sivu 5 arvot esiin Puheenjohtajat listasivat puolueidensa tärkeimmät arvot Oulussa. sivu 6 5 5. lestadiolaisuus matkusti amerikkaan Siirtolaisten mukanaan viemä lestadiolaisuus elää yhä Yhdysvalloissa, mutta jyrkästi jakautuneena. helmikuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110. vuosikerta | 0043595–15–06 LLC. Sivut 12–15 malttia mieleen Uskonnolliset yhteisöt ovat avainasemassa, kun torjutaan radikalisoitumista
Niistä ei ole hyötyä. 27 Kalevi Virtanen kirjoittaa kynttilänpäivästä.. Etsimme jatkuvasti pohjaa kirkkojen yhdistämiseksi. PAlUU ARkEEN s. Pitkään jatkunut prosessi Ukrainan ortodoksisten kirkkojen yhdistämiseksi on tyssännyt Venäjän kirkon vastustukseen. ASkEESi s. 4 Teologian asema yliopistossa kyseenalaistetaan. Emme esimerkiksi saa osallistua ekumeeniseen Euroopan kirkkojen konferenssiin. Katastrofi tuntuukin yhdistäneen meitä avun tarpeen äärellä. Ukrainassa tarvitaan työtä korruption kitkemiseksi, demokratian vahvistamiseksi, kansalaisyhteiskunnan rakentamiseksi ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Olemme lähettäneet ambulansseja ja lääkintätarvikkeita uhrien hoitamiseksi. Millaista tukea olette saaneet muilta kirkoilta kriisin aikana. Poliittiset voimat hyödyntävät kriisissä uskontoa. Hyvä uutinen on, että Moskovan patriarkaatissa on huomattu tämän olevan väärä suunta rakentaa tulevaisuutta. Millainen rooli kirkoilla on Ukrainan kriisissä, Ukrainan ortodoksisen kirkon Kiovan patriarkaatin arkkipiispa Ilarion. – Kiovan patriarkaatti on yksi maailman suurimmista ortodoksisista kirkoista, mutta meidät on pitkään eristetty ortodoksisesta maailmasta ja muusta kristikunnasta. Tarvitsemme kaiken tuen, jota meille vain voidaan antaa. Ortodoksikirkkojen yhteisö ei ole tunnustanut kirkkonne asemaa. EVANkEliUMi s. Moskovan patriarkaatin uusi paikallinen johtaja Ukrainassa, metropoliitta Onufr on jatkanut kuilun syventämistä. ViiTTOMAkiEli s. Kirkot Länsi-Ukrainassa ovat avanneet ovensa apua tarvitseville taustasta riippumatta. – Tuomitsemme jokaisen yrityksen panetella ja syyttää muita kirkkoja. 8 Kuurojen järjestöt voimistuvat Mongoliassa. Suomalaisasiantuntijoiden mukaan kriisi ei ole kirkkojen välinen, mutta vaikuttaa kielteisesti kirkkojen suhteisiin Ukrainassa. Eristyksen purkaminen hyödyttäisi myös Venäjän kirkkoa. 19 Mikä on teknologian paikka kirkossa. – Sodan seurauksena kirkon on ollut pakko kehittää toimintansa sosiaalista ja humanitaarista puolta. – Ukrainan yhtenäisyys riippuu pitkälti näiden kolmen kirkon kyvystä tulla toimeen keskenään. Millaista apua tarvitsette juuri nyt. JOONA RAUdASkOSki Lue lisää Kotimaa24:stä. Kyse on politiikasta. 20 Vapriikin näyttely vie keskiajan pyhiinvaelluksiin. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin sanottava, että Moskovan patriarkaatti on syvästi sekaantunut konfliktiin. 16 Koulut auttoivat haitilaislapsia toipumaan. Ukrainassa on kolme ortodoksista kirkkoa: Moskovan patriarkaatti, Kiovan patriarkaatti ja Ukrainan autokefaalinen kirkko. Ensimmäinen askel pienentää kuilua on, että Moskovan patriarkaatti katkaisee suhteensa Kremliin. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 5.2.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen, Noora Wikman Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54.000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Kirkkomme on eristetty, koska Venäjä tahtoo niin” ViikON hENkilö Kriisi erottaa ja yhdistää kirkkoja Ukrainassa, kertoo Kiovan arkkipiispa Ilarion. Emme investoi aseisiin, vaan pyrimme kaikin tavoin helpottamaan ihmisten kärsimystä. – Olisi lapsellista sanoa, ettei uskonnolla ole mitään roolia konfliktissa. digiTEkNOlOgiA s. Millaista toimintaa kirkollanne on kriisialueella Itä-Ukrainassa. Vaikka emme ole poliittisista syistä saaneet virallista tukea, epävirallista tukea ja yhteistyötä on ollut. Ajatus kirkkojen yhdistymisestä ei ole vain haave, vaan välttämättömyys kaikkien tulevaisuuden kannalta. KUVA: MINERVA SEPPäLä kRiTiikiN kOhdE s. Olemme lahjoittaneet avustustyöhön ja keränneet avustustarvikkeita. Ukrainan ortodoksisen kirkon Kiovan patriarkaatin arkkipiispa Ilarionin mielestä Venäjän pakotteita ei pitäisi enää tiukentaa. Kirkkojen välillä ei ole teologisia eroja. PyhiiNVAEllUS s. Se vapautuisi imperialistisista pyrkimyksistään ja suuntaisi kohti varsinaista kristillistä tarkoitustaan. Sama koski pitkään myös Suomen ortodoksista kirkkoa. Kuinka te näette tilanteen. Siihen on yksinkertainen syy: Venäjän ortodoksinen kirkko haluaa niin. 11 Jari Jolkkonen pohtii sekulaaria paastoa. – Rauhan nimessä, pakotteita Venäjää vastaan ei pitäisi tiukentaa
Ja minä jatkan: Missä se on, miten sinne pääsee, keitä varten se on – teitä vai meitä. Tyytyväisten sanomalehtien lukijoiden määrä on noussut vuodessa kuusi prosenttiyksikköä. Itäisellä sotanäyttämöllä niitä varsinkin on ollut. Nyt. Täällä vai tuolla. Kotimaa Pro on suunnattu ensisijaisesti seurakuntien työntekijöille, luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille. Japanin väitetään esittäneen Kiinalle vaatimuksia, jotka tietäisivät Kiinan joutumista täyteen riippuvaisuussuhteeseen Japanista ja samalla Europan valtojen täydellistä syrjäyttämistä -joka ei suinkaan tiedä Europalle rauhallista tulevaisuutta. Weikkola. Seurakunnat ovat viestinnän ja median tekijöitä, ne julkaisevat lehtiä ja verkkosisältöjä. Ympärilleni. Myös painetuissa lehdissä olevaa mainontaa arvostettiin, verkkomainontaa ei niinkään. Sinua. Ne eivät voi kantaa huolta valtakunnallisesta mediasta. Hän ei avaa kirjakääröjä, ei selosta strategioita, ei ohjeista oikealle polulle. Hänellä on vastaukseksi yksi sana: ”Katsokaa.” ¶ Ja minä katson. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 5.2.2015 TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN PÄÄKIRJOITUS Vilkaiseehan jokainen saarnaajakin etukäteen kirkkosaliin, keitä siellä on paikalla. Eri mediat tavoittavat erilaisia ihmisiä. Olli SeppälÄ Julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi 5.2.1915 Verisistä taisteluista tietävät viime päivienkin sähkösanomat taasen kertoa. Seurakuntalehteä eivät lue kaikki, joiden postiosoitteeseen se jaetaan. Seurakunnilla ja seurakuntayhtymillä on omat viestinnälliset tarpeensa ja tavoitteensa. Tämä on viisasta, sillä pieni etäisyys kohteeseen tekee hyvää journalismille. Nettisivu ei tavoita kaikkia, joilla on tietokone. Toht. Sanomalehtien liiton tekemä Yhteisöllistyvä media -tutkimus antaa varsin toiveikkaan kuvan, vaikka samaan aikaan eri puolilta kuuluu hätähuutoja median murroksesta. Varmaan ansaittuakin, sillä näiden käsitteiden kritiikitön käyttäminen esimerkiksi seurakuntalaisista puhuttaessa ei ole kovin fiksua. Miesyliopp. Kaikki miehet tervetulleet! Kristillismielinen nuorimies haluaa jonkinlaista työtä. 7:ssä. Niiden suunnittelussa otetaan entistä useammin huomioon se, kenelle viesti menee. Lähelle. Kotimaa24 puolestaan on suunnattu laaMedia lukijan puolella jemmalle joukolle, jota kiinnostaa kirkon ja uskontojen uutiset yleisemmin. 6 p:nä klo 8 i. Yhd:n ja Helsingin N.M.K.Y:n järjestämät Siveellisyyskurssit alkavat lauvantaina t.k. Niin mediassa kuin kirkossakin. hyväntaht. Kohderyhmät ovat markkinoinnista tuttua puhetta, mutta niistä puhutaan muuallakin. Yhteisöllistyvä media -tutkimuksen tärkeä viesti lehtien tekijöille on: kuunnelkaa lukijaa, ottakaa kohderyhmien toiveet huomioon. Kotimaan kolme kanavaa ovat maksullisia, sillä median murros ja kirkollisen viestinnän pirstaleisuus eivät juuri nyt mahdollista Kotimaan osalta muuta. Aine: Sukuelämä ja terveys: anatomia ja fysiologia. Itseäni. J. Kirkko on ikään kuin ulkoistanut sen osan mediaa, joka käsittelee kirkon asioita monipuolisesti ja valtakunnallisesti. Kovin pitkästä ”hajuraosta” ei voi kuitenkaan olla kyse, sillä esimerkiksi Kotimaan ja kirkon välillä on historiallinen ja syvä kohtalonyhteys. Lukijat mainitsivat tyytyväisyyden kohteina erityisesti luotettavat ja asiantuntevat uutiset, sisällön runsauden, mahdollisuuden lukea lehteä sekä painettuna että digitaalisesti. tämän lehden konttoriin nimim. Mitä tarkempaa sen parempi. ¶ ”Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne.” LAURA MÄKELÄ jukka f ordell. ”Toivova” Suomalaiset ovat entistä tyytyväisempiä sanomalehtiin, sillä lehdet ovat ottaneet entistä paremmin huomioon lukijoiden tarpeet. Valta on sillä, joka osaa rajata tärkeän totuuden ja tarjoilla sen massoille: antaa askelmerkit, piirtää kaavan, asettaa mitan korkeuden. Kauas. Tähän. Kaikki eivät pysähdy lukemaan kirkon ilmoitustaulua kadunvarressa. Ajatus, että seurakunnan viesti on suunnattu kaikille vauvasta vaariin samalla kertaa alkaa olla jo mennyttä. Tässä. Tänään perinteisen lehden nimen alla toimii myös kaksi muuta kanavaa, verkossa kumpikin. ¶ Jeesus kuulee kysymykset. Kuulijat, kuten lukijatkin, on otettava huomioon. Kohderyhmäajattelu ja asiakaslähtöisyys, segmentointi, ovat saaneet kirkon piirissä osakseen arvostelua. Vuorik. Maailmaa. Krist. Teidän keskellänne Tieto on valttia. Taitaa osaksi neljää laskutapaa. Mutta ilman minkäänlaista ymmärrystä kohderyhmästä on vaikea toimia, sillä vilkaiseehan jokainen saarnaajakin etukäteen kirkkosaliin, keitä siellä on paikalla. ¶ Siksi fariseuksetkin kysyvät Jeesukselta: Milloin Jumalan valtakunta tulee. Kotimaata on tehty 110 vuotta. Ne arvoisat talolliset tai liikemiehet, jotka tämän huomioon ottavat, ilmoitt
Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa voi opiskella läntistä ja ortodoksista teologiaa. Sieltä kirkkojen palvelukseen tähtää hieman suurempi osuus, noin kaksi kolmasosaa opiskelijoista. Hartauksista todetaan, että ne ovat vapaaehtoisia myös kirkkoon kuuluville. Mukana on uutta sanoitusta ja uusia rukoustekstejä. Helsingin yliopistossa nykyisin alle puolet teologeista opiskelee linjalla, joka antaa kelpoisuuden kirkon pappisvirkaan. Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan dekaanin Ismo Dunderbergin mukaan opetusta kritisoivat yksittäiset professorit. Samalla työnjako kirkon ja yliopiston välillä on selkiytynyt. Ekumeniikkaa pääaineenaan opiskeleva Niko-Pekka Ovaskainen on törmännyt kielteisiin asenteisiin teologiaa kohtaan vain mediassa. Teologian asemasta ei käydä vilkasta keskustelua yliopistomaailmassa. Työryhmä ei näe ongelmallisena, että opetusta antaa sotilaspappi, sillä oppituntien tulee olla uskonnottomia ja tunnustuksettomia. Ismo Dunderbergin mukaan yliopistoteologian painopiste on siirtynyt viime vuosina. Enää ei tutkita vain kristinuskoa vaan myös muita uskontoja ja uskontoa ilmiönä. Kirjan kustantaneen Lasten Keskuksen mukaan ajanmukaistettu laitos puhuttelee 2010-luvun perheitä. Itä-Suomen yliopiston teologian osaston varajohtaja Hannu Mustakallio vahvistaa saman. Teologinen tutkimus on saanut viime aikoina tunnustusta myös tiedekunnan ulkopuolelta. Teologiassa huomioidaan nykyään entistä paremmin eri uskonnot. Kirkon ja yliopiston työnjako on selkiytynyt. Tuija pYHÄraNTa Niko-Pekka Ovaskainen haluaa papiksi. Keskustelua on käyty vähintään 1900-luvun alusta lähtien, Mustakallio sanoo. Liisa Halonen opiskelee teologiaa yleislinjalla. Kuva: MaTTi KarPPiNeN Kotien rukouskirja uudistuu Perinteinen Kotien rukouskirja uudistuu. Oletetaan, että teologia ennen kaikkea tuottaa pappeja Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja tällä tavalla tukee sen toimintaa, Dunderberg sanoo. Helsingin yliopiston teologisella tiedekunnalla on kaksi Suomen Akatemian rahoittamaa huippuyksikköä ja kirkkososiologi Anne Birgitta Pessin tutkimus sai viime syksynä Tekesiltä 1,1 miljoonan euron rahoituksen. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 5.2.2015 LYHYET Teologian asemaa yliopistoissa kritisoivat yksittäiset professorit YLiopisTo Teologisen tiedekunnan lakkauttaminen nostetaan aika ajoin esiin. Ylioppilaslehdessä tiedekunnan asemaa käsiteltiin taannoin kriittisesti. Opiskelijat kiittävät tiedekuntaa tieteellisyydestä. – Jos saan tällaisia viestejä, niin puutun asiaan, sillä tällainen opetus ei ole tiedekunnan linjan mukaista. Maantieteen ja sosiaalietiikan opiskelija Liisa Halonen Helsingin yliopistosta kertoo, että maantieteen opintoja ei joudu selittelemään, mutta teologian opinnot täytyy perustella. Paraatitilanteessa hartaudet jatkuvat edelleen, mutta ne toteutetaan niin, että ne jotka eivät osallistu hartauteen poistuvat yhtenäisenä joukkona. – Usein vastustus liittyy kriittiseen suhteeseen uskontoihin. Vuonna 2002 kirjasta tehtiin uusittu nelivärikuvituksella varustettu versio. Lisäksi kantelijoiden mukaan neljän koulun joulujuhlat pidettiin kirkossa, ja yhdessä kouluista on rukoilutettu oppilaita ennen ruokailua. Sivuston ylläpitäjien mukaan kanteluita on tehty kouluista, joissa kantelijan mukaan järjestetään uskonnollisia tilaisuuksia ilman, että niistä tiedotetaan koteihin ja niille järjestetään vaihtoehtoa. Kuopion kampuksella teologiaa on kritisoinut erityisesti terveyssosiologian professori Markku Myllykangas. Viidennes opiskelee uskonnonopettajaksi valmistavalla linjalla ja loput yleislinjalla. seitsemästä peruskoulusta kanneltu Kantelupukki.fi-sivuston kautta on tehty anonyymi kantelu seitsemästä peruskoulusta. – Tämä on tietysti ikuisuuskysymys. Opiskelijoilla on erilaisia maailmankatsomuksia ja uratoiveita. Yliopistoissa teologian opetus ei ole tunnustuksellista, ja sille asetetaan samat tieteellisyyden vaatimukset kuin muillekin tieteille. Liisa Halonen tosin huomauttaa, että välillä opettajat saattavat olettaa kaikkien opiskelijoiden olevan luterilaisia. Teologian asema nousi julkisuuteen Turun yliopiston valtio-opin professorin Matti Wibergin vaadittua teologisen tiedekunnan lakkauttamista Lännen Median haastattelussa tammikuun lopussa. Vapaa-ajattelijoiden määrä laskenut Vapaa-ajattelijain liiton jäsenmäärä on laskenut hieman kuluvalla vuosikymmenellä. Ismo Dunderberg kertoo saavansa vastaavaa palautetta satunnaisesti. Vuonna 2011 liiton jäsenjärjestöihin kuului yhteensä 1811 vapaa-ajattelijaa, kun vuonna 2014 jäseniä oli 1576. – Yliopistossa ei toimita kirkon mandaatilla, ja kirkko huolehtii papiksi haluavien jatkokoulutuksesta sekä käytännön harjaannuttamisesta, Mustakallio sanoo. Nykyisellään Vapaa-ajattelijain liitolla on 25 jäsenjärjestöä.. Kirjaa on vuodesta 1991 lähtien jaettu koteihin jo yli miljoona kappaletta. Helsingin ja Tampereen vapaa-ajattelijayhdistysten sekä Uskonnottomat Suomessa ry:n ylläpitämä verkkopalvelu avattiin kaksi viikkoa sitten. Kirkon ja koululaitoksen lisäksi teologeja työskentelee esimerkiksi mediassa ja yritysmaailmassa. opiskelijoiden keskuudessa teologian opiskelu herättää välillä kummastelua. Hannu Mustakallion mukaan myös pyrkimys objektiivisuuteen on vahvistunut. armeija linjasi opetusta ja hartauksia Puolustusministeriön ylijohtaja Jukka Juustin johdolla kokoontunut työryhmä haluaa muuttaa kirkollista työtä puolustusvoimissa käsittelevän oppitunnin sisällön etiikkaa ja uskonnonvapautta käsitteleväksi
Malkin mukaan uskonnon käyttäminen terrorismin moottorina on nuori ilmiö. Suomen Islamilaisen Neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi toivoi Suomeen lisää koulutettuja imaameja, jotka voisivat käsitellä radikalismia islaminuskon näkökulmasta. Piispa Kalliala muistuttaa, että Jeesuskin oli ääri-ihminen. Malkin mukaan viranomaisilla on kyllä ajatuksia siitä, mitä näistä nuorista pitäisi tulla, mutta heidän mielipiteensä eivät radikalisoitumassa olevia nuoria kiinnosta. Oli ohjelmasta ja papin mukana olosta mitä mieltä tahansa, turkulainen pastori on hyvä esimerkki siitä, että hän yrittää. Muita esimerkkejä, joissa hän on ollut mukana, ovat ehtoollisen jakaminen rock-festivaaleilla ja teknomessu. Tämän vuoksi fundamentalismia ei Kallialan mukaan voi hillitä yrittämällä tyhjentää julkinen tila uskonnosta. Vasta laittomien keinojen hyväksyminen ja käyttäminen muuttavat radikalisoituneet yksilöt ja liikkeet vaarallisiksi. – Yhteisöjen tulisi kehittää ratkaisuja itse. – Uskonnollinen identiteetti sallitaan tietyillä ehdoilla. Mutta mihin hän pyrkii. Aivan, pitää olla linja, mutta mitään uuttakaan ei synny, jos ei ole lupa kokeilla. Väkivaltaisen radikalisoitumisen hillitsijöiksi Leena Malkki toivoi maltillisia islamilaisia yhteisöjä. Työnnämmekö tavallisia työtätekeviä ihmisiä kepillä kauemmaksi ja rakennamme näin uutta radikalismia, Nadbornik haastoi. Ennen terrorin motiiveina olivat lähinnä taistelu alueista sekä oikeistolainen ja vasemmistolainen ideologia. Jotkut kouluampujatkin viittaavat yhteiskunnallisiin asioihin tekoaan selittäessään. – Juuri on latinaksi radix, sana radikaalisuus tulee tästä. Terrorismin ja poliittisen väkivallan tutkimiseen erikoistunut yliopistonlehtori Leena Malkki painotti, että radikalisoitumista ei tule yhteiskunnassa pitää lähtökohtaisesti kielteisenä asiana. Yrittäminen ja siihen suhtautuminen ovat vaalien yksi keskeinen teema. – Avaimet ovat uskonnollisilla yhteisöillä, koska niiden edustajat voivat haastaa nuorten ajattelua. DANIELLE MIETTINEN Lue lisää seminaarista Kotimaa24:stä. Kokeilu sisältää aina riskin. Fundamentalismi on reaktio siihen, että ihminen kokee joutuvansa uskonnolliseen marginaaliin. Jeesuskin oli ääri-ihminen. Uskonnollinen ja muu ideologinen radikalisoituminen ei ilman muuta johda väkivaltaan, vaan se voi olla myös merkittävä yhteiskunnallinen muutosvoima. Turun piispa Kaarlo Kallialan mukaan sekulaari yhtenäiskulttuuri radikalisoi uskonnollisia ihmisiä, koska se tuottaa kiellettyjä identiteettejä. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 5.2.2015 Lehtipisteissä Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA Kokeillaan pois Oliko se nyt sitten huono vai hyvä idea. Voi mokata, astua jonkin rajan yli – mutta voi myös onnistua. JOHANNES IJÄS johannes.ijas@ kotimaa.fi Twitter: @ijasjo Radikalismia ei tule pitää aina vahingollisena, terrorismiin erikoistunut tutkija Leena Malkki sanoo. Eduskuntavaalit ovat ovella. Joistakin puolueista on vaadittu politiikkakokeiluja. Nykytilanteessa ne on helppo torpata sanomalla, että eikö tässä nyt ole tarpeeksi kokeiltu ja että olisi nyt edes jokin linja. Radikalisoituminen ei ole aina paha asia Radikalisoitumisesta keskustelemassa Marketta Mattila, Pia Jardi, Ramil Belyaev, Kaarlo Kalliala ja Yaron Nadbornik. Kanala on julkisuudessa kertonut saaneensa palautetta, jonka mukaan häntä on hävetty. Kuva: aNJa ToivoLa-STaMBouLi Juuri on latinaksi radix, sana radikaalisuus tulee tästä.. Kristinuskon piirissä vaikuttavista ääriliikkeistä Kalliala mainitsi herätysliikkeet, mutta menneessä aikamuodossa. – Suomessa tullaan jihadismi-väkivallassa jälkijunassa. Uskontojen välistä vuoropuhelua edistävä USKOT-foorumi järjesti maanantaina Helsingissä seminaarin, jossa tarkasteltiin uskontojen monimuotoisuutta ja radikalisoitumista. Kristinuskon piirissä toimivista ”äärihenkilöistä” Kalliala nosti esille pastorit Marjaana Toiviaisen ja Kai Sadinmaan, koska he toimivat radikaalisti sen puolesta mitä pitävät oikeana. Nykykirkko on joka tapauksessa tilanteessa, jossa kokeilijoita kannattaa arvostaa, ehkä joskus katsoa vaikka vähän läpi sormien. Siinä ovat mukana Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Suomen Evankelis-luterilainen kirkko, Suomen Islamilainen Neuvosto, Suomen Islam-seurakunta ja Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto. Viesti on, ettet kelpaa sellaisenaan. Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik toivoi, etteivät eurooppalaiset alkaisi suhtautua tavallisiin muslimeihin torjuvasti islamistisen väkivallan vuoksi. Fundamentalismin Kalliala määritteli sanoilla ”radikalisoitunut traditionalismi”. Leena Malkki vertasi Suomessa tapahtuneita kouluampumisia ääri-islamistisiin väkivallantekoihin. – Berliinissä näin, kuinka tavallinen saksalainen ei halunnut mennä partaisen taksinkuljettajan kyytiin. Siis se, että pastori Kari Kanala osallistui kohua herättäneeseen AVA-kanavan Ensitreffit alttarilla -ohjelmaan. Seminaarin järjestänyt USKOT-foorumi edistää uskontojen välistä vuoropuhelua. Hän yrittää solmia yhteyttä seurakuntalaisiinsa, jotka eivät itsestään tule luokse. Seminaari oli osa tällä viikolla vietettävän uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen viikon ohjelmaa. Niistäkin tuli palautetta puoleen ja toiseen, hyvää ja huonoa. En usko että hyviä tuloksia saavutetaan viranomaisten sanelemana
Keskustelijoiden ensimmäinen tehtävä oli kertoa puolueensa kolme tärkeintä arvoa ja miten ne vaikuttavat päivittäisen politiikan tekemiseen. – Arvot olivat sikäli alennusmyynnissä, että kun kolmea pyydettiin, niin jokainen heitti vähintään viisi tai kuusi, eli arvoja sai koko rahan edestä, Jokisipilä vitsaili. Itsenäisyys merkitsee paitsi valtiollista itsenäisyyttä myös sitä, että ihminen uskaltaa antaa itsensä alttiiksi. Jokaisen yksilön vahvuudet pitäisi saada käyttöön. KuVA: JAANi FöhR Arvojen alennusmyynti Yhteisöllisyys on yhdessä löydettyjen arvojen vapaaehtoista toteuttamista.. Keskustan Juha Sipilä tiivisti puolueen arvot kolmioksi, joiden kulmat ovat ihmisyys, kestävä talous ja realistinen luontosuhde. – Sivistys, valistus ja tiede, näillä ihmiset ratkaisevat itse aiheuttamiaan ongelmia. Ihmiset saavat tulla meille sellaisina kuin ovat, Timo Soini sanoi seminaarissa. Kolme arvoa paisui useimmilla keskustelijoilla viideksi tai kuudeksikin. Oulun arvoseminaarissa puolueiden puheenjohtajat keskustelivat niin puolueiden kuin keskustelunkin arvoista. – Siellä missä totuus ja vapaus kohtaavat, yhteisöllisyys on yhdessä löydettyjen arvojen vapaaehtoista toteuttamista. Hän on huolissaan keskustelusta, joka pinnan alla ja julkisuudessakin käy siihen suuntaan, että kaikilla ei olisikaan tulevaisuudessa tasa-arvoista oikeutta kehittää itseään. Hän tiivisti puolueen arvotyökaluksi totuuden ja vapauden liiton. – Meillä on jakamattoman ihmisarvon näkökulma, sanoi puolestaan sosiaalidemokraattien Antti Rinne. – Olisi vaikea kuvitella sellaista puoluetta, joka ilmoittaisi arvoikseen vastuuttomuuden, epäoikeudenmukaisuuden tai pahoinvoinnin, Markku Jokisipilä naurattaa yleisöä. Kuvassa Alexander Stubb, Timo Soini, Paavo Arhinmäki, kristillisdemokraatti en puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen, Antti Rinne, Juha Sipilä ja Ville Niinistö. Vihreiden Ville Niinistön mukaan kestävä kehitys on kaiken perusta puolueen arvomaailmassa. Arvoseminaari on Oulun Eteläisen Rotaryklubin ja Oulun Kauppaklubin järjestämä vuotuinen tapahtuma. Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtajana Turun yliopistossa toimiva Jokisipilä oli seitsemän puoluejohtajan vastaväittäjänä Oulun arvoseminaarissa, jossa puolueiden puheenjohtajat keskustelivat politiikan arvoista. Kristillisdemokraatteja edusti puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouko Jääskeläinen. Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki korosti oikeudenmukaisuudesta, solidaarisuudesta ja tasa-arvosta nousevaa yhteisvastuuta. Yleisö toivoi poliitikkojen lopettavan riitelyn. ARVOKESKUSTELU Ympäripyöreät arvot heikentävät äänestäjien kuluttajansuojaa, sillä todelliset arvot näkyvät vasta päätöksiä tehtäessä. – Me annamme äänen niille, joiden ääni ei muuten kuulu. – Yhteiskunta, joka ei nojaa totuuteen, eikä siedä totuutta, ei koskaan menesty. Heikoimmassa asemassa olevista on huolehdittava, myös maailmanlaajuisesti. – Johtajan tärkein työkalu on sisäistää yhteisön arvot, sillä kaikki päätöksenteko perustuu arvoihin. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 5.2.2015 Oulun arvoseminaarissa puolueiden puheenjohtajat keskustelivat niin puolueiden kuin keskustelunkin arvoista. Perussuomalaisten arvot ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja itsenäisyys
– Jotkin vanhemmat ajattelevat yhä, että lapsi jolla on erityistarpeita, on häpeä, Mongolian viittomakielentulkkien liiton johtaja Soyolmaa Lamjav kertoo. Vaikka kuurojen mahdollisuudet lisääntyvätkin, ei ympäröivän yhteiskunnan tuki ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Ihmisten asenteet ovat vähitellen muuttumassa. – On silti vielä pitkä matka siihen, että kuurot ovat todella tasa-arvoisia yhteiskunnan jäseniä. – Ilman riittäviä tulkkauspalveluita kuurojen on mahdotonta saada ääntänsä kuuluviin, huomauttaa evankelis-luterilaisen lähetysyhdistys Kylväjän hankekoordinaattori Rowan Clusker. Nyt he ovat oppineet jakamaan ja pyytämään anteeksi, Baasanjav Amgalanbayar kertoo. Delgertuya esittelee mongolialaisessa kuurojen lasten koulussa olevia havaintomateriaaleja.. Mutta projektimme avulla olemme ottaneet tärkeitä ensimmäisiä askelia sitä kohti, Kylväjän hankekoordinaattori Rowan Clusker toteaa. Ulaanbaatarissa toimii ensimmäinen kuurojen tietokeskus, jossa on mahdollista saada kuuroille tärkeää tietoa sekä tavata muita kuuroja. – Toistamme päivittäin samoja viittomia, jotta lapset oppisivat ne. Kaksikielisyys tarkoittaa sitä, että lapset oppivat viittomakieYhteinen kieli avaa keskusteluyhteyden Nelivuotias Delgertuya tyttö keskustelee esikouluopettaja Ulziitsetseg Chuluunbatin kanssa. Välillä viestitään opettajien kanssa viittoen, osa vielä hieman haparoiden, toiset jo tarmokkaammin. Myös viittomakielen opetusta on tehostettu ja nyt 53 vapaaehtoista viittomakielen tulkkia on suorittanut eritasoisia tutkintoja. Mongoliassa piintynyt asenneilmapiiri syrjii henkilöitä, joilla on jokin vamma. Tuloksia on jo nähtävissä. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 5.2.2015 Asenteet kuuroja kohtaan ovat edelleen kovia, vaikka mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan kasvavatkin. Tutustuminen viittomiin aloitetaan oman perheen valokuvasta. Kun perheenjäsenet opitaan viittomaan, siirrytään eteenpäin. – Lapset taistelivat samoista leluista jatkuvasti tullessaan esikouluun, koska yhteistä kieltä ei ollut. Nyt kuurojen esikoulussa hän on oppinut ensi kertaa viittomia, joilla viestintä vanhempien kanssa helpottuu huomattavasti. Tähän asti esimerkiksi kuurojen lasten ja kuulevien vanhempien välinen vuorovaikutus on saattanut jäädä osoittelun tasolle, kun yhteistä kieltä ei ole ollut. Kylväjä oli mukana vuoden vaihteessa päättyneessä hankkeessa, jonka tavoitteena on ollut vahvistaa kansallisia kuurojen järjestöjä, jotta ne voivat itsenäisesti edistää kuurojen tasa-arvoa ja oikeuksia. kUvAt: Petri vANhANeN MoNgolia Viittomakielisessä esikoulussa kasvaa maan ensimmäinen kaksikielinen sukupolvi. Tällöin kyseisen kielen avulla pystytään viestimään vain oman perheen kesken. – Projektin myötä kuurojen asema on todella tiedostettu ja useat paikalliset järjestöt pystyvät nyt tekemään tavoitteisiinsa johtavia ratkaisuja, iloitsee Clusker. Kaikki koulun oppilaat ovat tulevaisuudessa kaksikielisiä. Neljävuotiaalla kuurolla Delgertuyalla ei aiemmin ollut yhteistä kieltä vanhempiensa kanssa. Pääkaupunki Ulaanbaatarissa kuurojen esikoulussa viittomakieltä opetteleville lapsille se on ensimmäinen opittu kieli, vaikka he ovat iältään jo 4–6-vuotiaita. Maan ensimmäisen virallisen viittomakielen käyttöönotto ja tulkkauspalveluiden saatavuus tuo Mongoliassa kuurot lähemmäs tasa-arvoista yhteiskunnan jäsenyyttä. Kommunikaatio tapahtui lähinnä elehtimällä ja osoittelemalla. Opiskelemme askel kerrallaan, kuvailee esikouluopettaja Baasanjav Amgalanbayar. Jotkut omaksuvat hitaammin, toiset nopeammin, aivan kuin muutkin lapset. Viittomakielen käyttö perheenjäsenten kesken on hyvä edistysaskel, mutta lisäksi tarvitaan viittomakielen tulkkeja, joiden avulla kuurot pystyvät asioimaan ja osallistumaan täyspainoisesti yhteiskunnan toimiin. Kuurot esikoululaiset leikkivät sopuisasti värikkäiden viittomajulisteiden ympäröiminä. Useissa kodeissa lapset ja vanhemmat ovat kehittäneet omanlaisen kommunikaatiosysteemin. Esimerkiksi lääkärikäynti voi johtaa väärään diagnoosiin, jollei kuurolla ole mahdollisuutta käyttää tulkkia apuna oireiden kuvailuun
Myös kuurojen lasten vanhempia kehotetaan opettelemaan viittomakieli, jolloin he voivat kommunikoida lastensa kanssa suoraan, helposti ja nopeasti. Uusi kielitaitoinen sukupolvi on kuitenkin kasvamassa ja heissä on tulevaisuus. Hän joka on – kirja Jeesuksesta: Arkkipiispa Kari Mäkinen 60 vuotta Loppiaisena 2015 60 vuotta täyttävän arkkipiispa Kari Mäkisen juhlakirjan teema on Jeesus. Useat kuurot ovat oppineet viittomista omia versioitaan, jotka johtavat kielellisiin konflikteihin kun viittomia käytetään eri tavoin eri merkityksissä. Tämä kirja perehdyttää sekä yksilön että erilaisten ryhmien hengelliseen ohjaukseen. Samalla se tukee Todella mystistä – Hengellisen harjoittelijan kirjan käyttöä. Hänet teloitettiin ja hän sai kiihkeän, vannoutuneen seuraajakunnan. Opettajat kiittelevät, että valmistuvilla oppilailla on hyvin vahva kirjallinen osaaminen. Todella mystistä -kirjat matkaavat mystikoiden jalanjäljissä mielenrauhan, elämän arvojen ja uskon kysymysten pohtijoille. Nyt Baasanjavilla on opettamisen lisäksi meneillään kunnianhimoinen projekti. Harjoitusten ytimessä on raamatuntekstien katseleminen mielessä luodulla näyttämöllä. Syntymästä saakka kuuro Amgalanbayar oppi aakkoset vasta 12-vuotiaana. 020 754 2350 www.sacrum.fi TO D E L L A MYSTI STÄ Henrik Wikström Mitä Jeesus tekisi – Kirkko ja 2000-luvun kapina Kun Jeesus astui skenelle, temppelikultti oli korrup toitunut vallan kulissi. – Opettamillani lapsilla on edessään valoisa tulevaisuus. – Opiskellessani huomasin, ettei kuuroille ole mitään kirjoja tai kuvia, joilla viittomia ja kirjaimia voisi opettaa tai joiden avulla lapset voisivat harjoitella kotona. Tavoitteena on koota muutaman tuhannen sanan sanakirja, jossa viittomat on kuvitettu. Mutta kun opettaja pistettiin pihalle, myös lasten kehitys pysähtyi. 34,00(37,80) Eeva-Liisa Helle-Lahti Liikuttava seurakunta Ihminen on kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Baasanjav opiskeli yliopistossa ja alkoi esikouluopettajaksi valmistuttuaan opettaa kuurojen koulussa. 17,91 (19,90) JOHANNA HIRS T O HELENA PAAL ANNE ANTTI SIUK ONEN JOHANNA HIRS T O TODELL A MY STIS TÄ OHJ AAMINEN K OHTI HIL JAISUUTT A HIRS TO P AAL ANNE SIUK ONEN HELENA PAAL ANNE ANTTI SIUK ONEN 882257 789522 9 ISBN 9789522882257 Kl ISBN –––– Kristillinen traditio tarjoaa ehtymättömän aarteen kaikille, jotka tahtovat oppia hiljaisuutta ja mietiskelyä. Teosta rytmittävät arkkipiispan varhaisen runokokoelman runot. Lisäksi työn alla on DVD, jonka sisältönä on uusi standardisoitu Mongolian viittomakieli sekä tietoa kuurojen oikeuksista. SuSaNNa VilppONeN Kuuro esikouluopettaja Baasanjav Amgalanbayar ohjaa Erkhembayar-poikaa opettamalla numeroiden viittomia. Baasanjavin mukaan menee vielä vuosia, ennen kuin yhtenäinen viittomakieli on käytössä. 20,70 (23,00) Johanna Hirsto – Helena Paalanne – Antti Siukonen Todella mystistä – Hengellisen harjoittelijan kirja Todella mystistä avaa varhaiskirkon mystikoiden hengessä kristillistä hiljentymisja meditaatioperinnettä ja tuo sen tämän hetken lähilänteen. Uuden metodin myötä koulussa oleva sukupolvi on ensimmäinen, joka kasvaa kaksikieliseksi. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 5.2.2015 3400 690 MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 2070 1791 1791 Ohjaa jan materi aali! len lisäksi kirjoittamaan ja lukemaan myös aakkosia käyttämällä. – Viittomakielessä on tärkeää, että viittomat ovat kaikilla täsmälleen samat. Haluamme näyttää yhteiskunnalle, että myös kuurot pystyvät kaikkeen. Liikuttava seurakunta kannustaa seurakuntaa lähestymään ihmistä kehollisena ja liikkuvana olentona sekä tarjoaa esimerkkejä siitä, kuinka seurakunnat liikuttavat eripuolilla Suomea. Hänen muistoaan vaalimaan perustettiin uskonto häkellyt tävine selityksineen ylösnousemuksesta. Jos tarkoituksena on viestiä kirjoittaen, kerron heille sen olevan todella hidasta, opettaja Baasanjav Amgalanbayar sanoo. Lopulta lapsi oppii, miten sana kirjoitetaan. Opettajan esimerkki auttaa vanhempia ymmärtämään, että heidän lapsillaan on edessään hyvä tulevaisuus. Niissä nähdä Jeesuksen ajan juutalaiset vallanpitäjät, joita Jeesus nousi vastustamaan. Nyt vanhemmat voivat ensimmäistä kertaa kommunikoida kunnolla lastensa kanssa.. Ei ole vaikeaa verrata öljy-, ase-, tai lääketeollisuutta tai amerikkalaista valta politiikkaa kytköksineen siihen. 27,50 (34,25) GUMMERUS Sacrum suosii suomalaista työtä. Vanhemmat tulevatkin koululle joka viikko harjoittelemaan viittomia. Sen jälkeen opetellaan kirjaimet. Ensin opitaan viittoma, sitten sana. Kirja koostuu henkisistä harjoituksista, tehtävistä ja ajatelmista. Niinpä kirjassa näkemyksiään ja ajatuksiaan Jeesuksesta jakavat piispojen ja professorien lisäksi kirjailijat, taiteilijat ja tutkijat. Hän valmistelee ensimmäisen virallisen Mongolian viittomakielen materiaalit. Näin uskoo myös esimerkkinä oleva Baasanjav. Kristinuskon historiassa ihmisen fyysinen ulottuvuus on usein sivuutettu, vaikka kristinuskon ydin on vahvan ruumiillinen: Kristus syntyi ihmiseksi tähän maailmaan. – Kuurot tarvitsevat kuuroja ohjaajia. Mäkinen tunnetaan humaanina kirjallisuusja kulttuuri-ihmisenä. Alkutaival ei kuitenkaan ollut helppo, vaan työyhteisön asenne kuuroa Baasanjavia kohtaan oli epäilevä. – Kysyn vanhemmilta, kuinka aiotte kommunikoida lapsenne kanssa kun hän on aikuinen. He ovat todella onnellisia, Amgalanbayar kertoo. – Minulle sanottiin, etten voi opettaa kuuroja, koska olen itse kuuro. Viittomakielen opettaminen on kuulovammaisille elintärkeää, Baasanjav toteaa. Virka-asut, tekstiilit, kynttilät, öylätit ja monet muut tuotteet niin metallista, puusta kuin muovistakin valmistettuina ovat kotoisin suomalaisista käsistä. Päämäärätietoinen tyttö ei kuitenkaan antanut vammansa haitata elämää. – Nyt vanhemmat voivat ensimmäistä kertaa kommunikoida kunnolla lastensa kanssa. 17,91 (19,90) Todella mystistä – Ohjaaminen kohti hiljaisuutta Sekä yksilön että erilaisten ryhmien hengelliseen ohjauk seen perehdyttävä kirja Todella mystistä – Hengellisen harjoittelijan kirjan käyttöä tukemaan. Baasanjav Amgalanbayarin unelmana on samalla kielellä kommunikointi niin kuulevien kuin kuurojen kanssa. DVD:tä on tarkoitus jakaa ympäri maata
Enkä ymmärrä vieläkään, että nyt vasta ”vihkiminen diakonivirkaan olisi ikään kuin valtuutus toimia kirkon edustajana”, niin kuin Kotimaa kirjoittaa 29.1. Siinä, missä sanan saarna ei mene perille, saattaa musiikki avata sielun lukot Pyhän Hengen toiminnalle. Kirkko oli heidän työnantajansa ja heidät oli siunattu kirkon työhön, vaikka vihkimystä ei ollutkaan. Jos eivät kanttorit katso voivansa tulla diakonivirkaan, niin miksei heistä voisi tehdä musiikkipastoreita, pastor musices. 4. Maire GröhN-NieMelÄiNeN MieliPiTeeT Uusi virka – muuttuuko mikään. Tähänkin saakka diakoniaviranhaltijat ovat voineet toimia kirkkoherran luvalla monissa ”papillisissa” tehtävissä, kuten saarnaajina ja ehtoollisen avustajina. En ole ymmärtänyt olevani maallikko Vuosia sitten eläköityneenä diakoniatyöntekijänä on tullut seurattua jo vuosikymmeniä kirkon jahkailemista diakonian viran, vihkimysten ja diakonaatin kanssa. Uuden viran valmistelun ja kirkkohallituksen päätöksen taustalla näkyy kirkkomme pappiskeskeinen ajattelu ja toimintatapa. Mitään ei ole vielä lopullisesti kirkossamme uuden diakoniviran osalta päätetty. Uusi virka voi vastaavasti heikommillaan heikentää vahvaa diakonista osaamista yhtäältä kirkon sisällä ja toisaalta yhtenä merkittävänä toimijana yhteiskunnan palvelujärjestelmässä. Mikä on pelkona siinä, että diakoniatyöntekijöille annettaisiin oma kiintiönsä kirkolliskokouksen edustajistoon. Seuraat lähetyksiä. Lähetät aitoja postikortteja omista kuvistasi. Taustalla lienee joku teologinen ongelma, jota en ymmärrä. Käytät Netpostia. Haet postinumeroita. Kutsutaanhan J.S. Olinhan saanut kirkollisen koulutuksen ja vihkimyksen. Uuteen virkaan tulevilla muiden ammattialojen työntekijöillä ei ole koulutustaustastaan käsin samaa substanssiosaamista kuin diakoniakoulutuksen saaneilla. Uudistuksen myötä seurakunta voi halutessaan palkata uuteen diakonin virkaan edellä mainituista ammattiryhmistä kenet tahansa. Toivon, että diakoniaviranhaltijat jaksavat kuluvan kevään aikana tehdä työn ohella vaikuttamistyötä alueidensa kirkolliskokousedustajien keskuudessa. Musiikkiryhmät ovat hoitavaa ja ennaltaehkäisevää hoitotyötä musiikillisten päämäärien ohella. 3. Ei ole huono ajatus, että kirkkoon tulisi nyt nuorisotyön diakoneja, lapsityön diakoneja, lähetystyön diakoneja. Ohjaat sinulle tulevia paketteja. Onhan kanttorien koulutus yliopistotasoista niin kuin pappienkin. Uskoakseni ei, vaan pikemminkin päinvastoin. Kanttorien tilanne myös ihmetyttää. Löydät kartalta lähimmän postin, kirjelaatikon tai pakettiautomaatin. 6. Mikä sitten muuttuu uuden diakoniviran myötä. Onko moniammatillinen osaaminen kirkolle ja seurakunnille ongelma. Uusi virka jättää edelleen diakoniaviranhaltijat pois keskeisimmästä kirkon päätöksentekoelimestä, kirkolliskokouksesta. Koko virkakauteni aikana en ymmärtänyt, että olisin ollut maallikko. Silloin voidaan puhua kirkollisen demokratian toteutumisesta. Bachiakin jopa viidenneksi evankelistaksi, miksei kanttoreita sitten pastoreiksi. Kolmisäikeinen virka, jota emeritus arkkipiispa John Vikström tiettävästi jo vuonna 1957 pohti, on mielestäni ainut varteenotettava vaihtoehto, jota kannattaa lopputulemana tavoitella. DiaKoNiVirKa Uusi diakonivirka jättää edelleen viranhaltijat vaille edustajia kirkolliskokouksessa. Mitä sitten olisivat nämä nykyiset diakonit ja diakonissat nimikkeeltään, sielunhoitotyön vai sosiaalityön vai karitatiivisen työn diakoneja. Niin kauan kuin mahdollisuudet todelliseen vaikuttamiseen evätään, ei mielestäni voida puhua vakavasti otettavasta uudistuksesta. 2. Papinviran rinnalle perustetaan uusi hengellinen virka, johon vihittäisiin diakoniatyöntekijöitä, nuorisotyöntekijöitä, lähetyssihteereitä, varhaiskasvatuksen ohjaajia ja lapsityönohjaajia. Uusi virka voi huonoimmillaan sirpaloittaa seurakuntien ja laajemmin koko palvelujärjestelmän vahvaa osaamista, kun diakonian asema auttamistyössä hämärtyy. Mieluummin pitäydytään pienessä näpertelyssä, näennäisuudistamisessa. Huolta kannan siitä, ettei tämä karitatiivinen diakonia jäisi pian pois viroista, kun oletettavasti virkoja joudutaan vähentämään. oTTo SaVolaiNeN diakoniajohtaja, Seinäjoen alueseurakunta Päätöksen taustalla näkyy kirkkomme pappiskeskeinen ajattelu.. Lue lisää: posti.fi/mobiili Lataa puhelimesi sovelluskaupasta Postin mobiilisovellus, ja käytä Postin käteviä palveluita missä liikutkin: 1. He nyt ovat kyllä hengellisen työn tekijöitä, jos ketkä, ja diakoniatyönkin. Kirkolla ei näytä olevan rohkeutta tehdä todellisia uudistuksia. Kotimaassa uutisoitiin kirkkohallituksen hyväksymää päätöstä uudesta diakonivirasta. Nopeasti ajateltuna ei juuri mikään. Nyt on sitten saatu uusi esitys. Silloin uuden viran keskiössä on yhtenäinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä diakoniasta keskustellaan, paljonko virkoja tarvitaan ja miten diakoniatyöntekijöiden koulutusta kehitetään. Luetteloa voisi jatkaa. 5. 10 TÄNÄÄN Kotimaa 5.2.2015 Lataa Postin mobiilisovellus ja posti on aina mukanasi. Enkä ymmärrä sitä, että työtoverini nuorisonohjaajat, kanttorit, lapsityön ohjaajat, lähetyssihteerit ja suntiot eivät olisi olleet työssään kirkon edustajia. 7. Tähän rintamaan uusi virka ei tuo käytännössä mitään uutta. Pidät ystävien osoitteet ajan tasalla Muistajan osoitekirjassa. Työalojen yli menevää yhteistyötä on aina tehty tarpeen mukaan ja tehdään tulevaisuudessakin
Nyt siis lainatakseni Hannu Vapaavuorta ( Kotimaa 29.1.) kirkkohallitus haluaa työntää kanttorit pois kirkon tehtävän ytimestä julistus-, palveluja kasvatustyöstä. ULLA MÄeNpÄÄ Herttoniemen seurakunnan vs. Kahden viikon päästä tuhkamessun johdantosanoissa luetaan kirkoissamme kutsusanat. Jätän tämän nyt väliin. Elämä vaatii jatkuvaa materiaalista täydennystä, jotta kykenisimme olemaan onnellisia ja tyytyväisiä. k uv amaij a. Yhteistä uskonnollisen paaston kanssa on se, että hyvää tavoitellaan hiljentämällä ja pidättymällä. TÄNÄÄN 11 Kotimaa 5.2.2015 Kanttorit sivuun kirkon diakonivirasta. Kun Jeesus ja Paavali puhuvat myönteisesti paastosta, he tarkoittavat hyvin yksinkertaista ja konkreettista asiaa, syömistä ja juomista. Paastonaika muuttaa Raamatun lukukappaleita, ei ruokavaliota. Olisiko niitä koskaan syntynyt, jos kirkot olisivat pitäneet rohkeammin ja konkreettisemmin esillä omaa paastoperinnettään. Onko kirkko nykymuodossaan tullut tien päähän ja tulevaisuudessa aletaan kaivata ihmisen kokoista ja näköistä seurakuntaa, Kristuksen ruumista. JAri JOLKKONeN Kirjoittaja on Kuopion hiippakunnan piispa. Ei kannata soitella perään. Saamme viettää alkavaa katumusaikaa elämäämme arvioiden, rukoillen, paastoten ja Jumalan pyhää sanaa kuunnellen ja mietiskellen. Voisiko arkkipiispa julistaa kirkon työntekijöille parin vuoden tai edes vuoden paaston uusista kehittämishankkeista, tietokoneohjelmista, havoista, kipoista, taheista, talousja toimintasuunnitelmista, rakenneuudistuksista ja projekteista, että saisimme keskittyä varsinaiseen työhömme, ihmisten kohtaamiseen. Kuka voi keventää kirkon raskaita byrokratian rattaita, että työntekijöille jäisi aikaa muuhunkin kuin laitteiden räpläämiseen. Luterilaisina olemme käytännössä allegorisoineet Raamatun paastopuheen. Tavoitteet sopivat hyvin yhteen kristillisestä teologiasta nousevien hyvän elämän ideaalien kanssa. Niillä ei tavoitella taivaaseen pääsemistä ja olkoon niin. Tänä vuonna aion vetäytyä tuhkamessusta suoraan metsään. Kaikkien pitää osata tehdä kaikkea tehtäväalasta ja asemasta riippumatta, mikä tuntuu epärealistiselta ajatukselta. Oli tärkeää, että teki parhaansa ja oli ihminen ihmiselle. Palautan mieliin kirkolliskokouksen syksyn 2003 päätöksen, jonka mukaan kanttorit voivat kuulua diakonaattiin. Heillä paastoon liittyy aina rukous. Jopa niin hyvin, että voimme tehdä itsekriittisen kysymyksen. Ne kiteyttävät erinomaisesti paaston myönteisen merkityksen: kyse ei ole vain pidättymisestä, vaan myös oman toiminnan ohjaamisesta olennaiseen. Milloin on enää aikaa ihmisille. Nykyään pitää olla moniammatillinen osaaja: tietotekniikan, markkinoinnin, varainhankinnan, taloushallinnon ja toimistotöiden ammattilainen – mainitakseni vain muutamia työssä vaadittavia osaamisalueita. Yllä oleva vetoomus on suora sitaatti Älä osta mitään -päivän (ÄOM) verkkosivuilta. Älä osta mitään -päivä haastaa sinutkin kokeilemaan ostoslakkoa yhden päivän ajan. Liityn ihmettelijöitten kuoroon. ÄOM on tyypillinen esimerkki uusista sekulaarin askeesin muodoista. Samaan genreen kuuluvat esimerkiksi Tipaton tammikuu, Sata päivää ilman viinaa ja Television sulkemisviikko. Miksi ja ketä varten tätä työtä tehdään. johtava diakoniatyöntekijä MieLipiTeeT KOLUMNi Jari Jolkkonen Mainokset luovat meille keinotekoisia tarpeita ja saavat meidät uskomaan, että jotain puuttuu. Päädyin kuitenkin ensimmäiseen vaihtoehtoon ja valinta oli koko viikon antoisin työtehtävä. Meille paasto tarkoittaa virsivalintoja, ei elämäntapavalintoja. Merkillistä huopaamista! Vielä muutama vuosi sitten piispainkokous puolsi kanttoreita, samoin aikaisemmin Aki, pappien ja kanttoreitten yhteinen ammattijärjestö. Mitä vikaa on tiputtaa ylipainoa, vähentää viinan juontia, suojella luontoa tai etsiä kohtuullista elämäntapaa pidättymällä joutavuuksista. Kutsun teitä nyt paaston matkalle kohti pääsiäisen iloa. Kirkolliskokouksen kanta syntyi allekirjoittaneen esityksestä, toisin kuin silloinen perustevaliokunta mietinnössään esitti. Marraskuun viimeisenä perjantaina vietettävä kampanja etsii kohtuullista elämäntapaa ja nostaa esille kerskakulutuskulttuurimme ongelmia ihmiselle ja luomakunnalle. Kun aloitin työni kirkon palveluksessa, seurakunnan toiminnan tavoitteena oli seurakuntalaisten ja alueella asuvien ihmisten palveleminen. Ovatko sekulaarin askeesin muodot seurausta länsimaisten kirkkojen laiminlyönneistä. Kristillisessä paastossa etsitään jumalasuhteen tiivistymistä ja valmistaudutaan pääsiäiseen, kun taas sekulaaripaastoissa rajoitutaan tavoittelemaan ajallista (seculum) hyvää: painon pudotusta, omaa hyvinvointia, ympäristön suojelua ja semmoista. Siellä hiihdän muutaman päivän hiljaisuudessa ja rukouksessa. Tänään mietin, ehdinkö mennä syntymäpäiväonnittelukäynnille vai käytänkö ajan rästissä olevien toimistotöiden hoitamiseen. Työssä oli aikaa ihmisten kohtaamiselle ja heidän rinnallaan kulkemiselleen. Tunnustan, että olen alkanut suhtautua tällaisiin kampanjoihin suopeasti. Hakusanalla paasto saat verkossa ohjeita suolihuuhtelusta, et ripistä tai rukouksesta. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Ja yhdessä paastotkaamme Ovatko sekulaarin askeesin muodot seurausta länsimaisten kirkkojen laiminlyönneistä. Sitä vartenhan olemme seurakunnan työntekijöitä, ollaksemme läsnä ihmisten arjessa ja juhlassa. Ymmärrän toki, että asioita täytyy kehittää ja asiat muuttuvat ajan myötä, mutta rakenteiden kehittämisen vauhti on tällä hetkellä niin kova, että seurakunnan toiminnan päämäärä tuntuu jäävän kaiken uudistuksen jalkoihin, kun työntekijät linnoittautuvat tietokoneidensa ääreen pakon edessä. Myöskin ammattijärjestö SKUL:n puheenjohtaja Eero Annala tiivisti yhteisen huolemme osuvasti sanoessaan: ”En voi ymmärtää, että virkaan ei vihittäisi jumalanpalveluselämän keskiössä olevia kanttoreita.” Allekirjoittanut toivoo nyt kunnon palautetta ja vastuullista pohdintaa ennen ensi kevään kirkolliskokousta. Aina. Kyse on kasvavasta trendistä. Työntekijät hukkuvat tietokoneiden, älypuhelimien ja iPadien tuomaan jatkuvaan informaatiotulvaan. VeLi AiNALi kanttori (eläkel.), Kalajoki, taannoinen kirkolliskokouksen jäsen, neljä kautta Näky hukassa. Päätös on vieläkin voimassa
siirtolaisten mukanaan viemä lestadiolaisuus on Yhdysvalloissa edelleen elävää mutta jakautunutta ja omaleimaista. teksti: emilia karhu. kuvA: TuomAs PAlolA Tuomas Palolan tuore väitöstutkimus osoittaa, että lestadiolaisen liikkeen pohjoismaisen hajaannuksen juuret ovat luultua enemmän Pohjois-Amerikan mantereella. Kotimaa 5.2.2015 12 MATKALLA Hajaannuksen juurilla Tuomas Palola sai arvokkaita neuvoja kylän postineidiltä etsiessään tätä Pohjois-Amerikan preerialla Gacklessa sijaitsevaa vanha-apostolisluterilaista kirkkoa ja tietoja sen historiasta
kuva: TuoMas Palolan albuMi lestadiolaisilla suuntauksilla on Yhdysvalloissa vajaat 50 000 kannattajaa.. Palolan isä kuoli ennen pojan syntymää. kuva: MaTTi karPPinen Heinäkuussa 1995 parikymppinen lestadiolaisnuorukainen ja teologian opiskelija Tuomas Palola törmäsi Yhdysvalloissa Pohjois-Minnesotassa hämmentävään asiaan. Sittemmin hoitaja avioitui suomalaisen miehen kanssa. – Soitin myös tälle henkilölle ja tapasimme ravintolassa. Toinen selitysmalli on koskenut opillisia erimielisyyksiä. Hän soitti kirkon postit vastaanottavalle henkilölle, joka kertoi pariskunnasta, jota voisi haastatella. Minä sitten käänsin hänelle johtokunnan pöytäkirjojen sisältöjä ja sain luvan kuvata materiaalin tutkimuskäyttöön. Palolan mielessä syntyi palava halu selvittää, mikä on johtanut lestadiolaisen liikkeen hajaannukseen ja moni-ilmeisyyteen Pohjois-Amerikassa. Palola teki aikanaan Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian gradunsa lestadiolaisuuden leviämisestä Pohjois-Amerikkaan. Amerikan lestadiolaisuuteen Tuomas Palola sai ensimmäisen kosketuksensa jo noin vuoden ikäisenä. Kävi ilmi, että miehen vaimo oli amerikansuomalaisia. Kun pariskunta muutti taas Yhdysvaltoihin vuonna 1995, matkustin kesällä heidän vieraakseen ja pääsin tutustumaan myös tuohon hämmentävään Menahgan kaupunkiin erilaisine lestadiolaiskirkkoineen, Palola kertoo. Naapurikirkon väki ei ollut viereisen kirkon jäsenten mielestä oikein uskomassa. Näitä oivalluksiaan hän avaa jutun loppupuolella. Viron vuosina Palolan perhe kasvoi, samoin myös tutkimusnälkä. Vanha mies seisoi pihassa turkishaalareissa hirveän kokoinen koira vieressään ja kutsui minut sisälle. Äiti, sittemmin Oulun yliopiston suomenkielen professorina tunnetuksi tullut Helena Sulkala, jäi yksin kolmen pienen pojan kanssa ja tarvitsi lastenhoitoapua. – Vuonna 2005 aloitin jatko-opinnot Helsingin yliopistossa virkatyöni ohessa. – Postineidin ohjeiden avulla saavuin vanhalle maatilalle. Silti tässä pienessä amerikkalaiskaupungissa kirkkojen jäsenillä ei ollut keskenään mitään yhteyttä eikä yhteistyötä. Vapaapäivät ja vuosilomat kuluivatkin sitten kymmenen vuotta arkistojen uumenissa ja aineistonkeruumatkoilla. Palolan intensiivinen tutkimusprojekti saavutti erään päätepisteensä tammikuun lopussa, kun hän väitteli Helsingin teologisessa tiedekunnassa tohtoriksi Amerikan apostolis-luterilaisuudesta vuosina 1884– 1929. Aiemmassa tutkimuksessa ja sisäryhmäperinteessä Amerikan lestadiolaisten hajaannus – samoin kuin hajaannukset Pohjoismaissakin – on selitetty vahvoista persoonista ja heidän välirikoistaan johtuviksi. Nainen tiesi myös henkilön, jolla oli sukua toisessa, jo tuhoutuneessa lestadiolaiskirkossa. Hautakivissä on suomenkielisiä tekstejä. Hän tiesi, että muutaman sadan asukkaan maaseutukylässä Gacklessa on ollut aikanaan kaksi lestadiolaiskirkkoa, joista toinen on yhä pystyssä. Tätä kanadan preerialla sijainnutta suomalaisyhteisön kirkkoa käyttivät myös apostolis-luterilaiset pitäessään seuroja paikkakunnalla. Hänellä oli monenlaista materiaalia kirkon historiasta, mutta hän ei tiennyt, mitä papereissa luki, koska ei osannut enää suomea. Perheeseen saapui amerikanlestadiolainen lastenhoitaja. Neiti tiesi kertoa, että paikkakunnalla on yhä pienimuotoista seuratoimintaa. Kaiken kaikkiaan Palola on tehnyt seitsemän aineistonkeruumatkaa Yhdysvaltoihin, yhden Kanadaan ja kaksi Ruotsiin. Tästä juuresta kehittyneillä suuntauksilla on nykyisin Yhdysvalloissa yhteensä vajaat 50 000 kannattajaa. Kerätystä aineistosta suurin osa jäi kuitenkin hyödyntämättä. Alueella on pidetty aikoinaan isoja seuroja. Kun Tuomas Palola sai kutsun puhujaksi eli lestadiolaiseksi maallikkosaarnaajaksi vuonna 1994, yksi hänen ensimmäisistä puhujantehtävistään osui Helsingissä pidettyihin ompeluseuroihin, jossa paikalla oli sattumalta myös entinen lastenhoitaja puolisoineen. Välissä Palola hankki uussiirtolaisen näkökulmaa työskentelemällä lähes neljä vuotta pappina Tallinnassa. Pakkasta oli 25 astetta ja tuuli navakasti. Wilfred Haapala osallistui lapsena pyhäkouluun sekä seuroihin tässä rakennuksessa. Reilun tuhannen asukkaan kaupungissa Menahgassa oli kolme lestadiolaista kirkkoa, jotka edustivat eri suuntauksia. Naisen sukujuuret olivat Oulunsalossa muutaman kilometrin päässä lapsuudenkodistani, Palola sanoo. Pohjois-Amerikassa hän kulki käytännössä mantereen halki Atlantilta Tyynellemerelle. Haastateltavat kertoivat sitten kirkostaan ja lähettivät Palolalle hautausmaan luettelon sekä tietoja saarnaajista. Palola kuitenkin löysi tutkimukGacklessa sijaitsee yhä myös vanha suomalainen hautausmaa. Hän kertoi, mitä on tutkimassa, ja tiedusteli postineidiltä reittiä vielä olemassa olevalle kirkolle. Pohjois-Amerikassa lestadiolainen liike tunnetaan apostolis-luterilaisuutena. Saavuttuaan pieneen kylään keskelle preeriaa Palola suuntasi postitoimistoon. Kaikkien juuret olivat pohjoisen Lapin Kaaresuvannon herätyksessä. Sitä voidaan pitää merkittävimpänä amerikansuomalaisena uskonnollisena liikkeenä. Tutkimusta tehdessään Palola havaitsi, että lestadiolaisuuden historiassa nousevat yhä uudelleen polttaviksi neljä kriittistä kysymystä: kirkon jäsenyys, oppi lain ja evankeliumin suhteesta, rippioppi sekä kysymys niin sanotusta hengellisestä hallituksesta. – Alkuperäismateriaalien käsiin saaminen on ollut välillä täydellistä onnenkauppaa. Kotimaa 5.2.2015 MATKALLA 13 Tuomas Palola tajusi tutkimusta tehdessään, että esimerkiksi ripistä opetetaan vanhoillislestadiolaisten keskuudessa nykyisin toisinaan tavalla, joka olisi varhaisemmassa lestadiolaisuudessa tuomittu harhaopiksi. – Vanha lastenhoitajani tunnisti minut nimen perusteella ja meille syntyi yhteys. kuva: TuoMas Palola Tuomas Palola, tyttärensä anna-Tuulia sekä Wilfred Haapala Manyberriesin suomalaisen evankelis-luterilaisen kirkon edessä. Esimerkkinä tiedonkeruun haasteista Palola kertoo matkastaan Pohjois-Dakotan preerialle vuonna 2009. Alkuperäislähteiden äärelle pääseminen on ollut tutkimuksen kannalta välttämätöntä, koska kaikki myöhempi aineisto ja muistitieto ovat vahvasti eri suuntausten sisäryhmäperinteiden värittämiä. Lapset ovat päässeet yksi kerrallaan mukaan Pohjois-Amerikan reissuille aina täytettyään kahdeksan vuotta, viiden lapsen isä kertoo. Aihetta tutkiessaan hän tuli valottaneeksi liikkeen hajaannuksen taustoja myös Pohjoismaissa. Osa arvokkaista kirkonkirjoista löytyi keittiöiden nurkkakaapeista, muropakettien taakse sullotuista paperipusseista, Palola muistelee
Pohjoismaisia lestadiolaisjohtajia ärsytti erityisesti Kortetniemen väite, jonka mukaan Amerikan seurakunnalla oli ”itsellä pesomalja ja Pyhä Hengi ettei he sitä tarvitse Euroopasta hakea”. Puolin ja toisin tehdyt saarnamatkatkaan eivät aina edistäneet yhteyttä vaan joskus jopa hajottivat. Tämä tuli ajankohtaiseksi vuonna 1923, kun Suomessa astui voimaan uskonnonvapauslaki. Pohjoismaissa lestadiolaisuuden suuri hajaannus tapahtui hiukan ennen 1900-luvun alkua. – Kaikkien suomalaiskirkkojen perustamislähtökohdat olivat Amerikassa yhtä kaoottisia kuin lestadiolaiskirkkojenkin. Amerikassa suurimman lestadiolaisjoukon muodostavat sen sijaan vanha-apostolis-luterilaiset, joiden vastinparina Suomessa ovat Virginian suuret seurat vuonna 1933 järjestettiin kuvassa taustalla näkyvässä kirkossa. Amerikassa koulutetun papiston osuus lestadiolaiskirkoissa on sen sijaan ollut äärettömän pieni. Kirkollisesti orientoituneista valtaosa oli lestadiolaisia, mutta joukkoon mahtui myös körttiläisiä, evankelisia ja vapaakirkollisia. Liike jakaantui esikoislestadiolaisiin, uusheräykseen ja vanhoillislestadiolaisuuteen. Kaikkiaan Suomesta Amerikkaan lähteneistä siirtolaisista noin kolmannes oli kirkollisia, kolmannes sosialisteja ja kolmannes uskonnollisesti ja aatteellisesti välinpitämättömiä. Salomon Kortetniemestä, Ylitornion entisestä suntiosta, tuli kirkon pappi. Palolan mukaan kyse ei ollut vain puhtaasta toimintakielen vaihdosta. Uudessa maailmassa englanti uutena kielenä sekoitti tilannetta vielä entisestään. Ongelmia tuli myös siitä, että herätysliikkeen johto Fennoskandiassa pyrki ohjaamaan liikettä ymmärtämättä täysin sen kehitystä sääteleviä tekijöitä vapaakirkollisessa Pohjois-Amerikassa. Eri kielialueilla saarnoissa ja opetuksessa oli erilaisia painotuksia. Suomalaiset muuttivat aluksi lähinnä Michiganiin ja Minnesotaan. Lisäksi Pohjois-Amerikan vapaakirkollisissa oloissa oli helppoa perustaa oma kirkko, jos joku saarnaaja ei miellyttänyt. Oulun maakunta-arkistosta löytyy vuonna 1923 laadittu ehdotus itsenäisen suomalaisen lestadiolaiskirkon niin sanotuksi ”kirkkojärjestykseksi”. Tämän ensimmäisen lestadiolaisen vapaakirkon nimi oli Salomon Kortetniemen Luterilainen Seura ja sen perustajajäseninä oli 119 miestä. kuVa: LLC kirkonkirjoja on löytynyt muropakettien taakse sullotuista paperipusseista. Papiksi saattoi nousta kuka vain maallikko, yleensä karismaattinen saarnaaja.. Pohjoismaissa lestadiolaisuus pysytteli valtionkirkkojen ja kansankirkon sisäisenä liikkeenä ja mukana on ollut runsaasti koulutettuja pappeja. Kotimaa 5.2.2015 14 MATKALLA sessaan hajaannuksille myös muita syitä. Siirtolaisiksi tulleet maallikot eivät siis tuoneet tullessaan opillisesti yhtenäistä lestadiolaista liikettä. Kortetniemeä alettiin pian syyttää vallanhimosta, lahjojen puutteesta viranhoidossa sekä vääristä elämäntavoista. Papin virkansa avulla Kortetniemi syrjäytti muiden Pohjois-Amerikkaan tulleiden lestadiolaissaarnaajien arvovallan. Kyseessä on suomennos ja sovellutus Amerikan apostolis-luterilaisten kirkkojen säännöistä. Vanhan mantereen merkittävä johtaja Juhani Raattamaa vaati Kortetniemeä tekemään parannusta elämänsä virheistä, mutta Kortetniemi vaati johtoa pyytämään aiheetonta parjausta anteeksi. Näin kirkkojen jäseniksi päätyi kansallisin kieliperustein myös ei-lestadiolaisia. Siirtolaisiksi Amerikkaan tulleet lestadiolaiset puhuivat jo lähtömaissaan kolmea eri kieltä: suomea, ruotsia ja norjaa. Heidän vastinparinaan Amerikassa on Lestadiolais-Luterilainen Kirkko LLC. Erityisen suuri keskittymä suomalaisia oli 1800-luvun lopulla Michiganin pohjoisimmalla niemekkeellä, jota kutsuttiin Kuparisaareksi. Suomessa vanhoillislestadiolaiset ovat nykyisin ylivoimaisesti suurin joukko. Kielen muutoksen mukana liike siirtyi toiseen kulttuuriin sekä siinä vaikuttavien uskonnollisten ilmausten ja ajattelutapojen piiriin. Toinen hajaannuksille altistanut asia oli kielikysymys. Toisaalta lestadiolaisten keskuudessa pohdittiin Suomessakin vakavasti irtautumista evankelisluterilaisen kirkon helmasta. Eräs merkittävä syy on ollut se, että Amerikassa lestadiolaiset muodostivat jo vuonna 1873 itsenäisen kirkon maallikkopappeineen. Merkilliset hahmot nimittivät itsensä piispoiksi ja riidat ja hajaannukset olivat tyypillisiä myös muiden ryhmien keskuudessa, Palola huomauttaa. Näin vanhan mantereen johto loi itse lisää ristiriitoja sekä joudutti hajaantumista. Uudet lestadiolaiskirkot olivat monilla alueilla Pohjois-Amerikassa ainoita kirkkoja, joissa puhuttiin Suomea. – Yksi painava syy jäädä Suomessa kirkon sisäiseksi herätysliikkeeksi olivat varmasti ne ongelmat, mitä lestadiolaisten maallikkopappeudesta Amerikassa oli seurannut, Palola arvioi. Pyhän Hengen pappeuden eli yleisen pappeuden vahva korostus johti siihen, että papiksi saattoi nousta kuka vain, yleensä karismaattinen saarnaaja
kuVa: LLCa French Laken apostolis-luterilaisen kirkon sisällä oleva kyltti ohjeistaa tupakinpoltosta. Suuntauksen suurimmat seuratapahtumat liittyvät Lapin vanhinten vierailuihin ja Juhannusseuraperinteeseen. Sen yläpuolelle tai edes rinnalle ei voi nostaa seurakuntaa, Palola sanoo. Väkeä oli paikalla yli 5 000 henkeä ja saarnaajiakin kolmattakymmentä. Jumala ei tarvitse rippiä, vaan sitä tarvitsee ihminen.. Lähes kaikissa suuntauksissa noudatetaan perinteistä suomalaista kirkollista tapaa viettää ehtoollista kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. – Se mikä meillä nyt leimataan uudistusmieliseksi hapatukseksi, on vanhaa oppia. Laestadiolais-luterilaisilla on seuratoimintaa sunnuntaisin ja yleensä koko seurakunnalle suunnattu ”raamattuluokka” yhtenä arki-iltana. Niin sanottuja pikkuesikoisia eli rauhansanalaisia ja Suomen ruotsinkielisiä lestadiolaisia lähimpänä on Amerikassa mantereen toiseksi suurin lestadiolaisryhmä eli Apostolis-Luterilainen kirkkokunta. Mietin silloin, mikä oli Samulin viesti. – Tuntuu hyvältä, että SRK:ssa nähtiin tärkeäksi julkaista tällainen puheenvuoro tällaisena aikana. G. Palola on opettanut omissa saarnoissaan asioista niin kuin liikkeessä oli ennen tapana. kuvassa muun muassa evert määttälä, henry Sakari, Väinö ekquist, J. 1970-luvulla vanhoillislestadiolaisuudessa opetettiin, että Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen SRK:n johtokunta muodostaa liikkeen jäsenten hengellisen johdon. Se mikä meillä vanhoillislestadiolaisuudessa leimataan nyt uudistusmieliseksi hapatukseksi, on vanhaa oppia. Ranuan Suviseuroissa 1989 tästä opetuksesta lähdettiin irtisanoutumaan. Palola on aidosti kiitollinen siitä, että SRK päätti julkaista kirjana hänen väitöstutkimuksensa, vaikkei ole voinut vaikuttaa sen sisältöön. Myös suomalaisessa vanhoillislestadiolaisuudessa opetetaan toisinaan tästä asiasta tavalla, joka on Palolan mukaan perinteisesti mielletty liikkeessä harhaopiksi. Jo vuoden 1909 vuosikokousseuroissa todettiin, että uskovan auktoriteetti on Raamattu. Kirkon jäsenyyttä koskevan kysymyksen lisäksi näitä ovat rippioppi, oppi lain ja evankeliumin suhteesta sekä kysymys niin sanotusta hengellisestä hallituksesta. kuVa: iida Lepän kokoeLma/ Juha penTikäinen apostolis-luterilaisten suurten seurojen saarnamiehiä 1930-luvun alussa. Lisäksi Amerikasta löytyy vielä noin 8000 hengen Ensimmäinen Apostolis-Luterilainen kirkko eli niin sanottu töröläläisyys, jonka suhteet Suomen vanhoillislestadiolaisiin katkesivat vuonna 1973. Muistan edesmenneen SRK:n kustannuspäällikön Samuli Pentikäisen sanoneen toistuvasti puhujainkokouksissa 1990-luvulla, että lukekaa niitä vanhoja julkaisuja ennen vuotta 1930. Suomessa heidän vastinparinaan ovat lähinnä niin sanotut sillanpääläiset. Vuonna 2011 SRK:n johtokunnaltakin tuli asiasta julkilausuma. Vanha-apostolisluterilaiset kokoontuvat viikoittain kuuntelemaan, kun rovasti Laestadiuksen englanniksi käännetystä postillasta luetaan saarna. Tämä ei ole kaikkia miellyttänyt. – Minulle SRK ei ole hengellinen auktoriteetti eikä se mielestäni voi olla sitä kenellekään vanhoillislestadiolaiselle. Jotkut ovat nousseet vastustamaan hänen opetuksiaan vahvastikin. kirkko on siirretty annandalen pioneer parkiin. Suuntauksella on kolme aktiivisessa käytössä olevaa leirikeskusta, jonka lisäksi erilaista leirija kurssitoimintaa järjestetään myös kirkoilla ja vuokratuissa tiloissa. Erimielisyydet näistä asioista ovat olleet useiden hajaannusten taustalla. Jatkuva uskonpuhdistus on tärkeä asia, Palola sanoo. Kesäisin ryhmä pitää Suviseurat jonkin seurakuntansa alueella. Vanhurskauttamisen eli pelastuksen kanssa ääneen lausutulla ripillä ja ääneen kuullulla synninpäästöllä ei ole mitään tekemistä. Tämä opetus on saattanut johtaa ihmisen jatkuvan ripittäytymisen kierteeseen kadotuksen pelossa. Jumala ei tarvitse rippiä, vaan sitä tarvitsee ihminen. kuVa: TuomaS paLoLa mänsä synnit toiselle lestadiolaiselle ja kuulla synninpäästö päästäkseen taivaaseen. – Olen tämän tutkimusprosessin aikana hahmottanut, mitä vanhoillislestadiolaisuus on näistä asioista opettanut ennen 1930-lukua. Tuira ja Jacob uitti. Väitän että kukaan vanhoillislestadiolaisuuden uudistajiksi nimetyistä ei halua uudistaa liikkeen oppia, vaan liikkeessä kaivataan reformaatiota eli paluuta vanhaan. Kotimaa 5.2.2015 MATKALLA 15 esikoislestadiolaiset. Tämä ryhmittymä on opeiltaan ja tavoiltaan erittäin vanhakantainen ja sitä johdetaan Ruotsin Lapista Jällivaarasta. Tutkimusta tehdessään Palola havaitsi, että lestadiolaisuuden historiassa neljä kysymystä nousevat yhä uudelleen polttaviksi ja liikettä jakaviksi. Tutkimusta tehdessään Palola kuitenkin törmäsi Amerikan lestadiolaisten keskuudessa opetukseen, jonka mukaan uskovan on täytynyt tunnustaa kaikki tietoisesti tekeThomsonin suuret seurat kesällä 1927 järjestettiin ensi kertaa suuressa seurateltassa. Lapsille on pyhäkoulutoimintaa ja useissa suuntauksissa on myös organisoitua nuorten toimintaa. Nyt luulen ymmärtäneeni siitä jotakin. Lisäksi saarnamies pitää vapaamuotoisen seurapuheen. Amerikan lestadiolaisuus on nykyäänkin elävää. Palolan mukaan vanhat vanhoillislestadiolaiset opettivat ripistä niin, että se kuuluu yksinomaan sielunhoidon alueelle. onkka, John G
Entisen koulun raunioista oli saatu pelastettua jonkin verran koulutarvikkeita, liitutauluja ja penkkejä. Aamulla Louis sai kuulla, että hänen veljensä kaksi tytärtä olivat kuolleet kirkon romahdettua. Kotiin tullessaan hän tervehti aviomiestään ja seitsenkuista poikavauvaansa Jean Samuelia. Valtaosa, 80 prosenttia alueen rakennuksista oli tuhoutunut. Koulumme tarkoitus ei ole tehdä rahaa, vaan koulumaksuilla katetaan palkat ja toiminta. Koulun oppilaista kolme kuoli kotiensa sorruttua. Monet vanhemmat eivät tahdo, että lapset jäävät tiedollisesti köyhiksi, vaikka olisivatkin aineellisesti köyhiä. Tropiikin polttavassa auringossa lapsia täynnä olevat teltat kuumenivat tukaliksi. Kirkon ulkomaanavun rakennuttama uusi koulu valmistui vuonna 2011. Muut alueen koulut ovat yksityisiä, ja oppilas erotetaan, jos tämä ei menesty tasokokeissa tai lukukausimaksut jäävät väliin. Aspamin koulu on yhteisöllinen ja se hyväksyy oppilaikseen kaikki, maksukyvystä riippumatta. Maanjäristyksestä toipuvan maan lapsille koulu on ollut paras pelastus.. – Sillä hetkellä kaikki haitilaiset huusivat vain yhtä ainoaa sanaa: Jeesus, Jeesus, Jeesus! Louisille tultiin kertomaan, että naapuri oli menehtynyt ja toisen jalat olivat katkenneet. Koulu rakennettiin ekologiseksi ja maanjäristyksiä kestäväksi. Pienten esikoululaisten hoitoon saatiin apua myös läheisestä Agape-kirkosta, joka toimii yhteistyössä koulun kanssa. Louis uskoo maansa kamppailevan vielä kauan koulutuksen epätasa-arvon ja lukutaidottomuuden kanssa, mutta hän näkee kehityksen menneen eteenpäin omassa yhteisössään Mellierissä. 18-vuotias isosisko oli juossut auttamaan 9-vuotiasta pikkusiskoa, mutta molemmat olivat hautautuneet sortuvien rakenteiden alle. Hän lensi kauas pohjoiseen kertomaan, mitä suomalaisten tuella saadaan aikaan haitilaisessa koulussa. Uusia päteviä opettajia oli mahdotonta saada, mutta rehtori onnistui löytämään vapaaehtoisia opetustyöhön. – Haluamme, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus käydä koulu loppuun. Haiti on Karibian lukutaidottomin maa: vain noin puolet kymmenmiljoonaisesta kansasta osaa lukea. Koulutyön aloittamisella oli valtava merkitys heidän toipumiselleen. Aspamissa opintie ei katkea rahaan, vaikka koulunkäynti ei ole täysin ilmaista. Ihmisiä kiellettiin hakemasta turvaa puiden alta, jotteivät he jäisi kaatuvien runkojen alle. – Uskovaiset rukoilivat ja kaikki itkivät, Louis kuvailee elämänsä pisintä yötä. Hän juoksi pihalle katsomaan ja näki heti, että useita taloja oli sortunut. Pääkaupunki Port-au-Princesta länteen sijaitseva Léogânen kaupunki oli lähellä maanjäristyksen keskusta. Hän kaatui, mutta joku auttoi hänet ja vauvan ylös. – Vieläkin tunnen surua, kun ajattelen sitä kaikkea, Jean Ginette Louis sanoo. Louis palasi kiireesti hakemaan lapsen. – Ilma oli täynnä pölyä, emmekä tienneet, mistä oli kysymys. Huoli läheisistä oli valtava. – Lapset tuntevat olevansa turvassa. Maanjäristyksen jälkeen opettajille ei ollut varaa maksaa palkkoja, joten useimmat heistä joutuivat hakeutumaan muualle. Louis ei väsy kiittämään Kirkon Ulkomaanavun tukea, joka mahdollisti hänen oppilaidensa nopean paluun koulunpenkille. Juostessaan katua pitkin poika sylissään hän ihmetteli yhä, mitä oli tapahtunut. He pitivät lasten koulunkäyntiä niin tärkeänä, että tulivat kouluun auttamaan ilman palkkaa. Ihmiset ryntäilivät hädissään. He haluavat, että lapset voivat jatkaa mahdollisimman pitkälle tutussa, hyvämaineisessa koulussa. Koulussa opiskelee nyt 340 oppilasta, esikoulun 2–3-vuotiaista yläkoulun 15-vuotiaisiin. Rehtorin mukaan hänen oppilaansa eivät enää kärsi maanjäristyksen aiheuttamasta traumasta. Koulunjohtajan työpäivä Abeilles d’Aspamin koulussa oli takana. Sekasorto herätti monenlaisia selityksiä, jotkut uskoivat, että Jeesuksen toinen tuleminen oli käsillä. Olin kuullut maanjäristyksistä, mutta en ollut ennen kokenut sellaista. Yhtäkkiä talo alkoi tärähdellä ja ulkona näytti olevan savua. Kuten suuri joukko naapuruston asukkaita, myös Louis yöpyi aukealla kentällä ilman minkäänlaista suojaa. Rehtorilla oli myös suuri hätä alueen lapsista. Luokkia on lisätty ylöspäin oppilaiden ja heidän vanhempiensa pyynnöstä. Katastrofin laajuus selvisi vasta vähitellen. Kuvat: Minna ELo-KiRKon uLKoMaanapu Rehtori hyppää oppilaittensa iloksi narua koulunsa pihalla. Hän kannustaa omia oppilaitaan jatkamaan opiskelua toisen asteen kouluissa. – Jos köyhät perheet eivät kouluta lapsiaan, köyhyys jatkuu entistä pahempana. Oppilaat ja henkilökunta olivat lähteneet koteihinsa, ennen kuin Abeilles d’Aspamin koulu romahti kasaan. Haitilainen rehtori Jean Ginette Louis nousi viime tiistaina ensimmäistä kertaa lentokoneeseen ja lähti ensimmäiselle ulkomaanmatkalleen. Maanjäristyksen jälkeinen aika oli raskasta. Sää oli kuuman aurinkoinen, mutta taivas lupaili sadetta. ”Koulu pelasti lapset” Rehtori Jean Ginette Louis (vas.), koulun kaksi opettajaa ja neljäsluokkalainen Ericka Kimberly Baltazar asuvat naapureina Mellierin kylässä. Kuukauden ajan järistyksestä koko maahan oli julistettu hätätila. Hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, että tulivuori oli alkanut purkautua. Tutut koulurutiinit läksyineen ja välituntileikkeineen auttoivat oppilaita jättämään katastrofin taakseen. Kotimaa 5.2.2015 16 MATKALLA Haitilainen Jean Ginette Louis, 47, muistaa tarkasti viiden vuoden takaisen tammikuun päivän Mellierin kylässä. Kirkon Ulkomaanapu rakennutti uuden koulun, johon opetus voitiin siirtää vuonna 2011. Suuri määrä Léogânen Mellierin kylän ihmisiä oli kuollut ja loukkaantunut vakavasti, moni tuttu oli menettänyt näkönsä tai liikuntakykynsä. Varakkaammat vanhemmat keräävät rahaa köyhille perheille, jotta hekin voivat lähettää lapsensa kouluun. Kuolinviestejä tuli joka puolelta. Pian levisi tieto, että tuhon aiheutti maanjäristys. Myös monet hökkeleissä asuvat ihmiset haluavat lähettää lapsensa kouluun. Pakollisen alakoulun aloittaa 77 prosenttia kuusivuotiaista, mutta yläkoulua käy keskimäärin vain neljännes nuorista. Monien onneksi maanjäristys tapahtui vasta koulupäivän jälkeen. Kahden kuukauden kuluttua koulu aloitti jälleen toimintansa teltoissa
Hänen suurimmat unelmansa koskevat koulua, tiloja ja opetusmateriaaleja tarvitaan yhä lisää. Ranskankielisessä koulussa rehtoria puhutellaan kunnioittavasti madameksi, mutta lapset kutsuvat rehtoria usein nimellä mami Ginette tai tati, joka tarkoittaa tätiä. – Olen ylpeä opettajan ammatista ja rakastan opettamista. Aspamin kaltaisia kaikille avoimia kouluja Haitissa on vähän. – Koulu on hyvä ja se toimii, mutta toivoisin tiloja, joissa oppilaat voisivat viihtyä ja irrottautua arjesta. Opetin kirkossa sunnuntaisin pyhäkoulua ja päätin opiskella lastentarhaopettajaksi. Sen ansiosta sain myös tilaisuuden tulla Suomeen. Nykyinen, presidentti Michel Martellyn hallitus ymmärtää Louisin mielestä paremmin kuin edeltäjänsä koulutuksen kehittämisen merkityksen. Peruskoulun jälkeen tytöt suuntaavat useimmiten sairaanhoitajan tai lastentarhaopettajan koulutukseen, mutta myös esimerkiksi lääkärin ja opettajan ammatti houkuttelevat. Mitä hän haluaa kertoa suomalaisille. Louisin oma tie on kulkenut lastentarhaopettajan pätevyyden kautta alakoulun opettajaksi ja koulun johtajaksi. KUva: Matti KaRppinen Rehtori Jean Ginette Louis kiertää Kirkon Ulkomaanavun vieraana kertomassa siitä, miten tärkeää köyhien lasten on päästä kouluun. Louisin mukaan enemmistö haitilaisten koulujen oppilaista ja erityisesti tutkinnon suorittavista on nykyisin tyttöjä. Poliittisen epävakauden vuoksi Louis ei kuitenkaan usko, että hyvät aikeet toteutuvat kaikissa kouluissa. Et ole minun opettajani, poika napauttaa. Louis sallii tämän, sillä myös hänen oma poikansa Jean Samuel ja muutama sukulaislapsi käyvät samaa koulua. Valitettavasti sairastelin paljon enkä saanut ylioppilastutkintoa suoritettua. – Päästäksemme erinomaisiin tuloksiin lasten on tultava kouluun joka päivä ja tehtävä kotitehtävät. Louis kertoo hilpeänä, että oma poika ei aina tottele hänen ohjeitaan koulussa. Jean Ginette Louis ei epäröinyt lähteä kaukaiseen, kylmään maahan puhumaan Haitin lasten koulutuksen puolesta. Mutta hän on kiinnostuneempi tekniikasta, äiti nauraa. Louisilla on lämmin suhde oppilaisiin, erityisesti kaikkein nuorimpiin. KUva: Matti KaRppinen Mellierin kylässäkään kaikki lapset eivät pääse kouluun. – Jos oppilas ei tule kouluun, kyseessä on aina ylivoimainen este, esimerkiksi liikenne ei toimi tulvan tai mielenosoituksen vuoksi. Jean Ginette Louis on jo nähnyt, miten koulun avulla voidaan parantaa yhteisön tulevaisuudennäkymiä. Sillä hetkellä kaikki haitilaiset huusivat vain yhtä ainoaa sanaa: Jeesus, Jeesus, Jeesus!. Hän aikoo jatkaa taisteluaan alueensa koulujen kehittämiseksi ja haluaa jakaa oppimaansa eteenpäin nuorille opettajille. Myös vanhempien tapaamisiin ja kouluterveydenhuollolle tarvittaisiin omat tilat. Yleensä vastaavat koulut ovat valtion ylläpitämiä ja niiden taso on heikko. Samalla luokalla voi olla eri-ikäisiä lapsia, jolloin erityisesti nuorempien oppimistulokset jäävät heikoiksi. Näin he voivat itse nähdä lasten edistymisen. Louis on varma, että ilman Kirkon Ulkomaanavun tukea Aspamin koulua ei enää olisi. Tänä vuonna he ovat valinneet koulun tunnuslauseeksi Tähtäämme erinomaisuuteen. Myös vanhemmilla on tärkeä rooli koulunkäynnin tukemisessa, heidän täytyy käydä läksyjä läpi lasten kanssa. – Pyydän, että suomalaiset jatkaisivat maailman köyhimpien maiden auttamista. TuiJA TiiHonen Jean Ginette Louis on Kirkon Ulkomaanavun vieraana ja kiertää Yhteisvastuukeräyksen tilaisuuksissa Uudenmaan seurakunnissa ja kouluissa. Rehtori Louis kantaa huolta heistä, sillä tulevaisuus ei lupaa hyvää elämää kouluttamattomille. – Äitini halusi, että minulla ja kaksoissiskollani Ginalla on mahdollisuus käydä koulu loppuun asti. – Toivoisin, että hän opiskelisi lääkäriksi. Sitä ei olisi pystytetty uudelleen maanjäristyksen jälkeen. Millaista tulevaisuutta rehtori toivoo omalle pojalleen. Tarvitsemme tilaa, jossa lapset voivat harrastaa kulttuuria ja urheilla. Aspamissa on koulukomitea, jossa opettajat, oppilaat ja vanhemmat kehittävät toimintaa yhdessä. Haitin koulut ovat Yhteisvastukeräyksen ulkomaan kohde. Kotimaa 5.2.2015 MATKALLA 17 Rehtori Jean Ginette Louis kiertää Kirkon Ulkomaanavun vieraana kertomassa siitä, miten tärkeää köyhien lasten on päästä kouluun. Rehtori Louis ei ole törmännyt lasten haluttomuuteen tulla kouluun. Työtä on kuitenkin yhä paljon edessä päin. Hallitus on luvannut lisää tukea kouluille ja parempaa palkkaa opettajille. Koulutielle hänet ja kaksoissisaren ohjasi äiti, joka oli itse käynyt koulua kuusi luokkaa. Haitia ovat viime vuosikymmeninä hallinneet ensin diktaattorit ja sitten korruptoituneet, heikot hallitukset
Sitten hän matkustaa laivalla Tanskasta Grönlantiin toiveissaan pelastavan papin ura. Muutamia asiavirheitä kirjassa toki on, eskimot eivät suinkaan tappaneet lapsia ja vanhuksia nälkätalven lähestyessä. Enqvist on aktiivisesti osallistunut uskontokriittiseen tiedekeskusteluun, mutta tässä kirjassa hän osoittaa uskonnollisen tietämyksensä lähinnä käyttämällä Raamatusta tuttuja vertauksia. kirJa Palkittu romaani kertoo kulttuurien yhteentörmäyksestä 1700-luvun Grönlannissa. Katriina Huttunen. Enqvist onnistuu esittelemään käsitteistönsä niin, että matematiikan ja fysiikan tunneilla nukkunutkin sisäistää vaikkapa sellaiset tiedeuutisten termit kuin pimeä aine tai Higgsin bosoni. Eva JaNSSoN • Kirjoittaja on filosofian maisteri, joka on opiskellut eskimokulttuuria Kööpenhaminassa ja käynyt Grönlannissa seitsemän kertaa. Ikuisuusvuonon profeetat Habakuk ja Maria Magdalene olivat todellisia eskimoita, jotka olivat oppineet hyvin kristinuskonsa. Suom. Syksyllä ilmestynyt teos ei ole kaikkein helppolukuisinta Enqvistiä. 252 s. Kuvitteellinen Kaivolan seurakunta, sen työntekijät ja monet seurakuntalaiset ovat tavalla tai toisella sotkeneet oman elämänsä kuvioita. Taitaa olla niin, että fysiikan ja kosmologian vaikeita käsitteitä on yksinkertaisesti mahdotonta avata täysin yleistajuisesti. Kirjan lopussa on kaksi karttaa. Vältä tavallisimmat karikot. Synkistä episodeista huolimatta kirja on oiva sekoitus historiaa ja komiikkaa. Kustannusosuuskunta Länsirannikko. Monille muille eskimokansoille nykyisen Kanadan, Alaskan ja Siperian alueilla kävi paljon huonommin. Ovatko pohjoismaalaiset tajunneet vieläkään sitä, että Grönlanti kuuluu Pohjois-Amerikkaan niin maantieteellisesti kuin kulttuurisesti. Niiden pitäisi olla alussa, sillä viimeistä lukua ei kannata kurkkia. 631 s. Tammen Keltainen kirjasto 2014. Tanskalaiset olivat tietysti tökeröitä siirtomaavallan alussa mutta eivät mitenkään pahimmasta päästä. Kokemukselliset esimerkit ja tarinat valottavat asioita hyvin ihmisläheisesti. viiSaS kirJa pariSuHTEESTa perheterapeutti Pekka Hämäläisen kirja Ollaan ihmisiksi parisuhteessa on suunnattu kaiken ikäisille pareille ja parisuhdetta toivoville. Kirja käsittelee parisuhteen uhkaja mahdollisuustekijöitä, ja luo keinoja vaikuttaa kumpaankin puoleen. • Kim Leine: Ikuisuusvuonon profeetat. Täydet viisi tähteä. Kirjailija on perehtynyt historiallisiin lähteisiin hyvin. Omat vanhemmat ja ympäristö ovat opettaneet näitä myyttejä, joita emme useinkaan osaa kyseenalaistaa. 166 s.. Auditorium 2014. Tämä dekkari pitää otteessaan vauhdikkaiden ja yllätyksellisten käänteiden takia. Henkilökuvat ovat ohuita, ehkä tarkoituksella. aNNa-kaiSa piTkÄNEN Kari Enqvist: Ensimmäinen sekunti, WSOY, 209 s. Silti kirja jaksaa pitää otteessaan erityisesti elävien esimerkkiensä takia. Eskimoiden alkuperäistä uskontoa ei kirjassa käsitellä, mutta samaanien kiellot ahdistivat useimpia eskimokansoja jo niin paljon, että kristinusko tarjosi entiseen verrattuna vapautta. Toisaalta on hauska kuulla, että kosmologia ei kaikilta osin perustu vaikeaan matematiikkaan, vaan paikoittain pitkälle pääsee jo lukiossa opittavalla differentiaalilaskennalla. Tuula-Maria aHoNEN Pekka Hämäläinen: Ollaan ihmisiksi parisuhteessa. Agatha Christien dekkareiden ystävät pitävät tästä kirjasta. Hämäläinen on koonnut 18 myyttiä, jotka kariuttavat parisuhteita. Kirjassa on paljon henkilöitä, nimiä vilisee liian paljon pitkin kertomusta. Kirja kokonaisuudessaan, ja varsinkin viimeinen luku ”Toivoa ja viisautta parisuhteeseen” on henkisesti ravitsevaa luettavaa, koska kirjoittajalla on sekä omasta avioliitostaan että perheterapeutin työstään vuosikymmenten kokemus. ENSiMMÄiSTÄ SEkuNTia TavoiTTaMaSSa Mitä maailmankaikkeudessa tapahtui ensimmäisen sekunnin aikana. Kotimaa 5.2.2015 18 YHDESSÄ Kristinuskoa eskimoille Norjassa syntynyt ja Tanskassa asuva Kim Leine toimi 15 vuotta Grönlannissa sairaanhoitajana. Kirjassa on paljon rietastelua, jonka merkitystä on vaikea ymmärtää. hahmottelee vastausta kirjassaan Ensimmäinen sekunti. Katriina Huttusen suomennos soljuu sujuvasti. Miehen neljäs teos Ikuisuusvuonon profeetat voitti Pohjoismaiden neuvoston palkinnon 2013. Samaanien kiellot ahdistivat useimpia eskimokansoja jo niin paljon, että kristinusko tarjosi entiseen verrattuna vapautta. Jännite säilyy loppuun asti ja hieno tarina pyörii lukijan päässä kirjan jälkeenkin. Tähän kysymykseen kosmologi Kari Enqvist myytti ”Hyvässä parisuhteessa ei riidellä koskaan” johtaa myös positiivisia tunteita tukahduttavaan, huonoon parisuhteeseen. Henkilöt ovat kaikessa raadollisuudessaan sympaattisia. Se on sisältänyt paljon enemmän tapahtumia kuin koko sen jälkeinen kehitys. Päähenkilöinä kirjassa ovat nuori naispappi Hanna ja kirkkoherra Leena-Maija. Vuosisadan alussa alkaneessa lähetystyössä asialla olivat tanskalaiset ja saksalaiset lähetyssaarnaajat. Hämäläisen perheterapeuttikokemuksen mukaan esimerkiksi MurHa kirkoN kEllariSSa rovasti Ritva-Elina Pylväs on kirjoittanut mukaansatempaavan salapoliisikertomuksen Kulissit. Heidät on kuvattu niin oikein kuin mahdollista. Elämme yksilökeskeisessä, ahneutta suosivassa yhteiskunnassa, ja tämän tuottama henki on Hämäläisen mukaan myös parisuhteen merkittävin uhkatekijä. Toisaalta se kertoo siitä miten monia nimiä seurakunnan kirkkoherran tai papin on muistettava. Ensimmäinen sekunti maailmankaikkeudessa ei ole ollut nykytiedon mukaan mitätön. Kun kirkon kellarissa tapahtuu murha, epäilyksen alaisiksi joutuvat väärät ihmiset. Haastatteluissaan Kim Leine puhuu kulttuurien yhteentörmäyksestä, ja siinä hän on oikeassa. Parasta on ajankuva, virtsapaljujen lemussa ja pientä hehkua antavan tulisijan lämmössä lukija uppoaa väkisinkin historiaan: hän tuntee suoliensa mouruavan nälästä ja laiha hyljekeitto läskinkappaleineen saa sylkirauhaset toimimaan. Kirja tuo esiin syviä kristillisiä arvoja, anteeksiantoa, kunnioittavaa dialogia, myötätuntoa. Paksu järkäle kertoo tumman huumorin keinoin kristinuskon viemisestä Grönlannin pakanoille 1700-luvun lopulla. Tietenkin siirtokuntien paremmat elinolot kiinnostivat joitakuita. lEENa HiETaMiES Ritva-Elina Pylväs: Kulissit. Useat Grönlantiin asettuneet Tanskan kuninkaan viranhaltijat rikkovat säädyllisyyssääntöjä vastaan. Kirjan nimija aihevalinta on ajankohtainen. Kirjan alussa papiksi opiskeleva päähenkilö, norjalainen Morten Falck rilluttelee Kööpenhaminassa inhotukseen asti. Kyynisimmät sanovat eskimoiden kääntyneen kristinuskoon laivakorppujen ansiosta. Tanskalaista lukijakuntaa järkyttää myös Leinen versio varhaisesta lähetystyöstä, ja syystä
Ihminen voi kokea olevansa onneton, vaikka elämän perusasiat olisivat hyvin. Ensi-esitys Pietarissa vuonna 1896 ei saanut aikoinaan heti suosiota –vasta kahden vuoden päästä Moskovassa. Tola ei ole pelännyt rajojen rikkomista kokonaisuudessa. Suhtautumisessa uuteen viestintäteknologiaan ja sen käyttöönottoon kirkko on kuitenkin hyvin polarisoitunut, kenties aiempia murroskausia huomattavasti voimakkaammin. Olen täällä sen takia, että jokaisen pitää tuntea vihollisensa. Tämä oli yksi näkökulma osallistumiseen Itä-Suomen yliopiston teologian ja tietojenkäsittelytieteen laitosten yhteistyönä 23.–25.1. Suomen ev.lut. Oululaislähtöinen Antti Launonen ei arastele tuskaisuudenkaan näyttämistä Kostjan roolissaan. Luennoitsijoina toimi viestinnän asiantuntijoita ja alan arvovaltaisia osaajia piispasta professoriin ja kirkkohallituksen edustajaan. Toiveet ja tarpeet eivät aina kohtaa toisiaan. Pianon ja kynttilöiden yhdistelmä loppuosassa on minimalistista huippua. Näyttelijät onnistuvat tulkinnassaan, eritoten Antti Launonen (Konstantin) ja Sari Harju (Nina). Tšehovin isä oli ankara ja fanaattisesti uskonnollinen. järjestetylle Digital Theology -viikonloppukurssille. Esimerkkeinä tästä ovat erilaiset strategiat, toimintalinjaukset ja tulevaisuusselonteot. Kokoonpano käyttää näyttämöä koko laajuudessaan, ja se luo avaruuden tuntua katsomoon asti. Taiteilijan pahin uhka on rutinoituminen ja se, että elämä jäisi elämättä. Haasteena on se, ettei näytelmä ja sen sanoma jää tekniikan varjoon. Mistä kirkko tällä vuosikymmenellä löytyy. Tällä vuosikymmenellä ihmiset löytyvät verkosta. Loppuosassa taustalla soi Pjotr Tšaikovskin Lokakuu, jolloin tunnelma herkistyy. Hän voi jopa tuhoutua itseään, rakkautta ja elämää etsiessään. Ihminen joutuu vanhetessaan pettymään. Teatterin remontin tuomat edellytykset korostuvat esityksessä vesialtaineen ja näyttämön pyörityksineen. TEATTErI Kuopion kaupunginteatterin moderni Lokki ei pelkää rajojen rikkomista. kirkko on tehnyt paljon työtä varautuakseen tulevaisuuteen. Lähdetäänkö ennakkoluulottomasti miettimään big data -käsitteen mahdollisuuksia teologiassa ja kirkon tulevaisuuspohdinnoissa, vai olisiko syytä sanoutua irti koko verkosta, jossa käydään bisnestä jokaisella käyttäjällä, siis sinulla ja minulla. Kirkon tehtävä on olla siellä missä ihmisetkin. KuvA: SAmi TirKKOnen Haasteena on se, ettei näytelmä ja sen sanoma jää tekniikan varjoon. Näyttelijöiden ollessa välillä takaosassa katsojille syntyy hetkittäin etäinen näkökulma. Sen ottamista ohjelmistoon ei tarvitse pelätä, vaikka Tampereen Teatterin ensi-ilta samaisesta näytelmästä oli vasta syksyllä 2013. VIrPI KIrVES-TOrVInEn Lokki-esitykset jatkuvat Kuopion kaupunginteatterissa 16. Murroksen keskellä on pidettävä mielessä, että kirkon sanomaa ja tehtävää ei voi unohtaa. Luennon mukaan ensimmäiset viestinnän murrokset tapahtuivat siirryttäessä puhutusta sanasta kirjoitettuun ja myöhemmin painettuun. Ihminen pelkää hylätyksi tulemista, ja sitoutuminen on vaikeaa. Yhteistyö skenografi Veera-Maija Murtolan kanssa näkyy, ja jokaisesta lavasteesta tulee tarkkaan harkittu ja uniikki vaikutelma. Heini Tolan sovittama ja ohjaama moderni versio Lokista vaatii katsojalta hieman tavallista enemmän sulattelua. Lokki on Tšehovin neljästä tunnetuimmasta näytelmästä ensimmäinen. Digitaalisuus antaa mahdollisuudet uudenlaiselle uskontodialogille, mutta negatiivisen näkökulman mukaan dialogi digitodellisuudessa ei tulisi ylittämään nykyisten keskustelupalstojen tasoa. Piispa Seppo Häkkisen luento kirkon paikasta tulevaisuudessa ja uuden murroksen keskellä toimi johdantona työskentelylle. Kotimaa 5.2.2015 YHDESSÄ 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Rohkea ratkaisu Kuopion kaupunginteatterin esitys Anton Tšehovin (1860–1904) Lokista on osoitus klassikkonäytelmän kulumattomuudesta. Informaatioteknologian nopean kehityksen myötä olemme nyt kolmannen murroksen keskellä, jossa tietoverkot mahdollistavat monimuotoisen vuorovaikutuksen. Lassi Krögerin valosuunnittelussa onnistuneinta on varjojen ja valojen vuorottelu. Näyttämömiehillä on esityksessä tavallista näkyvämpi osa. He hoitavat tehtävänsä luontevasti ja häiritsemättä esityksen kulkua. Tšehoville on olennaista se, mitä tapahtuu ihmisen sisällä. Tärkeää onkin pohtia ennakkoluulottomasti mikä on uuden teknologian paikka luovuttamattomien asioiden äärellä. Antti Puumalaisen äänisuunnittelu on hyvinkin moderni. Mutta mikä paikka digiteknologialla tulee olemaan kirkon tulevaisuudessa. Myös lokin paikkaa ja sen symboliikkaa näytelmän eri kohdissa on mielenkiintoista seurata. Kristillinen agape-rakkaus jää silloin etäiseksi. E tsin totuutta. Se heijastuu hänen tuotannossaan. toukokuuta asti. EVELIInA OjALA Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto Digiteologiaa. Rakkaus on tragediaa ja mahdotonta saavuttaa. Se saa kysymään, kannattaako klassikon rajoja rikkoa esimerkiksi discomusiikilla silloin, jos jokin aikaan erityisesti istuva tapa on jo olemassa – varsinkin, kun kyseessä on lyyrinen draama
Vaikka Suomesta keskiajalla tehtiin pyhiinvaellusmatkoja harvakseltaan, olivat suomalaiset kuitenkin yhtä innokkaita kuin etelämpänä asuvatkin kun ottaa huomioon maamme kaukaisen sijainnin ja epäsuotuisat ilmasto-olot. Kotimaa 5.2.2015 20 YHDESSÄ Vuosittain tehdään jopa 300 miljoonaa pyhiinvaellukseksi lueteltavaa matkaa – joskin tällöin joukossa ovat jo vaellukset Jim Morrisonin haudallekin. Matkalta palattuaan vaeltaja nautti yhteisössään arvostusta: olihan hän ”nähnyt maailmaa”, kohdannut toisenlaisia kansoja ja kulttuureita. Suojelukirjeen esittämällä pyhiinvaeltaja saattoi olettaa saavansa parempaa kohtelua kuin tavallinen matkamies. Voidaan sanoa jopa, että keskiaikaiset pyhiinvaellukset vauhdittivat merkittävästi nykyaikaisen tieverkoston ja hotellilaitoksen syntyä, kertoo Vapriikin näyttelyn kokoamisessa suurtyön tehnyt tutkija Marjo Meriluoto-Jaakkola. arvokas reliikkiarkku vuodelta 1220 on ilmeisesti valmistettu itämaan tietäjien pyhäinjäännöstä varten. Sellaisen saattoivat matkaan lähtijälle kirjoittaa kuningas, piispa tai paremman puutteessa tavallinen pappi. Jotkut käyvät Luoteis-Espanjan Santiago de Compostelassa asti, toiset tyytyvät vaeltamaan Pyhän Henrikin tiellä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. KuVa: yKSityiSKoKoelMa Pyhiinvaelluksen hengellinen merkitys oli siinä, että sillä katsottiin voitavan sovittaa syntejä. Myös Jaakon vaellus Rengon kirkkoon sekä Laurin vaellus Hämeenkoskelle keräävät nykyisin osanottajia. Joku kävi kristikunnan suurissa kohteissa asti: Jerusalemissa, Roomassa tai juuri tuolla Santiago de Compostelassa. Mukanaan pyhiinvaeltaja toi myös erilaisia merkkejä, jotka kiinnitettiin vaatteisiin paluumatkalla. Tosin myös rosvot pyrkivät usein esiintymään pyhiinvaeltajina asiaansa edistääkseen... Pyhiinvaelluksista kertoo seikkaperäisesti Tampereen museokeskus Vapriikissa tammikuun lopulla avattu näyttely. Varsinkin naisille ja iäkkäämmille pyhiinvaeltajille matkan koettelemukset saattoivat joskus käydä ylivoimaisiksi. – Pyhiinvaellukset olivat ylipäänsä ensimmäisiä ulkomaanmatkoja, sotaretkien ohella, joita ihmiset tekivät. Muutama vuosikymmen sitten eräänlaisiksi pyhiinvaelluksiksi voitiin laskea kunnon kommunistien matkat Moskovan Punaiselle torille Leninin mausoleumiin ”maailman proletariaatin johtajan” maallisten jäännösten äärelle. Parhaassa tapauksessa hän saattoi tuoda monenlaisia uusia elämää helpottavia ideoita mukanaan. KuVa: BritiSh MuSeuM Pyhiinvaelluksen hengellinen merkitys oli siinä, että sillä katsottiin voitavan sovittaa syntejä. Pappien tiedettiin keskiajalla kannustaneen uskovaisia vaellukselle. KuVa: yKSityiSKoKoelMa. Toista ovat nykyajan pikku reippailut keskiaikaisten pyhiinvaellusten rinnalla. KuVa: yKSityiSKoKoelMa Suomestakin käytiin pyhissä PYHiinvaElluS Vaikka keskiaika oli pyhiinvaellusten kulta-aikaa, on tapa yhä voimissaan eri puolilla Eurooppaa. Vapriikin näyttelyssä on esillä kahdeksan Suomesta löytynyttä keskiaikaiselta pyhiinvaellukselta tuotua merkkiä. Sen esineistössä nähdään muun muassa pyhiinvaellusmatkoilta tuotuja esineitä, pyhille paikoille vietyjä lahjoja sekä muuta vaelluksista kertovaa esineistöä. Eikä silloin matkaa tehty Charter-lennolla, luotijunalla tai edes omalla autolla. Kuvassa pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan. Pyhiinvaelluksen hengellinen Pyhiinvaelluksen hengellinen merkitys oli siinä, että sillä katsottiin voitavan sovittaa syntejä. Asu oli kevyt ja kantamuksia oli vähän. Silloin kunnon kristitty kävi ainakin kerran elämässään patikkareissulla. Köyhät kävelivät, rikkaat saattoivat hankkia itselleen hevostai laivakyydin. Pyhiinvaeltajat tekivät matkaansa suojelukirje taskussaan. Ne kävivät todisteena siitä, että paikan päällä oli käyty. Vaellukseen kuului määrätty askeesi. Jopa Suomesta – ja Suomessa – tehdään nykyään pyhiinvaellusmatkoja. Niitä on saatu muun muassa British Museumista ja kolmesta muusta ulkomaisesta museosta. Näyttelyesineitä on hankittu peräti yhdeksästä museosta. Kuvassa pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan 1491. Kuvassa pyhiinvaellus Santiago de Compostelaan 1491
– Näin kirkoilta alkoivat pyhä ja bisnes mennä hiukan sekaisin, Meriluoto-Jaakkola arvioi. Ei ollut tavatonta, että jos jalkaa vaivannut sairaus oli parantunut, vietiin pyhiinvaelluspaikalle mehiläisvahasta valmistettu jalan muotoinen kiitoslahja. Ne hankkivat yhä lisää pyhäinjäännöksiä houkutellakseen enemmän pyhiinvaeltajia – ja saadakseen heiltä lahjoja. Taianomainen ”talentti” tuntuu olevan heillä luontojaan. Onnistumisen ja epäonnistumisen syyt ovat pohjimmiltaan poikkeusyksilössä itsessään. Tuttavani kertoi, että vaatimus ”huippuopeudesta” on kuulemma tullut alalla yleisemmäksi. Jos apua tuli, saatettiin sonnustautua kiitosmatkalle pyhimyksen jäännösten luo. Näyttelyyn liittyy Vapriikin ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhteistyössä kustantama kirja Suomalaiset pyhiinvaellukset keskiajalla, jonka kirjoittajat ovat maamme johtavia keskiajan tutkimuksen asiantuntijoita. Toisin sanoen vielä parempi ja kyvykkäämpi versio siitä ammatillisesta minästä, jonka he olivat vuosien ja vuosikymmenien myötä rakentaneet. Haluamme katsoa televisiosta vain huippuja, kaikkein parhaita kokkeja, sairaanhoitajia, lastenhoitajia ja niin edelleen. Kilpailu on päivän sana kaikessa. – Jos lapsi oli sairas, vanhemmat saattoivat pyytää pyhimykseltä apua lapsensa kärsimyksiin. Huippujen tarinoissa näkyvät vain vilahdukselta perhe, suku, vanhemmat, ystävät, tukijat, avustajat tai opettajat. ANNA-KAISA PITKÄNEN merkitys oli siinä, että sillä katsottiin voitavan sovittaa syntejä. Minun lapselleni hyvä ope ei kelpaa, openkin pitää olla huippu! Jäin hetkeksi miettimään, haluaisinko lapselleni huippuopettajaa. Yhtenä syynä on ajan henki, joka ei ohjaa meitä kysymään, miten voisimme tehdä meidän kaikkien suomalaisten kouluista parempia, vaan miten juuri minun lapseni saa parasta mahdollista koulutusta. Uskonpuhdistaja Martti Luther ei ollut lainkaan pyhiinvaellusmiehiä. Lyhyen pohdinnan jälkeen en oikein osannut nähdä huippuopea mielessäni, tai ainakin hän tuntui jotenkin pelottavalta ja luotaantyöntävältä kaikessa erinomaisuudessaan. Hattulan vanha kirkko on yksi pyhiinvaelluskohde. Vapriikin näyttelyn idea syntyi jo kymmenen vuotta sitten ja viimeiset neljä vuotta on työskennelty aiheen tutkimuksen ja esineistön keräämisen parissa. Toisaalta vaelluksella uskottiin voitavan lyhentää kiirastulessa kärsittävää aikaa – tai parhaassa tapauksessa vapautua siitä kokonaan, Meriluoto-Jaakkola tietää. Ortodoksit suuntaavat useimmiten Jerusalemiin. Epäilen myös sitä, onko huippuopettajien koulu välttämättä yhteisö, jossa viihdytään ja voidaan hyvin. Ainutlaatuisessa kykyjen ja tahdonvoiman yhdistelmässä. Hän oli ollut ammatillisessa koulutuksessa, jossa opettajia oli valmennettu löytämään sisäinen huippuopettajansa. Kotimaa 5.2.2015 YHDESSÄ 21 NOJATUOLI Huippuope ”E ttä työkykyä edistävä päivä voikin saada ihmisen tuntemaan itsensä työkyvyttömäksi”, puuskahti opetusalalla työskentelevä tuttavani. kuva: Reetta teRvakangas / vaPRiikki toista ovat nykyajan pikku reippailut keskiaikaisten pyhiinvaellusten rinnalla.. Vasta aivan viime aikoina myös luterilaisten kirkkojen piirissä on alettu tehdä pyhiinvaellusmatkoja. ESA TUOmINEN Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla 18.10.2015 asti. Kukaan ei pysähdy kysymään, mistä nämä huippuyksilöt tulevat. Pyhän Ristin pyhiinvaellus vuonna 2012. Kun pyhiinvaelluspaikalle saavuttiin, pyrittiin mahdollisimman lähelle pyhäinjäännöksiä, koska niillä oletettiin olevan parantava vaikutus. ”Jos ilmenee, että hän aikoo tehdä sen ansiotekona, seurakunnan paimenen tai hengellisen esimiehen on empimättä poljettava maahan tämä lupaus ja aikomus ja kehotettava häntä käyttämään pyhiinvaellukseen varattu raha ja vaivannäkö Jumalan käskyjen täyttämiseen ja tuhat kertaa parempiin tekoihin, toisin sanoen: omaistensa tai lähimpien köyhien hyväksi. Osaako huippu toimia työyhteisönsä hyödyksi ja elää niiden tavallisten, hitaiden ja typerien yksilöiden kanssa. – Ihmisessä on eräänlainen luontainen tarve pyhyyden kokemiseen, henkistymiseen. Jotkut eivät tyytyneet suutelemaan pyhäinjäännöstä tai sen suojakuorta, vaan pyrkivät, jos suinkin mahdollista, nukkumaan sen läheisyydessä. Toisaalta pyhiinvaelluksella itsellään ja pyhälle paikalle viedyillä lahjoilla erityisesti ilmaistiin kiitollisuutta pyhimyksille esimerkiksi siitä, että hän oli parantanut sairaan vaivoistaan. Kirkot saivat vuosien ja vuosikymmenten aikana niin paljon erilaisia arvokkaita kiitoslahjoja, että vaurastuivat. Mutta jos hänen perusteenaan on maan ja kaupunkien näkeminen, annettakoon hänen toteuttaa mielitekonsa.” Lutherin lievästi sanoen nuiva suhtautuminen pyhiinvaelluksiin oikeastaan lopetti protestanttisten kirkkojen piirissä käytännön vuosisadoiksi. Museokeskus Vapriikki Tampereella. Juuri tällaisia vaelluksia ovat yhä useammat kerjäläiset alkaneet käyttää konnankoukkuihinsa...” Lutherin mukaan aikomuksesta lähteä pyhiinvaellukselle olisi asianomaisen ilmoitettava kirkolliselle esimiehelleen tai sielunpaimenelleen. Totesin, että minun lapseni opettajaksi kelpaa riittävin taidoin varustettu, inhimillinen, empaattinen, tavallinen ope. Suomesta ja Venäjältä on tehty matkoja lähinnä luostareihin, kuten Valamon saarelle. Tällaiseen tarkoitukseen pyhille paikoille vaeltaminen ja siellä tehdyt katumusharjoitukset ja kiitollisuuden ilmaukset olivat omiaan. Kuka oikeasti haluaa olla huipun yhteistyökumppani, alainen tai työtoveri. Pyhiinvaelluksethan eivät hyödytä ollenkaan – ne eivät ole käskyn noudattamista eivätkä tottelevaisuudenosoituksia, vaan lukemattomia viettelyksiä syntiin ja Jumalan halveksimiseen. Arkkipiispa Jukka Paarma oli kaivanut Hämeenlinnassa vuonna 2003 pitämäänsä esitelmään sitaatin Lutherilta tämän Puhe hyvistä töistä -kirjasta: ”Kaikki pyhiinvaellukset olisi lopetettava, että yksinkertaisista kristityistä juuritettaisiin pois väärä, harhaan vievä usko ja heille opetettaisiin jälleen oikeaa näkemystä hyvistä teoista. Ortodoksikirkoissa vaellukset ovat jatkuneet läpi vuosisatojen, kuten katolilaisissakin
139 ). 139 ) (norm. Tarjous on voimassa 15.3.2015 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0213561-1 (norm. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti
Itä-Suomen yliopistossa joulukuussa 2014 suoritetut tutkinnot: Läntinen teologia/teologian maisteri: Leenakaisa Harjanne, Kuopio, Tarja Itkonen, Joensuu, Jarno Nykänen, Joensuu, Satu Pirinen, Joensuu, Marika Pauliina, Ylikiiminki. Väitöskirjassaan hän syventyi viime vuosisadan merkittävimmän roomalaiskatolisen teologin Karl Rahnerin ajatteluun, mutta sen jälkeen hän keskittyi Lutherin teologiaan, jota koskevia tutkimuksia hän julkaisi useita. Kari Salonen määrättiin määräajaksi Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin virkaan 1.1.–31.8.2015. Teologisessa työskentelyssä Mannermaa liikkui kaikilla näillä alueilla. Teologisen tieteen harjoittajana Mannermaa edusti systemaattista teologiaa, jonka hedelmällinen harjoittaminen edellyttää vahvaa filosofian, teologian historian, raamattuteologian ja nykyajan teologian tuntemusta. Pyhtään seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi pastori Marjo Kujalan Valkealasta. Marita Hakala määrättiin määräajaksi Tampereen ev.lut. Rovasti Veikko Klemola jää eläkkeelle Porvoon suomalaisen seurakunnan I kappalaisen virasta 1.3.2015 alkaen. Ylemmän pastoraalitutkinnon ovat suorittaneet teologian tohtori Elina Hellqvist, rovasti Pirkko Poisuo ja teologian tohtori Antti Yli-Opas. Kirja valittiin ilmestymisvuotenaan vuoden kristilliseksi kirjaksi, ja siitä on otettu tähän mennessä viisi painosta. Tuomiokapituli on hyväksynyt papiksi vihittäviksi seuraavat teologian maisterit ja antanut virkamääräykset: Riina Nieminen Parkanon seurakunnan palvelukseen, Petri Lassila Seinäjoen seurakunnan palvelukseen. kirkon ekumeenisissa yhteyksissä, aivan erityisesti suhteissa ortodoksiaan, roomalaiskatoliseen kirkkoon sekä keskieurooppalaisiin protestanttisiin kirkkoihin. Johanna Porkola määrättiin määräajaksi Tampereen Messukylän seurakuntapastorin virkaan 1.1.–31.8.2015. Vaikka ortodoksinen käsitys ihmisen jumalallistumisesta ja luterilainen oppi vanhurskauttamisesta uskon kautta eivät ole käsitteellisesti yhteneväiset, niillä on yhteinen leikkauspiste, jota ilmentää Lutherin käsitys uskossa reaalisesti läsnä olevasta Kristuksesta. Mannermaa ei hyväksynyt kirkkojen oppiperustaa kaventavia kompromisseja, vaan hän pyrki löytämään yhteyttä kantavan pohjan kairautumalla syvälle kirkkojen perusoppeihin. Kati Saukkonen määrättiin määräajaksi Lahden Launeen seurakuntapastorin virkaan 1.1.2015 – 31.12.2017. Niistä tärkeimmät ovat ilmestyneet monina käännöksinä muille kielille, ja niistä käyty tieteellinen ja kirkollinen keskustelu on ollut varsin mittava. Mannermaa oli kenties merkittävin teologinen vaikuttaja lähes kaikissa Suomen ev.-lut. Saila Munukka määrättiin määräajaksi Urjalan kappalaisen virkaan 1.–18.1.2015 ja Urjalan kirkkoherran virkaan 19.1.2015 alHElSINkI Pastoraalitutkinnon ovat suorittaneet pastorit Anita Ahtiainen, Sanna Heikurinen, Stina Huima, Mia Iiskola, Riitta Kaajava, Janne Kuusitunturi, Marika Palm, Mari Pöntinen ja Anne-Maria Ranta-aho. lAPuA Piispa Simo Peura toimitti pappisvihkimyksen sunnuntaina 18.1. Teologian kandidaatti: Satu Koikkalainen, Savonlinna, Janita Kulkula, Joensuu, Satu Niiranen, Joensuu, Tomi Päivinen, Joensuu. JuHANI ForSbErg Kirjoittaja on teologian tohtori ja Tuomo Mannermaan pitkäaikainen työtoveri ja ystävä. Siinä yhdistyy modernin ihmisen Jumala-kysymys luterilaiseen katekismusperinteeseen uusia näköaloja avaavalla tavalla. Mannermaa asui suurimman osan elämästään pääkaupunkiseudulla, mutta hänen synnyinseutunsa Oulu ja Pohjois-Pohjanmaa pysyivät hänen kotinaan. Jouni Heiskanen määrättiin Tampereen Harjun seurakuntapastorin virkaan 1.1.2015 alkaen toistaiseksi. Hiippakuntauutiset jatkuvat seuraavalla sivulla.. Vuosina 1984– 2000 hän johti Suomen Akatemian rahoittamaa Luther-tutkimusprojektia, jonka piirissä useat hänen oppilaistaan väittelivät teologian tohtoreiksi. Hän oli syntynyt Oulussa 29.9.1937 ja teki koko elämäntyönsä vuodesta 1964 alkaen teologina Helsingin Yliopiston teologisessa tiedekunnassa, viimeiseksi ekumeniikan professorina 1980–2000, jolloin hän jäi täysinpalvelleena eläkkeelle. Siellä hän pääsi toteuttamaan jo lapsuudessaan löytämäänsä rakkautta luontoon ja sen ihmeisiin. Ortodoksinen teologia/teologian maisteri: Sami Kinnunen, Jyväskylä. Ensimmäinen niistä (In ipsa fide Christus adest, 1979) osoitti virheelliseksi sen varhaisemman uusprotestanttisen käsityksen, että luterilainen vanhurskauttamisoppi olisi ortodoksisen pelastusopin kanssa sovittamattomassa ristiriidassa. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa myönnetyt tutkinnot 26.1.2015 Teologian kandidaatti: Sari Enkkelä, Jyrki Eriksson, Tiia Hauhio, Matti Hyöky, Laura Luomajoki, Elisa Luukkonen, Matias Muhola, Jouni Paavilainen, Timo Tekoniemi, Minna Tuovinen, Eeva-Mari Virtanen. Rovasti, teologian tohtori Raine Haikarainen jää eläkkeelle Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntasihteerin virasta 1.3.2015 alkaen. Siinä hän mm. Hän oli myös Kööpenhaminan yliopiston kunniatohtori. seurakuntapastoriksi 1.3.2015–31.12.2017, Riikka Wikströmille Korson vt. seurakuntapastoriksi 1.9.2014– 30.10.2014 ja seurakuntapastoriksi 1.11.2014 alkaen, Arto Nuutiselle Rekolan avustavaksi seurakuntapastoriksi 13.1.–30.9.2015, Pirkko Järviselle Vantaankosken vs. Laura Tuhkanen-Jukkola määrättiin Pirkkalan määräja osa-aikaiseen (60 %) seurakuntapastorin virkaan 1.1.–31.12.2015. Pappisvihkimyksen hän sai Oulussa 1964. Tuomo Mannermaa – Luther-tutkimuksen ja ekumeenisen teologian uranuurtaja Pyhtään seurakunnan kirkkovaltuusto valitsi 27.1. kaen, kunnes toisin määrätään. Tuomiokapituli on antanut viranhoitomääräykset: teologian tohtori Kari Latvukselle Kallion seurakuntapastoriksi (Alppilan kirkon toiminnanjohtaja) 1.1.–31.12.2015, Johanna Jakoselle Paavalin vs. Kotimaa 5.2.2015 YHDESSÄ 23 kuollEEt NIMItYkSEt tutkINNot HIIPPAkuNNAt Helsingin Yliopiston eläkkeellä oleva ekumeniikan professori Tuomo Mannermaa kuoli pitkäaikaisen sairauden murtamana 19.1.2015 Espoossa. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan V kappalaisen virkaa ovat hakeneet pastorit Matti Helimäki, Jaakko Kara, rovasti Virpi Koivisto, pastorit Maija Kuoppala, Juhana Kuusniemi, Laura Leverin, Heikki Nenonen, Margit Peltovirta, Hannu Varkki, Hanna Vettenniemi, Leena Väyrynen-Si sekä kaksi hakijaa, jotka eivät halua nimeään julkisuuteen. Mannermaan toinen Luther-tutkimuksen päätulos on teos Kaksi rakkautta (1983, 1995), joka romaaninomaisesta otsikostaan huolimatta on kriittinen tieteellinen tutkimus. Esimerkiksi raamattuteologiasta 1970-luvulla käymänsä debatin lisäksi hän vielä eläkkeellä ollessaankin seurasi Uuden testamentin teologista tutkimusta. III kappalaiseksi 16.1.2015– 31.5.2016, Kirsi Sticklerille Helsingin seurakuntayhtymän sairaalapapin osa-aikaiseksi (60 %) viransijaiseksi 1.1.–30.6.2015. Mannermaan Luther-tutkimukset korjasivat aikaisempaa tutkimusta kahdella tavalla. Vuonna 1995 ilmestynyt Pieni kirja Jumalasta on koostaan huolimatta Mannermaan tuotannon kenties merkittävin yleistajuinen teos kristillisen opin tulkintana. Lapuan tuomiokirkossa. Pastoraalitutkinnon ovat suorittaneet pastorit Tuija Latvala ja Aapo Kaivosoja. tAMPErE Eija Kasari määrättiin määräajaksi Lempäälän seurakuntapastorin virkaan 1.1.– 31.8.2015. osoittaa virheelliseksi ruotsalaisen Lundin koulukunnan yksipuolisen tulkinnan Lutherin rakkauskäsityksestä. Siirryttyään eläkkeelle hän asui sukunsa perintötalossa Oulussa ja kesälomansa hän vietti Olhavassa sijaitsevassa kesäasunnossaan Perämeren rannalla. Mannermaan tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppanit olivat Euroopan historian instituutti (Mainz) sekä amerikkalainen Center for Catholic and Evangelical Theology. Centria-ammattikorkeakoulun Raudaskylän toimipisteestä ovat valmistuneet syyslukukaudella 2014 seuraavat kirkon nuorisotyönohjaajan kelpoisuuden saaneet yhteisöpedagogit: Esa Arbelius, Oulu, Tiina Grip, Muhos, Ulla Kukkola, Toholampi, Mari Murto, Oulainen, Maria Pirkola, Oulu, Maiju Pitkäranta, Seinäjoki, Rose-Marie Rantanen, Uusikaupunki, Sami Toikko, Ylivieska, Lamin Virnes, Kokkola. Pauli Pietiläinen määrättiin määräajaksi Keski-Lahden seurakunnan kappalaisen virkaan 1.1.– 31.8.2015. seurakuntayhtymän oppilaitospastorin virkaan 1.1.–31.8.2015
Viran täytössä käytetään kuuden kuukauden koeaikaa. mukainen rikosrekisteriote ja hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Köyliön ja Säkylän seurakuntien on tarkoitus yhdistyä 1.1.2016. Alueellista kirkollisen työn koordinaattoria Latinalaiseen Amerikkaan . Kehitysyhteistyökoordinaattoria Nepaliin . Tuomiokapituli määräsi vuosiksi 2015 ja 2016 Oulun ev.lut. Nykyinen talouspäällikkö jää eläkkeelle. aineiston Täysihoito: 99–109 €, vain ruokailut ilman majoitusta 56 €. Hakemus on osoitettava Säkylän seurakunnan kirkkoneuvostolle ja toimitettava osoitteeseen Säkylän seurakunta, PL 26, 27801 Säkylä. Kotimaa 5.2.2015 24 YHDESSÄ PAIKKOJA AVOINNA KOULUTUSTA Hyvinkään seurakunnassa on haettavana 13.2.2015 klo 14 mennessä • Keittäjän vakinainen tehtävä • Määräaikainen ravitsemustyöntekijä 30.9.2015 saakka ja • Tarvittaessa töihin tuleva tuntityöntekijä • Kaksi (2) ruokapalvelujen kesätyöntekijää Sääksin leirikeskukseen ajanjaksoille 11.5.–30.8.2015 ja 1.6.– 31.8. Täysihoito koko ajalta: 70 € Ilmoittaudu: 16.3. aineiston. Hakuaika päättyy pe 20.2.2015 klo 16. Uusi talouspäällikkö toimisi ensin hänen loman sijaisenaan. Molemmat seura kunnat ovat liittyneet tämän vuoden alusta Kipaan. seurakuntapastoriksi 25.1.–31.8.2015, Anu Ojalalle Tuiran vs. Tarkemmat tiedot ja hakuohjeet www.hyvinkaanseurakunta.fi/ ajankohtaista/avoimet tyopaikat Orimattilan seurakunnassa seurakuntapastOrin viran sijaisuus Viran työalana on nuorisoja rippikoulutyö. Sähköinen hakemus ei kelpaa. 044 777 1831, hannu.toiviainen@evl.fi Säkylän seurakunnassa on avoinna TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA kansanraamattuseura.fi L10T – Innostava tapa elää L10T kannustaa ja varustaa elämään uskoa todeksi arjessa ja kutsumaan toisia Jumalan yhteyteen. seurakuntapastoriksi 13.1.–30.4.2015. HIIPPAKUNNAT. Virkaan määrättävän tulee esittää rikosrekisterilain 6 § 2 mom. 1.4.2015–30.12.2016 Hautaustoimen erityisammattimies Hyvinkään seurakunta hakee hautaustoimeen vakituiseen työsuhteeseen erityis ammattimiestä. Koko hakuilmoitus evl.fi/rekrytointi, oikotie.fi ja orimattilanseurakunta.fi. Virkaan valittavan on oltava Suomen evankelisluterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Vivamossa, Lohjalla Kouluttajina Mikko Matikainen ja Matti Mäkinen. Alueellista kirkollisen työn koordinaattoria Mekongin alueelle . Myönnettiin seuraava virkavapaus: vt. Askeleet ovat yksinkertaisia, mutta koulutus ja yhdessä liikkeelle lähteminen auttavat alkuun. Lisätiedot: helsinginseurakunnat.fi/rekrytointi Kanttorin virka Vuosaaren seurakunnassa on haettavana Talouspäällikölle kuuluvat myös Köyliön seurakunnan talouspäällikön tehtävät. Viranhoitomääräyksen antaa Tampereen hiippakunnan tuomiokapituli. Työsuhde alkaa 4.5.2015 tai sopimuksen mukaan. Todettiin seuraava irtisanoutuminen: Anneli Toppinen Siikalatvan seurakuntapastorin virasta 1.2.2015 alkaen. Ilmoittaudu: 15.4. kirkkoherra PerOlof Mobergille Toholammin kappalaisen virasta 17.6.2015– 31.5.2016. Orimattilan seurakunnan kirkkoneuvosto, Pappilantie 1, 16300 Orimattila. Annettiin seuraavat viranhoitomääräykset: Mika Töllille Sodankylän vs. Pappia Kambodzhaan Hakuaika päättyy 26.2.2015 Tarkemmat tiedot tehtävistä ja hakulomakkeet: www.suomenlahetysseura.fi/rekry Lisätietoja: rekrytointikoordinaattori Raila Mantere, +358 43 8243 272, raila.mantere@suomenlahetysseura.fi Hakuaika päättyy 25.2. Viran kelpoisuusehtona on soveltuva ammattikorkeakoulu tai korkea koulututkinto. Pastoraalitutkinnon ovat suorittaneet pastorit Meri Tirroniemi ja Tero Saapunki. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi Kiimingin kirkkoherran Pauli Niemelän ja Kokkolan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi Kokkolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherran Jouni Sirviön. Hakuilmoitus ja -ohjeet ovat kokonaisuudessaan luettavissa seurakunnan internetsivuilla: http://www.hyvinkaanseurakunta.fi/ajankohtaista/avoimet_tyopaikat Suomen Lähetysseura hakee . mennessä: 0207 681 760, vivamo@sana.fi Lue lisää: kansanraamattuseura.fi/L10T Yhteistyössä Agricola-opintokeskuksen kanssa OULU Rovaniemen rovastikunnan lääninrovastin virkaan toimikaudelle 1.1.2015–31.12.2020 nimitettiin Sallan kirkkoherra Antti Kettunen. Seurakunnissa on yhteensä vähän yli 6000 jäsentä. Kurssimaksu: 120 €, sis. Talouspäälliköllä on vastuu muiden muassa taloussuunnittelusta, talouden seurannasta, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta, palveluiden ja tavaroiden hankinnoista ja henkilöstöhallinnosta. Sitä ennen hän pitää vuosilomansa, joka alkaa 1.9.2015. Tiedustelut: talouspäällikkö Hannu Toiviainen, puh. Ilmoittautumiset viimeistään 16.2.2015 os. Virka kuuluu kirkon palkkausjärjestelmässä vaati vuusryhmään J 20. Kyseeseen tulevat myös vastavalmistuneet tai alan opiskelijat. Oronmyllyllä, Parikkalassa Kouluttajina Mikko Matikainen ja Sari Behm. On hyvä, jos uusi talouspäällikkö voisi aloittaa jo 1.8.2015. Hakuaika päättyy perjantaina 27.2.2015 klo 12.00. mennessä: 0207 681 740, oronmylly@sana.fi 23.–24.4. 2015. Kurssimaksu: 120 €, sis. Seuraavat ohjaajakoulutukset: 27.–29.3. Kirkollisen työn koordinaattoria Nepaliin . klo 12
Lisätietoja antaa hiippakuntadekaani Timo Tavast, puh. 12.9. 34 23.8. Hakemukset on toimitettava Turun tuomiokapituliin 5.3.2015 klo 16 mennessä joko postitse PL 60, 20501 Turku tai sähköisesti turku.tuomiokapituli@evl.fi. 18 3.5. 22.8. esimieskokemus, kirkon johtamiskoulutuk set, työnohjaajakoulutus ja kirkon konsulttivalmennus sekä vahva käytännön kokemus kristillisen kasvatuksen tehtävistä ja jäsen tynyt pedagoginen ajattelu. Kelpoisuusehtona hiippakuntasihteerin virkaan vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulu tutkinto tai opistoasteen tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys kirkolliseen työhön. Kesämenot & kurssit 21 24.5. myynti@piplia.. 3 19.1. 45 8.11. 3000 kpl 22 31.5. 08 4639 200 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. Lisäksi vaaditaan erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä tyydyttävä ruotsin kielen suulli nen ja kirjallinen taito. 9 1.3. 51-52 20.12. 33 16.8. 24.10. 15.2. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 11.4. 20 pe 18.5. 31 2.8. 27.6. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. Puh. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. Yhteisvastuu 6 9.2. 5.9. 13.6. 15.8. Tilaa verkosta: www.kotimaa.fi/nayte. 020 754 2350 www.sacrum.fi www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. 22.2. 46 15.11. 17.10. Tilaustunnus ystävä. 7.3. 17 26.4. 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä Ilahduta ystävääsi ystävänpäivänä kolmella ilmaisella Kotimaalla Tilaa tekstiviestillä (viestin hinta vain 0,25 e ): KOTIMAA (jonka jälkeen saajan yhteystiedot: etunimi sukunimi osoite posti numero kaupunki). Kotimaa 5.2.2015 YHDESSÄ 25 PAIKKOJA AVOINNA MYYDÄÄN Vain 4,90 /kuukausi kotimaa24.fi Hakuaikaa jatkettu! Someron seurakunnassa on avoinna määräaikainen DiakONiaN ViRka ajalle 1.5.2015-31.12.2017. 11.1. puh. 6.6. 9.5. 3000 kpl 28-29 12.7. 040 752 0868 www.lyrs.fi Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. Adventti 49 pe 7.12. 10.10. 4.1. 8 23.2. PALVELUHAKEMISTO Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. Viran peruspalkka on vaativuusryhmän 603 vähimmäispalkan suuruinen (3 574,42 E ). 14-15 5.4. Lisäksi maksetaan vuosisidonnainen palkanosa. 23.5. 10 8.3. 19.9. 18.4. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. 31.10. www.kotimaa-yhtiot.fi Suomen Pipliaseura | www.piplia.. 42 18.10. 1.2. Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 3.10. Itsenäinen erityisvastuu viran haltijalla on kristillisen kasvatuksen tukemisesta seurakunnissa. 26.9. P voimasanoja IPLiA. info@piplia.. Matkailu 4 26.1. 28.12.11 2 12.1. 23 7.6. 7.11. 1.8. 020 754 2350 www.sujuu.fi 1900 € 85 € Kauniit, edulliset kivet ja pronssit www.HautakiviHalvemmalla.fi GSM: 045 109 1809 E-mail: hautakivi@ hautakivihalvemmalla.fi 105 € 480 € 860 € 118 € Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa www.kotimaa.fi/ tyopaikat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. 30.5. 12 22.3. ti 15.5. ti 4.12. 24 14.6. | puh. 41 11.10. 36 6.9. 19 10.5. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 HELSINGIN RAAMATTUKOULU www.helsinginraamattukoulu.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Minna Zilliacus 040 774 7777 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 €/pmm + alv 24?% rivi-ilmoitukset (10–30 mm) 2,50 €/pmm + alv 24?% Ilmoitusvaraukset ja aineistot: luokitellut viikkoa ennen torstaina klo 15 mennessä tekstiin viikkoa ennen keski viikkona klo 15 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 130,80 € Kestotilaus 12 kk, K24 ja KotimaaPro 154,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10?% 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24?%. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 12.12. Herättäjäjuhlat, lisäp. 28.3. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. 8.2. Eduksi viran menestyksellisessä hoitami sessa katsotaan mm. www.pipliakauppa.. 25.4. 14.11. Kesän tuplanumero 30 26.7. 18.7. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. 2.5. 29.8. Samalta sivulta on löydettävissä myös viran johtosääntö. Viranhaltijalla on kuuden kuukauden koeaika. 0400 774312; timo.tavast@evl.fi. 25.1. 18.1. 48 29.11. 7 16.2. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisterilain puitteissa. 14.3. 32 9.8. Tilaa sähköpostilla: Lähetä viesti osoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi Viestiin saajan yhteystiedot: etunimi sukunimi osoite posti numero kaupunki. 39 27.9. 47 22.11. Viranhaltijalta edellytetään kirkon jäsenyyttä, diakonian ammattitutkintoa, autoa ja ajokorttia. 25.7. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 43 25.10. 50 13.12. 40 4.10. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. Lähetä viesti numeroon 13526. 35 30.8. 37 13.9. kirkkoherra Lilli-Irmeli Hintsa (lilli-irmeli.hintsa@evl.fi, 044-7214012) Viran hakuohjeet ja tarkemmat tiedot www.somero.net/seurakunta -ajankohtaista sekä kirkon rekrytointisivuilla ww.evl.fi -avoimet työpaikat Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa on haettavana HIIPPAKUNTASIHTEERIN VIRKA Hiippakuntasihteeri työskentelee tuomiokapitulin toiminnan ja työelämäpalveluiden yksikössä. Hakemukseen on liitettävä täytettynä haastattelulomake, joka löytyy tuomiokapitulin nettisivulta http://www.arkkihiippakunta.fi/rekrytointi/avoimettyopaikat/. 25-26 21.6. 13 29.3. 4.7. 8.8. Viranhaltija toimii yhdessä hiippa kuntadekaanin kanssa seurakuntien johtavien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden valmentajana ja konsultatiivisena tukena. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. Ennen viran vastaanottamista viranhaltijan on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus. Virkaan valittavan toivotaan ottavan tehtävänsä vas taan 6.8.2015 lukien. 29.2. Lisätietoja antavat diakoni Heidi Sippo (heidi.sippo@evl.fi, 044-7214031 ja vs. Lisäksi hän osallistuu muiden hiippakuntasihteerien tavoin työ yhteisö ja rakennemuutoskonsultointeihin sekä työnohjauksen ja hengellisen ohjauksen tehtäviin. 21.11. 28.11. 21.3. Tämän ohella hän toimii ympäristöasioiden yhdyshenkilönä. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %
klo 17.55 Yhteisvastuukeräys. Hiippakuntasihteeri Juha Antikainen, Kuopio. MuuT OHJELMAT YLe RaDIo 1 Maanantai 9.2. Hiippakuntasihteeri Marjaana Härkönen, Mikkeli. Maanantai 9.2. keskiviikko 11.2. Kehitysvammaistyön pappi Tiina Peippo, Hyvinkää. Rukoilin taukoamatta viikon, koska olin aivan epätoivoinen enkä tiennyt mitä tehdä. Käyn kerran viikossa kirkossa, mutta rukoilemisen suhteen paikalla ei ole väliä; voin rukoilla yhtä hyvin kirkossa, kotona tai vaikkapa auton ratissa. Ne, jotka väittävät, ettei Jumala vastaa rukouksiin, eivät ole elävässä uskossa. Luen joka päivä Raamattua, koska Jumala puhuu ihmisille Raamatun kautta. klo 10.00 Jumalanpalvelus oulujoen kirkosta. Sunnuntai 8.2. YLe TV1 Lauantai 7.2. Haitilainen 10-vuotias Lorrens tahtoo insinööriksi. Avustavana pastorina Ilkka Mäkinen. Kanttorina Lea Rahko. Isoäidille rukous oli tärkeä osa jokaista päivää ja opin isoäitini esimerkistä rukoilemisen merkityksen. Esimerkiksi Orissassa kristittyjen henki voi usein olla vaarassa. Hän vei minut kerran viikossa kirkkoon ja pyhäkouluun. Lauantai 7.2. Lauantai 7.2. Torstai 12.2. Torstai 12.2. kuVa: PäIVI aRVoNeN MInun RukOukSEnI Intialainen Nitin Rodney uskoo, että rukousvastaukseen tarvitaan vahva ja elävä usko. Mikko Vaismaa, koomikko. Iltahartaus, arkisin klo 18.50 ja lauantaina klo 18.00 Perjantai 6.2. Muusikko Make Perttilä, Järvenpää. Sain hengellisen kasvatuksen isoäidiltäni, joka oli hyvin uskonnollinen ihminen. klo 10.00 Yksin Jumala. Pastori Ulla Oinonen, Helsinki. klo 19.45 Seniori työssä. Pastori Miika Ahola, Turku. Aamulla rukoilen kiitosrukouksen ja ennen jokaista ateriaa siunaan ruuan ja kiitän Jumalaa siitä, että minulla on ruokaa. Virret: 576:1-3, 720:1,2, 720:3, 328:4, 49, 454, 498. Kristittyjen tilanne eri puolilla Intiaa on hyvin erilainen. Tehtävänäni oli evankelioida yliopistokampuksilla. Nyt olen kiitollinen, että saan palvella Jumalaa auttamalla köyhistä köyhimpiä lapsia maalaiskylissä. RADIO & TV Rukoilen monta kertaa päivässä. Yle TV 2 Tiistai 10.2. PÄIVI ARVOnEn Isoäiti opetti rukoilemaan Nitin Rodney, 36, tekee kehitystyötä maalaiskylissä Intian World Visionin palveluksessa. Työkaverini ovat kristittyjä, joten heidän seurassaan voin rukoilla vapaasti myös ääneen. Tiistai 10.2. Opettaja Maija Joki, Vapaakirkko, Lahti. Saarnaajana ja liturgina kirkkoherra Satu Saarinen. 11.00 ortodoksinen liturgia Pyhän apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkosta Porista. Urkurina Sanna Leppäniemi. Jumala ei ollut kutsunut morsiantani siihen työhön. Useimmiten rukoilen omin sanoin kuin puhuisin ystävälle, mutta päätän jokaisen rukouksen aina Isä meidän -rukoukseen. YLE RADIO 1 aamuhartaus, arkisin klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 6.2. Näyttelijä Saara Hedlund lukee Selkoraamattua: Joosef Egyptissä; Joosefin veljet tulevat Egyptiin. klo 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Kuoro: Lapsija nuorisokuoro aCorde, johtajana Anna Haanpää-Vesenterä. Intiassa on valitettavan paljon nimikristittyjä, jotka eivät ole henkilökohtaisesti ottaneet Jeesusta elämäänsä. Lauantai 7.2. Ehtookelloina Mäntsälän kirkon kellot. Arkkipiispan teologinen avustaja Outi Vasko, Ortodoksinen kirkko, Kuopio. Tekstinlukijana Hannu Tarvas. Viihdyin työssäni, mutta minun oli vaikea hyväksyä järjestön sääntöä siitä, että tulevan vaimoni olisi pitänyt ryhtyä saman järjestön saarnaajaksi. klo 15.10 Pisara. olen vakuuttunut, että Jumala vastaa rukoukseen, kunhan ihmisen usko on vahva.. Sunnuntai 8.2. Kaksosvauvojen äidin Hannan arki oli väsymyksen täyttämää sumua kunnes vapaaehtoinen varamummo Päivikki tuli avuksi. Työskentelin aikaisemmin maallikkosaarnaajana kansainvälisen evankelisen järjestön palveluksessa. Hain paikkaa ja sain sen. Olen saanut elämässäni useita rukousvastauksia. Espoossa sijaitsevan karmeliittaluostarin kuusi nunnaa ovat valinneet elämäntavan yksinäisyydessä, hiljaisuudessa ja rukouksessa. Sairaalapastori Elina Kaunisto, Pori. Onko kehitysvammaisella oikeus elää ja rakastaa niin kuin itse haluaa. Kotiosavaltiossani Madhya Pradeshissa on hyvin vähän kristittyjä, joten valtaosa ihmisistä ympärilläni on hinduja, joskus muslimeja. Rukoileminen on juttelemista Jumalan kanssa. klo 19.35 Yhteisvastuukeräys. Torstai 12.2. Kuoroa johtaa kanttori Marianna Länne. Hän haluaa osata vastata kysymyksiin, opiskelee ahkerasti ja pitää koulunkäynnistä. Olen kiitollinen, että kotikaupungissani Sohagpurissa ei ole ongelmia eri uskontojen edustajien välillä. Korkeakoulupastori Laura Kajala, Turku. Tiistai 10.2. keskiviikko 11.2. Rukoilen usein kristittyjen veljieni ja sisarieni puolesta Intian eri osavaltioissa. klo 21.00 a2: kehitysvammaisilta. Olen vakuuttunut, että Jumala vastaa rukoukseen, kunhan ihmisen usko on vahva. Jos olen hindujen tai muslimien keskellä, rukoilen vain hiljaa mielessäni. Palveluksen toimittaa kirkkoherran sijainen Aleksej Sjöberg. Sarja suomalaisista, jotka jatkavat työuraansa yli eläkeiän. Uusinta. Jumala vastasi konkreettisesti rukouksiini, sillä ystäväni kautta sain kuulla työpaikasta Intian World Visionilla. Synnyin kristilliseen kotiin. JuMALAnPALVELukSET Sunnuntai 8.2. Hiippakuntasihteeri Kati Jansa, Kuopio. Diakonina toimii Jarkko Luonila. Kotimaa 5.2.2015 26 YHDESSÄ MAIJA P. Maanantai 9.2
Taustana tässä uskonelämässä oli vakaumus, että Jumala oli valinnut Israelin omaksi kansakseen, tehnyt kansansa kanssa liiton ja ilmaissut liiton ehdot toorassa. Roomalaiset sotilaat olivat vuonna 70 jKr. Olet pieni, mutta kannat sisälläsi kokonaista maailmaa, vuosisataista sukupolvien ketjua. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. Sillä voi rakentaa mykistävän onnen, lohduttaa ja ilahduttaa, mutta yhtä lailla myös torjua ja satuttaa. vuosikerta). Kansan odotettiin vastaavan tottelemalla tooran käskyjä. Martti Lindqvist Pieni kirja ihmisestä. Joh. 3:1–2, 1. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Se kytkee meidät yhteen toisten kanssa ja synnyttää yhteisen kokemisen piirin tehokkaammin kuin mikään muu aisti. 48: 11–15, Mal. Uhrikultti oli tiukasti rajattu sekä toimittajiensa että paikkansa puolesta temppeliin. Näin Jerusalemin temppeli papistoineen oli kaiken hengellisen elämän ja uskovan tarvitseman sovituksen keskus. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta, joka sinun ja Pyhän Hengen kanssa elää ja hallitsee aina ja ikuisesti. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Kun kertomus Simeonista ensi kerran ilmestyi osana Luukkaan evankeliumikirjaa, Jerusalemin temppeliä ei enää ollut. Näin on alkanut rakentua yhteyden ja elämänrohkeuden tie. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Koska tahansa voi laittaa kätensä ristiin ja rukoilla. Kirjapaja Jumala on keskellä meidän henkilökohtaisia katastrofejamme ja rauhoittaa meitä niin kuin opetuslapsia myrskyn keskellä: ”Minä se olen, älä pelkää.” Juha Vähäsarja Toivon ja lohdutuksen sanoja. Jumalan on saatava olla Jumala – ehdoitta. Kiitos siitä, että lupauksesi ovat täyttyneet ja saamme Simeonin tavoin katsella hänen kirkkauttaan. Kosketusaisti on varhaisin ja sosiaalisin ihmisen aisti. hävittäneet kaiken. Silmäni ovat nähneet Luukkaan evankeliumi 2:25–32 Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Uhraamisen suoritti katujan puolesta pappi. Perussanoma Kynttilänpäivä on aiheeltaan ”Kristus, Jumalan kirkkauden säteily”. Kirkkauden Jumala, joka lähetit ainoan Poikasi maailman valoksi. Alttarilla on kuusi kynttilää. Hävityksen jälkeisessä tilanteessa ensimmäisille kristityille tuli tärkeäksi Simeonin sanojen jälkiosa: näky kaikille kansoille valmistetusta pelastuksesta ja valosta, joka koittaa pakanakansoille. Viesti on sama, jonka isovanhemman silmät lähettävät lapsenlapselle: Sinua on odotettu ja siinä sinä nyt olet. Nykyajan ihminen ajattelee ja uskoo, että hän voi koska tahansa ja miten tahansa olla yhteydessä Jumalaan. KYNTTIlÄNPÄIvÄ Sinua on odotettu, tämä viesti kuuluu myös jokaiselle uudelle lapselle. liturginen väri on valkoinen. Tavallaan Jumala on olemassa häntä varten, aina ja kaikkialla. 2:22–33 (1. Temppelin rakenteissa ilmeni se, miten ihmisiä tuossa maailmassa karsinoitiin rituaalisen puhtauden perusteella. Olet pieni, mutta kannat sisälläsi kokonaista maailmaa, vuosisataista sukupolvien ketjua. Simeonille kosketus merkitsee yhteyden ja rohkeuden syntyä. Nyt hän voi kiitollisena sanoa: Annat minun rauhassa lähteä. Täällä häntä katsovat Simeonin vanhat silmät, joiden viesti on: Siinähän sinä olet, sinua olen odottanut. Ja vielä oli selvää, että Jumalan eteen ei voinut mennä tyhjin käsin, vaan hänelle oli uhrattava jotakin. Ihminen muistaa katseet. Ensimmäinen käsky sisältää kaikki muut käskyt kertoessaan, kuka on ihmisen Jumala ja kuinka ei ole lupa pitää muita jumalia. Synti ei kuitenkaan muodostu viime kädessä erillisistä teoista, vaan siinä on kysymys aina samasta ydinasiasta, ihmisen epäuskosta ja kapinasta Jumalaa vastaan. Mitä enemmän meitä katsotaan rakastaen, sitä enemmän on toivoa, sillä toivo syntyy nähdyksi tulemisesta. Beetlehemissä Jeesus-vauvaa ovat katsoneet monet lämpimät silmät. Ensinnä oli selvää, että Jumala ei asunut missä vain, vaan Jumala asui temppelissä, Jerusalemissa. Tekstit: Ps. Keskellä oli kaikkein pyhin, jonne vain ylimmäinen pappi saattoi mennä ja hänkin vain kerran vuodessa suurena sovintopäivänä. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Kotimaa 5.2.2015 YHDESSÄ 27 ENSI PYHÄNÄ HENGEN AARTEITA RUKOUS KAlEvI vIRTANEN Kirjoittaja pohtii viikon Uuden testamentin tekstejä. Anna seurakuntasi olla valona maailmalle, niin että sanoma Kristuksesta leviäisi maan ääriin ja kaikki kansat näkisivät hänessä pelastuksen. Simeonista kerrotaan, että Pyhän Hengen johdatuksessa hänen silmänsä eivät vain pysähtyneet lapseen, vaan hän otti lapsen käsivarsilleen, syliinsä ja ylisti Jumalaa. Oli miesten esipiha, ulompana vähemmän puhtaina pidettyjen naisten esipiha, vielä ulompana saastaisten muukalaisten esipiha. Siinäkin on kyse Hengen johdatuksesta. Näin ei ajateltu eikä uskottu Jeesuksen aikana. Nyt vauva tuodaan maan pyhimpään paikkaan, Jerusalemin temppeliin, keskelle julkista elämää. Sen, joka rikkoi käskyjä, oli sovitettava rikkomuksensa ja tuotava temppeliin uhri. Uskon, että lukuisat äidit, isät, isovanhemmat ja kummit ovat samalla tavalla – ehkä arkaillen – koskettaneet lasta, ottaneet ensimmäisen kerran syliin. 1:5–7, Luuk. gun helminen. Uhrin tuomalla saattoi myös osoittaa kiitollisuutta. Toiseksi oli selvää, että ihminen ei voinut siitä vaan suoraan astella Jumalan eteen, vaan hänen oli valmistauduttava ja puhdistettava itsensä
Ju S SI R y TK ö N eN / V a S Ta V al o. Seinältä löytyy lisäksi iso justeeri, muutama lehtisaha, oksasaha ja puukkosaha. G-Man -merkkisessä ruotsalaisessa sahassa on kärkikarkaistu terä ja käsisuoja. Kiitos sahasta ja muista hyvistä työkaluista, jotka helpottavat elämäämme ja auttavat meitä pysymään kunnossa. Siksi toivoin joululahjaksi omaa sahaa. Sahani on ammattilaisten mielestä ehkä halpa rempula, mutta kyllä se sopii sekä kuivan että tuoreen puun sahaamiseen. Harjoittelin joulukuusen kanssa, ja nyt tiedän, että pieniin oksiin sopivat pikkuhampaat, paksuihin oksiin se isompi malli. Sahoja tehtiin kivikaudella eläinten leukaluista, ja historiasta löytyy tietoja kuparisahoista, joita egyptiläiset valmistivat 5 000 vuotta sitten. Siellä on kohta satavuotias itse veistetty pokasaha, jonka kiristäjänä toimii paksu juuttinaru, vain terä on kaupasta. LEEna HiEtaMiES Hyödyllinen saha TÄSTÄ KIITÄN Saha on tuttu työkalu kaikille suomalaisille . Pokasahaa on aikoinaan kutsuttu myös ”nälkäviuluksi”. Nykyään olen krominkiiltävän hienon kaarisahan omistaja. Kuusen oksat ja juuret päästivät kauhistuttavan äänekkään rytisevän huokauksen ennen kuin koko puu tömähti maahan pitkälleen. Kunnioitamme jatkossakin arvomaailmaasi. Kumpaan suuntaan. Sahat olivat muodoltaan samantapaisia 1700-luvulle asti. Se oli jylhä ja pelottava tapahtuma. Pysy ajan tasalla, tilaa palvelu helposti osoitteessa kotimaa24.fi Tutustu uudistuneen palveluun! Myös jatkossa Kotimaa24-uutispalvelun aihepiiri ja käsittelytapa nojaavat perinteisiin arvoihin ja moderneihin tulkintoihin. Niitä minäkin voisin kesän aikana hyödyntää polttopuiksi. En koskaan unohda, kun ensimmäisen kerran näin 30-metrisen ikivanhan kuusen kaatuvan myrskyssä ja repäisevän juurillaan ison palan maata mukanaan. Joku tauti tai ötökkä on iskenyt puolen hehtaarin metsikköni vanhoihin puihin. Nyt myös eläviä puita on jouduttu kaatamaan, sillä rakennukset ovat vaarassa. Kotimaa24.fi-uutispalvelu tarjoaa viimeisimmät uutiset, mielipiteet ja keskustelut osoitteessa kotimaa24.fi – pysyt ajan tasalla. Liiterin seinälle on nostettu vanhuuden lepoon vanhoja ruostuneita sahoja. Myös pyörösaha eli sirkkeli on välillä ollut kovassa käytössä ja kuistin koristereunukseen tarvittiin kuviosahaa. Koristelin sahani tarratimanteilla. Vain 4,90 e /kk Palvelu käytössäsi 24/7, vain 4,90 e /kk Kotimaa24 on käytettävissäsi kaikilla päätelaitteilla missä tahansa, yötä päivää. Kotimaa 5.2.2015 28 YHDESSÄ Kirkon piirissä tapahtuu juuri nyt enemmän kuin vuosikausiin. Toisessa terässä on isot hampaat ja varaterässä pienet hampaat. Koska traktorin avulla kiskotaan metsästä vain karsitut rungot, maahan jää paljon paksuja oksia. Kirkon ovi käy. Satavuotiaat kuuset kuolevat pystyyn ja kaatuvat myrskyn aikana. Mökin pihapiiriin on kertynyt valtava kasa kuusipöllejä ja lisää on tulossa