Heinonen. Sivu 6 uSkonnot yhdeSSä maailmanrauhaa ei saavuteta ilman uskontojen rauhaa, sanoo professori reijo e. Sivu 14 9 5. RipaRin hengenluojat Orimattilan hiihtolomarippikoulun työntekijät ja isoset tekivät leiriläisten viikosta ikimuistoisen. maaliSkuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110. Sivut 10–13 miner v a sepp äl ä työn iloa Kirkon työntekijät ovat keskimääräistä tyytyväisempiä työhönsä ja työilmapiiriin. vuosikerta | 0043595–15–10
Se ei tosin takaa muutosta. Se auttaa tunnistamaan ilmiön ja etsimään keinoja tilanteen muuttamiselle. Parhaimmillaan aatteet ovat näkökulmia, jotka tukevat kokonaiskuvan syntymistä. Miksi ihmisiä on tarpeellista jaotella hankaliin. Paljon on kuitenkin tehtävissä, mikäli itsellä on halua. 16 Uskonnonfilosofian kuumat kysymykset. Ei enää pyydetä tilaisuuksiin, joissa on aikaisemmin käynyt. Voi olla hankala kaikille tai vain jollekin ihmisille. kOlUMNi s. Ensimmäisellä kerralla ne voivat toimia yllätysmomentin ansiosta. Ihminen voi olla hankala vain joissain tilanteissa tai aina. Miten hankaluuden tunnistaa itsessä ja mitä sille voi tehdä. 18 Valamossa on esillä kansantaidetta. iTSEOppiNEET s. Mitä hankala käytös voi aiheuttaa työyhteisössä. Tosin mitään ei tapahdu jos ei yritä. – Omaa hankaluutta tunnistaa esimerkiksi palautteesta. Psykologi ja psykoterapeutti Satu Kaski, Kirjapaja julkaisi helmikuussa yhdessä Vesa Nevalaisen kanssa kirjoittamasi kirjan Ikävät ihmiset. 22 Eläkeläiset tungeksivat kymppiluokalle.. Tekeekö uskonnollisuus hankalaksi. OpiNTOpiiRi s. Seuraavalla kerralla hankala tyyppi voi käyttää niitä hyväkseen ja sanojaa vastaan. Ihminen voi olla hankala tiedostamattaan ja kuvitella tekevänsä hyvää esimerkiksi puuttumalla pieniin yksityiskohtiin. RANkkA ElÄMÄ s. Kokouksissa on kireämpi ilmapiiri ja ihmiset alkavat vältellä. Hankaluus voi olla myös tiedostettua ja tarkoituksellista. Teoksessa käsitellään hankalien ihmisten kanssa selviytymistä. Kirjassa luettelemiemme keinojen toimivuudesta ei kuitenkaan ole takuuta. Toisille auttaa paremmin faktoihin ja havaintoihin perustuva palaute, toiselle taas tunnepalaute. KUVA: JANI LAUKKANEN ”Hankalat ihmiset vähentävät työyhteisön tuottavuutta” ViikON hENkilö Psykologi Satu Kaski neuvoo kirjassaan kuinka hankalien tyyppien kanssa selviää. Aina yhteisö ei sinällään kärsi, mutta se ei ole niin tuottava kuin voisi olla. 4 Valtio vihkii samaa sukupuolta olevat, kirkko ei. Uskonnollisuuttaan voimakkaasti esillä tuovia pidetään joskus hankalina. Ihminen alkaa helposti etsiä tietoa, joka tukee vain hänen omaa käsitystään. TwiTTER s. Silloin sivuutetaan ilmiöt, jotka ovat sille vastakkaisia, ja siten vahvistetaan vain omaa näkemystä. Oikein hankalakin tyyppi kyllä huomaa nämä, mutta ne tukevat hänen käsitystään itsestään ja muista: kamalaa, kun muut on arkoja tai tyhmiä. Kannattaa esimerkiksi kirjata ylös toimimistaan eri tilanteissa tai hakea ammattiapua mentorilta tai työnohjaajalta. – Uskonto tai mikään aate sinällään ei tee ihmistä hankalaksi. KUVA: JANI LAUKKANEN NORJAN MAlli s. – Hankala tyyppi saa oman olon tuntumaan ikäväksi, pilaa ilmapiiriä tai estää toimintaa etenemästä normaalisti. 5 Kirkko on unohtanut pikaviestipalvelun. Hankaluutta voi olla pieni tai todella suuri määrä. Hankaluudessa on monta ulottuvuutta. Yksi tapa on ryhmäpalaute. Sitten syytetään sen johtuvan uskonnosta, vaikka vika on ihmisten tekemisissä tai tekemättä jättämisissä. JOONA RAUdASkOSki Psykologi, psykoterapeutti ja yrittäjä Satu Kaski on julkaissut yhdessä Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalaisen kanssa jo kolme kirjaa. Toki nimiä käytetään väärin ja lyödään leima otsaan. Miten tilannetta voi korjata. 9 Onko kirkko rekvisiittaa, kysyy Jaakko Heinimäki. 20 Etiopialaisnaiset rukoilevat yhdessä. – Pahimmillaan sairauspoissaolot ovat korkealla ja työilmapiiri on huono. Millainen on hankala ihminen. On tärkeä muistaa, ettei hankala tyyppi ole sairas, hän vain on ikävä ihminen. Tätä ei aina havaitse kohdatessa, mutta jälkikäteen huomaa jääneensä jyrän alle. Siinä kaikki ovat mukana kertomassa, mikä on vialla. Kukaan ei viitsi kehittää mitään, kun siitä tulee kuitenkin sanomista. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 5.3.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Sakari Sarkimaa, Olli Seppälä, Meri Toivanen, Noora Wikman Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Psykologi, psykoterapeutti ja yrittäjä Satu Kaski on julkaissut yhdessä Helsingin kaupungin oppilashuollon päällikkö Vesa Nevalaisen kanssa jo kolme kirjaa. TUTkiMUS s. Äärimmilleen vietynä maailman näkeminen vain yhdessä sävyssä voi johtaa pahaan. Kysymys on siitä, kuinka ohjaavasti ja tiukasti tuijottaa aatteen läpi näkemättä muiden näkökulmia. Eikö se ole leimaavaa. – On luonnollista, että ilmiöille halutaan antaa nimi. Kirjassa toteatte, että joskus peruskiva tyyppi voi muuttua yllättäen hankalaksi
Elämme monella tapaa hyvässä maassa. Ratifiointiin liittyvää eri hallintoalojen lainsäädäntömuutostyötä on tehty seitsemän vuotta. Jos meillä kehitysvammattomilla ihmisillä olisi työssämme puoletkin Pertti Kurikan Nimipäivien energiasta, niin Suomi olisi jo saatu nousuun. Vammaisia koskeva yleissopimus täydentää jo olemassa olevia YK:n ihmisoiSuomi on jo voittanut keussopimuksia. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 5.3.2015 Jos kehitysvammattomilla ihmisillä olisi puoletkin Pertti Kurikan Nimipäivien energiasta, niin Suomi olisi saatu jo nousuun. Käytännön varusteiksi hän mainitsi muun muassa totuuden, Jumalan sanan ja rukouksen. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN Ju KK a f ordell O ikein hyvä, että Pertti Kurikan Nimipäivien voitto Suomen Euroviisukarsinnoissa ei ollut kaikille mieluinen asia. Jotkut moittivat myös voittaneen kappaleen musiikillisia ansioita. Siirtolan tarkoitus on antaa suojaa ja työtä sekä herättää elämän intoa joutilaisuuteen ja paheiden veltostuttamille Helsingin kaupungista kotoisin oleville mieshenkilöille niiden säätyyn ja ikään katsomatta. Myös siinä suhteessa, että suomalaisista löytyi ennakkoluulottomuutta äänestää maailman suurimpaan musiikkikilpailuun muusikkoja, jotka ovat kehitysvammaisia. Mutta otanko sen vastaan ja käyttöön. Vastustuskykyä Mainoksissa tarjotaan vastustuskykyä alavireisyyteen, ja hyvä niin. PIA PERKIö runoilija, kirjailija. Käytännössä sopimus vahvistaa kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kuulumisen myös vammaisille henkilöille. Aina mun pitää käydä töissä. ¶ Siinä riittää vastustuskykyä. Te olette jo voittaneet. Perusteita kolminkertaiseen Eläköön-huutoon löytyy siitäkin huolimatta, että YK:n vammaisia koskeva yleissopimus on vielä vahvistamatta. Vastustuskykyä mielihaluja vastaan, itsekkyyttä vastaan, välinpitämättömyyttä ja hyvän arjen vähättelyä vastaan. Esimerkiksi siinä, ettei Suomi ole ratifioinut eli vahvistanut lopullisesti YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista. 5.3.1915 Suomen ensimmäinen työsiirtola. Ostaisin jos voisi. Mutta jos syynä pettymykseen oli se, että kehitysvammaiset ihmiset eivät voi olla riittävän hyviä muusikoita edustamaan Suomea Euroviisu-lavoilla, niin silloin taustalla on demokratian sijaan pelkästään pinttyneitä ennakkoluuloja. Eläköön-huuto kuuluu meille suomalaisille, jotka Euroviisujen 60-vuotisen historian aikana ensimmäisinä äänestimme punk-yhtyeen ja samalla kehitysvammaiset muusikot edustamaan Suomea. Noista kuudesta päivästä tulee vähintäänkin yksi, mieluimmin lauantai, viettää hiljaisuudessa lukuhuoneessa. Kuten tiedetään sijaitsee se vanhassa Ryttylän kartanossa Hausjärvellä noin 1 km. Vammaisuuteen liittyvissä asioissa on kuitenkin vakavia puutteita. Tämä kertoo toimivasta demokratiasta, sillä aina mun pitää sietää erilaisia mielipiteitä, voittokappaletta vapaasti mukaillen. Aina mun pitää käydä lääkärissä. 6:13). (Ef. -Sillä ei niin paljon riipu puheiden ja muun toiminnan paljoudesta kuin työn vaikutusvoimasta. Hakematta tulee mieleen, varsinkin näin paastonaikana, myös toisenlainen vastustuskyky, se josta ei puhuta mainoksissa, eipä juuri muuallakaan, ja jota ei voi ostaa purkissa eikä syödä. Tee työtä kuusi päivää ja lepää seitsemäntenä, mieluimmin maanantaina. Nämä ovat keskeisiä perusoikeuksia jokaisen ihmisen elämässä. Tahdonko edes – muulloinkin kuin paastonaikana. Asia ei ilmeisesti ole ollut riittävän tärkeä. Kolmannen Eläköön-huudon kajautamme Pertti Kurikan Nimipäiville. Euroviisuissa äänestysratkaisua ei kuitenkaan tehdä yksittäisen kappaleen musiikillisilla ansioilla, vaan äänestystulokseen vaikuttavat myös tarina, esittäjä ja esitys. Rakkaudettomuutta vastaan, kaikkea sitä pahaa vastaan, joka minussa on. Aina mun pitää tiskata. Näyttää siltä, etteivät lainsäädännön muutokset valmistu tälläkään hallituskaudella. Vaikka ei pitäisi punk-musiikista, niin energiaa Pertti Kurikan Nimipäivien esiintymisestä välittyy. Sillä tarvitsen sitä päivittäin. matkan päässä Ryttylän asemalta. Toinen Eläköön-huuto kuuluu Yleisradiolle mainiosta Uuden Musiikin Kilpailusta. Laulusolisti Kari Aallon kirjoittamissa voittolaulun sanoituksissa todetaan muun muassa näin: Aina mun pitää siivota. Sitkeäin, väsymättömäin ponnistusten tuloksena on Helsingin Kaupunkilähetys luonut maamme ensimmäisen työsiirtolan, jonka vihkimäjuhlaa vietettiin eilen. -Papin on pidettävä työvauhtinsa järjellisten rajojen sisällä työkyvyn säilyttämiseksi. Papin työvauhti. Yleissopimuksen vahvistaminen on ollut kahden eri hallituksen ohjelmassa. Viime vuonna Euroviisu-kilpailut voittanut mies esitti kaunista, parrakasta naista. Syrjinnän kieltämisen lisäksi taustalla on yhdenvertaisen kohtelun periaate. Käytännössä vammaisella ihmisellä pitäisi olla esimerkiksi oikeus päättää itse asuinpaikkansa, sekä se kenen kanssa hän asuu. ¶ Paavalikin jo siitä aikoinaan muistutti – Taipukaa siis Jumalan alaisuuteen, mutta vastustakaa Paholaista – ja käytti vahvaa kuvakieltä: Ottakaa siis yllenne Jumalan taisteluvarustus, niin että kykenette pahan päivän tullen tekemään vastarintaa ja selviytymään taistelusta pystyssä pysyen
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vahvisti muutama viikko sitten avioliittolain muutokset, jotka mahdollistavat samaa sukupuolta olevien parien siviilivihkimyksen. Tehtävät vapautuvat Timo Junkkaalan jäädessä eläkkeelle. Espoolainen Vähäsarja on koulutukseltaan teologi ja nuorisotyönohjaaja, ja hän on julkaissut toistakymmentä hartauskirjaa. Hyvä testamentti kiinnostaa Tammikuussa alkaneen Hyvä testamentti -kampanjan kotisivut kiinnostavat. Painopisteenä siellä on lasten ja nuorten parissa tehtävä työ. Tanskassa on valtionkirkko, ja muissa Pohjoismaissa kirkko ja valtio ovat eri tavoilla erossa toisistaan. Minna Hietamäki katsoisi Suomen luterilaisessa kirkossa erityisesti Norjan keskustelua. Hietamäki tutkii hyväksyvään tunnustamiseen liittyviä kysymyksiä Suomen akatemian Järki ja uskonnollinen tunnustaminen -huippuyksikössä. Sivusto on kerännyt kolmen ensimmäisen viikon aikana lähes 8 000 kävijää. Joissakin maissa rekisteröityihin parisuhteisiin liittyy adoptio-oikeus ja oikeus hedelmöityshoitoihin. Luterilaisen maailman sisällä on kuitenkin myös esimerkkejä konservatiivisista kehityskuluista. väitettiin Tuulien teitä -laulun sanojen olevan Elisabeth Bäckmanin käsialaa. – Kirkolliskokous keskusteli keväällä 2014 ja niukasti hylkäsi sen, että kirkko vihkisi samaa sukupuolta olevia pareja. Koska Tanskassa valtio on hyväksynyt samaa sukupuolta olevien parisuhteen, kirkkokin vihkii parit. Sitä kautta toivon, että se tulee tunnustetuksi myös kirkon piirissä. Tanskassa on pohdittu, voiko pappi kieltäytyä vihkimästä samaa sukupuolta olevaa paria. Kysymys on oman kirkkomme ja yhteisömme jäsenistä. Kansanedustaja Mika Raatikainen (ps) teki asiasta kirjallisen kysymyksen. Juha Vähäsarja Junkkaalan seuraajaksi Pastori Juha vähäsarja on valittu Perussanoma Oy:n toimitusjohtajaksi ja Elämä-lehden päätoimittajaksi ensi toukokuun alusta alkaen. Suomessa avioliittolain muutokset astuvat voimaan maaliskuussa 2017. – Koetaan, että tarvitaan vielä aikaa keskustelulle. Ylen ohjelmapäällikkö Kaj Färmin mukaan ohjelmasta saatu palaute on valtaosin myönteistä, mutta viestejä on tullut myös kristityiltä, jotka kokevat Koraanin lukemisen uhaksi, sekä islamiin aggressiivisesti reagoivilta ihmisiltä. Siellä samaa sukupuolta olevan parin siviilivihkimys on mahdollinen, kirkollinen vihkimys ei vielä tällä hetkellä. Joissakin nämä liittyvät vasta avioliittoon. Homoseksuaalit eivät elä sitoutuneessa parisuhteessa jossain tuolla. Siellä yksittäinen pappi voi kieltäytyä, mutta seurakunnasta on löydyttävä joku vihkimään. Vähäsarja toimii tällä hetkellä Perussanoma Oy:n kustannusjohtajana ja Suomen Raamattuopiston rehtorina. Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja ilkka Kantola (sd) puolustaa ohjelmaa ja korostaa uskontojen tuntemisen merkitystä muuttuvassa Euroopassa. Meillä on kuitenkin mahdollisuus rukoilla parisuhteensa rekisteröineiden puolesta. Hietamäki tosin olettaa, ettei Suomen kirkolliskokous lähitulevaisuudessa saa edes aloitetta samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä. Tutkijatohtori Minna Hietamäki on kartoittanut Pohjoismaiden parisuhdelainsäädäntöä ja luterilaisissa kirkoissa asiasta esiin nousseita teologisia kysymyksiä. JOHANNES IJÄS Suomessa avioliittolain muutos astuu voimaan vuonna 2017. – Mutta jos se, että jollain toisella on eri tyyli ilmaista asia tai olla olemassa, herättää valtavaa vihaa, on hyvä kysyä itseltään miksi. Yhteisvastuukeräyksen kansainvälisen diakonian kohteena ensi vuonna on Kirkon Ulkomaanavun Mosambikin maaohjelma. Tanskassa hyväksyttiin rekisteröity parisuhde vuonna 1989, Ruotsissa ja Norjassa ensimmäisenä samaa sukupuolta olevien avioliitto. Oikaisu Kotimaassa 26.2. Tutkija uskoo, että menee vielä aikaa, ennen kuin kirkolliskokous saa pöydälleen aloitteen samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. Vaaditaan ehkä aikaa, että päästään vierauden tunteesta pois ja ilmiö voidaan tunnistaa ja tunnustaa, hän sanoo. Sanat ovat Pirkko arolan.. Kirkot päättävät silti itse, keitä vihkivät. Lisäksi kampanjan lakiasiantuntija Piia Jeremejeff on vastaanottanut sivuston kautta keskimäärin 1–3 yhteydenottoa päivittäin. Kuva: Joona RaudaSKoSKi Koraaninluku suututtaa Yle Radio 1:ssä alkoi 60-osainen luentaja keskustelusarja Koraanista. Keskustelu seksuaalietiikasta kääntyy usein jopa vihapuheeksi. Minna Hietamäen mukaan ihmisillä saa olla voimakkaitakin mielipiteitä. Rehtorina hän jatkaa vapun jälkeenkin. Kirkon jakautuminen pelottaa. Esimerkiksi Latvian kirkko ei toistaiseksi vihi naisia papeiksi. Ruotsissa valtio päätti ensin vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja ja kirkko teki oman päätöksensä itsenäisesti. Yhteisvastuu 2016 kohteet selvillä Yhteisvastuukeräyksen vuoden 2016 kotimainen kohde on Suomen Partiolaisten valtakunnallinen hanke Nuorten syrjäytymisen ehkäisy partion avulla. Islannin tilanne on hyvin samanlainen. Samaa sukupuolta olevien parisuhde on monille vielä vieras ilmiö. Minna Hietamäki arvioi, että Suomessa odotetaan kirkon kehittyvän avarampaan suuntaan ja ryhtyvän vihkimään myös samaa sukupuolta olevia pareja. Maassamme kirkot päättävät itse, keitä vihkivät. – Mutta varmasti yhteiskunnallisen muutoksen myötä samaa sukupuolta olevien parisuhde tulee entistä näkyvämmäksi. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 5.3.2015 LYHYET Kirkon parisuhdekeskustelussa katse Pohjoismaihin päin AVIOLIITTOLAKI Suomen avioliittokeskustelu seuraa todennäköisesti Norjan viitoittamaa tietä
– Twitter on kehittynyt siihen suuntaan, että siellä näkyvät ihmiset saavat vaikutusvaltaa. Kirkon yhteisen verkkotyön koordinaattori Hannu Majamäki myöntää suoraan, että isoista palveluista Twitter on heikoimmin haltuun otettu sosiaalisen median väline kirkossa. Samaa sukupuolta olevien avioliiton hyväksymistä ja vihkioikeuden säilyttämistä kannatti 20 prosenttia vastaajista. Suomessa on aina osattu lukea karttaa: idässä me olemme kiinni Venäjässä. ”Pidän paljon parisuhdekursseja, ja ihmiset ovat usein aivan innoissaan kun saavat sanoa toisesta hyvää, varsinkin jos sen saa sanoa julkisesti ryhmässä.” Kun työelämä on murroksessa, mikään instituutio ei ole suojassa epävarmuudelta. Voihan Venäjä! Vanha, suomalaisten laajasti tuntema kiteytynyt huudahdus voihan Venäjä! on jälleen ajankohtainen. Majamäki toteaa, ettei tviittailu eliitin kanssa ole itseisarvoista kirkolle. Näyttämöllä läikähtää venäläinen sielu, jonka kaiho vetoaa myös meihin suomalaisiin. Mutta onneksi Venäjä ei ole Slavassa vain pilkan tai kritiikin kohde. Talouden muutokset synnyttävät helposti työyhteisöissä toimeliaisuutta, joka hallitsemattomana vie väärille raiteille. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo harrastaa suhdetoimintaa ja käy keskusteluja. Näytelmässä piirretään viiltävä kuva hallitsijasta, Vladimir Putin -hahmoisesta miehestä, joka on oman elämänsä – ja siinä sivussa koko kansan – uudelleenmuotoilija. Naapurille voi ja saa toki joskus nauraa, mutta vielä hauskempaa olisi nauraa naapurin kanssa. Ortodoksisten ikonien Kristus rinnastuu euroviisuvoittaja Conchita Wurstiin, joka jakaa Venäjän historian suurnimiä vuohiin ja lampaisiin. Vaikka kirkko on ollut vahva pitämään yhteyttä jäseniinsä ja luomaan yhteisöllisyyttä sosiaalisessa mediassa, poliittinen vaikuttaminen on Majamäen mukaan jäänyt lapsipuolen asemaan. Tapaukset olivat kuitenkin heidän mukaansa pääasiassa yksittäisiä ja liittyivät yksittäisiin opiskelijoihin. 39 prosenttia vastaajista katsoi, että kirkkoa tulee kehittää entistä liberaalimmaksi ja moniarvoisemmaksi, kun 27 prosenttia pitää kirkon nykyistä tilannetta tyydyttävänä. Väkivaltaista ääriajattelua ja siihen viittaavia merkkejä havaitaan lukioissa ja ammattikouluissa, mutta tapaukset ovat yksittäisiä. Se avaa ikkunoita ja asenteita, mutta ei ole ihmelääke kaikkiin vaivoihin. Tämä käy ilmi sisäministeriön julkaisemasta väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksesta. ”Sano hyvää kumppanistasi ja kerro se maailmalle somessa!”, kampanja kehottaa. Tärkeä kysymys on se, onko kirkko mukana ja vaikuttamassa Twitterissä viihtyviin yhteiskunnallisiin vaikuttajiin. Kirkolta oli virhe lähteä Twitteriin organisaatio edellä, Majamäki toteaa. Siinä on viime aikoina ollut päivittelyn aihetta kerrakseen. miner V a se PP äl ä. Ehkä sekin aika tulee. Ylen kyselyyn vastasi sähköpostitse 84 edustajaa, joista 32 prosenttia oli pappeja ja 57 prosenttia miehiä. Se mihin keskityt, se lisääntyy”, sanoo Kirkkohallituksen asiantuntija, psykoterapeutti Minna Tuominen. Twitter on eliittien välisessä kommunikaatiossa uusi väline, selviää viime viikolla julkaistusta Tviittien politiikkaa -tutkimuksesta. Sen sijaan että se synnyttäisi hyviä uudistuksia, se voi lisätä työpaikan epävarmuutta, todettiin Suomen työnohjaajat ry:n media-aamiaisella Helsingissä. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 5.3.2015 TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA VIIKON POIMINNAT VERKOSTA EIN DEUTSCHES REQUIEM pe 27.3.2015 klo 19 Lohjan kirkko la 28.3.2015 klo 19 Lauttasaaren kirkko to 2.4.2015 klo 19.30 Taidetehdas, Porvoo TUULI TAKALA, SOPRAANO | JUHA KOTILAINEN, BARITONI UUSIMAA-KUORO | ERIC-OLOF SÖDERSTRÖM, KUORON VALMENNUS LAURENTIUSKUORO JA KIRKKONUMMEN KAMARIKUORO, PIA HEMMINKI KUORON VALMENNUS ESA HEIKKILÄ, JOHTAA | LOHJAN KAUPUNGINORKESTERI Liput: Lohja ja Lauttasaari: 25€ Netticket Porvoo: 27,50€ Lippupiste Yhteistyössä: Lohjan alueseurakunta, Lauttasaaren seurakunta, Porvoon kulttuurija vapaa-aikapalvelut, Taidetehdas, Porvoo www.lohjanorkesteri.fi Tuore tutkimus osoittaa, miten poliittinen eliitti viestii Twitterissä. Tutkimustulokset on huomattu myös Kirkon tiedotuskeskuksessa. Sanomalla asioita ääneen luodaan todellisuutta. Parisuhde on ennen kaikkea tunnesuhde. Muutama kirkollinen ja seurakunnallinen vaikuttaja näkyy jo aktiivisesti Twitterissä. Hannu Majamäen mielestä kirkon pitää luoda nykyistä parempi Twitter-strategia. Pirkko Saision kirjoittama ja Jussi Tuurnan säveltämä teos kuvaa Venäjän poliittista tilaa ja historiaa sekä tavallisen kansalaisen tempautumista mukaan valtapeliin. Kirkko on heikon, köyhän ja sorretun asialla myös asioidessaan päättäjien kanssa. Saision Venäjällä sykkii myös uskonnollinen pohjavirta. JOHANNES IJÄS Twitter-vaikuttaminen on jäänyt kirkossa paitsioon Kirkko näkyy monissa sosiaalisen median palveluissa. Niinpä Kansallisteatterin musiikkinäytelmä Slava! – Kunnia on niin ajan hermolla kuin vain teatteri voi parhaimmillaan olla. ”Kumppanin kehuminen parantaa keskinäistä kiintymystä ja läheisyyttä. Myös piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen käyttää palvelua aktiivisesti. OLLI SEPPÄLÄ olli.seppala@ kotimaa.fi Kirkolliskokousedustajista 46 prosenttia katsoo, että kirkon ei tule luopua vihkioikeudestaan ja nykyinen avioliittokäsitys tulee säilyttää, selviää Ylen kyselystä kirkolliskokousedustajille. Hänen mukaansa suomalaiset haluavat kehua kumppaniaan. Nyt sille löytyy myös selvä osoite eli itäinen naapurimme ja sen sisäja ulkopolitiikka. Kirkko haastaa kehumaan puolisoa uudella #kehukumppani-kampanjalla. Sisäministeriön alkuvuonna toteuttamaan kyselyyn vastanneista 96:sta toisen asteen rehtorista ja aineenopettajasta 60 prosenttia kertoi havainneensa merkkejä ääriajattelusta. Helsingin Sanomain Säätiön ja Tampereen yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa tarkasteltiin politiikan eliitin, kuten ministerien ja politiikan toimittajien viestintää pikaviestipalvelu Twitterissä. ”Nuoret viettävät suuren osan ajastaan koulussa, ja siksi koululla on merkittävä rooli erityisesti alkavan ääriajattelun ja radikalisoitumisen tunnistamisessa”, sanoo sisäministeri Päivi Räsänen. Palvelusta löytyy myös kirkollisia vaikuttajia. Työnohjausta tarvitaan ja käytetään entistä enemmän purkamaan työyhteisöjen paineita ja ongelmia
– Heidän yhteistyönsä ja suhde henkilöstöön on esimerkillistä, hän sanoo. Jos ongelmia on, esimies puuttuu niihin heti kahden kesken. Heistä 90 prosenttia voisi suositella työpaikkaansa toisille. Byrokratia pelaa hyvin ja suo voimavaroja ydintehtävien hoitamiseen tehokkaasti, mutta kiireettömästi. Kuva: Jaani Föhr. Syynimaa sanoo, että kehityskeskusteluja käydään säännöllisesti, ja ne kehittävät koko työyhteisöä. Syynimaan mukaan hyvä henki kumpuaa esimiesten taidoista ja terveen järjen käytöstä. Oulussa työntekijät ovat vielä tyytyväisempiä. Hän sanoo viihtyvänsä työssään erinomaisesti. – Tiedostamme yhteiset suuntaviivat ja tavoitteemme. Ne eivät jää roikkumaan. Keva julkaisi vuoden lopussa kuntien ja kirkon työhyvinvointia kartoittaneen laajan tutkimuksen. Kenenkään ei tarvitse pusertaa hommaansa yksin. Kevan mukaan yli 80 prosenttia kirkon työntekijöistä olisi valmis suosittelemaan töitään muillekin. Jaakko Syynimaa, 36, tuli Oulun Tuiran seurakuntaan nuorisopapiksi nelisen vuotta sitten. Nuorisopappi jakaa kiitosta Tuiran seurakunnan työyhteisölle ja erityisesti työnjohdolle. Kehut menevät kirkkoherra Niilo Pesoselle ja hallintokappalainen Lauri Kujalalle. Oulun seurakuntayhtymän oma tutkimus esiteltiin puolestaan yhteiselle kirkkoneuvostolle viime viikolla. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 5.3.2015 TyöhyviNvoiNTi Erityisesti nuoret viihtyvät hyvin kirkon palveluksessa. – Käytännön asioita ei lykätä epäolennaisuuksiksi, mikä on usein kirkon helmasynti. Lomat on järjestetty hyvin ja viikkovapaat pätevät, samoin kerran kuussa koittava viikonKirkon töissä tuntuu työn ilo ja innostus Pastori Jaakko Syynimaa ja seurakuntasihteeri Maritta Ojala viihtyvät erinomaisesti töissään Tuiran seurakunnassa Oulussa. Hänen kokemuksensa vahvistavat tutkimustulosten viestit hyvästä työilmapiiristä. Oulun seurakuntayhtymän oman tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys seurakunnassa on keskimääräistä paremmalla tasolla. Syynimaa kiittelee myös sitä, että työt jakautuvat tasaisesti
Hän esitteli tutkimuksen tuloksia Oulun seurakuntien yhteiselle kirkkoneuvostolle viime viikon torstaina. Se on laatinut tulosten perusteella kunnan ja kirkon työpaikkojen käyttöön joukon ehdotuksia, joiden avulla työpaikan toimintaprosesseja kehitetään yhdessä henkilöstön kanssa. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kertoi, että hänen mielestään valtion tulee antaa uskonnoille tilaa näkyä, mutta on yhteisöjen kuten kirkon asia päättää, miten ne haluavat tilan käyttää. Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko sanoi, että jokaisessa ihmisessä on hengellinen ulottuvuus ja yhteiskunnan tulee mahdollistaa sen toteuttaminen. Kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi, että seurakuntayhtymän laajentuminen vaikutti positiivisesti omaan työhönsä. Vastaajista 89 prosenttia oli kuitenkin tyytyväisiä työpaikkaansa. Tutkimus korvaa aiemman, kirkon tekemän työolobarometrin. Vaikka henkilöstö esittää runsaasti kehitysideoita, niitä on hyödynnetty melko niukasti.. – Tämä on tärkeä työviihtyvyyden kannalta. Oulun seurakuntayhtymän loppuvuodesta 2014 teettämä työhyvinvointitutkimus antaa samansuuntaisia tuloksia kuin Kevan koko kirkkoa koskeva tutkimus viime vuoden lopulta. Liikaa painoa ei pidä antaa uskonnottomien mielipiteelle. Tutkimus osoittaa myös, että säännölliset kehityskeskustelut lisäävät työtyytyväisyyttä. Oulun tutkimuksen kohderyhmän muodosti koko seurakuntayhtymän henkilöstö. Erityisesti Syynimaa kehuu sitä, että työviikon aikana on suvantoja, jolloin on aikaa ajatella. Yhtymän lakimies Kristiina Harjuautti kertoo, että kyseessä on hyvin pienet, muutaman prosentin osuudet, mutta ne merkitsevät paljon työntekijöille. Tänä vuonna harkinnanvaraista palkitsemista muutettiin määräaikaiseksi ja mukaan lisättiin kolmas palkitsemistaso kahden edellisen lisäksi. Perhoniemi tulkitsee, että kirkossa on kehitettävä esimiesten tapaa ratkoa ristiriitoja ja luoda entistä sallivampaa keskusteluilmapiiriä. Keva kuntaalan ja luterilaisen kirkon työntekijöiden työhyvinvointitutkimus julkistettiin viime vuoden lopulla. Rantakeisun mukaan vastausprosentti on hiukan keskimääräistä huonompi. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 5.3.2015 Professori Leisola on kirjoittanut merkittävän kirjan, joka vie lukijan jännittävälle elämäntyön mittaiselle matkalle evoluutioajattelun maailmaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi, että hänen mielestään uskontojen ei pitäisi näkyä ainakaan nykyistä enemmän. Perhoniemen mukaan parannettavaa on siinä, miten esimiehiltä saa palautetta. – Erittäin myönteinen signaali on, että nuoret voivat hyvin kirkon töissä, sanoo Kevan työelämäasiantuntija Riku Perhoniemi. Kevan tutkimushanketta ohjasi Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmä. Rkp:n puheenjohtajan Carl Haglundin mielestä uskonto saa näkyä julkisessa tilassa, mutta toisaalta kaikilla pitää olla mahdollisuus olla osallistumatta uskonnonharjoitukseen esimerkiksi puolustusvoimissa. Myös Kevan tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa kirkon henkilöstöstä nauttii työstään ja kokee, että oma osaaminen on sopivassa suhteessa työn vaatimuksiin. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Jussi Niinistö kertoi pitävänsä nykytilannetta hyvänä. Kukaan ei pysty olemaan luova, jos ei ole aikaa pysähtyä hetkeksikään. Kehitys on kulkenut hyvään suuntaan. Vastaajista puolet arvioi työilmapiirin parantuneen, mutta noin viidesosa tunsi sen vastaavasti huonontuneen. Oulussa lähiesimiesten työ saa hyvät arvosanat, mutta tyytymättömyyttä esiintyy johdon toimintaan ja tiedonkulkuun. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia on määrä hyödyntää aiempaa enemmän. Yksi ongelma tutkimuksen mukaan on se, että vaikka henkilöstö esittää runsaasti kehitysideoita, niitä on hyödynnetty melko niukasti. Yhtymä ottaa tulokset vakavasti. – Kristittynä pitää hyväksyä se, että kun sanon näin ja toivon omalle uskonnolleni sellaista vapautta, niin samalla suon sen myös muille uskonnoille, hän jatkoi. Keski-ikäiset 33–40 -vuotiaat ovat usein muita kriittisempiä työpaikkaansa kohtaan. – Kaikissa kriteereissä on tullut huimia parannuksia kahden vuoden takaiseen, Rantakeisu toteaa. Tutkimuksen mukaan keskustelukulttuurin ja tiedonkulun tulisi olla nykyistä avoimempaa. Suvivirsi laulettakoon edelleenkin kouluissa ja sotilasparaatien yhteydessä pidettäköön ne kenttähartaudet. Näyttää siltä, että kirkossa on otettu modernisti ja rohkeasti esiin työhyvinvointiin liittyvät kysymykset. painos, 2014 Hinta: 25 € Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pohtivat viime viikolla kirkon järjestämässä vaalitentissä eli Arvoillassa uskonnon asemaa julkisessa tilassa. SaKaRi SaRKiMaa Oulun seurakuntayhtymän työtyytyväisyys on keskimääräistä paremmalla tasolla. Seurakuntayhtymä kysyi myös harkinnanvaraisen palkitsemisen merkitystä. Henkilökohtaisesti Niinistö kertoi toivovansa, että hengellisyys ja hengelliset arvot näkyisivät julkisuudessa enemmänkin. Seurakuntalaiset kärsivät, jos tehtäviä joutuu hoitamaan huonosti valmisteltuina, hän pohtii. Rantakeisun mukaan johdon tulee entistä paremmin tunnistaa toiminnan kehittämisen tarpeet. Vastaajista 78 prosenttia pitää uutta palkitsemistapaa vanhaa oikeudenmukaisempana. – Suomi on kristillinen maa, ja kristillinen kulttuuri kuuluu meidän perintöömme. Kaksi vuotta sitten 17 prosenttia vastaajista ei halunnut suositella työpaikkaansa muille, nyt määrä oli pudonnut 10 prosenttiin. – Lähtökohta on se, että uskonto on henkilökohtainen asia, jota ei pitäisi politiikkaan sotkea, Arhinmäki sanoi lisäksi. Johto tarkoittaa kirkkoherroja ja yksikönjohtajia. www.datakirjatkustannus.fi Sidottu, 269 sivua 2. – Tämä lisää työntekijäryhmien välistä luottamusta, mikä on tarpeen monien muutosten keskellä, Perhoniemi sanoo. Samat lukemat koskevat niitä, jotka eivät ole tyytyväisiä työpaikkaansa. Hän sanoo, että sekä työnkuva että ikä määrittävät paljon työtyytyväisyyttä. Tiedonkulku on parantunut edellisestä tutkimuksesta, mutta siinä on edelleen kehittämistä yksiköiden välillä ja johdolta henkilöstölle. Oulun tutkimuksen toteutti Innolink Research vetäjänään tutkimuspäällikkö Katja Rantakeisu. Heistä 275 henkeä eli 72 prosenttia vastasi kyselyyn. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kysyi Helsingin Tuomiokirkon kryptaan kokoontuneilta päättäjiltä näkemyksiä uskonnon julkisesta asemasta. Henkilöstötyytyväisyys on noussut selvästi kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta ja työnantajan saama kokonaisarvosana nousi hyvästä erinomaiseksi. Yhteinen kirkkoneuvosto saa keväällä tulosten pohjalta tehdyt kehittämissuunnitelmat käsittelyynsä, jonka jälkeen uudet suositukset viedään työyksiköihin. Perhoniemen mukaan tutkimuksen valossa kirkossa vallitsee aika suuri tyytyväisyys, ja monin osin asiat ovat hiukan paremmalla tasolla kuin kunnissa. Katja Rantakeisu sanoo, että Oulun seurakuntayhtymän työtyytyväisyys on keskimääräistä paremmalla tasolla. Lukijalle selkiintyy kuva evoluutioon liittyvistä tiedoista ja uskomuksista ja hän oppii ymmärtämään miten maailmankatsomukset ja elämäntavat ohjaavat havaintojen tulkintoja enemmän kuin totuuden etsintä. – Myös tasalaatuinen henkilöstöjohtaminen puhuttaa. Useampi kuin neljä viidestä kirkon työntekijästä tuntee työssään innostusta ja työn iloa. – Kirkossa elää paljon vääriä myyttejä, että sen työhyvinvointi ei olisi nykyajan tasolla. Tuija PyhÄRaNTa Arvoillassa kysyttiin, saako uskonto näkyä loppuvapaa. Hän kertoi puolueen kannattavan uskonnonopetuksen korvaamista elämänkatsomustiedolla. Jo kirkon omat työolobarometrit ovat osoittaneet samaa suuntaa jo pitkään, Perhoniemi toteaa. Jos jokin yllätys muuttaa kalenteria, siihen on järkevä syy, mutta paniikkitilanteita ei synny
Taustani on lapsuudesta asti ollut jonkinlainen viidesläisyys. JohaN BasTuBacKa käytännöllisen teologian dosentti, yliopistonlehtori, Teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Kirkolliskokouksen käsittelyyn tulee kevään aikana kirkkohallituksen esitys uudesta diakonivirasta. Melkoista vihapuhetta näin kristillisessä lehdessä. Koulutus ja osaaminen ovat korkeata tasoa. On vieläkin. TIMo PaaTTINIEMI rovasti, Lohja Kanttorin virka on hengellisen työn virka: sanaa julistetaan musiikin keinoin. Norjassakaan ei kolmisäikeistä virkaa ole hyväksytty, koska on ajateltu, että syntyy liikaa hierarkiaa ja ajatus kirkon yhdestä virasta ei toteudu. Akavan kirkollisten ammattiliittojen jäsenkyselyssä (Kati Niemelä, 15.4.2010) kävi ilmi, että 29 prosenttia kanttoreista kannatti diakonaattia ja 32 prosenttia vastusti. Erityisesti kanttorit vierastivat kuulumista diakonaattiin/ diakonin virkaan. asian puolesta kerätään parhaillaan adressia netissä. Kanttoreilla on vahva hengellinen ja musiikillinen identiteetti. Niistä sielu on kieltämättä ruvella vieläkin. Siksi herättää hämmästystä, että SKUL:n ja AKI:n johto liputtavat voimakkaasti uuden diakoniviran puolesta ja ajavat siis kanttoreita suunniteltuun virkaan. Diakonivirassa menisimme opistotasoisten ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden joukkoon, eikä se voisi olla vaikuttamatta negatiivisesti palkkaukseen ja asemaan. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 5.3.2015 MIELIPITEET Liturgian tutkimus välttämätöntä Kiitos Tuija Pyhärannalle kiintoisasta kolumnista ”Kaikilla tavoin hyödyttömin” Kotimaassa 29.1.. Esityksen mukaan kanttoreita ei uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa esitetä uuden vihkimyksen piiriin. Kanttorit ovat ennen kaikkea kirkkomuusikoita, mikä on hyvin määritelty myös kirkkojärjestyksessä (6:28). Toinen kysymys on sitten se, millä tavoin eri kirkot ja uskonnolliset yhteisöt edellyttävät työntekijöidensä hankkivan tarvittavat työelämätaidot uskonnon rituaalien toteuttamiseen. Liturgiikan ja rituaalien akateeminen tutkimus ja näihin liittyvä opetus ovat välttämätön osa uskontojen tutkimuksen kokonaisuutta. Näistä evästyksistä käsin kukin kulkee sitten ihan omanlaisensa, näköisensä taipaleen. Koti on ajan myötä muuttunut, kaiketi minäkin, kasvanut ja avartunutkin. On hienoa, että nostat esille käytyä keskustelua teologisen tieteenalan tarpeellisuudesta ja luonteesta ja myös alaan kohdistuneesta väärinymmärryksestä. Ei kai niitä voida sälyttää heille ilman koulutusta. Siitä huolimatta koen niin kutsutun viidesläisyyden kodikseni. Tätäkö meilläkin halutaan. Pelättiin hierarkian lisääntymistä ja korkean musiikkiosaamisen rapistumista. Kanttoreille tulisi myös papillisia tehtäviä, saarnaamista, ehtoollisen jakoa ja sanajumalanpalveluksen johtamista. Ehdotus ei mennyt läpi. Kanttorit kokevat tänä päivänä olevansa tasavertaisia pappien kanssa. Uskonto ei ole pelkästään ajattelua tai oppilauselmia vaan myös tekoja, käytänteitä, liikkeitä ja eleitä, rakennuksia, kuvia ja esineitäkin. viidesläisiä harhoja. Sitä paitsi kanttorin paikka on urkuparvella silloin, kun papisto saarnaa ja jakaa ehtoollista. Eikö olisi pikemminkin aika järjestää uusi jäsenkysely. Ruotsissa ehdotettiin 1995 kasvatustyössä toimivien ja kirkkomuusikoiden vihkimistä diakoneiksi. Kirkkojen maailmanneuvoston BEM-asiakirjassa (Baptism, Eucharist and Ministry) vuonna 1982 jäsenkirkkoja kehotettiin pohtimaan kolmisäikeistä virkaa (piispat, papit ja diakonit). Kanttorin virka on hengellisen työn virka: sanaa julistetaan musiikin keinoin. Sen mukaan laulajat/ kanttorit eivät ole olleet diakoneja historian saatossa, ei idän eikä lännen kirkoissa. uutta valaistusta tähän kanttoreiden kuulumisesta diakonin virkaan on tullut hiljattain julkaistun Kaija Ravolaisen väitöskirjan myötä ( The Singer in the Ecclesiastical Hierarchy – The Early History of the Order). Kannattaa katsoa myös tätä hierarkia-asiaa vakavasti. Kanttorikunta on jakautunut tässä diakonivirka-asiassa. Adressin taustalla ovat Suomen Kanttori-urkuriliitto sekä Kirkon akateemiset. Tämä tuli selvästi ilmi Oulun kanttoripäivillä järjestetyssä paneelissa. Minusta ei ole mitään syytä sille, että kanttorit menisivät Suomessa uuteen diakonivirkaan. Tutkijan näkökulmasta uskonnollinen kultti ja rituaalit ovat välttämätön osa uskonnon tutkimusta. Kirkon viroissa olen saanut vuosikymmenten mittaan iloita niin monesta vilpittömästä, aktiivisesta, vapaaehtoisesta ”viidesläisestä” ystävästä. gun helminen. Seurakunnan ja jumalanpalvelusten ydinporukkaa. Reilumpaa johdolta olisi kertoa, että kenttä on jakautunut. Yrjö Tolvasen lailla ( Kotimaa 26.2.) olen ollut 60-luvun nuorena monenlaisissa käännytystilaisuuksissa. Samoin kuin körttien, evankelisten ja rukoilevaisten ihanista vastuunkantajista. Koska esität kolumnissasi ajatuksen, että sielunhoidon tai liturgian opetus ei kuuluisi teologiseen tieteenharjoitukseen, kommentoin tässä lyhyesti asiaa tällä hetkellä toteuttamani liturgiikan tutkimuksen näkökulmasta. Raimo Nieminen (19.2.) veti herneet nenäänsä Eero Junkkaalan kolumnin siivittämänä. Eipä ole monastikaan näin suorasukaisesti väitetty, että viiteryhmäni on kuin kirkon pohjasakkaa, sovinistista, epäraamatullista, älyllisesti ja teologisesti epärehellistä sakkia. Ei haluta kuunnella, mitä kenttä ajattelee. Soveltava opetus hyödyntää tutkimustietoa liturgiikan tutkimuksesta ja pyrkii antamaan uskonnollisten yhteisöjen edellyttämiä työelämätaitoja. Anglikaanisessa kirkossa puolestaan diakonit ovat pappien avustajia erilaisissa tehtävissä. Eero Junkkaala, olisi kenties ollut viisaasta pistää kolumniin muutama hymiö näihin sisäpiirihuumorin kohtiin. Helposti verrataan tilannetta katoliseen kirkkoon, jossa diakonit ovat pappien apulaisia. Ei ole siten historiallisia perusteita sille, että meistä tehdään musiikkidiakoneja. hEIKKI PouTaNEN kanttori, FL Uusi virka jakaa kanttorikuntaa DIaKoNIvIrKa Ei ole historiallisia perusteita sille, että kanttoreista tehtäisiin musiikkidiakoneja. Liturgia on yhtäältä uskonnollisen yhteisön opin ilmentymää, ja toisaalta liturgiset käytännöt ovat myös vaikuttaneet opin muodostukseen
Heikki Mattila ihaili 19.2. Jumala armossaan lienee kiinnostunut enemmän sisimmän tilasta kuin niistä iloisista sunnuntainaamatauluista, jotka esiintyvät pepsodent-hymyillen televisiokameroille. Pertti Kurikan Nimipäivät ovat näistä ensitreffeistä aika kaukana. Voihan sitä päättää, että rakastaa toista. Pastori on sarjassa rekvisiittana. Kun Suomi itsenäistyi, täällä alkoi sisällissota. Vielä 1982, ”suuren taloudellisen nousuhuuman” aikana painetussa virsikirjassa saimme laulaa: ”Suo että alttiin mielin Myös köyhää holhoomme.” Liekö ollut keinotekoisen elintason nousun ansiota, että ”köyhä”-sana piti hävittää ja lause muuttaa: ”Suo, että ilomielin myös jaamme leipämme.” Vertaistemmeko kesken. Mielestäni suurinta vääryyttä tehdään muuttamalla kaikkein rakkaimpien virsien sanoja. RaIja SUONPÄÄ seurakuntalainen Jyväskylästä Pitääkö näyttää iloiselta. Vertailtaessa olisi hyvä muistaa oma historiamme. Ensinnäkin se, että naimisiinmeno ja kirkko mielletään niin itsestään selvästi toisiinsa liittyviksi, että siihen viitataan sarjan nimessäkin, vaikka ohjelmassa toimitetut avioliittoon vihkimiset olivat siviilivihkimisiä. Kaikki ovat vain saaneet aikaan hajaannusta. Toinen kiinnostava piirre on Ensitreffit alttarilla -sarjan heteroparisuhdenormatiivisuus. Tavallinen kirkossakävijä haluaa jumalanpalvelukselta turvallisuutta. Toista ihmistä ei tarvitse tuntea läpikotaisin voidakseen mennä hänen kanssaan naimisiin. Koko virren sanoma muuttui kerralla evankeliumin vastaiseksi. Tai vähintäänkin, että tahtoo rakastaa. Holokaustitutkimusten mukaan vasta neljäs sukupolvi on vapaa sodan kärsimyksistä. Suomenkielen päätteet tekevät sanoista pitkiä ja ehkä siksi niitä on helpompi laulaa matalammalta. Sarjan henkilöiden kerrotaan olevan “ikisinkkuja”. Luulisi virsien ja messujen uudistusta haluavan Yrjö Reijosen ( Kotimaa 22.1.) löytävän oman hengellisen kotinsa jo olemassa olevista suuntauksista. Lähdetään vaikkapa sodasta 1808–1809. aNNE jOUTSIjÄRvI Hartola Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Ja heteronormatiivisuutena myös muutenkin kuin heteroseksuaalisuutena. Niinä aikoina Ruotsi nautti rauhasta. Vaikka yhteiskunnassa käydään yhä kriittisempää keskustelua uskontojen ja vakaumusten näkymisestä julkisessa tilassa ja uskonnollinen tapakulttuuri näyttäisi olevan ohenemassa, osoittaa viihteellinen ja kaupallinen televisiotuotanto uskonnollisten symbolien ja perinteiden voiman. Pohtimatta tässä sotien syitä, huomaamme, että Suomi soti vajaan 30 vuoden aikana neljä sotaa. Ruotsalaiset eivät pystyneet tai halunneet puolustaa venäläisiltä tätä maata, jota he olivat hyödyntäneet vuosisatoja hyvinvointinsa rakentamisessa. Hänen juttunsa ovat olleet ihan tolkullisia, mutta mitään sellaista näkökulmaa tai asiantuntemusta hänellä ei ole ollut, joka olisi tuonut jotakin lisää sarjassa asiantuntijoina toimivien seksuaaliterapeutin ja psykologin asiantuntemukseen. Hyvä esimerkki on virsi 462, Koskimiehen ja Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan. Ohjelman kaikki puolison etsijät ovat samankaltaisia: nuoria, hoikkia ja konventionaalisella tavalla kauniita. Mutta se osoittaa, ettei kirkolla siinä mielessä ole hätää, kyllä se aina rekvisiitaksi kelpaa. Toista ihmistä kun ei edes voi tuntea läpikotaisin. Olen itsekin ollut kaksi kertaa ensitreffeillä synnytyslaitoksella ja syviä elinikäisiä rakkaussuhteita niistäkin on kehittynyt, vaikka en ole tiennyt edes typpien nimiä etukäteen. Yksi sarjan asiantuntijoista on pappi, joka tarjoilee asiantuntemustaan papin asussa. Rakkauteen voi päättää astua kuin seikkailuun. Niillä luodaan häämäistä tunnelmaa. Ei häneltä mitään asiantuntemusta kaivatakaan. Ei se silti sitä tarkoita, etteikö uskonnollinen tapakulttuuri olisi ohenemassa. Ruotsin sanat ovat lyhyempiä. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi Television Ensitreffit alttarilla -sarjassa on muutama mielenkiintoinen piirre. En halua seurakuntaani Reijosen ”Eskon puuherkkiä”. Tähän tosi-tv-sarjaan haluttiin pappi, koska sarja kertoo häistä. Tämän mukaan voisi sanoa, että niin sanottujen suurten ikäpolvien nyt kasvavat lastenlapset ovat etääntyneet sodan traumoista. jaaKKO HEINIMÄKI Kirjoittaja on helsinkiläinen pappi ja tietokirjailija, joka pitää hyvästä ja inhoaa pahaa. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Rekvisiittapappi Pappi toteuttaa samaa funktiota kuin kuvituskuvana käytettävät kaupunkimaisemat, joissa näkyy kirkkoja. Kolmas kiinnostava piirre sarjassa on se, että ei se järjestetty avioliitto nyt niin huonolta idealta vaikuta kuin mitä äkkipäätään luulisi. Sitähän alttarilla nimenomaan kysytään. Yksi innovaatio oli, että virret alettiin tietoisesti laulaa korkeammalta Ruotsin mallin mukaan. mielipiteessään Yle Fem -kanavalta katsomiensa ruotsalaisten jumalanpalvelusten iloa, välittömyyttä ja aitoutta. Suomalaisten on lopetettava vertaileminen. Hajaannus on aiheuttanut ristiriitoja ja hajottanut kirkkoa sirpaleiseksi kentäksi. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 5.3.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Jaakko Heinimäki En kaipaa uudistuksia Kautta Kristuksen perustaman kirkon historian on ollut ”uudistajia”. Toivoisin, että hyväksi havaittu kansankirkko virsineen ja saarnoineen saisi jatkua muuttumattomana osana ihmisten sunnuntaiaamupäivien uskonelämää. Hän toteuttaa samaa funktiota kuin sarjassa kuvituskuvana käytettävät kaupunkimaisemat, joissa näkyy kirkkoja. Oliko kukaan miettinyt kielemme erilaista sanarakennetta. Ankara historia vaikuttaa ankarasti ihmisten elämään, kohtaloihin ja jälkipolvienkin henkiseen ilmapiiriin. ma t ti kar PP inen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. ”Jokin olennainen” puuttuu suomalaisesta messusta. Sekä koko yhdyssanahirmuna yhdessä, että heteronormatiivisuutena ja parisuhdenormatiivisuutena erikseen. Ennen kuin siitä toivuttiin, Suomi kävi talvija jatkosodan ja vielä Lapin sodan. Suomalaisesta julkisuudesta ei ainakaan puutu ikuista ruotsalaisiin vertaamista. Ikuisuutta on tosin joidenkin kohdalla kestänyt vasta kovin vähän, ja sarjan edetessä on ilmennyt useammankin sarjan ikisinkuista ehtineen jo olla avioliitossa
teksti: emilia karhu & kuvat: minerva seppälä Biljardikepin varressa vapaahetkeään viettää leiriläinen Tuomas Häppölä.. Nyt voit verestää muistojasi, tervetuloa mukaan! Orimattilan seurakunnan hiihtolomaripari kutsuu. Leo Aarrevaara (vas.), Mira Maunula, Anna Rikkonen, Riina Råman, Emilia Hirvonen ja Pekko Hämäläinen pääsivät jokainen hyödyntämään omia vahvuuksiaan leirityössä. HyPPy rippileirille Kuinka pitkä aika on vierähtänyt omasta rippikoulustasi. Kotimaa 5.3.2015 10 MATKALLA Orimattilan hiihtolomariparin isosjoukko hoiti hommansa taidolla ja kokemuksella
Avaan matalan punaisen rakennuksen ulko-oven ja minua rientää tervehtimään nuorisotyönohjaaja Ulla Laine. Isosten kanssa Laine heittää huumoria ja toimii turvallisena äitihahmona. Tai sitten syntien sovitusta, nuoret ehdottavat. ja samalla viimeinen rippileirinsä. Pääsen 25 vuoden tauon jälkeen jälleen rippileirille! Kun liityn leiriläisten joukkoon, muilla on takanaan jo kolme leiripäivää. – Ne olivat jäänne ajoilta, jolloin leirit olivat todella pitkiä. Viikon leirillä dynamiikka menee sekaisin vanhempien vierailupäivästä. Leiriläiset otetaan mukaan puuhaan: keittiöryhmä vastaa pöytien pyyhkimisestä ja ruokalan lattian lakaisemisesta sekä iltapalan lämmittämisestä ja iltatiskeistä. Seuraavaksi isoset vetävät pihalla päivän leiriolympialaiset ja leikkejä. Syntyi riemuvuoden helminauha, nämä päivät saan vielä olla työelämässä. Kun ketju on tyhjä, alkavat eläkepäivät, Laine kertoo. Tervetulotoivotusten päätteeksi pääsen suoraan oppitunnille. Rippileirillä yhteishengen muotoutuminen on herkkä prosessi. Niskasen mukaan siihen kuuluu aina alun jännitys, jään murtaminen, sääntöjen oppiminen, yhteinen ymmärrys siitä miten leirillä eletään sekä vähitellen lisääntyvä uskallus itseilmaisuun ja jopa monenlaisten tunteiden käsittelyyn. Teologian ylioppilas Iiro Salonen puhuu nuorten kanssa sovituksesta ja lunastuksesta. Ruokalassa joltakin lipeää käsistä haarukkalaatikko ja kilinä on melkoinen. Tänään olympialajina on lumiveistosten teko. Nuorten kanssa eläessä pysyy ajan hermolla. – En usko, että ainoastaan nuoruus tekee ihmisestä hyvän nuorten kanssa. Hänellä on takana viisi vuotta nuorisopapin vaativaa, palkitsevaa työtä. Luonnonantimien runsaasta käytöstä saa lisäpisteitä. – Joo, kirjoittakaapa sinne muistiinpanoihinne, että Jeesus sovitti kaikkien ihmisten synnit. Salaatti syntyy vikkelästi ja uunissa kypsyy kinkku-perunasose-kiusaus. Isosena toimiminen on vaikuttanut minäkuvaani tosi positiivisesti. Jokaisen ryhmän on saatava aikaan mahdollisimman näköinen veistos oman ryhmänsä isosesta. – Kaikki, mikä katkaisee tämän prosessin, kannattaa karsia pois, Niskanen toteaa. Eine Kyllönen on kestinnyt uransa aikana parinsadan rippileirin nuoret. Mummomaisuudesta ei ole tietoakaan ja jämäkkää kasvattajaa kuunnellaan. Tuoksu on huumaava. Joka päivän päätteeksi poistan nauhasta yhden helmen. – Leivomme täällä itse myös kaikki pullat ja kakut ja vaaleat leivät, Kyllönen mainitsee. Pian leiriläiset ryntäävät ruokalaan ja alkaa vanha tuttu ruokalaulu: Me syömme leipää elämän ja juomme lähteestä autuuden... – Ja sitten jos lunastaa jotakin itselleen, niin siitä joutuu maksamaan, seuraava jatkaa. – No moottoripyörät ja autot menevät lunastukseen, jos on huono kuski ja tulee kolari, joku sanoo. Tämä on hänen 127. Syödessä ehdin vaihtaa muutaman sanan leirin papin Tuomas Niskasen kanssa. Tätä saatetaan kysyä loppukokeessakin, Salonen sanoo. – Kyllä minä välillä mietin, mitä tämän ikäinen mummo tekee enää täällä vääntämässä kättä nuorten kanssa, Laine hymyilee. Usein hän elää ruuhkavuosia myös perhe-elämässään, jolloin iltatyöt ja leirityöt ovat haastavia. – Mitäs se sovittaminen oikein tarkoittaa. Kotimaa 5.3.2015 MATKALLA 11 Kiemurtelen jäistä tietä pitkin halki lumisen, vetisen maalaismaiseman kohti Orimattilan seurakunnan omistamaa Mallusjoen leirikotia. Kun Laine avaa suunsa, pojatkin hiljenevät. – Joskus riparilaisia joutuu komentamaan hiljaisemmiksi ruokaillessa tai ohjeistamaan vessapaperilla leikkimisestä. Tai pikemminkin siitä, ettei niitä tarvita oppitunnin aikana. Tämä on nyt ihan ydinasiaa. Laineella on kaulassaan riemuvuoden rukoushelmet. Harmi vaan, että nuorisopapiksi nimetään aina porukan nuorin pappi. On helpompaa pitää leiri kasassa ja henki hyvänä ilman vierailupäivää. Pienessä leirikeskuksessa kaikki ruoka valmistetaan alusta asti itse, eineksiä ei käytetä juuri koskaan. Kun nuorten kanssa keskustelee, se auttaa aina, hän sanoo. Seuraavaksi Salonen piirtää taululle havaintokuvan siitä, miten synti rikkoi Jumalan ja ihmisten välit, mutta risti korjasi yhteyden, muodosti uuden sillan. Hän maksoi aika kalliin lunastushinnan pelastamisestamme, kun hän antoi lunnaaksi oman henkensä, Salonen sanoo. Kuvassa isonen Leo Aarrevaara.. – Työ nuorten kanssa on mielekästä ja hauskaa. Tuon kuvan muistan omaltakin leiriltäni. Poikavaltaisen leirin kanssa on ollut ensi päivinä jonkin verran haasteita. Isoset hoitavat tilanteen tyylikkäästi ja ruokailu jatkuu. Vihmoo vettä. – No vaikka vaatteiden sovittamista. – Halusin keksiä jonkun kivan tavan seurata viimeisen työvuoden kulumista. Tästä todistaa meidän nuorisotyönohjaajamme Ullakin, Niskanen sanoo. Saatuaan valtaa vaikuttaa Tuomas Niskanen lakkautti rippileireiltä vierailupäivät. – No entäs tämä lunastaminen, mitäs se sitten tarkoittaa. Koskaan ei ole kuitenkaan tullut epätoivoinen fiilis. – Kyllä! Jeesus lunasti meidät ihmiset kadotuksesta iankaikkiseen elämään. Ja ne, joiden vanhemmat eivät pääse paikalle, ovat siitä surullisia vaikka yrittävätkin väittää muuta. Leiriläiset ovat Kyllöselle parasta työssä. Hänen tyylinsä kuitenkin viestii aivan muuta. Vanhempien kanssa tavataan porukalla jo ennen leiriä, Niskanen selvittää. Suntioryhmä huolehtii Riihikirkon kynttilöiden sytyttämisestä ennen jumalanpalvelusta. Puen päälleni toppahousut ja vedän kumisaappaat jalkaan. Jätän muut jatkamaan oppituntia ja hiivin viereiseen keittiöön leirikeskusemännän juttusille. Leiriolympialaisten lajina oli rakentaa mahdollisimman näköinen lumiveistos omasta isosesta.Voittajaveistoksen tekoa aloittelevat tässä leiriläiset Eevi Alaputto (vas.) ja Silja Lumislahti. Välissä keskustellaan hetki kännyköiden käytöstä
– Parasta on, kun saan nuoret houkuteltua mukaan erilaisiin juttuihin ja heiltä tulee uusia ideoita ja näkemyksiä. Hän antaa arvon työlle ja hyvää aikomustakin hän kiittää. Kun nuorilla on vatsat täynnä ruokaa ja he ovat touhunneet poskensa punaisiksi ulkona, on mainio hetki päivälevolle. Jouko Porkka kertoo, että nuorten kriittinen suhtautuminen kirkkoon on linjassa koko väestöä koskevien tutkimusten kanssa. Viiden vuoden aikana muutos on ollut keskimäärin 10 prosenttia negatiivisempaan suuntaan, kertoo tutkimusta tekevä Jouko Porkka Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Esimerkiksi vuonna 2008 rippikoulun päättyessä 43 prosenttia vastaajista on pitänyt kirkon jäsenyyttä itselleen merkityksellisenä. Seuraan ihaillen, kuinka Niskasella ei ilmekään värähdä, kun hän kehuu lumiveistoksessa ilmenevää antiikin henkeä ja ihmisruumiin arvostusta. Porukka panostaa aluksi lähinnä lumipallojen heittelyyn. Seuraavaksi havahdutaan päiväkahville. Hän vertaa Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa rippikoulun käy noin 30 prosenttia nuorista. On hienoa, että nuorten mielen pohjalle jää itämään vanhan kirkkoisän vivahteikkaalla kielellä lausumat syvät ajatukset. Valot sammutetaan ja säleverhoja suljetaan. Nuoret rauhoittuvat makuulle nopeasti. – Täällä toimii vähän tällainen kyynärpäätaktiikka, pitäkää puolenne, menkää sekaan, ottakaa kahvia ja pullaa, ohjeistaa ystävälliRippikoulu on edelleen merkittävässä asemassa suomalaisessa nuorisokulttuurissa. Uskon, että niillä on merkitystä, vaikkei nuori olisi varta vasten kuunnellutkaan saarnatekstiä. nooRA wiKMAn Nuoret ovat entistä kriittisempiä, mutta ripari pitää pintansa Leiriohjelmaan kuului joka iltapäivä pieni meditaatiohetki. Kirkon 15-vuotiaista jäsenistä yli 90 prosenttia osallistuu rippikouluun kaikkialla Suomessa. ”Viimeisestäkin hän pitää huolen. Pudotusta vuoteen 2013 verrattuna oli yksi prosenttiyksikkö. Viime vuonna ripari tavoitti 15-vuotiaiden ikäluokasta 81,6 prosenttia. Tämä selviää kansainvälisestä tutkimusprojektista, jossa seurataan rippikouluja isostyötä Euroopassa. Tällä kertaa kuunneltiin slaavilaista kirkkolaulua ja katkelma Pyhän Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarnasta. Ulkoa siirrymme saliin, jonka lattialle on levitelty patjoja. Muutama torkahtaa. Leirikodin takahuoneessa pelataan pöytäjalkapalloa, biljardia ja ilmakiekkoa. Siis tulkaa kaikki sisälle Herranne iloon...”, Salonen lukee rauhallisella äänellä. ”Anteeksiantamus on noussut haudasta. Alkaa päivämeditaatio. Rippikoulu on siis suositumpi, kuin kirkko keskimäärin, sillä kirkkoon kuuluu suomalaisista 74 prosenttia. Vaikka rippikoulua on naapurimaassa kehitetty viime vuosina, asemaa valtavirran nuorisokulttuurina ei ole onnistuttu palauttamaan. Hän on rohkeasti valinnut kuunneltavaksi slaavilaista kirkkolaulua ja katkelman Pyhän Johannes Krysostomoksen pääsiäissaarnasta. Idea on mitä loistavin. Tämä on uutta, ei tällaista ollut minun aikanani. Porkan mukaan kirkon rippikoulutyöllä ei kuitenkaan ole hätää niin kauan, kuin se pysyy osana suomalaista nuorisokulttuuria. Tuomas Niskanen ja Ulla Laine sekä nuorisoja vapaa-ajanohjaajaksi opiskeleva Annika Häkkinen arvioivat ja pisteyttävät veistokset. Suomalaiset nuoret suhtautuvat entistä kriittisemmin kirkkoon ja rippikoulun keskiössä oleviin asioihin, kuten uskoon Jumalaan tai Jeesuksen ylösnousemukseen. Isonen Mira Maunula seuraa jalkapallopelin etenemistä.. Eräs poikaisonen on kuvattu täysin ilkosillaan, Aatamin asussa. Erityisesti vaikutun siitä, miten rohkeasti leirin vetäjät ja isoset tarjoavat vauhdikkaalle leiriläisjoukolle myös pysähtymisen mahdollisuuksia. Usein joku torkahtaa. Kirkkolaulu kuljettaa mielet ikiaikaisten asioiden äärelle. Isosen rauhoittava kosketus kädelle saa nuoren kuitenkin hiljenemään alkuunsa. Vähitellen väki pääsee kuitenkin vauhtiin ja järven rantaan syntyy kuin syntyykin kuusi hauskaa veistosta. Kristus nousi kuolleista...” Olen vaikuttunut. Kotimaa 5.3.2015 12 MATKALLA Ilmassa on lievää nurinaa ja penseyttä. Tutkimusta tehtiin vuosina 2008 ja 2013. Joku haluaa tietää, kuinka monta piparia saa ottaa. Hankalinta on se, jos nuoria ei kiinnosta mikään, Häkkinen kertoo. Annika Häkkinen haaveilee työstä seurakunnassa. Meditaation vetovuorossa on Iiro Salonen. Tuonela kukistui ja menetti valtansa. Joku meinaa ruveta supisemaan vieruskaverin kanssa. Vuonna 2013 enää 33 prosenttia rippikoulun päättävistä oli samaa mieltä
Pian leiriläiset lähtevät oppitunnille puhumaan Pyhästä Hengestä. Kolmas iloitsi siitä, että hänen huoneessaan on siirrytty pelkästä naureskelusta mielenkiintoisiin keskusteluihin. Anna Rikkosella on takana jo yli kymmenen leiriä isostelua, jos lastenleiritkin lasketaan mukaan. Tuomas Niskanen kannustaa kaikkia etsimään leiriläisistä kehumisen aihetta. – Olemme tajunneet, miten vaikeaa hommaa saarnan tekeminen on. Isoshommien lisäksi olen ollut mukana oppilaskunnassa ja Orimattilan nuorisovaltuustossa sekä tukioppilaana ja vertaissovittelussa, Maunula sanoo. – Palkitsevinta on ollut se, kun koin yhdellä leirillä tulevani loistavasti toimeen leiriläispojan kanssa, jolla oli ADHD, Rikkonen kertoo. Minä saan rupatella hetken isosten kanssa. – Kaveripiirini on ollut aika kristinuskon vastaista. Matkalla riihikirkolle minua tervehtii hankeen tuikattujen kynttilänpätkien valomeri. Takkahuoneessa on vilkasta. Maria ja Joosef eron partaalla”. Isosena toimiminen on vaikuttanut minäkuvaani tosi positiivisesti, Hämäläinen juttelee. Meidän kaikkien, minun itsenikin, pitäisi yrittää tässä terästäytyä. Siellä pelataan pöytäjalkapalloa, biljardia ja ilmakiekkoa niin että kolina näy. Kännykät pysyvät piiloissa eikä kukaan edes hihitä hermostuneesti. Leiriläiset toimittavat isosten kanssa koko palveluksen. Pian isoset ryhtyvät valmistamaan leiriläisten kanssa jokailtaista jumalanpalvelusta. – Leireillä olen oppinut tulemaan toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Riina Råmanilla on kokemusta myös erityislasten isosena. Meidän seurakunnassa otetaan mielestäni hienosti huomioon jokaisen vahvuusalueet ja isoset saavat tehdä sitä, missä ovat hyviä, hän sanoo. Leirikokemukset ovat vahvistaneet Rikkosen urahaaveita: hänestä tulee isona kehitysvammaisten opettaja. Päätin ryhtyä isoseksi ja auttaa muitakin saamaan tämän kokemuksen. Omalla riparillani kuitenkin huomasin, että isoset olivat avoimesti omanlaisiaan ja he kannustivat leiriläisiäkin samaan. Yllätyn, kun paljastuu, että hänellä on ollut elämässään paljon vaikeuksia koulussa ja ihmisten kanssa. ”Jeesus käveli vetten päällä, vähän niinku jäällä”. Nuoret hoitelevat muitakin käytännön vastuutehtäviä pois alta ennen iltaohjelmaan siirtymistä. – Leireillä olen tajunnut, että minustakin on johonkin. Riihikirkossa ei ole lämmitystä tai sähkövaloja. Raamattutyöskentelyn yhteydessä Leksa Aarrevaarasta paljastui varsinainen räppärilahjakkuus. Emilia Hirvonen muistelee erästä varhaisempaa isoskokemusta, jolloin leirillä vaikutti dominoiva tyttöjoukko. Välillä veisataan niin virsikirjasta kuin Nuoren seurakunnan veisukirjastakin. Hämärä tarjoaa suojan jännittäjille ja takaa hartaan tunnelman. Leiriläiset ovat laatineet oivaltavia lööppejä: ”Herodeksen hermoromahdus johti lapsimurhiin.” ”Kohu-uutinen: Neitsyt Maria on raskaana. Vaikka minulla olisi ollut leirin ulkopuolella sukset ristissä jonkun kanssa, niin leirillä olen töissä ja leiriläisiä varten enkä anna ristiriitojen vaikuttaa. Käytävillä pyörii pölykoiria, joita imuroinnista vastaava leiriläisryhmä ryhtyy jahtaamaan. Sähköttömän Riihikirkon jumalanpalveluksissa on aivan erityinen tunnelma, hengitys höyryää ja kynttilät palavat. Hengitys höyryää ja kynttilät sytytetään myös tummien hirsiseinien vierustoille sekä alttarille. Uudet huonejärjestelyt ovat kuitenkin rauhoittaneet tilannetta joissakin kämpissä. Kahvin lomassa isoset ja työntekijät kerääntyvät kuulumiskierrokselle saliin yhteisen pöydän ympärille. Nuoret menevät kuin vanhat tekijät vuorollaan eteen toimittamaan oman osuutensa jumalanpalveluksesta. Pyhä on läsnä. Pekko Hämäläinen on vetänyt päivän aikana todella vakuuttavasti monia juttuja. Jäisellä polulla nuoret singahtavat ohi ja tunnen itseni hetken aikaa vanhaksi ja varovaiseksi. Mielessäni soi vielä päivän raamattutyöskentelyn sato. Yhdessä runossa leiriläinen riimitteli: Jeesus käveli vetten päällä, vähän niinku jäällä. – Tykkään vapaaehtoistoiminnasta, koska siinä saa elämänkokemusta ja tapaa uusia ihmisiä. Penkissä veisaa nuorisoja vapaaajanohjaajaksi opiskeleva Annika Häkkinen. Jokainen isonen saa vuorollaan kertoa päivän fiiliksistä. Omat hyvät riparikokemukset rohkaisivat isostoimintaan. Kanttoriryhmään kuuluvat leiriläiset Tatu Ahonen (vas.) ja Akseli Salmenius pohtivat, mitkä virret ja veisut pitäisi valita pääsiäisaiheiseen jumalanpalvelukseen.. – Kun asiasta lopulta uskallettiin puhua suoraan, tilanne muuttui. Yhdellä on ollut nukkumisvaikeuksia flunssan vuoksi ja toista on valvottanut kolisteleva leiriläinen. Emilia Hirvonen, Mira Maunula ja Leo ( Leksa) Aarrevaara ovat saaneet tuntumaa seurakunnan leireihin jo lapsena. Kun ryhmän piti isosensa johdolla tiivistää eräs raamatunkohta runoksi, esitti Leksa Jeesus-räpin, jonka voisi hyvin kuvitella kuulevansa vaikka Radio Deistä. Jokainen ryhmä hoitaa vuorollaan liturgin, kanttorin ja suntion tehtävät sekä saarnan ja esirukouksen valmistamisen. Kotimaa 5.3.2015 MATKALLA 13 nen isospoika minua ja valokuvaajaa. Leiri on näille nuorille ainutkertainen kokemus ja olisi hienoa, jos pystyisimme vähentämään kohellusta ja murtamaan jäätä myönteisen palautteen avulla, Niskanen sanoo. Toinen totesi, että ryhmä toimii yllättävän hyvin, vaikka kaikki ovat villejä. Vaellan hetken käytävillä ja katselen hymyillen aiemman raamattutyöskentelyn tuloksia. Kukaan leiriläisistä ei uskaltanut lähteä mukaan mihinkään. – Erityisesti nämä vilkkaimmat veijarit saavat helposti vain toruvaa palautetta. Siinä joutuu kyllä miettimään paljon, että keksii jotakin uutta ja tärkeää sanottavaa, tuumaavat leiriläiset Lauri Luojukoski ja Jere Mynttinen. Viimeinen leiripäivä oli hyvä. Meneillään oleva ripari tuntuu hänestä parhaalta ja helpoimmalta tähänastisista. Kun liukastelen mäelle kohti tunnelmallista riihikirkkoa, tervehtii minua matkalla hankeen tuikattujen kynttilänpätkien valomeri. Yksi isonen iloitsi siitä, että kännykästä käyty keskustelu on kantanut hyvää hedelmää leiriläisen kanssa. – On tosi tärkeää, että isosilla ja vetäjillä on yhteiset selkeät sävelet ja kaikki tukevat toisiaan
kittyminen hämärtää kristinuskon keskeisimmän sanoman, pelastuksen Kristuksessa. Reijo E. Vuonna 1995 Kansanedustaja Eeva Kuuskoski kutsui Heinosen puhumaan globaalietiikasta eduskuntaan. Heinonen toimi perustamisvaiheessa tiedekunnan dekaanina ja yleisen teologian professorina. Reijo E. Reijostakin olisi voinut tulla taiteilija. Kotimaa 5.3.2015 14 MATKALLA Eläkkeellä oleva naantalilainen teologian professori Reijo E. – Taistelimme lukion uskonnonopetuksen puolesta. Globaalietiikan puolestapuhujat ovat optimisteja. Vierailun seurauksena eduskuntaan perustettiin globaalin etiikan ryhmä, jonka varapuheenjohtajana Heinonen toimi. Näyttelyyn sopii tutustua sillä aikaa kun isäntä valmistaa keittiössä kahvit. Reijo E. Siitä tuli kansainvälinen harvinaisuus. Vuonna 1993 eri uskontokuntien edustajista koottu ”maailmanuskontojen parlamentti” antoi Chicagossa globaalin etiikan julistuksen. Niin ei kuitenkaan käynyt. – Sen tehtävänä oli muistuttaa, että lainsäädäntötyötä on arvioitava globaaleista periaatteista käsin. Teologian opintojen rinnalla hän opiskeli huilunsoittoa ja olisi voinut saada opettajakseen maailmankuulun berliiniläisen virtuoosin. Heinonen sanoo. Yhteiseen keskittyminen on vastalääkettä uskonnolliselle sirpaloitumiselle. Hän alkoi haaveilla akateemisesta ympäristöstä, jossa luterilainen ja ortodoksinen perinne kohtaisivat. Monet konservatiivikristityt ovat suhtautuneet torjuvasti Reijo Heinosen tavoittelemaan maailmanuskontojen yhteistyöhön. Viiden vuoden kuluttua myös Arkadianmäen globaalin etiikan ryhmä lakkautettiin. He uskovat Heinosen tavoin, että yhteisten arvojen varassa voidaan saavuttaa harmoniaa kulttuuriin, uskontoon, syntyperään ja asuinpaikkaan katsomatta. Reijo Heinonen toivoi, että Suomen eduskunta olisi ottanut asiakseen edistää vastaavien ryhmien perustamista maailman kaikkiin parlamentteihin, niin kuin kansainvälinen Vuorovaikutusneuvosto (InterAction Council) esitti. Heinosen mukaan pelko on turha. – Meillä oli hieno yhteys Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin. Kuopiossa toiminut ortodoksinen pappisseminaari lakkautettiin ja Joensuuhun perustettiin ortodoksisen teologian laitos. Ehkä keskeisin kaikista on hänen suomeksi toimittamansa teos Vastuun aika: Puheenvuoroja eettisestä maailmanjärjestyksestä. Kahvittelun tunnelma sopii hyvin kodin taiteentäyteiseen henkeen. Teologisen tiedekunnan perustaminen Joensuuhun oli Heinosen elämässä tärkeä vaihe. Küngin – ja myös Heinosen – teesi kuuluu: Maailman kansojen välillä ei ole rauhaa ennen kuin uskontojen välillä on rauha. – Tämä on nyt hyvin ajankohtainen, siinä käydään läpi maailmanuskonnot ja eri kulttuuripiirit. Heinonen on asetellut olohuoneensa ikkunan eteen näyttävän kokoelman kirjoittamaansa kirjallisuutta, artikkeleita ja julkilausumia. Heinosen mielestä yhteisen etsiminen torjuu fundamentalismia ja ”ghettoutuvia kielipelejä”, joissa kiinnitetään huomiota siihen mikä erottaa. – Haluamme opetella keskustelemaan tavalla, joka auttaa meitä toimimaan yhdessä kärsivän maailman puolesta. Suurin osa niistä käsittelee Heinosen monipuolisen elämäntyön lempiaihetta, maailmanlaajaa etiikkaa. Hans Küng oli tekstin isä ja Heinonen on tehnyt kymmenet vuodet työtä sen hyväksi, että julistuksen sisältö pantaisiin käytäntöön myös Suomessa. Yhteisen etsiminen ei tarkoita erilaisuuksien sivuuttamista. Järjestökokemusta kertyi 1970-luvulla Uskonnonopettajien liiton toiminnanjohtajana ja sen jälkeen puheenjohtajana. Heidän mukaansa uskontojen yhteiseen etiikkaan kesMaailman pelastavaa etiikkaa etsimässä Kaikissa uskonnoissa kilvoitellaan kohti hyvyyttä, totuutta, kauneutta ja toista ihmistä, professori Reijo E. Heinonen aloitti työelämänsä uskonnonopettajana Helsingin Rudolf Steiner -koulussa. Alkuperäisteoksen toimittaja on Heinosen taistelutoveri Hans Küng. – Aavistan jotakin siitä, että elämässäni on johdatus, Heinonen sanoo. Vuonna 2002 ortodoksisesta ja läntisen teologian laitoksesta tehtiin yksi kokonaisuus. Edellinen suomenkielisillekin tarkoitettu teologinen tiedekunta oli perustettu Suomeen vuonna 1640. Yhteisen etsiminen ei tarkoita erilaisuuksien sivuuttamista.. Ura tiedemiehenä on sisältänyt monien teologisten aineiden opetusta useassa yliopistossa. Heinosen isä oli taidemaalari, professori Aarre Heinonen ja äiti kirjailija Tuomi Elmgren-Heinonen. Muotisuunnittelija Marja Suna ja sellisti Pilvi Heinonen ovat hänen siskojaan. Tämä kiistelty sveitsiläinen katolilainen pappi on globaaliin etiikan tunnetuin puolestapuhuja. Näitä yhteisiä arvoja ovat väkivallattomuus, kaiken elämän kunnioittaminen, oikeudenmukainen talouselämä, suvaitsevaisuus, totuus, miehen ja naisen tasa-arvoinen kumppanuus sekä vastuullisen tietoisuuden kasvattaminen, Heinonen luettelee. – Annoin sille työnimeksi Karjalan ekumeeninen tiedekunta. Heinonen asettelee lautasten viereen vielä hopeiset leivoshaarukat, niillä syödään toscapiirakkaa. Laaja katsaus tekee selväksi, että universaalia etiikkaa ei ole. Myöhemmin kansallisbibliografiasta selviää, että Heinonen on nostanut laajasta tuotannostaan tutustuttavaksi vain yhden teeman. Olohuoneeseen on ilmestynyt kaunis kattaus Arabian käsinmaalattuja sinikukkaisia Valencia-astioita. Kirkkohistorian dosentti väitteli tohtoriksi Tübingenissä Saksassa. Heinonen ojentaa katsottavaksi tuoreen saksankielisen kirjan Ethik im Weltkontext, johon hän on kirjoittanut artikkelin uuden maailmaneetoksen etsimisestä. – Elämäni suurimpia pettymyksiä oli se, että eduskunnasta ei löytynyt poliittista tahtoa viedä tätä asiaa eteenpäin. Uskonnoissa on kuitenkin yhteisiä piirteitä ja niitä globaalissa etiikassa etsitään. Kun patriarkka Bartolomeus vieraili Joensuussa, hän sanoi että ’tämähän on minun tiedekuntani’, Heinonen kertoo muikeana. Heinonen painottaa uudelleen, että uskontojen sekoittumisesta eli synkretismistä ei ole kysymys. Hänen mielestään rauha ja kestävä kehitys voidaan saavuttaa etsimällä uskonnoista erottavien asioiden sijaan yhdistäviä periaatteita
Heinonen piti esitelmän hengellisyyden välttämättömyydestä kestävässä vesipolitiikassa. Vastuun korostaminen oikeuksien ja vapauksien rinnalla on yksi globaalin etiikan suurista teemoista. Heinonen näkee konflikteissa haasteen syvälliseen uskontodialogiin. – Itä on syyttänyt länttä vastuun puutteesta. Oppia tulee aina verrata oppiin ja käytäntöjä käytäntöihin. Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme.” Yliopistouudistuksessa tiedekunta siirrettiin Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan yhteyteen, sen teologiseksi osastoksi. Hän on Jeesus Kristus, meidän Herramme.” Ja RNO TERHO. • Harrastukset: Huilunsoitto (akateeminen mestari vuodelta 1960), purjehdus. Pihlajanlehdellä kiilteli vesipisara ja hän alkoi aikansa kuluksi tarkastella sitä. Uskonto on nykyisin tavalla tai toisella mukana monissa ikävissä uutisissa. dAnieLLe MieTTinen KUKA. Onnistuessaan uskontodialogi saa Heinosen mielestä aikaan ennen muuta sen, että jokainen keskustelija oppii ymmärtämään itseään syvemmin. How Today’s Divided Society Endangers Our Future. Rio de Janeiron ilmastokokouksessa vuonna 2012 Reijo E. – Gandhi sanoi, että hyvä julistus, mutta oikeudet saavat alkunsa vastuusta. Heinonen käy edelleen Joensuussa luennoimassa englanninkielisessä maisteriohjelmassa ”Islam ja länsi”. Monet saavat näistä syyn pitää uskontoja ylipäätään kielteisinä asioina, joiden aika saisi olla jo ohi. • Perhe: Leski, kaksi aikuista poikaa perheineen. Stiglitz: The Price of Inequality (”Eriarvoisuuden hinta”). 1:4 ”...pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu. Heinonen, eläkkeellä. Tämä kritiikki pitää ottaa vakavasti. Veden ihmeellisyys pysäytti Heinosen jo nuorena. Siihen tarvitaan kuitenkin reilut säännöt. • Teologian professori Reijo E. Uskonnonvapaudesta ja Muhammed-pilakuvista käyty keskustelu tuo Reijo E. – Pisarassa liikkuivat pilvet ja taivaan eri värit. • Kotipaikka: Naantali. – Hengellinen tietoisuus antaa meille herkkyyttä käsitellä vettä. Väkivaltainen ääri-islam, uskonnollisuutta muistuttava kansallismielisyys ja juutalaisvastaisuus voimistuvat. Kotimaa 5.3.2015 MATKALLA 15 KUKA. Se on suuri symboli kaikissa uskonnoissa, siunauksen ja elämän lähde. – Perustamani ohjelma oli osa Saksan liittopresidentti Roman Herzogin projektia, jonka tarkoituksena on ehkäistä sivilisaatioiden yhteentörmäystä. Esimerkiksi ”tie” merkitsee hyvin eri asioita suufimuslimille, taolaiselle ja kristitylle. • Lempiraamatunkohta: Room. 1:4 ”...pyhyyden Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika, jolla on valta, ylösnousemuksessa tähän asemaan asetettu. • Perhe: Leski, kaksi aikuista poikaa perheineen. • Tärkeä kirja juuri nyt: Joseph E. • Tärkeä kirja juuri nyt: Joseph E. Stiglitz: The Price of Inequality (”Eriarvoisuuden hinta”). Onpa sen kannattajien piirissä laadittu jopa ”Yleismaailmallisen ihmisen velvollisuuksien julistus”. Myös uskonnollisten symbolien moniulotteisuus tulee ymmärtää. • Teologian professori Reijo E. Heinonen, eläkkeellä. Oli loskainen ilta jossakin Lapin metsässä ja hän seisoi sotaharjoituksissa vartiossa. • Lempiraamatunkohta: Room. Veden suojeleminen on hänen mielestään hyvä esimerkki siitä, miksi hengellisyys on niin tärkeää työssä yhteisten päämäärien hyväksi. • Kotipaikka: Naantali. Gandhille näytettiin vuonna 1948 YK:n ihmisoikeuksien julistus. How Today’s Divided Society Endangers Our Future. Heinosen mieleen Intian vapaustaistelijan Mahatma Gandhin. Ellemme ymmärrä veden arvokkuutta niin kuin se uskonnoissa ymmärretään, vastuun kantaminen on vaikeaa. – Ei siinä yritetäkään sanoa, että olisimme samaa. • Harrastukset: Huilunsoitto (akateeminen mestari vuodelta 1960), purjehdus. Opiskelijoista arviolta puolet on ollut muslimeja
Miten uudet ajatukset jälkisekulaarista yhteiskunnasta muuttavat uskonnollisten liikkeiden asemaa. Olen siis kiinnostunut uskonnonfilosofian menetelmään liittyvistä kysymyksistä. Virpi Mäkinen, professori, Helsingin yliopisto 2 Hyvät kysymykset Tarkastelin väitöskirjassani 1980ja 90-lukujen uskonnonfilosofian pääsuuntauksia niin sanotun analyyttisen filosofian perinteen piirissä. Modernismin perinne jaotteli yhteiskunnan erilaisiin riippumattomiin tietoalueisiin. Myöhemmin kiinnostuksen kohteeni on ollut filosofian luonteeseen liittyvät kysymykset Ludwig Wittgensteinin innoittamassa wittgensteinilaisessa uskonnonfilosofiassa. Filosofian tekemisen tapaan liittyvät kysymykset näkyvät myös väitöskirjojen aiheissa. ”Ei ole olemassa vain yhtä uskonnonfilosofiaa.” kuva: Joona Raudaskoski. Sanalla sanoen, kauneuden palauttaminen filosofisesti painottuneen teologian ytimeen on virkistävää! Ari Koponen, yliopistoopettaja, Itä-Suomen yliopisto 5 Uskonnon alkuperä Uskonnon alkuperä ja psykologia ovat olleet pinnalla viime vuosina. Teologia käyttää filosofiaa, mutta näiden kahden tavoitteet ovat erilaiset. Postsekulaari näkökulma on avannut näkemään, että tieto on uskonnollisen vakaumuksen elementti. Itse ajattelen, ettei filosofiassa kiinnostavinta ole lopputulos tai katsomukselliset teesit. Käsityksen mukaan tieteellinen tieto on jotain täysin erilaista kuin arkitieto tai uskonto. Se antaa käsitteellistä valoa ja auttaa näkemään filosofian takana olevia aatteellisia tavoitteita. Toki uskonnonfilosofiassa edelleen tutkitaan myös perinteistä teististä metafysiikka ja uskonnollista tieto-oppia. Niistäkin puhuttiin jo keskiajalla ja etsittiin uskontoja yhdistäviä tekijöitä. Yleisesti ottaen analyyttisen filosofian piirissä on yleistynyt näkemys, jonka mukaan filosofia ei ole tieteestä irrallinen ja itsenäinen tiedon alue. Tosin se on erilaista kuin akateeminen tieto. Siitä on pitkä askel nähdä uskonnollinen elämänmuoto resurssina. Tällaista tutkimusta on perinteisesti tehty aika vähän, mutta se lisääntyy koko ajan. Näen filosofian ennemmin pyrkimyksenä ymmärtää asioita kuin saavuttaa uutta tietoa maailmasta. Esimerkiksi Jürgen Habermas näkee uskonnolla positiivisen roolin yhteiskunnan ylläpitämisessä. Useimmat Helsingin yliopistossa tutkivat juuri muualla maailmassa käytyjä uskonnonfilosofisia keskusteluja. Aku Visala, uskonnonfilosofian dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto JoonA RAUdASKoSKi TUTKiMUS Viisi uskonnonfilosofian tutkijaa kertoo tutkimuskohteistaan. Mainittakoon heistä kaksi lännessä vaikuttavaa teologia, Panteleimon Manoussakis ja David Bentley Hart. Tutkimuksessani Suomen Akatemian huippuyksikössä tarkastelen, mitä annettavaa uskonnonfilosofialla on uskontojen välisiin keskusteluihin. Pinnalla ovat uskontojen vuoropuhelu, maailma sekularisaation jälkeen, kauneus ja uskonnon alkuperä. Mikael Lindfelt, yliopistonlehtori, Åbo Akademi 4 Kauneus teologiassa Ortodoksisessa kontekstissa mielenkiintoista uskonnonfilosofista pohdintaa on esitetty niin sanotun teologisen estetiikan piirissä. Millä perusteilla jotain voi kutsua tiedoksi ja miten koko tiedon käsite mielletään vain sekulaariksi käsitteeksi. Miten sen ajan filosofit näkivät toiset yksijumalaiset uskonnot ja ylipäänsä muut uskonnot. Mediassa nousevat esiin lähinnä uskonnon negatiiviset puolet, esimerkiksi terrorismi. Moraalifilosofian kautta se antaa materiaalia uskonnonfilosofialle. Estetiikka sinällään on tunnustusrajat ylittävää, mutta se on avannut ortodoksiteologeille uudenlaisen puhetavan kohdata myös jälkikristillistä ja modernia ajattelua. Sama suuntaus näyttäisi koskevan uskonnonfilosofiaa, mikä on minusta hyvä asia. Olen perehtynyt keskiajan ja varhaisen uuden ajan filosofiseen teologiaan. Tutkijat ovat olleet kiinnostuneita erityisesti siitä, miten biologiset ja psykologiset teoriat uskonnosta vaikuttavat käsityksiimme uskonnollisten uskomusten oikeutuksesta tai järkiperäisyydestä. Suomalaisessa viitekehyksessä erityisesti filosofian, luonnontieteiden ja teologian suhde on mielenkiintoinen. Se on pyrkinyt arvioimaan uudelleen estetiikan sisältöjä teologialle merkityksellisinä ja jopa keskeisinä. Kiinnostavaa on, miten niitä lähestytään ja ymmärretään. On hyvä kysyä, miten filosofia eroaa tieteestä. Millaiseksi sekulaarien liikkeiden asema muodostuu. Tätä olen tutkinut itsekin. Modernin uskonnonfilosofian puolella tarkastellaan enemmän uskonnon järkevyydelle esitettyjä perusteita. Kotimaa 5.3.2015 16 MATKALLA Viisi uskonnonfilosofista keskustelua 1 Uskontojen vuoropuhelu Ei ole olemassa vain yhtä uskonnonfilosofiaa. Keskustelu liittyy esimerkiksi teologisten tiedekuntien asemaan. Timo Koistinen, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto 3 Sekularisaation jälkeen Ajankohtaisin keskustelu liittyy jälkisekulaarisuuteen eli käänteeseen uskonnosta irrottautuneessa ajattelussa. Tästä seuraa, että teologia nähdään tällaisen erillisen ilmiön akateemisena tutkimuksena. Akateeminen tutkimus aiheesta lepää ortodoksien osalta muutaman pioneerin artikkelien ja kirjojen varassa. Oma innostukseni ja väitöskirjani nousivat oivalluksesta, että kauneudella ja estetiikalla voi olla merkittävä rooli kristillisen narratiivin totuutta, vaikuttavuutta tai sisäistä koherenssia arvioitaessa. Esimerkiksi moraalipsykologinen tutkimus antaa tietoa siitä, miten ihmisten moraalinen päätöksenteko tosiasiallisesti toimii. Filosofian on otettava huomioon myös uudet tieteen tulokset. Toinen kiinnostava kysymys on, muuttavatko tieteiden tulokset yleisesti käsitystämme ihmisestä, eli omasta itsestämme. Pyrkimyksenä on käsitteellinen selkeys
Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. + 7,02 snt/min. Sen erityisiä ansioita ovat hauska kuvitus ja rehevä huumori. Tilaa soittamalla 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. Kristityt eivät kuuntele mitä hyvää puhun Nasaretilaisesta, he moittivat etten puhu pahaa juutalaisista ja zarathustralaisista. Sanoma on ajankohtainen tänäänkin. Muun muassa kirkkoisä Augustus oli manikealainen ennen kääntymistään. Gummerus 2014. Kotimaa 5.3.2015 YHDESSÄ 17 ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Helsinki Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Valon puutarhoissa vaalitaan henkeä, kauneutta, rauhaa ja suvaitsevaisuutta. Maalouf perustaa Manin tarinan historiallisiin tietoihin ja tekee henkilöhahmostaan viisaan mutta inhimillisen. Hänen historiallis-fiktiivinen teoksensa Valon puutarhat kertoo manikealaisuuden synnystä ja sen perustajan Manin elämästä 200-luvun Persiassa. Anna-Maija Viitanen. + 17,17 snt/min. Maalouf arvelee, että manikealaisuus hävisi maailmankartalta siksi, että Manin mielestä uskonnon nimissä ei pitänyt sotia. Mani saa ilmoituksensa näyissä jumalaiselta kaksoseltaan. libanonilaissyntyinen, jesuiittataustainen, Pariisissa kirjoittava Amin Maalouf on kulttuurien ja uskontojen tuntija sekä niiden välisen ymmärryksen edistäjä. TILAAJA/MAKSAJA KM 5.3.15 Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaan Itselleni Lahjaksi Kyllä kiitos! Tilaan Askel-lehden määräaikaisena tilauksena 10 kk hintaan 40 € (norm. Se levisi Persiasta laajalle Rooman valtakuntaan ja Kiinaan saakka. 76 s. Kirjasta nauttivat yhtä lailla lapset kuin aikuisetkin. Pieni sarjakuvakirja toimii tiiviinä tietokirjana luostarin merkityksestä erityisesti keskiajan naisille, ja birgittalaissisarten sääntökunnasta myös nykyään. Myöhemmin manikealaisuus vääristyi ja tuli tunnetuksi mustavalkoisesta ehdottomuudesta. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. • Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. Manikealaiset halusivat vapauttaa ihmiset pimeyden vallasta valoon. Tarjous on voimassa 30.6.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Se on myynnissä myös Turun birgittalaisluostarissa. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10 % ja Digilehden 24 %. Hän sanoo puhuvansa sallivan jumalan äänellä, mutta toteaa: ”Minä kunnioitan kaikkia uskontoja, ja se minun rikokseni onkin kaikkien silmissä. Mani kuvaa omaa uskontoaan mereksi, johon muut uskonnot yhtyvät. 349 s. Manikealaisuus on voimakkaan dualistinen uskonto, jossa kaiken alkuperä on joko valossa tai pimeydessä. kirja Manikealaisuuden perustaja puhui uskontojen rinnakkainelon puolesta. Sallivan jumalan sanansaattaja Manikealaisuus hävisi siksi, että Manin mielestä uskonnon nimissä ei pitänyt sotia.. Hän alkaa saarnata sopusoinnusta ihmisten, luonnon ja jumaluuden välillä. Saa rakastaa. Tilaa uudistunut askel 10 kuukautta vain 40 € Tutustu ilmaiseksi näköis lehteen netissä www.askellehti.fi/uusilehti Sarjakuva luoStariSta kirjailija Kirsti Ellilän Pyhän Birgitan perilliset kertoo 1300-luvulla eläneen Pyhän Birgitan tarinan ja kuvaa elämää Naantalin luostarissa. lEEna HiEtamiES Kirsti Ellilä: Pyhän Birgitan perilliset. Kirjaa saa tilata kirjailijalta ja esimerkiksi katolisesta kirjakaupasta. Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa internetistä www.askellehti.fi/tarjous . Gummerus. Ehkä siksi Gummerus on nyt käännättänyt vuonna 1991 ranskaksi julkaistun Manin tarinan Maaloufilta, joka on tullut tunnetuksi myös Kaija Saariahon librettojen kirjoittajana. tuija tiiHonEn Amin Maalouf: Valon puutarhat. 80 €). Maagit eivät kuule kun ylistän heidän profeettaansa, he haluavat kuulla että panettelen Kristusta ja Buddhaa.” nykyisin lähes kadonnut manikealaisuus nousi aikansa maailmanuskonnoksi kristinuskon, zarathustralaisuuden ja buddhalaisuuden rinnalle. Suom. Birgittalaissisarten ystävät ry. Seuraajien tulee luopua rikkauksien, maineen ja vallan tavoittelusta
Haetaanko siis kirkon ulkopuolisilla puhujavalinnoilla sellaisia uusia näkökulmia teologisiin aiheisiin, mitä kirkon sisällä kiinteästi toimivat eivät pysty tarjoamaan. Mukana on puolalaisia, katolissävytteisiä pienveistoksia hannoverilaisen lääkäripariskunnan Maija ja Volker Dallmeierin Kaustisen kunnalle lahjoittamasta eurooppalaisen naivistisen taiteen kokoelmasta. Johannes Ivakon pienoisveistokset Anttoni ja Vasili vuodelta 1987 sopivat juuri Valamoon, sillä hänen puuveistoksiaan on myös luostarin piha-alueella. VIrPI KIrVES-TOrVINEN • Taivas kattona – Hengellisyys kansantaiteessa -näyttely jatkuu Valamon luostarin kulttuurikeskuksessa 31.elokuuta asti. Katarzyna Gawlovalle oli tyypillistä koristella myös taulujensa kehykset. Omaleimaisen kokonaisuuden peruselementteinä näyttäytyvät enkelit, pyhät ihmiset, apostolit ja muut kristilliset hahmot ikoneja unohtamatta. Kirkkoon tuodaan puhujia, joita ihmiset haluavat kuulla, ja jos omasta väestä ei löydy, turvaudutaan esimerkiksi mielenkiintoisiin yhteiskunnan vaikuttajiin. Erityisesti hänen työnsä Punaisen meren ylitys vuodelta 1985 puhuttelee. Näyttely antaa kuvan siitä, miten monimuotoista ja -tasoista kansantaide voi olla. J ari Sarasvuostako se lähti marraskuussa 2013. Keränen on syntynyt Heinäveden Karviossa ja hän on saanut vaikutteita monista eri hengellisistä liikkeistä. Luostari on saanut lainaksi suomalaisten ja eurooppalaisten, pääasiassa itseoppineiden taiteilijoiden töitä Raahen ja Kokkolan museoilta, Maaseudun Sivistysliitolta, Kaustisen kunnalta ja yksityiskokoelmien omistajilta. Näin luodaan positiivinen mielikuva, ja kirkon penkeille saadaan heitäkin, jotka eivät siellä tavallisesti istu. Stubb puhui luottamuksesta hyvin, ja odotan jo Jutta Urpilaisen vuoroa keskustella kiusauksesta. Muistan kuulleeni seurakunnista, joissa kesäteologejakaan ei päästetä saarnaajiksi, ja eikö luottamus ole aivan keskeinen asia esimerkiksi diakonin tai papin jokapäiväisessä arjessa. Näyttelyn suojelijana on arkkiatri Risto Pelkonen, jonka Tuohelan kylän miniatyyrifiguurit ihastuttavat pikkutarkkuudessaan. Saarnamiehenä ihminen kirkon ytimen ulkopuolelta. Kuvat: aKi Paavola Myös Michal Skorutin ensimmäinen veistostyö on ollut jouluseimi. Antaahan teologisen alustuksen jokaisen illan alussa joka tapauksessa toiminnanjohtaja Olli Valtonen. Kaksi viikkoa sitten Helsingin Agricolan kirkossa alkoi paastonajan keskustelusarja, ja ensimmäisessä illassa kuulijat täyttivät arviolta kolmanneksen suuresta kirkkosalista. EVELIINA OjALA Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto Uusia kasvoja kirkkosalissa itE-taiteessa on olennaista ilmaisutavan ja tyylin omaperäisyys, itseoppineisuus ja jatkuva uudelleen määrittyminen.. Hänen työnsä ovat kirkkojen osalta muutoin pitkälti tuhoutuneet. Keräsen valoisa osuus näyttelyssä viimeisenä näyttää, mitä nykykansantaide voi onnistuessaan olla. Kirkon julkisuuskuvan kannalta ollaan asian ytimessä. Heti alkuun hän mietti kulunutta työpäiväänsä, joka oli mennyt neuvottelusta toiseen, ja aiheina vaikeita luottamukseen tai sen puuttumiseen liittyviä asioita esimerkiksi Euroopan nykytilanteesta. Varmasti se on jo aikaisempi ilmiö, mutta Sarasvuo on ensimmäinen, joka on jäänyt mieleen. • Lähteet: Seppo Knuuttila & Minna Tuuva (toim.): ITE Vaaroilla (Maahenki 2010), Risto Pelkonen: Tuohelan kylän väki (Maahenki 2011). Siinä Katarzyna Gawlowan ja Ondrej Šteberlin maalaukset tuovat tuulahduksen kansainvälisestikin arvostetuista kansantaiteilijoista. Ja onneksi suuren kirkkosalin jokaisesta penkkirivistä löytyi kuulijoita tuona viimeviikkoisenakin iltana. Näyttelyn järjestäjinä ovat Valamon taiteilijaseura ja ITE-museo Kokkolasta. Alun perin Pelkonen alkoi veistää näitä kaarnahahmoja lastenlapsilleen. Adam Zegadlon puuveistos Paholainen tunnustaa syntinsä Jumalalle antaa mielenkiintoisen tulkinnan siitä, miltä Jumala ja paholainen taiteilijan mielestä näyttävät. Mutta voiko näitä keskusteluiltoja miettiä teologisista lähtökohdista käsin. Kotimaa 5.3.2015 18 YHDESSÄ TEOLOGIASSA TAPAHTUU Värikkäitä tulkintoja Taivas kattona – Hengellisyys kansantaiteessa -näyttely on avannut vahvasti Valamon luostarin kevätkauden. Illan aiheena oli luottamus ja puhujana pääministeri Alexander Stubb, siis joku ei ihan perinteinen saarnamies. Samalla olen onnellinen siitä, että juuri emerituspiispa Eero Huovinen oli valittu keskustelemaan keskustelusarjan aiheesta Kuolema. Naivismi ja ortodoksisuus korostuvat Jääskeläisen töissä. NÄYTTELY Taivas kattona – Hengellisyys kansantaiteessa -näyttely on monimuotoinen kokonaisuus. Kuvassa Maria, Jeesus-lapsi ja enkeleitä vuodelta 1979. Hänen vaivaisukkonsa ovat nyt ensimmäistä kertaa esillä, ja Viktor Jehkisen tsasouna sulautuu niiden viereen. Kuka olisi parempi puhumaan luottamuksesta kuin poliitikko ennen vaaleja, ja hyvin Stubb puhuikin. Raahen kirkon Mikael Baltin puuveistokset ovat vuodelta 1670. Kuvassa Seimireliefi vuodelta 1976. Nykykansantaidetta näyttelyssä edustavat Marko Jääskeläisen, Heikki Junnon ja Sirkka Keräsen työt. Tuolloin Kallion kirkko täyttyi kuulijoista. ITE-taiteessa on olennaista ilmaisutavan ja tyylin omaperäisyys, itseoppineisuus ja jatkuva uudelleen määrittyminen. Tuntemattoman tekijän Kaarne poikasineen sekä Ewa Pogwizdin Pyhä Franciscus korostavat luonnon ja eläinten merkitystä kristillisessä kansantaiteessa
Pituus138 min. Seurakuntien nuorisotyöntekijät ovatkin aina olleet elävän tarinankertomisperinteen ylläpitäjiä. Kirja on kokoelma eri uskontokunnilta kerättyjä tarinoita. Niiden kaikkien on tarkoitus auttaa lukijan hengellistä kasvua. Kirjapaja. K 16. TarinoiTa TYöYHTEiSöllE Tuula Valkonen on luonut työyhteisöjen kehittämismenetelmän nimeltä Deep Talk. Tarinoiden lopussa ehdotetut kysymykset suuntaavat mielen kohti uusia vaativat erilaista keskittymistä kuin tämän päivän oivallukset. Kirjailija on liittänyt tarinoiden perään oman selityksensä, joka auttaa tekstiä avautumaan. Kirjapaja. Värikäs animaatio ja vahvat tarinat auttavat ymmärtämään elämän suuria kysymyksiä ja arvoja. Joidenkin leirien iltanuotioilla ja päivänavauksissa se vielä elää. Tärkeä tarinoiden kertomisen taito uhkaa kuihtua. lEEna HiETamiES Anthony de Mello: Kuuletko linnun laulun. Kun Aisopos kirjoitti muistiin opettavaisia kertomuksia, ne olivat jo silloin ikivanhoja. Tarinat on jaettu teemaotsikoiden alle, kuten viisaus, vastuu, lohdutus ja parisuhde. Tekijät ovat käyttäneet lähteinä muun muassa Paulo Coelhoa, Kahlil Gibrania, Anthony de Melloa ja Urho Siron aamuhartauskirjoja. Kirja sisältää ryhmäkeskustelun pohjaksi lyhyitä opettavaisia tarinoita. 14,90 (15,90) 1490 1990 2190 4 20 Alk . Kotimaa 5.3.2015 YHDESSÄ 19 MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. julkaistiin ensimmäisen kerran de Mellon viimeisenä elinvuotena. 1–19 5,49 20–99 4,50 100–499 4,20 Raamatun kertomuksia – Pääsiäinen dvd Raamatun kertomuksia esittävä palkittu animaatiosarja. Eripituiset tekstit ja tyylilajit vaihtelevat villisti. Heli Pruuki ja Markku Orsila ovat koonneet kirjaansa Hoitavan tarinan helmiä näitä opettavaisia ja oivaltavia kertomuksia. Mukana on raamatunkertomuksia ja aasialaista kertomusperinnettä mukailevia tarinoita. Tuija TiiHonEn Tuula Valkonen: Deep Talk – Tunnista yhteisön voima (Kirjapaja 2014).. Hiljaiseen viikkoon mahtuu pääsiäisruohon istutusta, pääsiäisvaellus seura kuntatalolla ja matka mummolaan. 020 754 2350 www.sacrum.fi KOHTI PÄ ÄSIÄISTÄ! Laura Airola, Pentti Lahti, Pekka Nyman Kolmantena päivänä – Pääsiäisajan musiikkia Son of God Uusi, vaikuttava ja raamatullinen suurelokuva Jeesuksen elämästä. Valkonen selostaa menetelmää kirjassa Deep Talk – Tunnista yhteisön voima. Vanhempien osuudesta vastaa Maisa Tonteri. Kertomukset sopivat opetusja hartausmateriaaliksi kaikenikäisille. Antiikin ja idän kulttuurin hienostuneet tarinat HEngElliSEn viiSauDEn TarinoiTa intialainen jesuiittapappi ja psykoterapeutti Anthony de Mello (1931–87) on tunnettu henkisyyden ja hengellisyyden sekä läsnäolon taidon kirjoituksistaan. dvd 19,90 blue-ray 21,90 Kaarina Hakkarainen, Tarja Rae Matkalla kirkkovuoteen Matkalla kirkkovuoteen on monikäyttöinen apuväline Raamatun kerrontaan. Kuuletko linnun laulun. Mukana on viisaita kertomuksia kristinuskon, buddhalaisuuden, juutalaisuuden ja hindulaisuuden piiristä. lEEna HiETamiES Heli Pruuki ja Markku Orsila: Hoitavan tarinan helmiä. Lukemisen jälkeen on tarkoitus miettiä ryhmässä, mitä näkökulmia tarina avaa tämän päivän tilanteeseen. Teksteissä toistuu asetelma, joka on useimmille tämän päivän luterilaisille vieras: nöyrä oppilas kysyy neuvoa mestarilta, ehdottomalta hengelliseltä auktoriteetilta. Se synTarinat kunniaan Ihmiset ovat aina kuunnelleet ja lukeneet mielellään tarinoita. Jumalaa etsiessämme me ajattelemme liikaa, pohdimme liikaa, puhumme liikaa. näkökulmia ja mahdollisuutta vaikuttaa epäkohtiin. Kirjan kymmenen kuvasarjaa Jeesuksen elämästä johdattavat matkaa kirkkovuoden pyhien teemoihin adventista helluntaihin. Mutta miten käy, kun naapurin Oton kani katoaa ja mummolan kanalassa tapahtuu kummia. 53,10 (59,00) 5310 Tytti Issakainen, Maisa Tonteri Atte ja Anna viettävät pääsiäistä Virpomavitsoista alkaa Aten ja Annan pääsiäisen odotus. Kirjan nimi viittaa tähän samaan asiaan: sen lisäksi että otamme selvää linnun lajista, levinneisyydestä ja pesimisestä, muistaisimme pysähtyä nauttimaan linnun laulusta. 208 s. Kokoelmasta löytyy myös hyvin tuttuja, moneen kertaan kuultuja tarinoita sekä tekijöiden omia kertomuksia. Kirjailija neuvoi lukemaan tämän kirjan tarinat järjestyksessä alusta loppuun, jo niiden järjestykseen liittyy opetus. Otsikoita ovat muun muassa: Abrahamin perhe, Vertaus syvästä kaivosta, Elefantti ja Saviruukku. Tytti Issakaisen teksti tavoittaa herkästi lapsen maailman, ja Pekka Rahkosen vauhdikas kuvitus tuo mukaan iloa ja huumoria. Hyvän tarinan äärellä viihtyy ja oivaltaa uutta. Tämä jaottelu tekee lukemisesta hankalaa. Tuotannosta vastaa Disneyn ex-tuottaja Richard Rich ja suomenkielisestä ohjauksesta Pekka Lehtosaari. tyi Godly Play -uskontokasvatusmenetelmän pohjalta. 181 s
Se oli jouluaatto. Naiset miettivät yhdessä, löytyisikö suvusta tai naapurustosta miestä, joka ottaisi nuorukaisen puhutteluun. Mutta 16-vuotias vanhin poikani surettaa niin, että olen aivan uupunut. Keskusteluyhteys vanhempiin kuitenkin säilyi ja poika tuli lopulta järkiinsä. Lapsiavioliitot ovat maaseudulla yhä yleisiä, vaikka ne ovat laittomia. Lapset ovat etiopialaiselle naiselle kaikki kaikessa. Zennay Wodajo kertoo aina rukoilleensa vaimoaan väkivaltaisesti kohdelleen aviomiehensä puolesta. Nigatwa Anbesse on hiippakunnan naistyön koordinaattori, Zennay Wodajo ja Abeba Geda ovat vapaaehtoistyössä. Sosiaalisen median vertaaminen tuhannen vuoden takaiseen kulttuuriin saattaa kuulostaa mauttomalta, mutta minusta ajatus on sympaattinen. Perinteisesti naisen elämän kivut ovat häpeä ja tabu, josta naiset ovat tottuneet vaikenemaan. Kun etiopialaiset naiset ovat koolla, ei kahvista eikä puheesta ole puutetta. Kuusitoista vuotta rukoilin, sitten hän avasi sydämensä oven Jeesukselle. On ihanaa myös rukoilla yhdessä miehen kanssa, kertoo Zennay Wodajo. Nyt hän tarvitsisi isäänsä, Abeba Geda kertoo itkien. Liian nuorena koetut synnytykset aiheuttavat usein elinikäisiä vaurioita kehoon. En ehkä silti mittaa tuttavieni sosiaalista arvoa sillä, kuinka nasevia heidän päivityksensä ovat. Naisista huokuu seesteistä voimaa, kun he kertovat rauhallisella äänellä taisteluistaan. Kehottaa ihmisiä pitämään taukoa tästä nykyajan turhakkeesta, aitoja ihmiskontakteja latistavasta aikasyöpöstä. ”Arkielämässä oli myös useita tilanteita – esimerkiksi matka maaseudulle tai ensilumi – jolloin kykenemättömyys tuottaa tapahtumasta soveliasta runoa oli vakava etikettivirhe”, Kankimäki kirjoittaa. He ovat selviytyneet uskon, rukouksen, lastensa ja toisten naisten tuella. NOOrA WIKmAN noora.wikman@ kotimaa.fi Jo muinaiset japanilaiset nen saattaa hankkia lapsen lähes hinnalla millä hyvänsä. Ilot ja huolet jaetaan, itketään ja nauretaan ja sitten rukoillaan. Sen jälkeen elämäni on ollut rauhallista ja onnellista. Eikö esimerkiksi Twitteriin kirjoitetussa 140 merkin saarnassa tai Instagramiin ladatussa kuvassa pohjimmiltaan ole kyse samasta asiasta. Jatkan siis paastonkin aikana päivitysten tekemistä Facebook-kavereideni iloksi. Äidiksi saatetaan tulla jo 12-vuotiaana, jolloin mieli ja elimistö eivät ole kypsiä raskauteen ja synnytykseen. Heillä on takanaan rankkoja vaiheita, ja kaikki ovat raataneet voimiensa rajoilla. Mieheni meni jumalanpalvelukseen kirkkoon, jossa kaikki lapsemme lauloivat kuorossa. – Kun lapset olivat pieniä, elämä oli niin rankkaa, etten Ei pidä ajatella, että Jumala on tarkoittanut naisen raatamaan kuin aasin.. Abeba Geda keroo, että Jeesus on tällä hetkellä hänen elämänsä ainoa ilo. Nyt hän on töissä kristillisessä avustusjärjestössä. Etiopia kuuluu sukupuolten tasa-arvon suhteen Afrikan maiden häntäpäähän. Zennay Wodajo, 45, Nigatwa Anbesse, 45, ja Abeba Geda, 30, kuuluvat Etiopian luterilaiseen Mekane Yesus -kirkkoon. Taannoinen lukukokemukseni nimittäin avasi silmäni sille, kuinka toisaalta nykyaikainen ja toisaalta ikiaikainen pakkomielteemme on. Zennay Wodajo kertoo vanhimman poikansa kapinavuosista, jolloin poika ei suostunut käymään kirkossa, vaan alkoi juoda ja viettää aikaa baareissa. Erään perheen isäntä raiskasi hänet ja Abeba Geda tuli raskaaksi. Usko ja rukous ovat naisille itsestään selvästi tärkein elämän voiman, lohdutuksen ja ilon lähde. Kotimaa 5.3.2015 20 YHDESSÄ NOJATUOLI Kovia kokeneet naiset iloitsevat saadessaan tehdä työtä tulevien sukupolvien hyväksi. Lapsi on myös vanhuuden turva maassa, jossa sosiaaliturva on yhä olematon. Hän synnytti kuitenkin terveen tytön. Kuvailla, kuinka turhaa on kuormittaa nettilähimmäisiään jatkuvilla kissa-, ruoka-, hiekkaranta-, hiihtolatu-, vauvaja kuntoilupäivityksillä, sopivasti käsitellyillä kuvilla ja nasevasti muotoilluilla viesteillä, ajankohtaisia asioita kommentoivilla ajatelmilla. Ensimmäinen ehtoollinen opettajana työskentelevän aviomiehen kanssa 12 vuotta sitten oli hänen elämänsä kohokohta. Suloinen Sifane on nyt 6-vuotias. Poliittisia valtataisteluita käytiin runokilpailuilla. He toimivat aktiivisesti seurakunnassaan Metun maaseutukaupungissa Länsi-Etiopiassa. Runoja laadittiin rakastajille ja hallinnon virallisia asioita hoidettiin runomitassa. – Tytön isä huolehtii meistä taloudellisesti ja olen siitä kiitollinen. Vaikka nainen on lain mukaan tasa-arvoinen, ikivanha perinne alistaa naisen perheen työjuhdan osaan, varsinkin maaseudulla. Kirjassaan Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin Mia Kankimäki kuvaa omaa tutkimusmatkaansa 900-luvulla eläneen japanilaisen hovinaisen Sei Sh?nagonin elämään ja ajatusmaailmaan. Abeba Gedan ensimmäinen mies kuoli, kun hän odotti toista poikaansa. Lasten hoitaminen ja kasvatus sekä kaikki kodin työt kuuluvat naiselle. Erityisessä arvossa oli runous, joka rytmitti aateliston elämää. Jos tämä kuulostaa oudolta, Kankimäki kehottaa vaihtamaan runon tilalle sanan Facebook-status. Se oli hengenvaarallista, sillä lääkäri oli arvioinut kolmannen raskauden maksavan hänen henkensä. Jos jokin asia suututtaa, polvistun rukoukseen ja saan rauhan. – Kun sijasin hänen vuodettaan, rukoilin, että Jumala ottaisi mieheni kokonaan omakseen. Jo tuhat vuotta sitten eläneet ihmiset ovat halunneet ilmaista kokemuksiaan huolellisesti muotoilluin sanankääntein, niillä viestintävälineillä, jotka silloin ovat olleet saatavilla. Näin paaston aikaan olisi varmaankin soveliasta kritisoida runsasta internetin ja sosiaalisen median käyttöä. Edelleenkin ensilumen kauneus voi tehdä nykyihmiseen sellaisen vaikutuksen, että hän haluaa jakaa kokemuksen niillä viestintävälineillä, jotka meillä on käytössä. En kuitenkaan tee sitä. Leski ansaitsi rahaa siivoamalla kodeissa. Lapsettomuutta pidetään jopa häpeänä ja siksi naiLempeitä leijonia ETIOpIA Kristityt etiopialaiset naiset pitävät maan pystyssä uskon, lastensa ja toisten naisten tuella. Hän ei jaksa käydä koulua, ei välitä mistään ja vaatii minua ostamaan tavaroita ja vaatteita, joihin ei ole varaa. Äitiys tuo arvostusta ja tarkoitusta elämään. Sh?nagonin edustamaa Heian-kautta leimasi kauneuden ihannointi