Siihen vaaditaan uteliaisuutta ja avoimuutta. Sivu 7 kotimaan entinen päätoimittaja Simo Talvitie oli eräänlainen oman aikansa Teemu Laajasalo. . . vuosikerta | 0043595–16–06 5 NaapuriN aarteet Toimittaja Olli Seppälä rohkaisi mielensä ja kävi toisten kirkkokuntien tilaisuuksissa. helmikuuta 2016 | hinta: 3,70€ | 111. Sivut 10–13 Ja n i La u k k a n en kirkolliskokoukseen on tyrkyllä ainakin viisi alle 20-vuotiasta ehdokasta. 4. Sivu 18
436:4) DAnIelle MIeTTInen 4.2.1916 Ilmalaivojen pommihyökkäykset alkavat taasen tulla ahkeraan käytäntöön. Kuuntelen ikävimmät itsesyytökset ja tunnen häpeää. Sen tapahtumia on myös Suomessa. ”Syö, katso, kuluta vähemmän! Anna enemmän! Elä seitsemän viikkoa niin kuin sinun tulisi aina elää!” ¶ Paaston aika päättyy hirvittävään näkyyn, Jumalan kuolemaan. Siihen liittyy tietenkin myös riskejä, kun organisaatio viestii persoonallisesti, mutta meillä on siitä myös hyviä onnistumisia.” kirkon verkkoviestintäpäällikkö lari lohikoski kotimaa24:ssä.. Esimerkiksi kristinuskon ja islamin väitteet Jumalasta ovat osittain toisensa pois sulkevia. Heidänkin työnsä helpottuisi, jos uskonnon nimissä tehtävä väkivalta hiipuisi pois. Pisteenä iin päälle voisi mainita myös tammikuussa vietettävän vähälle huomiolle jääneen maailman uskontojen päivän, joka on syntynyt bahai-uskonnon aloitteesta. Uskontojen rauhallinen yhteisymmärrys ei myöskään tee tyhjäksi lähetystyön oikeutusta tai tarvetta. 2 KOTIMAA 4 . Risti kuiskaa, että ryhdistäytyminen ei riitä. Mutta sen vuoksi on silti yritettävä ojentaa käsiä kuilujen yli. Yhteisymmärryksen viikkoa tukevat edelleen lähinnä islamilaiset ja kristilliset tahot, mutta mukana on myös muiden uskontojen, esimerkiksi buddhalaisuuden, edustajia. Eri uskonnoilla ja katsomuksilla on myös yhteisiä arvoja. Siellä ei voi tehdä neutraalia kädenlämpöistä viestintää, vaan se vaatii persoonallista otetta. Ju k k a fo r d el l JussI RyTKönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi Paastoa parantelusta T oisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten luultiin, uskonnollisuus ei osoita maailmassa mitään katoamisen merkkejä. Paljon on puhetta elämän parantelusta, yritystä pysyä sääntöjen rajaamilla reiteillä, niin kuin uskonnoissa on tapana. Uskonnot kertovat ihmisen ikuisesta Jumalan, tarkoituksen, turvan ja tulevaisuuden toivon etsimisestä. Väestöräjähdys, ilmastonmuutos, ekologinen kriisi, hajoavat valtiot, pakolaisja siirtolaiskatastrofit sekä siellä täällä leimahtelevat sodat vaativat myös ja varsinkin uskontojen välistä rauhaa. Toivotan tervetulleiksi syyllistäjät ja kaikki paasaavat profeetat. Voisi luulla, että paaston päämäärä on olla tavallista parempi. Päinvastoin: myös uskonnon vaihtamisen pitäisi olla entistä turvallisempi ja hyväksytympi ihmisoikeus. Realistisesti ajatellen maailmanrauha on ehkä utopiaa. 21:nnen vuosisadan ihmiskunta on sellaisessa tilanteessa, että eri sivilisaatioiden, maailmanuskontojen ja ideologioiden olisi viimeistään nyt ymmärrettävä yhteisen näyn merkitys. 2 . Tällaisia rauhaa etsiviä hankkeita olisi maailman poliittisten johtajien tuettava. Nyt he ovat käyneet Englannnin eri kaupungeissa. Viime numerossa mainitsimme saksalaisten retkestä Parisiin. Uskonnon näivettäjäksi joskus kuvitellusta tieteellis-teknisestä edistyksestä huolimatta uskonnot ovat edelleen kuin ihmiskunnan geeneissä. Twitter ei toimi organisaatioviestinnän sääntöjen mukaan. Heidänkin työnsä helpottuisi, jos uskonnon nimissä tehtävä väkivalta hiipuisi pois. Kermapullaa suussa ihmettelen, mikä on paaston tarkoitus. Yksi ilmaus tämän ymmärryksen leviämisestä on Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 2010 hyväksymä Maailman uskontojen ja katsomusten yhteisymmärryksen viikko, jota vietetään vuosittain helmikuun alussa. yhteisen rauhan pyrkimyksissä on silti muistettava, että eri uskontojen maailmanselitykset tulevat pysymään erilaisina. Sellaisen, jossa uskallan nähdä itseni rehellisesti, pysähtyä katsomaan Totuutta silmiin. Ja voi vaikka käydä niin kuin virressä veisataan: ”Siis valtakunnan lapsena, palvelukseesi lähden, en vuoksi palkan, kiitoksen, vaan, Jeesus, armon tähden. Tässä työssä myös ihmiskunnan yhteinen Jumalan kaipuu on otettava huomioon. Tarvitsen toisenlaisen paaston. 2 01 6 KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu Danielle Miettinen Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Pääkirjoitus SATA VuOTTA SITTen TuhAT MerKKIä TAIVAASTA LAInA L askiainen kutsuu paastoon. Oman ilmoituksensa mukaan he ovat pommittaneet tehtaita ja rautateitä. Käyn pienimpiä hoivaamaan ja sydämeeni riemun saan, kun sinut heissä kohtaan.” (Vk. Virallisen englantilaisen tiedonannon mukaan taas heidän pomminsa ovat hävittäneet muitakin rakennuksia, jopa osittain erään kirkonkin. Kyseisen viikon taustalla on maailman muslimijohtajien vuonna 2007 kristillisten kirkkojen johtajille tekemä aloite. Maailmanrauha vaatii Jumalaa Tällaisia rauhaa etsiviä hankkeita olisi maailman poliittisten johtajien tuettava. Ministerineuvoston puheenjohtaja, valtiosihteeri, valtakunnanneuvoston jäsen, senaattori, todellinen salaneuvos Goremykin on saanut pyynnöstään eron ministerineuvoston puheenjohtajan virasta jääden valtiosihteeriksi, valtakunnanneuvoston jäseneksi, senaattoriksi sekä saaden ensimmäisen luokan todellisen salaneuvoksen arvonimen. ¶ Kun totuus tuo armon, elämän pikkuparantelu käy tarpeettomaksi
Partion 1990-luvulla alkanut jäsenkato pysähtyi neljä vuotta sitten. Suomen Helluntaikirkon johtajaksi eli hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Tampereen helluntaiseurakunnan johtaja usko Katto, 49. Kuva: Harri HalmeJärvi/Hämeen PartioPiiri ry. Yhteisvastuukeräyksen toivotaan tuovan lisäpotkua erityisesti maahanmuuttajien ja erityistarpeisten lasten partioharrastukseen. Partion arvojen mukaan lapset ja nuoret suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa mahdollisimman paljon itse. Vuoden 2015 lopussa Suomen ortodoksisessa kirkossa oli 60 877 jäsentä. Tapahtuman aikana järjestetään myös yhteinen jumalanpalvelus, joka perustuu Luterilaisen maailmanliiton ja katolisen kirkon aiemmin tänä vuonna julkaisemaan yhteiseen rukoukseen. Viime vuodet jäsenmäärä on kasvanut ja on nyt noin 65 000. Sisupartioleireillä leiriläisten apuna toimiva lyhytkasvuinen Anni kertoo saaneensa partiotoiminnasta ystäviä, itsevarmuutta ja positiivisen elämänasenteen. usko Katto Partiossa ryhdytään kehittämään uusia tapoja harrastaa partiota. – Ilman partiota elämä olisi paljon yksinäisempää. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri Continental Theological Seminarysta, Belgiasta. Kuva: Suomen Partio/ atte KeSti yhteisvastuukeräys tukee partiota. Yhteisvastuuvaroista voidaan esimerkiksi kustantaa vähävaraisten perheiden nuorille partiovarusteita ja leirimaksuja. Toiminnan paikkoja on ajateltava ennakkoluulottomasti uudelleen, Munsterhjelm toteaa. Luterilainen maailmanliitto (LML) ja katolinen kirkko järjestävät lokakuussa Lundissa ekumeenisen reformaation muistojuhlan, jota johtavat paavi Franciscus, LML:n puheenjohtaja munib younan ja pääsihteeri martin Junge. Kun partioliike syntyi 1900-luvun alun Englannissa, tavoitteena oli saada eri sosiaaliluokkiin kuuluvat lapset ja nuoret toimimaan yhdessä. Suomen ortodoksiseen kirkkoon liittyi viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä – yhteensä 1063 henkeä. Vaikeina hetkinä partiossa saaduista ystävistä on ollut todella paljon apua ja tukea, Hassan kertoo tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen kampanjalehdessä. Myös Ruotsin luterilainen kirkko ja Ruotsin katolinen hiippakunta osallistuvat tapahtuman järjestämiseen. Helluntaikirkko on rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta ja siihen kuuluu noin 40 seurakuntaa. Somaliasta Järvenpäähän kotiutunut Hakiim Hassan on harrastanut partiota kaksi vuotta. Suomessa avun perille viejäksi on valittu Suomen Partiolaiset. Huolimatta kirkkoon liittyjien ennätysmäärästä ortodoksisen kirkon jäsenmäärä pieneni jo kolmatta vuotta peräkkäin. Usko Katto Helluntaikirkon johtoon . – Kun ryhmä tukee ja myös itse muistaa auttaa muita, pärjää kyllä aina, Anni kertoo. Ekumeeninen tapahtuma järjestetään Reformaation merkkivuoden 2017 alla. Pienituloisten perheiden lasten mahdollisuus osallistua hyvään harrastukseen on edelleen ajankohtainen kysymys, Munsterhjelm muistuttaa. – Yhteisvastuukeräyksen haaste vie meidät lähelle partion ydintä. Paavi Franciscus vierailee lokakuussa Ruotsissa. DAnIEllE MIETTInEn Pussipastan valmistusta partioleirillä Janakkalassa. – Tämä on suurin lupaus, jonka olemme koskaan antaneet, että autamme syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria näin isosti, Suomen Partiolaisten puheenjohtaja Anna Munsterhjelm sanoo. Hassankin on jo ollut mukana suunnittelemassa monikulttuurista Kämppi-partioleiriä. Kuva on erätaitokurssilta vuodelta 2013. KOTIMAA 3 4 . Suurin osa helluntaiseurakunnista ei kuulu Suomen helluntaikirkkoon, vaan ne ovat pysytelleet itsenäisinä yhdistyksinä. 2 . Myös ortodokseilla liittymisennätys . Muun muassa Järvenpäässä toimii jo monikulttuurinen ja monikielinen lippukunta. Anna Munsterhjelm uskoo, että katseen kääntäminen Yhteisvastuukeräyksen velvoittamaan suuntaan tulee olemaan koko partioyhteisölle rikastuttava kokemus. Hänen mielestään partio voisi olla entistä enemmän mukana esimerkiksi kouluissa, nuorisotaloilla ja seurakunnissa. Tuhannen kirkkoon liittyneen raja on aiemmin ylittynyt vain neljänä vuotena: 2002, 2004, 2012 ja 2014, kerrotaan Suomen ortodoksisen kirkon verkkosivulla. Paavi Ruotsiin . Myös vastaanottokeskuksissa on ollut partiotoimintaa. Aisti-, liikuntaja kehitysvammaisten Sisupartiotoimintaa tuetaan muun muassa kouluttamalla uusia Sisupartio-ohjaajia. Kokemukset ovat olleet innostavia. 2 01 6 uutisviikko koonnut: noora wikman-haavisto Ensi sunnuntaina käynnistyvä Yhteisvastuukeräys torjuu nuorten syrjäytymistä Suomessa ja Ugandassa. Partiopiireissä ryhdytään kehittämään 100 uutta tapaa harrastaa partiota, jotta myös ostarin nurkilla hengaavat nuoret saataisiin hyvän harrastuksen pariin
Sitä mieltä ollaan sekä seurakunnissa että Kirkkohallituksessa. Seurakunta veisasi viimeisen virren tyhjän alttarin ääressä. Kirkosta luopuminen on kuitenkin korkeamman kynnyksen takana kuin vaikkapa leirikeskuksen myynti. Maankäyttöpäällikkö Harri Palo Kirkkohallituksesta huomauttaa, ettei yhdestäkään kirkoksi alun perin vihitystä kirkosta ole tehty vielä virallisia kauppoja. Käsikirjoissa ei ole kaavaa siitä, miten kirkkotila lakkautetaan, mutta selkeä symbolinen käytöstä pois ottaminen tulee toteuttaa, tähdentää johtaja Pekka Rehumäki Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksiköstä. Korrektia on, ettei alttarikäytössä ollutta esineistöä myydä kiinteistön mukana. Valtio myöntää korjausavustuksia 5 miljoonaa euroa ja Kirkkohallitus 1 miljoonan. Kaipolan seurakuntatalon päätösmessu pidettiin loppiaisena. Samalla alttari riisuttiin liturgisista esineistä. Kirkko on paikka, jossa on vietetty perhejuhlia, häitä ja hautajaisia. Aluksi ostajia ei Kaipolalle kuulunut. Tämä seurakunnan päätös on myös vahvistettu Kirkkohallituksessa. Joka vuosi Suomessa käytetään noin 260 miljoonaa euroa suojeltujen kirkkojen korjauksiin. Loppulasku jää seurakuntien vastuulle. . Ne olisi mielekästä siirtää esimerkiksi seurakunnan muihin tiloihin jatkokäyttöön. Kirkkolain mukaan rakennus on virallisesti kirkko, jos seurakunta on päättänyt rakentaa sen nimenomaan kirkoksi ja se on siihen tarkoitukseen vihitty. Kaipolan kyläläiset kutsuivat seurakuntataloaan kirkoksi, vaikka se ei kirkkolain mukainen kirkko ollutkaan. Kuopiossa Männistön Vanha Kiinteistöistä halutaan eroon PIdETään huOlTA MAAMErKIsTä . – Meillä kävi hyvin, koska jo ennen myyntiprosessia katolinen kirkko ilmaisi halunsa tehdä kaupat. 4 KOTIMAA 4 . Parhaillaan ollaan siirtymässä uuteen kiinteistönhallintajärjestelmään. Alkutalven paukkupakkaset laittoivat talonmiehet ja talouspäälliköt jälleen kerran miettimään, mitä järkeä on ylläpitää tiloja, joilla on vain vähän jos lainkaan käyttöä. Lopulta talo meni kaupaksi tarjousten perusteella. . 2 01 6 S eurakunnilla on enemmän seiniä kuin niille on perusteltua käyttöä. Kirkko sai jatkaa edelleen samassa tarkoituksessa eli kirkkona. – Kyllä on ja ehkä joistain kirkoista saatetaan jatkossa luopuakin, sanoo yliarkkitehti Antti Pihkala Kirkkohallituksesta. Entä kirkot, jotka siirtyvät toisen kirkkokunnan käyttöön. Olisiko mahdollista myydä myös vähällä käytöllä oleva kirkko. Rakennuksessa on kaksi kerrosta kerhotiloineen ja asuntoineen sekä kirkkosali. Se vihittiin käyttöön toukokuussa 2014. – Näin on hyvä tehdä. Myös sen jälkeen rakennettuja kirkkoja on suojeltu 44 kappaletta. kirkko siirtyi katolisen kirkon omistukseen 2013. Tällaisia kirkoiksi sanottuja, mutta ei kirkkolain mukaisia kirkkoja on myyty hiljakkoin myös Kuopiossa, Kouvolassa ja Vantaalla. 2 . sääsTöT Monessa seurakunnassa pohditaan, voisiko myös vähällä käytöllä olevan kirkon laittaa myyntiin. Muuten tilanne olisi ollut vaikeampi, uskoo Männistön seurakunnan kirkFAKTA. Jämsän seurakunta päätyi myymään Kaipolan seurakuntatalon viime vuoden lopulla. Kastemaljat, ehtoollisvälineet ja niihin verrattavat esineet tulisi säilyttää seurakunnan omistuksessa. Pappiloita ja leirikeskuksia on laitettu viime vuosina runsaasti myyntiin. Pilotoinnin jälkeen tietokanta otetaan käyttöön kaikissa seurakunnissa, mikä tulee helpottamaan kiinteistöjen hallintaa. Vuonna 1969 käyttöön otettu talo on omalla tontillaan paperitehtaan lähistöllä. Sähköja öljymittarit raksuttavat, mutta rakennuksia ei voi jättää kylmilleen, koska pakkanen vaurioittaa rakenteet. Viimeinen jumalanpalvelus järjestettiin loppiaisena. Kaipolan seurakuntatalo Jämsässä on myyty. Kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut kirkolliset rakennukset taideteoksineen ja sisustuksineen ovat kirkkolailla suojeltuja. Rakennus on nyt Pyhän Joosefin kirkko. Yliarkkitehti Antti Pihkalan mukaan kirkoissakin olisi parempi tehdä jatkuvaa ylläpitävää huoltoa kuin odottaa isoa ja yhtäkkistä remonttia. KuVa: PäiVi Ketolainen Käsikirjoissa ei ole kaavaa siitä, miten kirkkotila lakkautetaan, mutta selkeä symbolinen käytöstä pois ottaminen tulee toteuttaa
Jos seurakunta päätyy luopumaan kirkostaan, prosessi etenee pääosin tavanomaisen kiinteistökaupan mukaisesti. luvun tarkoittama kirkko. Odottelu käy kalliiksi. Männistön Vanha kirkko myytiin, sillä lähistölle valmistui pari vuosikymmentä sitten uusi seurakuntaja kirkkotila. KOTIMAA 5 4 . Tyhjän kirkon kiinteistönhoidolliset kustannukset maksavat seurakunnalle 20 000 euroa vuodessa. Niistä rakennettuja kiinteistöjä oli 54. Ortodoksinen seurakunta ilmaisi halunsa ostaa kirkon, joten kirkkovaltuusto päätti myydä sen 2012. Suuri päätösjuhla Männistössä kuitenkin pidettiin. Kiinteistölle tehdään hinta-arvio ja se laitetaan julkisesti myyntiin. Ostaja tekee omaisuudellaan, mitä parhaaksi näkee, valaisee yliarkkitehti Antti Pihkala. Samoihin aikoihin seurakunta luopui kaikista muistakin ylimääräisistä kiinteistöistä. – Näin sitä voisi verrata asunnon myyntiin. Aulikki Mäkinen vinkkaa kirkkojen myyntiä suunnitteleville, että prosessi kannattaa viedä läpi avoimesti. Suurin osa rakennuksista oli osakehuoneistoja ja vanhoja pappiloita. Tuomiokirkon ja pikkukirkon välimatka on kilometri. 2 01 6 koherra Aulikki Mäkinen. Kaupantekoon seurakunta ei voi liittää toiveita rakennuksen jatkokäytöstä. Kuva: Päivi Ketolainen Kirkko oli alueen ihmisille tunnetasolla tärkeä paikka ja juhlalla oli tärkeä merkitys luopumisessa.. Myynti tuntui perustellulta, sillä seurakunnan tilaisuudet järjestettiin muutenkin pääosin Savonlinnan tuomiokirkossa. Sinne keskittyi koko seurakunnan toiminta, joten vanhaa kirkkoa ei enää tarvittu. Kauppa vahvistuu tuomiokapitulissa. 2 . – Kirkko oli alueen ihmisille tunnetasolla tärkeä paikka ja juhlalla oli tärkeä merkitys luopumisessa, kertoo kirkkoherra. – Meillä tiedotettiin asioiden kulusta koko ajan ja seurakuntalaisille pidettiin kuulemistilaisuuksia. Ennen myyntiä on tehtävä päätös kirkon lakkaamisesta kirkkona. Jos kaupasta tulee valituksia, se päätyy vielä Kirkkohallituksen käsittelyyn. Männistön Vanha kirkko oli vihitty luterilaiseksi kirkoksi vuonna 1945, mutta sitä ei rakennettu alun perin kirkoksi vaan rukoushuoneeksi. – Yksityinen seurakuntalainen valitti asiasta ja nyt odotellaan kesäkuuhun saakka lopullista päätöstä korkeimmasta hallinto-oikeudesta, sanoo talouspäällikkö Kari Virtanen. Niinpä sitä ei olisi tarvinnut virallisesti muutenkaan lakkauttaa ennen myyntiä. Näinpä kauppaan ei voi nimetä esimerkiksi sellaista klausuulia, ettei entinen kirkko voisi olla vaikkapa moskeija. Savonlinnassa pikkukirkon myynti ei sujunut yhtä jouhevasti. Kun kirkkorakennuksen status jumalanpalveluspaikkana lakkaa, sen käytöstä vastaa uusi omistaja. PäIvI KeTOlAInen Päätösmessun lopuksi jumalanpalveluksissa palvellut irtaimisto haudattiin, eli kastemalja, ehtoollisvälineet, kirkolliset kirjat, risti ja alttarivaate kannettiin eteiseen ja ne peiteltiin muistoksi menneistä vuosista. Seurakunnat tekivät vuonna 2014 kiinteistökauppoja 242 kappaletta. Kynnys kirkkorakennusten myymiselle on siis edelleen korkea. Siksi se ei lopulta ollutkaan kirkkolain 14
Marja Oilinki on vuoden 2016 uskonnonopettaja.. Haluavatko ihmiset auttaa. Mies oli rutiköyhä eikä hänellä ollut paljon rahaa, mutta yhden markan hän omisti. Lapsille ja nuorille tarjottava toiminta on ta?rkea?a. – Ystävällisyys on kaikkein tärkeintä. Ja kun muuten käyttäytyy fiksusti. vuonna tapahtuman ja?rjestelyihin osallistuu kansanedustajia kristillisdemokraateista, kokoomuksesta, keskustasta, perussuomalaisista ja sosiaalidemokraateista kertoo Suomen kansallinen rukousaamiainen ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Antero Laukkanen (kd). – Yleensä ihmiset ovat hyvin kiitollisia ja haluavat osallistua. Minulla oli lainaa kovasti, ja oli tuska ruuasta. Oilinki on lisa?ksi tuottanut verkko-oppaan aineenopettajille tietoja viestinta?tekniikan ka?yto?sta. – Vanhukset auttavat mielellään, mutta nuoremmilla ei aina ole rahaa käteisenä, kun nykyään on ne visakortit. Minkälainen on mielestäsi hyvä kerääjä. Vanhukset tykkää pitää kolikoita taskunpohjalla, ja niistä on hyvä antaa. vieraita. hyvin ta?rkea?na. Missä käyt keräämässä. Tänä vuonna keräyksellä torjutaan nuorten syrjäytymistä Suomessa ja Ugandassa. yli 85 prosenttia kirkon ja?senista?. Kun yhtenä vuonna kohteena oli vanhusten auttaminen, niin silloin annettiin reilusti. – On minulla toinenkin tarina. Saa siinä jutellakin, jos on ihmisillä halua jutella. Ovatko ihmiset kiinnostuneita Yhteisvastuun kohteista. Yleensä ihmiset ovat enemmän kiinnostuneita siitä, mihin raha kotimaassa menee. Miten ihmiset suhtautuvat kerääjään. tyo?ta. – En minä usko, että sitä kannattaa muuttaa. – Etupäässä kerään omasta kerrostaloyhtiöstä, mutta olen käynyt keräämässä myös markettien edessä. Olin sairaalassa aikanaan töissä kroonikko-osastolla ja siellä oli sellainen pappa potilaana. Ha?n myo?s jakaa kollegoille pyyteetto?ma?sti omia ideoitaan ja materiaalejaan. Kerran töistä tullessa huomasin, että oven takana oli kassi täynnä ruokaa. Keräyksen toteuttavat luterilaiset seurakunnat ja runsas joukko vapaaehtoisia. En usko, että pukeutumisella on merkitystä. 2 01 6 viikon henkilö lyhyet “Ystävällisyys on kaikkein tärkeintä” Y hteisvastuukeräys alkaa sunnuntaina 7.2. Tämähän on justiinsa tätä yhteisvastuuta. Se on ongelma. kirkkoon kuulumisen syyna. Yksi yhteisvastuun noin 40 000 arkienkelistä on oululainen Liisa Anttila, joka on toiminut kerääjänä jo muutaman vuoden ajan. 6 KOTIMAA 4 . Auttamistyö tärkein syy jäsenyydelle . maaliskuuta Helsingin Kalastajatorpalla. Ta?na. Minä olen säilyttänyt sitä markkaa siitä lähtien, eikä minulta ole sen jälkeen puuttunut mitään. jatkuvasti uutta pedagogiikkaa ja erilaisia innovatiivisia sovelluksia sa?hko?isista. Miksi ryhdyit Yhteisvastuu-kerääjäksi. Suomen kansallinen rukousaamiainen ja?rjesteta?a?n toisen kerran 16. Ajattelen, että yläkerran herra on sen varmaan hoitanut. – Kyllä sitä kysytään, että mihin tarkoitukseen raha menee. Vuoden uskonnonopettajaksi 2016 on valittu Uudenkaupungin uskonnon, filosofian ja psykologian lehtori Marja Oilinki. Yhteisvastuun tuotosta 60 prosenttia menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun, viidennes käytetään kotimaan vuosittain valittavaan erityiskohteeseen ja viidennes kirkon ja seurakuntien avustustyöhön. Kansallinen rukousaamiainen . kansainva?lisia. tai melko ta?rkea?na. hautausmaiden ylla?pitoa pita?a. seka. Hän sanoi minulle, että ota tämä markka. Jotkut antavat vähemmän, jotkut enemmän. menetelmista?. Jos ei kovin haisevissa vaatteissa tai ihan ryysyissä mene, niin se riittää. Kollegat kehuvat Oilinkia luovaksi opettajaksi, joka kehitta?a. Vielä tänä päivänäkään en tiedä, kuka sen pussin oli tuonut. Hän testamenttasi sen minulle. Vanhusten ja vammaisten hyva?ksi tehta?va?a. Ensimma?isen kerran rukousaamiainen ja?rjestettiin viime keva?a?na?. Nelja?n vuoden takaiseen tilanteeseen verrattaessa erilaisten ihmisryhmien auttamiseen liittyva?t tehta?va?t ovat nousseet hieman ta?rkea?mmiksi. TuIjA PyhärAnTA Oululainen Liisa Anttila osallistuu lipaskerääjänä Yhteivastuukeräykseen. Sille moni naurahtaa. Minä aina sanon, että minä en katso, mitä sinä annat, ja käännän selän. 80 prosentille ja?senista?. Kyllä tämä nykyinen systeemi käy. 2 . Itsellänikin on ollut sellainen kokemus, että sain apua, kun sitä tarvitsin. – On hyvä antaa semmoiselle, joka on puutteessa. Onko suhde mielestäsi sopiva vai pitäisikö sitä muuttaa jotenkin. opetuksen tukena. Vuosi oli 1963. Rukousaamiaiselle on Laukkasen mukaan kutsuttu noin 500–600 kansanedustajaa, liike-ela?ma?n ja suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajaa seka. KuvA: JAAni Föhr Vuoden uskonnonopettaja
– Yhteiskunta muuttuu, ja jos halutaan, että kirkko pysyy elinvoimaisena, niin myös kirkon pitää pystyä keskustelemaan ja muuttumaan. – Kirkon jäseniä ovat kaiken ikäiset. Elli-Nora Vehmanen opiskelee ympäristöja energiatekniikkaa Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Motto: ”The smile you give always comes back to you.” 4 Äänekoskinen Emmi Uusitalo, 19, on ehdolla Lapuan hiippakunnasta Muutoksen tuuli -listalla. Vehmasen mielestä kirkossa tehdään paljon hyvää työtä, eikä hän olisi halukas muuttamaan siitä paljoakaan. Sen lisäksi hän on ehtinyt kerätä runsaasti kokemusta myös perinteisestä vaikuttamistyöstä. Uusitalo opiskelee Alkio-opistossa kasvatusja opetusalan valmentavalla linjalla ja valmistautuu yliopiston pääsykokeisiin. Seurakunnat järjestävät toimintaa kaiken ikäisille. Karvonen kuuluu Raahen kirkkovaltuustoon, ja hän edustaa Navissa Oulun hiippakuntaa. Anna Rukko opiskelee lukiossa. KOTIMAA 7 4 . Kirkolliskokouksessa Uusitalo haluaisikin vaikuttaa ennen kaikkea kirkon julkisuuskuvaan. Myös päättäjien pitäisi olla kaiken ikäisiä, Vehmanen sanoo. – Julkisuuskuva pitäisi saada sen näköiseksi, mitä kirkon toiminta jo nyt on. 2 01 6 Viisi nuorta ehdokasta KIrKOllIsKOKOusvAAlIT Kirkolliskokouksen maallikkovaalissa on ehdolla viisi alle 20-vuotiasta vaikuttajaa. Motto: ”Yksi ihminen voi muuttaa elämää ja yhden ihmisen elämä voi muuttua.” 3 Porilainen Elli-Nora Vehmanen, 19, on ehdolla Turun arkkihiippakunnasta Kokoomuksen listalla. Piia Vesterinen opiskelee hevosalan kaksoistutkintoa. Motto: ”Vaikka tekevälle sattuu, niin yrittänyttä ei laiteta.” 2 Espoolainen Anna Rukko, 19, on ehdolla Espoon hiippakunnasta Kevään kirkko -listalta. Hän lähti ehdolle ehdokaslistan asiamiehen pyynnöstä. Kirkosta pitäisi tehdä jollain tapaa kiinnostavampi nuorille. – Jumalanpalveluksissa pitäisi ottaa kaikki ihmisryhmät huomioon, että se olisi kaikille hyvä paikka tulla. Uusitalo arvostaa kirkossa erityisesti sitä, että kaikki ovat tervetulleita. Rukko on Tapiolan seurakuntaneuvoston ja Espoon yhteisen kirkkovaltuuston jäsen sekä Espoon yhteiseen kirkkoneuvoston varajäsen. Olen myös huomannut, että omista kavereistani ne, jotka eivät ole kirkon toiminnassa mukana, eivät oikeastaan tiedä kirkosta mitään. Tatu Karvonen opiskelee yhteisöpedagogiikkaa. – Esimerkiksi nuorille voisi järjestää tapahtumia seurakuntarajojen yli, Vesterinen sanoo. Viime syksynä Karvonen etsi yhdessä muiden Navin eli kirkon nuorten aikuisten vaikuttamisryhmän aktiivien kanssa nuoria ehdokkaita mukaan vaaleihin, kunnes keksi, että voisihan hän asettua ehdolle myös itse. Hän haluaisi kuitenkin tehdä kirkosta nykyistä helpommin lähestyttävän. Rukon mielestä kirkossa tärkeintä on pitää kiinni uskosta. Esimerkiksi nuorille jumalanpalvelukset voisivat olla helpommin lähestyttäviä. 1 raahelainen Tatu Karvonen, 19, on ehdolla Oulun hiippakunnasta Kirkko keskellä arkea -listalta. Aikaisemmin Vesterinen on ollut mukana koulun oppilaskunnassa. Vesterinen innostui mukaan vaaleihin sen jälkeen, kun seurakunnan nuorisotyönohjaaja oli kertonut mahdollisuudesta. Samaan aikaan hänestä on kuitenkin tärkeää, että kirkko pystyy elämään ajassa ja kehittymään muun yhteiskunnan mukana. Kokoomusnuorten järjestösihteerinä työskentelevä Vehmanen kertoo suostuneensa mukaan, kun ehdokaslistan kokoajilla oli vaikeuksia löytää listalle nuoria ehdokkaita. Vehmanen huomauttaa, että nykyisen kirkolliskokouksen keski-ikä on yli 50 vuotta. Vesterisen mielestä kirkossa hyvää on monimuotoisuus. Karvonen haluaa pitää kiinni siitä, että kirkossa tehdään jatkossakin työtä evankeliumin kertomiseksi ihmisille. Hän kuitenkin toivoisi, että kirkko olisi helpommin lähestyttävä myös nuorille. Rukko on tullut tunnetuksi koruprojektistaan, jolla hän on kerännyt uuden lastensairaalan hyväksi yli 60 000 euroa. Aiemmin Uusitalo on ollut mukana lukion oppilaskunnassa, ja reilu vuosi sitten hän tuli valituksi Äänekosken seurakunnan kirkkovaltuustoon ja kirkkoneuvostoon. Motto: ”Tehdään yhdessä, tänään!” 5 Tuusulalainen Piia Vesterinen, 18, on ehdolla kirkolliskokoukseen Espoon hiippakunnasta Kevään kirkko -listalta. Vehmasella on kokemusta vaikuttamistyöstä niin Lukiolaisten liitosta kuin Kokoomuksestakin, mutta kirkolliskokousvaalit ovat ensimmäiset vaalit, joissa hän on asettunut ehdokkaaksi. Uusitalo innostui mukaan vaaleihin ehdokaslistan pyynnöstä. Erilaiset ihmiset tekevät yhteistyötä, vaikka toisinaan julkisuudessa näyttää siltä, että kirkossa lähinnä riidellään. 2 . Motto: ”Nuoret on se kantava voima.”. Jos Vesterinen tulee valituksi, hän haluaa vaikuttaa siihen, että seurakunnat tekisivät nykyistä enemmän yhteistyötä toistensa kanssa
Uudessa testamentissa sama prosessi on toteutunut noin sadan vuoden aikana. Onko romaani kirjaimellisesti totta. Hahmotan omaa näkemystäni ottamalla avuksi Tuntemattoman sotilaan syntyprosessin. 8 KOTIMAA 4 . Voidaan pyrkiä lukemaan tekstiä tekstinä, kertomuksena, joka on itsessään merkittävä. Tietysti on Paavali, joka lähettää kirjeensä, mutta hänenkin lähtökohtansa on halu vakuuttaa kuulijansa Korintossa tai Roomassa siitä, että kristinusko ja Kristuksen läsnäolo ovat totta. Vuosia sitten osallistuin amerikkalaisen seurakunnan Kiitospäivän lounaalle pienessä Julianin kaivoskaupungissa. Ovatko he puhuneet juuri näin. Välillä tuntuu, että on olemassa vain kaksi tapaa suhtautua Raamattuun. Toimitus pidättää itsellään oikeuden valikoida lehdessä julkaistavat kommentit ja mielipiteet. Kristikunnan viisaat opettavat, että taito kuulla Raamatun sanassa Jumalan puhetta ei ole ihmiselle myötäsyntyinen, luonnollinen, ominaisuus, vaan Jumalan teko. Lienee selvää, että näin ei ole. Jumalan puheen edessä ihminen on kuin Lasarus haudassaan, kuollut ja kuulematon, mutta haudan edessä on Voima, joka kutsuu kuolleen elämään. RAAMATunTuLKInTA Mitä yhteistä ja eroja on Tuntemattoman sotilaan ja Raamatun syntyprosessissa. KALEVI VIRTAnEn opetusneuvos, Helsinki Lahtinen, Kaarna ja muut eivät ole olleet olemassa todellisessa elämässä juuri sellaisina kuin heistä kerrotaan, esikuvia kyllä on ollut olemassa – mutta silti romaani kertoo suuren ja meitä suomalaisia syvästi koskettavan totuuden.. Lähetä tekstiviesti numeroon 13526. En ymmärrä mitä kysyt, vastasi seurakunnan johtaja, kun kysyin, mihin tunnustuskuntaan seurakunta kuului. Ajatus, että jossain on sanan kallio, josta kuka tahansa voi mistä kohtaa tahansa käydä hakkaamassa palasen ja sitten asettaa sen oman raamatullisen talonsa kulmakiveksi, on väärä ja käymätön. Väinö Linna on muokannut tekstiään, hionut sitä ja kehitellyt, mutta joka tapauksessa kyse on noin kymmenessä vuodessa syntyneestä kokonaisuudesta, joka vielä on pääosin syntynyt yhden ihmisen kokemuksesta. Hän ei enää voi kehittää kirjaansa, ei luoda sille uusia merkityksiä. Viestin hinta on 0,90 euroa. Vielä voi Tuntematonta lähestyä kolmannestakin näkökulmasta. Lahtinen, Kaarna ja muut eivät ole olleet olemassa todellisessa elämässä juuri sellaisina kuin heistä kerrotaan, esikuvia kyllä on ollut olemassa – mutta silti romaani kertoo suuren ja meitä suomalaisia syvästi koskettavan totuuden. Kerro mielipiteesi napakasti, kommentoi tiukasti. Olemme täysin itsenäisiä, me otamme kaikki ohjeet ja ajatukset suoraan Raamatusta. Varsin pian Linnan tekstin taitavuus alkoi kuitenkin vaikuttaa. Onko romaani totta kaikessa ja jokaisessa yksityiskohdassaan. Vuosisatojen aikana nämä äänet, kirjoitukset ja painotukset ovat hioneet toisiaan ja niistä on lopulta muodostunut se, mitä tänään luemme Vanhasta testamentista. Jumala taas on elävä ja haluaa olla yhteydessä Raamatun lukijaan tänään, mistä seuraa, että Raamatun tekstien merkitys ei tyhjene tai rajoitu niiden historialliseen merkitykseen. Ota kantaa Lähetä tekstiviesti! . Raamattua lukiessa kaikki kolme lähestymistapaa ovat mahdollisia, mutta jos otamme huomioon sen, miksi tämä kaikki kirjoitettiin, ja aikanaan koottiin yhteen, kaksi viimeisintä painottuvat. Kolmas ero tulee julki siinä tosiasiassa, että Väinö LinKuka Raamatussa puhuu. Ja vielä voidaan olla tekstin edessä kysyen, mitä teksti saa lukijassaan aikaan. Toinen erottava tekijä on, että Raamatun tekstien kirjoittajat eivät ole subjekteja, kirjailijoita sanan varsinaisessa merkityksessä. Hän antaa sekä kuulevat korvat että asian, evankeliumin. Näkemys ei ole outo Suomessakaan. Onko tällaisia henkilöitä ollut todella olemassa. Vaikutusta tehosti vielä vuonna 1955 ilmestynyt Edvin Laineen ohjaama elokuva. Keskustelu liikkui siinä kipeässä historiallisessa todellisuudessa, josta kirja kertoi eli kirjan tekstin takaisessa maailmassa. Voimme kuulla sanojen ja lauseiden takaa tavallisen ihmisen äänen, aavistella pappien vaikutusta, huomata kuninkaiden haluan päästä esiin ja heristää korviamme profeettojen äänen jyrkkyydelle. Sisäistämme Israelin ja Jeesuksen kertomuksen niin hyvin, että kykenemme ymmärtämään itseämme ja maailmaa sen käsitteillä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Perustavia eroja ovat ainakin seuraavat: Raamatun tekstit, erityisesti Vanhan testamentin kertomukset, ovat syntyneet ja kehittyneet vuosisatojen aikana. Raamatun tekstien syntymisen vertaaminen taitavasti kirjoitetun romaanin syntymiseen auttaa ymmärtämään tekstien syntyhistoriaa, mutta se johtaa mielikuvana myös harhaan. Mitä kertomus herättää tai saa aikaan lukijassaan eli mitä tapahtuu tekstin edessä. Se sai vastaansa murskakritiikin. Väinö Linnan teos ilmestyi joulukuussa 1954. On niitä, jotka sanovat kaikessa noudattavansa Jumalan sanaa ja sitten on niitä, jotka muokkaavat sitä tulkinnallaan. Useimmilla Raamatun teksteillä ei ole Paavalin tyyppistä selkeää kirjoittajaa. Moni ajattelee, että noudattajat ovat uskollisia Raamatulle, tulkitsijat eivät; toisille Raamattu on auktoriteetin kohde, toisille vain tulkinnan lähde. na on kuollut. Kun sukellettiin sisälle tekstiin sana sanalta ja lause lauseelta, nousi esiin koskettava, monipolvinen kertomus suomalaisen miehen elämäntunnoista sodan kauhujen keskellä. Tosiasia on, että jokainen meistä lukee Raamattua jonkin tulkintayhteisön jäsenenä. Tämä tarkoittaa sitä, että luemme Raamattua sitoutuneina sen kirjoittajien uskonvakaumukseen. Väitettiin, että Linna vääristelee historiallista totuutta: suomalainen sotilas, meidän isämme, veljemme, ystävämme ei ole voinut olla tuollainen kiroileva, humalainen jukuripää. Tuntematonta alettiin lähestyä taidokkaasti rakennettuna kertomuksena. Raamatun tekstit taas edustavat monien, ehkä satojen, tuhansien tai satojen tuhansien ihmisten kokemusta. Onko teos vastapaino runebergiläiselle sotasankaritraditiolle, joksi Linna itse sen ajatteli. Kirjoita viestin alkuun Kotimaa Mielipide (muista välilyönti!) ja sen jälkeen vapaasti se, mitä haluat sanoa. Erityisen haasteellinen näyttää olevan kysymys, miten Raamattu on syntynyt eli kuka Raamatussa puhuu. Raamatun tekstien kirjoittajia suojelee anonyymisyys: emme tiedä, kuka lopulta kirjoitti Joonan kirjan, keitä kaikkia oli mukana psalmien tai sananlaskujen kokoamisessa. Tekstiä voidaan siis lähestyä kolmesta eri näkökulmasta. Keitä lopulta olivat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Tämän teki mahdolliseksi se, että tekstin takana -lukutavan rinnalle nousi tekstin sisässä -lukutapa eli kysyttiin, mitä itse kertomuksessa tapahtuu. 2 . 2 01 6 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Ensimmäisen ja toisen tahon puhe on todistusta, kun taas kolmas taho on yhteydenotto. Voidaan pyrkiä tekstin taakse eli siihen todellisuuteen, josta teksti kertoo kysyen, vastaako teksti sitä, mitä todella tapahtui. Kuulemme Raamatun teksteissä kolmen tahon äänen: Ensin alkuperäisen kirjoittajan tai kirjoittajajoukon, sitten sen laajemman uskonyhteisön, johon kirjoittajat omana elinaikanaan kuuluivat (Israelin kansa, ensimmäiset kristityt) ja sitten itse Jumalan siten, että sekä kirjoittaja että uskonyhteisö tietävät ja uskovat elävänsä ja toimivansa Kaikkivaltiaan kasvojen edessä
Tällaisessa ympäristössä kirkolla pitäisi olla erinomaiset mahdollisuudet kasvaa. On kuin lukisimme sopupelin käsikirjoitusta, jossa lopputulos on jo sinetöity, eikä kirkko ole se, jonka puolesta lyötiin vetoa. Aluksi kristinusko oli urbaani ilmiö. New Yorkissa jumalanpalveluksiin osallistuu kerran viikossa 29 prosenttia väestöstä.. Sekä käymämme Redeemer City to City -koulutus että New Yorkin kirkolliseen elämään tutustuminen pakottivat minut muuttamaan ennakkokäsitykseni kaupunkilaisuuden ja kristinuskon suhteesta. Joutjärven hallussa olevat Saara Tuukkasen muistiinpanot ja päiväkirjat olisi saatava tutkijoiden ulottuville, jotta kirjassa ja julkisuudessa esitettyjä väitteitä voitaisiin arvioida luotettavasti. Kirkon ei tarvitse eksyä kaupunkiin, jos se havahtuu katsomaan ympärilleen, näkee ihmiset, rakastaa heitä ja oppii puhumaan juuri heidän kanssaan Jeesuksesta. SOILI HAveRINeN Kirjoittaja on Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) Helsingin Luther-kirkon teologi. Niemen mukaan leireille määrättiin naisia muun muassa siksi, että kyseessä oli kommunisti, romani, juutalainen tai juutalaissukuinen. Yksi vastaus muutokseen ja muutosvirtauksessa mukana pysymiseen olisi saattaa kirkolliskokouksen käytänteet 2000-luvulle. Seurakuntien toiminta suunnitellaan jopa kortteleiden tarkkuudella paikallisten ihmisten kulttuurin mukaiseksi. Näkisimme, että papiston lisäksi myös muilla seurakunnan työntekijöillä, ja ehdottomasti myös seurakuntalaisilla, tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa oman kirkkonsa päätöksiin myös valtakunnallisella tasolla. Kasvavien seurakuntien salaisuutena on kulttuurisensitiivisyyden yhdistäminen kristinuskon universaaliin sanomaan syyllisyydestä ja sovituksesta, ansiottomasta armosta ja Jumalan ristille asti suostuvasta tinkimättömästä rakkaudesta, joka voittaa jopa kuoleman. Se levisi nimenomaan kaupungista kaupunkiin niitä samoja reittejä pitkin, joita ihmiset ja tavaratkin kulkivat. En ole havainnut, että papereita olisi tietoisesti hävitetty. Kaupunkiseurakuntien jäsenyysprosentit kertovat tästä omaa karua viestiään. Eksyykö kirkko kaupunkiin. Maallistuminen ja kaupunkielämä eivät ole aina kulkeneet käsi kädessä. Kaupungit ovat luovuuden ja mahdollisuuksien keskittymiä, joissa ihmiset ovat avoimempia kysymään vaikeita asioita ja etsimään elämälleen tarkoitusta. KOTIMAA 9 4 . En ole myöskään törmännyt yhteenkään leiripassitukseen, jossa perusteena olisi ollut poliittinen kanta tai viittaus juutalaisuuteen. Leirijärjestelmä ei ollut salainen, sillä kyse oli pelotevaikutuksesta. Vaikka luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia, rohkenen tehdä niistä seuraavan johtopäätöksen: Joko aktiivinen jumalanpalveluselämä sopii kiireisille kaupunkilaisille tai sitten Suomi on urbaanimpi ympäristö kuin New York City. PeKKA NIIRANeN poliittisen historian dosentti, TT, Kuopio K aupunki mielletään kristinuskolle epämukavaksi tai jopa vihamieliseksi ympäristöksi. Lienee selvää, ettei New Yorkin tilanne johdu yhtenäiskulttuurin onnistuneesta säilyttämisestä, koska sellaista vaihetta ei ole koskaan ollutkaan kaupungin historiassa. Suomessa säännöllisten kirkossakävijöiden osuus pyörii kirkkohallituksen tilastojen mukaan 1–2 prosentin kieppeillä, mutta tässä luvussa eivät ole mukana herätysliikkeiden eivätkä muiden kristillisten kirkkokuntien jumalanpalveluksiin osallistujat. En ole tähän saakka – useista pyynnöistäni huolimatta – päässyt edes näkemään niitä. Mielestämme etenkin äänioikeus kuuluu jokaiselle. Olen jo useamman vuoden ajan tehnyt tieteellistä tutkimusta jatkosodan aikaisesta naisten työleirijärjestelmästä, enkä voi allekirjoittaa mitään näistä väitteistä. Tällä hetkellä muilla kirkon työntekijöillä ainut mahdollisuus päästä vaikuttamaan kokouksen päätöksentekoon on asua eri paikkakunnalla kuin työskentelee ja hakeutua luottamustehtävään kotiseurakunnassaan. 2 . Maaseudulla kirkolla menee toistaiseksi paremmin, mutta vähitellen maaseutukin seuraa kaupunkien perässä. Kirjoituksessa annettiin myös ymmärtää, ettei leireistä olisi arkistolähteitä, ja että asiassa olisi yhä jotain salattavaa. Tarkemmin ajatellen tilannetta voisi pitää pikemminkin omituisena. Paperit eivät ole salaisia, mutta niiden läpikäyminen on erittäin työlästä. Maallikoiden osallistuminen kirkolliskokoukseen on hyvä asia. Tilastojen mukaan New Yorkissa jumalanpalveluksiin osallistuu vähintään kerran viikossa 29 prosenttia väestöstä ja säännöllisesti mutta harvemmin 34 prosenttia, eli yhteensä 63 prosenttia. Leirit perustuivat työvelvollisuuslakiin, jonka mukaan jokainen 18–54-vuotias suomalainen oli velvollinen ottamaan vastaan viranomaisten tarjoamaa työtä. Eivätkö kirkon muut työntekijät toisi omilla tiedoillaan täydennystä kirkolliskokoukseen. 2 01 6 KOLUMNI Soili Haverinen Äänioikeus ja ehdokkuus jokaisen ulottuville Haluamme kiihkottomasti mutta keskustelua herättääksemme nostaa esiin kysymyksen: miksi kirkolliskokousvaaleissa äänioikeus on ainoastaan papistolla ja luottamushenkilöillä. SALMe KINNUNeN JOHANNA RANTALA kirkon työntekijöitä Naisten työleireistä löytyy tietoa Hannele Niemi esitteli Kotimaassa (28.1.) Risto Joutjärven kirjaa, jossa kerrotaan Saara Tuukkasen kokemuksista valvojana naisten työleirillä Heinävedellä. New York on yksi niistä suurkaupungeista, joissa näin tapahtuu. Työstä kieltäytyviä varten kehitettiin muun muassa työleirit. Kuten jokainen tiedämme, kirkko on muuttumassa. Rakenteet muuttuvat, seurakuntalaisten määrä vähenee ja kirkon piirissä haetaan kiivaasti uusia keinoja saada seurakuntalaisten ääntä paremmin kuuluviin ja tuoda kirkkoa ja seurakuntia lähemmäksi tavallisia suomalaisia. Miksi ainoastaan he voivat asettua ehdolle vaaleissa. Sitä emme kritisoi. Perheemme oli siellä viime syyskuun koulutettavana alkavaan tehtäväämme Helsingin Luther-kirkossa. Niille määrättiin naisia, joiden maine, käytös tai työteho olivat työvoimaviranomaisten mielestä sellaisia, ettei heitä katsottu voitavan lähettää töihin tavallisille maatalousleireille tai yksityisille maatiloille. Vasta myöhemmin kristinusko rantautui harvaan asutulle maaseudulle. Toisin kuin Heinäveden leirin tapauksen yhteydessä on väitetty, työleireistä löytyy arkistoista runsaasti materiaalia
Iloinen puheensorina täyttää kahvion. Naapurin olemisesta ja tekemisistä on paha sanoa mitään, jos ei tunne naapureitaan tai ole edes kiinnostunut heistä. Helsingin vapaaseurakunta oli samalla ensimmäinen Vapaakirkon seurakunta ja se perustettiin 1923, heti kun uskonnonvapauslaki salli. Linnoittautuminen omien asenteiden panssarin taakse ei ole erityisen reilua. Alkamassa on sunnuntain jumalanpalvelus. Matkalla näen kolme luterilaista kirkkoa ja yhden adventtikirkon, jossa kokoontuu Lähetyshiippakunnan seurakunta. Ja aika monet haukkuvat ja ovat kriittisiä, jotkut jopa vihamielisiä ja hyökkääviä. Kuljen myös Luther-kirkon ohitse, mutta sen palautuminen yökerhosta kirkoksi on vielä kesken. Siihen kuului vierailu paikallisessa katolisessa kirkossa. Kaduilla juoksee suunnistajia – menossa on citysuunnistustapahtuma. Ensi katsotaan vuoden 2013 Lähetysjuhlien video, jossa Jaakko Löytty astuu junasta Helsingin rautatieasemalla ja alkaa laulaa. Tämän jutun otsikko lainattiin tuolta legendaariselta ja lopulta ehkä hieman surkuhupaisalta radio-ohjelmalta. Tilaisuus kestää noin puolitoista tuntia. Kiinnostavalta, välittöMiltäkö tuntui. Pakkasta on toistakymmentä astetta. Eräs mukana ollut kirkollinen vaikuttaja epäröi, sillä hän ei ollut koskaan käynyt roomalaiskatolisessa kirkossa, ei edes turistina. Riitta Kuusela kertoo löytämänsä vanhan kirjan pohjalta vapaakirkon lähettien tuntoja vuodelta 1981. Häkellyin sen verran, etten osannut vastata mitään järkevää. Miltäkö tuntui. Päämääräni on kuitenkin Annankadun alkupäässä sijaitseva punatiilinen rakennus. Raitiovaunupysäkeillä näen ihmisiä suksien kanssa matkalla jonnekin, jossa on latu. On aika tehdä ensimmäinen tietoinen avoimuuden ja yhteyden etsinnän motivoima vierailu. Lapset lähtevät pyhäkouluun. Kiinnostavalta, välittömältä, ei kovin juhlalliselta.. Mutta harva valitsee, sillä mukavuudenhalu ja pelko voittavat avoimuuden. 2 . – Ei ole tarvinnut käydä, sillä meidän kirkossa on kaikki mitä hengellisesti tarvitsen, hän sanoi. 2 01 6 M uistan takavuosilta kirkollisen seuramatkan. Vapaakirkollinen toiminta tosin oli alkanut jo 1870-luvun lopulla. Jos ekumenia tai yhteiskristillisyys kiinnostaa, on mistä valita. Aikuisten kokouksessa Rautiainen puhuu Vapaakirkon lähetystyöstä ja -strategiasta, jonka motto on: Lähetys on yhteinen juttu. Se ei tunnu kokoussalilta. 10 KOTIMAA 4 . Naapurikirkkoon voi suhtautua kuin Neuvostoliittoon. Yleisradiossa vuosina 1978–1985 lähetetyn Näin naapurissa -sarjan idea oli kertoa pääasiassa myönteisiä asioita naapurista eli Neuvostoliitosta. Kävelen reippaasti kohti Helsingin vapaaseurakuntaa. Toiset kiittävät, mutta oma kokemus ja todellisuus eivät vastaa opillisia kiiltokuvapuheita. Vapaakirkon uusi lähetysjohtaja Nanna Rautiainen puhuu ensin lapsille nuken suulla Kiinasta. Teemana Näin naapurissa Uteliaisuus ja ekumeeninen ihanne ajavat toisten kirkkokuntien tilaisuuksiin. Sen jälkeen on kahvit alasalissa eli katutasossa. Suurissa kaupungeissa, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla, löytyy eri kirkkokuntien ja erilaisten seurakuntien laaja kirjo. Väkeä on reilut sata. Tilaisuudessa kuullaan musiikkia, yksi ylistyslaulu ja kolme puheenvuoroa, joiden aikana nähdään valkokankaalla kuvia. Vapaaseurakunnan sali on kuin kirkko alttarifreskoa ja lehtereitä myöten. Pelko ja mukavuudenhalu pitävät poissa. TeksTi & kuvaT: Olli seppälä on lähetys. Selitykset sikseen
Ikkunasta näin ohi kulkiessani puhujan ja muusikot sekä salissa istuvan joukon. – Jos sinulla ei ole levollinen identiteetti omassa kirkossasi, voi olla vaikea käydä naapurissa. Tunnustan lisää: Olen usein iltaisin ulkoiOn tärkeää, että tunnemme toistemme elämää ja ajattelua. 2 . Tunnemme toisten kirkkokuntien ihmisiä. mältä, ei kovin juhlalliselta. Heitä oli parhaimmillaan ehkä parikymmentä ihmistä, useimmiten vain kourallinen. Kysyn Hiltuselta, miksi on niin vaikea käydä naapurikirkkokunnan tilaisuuksissa. Suosittelenko: Kyllä, mukaan vain avointa mieltä. 2 01 6 Helsingin vapaaseurakunnan jumalanpalvelus muistutti rakenteeltaan enemmän kokousta kuin liturgista jumalanpalvelusta. Tunnustan: asuin 16 vuotta Baptistilähetyksen pienen salin naapurissa, enkä koskaan käynyt sisällä. Siihen kuului yksi selkeä ylistyslaulujakso. Hän vastaa vastakysymyksellä, miksi pitäisi käydä. Tunnemme erilaisuutta. Syömme burgerit. Hiltusen kanssa. Hiltusen mielestä kannattaa kysellä, mitä hyvää toisessa yhteisössä on, miten he ovat oivaltaneet jotain, mikä omassa yhteisössä on kenties jäänyt katveeseen. Kun hän on levollisesti isän ja äidin kanssa, hän kiinnostuu uusista asioista. Keskeisin syy ja motivaatio naapuriseurakuntaan tutustumiseen on Hiltusen mielestä kuitenkin uteliaisuus. Lounastan kirkon uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Tai jos tiedät omistavasi totuuden, miksi haaskaisit aikaasi, ellet sitten käännytystarkoituksessa. Tunnemme toisten kirkkokuntien ihmisiä. En kokenut olleeni jumalanpalveluksessa, sillä se osoittautuu rakenteeltaan pikemminkin kokoukseksi. – On tärkeää, että tunnemme toistemme elämää ja ajattelua. KOTIMAA 11 4 . Ilman sitä kukin pysyy paikoillaan ja tyytyy klubimaiseen kirkollisuuteen. Hiltunen myöntää, että ekumeenisuus on kristillinen ihanne, mutta nostaa yllättäen arkisen ekumeenisuuden perusteluksi yhteiskuntarauhan. – Pienessä lapsessa yhdistyvät uteliaisuus ja turvallisuudentunne. Tunnemme erilaisuutta.. Erika Niemelä lauloi tunteikkaasti ja hyvin Ari-Pekka Niemelän tuoreen kappaleen Aamen
Meno oli uskonnollista, mutta ei yltiöpäistä. Tunnelma oli samalla kertaa tuttu ja hieman vieras. Yksi nainen polvistuu alttarille ja Tuula Sahlin rukoilee hänen kanssaan. luttanut koiraa Kristus kyrkanin luona, mutta en ole koskaan käynyt ruotsinkielisen metodistiseurakunnan jumalanpalveluksessa. 12 KOTIMAA 4 . Kuullaan kaksi puheenvuoroa, jossa toisessa mainostetaan seurakunnan lehteä ja toisessa kerrotaan erään sairaalassa olleen tunnetun seurakuntalaisen olevan paranemaan päin. ei sen puoleen, en kyllä suomenkielisenkään. Sen sivuovet olivat auki, ja sisällä näkyi paljon väkeä. Nousen Vänrikki Stoolinkatua ylös Etu-Töölössä. Hänellä on papin perusasu eli musta papinpaita ja bleiseri. Sataa sakeasti lunta. Kirkkosali on kuin luterilaisessa kirkossa ikään. Osoite on hauskasti Galileon katu, Calle de Galileo. Puhuja, Wilda Veloria-Laine, tarjosi mahdollisuutta tutustua Jeesukseen lähemmin tilaisuuden jälkeen kahvipöydässä. Muutama vuosi takaperin huuhkaja lauloi öisin tornissa. Se tulee nopeasti selväksi. En täysin tuntenut kuuluvani joukkoon. Suoraan edessä sijaitsee yksi Helsingin näkyvistä, mutta tuntemattomista kirkoista. Skandinaviska Turistkyrkan on pohjoismaisten helluntailiikkeiden yhteistä toimintaa. Kuulimme neljä puheenvuoroa, joista yksi oli englanninkielinen. Kiinnostavaa on jakso, jossa sai tulla vapaasti kertomaan jostain tärkeästä asiasta. Elettiin vielä joulun jälkitunnelmia, joten salissa oli joulukuusi ja lauloimme jouluisen laulun. Ilmeisesti modernisointiin tai remonttiin ei ole ollut rahaa. Suuntana Kanariansaaret ja Las Palmas. Sahlin kertoo, että seurakunnan kevään jumalanpalvelusten aiheena ovat armolahjat. Paikalla on 23 ihmistä. 2 01 6 Nils-Gustav ja Tuula Sahlin toimittivat ruotsinkielisen metodistiseurakunnan jumalapalveluksen Kristus kyrkanissa Helsingissä. Metodismi on vanhaa perua. Siis sinne. Suosittelenko: Kyllä, ruotsintaito ei ole haitaksi. Jotenkin ei silti tehnyt mieli jäädä kahville, vaikka lomalaisella aikaa olikin. Vaikka ei sen puoleen, kyllä vapaisiin suuntiin kuuluvatkin lomailevat. Ruotsinkieli luonnollisesti pakotti seuraamaan tarkemmin puheita ja tapahtumia. Se oli vanhan helluntaityötekijän sympaattinen tervehdys. Ihmiset muistelivat asioita tavalla, johon oli vaikea samastua. Suosittelenko: Kyllä, tosin tietyin varauksin. Ehkä kaikki paikalle tulleet vajaat 50 henkeä eivät olleet täysin selvillä, että nyt ollaan naapurissa. Tilaisuus oli kovin tuttavallinen, jopa liiankin. Hyvän sanoman ilta on helluntaivetoinen. Hän muistuttaa, että kaikki saavat jonkin armolahjan, jotkut saavat niitä useita, mutta kukaan ei saa niitä kaikkia. Tosin pukeutuminen riippuu seurakunnista, jossain papeilla voi olla liturginen asu. Saarnaaja on riikinruotsalainen Nils-Gustav Sahlin. Pois kylmä ja talvinen Helsinki. Jumalapalveluksen juontaa johtava pastori Tuula Sahlin. Vaikka en ymmärtänyt espanjankielisestä puheesta kuin ehkä sanan sieltä, toisen täältä, kirkon tunnelma oli tuttu. Kristus kyrkan on sisältä vanhanaikaisessa tilassa. Se pidetään ruotsiksi, mutta edessä kaksi naista käyttää kuulokkeiden avulla hyödykseen mahdollisuutta simultaanitulkkaukseen. Uskontokasvatussihteeri Pekka Y. Myös Suomen luterilaisen kirkon työ kokoontuu Turistkyrkanissa. Tutumpi kuin Turistikirkon vapaamuotoinen puheiden ja musiikin sävyttämä tilaisuus. On aika korjata vahinko. Jossain vaiheessa toivo. Jumalanpalvelus alkaa. Poikkesin sisään. Suomeen metodismi saapui 1800-luvun lopussa. Palvelukseen kuuluu myös esirukousjakso kuin Tuomasmessussa. Nyt oltiin vanhan kirkon ja pitkän perinteen äärellä. 2 . Kirkossa oli pääasiassa paikallista väestöä, tai niin päättelin heidän tavastaan astua sisään. Erityisesti jäi mielen Hellevi Riipan pitämä todistuspuheenvuoro. Nimittäin kun lähdin Turistkyrkanista, ajauduin aivan turistialueen ja rannan läheisyydessä olevan katolisen kirkon luokse. Se syntyi anglikaanisen kirkon sisäisenä herätysliikkeenä 1700-luvulla, mutta muodosti pian oman kirkkokuntansa, joka on antanut herätteitä muun muassa vapaakirkollisuuteen, adventismiin ja Pelastusarmeijaan. Mäen päällä Kristus kyrkanin torni kohoaa korkeammalle kuin Stadionin torni. Hiltunen suosittelee olemaan utelias toisten kirkkokuntien suhteen. Suomenkielentulkkina oli venäjää kotikielenään puhuva nuori tyttö, joka joutui etsimään sanoja. Hotellin aulassa on lappu, joka toivottaa tervetulleeksi Hyvän sanoman iltaan Turistikirkkoon. Siinä ei ollut turistille niin tyypillistä pällistelyä. Jumalanpalvelus muistuttaa luterilaista palvelusta, mutta ei ole läheskään niin liturginen. Pysytään vielä hetki Las Palmasissa. Vaihdetaan maisemaa. Vuonna 1928 valmistunut kirkko on olennainen osa Helsingin horisonttia, mutta harva tietää, mikä kirkko se on
Suosittelenko: Kyllä, tosin vieraalla maalla kieli asettaa rajoituksia. Jos luterilainen poikkeaa katolisessa messussa ulkomailla, se tuntuu tutulta, liturgiasta löytyvät samat osat, vaikka ei ymmärtäisi kieltä. 2 01 6 Santísimo Cristo Crucificado -kirkko Las Palmasissa sijaitsee aivan suositun Canterasin hiekkakrannan tuntumassa. Avoimuus. Ortodoksisuus on liturgiaja alttarikeskeistä, joten ei tarvitse liiaksi syventyä eettisiin kysymyksiin, toisin kuin luterilaisuudessa. Meidän totuutemme on tehty muiden totuuksista. Ehtoollisen asettamisen hieno hetki oli elevaatio, ehtoollisaineiden kohottaminen ja kellojen kilahdus. Jos luterilaiselle laitetaan etuliite suomalainen, niin saattaa olla että vaaka kallistuu ortodoksisuuden suuntaan. uteliaisuus. Kumpi on luterilaiselle läheisempi naapurikirkko, ortodoksinen vai katolinen. Miksikö en juttua varten käynyt ortodoksisen kirkon tilaisuudessa. Kysy, mitä pelkäät. Koko. Tuskin meiltä olisi kielletty ehtoollinen, mutta ekumeeninen sisäsiisteyteni esti osallistumasta – tällä kertaa. Sillä hetkellä tapahtui jotain teologista. 2 . Hiltunen sanoo, että käynti ortodoksisessa liturgiassa on kuin kävisi Teneriffalla. Ortodoksisuus on monilla tavoin vahvasti läsnä suomalaisessa yhteiskunnassa. Vältä pieniä ja uusia, jonkun ihmisen karisman ympärille syntyneitä poppoita. – Katolista ajattelua me sen sijaan luulemme tuntevamme. Ota hieman selvää, minkä sortin kristittyjä he ovat. KUva: Jani LaUKKanen MuIsTA näMä Kun haluat lähteä katsomaan, onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella tai muuten vain vilkaista miltä meno naapurikirkkokunnassa näyttää, kiinnitä huomiota näihin: . – Totta kai naapurin hengelliset ja muutkin aarteet kiinnostavat, sanoo toimittaja Olli Seppälä Uspenskin katedraalissa. Katolilaisten ja luterilaisten välillä ei ole virallista ehtoollisyhteyttä, vaikka ehtoollisvieraanvaraisuuden nimissä eukaristia nautitaan puolin ja toisin. . Skandinaavinen turistikirkko on Las Palmasissa hiljaisen sivukadun varrella. Pelko estää olemasta avoin. Sitä on myös helppo vastustaa, kun siellä on paavi, aborttikielto ja pedofiliaskandaalit. . Pikainen katsaus kirkon tai liikkeen historiaan auttaa kummasti. Ehtoollisaine muuttui Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Suosi vakiintuneita kirkkokuntia tai hengellisiä liikkeitä – ne tarjoavat yleensä ”hengellistä kuluttajansuojaa”.. Hiltunen myös arvelee, että moni ortodoksisesta liturgiasta häikäistynyt ei välttämättä tunne ortodoksista ajattelua kovinkaan hyvin. Hiltunen kehottaakin epäileviä luterilaisia tuomaita kysymään, mitä hyvää tulee katolisesta kirkosta. . Älä tee mitään vastoin omaatuntoasi tai ymmärrystäsi. Sinulla on vapaus osallistua tai olla osallistumatta. – Voi piipahtaa katsomassa espanjalaista elämänmuotoa, mutta ei tarvitse itse osata espanjaa. . Pekka Y. Suomen ortodoksisessa kirkossa on 60 000 jäsentä, katolilaisia on noin 15 000. Kumpaan on helpompi mennä. Tieto. KOTIMAA 13 4 . Katolilaisten ja luterilaisten välillä ei ole virallista ehtoollisyhteyttä. Tuskin meiltä olisi kielletty ehtoollinen, mutta ekumeeninen sisäsiisteyteni esti osallistumasta – tällä kertaa. Onhan se toinen kansankirkko ja sillä on oma lainsäädäntönsä. timme ympärillä istuville rauhaa. Lähdin kesken ehtoollisenvieton – kuten Suomessakin on joskus tapana, jottei vaikuta liian hurskaalta. Olen myös vieraillut monissa ortodoksikirkoissa, kuten tämän lehden kansikuvaa varten Uspenskin katedraalissa. Vastaus on: Martti Luther. Vapaus. Aloin etsiä maallista ruokapaikkaa. Koska se on entuudestaan tuttu ja olen osallistunut monta kertaa ortodoksisiin palveluksiin. Vilpitön uteliaisuus on riittävä syy käydä vierailulla
T iedän etäisesti erään virkailijan Berliinissä. Kuitenkin he kulkivat sokeina, ja olivat valmiita nimeämään itsekkyyden rakkaudeksi ja petoksen uudeksi elämäksi. Mitä enemmän ihminen loksahtaa itseensä, sitä enemmän hän odottaa ratkaisua yhteiskunnalta. Vain vuosikymmen, eikä yhteiskunnassa mikään enää toimi.. R anskalaisten romantikkojen ja symbolistien rakastama Pariisi, tämä hiekanvärinen hersyvä taideteos, murtui kauan itäneen paineen alla, kun terroristit hyökkäsivät Bataclan-teatteriin. Neuvostoliitossa kasvaneena tunnistan sen siitä, että putkimiehen saaminen kotiin on viikkojen projekti. Ihmiset haluavat uskoa siihen, että elämä sellaisenaan on totta ja vailla vaihtoehtoja. Nyt syntyvässä Neuvostoliitossa käsitys totuudesta on hajallaan. O len enenevästi sitä mieltä, että Neuvostoliitto on tullut takaisin. Neuvostoliitossa me ymmärsimme vaihtoehdon, mutta tiesimme myös, että yksilö oli arvoton. 2 . Miehen perustelut hyväksyttiin ymmärryksellä ja lämmöllä, Facebook täyttyi onnitteluista oman kullan löytämisestä. Siellä mikään ei ollut totta. Niitä ohjasivat pikemminkin mielikuvat kuin elämän kyllyys. Kaikilla oli elämä iloineen ja suruineen. Me sekoitamme rakkauden sääliin, hyväksikäyttöön ja velvollisuuteen, koska meillä on vain hämärä käsitys totuudesta ja asioiden syy-yhteyksistä. Kenellekään ei anneta etumatkaa rakastaa ongelmitta, ei suurille kirjailijoille, ei virkailijoille, eikä terroristeillekaan. Yhteiskunta, joka on tuijottanut vuosikymmeniä omaan napaansa, ja halkonut siinä sivussa tuhansittain hiuskarvoja neljännesosiin, kykenee huonosti erottamaan narsismin ja rakkauden. Eiffel-tornin valot sammutettiin. Oman elämän mukavuuden menettämisestä. Tässä perhepiirissä ihmiset olivat järkeviä, normaaleja ihmisiä. Mediasta riippuvainen yleisö joutui pohtimaan itseään ensin sosiaalisen median varassa. Näen sen siinä, miten luottokorttitietoni luovutetaan minulta kysymättä minne tahansa. Ja kaiken yläpuolella virkailijan pelko käytävän toisessa päässä olevaa hankalaa työtoveria kohtaan. Neuvostoliiton kurjuus ei jäänyt rikkinäisiin putkiin, toimimattomiin junayhteyksiin tai lääkäreiden saavuttamattomuuteen. Niin paradoksaalista kuin se on, juuri siksi, että kaikkialla valehdeltiin, Neuvostoliitossa olimme tietoisia totuudesta. Mutta kuten jokaisen vanhemman, joka kuuntelee lapsen sijasta omaa itseään, olivat hänen päätöksensä hapuilevia ja epämääräisiä. Varsin pieni asia, mutta lopputuloksena aseet päätyivät Syyriaan. Pelkoa asuntolainasta, tai siitä, että lapsi joutuu jättämään balettitunnit ja tihkuttamaan itkua koulussa. Ministeriön valvoma osuus oli laillinen ja virkailija katsoi hoitavansa omaa osuuttaan. Virkailijaa ohjasi näin ollen outo, pieni rakkaus: rakkaus elämään, siihen mittaan, mitä hän itselleen ja lapsilleen asetti. Vain vuosikymmen, eikä yhteiskunnassa mikään enää toimi. Me kuvittelemme rakastavamme enemmän kuin oikeasti rakastamme. Me olemme tottuneet saamaan enemmän kuin tuottamaan, ja ellei media pura näitä syy-yhteyksiä, ihmiset ovat hukassa. Niistä, jotka ovat ministeriöiden, terroristien, kirkon ja saattoväen välissä. Olihan se oikein, että olimme ymmärtäneet oiOlen enenevästi sitä mieltä, että Neuvostoliitto on tullut takaisin. Ymmärtääkseni kukaan heistä ei ollut paha. Tuhansia särjettyjä kohtaloita piirtyi mediassa revittyinä palasina. Lehdet yrittivät paikata ranskalaisen itsetuntoa, jonka jo toinen hyökkäys vuoden sisällä oli repinyt. Ministeriössä oli myös irtisanomisuhkia, huomiota ei kannattanut kohdistaa itseensä – ja kaiken lisäksi se työtoveri, joka olisi voinut tehdä enemmän, oli hankala. Sen vaakunaa koristavat raa’at kuvat ja päätön islamofobia. Hänen ministeriönsä tehtävä on valvoa saksalaista asevientiä. Kuitenkin juuri tämän osaston valvomia aseita päätyi laillisen asekaupan kautta ensin Syyriaan ja sen jälkeen laittomasti Isis-taistelijoiden käsiin. Ennen kaikkea se oli pelkoa omasta itsestään, ei maailmasta. Luen siitä oopperanohjaajien haastatteluista, joissa he kovaotteisesti panettelevat ohjaamiaan klassikoita ja näin itse ymmärtämättä haistattelevat oopperaa rakastavalle yleisölle. Tarinan outoutta lisää se, ettei suku ihmetellyt. Oliko pelko oikeutettu. Tunnistan sen Kela-virkailijan silmistä, kun hän kohtelee tylysti ikääntynyttä asiakasta. M eidän yksilöä korostavassa yhteiskunnassamme jokaisen pitää ratkaista, elääkö rakkaudessa vai rakkaudettomuudessa. H eti Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen käynnistyi Itä-Euroopassa kivulias itsepohdiskelu: eihän elämämme ollut väärin tai turhaan eletty. Mutta yhteiskunta, kaikkien meidän elämiemme summana, on pikemminkin vääräuskoinen kokoelma omia heikkouksiamme kun meidän hyveidemme summa. He olivat erään suomalaisen kaupungin hyvinvoivaa keskiluokkaa. Kukaan ei ravistanut päätään tai etsinyt oikeutta. Kyseinen virkailija ei ollut tehnyt asialle mitään, koska hänen ei tarvinnut. 14 KOTIMAA 4 . Ja juuri tämä arvottomuus, ihmiselämän ja yksilön todellinen arvottomuus – vaikka kuinka paljon yksilöllisyyttä korostettaisiinkin – ennustaa alasajoa. M ikään ei ruoki kansaa paremmin kuin pelko: hallitsemisen keino, jonka jokainen rakkaudeton yhteiskunta on vienyt äärimmilleen ja jota poliitikot osaavat käyttää hyödykseen. Tosin ihminen yrittää vakuuttaa itselleen päinvastaista. T uttavieni tytär erosi puolisostaan, jonka kanssa hän oli avioitunut, vaikka kumppani oli ennen alttarille lähtöä varoittanut: ”Olen kanssasi niin kauan, kunnes löydän jonkun paremman.” Viiden vuoden jälkeen miehelle ilmaantui uusi kumppani, joka hänen omien sanojensa mukaan sopi hänelle juuri sillä hetkellä paremmin. Kaiken keskellä irvisti herkkä kauhun tasapaino: aggressiivinen länsimainen hyvinvointi, jonka jäsenet ovat jatkuvasti peloissaan toisistaan – irrallisina, ja yhtä lailla toisiinsa tarrautuen. 2 01 6 Kun rakkaudettomuus saa vallan Meidän yksilöä korostavassa yhteiskunnassamme jokaisen pitää ratkaista elääkö rakkaudessa vai rakkaudettomuudessa, kirjoittaa Jüri Reinvere
Veimme seurakuntamme puolesta vanhalle diakonissalle lahjoja. Mikä voisi saada aikaan enemmän myötätuntoa kuin kohtaloissaan rimpuileva hahmo. el ea n o r C la r K e. Niissä ihmisissä, jotka jakavat kissavideoita samalla kun heidän omat lemmikkinsä turhautuvat huolenpidon puutteeseen, tai videoita, joissa ylistetään yliannostukseen kuolleita viihdesankareita. 2 . Jos voi, niin toinen niistä on epäaito. Todellinen taito on olla menettämättä maailmaa katkeruudelle ja rakkaudettomuudelle. Rakkauden takia ei saa menettää selkeyttä: Sydän ymmärtää enemmän kuin mieli käsittää. Kun matkalla ihmettelin tätä kaikkea, ystäväni kertoi, ettei diakonissa ollut aikoinaan hyväksynyt kummankaan lapsensa puolisoa. K un menettää rakkauden ihmisiin, niin menettää kosketuksen elämään. Totuuden voitossa on kuitenkin usein jotakin surullista, kaihoisan traagista, kuten siinä vanhainkodissa, jonne ajelin ystäväni kanssa. Ja ehkäpä juuri tämä kytkee Jumalan vahvasti rakkauteen, ainakin meille ihmisille. Ihmisellä on tarve uskoa elämäänsä ja määränpäähänsä. I hminen koko rikkinäisyydessään on totisesti rakkauden arvoinen. Pä iv i K a r ja la in en JürI reInvere Kirjoittaja on Berliinissä asuva virolaissyntyinen säveltäjä ja esseisti. Todellinen taito on olla menettämättä maailmaa katkeruudelle ja rakkaudettomuudelle. KOTIMAA 15 4 . Hän kuvaili, miten tuska ja rakkaus kulkivat käsi kädessä. Juuri totuus ja rakkaus ovat saumattomassa kytköksessä toisiinsa – toista ei voi olla ilman toista. Perhe ei ollut käynyt katsomassa häntä pitkään aikaan, mutta tiesimme heidän äskettäin vieneen hamsterinsa muutaman sadan euron arvoiseen leikkaukseen. Nyt hän makasi terveyskeskuksessa, oli päivisin hiljainen ja sopuisa. Kyky totuuteen on yksi rakkauden olemassaolon ehdoista: mikään todellinen ei voi elää ihmisissä, jotka eivät näe yhteyttä totuuden ja rakkauden välillä. Moni hukkui tähän pohdiskeluun, ja jos Itä-Euroopassa tänään näen ongelmia, tunnistan niiden syvimmät alkujuuret juuri tässä pohdiskelussa. 2 01 6 kein keskellä vääryyttä. Sen joutuu kuromaan kiinni millä tahansa ulkopuolisella, mielikuvilla, lääkkeillä tai ihmissuhteilla. Iltaisin hän sai tupla-annoksen unilääkettä, jotta henkilökunnan ei tarvinnut taukonurkastaan kuunnella hiljaista itkua. Rakastava ihminen ei niitä kaipaa. Tämä on saanut meidät toimimaan jo pitkään itsetuhoisella tavalla. Diakonissa oli tehnyt elämäntyönsä auttamalla tuhansia ihmisiä. Ehkäpä tämä on ainoa todellinen Jumalan laki. Kun näkee, niin tuskailee, kun rakastaa, niin näkee. Rakkaus ei ole samaa kuin sokeus. Totuudella on kyky voittaa aina lopussa. Yhteiskunnallisten muutosten keskellä ne tahot, jotka voisivat tehdä jotain, tekevät vähän, tai ovat hukkumaisillaan haasteiden kaaokseen. Ja siinä, että tähän pohdiskeluun ei löytynyt ratkaisua. Televisio soi vaimeasti huoneessa ja täytti seinät vilkkuvilla laikuilla. Venäläinen kirjailija Anton Tšehov kulki aikoinaan maaseudulla torpasta torppaan, ja yritti lääkärinä hoitaa keisarillisen Venäjän alle musertunutta kansakuntaa
16 KOTIMAA 4 . 2 01 6 Yksi kausi kirkolliskokousedustajana näytti minulle, miten paljon meitä ihmisen arjen ymmärtäviä maallikkoja siellä tarvitaan – siksi, että kirkko huolehtisi heikoimmista, siirtäisi päätöksenteon lähelle seura kuntalaista, purkaisi turhan byrokratiansa, arvostaisi demokratiaa ja keskittyisi perustehtäväänsä. Näyttelijät asennoituvat rooleihinsa niin kuin ne olisivat pääosia, kukin nousee esille kiinnostusta herättävänä yksilönä. Vahvan lisän tuovat Viron elokuvaja kansallisarkistojen valokuvat, joita heijastetaan näyttämön etuja takaosaan. Mikko Rantanivan suoritus Edgar Partsina on riemastuttavaa seurattavaa ilmeikkään ja humoristisen kehonkielensä ansiosta. Näytelmä ei tunnu liian pitkältä tai raskaalta. KuvA: SAMi TiRKKonEn NäyTelMä Tilaa 040 1244 282 tai pyydä esite Maahantuonti, Myynti ja vuokraus: 8,2 KG – YMPÄRIVUOTISEEN SISÄJA ULKOKÄYTTÖÖN OVH: 450,00 KOTIIN TOIMITETTUNA TAiMA XC ROLLARI Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | info@apua joneuvo.fi LIIKKUMISEN APUVÄLINEET • kuuntelija • hiljaisen väen ääni • maltillinen uudistaja Kouvolasta Antero rossi Kirkolliskokouksen maallikkoehdokas 104 50 Äänestä Helsingin hiippakuntaan Matti Nokela www.mattinokela.net. asti. Sofi Oksasen romaanikaan ei ole monikerroksisuudessaan helppo ohjaajalle. Sen aiemmat osat ovat Stalinin lehmät (2003) ja Puhdistus (2008). Yksilöt joutuvat maksamaan elämässään kovia hintoja valheista ja salaisuuksista. Ohjaus avaa romaania katsojalle, on terävänäköinen ja löytää taiteelliset huippukohdat. Virolaisen Liina Untin lavastus on jatkuvasti muuttuva ja kevyt. Musiikki – muun muassa Georg Otsia – jouhevoittaa vaihdoksia. 74 K uopion kaupunginteatterin ensi-ilta näytelmästä Kun kyyhkyset katosivat nostatti runsaasti odotuksia jo ennakkoon. Pedajas on myös laulaja, näyttelijä ja säveltäjä, mikä on osaltaan vaikuttanut kokonaisuuden luomisessa. Hintana yksilön elämä Edgar (Mikko Rantaniva) ja Juudit Partsin (Anna Lipponen) rakkaustarina kuvaa, mitä avioliitolle tapahtuu, kun oma onni menee jatkuvasti toisen edelle. Hyvältäkin vaikuttava läheinen saattaa ajautua hirmutekoihin. Diakonialla apua ihmiselle. helmikuuta klo 14. Lyhyelläkin kohtauksella tarina kertoo paljon ja siirtyy ajassa eteenpäin. Kuitenkin ihminen suunnittelee tulevaisuutta ja hänellä on kykyä selviytyä ja rakentaa uutta. Hän on valinnut esineet, puvut ja huonekalut tarkasti saappaita ja radioita myöten. 2 . Virossa näytelmä sai kantaesityksensä viime keväänä Tarton Vanemuine-teatterissa. Tapahtumat sijoittuvat toisen maailmansodan saksalaismiehitykseen ja 1960-luvun neuvostohallinnon kauteen Virossa. Tuulikki Väliniemi kirkolliskokousedustaja / kirkkovaltuutettu / kirkkoneuvoston jäsen / ympäristötyöryhmän puheenjohtaja Jyväskylän seurakunnassa. Ihmismieli ei unohda. On Vihervuosi – ympäristöasiat koko kirkossa kuntoon. Turvapaikanhakijatulvan ja haastavan globaalin tilanteen aikana näytelmä on entistä ajankohtaisempi. Näytelmä puhuu kirkkaasti yksittäisten ihmisten kokemuksista sodan eri vaiheissa. Suomessa ensimmäistä kertaa ohjannut Priit Pedajas ylittää hienolla tavalla odotukset. Ohjaaja pitää haasteenaan, miten tuoda esille valtaa, propagandaa ja niitä vaikeita valintoja, joita ihmiset ovat joutuneet sota-aikana tekemään. Tähän lienee syynä vuoden 2013 kantaesitys Kansallisteatterissa, joka sai osakseen myös huomattavaa kritiikkiä. Viittomakielelle tulkattu esitys 20. Näytelmä pohjautuu vuonna 2012 julkaistuun romaaniin, joka on Oksasen Kvartetti-sarjan kolmas. Hän haluaa tuoda esiin ilmapiirejä, tunnelmia ja mielentiloja, jotka ovat silloin vallinneet. Parhaimmillaan lavalla voi nähdä häikäiseviä hetkeksi pysähtyviä taideteoksia. Nämä välittyvät katsojalle vahvasti. KuvA: SAMi TiRKKonEn ohjaaja Priit Pedajas. Hän osuu oikeaan. – Oksanen koskettaa Viron historiaa näkökulmasta, jota Virossa ei erityisemmin käsitellä, Pedajas luonnehtii. Eesti Draamateaterin pitkäaikaisena pääohjaajana Pedajas arvioi, että hän on virolaisena voinut avata Oksasen tekstiä ja sen taustoja. Avioliitto voi olla jo alkuunsa onneton. VIrpI KIrVeS-TOrVINeN Esitykset jatkuvat Kuopion kaupunginteatterissa 14.5
Tämähän on sinänsä oikein ja hyvää. Juutalaiset juuremme paljastuvat Ju k k a a a lt o / G a u d ea m u s KOluMnI jussI ryTKönen Älä häpeä Kristusta Perjantaina istuttiin Helsingissä Kirkon missio ja globaali kristinusko -seminaarissa. Tämä kirja on erinomainen väline kaikille, joita kiinnostaa Jeesuksen ajan hengellisen mielenmaiseman koko spektri. Yhden mielenkiintoisen kuvan äitiuskonnostamme antaa Raija Sollamon ja Mika S. Jos uskoa ei osata tai haluta sanoittaa modernisti, toisen puolen olemuksestaan näin unohtavat kirkot eivät ole kestävän kehityksen kirkkoja. Yhteydet eivät ole mahdottomia, mutta niitä lienee työlästä osoittaa kiistattomasti. Heitä asui myös Jerusalemissa ja muualla Israelissa. Qumranista enemmän tietoa haluava voi turvautua tämän kirjan laajoihin kirjallisuusluetteloihin. Juutalaisia kyllä, mutta kirjan mukaan lahkoutuneita. Myös Raamatun lukeminen kuuluu papiston keskuudessa vähentyneen. Ruokasen mukaan joillakin kirkoilla on kiusaus painottaa uskon kustannuksella liiaksi oikeudenmukaisuutta, profeetallisuutta, jopa poliittista vaikuttamista. 422 s. Vanha testamentti ja juutalaisuus ovat osa kristinuskon dna:ta, ja juutalaisuus oli tietenkin Jeesus Nasaretilaisen uskonto ja kulttuuripiiri. Näin Qumranin monien tekstien erityislaatu avataan johdannoissa lyhyesti, mutta selkeästi. Gaudeamus. Joita kristityn ei pidä hävetä koskaan muutenkaan. jussI ryTKönen Raija Sollamo ja Mika S. Sitä on vaikea ymmärtää. Missiologinen seminaari oli ajassa kiinni myös pakolaiskriisin huomioidessaan. Ne alkavat kuihtua.. Vanhan testamentin ohella yhteisössä luettiin tässä kirjassa käännettyjä sääntökokoelmia, rituaalisia puhtaustekstejä, eskatologisia tekstejä, Raamatun kirjojen selitysteoksia ja apokryfejä, hymnejä, virsiä, rukouksia ja viisauskirjallisuutta. Ne alkavat kuihtua. Kristinusko on juutalaisuudesta ulos kasvanut, joskin alkuperäisestä suuresti reformoitu uskonto. Äsken hahmotellulla tiellä luultavasti ollaan. Kirjan tyylirikkona voi pitää sitä, että omaa länsimaista kulttuuriamme halventavalla tavalla vuosiluvut ilmaistaan moderniin kevytlevite-tapaan lyhenteillä ”eaa.” tai ”jaa.”. Qumranin kirjoitusten suomentaminen on arvokas kulttuuriteko. Joskus on arvuuteltu, mikä mahtoi olla Johannes Kastajan ja Jeesuksen suhde essealaisiin ja Qumranin yhteisöön. Pajusen toimittama uutuuskirja Kuolleenmeren kadonnut kansa. Ben Elieserin suulla todetaankin, että esimerkiksi puhtaussäädökset olivat Mooseksen laista tuttuja, mutta kaikkia koskevat tulkinnat niistä olivat tiukemmat kuin muualla juutalaisessa yhteiskunnassa. Kirjoittajat ovat kuitenkin sangen onnistuneesti keksineet oivan keinon elävöittää matkaa Qumranin kirjoituksien maailmaan: oppaana, kertojana ja tekstien yhteen nivojana toimii kuvitteellinen yhteisön jäsenyyttä kokeileva nuorukainen nimeltä Jaakob Ben Elieser. Mutta tällöin lähetystyö latistuu. Ruokanen viittasi esimerkiksi tutkimustuloksiin, joiden mukaan tulevaisuuden pappien mielissä yhteiskunnallinen vaikuttaminen olisi moderni versio lähetystyöstä. Tästä puhui esityksessään Kiinasta palannut professori Miikka Ruokanen. Qumranin kirjoituksia. KOTIMAA 17 4 . Kun kirjan laadukkaita suomennoksia katselee, huomaa monien tekstien tyylillisen ja sisällöllisen samankaltaisuuden Vanhaan testamenttiin. On tietysti suuria eroavaisuuksiakin. Yksipuolisena sellainen vaan muuttuu helposti kulloinkin vallitsevan ajanhengen mukaiseksi ideologiseksi ja moraaliseksi eetokseksi. Toinen toistaan parempia ajankohtaisia esitelmiä ja katsauksia kuunnellessa selväksi tuli esimerkiksi se, että siellä missä kirkot eniten kasvavat, ei häpeillä Kristusta tai hänestä ihan perinteisellä tavalla puhuvaa teologiaa. 2 . Ne voidaan kirkoissa ehkä kokea liiaksi uskonnolliseen hokkuspokkus-osastoon kuuluvina, ei-konkreettisina seikkoina, joista on vaikea puhua yhteiskunnan ja politiikan turuilla ja toreilla. jos uskon kysymykset unohtuvat, jäävät helposti kyydistä synnin, inkarnaation, ristin, sovituksen, ylösnousemuksen ja Pyhän Hengen työn kaltaiset asiat. Lähetys on tullut kotiovelle. Pajunen (toim.): Kuolleenmeren kadonnut kansa. Qumranin yhteisön tekstejä on säilynyt runsaasti. Puhtaussäädökset olivat Mooseksen laista tuttuja, mutta kaikkia koskevat tulkinnat niistä olivat tiukemmat kuin muualla juutalaisessa yhteiskunnassa. Totta. Jos näin todella on, olisi muuten mielenkiintoista tietää, miksi kristinuskon keskeistä dogmaa kyseenalaistavan tai väheksyvän olisi pyrittävä juuri kirkon töihin. Jos uskoa ei osata tai haluta sanoittaa modernisti, toisen puolen olemuksestaan näin unohtavat kirkot eivät ole kestävän kehityksen kirkkoja. Teos on suomennoskokoelma Kuolleenmeren rannalla Qumranissa kaksi vuosituhatta sitten eläneen salaperäisen juutalaisyhteisön jälkeensä jättämistä kirjoituksista, jotka löydettiin vasta 1940ja 1950-luvuilla. Qumran on tutkimuksessa yleensä liitetty essealaisina tunnettuun juutalaiseen ryhmään. Pari vuosituhatta vanhat seemiläiset pyhät tekstit voivat olla tottumattomalle haastavaa luettavaa. Mutta liittymäkohtamme juutalaisuuteen ovat vahvat, vahvemmat kuin aina edes muistamme. Onko perinteisissä ilmauksissa ”eKr.” ja ”jKr.” jotakin vikaa. Kun esimerkiksi muslimeille julistetaan evankeliumia, ei ole syytä hävetä Kristusta eikä ristinkuolemaa. Mutta mitä kaikkea Jeesuksen ajan juutalaisuus oli. Keitä qumranilaiset olivat. Kirkon oppeihinkin uskottaneen entistä vähemmän. 2 01 6 TeOlOgIAn KIrjAT “Minulla ei ole mitään aikomusta mennä kirkkoon kuuntelemaan, miten siellä palvotaan kuollutta juutalaista!” Näin kiehahti vuosia sitten muuan löylynlyömä ukkoparka eräässä tilaisuudessa, jossa itsekin satuin olemaan. entä nimenomaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko
punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. Siellä vapaakirkollisen saarnaajan Frank Mangsin kysymys: ”Vad lever jag för. 2 01 6 Talvitien jumalakuvasta, joka muuttui Tampereen vuosina. Hän kirjoitti Talvitien 50-vuotispäivien kunniaksi kootussa kirjassa Harjun seurakunnan aikaisista nuorten illoista, että Simo Talvitiellä oli tapana tulla saliin juuri ennen tilaisuuden alkua, johon häntä odotettiin kuin filmitähteä ensi-iltaan. Pappisvihkimyksensä jälkeen Simo Talvitie työskenteli pappina ensin Helsingissä ja sitten Tampereella Harjun seurakunnassa pääasiassa Pispalassa 1950ja 1960-luvuilla. Talvitien monilahjakkuus tuli esille monin eri tavoin: nuoria innostavana seurakuntapappina, radioja televisiohartauksien pitäjänä, Kotimaan päätoimittajana sekä kymmenien kirjojen kirjailijana. ei jättänyt ylioppilasta rauhaan. Pari viikkoa sitten hän toimitti aikoinaan antamansa lupauksen mukaan Simo Talvitien hautaan siunaamisen. Hänen julistajakuvaansa vuoteen 1968 asti pro gradu -työssään tutkinut Martti Esko on todennut, että ensimmäistä kääntymisvaihetta seurasi muuntumisvaihe ja kolmantena vaiheena julistajakuvassa oli Koko elämän evankeliumi -vaihe. Hän oli syntynyt 3.10.1927 Lapualla. Se on ihmisen osa niin kauan kuin on toisia, joiden osana on kasvaa pohjoisen puolella, monessa varjossa, toistemmekin varjoissa. Yksi heistä oli Tampereen tuomiorovastin tehtävistä eläkkeelle jäänyt Voitto Silfverhuth. Vapun alla 1965 ilmestyneessä pakinassa hän totesi, että ”Kristityn kutsumuksena on rakentaa rinteitä etelän puolelle, poistaa esteitä Elämän auringolta, istuttaa, kostuttaa, rakastaa. 2 . Hän käytti yleensä myös illan viimeisen puheenvuoron, jossa kehotus elämän antamisesta Jeesukselle ”Usein tuli niin lähelle nuorta sydäntä, että se sai aikaan rytmihäiriön.” Talvitien seurakuntanuorista moni päätyi teologian opintoihin ja papinuralle. Paria vuotta onnettomuuden jälkeen Talvitie joutui luopumaan Kotimaan päätoimittajan tehtävästä. Vuonna 1968 ilmestyneessä Arkisia rukouksia -kirjassaan Talvitie totesi, ettei Jeesuksen opetuslapseudesta jäädä eläkkeelle. Hengellisen heräämisen jälkeen hän muutti tulevaisuuden suunnitelmiaan ja aloitti teologian opinnot. Hän kirjoitti auto-onnettomuuden jälkeen kuitenkin vielä yli 20 kirjaa, muun muassa teokset Tämä toinen elämä, Arkisia rukouksia sekä Aina vaan siitä Jeesuksesta. Vuosikymmeniä myöhemmin Talvitie sanoi, että Mangs oli hänen hengellinen isänsä, jonka sanoissa ”Taivaan Isä osoitti tien uskon maailmaan, Jeesuksen opetuslapseuteen.” Keskeisiä nuoruusajan teologeja luterilaisesta kirkosta Talvitielle olivat Paavo Virkkunen, Erkki Arhinmäki ja Hannu Pietilä. Hän käytti tästä uudesta ystäväjoukosta termiä särkyneiden seurakunta. Siksi työläisetkin marssivat vappuna. Lisäksi Kotimaa sai taitavan ja tuotteliaan kirjoittajan. Siunauspuheessa Silfverhuth puhui Tämä toinen elämä Simo Talvitie oli Kotimaan päätoimittaja vuosina 1964–68. Edellisestä tinkiminen vesittää kirkon sanottavan, jälkimmäinen johtaa kirkon elämästä eristettyyn ghettoon.” Pääkirjoitusten lisäksi Talvitie kirjoitti Kotimaassa pakinoita Jussi-nimellä. Isä oli saanut jääkärikoulutuksen ja toimi sotaväen ylieläinlääkärinä. Rakkauden piirteet Jumalan kasvoissa alkoivat yhä selvemmin etsiä niitä kanssaihmisiäni, jotka ihmisten nokkimisjärjestys oli sijoittanut laitimmaisiksi.” Vuonna 1964 Talvitie kutsuttiin 38-vuotiaana Kotimaan päätoimittajaksi. Simo Talvitie eli muutamaa päivää vaille 50 vuotta auto-onnettomuuden jälkeen. Nuorena ylioppilaana Simo Talvitie osallistui ystäviensä houkuttelemana pohjoismaiseen kristilliseen ylioppilaskokoukseen Turussa. Hän vietti lapsuutensa Helsingissä Etu-Töölössä. Talvitien mukaan tällä seurakunnalla ei ole samaa kokoa kuin oli Pispala Tampereella tai Kotimaan lukijakunta, mutta inhimillistä syvyysulottuvuutta sillä on sitäkin enemmän. 18 KOTIMAA 4 . Kristityn tulisi aina marssia ihmisen puolesta, uupumatta, ujostelematta, missä seurassa vain, kunnes aurinko on kaikille yhteinen.” Työskenneltyään vain vajaat kaksi vuotta päätoimittajana Talvitie joutui Muurlassa tammikuun alussa 1966 auto-onnettomuuteen, joka aiheutti vakavia vammoja muun muassa päähän. Lähetä surunvalittelusi. Kotimaan johtokunta korosti valinnassaan, että se halusi tähän tehtävään henkilön, joka on suorittanut akateemisen loppututkinnon, on kielitaitoinen ja kykenisi osallistumaan kristillisestä näkökulmasta yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kuva: ErKKi Talvila Kristityn kutsumuksena on rakentaa rinteitä etelän puolelle, poistaa esteitä Elämän auringolta, istuttaa, kostuttaa, rakastaa. Pappina hän oli monipuolisuudessaan ja energisyydessään eräänlainen oman aikansa Teemu Laajasalo. Tampereella Harjun seurakunnassa toimiessaan Talvitie oli käytökseltään ja pukeutumiseltaan epäsovinnainen sekä karismaattinen julistaja. Tampereen vuosina Talvitie tuli jo laajemminkin Suomessa tunnetuksi radioja televisiohartauksiensa sekä kirjoitustensa kautta. Mille elän”. Talvitie linjasi painotuksiaan Kotimaan pääkirjoituksessaan näin: ”Kristus-keskeisyys ja nykyhetkisyys ovat kristillisen julistuksen perustekijät, on sitten kysymys sanomalehdestä tai saarnatuolista tai mistä julistuksen muodosta tahansa. Erään ystävänsä mukaan hän vastasi kuulumisia kysyttäessä ”hyvää kuuluu, aina minulle kuuluu hyvää.” Vammautumisensa jälkeen Simo Talvitie löysi uuden seurakunnan muiden eri tavoin vammautuneiden ihmisten parista. Toipuminen oli hidasta, kivut jäivät vaivaamaan loppuelämän ajaksi. Näin Talvitie itse on kirjoittanut tästä muutoksesta: ”Huomasin vähitellen – niin jääkärin kuin lääkärin poika olinkin –, että Jumalasta tulee helposti vain niiden turva, joille yhteiskuntakin antaa turvan, vaikka monet Jeesuksen sanat olisi hyvin voinut lukea sellaisenaan Pispalan työväenyhdistyksen kokouksessa. Papintyön alkuvuosina Talvitietä leimasi julistajana voimakas kääntymisen kokemus ja sen esille tuominen. MArI TeINIlä K irkko on menettänyt yhden keskeisen vaikuttajansa, kun Simo János Talvitie kuoli Helsingissä 30.12.2015. Janós-nimi oli muisto isän Unkarin-matkalta. 020 701 2211. Ylöjärven kirkkoherrana ennen eläkkeelle jäämistään työskennellyt Antero Honkkila oli yksi Talviten nuorista Pispalassa
Terttu Hellmanin vastuualueena oli ensin seurakunnan lähetystyö. Siunaus toimitettu läheisten ja ystävien läsnä ollessa 30.1.2016. Myöhemmin kävi ilmi, että isä oli myös lähettänyt rahaa kyseiselle papille. Hän kiittää nimeltä mainiten Seinäjoella työskentelevää sairaalapastori Vappu Kangasta, joka keskusteli kuin ihminen ihmiselle. Terttu Hellman valmistui teologian kandidaatiksi vuonna 1975. Sinuun turvaan heikkona, saan suojan helmassasi. Hän kuului siihen naisteologien ryhmään, joka sai ensimmäisenä pappisvihkimyksen Tampereella 6.3.1988. Se on kaunis tunnustus sairaalapappien työstä. Kiinnostava yksityiskohta kirjassa on Helmisen tie kirkon jäseneksi. Hän oli syntynyt Rymättylässä 24.2.1946. Perustehtäviensä ohella hän oli aktiivisesti mukana Herättäjäyhdistyksen paikallistoimikunnan toiminnassa ja viime vuodet sen sihteerinä. Erään yhteisön papin luona hän kävi kerran viikossa rukoilemassa. Pappisvihkimyksestä alkaen hän toimi papin tehtävissä ja hänen virkanimikkeensä oli virallinen apulainen. Lämmin kiitos osanotosta.. Isä puolestaan ei suostunut lähtemään lääkäriin moneen kuukauteen oireidensa ilmaannuttua. Luterilaisen kirkon yksi vahvuus on kirkollisvero: hädissään olevan ihmisen ei tarvitse maksaa erikseen rukouksesta tai sielunhoidosta. Matkan jälkeen nauttia suo pyhää lepoasi. 2 01 6 Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) lähetystyöntekijänä on aloittanut BA, yo-merkonomi Sirpa Rissanen 1.2. MArI TeInIlä Henna Helmi Heinonen: Sairauden voittamat – Äiti ja isä. Muistamiset Kirkon Ulkomaanavun kautta. rovasti Timo Komulainen. Terttu Hellman hoiti seurakuntatyötä kutsumuksenaan, kuten hän sen myös koki. Heinosen äiti oli tehnyt jo ennen sairastumistaan selväksi, ettei hän tahdo hautajaisiinsa mitään kirkkoon tai uskonnollisuuteen viittaavaa. ”Äitini ei koskaan saanut sanoa hyvästejä läheisilleen, koska hän pelkäsi kuolemaa ja taistelun häviämistä. alkaen. Helmisen molemmat vanhemmat menehtyivät syöpään vajaan parin vuoden välein vähän yli kuusikymppisinä. Sitkeänä naisena hän kuitenkin selvisi näistäkin haasteista. kappalaisen virkaan hänet nimitettiin 1991. Mediatoimituksen vetäjänä tehtävänimikkeenään mediatuottaja on 1.1. Tässä virassa hän toimi 2010 asti, jolloin jäi eläkkeelle. Aikuistumisen jälkeen monen ihmisen osana onkin opetella elämään kahdessa perheessä, kun on jo oma elämä ja perhe, mutta on edelleen tytär tai poika vanhemmilleen. Hän työskentelee kristillisen satelliittitelevisio SAT-7:n hankehallintotiimissä Kyproksen Nikosiassa. Hän koordinoi sisältöjen valintaa ja tuottamista eri viestintäkanaviin. Vaikka horjuu jalkani, ei apuaan Hän kiellä. Kirja kuvaa kolmilapsisen äidin arkea, kun hän yrittää hoitaa vanhempiensa asioita yli 300 kilometrin päästä. Terttu Hellman rovasti Terttu Hellman menehtyi vaikeaan sairauteen Lahdessa 17.1. Aikuisena tyttärenä Heinonen yrittää löytää tapoja olla tukena vanhemmilleen, joiden on kuitenkin vaikea ottaa tukea vastaan. Henna Helmi Heinonen asuu perheineen Seinäjoella, vanhemmat asuivat Helsingissä. Monet henkilöt, sukulaisten lisäksi, jäävät kaipaamaan Terttua. Etenkin rehtori, pastori Mauno Mäntymaan vaikutus oli ratkaiseva. Isä puolestaan etsi viime vaiheissaan turvaa kirkosta sekä eri kristillisistä yhteisöistä. Sairastunut voi olla hankala ihminen, vaativa tilanne saattaa nostaa esille myös muissa perheenjäsenissä uusia, kielteisiä piirteitä. Siksi elämässä olisi viisasta jo hyvinä päivinä puhua enemmän kuolemasta. 24.2.1946 Rymättylä k. Tili: FI 33 1572 3000 5005 04, viesti: Timo Komulainen 70 v. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän pääsi opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon. Sekä äiti että isä sairastivat syövän lisäksi myös kuolemanpelkoa, joka osaltaan vaikeutti heidän viimeisiä kuukausiaan. Terttu Hellman varttui maanviljelijäperheessä Rymättylässä, Turun saaristossa. Helmisen perhe ei liene poikkeus siinä, että kaikkein oleellisimmista ja syvimmistä asioista voi olla vaikeaa keskustella omien perheenjäsenten kesken. Laurin kirkossa klo 13 ja sen jälkeen kahvit seurakuntatalolla. Naispappeuteen suhtauduttiin alussa melkoisen ennakkoluuloisesti ja jopa penseästi. Heti seuraavan vuoden alusta hän aloitti Keski-Lahden seurakunnan ylimääräisenä lehtorina. 355 s. 17.1.2016 Lahti Lämmöllä muistaen Toivo erkki ja Riitta Katja ja alar Harri perheineen Henri perheineen sukulaiset ja ystävät Jeesus matkakumppani on mulla ristin tiellä. Kirja kuolemasta, siis elämästä 70 VUOTTA täyttää 11.2. Vakavasti sairastuneen ihmisen läheisen osa on usein raskas. Kappalaisen viran myötä tehtäväalueeksi tuli Mukkulan aluetyö. Terttu Hellmanin elämä ei aina ollut helppoa. Tammi 2016. Hän halusi panostaa siihen voimiensa mukaan ja oli työssään hyvin tunnollinen. Kansakoulua hän kävi pienessä kyläkoulussa ja oppikoulu jäi hankalien liikenneyhteyksien vuoksi. PeKKA OjAlA Tertun yhteistyökumppani Lahden Mukkulasta erKKI HellMAn Tertun veli KuOlleeT KIrjAesITTely PerHeuuTIseT nIMITyKseT Rakkaamme Rovasti Terttu Helena Hellman s. Keski-Lahden seurakunnan 1. Afganistanista aikoinaan Suomeen muuttanut lääkäri osasi sentään kuunnella. Helmisen kokemuksen mukaan kukaan hoitohenkilökunnasta ei myöskään kertonut sairastuneille saati heidän omaisilleen riittävän avoimesti tilanteesta, lähestyvästä kuolemasta. Henna Helmi Heinonen toivoo, että syöpäkuolemista voitaisiin puhua avoimesti, ylipäätään kuolemasta pitäisi puhua enemmän. KOTIMAA 19 4 . Heinonen kirjoittaa rehellisesti ja suoraan. Helmisen kirja on myös kertomus ihmisen kyvystä puhumattomuuteen ja ohipuhumiseen. Vakava sairastuminen saattaa vaikeuttaa entisestään puhumista. Heinosen äiti oli vahva ja puhelias ihminen, tai osin hän veti niitä rooleja. 2 . Se ei ole oikein”, Helminen kirjoittaa. Ensin sairastui äiti ja sitten isä. Terttu oli liikenneonnettomuudessa vuonna 1988, josta aiheutui usean kuukauden sairausloma. 1980-luvun lopulla hän veti Sanasta elämä -ryhmää ja kantoi pitkään vastuuta Cursillo-toiminnasta. Heinosen kirja antaa melko lohduttoman kuvan terveydenhuollossa toimivien työntekijöiden kyvystä kuunnella potilaita ja näiden omaisia. Siksi hänen oli erityisen vaikea myöntää sairastumistaan, saati väsymistään. Nimitysuutiset jatkuvat sivulla 20 Henna Helmi Heinonen on kirjoittanut tärkeän kirjan äitinsä ja isänsä viimeisistä vaiheista. Kansakoulun jälkeen Terttu pääsi Turun kristilliseen kansanopistoon, jossa häntä kannustettiin jatkamaan opintoja. Tämän jälkeen hän pääsi varsinaiseksi oppilaaksi lukioon, Turun Kupittaan yhteiskouluun. Rovastin arvonimi hänelle myönnettiin 1997. Kauppinen on koulutukseltaan diakoni ja on työskennellyt aiemmin Sansan mediatoimittajana. Rissanen on aiemmin toiminut muun muassa hallinnollisissa tehtävissä ja Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijänä. Myös työtovereiden keskuudessa oli näitä tuntoja. Rukoushetki Janakkalan P. aloittanut Merja Kauppinen. Ääneen ei aikanaan puhuttu siitä, miksi hän suhtautui kristillisyyteen niin kielteisesti. Terttu suoritti opiston jälkeen keskikoulun yksityisesti tenttaamalla. Lisäksi hän oli mukana muun muassa pienryhmätyössä ja naistyössä
Äänestysprosentti oli 5,5. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi . Luppoaikoina olen kutonut vauvoille tossuja jo yli sata paria. Hopeahäät kesällä! Sari Essayah: Tommy Hellsten koki hengen pimeän yön Lapsen yksinäisyys satuttaa Esikoislestadiolaisten hylkäämä naispappi MAT T I J. Työpaikkailmoitus kokonaisuudessaan on julkaistu http://www.vantaanseurakunnat.fi/avoimettyopaikat. Tarkempi hakuilmoitus löytyy sivuiltamme: www.h-y.fi. TO R S T I L E H T I N E N: Totuus kestää kuiskauksen T E E M U R I N N E: Heddan tarina päättyi 10 käskyä kiekkolegenda Kalevi Nummiselta Liperin seurakunnassa on avoinna TOIMISTOSIHTEERIN TYÖSUHDE Ks. mukaan – 30.6.2017. Syyskauden alussa minut siunattiin jälleen kerran alttarilla vapaaehtoistyöhön viiden muun henkilön kanssa. Viinikan kirkon messuun osallistuessani autan suntiota. Vapaapäiviäni ovat maanantai ja tiistai, silloin autan tuttuja vanhuksia. 12.2.2016 klo 15.00. MErJA SAlONEN Veritas Forum Finlandin koordinaattoriksi on valittu TM, toimittaja Danielle Miettinen, 48. Hän aloittaa koordinaattorina maaliskuun alussa. • U S K O S T A , T O I V O S T A J A R A K K A U D E S T A • A S K E L L E H T I . Silloin ryhdyin Viinikan kirkon avoimen perheVAPAAEHTOISENA Tamperelainen Eila Kellomäki on muun muassa kerhomummo, messuavustaja, vanhusten avustaja ja lipaskerääjä. F I • I R T O N U M E R O . Hakemukset 22.2.2016 klo 15 mennessä osoitteella Lempäälän seurakunta, Kirkkopolku 1, 37500 Lempäälä tai sähköisesti: kirkkoherranvirasto.lempaala@evl.fi. Miettinen siirtyy tehtävään Kotimaa-lehden palveluksesta. Koen tulevani toiseen kotiini, lähelle taivaan Isää. Kerään kolehdin yhdessä suntion kanssa. Uskontunnustuksen jälkeen rukouksien aikana sytytän kynttilät ensin kastetuille lapsille ja sitten vainajille, joiden nimet pappi lukee. ÄR DU VÅR NYA LEDARE. 2 01 6 Jäin 1980-luvulla eläkkeelle selkävaivojen vuoksi. Nykyisin nimi on vaihtunut Hyvien Tekojen Kaupaksi. K U R O N E N: Kaupat auki, kirkot kiinni MA R I A N N E H E I K K I L Ä: Mitä Jeesus sanoisi nyt. . Kun sato on saatu kellariin, voin ottaa rennommin ja osallistua aktiivisemmin. Tunnen valtavaa lämpöä kirkkoa kohtaan. Hakemusten tulee olla perillä viim. Keski-Lahden seurakunnan kirkkoherraksi on valittu seurakunnan vt. vaalisijalta. Kirkkoon on kiva mennä myös siksi, että työntekijät ottavat minut iloisesti vastaan. hakuilmoitus osoitteesta www.liperinseurakunta.fi. Toivotan ovella ihmiset tervetulleiksi ja jaan heille virsikirjat. 2 . Eduksi katsotaan rakennuttamiseen ja kiinteistöhallintoon liittyvä osaaminen. Voit tilata Askelen myös kotiisi. vaalisijalle asetettu Hausjärven kirkkoherra jussi Kauranne 71 ääntä. Työtä koordinoi Suomen Ev.lut. Valitun tulee olla evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Herättäjä-Yhdistys hakee Viestintäsuunnittelijaa Herättäjä-Yhdistys on herännäisyyden valtakunnallinen palvelujärjestö, jonka perustehtävä on rohkaista ja tukea ihmisiä elämään kristittyinä.. Hän sai 846 ääntä. kirkkoherra Miika Hämäläinen 3. Meitä tarvitaan! Olen pyytänyt tuttujani mukaan, mutta nykyään kaikilla tuntuu olevan omat kiireensä. NIMITYKSET www.lempaalanseurakunta.fi Lempäälän seurakunnassa on haettavana TALOUSJOHTAJAN VIRKA Kelpoisuusehtona virkaan on soveltuva korkeakoulututkinto tai muu tehtävään soveltuva tutkinto sekä perehtyneisyys taloudenhoidon ja hallinnon vaativiin tehtäviin. Auttamisesta saa hyvää mieltä myös itselleen. Yleensä aikaa vapaaehtoistyölle tuntuu riittävän, mutta esimerkiksi marja-aikaan on tiukempaa. Kuoreen tai viitteeksi merkintä ”Talousjohtaja”. 101000 lukijaa (KMT S2014/K2015). Lempivirteni on Joka aamu on armo uus. Hakemukset ja lisätiedot: simo.juntunen@h-y.fi (050 337 1535). 2. KUVA: MErjA SAlonEn Hyvän mielen työtä päiväkerhon kerhomummuksi. Tarkempi hakuilmoitus: lempaalanseurakunta.fi ja evl.fi/avoimet työpaikat. Toivon pysyväni terveenä, että jaksan olla mukana erilaisissa vapaaehtoistöissä. . Ystäväni osallistui lähetystyöhön Tampereen seurakuntien yhteisessä lähetyskaupassa, ja hän kutsui minut myyjäksi. Osallistun toimintaan voimieni mukaan, ja jos lähteminen joskus tuntuu raskaalta, jään kotiin tekemään vauvansukkia. 20 KOTIMAA 4 . Valittavalta edellytetään vankkaa seurakuntaelämän ja julkisyhteisön talouden ja hallinnon tuntemusta sekä hyviä johtamis-, esimiesja yhteistyötaitoja. € / • A S K E L S A A U S K O A , T O IV O A JA R A K A S TA A . Uudistunut lehtipisteissä. Yhdeksän vuotta sitten suntio kertoi varamummojen ja -pappojen tarpeesta. Tärkeää on myös rakkaaksi tulleiden ystävien kohtaaminen diakonipiirissä, missä myös olen apuna. Papit antavat niitä kastetilaisuudessa lahjaksi kastetuille. . Olen virsien ystävä. Veritas Forum Finland järjestää yliopistoissa akateemisia keskustelutilaisuuksia elämän suurista kysymyksistä ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. / . Eila Kellomäki, 77, on myös Yhteisvastuun lipaskerääjä. PAIKKOJA AVOINNA Haemme tiedotussihteeriä Rekolan seurakuntaan ja Vantaan seurakuntien yhteisiin viestintäpalveluihin määräaikaiseen virkasuhteeseen ajaksi 1.4.2016 / sop. vaalisijalle asetettu Lahden seurakuntayhtymän diakonian ja sairaalasielunhoidon johtaja Petri Määttä sai 360 ääntä ja 1. Rukouksen voima auttaa jaksamisessakin. Haku 15.2.2016 asti. Ålands största församling söker ny KYRKOHERDE från 01.01.2017 Läs mer på ansök senast 22.02.2016 www.mariehamn.evl.ax Mariehamns församling kokoaikaiseen työsuhteeseen kehittämään ja toteuttamaan Yhdistyksen viestintää ja tiedottamista. Olin 43-vuotias ja kaipasin tekemistä. Opiskelijaja Koululaislähetys (OPKO). Mieleenpainuvia hetkiä ovat etenkin lasten kanssa leikkiminen, laulaminen ja askartelu. Toimipaikkana Lapua tai Helsinki. Omat lapsenlapseni ovat jo isoja, mutta olen saanut kokea paljon iloa kerholaisten parissa
19.9. Hakijan tulee olla ev.lut. 15.2. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. 4.7. 30.5. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. Virka sijoittuu SaarenkyläNammankylät-Yläkemijoki – alueelle. Messun jälkeen kirkkobrunssi Pitäjäntuvassa, hinta 10 € /henkilö, 25 € /perhe. 21.11. 18.7. 23 7.6. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 125,00 € Kestotilaus 12 kk, K24 ja KotimaaPro 145,00 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. 33 16.8. Työsuhteessa noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. Lisätietoja tehtävästä antaa 8.2.2016 alkaen hautaustoimen päällikkö Jukka Nikunen, p. 040 3126 250, jukka.nikunen@evl.fi Olarin seurakunnassa on haettavana EMÄNNÄN työsuhde Lisätietoja: www.espoonseurakunnat.fi/tyopaikat. Palkkaus määräytyy kirkon yleisen virkaja työehtosopimuksen mukaisesti, vaativuusryhmä on 501+5 %. 040 415 9416 IBAN FI28 5114 0220 0343 69 EraPro Työhyvinvointiselvitykset ja muut sähköiset kyselyt Hallitusti huomiseen –strategiaja rakennetyöskentelyt Työyhteisön ajanhallinta Valmiussuunnitelmat www.erapro.fi / p.040-5632631 Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. Lisäksi työhön sisältyy muuta yhteisesti toteutettavaa nuorisotyötä. Hakuilmoitukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa: www.evl.fi/espoonhiippakunta Nuorisotyötä tekee 12 työntekijän nuorisotiimi. Pääosa viranhoidosta tapahtuu Pertunmaan kappeliseurakunnassa, mutta tarvittaessa kappeliseurakunnan kappalainen toimii myös koko seurakunnan alueella. LAPPEENRANNAN EV.LUT. 13.6. ti 15.5. 22.8. Eduksi katsotaan työkokemus hautausmaatyöstä ja atk: n perustaidot. 24.10. 28.12.11 2 12.1. 47 22.11. 040 752 0868 www.lyrs.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. 10.10. 32 9.8. Palkkaus on KirVESTES:n mukainen. 51-52 20.12. 7.3. 17 26.4. 20 pe 18.5. ti 4.12. Tehtävästä on voimassa oleva työnkuva. 15.8. Hakemukset Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituliin, ensi sijaisesti: https://rekry.evl.fi kautta tai tosissijaisesti os. 31 2.8. 37 13.9. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 3000 kpl 28-29 12.7. Tehtävän kelpoisuusehtona on soveltuva ammatillinen perustutkinto ja käytännön ammattitehtävissä hankittu kokemus esimiestyöstä. Ti 9.2. Hakuaika virkoihin päättyy 29.2.2016 klo 15.00. 40 4.10. Virkaan valittujen tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. 18.4. 42 18.10. 31.10. 13 29.3. 1.2. Hakuaika päättyy 25.2.2016 klo 15.00. 45 8.11. seurakunta hakee kesäteologia ajalle 31.5–31.7.2013. 14.3. www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. klo 18 Seurakuntailta: Uudenkaarlepyyn seurakuntatalolla, Sundstén, keskustelu suomenkielisen seurakuntatyön kehittämisestä ja sen toimikunnan jäsenten ehdokkaiden nimeämisestä. 18 3.5. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. Tarkemmat tiedot sekä hakemus ks. 0400-143 632, ann-maarit.joenpera@evl.fi Mäntyharjun noin 6600 jäsenen seurakunta sijaitsee Etelä-Savossa, vilkkaiden mökkikuntien Mäntyharjun ja Pertunmaan alueella. Virkasuhteisiin otettaessa voidaan määrätä KL 6:17: §:n mukainen kuuden kuukauden koeaika. 8.8. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. 25-26 21.6. Tiedustelut: Kirkkoherra Ann-Maarit Joenperä, puh. klo 18.30 Naisryhmä: Jepuan seurakuntatalolla, Saviaro. Herättäjäjuhlat, lisäp. 8 23.2. Yhteisvastuu 6 9.2. Työtehtäviin kuuluu nuorisotyötä, varhaisnuorisoja rippikoulutyötä yhdessä alueen toisen nuorisotyönohjaajan kanssa. 50 13.12. www.sacrum.fi Espoon hiippakunnan tuomiokapituli julistaa haettavaksi tapiolan seurakunnan i kappalaisen viran ja Vihdin seurakunnan ii kappalaisen (johtava kappalainen) viran Virat edellyttävät suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Yhteisvastuukeräys 2016 alkaa. 14.11. 41 11.10. 25.1. Kesän tuplanumero 30 26.7. Pertunmaan kappeliseurakunnan kappalainen, Mäntyharjun seurakunta Virkaan haetaan laaja-alaiseen ja itsenäiseen seurakuntatyöhön kykenevää, oma-aloitteista ja yhteistyökykyistä pappia. Lisätietoja ja hakemukset www.kiuruvedenseurakunta.fi/tyopaikat Kiuruveden seurakunta To 4.2. 3 19.1. 36 6.9. 21.3. 2 . Hakemusten ansioluetteloineen on oltava perillä viimeistään pe 19.2.2016 klo 14.00. 9.5. PL 122, 50101 Mikkeli, ma 15.2.2015 klo 15.00 mennessä. Adventti 49 pe 7.12. 4.1. 23.5. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. 28.11. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. KOTIMAA 21 4 . 19 10.5. 5.9. 48 29.11. kirkon jäsen. 25.7. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisterilain puitteissa. Espoon hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset toimitetaan osoitteella: Espoon hiippa kunnan tuomiokapituli, Kirkkokatu 10, PL 203, 02771 Espoo, espoo.tuomiokapituli@evl.fi. UUdeNkaarlepyyN SeUrakUNTa Café Mikael: pe 5.2. 43 25.10. 27.6. 11.4. Kaksikielinen messu: su 7.2. 1.8. 24 14.6. Pyydä tarjous p. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 HELSINGIN RAAMATTUKOULU www.helsinginraamattukoulu.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. 2 01 6 SEURAKUNNAT JULISTETAAN HAETTAVAKSI PAIKKOJA AVOINNA MYYDÄÄN Kesäteologiksi Kiuruvedelle! Kiuruveden ev.lut. 11.1. 6.6. Seurakunnat yhdistyivät tämän vuoden alussa. Hakemukset ansioluetteloineen pyydetään toimittamaan 26.2.2016 klo 15.00 mennessä Rovaniemen seurakunnan kirkkoneuvostolle, PL 8104, 96101 Rovaniemi. 26.9. 12 22.3. Hakemuksiin on liitettävä nimikirjaote kappalaisen viran hakua varten. Hakijalla tulee olla ajokortti. klo 10–11.30 Mikaelin tuvassa, Jeannette SjögårdAndersson, Maria Virtanen. 39 27.9. Matkailu 4 26.1. Lisäksi maksetaan työkokemukseen perustuvaa vuosisidonnaista palkanosaa enintään 15 % perus palkasta. 3000 kpl 22 31.5. 46 15.11. 12.9. 12.12. 29.2. PALVELUHAKEMISTO Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 34 23.8. 22.2. www.kiuruvedenseurakunta.fi/tyopaikat Kiuruveden seurakunnassa haettavana NuorisotyöN KesätyöNteKijäN määräaiKaiNeN virKa ajalle 1.6.–31.7.2016. 17.10. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 602 mukaisesti. klo 10.00 kirkossa, Robert Lemberg, Minna Silfvergrén, Jeannette SjögårdAndersson, Dan Krogars, Marcus Kalliokoski. www.kotimaa-yhtiot.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. 14-15 5.4. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. Hakemukset tulee toimittaa Lappeenrannan seurakuntayhtymän taloustoimistoon, Valtakatu 38 PL 45 53101 Lappeenranta, kuoreen merkintä ”hautaustoimen työnjohtaja”. 7 16.2. 28.3. 7.11. 08 4639 200 www.evankeliset.net p. 2.5. SEURAKUNNAT TyöNjohTAjA Lappeenrannan seurakuntayhtymä hakee työnjohtajaa hautaustoimeen, Lepolan, Lepoharjun ja Nuijamaan hautausmaille. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. Tehtäviin kuuluu varhaisnuoriso-, nuorisoja rippikoulutyötä. Kesämenot & kurssit 21 24.5. 25.4. 9 1.3. 3.10. Sähköisesti: rovaniemi.seurakunta@evl.fi Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa www.rovaniemenseurakunta.fi/avoimet_tyopaikat/ Rovaniemen seurakunnassa on haettavana nuorisotyönohjaajan virka Hyvinkään seurakunnassa on haettavana taloustoimiston TOIMISTOSIHTEERIN VIRKA Toimistosihteerin tehtäviin kuuluu talousjohtajan ja kiinteistöpäällikön sihteeritehtävät, it-yhdyshenkilön tehtävät, talousja henkilöstöhallinnon prosesseihin osallistuminen sekä yleisiä toimistotehtäviä. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. 18.1. 29.8. 8.2. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. KIRKON KÄYTÄVÄMATOT Sakastin, alttarin ja eteisen matot Maahantuontiaja tukkumyyntiä jo 30 vuotta Kysy tarjous EDUSTUSLIIKE MATTI HAUTALA OY 0400 669 269 hautala@netikka.fi www.mattihautalaoy.fi. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 10 8.3. Hautausmaan työnjohtaja osallistuu työnjohtotehtävien lisäksi kunnossapitoja asiakaspalvelutehtäviin, sekä suntion tehtäviin hautaustoimessa. 35 30.8. Hakuilmoitus ja hakuohjeet ovat kokonaisuudessaan luettavissa seurakunnan kotisivuilla osoitteessa www.hyvinkaanseurakunta.fi/ ajankohtaista/avoimet_tyopaikat
Minulle se ilmenee omassa sisäisessä maailmassani ja tunne-elämässäni sitä, että teen elämässäni enemmän tilaa Jumalalle. Sitä seurasi turvattomuuden tunne. Näyttelijä Sara Paavolainen lukee Jesajan kirjaa (Jes 19:1–21:10). Vastassa loppumaton pimeys vai valo. Todistuspuheenvuoro: Anne Aaltio. Nykyään ajattelen, että Jumala salli minulle nämä vastoinkäymiset, jotta hän voisi tulla minulle tärkeämmäksi kuin mikään maallinen omaisuus. Luottotietojani en onneksi menettänyt. Pyydän, että hän saisi vaikuttaa minussa ja minun kauttani. 12.10 Yhteisvastuukeräys. Toimituspäällikkö Freija Özcan, Helsinki. Keskiviikko 10.2. Pastori Kai Partti saarnaa. KuVA: AKSeLI PLANe Kaikki, minkä eteen olin nähnyt vaivaa, katosi kuin tuhka tuuleen.. 22 KOTIMAA 4 . Tiedostin tämän ajatuksen. Kaikki, minkä eteen olin nähnyt vaivaa, katosi kuin tuhka tuuleen. minun rukoukseni Loke Tikkanen Kun on käynyt nollassa, osaa olla kiitollinen pienistä asioista. Rukoilin silti, ja vaikka tuntui, että se ei auta, niin uskon, että se silti kantoi minua eteenpäin. Urkurina Mari Sirén. Tiistai 9.2. Piispa emeritus Voitto Huotari, Mikkeli. Musiikista vastaavat Perhekuoro ja J-Band. Kerran viikossa hän käy erityistä tukea tarvitsevien sisupartiossa. Samalla alta lähti rahat, asunto, auto, lopulta myös parisuhdekin. Hartaudet Yle Radio 1 Aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 5.2. Saarna piispa Jari Jolkkonen, avustaa tuomiorovasti Ilpo Rannankari. 10.00 Jumalanpalvelus Pyhän Mikaelin kirkosta Kirkkonummelta. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Ion Durac. Elämän varsinainen fokus täytyy suunnata Jumalaan. Pohjalla ollessa rukoileminen oli vaikeaa, koska minussa oli niin paljon henkistä vihaa, pettymystä ja väsymystä. 12.00 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa yhteisvastuukeräyksen. Kun on käynyt nollassa, osaa olla kiitollinen pienistä asioista. 15.10 Pisara. 10.00 Jumalanpalvelus. Katso jumalanpalvelukset. Kalle on tradenomi-opiskelija ja partiojohtaja. Opetusneuvos Pertti Luumi, Helsinki. Kun tajusin tilanteeni kunnolla vähän myöhemmin, ymmärsin, miten pulassa olinkaan. 2 . 11.00 Korson helluntaiseurakunnan jumalanpalvelus. LAUrA SILTALA ”Pohjalla ollessa oli vaikea rukoilla” Jyväskyläläiselle Loke Tikkaselle, 32, usko merkitsee koko elämän tarkoitusta. Minun itsetuntoni oli kuitenkin niin murskana, etten halunnut nähdä ketään. Piispa Arseni, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. Sen ymmärtäminen auttoi minua nousemaan pohjalta. Lauluja soitinyhtye Verso johtajanaan Ilona Nyman. Jumalanpalvelukset Yle Radio 1 Sunnuntai 7.2. V ajaa vuosi sitten menetin kaiken. Yhteislaulu: Kun Jeesus verensä vuodatti (Hengellisiä lauluja 97). Keskiviikko 10.2. Kirjailija Veli-Pekka Hänninen, Helsinki. Ensin meni yritys ja sitä kautta myös työpaikka sekä itseltä, että monelta muultakin. Kaikki kiinnekohdat arkiseen ja maalliseen olivat kadonneet. Muut muusikot: Sami Koskela (lyömäsoittimet), Mari Sirén (huilu). Kanttorina Ilona Nyman. Minulle ei jäänyt käytännössä mitään maallista käteen. Tiistai 9.2. Lauantai 6.2. Maanantai 8.2. Tilaisuuden juontajana Rauno Peura. Ikään kuin elämässäni olisi tapahtunut tietynlainen resetointi. Kirkkokuoroa johtaa kanttori Pasi Torhamo. Saarnaajana ja liturgina pastori Johanna Siltala. Pastori Visa Viljamaa, Helsinki. Luulin, ettei tällaisen epäonnistujan seuraa kaipaa kukaan, eikä minusta olisi iloa kenellekään. Kuopion tuomiokirkon kamarikuoro ja Puijon kamarikuoro. Päivä oli viileä, mutta aurinko uskalsi paistaa sateen lomassa. Muut ohjelmat TV1 Lauantai 6.2. Uupuneena ja masentuneena olisi varmaan hyvä lähteä seurakuntaan. Torstai 11.2. Iltahartaus arkisin klo 18.50, lauantaisin klo 18.00 Perjantai 5.2. Sairastuin burnoutiin ja sen kautta syvään masennukseen. Rovasti Urpo Luokkala, Kempele. TV1 Sunnuntai 7.2. Hengitin raikasta ilmaa keuhkot täyteen ja kävelin, ilman mitään kiirettä, ilman määränpäätä. (Joh. Tänä päivänä rukoukseni on kiitosrukousta siitä, että olen saanut kuolla itselleni. Tekstinlukijoina Mika Siltala ja Niina Paronen. Torstai 11.2. Olin ravintola-alalla franchise-yrittäjänä. Valokuvaaja Juhani Riekkola on menettänyt kaksi puolisoa. 2 01 6 radi0 & tv maija p. Kuoroja johtaa kanttori Pekka Leskelä. CP-vamman vuoksi liikkuminen on haastavaa ja Kalle viettää paljon aikaa yksin. Hassua kyllä, ensimmäinen tunne oli sellainen vapauden tunne, mitä en ollut kokenut koskaan aiemmin. Pastori Jari Laulainen, Lahti. Kysyin, että miksi Jumala annoit tämän kaiken tapahtua. Virret: lastenvirsi 29, virsikirjasta 334, 430,73, 416:1–4. Maanantai 8.2. Lauantai 6.2. 8:12) Sunnuntai 7.2. Yhteisvastuukeräyksen 2016 avaus, Kuopion tuomiokirkko. Esirukouksen lukijana Virpi Miettinen. Pastori Mikko Salmi, Oulu. 18.00 Andreas Kreetalaisen katumuskanoni, Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkosta Turusta. Keskiviikko 10.2. Olin kävelyllä tässä eräänä päivänä kotini lähimaastossa. Evankelista Sari Matikainen, Vapaakirkko, Savonlinna. Nähtäväksi jää, mitä se tulee olemaan. Yhtäkkiä huomasin, miten kauniita puut olivat
On viivyttävä, katseltava – ja odotettava. Ylva Eggehorn Maan kamaralla Kirjapaja Jeesus, sinä olet köyhien, sairaiden ja heikkojen ystävä. 2 01 6 ensi pyhänä ruKOus OsuMIA Laskiaissunnuntai (Esto mihi) on aiheeltaan ”Jumalan rakkauden uhritie”. Ristin tiellä koetuista tappioista ensimmäinen oli se, että kukaan läheisistä ei ymmärtänyt, mitä oli tapahtumassa. Kun hänellä on jotain sydämellään, hän ei pelkää toistaa sitä yhä uudestaan. Sinä avasit sokean silmät. Osa uskontunnustuksemme lauseista tulee ilmeisesti jäämään järkemme saavuttamattomiin. Korsi korren perään... KOTIMAA 23 4 . Ihmisen järkeä tulee kyllä kunnioittaa, mutta ei jumaloida. Hänelle kerrottiin, että Jeesus Nasaretilainen oli menossa siitä ohi. Periaatteessa ihminen tietää, että tappiot voisivat tehdä hänelle hyvää. Hän kirjoitti Helsingin Sanomien kirjoitussarjaan, jonka otsikko oli ”Minä rakastan”. Sinä käännyt niidenkin puoleen, joista muut eivät välitä. Siinä samassa mies sai näkönsä, ja hän lähti seuraamaan Jeesusta ylistäen Jumalaa. niin jos sellaisena hetkenä huomaa, että kukaan kuulija ei ymmärrä, tuloksena on kosminen yksinäisyys. uskontunnustus edellyttää, että sen edessä ollaan hiljaa ja ennakkoluulottomasti. Sinä näet ulkokuoren läpi sydämeen asti. Putro kertoi rakastavansa häviämistä. Voiton takana piileskelee epärehellisyys, salaliitto ja henkinen laiskuus.” Olemme tottuneet ajattelemaan, että Jeesus oli hämmästyttävän hyvä opettaja. Käytöstä paheksuttiin, mutta mitäpä siitä, koska mies kuitenkin sai avun. Vastaanotto oli hämmennystä tai kiusaantunutta hiljaisuutta, ikään kuin miehet olisivat silmät ymmyrkäisinä toljottaneet ympärilleen ja kyselleet toisiltaan, että ymmärsitkö sinä, mitä se sanoi. Silloin Jeesus sanoi hänelle: Saat näkösi. mänsä tärkeimmän asian, joka on pitkään ollut elämän tausta-ajatuksena ja jonka tähden on valvonut öitä... Tällä kertaa Jeesuksen opetus ei vain toiminut. Mies tuli, ja Jeesus kysyi häneltä: Mitä haluat minun tekevän sinulle. Edessä oleva tappio oli sietämätöntä nieltävää. Menetysten ylistäminen tai voittojen vähättely on niin harvinaista, että sitä jää miettimään pitkäksi aikaa, jos sitä jossain huomaa. Niin saa ja tuleekin olla. Kun Jeesus lähestyi Jerikoa, tien vieressä istui sokea mies kerjäämässä. LAsKIAInen Tuleva tappio oli sietämätöntä nieltävää Jeesuksen läheisille. 31:2–6, Jes. Tavallisesta arjesta nousevilla vertauksillaan ja iskulauseen kaltaisilla sanoillaan hän avasi elämän salaisuudet. Erityisesti mieleeni ovat jääneet lauluntekijä Samuli Putron ajatukKosminen yksinäisyys Luukkaan evankeliumi 18: 31–43 Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen ja sanoi heille: Me menemme nyt Jerusalemiin. Me tukimme helposti korvamme toisten ihmisten hädältä. Siellä käy toteen kaikki se, mitä profeetat ovat Ihmisen Pojasta kirjoittaneet. Lieventävänä asianhaarana mainittu kuolleista nouseminen ei auttanut mitään. Hänet annetaan pakanoiden käsiin, häntä pilkataan ja häpäistään ja hänen päälleen syljetään, ja he ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Opetuslapset eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoista mitään. Hän selitti ajatusta sanomalla, että tappion hetkellä hän tulee itsensä kokoiseksi. Hyökkäävä ja vaativa asenne vie harhaan. 13 Luuk. Älä arvostele nälkäisen tyyliä, älä asunnottoman keinoja, älä epätoivoisen äänilajia. 58:1–9, 1. Kiitos, että sinä kuulet sen. Ja kaikki, jotka näkivät tämän, kiittivät ja ylistivät Jumalaa. ”Rakastan häviäjän yksityisyyttä, joka pitää kyselijät loitolla.” ”Minä rakastan toiseksi tulemista, kolmanneksi jäämistä ja varsinkin sijoja kolmekymmentäkuusi viiva kahdeksankymmentä. Siltä näyttää. Mies vastasi: Herra, anna minulle näköni. Emme me voi tietää, miltä Jeesuksesta itsestään tuntui tuona hetkenä. ”Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti.” Niinhän Luukas tässä sanoo. Tekstit: Ps. Vaikkapa ruohikko. Kor. Alttarilla on kaksi kynttilää. 2 . Kuullessaan, että tiellä kulki paljon väkeä, mies kysyi, mitä oli tekeillä. Kiitos, että kuulet meitä. Hänen sanoissaanhan on elämä, ne ovat joka kerta uusia. Esko Miettinen Suomalainen uskontunnustus Kirjapaja Onko Jumala ainoa, joka osaa toistaa sillä tavalla, ettei se muutu jankutukseksi. entäs se laskiaisen evankeliumin erikoinen lopetus, jossa kerrotaan, että tienvarren sokea osoitti sopimatonta käytöstä. J os ollaan rehellisiä, kristikunnan eniten käytettyjä rukouksia on jokin tällainen: Tapahtukoon tietysti sinun tahtosi. Ristin tiellä koetuista tappioista ensimmäinen oli se, että kukaan läheisistä ei ymmärtänyt, mitä oli tapahtumassa. Hän mylvi siinä tienvarressa, vaikka olisi luullut, että pienempikin huuto olisi auttanut. Minun tappiooni ei liity raivoa, vaan hiljainen tunne, joka täyttää mielen niin kuin usva täyttää laaksontapaisen tientaipaleella aamuyöstä.” ”Voittaminen on epäilyttävää. Asia pysyi heiltä salassa, eivätkä he käsittäneet, mitä Jeesus tarkoitti. se on kaunista, se on elämää. Liturginen väri on vihreä. Ja olkoon se sinun tahtosi jotain sellaista kuin minunkin tahtoni. ArTO KöyKKä Pirkkalan seurakunnan nuorisotyön virkavapaalla oleva kappalainen K a r o li in a P er ta m o set. Kovimman hädän hetkellä epäkorrektit tavat ovat sallittuja. Uskosi on parantanut sinut. Toisin oli kun Jeesus Jerusalemin tiellä kokosi kaikki oppilaansa yhteen ja alkoi puhua tulevasta pilkasta, päälle sylkemisestä, ruoskinnasta ja kuolemisesta. Hänen kuulijansa ymmärsivät helposti, että Jumalan valtakunta on kuin peltoon kätketty aarre: mies löytää sen, menee ja myy kaiken omaisuutensa ja ostaa sen pellon. 18:31–43. Lauseiden sanoman voi silti ottaa vastaan. Häviön kurkistellessa ovella hän kuitenkin mieluummin valitsisi toisin, vaikka kuinka olisi perillä tappion siunauksellisuudesta. Jos tavallinen ihminen kutsuu tärkeät ihmiset tykönsä sanoakseen elä. Kolehti kootaan Yhteisvastuukeräykselle Kirkkopalveluiden kautta. Avaa meidänkin silmämme näkemään jokaisessa ihmisessä Jumalan kuva, hänen kätensä jälki. Mutta kolmantena päivänä hän nousee kuolleista. Silloin hän huusi: Jeesus, Daavidin Poika, armahda minua! Etumaisina kulkevat käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi entistä kovemmin: Daavidin Poika, armahda minua! Jeesus pysähtyi ja käski tuoda hänet luokseen
– Apua, kiljaisi apupoika ja samassa saliin ryntäsivät muut lintutalon enkelit. 33,30 (37,00) 33 30 Raamattunuket Kenialaisen Mama Imeldan valmistamat kangasnuket on puettu Raamatun ajan ihmisiksi. 020 754 2350 www.sacrum.fi R a a m at t u l e i k k e jä Vilma Lumio Tuliaisia viidakosta Tuliaisia viidakosta vie matkalle viiden eläinystävyksen leikkeihin ja päiväkotiarjen touhuihin. Mutta sellaisen Luoja siitä teki. Katariinan, Ainon, Sebastianin ja Tiuhtin päiväkotiryhmän elämää seurataan alkukesästä loppusyksyyn. Lintu on niin hämmästyttävän oloinen. KIRKKOPALVELUT RY & AgRIcOLAOPINTOKESKUS 12 00 Anita Ahtiainen, Tiina Haapsalo Raamattuleikki Raamattuleikki on lapsilähtöinen kristillisen kasvatuksen menetelmä. 2 . Ajanjaksoon mahtuu niin puiden istutusta ja juhannusta kuin mikkelinpäivän enkelipohdintaa ja Ainon ukin hautajaiset. Mukana 6 hahmoa: Jeesus, enkeli, Raamatun ajan mies, nainen, tyttö ja poika, sekä kankainen säilytyspussi. – Ne menivät pilalle, valittivat enkelit kuorossa. Ison värikkään arapapukaijan näkeminen tuntuu miltei epäluonnolliselta. Sankaritarinoita on kouluun lähtevien oma kirja, jonka voi antaa lahjaksi vaikka kouluunsiunaamisen yhteydessä. Sinikelta-ara ja puna-ara ovat suosittuja lemmikkejä ja eläintarhojen lintuja. Huolimaton apupoika huitaisi harjallaan yhtä ortta ja osa linnuista putosi maalisammioihin. Hän piti lepotauon ja linnut jäivät odottelemaan värjäystä taivaallisen lintutalon orsilla istuen. Siniara puolestaan on yksi maailman harvinaisimmista linnuista. 2 01 6 luOMAKunTA MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Hahmojen korkeus: aikuinen n. 75 90 Jumala oli luomassa lintuja. 1–19 9,90 (11,00) 20–99 6,00 100– 5,40 Alk. Silloin paikalle tuli apupoikaenkeli. 26,10 (29,00) 26 10 Monica Vikström-Jokela, Lena Frölander-Ulf Sankaritarinoita Kirja kymmenestä supersankarista, joiden esikuvat löytyvät Raamatusta: muun muassa kuiskaamalla puhuva Mirjami, Ruut, joka ei halua muuttaa ja Jaakko, joka ei osaa laskea. – Luomisessa kaikella on tarkoituksensa, myös näillä hienoilla eläimillä. KuvA: Alexey PoPov / ScAnStocKPhoto Arat voivat päästää voimakkaita, jopa 100 desibelin ääniä. Kirjan antia lisäävät vielä mm. Arat voivat päästää voimakkaita, jopa 100 desibelin ääniä. Puna-ara on suosittu lemmikki ja yleinen papukaija eläintarhoissa. Arat ovat suurikokoisia ja pitkäpyrstöisiä papukaijoja, jotVärillä väliä Puna-ara (Ara macao) on yksi sukunsa suurimmista lajeista. Tavoitteena on Raamatun, ohjaajan ja lasten välinen vuoropuhelu, aito kohtaaminen. Vauhdikkaan kehyskertomuksen lomasta löytyy tietolaatikoita, raamatunkertomuksia ja toimintaideoita kesän, mikkelinpäivän, isänpäivän ja pyhäinpäivän teemoihin. OllI Seppälä. Draamallisissa roolileikeissä lapset sukeltavat eri aistien avulla, tekemällä ja kokemalla Raamatun kertomuksiin ja tapahtumiin. – Eivät ne ole pilalla, sanoi Jumala. 17 cm. Lattialla istui surkean näköisiä kirjavia lintuja, joilla oli sivusuunnassa litistyneet nokat. 5 40 Satu Reinikainen, Marjo Nygård Ihme elämä Kirja käsittelee päiväkoti-ikäisen lapsen näkökulmasta kolmea elämän ihmeellistä asiaa: luomakuntaa ja kaiken syntyä, enkeleitä ja toisen näkymättömän todellisuuden olemassaoloa sekä kuolemaa ja luopumista. ka elävät Eteläja Keski-Amerikassa. Yhdessä ollaan tärkeiden tunteiden äärellä, opitaan kehumaan kaveria ja ottamaan leikkiin hänetkin, joka ei vaikkapa osaa vielä leikin sääntöjä. Aitoaroihin kuuluu kahdeksan lajia, mutta lähisuvut mukaan lukien aroja on 18 lajia. Jumala kuuli metelin ja tuli katsomaan. 23 cm, lapsi n. Kirja on tarkoitettu 5–6 -vuotiaiden lasten eettiseen työskentelyyn ryhmissä. Niin Jumala kuivasi maalin lintujen höyhenpeitteistä ja lähetti ne matkaan kohti eteläistä Amerikkaa huudattaen ara araa, mikä taivaan kielellä tarkoittaa: hyvää matkaa, maalissa uineet. Se muistuttaa aikuisten bibliodraamaa, mutta sen ytimessä ovat lapset ja heidän tarpeensa. Heidän sankaruutensa salaisuus on, että oikeassa tilanteessa he löytävät supervoimansa ja toimivat oikein, vaikka heitä pelottaisi. värityskuvat, tunnekortit sekä kirjan hahmojen kaavat ja niin helpot ompeluohjeet, että lapset voivat valmistaa itse omat pehmohahmonsa aikuisen opastuksella. Kirjan monet käytännön vinkit ja työskentelyt on helppo muokata kullekin lapsiryhmälle sopivaksi. Enkeli katseli ympärilleen ja tarttui luutaan, sillä hänen tehtävänsä oli lakaista pois höyhenet, jota irtoilivat luomistyön tiimellyksessä. cE-merkitty. – Herran tähden, enkelit huusivat ja tarttuivat lintuja nokasta ja vetivät ne turvaan. 24 KOTIMAA 4