1 09. 0 04 3 59 5 –14 –37. Sivu 6 Rohkeat ideat Tiedottaja Marko Honkaniemi on tehnyt Nokian seurakunnasta puheenaiheen. sy ysku u ta 20 1 4 . Sivu 16 jussi rytkönen 4. Sivu 4 Piispojen teesit Piispojen julkaisemat teesit kristittyjen yhteydestä herättävät myös kritiikkiä. v u os i k e rta . | . | . Sivut 12–15 ?36 Körttisympatiaa Puolet kirkkohallituksen täysistunnon jäsenistä on kallellaan herännäisyyteen. Saarenmaan aarteet Kotimaan lukijamatkalaiset tutustuivat Saarenmaan keskiaikaisten kivikirkkojen värikkääseen historiaan ja nykypäivään. | . h i n ta: 3,70 €
9. Noora Wikman Kirkon viestintäpäivät Tampereella 3.– 5. Maine rakentuu turuilla ja toreilla, suuren yleisön mielissä. – Kirkko on niin monimuotoinen, että brändääminen on hyvin haasteellista. K o t i m a a 4 . Oma paikka s. Mutta on hyvä tarkentaa, mihin brändityöskentelyllä pyritään. Kuka brändiä voi rakentaa. Vaikka maineen rakentaminen onkin haastavaa, ei silti kannata lakata yrittämästä. Oulu käveli s. Olennaista ovat seurakuntatason kohtaamiset. Tästä varmaan viestintäpäivilläkin puhutaan, jotkut ovat sitä mieltä, että sopii ja jotkut sitä mieltä ettei sovi. En ole ihan varma, että kirkon kaltaisella organisaatiolla pitäisi olla sellainen. 22 Piispansauvakävely innosti oululaisia liikkumaan. Se on nähdäkseni edelleen relevantti kysymys, kun puhutaan brändin rakentumisesta. Suvun salat s. – Hyvä kysymys. Millaisena näet kirkon tämänhetkisen brändin. Onko kirkko siis liian laaja brändättäväksi. Turha puhe s. Heidän käsityksensä syntyvät kuulopuheista ja mediavälitteisesti. 2 TÄ N Ä Ä N TÄSSÄ NUMEROSSA 75-vuotias s. Ei ole sellaista hokkuspokkus taikalistaa, jota kirkon kaltaiseen organisaatioon voisi soveltaa. Kaikki ihmiset eivät koskaan tule ajattelemaan kirkosta samalla tavalla. Onko ääni yhtenäinen vai rosoinen. 18 Mikko Heikan uutuuskirja selvittää käsityksiä ihmisoikeuksista. Kirkon sisällä on siis enemmän hyvää kuin ulospäin näyttäytyy. ”Brändiä ei rakenneta nurkkahuoneissa” viikon henkilö Tarvitseeko kirkolla olla yhtenäistä brändiä, professori Pekka Aula kysyy. syyskuuta.. 11 Ville Auvinen kaipaa kirkkoon teokratiaa. Ihmisoikeudet s. Olennaista on kuitenkin se, mitä termeillä halutaan saada aikaan. Puhut viestintäpäivillä kirkon brändistä maineen rakentamisen näkökulmasta. – Brändiä ei nurkkahuoneissa voi päättää. 20 Kipeistä asioista vaietaan usein yli sukupolvien. Onko sillä väliä, kuka kirkon ääntä käyttää ja mitä se meille kertoo. Sopiiko kirkon brändiin puhua brändistä. Aktiivien joukko, joilla on hyviä kokemuksia kirkosta, on pieni. Kannattaako yhtenäiseen kuvaan edes pyrkiä. kuva: PEKKA KARHUNEN/ KL Kolumni s. Ehkä kaikki, mitä kirkko itsestään haluaa kertoa, ei mene ihan putkeen. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Annmari Salmela, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Kirkon viestintäpäiviä vietetään parhaillaan Tampereella teemalla Mää brändään sua. Valtaosa kirkon jäse- nistä ei ole aktiivisia ja sitten on vielä se suuri yleisö. Jos on hyvällä asialla, aina kannattaa yrittää. Kirkko on ikiaikainen organisaatio, joka on kuitenkin koko ajan liikkeessä. 27 Kari Kuula pohtii vastuuta tyhjistä sanoista. 5 Suomen Raamattuopisto juhli pitkää taivaltaan. – Ehkäpä lähtisin ottamaan kunnolla selvää, onko kyseessä toiminnan vai viestinnän ongelma. 23 Minun paikkani -ryhmä kokoaa Kajaanin vapaaehtoiset. 2 0 1 4 Viestinnän ja organisaatiomaineen tutkija Pekka Aula toimii professorina Helsingin ja Lappeenrannan yliopistoissa. Hän sanoi, ettei kirkon sisällä riidellä niin paljon kuin luullaan. – Vuoden 2010 homoillan jälkeen päädyimme opiskelijoiden kanssa pohtimaan sitä, kuka kirkon ääntä käyttää ja millä mandaatilla. Miettisin myös sitä, pitääkö kirkolla olla yhtenäinen brändi. Syntyykö kirkon brändi piispainkokouksessa vai seurakunnissa. – Tätä keskustelua kuvasi hyvin arkkipiispan viimeviikkoinen kommentti piispojen ykseyslausunnon yhteydessä. Myös brändityöskentelyn pitäisi olla dynaamista toimintaa. Mitä tehdään ja luvataan, kun brändi terminä otetaan käyttöön. Brändi on liike-elämän tarpeisiin luotu termi. – Maine rakentuu toisessa ääripäässä mediavälitteisesti ja toisessa yksittäisten kohtaamisten kautta. Jos sinusta tehtäisiin kirkon brändijohtaja, miten alkaisit rakentaa kirkon mainetta. Riittäisikö se, että asia, eli uskon kysymysten parissa työskentely toimii
1622 annetun lain säätämässä järjestyksessä paavin vaalin. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Kauhistelemme ja murehdimme maailman väkivaltaa ja sotia. 9. Kieleni on viiltävän terävä ase. Mahdollisuuksia siihen on monia, jos vain on halua. Sen kauhut ovat nyt kaukana meistä. Jeesus, paranna kieleni ja hillitse sanani. 2 0 1 4 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA T Irtisanomiset ja työttömyys ovat kohdis- tuneet erityisen rajusti Ouluun. Tässäkin työttömyystilanteessa kansalainen saa toivottavasti kokemuksen välittävästä kirkkoyhteisöstä. Pellervon taloustutkimuksen johtajan Pasi Holmin mukaan edessä on vaikea syksy, joka johtuu viime aikojen yt-uutisista sekä heikkenevistä talousnäkymistä. Kiimingistä Oulun läheltä kotoisin olevan kirkon kasvatus ja perheasioiden asiantuntija- ja yhteistyöyksikön apulaisjohtaja Pekka Asikainen muistuttaa tuoreessa Rauhan Tervehdys -lehden haastattelussa, että juuri nyt Oulun kaltaisessa tilanteessa on erityisen tärkeää panostaa lasten ja nuorten ilmaiseen kerhotoimintaan. Seurakunnat ovat päivittäneet esirukouk- siaan, luoneet yhteyksiä ja kuunnelleet irtisanottujen ja työttömien ihmisten kokemuksia. Voin olla vaikka miten kristillisyydestäni tunnettu ja sivistynyt kansalainen, mutta osaan haavoittaa taitavasti. Mutta erästä edesmennyttä kristittyä vaeltajaa siteeraten: takapuoli tuntuu raskaalta, kun pitäisi nousta tunnustamaan omia syntejä. Minna Kettunen kirjailija ja Väärnin pappilan emäntä Lapinlahdelta KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 4.9.1914 Niiden kansojen asukasluku, jotka nyt keskenään taistelevat on noin 800 miljoonaa, siis osapuilleen puolet koko maailman asujamista. Lisäksi diakoniatyöntekijöiden on hyvä muistaa Tukikummit-säätiön tarjoamat mahdollisuudet lasten harrastusten tukemiseen. Niille, jotka uskovat Herran sanaan, ei maailmansota ole outo asia. Myös Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder on esittänyt, että it-puolelta viime aikoina irtisanottujen osaamista pitäisi hyödyntää julkisen sektorin tietojärjestelmien hankkeisiin. Heinäkuiset irtisanomiset heijastuivat välittömästi jumalanpalveluksien esirukousaihei- jukka fordell Koskee jo miljoonaa suomalaista yöllisyyttä koskevat uutiset ovat synkkiä. Seurakuntien diakoniapuolelta yhteyksiä on otettu niin työnantaja- kuin työntekijäpuoleen. 3 Parantajan tarpeessa Näkyykö miljoonan suomalaisen arkitodellisuus riittävästi seurakuntien ja kirkon todellisuudessa. Samaan aikaan jolloin Euroopan suurvaltain sotajoukot näännyttävät toisiaan taistelutantereilla, kokoontuvat katolisen maailman kirkkoruhtinaat, kardinaalit, Rooman paavin palatsissa Vatikanissa, toimittaakseen siellä v. Venäjän-kaupan pakotteet vaikeuttavat ahdinkoa ja kohdistuvat moniin ammattiryhmiin, muun muassa maidontuottajiin. Siksi työministeri Lauri Ihalainen vieraili siellä pari viikkoa sitten. Olen verettömän väkivallan taitaja. Seurakunnan työntekijät ovat antaneet myös henkistä tukea. Oulun tilanne on poikkeuksellisen vakava. Onhan se Raamatussa ennustettu. Suomen kymmenen suurimman kaupungin joukossa Oulu pitääkin ikävää työttömyyslukujen ykkössijaa 18,1 prosentin työttömyysasteella. Viime viikkoina yt-neuvotteluista tai irtisanomisista ovat ilmoittaneet muun muassa Itella, Fazer, VTT, Sanoma, Valio, DNA ja Säteilyturvakeskus. Kun lasketaan mukaan niin sanotut piilotyöttömät, jotka eivät näy varsinaisissa virallisissa tilastoissa, työttömien kokonaisluku on lähes puoli miljoonaa. Olkaamme kuitenkin valmiit ottamaan vastaan suuria asioita, sillä myrskypilvet nousevat usein äkkiarvaamatta. Toivottavasti emme vain kauhistele, vaan myös rukoilemme rauhan ja kaikkien väkivallan uhrien puolesta sekä keräämme kolehteja ja avustamme kärsiviä. Viime aikojen suuntauksia on se, että irtisanomisten määrä on kasvanut suhteessa lomautuksiin. siin. Pystyn tekemään sanoillani toisten sydämiin keljumaisia naarmuja, ikäviä iskuja ja märkiviä haavoja. Työllisyystilanne on poikkeuksellisen vakava. Silti pitää arvioida kriittisesti, näkyykö miljoonan suomalaisen työttömyyden koskettama arkitodellisuus riittävästi kirkon ja seurakuntien todellisuudessa. ¶ On helppoa syyttää kaukaisia pahoja tekoja sekä tuomita viattomien ihmisten kärsimys. Työttömyys koskettaa suoraan miljoonaa suomalaista joko omakohtaisesti tai perheenjäsenen kautta. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma puolestaan sanoi viime perjantaina Oulussa, että kaupunki sopisi parhaiten kehittämään sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Oululaiset seurakuntien työntekijät ovat valtiovallan lisäksi ajan tasalla. ¶ Onnekseni on olemassa anteeksipyytämisen lahja ja mahdollisuus. Lisäksi avoimia työpaikkoja on entistä vähemmän. -- Sähkösanomat kertovat vielä eilen aamulla huomatun Vatikanin päälle ilmestyneen mustan savupilven, mikä on merkkinä siitä ettei paavia kolmantena toimituspäivänä vielä oltu valittu.. Viimeisimmistä lähes tuhatta ihmistä koskevista irtisanomisista kerrottiin loppukesästä Microsoftin lakkauttaessa Oulun tutkimus- ja kehitysyksikön sekä langattomia modeemiyhteyksiä kehittäneen Broadcomin vetäytyessä kokonaan Suomesta. Nyt voidaan puhua massatyöttömyydestä. Oman pahan kieleni parantajaksi tarvitsen parasta lääkäriä. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 4
Mukana poliittisessa toiminnassa on ollut Perttula, joka kertoo olleensa kaupunginvaltuutettuna ja tällä hetkellä Porin Keskustan opinto- ja kulttuuriyhdistyksen puheenjohtajana. Nivala on Suomen Keskustan jäsen ja ehdokkaana ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Lisäksi kysyttiin, mitkä kaksi asiaa ovat vuonna 2016 päättyvän kauden keskeisimmät. 9. Oikea nimi on Menni Nousiainen, ei Memmi. Pettyneet perustivat yhdistyksen Espoon seurakunnissa vaikuttavan Yhdessä matkalla -seurakuntavaalilistan väki korostaa vaaliteeseissään vastakkainasettelusta luopumista ja keskinäistä kunnioitusta kirkon sisällä. Jussi Rytkönen Lue Kotimaa Prosta kyselyyn annetut yksityiskohtaiset vastaukset!. Koukkari ja Leppänen ovat vanhoillislestadiolaisia. Nokso-Koivisto ilmoittaa, ettei hänellä ole herätysliiketaustaa, mutta hän kokee heränneet it- selleen läheisimmäksi. Juhlilla on mukana myös nimikkolähettejä sekä kaikki Suomen lähetysjärjestöt. Nivala on myös Pappisliiton ja AKI:n puheenjohtaja. Piispainkokous valitsee täysistuntoon kaksi jäsentä. Päätoimisia, kokoaikaisia ja täyttä palkkaa saaneita kuukausipalkkaisista, joiden palvelussuhde kesti yli kolme kuukautta, 20 prosentilla keskipalkka oli alle 2 100 euroa kuussa. Useimmilla vastanneilla ei ole erityisiä poliittisia sidoksia. Herännäisyys yleisin taustaliike kirkkohallituksen täysistunnossa Kotimaan kysely Täysistunnon jäsenten taustalla usein herännäisyys, vanhoillislestadiolaisuus ja viidesläisyys. Vuonna 2013 koko kirkon henkilöstön keskipalkka oli 2 620 euroa kuukaudessa. Nykyinen johtokunta arvioi, että perimmäinen syy toiminnan hiipumiseen on, että lähetystyö ei aiheena saa nuoria aikuisia liikkeelle. Lisäksi joukkoon kuuluu yhdeksän kirkolliskokouksen valitsemaa maallikkojäsentä ja kaksi pappisjäsentä. Opiskelijoiden lähetysliitto lopettaa Helsingissä toimiva historiallisesti merkittävä kristillinen järjestö Opiskelijoiden lähetysliitto aiotaan lakkauttaa syksyllä 2014. Seurakunta-aktiivi Topi Haarlaa painottaa, että porukka ei ole ketään vastaan, vaikka onkin syntynyt Tulkaa kaikki -liikkeeseen pettyneiden keskuudessa. Kotimaa24 selvitti, kuinka paljon kirkossa on alle 2600 tienaavia. Oikaisu Tiekirkkoselfien voittajakuvan ottajan etunimeen oli lipsahtanut virhe viime lehdessä. Westerlund, sosionomi Veijo Väisänen, kirkkoherra Eija Nivala, lääninrovasti Tapio Seppälä, piispa Irja Askola ja piispa Björn Vikström. Kysyttäessä täysistunnon käsittelyyn tällä kaudella tulevia tärkeimpiä asioita vastauksien linja oli miltei yksimielinen: seurakuntarakenteen ja kirkon keskushallinnon uudistaminen ovat painoarvoltaan kärjessä miltei jokaisen vastanneen mielestä. Kotimaa selvitti kyselyllä kirkkohallituksen täysistunnon profiilia: minkälainen on sen 14 jäsenen hengellinen tausta ja mihin kirkollisia tai poliittisia järjestö- tai muita sidonnaisuuksia heillä on. Täysistunnon jäsenet 2012–2016 ovat: Riitta Alaja, Irja Askola, Esa Koukkari, Johannes Leppänen, Eija Nivala, Outi Nokso-Koivisto, Kari Mäkinen, Sami Ojala, Marjaana Perttula, Risto Rasimus, Tapio Seppälä, Åsa Westerlund, Björn Vikström ja Veikko Väisänen. Poliittisesti joukossa kannatetaan ainakin keskustapuoluetta ja kokoomusta. Vaalikampanjassaan he sitoutuvat tukemaan kaikkia kirkon virallisia lähetysjärjestöjä. Henkilöstön keskipalkka tuttu julkisuudesta Verkkouutiset teki hiljattain haastattelun, jossa ministeri Laura Rädyn (kok.) tulkittiin vähätelleen alle 2 600 euroa tai 2 100 euroa tienaavien määrää. Vapaaehtoisvoimin toiminut järjestö on kärsinyt viime vuosina vastuunkantajien ja toimintaan osallistuvien vähyydestä. Ojala kertoo ”odottavansa diakonaattia, missä muodossa tahansa.” Yhdessä kirkkohallituksen johtavista virkamiehistä kootun virastokollegion kanssa kirkkohallituksen täysistunto hoitaa koko kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Alaja mainitsee taustakseen myös Tampereen Tuomasmessuyhteisön. Täysistunnon jäseniä 2012–2016 ovat arkkipiispa Kari Mäkinen, lääketieteen tohtori Riitta Alaja, sosiaalineuvos Esa Koukkari, agrologi Johannes Leppänen, käräjätuomari Outi Nokso-Koivisto, hallintopäällikkö Sami Ojala, toimittaja Marjaana Perttula, seurakuntaneuvos Risto Rasimus, hallintoylilääkäri Åsa A. Merkittävin herätysliike täysistunnon jä- senten taustalla on herännäisyys. 2 0 1 4 LYHYET Oulussa hiippakunnan lähetysjuhlat Oulun hiippakunnan lähetysjuhlat järjestetään tulevana viikonloppuna Haapavedellä. Lisäksi hän on Kirkkopalvelut ry:n ja Seurakuntaopiston säätiön hallituksissa sekä Valkealan opiston johtokunnan puheenjohtaja. 4 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 4 . Täysistunnon puheenjohtajana on aina arkkipiispa. Myös Rasimus mainitsee nuoruuden toimintaympäristöksi Kansanlähetyksen. Enemmän tai vähemmän Siionin virsien veisaajiksi tunnustautuvat Alaja, Nivala, Ojala, Rasimus, Seppälä ja Väisänen. Koukkari kuuluu SRK:n johtokuntaan, Leppänen toimii Kannonkosken rauhanyhdistyksen johtokunnassa. Juhlille odotetaan noin 1 000 vierasta, joita saapuu eri puolilta Suomea sekä ulkomailta, muun muassa Ranskasta ja Jordaniasta. Perttula toimii Satakunnan Kansanlähetyksen piirihallituksen varapuheenjohtajana. Westerlund kertoo erityiseksi taustakseen Suomen Lähetysseuran, joka on myös Nivalan taustalla. Ojala ilmoittaa olevansa kokoomuslainen. Askolan hengellinen innoittaja on ollut Taizé-yhteisö. Rasimus on ollut aikaisemmin 10 vuotta kunnanhallituksen puheenjohtajana KD:n mandaatilla, nykyisin poliittisia sidonnaisuuksia ei ole
Kuvan otti Minna Jaakkola. Suomen Raamattuopisto pe- kuva: Matti Pirhonen Junkkaala sanoo, että vieraantuminen kirkosta kertoo samasta ongelmasta. Järjestön päätavoite on yhä sama kuin alussa: opettaa Raamattua ja levittää evankeliumia kotimaassa. Mukaan tulee viisi nykyistä tai entistä piispaa. Ihmiset kertovat kampanjassa oman kuvansa voimin, millä sanoilla heitä on haukuttu ja kuinka he haluavat itseään kutsuttavan. ”Jos saisimme 30 seurakuntavaaliehdokasta, se olisi jo huipputulos.” Helluntailaistyyppinen kristinusko on jo vuosikymmenien ajan ollut maailman nopeimmin leviävä kristinuskon muoto, eikä sen suosioon maailmalla ole yhtä selitystä. 2 0 1 4 Raamattuopisto nuortuu vanhetessaan Raamattuopisto täyttää 75 vuotta tänä vuonna. – Meiltä kaivataan erityisesti Raamatun kokonaisvaltaista opetusta. Toisessa kommentissa pelättiin kirkosta eroamisia ja arveltiin, että Jaffa olisi ollut turvallisempi valinta. Se esitellään parhaillaan käynnissä olevilla Sacrumin kanta-asiakaspäivillä, jotka alkavat 2.9. Suomen Lähetys- 5 seuran Partanen valitsi lahjoituksensa kohteeksi siksi, että haluaa satsata kirkolliseen hyvän tekemiseen, ja pitää lähetystyötä henkilökohtaisesti tärkeänä asiana. Lukiolaisten liitto kehitti asian ympärille nerokkaan #kutsumua-kampanjan Instagramin kuvapalveluun, jonka suo- jelijaksi presidentti Niinistö lähti. TEOLOGIASSA TAPAHTUU Toimittajalta TOIMITTAJALTA Kutsu mua Suomen Raamattuopisto Kauniaisissa käynnistää ensi viikonloppuna modernin evankelioimisen kurssin. Kiertueella saatavan palautteen mukaan näitä myös muokataan tarvittaessa”, sanoo Sacrumin myynti- ja markkinointipäällikkö Susanna Mäntyranta. ”Erityisesti köyhää maailmaa ajatellen helluntailaisuuteen liittyy kokemukseen vetoamisen ohella ”sopiva” moraali- tai parannussaarna. Sakari Sarkimaa sakari. Sitten asia rävähtikin uutisiin heti keskiviikkona. Pulloja kerättiin kesän aikana Kirkkohallituksessa. Junkkaala sanoo, että Raama- tun opetus vetää ihmisiä kursseille ja luennoille seurakuntiin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö noteerasi lukiolaisen kirjoituksen ja toiminnan ja kiitti tätä omalla Facebook-sivullaan. sarkimaa@ kotimaa.fi. 9. Siinä keskitytään hengellisen viestin levittämiseen sekä perinteisen että sosiaalisen median uusien keinojen ja draaman avulla. Yhden rohkean koululaisen kirjoitus avasi tulpan, josta kiusaamista vastustava vyöry etenee. – Hätä näkyy erityisesti sielunhoidossa perheiden ja mielenterveyden ongelmana, hän toteaa. Juhlavuoden tervehdykses- sään Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala toteaa, että ”hengellinen hätä lienee maassamme nyt suurempi kuin koskaan”. rustettiin 75 vuotta sitten Helsingissä. Silti on paljon tehtävää. – Tämä on kirkon ikiaikainen tulkinta. ”Olemme tietoisesti tehneet paljon työtä, että saisimme pienessä 2000 jäsenen seurakunnassammekin mahdollisimman paljon ehdokkaita seurakuntavaaleihin. Kovin valtavia summia Partanen ei pelkää joutuvansa lupauksensa vuoksi pulittamaan. Sivua suosittelivat Sons of Abraham -motoristit, jotka saivat kunniamaininnan lehtemme Tiekirkkoselfie-kisassa. Opiskelijat voivat osallistua koko kurssille tai vain muutamiin, itselleen sopiviin viikonloppukoulutuksiin. Tähän järjestö vastaa tarjoamalla seurakunnille kursseja, joilla käydään koko Raamatun ydinkohdat läpi viikonlopun aikana. Evankeliumin levittämiseen järjestö vastaa muun muassa ensi viikonloppuna alkavalla modernin evankelioimisen linjalla. Koulukiusaamista vastustetaan monin tavoin, muun muassa KiVa Koulu -toimenpideohjelman avulla. Se on mitä suurimmassa määrin hengellisen hädän merkki, vaikka ihmiset eivät itse sitä sellaiseksi tunnistaisikaan, hän muotoilee. Luin Motoristit koulukiusaamista vastaan -ryhmän Facebook-sivua viime viikon tiistaina. Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen nostaa esiin kokemuksellisuuden ja henkilökohtaisuuden. ”Työasut on suunniteltu vastaukseksi seurakuntien toiveeseen, että lastenohjaajillekin olisi joku vaihtoehto, jossa on jotain kirkollista tai kristillistä viestiä mukana. Tänä syksynä Sacrumin kanta-asiakaspäivillä asu esitellään ja tarjotaan lapsityön väelle ja katsotaan onko osattu vastata huutoon. – Ajatus on, että osallistujat voisivat rakentaa omiin seurakuntiinsa vastaavanlaista uutta toimintaa, Timo Junkkaala sanoo. Juuri äsken koulussa on lyöty 9-vuotiasta kasvoihin. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 4 . Lumipalloilmiö oli valmis. Juhlavuoden teema on Käsi Raamatulla, ja siihen liittyviä tapahtumia järjestetään pitkin syksyä eri puolilla maata. Kiusaajat eivät enää saa vetäytyä sen taakse, että ”leikkiähän tämä vain on, näin kavereiden kesken”. Sivulta nousi esiin teksti, jossa 19-vuotias Juho Räty kertoi, kuinka hän puuttui yhtä poikaa kiusanneen neljän yläasteikäisen koulupojan toimintaan bussipysäkillä ja bussissa. Työasu on täysin epävirallinen. Ensimmäisissä Facebookin kommenteissa kuvaa pidettiin hauskana, mutta asianomaista juomaa epäterveellisenä. Tällaisia viestejä tulee Junkkaalan mukaan monelta taholta. Pääjuhlaa vietettiin Hengellisen elämän syventymispäivillä Johanneksen kirkossa Helsingissä viime sunnuntaina. Haluan pitää vaaliasiaa esillä hauskasti ja tämä on osa kampanjaa”, Partanen kertoo Kotimaa24:lle. Coca Cola lanseerasi viime vuonna kampanjan, jossa juomapulloissa on suomalai- sia nimiä – jokaiselle nimikkopullo. Heikoissa yhteiskunnissa se on yksi keino, jolla ihmiset saavat elämäänsä ryhtiä”, Saarinen sanoo. Lahdesta. Se tekee kiusaamisen entistä helpommin näkyväksi ja sen vastustamisen suorastaan sankarilliseksi sen sijaan, että kiusattuja syyllistettäisiin. Toivakan kirkkoherra Panu Partanen ilmoitti yhteisöpalvelu Twitterissä ja Facebookissa, että hän aikoo maksaa jokaisesta oman seurakuntansa seurakuntavaaliehdokkaasta Suomen Lähetysseuralle viisi euroa. Sakari Sarkimaa VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Seurakuntien lastenohjaajille on suunniteltu työasu. Kirkko Suomessa Facebook-sivulla on julkaistu oivaltava valokuva, jossa Coca Cola -pullot symboloivat piispoja
Julkistustilaisuudessa arkkipiispa Kari Mäkinen muistutti, että uskontulkintojen erilaisuus on aina kuulunut kirk- koon. V iime viikolla julkaistiin piispojen kuusi teesiä kirkollisen keskusteluilmapiiriin parantamiseksi ja kirkon sisäisen yhteyden lisäämiseksi. – Viinissä pitää olla särmikkyyttä, mutta särmikkyys ei voi hallita tai viinistä tulee hapanta ja juomakelvotonta. Teesit ovat yleinen kutsu yhteyteen, eivät yksittäisten ristiriitojen käsittelyä. Olli Seppälä Leif Nummela, Uusi tie -lehden päätoimittaja Leif Nummelan mielestä kristittyjen välisen yhteyden etsintä ei saisi milloinkaan loppua. Kotimaa pyysi kommentteja teeseistä myös muutamilta kantaa ottavilta kirkollisilta vaikuttajilta. 9. Siinä tuskin piispojen teesitkään olisivat auttaneet. Piispa Irja Askola sanoi, että piispoilta toivotaan jatkuvasti, että he löisivät nyrkkiä pöytään ja sanoisivat kuinka asiat ovat. Niinpä niistä ei ole Num-. L. Piispojen kannanotossa hän näkee kuitenkin suuren ongelman. Ne ovat osa sitä hengellistä ilmaa, jota hengitämme, Mäkinen sanoi. Tämä ei ole ongelma, sillä yhteys ei tarkoita mielipiteitten samanlaisuutta. Kirkko siirtyy komentokulttuurista keskustelukulttuuriin. 2 0 1 4 Piispojen teesit herättävät kritiikkiä Kutsu yhteyteen -teesien julkaisutilaisuudessa käytiin kiinnostavaa keskustelua siitä, mitä kristittyjen yhteys kirkkomme sisällä tarkoittaa ja mitä ei. Laadukas viini syntyy erilais- ten rypäleiden oikeasta suhteesta. Mutta tavallaan sovinto löytyi lopulta sitä kautta, että molempien virsiä on kirkkomme virsikirjassa. Teesit eivät ota kantaa siihen, mistä kirkossa voi olla eri mieltä ja mistä ei. 6 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 4 . Luoma korosti teesien perussanomaa: koska ihmiset ovat erilaisia, he eivät voi olla kaikesta samaa mieltä. Teesit kertovat, että tämän sijaan piispat kutsuvat porukkaa keskustelemaan ja sietämään erimielisyyttä. Hän viittasi kahteen 1800-luvulla eläneeseen runoilijaan. Piispa Tapio Luoman mukaan tämä on tarkoituskin. Professori Saarinen nosti esiin vertauskuvan viinistä. – Pääsivätkö miehet sovintoon. Runeberg edusti avaraa kristinuskon tulkintaa ja runoilija Lars Stenbäck tiukempaa pietististä tulkintaa. Eivät. J. Piispojen teesejä kommen- toinut professori Risto Saarinen mainitsi teesien ongelmaksi korkean abstraktiotason: niissä ei puhuta konkreettisista erimielisyyden aiheista lainkaan
Kristittyinä olemme yhtä, koska meidät on kasteessa liitetty Kristukseen. – Ne eivät todellakaan pyri ilmaisemaan, miten eri tavalla näistä asioista kirkossa voi ajatella ja opettaa. Kirkossa on aina tarvittu erilaisuuden sallivaa yhteistä keskustelua ja ristiriitojen kestämistä. Ne pyrkivät ilmaisemaan sen raamatullisen minimin, johon kristityn on uskottava, jotta hänellä ylipäätään on oikeus kutsua itseään kristityksi. 9. 4. Kirkon jumalanpalveluselämässä rukous luo yhteyttä ja auttaa pysymään avoimena elämän erilaisuudelle. Näistä ei voi olla kristillisessä kirkossa monia erilaisia näkemyksiä. Tarvitsemme ymmärrystä siitä, miten kohte- Piispojen mielestä kirkon yhteyttä eivät uhkaa erilaiset näkemykset vaan kyvyttömyys tulla niiden kanssa toimeen. – Kun piispat eivät nimeä mitään niistä oikeista ongelmista, joiden takia tämäkin paperi on laadittu, asiakirja ei juuri anna neuvoja ongelmien kohtaamiseen kirkon käytännön elämässä. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 4 . Luterilaisen kirkon omien perusasiakirjojen mukaan jokainen kristitty on sitoutunut Raamattuun, luterilaiseen tunnustukseen sekä kolmeen vanhakirkolliseen uskontunnustukseen. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. 3. Yhteys nousee yhteisestä kokemuksesta, mutta se toteutuu eri tavoin. Yhteyden uhkana eivät ole erimielisyydet vaan kyvyttömyytemme tulla niiden kanssa toimeen Erilaiset näkemykset ovat yhteyden rakentamisen tärkeitä aineksia. Siksi tärkeintä kristityn elämässä ei ole olla oikeassa vaan luottaa Jumalaan, joka on ajatuksiamme ja mielikuviamme suurempi. Erilaisuus, joka ei kunnioita yhteyttä, hajottaa. Jumala on läsnä kaikkialla ja kaikissa kirkoissaan. Yhteys tarjoaa turvallisen tilan erilaisuuden kohtaamiselle. Yhteyttä rakennettaessa tarvitsemme luottamusta. Yhteys vahvistuu tekemällä yhdessä Kirkossa toteutuva yhteys näkyy väistämättä käytännössä ja se heijastuu laajalle. Seurakunnassa tarjoutuu mahdollisuuksia yhteisen vastuun kantamiseen. Seurakunta tarjoaa mahdollisuuden yhteyteen myös silloin, kun kulttuuriset, sosiaaliset ja maantieteelliset erot pyrkivät piirtämään rajalinjoja välillemme. Kristityn identiteettiin kuuluva lähimmäisenrakkaus ylittää kaikki rajat, joita tulemme erilaisuutta korostaessamme rakentaneeksi kansojen ja katsomusten välille. 2. Niitä tarvitaan myös tänään. Se ei perustu mielipiteiden samanlaisuuteen eikä muihinkaan meissä itsessämme oleviin ominaisuuksiin. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Viestiään välittävä kirkko tarvitsee tehtäväänsä kaikki jäsenensä. Se on vaivannäköä edellyttävä, aina ajankohtainen tehtävä. Avoin keskustelu niistä on kirkon voimavara. 17:21 palvelukseen. Emilia Karhu Johanna Korhonen, toimittaja, kirkolliskokousedustaja Johanna Korhosen mukaan piispojen lausuma on kaunista tekstiä etiikasta, mutta siinä ei ole tarttumapintaa. Keskusteleva vuorovaikutus, yhteinen tekeminen ja rukous rakentavat ja ylläpitävät yhteyttä. Niiden kautta opimme tuntemaan toisiamme ja itseämme. Joudumme tunnustamaan oman ahtautemme, joka ei aina antaisi tilaa erilaisuudelle. Hallinnolliset päätökset eivät voi sitä saada aikaan. Meitä yhdistää usko kolmiyhteiseen Jumalaan. 5. Yhteys edellyttää tosiasioiden tunnustamista ja tahtoa dialogiin Kirkossa saa ja voi olla monista asioista erilaisia näkemyksiä. 6. Toiseksi piispojen teesit turhentavat Nummelan mielestä kristityn vapauden seurata Raamatun opetuksiin sidottua omaatuntoaan käytännössä. Arjen valintamme osoittavat, olemmeko me erilaiset saman kirkon jäsenet yhdessä armon ja totuuden asialla. Kirkon yhteys perustuu Jeesuksen tahtoon, toimeksiantoon ja myös yhteisömme tunnusmerkkeihin. Hänestä jokaisen tulisi aset-. Aidosta dialogista puuttuu esityslistojen saneleminen ja lopputuloksen määrittäminen etukäteen. 2 0 1 4 7 Kuusi väitettä kirkon yhteydestä Yhteytemme toisiin ihmisiin nousee siitä, että Jumala on luonut meistä jokaisen. Kristittynä eläminen merkitsee sen kyselemistä, miten Jumala haluaa meidän tässä ajassa ja omalla paikallamme toteuttavan tahtoaan. matti pikkujämsä 1. Tehtävämme kristittyinä on etsiä ja toteuttaa yhteyttä yli valtiollisten, kansallisten ja tunnustuskuntien välisten rajojen, vaikka kirkon menneisyys ja nykyisyys kertovat lukuisista hajaannuksista ja epäonnistumisista. Nummelan mukaan kristillisen kirkon työntekijä tai jäsen ei voi uskoa ja opettaa Jumalasta ja kristillisestä uskosta mitä tahansa. Jos vakaumukset kuitenkin ovat niin kaukana toisistaan, ettei enää puhuta samaan Raamattuun ja tunnustukseen sitoutumisesta, uskonyhteys ja jumalanpalvelusyhteys on käytännössä jo rikkoutunut. Tähän liittyy hänestä teesien ongelma. Joh. Ratkaisuksi Nummela ehdottaa henkilöseurakuntien sallimista. – Teesien taustalla näyttäisi olevan ajatus siitä, että kristittyjen tulisi erilaisista vakaumuksistaan huolimatta kokoontua yhteiseen jumalan- si. Kirkko kulkee kohti yhteyttä lemme toisiamme oikein silloin, kun olemme erimielisiä. Yhteys, joka ei kunnioita erilaisuutta, tukahduttaa. Yhteys sulkee sisäänsä jokaisen seurakuntalaisen Yhteyden rakentamisessa tarvitaan kaikkia kirkon jäseniä. Samalla meidät on toivotettu tervetulleiksi Jumalan ja toistemme lähelle. Häntä ei kukaan voi hallita eikä määritellä vain itselleen tai omalle ryhmälleen kuuluvak- melan mielestä apua suurimpiin suomalaista kirkollista keskustelua myrkyttäviin ongelmiin. Erilaisuutta ei tarvitse pelätä. Kunnioittavassa ja ystävällisessä asenteessamme toisiamme kohtaan ilmaisemme kiitostamme Jumalan luomistyölle. Yhteys liittää meidät maailmanlaajuiseen kristikuntaan Yhteys kirkkojen välillä avaa uusia näkökulmia. Yhteys toteutuu, kun keskitymme Kristukseen
Tuhottujen ne meni. He olivat hiljaa sanmurhamuseosta alkanut sunnuntaijumalanpalvelus kes- ja valehtelivat. Vuonna 1994 pienen kiranteeksi. 8 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 4 . Edes kaiksuuksia oli sadoittain. Ekumeniassa puhutaan kuitenkin sallitusta erimielisyydestä, jolla on rajat. Ruanda ei unohda vusta on vaikea puhua. vuosien ajan. ret johtajat puhin, joissa on hylhuivat sovitteluslymetreittäin luita ta. malanpalveluksia. Luterilaisen kirkon kanta teloituksista. – Kirkon historia kertoo toista. Nyamatan – Ei ole helppoa puhua sovitkirkko on yksi yli kahdestasadasta kansanmurhamuistomer- telusta. Sovittelu tarkoittaa sitä, että jätät kostamatta ja annat kistä. ja pääkalloja. Kirkoissa sekä surraan misen jälkeen. Ihmimenneisyyttään. perheiden jäljelle jääneet jäseRuandan luterilainen kirkko net esiintyivät. 820€/vko, 1140€/2 vkoa P I E TA R I N M AT K AT 16. Siellä ei enää järjestetä juluottamusta. Kirkoista tuli tuona aikana kuolemanloukkuja. J O O G A M AT K AT Lähdöt: 27.8. Jäljelle jääneet tuovat kukkia – Kaiken jälkeen naapurisohaudoille. Juntunen näkee yhteyden avaimena opetuksen Kristuksen kärsivästä rakkaudesta. 890€ UUTTA! Hinnat alk. Kuitenkin vakavat teologiset kysymykset on hänen mielestään tässä lakaistu maton alle. Näissäkin tilanteissa yhteyttä pitää silti koko ajan pyrkiä rakentamaan puolin ja toisin. Koska Jumala on itse rakentanut yhteyden langenneeseen ihmiseen Kristuksessa, on meidänkin pyrittävä vaalimaan keskinäistä yhteyttä kirkossa kaikin tavoin, Juntunen sanoo. rilla on valikoima Tunteista on yhä 20 vuotta vanhoja nut ihmistä, joka aseita. – Erilaisuutta ei pidä pelätä, se on oikein. Kirkon penkeillä lojuu ihmisRutayisire muistuttaa, että etten verisiä vaatteita. 510€/vko, 715€/2vkoa sopii myös aloittelijoille! MONTENEGRO TILAUSMATKAT OY toimisto@tilausmatkat.info Ruandan h SOVINTO Ruandan kansanmurhan suru- ja sovittelutyötä Ruandan kansanmurhassa kuoli yli 800 000 ihmistä, kun propagandan sumentamat hutut tappoivat säälimättä naapureitaan tutseja sekä maltillisia hutuja. - 02.11., 04. että sovitellaan. Nunnat, joiRuandan anglikaanisen kirhin kirkoista suojaa etsineet ihkon juhlaan osallistui satoja ihmiset luottivat, tiesivät tulevismisiä. Korhosen mukaan ne kirkon suojissa toimivat lähetysjärjestöt, jotka torjuvat naispappeuden ja tuomitsevat homosuhteet, edustavat rakenteellista syrjintää. Hän huomauttaa, että kielteisesti muihin ihmisiin suhtautuvien pitäisi pohtia käytöstapojaan, etteivät vakaumuksellaan loukkaisi muita. Niihin ki anglikaanit eivät ole mukaosallistuivat kaikki: kansainväna sovittelussa, Rutayisire tiilinen yhteisö, valtio, järjestöt, vistää. - 19.10., 30.10. 2490€ ETELÄ-KARIBIAN RISTEILY 27.02.-02.03. En ole vielä tavannut kon sisällä kuoli väkivaltaisesti ihmistä, joka olisi voinut antaa 10 000 ihmistä. Kaikkea opetusta ja kristityn elämää on arvioitava aina Jumalan sanan valossa. kirkot ja tavalliset ihmiset. – Meidän eri tavoin ajattelevien täytyy kärsiä ja sietää toisiamme samassa kirkossa silloinkin, kun emme voi hyväksyä toistemme mielipiteitä, Juntunen painottaa. alk. Juntunen toteaa, että jos opin tulkinnoille ei aseteta rajoja, se tarkoittaa, että kaikki käy. osa heistä tapettiin. anteeksi ilman Jumalaa. www.tilausmatkat.info Emilia Karhu Sakari Sarkimaa TILAUSMATKAT OY Venäjän, Karjalan ja Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto K Y L P Y L Ä M AT K AT TALLINNA Viimsi Spa 28.09.-04.10., 19.-25.10. Kansankirkko elää Raamatusta etääntyneen arvomaailman keskellä, jolloin keskusteluilmapiiri on välillä repivä ja luokitteleva. – Miksi ei keskitytä siihen, mikä on evankeliumin oppia ja mikä ei. Yhteyttä ei voida Juntusen mukaan rakentaa hallinnollisilla päätöksillä, mutta niiden kautta voidaan kyllä saada aikaan yhteysongelmia. sillä on paljon tunteita, joita he eivät uskalla sanoa ääneen. Kristillisen kirkon perinteisiä linjauksia ja äänenpainoja suvaitaan Juntusen mukaan heikosti silloin, kun ne ovat ristiriidassa vallitsevan yleisen mielipiteen kanssa. Tapahtuneen Perustajajäsenet tulivat Tankäsittely ei ole kahden vuosisaniasta, jossa he olivat syn-. 280€ K I E R T O M AT K AT KUUBA: HAVANNA/VARADERO 19.01.-02.02. On uskallettava myöntää, että on sellaistakin erilaisuutta, joka ei mahdu kirkon yhteyden sisään. hän kyselee. – Nämä teesit ovat lepsua ja suorastaan pelkurimaista puhetta. 017 26 333 23, (08) 713 370, yhteyteen on Jumalan tahto ja Kristuksen antama käsky. Nyt, 20 vuotta myöhemmin, kirkot ovat aktiivisia sovittelijoita. 465€ MONTENEGRO Igalo Spa terveyskylpylä lähdöt esim. En esiinny Jumalan mielipiteen edustajana enkä väitä, että ymmärrän Raamatun automaattisesti paremmin kuin joku toinen. Salin taniset konfliktit ovat olleet osa kaosassa on sadoittain lasten Ruandan historiaa jo satojen housuja, mekkoja ja puseroita. 2650€ Kesä jatkuu Adrianmerellä.... – Ajassamme puhutaan monenlaisista kristuksista. jen kanssa. Hänestä on oikein painottaa suvaitsevaisuutta ja ykseyttä. Esiintymisasujen väri oli kansanmurhan sym- ei jaa samaa taakkaa pitkään Ruandassa toimineiden kirkkoboli, siniharmaa. Kaikki Ruandassa tietävät, etKirkot viettivät muistojuhlaa tä valtionkirkon asemassa olekesäkuun toiseksi viimeisenä va katolinen kirkko osallistui viikonloppuna. – He joutuvat kohtaamaan työsyrjintää, kuulemaan panettelua ja uskonnollista vihapuhetta, ja heidän uskonsa kyseenalaistetaan. Juntunen toivoo teesien herättävän keskustelua, mutta pelkää ristiriitojen syvenevän inttämiseen ja suuntaviittojen puutteeseen. Korhosen mukaan kirkon eettisiin ongelmiin kuuluu muun muassa naispappien ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien jäsenten ja työntekijöiden syrjintä. Anglikaanisella kirkolla on valtavat sovitteluohjelmat, joihin käytetään miljoonia dollareita, kertoo Antoine Rutayisire, yksi Ruandan anglikaanisen kirkon Pieni katolinen kirkko 35 kijohtajista. – Onko tämä sellaista erilaisuutta ja moniäänisyyttä, jota pitäisi vuodesta toiseen suvaita ja kunnioittaa. Juntusen mielestä olisi ollut tärkeää, että piispojen teeseissä olisi ilmaistu myös toinen kirkon ja kristittyjen välisen yhteyden perusta, Raamattu. Tässä siitä ei puhuta mitään. - 11.10. Hänestä ei voi suvaita ykseyden ehtona esimerkiksi sitä, jos uskon ydinasiat, kuten Jeesuksen jumaluus, sovitusoppi, neitseestä syntyminen tai ylösnousemus voidaan tulkita miten hyvänsä. kymmenenkään jälkeen yksinkertaista. olisi voinut antaa vaikea puhua Jo vuonna 1991 Opas johdattaa anteeksi ilman eri kirkkojen nuohautakammioiJumalaa. Sakari Sarkimaa Sammeli Juntunen, Savonlinnan kirkkoherra Sammeli Juntunen sanoo, et- tä piispojen teesit herättävät hänessä paljon intohimoja. Tilaivät sitä politiikaksi. 26.09., 01.10. On Tänä vuonna Ruandan kanpappeja, jotka eivät uskalla pusanmurhan muistojuhla, Kwihua kansanmurhasta ja väittäbuka, kesti sata päivää. 2 0 1 4 taa itselleen konkreettisia ohjenuoria yhteyden edistämiseksi, esimerkiksi tällaisia: En kyseenalaista toisen kristillistä vakaumusta tai oikeutta kuulua kirkkoon, en arvioi kenenkään sieluntilaa, käytän vain asiallista kieltä ja pysyn tosiasioissa. – Valtio panee paljon aikaa ja rahaa sovittelutyöhön. Monet heistä olivat tutseja. Yksin Nyamatan Kun kansanmurha alkoi, suurin kylässä tapettiin 30 000 tutsia. Hyvää hänestä on se, että on ryhdytty tekemään kirkon sisäistä ekumeniaa. Korhonen kaipaa asiassa vaikenemisen ja välttelyn sijaan parempaa piispallista kaitsentaa, jotta kaikki uskaltaisivat tulla kirkkoon. Alttatavan- on jakanut kahtia. – Olen piispojen kanssa samaa mieltä siitä, että yhteys toteutuu, kun keskitymme Kristukseen. 9. – Jos kirkollisten päätösten perustana ei olekaan luterilainen tunnustus ja Raamatun opetus, siitä seuraa ongelmia. joka viikko KREETALLE Haniaan 05.-12.10. Ykseys tarvitsee myös teologista työskentelyä, mutta se tavoite puuttuu tästä kokonaan. Kirkkojen maiti lähes neljä tuntia. Jos piispatkaan eivät uskalla tarttua teologiseen työskentelyyn, kuka sitten. Rovasti Ari Juntunen, Lähetysyhdistys Rauhan Sanan puheenjohtaja Ari Juntusen mukaan kutsu puh. Sammeli Juntusen mielestä luterilaisuuden mukaan ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. lometrin päässä Ruandan pääRutayisire pahoittelee, että ilkaupungista Kigalista on hiljaimassa on edelleen paljon epänen. Lapset, vauvat mu– Meillä on edelkaan lukien, mursEn ole leen sairas maa, kattiin kuoliaaksi vielä jonka kansamurha takaseinään. - 07.12. kansanmurhaan. Se perustettiin vasta Kirkkojen rooli on merkittäjouluna 1994, runsaat viisi kuuvä Ruandan uudelleen rakentakautta kansanmurhan päättymisessa
Innokkaimmat seurakuntalaiset keräävät rahoitusta kyläkoulujen rakentamiseksi ja kehittämiseksi. Rakennus on vaatimaton. Se on luonnollista, sillä ruandalaiset pitävät naisia tärkeinä yhteiskunnan tulivat Ruandaan, yhteistyökumppaniksi löytyi jo maassa toiminut Luterilainen maailmanliitto. Nyt sillä on 21 seurakuntaa, 23 aktiivista pappia ja yli 5 700 jäsentä. Kirkko aloitti toimintansa ensin itäisessä Ruandassa, lähellä Tansaniaa. Heitä autetaan kuulemaan toisiaan, puhumaan mennees- Sovittelun ja surutyön lisäksi kirkot tekevät Ruandassa paljon muutakin. Olen kiitollinen siitä, piispa Evalister tiivistää. Kun ensimmäiset luterilaiset Anglikaanisen kirkon muistojuhlassa muisteltiin sodassa kuolleita nuoria pappeja. Luterilaista kirkkoa kuitenkin kuunneltiin ja kirkot kutsuttiin sovitteluun.” Evalisterin mukaan sovittelussa on tärkeää tuoda konfliktin eri osapuolet yhteen. Eeva Suhonen. tä sekä tuetaan uuden elämän rakentamisessa. Miten voi sanoa jollekin, joka on menettänyt koko perheensä, että nyt on soviteltava vihollisen kanssa. – Seurakuntalaiset ovat uusia. Kirkkojen perustamia kouluja pidetään hyvinä ja toimivina. Myöhemmin kirkko muutti pääkaupunkiin Kigaliin. – Se on todella vaikeaa. Eduskunnassakin enemmistö on naisia. Viisi kuukautta sitten avuksi saatiin ensimmäinen lähetystyöntekijä Yhdysvalloista. – Tansanian luterilainen kirkko tuki pakolaisia. Ministeriö oli huolissaan kirkkojen imagosta – erityisesti tappoihin osallistuneen katolisen kirkon maineesta. Täällä ei ollut ketään meitä tukemassa. Oman seurakunnan pääkirkkoon Kigalissa mahtuu 200–300 ihmistä. Evalisten painottaa, että sovittelua pitää tehdä myös kirkollisten johtajien välillä. – Pian ensitapaamisen jälkeen meidät kutsuttiin koulutuksiin ja seminaareihin. Minulla ja papeilla on omat pienet puutarhamme, joita viljelemme. Monilla muilla kirkoilla on rahakkaita lahjoittajia. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 4 . tyneet. Jotkut sopivat välinsä nopeasti, toiset eivät. Heidän vanhempansa pakenivat Ruandasta jo 1950–60-lukujen taitteessa. He tulevat usein pienituloisista perheistä. Silti kirkko sinnittelee. Luterilaisen kirkon jumalanpalvelus alkoi muistojuhlapäivänä kuoron laululla ja tanssilla. Ruandan anglikaanisen kirkon muistojuhalssa nähtiin soihtukulkue-esitys, josta vastasivat sodan uhrien omaiset. Seurakunta uskoo kasvuun. – Rakensimme kirkon tyhjästä. Monet muut kirkot saivat apua lähetystyöntekijöiltä, me emme. Piispa Evalister kertoo, ettei hän saa palkkaa. Luterilaisella kirkolla on myös kyläkehitysohjelma, joka jakaa naisille ja nuorille pienlainoja. Kun luterilainen kirkko tuli Ruandaan, sillä oli noin kak- si tuhatta jäsentä ja kuusi pappia. Oma perheeni asuu 130 kilometrin päässä. Hän avustaa maahan tulevia vapaaehtoisia, jotka sijoitetaan maaseudulle. Karjakin kuoli matkalla. Monet kääntyivät luterilaisiksi. kuvat: Eeva Suhonen toimijoina. Kaikki tekevät vapaaehtoistyötä. Kaikki kirkot eivät kuitenkaan vielä pidä naisia niin tärkeinä, kertoo Evalister. Kun muutimme Tansaniasta, jätimme kaiken omaisuutemme. Itä-Ruandassa alkanut sovittelutyö alkoi saada laajempaa merkitystä. Me taistelemme joka päivä jatkuvuuden eteen. Ensimmäisessä jumalanpalveluksessa oli 25 ihmistä. Ruandan pieni luterilainen kirkko rakentaa kouluja. Hän on ensimmäinen kirkossamme. 2 0 1 4 9 aavat paranevat hitaasti tehdään yhä 20 vuotta kansanmurhan jälkeen. Kirkot ovat ottaneet siinä merkittävän roolin. Koska hallituksella ei riitä rahaa kaikkeen, kirkot perustavat kouluja ja yliopistoja. 9. Osa opiskeli papeiksi ja kirkon työntekijöiksi, Ruandan luterilaisen kirkon piispa Mugabo Evalister kertoo. Aina kun vain rahoitusta löytyy, kirkko kouluttaa uutta henkilökuntaa. Me sanomme, että kansanmurha oli politiikkaa. Kuten eivät saa papitkaan. – Muslimit ja kristityt työskentelevät myös yhdessä. Me pyysimme mukaan lisää ihmisiä sovittelusta vastaavan ministeriön kanssa. Myös hallitus on tyytyväinen niiden laatuun. – Meillä on yksi naispappi
10:1–17). Heidän ei ole pakkoa uskoa tietoisesti Jeesukseen tullakseen osalliseksi sovituksesta”, miten tulkitset esimerkiksi Room. Alkukirkko näytti olevan toista mieltä. Mitä, ketä ja miksi juutalaiset odottivat tuhansia vuosia. Minusta tämä vaan on tosi ongelmallinen idea, koska siinä oletetaan, ettei Jumala ota vastaan hänen luokseen tulevia vain siksi, etteivät he ymmärrä pelastushistorian uusinta käännettä oikein. Juutalaistenkin on otettava Jeesus vastaan pelastuakseen. Näin nyt kuitenkin ymmärrän asian. Siitä löytyy myös säkeistö, jossa sanotaan: ”Silitä, älä sivalla! / Lyöt itseäs, jos ivalla / toist` isket halveksivalla: / lyö pökkö pökkijää.” Raija Kauppi Tampere Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Radiohartauden pitäjä tajuaa siis 1) kuulijan tilanteen, sen että emme tunne Jeesusta ainakaan riittävästi, ja 2) sen, että meillä kuulijoilla on – usein tiedostamattamme – sanan nälkä. Siksi puhuja 3) osoittaa Kristukseen, jonka hän tuntee, ja 4) ravitsee kuulijaansa Jumalan sanalla. Ja hartauden pitäjälle hän sanoo kuten Pietarille silloin: Ruoki minun karitsoitani. Ei vähempää.” Pentti Liukkonen Kerimäki. Jokainen Isää lähestyvä kun lähestyy myös Poikaa ja Henkeä, vaikka ei tätä tiedostaisikaan. Meillä ei ole syötävää. He kun lähestyvät uskossa ja rukouksessa Jumalaa, joka ilmoitti itsensä heille ja teki liiton Israelin kansan kanssa. Ei vähempää.” Vikströmin antaman radiohartauden määritelmän jatkoksi sopii apostoli Paavalin julistuksen ydin: ”En halunnut tietää teidän luonanne mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta”, 1. Jukka Norvanto Vastaus: Esitin tosiaan, että juutalaiset pelastuvat ilmankin tietoista uskoa Jeesukseen. 1:16 jakeen: ”Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.” Mielestäni Raamatun tul- kintasi pelastuksesta ei ole kristillinen. Mutta myönnän toki, että nyt olen saattanut erehtyä pahasti. Pari kysymystä Kari Kuulalle ”Kaksi tietä taivaaseen” selityksen (Kotimaa 21.8.) johdosta. Kokous-, kurssi- ja leiritilat. Hanna Kujalankin olisi hyvä lukea kyseinen runo kokonaan. Jos juutalaiset eivät tarvitse Jeesusta pelastajakseen, niin kuin väität: ”Juutalaiset lähestyvät Jumalaa kuten ennenkin, uskolla ja rukouksella. Kari Kuula kirjoittaa Koti- maassa 21.8. Orja välittää isäntänsä tahdon, eikä toimi oman viisautensa nojassa. 9. Palautetta Kari Kuulalle Eivätkö juutalaiset muka tarvitse Jeesusta. kahdesta tiestä taivaaseen ja näyttää uskovan, että Paavali ja jotkut muutkin alkuseurakunnan ihmiset olivat erehtyneet opetuksessaan. 2 0 1 4 MIELIPITEET Runon kirjoittaja on Otto Manninen Tiedoksi Hanna Kujalalle, joka Kotimaan numerossa 21.8. Jatkuvasti ajankohtaisia ovat ne samat ongelmat, jotka silloin askarruttivat rantaa lähestyviä kalastajia: Emme tunne Jeesusta riittävästi sellaisena kuin hän todella on. Perusteena lienee se, että Raamatun rinnalle, usein edelle, nostetaan kirjallisuudesta, musiikista, urheilusta, elokuvista, arjen sattumuksista, tunne-elämyksistä haetut aiheet. Mitätöitkö muun muassa Simeonin ilon temppelissä, kun hän sai Pelastajan käsivarsilleen: ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Ilmoitusvaraukset 5.9. Uuden aamun sarastuksessa Jeesus sanoo: Tulkaa syömään. Ohessa pieni lainaus puheesta, joka rakentui Johanneksen evankeliumin kuvaukseen Ylösnousseen ilmestyessä opetuslapsilleen Gennesaretinjärven rannalla: ”Jatkuvasti, joka aamu, Jeesus seisoo uuden päivän rannalla ja ottaa meidät vastaan saapuessamme sinne yön jälkeen – jotkut virkeinä, jotkut pettyneinä ja alakuloisina kuten kertomuksen kalastajat valvotun yön jälkeen. Siellähän lähes kaikki, joille evankeliumia julistetaan, ovat juutalaisia. Vikströmiä lainaten ”Ei enempää. Kuula ei näytä huomanneen, että jo Jeremia puhuu uudesta liitosta, ja senkin hän näyttää ohittaneen pohdinnoissaan, että todellisuudessa Jumalan juutalaisten kanssa solmiman liiton takuumies oli Vanhan testamentin aikana Jumala itse eli Jeesus Kristus. Olen vielä aloitteleva kristinuskon oppilas. Kun Israelissa joskus kyselen Jeesukseen uskovilta juutalaisilta, tuleeko heidän mukaansa juutalaisille julistaa evankeliumia Jeesuksesta, olen saanut vastauksen: ”Etkö ole koskaan lukenut Uutta testamenttia. Siksi ajattelisin, ettei tietoinen Jeesus-usko voi olla kynnyskysymys. Joku opiskelija pyy- si puheenvuoron ja kysyi arvoisalta opettajalta, että menisikö puhe ihan pieleen, jos ottaisi lähtökohdaksi Raamatun sanan. Radiohartauspuheen valmistajan mieleen kannattaa palauttaa arkkipiispa emeritus John Vikströmin puhe, jonka hän piti 7.3.2012 radion aamuhartauksien 80-vuotisjuhlapäivänä aiheenaan Mitä on radioaamuhartaus. Touko Hakala kappalainen, Tampere Kaksi tietäkö. mennessä. Siksi tekstejäni täytyy lukea kriittisesti. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. kirjoitti moittien edellisen lehden pääkirjoitusta ja kyseenalaisti lehden kulttuurilehtiominaisuuden: Kujalan siteeraama runon säe ei ole Olli Kymäläisen sepittämä vaan vähän isomman tekijän eli Otto Mannisen runosta Rauhanmies vuodelta 1925. Kor. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@ kotimaa.fi 11.9. 2:29–30) Mikä onkaan Vanhan Testamentin punainen lanka. 10 TÄ N Ä ÄN K o t i m a a 4 . Miksi se asia olisi jotenkin muuttunut?” Muutenkaan minua ei oikein vakuuta ajatus siitä, että nykyinen tutkija tuntisi Jumalan tahdon paremmin kuin Jumalan valitsema suurlähettiläs, apostoli Paavali, joka kutsuu itseään Jumalan orjaksi. 2:2. Mieleen tulee teologian ylioppilaiden entisen opettajan neuvo saarnan ja puheen valmistukseen: lähtökohdaksi kannattaa ottaa lainaus kirjallisuudesta, sanomalehdistä tai muusta ajankohtaisesta lähteestä. Samoin saatan syyllistyä muihinkin virhearvioihin. Siksi hurskaimpienkin juutalaisten todella täytyy nöyrtyä Jeesuksen pelastamaksi, sillä maan päällä ei ole yhtäkään, joka elämällään täyttäisi liiton edellyttämän lain vaatimukset. Näissä neljässä kohdassa on radioaamuhartauden varsinainen asia ja olemus – lahjoineen ja vaatimuksineen. Meiltä puuttuu riittävä hen- gellinen ruoka. Ei enempää. Hepr. Tuntuuhan se paksulta asettua alkukirkkoa vastaan. Mikä neuvoksi. Kari Kuula Radiohartauden oikea lähtökohta Olli Seppälä ylistää nykyisiä radiohartauksia menestyksellisiksi (Kotimaa 28.8.). Niinpä ihmiseksi synnyttyään Jumala tuli kansansa keskuuteen ja pyysi myös sen jäseniä luokseen levähtämään, sillä mahtavimmankin lakihurskauteen perustuvan kilvoittelun lopputulos on kuin saastainen vaate Jumalan edessä, toteaa niin Jesaja kuin Paavalikin. Se on harhaoppia. Hän on elänyt jokaisen ihmisen puolesta liiton ehdot täyttävän elämän ja rangaistuskuolemallaan sovittanut hurskaimmankin juutalaisen synnit (ks. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut, valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.” (Luuk
Karttakuva voisi kertoa, missä kirkko on ja mihin saan auton parkkiin. Hänen siten oletetaan ainakin suurin piirtein tuntevan Jumalan sanan keskeisen opetuksen ja edellytetään myös sitoutuvan elämässään ja päätöksenteossaan siihen. Saarnakin voisi olla lähtiessä monistettuna kirkon ovella. Silloin omien ajatusten harhailun tähdenkään ei menettäisi yhtään kultajyvää, mitä saarnapöntöstä kuulijoiden eteen rapisee. 9. Liian paljon tiedottamisessa ollaan siinä ajatuksessa, että kyllähän nämä asiat kaikki seurakuntalaiset muutenkin tietävät. luku, 3§). Uskonpuhdistuksen vuosisadalla Sveitsin uskonpuhdistajat Jean Calvinin johdolla tekivät Genevestä teokraattisesti johdetun kaupungin. Silloin voisimme nähdä enemmän lapsiperheitä kirkoissamme. Kolumnistin tieto, jonka mukaan ”vanhoilla pyhimysveistoksilla lämmitettiin saunanpesiä”, kuuluu satujen maailmaan. Monissa kirkoissa on lapset huomioitu hienosti. Ei sanaakaan kristillisestä vakaumuksesta! Ville Auvinen Kirjoittaja on evankelinen teologian tohtori ja Suomen teologisen instituutin pääsihteeri. Itse asiassa Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa virallisesti vallitseekin teokratia, ainakin kirkon oppia koskevissa kysymyksissä. Juhla pidettiin Turun tuomiokirkossa kesäisenä Heikinmessuna. Oma erikoisuutensa on teokratia, Ehdokaslistoja kokoavien tulisi ottaa kirkko- lain pykälä todesta ja esittää kutsu vain sellaisille, joiden kristillinen vakaumus on tunnettu. Romahdus oli lähempänä kuin juhlijat aavistivat. Suomi jäi luterilaiseksi ja Hemming autuaaksi – ainakin toistaiseksi. Joissain kirkoissa on hyvä jopa tietää, mistä ovesta pääsee sisään. Samoin rehellisyyden nimissä sellaisten henkilöiden, joille kristilliset arvot ja kirkon oppi eivät ole henkilökohtaisesti tärkeitä, ei tulisi asettua ehdolle. Niinpä syksyn vaalit vaikuttavat merkittävästi kirkkomme tulevaisuuteen. Hyvä niin. Hemmingin kanonisointia varten keskiajalla kerättyjä rahoja ei takavarikoinut Kustaa Vaasa, kuten uskontotieteilijä Kirsti Ellilä kolumnissaan (Kotimaa 28.8.) väittää. Keskustelut kahvipöydässä voivat olla koko viikon kohokohta. 2 0 1 4 KOLUMNI Ville Auvinen Autuas Hemming myöhemmin esiin Ruotsin piispojen läsnäollessa ja hänet julistettiin autuaaksi Herran vuonna 1514.” Näin Paulus Juusten lopettaa piispainkronikan Hemmingin elämäkerran. Eikö kirkon pitäisi olla nimenomaan teokraattisesti johdettu organisaatio. Pyhimyksistä on tarjolla myös asiallista informaatiota, esimerkiksi Tuomas Heikkilän ja Liisa Suvikummun teoksessa Pyhimyksiä ja paanukattoja (2009). Ehkä yksi odotetuimmista tiedoista olisi se, onko kirkkokahvia tarjolla. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Ehdokkaan on oltava konfirmoitu ja kristillisestä vakaumuksesta tunnettu kirkon jäsen. Kirkolliskokouksen 108 jäsenestä 64 on seurakuntien luottamushenkilöitten valitsemia. Nettiaikakausi antaisi siihen hienot mahdollisuudet. Kovin monelle seurakunnalliset hallintoelimet taitavat kuitenkin olla vain poliittisen vaikuttamisen paikkoja siinä missä kunnallisetkin. Demokraattinen päätöksenteko ei kovin hyvin sovellu kirkkoon sellaisissa asioissa, joissa Jumala on sanassaan antanut ohjeet. Luther ja luterilaiset eivät teokratiasta innostuneet vaan halusivat pitää maallisen ja hengellisen hallintovallan erillään. Pekka Pesonen Pirkkala, Aikuistyön ohjausryhmän jäsen Demo- vai teokratiaa. Saarnaajan mah- dolliselle kotisivulle voisi olla linkki. Simo Heininen Porvoo Jumalanpalveluksista paremmat tiedot Jumalapalvelusilmoituksia lukiessa ei voi kuin ihmetellä, kuinka työntekijäkeskeisesti ne on luotu. Vatikaanin myllyt jauhavat hitaasti, ja Turun piispa on tuskin pyhimykseksi julistusta odottavien jonon alkupäässä. Kolme vuotta myöhemmin Luther julkaisi teesinsä, ja pian ”sortui paavinvalta koko Suomessa”, kuten Juusten kirjoittaa. P arin kuukauden kuluttua järjestetään seurakuntavaalit, joiden ehdokasasettelu on parhaillaan kiivaana käynnissä. Niihin ei iskenyt reformaatio, vaan katolinen valtionhoitaja Sten Sture, joka 1496 otti Hemmingille tarkoitetut varat ”isänmaan ja katolisen uskon puolustamiseen” eli venäläisiä vastaan käydyn sodan tarpeisiin. Seurakuntien kotisivuja avatessa ei näy heti mitään otsikkoa jumalanpalveluksista. Heidän tärkeä tehtävänsä kokonaiskirkkoa ajatellen on myös kirkolliskokouksen maallikkojäsenten valitseminen seuraavissa kirkolliskokousvaaleissa keväällä 2016. On oireellista, että esimerkiksi kirkon omilla nettisivuilla (www.evl2.fi/sanasto/index.php/ Seurakuntavaalit) seurakuntavaalien vaalikelpoisuudesta todetaan: Vaalikelpoisia seurakunnan luottamustoimiin ovat seurakunnan 18 vuotta täyttäneet konfirmoidut jäsenet. Reformaation jälkeen pyhimysveistoksia siirrettiin kirkoissamme syrjemmälle, mutta niitä ei tuhottu, kuten esimerkiksi Baltian kaupungeissa. Teokratia on valtiomuoto, jossa päätösvalta on Jumalalla, ja päätösvaltaa käyttävät käytännössä uskonnolliset johtajat, kuten esimerkiksi ääri-islamilaisissa valtioissa. Olisi hienoa, jos voisi nähdä myös kuvat palveluksen toimittajista. Tiedotehan voisi kertoa paljon enemmän. Ilmoitukset vaikuttavat enemmän työvuorolistoilta kuin tiedotteilta siitä, mitä jumalanpalveluksessa tapahtuu. Ainakin se on kaikista tiedotteista suppein ja mitättömin. Sanotaanhan kirkkojärjestyksen ensimmäisessä pykälässä: Kirkko pitää korkeimpana ohjeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioitava Jumalan pyhän sanan mukaan. Kiistaa tosin syntyy aika ajoin siitä, mitkä asiat kuuluvat kirkon opin piiriin, mitkä eivät. Ehkä teokratialla kuitenkin on paikkansa. matti karppinen MIELIPITEET ”Hänen luunsa kaivettiin 11. Jospa siitäkin olisi kuvamateriaalia tarjolla. Aristokratia (parhaidenvalta), oligarkia (harvainvalta), diktatuuri (yksinvalta) ja muut vastaavat eivät kuulu sivistyneeseen ja tasa-arvoa kannattavaan yhteiskuntaan. Hemmingin autuuttaminen jäi viimeiseksi keskiaikaisen kirkkomme suureksi juhlaksi. Jumalan valta. Vaikuttaa aivan siltä, kuin satunnaista kirkossakävijää ei sinne edes kaivattaisi. Demokratia, kansanvalta, eri muodoissaan on yleisesti vallalla oleva valtiomuoto sivistysvaltioissa ja päätöksenteon malli niissä toimivissa erilaisissa organisaatioissa. Jotta kirkollinen teokratia voisi oikein toteu- tua kirkollisen demokratian kautta, on kirkkolaissa säädetty seurakuntavaalien vaalikelpoisuudesta siten, että ehdokkaan on oltava konfirmoitu ja kristillisestä vakaumuksesta tunnettu kirkon jäsen (KL 7. Autuaaksi julistaminen on pyhimykseksi julistamisen esiaste, ja sitä seuraa ennemmin tai myöhemmin lopullinen pyhimykseksi julistaminen eli kanonisaatio. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 4 . Seurakunnat saavat seuraaviksi neljäksi vuodeksi demokraattisesti valitut luottamushenkilöt tekemään demokraattisia päätöksiä
2 0 1 4 Kivikirkkojen kertomukset kiehtovat Kotimaan lukijamatka Saarenmaalle elokuun lopulla 2014. 12 M AT K AL L A K o t i m a a 4 . 9. Äärimmäisenä vasemmalla Kuressaaren kirkkoherra Anti Toplaan, äärimmäisenä oikealla matkanjohtaja, Kotimaan artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen.. Matkalaisia kokoontuneina 1200-luvulla rakennetun Kaarman kirkon ovelle
Kotimaan artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen lukee pyhiinvaeltajan siunauksen linja-autossa Tallinnan ulkopuolella. 13 Anti Toplaan kertoo kuulijakunnalleen Karjan kirkon mielenkiintoisista vaiheista ja seurakunnan nykyisestä elämästä. Kaikissa keskiaikaisissa kirkoissa on tällaisia aukkoja, mutta täällä ne on koristeltu ja koristelut ovat säilyneet. ähtiessämme sinun pyhille paikoillesi pyydämme nöyrästi sinun siunaustasi ja suojelustasi. Linnoituksesta on jäljellä enää pieni mäki, mutta kirkko seisoo yhä paikallaan. Myös Kaarman kirkon seinästä voi tarkkaan katsomalla erottaa ristin muotoisen kiven. Useissa kirkoissa vanhoja hautakiviä on käytetty rakennusmateriaalina korjauksia tehtäessä. Anti Toplaanin mukaan Virossa elää yhä vahvasti neuvostoaikainen käsitys siitä, että kristinusko on virolaisuudelle vierasta ja tuotu maahan miekalla ja tulella. Korjaustyöt on aloitettu. – Kaarman kirkko on siitä erityinen, että se on valtavan iso. Suurelle koolle ei ole selvää selitystä, mutta kirkolla ja linnoituksella on jokin yhteys. Kirkon etuosassa vastakkain sijaitsevat veistokset kertovat kirkon suojeluspyhimyksen Katariinan sekä alkuperäiseksi joulupukiksikin mainitun Nikolauksen tarinat. Saarenmaalla on erikoinen historia. teksti: Noora Wikman Kuvat: jussi rytkönen ja Noora wikman L Suora tie halkoo tasaisia saarenmaalaisia maisemia Kaarman ja Karjan välillä. Kaarman kirkko, kuten muutkin Saarenmaan kirkot, rakennettiin alun perin ilman torneja mahdollisesti siksi, ettei kirkkojen sopinut vihollisten takia näkyä kauas. Kaarman kirkossa säilyneet pyhimysalttarit jäivät mieleen. Toplaanin mukaan Kaarman ja Karjan kirkot ovat ainoat Saarenmaan kirkoista, joissa alkuperäisiä koristuksia on säilynyt. Kaarmassa on kuitenkin pidetty tärkeänä, että linnoituksen lähellä on kirkko. Kaarman kirkolta ajamme puolisen tuntia Aamun ensimmäinen tutustumiskohde, Kaarman kirkko kolmentoista kilometrin päässä Kuressaaresta on yksi Saarenmaan vanhimpia. Saarenmaa pysyi nykyisen Viron alueesta pisimpään itsenäisenä ristiretkeläisten paineessa. – Kokonaisuus täydentyy hyvin tällä matkalla. Anti Toplaanin mukaan ne ovat Saarenmaan vanhimpia kiviristejä. Pienet veistokset koristavat kirkon seiniä. Esikristillisellä ajalla se oli hyvin voimakas pakanallinen maakunta. Saarenmaan itäpäässä sijaitseva Pöiden kirkko on huonossa kunnossa, koska sitä käytettiin neuvostoaikana varastona ja tallina. Espoolainen Lauri Lepistö kertoo kiertäneensä tutustumassa kirkkoihin eri puolilla Suomea, esimerkiksi Ahvenanmaalla, ja Euroopassa. Vai onko se muistutus, ettei saa puhua turhia tai viittaako kiroiluun, Anti Toplaan pohtii ja saa naisvoittoisen ryhmän naureskelemaan. Esittelyn päätteeksi kokeilemme vanhan kirkon akustiikkaa ja veisaamme kirkon kuorissa virolaisen virren 482 Elämä on meri. Karjan kirkossa on kiviveistosten lisäksi kattomaalauksia. Saarenmaan muinaiset kuninkaat ymmärsivät, että kristinuskon vaikutukset ovat luonnollista kehitystä, ja tekivät yhteistyötä, Anti Toplaan kertoo. – Naiset istuivat tällä puolella kirkkoa, tarkoittaako se sitten sitä että naiset ovat puheliaita. Pietarille ja Paavalille pyhitetty kirkko rakennettiin todennäköisesti vuoden 1261 paikkeilla linnoituksen läheisyyteen. Nyt hän on kuitenkin astunut matkanjohtajan rooliin. – Aukko on tarkoitettu päästämään vesi pois kirkon seinistä. Korkealla katonrajassa on myös kivestä muotoillut kasvot, joiden suuna on reikä. Taaempana kirkonpenkkien kohdalla oleva patsas esittää kahta naista, joista toisella on sormi suun edessä ja toinen kuiskuttaa tämän korvaan piru harteillaan. Oppaana matkalla on Kuressaaren kirkkoherra Anti Toplaan. Ryhmää kiinnostaa kirkon seurakuntaelämä, toimitukset ja urkujen toimivuus.. Reilut parikymmentä matkalaista on lähtenyt perjantaiaamuna Helsingistä laivalla kohti Saarenmaata. 2 0 1 4 Viime viikonloppuna järjestetyllä lukijamatkalla tutustuttiin Saarenmaan keskiaikaisiin kivikirkkoihin ja niiden kiehtovaan historiaan. Kirkon pihalla seisoo muutama sammaloitunut hautaristi, ja iso kasa kirkon ympäristöstä kerättyjä hautakiviä ja -ristejä on koottu pienen katoksen alle. saaren pohjoisosaa kohti Karjan kirkolle, jota Anti Toplaan kuvailee Saarenmaan kauneimmaksi kirkoksi. – Näin vanhaa vironkielistä tekstiä ei ole säilynyt muualla, Anti Toplaan kertoo. Muutaman vuosikymmenen takaiset lasimaalaukset tuovat hämärään kirkkosaliin vaaleanpunaista hämyä. Kirkon ovenpielessä on kivilaatta, johon kaiverrettu teksti kertoo tornin alimmaisen osan valmistumisesta vuonna 1407. Kirkkoja ovat koetelleet niin pakanaheimojen kapinat kuin puna-armeijakin. Kaikilla kirkkojen koristeilla on oma merkityksensä, Anti Toplaan kertoo. Niitä ei monessa paikassa ole säilynyt, Lepistö kertoo. Lähetä pyhät enkelisi varjelemaan meitä matkallamme ja saattamaan turvallisesti perille. 1200-luvun lopussa rakennettu Karjan kirkko on tunnettu hyvin säilyneistä kiviveistoskokoelmista. 9. Matka tukikohtana toimivaan Kuressaaren kaupunkiin kestää pysähdyksineen koko päivän, joten kirkkoihin päästään tutustumaan vasta lauantaina. Pienikokoinen kirkko on tosiaan kaunis ja kotoisan oloinen. Olemme Kotimaan lukijamatkalla, jonka aikana on tarkoitus tutustua Saarenmaan keskiaikaisiin kirkkoihin. Monia kirkkoja on kunnostettu ja pienet seurakunnat toimivat aktiivisesti. Kaarman kirkon torni onkin rakennettu ensimmäisenä Saarenmaalla, mutta vasta 1400-luvun alussa. Linja-auton suuntana on Saarenmaa. M AT KAL L A K o t i m a a 4 . Alueen viikingit tekivät ryöstöretkiä muun muassa Ruotsin rannikolle. Lepistön edellinen kirkkokierros suuntautui Gotlantiin
Pöiden seurakunnasta katosi Toplaanin mukaan 70 prosenttia jäsenistä. Kyllähän seurakunta tekee parhaansa kirkon hyväksi, mutta se on pieni ja rahaa tarvitaan. Kirkon sisälle siirtyessämme Anti Toplaan nimittää niitä keskiaikaisiksi valvontakameroiksi. Linnoitus ja ensimmäinen kirkkorakennus kuitenkin tuhoutuivat saarenmaalaisten kapinassa. Useissa Viron seurakunnissa on vain muutama palkattu työntekijä. Kirkon kuoriosa on kunnostettu ja siellä järjestetään jumalanpalveluksia kesäisin sekä jouluna ja muina kirkkopyhinä. Anti Toplaanin mukaan kyse ei ole rapistumisesta, vaan puna-armeijan sotilaat ovat rikkoneet patsaiden kasvot. He eivät enää muista, millaiset isovanhempien kristilliset kasvot olivat, Anti Toplaan sanoo. – Ateistinen valta halusi poistaa ihmisten päästä ja sydämestä sen, mikä kuului menneisyyteen eikä ollut heidän suosiossaan. Pöiden kirkko ja Toplaanin vertaus kristillisen identiteetin unohtumisesta saavat matkalaiset mietteliäiksi. Kourallinen ihmisiä häärii pihapiiriä siistimässä ja keskellä märkää ruohikkoa palaa puista leikattuja oksia. Olemme siirtyneet Pöidestä takaisin keskemmälle saarta Valjalan kirkkoon, joka on Viron vanhin kivikirkko. Myös Pöiden kirkon kunto mietityttää. Neuvostoaikana rakennusta käytettiin heinävarastona ja hevostallina. Esimerkiksi 1800-luvulla monet talonpojat kääntyivät ortodokseiksi parempien etuuksien toivossa. Olisi hyvä, jos he saisivat edes monisteita tänne, joista saisi kuvan kirkkojen historiasta. – Pappilassa asui sotilaita ja vaikka ympäristössä on paljon puita, he polttivat kirkon Neuvostoaikana rakennusta käytettiin viljavarastona ja hevostallina. – Urut toimivat, ja niitä soitetaan aina kun kanttori on paikalla. Toplaanin mukaan joitakin vuosia sitten kirkon vieressä sijaitsevaan pappilaan muutti asumaan seurakunnan nuori diakoni, joka on saanut 1990-luvulla perustettuun seurakuntaan eloa. Kirkko on nähnyt vaikeita aikoja myös myöhemmin. Saarnatuolin, urut, alttarin, kaiken. Lähellä Muhun saarelle johtavaa pengertietä sijaitsevalla Pöiden kirkolla on surullinen historia, ja se on ohjelmaan kuuluvista kirkoista rapistunein. Kirkkoon tuleminen oli rangaistuksen uhalla kielletty, Anti Toplaan kertoo surullisena. Kirkon viereinen leirikeskus on myös suomalaisten seurakuntien käyttämä. Esimerkiksi Karjan kirkossa kanttori on iäkäs itseoppinut vapaaehtoinen. Anti Toplaan kertoo,. Lauri Lepistössä kirkkokierros on herättänyt niin monenlaisia vaikutuksia, että niitä täytyy käydä ajan kanssa läpi. Tilanteeseen sopii hyvin matkanjohtaja Rytkösen ehdottama virsi 164 Oi Kristus kirkon herra, jonka veisaamista tulevat kuuntelemaan myös talkoolaiset. Hävitys näkyy myös kirkon kunnossa: sei- nät ovat rapistuneet, tornissa on iso halkeama ja lattialla on hiekkaa. Ehkä keräyksistä voisi olla apua, hän pohtii. Saarenmaan alueesta kamppailivat 1200-luvun paikkeilla Tanska ja saksalainen kalpaveljeskunta. Tuo halkeamakin on aika hurja. Virolaiset ovat menettäneet kristillisen identiteettinsä, omat kasvonsa. Seurakunnat pyörivät vahvasti vapaaehtoisten voimin. Uusi linnoitus rakennettiin kauemmaksi, ja nykyinen kirkko on 1300-luvun alkupuolelta. Monet tiputtavat kolikoita kirkon keräyslippaaseen. – Arvattavaksi vain jää, millainen tämä on ollut alkujaan. Patsaiden kasvot kuitenkin puuttuvat. Lukijamatkalaiset osallistuivat jumalanpalvelukseen Muhun saaren Liivan Pyhän Katariinan kirkossa. 9. Veljeskunnan ensimmäinen linnoitus sijaitsi Pöiden kirkon alueella. – Tämä oviaukko on Viron kirkoista tunne- tuin, Anti Toplaan kertoo. – On hassua, ettei näissä kirkoissa ole mitään esitteitä, vaikka ne ovat tiekirkkoja. Pysähdys Kaalin kuuluisalla kraatterijärvellä, keskellä bussinkuljettaja Urmas Pals. sisustaa. Kastemalja on pahoin rapistunut, mutta kuitenkin tallella. 14 MAT K AL L A K o t i m a a 4 . Tässä voisivat suomalaisetkin vähän auttaa, Lepistö sanoo. Heidän onnistuikin poistaa menneiden sukupolvien kristillinen identiteetti. 2 0 1 4 Pühan kirkko sijaitsee laajojen peltolakeuksien keskellä. Parempia aikoja on kuitenkin luvassa. Ovenpielessä on molemmin puolin kivestä muovatut kasvot, joiden merkitystä matkalaiset arvailevat. Toplaanin mukaan hautausmaalta on löytynyt mielenkiintoisia hautakiviä, mutta päälle osunut rankkasade estää kirkon ympäristöön tutustumisen. Juoksemme linja-autoon ja jatkamme matkaa Põiden kirkolle. Toplaan näyttää kirkon seinästä kaksi kivihahmoa, joiden arvellaan esittävän kahta varoja kirkon rakentamiseen lahjoittanutta talonpoikaa. Saapuessamme kirkolle siellä on meneillään talkoot. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1227, kun Valjalan linnoitus oli antautunut ristiretkeläisille. Seurakuntaan kuuluu alle sata ihmistä ja reilu kymmenen heistä osallistuu messuun sunnuntaisin, Toplaan sanoo
Silloin nukuttiin teltoissa ja tehtiin ruokaa avotulella, Toplaan kertoo. Lauri Lepistö ja Matti Korpiaho. Kallvikintie 28) Kysy lisää: Timo Nyyssölä, p. Hinta: 130,- / 2 pv, 95,- / 1 pv Koulutuspäivät kuntien, seurakuntien ja järjestöjen työntekijöille sekä sosiaali- ja terveysalan yrittäjille. Kirkkokierroksen jälkeen matkalaiset pa- Muurit ovat paksut ja niissä on paljon salaisuuksia. Tämänpäiväinen ruokamme on kuitenkin valmistettu keittiössä ja syömme sen tunnelmallisessa takan lämmittämässä monitoimitilassa, joka on autotallinakin palvellut. mennessä: www.parisuhdekeskus.fi. Ryhmämme suuntaakin innostuneena, joskin nälkäisenä, jälleen kerran sivuun saaren päätieltä. Tulevista matkoista saa tietoa Kotimaa-lehdestä ja Minna Zilliacukselta: minna.zilliacus@kotimaa.fi tai 040 774 7777. – Rippikoulutoiminta alkoi siten, että Kuressaaren seurakunta järjesti rippikoulun tällä paikalla. 9. Sen omistusasuntoihin tulossa luterilaisia ja ortodokseja. metropoliitta Ambrosius. Pühan kirkko on muihin matkan kohteisiin verrattuna hyvässä kunnossa. Valjalan kirkko. Ripari Saarenmaalla tulee matkoineen halvemmaksi kuin suomalaisessa leirikeskuksessa järjestetty. Matkalaisia olikin jumalanpalveluksessa seurakuntalaisia enemmän. Info- ja keskustelutilaisuus lauantaina 13.9. Parhaiten Pühasta jäi Korpiaholle kuitenkin mieleen alttaritaulu, josta Jeesuksen katse kohtasi kirkkovieraan riippumatta siitä, missä kohtaa kirkkoa oli. Matkalaiset pääsivät tutustumaan myös pappilaan, jossa järjestetään esimerkiksi raamattutunteja. Se on voinut olla ovi muurin sisällä kulkeviin puolustuskäytäviin. Viroa pidetäänkin yhtenä Euroopan uskonnottomimmista maista. Sunnuntaiaamuna kotimatka alkaa Liivan kylässä Muhun saarella, jossa matkalaiset osallistuvat vironkieliseen jumalanpalvelukseen Pyhän Katariinan kirkossa. Kuinka mielen ja kehon tasapaino tai tasapainottomuus vaikuttavat ihmisessä, parisuhteessa ja perheessä. – Sieltä jäi toivorikas tuntu kirkon tulevaisuudesta. Se on keskeistä, kun ajattelee seurakunnan ja ylipäätään kirkon vaiheita. Hinta 20,(sis. Hänen mukaansa paikallisten kirkkojen katsominen olikin paikoin lohdutonta. Senioritaloon Helsinkiin. 0400 510 274, timo.nyyssola@sofia.fi Valtakunnalliset Parisuhdepäivät 18.-19.11.2014 Helsingissä Kuntatalolla Teema: Mieli ja keho parisuhteessa. – Seurakunta vaikutti kuitenkin elämänmyönteiseltä. – Sieltä jäi puhuttelevasti mieleen koko kirkon pitkä historia, ja viimeisen vaikean vaiheen tulokset näkyvät selvästi. M AT KAL L A K o t i m a a 4 . Tervetuloa! www.sofia.fi Kallvikinniementie 35 (ent. Matkamme viimeinen kirkkokohde on saaren kaakkoiskulmalla sijaitseva Pühan kirkko. Taiteilija on oivaltanut Jee- laavat Kuressaareen ja monet vierailevat myös keskiaikaisessa piispanlinnassa, jossa on näyttely paikallishistoriasta. – Muurit ovat paksut ja niissä on paljon salaisuuksia, Anti Toplaan sanoo. Kirkon sisäpuolella ihmettelemmekin saarnatuolia vastapäätä muutaman metrin korkeudella sijaitsevaa ovea. Samanlainen pyhiinvaeltajien huone löytyy myös Kaarman kirkosta. 2 0 1 4 15 suksen sanat ”Minä olen teidän kanssanne”, Korpiaho pohtii. Matkalle osallistunut Matti Korpiaho Hyvinkäältä arvelee Pühassa järjestettävän leiritoiminnan antavan leimansa myös kirkon ja seurakunnan toimintaan. klo 14.00 Kulttuurikeskus Sofiaan Helsinkiin on tulossa senioritalo meren rannalle. Lounaan jälkeen jaksamme tutustua vielä viimeisenä Pühan 1200-luvun jälkipuolella valmistuneeseen kirkkoon reilun kymmenen kilometrin päässä Kuressaaresta. Viron kirkko menetti paljon jäseniä neuvostoaikana, ja itsenäistymisen ajan kulta-aikojen jälkeen jäsenmäärä on jälleen laskenut. Sakastin yläpuolella on pyhiinvaeltajille tarkoitettu lämmitettävä huone. – Aina Jeesus katsoo kohti. coctailbuffet ja ohjelma) Lue lisää ja ilmoittaudu 30.10. Päinvastoin, matkalaiset ovat edelleen kiinnostuneita ja rohkaistuvat jokaisessa kohteessa kyselemään enemmän yksityiskohtia. Anti Toplaanin asiantuntevaan ja innostuneeseen kirkkokierrokseen on hujahtanut jo koko aamupäivä ja opas epäileekin jo, ettei ryhmä enää jaksa kuunnella. Luennoimassa Maaret Kallio, Laura Mannila, Jussi Nissinen, Jutta Saanila ja Anja Snellman. Luterilaiseen kirkkoon kuuluu reilu miljoonasta virolaisesta 157 000. että antautumisen jälkeen kaikki paikalliset, noin kaksi tuhatta ihmistä kastettiin Valjalan kirkon paikalla ja toimitus kesti kaksi vuorokautta. Tässä voisivat Korpiahon mielestä suomalaisetkin auttaa sisarkirkkoaan. Matti Korpiaho arvelee paikallisten pappien työtä haasteelliseksi. Kirkon jaloilleen saaminen on valtava haaste. Heistä 31 000 maksaa vapaaehtoista jäsenmaksua. Infotilaisuudessa puhumassa mm. Kirkko on rakennettu suojaamaan alueen kristittyjä: ikkunat ovat korkealla ja muurit paksuja. Kirkon vanhin osa on sen kuori, kirkkosali lisättiin vasta 1200-luvun puolivälissä ja kuorin pääty 1300-luvulla. Sakasti ja kuori ovat sen vanhimpia osia. Anti Toplaanin mukaan useat suomalaiset seurakunnat järjestävät rippikouluja ja muuta leiritoimintaa tässä leirikeskuksessa. Ennen kirkkoon tutustumista nautimme kuitenkin lounaan Pühan leirikeskuksessa, joka on tuttu monelle suomalaiselle rippikoululaiselle. Kataja Parisuhdekeskus ry 20 vuotta Iltajuhla 18.11.2014 klo 18.30 Hotelli Presidentissä. Pühan kirkon pihapiirissä oli elämän merkkejä, Matti Korpiaho sanoo. Jumalanpalveluksessa oli mukana nuoriakin ja ainakin yksi lapsiperhe, Matti Korpiaho pohtii. Lukijamatkan Saarenmaalle järjesti Kotimaan Matkaklubi. Pühän kirkkoa valokuvataan, vas. Kuressaaren kirkkoherra Anti Toplaan on Saarenmaan kirkkojen asiantuntija
Puolen tunnin päästä tuotos oli Honkaniemen sähköpostissa ja Nokian seurakunnan Facebook -sivulla.. Honkaniemelle on myös kerrottu että seurakunnasta on pikkukaupungissa tullut aamukahvipöytien keskustelunaihe – kerrankin myönteisessä mielessä. Nokia on pienehkö teollisuuspaikkakunta, jonka ilmapiiri on ollut korostetun vasemmistolainen. – Kirkon viestintäväen Facebook -ryhmässä joku ehdotti slogania: ”Vältä jouluruuhkaa, tule kirkkoon jo nyt”. Jostakin oli keksittävä leipäpuu. Viestintäilmiötä rakentamaan ei ole tarvittu trendikästä ulkopuolista mainostoimistoa. hyvällä seurakunnan kohentunutta profiilia. Raamatun hahmot toistuvat suositun piirtäjän töissä räväkässä ja yllättävässä kontekstissa. 9. Maallinen valtamedia luonnehtii Nokiaa Suomen ”cooleimmaksi” seurakunnaksi. Pai- Seurakunnissa on töissä paljon osaavia ihmisiä, mutta taidamme olla liian kilttejä. markkinointikokeilu saanut suosiota. Maassa näkyi kasa tuhkaa. Se oli viikonlopun aikana poltettu poroksi. Kuvassa oli kolme itämaan tietäjää. Kun työnantaja ajautui konkurssiin, nuori mies huomasi olevansa työttömänä. Laitetaan uutta matoa koukkuun! Honkaniemi silmäili työpöydällään olevaa tulitikkuaskia, jonka seurakunta oli aikaisemmin teettänyt. Kaikki on tapahtunut nopeasti ja hieman yllättäen. telee vuolaasti tiimiään, joka ideoi kekseliäitä kampanjoita. Tehtävä ei aluksi vaikuttanut kovin hohdokkaalta. Siinä luki ”Liekkejä on monta, valo on yksi”. – Tunsin olevani hierarkiassa suunnilleen kopiokoneesta seuraava. 2 0 1 4 Nokkela viestinviejä Nokian seurakunnan tiedottaja Marko Honkaniemi voi olla ylpeä työstään. – Sitten kuitenkin pelastaja tuli paikalle. Muutama seurakunnan johtava luottamushenkilö suuttui siitä. Ulkopaikkakuntalaiset kyselevät, miten he voisivat päästä seurakunnan jäseneksi. Mietin usein, että mitä ihmettä minä teen täällä töissä. – Ajattelin että tässä tämä nyt sitten oli. Pelkäämme virheiden tekemistä. Työpaikkailmoituksia selaillessaan mies huomasi, että Nokian seurakunnalla oli avoinna tiedottajan paikka. Nokian seurakunnan viestinviejä kiit- – Pomon luottamus on kuitenkin aina ansaittava, Honkaniemi muistuttaa. Se ei seurakuntaa häiritse. – Nokia-yhtiön myynnin aikaan tulimme ulos ”Microsoftin seurakunta” -teemalla. Uusi yritys tehtiin pari vuotta myöhemmin. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli viestintätoimistossa ja parissa paikallislehdessä. Jouluruuhka-banderollin jälkeen lukuisat viestintäiskut ovat ihastuttaneet nokialaisia verkossa ja seurakuntakeskuksen seinällä. N okian seurakunnan viestinnässä on pantu viime vuosina tuulemaan. Marko Honkaniemi on mielissään siitä, että seurakunnan profiili on viime vuosina noussut kohisten. Esimerkiksi jouluna seurakuntakeskuksen seinälle ilmestyi banderolli ”Laskettu aika 25.12. Alku oli hankala, eikä ensimmäinen räväkkä Aivan kaikki eivät ole kuitenkaan katsoneet Honkaniemi suoritti 2000-luvun alussa Tampereen yliopistossa sekä historian maisterin että tiedotusopin kandidaatin tutkinnot. Kiinteistöpäällikkö pyysi häntä käymään ulkona. Arki oli puuduttavaa rutiinien pyörittämistä. – Työnantaja sopi hyvin arvomaailmaani. Nokkelat viestintäideat, sosiaalisen median hyödyntäminen ja yhteisön aito puhutteleminen ovat tehneet pienestä pirkanmaalaisesta seurakunnasta ison puheenaiheen. Tiedottaja istutettiin pieneen huoneeseen kopiokoneen viereen. Raikkaus ja kekseliäisyys ovat hyviä lähtökohtia. 16 M AT K AL L A K o t i m a a 4 . Seurakuntakeskuksen seinällä ei ollutkaan enää jääkiekon MM-kisoista inspiraationsa saanutta lakanaa ”Taivas varjelee, tulee mitä tulee”. Honkaniemellä ei ollut tarkkaa käsitystä tiedottajan työn sisällöstä. Olemme pystyneet puhuttelemaan tavallisia ihmisiä. Päätimme tehdä taas banderollin, koska meillä oli ulkoseinällä edelleen ripustuskoukut. Ei seinälle kannata enää mitään banderolleja laittaa, kuitenkin ne tuhotaan. Vaatimaton mies on itsekin hieman hämmentynyt seurakuntansa noususta parrasvaloihin. Taloussihteerimme tuli sanomaan, että ei muuta kuin leuka pystyyn. Samaan aikaan perheeseen oli syntymässä ensimmäinen lapsi. – Ei uutta synny jonkin byrokraattisen työryhmän kautta. = Poika tuli”. Laitoimme kuvan tietysti myös sosiaaliseen mediaan. Pitää olla ajassa tiiviisti mukana ja käyttää selkeää suomea, Honkaniemi sanoo. Kannustan seurakuntia uudenlaiseen toimintatapaan. Innovatiiviselle tiedottajalle onkin annettu varsin vapaat kädet toteuttaa ideoitaan. Ennakkoluulottomat mainokset saavat tuhansia klikkauksia verkossa. Eräänä maanantaiaamuna Marko Honkaniemi saapui töihin. Honkaniemi päätti hakea tehtävää. Nokialaiset tuntuvat arvostavan kovasti työtämme. Mikään seurakunta-aktiivi en kuitenkaan ole ollut. Taiteilija Pertti Jarla on tehnyt Nokian seurakunnalle kaksi omaa sarjakuvaa. Aiheet löytyvät elävästä elämästä ja ihmisiä puhuttelevista arjen asioista. Siitä onnistumisten lumipalloefekti lähti liikkeelle. – Entiset koulukaverit saattavat kadulla tavatessamme kehaista kampanjoitamme. – Adventtina 2010 ripustimme seurakuntakeskuksemme seinälle banderollin, jossa luki ”Joulu tulee lahjattomillekin”. kallisen koripalloseuran kotihallissa meillä on ollut mainos ”Pallo hukassa, apua yläkerrasta”. Seurakunnan tiedottaja Marko Honkaniemi on tehnyt työstä merkittävän osan. Tiedottajan tehtävänkuva määriteltiin organisaation sisällä kuitenkin uudelleen. Banderolli piti ottaa heti pois. Tiedottaja soitti saman tien graafikolle ja tilasi aiheesta kuvan. Olen kasvanut kodissa, jossa oli kristilliset perusarvot. Sitä jaettiin valtavasti ja kiitosta sateli. Tiedottaja lysähti kasaan. – Seurakuntamme operatiivinen johto, kirkkoherra Lauri Salminen ja talousjohtaja Heli Pispa ymmärtävät viestinnän merkityksen, Honkaniemi kiittelee. Ammattilaisen arvo alkoi nousta
Honkaniemi pohtii, miksi seurakunta jää tavalliselle tossunkuluttajalle edelleen vieraaksi, vaikka kampanjoita tehdään, näkyvyyteen satsataan ja uudet viestintävälineet ovat käytössä. Kun oikeasti pitäisi tehdä, niin mitään ei tapahdukaan. Tajuan, mistä olen tullut. Tuorein avaus on yhteistyö suositun Fingerpori-sarjakuvan piirtäjän Pertti Jarlan kanssa. Vapaa-ajattelijoiden kampanjoita pyörittää jossakin kellarissa kaksi insinööriä. • Marko Honkaniemi, 35 • Ammatti: Nokian seurakunnan tiedottaja. • Perhe: Johanna-vaimo sekä lapset Eetu, Manu ja Atte. Mies hoitaa perheineen Pinsiön kylän Honkaniemen tilaa jo kahdeksannessa polvessa. Viljelee suvun vanhaa maatilaa. Se saatiinkin nopeasti. Tiedottajan mielestä kirkossa ollaan erityisen hyviä pohtimaan ja puhumaan. – Onhan kirkolla käytössään valtavat voimavarat! Seurakunnissa on töissä paljon osaavia ihmisiä, mutta taidamme olla liian kilttejä. Vesa Keinonen. Hän halusi, että pyytäisimme Jarlaa tekemään siitä Fingerpori-sarjakuvan. Mukavuusalueella pyöriminen harmittaa suuresti Honkaniemeä. Siinä Kristuksella vahvistettu Nokian seurakunta pelaa koripalloa Fingerporin joukkuetta vastaan. Sellaiseen tilanteeseen, jossa emme pysty määrittelemään jonkin käsikirjan avulla toimintaamme. M AT KAL L A K o t i m a a 4 . – Tekee nöyräksi, kun ajattelee tilaa hoitaneita entisiä sukupolvia. Honkaniemi vaihtaa siistin kauluspaidan työhaalareihin. Kirkon hallinnossa ja kiinteistöpuolella sen sijaan on paljonkin keventämisen varaa. – Kirkon isoin pelko on mennä vieraaseen ympäristöön. Erityisesti kesällä päivät voivat venyä todella pitkiksi. – Esimerkiksi meidän kolmilapsinen perheemme käyttää hyvin paljon seurakunnan varhaiskasvatuksen palveluita. Hän otti yhteyttä Jarlan kustannustoimittajaan, joka kysyi taiteilijalta luvan Pelastustie-sarjakuvan käyttöön. Kirkonhan pitäisi pystyä vetelemään julkisuuden naruja aivan niin kuin se haluaa. Resurssien puutetta valitetaan aivan liikaa. Käytämme jatkossa vain palonkestävää materiaalia. Se on itseymmärryksenkin kannalta hyvin tärkeää, Marko Honkaniemi miettii. Me myös viisastuimme tapauksesta. Pelkäämme virheiden tekemistä. 9. Odottamassa on toinen työrupeama omalla maatilalla. – Fingerpori-kuvio lähti liikkeelle siitä, että joku lukija kommentoi Facebook -sivullamme ollutta kuvaa. Hän näkee kirkon tekevän kokonaisuudessaan todella arvokasta työtä. 2 0 1 4 – Kahden päivän päästä pääsimme ripustamaan komean uuden banderollin seinälle. Onnistuneen alun jälkeen Nokian ja Jarlan yhteistyö jatkuu. Entä sitten kirkon tulevaisuus. Tunnustuspalkinto myönnetään vuosittain ansioituneelle nokialaiselle. • Harrastukset: Metsätyöt, lukeminen ja maanpuolustustyö (reservin luutnantti) • Mielikirja: Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia • Elämänohje: ”Aina kannattaa yrittää.” Haastatteluun varattu aika loppuu, ja samalla seurakunnan tiedottajan työaika. Ne ilmestyvät tämän vuoden puolella. Samalla maatyö on oivaa fyysistä ja henkistä vastapainoa konttorityölle. kuva: Rami Marjamäki KUKA. Työtunnit kuluvat kuin varkain hallinnon kehittämiseen ja perustehtävän pohtimiseen. Toivon että niille asioille tehdään jotain. Keväällä 2014 Jarla piirsi Nokian seurakunnalle oman sarjakuvan. Hän pitää ongelmaa enemmänkin työnjohdollisena. Honkaniemi painottaa, ettei halua syyllistää kirkollista viestintää tekeviä kollegoitaan. 17 Marko Honkaniemi valittiin toukokuussa Vuoden Nokinäädäksi. Oman tilan viljely on rankkaa ponnistelua. Koripallo on Nokialla ehdoton suosikkilaji. Kriittisistä kommenteistaan huolimatta Marko Honkaniemi tunnustautuu olevansa optimisti. Idea alkoi muhia Honkaniemen päässä. – Joku kirkkoherra sanoi haastattelussa, että meillä on kirkossa noin 250 viestinnän ammattilaista. Nokian seurakunnan viestintä on palkittu kirkkohallituksen tunnustuspalkinnolla. Pertti Jarla on lupautunut räätälöimään Nokian seurakunnalle vielä kaksi sarjakuvaa. Siellä viljellään heinää hevosille sekä kasvatetaan pitkäkarvaista ylämaankarjaa. Nokian seurakunta kehittelee koko ajan uusia viestintäjippoja
Kirja on täynnä esimerkkejä tällaisista menestystarinoista. Tasan eivät käy onnen lahjat likan elämässä myöhemminkään. Tarkemmat tiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. Ihmisoikeudet uskontojen näkökulmasta. 18 Y H DE S SÄ K o t i m a a 4 . 296 s. Toivoa on. Jaa rouva Obama. Kahden päivän aikana koet hienon kulttuurielämyksen, nautit Tallinnan vanhan kaupungin tunnelmasta ja vietät rentouttavaa aikaa hyvästä ruuasta nauttien. Gladwell esimerkiksi kertoo tyttöjen koripallojoukkueesta, joka kulki voitosta voittoon, koska pelasi kinnat ovat erittäin ristiriitaisia esimerkiksi naisten tasa-arvoisen aseman, uskonnonvapauden ja seksuaalivähemmistöjen kannalta. Aamiainen hotellissa, huoneiden luovutus klo 12.30 opastettu retki vanhaan kaupunkiin, jossa tutustumme St. Tai ainakin joissain kohdissaan. 2 0 1 4 Usko määrittää ihmisoikeuksia Kirja Mikko Heikka on tasapuolisen kriittinen kirjoittaessaan eri ihmisoikeuskäsityksien törmäyksistä. jälkeen käydään keskeyttämisen, läpi ihmisoikeususkonnonvapauden, miehen ja kysymyksiä ekumeenisten järjestöjen, luterilaisuuden, renaisen suhteen, homoseksuaaformoitujen kirkkojen, anglilisuuden sekä politiikan kaltaikaanien, katolisen kirkon, orsiin kysymyksiin. Yksinhuoltajaäitinä likasta löytyy yllättäen äitinsä Eilan selväpäisyyttäkin. Lisäksi hän astuu myös poliittisen korrektiuden tuolle puolelle. klo 17.45 Bistro Buffet laivalla ruokajuomineen klo 18.00 Viking XPRS lähtee kohti Helsinkiä klo 20.30 laiva saapuu Helsinkiin Matkan hinta: 215 e/ hlö/ 2 hh + toimitusmaksu 10 e/ tilaus. Heidi Hammarsten. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi Pieni haastaa ison Raamatun kertomus Daavidista ja Goljatista on puhutteleva ja innostava. Nicholasin ja Dome kirkkoihin. Se on siinä! Espoon emeri- ve yleistajuiseen, eri kirkko- ja tuspiispa Mikko Heikka on uskontokuntien ihmisoikeukkirjoittanut uutuuden nimeltä sia ja muita eettisiä normeja Vapaina ja tasavertaisina. Nuoruutta varjostaa nutriamyssy, nuorta aikuista tiedostavuus. Suom. Lähde kanssamme kaupunkilomalle Tallinnaan kokemaan upea Mustalaisruhtinatar operetti. Jos jotakin toivoisi kirjaan lisää, se olisi vielä useamman uskonnollisen tradition ja monimuotoisuuden käsittely ihmisoikeusnäkökulmasta. Gladwellin kirjan ideana on kertoa, miksi tosielämän daavidit usein pärjäävät tosielämän goljateille. Venäjän ortodoksisen kirkon monella tavalla ongelmallinen suhde Kremlin valtiaisiin ohjaa kirkkoa muusta ortodoksisesta maailmasta poikkeaviin linjanvetoihin. Esimerkiksi katolisen kirkon kohdalla tämä merkitsee katsausta pedofiliaskandaaleihin ja juutalaisuudessa vilkaisua Israelin siirtokuntapolitiikkaan. kin pyhäkoulussa huomaamattomaksi viittaajaksi, etenee pyhäkoulukaveri Mikko jo nuorena teologian tohtoriksi (jolloin taas likka on Servi Systemsissä siistijänä). Matkaohjelma keskiviikko 5.11. Kirjapaja, 242 s. Nyt likan elämä pannaan kerralla pakettiin: hän syntyy, muttei kuole, kasvaa ja kasvattaa yhden lapsen itsekin. Wsoy 2013. krs Matkapoikien lähtöselvityksessä klo 11.30 Viking XPRS lähtee kohti Tallinnaa klo 12-14 Tervetulotilaisuus laivan kokoustiloissa kuohuviinin kera sekä salaattibuffet klo 14.00 Laiva saapuu Tallinnaan. Esimerkiksi Venäjän ortodoksinen kirkko ja islam kokevat länsimaiset oikeuskäsitykset tunkeutumisena reviireilleen. Altavastaajat, sopeutumattomat ja jättejä vastaan taistelemisen taito. 9. Bussi on ryhmää vastassa, majoittuminen Hotelli My Cityyn**** vanhan kaupungin sydämessä klo 16.00 kolmen ruokalajin illallinen ravintola Crussa klo 19.00 Mustalaisruhtinatar operetti Estonia teatterissa Torstai 6.11. Siinä missä likka jää Pyyni- Vaikka uskontokuntien välillä on eroa ihmisoikeuksien tulkinnassa, lähentymistäkin tapahtuu. klo 10.45 Kokoontuminen Katajanokan terminaalissa 1. Mitässenyväliä miten se mihinkään liittyy. Kuljetus satamaan. Esimerkiksi islamin sisällä on eettisiä ääniä, jotka eivät missään tapauksessa hyväksy uskonnon nimissä harjoitettua konformismia ja väkivaltaa, mutta sharia-lain monet tultaktisesti eri tavalla kuin tyttöjen oli tapana pelata. Sen rektiuden tuolle män alkamisen ja puolelle. Eri uskonnollisten traditioiden ihmisoikeusproblematiikkaa esitellessään kirja onnistuu olemaan vertaileva, ja jokaisen uskontokunnan kohdalla suodaan tilaa myös sen erityisongelmille. Matkan hintaan sisältyy: laivamatkat Hel-Tall-Hel • majoitus valitussa huonetyypissä 1 vrk • kuohuviinit ja salaattibuffet laivalla • aamiainen hotellissa • kuljetus satama–hotelli • lippu operettiin • 3 ruokalajin illallinen ravintola Crussa • retki sisäänpääsyineen + iltapäiväkahvit • Bistro-buffet laivalla. Kaikki tutut henkilöhahmot kasvavat. Annmari Salmela Sinikka Nopola: Likka, äite ja rouva Obama. Pirkka on likan elämän mies, jota tiedostavuus vasta rassaakin. 248 e/ hlö/ 1 hh + toimitusmaksu 10 e/ tilaus. Toimittaja-tietokirjailija Malcolm Gladwell tulkitsee kertomusta uudella tavalla, sillä hänestä ei ollut lainkaan tavatonta, että vikkelä David voitti kömpelön Goljatin. Ja vihdoin Rampekin saa puheenvuoron. Kirja on ajanmukainen katsaus siihen, miten kristinuskon Kirjan alussa on lyhyt johdatvaltauomat sekä telu siihen, mijuutalaisuus ja isHeikka tä ihmisoikeudet lam suhtautuvat ovat ja miksi niistä astuu ihmisoikeuksiin, tuli politiikan kesmyös jotka kiertyvät esikeinen käsite toimerkiksi sosiaali- poliittisen korsen maailmansoetiikan, ihmiselädan jälkeen. esittelevään kirjallisuuteen. Olli Seppälä Malcolm Gladwell: Daavid ja Goljat. Likka kasvaa, venyy, muttei pauku Kirjailija Sinikka Nopola on viihdyttänyt hämäläisestä elämänmenosta pitäviä jo vuosia Eilan, Rampen ja likan arjesta kertovilla tarinoilla. Kiinnostavaa on Gladwellin pohdinta niin sanotusta käänteisestä U-käyrästä eli siitä, että jossain pisteessä asiat kääntyvät päälaelleen: tiukemmat rangaistukset eivät vähennäkään rikoksia tai pienemmät luokkakoot eivät paranna oppimistuloksia. Iso ongelma kirjan mukaan on, että ihmisoikeuksista ei olla yksimielisiä. suus tuodaan esille. Likka, äite ja rouva Obama piirtää selkein ja nopein vedoin elämän kuvat kohokohdissaan esiin. Jussi Rytkönen; Mikko Heikka: Vapaina ja tasavertaisina. Suuret ja mahtavat vain näyttävät suurilta ja mahtavilta, mutta heissä on sokeita pisteitä ja vääriä toimintatapoja. Pohjimmiltaan David ja Goljat opettaa varomaan itsestäänselvyyksiä. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana Seija Kosunen. todoksisten kirkkojen, islamin Kirja tulee hyvään saumaan, ja juutalaisuuden näkökulmassillä näinä aikoina on suuri tar- Kotimaan Matkaklubi ta ja käytäntöjä arvioiden. Eri uskonnollisten traditioitten sisäinen moninai- Operettimatka Mustalaisruhtinatar Tallinnaan 5.-6.11. Retken päätteeksi kahvit ja leivokset Cafe Matildassa. Kun pieni haastaa ison, kamppailu harvoin käydään ison valitsemin asein, kuten Raamatusta huomattiin. Heikka onnistuu suppeassa ti- lassa aiheensa käsittelyssä olemaan neutraali ja tasapuolisen kriittinen. 140 s.. WSOY
Määrä on huomattavasti pienempi kuin neuvostovallan loppuvuosina. Kansankirkot voivat kuolla, mutta kirkkojen elämä jatkuu uusin reunaehdoin. Parinkymsa Enckell on valinnut mediataiteimenen minuutin keskustelun taustalLisa Enckell Jyrki Valkama / lija Marita Liulian, joka on pitkillä la on kymmenien tuntien työ. symykseen. Eteläisessä naapurikirkossa on uusimpien tilastojen mu- Taiteilijan arvot radio Kulttuuritoimittaja Lisa Enckell jututtaa suomalaisia nykytaiteilijoita heidän elämänvalinnoistaan. Joka maanantaiksi on Seuraavaksi haastateltavaksi Lisaatava valmiiksi uusi osa. Huomisen haasteissa Viron kirkon hyvin erilaiset kokemukset voivat osaltaan olla myös meidän kirkollemme opiksi. seen uskonnosta, kaikkien kanssa niin ei tapahdu. Hän lähestyy aihetta mieluummin arjen valintojen kautta. kuva: Marita Liulia Näitä kysymyksiä mietitään toki myös Suomen kirkossa, mutta tulevaisuudessa asia on meillekin entistä tärkeämpi. le Helsingin Galleria Brondaan. paljon annan työn viedä aikaani ja kuinka paljon Enkelliä kiinnostaa, millaisia arvoja Liulia annan sitä perheelleni ja ystävilleni. Hänen vaArvoista puhuminen taiteilijoiden kanssa on lokuviaan ja maalauksiaan tulee syyskuussa esilinspiroinut Lisa Enckellin sisäistä keskustelua. Nyt se on vähemmistökirkko, jonka vastuulla silti pitkälti on kansan evankelioiminen uudelleen. Ateistisesta kurimuksesta selvinnyt, nyt kiihkeärytmisessä kulutusyhteiskunnassa elävä Kristuksen ruumis joutuu aineellisesti niukoissa ja kristinuskoa tuntemattoman yhteiskunnan olosuhteissa päivittäin puntaroimaan Raamatun, tunnustuksen, kirkon tradition ja sosiologisen todellisuuden keskellä sitä, mikä on kirkko. – Taiteilijat työskentelevät sekä tunteiden että ajatusten kautta. kaan 157 427 jäsentä. Paljosta voidaan luopua, mutta kirkon varsinainen asia Virossa, Suomessa ja kaikkialla on aina Jeesuksen Kristuksen evankeliumin julistaminen saarnaten, opettaen ja palvellen. haastateltavalle sopivan värin, taiteilijan tuotanLiulialle uskonnot ovat samanarvoisia. Joudun miettimään, kuinka kantaesityksen näyttämöteos Swan Song. Enckell muistuttaa, että jokainen elää jatkuvason eri uskonnoista löytänyt ja mitkä niistä ovat sa arvojen ristiriidassa ja arvot myös muuttuvat osoittautuneet arvokkaiksi ja mitkä ärsyttävät. Saarisen arvoja ovat avoimuus, läpinäkyvyys, erimielisyyden salliminen, isosti unelmoiminen ja yhteisöllisyys. Jäsenmaksunsa maksaa kuitenkin Virossa paljon pienempi joukko – vain runsaat 30 000. – Länsimaissa useimmilla on juutalais-kristilliDanielle Miettinen nen arvopohja. Miksi se on maailmassa ja mikä sen varsinainen asia täällä on. 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Viro opettaa V ietin viikonvaihteen Viron Saarenmaalla alueen hienoihin keskiaikaisiin kirkkoihin tutustuen. ristiriitojen kautta. Hiljattain alkaneessa 10-osaisessa radio-ohjelmassa Arvojen löytöretkellä Enckell jututtaa suomalaisia kulttuuripersoonia. Vaikka puhe arvoista voi johtaa nopeasti puhee– Ihmiset ovat yllättävän eettisiä omissa valinnoissaan, Lisa Enckell uskoo. Hänen toon ja elämään on tutustuttava ennakolta. Kirkko-oppia pitää itsekriittisesti tutkia uudelleen ja uudelleen. Toisaalta virolainen teologia ja seurakuntatyö ovat jälleen kohonneet vuosikymmenien varjoelämän jälkeen vahvasti siivilleen. Jussi Rytkönen Lisa Enckell tekee ohjelmaansa tiukal- la aikataululla. Yle Kuvapalvelu maailmanmatkoillaan tutkinut muun Jotta kysymyksiin saa jokaiselle muassa uskontoja. 9. Teoksen verkko-osassa katsojan eteen varassa hän lähestyy haastateltavaansa. Y HD E SSÄ K o t i m a a 4 . jussi.rytkonen@kotimaa.fi. Moni muukin asia on paremmin. Myös Viron kirkon toimittamien kasteiden ja konfirmaatioiden määrät ovat romahtaneet 90-luvun euforian vuosista. Keskustelut heidän kanssaan auttavat tiedostamaan omia valintoja, Enckell toivoo. Ylen kulttuuritoimittaja Lisa Enckell pitää arvo- puhetta usein turhan ihanteellisena ja ylevänä. Ohjelman ensimmäinen keskustelija, tanssitaiteilija Tero Saarinen ei puhunut uskonnosta, mutta hänen työelämänsä arvot kuulostivat hyvin kristillisiltä. Toipäätöihinsä kuuluu monimediateos Choosing my mittajan on myös punnittava millaisten arvojen religion. 2 0 1 4 Ensi maanantaina Arvojen löytöretkellä -ohjelmassa haastatellaan mediataiteilija Marita Liuliaa, joka on maailmanmatkoillaan tutkinut muun muassa buddhalaisuutta. Lokakuussa saa – Olen työintoinen. avautuu pelikenttä, jonka kautta hän voi tarkas– Pohdin, voisinko itse vastata esittämääni kytella yhdeksän maailmanuskonnon opetuksia. Samalla mietiskelin, minkälaista teologiaa eteläisen veljeskansan luterilainen kirkko tänään luo ja soveltaa. Jos voisin tehdä tämän ohjelman Arvojen löytöretkellä Yle Radio 1:ssä eri puolilla maailmaa, olisi hauska tutkia, kuinka maanantaisin klo 17.20. Medianoita-tittelin saanut Liulia juhlii parhaillaan taiteilijauransa 30-vuotisjuhlaa. Viron luterilaisen kirkon muistoissa elävät suuren kansankirkon asema ja elkeet. Suomen luterilaisen kirkon mittakaavassa se merkitsisi ehkä 750 000 jäsenen kirkkoa. paljon kulttuuri ja uskonto vaikuttavat taiteilijoiden arvoihin. Ennen kaikkea kirkko on nyt vapaa tekemään työtä. Jos en voisi, en kysy
Myös omien, vielä elossa olevien vanhempien ja sisarusten merkitys on korostunut. Salailu ja epätietoisuus tun- tuivat raskaalta. Kirja ei löytynyt täysin sattumalta, olin pohtinut muistikirjan ottamista käyttöön uudestaan. Lopulta hän koki, että pojalla oli oikeus tietää asiasta tullessaan täysi-ikäiseksi. Ilmeisesti olin joskus haaveillut kaunokirjallisista tuotoksista. Tämäkin kirjoitus olisi siä sanontoja jäänyt tekemättä ilman muistikirjaa! ja parin sivun Muistikirja voi toimia yhtä lailla verran erilai- muistin valmentajana kuin laiskistajana. Opiskelijan Olin keränelämä koostuu valtavasta määrästä pieniä menoja ja tehtäviä. Sitten voin kaivaa sen jälleen esiin muutaman vuoden päästä ja todeta saman kuin nytkin. 20 Y H DE S SÄ NOJATUOLI Muistokirja K o t i m a a 4 . Ojala rohkaisee ihmisiä menemään surevien lähelle ja ottamaan vas-. Ymmärsin myös pian, että pahinta, mitä itsemurhasta voi seurata, on toinen itsemurha. Kalenteri autnyt kirjaan taa, mutta siihen ei saa kerättyä yhtä esimerkiksi helposti ajatusaihioita ja mielenkiintoilatinankieli- sia huomioita. 2 0 1 4 -Läheiset ystävät auttavat jaksamaan vaikeina aikoina, Pörri Ojala kertoo. Nuoresta iästäni huolimatta muistikirjalle on todellista tarvetta. Kummina oleminen on tuonut merkitystä ja valoa elämään. Hän uskoi vahvasti, ettei poika seuraisi isänsä jalanjälkiä, koska oli tuominnut tämän teon ankarasti. Kauhean vaaralliselta sekään ei tunnu. Suvussa salattu itsemurha on liiankin omalle kohdalle osunut asia Surunauhan entiselle puheenjohtajalle Pörri Ojalalle. Ojala sai olla jatkuvasti varuillaan peläten isän kuolinsyyn paljastumista lapselleen. Onnekas sattuma kuitenkin toi paljon tyhjiä sivuja sisältävän vihkon eteeni. Pojalle kertominen oli hänen elämänsä vaikein tehtävä. Ehkäpä yritän muistaa siihen kirsia fobioitten joittamani asiat mahdollisimman hyvin määritelmiä. Tuolloin perheen poika oli seitsemänvuotias. Hän on työkyvyttömyyseläkkeellä oleva helsinkiläinen markkinointijohtaja. – Tunsin itseni maailman epäonnistuneimmaksi äidiksi ja ihmiseksi. Tutkimusten mukaan muistia voi ja kannattaa kehittää harjoittelemalla. Se tuntui siinä hetkessä äärettömän arvokkaalta. Kovin montaa sivua sen alusta ei ollut täytetty, mutta se ei merkinnyt paljoa kirjan herättämälle hilpeydelle. Olin kerännyt kirjaan esimerkiksi latinankielisiä sanontoja ja parin sivun verran erilaisia fobioitten määritelmiä. Enää Ojala ei salaisi itsemurhaa, vaan kertoisi tapahtumista avoimesti. 9. Monelle omaisensa menettäneelle on tuttua, etteivät ihmiset ota enää hautajaisten jälkeen yhteyttä. Ehkä saan taas poimittua kirjaan edes muutaman huomion, joista riittää iloa myöhemmin. Ojalankin ystäväpiiri on mennyt uusiksi kummankin menetyksen kohdalla. Vaiettu itsemurha vieraannuttaa suvun jäseniä toisistaan, ja ilmapiiristä tulee outo. Joona Raudaskoski Synkänkin verhon voi avata Sukusalaisuudet Monissa perheissä ja suvuissa on asioita, joista sanattomasta sopimuksesta ei voi puhua. Silloin kirjan tarkoitus on lähinnä auttaa jäsentämään sirpaleista tietoa. Myös hän kuoli itsemurhaan 1999. – Se on edelleen aihe, josta ei voi puhua. Silti läheisimmät ystävät ovat olleet niitä, jotka ovat pitkälle auttaneet jaksamaan. Surutyöprosessi vaikeutuu ja voi viivästyä jopa vuosikymmenillä, Ojala kertoo. Joukossa oli nimittäin myös irrallisia katkelmia, joista voisi periaatteessa edelleen kehittää vaikka novelleita. Vanhat huomiot ovat muuttuneet ilahduttaviksi muistoiksi. Toisin kuitenkin kävi. kuva: Matti Karppinen L öysin muutama viikko sitten pöytälaatikostani mustakantisen lukioaikaisen muistikirjani. ilman kirjasta katsomista. P örri Ojalan mies kuoli oman käden kautta vuonna 1983. Kun poika kuoli lokakuussa, Ojalan ystävät pyysivät häntä kummiksi joulukuussa. Käyttövalmiina, kynäkin sivussa kiinni. Pojan kuoleman jälkeen tilanne oli uusi, hallitsematon ja pelottava. Äiti sai jälleen kursia kokoon identiteettinsä pala palalta uudelleen. Ojalalle paljastui myöhemmin, että suvussa vallitsee epäilys aikaisemmistakin itsemurhista. Voi myös olla, että unohdan parin viikon jälkeen koko muis- tikirjan