on kumottava ja šaria korvattava maallisella lainkäytöllä. KahdeN muslimiN raporTTi islamisTa uskonnoista ylivoimaisesti eniten mediahuomiota saa nykyisin islam. Alun perin jo vuonna 2007 englanniksi ilmestyneen teoksen nimi on vapaasti suomennettuna Ei-hölynpöly-opas islamiin. Kirja johdattaa keskeisimpiin uskonnollisiin opetuksiin Koraanista, profeetta Muhammedista ja Allahista. aktiivisesti uudistusmielisten määrä on yhtä vähäinen kuin aktiivisten äärivanhoillisten, mutta heidän viestiään ei ole yhtä helppo tiivistää. Kuvitellaan, että kirjan nimi olisi Kristinusko. – Oikeuden jakaminen Jumalan nimeen on farssi, joka hyödyttää vain heitä, jotka haluavat takertua poliittiseen valtaansa. Samalla esitellään islamilaisen maailman sivistyksen kukoistus ja rappio. Uudistusmieliset eivät kiistä islamin peruspilareita, mutta näkevät, että niiden perinteinen tulkinta on nyky-yhteiskuntaan sovellettuna auttamatta jälkeenjäänyt. Islam kuitenkin yrittää. – Valtio on kokonaisuus, jota ei voi määritellä islamilaiseksi tai kristityksi. Islam ei luo lakeja, vaan asettaa rajoja, joiden puitteissa meillä on mitä suurin liikkumisen ja ilmaisun vapaus, perustelee syyrialainen professori Muhammad Shahrour. Mutta maailman muslimiyhteisö hyväksyy silti suurelta osin hiljaa mielessään jihadin ja islamin lain šarian, pitää yllä naisten alistettua asemaa ja näkee muiden uskontojen edustajat muslimeja arvottomampina. Sen ääriliikkeet näyttävät nyt tehneen. Tulisieluiset, mutta sekavia tulkintoja esittävät itseoppineet imaamit ovat uudistajien este kaikkialla muslimimaailmassa. Keskivertomuslimit eivät tue uudistusvaatimuksia, joita esittävät ”luopioiksi ja uskottomiksi” leimatut. Älyllisen pohdinnan ulkopuolelle rajatulta uskonnolta puuttuivat näköalat omaan kulttuurihistoriaansa. Aihetta tunteva ymmärtää, kuinka vaikea koko kristinuskon historian, kulttuurin ja opetuksen kirjo olisi esittää alle kahdessasadassa sivussa. Turkin ottomaanivallan sorruttua ensimmäisessä maailmansodassa muslimeilla ei edes teoriassa ole yhtä yksittäistä arvojohtajaa. Avainsana on ijtihad, mielen vapauttaminen islamin vapaaseen tulkintaan. – Sillä tarkoitetaan heitä, jotka eivät itse suoraan käytä väkivaltaa. Se tapahtui jo 1700-luvulla Saudi-Arabiassa, eikä suinkaan edistänyt avarakatseisuutta. Into 2014. Vanhoilliseksi saarnaajaksi sen sijaan voi ryhtyä kuka vain. Yhtä keinotekoista on puhua islamin uskonpuhdistuksesta. Uhattuna islam vetäytyi kuoreensa. Valtion ja uskonnon erottaminen toisistaan kansanvallan nimissä on silti hyvin hankalaa. 08 619 470, info@vuokatinranta.fi, www.vuokatinranta.fi 5 Vuokatinranta Lisäksi monipuolinen leiritarjonta. Eräät Lähi-idän diktaattorit kuten Saddam Hussein ovat maallistaneet yhteiskuntaa, mutta tiukasti omista valtapoliittisista tavoitteistaan. Tietoa on saatavilla, muiden kanssa on helpompi vaihtaa ajatuksia vaarantamatta itseään. Valloittajat rajasivat islamin sivistyksen ulkopuolelle sen omassa kulttuuripiirissä. Viime vuosina ijtihad on saanut uutta puhtia. Uskonnollisten ääri-ilmiöiden ja poliittisten levottomuuksien takia julkisuus on lähes poikkeuksetta negatiivista. – Kaikissa muissa uskonnoissa asioista voidaan keskustella, mutta islamissa pieninkin poikkeama virallisesta opista tulkitaan jumalallisten säännösten rikkomiseksi, sanoo Farzana Hassan. Moni päätyy maanpakoon, vangitaan, hiljenee ahdistelun seurauksena tai murhataan. Näin ihmiset ajattelevat. – Ehkä he silti vähitellen alkavat kokea meidät edes kerettiläisinä – kasvavana joukkona ihmisiä, jotka ovat syntyneet muslimeiksi mutta ajattelevat kriittisesti, Ayaan Hirsi Ali toivoo. Mutta uskonnot uudistuvat omista eivätkä kilpailijoittensa lähtökohdista. sardarin ja Daviesin mukaan ääri-ilmiöt synnyttänyt rappio on perintöä siirtomaa-ajalta. Sisäänpäin kääntynyt uskonto tarjosi kasvualustan ääriajattelulle ja ehdottomuudelle. – Mikä on vähemmän läntistä, on enemmän islamilaista. Kirjoittajat Ziauddin Sardar ja Merryl Wyn Davies tunnetaan islamia kriittisesti tarkastelevina muslimeina ja toimittajina. haNNu pesoNeN TeoloGiassa TapahTuu ToimiTTajalTa Kirja Sisäänpäin kääntynyt uskonto tarjosi kasvualustan ääriajattelulle ja ehdottomuudelle. Valtaosa heistä selviää vain eristäytymällä ulkopuolisilta vaikutteilta. Mutta meistä riitelevät kahdenlaiset haaskalinnut, maalliset diktatuurit ja islamilaiset yksinvallat, ironisoi Egyptin näkyvimpiin islamin uudistajiin kuuluva kirjailija Sayyid Al-Qemany. Tämä ryhmä on muutosten avain. Juuri heidät pitää haastaa keskusteluun mukaan, Hirsi Ali sanoo. Into-kustantamon pokkarina julkaisema Islam on kahden brittimuslimin näkemys islamista uskontona. Se esittelee islamin leviämisen, valloitussodat ja varhaisen vastakkainasettelun kristittyjen valtakuntien kanssa. Suuri osa islamin uudistusvaatimuksista tulee lännestä. Ijtihad oli vallalla islamin lakien ja elämäntapojen soveltamisessa aina 900-luvulle, kunnes tarpeeksi kattava sunna oli koottu. Siksi asialliselle ja kiihkottomalle johdannolle ilmiön taustoihin on tilausta. – He käyvät päivittäisiä kamppailuja sovittaakseen uskonsa nykyaikaiseen yhteiskuntaan, joka koko ajan haastaa sen arvoja. Heidän mukaansa ääriajattelu ei ole ollut historiallisesti välttämätön osa islamia eikä sen tarvitse sitä olla tulevaisuudessakaan. Teos osoittaa, että islamista on yhtä vaikea puhua kokonaisuutena kuin mistä tahansa muusta uskonnosta. – On vastoin islamia pakottaa nainen käyttämään huntua, mutta vastoin ihmisoikeuksia pakottaa hänet riisumaan se. Uudistajat ovat paitsi äärimuslimien ensisijaisia maalitauluja myös useimpien vanhoillisten ja yksinvaltaisten hallitusten silmätikkuja. Lännen omat huonot esimerkit heijastuvat pitkälle, Ramadan varoittaa. Vaikka uudistusliikkeen suosio saattaa olla kasvussa, sen julkinen tukeminen on yhä korkean kynnyksen takana. Eri asia on, riittääkö uudistusliikkeellä voimaa käyttää se hyväkseen. lähiaikojen keskeiseksi muutosvoimaksi voi nousta halu purkaa islamin käyttöä valtapolitiikan työvälineenä. Siksi muutostenkin täytyy tulla meidän kauttamme. Lännen omat huonot esimerkit heijastuvat pitkälle.. Majoitus perinteisissä mökeissä tai upeissa lomahuoneistoissa. jooNa raudasKosKi Davies Merryl Wyn ja Sardar Ziauddin: Islam. Maltillisen muslimin määritettä käytetäänkin laajalti väärin, huomauttaa Kanadan muslimiliiton entinen johtaja Farzana Hassan sananvapausohjelma Clarion Projectissa. Uskonnon modernisaatiokehitystä ei tapahtunut. Kirjoittajat esittävätkin kovia muutosvaatimuksia uskonnolleen. Tule nauttimaan Kainuun kesäherkuista, musiikista ja yhteydestä! MajoiTUs alKaeN 55 €/vrK p. Arabikevät osoitti, että entistä useammat kansalaiset yhdistävät vanhoillisen valtiojohtoisen islamin ja šarialait epädemokraattiseen sortovaltaan. Päinvastoin Saudin kuningassuvun perustajan kanssa liittoutunut uskonoppinut Muhammad ibn Abd al-Wahhab palautti muslimit noudattamaan äärivanhoillisia oppeja, jotka ovat voimassa yhä tänään. Ulkoisista paineista voi ennemminkin olla haittaa, katsoo Oxfordin yliopiston itämaisten tieteiden laitoksen professori Tariq Ramadan. 150 s. Islamille on myös vaikea löytää omaa Martti Lutheriaan. Jihadismissa vetoaa kristillisen fundamentalismin tavoin selkeä ja yksinkertainen sanoma, tässä on totuus ja tie. – Nämä arvot ovat Koraanin mukaan uskomme ydin, toisuskoisten tappamisen oikeuttaminen sen varjolla on roskaa, sanoo egyptiläinen uudistaja Ahmed Subhy Mansour. Kivaa koko perheelle. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 7.5.2015 Varaa kesälomasi nyt! Uintija kanoottiretket Nuasjärvellä, puuhapäivä seikkailu puistossa ja illalla lettukestit. Kriittisen ajattelun tukahduttaminen islamin nimissä on uudistumisen suurimpia jarruja. Rajusti kasvaneet sosiaalisen median ja internetin käyttö sekä lukutaito ruokkivat silti kriittisyyttä aivan toisin kuin aiemmin. Uudistajat korostavat myös, että alkuaikojen islam oli suvaitsevaista ja ajoi täyden tasa-arvon, ihmisoikeuksien, demokratian ja uskontojen välisen vuoropuhelun asiaa
Kovin usein meillä on ensin näkemys ja sitten etsimme sille perustelut. Toimintaympäristön muutoksiin on reagoitava paljon nopeammin ja rohkeammin kuin tähän asti olemme tehneet. Facebookissa muutama kaveri on jo kutsunut venäläisiä sillä r-sanalla. Nuoret näyttävät esimerkkiä kertomalla siitä, mitä usko heille merkitsee. Reformaation juhlavuosi lähestyy ja nuoret haluavat todistaa jatkuvasti uudistuvasta kirkosta (Ecclesia semper reformanda). Tekemällä 6 kuukauden tilauksen saat kuukauden lukuajan kaupan päälle.. Uudistuminen on elämänehto. Kirkolliskokous on koolla ja hetkessä kirkon koko toimintaja hallintokulttuuria ei mullisteta. Jos et tee mitään, et tee virheitä. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 7.5.2015 MIELIPITEET Kotimaa24:n blogeissa kirjoitettua Miten ihmeessä [...] kristittyjen suurin ilo, kokoontuminen Herran pöytään samaistetaan ikävyyteen ja tylsyyteen. Uskonvaraisia näkemyksiä saa olla. Pekka Mikkola Missioblogi 4.5. Jari Haukka 1.5. Tuleen ei saa jäädä makaamaan! On mentävä eteenpäin vaikka tappioitakin tulee. Nöyrä toivomus täältä itärajan takaa: Ei tämän maan poliittisesta johdosta tarvitse pitää. Voisimme silti panostaa edes vähän perusteluihin. Näiden kommenttien matkaansaattajana on yleensä iltapäivälehden juttu tai lööppi, jossa kerrotaan Venäjän johdon puheista tai päätöksistä. Nyt on kuitenkin aika ottaa rohkeita askelia siihen suuntaan. Toivo Loikkanen 4.5. Vanha viisaus pätee: Jos et tee mitään, et tee virheitä. Missionaarinen kirkko ottaa tämän todesta ja se näkyy käytännön elämässä vähintään yhtä paljon kuin hallinnollisissa päätöksissä ja oppineuvotteluissa. Päätöksiä on saatava aikaiseksi. Tarjoan yksinkertaisen selityksen: laulun sanoittaja ei ehkä koskaan ole osallistunut liturgiaan ja jakanut pyhiä lahjoja toisten uskovien kanssa. Rapatessa roiskuu ja virheitäkin tulee. Heidän tavoitteenaan on yleensä elää hiljaista ja rauhallista elämää. Juhlavuoden teemaan liittyen he haluavat päivittää sitä, mistä ja mihin Jumalan armo on meidät vapauttanut. Vesa Häkkinen 4.5. 6+1 kk 29,40 E Lue Kotimaa24.fi:stä. Sitä, jota Inkerin kirkon seurakuntien jumalanpalveluksissakin joka sunnuntai rukoillaan. Matti Hernesaho 2.5. Rehellisyys Jumalan edessä alkaa siitä, että olemme itsellemme rehellisiä. Mutta älkää antako sen luoda kuvaa koko kansasta, tavallisista Mihaileista, Irinoista ja Anatoleista ja Mashoista. Se on ihan ok. Kirkollamme ei ole varaa enää junnata rakenneuudistuksen tai lähes ikuisuusprojektina olleen diakonian viran säätämisen kanssa. Ehkä kuva ”kirkonmenojen” ikävyydestä on syntynyt 1970-luvun sunnuntaiaamuina, jolloin TV esitti mustavalkoisia suoria lähetyksiä sanajumalanpalveluksista. Väitän, että mikään tilaisuus ei voi vetää intensiivisessä ilossa vertoja ehtoopalvelukselle tai liturgialle: kuunnellaan yhdessä Raamatun tekstien lukua ja rukoillaan, on saattoja, suitsutusta, opetuspuhe. Tällaisella idealla kirkkomme ja seurakuntamme eivät voi kuitenkaan menestyä. Minullakin on. Myös seurakuntiin tarvitaan rohkeampaa ja ripeämpää toimintaja hallintokulttuuria. 4,90 /kuukausi Ateistit ovat aina vihaisia – tarua vai totta. Tällä idealla kirkkomme ja seurakuntamme eivät voi menestyä. Siitähän reformaatiokin syntyi: halusta kyseenalaistaa vallitseva meno ja sen valta
PERTTI SISTONEN teol.lis., Vihti Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Raamattu on nähtävä kokonaisuutena ja Vanhaa testamenttia on luettava Uudesta testamentista käsin. Seurakunnan kuuluu elää tehdäkseen Jeesus tunnetuksi, Herraksi ja Vapahtajaksi. Ole rohkea kokeilemaan siipiäsi! SOILE RaNTaVUORI-KÄhÄRÄ pappi Tampereelta Tarkkailijalta meni sormi suuhun Kotimaan pääkirjoituksessa esitettiin erikoinen kysymys: sopivatko kristilliset arvot kirkkoon. Meidän pikkusievä kristillisyytemme kavahtaa Raamatun julmuuksia. Mutta hetkinen! Kyllä kai kirkko on kaksituhatta vuotta lukenut samaa Raamattua ja nähnyt siellä samat kauheudet. Omassa tunnustuksessamme sanotaan, että ”me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava.” Kyllä tämän kirjoittajat tiesivät, millaisesta kirjasta oli puhe, luultavasti vielä paljon paremmin kuin me, sen pinnalliset lukijat. Raamattu on rosoinen kirja, eikä päästä lukijaansa helpolla. Kymmenen käskyä on koko länsimaisen lainsäädännön pohjana. Maailma ei siis ole muuttunut ja pyhä kirja kuvaa aitoa, ei kaunisteltua maailmaa. Kristillinen opinmuodostus perustuu tähän kirjaan, eikä se voi mihinkään muuhun perustuakaan. Sellainen oppi mikä on vastoin Raamattua, on harhaoppia. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi. Hän on suurempi kuin yhdenkään ihmisen kuvitelma hänestä ja viisaampi kuin kaikki maailman viisaus yhteensä. Silti kristillisyyteen kuuluu sellaistakin, mikä on uutta ja ainutlaatuista. Kannattaa lähteä pois etelästä, niin saa varmemmin monipuolista työkokemusta ja pappisvihkimyksen. Sanotaan, että koska Raamatun kirjaimellinen tulkinta johtaa mahdottomuuksiin, kirjasta tai ainakin sen hankalimmista kohdista pitäisi sanoutua irti. Seurakunta ei ole pelkkä kohtauspaikka ihmisille joilla on erilaisia toiveita, kulttuureja ja uskomuksia. Mutta miten hyvä Jumala sopii tähän kaikkeen. Entä jos kysyttäisiin, miltä varkaasta tuntuu jäädä teostaan kiinni. Samalla jokainen sukupolvi joutuu miettimään, miten sovellan tämän omaan aikaani ja omaan elämääni. Olet sen piispan alainen, jonka hiippakunnassa työskentelet, ja sinulle on hyötyä siitä, että sinut tunnetaan ja muistetaan tuomiokapitulissa. Älä siis jää olosuhteittesi vangiksi vaan tee tilanteesta johtopäätös. Avionrikkojat pitää surmata, Jerikon asukkaat tappaa ja lapsen viettelijät heittää mereen myllynkivi kaulassa. Siten että hän on kaikkivaltias ja hyvä silloinkin kun hän näyttää heikolta ja pahalta. Varmuuteen päässyt käsittää, että jokin on totta ja oikein. Vaarana nähtiin, että yksityiskohtainen kristillisten arvojen määrittely pahimmillaan kaventaa kristinuskoa ja sulkee pois ihmisryhmiä. Synti on niin vakava asia, että yhden piti kuolla, etteivät kaikki kuolisi. Tuomiokapitulilla on oikeus tutustua sinuun pappisvihkimystä edeltävässä ordinaatiokoulutuksessa. Emme tapa synnintekijöitä, koska Jumalan Poika on tapettu syntisten puolesta. Joku voidaan ylipuhua, mutta silti ei ole varmaa, että se johtaa mihinkään pysyvään. Voisimmeko kirkossa hiljentyä miettimään, mikä ja miten vakuuttaa aikamme ihmisiä, kun kaikki on suhteellista. Kieltämättä puhe arvoista voi kääntyä idealismiksi, joka on lähtöisin Platonin opetuksesta ja on vierasta evankeliumeille. Siihen meidän luterilainen uskommekin perustuu. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Raamattu käskee tappamaan Meidän pikkusievä kristillisyytemme kavahtaa Raamatun julmuuksia. Vanhan testamentin säädöksillä on oma aikahistoriallinen merkityksensä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Hän nostattaa kansat toisiaan vastaan, eikä meillä ole siihen mitään valitusoikeutta. Tässä ei pitäisi olla mitään outoa, sillä näin kirkko on aina opettanut. Siten piispa tutustuu niihin pappeihin, jotka hänen hiippakunnassaan työskentelevät. Määrätyn asenteen paljasti myös lehden uutinen, jonka mukaan piispat kannustavat avoliitossa eläviä pappeja solmimaan avioliiton. Kuitenkin se on sitonut juuri tähän kirjaan koko uskonsa ja elämänsä. Tämänsuuntaisia lausuntoja on viime aikoina alkanut kuulua yhä useammin. Tai miltä tuntuu kun ylinopeudesta sakotetaan. Ajassamme valtaa alaa asenne, jossa ratkaisut halutaan tehdä sen mukaan, miltä kenestäkin tuntuu. Jos tulkintamme poikkeavat olennaisesti siitä linjasta, mikä kirkolla on viimeiset kaksituhatta vuotta ollut, olemme luultavasti väärässä. Myöhemmin voi palata Hesaan, jos se onnistuu. Työttömäksi ei kannata pitkäksi aikaa jäädä, ellei ole ”jalka oven välissä” eli suhteita johonkin seurakuntaan ja sieltä on lupailtu jotain. Tämä painuu syvälle sieluun ja muokkaa elämää. EERO JUNKKaaLa Kirjoittaja on pappi, lähetystyöntekijä ja tietokirjailija. Sen lisäksi ne viittaavat Kristukseen. Jos ei tunnu mukavalta, eikö asiaan saisi puuttua. Eivätkö he saisi näin tehdä. Lehden mukaan olemme siirtyneet uuteen aikaan, kun myös evankelis-luterilainen kirkko määrittelee tehtäväkseen pitää esillä kristillisiä arvoja. Ongelma vain on usein tässä: ”Moderni nuori mies ei koskaan muuta ympäristöään, hän muuttaa aina mieltään” ( G.K. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 7.5.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Eero Junkkaala Raamattu sisältää hirveitä opetuksia. On vaan lähdettävä muualle töitä hakemaan. Silti näemme televisiosta joka päivä vielä pahempia. Matti kaRppinen Lähde maalle hakemaan pappiskokemusta! Vastaan nimimerkille ”Mitä teen tutkinnollani” ( Kotimaa 23.4.) Pappeus on hieno kutsumus! Mutta kyseessä ei ole vain sinun subjektiivinen oikeutesi saada vihkimys. Chesterton: Oikea oppi). Oikea Raamatun lukutaito on häviämässä. Olisiko jo korkea aika virallisesti todeta, että Raamattu on aikansa elänyt, eikä kelpaa enää nykyaikaiselle kirkolle oppaaksi. Kaikkeen ei sovi periaate: Vielä kymmenen vuotta sitten tehtiin näin, mutta nyt on toisin. Siitä ei voi leikata erikseen ihmisen sanaa ja Jumalan sanaa, sillä joka sana on molempia. Emme löydä suoria vastauksia kaikkiin kysymyksiin ja siksi joudumme tulkitsemaan pyhiä tekstejä oman aikamme valossa
Ekumeenisen keskuksen istuntosali. Sylvia Raulo työskentelee ohjelmakoordinaattorina LML:n lähetyksen ja kehityksen osastolla. TeksTi: Noora WikmaN & kuvaT: violaiNe marTiN, Noora WikmaN. Ekumeeninen keskus Genev essä Sveitsissä. TeksTi: Noora WikmaN & kuvaT: violaiNe marTiN, Noora WikmaN Naisemme Genevessä Genevessä sijaitsevassa Ekumeenisessa keskuksessa työskentelee parhaillaan poikkeuksellisen suuri joukko suomalaisia ekumenian ja humanitaarisen työn ytimessä. Kotimaa 7.5.2015 10 MATKALLA Luterilaisen maailmanliito n teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaj a Kaisamari Hintikka. Ekumeenisen keskukse n kappeli. Ensi vuonna alkavissa uudistustöissä ennalleen jätetään aulan lisäksi vain istuntosali ja kappeli. Ilona Dorji työskentelee Luterilaisen maailmanliiton lähetyksen ja kehityksen osastolla. Naisemme Genevessä Genevessä sijaitsevassa Ekumeenisessa keskuksessa työskentelee parhaillaan poikkeuksellisen suuri joukko suomalaisia ekumenian ja humanitaarisen työn ytimessä. Veera Hämäläinen rakentaa ACT-allianssin brändiä. Ekumeenisen keskuksen aula. Keskuksessa sijaitsevat Kirkkojen maailmanneuvoston, Luterilaisen maailmanliiton sekä ACT-allianssin toimistot
Hintikan mukaan monet jäsenkirkot hahMaria Immonen on Luterilaisen maailmanliiton maailmanpalvelun vt.johtaja. Kaisamari Hintikan mukaan kokouksen sijoittuminen Namibiaan on hieno asia. Suomalaisesta näkökulmasta Ekumeeninen keskus on erityisen kiinnostava juuri nyt siksi, että siellä työskentelee peräti kuusi suomalaista naista. LML:n erityisosaamista ovat kahdenväliset oppikeskustelut, jotka kuuluvat nyt Kaisamari Hintikan työhön. Ekumeeninen keskus Genev essä Sveitsissä. Reformaatiolla on globaalit kasvot.. Reformaation juhlavuonna 2017 juhlitaan myös 50-vuotista jatkuvien oppikeskustelujen historiaa. Kotimaa 7.5.2015 MATKALLA 11 Alppien ympäröimä Geneven kaupunki Sveitsissä tunnetaan kansainvälisten organisaatioiden, kuten YK:n ja Punaisen Ristin pääpaikkana. Yksi tällainen on suhde luterilaiseen kommuunioon. Kristittyjen ykseyden tavoitteluun sitoutuminen on ollut LML:lle tärkeää perustamisesta lähtien. Toinen pitkäaikainen kumppani on anglikaaninen kirkko, ja keskusteluja käydään myös muun muassa ortodoksisten kirkkojen kanssa. Kommuuniolla tarkoitetaan sekä yhteyttä että ehtoollista. Reformaatiolla on globaalit kasvot. Ekumeenisessa keskuksessa päämajaansa pitävät Kirkkojen maailmanneuvosto (KMN), Luterilainen maailmanliitto (LML) sekä kirkkotaustaisia avustusjärjestöjä kokoava ACT-allianssi. Pauliina Parhiala työskentelee ACT Allianssin johtajana. Vuonna 2017 pidetään myös LML:n yleiskokous, joka järjestetään Namibian Windhoekissa. Noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä edellä mainituista päämajoista sijaitsee myös eräänlainen kristillisen maailman keskittymä. Ja yksi mies KMN:ssa harjoittelijana. Keskuksen sisäpihalla on viihtyisä puutarha ja ruokalan terassi. LML:llä on useita ekumeenisia keskustelukumppaneita, joista pitkäaikaisin on katolinen kirkko. Uudempana ekumeenisena kumppanina on helluntailiike, jonka edustajien kanssa keskustelut käynnistyvät ensi vuonna. – Se, että juhlimme reformaation juhlavuotta Namibiassa, on osoitus siitä, että LML ja reformaation perinne eivät ole vain eurooppalaisia. Hän on Luterilaisen maailmanliiton teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja ja ekumeenisten asioiden apulaispääsihteeri. – Meillä on valtavan hieno porukka ja on hyvä päästä puhumaan työasioista joskus suomen kielelläkin, sanoo Kaisamari Hintikka. Luterilaisen maailmanliito n teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaj a Kaisamari Hintikka. Ekumeenisen keskukse n kappeli. Keskuksessa sijaitsevat Kirkkojen maailmanneuvoston, Luterilaisen maailmanliiton sekä ACT-allianssin toimistot. Hän vastaa keskustelujen sisältövalmisteluista yhdessä toisen osapuolen kanssa. Suomalaisesta näkökulmasta yleiskokouksen järjestäminen Namibiassa on erityisen hienoa, koska maalla on vahvat linkit Suomeen muun muassa Suomen Lähetysseuran kautta. Luterilainen maailmanliitto ja reformaation perinne eivät ole vain eurooppalaisia. Työskennellessään globaalilla tasolla Hintikka törmää kysymyksiin, joihin hän soisi tartuttavan myös suomalaisessa keskustelussa
johtaja. Työ: LML:n maailmanpalvelun osaston vt. Niitä ovat Keski-Afrikan tasavalta ja Kamerun, Etelä-Sudan, Syyria ja Irak. Se johtaa siihen, että järjestöt keskittyvät humanitaariseen apuun. mottavat itsensä osana maailmanlaajaa luterilaista yhteisöä, niin kirkon johdon kuin seurakuntalaistenkin tasolla. Miten suomalaisen luterilaisuuden minäkuvaan vaikuttaisi vahvempi tietoisuus kuulumisesta globaaliin luterilaisten yhteisöön. LML aloitti avustustyön heti. – Toimimme kaikissa tämän maailman kriiseissä, jotka YK luokittelee vakavimmaksi, eli L3-luokituksella. Lisäksi olemme mukana sellaisissa kriiseissä, jotka eivät pääse L3 luokkaan, kuten Pohjois-Myanmar, Kongo tai Kolumbia. Kotimaa 7.5.2015 12 MATKALLA Jet d´Eau, 140 metriä korkea suihkulähde Genevejärvessä on kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Näissä kysymyksissä tehdään myös yhteistyötä YK:n järjestöjen kanssa. Suomen kirkko on yksi merkittävistä LML:n työn rahoittajista, mutta missä rikas kirkko voisi tarvita apua ja tukea. – Jos ajatellaan ongelmien ratkaisemista, niin tutkimusten mukaan panostus lasten terveyteen, väkivallan vastustamiseen, kestävään kehitykseen, ruuantuotantoon ja peruspalveluihin estäisi radikalisoitumista, Immonen sanoo. Työskennellyt aiemmin Euroopan kirkkojen konferenssin dialogiosastolla, Kirkon ulkoasiain osastolla sekä Helsingin Yliopistolla kirkkohistorian laitoksella tutkijana. – Sekä ekumeenisessa että teologisessa työssä meillä on vahvana ajatuksena se, miten tämä edesauttaa kirkkoja palvelemaan maailmassa. Konkreettista työtä esimerkiksi pakolaisten kanssa tehdään LML:n maailmanpalvelun osastolla, joka sijaitsee muutaman sokkeloisen käytäväkäännöksen päässä Hintikan toimistosta. – Tietoisuus globaaleista keskusteluista voisi hyödyttää myös suomalaista keskustelua kirkon tulevaisuudesta. Työntekijöitä on yhteensä 6 000, 23 maaohjelmassa. Maria Immosen työpöydän takaa katsottuna maailma ei ole iloinen paikka. Työ: Teologian ja julkisen todistuksen osaston johtaja ja ekumeenisten asioiden apulaispääsihteeri. Toimii vapaaehtoisena pappina Geneven suomalaisessa seurakunnassa. Osaston vt. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut samanaikaisesti meneillään neljää L3-luokituksen saanutta kriisiä. Humanitaarista työtä vaikeuttavat rahoituskuviot ja suhtautuminen kehitysapuun. Työskenteli maailmanpalvelussa myös vuosina 2003–2008. Ollut LML:ssa kolme vuotta. Pakolaisten palveleminen on aina ollut merkittävässä asemassa, samoin ihmisoikeudet. Rahoitusta pitkäaikaiseen kehitystyöhön on vaikea saada. Kasvanut Hongkongissa.. Niin isoilta kuin pieniltäkin järjestöiltä ovat lopussa rahat ja henkilöstöresurssit. Maria Immosen mukaan rahoitusta pitkäaikaiseen kehitystyöhön on vaikea saada. LML:ssä on laaja kokemus kaikesta siitä, mitä kriisitilanteessa tehdään hengissä pysymisestä leirin hallintoon, lasten suojeluun, tarvikejakeluun, hautaustoimeen ja psykososiaaliseen tukeen. Ollut LML:ssä vuoden tällä erää. Genevestä käsin koordinoidaan hallintoa ja laadunvarmistusta, mutta maaohjelmat toimivat itsenäisesti. Työskennellyt aiemmin Tansaniassa Suomen Lähetysseuran lähettämänä sekä Lähetysseuran kehitysyhteistyöpäällikkönä. johtaja Maria Immonen kertoo maailmanpalvelun olevan protestanttisen maailman suurin humanitaarisen avun tekijä. MAriA iMMonen ikä: 46 Perhe: Perheeseen kuuluvat mies ja kaksi aikuistunutta lasta. LML:n perustamisesta lähtien liittoa on määrittänyt myös diakoninen sitoutuminen. KAisAMAri HinTiKKA ikä: 48 Perhe: Perheeseen kuuluvat mies ja tytär. Immosen mukaan koko humanitaarisen koneiston kapasiteetti on äärirajoillaan. – Rukoilen, ettei tule mitään uutta, Immonen sanoo. Haastattelua seuraavana päivänä Nepalissa sattuu maanjäristys, joka jättää jälkeensä tuhansia kuolleita ja loukkaantuneita. LML:ssa sen pohjalta nousee vahva sitoutuminen todistukseen ja palveluun. Iso kysymys koko LML:ssa on luterilainen identiteetti. Suomessa yhteys tuntuu jäävän usein kirkon johdon tasolle. LML:n toimistolta autetaan laittamaan paikalleen ne järjestelmät, joilla taataan, että apu menee perille. Maassa oli 100 työntekijää ja ajantasaiset valmiussuunnitelmat
Siviiliväestöt ja aseelliset ryhmät eivät enää erota sotilasta avustustyöntekijästä. – Katastrofeissa ihmisillä on mielessä se, mistä he saavat suojaa ja ruokaa, mutta myös se, miksi näin tapahtui. Köyhä maa on ottanut heidät vieraanvaraisesti vastaan. Osasto tukee kirkkoja organisaatioon ja hallinnollisiin kysymyksiin liittyvissä asioissa. Kirkoilla on iso merkitys siinä, miten ihmiset sanoittavat tätä itselleen. Reformaatiomuurin suurimmat patsaat kuvaavat Theodore Bezaa, Jean Calvinia, Guillaume Farelia ja John Knoxia. Työ on tänä päivänä ennennäkemättömän vaarallista. Siirtyy loppuvuodesta Ulkomaanavun itäisen ja eteläisen Afrikan alue-edustajaksi Nairobiin. Puiden takaa pilkottaa Pyhän Pietarin katedraali. Se myös muutti suhtautumista katastrofin uhreihin. Ajatuksena on se, että paikalliskirkko vahvistuu ja pystyy itse tekemään paremmin työtä alueellaan. Maria Immonen on kuitenkin toiveikas ja kokee työnsä merkitykselliseksi. Silloin luterilaisen kirkon piispa sanoi, ettei Jumala toimi näin. SyLviA RAuLo ikä: 53 Työ: Ohjelmakoordinaattori LML:n lähetyksen ja kehityksen osastolla. – Siinä tilanteessa monilla paikallisilla kirkoilla ei ollut mitään sanottavaa ihmisille. Työ: Projektiyksikön vetäjä LML:n lähetyksen ja kehityksen osastolla. Työskennellyt aiemmin Kirkon Ulkomaanavussa vastuussa työstä Venäjällä ja itäisessä Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä, sekä Haitissa ensin LML:n ja myöhemmin Ulkomaanavun palveluksessa. Ymmärrän miltä uhreista tuntuu ja arvostan elämää ihan eri tavalla. Immonen nostaa esimerkiksi myös Kambodžan, joka on noussut raunioista Kaakkois-Aasian veturiksi. Konkreettinen esimerkki löytyy Liberiasta. Katastrofeihin varaudutaan myös Luterilaisen maailmanliiton lähetyksen ja kehityksen osastolla, jossa ohjelmakoordinaattori Sylvia Raulo työskentelee. Projektiyksikön vetäjä Ilona Dorji kertoo, ettei kyseessä ole kehitysyhteistyö. ”Kiva haastaa oma tapa ajatella joka päivä uudestaan.” iLonA DoRji ikä: 38 Perhe: Perheeseen kuuluvat mies ja kaksi lasta. Ollut LML:ssä kolme vuotta. Lähetyksen ja kehityksen osasto on olemassa jäsenkirkkoja varten. Kaupunkia ympäröivät Alpit ovat läsnä Geneven katukuvassa. Kaksikymmentä jäsenkirkkoa on mukana ohjelmassa, jossa kokeillaan ja luodaan oppimateriaaleja siitä, miten kirkot voivat oppia katastrofivalmiutta ja systematisoida jo olemassa olevia käytäntöjä. Raulo on erityisen kiinnostunut kehityskysymysten ja teologian yhdistämisestä. Työskennellyt aiemmin Punaisessa Ristissä Paimion vastaanottokeskuksessa, Ulkomaanavun palveluksessa Kosovossa, kansainvälisessä työjärjestössä Filippiineillä, YK:n kehitysohjelmassa Bhutanissa sekä pakolaisjärjestössä Senegalissa. Kokemus toi Raulon Geneveen pohtimaan juuri tätä kysymystä yhdessä jäsenkirkkojen kanssa. – Ajatus on, että kirkot oppisivat toimimaan muiden järjestöjen kanssa ja noudattamaan humanitaarisia prinsiippejä, Sylvia Raulo selittää. Sellaista on hieno nähdä. Ne eivät olleet koskaan miettineet, että tällaista katastrofia voisi sattua. Myös kansalaisjärjestöjen tila toimia useissa maissa on kaventunut. Jälleenrakennusta vaikeutti koleraepidemia. Ketään ei onneksi ole kuollut. Hän työskenteli siellä LML:n palveluksessa, kun suuri maanjäristys romahdutti maan. – Yksi syy tähän on se, että asevoimat, kuten rauhanturvaajat osallistuvat siihen, mitä he kutsuvat humanitaariseksi työksi. Nauttii LML:ssä siitä, että on muitakin arvoja kuin urakehitys ja tulos.. Ensimmäisten ebolatartuntojen tullessa ilmi maan luterilainen kirkko oli yhteydessä LML:n kautta ACT-allianssiin ja sai tukea ebolavalistukseen. – Jotkut kirkot sanoivat, että tauti on Jumalan rangaistus syntisille. Haitin maanjäristyksen jälkeen monilla paikallisilla kirkoilla ei ollut mitään sanottavaa ihmisille. LML:n työntekijöitä on pahoinpidelty, kaapattu, ryöstetty aseella uhaten, kuulusteltu väkivaltaisesti ja karkotettu maasta epämääräisin perustein. Ollut Genevessä tällä erää kaksi vuotta, sekä vuonna 2004. – Vaikka minulle ei sattunut mitään, jouduin olemaan osa ihan järkyttävää katastrofia. Siitä, millä tavalla kirkot ja uskonnolliset yhteisöt voivat tulla humanitaarisiksi toimijoiksi nimenomaan kirkkoina ja humanitaarisina yhteisöinä. Hän on juuri palannut Pohjois-Ugandasta, johon on vuoden aikana vyörynyt 200 000 pakolaista. Kotimaa 7.5.2015 MATKALLA 13 Palais des Nations, YK:n päämaja Euroopassa. Asia valkeni Sylvia Raulolle konkreettisesti vuonna 2010 Haitilla
– Meillä kävi juuri eräs henkilö, jonka kirkon tukemisen olemme lopettamassa kymmenen vuoden jälkeen. Työskennellyt aina viestinnän parissa, ensin pankissa ja Kiinteistömaailmassa ja sen jälkeen Kirkon Ulkomaanavussa. toiminnanjohtajana sekä Crisis Management Initiativen toiminnanjohtajana. Työ: Parantaa ACT-allianssin tunnettuutta ja rakentaa brändiä. Yksikkö myös kouluttaa jäsenkirkkoja hakemaan tukea projekteilleen, johtamaan niitä ja jakamaan tietoa keskenään. – Heidän toimintansa kuvaa aika hyvin sitä, mitä ACT tekee 140 maassa, allianssin johtaja Pauliina Parhiala sanoo. – Mielestäni meidän osastomme on LML:n ydin. Suomalaisia löytyy myös Ekumeenisen keskuksen toisesta siivestä, ACT-allianssista (Action by Churches Together – ACT Alliance). Työ: ACT-allianssin johtaja. Dorji pitää tärkeänä sitä, että LML tukee pieniä kirkkoja, joiden on vaikea saada rahoitusta muualta. VeerA HäMäLäinen ikä: 53 Perhe: Perheeseen kuuluu kaksi aikuista lasta. – Jotkut kirkot ovat niin pieniä, etteivät pysty pitämään kirkkoa pystyssä tai täyttämään rahoittajien kriteereitä, Dorji selittää. ”Työympäristön muutos tekee hyvää omalle luovuudelle ja itsensä kehittämiselle.” PAuLiinA PArHiALA ikä: 41 Perhe: Perheeseen kuuluvat mies ja kaksi pientä lasta sekä miehen aikuinen poika. Kokee vahvasti, että elämä on lahja ja jokainen päivä mielekkäässä työssä on siunaus.. Hän kertoi, että ellemme olisi näyttäneet kädestä pitäen miten hakemuksia ja raportteja täytetään, heillä ei olisi taitoa tehdä hakemuksia eikä siten saada rahaa mistään muualta. Me tuemme kirkkoja suoraan. Kotimaa 7.5.2015 14 MATKALLA Tukea annetaan diakoniatyötä koskeviin projekteihin, yhteisön kehittämiseen ja kirkkojen kestävyyteen liittyviin projekteihin, esimerkiksi koulutustoimintaan. Parhialaa motivoi se, että kirkot ja uskonHorloge Fleurie, kukkakello on kunnianosoitus Sveitsin kellonvalmistusperinteelle. Ollut ACT-allianssissa kaksi ja puoli vuotta. Lahjoittaisitko itse sellaiselle järjestölle, josta et ole kuullutkaan. Ollut ACT-allianssissa vuoden alusta lähtien. Suomesta Kirkon Ulkomaanapu on ACTin jäsen ja Suomen Lähetysseura tarkkailijajäsen. Sellainen on esimerkiksi Keski-Afrikan tasavallan luterilainen kirkko. Työskennellyt aiemmin muun muassa Kirkon Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtajana ja vt. Genevessä koordinoidaan jäsenkirkkojen projekteja ja seurataan, että rahat käytetään niin kuin on sovittu. Se on 150 kirkon tai kristillisen järjestön yhteenliittymä, jonka toimialoja ovat humanitaarinen apu, kehitysyhteistyö ja vaikuttamistoiminta
Kotimaa 7.5.2015 Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. On jopa yllättävää, miten hyvä pääsy heillä on ollut ilmastoneuvottelupöytiin. Kun Ulkomaanapu kuitenkin toimii 22 muussa maassa, voitaisiinko niissä ensisijaisesti tuoda ACT-allianssia esiin. – Lahjoittaisitko itse sellaiselle järjestölle, josta et ole kuullutkaan. Tunnettuus on ACTin kaltaiselle toimijalle tärkeää, jotta se voi vaikuttaa haluamiinsa asioihin. 020 754 2350 2050 Tuula Luoma Käsikirja katolisista pyhimyksistä Kirja avaa pyhimysten maailmaa noin 200 pyhimyksen kautta, kahden vuosituhannen ajalta kaikista maanosista. Ihmiset kääntyvät paitsi perinteisten uskonnollisten johtajien, myös uudempien virtausten puoleen, Parhiala listaa haasteita. – Kun humanitaarisen ja kehitystyön sektori on muuttumassa, ajattelen, että kirkot ja kristilliset järjestöt tarvitsevat globaalin verkoston, joka on vahva ja toimintakykyinen. Linjakumpu tutkii erityisesti ”tavanomaista” uskonnollista toimintaa, jonka tunnistaminen väkivallaksi on vaikeaa. Humanitaariseen katastrofiin vastaaminen on täysin erilaista kaupungissa ja maaseudulla. Ekumeenista keskusta kuitenkin kuvaillaan myös heikkeneväksi yhteisöksi. Kirkoilla on Parhialan mukaan paljon kokemusta maaseutuympäristössä toimimisesta, mutta maailma kaupungistuu hurjaa vauhtia. hän kysyy. – Kiireellisemmin pitäisi kehittää humanitaarisen yhteistyön nopeuttamista. Tässä ajassa on myös jotain sellaista, että arvot ja uskomukset kiinnostavat. Allianssi on nuori verkosto. Genevestä käsin myös vaikutetaan kansainväliseen humanitaariseen järjestelmään ja kehityspolitiikkaan. Geneven Ekumeenisessa keskuksessa työskentelevät suomalaisnaiset pitävät sattumana maamme tämänhetkistä edustusta liittojen henkilökunnassa. – Aikaisemmin keskus tarjosi ekumeenisille järjestöille ja kristilliselle kommuuniolle tilan päivittäiseen vuorovaikutukseen. Sitä varten Veera Hämäläinen saapui Geneveen vuoden alussa Kirkon Ulkomaanavun viestintäjohtajan pallilta. – Ulkomaanapu on Suomessa tunnettu, mutta harva tietää ACT:sta mitään. Brändin rakentaminen on kuitenkin hitaampaa. VASTApAINO 3400 Teemu Ratinen Synnistä Jumalan lahjaksi – muuttuva seksuaalisuus ja usko Keskustelu seksuaalisuudesta haastaa kirkon ja sen ihmiskäsityksen. Täällä eletään kulttuurin muutoksen aikoja, ja ekumeeniselle liikkeelle se on hankalaa, Hintikka sanoo. Pauliina Parhiala on tyytyväinen siihen, miten hyvin nuori järjestö on onnistunut ilmastovaikuttamisessa. Kehitettävää kuitenkin löytyy. Immonen kuvailee keskusta ystävälliseksi, monikulttuuriseksi ja vähähierarkkiseksi. – Jäsenemme ovat kansallisen tason toimijoita ja neljä viidestä jäsenestä on eteläiseltä pallonpuoliskolta. ACT-allianssin ensimmäinen yhteinen kampanja on meneillään oleva ilmastokampanja. Uskonnolliset yhteisöt ovat usein katastrofitilanteissa ensimmäisiä toimijoita paikalla, ja ne myös pysyvät yhteisön rinnalla pitkään.. – Brändiasioista ei ole täällä paljoa puhuttu, mutta kaikki oivaltavat, että ACTin pitäisi olla tunnetumpi, Hämäläinen sanoo. Hämäläinen tietää, että valinta oman brändin ja allianssin brändin välillä on vaikeaa. Sama pätee vaikuttamistyöhön. Sihteeristön tehtävänä on tukea jäsenten yhteistyötä ja kohtaamisia. Veera Hämäläisen pesti Genevessä kestää tämän vuoden. Toinen on jo löytyneiden toimintatapojen jakaminen. Tunnettuuteen ja brändin rakentamiseen on kuitenkin haluttu panostaa. – Täällä joutuu haastamaan oman ajattelutavan, kun ihmiset työskentelevät omalla tavallaan, Sylvia Raulo puolestaan sanoo. Yksi tapa on innostaa jäseniä luomaan tulevaisuuden toimintatapoja. Kirjassa tarkastellaan eri-ikäisten suomalaisten käsityksiä ja kokemuksia seksuaalisuuden alueella. Hänen tehtävänsä on kirkastaa allianssin brändiä. Maria Immosen mukaan asiasta kuulee usein huomautuksia. Tulevaisuuttakin keskuksessa suunnitellaan. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. AmANDA Aini Linjakumpu Uskonnon varjot – hengellinen väkivalta kristillisissä yhteisöissä Kirja kartoittaa laajasti ja useaan uskonnolliseen liikkeeseen pohjautuen, mitä hengellinen väkivalta on, miten se ilmenee ja mitkä liikkeiden piirteet altistavat sille. – Toinen asia on nuorten ihmisten määrä. Silloin brändi lähtee rakentumaan itsestään. ACT-allianssin jäsenkirkot ja järjestöt painiskelevat monenlaisten haasteiden kanssa. ACT Allianssin erityispiirteitä ovat Parhialan mukaan verkostomaisuus, kristillisyys sekä se, että se on itsenäisten toimijoiden liitto. Monet haastateltavista mainitsevat, että vaikka yhteistyötä eri liittojen välillä on, voisi sitä olla enemmänkin. Geneve on yksi maailman kalleimmista kaupungeista. Ensi vuonna pitäisi alkaa rakennuskompleksin uudelleenrakennustyö. Apu pitää saada nopeasti sitä tarvitseville ja yhteisöjen tulee hyötyä konkreettisesti jäsentemme yhteistyöstä. 29,60 (32,90) 2960 KIRJAKEVÄÄN PUHEENAIHEET nolliset yhteisöt ovat usein katastrofitilanteissa ensimmäisiä toimijoita paikalla, ja ne myös pysyvät yhteisön rinnalla pitkään. Toivon, että voisin kylvää siemeniä. Kun Kaisamari Hintikka aloitti kolme vuotta sitten, Kirkkojen maailmanneuvoston omistamassa kiinteistössä pitivät majaa myös Reformoitu maailman kommuunio sekä Euroopan kirkkojen konferenssi. Jos kukaan ei tiedä mikä on ACT, ei meidän mielipiteellämme ole painoarvoa. Tilanne onkin poikkeuksellinen. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Molemmat ovat muuttaneet muualle osin taloudellisista syistä. Se perustettiin viisi vuotta sitten ja on vielä suurelle yleisölle osin tuntematon. Olisi tärkeätä löytää heille mielekästä tekemistä ja kanavia vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Allianssin sihteeristö Genevessä auttaa jäseniään vastaamaan näihin haasteisiin. Sellaiseksi kehitämme ACT-allianssia. – Enkä minä sitä brändiä rakenna, vaan jäsenjärjestöt. Kaikki kuitenkin viihtyvät yhteisössä hyvin, myös suomalaisseuran ulkopuolella. Näkyvyyttä ja tunnettuutta Hämäläinen aikoo rakentaa viestinnällisin ja kampanjointikeinoin sekä jakamalla jäsenten kesken tietoa ja materiaaleja, joissa on yhtenäinen ilme. Olemme ennen kaikkea paikan päällä ja tuomme ulkopuolelta vain sen tuen, jota tarvitaan. Täytyy saada ihmiset ajattelemaan, että laitanpa nyt sen teepaidan päälle tai kutsunpa tähän palaveriin mukaan muitakin. Ilona Dorji kertoo arvostavansa lempeitä arvoja, sitä, ettei oma urakehitys ole keskiössä
Tutkimuksissa on kuitenkin aina mukana alaviite, joka kertoo, ketkä eivät vastanneet. Huono-osaisuuden notkelmissa – Ryhdyin etsimään huono-osaisuuden notkelmia, joissa ihmiset elävät toisella tavalla kuin suomalaiset yleensä, jopa siinä määrin, että suomalaisten enemmistö ei tiedä siitä mitään. Suurin osa suomalaisista on niemen nokkien väkeä, hyvinvoivaa enemmistöä. Empatiakuilu ja solidaarisuusvaje. Vapaa-ajallaan professori istuu usein Kansallisarkistossa harrastamassa historian tutkimusta. Viimeisin on harrastus. Sillä hän viittaa J. Hän on asiaosaaja, joka väistää henkilökohtaiset kysymykset. Hän käyttää havainnollistavia kielikuvia, jotka jäävät kuulijan mieleen. Kun kysyn, miltä kaikkein huono-osaisimpien tutkiminen tuntuu, Saari vastaa, että voisihan hän halutessaan tutkia jotain muutakin. Toiselle jokavuotinen Thaimaan-matka oli itsestäänselvyys. Tyytymättömyys johtui siitä, että kuva suomalaisesta yhteiskunnasta rakennetaan suurten väestöaineistojen pohjalta. Niinpä hän haki opiskelemaan yhteiskuntatieteitä ja historiaa. Tutkimusten järjestäminen ei ole muutenkaan ollut aivan helppoa. On Saaren asemaan toinenkin syy: huono-osaisista ei puhu kovin moni muu. – Se stereotypia voi sitten olla vaikka sellainen, että leipäjonoissa on uusavutonta väkeä, Saari sanoo. Notkelmien ja notkojen väki on yksi Saaren tiuhimmin viljelemistä kielikuvista. Juho Saari kertoo käyttäneensä suuren osan akateemisesta urastaan sen selittämiseen, kuinka hieno maa Suomi on. Tarvetutkija Ian Goughin ja myöhemmin sosiologi Erik Allardtin opissa hän kiinnostui hyvinvoinnista ja hyvinvointivaltiosta. Niinpä oli luonnollista, että väiteltyään tohtoriksi vuonna 1996 hän siirtyi hyvinvointivaltion palvelukseen, sosiaalija terveysministeriön virkamieheksi. Jotain Saaren puhelahjoista kertoo sekin, että kun katsojat saivat äänestää voittajaa, Saari päihitti Kangasharjun murskaluvuin. Niillä sanoilla Juho Saari kuvaa suomalaisten enemmistön ja huono-osaisten suhdetta. Kun Saari osallistui huhtikuussa Helsingin Sanomien järjestämään väittelyyn köyhyyspolitiikasta Nordean pääekonomistin Aki Kangasharjun kanssa, Kangasharju viittasi keskustelussa huono-osaisiin ”Juhon porukkana”. Saaren tutkijat viettävät leipäjonoissa ja neulanvaihtopisteissä aikaa, jakavat ruokaa, kahvia ja puhtaita neuloja, kuuntelevat ja keskustelevat. Vasta kymmenen vuoden virkamiesuran jälkeen hän palasi akateemiseen maailmaan hyvinvointisosiologian professorina. – Suurin osa kaikkein huonoimmassa asemassa olevista ihmisistä on valtaväestön myötätunnon tuolla puolen. – Minua kiinnostaa se, miten maailman parhaassa maassa voivat kaikkein huono-osaisimmat. Suomalaisesta hyvinvointivaltiosta Saari puhuu loistolaivana, jonka pohja vuotaa, ja väestön tulorakenteesta kärjellään seisovana salmiakkina, jonka ääripäät ovat menettäneet kosketuksen toisiinsa. Vaikka Saaren titteli viittaa hyvinvointiin, parhaiten hänet tunnetaan huono-osaisuuden tutkijana. Kun joku on vierasta ja piilossa, siitä on helppo muodostaa stereotypia. Erkon sanoittamaan Kansalaislauluun: Olet maamme, armahin Suomenmaa/ ihanuuksien ihmemaa/ Joka niemeen, notkohon saarelmaan/ kodin tahtoisin nostattaa. Kotimaa 7.5.2015 16 MATKALLA Hyvinvointisosiologi kiinnostui siitä, miten maailman parhaassa maassa voivat kaikkein huono-osaisimmat. Saari kertoo keskustelleensa hiljattain kahden eri yhteiskuntaluokista tulevan lapsen kanssa. Niin taitava, että hänestä on vähitellen tulossa suomalaisten huono-osaisten tärkein puhemies. Elintasoerot ovat kasvaneet niin suuriksi, etteivät suomalaiset enää jaa yhteistä arkea. Huono-osaiset eivät ole uupuneet väestötason tutkimusten vastaajista siksi, että suomalaisesta hyvinvoinnista Suurin osa kaikkein huonoimmassa asemassa olevista ihmisistä on valtaväestön myötätunnon tuolla puolen. Saaren mukaan keskeinen syy empatiakuilulle on yhteisten elämänkokemusten väheneminen. He eivät ole monenkaan poliitikon kiinnostuksen kohteena, Saari sanoo. Varmasti, mutta suomalaiseen köyhyyskeskusteluun olisi jäänyt Saaren mentävä aukko. – Kun katsotaan ketä siellä todellisuudessa on, siellä on ikääntyviä, yksin ja vuokralla asuvia ihmisiä, jotka tipahtivat työmarkkinoilta 90-luvulla. Manchesterissa Saari täydensi opintojaan taloustieteillä. Vasta sen jälkeen voidaan aloittaa aineistonkeruu.. Huono-osaisuuden notkelmissa asuu väkeä, joka elää piilossa niemen notkojen väeltä. He ovat poissa ihmisten silmistä ja aikalailla poissa myös mielistä. Mutta vaikka Saari ei ensisilmäyksellä vaikuta suurelta mediapersoonalta, hän on taitava puhumaan. Saari ei ole erityisen värikäs hahmo. Saari kiinnostui heistä. Hän olisi halunnut tutkia myös sakkovankeja, eli maksamattomien sakkojen takia vankilaan joutuneita, mutta ei saanut heitä kiinni. Hän on työskennellyt Itä-Suomen yliopiston hyvinvointisosiologian professorina kohta kymmenen vuoden ajan. Huono-osaisuuden lisäksi hän on kiinnostunut sellaisista asioista kuin Euroopan unionin sisämarkkinoista, hyvinvointivaltion uudistamisesta, kansalaisyhteiskunnasta ja Kalajoen kapinasta. Leipäjonoissa näkyy 90-luvun laman todella pitkä varjo. Väestötutkimuksissa suomalaiset kertovat luottavansa poliisiin, kokevansa elämän mielekkääksi ja olevansa tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa ja asuinoloihinsa ja niin edelleen. Se kuulostaa vitsiltä, mutta Saari ei naura. Kalajokiseen maalaistaloon Pohjois-Pohjanmaalle 1960-luvulla syntynyt Juho Saari halusi lukion jälkeen tehdä jotain yhteiskunnallisesti järkevää. Heidän elintasonsa, elämänlaatunsa ja elämäntapansa ei eroa muista. Myös suurin osa köyhistä sijoittuu niemen nokkaan. Saari on tutkinut asunnottomia, mielenterveyskuntoutujia, leipäjonojen asiakkaita ja suonensisäisten huumeiden käyttäjiä. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat paperittomat ulkomaalaiset. – Olin jossain vaiheessa aika tyytymätön siihen, minkälainen kuva suomalaisen yhteiskunnan tilasta annettiin, Saari sanoo. Juho Saari tietää mistä puhuu, sillä viime vuosina hän on yhdessä johtamiensa tutkijoiden kanssa keskittynyt tutkimaan suomalaista huono-osaisuutta. Toinen, itähelsinkiläinen, ei ollut koskaan käynyt oman kotikaupunkinsa keskustassa. Noin 800 000 suomalaista elää köyhyysrajan alapuolella, mutta Juho Saaren mukaan heistäkin valtaosa elää kutakuinkin samankaltaista elämää kuin muut suomalaiset. He ovat viimesijaisen sosiaaliturvan varassa eläviä, leipäjonojen ja diakoniatyön asiakkaita, neulanvaihtopisteiden asiakkaita, oikeuspsykiatrian potilaita, vankeja ja niin edelleen. He eivät ole monenkaan poliitikon kiinnostuksen kohteena. H. Empatiakuilu syntyy elintasokuilun luomasta sosiaalisesta etäisyydestä. Mikäli ovet yliopistoon eivät olisi aikanaan auenneet, Juho Saari olisi omien sanojensa mukaan keksinyt jotain muuta tekemistä. – Nämä ryhmät elävät varjoissa ja notkelmissa. Sellaisia suomalaisia on Saaren mukaan korkeintaan 230 000
Yhteiskunnan päätöksenteon näkökulmasta sillä ei oikeastaan pitäisi olla mitään merkitystä, sillä kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja perustuslaki velvoittavat huolehtimaan ihmisistä siitä riippumatta, kuinka omavastuullisesti he ovat tilanteeseensa päätyneet. Kaikille ei ole järkevää sanoa, että työ on parasta sosiaaliturvaa.. He ovat nuoria, vanhoja, perheellisiä, yksinäisiä, sosiaalisia, vammaisia, päihdeongelmaisia ja ääriraittiita, Saari listaa. Asunnottomalle tulee hankkia asunto, vaikka voitaisiin osoittaa, että asunnottomuus on ihmisen omaa syytä. Kotimaa 7.5.2015 MATKALLA 17 KUKA. – Kaikkia niitä asioita, joista kuvittelemme että suomalainen väestö kärsii kohtuullisen vähän. – Polku viimesijaisen turvan piiriin ja niin edelleen voi olla kivetty hyvillä pyrkimyksillä ja aikomuksilla. olisi pyritty tarkoituksella antamaan valheellinen kuva, vaan siksi, etteivät he vastaa kyselyihin. Silloin kun eletään niukkoja aikoja, niin kuin nyt, tämäntyyppiset kysymykset ovat keskeisiä, hän sanoo. Työn tuloksena on syntynyt poikkeuksellisen kattavia tutkimuksia sellaisista ryhmistä, jotka muuten olisivat kansallisen tutkan ulkopuolella. Toisin sanoen, asunnottomalle tulee hankkia asunto, koska kaikki muut vaihtoehdot ovat sietämättömän kalliita. Kukaan ei päätä ryhtyä huono-osaiseksi. – Heidän epäluottamuksensa on syvää ja usein perusteltua. Saari puhuu pienten valintojen tyranniasta ja epätarkoituksenmukaisista seurauksista. Moniulotteisuuden ymmärtäminen on Saaren mukaan keskeinen asia huono-osaisuuden politiikassa. Jos ihmisellä ei ole kotia, niin todennäköisyys sille, että hänellä on vakavia terveysongelmia, jotka vaativat erikoissairaanhoidon palveluita, kasvaa. Hän korostaa moniulotteisuutta ja muistuttaa, ettei sellaista ihmisjoukkoa kuin syrjäytyneet ole olemassa. Saari ei ole puoluepoliittisesti sitoutunut eikä ole koskaan harkinnut politiikkaan siirtymistä. Vasta sen jälkeen voidaan aloittaa aineistonkeruu. Siinä missä kaikkein huono-osaisimmista väestötason tutkimuksiin vastaa vain muutamia, Saaren johtamissa tutkimuksissa vastaajia on ollut muutamista sadoista muutamaan tuhanteen. Senkin kielen, kovien arvojen talouspuheen, Juho Saari hallitsee. Jossain vaiheessa jotain jää kesken, tulee ero, menee asunto ja niin edelleen. – Tutkimus ei voi olla vain tutkimusta, vaan siinä pitää olla yhteiskuntapoliittinen näkökulma. Jotta voimme saada heidät mukaan hankkeisiimme, meidän täytyy tehdä itsemme tutuiksi, Saari sanoo. – Kun asioita perustellaan politiikassa, niin pääsääntöisesti pitää pyrkiä osoittamaan, että asiasta x on säästöä tai että asiasta x on säästöä suhteessa siihen kuluun, joka muuten syntyisi. Joidenkin tiettyjen ryhmien kohdalla on rajattava pois ne päivät, jolloin ihmiset saavat etuudet, koska silloin ihmiset ovat liian päissään, ja toisaalta ne päivät, jolloin ollaan täysin rahattomia, koska silloin on liian levotonta. • Juho Saari, 47 • Asuu: Kuopiossa ja Keravalla • Viimeksi luettu kirja: Kari Hotakaisen Kantaja • Lempimusiikki: Pink Floyd • Motto: Suunnittele mitä teet, tee mitä olet suunnitellut. Erilaiset ryhmät tarvitsevat erilaisia palveluita. – Kaikille ei ole järkevää sanoa, että työ on parasta sosiaaliturvaa. • Juho Saari, 47 • Asuu: Kuopiossa ja Keravalla • Viimeksi luettu kirja: Kari Hotakaisen Kantaja • Lempimusiikki: Pink Floyd • Motto: Suunnittele mitä teet, tee mitä olet suunnitellut. Minkälainen suomalaisten huono-osaisten todellisuus sitten on. Hän puhuu kaikkein huono-osaisimmille kohdennetuista palveluista investointeina, jotka vähentävät muita julkisia menoja. TuijA PyhärAnTA KUKA. Poliittisessa keskustelussa tarvitaan kuitenkin toisenlaisia perusteluita. – Mitä heikommassa asemassa ihmiset ovat, sitä enemmän he tarvitsevat myös konkreettista tukea lomakkeen täyttämiseen. Ei siksi, ettei haluaisi vaikuttaa, vaan koska uskoo, että tutkimuksella voi vaikuttaa enemmän. Siksi Saaren tutkijat viettävät leipäjonoissa ja neulanvaihtopisteissä aikaa, jakavat ruokaa, kahvia ja puhtaita neuloja, kuuntelevat ja keskustelevat. Huono-osaisuuteen liittyy valtaväestöön nähden moninkertainen määrä niukkuutta, häpeää, epäonnistumisen kokemuksia ja yksinäisyyttä. – Jos ihmisellä ei ole kotia, niin jossakin hänen täytyy asua ja silloin se tarkoittaa hotellimajoitusta. Jotain yhteistä kuitenkin on
Maa pyörii akselinsa ympäri ja kiertää auringon ympäri, samalla tavalla kuin muutkin aurinkokuntamme planeetat. Urut soittivat romanttista sävelmää, lämmin tuuli pyyhki sotkuiset hiukset kasvoiltani. Atsteekkien karuselli muistutti nykyisten huvipuistojen ketjukarusellia. Heti kun taapero oppii pukemaan jalkaansa kengät, hän viilettää leikkipuiston karuselliin. Se on yli satavuotias viktoriaaniseen tyyliin suunniteltu salonkikaruselli, joita on maailmassa enää muutama. Aasialaisten mielestä aika on kuin pyörä, jossa kylvö ja korjuu, syntymä ja kuolema seuraavat toistaan. Miksi odotan joka kevät hetkeä, jolloin pääsen karuselliin. Jos hän on poika, isä kokoaa jouluksi ympyränmuotoisen junaradan, jolla veturi voi jatkaa vaunujen vetämistä loputtomiin. Verenpunaisen katon alla 22 hevosta, neljät kuninkaalliset vaunut, siat ja klovnit pyörivät taidokkaan tekniikan avulla kuin oikeassa laukassa. Lempikarusellini kieppuu Hollannissa de Eftelingin huvipuistossa. Eurooppalaiset hullaantuivat karuselleihin 1800-luvun lopussa. Siellä suosikkejani olivat pinkeät siat. Galaksit tanssivat avaruudessa ympyrää. Gröna Lundissa Ruotsissa sain ajella vielä vanhemmilla eläimillä. Länsimaalaiset kuvaavat aikaa janana, jolla on alkupiste ja päätepiste. Mikä pyörimisessä kiehtoo. Olemme kaikki aloittaneet elämämme kieppumalla kohdussa. Liikkeellä on keskipiste, jonka ympärillä liike jatkuu ja jatkuu. Karuselli on oiva paikka nauttia hurjasta vauhdista ja tuntea vaaran tunnetta ilman todellista vaaraa. Kuukausi on kuun kierähdys Maan ympäri. Pääsin hevosen selkään ja suljin silmäni. Tukholman ratsut on veistetty käsin puusta, niin kuin oli tapana ennen lasikuidun aikaa. Päivä on maapallon pyörähdys itsensä ympäri. Planeettojen kuut kulkevat samaan tapaan omilla radoillaan. Karusellin keväisessä kyydissä tunnen olevani onnellinen osa universumia, joka pyörii ikuisesti keskipisteensä ympärillä. Bysanttilainen kohokuva vuodelta 500 esittää vempainta, jossa hauskanpitäjät pyörivät tolppaan kiinnitetyissä koreissa. Saksalaiset myivät karusellejaan kaikkialle maailmaan. Ballerina pyörii varpaillaan Joutsenlammen tahdissa niin kauan kuin lapsen sormet jaksavat virittää jousen. Hindut uskovat, että kun sielu on kyllin kauan vaeltanut ajan pyörässä, se lopulta vapautuu. Avaruuden liikkeet antavat meille ajan määreet. Yksi niistä, 1800-luvun lopulla rakennettu huvilaite on lumonnut lapsia ja lasten kaltaisia Helsingin Linnanmäellä jo yli 60 vuotta. Teimme kuperkeikkoja lapsivedessä niin kauan kuin siihen oli tilaa. Uskalluksensa rajoilla lapsi opettelee säätelemään tunteitaan ja saa kokemuksen selviytymisestä. Monissa kulttuureissa sen sijaan ajatellaan, että aika kulkee ympyrää. Mikään hurjapää en lapsena ollut. Kova vauhti teki rituaalista hengenvaarallisen. Huvipuistoissa jätin rajut laitteet siskolleni ja kipitin kohti suurta rakkauttani – karusellia. Kosmos on Jumalan karuselli. Atomissa elektronit pyörivät ytimen ympärillä. Sekä mikroettä makrokosmoksessa kaikki kiertää ja pyörii. Kaikelle käy lopulta kuin karusellille Max päi V i K arj al ainen Kotimaa 7.5.2015 18 MATKALLA. Äiti, nosta minut karuselliin! Vauva heittää iloisia kuperkeikkoja kohdussa. Sama meno jatkuu galakseissa ja galaksiryhmissä. Jos hän on tyttö, hän saa soittorasian. Tukkaa taaksepäin roikottaen hän kikattaa ja pyytää lisää vauhtia. Niiden kultakautta kesti toiseen maailmansotaan saakka, siihen asti, että eurooppalaiset kasvoivat ikävällä tavalla aikuisiksi. Pyöriminen loppuu, aika loppuu, elämänjano sammuu. Vuosi on Maan kierähdys Auringon ympäri. Musiikkia soittavat italialais-ranskalaisen mestarin Anselmo Gaviolin rakentamat aidot urut. Niin pitkään kuin ihmiskunnan muistia riittää, olemme halunneet huvitella pyörimällä. Nämä intiaanit tosin roikkuivat kyydissä petolintujen höyheniin sonnustautuneina ja pää alaspäin. Synnyttyään vauva katselee kehtonsa ylle ripustettua pyörivää mobilea
Linnanmäen Vuoristoradan junassa on ensimmäinen ja viimeinen vaunu. Parempien jälleensyntymien saavuttamiseksi buddhalaiset pyörittävät rukousmyllyjä. Kotimaa 7.5.2015 matKalla 19. Niiden alta paljastuu toinen, valkoinen viitta. Nirvanassa minuuden olemassaolon pyörä pysähtyy. Juhlapäivinään hasidijuutalaiset tanssivat Tooran lukupulpetin ympärillä. Itsekkyys riisutaan pois, sen sijaan tulee viattomuus. Myöhemmin autoin kyytiin omat lapseni, toivottavasti he eivät putoa. Dervissien teologiassa pyörimisen ytimessä on jumalallinen hiljaisuus ja liikkumattomuus. Rukous on kuin sadetta, joka hyödyttää kaikkia elämän kiertokulussa. Niin pitkään kuin ihmiskunnan muistia riittää, olemme halunneet huvitella pyörimällä. Uuden testamentin Johannes näki Patmoksen saarella näyn avoimesta ovesta, josta näkyi valtaistuinsaliin. Vinhassa rukoustanssissa nämä islamin mystikot, dervissit, pyörivät valkoiset helmat hulmuten. Vasen kämmen kääntyy kohti maata, se välittää hyvän voiman maailmaan. Toinen ja kolmas pyörähdys toivat maailmaan tietoisuutta olevaisen tyhjyydestä ja sen ikuisesti muuttuvasta luonteesta. Pyöriminen liittyy myös suufilaismunkkien rukoukseen. Hänen nimensä on yhtä aikaa Karitsa ja Leijona. Tänä vuonna aiomme juhlia äitienpäivää kolmen sukupolven kesken ympyrää laukkaavan valjakon vetämissä kultaisissa vaunuissa. • Kirjoitusta varten on haastateltu seuraavia henkilöitä: neuropsykologi Anneli Kylliäinen, Tampereen yliopisto; Suomen Buddhalaisen Unionin puheenjohtaja Irma Vierimaa; yliopistonopettaja Pekka Lindqvist, Åbo Akademi, pääsihteeri, TT Ville Auvinen, Suomen teologinen instituutti. Piirissä ei ole ensimmäistä eikä viimeistä, ei alkua eikä loppua. Juutalainen piiritanssi on tasa-arvoinen kuin ajelu karusellissa. Salissa asuva sanoo olevansa alfa ja omega, ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. Buddha Amitabhan kerrotaan sanoneen, että rukousmyllyn pyörimisestä on erityistä hyötyä silloin, kun maailmassa on huonot ajat. Tämä kuvaa oman minän asettamista sivuun, jotta taivaallinen voima voi virrata rukoilijaan. Kruunut pyörivät pitkin valtaistuinsalin lattiaa kohti universumin keskusta, syntien sovitukseksi teurastettua Karitsaa, hänen Isäänsä ja hänen Henkeään. Karusellissa sen sijaan kukaan ei pääse ensimmäiseksi eikä joudu viimeiseksi. Heidän tanssinsa ilmaisee iloa ja kiitollisuutta kuin karkeloivan kuningas Daavidin tanssi Jumalan liitonarkin saapuessa Jerusalemin temppeliin. He ottavat kruununsa päästään ja heittävät ne kohti valtaistuinta. Jotta yhteys voisi palautua, dervissi kuolettaa egonsa ja muuttuu Jumalan rakkauden peiliksi. Siellä näkyy sateenkaari, Nooan kanssa solmitun liiton merkki. Mikä on kosmoksen keskus, jonka läheisyyteen jatkuvasti hamuamme ja jonka ympärillä galaksitkin kiertävät. Pyöriessään he taivuttavat päänsä taaksepäin. Dervissin oikea kämmen kääntyy kohti taivasta, se ottaa vastaan taivaallista voimaa. Vaikka katsoja näkee vain liikettä, olennaisin pysyy paikallaan. Liike on tehokkain, kun se on hidas. Liike saa rukoilijoiden valkoiset viitat avautumaan kuin auringon lämmöstä nauttivat kukat. Liike hiipuu, hevonen seisahtuu ja Oscar Straussin valssi vaikenee. Minun karuselliteologiassani kaiken keskellä on Jumala, joka on jatkuvassa liikkeessä. Johanneksella oli valtaistuimen ympärillä paljon ihmeteltävää. Kun portti jonon edessä aukeaa, hurjapäisimmät lapset lähtevät juosten taistelemaan ensimmäisestä vaunusta. Tanssi on kuin pyörremyrsky, jossa kaikki on liikkeellä häiriintymättömän ytimen ympärillä. Pyhän ympärillä tanssiessaan hasidijuutalaiset ovat kaikki tasavertaisia lenkkejä ketjussa. • Lähteinä on käytetty seuraavia artikkeleita: Ville Ropponen: Rukouksen pyörteissä, Kalevan verkkosivut 3.1.2010; Mika Koivusalo: Linnanmäen karuselli soi jälleen, Tekniikan Maailma 12.11.2014; TM Esko Murron Ilmestyskirjan luentosarja 2011. Myllyn sisällä on rullalle kierrettyjä rukouksia, jotka pyöriessään leviävät maailmaan. Äidin piti auttaa minut kyytiin. Mikään tavallinen kuningas hän ei ole, vaan merkillisin kaikista. Hevonen, kirahvi ja norsu ovat kaikki perillä yhtä aikaa. Niissäkin kaiken keskellä on valtaistuin, jonka ympärillä luodut hyörivät palvelemassa suurta majesteettia. Ihminen on alun perin kotoisin Jumalasta, mutta on menettänyt yhteyden häneen. Johannes muisti, millaisia näkyjä Vanhan testamentin profeetat olivat nähneet. danielle miettinen danielle.miettinen @kotimaa.fi Ophülsin elokuvassa Intohimojen karuselli. Kun elämänjano lakkaa ja ihminen valaistuu, hänen minuutensa sammuu. Ennen tanssin alkua dervissit ovat pukeutuneina mustiin viittoihin. Buddhalaiset opettavat, että opin pyörä on pyörähtänyt maailmanhistoriassa kolme kertaa. Rukousmyllyn pyöriminen auttaa kyvykkäimpiä saavuttamaan valaistumisen ja toimimaan kaikkien olentojen hyödyksi. Minun karuselliteologiassani kaiken keskellä on Jumala, joka on jatkuvassa liikkeessä. Dervissien pyörivä rukous toistaa maailmankaikkeuden perimmäistä liikettä. Tervetuloa mukaan rakkauden karuselliin, istuimia on varattu kaikille! Kun ensimmäisen kerran nousin karusellihevosen selkään, en vielä ylettynyt kiipeämään sinne itse. Salin holveista kaikuu neljän olennon lakkaamaton laulu: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, Kaikkivaltias, joka oli ja joka on ja joka tuleva on”. Katseiden tavoittamattomissa dervissin tietoisuus tavoittelee tässä ytimessä asuvaa Jumalaa. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen välinen rakkauden virta on olemassaolon ensimmäinen liike, josta jokainen pyörähdys on lähtöisin. Olentojen laulaessa 24 vanhinta – vanhan ja uuden liiton pyhät – kumartuvat valtaistuimen edessä. Buddhalaisetkin tavoittelevat vapautumista ajan pyörästä. Ensimmäisen pyörähdyksen perustana oli Buddhan ensimmäinen saarna
Toinen tyttö Emmi saapui jouluna kymmenen vuotta sitten. Menen sinne myöhemmin. Ensimmäiset kuukaudet isä ja äiti viettivät kolmisin vauvan kanssa, jotta lapsi saisi rauhaa sopeutua. Oli inseminaatiota ja mikroinjektioita. – Onneksi minulla on rinnallani hyvä mies. Asuimme melkein kaupungin keskustassa, mutta parin kilometrin päässä joenvarren metsikössä kukkia oli valkoisena mattona. Myrskytuuli on viskonut vihreää kastelukannua pitkin Lassilan perheen pihamaata Janakkalan Tervakoskella. Kastepäivänä he avasivat ovet, mutta eivät aivan sepposen selälleen. Piirrän sen omaan päiväkirjaani ja kirjoitan korttiin: ”Kiitos äiti jokaisesta yhteisestä päivästä, kiitos hoivasta, avusta ja esirukouksista, jotka kantavat edelleen.” Tekstin viereen piirrän kimpun valkovuokkoja. Pari päätti selvittää, mistä voisi olla kyse. Aina yhteinen viikonloppu ei huvita ollenkaan. Neljä vuotta Lassiloilla asuneet alle kouluikäiset sisarukset viettävät puolikkaan päivän päiväkodissa. Minä päätin lopulta jäädä taas kotiin. – Päiväkodissa Emmi vain makasi lattialla, hänen eroahdistuksensa oli niin suuri. – Ilman yhteistä aikaa suhteesta ei tule mitään. – En ole kotiäitimallia, jaksan pyykkiä ja perunankuorimista vähän aikaa, mutta sitten on päästävä puhumaan, laulamaan, kirjoittamaan... Jotta avioliitto pysyisi lasten tarpeiden keskellä lämpimänä, Lassilat viettävät kerran kuussa hanitteluviikonlopun Helsingissä. Kun aloin itse saada lapsiltani omin käsin piirrettyjä kortteja, ne olivat aarteita. Vein myöhemmin oman äitienpäiväruusuni äidin ja isän haudalle. – Tajusin, että se on menoa nyt. Mirja Lassilan sisko hoitaa koko sakin sillä aikaa, kun pariskunta irrottelee hotelli Kämpissä. Valmistin äidin muistoksi läheisilleni lohipiirakkaa ja mansikkakakun. Roosan oli saatava kiintyä vanhempiinsa rauhassa. Sisällä myräkkää ei huomaa muusta kuin ikkunan takana levottomasti heiluvista puista. Lassilat ovat huomanneet, että tällaisina aikoina pysähtyminen on kaikkein tärkeintä. Adoptio ja sijaisvanhemmuus ovat täyttäneet pastori Mirja Lassilan kodin lasten naurulla. Ne olivat äidin tarjoilu jokaisena äitienpäivänä, jolloin hän odotti perhettä vierailulle. Yrittäjämies on töissä. – Kyllähän se eläkkeessä sitten näkyy, mutta näkyy se myös tyttöjen turvallisuuden tunteessa. Mietin, mitä pahaa olen tehnyt, kun en saa lapsia. He eivät aavistaneet, että edessä olisi seitsemän raastavaa vuotta lapsettomuushoidoissa. Äidin läsnäolo palautti kotiin naurun. Lapsenlapsilta saadut kortit alkavat horjuvin kirjaimin kirjoitettuina ”Rakas mummi”. Molemmat olivat jo työelämässä, Mirja Suomen Raamattuopistolla nuorisotyössä ja Harri rakennusmestarina. Jälkikasvu oli heti tervetullutta. Yhdeksän kuukauden kuluttua paperien lähettämisestä sain Hangzhoussa syliini kymmenkuisen vauvan. – Koin, että en ole mitään. Kun äitini kuoli, tunsin orpoutta juuri äitienpäivän aattona. Lassilat päätyivät siihen, että he tahtovat olla yhdessä vaikka eivät saisikaan lapsia. Hän on kuitenkin onnellinen jokaisesta kotona vietetystä vuodesta. Kului vuosi, eikä mitään kuulunut. Parin ensikohtaaminen ei ollut kepeä. Koko perhe jaksaa häntä sillä tavalla paremmin. Roosankin oli mukava palata koulusta, kun häntä odotettiin. Vuoden päästä olimme naimisissa. Kun Roosa oli koulussa, Emmi sai äidin jakamattoman huomion. Sen sijaan tänä keväänä teen äidille taas kortin. Tällä lapsella oli mukanaan paljon suurempi säkki hylätyksi tulemisen kokemuksia. Räväkkä ja kovaan ääneen naurava taiteilijasielu viipyy nykyisin usein hiljaa ajatuksissaan, jopa hieman vakavana. Haluan jatkaa äidin työtä omien jälkeläisteni parissa. L apsena ja nuorena piirsin joka vuosi itse äitienpäiväkortin, joka ojennettiin yhdessä valkovuokkojen kanssa. Mirja Lassila istuutuu suuren ruokapöydän ääreen ja huokaisee. Olen tallettanut ne kaikki yläkomeron kenkälaatikkoon. Kaivoin ruusulle kuopan ja kastelin sen. En ehdi käydä hautausmaalla ensi sunnuntaina, kun lasten ja lapsenlasten kanssa on paljon muuta puuhaa. Äitiyteen kasvaminen on ollut Mirja Lassilalle matka omaan Tahdoin kovasti olla äiti ÄITIENPÄIvÄ Lapsettomuus, adoptio ja sijaisvanhemmuus ovat koetelleet Mirja Lassilan minäkuvaa, jumalakuvaa ja parisuhdetta. – Lopulta laitoimme hakemuksen Kiinaan. Ei ole enää äitiä, jolle kirjoittaisin kortin ja veisin kukkia. – Haavoituin siitä, että kehoni ei toiminut niin kuin toivoin. Kiinasta adoptoidut tyttäret Roosa, 14, ja Emmi, 12, ovat koulussa. Jokaisen läheisen voi nimeltä mainiten viedä Kristuksen eteen, iloon, valoon ja turvaan. Tuli omituisen tyhjä olo. Hän oli saapuessaan vanhempi, vuoden ja seitsemän kuukautta. Kotimaa 7.5.2015 20 YHDESSÄ NOJATUOLI Seitsemän vuoden lapsettomuushoidot eivät tuottaneet tulosta. Mirja oli päätökseen valmis. Sisko hoitaa koko sakin sillä aikaa, kun pariskunta irrottelee hotelli Kämpissä. Neljästä erityislapsesta huolehtiminen on muuttanut häntä. Kortteja saavat myös kaksi ystävää, jotka ovat lapsille tärkeitä, ja joilla ei ole omia lapsia. Vuokot haettiin yhdessä pikkusisarusten ja isän kanssa varhain aamulla. Säkin tyhjentäminen ja täyttäminen korjaavilla kokemuksilla on vaatinut kaikilta paljon. Melkein kaikkea kokeiltiin. Sanoin Harrille, että etsi joku toinen nainen, jonka kanssa homma onnistuu. Vuosi vuodelta toiveet haurastuivat ja samaan tahtiin mureni myös pystyvän Mirjan minäkuva. Päätöksen jälkeen Pelastakaa Lapset -järjestössä soi puhelin. Iso osa ajasta voi mennä siihen, että kesken jääneet riidat riidellään loppuun. Pian Harri ilmoitti vaimolleen, että hoidot loppuvat nyt tähän. Munasolut eivät irronneet normaalisti. Yleensä lasten ääniä täynnä oleva koti on aamupäivällä hiljainen, kuuluu vain kahvinkeittimen kurlutus. Kävimme Väestöliiton pariterapiassa keskustelemassa, miksi ylipäätään olemme yhdessä. Mirjalla todettiin lapsettomuuden yleinen syy, polygystinen oireyhtymä. Mirja oli juuri menettänyt veljensä onnettomuudessa, ja Harrin vanhemmat makasivat teho-osastolla selvittyään nipin napin autokolarista. He haaveilivat viidestä lapsesta. Seuraavana syksynä ilahduin, kun huomasin että ruusu oli alkanut tehdä uusia nuppuja. Vuoden ajan sosiaalityöntekijä selvitti, sopivatko Lassilat adoptiovanhemmiksi. Viiden kotona vietetyn vuoden jälkeen Harri sanoi, että nyt vaimo palaa töihin. Erityisesti rukous on tärkeää, varsinkin silloin kun muuta ei jaksa tai osaa. LEENA HIETAMIES leena.hietamies@kotimaa.fi Kortti äidille