Sivu 7 Suvi Lindén 1999–2002 kuva: Lauri Heino / LeHtikuva kaarina Dromberg 2002–2003 kuva: Martti kainuLainen / LeHtikuva tanja Saarela 2003–2007 kuva: arkiStokuva / kotiMaa Stefan Wallin 2007–2011 kuva: kiMMo BranDt / CoMpiC / eDuSkunta päivi räsänen 2011–2015 kuva: Jani Laukkanen Sanni Grahn-Laasonen 2015– kuva: kiMMo BranDt / CoMpiC / eDuSkunta sOta VaILLa LOPPua kotimaan toimittaja vieraili koillisSyyriassa yhä ahtaammalla olevien kristittyjen luona. Hänen edeltäjänsä Päivi Räsäsen kauden arviointi alkoi. sIVut 3 Ja 6–7. 22 4. kesäkuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110. vuosikerta | 0043595–15–22 kIRkkOMINIsteRIsaNasta PItäIsI LuOPua Sanni Grahn-Laasonen aloitti kirkollisista asioista vastaavana ministerinä. sIVut 10–13 HaLLItusOHJeLMa kohtuullisuuden talkoisiin kutsutut piispat muistuttavat, ettei yhteiskuntaa korjata hyväntekeväisyydellä
Mistä virsistä lapset pitivät erityisesti ja miksi. Näille reippaille sovituksille lapset lämpenivät. – Minut on veisattu virsiin sisälle pienestä saakka. 19 Henri Kivioja siirtää Raamatun kertomukset maalauksiin. Myös mitä erilaisimmat sovitukset rikastuttavat ja uudistavat virsiperinnettä. Jopa elämänkatsomustietoa opiskelevat oppilaat olivat vanhempiensa luvalla kannustamassa voittoisaa joukkuetta. TAidEpiiRi s. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 4.6.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen, Noora Wikman Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen, Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Virret sekä svengaavat että rauhoittavat” ViikON hENkilö Virret ovat Anna Laaksolle rakasta perintöä ja elävä osa omaa hengellistä elämää. Lapsuudenkodissani synttärisankari herätettiin aina veisaamalla hänen sänkynsä luona Ystävä sä lapsien. Mitä virret sinulle henkilökohtaisesti merkitsevät. Kyllä lapset innostuvat siitä, mihin heitä innostaa. Muita lasten suosikkivirsiä olivat Aurinkomme ylösnousi, Soi kunniaksi Luojan ja Kuule Isä taivaan. Toisaalta on upeaa, että jotkut ikivanhat virret säilyttävät suosionsa vuosisadasta toiseen. On luonnollista, että jotkut virret putoavat pois käytöstä ja uusia tulee tilalle. 14 Eila Kotkamaan elämä on ollut elokuvaakin ihmeellisempi. Vähitellen lapset syttyivät. ElÄMÄNTARiNA s. 17 Seurakuntalaiset ylös kirkonpenkistä! kiRjA s. – Virret voivat toki muuttaa muotoaan. Toki uskonnollinen kieli on muuttunut ajan myötä ja monet virret ovat jääneet ihmisille vieraiksi. EMiliA kARhU Anna Laakson luotsaama vantaalaislasten joukkue voitti valtakunnallisen nuorten Virsivisan nyt jo toistamiseen. – Aluksi reaktio oli kohteliaan pidättyväinen. Mielestäni esimerkiksi Nuoren seurakunnan veisukirjan lauluja voisi ottaa enemmän virsikirjaan, jolloin yhdessä laulamisen perinne ei katkeaisi, kun nuori aikuistuu. – Tekisi mieli kysyä näiltä ihmisiltä ihan ensiksi, ovatko he edes koskaan vilkaisseet virsikirjaa. 4 Vangit ovat muita suomalaisia uskonnollisempia. Mitä vastaat niille, jotka väittävät, että virret eivät enää kosketa nykyihmistä eivätkä kelpaa tuntojen tulkiksi. hENRy MORgAN s. – Olen käynyt Herättäjäjuhlilla aina. Erityisen svengaavia olivat Tiellä ken vaeltaa ja Jo ennen syntymääni. 20 Toimittaja osallistui hengelliseen ohjaukseen Kirkkopäivillä. Virret kulkevat minulla matkassa rakkaana perintönä ja ne ovat tärkeä osa hengellistä elämääni. Kun kilpailuissa alkoi tulla menestystä, he olivat jo aivan tohkeissaan veisaamisesta. Virsikirjasta kuitenkin löytää edelleen valtavasti hyviä, koskettavia tekstejä ja melodioita, kun rohkaistuu tutustumaan sen sisältöön. Millainen on mielestäsi virsien tulevaisuus. Musiikinja luokanopettaja Anna Laakso Vantaan Mikkolan koulusta, olet luotsannut jo kahtena vuonna oppilaasi valtakunnallisen Virsivisan voittoon. – Virsivisan sivuilla oli hirveän hauskoja, musiikillisesti monipuolisia sovituksia virsistä. 18 Kirkko saa yllättävää tukea uutuuskirjassa. Ne ovat tärkeitä, yleiskristillisiä lauluja, jotka yhdistävät eri tavoin suuntautuneita luterilaisia. Musiikkiluokkalaisten kanssa virsiä oli helppo lähestyä. KUVA: MATTI KARPPINEN VANkilA s. Mahtaakohan nykyään enää syntyä samanlaisia uusia, koko kansakunnan tuntemia virsiä. – Virret ovat monikäyttöisiä. Oppilaille en kuitenkaan tuo esiin omaa uskoani. Miten vantaalaislapset reagoivat, kun kerroit heille, että nyt ryhdytään treenaamaan virsiä. Svengaavat virsisovitukset olivat lasten mieleen. Kun lähestyn seurakenttää ja hidas, säestyksetön Siionin virsien veisuu alkaa kuulua, sieluuni laskeutuu rauha. 22 Taideharrastajat maalasivat Lohjan Pyhän Laurin kirkossa.. Niiden äänimaailma on aivan omanlaisensa. TAidENÄyTTEly s. – Virret elävät ja voivat hyvin. Näitä ovat esimerkiksi Suvivirsi, Enkeli taivaan tai Jumala ompi linnamme. Rikkaan sävelkielen ja ainutlaatuisen sanaston lisäksi ne tarjoavat tietoa esimerkiksi luterilaisuuden historiasta. liikUNTA s. Lähdimme liikkeelle maltillisesti eli opettelimme kerran viikossa uskontotunnilla aina yhden virren. Suvussani virret ja Siionin virret ovat olleet luonnollinen osa elämää ja läsnä kaikissa juhlissa
Sitä, että rahan, oman turvallisuuden tai maineen takia unohdetaan jakaminen ja palveleminen. ”Ihmisen sielu ei voi hyvin”, säesti ystävä, ”kun se tietää millaista kärsimystä koko tämä meidän elämäntapa tarkoittaa metsille ja eläimille.” Heräsi kysymys, mitä tehdä. ¶ Tuumasimme yhdessä, että aletaan kääntää tämän sivilisaatiolaivan kurssia kohti kohtuutta. Kaikki piispat pitävät kohtuullisuutta kuitenkin korostamisen arvoisena asiana. Hallitusohjelman tilannekuva yrittää kuvata suoraan ja selkeästi tämänhetkistä todellisuutta. ¶ Maistelimme kohtuuden ajatusta. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 4.6.2015 TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN Hyvätuloisten verotuksen kiristämisellä olisi ollut tärkeä symbolinen merkitys kansakunnan yhtenäisyyden näkökulmasta. Sanaa kirkko ei ole yleensä mainittu hallitusohjelman julkistamisen yhteydessä. Siksi sitä pitää toteuttaa ensisijaisesti yhteiskunnallisella ja rakenteellisella, eikä yksilöllisellä ja satunnaisella tavalla. Piispat joutuivat osin kiusalliseen asemaan, kun myös heidät kutsuttiin kohtuullisuuden kautta eräänlaisiksi hallitusohjelman takuumiehiksi. Sisäinen kasvu voi olla rajatonta. PAUlIINA KAINUlAINEN kontiolahtelainen pappi ja vapaa tutkija VIIKON HENKIlö Virret ovat Anna Laaksolle rakasta perintöä ja elävä osa omaa hengellistä elämää. Rukoushuone Oulun maaseurakuntaan. -Uusi talo on kaikin puolin mukava ja onnistunut ja esiintyy hyvin edullisesti kauniilla paikalla Vanhan kirkon puistoa vastapäätä. Suurella siveltimellä piirrettynä voittajia ovat myös kaikki työlliset, muita säästöt kohtelevat ankarammin. Kohtuuden kulttuuri – onko se yksi tapa elää Jumalan valtakunnan vaikutuspiirissä. Tilannekuva alkaa virkKohtuullisuutta Sipilän mitalla keellä ”Suomi on näivettymisen kierteessä monista vahvuuksista huolimatta.” Hallitusohjelmaan liitettyä tilannekuvaa on syytä lukea myös siinä mielessä, vastaako se kirkon todellisuutta. Sota-ajasta huolimatta on taas varastossamme polkupyöriä ja osia. Tässä lehdessä myös muut piispat vastaavat Sipilän haasteeseen. Ilmoitus. Muistutin, että kohtuuden kulttuuri ei ole samaa kuin kohtuus kaikessa. Tämän vetoomuksen hän esitti myös kirkon johdolle. Vahvuuksina se pitää muun muassa korkeaa koulutustasoa, tasa-arvoisuutta sekä mahdollisuutta investoida uudistumiseen. Rakkaus on joskus kohtuutonta. Rakennuspuuhiin päätettiin ryhtyä niin pian kuin mahdollista ja ainakin muuraustyöt toimittaa jo tulevan kesän aikana. Hyvätuloisten veronkorotusten sijaan Juha Sipilä vetosi hyväosaisiin kohtuullisuuden löytymisessä. Vikström muistuttaa, että hallituksella oli tarvittavat eväät saada aikaan Sipilän vaatimaa solidaarisuutta hyvätuloisten veronkorotuksilla. Viime maanantaina pitämässään kokouksessa päätti Oulun kirkkovaltuuskunta rakentaa rukoushuoneen Tuiranmäelle ja ottaa sitä vastaan 35 000 mk:n suuruisen lainan. Niitä ei kuitenkaan tehty. Tilannekuva nostaa heikkouksien yhteydessä esille muutosvastarinnan, vastakkainasettelun, apatian, uudistumiskyvyttömyyden ja luottamuksen horjumisen poliittiseen päätöksentekoon. Maku oli jotenkin kotoinen, ruisleivän sukuinen. Porvoon piispa Björn Vikström suhtautuu siihen kriittisimmin. Jeesus vastusti usein ja väkevästi mammonan houkuttelevaa valtaa. Vaikeaa kristityn olisikin asettua sitä vastaan. Kuten puoluepoliittiseen demokratiaan kuuluu, oppositio on esittänyt kritiikkiä, omat ovat kehuneet. Tätä on vaikea ymmärtää. Konekauppa Osakeyhtiö Aatra Sielun kasvu ”Kohtuutonta aikaa, kun viedään kannotkin metsistä”, puuskahdin. Hyvätuloiset ovat voittajia, sillä heidän veroastettaan ei nostettu. Viime tiistaina muutettiin kaupungin neljän seurakunnan eli pohjoisen ja eteläisen suomalaisen ja vastaavien ruotsalaisten seurakuntain pastorinkansliat sekä kirkkokonttori uuteen komeaan ja tarkoitusta varten rakennettuun taloon seurakunnan tontilla Bulevardinja Annankadun kulmassa. Arkkipiispa ilmoitti Ylen haastattelussa olevansa valmis veroprosenttinsa korottamiseen palkanalennuksen sijaan. Tilannekuva muistuttaa aiheellisesti siitä, että kaikista uhkista ja puutteista huolimatta Suomi on yksi maailman parhaista maista elää ja asua. Tämä asemoituminen ei kuitenkaan poista sitä, että yhteiskunnallinen hyvä uhkaa jakautua entistä epätasaisemmin yksilöiden kohdalla. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS jukka f ordell 4.6.1915 Helsingin seurakuntain uusi talo on valmistunut. Euromäärissä suurimpia häviäjiä ovat koulutus ja kehitysyhteistyö. Vaikka Suomen korotukset eivät olisi ratkaisseet vaikeaa taloustilannetta, niin niillä olisi ollut tärkeä symbolinen merkitys kansakunnan yhtenäisyyden näkökulmasta. Pistämällä kapuloita mammonan rattaisiin. Kohtuus on vapautta kulutusriippuvuudesta. Suomessa on vielä korjattavaa.. U usi hallitusohjelma on ollut viikon ajan arvioitavissa. Kohtuuden kulttuuri merkitsee tasaamista, köyhyyden lievittämistä. Vikströmin mukaan hallitus vetoaa nyt ”individualistisen uusliberalismin hengessä yksilöiden moraaliseen vastuuseen.” Tampereen piispa Matti Repo muistuttaa siitä, ettei köyhyyden poistaminen ole hyväntekeväisyyttä, vaan oikeudenmukaisuutta ja yhteisen hyvän jakamista
Selvitystä varten lähetettiin kysely 600 miesvangille ja 200 naisvangille, joista yli puolet vastasi. – Vangit arvostavat aitoa, vaatimatonta mutta vahvaa uskoa, joka näkyy toivona ja elämää rakentavana voimana. – Vankilan työntekijänä vankilapappi kuvastaa yhteiskunnan ja uskonnon keskinäistä kunnioitusta ja vuorovaikutusta. Nepalissa on sattunut yli 250 jälkijäristystä. DaNiELLE MiETTiNEN Vankilapastori Tuomo Kinnunen tekee Hämeenlinnan vankilan monitoimitilasta kirkon ripustamalla seinälle ristin. Myös heistä suuri osa osallistuu hengellisiin tilaisuuksiin ja sielunhoitoon. Koulurakennusten pystyttäminen ja opetusmateriaalin jako ovat yhä kesken. Selvityksen taustalla on Rikosseuraamuslaitoksen vuonna 2012 tekemä esitys vankilapappien virkojen siirtämisestä valtiolta kirkolle. Vangit ovat muita suomalaisia uskonnollisempia RaPoRTTi Myös uskonnottomat vangit arvostavat vankiloiden hengellistä toimintaa. Hän on edelleen kateissa, ja Espanjan poliisi tutkii tapausta. KuVa: PHiliPPe Gueissaz Santiago de Compostelan reitillä katoamistapaus The Guardian kertoo, että huhtikuun alussa ranskalaisella pyhiinvaeltajien käyttämällä tiellä, Camino Francésilla, kulkenut yhdysvaltalainen Denise Thiem katosi jäljettömiin. kerran. Kilpailun voittaja sekä yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan Helsingin kirjamessujen yhteydessä järjestettävässä yleisötilaisuudessa 25.10. – Jos Rikosseuraamuslaitos kuuntelee omia arvojaan, se huolehtii siitä, että raportissa ilmeneviin vankien hengellisiin tarpeisiin vastataan, Tuomo Kinnunen summaa. Vuoriston vaikeat maantieteelliset olosuhteet ovat hidastaneet hätäavun perille menoa. Vuoden kristillinen kirja valitaan tänä vuonna 22. Sitä moni vanki toivoo itselleen ja varsinkin lapsilleen, Puumala toteaa. Tärkein syy vankien osallistumiselle hengelliseen toimintaan on sen omaa persoonaa koskettava merkitys. Oikeusministeriössä katsottiin, että ennen kuin ministeriö voisi ottaa kantaa esitykseen, olisi tehtävä perusteellinen selvitys uskonnonharjoituksen määrästä ja merkityksestä vankiloissa, kertoo raportin vastaava tutkija, Kirkkohallituksen asiantuntija Sami Puumala. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 4.6.2015 LYHYET Vankilapastori Tuomo Kinnunen tekee Hämeenlinnan vankilan monitoimitilasta kirkon ripustamalla seinälle ristin. Uskonnonharjoittaminen vankilassa -julkaisun mukaan kaksi kolmesta vangista käy tuomionsa aikana jumalanpalveluksessa tai hartaustilaisuudessa ja puolet vangeista käy henkilökohtaisia keskusteluja vankilapapin tai -diakonin kanssa. Lisäksi useat reitillä vaeltaneet pyhiinvaeltajat ovat kertoneet sopimattomista lähestymisyrityksistä ja häirinnästä samalla seudulla. Toisiksi tärkeintä on uusien näkökulmien löytäminen. Päivi Räsänen ei asetu ehdolle puheenjohtajavaalissa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Päivi Räsänen ei asetu ehdolle puolueen puheenjohtajaksi. Hämeenlinnan vankilan pastori Tuomo Kinnunen toivoo, että raporttia luettaisiin oikeusministeriössä ja vankiloiden johdossa tarkkaan. Tärkeimpiä syitä osallistua vankilan hengelliseen toimintaan ovat sen persoonaa koskettava merkitys, uusien näkökulmien löytäminen ja vaihtelunhalu. Hän toivoo, että seuraaja löytyy puolueen eduskuntaryhmästä. Nepalin koulut aukesivat, työ pahasti kesken Nepalissa koulut avasivat ovensa ensi kertaa maanjäristyksen jälkeen viime sunnuntaina. Tulosten mukaan vankien osallistuminen hengellisiin tilaisuuksiin ja ryhmiin on moninkertaista muihin suomalaisiin verrattuna. Räsänen kertoo olevansa kiitollinen kuluneesta vuosikymmenestä puolueen johdossa. Vankien selvä enemmistö pitää vankilan hengellistä toimintaa ja sielunhoitoa hyvin tarpeellisena. Viime viikolla lähellä pyhiinvaeltajien lepopaikkaa lenkkeillyt nainen yritettiin siepata. Yli kymmenen vuoden vankilapapin työkokemuksella Kinnunen uskaltaa väittää, että vankilan hengellinen työ on Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteiden näkökulmasta erittäin vaikuttavaa. Jutta Urpilainen valitsee vuoden kristillisen kirjan Vuoden kristillisen kirjan 2015 valitsee kansaedustaja, SDP:n entinen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Jutta urpilainen. Rikosseuraamuslaitoksen arvojen mukaan vankeusrangaistus on pantava täytäntöön niin, että se tukee tuomitun yksilöllistä kasvua ja pyrkimystä rikoksettomaan elämään. Naisvangit ovat raportin mukaan miesvankeja uskonnollisempia ja osallistuvat hengellisiin tilaisuuksiin noin puolitoista kertaa miesvankeja useammin. Kirkon Ulkomaanapu tiedottaa pystyttävänsä 233 väliaikaista koulutilaa Kathmanduun, Bhaktapuriin ja Lalitpuriin. Vaihtelunhalu tulee vasta näiden jälkeen. – Jos muut suomalaiset toimisivat kuten vangit, kirkoista loppuisi tila ja papeilla olisi jatkuva jono sielunhoitoon, Puumala sanoo. Ehdolla olevat kirjat julkistetaan lokakuun alussa Turun kirjamessuilla. Kristillisdemokraattien seuraava puoluekokous järjestetään Savonlinnassa elokuun lopussa. KuVa: PHiliPPe Gueissaz. Tutkimushaastatteluja tehtiin lisäksi 37. Tätä mieltä on myös enemmistö niistä vangeista, jotka ilmoittavat olevansa ei-uskonnollisia. Hän pitää tärkeänä, että vankilapapit olisivat tulevaisuudessakin Rikosseuraamuslaitoksen työntekijöitä. Kinnusen mielestä vaatimus poistaa vankilapapit vankiloista on ajan hengen mukaista aggressiivista etäisyyden ottamista uskontoon. Huomenna julkaistavan kirkkohallituksen ja Rikosseuraamuslaitoksen raportin mukaan uskonto on vangeille erittäin tärkeää
Oulun Haukiputaan seurakunnan kanttori Hannu Niemelä kertoo, että kesäaikaan suosituin häävirsi on Suvivirsi. Kuortaneella on toteutettu Kirkon eläkerahaston rahoittamia kirkon työntekijöiden varhaiskuntoutuksia jo lähes 19 vuotta. Yhdistymisessä karsitaan päällekkäisiä IT-palveluita ja pyritään kustannustehokkaaseen toimintaan. Kuva: Matti Karppinen Lehmän puolesta Jos aiot matkustaa Intian Maharashtraan ja sämpyläsi välistä löytyy naudanlihaa, ole varuillasi! Osavaltion tuoreen lain mukaan naudan teurastus ja lihan hallussapito on kiellettyä. Tilaisuuteen kuuluisi myös kansalaistapahtuma, johon osallistuisivat Helsingissä toimivat kansanliikkeet ja järjestöt. Kaikki Suomen seurakunnat kuuluvat IT-alueisiin, jotka vastaavat alueidensa jäsenseurakuntien tietotekniikkapalveluiden tuottamisesta. Mitä Intian lehmät opettavat meille. Tapahtumaan on tulossa muun muassa seurakuntien johtaville luottamushenkilöille ja työntekijöille tarkoitettu foorumi, jonka keskeinen teema on johtajuus kirkossa. Häämarssien vanhat suosikit Mendelssohnin Häämarssi, Melartinin Juhlamarssi, Kuulan Häämarssi ja Wagnerin Morsiuskuoro ovat pitäneet pintansa. Kouluja oppilaitosjumalanpalveluksia, kuten jouluja kevätkirkkoja, järjestettiin vuonna 2013 lähes 4 300, mutta viime vuonna parisataa vähemmän. Ainakin sen, että uskonnot vaikuttavat kaikkeen, jopa lihan maailmanmarkkinoihin. Alun perin vuoden 2017 Kirkkopäivät oli tarkoitus järjestää Helsingissä, mutta Helsingin seurakuntayhtymä vetäytyi hankkeesta sen kustannuksiin vedoten. Tämänvuotisia Kirkkopäiviä vietettiin toissa viikonloppuna Kouvolassa. Muslimit ovat kommentoineet, että kansallismielisten hindujen tarkoitus on ennemmin kiusata lailla muslimeita kuin vaalia lehmiä. Kuva: Matti Karppinen Kirkkokäsikirjan ja Kirkollisten toimitusten oppaan mukaan häätilaisuuteen sopii vain hengellinen musiikki. Häissä voidaan soittaa hyvin erilaisia kappaleita, kunhan ne ovat kirkon arvojen mukaisia. Tulkinnat kuitenkin vaihtelevat seurakunnittain. Satavuotisjuhlaa suunnitellaan tapahtuman syntysijoille Kallion kaupunginosaan. Hindulaista Intiaa ajava hallituspuolue BJP saa aatteellista tukea lehmän suojeluun itseltään Mahatma Gandhilta. Kirkon varhaiskuntoutuksista vastaava diakonissa, kuntoutussihteeri Pirkko Noponen kertoo, että viime vuosina erityisen kuormittuneita henkilöstöryhmiä ovat toimistoja kiinteistöpuolen sekä taloushallinnon työntekijät ja suntiot. Seuraavan kerran Kirkkopäiville kokoonnutaan Turkuun reformaation juhlavuonna 2017. Koulujumalanpalveluksen toteutus vaihtelee seurakunnittain. Yhdistymisen jälkeen Seinäjoen ITalueen seurakunnat säästävät vuodessa noin 160 000 euroa. Nykyään häämarssiksi saatetaan toivoa myös tunnettuja elokuvasävelmiä. Kaksi vuotta sitten tilaisuuksiin osallistui yli 930 000 lasta ja nuorta, mutta viime vuonna vain reilut 891 000 oppilasta ja opiskelijaa. Yhdistymisellä halutaan turvata alueen seurakuntien toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Tilaisuuksien määrä on kuitenkin laskussa. Koulut järjestävät keväisin jumalanpalveluksia yhteistyössä seurakunnan kanssa. Kirkkopäivät on evankelis-luterilaisen kirkon tapahtuma, joka on suunnattu aktiiviseurakuntalaisille, kirkon työntekijöille ja luottamushenkilöille. Jos suunnitelma toteutuu, tapahtuma palaa syntysijoilleen, sillä ensimmäiset Kirkkopäivät pidettiin Kallion kirkossa vuonna 1918. Jos hindulla on ämpärillinen vettä, pitääkö juotavaa antaa lehmälle vai dalitille. MERI TOIVANEN Kirkkopäiville pyöreiden vuosien juhlat Helsinkiin Kouvolan Kirkkopäivillä tanssittiin toissa viikonloppuna Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hänen mukaansa lehmän suojeleminen on hindulaisuuden lahja maailmalle. Monille muslimeille, joiden käsissä teurastuselinkeino on ollut, uusi laki on taloudellinen katastrofi. ”Hän jakaa sen heidän kesken”, Krishna-pappi vastaa. Eläinsuojelijat puolestaan sanovat, että on julmaa jättää maidontuotannon lopettanut eläin kuljeksimaan oman onnensa nojaan. Lapuan hiippakunnassa 24 seurakunnan muodostama Seinäjoen IT-alue ja Kirkon keskusrahaston ITalue yhdistyvät vuoden 2016 alussa. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 4.6.2015 Uudistunut lehtipisteissä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Kouvolan Kirkkopäivillä tanssittiin toissa viikonloppuna Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Intiaa koetellut ankara kuumuus on tappanut kaduilla raatavia ja saastaisina pidettyjä daliteja nestehukkaan. Helsingin yhteisen kirkkoneuvoston pöytäkirjan mukaan tammikuulle 2018 kaavailtu tilaisuus on 1–3 päivän mittainen. Näitä työntekijäryhmiä ahdistavat työntekijämäärien vähentämisen ja säästöpaineiden lisäksi jatkuvat muutokset ja yhä uudet tietotekniset järjestelmät. Helsingin seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto näytti toukokuun lopussa vihreää valoa Kirkkopäivät 100 vuotta Kalliossa -tapahtuman valmisteluille. Tilaisuus on määrä toteuttaa Kirkkopalvelujen, Helsingin seurakuntayhtymän ja Kallion seurakunnan yhteishankkeena. Helsingin seurakuntien viestintäjohtajan Seppo Simolan mukaan satavuotisjuhlat on tarkoitettu Kirkkopäiviä pienemmäksi tapahtumaksi. Tapahtuman järjestää Kirkkopalvelut paikallisten seurakuntien kanssa. Myös osallistujien määrä laskee. Kirkkopäivien satavuotisjuhlat aiotaan järjestää Helsingin Kalliossa tammikuussa 2018. Neljä viidestä seurakunnasta järjestää jumalanpalveluksia myös oman alueen lukionsa kanssa. Helsinkiläisen Krishna-papin mielestä lehmä on yksi äideistämme, eikä äitiä voi panna pataan. DANIELLE MIETTINEN danielle.miettinen@kotimaa.fi
– Kirkon näkökulmasta myönteistä on se, että kun lähes kaikesta leikataan, kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevia lapsiperheitä on varjeltu. Kirkkohallituksen kansliapäällikön Jukka Keskitalon mukaan nämä tavoitteet toteutuvat uudessa ohjelmassa vaihtelevasti. – Ymmärrän, että on pakko tehdä leikkauksia, mutta on kirkon tavoitteet toteutuivat vaihtelevasti Puolustusministeri Jussi Niinistö (vas.), sosiaalija terveysministeri Hanna Mäntylä, pääministeri Juha Sipilä, liikenneja viestintäministeri Anne Berner ja elinkeinoministeri Olli Rehn (oik.) vannoivat ministerivalan toukokuun lopussa. Myös satsaukset omaishoitajien työn keventämiseksi, pienempien eläkkeiden tason turvaamiseksi ja pyrkimys koko maan tasapuoliseen kehittämiseen keräävät kiitosta kansliapäälliköltä. Tamminen kuvailee perhettä, joka joutuu elämäntilanteensa takia käyttämään runsaasti yhteiskunnan palveluita esimerkiksi silloin, jos toinen vanhemmista opiskelee, lapset ovat päivähoidossa, jollakulla perheenjäsenellä on lääkehoitoa vaativa sairaus tai perhe tarvitsee muuten sosiaalija terveydenhuollon palveluita. Tällaisen perheen talouteen vaikuttavat toteutuessaan opintotukeen kohdistuvat leikkaukset, päivähoitomaksujen nousu ja lääkekorvausten heikentäminen. Diakoniatyöntekijä Raisa Tamminen Oulaisten seurakunnasta huomauttaa, että monet hallituksen kaavailemista leikkauksista kasautuvat nuorille perheille, joita jo nyt on diakoniatyön asiakkaina. Tällä Keskitalo viittaa siihen, että lastensuojelun ennaltaehkäiseviä palveluita ja tukea erotilanteissa kehitetään. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 4.6.2015 Puolustusministeri Jussi Niinistö (vas.), sosiaalija terveysministeri Hanna Mäntylä, pääministeri Juha Sipilä, liikenneja viestintäministeri Anne Berner ja elinkeinoministeri Olli Rehn (oik.) vannoivat ministerivalan toukokuun lopussa. kirkko julkaisi alkuvuodesta omat tavoitteensa hallitusohjelmalle. Kirkon keskeiset tavoitteet liittyvät lapsiperheiden arkeen, ilmastomuutoksen hillitsemiseen sekä ääri-ilmiöiden torjuntaan. Keskitalo kuitenkin uskoo, että suomalaiset ovat valmiita hyväksymään kipeät päätökset, jos niiden avulla pelastetaan hyvinvointivaltion tulevaisuus ja ihmiset kokevat, että leikkaukset kohdistuvat tasapuolisesti. Jos toinen vanhemmista jää työttömäksi, perhe kärsii ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikentämisestä. Jos perheellä on asuntolainaa, heihin osuu myös asuntolainan verovähennyksen poisto. kuvA: ANtti AiMO-kOiviStO / LeHtikuvA leikkaukseT Piispoilta myös kritiikkiä hyväosaisille tarjottuun talkoorooliin. Hallituksen toimille löytyy kirkossa ymmärrystä, mutta leikkausten kohdentumisesta ollaan eri mieltä. kuvA: ANtti AiMO-kOiviStO / LeHtikuvA. Koska valtiontalouden sopeuttamistoimet ovat mittavat, moni kirkon asettama tavoite jää toteutumatta, kuten toive kehitysmäärärahojen nostamisesta. Keskitalo harmittelee myös koulutukseen kohdistuvia leikkauksia
– Tehtävää ovat menestyksellisesti hoitaneet myös henkilöt, jotka eivät ole kuuluneet kirkkoon, mutta tietenkin on eduksi, jos ministerillä on myönteinen käsitys uskonnoista, Björkstrand toteaa. Björkstrand toimi kulttuurija tiedeministerinä vuosina 1983–1987 ja vastasi tuolloin kirkollisista asioista. Myös Espoon piispa Tapio Luoma pitää pääministerin vetoomusta aiheellisena. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 4.6.2015 ikävää, jos ne kohdistuvat samoihin perheisiin, Tamminen sanoo. Räsänen ei ole huomannut, että hänen asemansa olisi ymmärretty väärin. Turun piispa Kaarlo Kalliala sanoi Kotimaa24:ssä että aikoo nostaa kuukausiavustustaan Kirkon Ulkomaanavulle. Ministeri on kirkon yhteistyökumppani valtionhallinnossa ja hän osallistuu valtion edustajana kirkolliskokouksiin. Nykyään seurakunta myöntää vain osto-osoituksia ruokaan ja hygieniatarvikkeisiin sekä hätätapauksissa lääkkeisiin. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo on samoilla linjoilla Björkstrandin kanssa. Lapuan piispa Simo Peuran mielestä taloudellisesti hyväosaisten tulee vaikeassa yhteiskunnallisessa tilanteessa kantaa aiempaa suurempaa vastuuta. – Toivon sen synnyttävän julkista keskustelua ja konkreettisia toimenpiteitä. Tampereen piispa Matti Repo pitää pääministerin vetoomusta aiheellisena ja tärkeänä muistutuksena. – Kohtuuteen vetoaminen on paikallaan. Kuva: KimmO BrandT / COmpiC / EduSKunTa ihmisten mielissä sisäministerin rooli sekoittui ja hänen katsottiin käyttäneen kirkon ääntä.. Maissa, joissa valtio haluaa kontrolloida kirkkoja tai uskontoja, uskontoministerillä on huomattavasti suuremmat vaikutusmahdollisuudet. Kalliala toivoo, että seurakunnissa seurataan tarkkaan mitä hallituksen kaavailemat muutokset tarkoittavat niiden kannalta, joilla on vähiten joustovaraa ja jotka ovat haavoittuvimpia. Vikström viittaa hyväosaisten veronkorotuksiin. Hän jäi eläkkeelle Porvoon piispan tehtävästä vuonna 2009. Hän on myös lämpimästi tervetullut kirkolliskokouksiin tuomaan esiin valtioneuvoston näkemyksiä, Keskitalo sanoo. En kuitenkaan pidä sitä ministerin syynä. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen sanoo pitävänsä pääministerin kohtuullisuusvetoomusta hyvänä ja tarpeellisena, sillä ”kristityn elämänarvoihin kuuluu kohtuullisuus”. Toivottavasti tällaista talkoohenkeä alkaa löytyä, Sipilä tarkensi myöhemmin esittämäänsä vetoomusta Iltalehdessä (28.5.). Lakia sovellettaessa uskonnonharjoittamista ei enää rajoiteta kirkkoon tai rekisteröityihin uskonnollisiin yhteisöihin, Räsänen kertoo. – Suomi on muutaman viime vuosikymmenen aikana muuttunut uskonnollisesti ja katsomuksellisesti monimuotoisemmaksi. – Myös moni aikaisempi kulttuurija opetusministeri on ottanut voimakkaasti kantaa kirkon asioihin. Hyväosaisten on syytä kantaa erityisellä tavalla yhteistä vastuuta eikä suojata omia etujaan. Heikoimmassa asemassa olevia ei voi jättää pelkän hyväntekeväisyyden varaan. Hänen mielestään Räsäsen asema tulkittiin väärin. Hän ennustaa, että leikkausten myötä diakoniatyön asiakasmäärät nousevat. – Yhteiskunnallisten tehtävien rahoitus muutettiin yhteisöverosta lakisidonnaiseksi avustukseksi ja erilaiset uskonnolliset yhdistykset ja kirkon sisäiset liikkeet otettiin mukaan yhdenvertaisuuslain piiriin. Hänen mielestään evankelis-luterilaisen kirkon asema on Suomessa edelleen erittäin vahva, vaikka uskonnollisuuden muutokset asettavat kirkolle suuria haasteita. – Köyhyyden poistaminen ei ole hyväntekeväisyyttä vaan oikeudenmukaisuutta ja yhteisen hyvän jakamista. Gustav Björkstrandin mielestä Suomessa kirkolliset asiat kuuluvat luontevimmin opetusja kulttuuriministerille. – Ihmisten mielissä sisäministerin rooli sekoittui ja hänen katsottiin käyttäneen kirkon ääntä. – Valtion tulee kunnioittaa kirkkojen itsehallintoa sekä huolehtia siitä, että Suomessa on hyvät toimintaedellytykset kirkoille ja muille uskonnollisille yhdyskunnille. Niinpä pääministeri, Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä vetosi hallitusneuvottelujen päätteeksi tiedotustilaisuudessa yhteiskunnan hyväosaisiin kohtuuden puolesta. Siksi sellaista on toteutettava ensisijaisesti yhteiskunnallisella ja rakenteellisella eikä yksilöllisellä ja satunnaisella tavalla, Repo huomauttaa. Kirkon kannalta seuraukset olivat ikäviä. Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen mielestä tehtävässä on tärkeintä perustuslaissa säädetyn uskonnon ja omantunnon vapauden turvaaminen. Helsingin piispa Irja Askola piti Sipilän esittämää kutsua kohtuullisuuteen mieluisana viestinä. – Toivotan hänelle onnea ja siunausta uuteen tehtävään. – Räsänen antoi vaikutelman, että hän pystyi vaikuttamaan kirkon sisäisiin asioihin. Uskonnollisuus sinänsä ei tutkimusten mukaan ole vähentynyt, mutta se on muuttanut muotoaan entistä henkilökohtaisempaan suuntaan, Grahn-Laasonen sanoo. kirkollisista asioista vastaava ministeri hoitaa suhteita kirkkoihin ja uskonnollisiin yhdyskuntiin. Olli SeppÄlÄ, MarkUS MÄki, TUija pyhÄraNTa Piispojen kommentit kokonaisuudessaan Kotimaa24:ssä. Viime kauden merkittävimpinä uudistuksina Räsänen pitää yhdenvertaisuuslakiin ja seurakuntien yhteiskunnallisten tehtävien rahoitukseen tehtyjä muutoksia. Erityisesti kasvatuksen ja diakonian on syytä olla tarkkana. – Kyse on perimmältään asenteesta: siitä, että luovun omastani toisen hyväksi. Uskon, että symbolisella talkoolaisuudella on merkitystä, mutta on mentävä myös käytännön tekoihin. Näen, että Sipilän vetoomuksen ytimessä on ennen kaikkea kutsu arvioimaan asenteitamme, joissa yhteisvastuullisuus helposti unohtuu. Olen mielelläni mukana tällaisessa hankkeessa. Ei siellä, missä sinnitellään toimeentulon tai jaksamisen rajoilla. Uusi hallitus haluaa mahdollisimman laajan yhteisymmärryksen toimilleen. – Tämä on vahva vetoomus politiikan johdolle, virkamiesjohdolle, kirkon johdolle ja elinkeinoelämän johdolle, että ilmoittautumisia talkoisiin alkaisi tulla. – Se heijastelee laajemminkin jo pitempään tiedossa ollutta tosiasiaa, että meidän tulee koko yhteiskuntana pystyä tulemaan toimeen vähemmällä. Viime vaalikaudella kirkollisista asioista vastasi kristillisdemokraattien puheenjohtaja, sisäministeri Päivi Räsänen, josta käytettiin myös termiä ”kirkkoministeri”. Se on eettisesti oikea lähtökohta vastasi arkkipiispa Kari Mäkinen Sipilälle tuoreeltaan Kotimaa24:ssä. Suomessa uskonnollisista asioista vastaavalla ministerillä ei ole vaikutusvaltaa kirkon asioihin. Diakoniassa kärsitään kuitenkin yhtä lailla huonosta taloustilanteesta, joka näkyy muun muassa työntekijöiden vähentämisenä. Asioiden tasolla yhteistyö Räsäsen kanssa oli toimivaa, Keskitalo kertoo. Kohtuullisuuteen vetoaminen ja talkoissa mukana oleminen ovat tärkeitä ja järkeviä tapoja toimia, kun samalla huolehditaan yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta ja solidaarisuudesta. Keskitalon mukaan Grahn-Laasosella on vahvat lähtökohdat toimia kirkollisista asioista vastaavana ministerinä. – Se sietää tulla kuulluksi siellä, missä on enemmän kuin riittävästi. Porvoon piispa Björn Vikströmin mielestä hallituksella oli käsissään kaikki tarvittavat eväät saada aikaan se solidaarisuus, jota Sipilä vaatii. Tuore opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen vastaa kirkollisista asioista seuraavat neljä vuotta. MarkUS MÄki Kirkkoministerikäsite johtaa harhaan Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on Forssan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen. halliTUS Ministerillä ei ole valtaa kirkon sisäisiin asioihin. Teologian tohtori Gustav Björkstrand pitää käsitettä harhaanjohtavana. Pohjoismaista Tanskan valtiolla on vahvin vaikutusvalta maan kirkkoon. Ehkä omat näkemykseni olivat erisuuntaisia, kuin mihin on totuttu, Räsänen pohtii. Mäkinen sanoi maanantaina Ylen haastattelussa olevansa valmis palkanalennukseen veronkorotuksen kautta. – Mutta kun hallitukselta ei löytynyt kanttia tehdä tätä, he vetoavat individualistisen uusliberalismin hengessä yksilöiden moraaliseen vastuuseen. Vielä viime vuonna Oulaisten seurakunnan diakoniatoimistosta saattoi saada apua esimerkiksi takuuvuokran maksamiseen. Grahn-Laasonen on Forssan seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen. Sitoutuminen moniin perinteisiin instituutioihin on ollut laskusuunnassa
Uudella puolustusministerillä on mahdollisuus vaikuttaa ohjaukseen. Näin on mahdollista osallistua paraatiin sekä kenttähartauteen tai jäädä hartaudesta pois. Oppitunneilla ei anneta tunnustuksellista opetusta eivätkä ne sisällä julistusta. uusilla ohjeilla on vaikutusta lähinnä hartaustilaisuuksiin, jumalanpalveluksiin sekä opetukseen. Sen jälkeen tilaisuus voi jatkua vapaaehtoisena kenttäehtoollisena. Vähintään yhtä merkittävä peruste on kirkollisen työn merkitys sotilaiden toimintakyvylle sodan ajan oloissa. Joukon yhtenäisyyden kannalta menettely on kuitenkin kompromissi. Kaatuneet sotilaat toimitetaan kunnioittavasti omaisilleen siunattaviksi ja haudattaviksi. Tapio Luoma, Jari ja Mirja Sinkkonen, Javier Garcia, Ulla Saunaluoma, Hannu Nyman, Heli Karhumäki, Mikko Matikainen, Riitta Keskimäki, Kalle Virta, Kristiina Tanhua-Laiho ja muita KRS:n työntekijöitä sekä tietysti myös Vivamon tädit. Joskus tarjotaan koulujen, vankiloiden tai puolustusvoimien uskonnollisen ohjelman tilalle ratkaisuksi uskontoneutraaliutta. klo 18 Liput 22,50 € lippupalvelu. Lain turvaama uskonnonvapaus on muun muassa vapautta uskonnolliseen vakaumukseen, vapautta kuulua uskonnolliseen yhteisöön ja mahdollisuutta harjoittaa uskontoa. Puolustusministeriön johdolla toiminut työryhmä julkisti raporttinsa alkuvuodesta, jonka jälkeen kirkot ja uskonnottomien edustajat saivat antaa siitä lausuntonsa. Musiikki mm. Hintaan ja ohjelmaan kuuluvat pyhien tanssien ohjaus (Satu Saarinen), hetki palveluksia, mandalaharjoituksia (sisar Hannele), keskusteluja, retkipäivä suorat lennot, bussikuljetukset, täysihoito, oma huone (wc, suihku). Oppitunneilla ei anneta tunnustuksellista opetusta eivätkä ne sisällä julistusta.. Ilmoittautumiset/tiedustelut: sisar Hannele Kivinen de Fau p. Sotilaspapit ovat kaikkia varten. keskustelussa on korostunut uskonnonvapaus perusteena tarjota puolustusvoimissa palveleville uskonnollisia tilaisuuksia ja sielunhoitoa. Matkasta vastaavat Oulujoen seurakunnan kirkkoherra Satu Saarinen ja Ekumeenisen Karmeliittayhteisön sisar Hannele Kivinen de Fau. Joukko-osastoissa on vakiintuneita sotilasjumalanpalveluksia kuten alokkaiden tulokirkot ja kotiuttamiskirkot sekä suurten juhlapyhien jumalanpalvelukset. Toisaalta ketään ei voi velvoittaa omanPuolustusvoimat arvioi hartauksia ja eettistä opetusta uskoNNoNvaPaus Sotilaspappien työ perustuu uskonnonvapauteen ja tuen tarpeeseen poikkeusoloissa, kirjoittaa kenttäpiispa Pekka Särkiö. Sotilasparaateihin kuuluu kenttähartaus, joka on satoja vuosia vanha perinne. Varusmiehet saavat valita, osallistuvatko jumalanpalvelukseen vai vaihtoehtoiseen tilaisuuteen. Maastoharjoitusten yhteydessä järjestetään lyhyt tilaisuus, esimerkiksi joukon kouluttajan puhuttelu, johon kaikki varusmiehet osallistuvat. +358 40 556 7840 1.–8.9.2015 PYHIEN TANSSIEN JA MANDALAHARJOITUSTEN RETRIITTI MALLORCALLA 9.–16.11.2015 LUOSTARIELÄMÄÄ, KULTTUURIA, JOOGAA JA KIELIKURSSI TOLEDOSSA www.ekumeenisetkarmeliitat.fi Lähellä Sanan Suvipäivät 12.-14.6.2015 Vivamo, Lohja MIELENKIINTOISIA VIERAITA, RUNSAASTI RAAMATUNOPETUSTA, KORKEATASOISTA MUSIIKKIA Mukana mm. Sysäyksen tähän on antanut paitsi yhteiskunnan muutos moniarvoisempaan suuntaan, myös uskonnonvapauslain uudistaminen yli kymmenen vuotta sitten. Hinta noin 1100 €. Ne, jotka eivät voi osallistua hartauteen, ovat ryhmittyneet erilleen ja poistuvat komentajan puheen jälkeen paikalta. Pääesikunnan koulutusosastolla on valmisteltu joukko-osastoihin uusia ohjeita, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön ensi heinäkuussa. PEkka sÄrkIö kenttäpiispa Keskustelumahdollisuus papin kanssa, hartaudet sekä ehtoollisen vietto tuovat toivoa ja rohkeutta kuoleman vaaran keskellä. Sotilaspapeilla on oma roolinsa tässä kokonaisuudessa. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että työn perusteet ja toimintamuodot jatkuvat pääosin entisenlaisina. Näiden rinnalla on vaihtoehtoinen, eettistä toimintakykyä edistävä tilaisuus, joka ei sisällä uskonnonharjoitusta. tuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Pääkaupunki Palma nähtävyyksineen 20 minuutin bussimatkan päässä. Varusmiehistä 12 prosenttia on uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia, mutta hekään eivät välttämättä ole uskonnottomia. Lauluyhtye Rajaton konsertoi la 13.6. MIELIPITEET MIELIPITEET Hartaustilaisuuksien ja eettisen opetuksen muotoja on pohdittu viimeisen vuoden aikana puolustusvoimissa ja puolustusministeriössä. Meren läheisyys, aurinko sekä majapaikan, jesuiittojen talon ystävällisyys tarjoavat puitteet hiljentymiseen ja lepoon. Sotilaspapin pitämä hartaus säilyy edelleen paraatissa. Euroopan turvallisuustilanteen muuttuminen epävakaaksi muistuttaa siitä, että puolustusvoimat turvaavat rauhaa ja alueemme koskemattomuutta. Koko väestössä luterilaisen kirkon jäseniä on noin 74 prosenttia, joten varusmiesten kirkkoon kuuluminen on yleisempää kuin keskimäärin Suomessa. Lisäksi sotilaspapit huolehtivat eettisestä toimintakyvystä, mikä näkyy lähimmäisen inhimillisenä ja arvokkaana kohteluna. Keskustelumahdollisuus papin kanssa, hartaudet sekä ehtoollisen vietto tuovat toivoa ja rohkeutta kuoleman vaaran keskellä. +358 40 579 8771 kirkkoherra Satu saarinen p. Tämä antoi aiheen tarkastella puolustusvoimien kirkollista työtä ja eettistä opetusta, jotta nämä uskonnonvapauden eri ulottuvuudet voisivat olla mahdollisia palveluksessa oleville. Valaparaatiin osallistuvat ovat mukana kenttähartaudessa, koska uskonnoton vaihtoehto on tarjolla sotilasvakuutuksen antotilaisuudessa. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 4.6.2015 Mallorcalla jatkuu kesä. Varusmiehistä noin 85 prosenttia on luterilaisen kirkon jäseniä, kaksi prosenttia muiden kristillisten kirkkojen sekä yhdyskuntien jäseniä ja yksi prosenttia muihin uskontokuntiin kuuluvia. Samalla toteutetaan eri tavoin ajattelevien uskonnonvapautta. Osana sotilaskoulutusta sotilaspapit pitävät varusmiehille oppitunteja sodan ja rauhan eettisistä kysymyksistä. Ko ko o hje lma: suv ip aiva t. Edellisten lisäksi varuskunnissa järjestetään palvelusajan ulkopuolella vapaaehtoisia hartaushetkiä, jotka rinnastetaan muuhun vapaaehtoiseen toimintaan. Sen varjolla voidaan kuitenkin ajaa julkisessa tilassa uskonnottomuuspakkoa, joka ei kunnioita monikulttuurisuutta eikä ihmisten oikeutta uskontoon. Lapsille paljon tekemistä Lastenkylässä, nukketeatteri Sananjalka, Tarinataikuri ym. Etukäteen saattoi olla pelkoja tai odotuksia siitä, että kirkollisen työn edellytykset puolustusvoimissa heikkenevät uudistuksen myötä. Johanna ja Mikko Iivanainen, Minna ja Jussi Pyysalo, Heikki Mikkonen, Tuula Hakkarainen, Jouni Somero, Lehari Kaustel, Matti Kolehmainen ja KRS:n musiikkiryhmät kautta aikain Vivamon Raamattukylän esitys Marian Miekka
Seurakuntien diakonia tekee paljon hyvää työtä. Ihan yksinkertaisilla pelisäännöillä voitaisiin asioita kirkossakin korjata.” Pekka Pesonen 30.5. Sveitsissä syntyneenä ja kasvaneena de Botton tuntee kalvinistisen kohtuullisen ja karun arkkitehtuurin mukaiset kirkot. Eihän se osaa mitään, edes kävellä ja mediataidot ihan nolla. Jopa niistä asioista mitä ei itsekkään tiedä. Se on Järvenpään tataarien talkoovoimin rakentama moskeija, sympaattinen 1940-luvun puurakennus. Eduskuntavaalien jälkeen oli paljon puhetta kuplista, joissa ihmiset elävät tunnistamatta niitä todellisuuksia, joissa toiset elävät. Helsinkiin suunnitellaan moskeijaa. Heti pitäisi tietää mikä on seuraavan hävittäjämme merkki. Yksi niistä on hänen mukaansa juuri arkkitehtuuri. ”Miten onkaan tyypillistä kirkon saroilla tuo toisten nokkiminen. ”avioliittoja kariutuu, vaikka kuinka alttarilla luvataan rakastaa myötäja vastoinkäymisissä aina kuolemaan saakka ja vaikka ei kariutuisikaan, niin ongelmia ja haasteita riittää enempi ja vähempi ihan läpi elämän. Enempikin uskon että tekemisillä tai tekemättä jättämisillä voi olla hyviä tai huonoja seuraamuksia.” Vuokko Ilola 31.5. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 4.6.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Jaakko Heinimäki Kiitos viikon henkilölle! Vapaa kirjoittaja Kaarina Hazard iskee ytimeen tämän päivän kirkon tilasta ( Kotimaa 21.5.). Totisesti olisi kohtuullista, oikein ja autuaallista, että muslimit voisivat harjoittaa uskontoaan asianmukaisissa tiloissa. Mikäli silloin ei saa korkeimman johdon tukea, niin parasta on lähteä mahdollisimman nopeasti pois. Erilaisten kulttuurien ja uskontojen vuorovaikutus tekee hyvää koko yhteiskunnalle. Vauva on laitettu keskelle lattiaa ja sitten kommentoidaan. Kirkon sanoma on hyvä, mutta se kompastuu omaan varovaisuuteensa. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Hyvä uutinen: moskeija Helsinkiin Helsinkiin pystytettävä minareetti puhkaisee aika paksuseinäisen todellisuuskuplan. Joten pääsin nuolemaan havojani rauhassa. Miten kirkko voisi markkinoida sanomaansa niin, että se koskettaisi kaikkia, yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. jaaKKO HEINIMÄKI Kirjoittaja on helsinkiläinen pappi ja tietokirjailija, joka pitää hyvästä ja inhoaa pahaa. Keneltä otetaan ja miten paljon?” Lauri Lahtinen 1.6. Miksi näin. Minun on vaikea enää uskoa mihinkään tällaisiin selityksiin, joidenka mukaan joku asia itsessään toisi elämään mukaan siunauksen ja onnen. Avioliitoissa voi tapahtua myös kaikenlaista pahaa, eikä näistä asioista ole vapaita sen enempää kristityt kuin ei-kristitytkään. Uusi kulttuurikeskus moskeijoineen voi rakentavalla tavalla vaikuttaa siihen, millaista on suomalainen islam. Siksikin: tervetuloa moskeija. RITVa Oja Nivala K24:n blogeissa kirjoitettua ”Smolna on Suomen heideken, jossa syntyy aina neljän vuoden välein jotakin. Toiseksi moskeijasuunnitelma on hyvä uutinen sen takia, että se näyttää perustuvan fiksuun ajatukseen monikulttuurisesta kohtaamispaikasta ja monitoimikeskuksesta. Hänen mukaansa kirkko on keskiluokkaisten ja varakkaiden kirkko. Filosofi Alain de Botton kirjoitti pari vuotta sitten mainion kirjan Uskontoa ateisteille, jossa hän pohtii uskontojen synnyttämiä psyykkisiä ja sosiaalisia mekanismeja, joista maallistuneenkaan yhteiskunnan ei pitäisi luopua. On jo aika nähdä asia toisin. Nokkiminen kun ei jatkossa rajoitu vain työyhteisöön, vaan jatkossa koko seurakunta on pian tietoinen asioista. Hän kaipaa sellaista rakennettua ympäristöä, joka saa meidät miettimään tärkeitä tunteita ja merkittäviä aiheita. Se on minusta hyvä uutinen. Tämä jää usein huomiotta yhteiskunnallisessa keskustelussa. Jos hyvin käy, Helsinkiin pystytettävä minareetti puhkaisee aika paksuseinäisen todellisuuskuplan — josta ilma virtaa toivottavasti sisään ja ulos. Joku jos onnistuu kunnolla nokkaisemaan, niin hetkessä on koko lauma kimpussa. Kulttuurien ei enää pitäisi kohdata vain juhlapuheissa vaan ihmisten arjessa. Parempi vielä, jos voi häipyä koko paikkakunnalta. Miksi huono-osaiset eivät koe kirkkoa omakseen. Jos nyt lukee uutisointia, niin tulee sellainen olo, että lyhyttäkään kasvun aikaa ei anneta. Pelätäänkö oman aseman puolesta liikaa. Eikä kukaan uskalla puuttua siihen millään tavalla. Kumpi on pahempi tilanne, avioliitossa tapahtuva väkivalta vai irtosuhteissa elävä sinkku, joka ei satuta tahallisesti ketään, mutta ei vain kykene jostakin syystä sitoutumaan. Siksi tämä on kansallisesti tärkeä projekti. Silloin, kun muut yhteiskunnan auttamisen keinot on käytetty, diakonia auttaa. Kulttuurien kohtaamisesta on vuosikaudet puhuttu yhteentörmäyksenä ja uhkana. Ensinnäkin siksi, että Suomen muslimit joutuvat nykyisin kokoontumaan melkoisen nuhjuisissa ja vaatimattomissa rukoushuoneissa. Kolmanneksi kyseessä on hyvä uutinen siksi, että uskonnot eivät kuulu vain yksityisyyden piiriin vaan niillä on paikkansa myös julkisessa tilassa. Joten nokkaisijoita tulee ihan yllättäviltäkin tahoilta. Ihminen saa tietää salkustaan puoleltapäivin ja iltapäivällä jo tungetaan mikkiä kitarisoihin, että mitenkäs se sote nyt ratkaistaan. Kaikista näistä syistä uusi moskeija on hyvä uutinen myös kristityille ja Suomessa toimiville kristillisille yhteisöille. Lieneekö syynä juuri tuo työntekijän turvaton asema, vai mikä. ma t ti K arppinen. Mikä siellä Helsingin vesillä möykkäsi. Siinä on kirkolle haastetta. Oli onni etten asunut siellä. Oudolta tuntuu tuo, että kirkon työyhteisöissä annetaan joillekin ”lupa” käyttäytyä epäasiallisesti. Uusi moskeija kertoo siitä, että meillä päin uskontoa ei pidetä asiana, joka ei saisi mitenkään näkyä. Hän väittää, että maallistumisessa on ollut se vika, että olemme maallistuneet huonosti ja laskeneet syyttä suotta käsistämme joitakin uskontokuntien hyödyllisimmistä ja viehättävimmistä piirteistä. Ne suojelevat Raamatun lukijoita sateelta mutta eivät ainakaan olomuotonsa takia häiritse näiden keskittymistä pyhään sanaan. Joskus näyttää siltä, että tarvitaan pihtejä ja toisinaan tilanne on normaali. Suomessa on toistaiseksi vain yksi varta vasten moskeijaksi rakennettu talo
teksti & kuvat: Hannu Pesonen Mar Malkin kirkon katto on räjähtänyt taivaan tuuliin, lattialaatat lohjenneet. – Se oli tungettu kivenmurikoiden ja muun rojun sekaan. – Syyrian kristityille aseiden käyttö on uutta. Sinne on sisällissodan keskellä rakennettu kaikkien uskontojen ja kansanryhmien yhteishallinto. Malki on saapunut autioon kylään johtamaan joukkojensa vartionvaihtoa. teksti & kuvat: Hannu Pesonen. Mutta meidän on ollut pakko tarttua niihin säilyäksemme hengissä. Heti sen jälkeen Syyrian kurdien itsepuolustusjoukot YPG tukenaan syyrialaiskristittyjen MFS-armeija häätivät heidät parikymmentä kilometriä kauemmaksi. Ghardoukan kylä on yhä tyhjillään, mutta kirkon raunioiden yllä kohoaa taas vääntynyt metalliristi. Seinissä ammottaa kranaattitulen aukkoja. Holvi-ikkunoissa eivät enää kimalla lasimaalaukset, ne on ahdettu täyteen hiekkasäkkejä ampumasuojiksi. Perustimme MFS:n ja Sutoron puolustamaan väestöämme – emme pelkästään kristittyjä vaan kaikkia muitakin. Kotimaa 4.6.2015 10 MATKALLA Myrskyn silmässä Ääri-islamilaisten asejoukkojen vainoamien Syyrian kristittyjen turvasatama sijaitsee maan kurdialueilla. Myrskyn silmässä Ääri-islamilaisten asejoukkojen vainoamien Syyrian kristittyjen turvasatama sijaitsee maan kurdialueilla. Nostimme sen paikalleen, mutta emme ole saaneet vielä taotuksi sitä suoraksi, kertoo seutua nyt valvovan kristittyjen poliisijoukkojen Sutoron aluekomentaja Afran Malki. Sinne on sisällissodan keskellä rakennettu kaikkien uskontojen ja kansanryhmien yhteishallinto. Ääri-islamilaisen asejärjestön Isisin pelätyt asemiehet tuhosivat Syyrian koillisosissa Ghardoukan kylässä sijainneen kirkon kaksi kuukautta sitten
Vuosipäivän vietto jatkuu jumalanpalveluksen jälkeen kirkkotarhassa piknikin merkeissä. He sanovat pitävänsä meitä kristittyjä kehityksen vertauskuvina, Hanna sanoo. Lähipöytien nuoret miehet ovat iloisissa tunnelmissa. Cizire on itsehallintoalueen kolmesta maakunnasta suurin ja tärkein, mutta Kobaneen ei täältä ole mitään asiaa Isisin joukkojen ja Turkin saarron takia. Alue tuntuu heistä turvapaikalta, vaikka taistelujen painopiste on viime kuukausina siirtynyt Kobanesta tänne. Kotimaa 4.6.2015 MATKALLA 11 sisällissodan aikana kulkenut yhtä huonoon, ellei vielä huonompaan suuntaan. Rojavaan kuuluu kolme erillistä hallintoaluetta joita voi verrata maakuntiin. – Mitä se nyt on tuhatvuotisen taipaleen rinnalla, hän vähättelee. Kehitys Syyriassa on neljä vuotta jatkuneen Rautaristi löytyi rojun seasta pahasti vääntyneenä. Jeesuskin asui aikanaan siellä, nykyisessä Hahin kylässä. – Katso nyt vaikka noille Tor Abdin vuorille pellon takana. Koska Turkki on sulkenut rajansa Syyrian kurdialueille, ne elävät pitkälti ulkomaailmasta erillään. Rojava nousi kansainväliseen tietoisuuteen viime syksyn ja talven aikana, kun kurditaistelijat tukijoineen onnistuivat ensin torjumaan Isisin yritykset vallata Kobanen kaupunki Turkin rajalla ja lopulta häätämään voitonvarmat ääri-islamilaiset kaupungista. Mutta ainakin tänään uskoa tulevaisuuteen riittää taas. Venekyytiläisiä riittää, sillä Rojavan suojiin on paennut useita satoja tuhansia sotapakolaisia muualta Syyriasta. Olemme olleet täällä kristinuskon alkuajoista asti, toteaa aluekomentajan käly Silvana Malki. Niissä elää yhteensä noin puolitoista miljoonaa asukasta. Sinne on kokoontunut parisataa lähiseutujen kristittyä. Kivet on pyyhitty huolella kiiltäviksi. Myrskyn silmässä Sutoro toimii Syyrian kurdiseuduilla Rojavassa eli Länsi-Kurdistanissa. Toisin kuin Suomessa, täällä kirkko täyttyy nuorista ihmisistä. Syyrian 22 miljoonasta asukkaasta kristittyjä on noin kymmenesosa. Lähi-idän ja koko maailman vanhimpiin kirkkokuntiin kuuluvat syyrialaiskristityt eivät luovuta. Palaamme vartioasemilta läheiseen Maharkaan kylään, jossa vietetään vuotuista Mar Girgisin eli Pyhän Yrjön juhlaa. Ainoa tapa käytännössä päästä Cizireen on matkustaa halki Pohjois-Irakin kurdialueiden ja ylittää lopulta Tigrisvirta moottoriveneellä. Kirkkokansa sytyttää kukin vuorollaan kynttilänsä alttaritaulun eteen, polvistuu tekemään ristinmerkin ja suutelee Pyhän Yrjön kuvaa. Hilpeää mekastusta selittää laKristittyjen puolustusjoukkojen partio lähtee vaihtamaan vartiomiehiä Isis-järjestön tuhoamalle kirkolle. – Oli helppo sopia yhteisistä päämääristä. Heidän mielestään täällä tuntuu niin rauhalliselta ja turvalliselta. He edustavat islamia, kristinuskoja ja jesidi-uskoa. He puhuvat syyrian kieltä, joka on Jeesuksen käyttämän aramean läheinen sukulaiskieli. Isisin joukot ja eturintama ovat noin 20–25 kilometrin päässä itsehallintoalueen ”pääkaupungista” Qamishlosta. Se on ehkä ainoa Syyrian kolkka, jossa kaikki kansanryhmät ja uskontokunnat ovat onnistuneet pysyttelemään kutakuinkin sovussa yli neljä vuotta jatkuneen sisällissodan ajan. Mar Malki sijaitsee Ciziressä, muutama kymmenen kilometriä Kobanesta itään. He jakautuvat noin 15 eri uskonlahkoon. Mar Malkin hautakiviä Isis ei ehtinyt tai huomannut tuhota. Tosin sitä on korjailtu ja uusittu moneen otteeseen, täsmentää kirkon seurakunnanvanhimpana 30 vuotta toiminut Aziz Hanna. Hallintoalueet ovat lähekkäin mutta erillään toisistaan. Hohtavanvalkeaksi rapatussa salissa paikallisväestön suojeluspyhimys keihästää lohikäärmettä ratsunsa selästä useissa alttaritauluissa ja seinämaalauksissa. Siksi sinne perustettiin ensimmäinen kirkko jo 50-luvulla, hän toistaa seutukunnan kristittyjen keskuudessa sukupolvelta toiselle kulkenutta legendaa. Kristityt muodostivat vielä viime vuosisadan alussa viidesosan Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan väestöstä. Maharkan oma Mar Girgisin kirkko sen sijaan on varmuudella toista tuhatta vuotta vanha. Väestöryhmien yhteisymmärrystä edistää se, että ne ovat kaikki olleet sorrettuja vähemmistöjä al-Assadin suvun itsevaltaisesti johtamassa Syyriassa. Nyt heidän osuutensa on laskenut alle viiteen prosenttiin. Alue julistautui itsehallinnolliseksi viime vuonna. Niiden välissä on Isisin, muiden ääri-islamilaisten järjestöjen sekä Syyrian hallituksen joukkoja. – Ja kurdeja käy nykyään kirkossamme jopa enemmän kuin meitä kristittyjä. Sitä käyttää yhä noin neljännesmiljoona syyrialaisortodoksia. Oli itsestään selvää, että meidän pitää suojella toisiamme ja rakentaa yhteisö, jossa kaikki ovat tasaveroisia ja voivat elää sovussa ja pelkäämättä. Afran Malki ja hänen kumppaninsa näillä seuduilla kuuluvat ikivanhaan syyrialaisortodoksien kirkkokuntaan. Myrskyn silmässä on kuitenkin rauhallisempaa kuin sen riepoteltavana. Joku on asettanut kirkon edessä olevalle paadelle sinisen pienen villiorvokin. – Tilanteemme on hankala, mutta emme me täältä minnekään katoa. Sen ”perustuslaki” takaa kaikille kansanryhmille ja uskonnoille yhtäläiset oikeudet sekä naisille täyden tasa-arvon. Lehtevien puiden varjoon katetut puutarhapöydät notkuvat kanaja lammasvartaista, salaateista, kikherneja seesamtahnasta ja piirakoista. Valtaosa heistä on kurdeja, mutta väestöön kuuluu myös assyrialaisia, arabeja, armenialaisia, turkmeeneja, jesidejä ja tšetšeenejä. Kaikki ne ovat olleet ääri-islamilaisten asejärjestöjen raa’an väkivallan ja terrorin kohteina. Myrskyn silmässä. Makeat, hunajaa ja ruusuvettä tihkuvat baklavat kruunaavat juhlan. Heidän elintilansa on käynyt yhä kapeammaksi, vaikeammaksi ja vaarallisemmaksi
– Molemmat uskomme, että viimeisenä päivänä Jumala tulee ja korjaa vääryydet, Resol toteaa. seissa hölskyvä maidonvalkea raki, Lähi-idän suosittu vahva anisviina. Nyt alueellamme voi ensi kertaa puhua vapaasti omia kieliämme, syyriaa ja kurdia ja opettaa niitä koulussa lapsillemmekin. Seuraavaksi pohditaan ylösnousemuksen käsitettä. Perustuslakimme on käytännössä yhteiskuntasopimus, johon kaikki kansanryhmät ja poliittiset puolueet ovat sitoutuneet. On aika kaataa muovimukeihin teetä ja nauttia suhteellisesta rauhasta. Kotimaa 4.6.2015 12 MATKALLA Pyhän Yrjön vuosijuhla toi lähiseutujen kristityt viettämään iloista piknikiä Mar Girgisin kirkkotarhaan. Tuolloin Syyrian hallituksen joukot vetäytyivät kurdialueilta sisällissodan muille rintamille. Sitten alkaa väittely. Keskustelu kiertyy, tietenkin, uskontojen välisiin suhteisiin ja tulevaisuuden näkymiin. – Sitä halusivat ensin juuri tavalliset ihmiset. Mutta tasaveroisuuden toteutuminen koko maassa vaatii vielä paljon aikaa. Ja minut on kasvatettu tekemään niin kuin Allah meille määrää, Resol vastaa. Gouria tietää mistä puhuu. – Neuvottelujen ja yhteisten sopimusten lujittama rinnakkaiselo on koko yhteiskuntamallimme ydin, korostaa Ciziren kristitty varapresidentti Elizabeth Gouria. Lähi-idän perinteinen hallintokulttuuri sääOlimme ennen ystäviä kaikkien kotikyliemme muslimien kanssa, ja maltillisten kanssa olemme vieläkin.. Poliitikot omaksuivat sitten tavoitteen heiltä. Osapuolet päätyvät lopputulokseen, että ymmärtävät ajattelevansa asioista eri tavalla, sallivat sen toisilleen ja kunnioittavat toistensa uskoa, joka on itse asiassa hyvin samankaltainen. He esittelevät ylpeinä vuoden ikäistä Kirillos-poikaansa. Istumme Malkin suvun pöytään. – Se on väärin, koska Allah sanoo niin. Resolin ja Malkin suvun tiukka kiistely ja sen tuloksena saavutettu yhteisymmärrys on kuin Rojavan hallintomallin käytännön esimerkki pienoiskoossa. Ainakaan juuri nyt pommit ja kranaatit eivät räjähtele lähinurkilla. Afran Malki rutistaa viisivuotiaan Jamila-tyttären syliinsä, eikä isän silmäterällä ole vaikeuksia kahmia taas uutta kakkupalaa tahmeaan kämmeneensä. – Olimme ennen ystäviä kaikkien kotikyliemme muslimien kanssa, ja maltillisten kanssa olemme vieläkin. – Ja miksi muuten musliminaisia kielletään katsomasta miehiä suoraan silmiin. Sehän on ihan luontevaa, Feryad Malki kysyy. Mallin toteuttaminen on ollut mahdollista vuodesta 2012 asti. Hän toimi maanalaisen demokratialiikkeen riveissä al-Assadin Syyrian itsevaltaista hallintoa vastaan jo paljon ennen sisällissotaa. Se perustuu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja tunnustaa kaikkien tasaveroiset oikeudet. – Ero entiseen on jo nyt valtava. Nuoripari uskoo vankasti, että he hoitavat jatkossakin maatilaansa kotiseudullaan. Meitä kaikkia on aina aiemmin kohdeltu toisen luokan kansalaisina. Mutta äärivanhoillisia emme hyväksy, eivätkä he meitä, tiivistävät Afran Malkin vaimo Feryad Malki ja sukulaismies Issa Isa Btlemos nykytilanteen. Se, että rinnakkaiselo on mahdollista muuten sekasortoon suistuneessa maassa, tarjoaa toivoa ja ratkaisumalleja myös koko Syyrian tilanteeseen, Gouria muistuttaa. – Syyria ei enää koskaan palaa aikaan ennen sisällissotaa, jolloin hyväksyttiin vain valtakieli ja -kulttuuri. Tulkkini Berivan Resol on kurdi, muslimi ja huivipäinen nainen. – Mutta sitä ennen toimimme varmasti hyvin eri tavoin. Kolmen lapsen äiti joutui pidätetyksi ja pahoinpidellyksi. Mikä uskonnoissa erottaa ja yhdistää, ja miksi. – Voimme siis elää rinnakkain, Feryad Malki tiivistää. Malkien tytär Miriam Issa ja hänen miehensä Milad uskovat kuitenkin rinnakkaiseloon. Malkin suvun naiset puolestaan kulkevat hiukset hulmuten ja lyhythihaisissa puseroissa
– Shlomo, rauhaa, kirkonvartijan poika tervehtii syyriaksi. Sotarintama odottaa kymmenen minuutin ajomatkan päässä. Siitä lähtien hän on sotinut useissa taisteluissa ääri-islamilaisia uskonsotureita vastaan. – Isis on raaka barbaarijoukko. Voiko Syyrian kurdialueiden hauraalta vaikuttava tasapaino kestää. Hän kurkistaa kadulle kun koputan Amuden aution kirkon halkeilevaa puuporttia. Se ei edusta oikeita muslimeja. Kotimaa 4.6.2015 MATKALLA 13 Isis on raaka barbaarijoukko. Siksi haluan puolustaa tätä yhteiskuntaa. – Ainakin me syyrialaiskristityt olemme oppineet karvaan läksyn historiasta. – Päästään sitten viettämään taas häitä täälläkin, Elo myhäilee, muttei lupaa mitään omasta puolestaan. Serekani sivelee mietteliäänä Kalashnikov-rynnäkkökiväärinsä tukkia puun varjossa Serekaniyessa. Kristittyjen talojen seinissä on vielä jihadistien piirtämiä mustia maaliristejä. Täällä sen sijaan olemme aina eläneet yhdessä. Täällä sen sijaan olemme aina eläneet yhdessä. Hiljattain ääri-islamistien miehitysjoukoista vapautettu kaupunki on viimeinen isompi asutuskeskus ennen taistelualuetta. Se on täynnä meihin kohdistuneita voimakkaita ja johdonmukaisia vainoja, joiden tarkoitus on saada meidät tuntemaan olomme niin turvattomiksi, että jättäisimme kotiseutummme. Yli tuhat vuotta vanha Mar Girgisin kirkko on Lähi-idän vanhimpiin kirkkokuntiin kuuluvien syyrialaisortodoksien tärkeimpiä tukikohtia Syyriassa. Siellä ovat YPG:n etuvartioasemat. Kyllä, jos tšetšeenisoturi Ahmed Mourad Serekaniin on uskominen. Gouria näkee Isisin ja sen raakuudet vain yhtenä uutena lukuna Lähi-idän kristittyjen selviytymistaistelussa. Ja siksi olemme nyt aseistautuneet. – Tiedämme, että kun seuraava kansanmurha alkaa, olemme taas ensimmäisten uhrien joukossa. Asujat tapettiin, pakkokäännytettiin tai pantiin maksamaan islamistien muiden uskontojen edustajilta perimiä korkeita veroja. Elo lähtee esittelemään paikkoja mieliasussaan, vastapesty punainen AC Milan-jalkapallojoukkueen paita päällään. Lähi-idän perinteinen hallintokulttuuri säätää yhä vahvasti ihmisten käytöstä ja ajatuksia. Se ei edusta oikeita muslimeja. Niin haluaa myös Nabil Kamil Elo. Niinpä tarkoitus on, että avaamme pian kirkon uudelleen. Kuljemme kesannolla olevan kirkkotarhan poikki, jonka keskellä perheen kukko tempoo juoksunarussaan. Serekani liittyi YPG:hen kolme vuotta sitten. tää yhä vahvasti ihmisten käytöstä ja ajatuksia, ja meidän täytyy päästä eroon sen painolastista. Jos täällä osataan elää sovussa, on se mahdollista myös muualla Syyriassa, muistuttaa Ciziren kristitty varapresidentti Elizabeth Gouria.. Miksemme siis asuisi sovussa tästä eteenpäinkin. Tytär Jamila osaa murtaa Sutoro-komentaja Afran Malkin puolustuksen. Mutta nyt paluu takaisin on alkanut, koska täällä yhteiselo on mahdollista emmekä pelkää enää, että Isis pääsisi tekemään tuhojaan. Opettajaksi Ciziren omasta yliopistosta pian valmistuva Elo ja hänen perheensä – vanhemmat, sisko ja kolme veljeä odottavat jo innolla aikaa, jolloin heidän ei tarvitse tehdä jatkuvasti yli 20 kilometrin kirkkomatkoja Qamishloon. Minunkin talossani perheemme sekä yläettä alapuolella asuu kristittyjä. – Kirkko autioitui 30 vuotta sitten kun suurin osa kristityistä muutti muualle. Aziz Hanna on Mar Girgisin kirkonvanhin. Hän ei kärsi siitä tunnontuskia, vaikka on itsekin muslimi
• Eila Kotkamaa • Ikä: 66 • Asunpaikka: Uppsala • Perhe: Yksi tytär ja miesystävä • Harrastukset: Käsityöt, uiminen, kävely, ystäväpalvelu, kirjoittaminen • Mielikirjani: Elämäkerrat • Motto: Vaikka läpi harmaan kiven KUVA: MIgUEl VErA. • Eila Kotkamaa • Ikä: 66 • Asunpaikka: Uppsala • Perhe: Yksi tytär ja miesystävä • Harrastukset: Käsityöt, uiminen, kävely, ystäväpalvelu, kirjoittaminen • Mielikirjani: Elämäkerrat • Motto: Vaikka läpi harmaan kiven KUKA. Kotimaa 4.6.2015 14 MATKALLA KUKA
Kieli tuntui Kotkamaasta ihmeelliseltä. Kaipasin normaalia, turvallista elämää. Sain numeron 73. Muutimme Ruotsiin syksyllä 1969. Olin levoton ja vaihdoin työpaikkoja tiuhaan tahtiin. – Virkkasimme langasta kuukautissuojia kahdeksan tuntia päivässä. Kun hän tuli takaisin, hän sanoi: En voi ottaa sinua mielisairaalapuolelle potilaaksi, mutta minä otan sinut töihin! Työt alkavat huomenna. – En ole millään lailla katkera siitä, että parhaasta nuoruudestani otettiin pois yli vuosi. Saat asua konttorissani ja nukkua sen sohvalla niin kauan, kunnes sinulle vapautuu työntekijöille tarkoitettu asunto. Juttu alkaa luistaa heti. Alku ei ollut auvoinen. Huoneet olivat karut, ikkunoissa oli kalterit ja ovet lukittiin yöksi. – Olimme kunnan elättejä. – Johtaja lähti käymään osastolla ja käski minun odotella. Vanhemmat olivat hakeneet hänelle paikkaa kasvatuslaitoksesta, jonka nimi oli Huvitus. Äiti sairastui henkisesti Eilan ollessa 13-vuotias ja vietti sen jälkeen suuren osan elämästään Oulun piirimielisairaalassa. Pienemmät sisarukset otettiin huostaan. En ole millään lailla katkera siitä, että parhaasta nuoruudestani otettiin pois yli vuosi. Surkeistakin lähtökohdista voi ponnistaa valoon. Samassa huoneessa asui useita tyttöjä. Perille päästyäni etsin johtajan käsiini ja kerroin hänelle rehellisesti tilanteeni. Sitten isäntä kysyi kaikkien kuullen, mitä asiaa minulla oli, ikään kuin ei olisi tiennyt. Meillä ei juuri ollut rakkautta emmekä osanneet sitä vähääkään hoitaa. Isä siivosi metsää ja kaivoi ojaa, mutta perhe kärsi köyhyydestä. Vapauduttuaan tyttökodista Eila Kotkamaa oli edelleen alaikäinen ja ilmoittautui kotikunSiipirikkojen puolustaja Joidenkin ihmisten elämäntarina on hurjempi ja koskettavampi kuin upeinkaan elokuvakäsikirjoitus. Hän sanoi, että meidän pitäisi selvitä vähemmällä. Aamiaisen jälkeen alkoivat aina työt. Aamulla hoitaja haki minut osastolle ja jouduin pukemaan laitoksen vaatteet. Olin vain yksi suu lisää ruokittavaksi. Meille ei maksettu palkkaa työstä, mutta joskus saimme paketin sokeria tai kahvia, Kotkamaa muistelee. Ei se elämä kaduillakaan auvoista ollut. – Matkalla suunnittelin karkaamista. – Vanhin siskoni meni nuorena naimisiin ja muutti omilleen. Mies ei aluksi innostunut, mutta hommasi lopulta asunnon ja työpaikan täältä. Se oli niin lähellä, Kotkamaa huudahtaa. – Kävelin kolme kilometriä vanhainkodille ja mietin, tätäkö elämäni on. Historian opettaja yritti houkutella älykästä tyttöä oppikouluun, mutta Eilalla oli täysi työ selvitä edes kansakoulusta. Kotimaa 4.6.2015 MATKALLA 15 Virkeä eläkeläinen Eila Kotkamaa, 66, rientää vierasta vastaan Uppsalan juna-asemalle. Ei se elämä kaduillakaan auvoista ollut. Tupakointi loppui siihen hetkeen. Minusta tuli yksi tyttö yli 70 muun joukkoon. Itse en kuitenkaan lähtenyt sille tielle. Pisteitä menetti helposti, esimerkiksi kiroilusta tai siitä, jos istui sängyllä päiväpeiton päällä. – En uskalla edes ajatella, mitä olisi tapahtunut, jos minut olisi suljettu potilaaksi lukkojen taakse. Sosiaalisihteeri sanoi, että Eilalle on paikka vanhainkodin yhteydessä mielisairaalapuolella. Paskaämpäri huoneen nurkassa antoi ilmaan omat arominsa. Kuusi viikkoa töitä etsittyäni sain paikan näkkileipätehtaasta.. – Jos olisin ottanut käyttöön kaikki tyttökodissa oppimani asiat, elämäni olisi luisunut vielä hullummaksi. Muuta asuntoa kunnalla ei ollut osoittaa. Mies kuitenkin jätti hänet kuultuaan Eilan odottavan lasta. Oli huhtikuun 15. Hyvin suoritetusta työpäivästä ja hyvästä käytöksestä sai kymmenen pistettä. Saunassa käytiin kerran viikossa. – Ei se mikään hyvä avioliitto ollut. Renttuilua kesti ehkä puolitoista vuotta. Jotkut esimerkiksi kehuivat kovasti laivahuoran työtä ja osa kokeili sitä ammattia tyttökodista pääsyn jälkeen. Sitten hän sai piian paikan kartanosta Etelä-Suomessa. Monet pariskunnan sukulaiset ja tuttavat muuttivat tuolloin Ruotsiin töihin. Kokoon oli saatava kaikkiaan 7500 pistettä, jotta pääsi laitoksesta pois. päivä vuonna 1966. Päivä on jäänyt Eila Kotkamaan mieleen tarkasti, koska siitä tuli hänen elämänsä merkittävä käännekohta. Yksi heistä on Eila Kotkamaa Uppsalasta. Minulla oli koko ajan pohjimmiltaan halu tehdä kunnon työtä ja selviytyä. Olin päiväapulaisena perheessä, jolle valehtelin, että minulla on asunto. Ensimmäisen yön nukuin lukitussa kellarissa patjalla. – En kuitenkaan viihtynyt missään. Taasko joudun lukkojen taakse ja miksi. – Aloin puhua miehelle, että muutetaan mekin. Mitä pidemmälle tarinointimme ehtii, sitä varmempaa on, että elämä puskee läpi jopa mustasta asfaltista. En tuntenut ketään. Kotkamaa aloitti työt, ja kahden kuukauden päästä vapautui myös asunto. Olisin tarvinnut turvallisen aikuisen ohjausta, mutta tällaista aikuista elämässäni ei ollut. En olisi itse pystynyt pysäyttämään vahingollista elämääni. Kotkamaa lähti 14-vuotiaana lapsenlikaksi Raaheen. Meitä ei juurikaan kutsuttu nimillämme, olimme vain numeroita. Toisinkin olisi voinut käydä. Oikeasti nukuin kuukausia puistoissa. – Meillä oli kivitalossa asunto, jossa oli keittiö ja huone. Mitään muuta en niin paljon halunnut kuin muuttaa pois kotoa. Istuimme johtajan asunnon keittiössä ja hän tarjosi minulle kahvit. Muistan kuinka talon väki istui syömässä pitkän pöydän ääressä. Minut laitettiin usein pyörällä leipälapun hakuun isoon taloon kuuden kilometrin päähän. tansa Haapaveden sosiaaliviranomaisille. Tytön synnyttyä pariskunta päätyi kaikesta huolimatta naimisiin. Jouduin mukaan aseman jengiin ja päädyin huoltopoliisin huostaan. Käytännössä minä hoidin pikkusisarukset ja olin paljon pois koulusta, vaikka meillä joskus kävikin kotisisar. Eila Kotkamaa syntyi pian sotien jälkeen Pohjois-Pohjanmaalla Haapavedellä viisilapsisen perheen toiseksi tyttäreksi. – Kerran yritin palata kotiin, mutta en ollut tervetullut köyhyyteen. Täytettyään 18 vuotta hän sai vakituisen paikan, jossa työskenteli vuosia. Tyttökoti katkaisi Kotkamaan kiertolaiselämän. Tyttärensä isän Eila Kotkamaa tapasi työskennellessään vanhainkodilla. Lopulta päädyin Helsinkiin. Jouduin tenttimään oppiaineita, että sain edes jonkinlaisen päästötodistuksen kansakoulusta. Kylmä vesi tuli, mutta muita pesumahdollisuuksia ei ollut. Huono elämä katkesi kovalla tavalla, kun Eila Kotkamaa joutui 16-vuotiaana Suomen pahamaineisimpaan tyttökotiin Yläneelle. Tunsin suurta häpeää, Kotkamaa kuvailee. Olimme silti yhdessä 12 vuotta
UUSI TIE 2790. Tässä työssä olen saanut toteuttaa kutsumustani. Olisin joskus halunnut sanoa hänelle suorat sanat ja tehdä tilit selviksi. – Käyn juttelemassa ja kahvittelemassa säännöllisesti yhden suomalaisen naisen luona. Kotkamaan mukaan hänen äidillään ei ollut taistelutahtoa. Olisi ollut mahtavaa keskustella kaikki läpi rakentavasti. Kuva: MiguEl vEra Näytin veljentyttärelleni elämäkertatekstejäni ja hän kannusti minua jatkamaan kirjoittamista. Kun pariskunta päätyi eroon, heillä oli jo Ruotsissa omakotitalo. Tyttö sai tavata isäänsä niin usein kuin halusi. – Rukous on antanut minulle voimaa mennä eteenpäin. Lupaavasti alkanut ura DNA-tutkimuksen parissa sai jäädä kun tilalle tuli jotain tärkeämpää – syvemmällä oleva kutsumus. – Olen hirmuisen utelias elämälle. Käyn hänen kanssaan lääkärissä ja hautausmaalla, koska hänen on vaikea kulkea bussilla tai kantaa tavaroita. Hän ei ollut uhkarohkea sankaripyhimys vaan omat lahjansa lähimmäisten käyttöön antanut tavallinen ihminen. Toisinaan hän käy myös konserteissa. Ruukaan sanoa, että tapahtukoon sinun tahtosi. Naiset eivät halunneet palata Suomeen syrjäkylille, vaan hyödynsivät Ruotsin parempia työmahdollisuuksia. Niinpä haaveet jäivät. Velikin katkeroitui ja joi itsensä hengiltä. Kotkamaa uskoo Jumalaan, vaikkei osaa nimittää itseään varsinaisesti uskovaiseksi. – Suomi on minulle tunnekieli. – Ero oli hyvä ratkaisu. Hän lukee paljon ja tekee suomenkielisiä sanaristikoita. Avautuu toivon ja luottamuksen näköaloja. Kotkamaa on aina haaveillut sairaanhoitajan ammatista. Toinen heistä Seija Järvenpää. – Päätin aikanaan, että teen kaikkeni, jottei tyttäreni joudu kokemaan elämässä samaa kuin minä. En voisi kuvata näin elävästi asioita millään muulla kielellä. 16,65 (18,50) Väh. Kotkamaa osallistuu joka toinen viikko suomalaisen seurakuntaryhmän järjestämään juttutuokioon. Eila Kotkamaa alkoi päästä kieleen kiinni parin vuoden päästä muutosta. Näytin veljentyttärelleni elämäkertatekstejäni ja hän kannusti minua jatkamaan kirjoittamista. Viimeisinä vuosinaan äiti kyllä pyysi anteeksi vääriä tekojaan, mutta silloinkaan asioista ei pystytty puhumaan kunnolla. Erästä Elsaa olen puolestaan autellut polvileikkauksen jälkeen. Olen niin kiitollinen siitä, että elämäni lähti menemään hyvin, vaikka alku ei sitä luvannut. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Maksoin miehen ulos talosta. Oman elämäni kokemusten vuoksi olen aina halunnut auttaa ja tukea muita siipirikkoja. Emilia Karhu Eila Kotkamaa auttaa vielä eläkkeelläkin päihdeongelmaisia. Miksi. Mies kuitenkin totesi hänelle, ettei elätä akkoja, eivätkä viisivuorotyö ja opinnot olleet yhdistettävissä. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Asukkaina on alkoholisteja, huumeidenkäyttäjiä ja sekakäyttäjiä. 1690 Eeva Eerola Elämän rikkautta, armon lämpöä Kaunis tuliainen ja lahjakirja päivän sankarille, joka viettää juhlaansa ystävien keskellä – tai hiljaa itsekseen. Usko Jumalaan tarjoaa syvän voimavaran, joka auttaa jaksamaan. Hoitokodissa on toisinaan myös suomalaistaustaisia asukkaita, joiden kanssa Eila Kotkamaa saa puhua äidinkieltään. Työ on opettanut Eila Kotkamaata puhumaan tunteista. Jumala on johdattanut juhlapäivään saakka, ja häneen saa tukeutua tulevinakin päivinä. Olen onnistunut! Tyttöni on sosiaalisihteeri ja osastonsa johtaja Södertäljessä. Suomen kieli on hänelle tärkeä. Jouduttuaan auto-onnettomuuteen Kotkamaa loukkasi selkänsä pahasti eikä voinut enää tehdä siivoushommia. Miehistä moni alkoholisoitui eron myötä. Kotkamaan mukaan monet Suomesta muuttaneet nuoret parit erosivat Ruotsissa. Kauemmin Ruotsissa asuneet toimivat mielellään tulkkeina, mutta ottivat palveluksistaan rahaa. Lisäksi hän käy toisinaan suomenkielisissä jumalanpalveluksissa ja osallistui viime syksynä alkaneelle elämäntarinan kirjoituskurssille. Katri Helenan konsertti Tukholmassa oli erityisen ikimuistoinen. – Sairaus oli kilpi hänen ja muiden ihmisten välillä. Sisko kuoli hyvin nuorena sydänkohtaukseen. Esipuhe piispa Tapio Luoma. Enää en häpeä elämääni! Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Kotimaa 4.6.2015 2,5 -vuotias tyttäreni pääsi hoitoon erääseen toiseen suomalaisperheeseen. Eila on kuitenkin selvinnyt. – Viimeiset 30 vuotta olen ollut hoitoassistenttina päihdeongelmaisten hoitokodissa. 50 kpl 13,90 1390 Alk . 020 754 2350 LUOTTAEN huomiseen 10 Seppo Häkkinen Luottaen huomiseen Uusi onnittelukirja! Juhlapäivänä on hyvä kuulla sanoja, jotka kantavat huomiseen. Elämän rikkautta, armon lämpöä -kirjan viisaat sanat juhlistavat merkkihetkeä. Omat kovat kokemukset ovat synnyttäneet hänessä tahdon olla muiden apuna. Hän kouluttautui järjestysmieheksi ja siitä tuli uusi kakkostyö. Kiitän myös hyvästä terveydestä ja työkyvystä. Tein tehtaassa viisivuorotyötä ja lisäksi vielä siivoustyötä. Kaiken rosoisuuden allakin elämään kätkeytyy suurta rikkautta. Kotkamaa joutui varomaan omaa äitiään loppuun asti. Silti ne toteutuivat myöhemmin elämässä, omalla tavallaan. Jokaisesta päivästä pitää muistaa olla kiitollinen, Kotkamaa hymyilee. 16,90 (18,50) Jukka Sariola Ystäväni Seija – kutsumuksena Afganistan Vuonna 2014, helteisen heinäkuun uneliaan uutisvirran herätti tieto kahden suomalaisen avustustyöntekijän surmasta Afganistanissa. Yhtään en pelkää. Eila Kotkamaa ehtii harrastaa myös käsitöitä, uimista ja kävelylenkkejä. Hänellä on hyvä elämä. Piti olla rohkea ja ottaa kädet avuksi. Teen yhä eläkkeelläkin töitä siellä. Enää en häpeä elämääni! Kotkamaa on ollut mukana myös seurakunnan ystäväpalvelussa. Armo voi lämmittää sydämet tänään ja aina. Käytäntö opetti puhumaan. Hän koki, että äiti käytti mielisairauttaan hyväksi ja piiloutui sen taakse vaatien aina huomiota ensisijaisesti itselleen. Sukupolvien kielteisen ketjun katkaiseminen on ollut Eila Kotkamaalle sydämen asia. 20 kpl 15,20 , väh. Vaikka työtä oli hirveästi, koin että koko maailma oli minulle avoin
Seurakunta ei välttämättä peri kausimaksuja ja osallistumiseen on matala kynnys. Tämä on värikäs toimintamalli, jossa harjoitellaan turvallista kosketusta ja kehollisuutta. Tällainen on arvokasta toimintaa vaikkapa vanhuksille ja työttömille. – Huoli ihmisten hyvinvoinnista tulee kirkon arvomaailman kautta lähelle meidän sydäntämme. Toisille se on vielä tuntematon jumalanpalveluksen muoto. Eeva-Liisa Helle-Lahden mukaan monista seurakunnista löytyy työntekijöitä, jotka vetävät ryhmiä aina jumpasta tanssiin ja venyttelyyn. Messun jälkeen voidaan järjestää yhteinen kävelylenkki, vaikkapa vapaaehtoisten johdolla. Se kertoo siitä, että me työntekijätkin haluamme välittää itsestämme. Ihminen on kokonaisuus, johon kuuluu keho. 3 Halikoulu Halikoulussa opitaan läheisyyttä ja luottamusta. On oltava sinut kehollisuutensa kanssa, jotta voi ohjata muita tutustumaan siihen. Kirjapaja 2014. Siitä saa itselleenkin vaihtelua työrutiineihin. Kysymys on Helle-Lahden mielestä huono. Kävijät kokevat liikunnan sopivan kirkkotilaan. Emme voi rajata kirkon toimintaa, että tuo kuuluu meille ja tuo ei. Liikuntakirkon ideaan tutustumisen voi aloittaa rukouksista, joihin löytyy vinkkejä YouTubesta. hminen on kokonaisuus, jossa on myös fyysinen puolensa. Liikuntakirkossa hengelliseen sisältöön yhdistetään puhetta kuvaavaa liikettä esimerkiksi kristillisen alkuverryttelyn tai liikunnallisten rukousten muodossa. Miksi seurakunnan sitten pitäisi järjestää ryhmäliikuntaa. NooRA WiKMAN • Lähteenä on käytetty Eeva-Liisa Helle-Lahden kirjaa Liikuttava seurakunta. Eeva-Liisa Helle-Lahti toivoo, että muutkin piispat innostuisivat johonkin vastaavaan. Esimerkiksi nilkkahalissa henkilö menee kyykkyyn ja halaa käsivarsillaan toisen henkilön pohjetta. Eeva-Liisa Helle-Lahti huomauttaa, että monet ovat saattaneet istua kotona koko päivän, sitten he tulevat seurakuntaan istumaan ja menevät takaisin kotiin istumaan. Kaikkia halataan, eikä kukaan jää ulkopuolelle, Eeva-Liisa Helle-Lahti sanoo. 1Raittiissa ilmassa kävely Liikunnallisuuden kehittämisessä voitaisiin seurakunnissa aloittaa sillä, ettei pyydetä ihmisiä seurakuntasaliin, istuteta heitä penkkiin ja tarjota pullakahvia. Liikuntapappi Eeva-Liisa Helle-Lahden mukaan liikunta kuuluu olennaisesti myös seurakunnan toimintaan. Helle-Lahden mukaan olisi tärkeää ymmärtää se, kuinka paljon hyviä seurauksia yhdessä liikkumisella on. Gospelliikuntaryhmät ovat suosittuja. Niitä voi muokata itselleen sopivaan muotoon. 5 Piispansauvakävely Oulun hiippakunnassa piispa Samuel Salmi järjestää vuosittain piispansauvakävelyn, johon osallistuu satoja kävelijöitä. Se antaa energiaa eikä väsytä. Liikuntakirkkoja järjestetään eri nimillä ympäri Suomea. Kävelyn voisi toteuttaa vaikka tempauksena ja kerätä rahaa Yhteisvastuulle. Viisi tapaa liikuttaa seurakuntaa HyviNvoiNTi Liikunnallisuus ja kehollisuus tuovat syvyyttä seurakuntaelämään. Helle-Lahden toiveena olisi saada liikuntakirkot osaksi jumalanpalveluselämän suunnitelmaa. Eeva-Liisa Helle-Lahti kertoo, että liikuntakirkon ideana ei ole olla rasittava urheilusuoritus, vaan liikuttaa kevyesti. Erilaisia ryhmiä järjestetään eri puolilla Suomea. – Halaamisen terveysvaikutukset ovat kokonaisvaltaisia. Teletappihalissa taas halauksen jälkeen henkilöt hypähtävät kevyesti toistensa vatsaa vasten ja lausuvat ”uudestaan”, jonka jälkeen halataan toisen kerran. Hänen mielestään piispa verkkareissa lähettää voimakkaan viestin. 2 Liikuntakirkko Liikuntakirkko on tavallinen jumalanpalvelus, jossa liikutaan. Luovempi liike rukouksien aikana tuo kehollisuutta enemmän esille. – Kävely on varmasti helpoin ja halvin yhteisöliikkumisen muoto. – Seurakunnilla on hyvät mahdollisuudet järjestää ryhmäliikuntaa, sillä meillä on paljon tyhjiä tiloja. Kotimaa 4.6.2015 MATKALLA 17 Liikunta ja liikkuminen vaikuttavat olennaisesti ihmisen hyvinvointiin. Se on yksi rippikoulujen iltaohjelman muoto, mutta sopii nuorten lisäksi hyvin kaiken ikäisille. ma tti karppin En. Liikunnallisuuden opetteleminen haastaa myös työntekijän. Miten väsynyt ja huonovointinen työntekijä jaksaa kiinnostua seurakuntalaisista. Liikunnallisessa Herran siunauksessa esimerkiksi laitetaan sormet ristiin vieruskaverin kanssa, kohotetaan kädet ylös ja kierretään etuvartaloa sivulle. Lenkillä saa mennä oman kuntonsa mukaan. Liikuntakirkoista annetaan hänen mukaansa hyvää palautetta. Ei seurakuntalainen jätä kehollisuuttaan kotiin tilaisuuksiin tullessaan. 4 Gospelliikunta Gospelliikunta on ryhmäliikuntaa, jonka taustalla soi gospelmusiikki. Evankeliumi on seurakunnan ykköstehtävä, mutta pitää olla kiinnostunut myös ihmisten jaksamisesta. – Se antaa arvoa tavallisuudelle. Kotimaa listasi tapoja tuoda liikunnallisuus osaksi seurakunnan elämää. – Se, että noustaan ylös jonkun tietyn rukouksen aikana, on aika mekaanista. – Jos suljemme silmämme väsyneiltä ja huonokuntoisilta ihmisiltä, meiltä jää paljon näkemättä ja tekemättä. Varsinkin yhdessä muiden kanssa liikkuminen voi edistää hyvinvointia. Seurakuntahan on täällä ihmisiä varten. Sen lisäksi, että kunto kohenee, liikunta vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Ohjaaja näyttää kahdeksan erilaista halausta, joita riparilaiset toteuttavat. Kävelyä voi helposti jokainen sisällyttää omaan viikkonsa, jos kokee sen tärkeäksi. Piispakin on tavallinen ihminen, joka harrastaa ja pitää huolta omasta jaksamisestaan. Voitaisiinko seurakunnan tilaisuudessa lähteä yhteiselle kävelylle tai rohkaista ihmisiä tulemaan tilaisuuteen kävellen. Ei seurakuntalainen jätä kehollisuuttaan kotiin tilaisuuksiin tullessaan. Vapaaehtoiset voisivat hakea ihmisiä tilaisuuksiin ja kirkon lähiluonto tarjota puitteet happihyppelylle. Se tuottaa hyvää mieltä ja oloa, sekä kokemuksen siitä, että on halauksen arvoinen. Ihminen on kokonaisuus, jossa on myös fyysinen puolensa. Jotkut seurakunnat järjestävät niitä vuosittain ja jotkut vähän harvemmin
Hän kertoo, että tarvitsi 1980-luvun lopulla psykologian opiskelijoita johtaneena nuorena radikaalina kohteita yhteiskuntakritiikille. Mutta sitä ei hänen mukaansa enää tarvita. Kirja on rakennettu löyhästi 1100-luvun oppineiden Adelard Bathilaisen ja Mikael Scotuksen tarinan ympärille. Kirja ”Mitä mieltä Suomessa saa olla” on kirkkomme kannalta merkittävimpiä kirjoja pitkään aikaan, arvioi Seikko Eskola. Into 2014. Länsimaiden arabialainen perintö. Kristinusko on luonut länsimaisen moraalin, jossa ollaan pienemmän puolella eikä tuomita maassa makaavaa.. Vahva avioliittoinstituutio on hänen mukaansa myös vasemmistolaisten arvojen kannalta tavoiteltava ja osa yhteiskunnallista edistystä. Hamiloa, entistä homorummuttajaa, ärsyttää Helsingin Sanomien ja Yleisradion jokapäiväinen ”homosaatio”. Kaiken kaikkiaan Mitä mieltä Suomessa saa olla on kirkkomme kannalta merkittävimpiä pitkään aikaa julkaistuja kirjoja. Mutta Hamilo on väärässä, jos heitä on paljon. Hänen sukupolvelleen sellaiseksi lopulta löytyivät homot. Toisaalta tieteen, filosofian ja uskonnon rinnakkaiselo ei ollut koskaan täysin ongelmatonta. Kirjassa todetaankin, että eniten sananja uskonnonvapautta sekä aitoa suvaitsevaisuutta peräänkuuluttavia puheenvuoroja kuuluu kirkon vanhoillisimmasta päästä. Heidän kauttaan syvennytään erityisesti siihen, kuinka arabien sivistys siirtyi länteen. Sisäisistä riidoistaan ja kristittyjen valtakuntien ahdistelusta huolimatta islamilainen kalifaatti onnistui rakentamaan kohtuullisen suvaitsevaisen, vakaan ja sivistyneen yhteiskunnan. Englanninkielinen alkuteos on ilmestynyt jo vuonna 2009. 338 s. Ja sellaisen välineeksi löydettiin sukupuolineutraali avioliitto. Hän toteaa, että mikään ei pakota meitä noudattamaan perinteitä ja rituaaleja, mutta jatkaa, että niistä luopuminenkaan tuskin on muuta kuin kulttuurin rappiota. Tasa-arvoinen avioliitto ei Hamilon mukaan ole mikään ihmisoikeus. Hamilon mukaan laki rekisteröidystä parisuhteesta merkitsi, että homoille ja lesboille oli jo saatu kaikki ne oikeudet, jotka heille liberaalien periaatteiden vuoksi kuuluvatkin. Kirjassa 1968-sukupolven ajatukset aikanaan omaksuneet kirjoittajat analysoivat nyt nuoruutensa aatteita ja niiden vaikutusta sekä lopulta hylkäävät ne asettuen avoimesti arvokonservatismin kannalle. Välillä vaivutaan syvälle filosofien ja tieteilijöiden saavutusten teknisiin yksityiskohtiin. Heidän puolestaan sitten toimittiin. Lyonsin journalistinen esitystapa on sekä kirjan heikkous että vahvuus. Yhtäältä islam on motivoinut edistyksellisiin tieteellisiin saavutuksiin. Kristilliset piirit ovat Hamilon mukaan jo niin ahtaalla, että itseään puolustaakseen ovat tarttuneet klassisen liberalismin arvoihin. Se kertoo ilmapiirin muuttuneen. Hamilo korostaa, että avioliittoa ei voi ymmärtää ilman lapsen saamisen mahdollisuutta. Timo Vihavainen katsoo, että henkilökohtaisen vakaumuksen tärkeyttä korostanut luterilainen kirkkomme on tullut liian suvaitsemattomaksi, kun se jakaa potkuja niille, jotka eivät seuraa mukana sen arvokeskustelussa. Nyt niiden puolesta eivät liputa kokoomus tai kristillisdemokraatit vaan aidoiksi liberaaleiksi itsensä kutsuvat ja vastakkaiseen leiriin kuuluneet. Mutta se arvoliberalismi on ennen kaikkea moraalista relativismia. Yllättävää tukea kirkolle Kulttuuridebatissa kristillinen usko – ja vielä vähemmän kirkkomme – ei saa juurikaan tunnustusta. Suvaitsevaisto vs. Suvaitsevaisto vs. Siitä seuraa, että klassiset liberaalit joutuvat usein puolustamaan arvokonservatiiveja. Nykyisin sitä edustaa arvoliberaali punavihreä edistyneistö, suvaitsevaisto, jolla on vahva asema mediassa. 341 s. Aika näyttää. Raamatulla perustelu on demokratiassa yhtä oikeutettua kuin vaikkapa maineikkaan filosofi John Rawlsin kirjat. Kirjan näköala islamiin on kuitenkin erittäin mielenkiintoinen. 20 vuotta Reutersin ulkomaantoimittajana työskennellyt Jonathan Lyons piirtää kuvan arabisivilisaatiosta, jonka keskiajan saavutukset ovat edelleen keskeisesti osa länsimaista sivistystä. SEiKKo ESKoLa Timo Vihavainen, Marko Hamilo ja Joonas Konstig: Mitä mieltä Suomessa saa olla. Hän toteaa, että liberaali ja moniarvoinen sotkee silloin ateismin politiikkaan. joona rauDaSKoSKi Jonathan Lyons: Viisauden talo. Kirjassa on hengästyttävän paljon vaikeita termejä ja arabialaisia ja eurooppalaisia nimiä. Kristinusko on luonut länsimaisen moraalin, jossa ollaan pienemmän puolella eikä tuomita maassa makaavaa, toteaa Joonas Konstig ja jatkaa sen luoneen perustan korotetulle ihmisarvolle, myös naisille ja lapsille. Kotimaa 4.6.2015 18 YHDESSÄ LÄnSi on arabiaLainEn Länsimaiden arabialaisen sivistyksen perintöön pureutuva Viisauden talo on nimensä veroinen, joskaan ei aivan tuore. Minerva. Reaalisosialismin ateismipolitiikka sen sijaan osoitti, että samaa ei ihan heti kannata uudestaan kokeilla. Hamilo moittii erästä professoria, joka on paheksunut sitä, että jotkut kehtaavat vedota Raamattuun, kun perustelevat avioliittoa naisen ja miehen välisenä. Kirja on räikeän vastakkainasettelun ja rauhallisen rinnakkaiselon historia. He ovat omineet itselleen arvoliberalismin käsitteen. Siinä kirkkoa ja uskoa puolustavat henkilöt, joiden tausta on viime vuosikymmenien vasemmistolaisissa ja radikaaleissa liikkeissä. Niinpä oli melkoinen elämys tarttua kirjaan Mitä mieltä Suomessa saa olla. arvokonservatiivit. Kritiikkiä tulee runsaasti. Avioliittolakia suurempana ongelmana hän pitää sitä, että ihmisoikeuksien merkitys hämärtyy, kun mitä tahansa asiaa ajetaan esittämällä se ihmisoikeuskysymyksenä. Timo Vihavainen on Venäjän tutkimuksen professori, Marko Hamilo tiedetoimittaja ja -kirjailija, joka luonnehtii itsensä kristillistä traditiota arvostavaksi ateistiksi ja konservatiivisilla arvoilla vahvistetuksi klassiseksi liberaaliksi, ja Joonas Konstig on nuoremman polven espoolainen kirjailija. Nykyisessä mediakuvastossa uskontoa kun ei yhdistetä korkeatasoiseen tieteeseen ja filosofiaan. Mutta sen jälkeen taas uusi sukupolvi tarvitsi ihmisoikeustaistelunsa. Ja saamme lukea tuon kolminaisuuden taitavan puolustuksen. 1960-lukulainen kulttuurimarxilainen perinne on tekijöitten mukaan ajautunut umpikujaan. Kirjassa on myös muiden kirjoittajien analyyseja sen teemasta. Ajallisesti pomppivan esityksen seuraamista helpottavat alun kronologia ja henkilöluettelo. Hamilon analyysin paikkansapitävyyttä tasa-arvoisen avioliiton takana olleista motiiveista on mahdollista tarkastella muutaman vuoden kuluttua sen tultua voimaan. Jokainen arvoliberaali sukupolvi tarvitsee Hamilon mukaan oman ihmisoikeustaistelunsa, mutta länsimaissa aidoista ihmisoikeusongelmista on pulaa. arvokonservatiivit. Mutta niitä ei ollutkaan helppo löytää, kun 1960-luvun liike oli jo rikkonut kaikki kotiin, uskontoon ja isänmaahan liittyneet tabut. Se pitää paikkansa, jos liiton solmii vain harvalukuinen joukko. Kolmiyhteyden koti-uskonto-isänmaa on suomalaisessa keskustelussa pääosin katsottu edustavan taantumusta
– Nykytaiteessa hengelliset tai raamatulliset aiheet ovat esillä usein vain pilkan tai ironian kautta. Väittelijä on havainnut, että yhä useammin kirkon piirissä kutsutaan kansainväliseksi diakoniaksi kotimaassa tapahtuvaa toimintaa. Kuvat: Leena Hietamies temperan ja öljyväritekniikan yhdistäminen sopii Henri Kiviojan voimakkaisiin töihin. Tiina Ikosen tutkimus kohdistui siihen, mitä kansainvälinen diakonia Suomen luterilaisessa kirkossa tarkoittaa, miten se käsitetään ja perustellaan. Hän haluaa kuvata taiteessaan omaa hengellisyyttään ja vakaumustaan sekä Raamatun tapahtumia. Kansainvälinen diakonia on muukalaisen auttamista. Yksityiskohta Johanneksen ilmestys -teoksesta. Kansainvälinen diakonia erottuu omaksi alueekseen siinä, että auttamisen kohteina ovat vieraiksi koetut. Kivioja on vuonna 2012 Imatralta Saimaan ammattikorkeakoulusta valmistunut vanhoillislestadiolainen kuvataiteilija. LEEnA HIETAmIES Ajan loppu. Kivioja on tullut uskoon vuonna 2007. Samat piirteet lienevät vahvistuneet muussakin diakoniatyössä. Sekä ulkomailla että kotimaassa toimintaa leimaa lähimmäisen auttaminen, mutta myös toiseuden tuottaminen. Aikaisemmin kansainväliseksi diakoniaksi kutsuttiin lähinnä ulkomailla tapahtuvaa avustustyötä ja sitä tukevaa asenneja kansainvälisyyskasvatusta. Tätä hän on selvittänyt monivaiheisella analyysilla Suomen luterilaisen kirkon hiippakuntaja keskushallinnon aineistoista vuosilta 1993–2004. Haluan kertoa tosissani omasta vakaumuksestani ja uskonnollisesta maailmasta. Kyse on sekä globalisaatiosta että kansainvälisyyden arkipäiväistymisestä. nÄYTTELY Vanhoillislestadiolainen taiteilija Henri Kivioja maalaa Raamatun kertomuksia. Esimerkiksi suurikokoisesta Johanneksen ilmestys -työstä voi löytää runsaasti Raamatussa kerrottuja yksityiskohtia. ”sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää...” K ansainvälisen diakonian alue on laajentunut, toteaa viime perjantaina Helsingin yliopistossa väitellyt Tiina Ikonen väitöskirjassaan Kirkko muukalaisen asialla. Galleria 4-kuus Helsingissä. Henri Kiviojan Johanneksen ilmestys -työssä näkyy muun muassa kaksikymmentäneljä vanhinta, jokaisella harppu ja kultamalja täynnä uhrisavua, pyhien rukouksia. Kansainvälinen diakonia. Tätä ovat myös asenneja kansainvälisyyskasvatus, yhteiskunnan kansainvälistymisen huomioiminen sekä kirkon kansainvälisyyden vahvistaminen. Tähän kulttuurienväliseksi diakoniaksi kutsumaansa alueeseen tutkija lukee pakolaistyön, maahanmuuttajatyön, muun ulkomaalaistyön sekä yleensä monikulttuuristumiseen liittyvän seurakuntatyön kotimaassa. Se, mikä esimerkiksi Jehovan todistajien Vartiotornin samantapaisessa kuvituksessa tuntuu monien mielestä ällöttävältä krääsämäisyydeltä, ei Kiviojan töissä pääse häiritsemään. Joistakin Kiviojan töiden taidokkaista taustamaisemista tulevat ensin mieleen vanhat uskonnonopetuksen romanttisen taidesuunnan värittämät koulutaulut. Siten se on omiaan pitämään yllä kohdeajattelua sekä jakoa auttajiin ja autettaviin. Suurikokoisissa töissä näkyy ja tuntuu maailmanlopun tunnelma. Niissä katsoja voi kokea jotain uuden taivaan ja uuden maan sopusointuisesta pyhästä rauhasta. Tiina Ikonen määrittelee kansainvälisen diakonian lähimmäisyyden ja muukalaisuuden käsitteiden avulla. Laajentunut kansainvälisen diakonian käsite sisältää nykyisin lähetystyössä toteutuvan diakonian ja kehitystyön, samoin lähialuetyössä sekä ystävyysseurakuntatoiminnassa tapahtuvan diakonian. Räjähtävä voima on päällimmäinen tunnekokemus värikylläisissä ja yksityiskohtia täynnä olevissa tauluissa. Henri Kiviojan Ilmestyskirja-aiheisia töitä esillä 30.5.–19.6. Taivaat aukeavat, tuli riehuu, pedot ajavat takaa ihmisiä. mIKKO mALKAvAArA Kirjoittaja on teologian tohtori, joka toimii lehtorina Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Kotimaa 4.6.2015 YHDESSÄ 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Ilmestyskirjan maisemissa Kouvolalainen kuvataiteilija Henri Kivioja, 29, on valinnut yllättävän näkökulman Raamatun maailmaan ensimmäisessä helsinkiläisessä yksityisnäyttelyssään Ajan loppu. Pyrkimykseni on tehdä vakavasti otettavaa ja mielenkiintoista kristillistä nykytaidetta, joka puolustaa ajassamme uhanalaisia kristillisiä arvoja. Kirkko on muukalaisen asialla, mutta toimii pikemmin heidän tukemisekseen ja heidän puolestaan kuin yhdessä heidän kanssaan. Tarkemmin katsoessa Jumalan vihan, maan järkkymisen ja kauhistuksen takana näkyy pilkahduksia seesteisistä maisemista. Ilmestyskirjan voimakas visuaalisuus on inspiroinut Helsingin Herttoniemessä työskentelevää taiteilijaa tässä näyttelyssä esillä olevissa maalauksissa
Se on syvempää kuin yhteiset muistot. Ihmiset ovat alkaneet etsiä hengellisiä kokemuksia ja hiljaisuutta. Morgan kääntyy muiden puoleen. Jätin vastaajaan viestin, jossa kerroin olevani huolissani yhteisestä ystävästämme. Henry Morgan on usein Suomessa vieraillut hengellinen ohjaaja. Se ei kuitenkaan haitannut kummankaan hyvää mieltä siitä hetkestä. TUIJA TIIHONEN tuija.tiihonen@kotimaa.fi Kadonnut ystävä Eksyksissä, mutta löydetty Henry Morgan on usein Suomessa vieraillut hengellinen ohjaaja. Ehkä hän ei vähän ajan päästä muistaisi visiittiäni. Toinen kertoo kokeneensa Jumalan auttaneen häntä vaikean valinnan edessä. Joku meditointi oli ilmeisesti menossa. Morgan muistutti, että Jumala on läsnä kun me olemme läsnä ja haluamme kuunnella Häntä. Salapoliisitaidot käyttöön! Tiesin erään ystäväni läheisen ihmisen etunimen ja kotikadun. Internetin hakukone auttoi minua, ja pian saatoin melkoisella varmuudella päätellä hänen sukunimensä. Lopulta käsitin, ettei ystäväni tainnut ihan hahmottaa, kuka minä olen ja minkälainen yhteinen historia meillä on. Tunsin olevani kuin tosi tyhmä neitsyt Raamatun kertomuksessa. Olin valtavan huojentunut tiedosta. Myös siitä kerrottiin, miten toivoisi Jumalan neuvovan ja ohjaavan, mutta ei saa vastausta. Aloin olla pahasti myöhässä. Muutaman päivän kuluttua hän soitti minulle ja kertoi, että ystävämme oli siirretty hoitokotiin kunnon romahdettua. Toiset auttoivat hukassa olevien tai vaikeiden sanojen etsimisessä. Huolestuin. Valkoisen talon oven ulkopuolella oli ihminen muistuttamassa hiljaisuudesta. Minulla oli kauhea jano. Huh, näin yhden sivukadun päässä kirkon ja osasin sen avulla suunnistaa oikeaan suuntaan. En voi kadottaa vanhaa ystävää noin vain! Täytyyhän minun selvittää, missä hän on ja miten hän voi. Mitä jos keskeytän ja häiritsen hengellistä ohjausta. Lopulta jokainen kertoi jotain, hyvin erilaisia kokemuksia siitä, miten on tuntenut Jumalan läsnäolon tai kokenut Jumalan ohjaavan. Avasin oven varovasti ja työnsin pääni ovenraosta. Hän asui yksin. Kotimaa 4.6.2015 20 YHDESSÄ NOJATUOLI Kiireen kulttuurimme saa aikaan myös jotain hyvää. Henry Morgan tervehti minua lämpimällä hymyllä ja osoitti vieressään olevaa tyhjää tuolia. Mutta häntä voisi vapaasti käydä katsomassa. Ystäväni ilahtui vierailusta ja jutteli vilkkaasti. Soitin useamman kerran, mutta puhelin ei tuntunut olevan päällä. Ystäväpiirin tiesin vain etunimiltä. Kuva: MattI KarppInen KrISTITYN VAELLUS Toimittaja osallistui hengellisen ohjauksen ryhmään. Ymmärsin pienen osan siitä, miltä omaishoitajasta tuntuu, kun rakas ihminen muuttuu eikä tunne enää. Yritin huomaamatta kaivaa repustani vesipullon. Sain voimallisen kokemuksen rakastavasta vastaanotosta ja hyväksymisestä sellaisena kuin olen.. Nimen avulla puhelinnumeron löytyminen oli jo helppoa. Kaikki käyttivät englannin kieltä, jokainen sen verran kuin osasi. Yksi kertoo, että Jumala puhuu hänelle niin voimallisella tavalla, että hän tuntee silloin Jumalan läsnäolon. Alkoi olla jo itku kurkussa, mitä jos en ikinä löydä perille. Juoksin reppu selässä pitkin Kouvolan laitakatuja ja etsin valkoista taloa. Nimeni oli siellä listassa, mutta minä harhailin jossain väärillä kaduilla. – Mistä tietää, että juuri Jumala puhuu. Hän kosketti lempeästi käsivarttani ja kuiskasi. Suurella osalla ihmisiä on kokemus jostain suuremmasta, he vain eivät osaa sanoittaa sitä. Vetäjänä olisi alan asiantuntija, Englannin anglikaanisen kirkon pastori ja hengellinen ohjaaja Henry Morgan. Sadattelin typeryyttäni – miksi en lähtenyt ajoissa, miksi yritin kiireissäni oikaista. Jokaisen kertomus oli myös hyvin henkilökohtainen, ja siksi luottamuksellinen. Puhelin oli suljettu, sillä kännykän käyttö ei enää sujunut. Näin silmät kiinni olevien ihmisten suupielten vetäytyvän hymyyn. Hiljaisuuden talossa ei saa puhua mitään. Olin ilmoittautunut Kirkkopäivien hengellisen ohjauksen ryhmään. Ymmärsin myös jotain ystävyydestä. And now you are found – ja nyt sinut on löydetty. kysyin. Yksi toisensa jälkeen sai kertoa, mutta pakko ei ollut sanoa mitään. Muut kuusi ihmistä istuivat hiljaa silmät kiinni. Voimattomuuden tunteeni muuttui päättäväisyydeksi. – En pysty sanomaan oliko se Jumala vai muu ääni sisälläni, mutta haluan uskoa ja uskonkin, että se oli Jumalan ääni. Perhettä hänellä ei ollut ja ainut sisarus asui ulkomailla. Kiipesin narisevat portaat yläkertaan ja pysähdyin sydän pamppaillen suljetun oven taakse. Mitä merkityksellistä sinulle on tapahtunut tänään ja toisaalta viimeisen vuoden aikana. Kuva: MattI KarppInen E n saanut ystävääni kiinni puhelimella. Mitä jos myöhästyneitä ei päästetä sisälle. Valoisin mielin kävelin puiston halki hoitokotiin kukkivien vaahteroiden vihreys ylläni. Ryhmään mahtui vain tietty määrä henkilöitä ja sinne oli pitänyt ilmoittautua. Hiljaisuuden jälkeen Morgan kertoi mietiskelyn aiheen. Pian huomasin, että puheissa menivät sekaisin asiat, ajat ja paikat. – Mitä te vastaisitte tähän kysymykseen. Pyhyys oli läsnä. Morgan kehotti minua edelleen hiljaa kuiskaamalla istumaan rauhassa ja rentoutumaan. Rikoin heti hiljaisuuskäskyä ja kuiskasin Morganille hiljaa: I was lost – eksyin. Minäkin olen kokenut samanlaisia hetkiä ja erilaisia rukousvastauksia, mutta ajattelin, etten ala niitä siinä luettelemaan. Ryhmään tuli erityisesti tämän auttamisen kautta hyvin lämmin ja rakastava yhteisöllisyyden tunne. Kun puhelin ilmoitti ties kuinka monennen kerran, että ”soittamaanne numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä”, havahduin siihen tosiasiaan, etten tiennyt kenen puoleen voisin kääntyä. Tiesin, että ystävälläni oli todettu muistisairaus, mutta hän oli tähän asti selviytynyt omassa kodissaan