SIvu 8 kirkko on rikki. mutta miksi juuri nyt, kysyy arkkiatri risto Pelkonen. KIPPIS JA AAMEN Kirkon työntekijät suhtautuvat alkoholiin kuten muutkin suomalaiset. Sivut 10–12 ju k k a g r a n s tr ö m Eutanasia on median lempilapsi. Ja kolmas on siinä välissä. kiistely uuden avioliittolain vaikutuksista todistaa tämän. tAMMIKuutA 2017 | hinta: 3,70€ | 112. vuosikerta | 0043595–17–02 1. Yksi käyttää sitä liikaa, toinen ei käytä sitä lainkaan. SIvut 16–17 4
Sisäkkö, luotettava ja vakavaluontoinen, saa paikan Antrean rovastin pappilassa. Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump antoi mediassa kasvot totuuden jälkeisen ajan menettelytavoille. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Turvapaikanhakijat eri kansoista, Irakista, Iranista, Pakistanista ja Syyriasta oli kutsuttu syömään suomalaiskotiin, jonka täytti nauru, reipas itämainen musiikki ja haikea suomalainen laulu. Betlehemiin johdetut idän miehet. Ilmiö on maailmanlaajuinen. Poliittiset johtajat puhuivat tieten tahtoen vastoin tosiasioita. Suomessa on osattu tunnustaa tosiasiat, on osattu sopeutua ja kääntää vaikeat olot paremmaksi huomiseksi. Palvelukseen halutaan. m. 2 KOTIMAA 4 . Suomessa sukupolven pituus on niin ollen noin 30 vuotta. Nämä turvapaikanhakijat ja me suomalaiset haikeine lauluinemme. Tai vaikka jäisikin, mitä siitä, sen pahempi tosiasioille. Hyvän puhuminen ja totuudessa pysyminen, rehellisyys ja luotettavuus ovat suomalaisen luterilaisuuden hyveitä. Löytyisikö turva kuusen juurelta. Ainakin mikäli käytetään väestötieteen määritelmää, jolloin sukupolven pituus on synnyttäneiden naisten keski-ikä. Niistä kannattaa pitää kiinni jatkossakin. Myös Suomen itsenäisyyden juhlavuodenkin teemaksi sopii hyvän ja toden puhuminen. Suomi on yksi maailman vauraimpia ja parhaimpia valtioita, melkein millä tahansa mittarilla mitattuna. Sata vuotta on pitkä aika, ja samalla varsin ymmärrettävä. suomessa on todellista syytä juhliin, sillä satavuotiaan itsenäisen valtion taustalla juhlii 500 vuotta vanha kristinuskon suunta, yhteisen puun oksa, protestanttisuus, jonka alku voidaan symbolisesti ajoittaa Martti Lutherin vuonna 1517 naulaamiin teeseihin. Sukupolvien ketjuun mahtuu muutosta niin yhteiskunnallisissa oloissa, elämäntavassa ja -tunteessa, varallisuudesta puhumattakaan. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA LAInA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Anna-Kaisa Pitkänen (virkavapaalla) Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Jussi Rytkönen Olli Seppälä Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus Lukijamäärä 64 000 KMT 2016 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi OLLI sePPäLä julkaisupäällikkö, olli.seppala@kotimaa.fi 5.1.1917 uudenvuodenpäivänä noin tunnin verran jumalanpalveluksen päättymisen jälkeen syttyi Humppilan kirkko palamaan, palaen perustuksiaan myöten. Huomaan miettiväni sitä, kuulunko sellaiseen kristittyjen joukkoon tai yhteisöön, jossa Jumalan rakkaus saa rajattomasti levitä, vai olemmeko rakentaneet häkin, jonka ulkopuolelle jäävät juuri ne, jotka kipeimmin kaipaavat sanomaa armosta. Siihen mahtuu vain kolme sukupolvea, ehkä alun neljättä. Tosin se on ollut ikävästi pinnalla jo useampana vuonna aiemminkin. Pelastetuksi saatiin kynttiläkruunut, ehtoolliskalkit, alttaritaulu y. Että puhuisimme toisistamme vain hyvää ja totta. Suomi on yhä – maallistumiskehityksestä ja lisääntyvästä monikulttuurisuudesta huolimatta – yksi maailman luterilaisimpia maita ja luterilainen ajattelu on antanut leimansa koko Suomelle. suomi juhlii nyt. Eikä tämä suinkaan tarkoita hyssyttelyä tai kritiikittömyyttä. Puhu vuonna 2017 vain hyvää ja totta Satavuotiaan itsenäisen valtion taustalla juhlii 500 vuotta vanha kristinuskon suunta, yhteisen puun oksa, protestanttisuus.. Toisen olemus huokui stressiä, raskaita muistoja ja epävarmuutta tulevasta. Joku ihmetteli kuusen tähteä. Kirkko oli rakennettu 1852 ja tehty puusta. Toinen viime vuonna paljon esillä ollut käsite oli vihapuhe, jota esiintyy erityisesti sosiaalisessa mediassa. • Luettiin idästä, ehkä nyky-Iranin seudulta pitkän matkan Betlehemiin tehneistä miehistä ja sieltä Egyptiin lähteneistä pakolaisista. – – Kaikesta päättäen, jos edelliset sotavuodet ovat olleet kovia, on se, mikä nyt on alkanut, oleva edellisiään ankarampi. irtainta omaisuutta, mutta urut joutuivat liekkien saaliiksi. Mahtimies voi piestä suutaan mielensä mukaan, eikä siitä jää kiinni. 1 . – Uuden vuoden lupaukseksi tai kilvoittelun aiheeksi voisin asettaa itselleni sen, että näkisin toiset ihmiset ”meinä” enkä ”heinä”. Niinpä tulevan vuoden teemaksi itse kullekin sopisi hyvä ja tosi. Äkkiä vanhat tekstit ja tämän päivän kohtalot lomittuivat saman tähden alle: Mesopotamiasta, nykyisen Irakin, Syyrian ja Turkin alueelta tullut Bileam, joka yli tuhat vuotta ennen Kristuksen syntymää ennusti Israelissa nousevasta tähdestä. • Tuijotimme latvatähteä kaivaten ja tietämättä, mitä tuleva vuosi toisi tullessaan ja minne tähti johdattaisi. Maailmansota. PäIvI PuhAKKA Kirjoittaja on Askel-lehden toimitussihteeri. Tuli sai alkunsa vikaantuneesta lämpöjohdosta ullakolla. Tähti M inä teen sinusta valon kaikille kansoille, lupaa loppiaisteksti Jesajan kirjassa. Tuoko se lopulta ratkaisun ja rauhan – sen tietää yksin Jumala. Minna Sorvala Hengellisessä Kuukauslehdessä 1/2017 Y ksi viime vuoden puhutuimmista käsitteistä oli maailmalla post truth, joka tarkoittaa totuuden jälkeistä aikaa. Muoti tarttuu
Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle 1.11.2017. Ylivieskan kirkon polttajalle ei rangaistusta . ”Meillä on vielä kymmenen kuukautta aikaa toimia yhdessä seurakuntiemme iloksi ja hyödyksi ja yhdessä vahvistaa työyhteisöämme uuden piispan vastaanottajaksi”, Askola kirjoittaa henkilökunnalleen lähettämässään viestissä. Matkailusivusto TripAdvisorin käyttäjät ovat arvioineet Suomenlinnan Suomen suosituimmaksi turistikohteeksi. Taustalta kuuluu Isä meidän -rukouksen muunnelma, jossa pyydetään ymmärrystä pakkoruotsin puolesta. Askola aloitti Helsingin piispana kuusi vuotta sitten vuonna 2010. – Ei tässä ole ollut pahaa tahtoa, että kirkkoa olisi haluttu kurmoottaa. Toiseksi suosituimmaksi ylsi Temppeliaukion kirkko ja kolmanneksi Seurasaaren ulkoilumuseo. Ylivieskan kirkon pääsiäisenä polttanut 27-vuotias mies ei saanut rangaistusta, koska hän oli tekohetkellä mielentilatutkimuksen mukaan syyntakeeton. 1 . Tekstiä on luettu tähän mennessä reilusti yli 150 000 kertaa. Homoseksuaalisuuteen ja vanhoillis-lestadiolaisuuteen liittyvien juttujen sijaan tänä vuonna lukijoita kiinnostivat esimerkiksi Karhun kansan vihkioikeus sekä seksuaalinen ahdistelu. Johtaja Kari Paaso sosiaalija terveysministeriöstä sanoo Helsingin Sanomissa, että asiassa toimittiin mahdollisesti vahingossa oikein, koska ehtoollisviini ei ehkä saisikaan olla EU-sääntöjen mukaan verotonta. Vaali toimitetaan alustavien aikataulujen perusteella elo– syyskuussa 2017. Temppeliaukion kirkossa oli viime vuonna yli 600 000 kävijää, heistä valtaosa turisteja. Hän täyttää ensi vuonna 65 vuotta. Irja Askola eläkkeelle loppuvuodesta . Juhlavuosi tuo mukanaan useita erilaisia tapahtumia eri puolilla Suomea. Jos sinäkin haluat valita itse, mitä kieliä opiskelet, liity mukaan taistelemaan pakkoruotsia vastaan.” Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen viestintäosasto vastasi videoon lempeästi Facebook-sivullaan. KuvA: JuSSI NuKARI / LEHTIKuvA Ei tässä ole ollut pahaa tahtoa, että kirkkoa olisi haluttu kurmoottaa.. Piispanvaalien järjestelyt käynnistyvät Helsingin hiippakunnassa vuonna 2017. KOTIMAA 3 4 . Satavuotias Suomi näkyy eri tavoin vuoden aikana myös Kotimaan sivuilla. Ehtoollisviiniä esitetään vahingossa verolliseksi Evankeliumi virastokielellä siivitti lukijaennätykseen . 2 01 7 vIIKOn KuvA KOOnnuT: nOOrA wIKMAn-hAAvIsTO Perussuomalaisten Nuorten Facebook-sivulla julkaistussa videolla Jeesus-hahmo, jota esittää Perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen, ryömii Helsingin tuomiokirkon portaita ylös ja tummapukuiset ihmiset ruoskivat häntä. Paason mukaan sosiaalija terveysministeriö ja valtiovarainministeriö neuvottelevat heti tammikuun alussa siitä, mitä nyt pitää tehdä. Kielipolitiikkaa kirkon portailla valmisteilla olevassa uudessa alkoholilakiesityksessä esitetään vahingossa, että eri kirkkokuntien ehtoollisilla käytetty viini tulisi verolliseksi. Päivityksessä on tuomiokirkon kuva ja ruotsinkielinen teksti: ”Näille portaille ovat tervetulleita kaikki, jotka etsivät yhteyttä Jumalaan – kielestä riippumatta.” Kuvakaappaus Perussuomalaisten Nuorten videosta. Kotimaa24 julkaisi joulun alla jouluevankeliumin virastosuomeksi. Järjestäjien mukaan Kansalaistorilla ja Töölönlahdella oli illan aikana kaikkiaan 80 000 ihmistä. Videopäivitykseen liittyy teksti: ”Pakko ei ole kuin kuolla ja opiskella ruotsia. Kotimaa24:n viime vuoden luetuimpien juttujen listan aiheet ovat muutenkin aiempia vuosia monipuolisempia. Temppeliaukion kirkko maan toiseksi suosituin nähtävyys . Olli Seppälän Sote-Suomelle irvaileva teksti muodostui nopeasti somehitiksi ja kipusi Kotimaa24:n kaikkien aikojen luetuimmaksi jutuksi. Alkoholilain muutosluonnos on nyt lausuntokierroksella. Kiinnostavaa nähdä, mitä Kirkkohallitus sanoo lausunnossaan. Mies palautettiin oikeuskäsittelyn jälkeen sairaalaan, jossa hänen tahdosta riippumaton hoitonsa jatkuu. On myös mahdollista, että kirkkoviini muuttuu verolliseksi. Suomi 100 -juhlavuosi käynnistyi vuoden vaihtuessa Helsingissä Kansalaistorilla järjestetyn ja televisioidun suurtapahtuman voimin. Tilaisuudessa esiintyivät muun muassa Paula Koivuniemi, Saara Aalto ja Robin. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomien mukaan on todennäköistä, ettei uutta alkoholilakiesitystä ryhdytä enää muuttamaan, vaan mahdollinen ehtoollisviinien verottomuus säädetään erikseen
Mitä tästä seuraa?. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo siirtyy tammikuun alussa vuodeksi Norjaan Osloon diakoniayliopisto VID:n professoriksi. Miten moniuskontoisuus tulee näkymään uudessa mediassa. Juhlivalla Suomella on varaa kantaa vastuuta kaikkein heikoimmista. Vastaukset ja kokemukset saattavat vaihdella silti paljonkin. ”Kirkko ja kaupunki liitää kuin perhonen ja pistää kuin ampiainen” V uonna 2017 voi Kirkko ja kaupungista lukea, millainen on kehittyvien maakuntien Suomi vuonna 2037, sanoo päätoimittaja Jaakko Heinimäki. Yhdistyksen teemana on Music Transforms Lives. Helsingin Diakonissalaitos täyttää tänä vuonna 150 vuotta. Rahoituspohjamme ansiosta meillä on mahdollisuus tehdä huomattavan laadukasta lehteä. Suomen kristillinen rauhanliike ry antaa vuoden 2017 rauhanpalkinnon Joensuusta käsin toimivalle Music Road Africa ry:lle. – Pidän kovasti esimerkiksi Turusta. Sama juttu verkkojulkaisun kanssa, teemme sitä pikemminkin kirkkoa jonkin verran symppaavalle suomalaiselle kuin sille kaikkein harrastuneimmalle uskontohigarille. – Tutkimukset osoittavat, että arvojen kannalta ja uskonnollisesti kaupunkikeskukset näyttävät suuntaa muulle Suomelle. Juhlajumalanpalvelus järjestetään 17.12.2017. Olemme siitä vastuussa sekä aikojen lopulla viimeisellä tuomiolla että myös jo nyt rahoittajillemme eli helsinkiläisille, espoolaisille, vantaalaisille ja kauniaislaisille kirkollisveron maksajille. Suomi on uskonnollisesti jakautunut kahtia, pääkaupunkiseutuun ja muuhun Suomeen. Minusta uskontojen näkyminen julkisessa tilassa on hieno asia. Sääli, että kunnon kaupunkien valmistus lopetettiin 1500-luvulla. – Emme ole kirkon mainoslehti emmekä propagandasivusto vaan journalistinen monimedia, joka seuraa uskontoja erityisellä asiantuntemuksella. Palkinnolla halutaan korostaa kulttuurien kohtaamista ja rauhan rakentamista musiikin avulla. Kenelle sitä tehdään. Pääkaupunkiseudun seurakuntalehdet yhdistyivät vuoden alussa Kirkko ja kaupunki -nimiseksi mediaksi. heikki hiilamo norjaan diakonian professoriksi . Music Road Africa ry tekee rauhan ja hyvinvoinnin rakentamistyötä musiikin opettamisen avulla Kigalin musiikkikoulussa Ruandassa. Pääkaupunkiseudulla vaikuttaa useampia uskontoja kuin monilla muilla paikkakunnilla. Olemme suuren yleisön media. 1 . Lehti on monelle lukijalleen hänen ainoa siteensä kirkkoon. Yhdistys tukee musiikkikoulun johtajan työtä tuomalla korkeatasoisen koulutusosaamisen ruandalaisten saataville. Luultavasti Kirkko ja kaupungista voi vuonna 2017 lukea, millainen on kehittyvien maakuntien Suomi vuonna 2037. – Ihmisen isot elämänkysymykset ovat samantapaisia niin Mellunmäessä, Hammaslahdessa kuin Shetlannin saarilla. OllI Seppälä Kirkko ja kaupungin päätoimittaja Jaakko Heinimäki kertoo olevansa hyvin urbaani. – Kulunut vuosi on osoittanut meille, että nyt jos koskaan tarvitsemme kykyä kantaa vastuuta toisista ihmisistä ja rohkeutta puolustaa luovuttamatonta ihmisarvoa. Sitä paitsi uudistunut Kirkko ja kaupunki on huolellisesti suunniteltu jo hyvissä ajoin ennen kuin minä astuin remmiin. Ensimmäinen uusi lehti ilmestyy 19.1. 4 KOTIMAA 4 . helsingin Diakonissalaitos täyttää pyöreitä . – Painettu Kirkko ja kaupunki lähetetään pääkaupunkiseudun koteihin, joissa asuu luterilaisen kirkon jäsen. Tavoitteletteko lukijoita myös koko maasta. Hermostuttaako. – Verkko ei tunne kaupunkien rajoja, ja on aivan selvää, että verkkolehdellä on paljon lukijoita levikkialueemme ulkopuolelta. Pääkaupunkiseutu ei ole kulttuurisesti ja asenteellisesti mitenkään yhtenäinen alue, ja juuri se saattaa olla se merkittävin ero maaseutuun verrattuna. HDL viettää juhlavuottaan Suomi 100 -juhlavuoden Yhdessä-teeman hengessä. Vaikka ensimmäistä lehteä tietysti luetaan erityisen tarkasti, se on silti vain yksi lehti. 2 01 7 vIIKOn henKIlö Kristillisen rauhanliikkeen palkinto Music Road Africa ry:lle . Helsingin Diakonissalaitoksen juhlavuosi käynnistyy Lyhtyjuhlalla 5.1. Diakonissalaitos perustettiin vuonna 1867 kulkutautisairaalaksi ja paikaksi, jossa nuorista naisista koulutettiin diakonissoja hätääkärsivien auttajiksi. Kirkko ja kaupunki on paitsi suurin ja kaunein, se myös liitää kuin perhonen ja pistää kuin ampiainen. – Kirkko ja kaupunkia tehdään täsmälleen siinä todellisuudessa, jossa sen lukijatkin elävät. Ja jos se osoittautuu ihan huonoksi, voin aina sanoa, että Seppo Simolan vika. Samoin Vanhasta Raumasta, Roomasta ja Toledosta. Hiilamo on VID:ssä professorina tiedekunnassa, jonka alaa ovat teologia, diakonia ja johtaminen. – Olen ihaillut Muhammad Alia pikkupojasta asti. Kriittisesti ja ymmärtävästi. Myös he ansaitsevat mahdollisuuden osallistua, ottaa omat voimavarat käyttöönsä ja kokea olevansa yhteisömme arvokkaita jäseniä, toimitusjohtaja Olli Holmström sanoo. Koulutusta annetaan pakolaisleireillä, orpokodeissa ja kouluissa, joissa tällä hetkellä ei ole musiikin opetusta. KuVa: JuKKa GRanSTRöm. – Ei hermostuta
Vuosina 2017– 2019 merkitys on kolme–neljä miljoonaa euroa. Se ei ole tapauksessa olennaisinta. Aiemmin seurakunnat saivat osan yhteisöverotuotoista, mutta raha jakautui epätasaisesti ja tuoton ennakointia pidettiin vaikeana. E ikä tässäkään ole kyse rahasta vaan siitä, mikä on käsityksemme Suomesta. Se ei ole yllättävää. Samalla myös ortodoksisen kirkon rahoituksen indeksikorotukset jäädytettiin. Julkisrahoitteiset palvelut on nähty pitkään yhteisenä velvollisuutena. Marraskuussa Sari Essayah (kd.) ja Ilkka Kantola (sd.) perustelivat eduskunnassa seikkaperäisesti, kuinka rahalla ei tueta uskonnollista toimintaa vaan yhteiskunnallisten velvollisuuksien hoitoa. Päätös vahvistettiin joulukuisessa eduskunnan täysistunnon äänestyksessä. Kuva: OllI Seppälä AnTTI Berg Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Indeksikorotuksen jäädytys kirpaisi kirkkoa, mutta sen taloudelliset vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Kansanedustaja Ilkka Kantola kysyi eduskunnassa, johtaisiko rahoituksen indeksikorotuksen jäädyttäminen esimerkiksi sankarihautojen jäämiseen huonolle hoidolle. Mikäli verovaroista rahoitetut palvelut eivät kuitenkaan ole tuen tarjoamista niille, joilla menee heikoimmin, mitä varten ne ovat?. Hyvinvointivaltiona on vaikea pitää yhteiskuntaa, joka siirtää vaikkapa perheiden tukipalveluja tai vähäosaisten nuorten auttamista yhä enemmän kirkon hoidettavaksi. Myös suhde perustuslakiin on jäänyt arvioimatta, mihin on nykyisen hallituksen kohdalla vedottu useasti. Säästöihin on tähdätty jo kaksi hallituskautta. Essayah vetosi myös siihen, kuinka kirkko on tehnyt paljon töitä maahanmuuttajien eteen. Kirkon valtiolta saamaa rahoitusta perustellaan kirkon hoitamilla yhteiskunnallisilla tehtävillä, kuten hautausmaiden ylläpidolla. Kirkon saaman rahoituksen perusteena ovat muun muassa hautaustoimi, väestökirjanpito ja kirkkojen ylläpito. Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi syksyn kirkolliskokouksessa Kotimaalle, että kirkolla on sotessa oma paikkansa. Sen mukaan esitys loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta ja positiivisen uskonnonvapauden harjoittamista sekä lisää kuilua kirkkoon kuuluvien ja kuulumattomien välille. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus puolsi rahoitusmallia, jossa kirkko saa vuodesta 2016 alkaen 114 miljoonaa euroa. Tämä päätös on viimeisin käänne kirkon rahoituskiemuroissa. Muutos sai ainakin monissa pienissä seurakunnissa sekä Kirkkohallituksessa myönteisen vastaanoton. Valtio lipesi kirkon kanssa tehdystä sopimuksesta. Eduskunta päätti joulukuun alussa, että evankelis-luterilaiselle kirkolle maksettava rahoitus yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta ei kasva lähivuosina. Iloa ei kestänyt kauan, sillä syksyllä julkistettu budjettiesitys vuodelle 2017 sisälsi rahoituksen indeksikorotuksen jäädyttämisen. 1 . T oki kirkko pyrki haraamaan vastaan. Jos kirkko maksaa auliisti kaiken sen, mitä valtio ei maksa, miten paljon yhteiskunnalEduskunta ei myönnä kirkolle lisää rahaa – mitä siitä seuraa. lisia vastuita valtio kirkon kontolle asettaa. Kirkkohallituksen myötävaikutuksella myös kirkolliskokous antoi opetusja kulttuuriministeriölle lausunnon indeksikorotusten jäädytyksiä vastaan. Monissa tutkimuksissa valtaosa suomalaisista maksaa veroja mielellään. Kirkkohallituksesta oltiin yhteydessä valtiovarainministeriin, ministeriön virkamiesjohtoon, kansanedustajiin ja eduskuntaryhmiin sekä käytiin hallintovaliokunnan kuulemisessa, kertoo kansliapäällikkö Jukka Keskitalo. Kaikki oppositiopuolueet kristillisdemokraateista vasemmistoliittoon ja RKP:sta vihreisiin asettuivat kirkon puolelle. Usea on jopa ilmoittanut haluavansa maksaa niitä lisää, mikäli varat menisivät hädänalaisten auttamiseen. 2 01 7 uuTIsessee M elkoista poliittisen päätöksenteon vuoristorataa. Lisäksi Kantola pohti, tarkoittaisiko kirkon saaman rahoituksen pieneneminen esimerkiksi sankarihautojen jäämistä huonolle hoidolle. Rahoitus oli alun perin sidottu indeksiin, mutta lainmuutoksen myötä sidos on purettu. Kyse on lopulta siitä, miten valtio näkee kirkon osapuolena esimerkiksi tulevassa sote-uudistuksessa. Vuonna 2013 silloinen valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) sanoi kuvaavasti, että uudistuksia tehdään siten, että ”kaikkia sattuu”. Kaikki oppositiopuolueet kristillisdemokraateista vasemmistoliittoon ja RKP:sta vihreisiin asettuivat kirkon puolelle. KOTIMAA 5 4 . Lausunnossa käytettiin painavia sanoja. Toimella hallitus pyrkii säästämään rahaa. V aikuttamistyöllä ei ollut päätöksen kannalta käytännön merkitystä, mutta siten kirkko sai äänensä kuuluviin
Muistamme heitä kiitollisuudella. He puhuvat sodista, mutta myös vapaudesta, turvallisuudesta, koulutuksesta, vanhempainvapaista, kesän lämmöstä ja talven pakkasista. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. Edelliset sukupolvet ovat jättäneet vahvan perinnön. uudeT KOluMnIsTIT Mikael Pentikäinen Pekka särkiö Teemu Kakkuri Ju k k a G r a n S tr ö m Ju k k a G r a n St r ö m Ju k k a G r a n S tr ö m Mikael Pentikäinen Oletko ajatellut, miten paljon meillä on hyvin. 2 01 7 Puhe Suomelle 2017 Kotimaan uudet kolumnistit kirjoittivat juhlapuheen 100-vuotiaalle Suomelle. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö – tästä olen kahden hienon tyttären isänä erityisen iloinen. Meillä on maailman paras hallinto, riippumattomin oikeuslaitos, vapain lehdistö, Tanskan ohella vapaimmat vaalit ja paras lukutaito. Suomikin voi antaa oman vaikutuksensa maailmalle. Kiitollisuus aiempien sukupolvien ponnisteluista auttaa arvostamaan sitä, mikä uhkaa muuttua itsestään selvyydeksi. Suomen suurin ongelma on massatyöttömyys. Entä nykyisyys. Talous mataa alhaalla ja työttömyys pysyttelee korkeana. Kaukana tehdyt ratkaisut vaikuttavat Suomeen. Se vaatii, että teemme niitä työmarkkinauudistuksia, jotka vapauttavat ihmisiä työhön ja yrittäjiä työllistämään. Maailma on yhä enemmän yksi. Sisällissota, vapaussota ja kansalaissota. Laaja työttömyytemme on yli 450 000 henkeä. Pekka särkiö Taistelu itsenäisyytensä säilyttämiseksi ja nousu sivistyskansaksi – Tätäkö on 100-vuotias Suomi. 6 KOTIMAA 4 . Jos sotamuistot siir. Tätäkin. Ensimmäiset sata vuottasi ovat sodat olleet voitolla. Tähän Suomella on mahdollisuus maana, jossa koulutuksella, keksinnöillä ja luontosuhteen vaalimisella on tärkeä asema. Eläimistö ja kasvillisuus muuttuvat ilmaston lämmetessä. Kirjoittaja on Puolustusvoimien kenttäpiispa. On kestämätöntä oman edun ja vallan vuoksi estää reformeja, jotka tuovat työtä ja vähentävät tulevien sukupolvien velkataakkaa. 8:22). Valtio säästää ja tekee velkaa. Kysymys on myös moraalinen. Teemu Kakkuri Rakas itsenäinen Suomi, sodan lapsi, sodassa syntynyt. Toivo kantaa: ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö” (1 Moos. Joissakin asioissa olemme tärvelleet perintömme. Talvisota, jatkosota, Lapin sota ja kylmä sota. Suomi on maailman vakain ja turvallisin maa. Heimosodat ja Mäntsälän kapina. Ehkä silloin juhlimme itsenäisyyttäsi kertaamatta taas Tampereen valtausta, Raatteen tietä ja Tuntematonta sotilasta. Tarton rauha, Moskovan rauha ja Pariisin rauha. Toivon sinulle seuraavaksi sataa rauhan vuotta, ja ettei oma aikamme olisi vain välirauha. Itsenäisyys on jokaiselle sukupolvelle annettu tehtävä viedä maata ja maailmaa eteenpäin, niin että täällä olisi hyvä asua ja elää. 1 . Tämä on valtava inhimillinen tragedia. Vapaa liikkuvuus on vienyt työpaikkoja halvempien hintojen maihin. Onneksi työttömyyttä voidaan nujertaa
Kiitos työstä, saan sillä palvella muita, saan toimeentulon. Sinun tulevaisuutesi, Suomi. Eeva-Kaisa Rossi Rakas kotimaani Suomi. Patrik Hagman Onnea satavuotispäivänäsi, Suomi! Helppoa sinulla ei ole ollut, mutta onhan mahdotonta yrittää luoda illuusio yhtenäisyydestä ihmisille, jotka vain sattuvat asumaan samalla maapläntillä. Sadassa vuodessa olet noussut köyhästä ja sorretusta maasta yhdeksi maailman parhaista, turvallisimmista ja hyvinvoivista valtioista. Koulusta, jonne tyttäreni lähtee, pimeään pakkasaamuun. Oli kylmä, märkä ja pimeää. Vuodenaikojen kierrosta. Saakoon jokainen. Sinulla on yksi tärkeä tehtävä, josta vain sinä voit vastata: huolehdi siitä, ettei rikkaista tule liian rikkaita ja köyhistä liian köyhiä, ettei heikoimpia riistetä ja etteivät vahvat saa tehdä mitä tahtovat. KOTIMAA 7 4 . Saan äänestää ja toimia, saan sanoa, olla oma itseni. Kiitollisuuden rinnalla tunnen levottomuutta ja surua. Puristin puista soihdun vartta, liekit tihkuivat tervaa ja se sammui monta kertaa ennen kuin päästiin perille. Aina on parantamisen varaa, mutta älä luovuta. Kun täytit 50 vuotta, marssin partiolaisten soihtukulkueessa sankarihaudoille. Rakas 100-vuotias Suomi. Saan harjoittaa uskontoani, mutta pakko ei ole. Niistä minulle juhlan teet. Peruskouluun, lukioon, konservatorioon, taidekouluun, yliopistoon. KOOnnuT: nOORA WIKMAn-HAAvISTO PATRIK HAgMAnIn PuHEEn KäännöS RuOTSISTA: MERI TOIvAnEn. Sitä suuremmalla syyllä toivotan sinulle siunausta. Turvassa. Kiitos että sain apua, kun tarvitsin. 2 01 7 Saara Kinnunen Patrik Hagman Eeva-Kaisa Rossi Ju k k a G r a n s tr ö m pa s i le in o ee r o ta m m iv u o r i / k -s Fo to rettäisiin historian rautaleukojen murskattavaksi. Kiitos neuvolasta ja sairaaloista, äitiyslomasta ja päiväkodista. Kirjoittaja on eläköitynyt perheneuvoja. Kirjoittaja on pappi ja kuvantekijä. Pidämme sinua silmällä! Kirjoittaja on teologi ja kirjailija. Sain erota hänestä, niin kipeää kuin se olikin. Sinne, missä ovat iso viha, pikku viha, pitkä viha ja vanha viha. Kiitos vapaudesta. Ehkä voisit laskea vaatimustasoasi hitusen. Tulevaisuus on hänen, heidän. Rakas itsenäinen Suomi. He haluavat osallistua. Kiitos pimeistä talviaamuista, kun kuljin kouluun. Nyt katson mieluummin kesän lämpöön ja yöttömään yöhön, tunturin kylkeen ja pauhaavaan koskeen. Onnea ja siunausta. Turvassa. Saara Kinnunen Rakas, ihana, kaunis kotimaani 100-vuotias Suomi, Koen itseni onnekkaaksi kun olen saanut syntyä kansalaisenasi. Kiitoksen kehä kiertyi ympäri, taas kiitin äitiyslomasta, sairaaloista, päivähoidosta. 1 . Olet valmis etsimään elämän viisautta omasta ymmärryksestäsi ja unohtamaan sen viisauden, jonka ohjaamana on eletty vuosituhansia. Vaikka olin tyttö. Sain valita puolisoni itse, saakoon jokainen. Lakata luulemasta, että voit hallita hallitsematonta ja ohjata sellaista, minkä ohjaaminen on mahdotonta. Sitten voit antaa toisten, siihen paremmin sopivien pohtia, mitä on hyvä elämä ja miten siitä voidaan tehdä yhdessä enemmän totta. Yksi juttu vielä: luulen, että meillä, jotka olemme kanssasi tekemisissä, olisi helpompaa, jollet pitäisi itseäsi niin kovin outona. Olet tullut itsenäiseksi ja itse pärjääväksi. Kovien sotien vaiheiden jälkeen ankaralla työllä olet vahvistunut kansakunnaksi, mikä nyt olet. Kirjoittaja on teologian tohtori ja seurakuntapastori. Yhtä pelkään tämän hyvän keskellä; oletko armas 100-vuotias Suomi hylkäämässä sen Auttajan, jota isämme ovat huutaneet avuksi vaikeuksien keskellä. Sinulle itsellesi olisi helpompaa, jos huomaisit, kuinka hienoa on, että luoksesi tulee uusia ihmisiä. Ethän kiellä sitä keneltäkään, Suomi. Oletko ottamassa omiin käsiisi oikeuden päättää mikä on hyvä ja mikä paha, mikä on oikea ja mikä väärä ja mitä on hyvä elämä. Kiitos metsistä, järvistä ja tuulesta, joka pyörittää vaarojen laella joka suunnasta yhtä aikaa
Voisiko tässä kovassa maailmassa syynä olla se, että kuolema tulee halvemmaksi kuin elämä. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään siksi kunnes kuolema asettuu taloksi. Kun Hollannin hallitus suosittelee avustettua itsemurhaa terveille vanhuksille, joiden elämä on tylsää, kelpaisiko sekin malli meille. ”Kärsimys on suuri salaisuus”, sanoi arkkipiispa Jukka Paarma kymmenkunta vuotta sitten Helsingin lääkäripäivillä. Kärsivä persoona on subjekti – kärsijä. Sielu ja ruumis ovat yhtä. Siksi toivoisi, että ne vallankäyttäjät, jotka ovat käynnistäneet kansalaisaloitteen eutanasian laillistamiseksi, pysähtyisivät pohtimaan, miten eutanasia yleisenä hoitokäytäntönä vaikuttaisi suhtautumisessa kuolemaan, kuolemaa lähestyvän ihmisen kohtaamiseen ja kenelle elämän lopettaminen delegoidaan. Eutanasia ei ratkaise kuoleman ongelmaa vaan luo uusia. Sairauden aiheuttamat kärsimykset eivät ole erillisiä asioita vaan ihminen itse. Alueellisia saattohoito-ohjelmia on perustettu eri puolille Suomea Valtakunnallisen sosiaalija terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENEn ohjeiden mukaisesti. Kuolema ei ole pelkkä tekninen toimi vaan paljon muuta. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Vaikka kärsimys voi koskettaa mitä tahansa persoonan aluetta, aina se ottaa ihmisen kokonaan. Uskomattoman paljon ja korvaamattoman arvokasta työtä on tehty inhimillisen saattohoidon edistämiseksi. Kaksi ja puoli vuotta on kulunut siitä, kun vuoden 2014 Yhteisvastuukeräyksen esimies Oulun piispa Samuel Salmi käynnisti saattohoitohankkeen näillä sanoilla: ”Jokaisella on oikeus arvokkaaseen kuolemaan. Kuolema sinänsä ei ole hyvä eikä huono. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Selvästi on sanottava, etteivät eutanasian syvä sisältö ja merkitys kuolemaa kohti astelevalle kansalaiselle kirkastu katugallupeissa. Niillä on aina ihmisenä olemista ja oman elämän hallintaa uhkaavia eksistentiaalisia sävyjä. Potilaan kärsimys on hänen todellisuuttaan ja totta. Voit tilata Askelen myös kotiisi. Aina kun väheksymme toisen kärsimyksiä, menetämme jotain omasta ihmisyydestämme. Viimeinen vie perille. Ilman myötäelämistä ei ole hyvää saattamista. Kivun hoito on jatkuvasti uusiutuvaa tietoa ja vaativaa taitoa, kärsimyksen kohtaaminen ymmärrystä. Ymmärrykseen tarvitaan älyn rinnalle myötätuntoa, tiedon rinnalle tunnetta ja järjen kumppaniksi moraali. Myös media on osallistunut keskusteluun kuolevan kanssakulkijan hoidosta. Kenenkään meistä ei pitäisi joutua kuolemaan kivuliaasti ja kärsien tai jäädä yksin tilanteessa, jossa raja näkyy, mutta matkaa vielä on.” ”Tänä päivänä me olemme niin kaukana” , kirjoitti Lassi Nummi runokokoelmassaan Requiem. Se voi olla lääketieteellisesti tai psykologisesti selitettävissä, tai se on määrittelemätöntä ahdistusta, joka valtaa koko ihmisen.” Kirjassaan The Nature of Suffering yhdysvaltalainen professori Erik J. Näin siis maailmankuulun lääkintäetiikan tutkimuksen Hastings-keskuksen johtaja. Tässä kansanliikkeessä on ollut mukana noin 40 000 vapaaehtoista. Jokainen askel kulkee kohti kuolemaa. 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. ”Kuolema on meidän osamme, yhteinen osamme, yksinäinen osamme”, muistuttaa Lassi Nummi. Kärsimyksen kohtaaminen on lääkärin työn ydinaluetta, mutta sen syvällinen pohdinta on jäänyt kesken. 8 KOTIMAA 4 . hyvä kuolema -yhteisvastuuhankkeen matkassa saattohoidon lempeää viestiä on nyt viety eri puolille Suomea. RISTO PelKOnen arkkiatri Kun Hollannin hallitus suosittelee avustettua itsemurhaa terveille vanhuksille, joiden elämä on tylsää, kelpaisiko sekin malli meille?. 1 . ”Mutta meissä asuu usko ja ellei usko, niin toivo ja ellei toivo niin toivon häivä, aavistus että jossakin asuu rakkaus, että se jonakin päivänä tavoittaa meidät.” Kun puhumme kuolemasta, olemme suuren salaisuuden äärellä viimeisen rajan kahdella puolella tässä todellisuudessa ja siinä toisessa, josta emme tiedä mitään; tiedon ja uskon, pelon ja toivon, surun ja ilon kentässä. On hyvä, että eutanasiasta keskustellaan, mutta miksi juuri nyt, kun saattohoitoa kehitetään kansanliikkeen tavoin. Tätä sanotaan myötäelämiseksi. Sairaan ihmisen kärsimyksessä on kolme tekijää. ta sammuu. Saattaja ei voi mitata kärsimyksen määrää eikä astua toisen elämään, mutta eläytymällä voi löytää ihmisen oireiden takaa ja sisäistää hänen kärsimyksensä. ”Se voi olla fyysistä kipua ja tuskaa, henkistä tai sielullista ahdinkoa, piinaa tai hätää. Saattohoidon ammattiväkeä on koulutettu, kouluttajia kurssitettu ja palliatiivinen hoito otettu osaksi lääkäreiden opetusohjelmaa. Se vain on pakko. Perillä ollaan, kun elämää ylläpitävät voimat ehtyvät ja ruumiin ja sielun ykseyttä valvovan hermostokeskuksen toiminEutanasia ei ratkaise kuoleman ongelmaa vaan luo uusia SAATTOhOITO Miksi eutanasiasta keskustellaan juuri nyt, kun saattohoitoa kehitetään voimakkaasti, kysyy arkkiatri Risto Pelkonen. Tämä on vahva viesti moraalisesta vastuusta ja hyvin tarpeen – juuri nyt, kun terveydenhuoltoa ollaan siirtämässä markkinavoimien hallitsemalle keskinäisen kilpailun kentälle. Jobin kirjassa sanotaan sama asia kauniimmin: ”Elämä päättyy, kun kutojan sukkulasta loppuu lanka.” Kun puhumme saattohoidosta, puhumme siitä viimeisestä askeleesta, joka vie perille. Cassell pohtii syvällisesti kärsimyksen olemusta ja sen merkitystä parantajan työssä; parantamisessa ja paranemissa. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi lehtipisteissä. Kärsimys uhkaa ihmisen olemassaoloa, integriteettiä ja eheyttä. Eutanasia on sen lempilapsi
Tämän tunnusti myös Daavid todetessaan Jumalalle, että ”sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan”. Mooseksen kirjan 2. Vielä 1970-luvulla saattoi kuulla komean voimallista seurakunnan veisuuta, jossa oli mukana aikuisia miehiä ja naisia. Kun tätä kirjoitan, tämä isä on jo haudan levossa. Yhdellä isä oli lähtenyt sairauden uuvuttamana, toisella yllättäen, varoittamatta. On hyvä myös muistaa, että jokaisen isän kasvoissa on eletyn elämän uurteet. juk ka gra nst röm. Olli Seppälä toteaakin perään, että hengen, sielun ja ruumiin keskinäiset suhteet kuuluvat ihmiskäsityksen keskiöön. hades). Isän syli oli lapsen turva. 12:7) ja sielu palaa kuollessaan tuonelaan (hebr. Äitini isä, Heikki-ukkini, oli kovin lapsirakas. Heille on annettu turvapaikka Suomessa, kun heidän kotimaansa käy sotaa, mutta Suomi estää heidän perheidensä yhdistämisen. KOTIMAA 9 4 . Kaikilla meillä ei ole saatavilla isää, kuten äitini juhlassa näimme. Yksi juhlijoista oli juuri menettänyt isänsä. Hän haluaisi Suomeen vaimonsa ja poikansa, joka on nähnyt isänsä vain puhelimen tai tietokoneen ruudussa. Ahmadin kohtalontovereita on lähes 150. Hän on meille monelle kuin perheenjäsen. Tämä on kuitenkaan onnistu. Saarnaksi sanotaan 10 minuutin pakinaa, kaikkea muuta on tullut tilalle. Tilanne on kohtuuton ja armoton. Isyyden äärellä on tärkeä todeta, että isätönkin perhe voi antaa lapsille erinomaiset lähtökohdat. Radiojumalanpalveluksen pitäisi todellakin olla sanajumalanpalvelus, jolloin saarnallekin jäisi aikaa, sillä sehän on koko toimituksen ydin. luvusta. MIKAeL PeNTIKäINeN Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja. Tosin sana sielu (hebr. Kun vietimme äitini juhlaa, myös suru oli läsnä. nphsh) esiintyy VT:n alkutekstissä jo neljä kertaa ennen tätä. Kun lähtee odottamatta, jää moni asia sanomatta ja kiitos kertomatta. SIrKKA HOvI Perniö Perinteinen virrenveisuu unohtunut radion jumalanpalveluksista on kadonnut virrenveisuun perinne. Näin kirjoitukset kertovat myös eläinten olevan sieluja – näin myös lukuisissa myöhemmissä kohdissa, vaikka raamatunkäännöksissä yleensä käytetään sielusta erilaisia ilmauksia. Juhlijoiden joukossa oli myös isä, joka ei ole koskaan saanut lastaan syliinsä. Kun kerran elävä ihminen on elävä sielu, niin eikö myös liikunnan harjoittaminen – vaikkapa sauvakävelyn muodossa – ole sielunhoitoa! HANNU HAArANeN Oulu Saarnalle aikaa radiojumalanpalveluksessa Kiitos Risto Lauriala! Olen kanssasi täysin samaa mieltä ja onnellinen siitä, että otit asian esille ( KM 1.12.). Kirkon tiedotuskeskukselle: Lähettäkää edes kerran kuussa radiojumalanpalvelus seurakunnasta, jossa on saarnaajana Raamatun tekstiä selittävä pappi. Hänen puolisonsa pitäisi hakea perheenyhdistämistä Turkin Ankarasta, jonne on Syyriasta mahdoton päästä. 38:18). Eräs naispappi oli todennut: Usko pitää sanoittaa ymmärrettäväksi ja sopivaksi aikamme tavalliselle ihmiselle. Lapselle oli suurenmoisen tärkeää, että syli oli auki eikä isä edes kovimman kiireen keskellä torjunut. Tulevassa ylösnousemuksessa ihminen saa hengellisen ruumiin, joka on aineellinen, mutta kuolematon. Ylösnousemus on siis ruumiillinen ja siinä Herra Jeesus kutsuu ihmisen tuonelassa lepäävän sielun elämään uuden ihmisen elämää. Hän asui jonkin aikaa siskoni perheen luona. ANTTI SIPPALA Raahe J oulun alla juhlistimme äitini 75-vuotispäivää. Toivon, että asiassa tapahtuu muutos ja siirrytään sanajumalanpalvelusten radiointiin ja näin palvelemaan myös radionkuuntelijoita. 9:10; Jes. Ahmadin perhe on Syyriassa. Kaikilla ei ehkä ole ollutkaan isän kaipuuta. Aikuinenkin kaipaa isää – läsnäoloa, ymmärtämystä ja tukea, usein sanatonta. Elämä oli työn täyttämää – kuten monessa kodissa sotien jälkeen, kun rakennettiin tulevaisuutta. Juuri monet tavalliset ihmiset kaipaavat Jumalan sanan opastusta turhanaikaisen sanahelinän sijaan. Perhepiiriimme tuli suru-uutisen myötä kolmas isänsä menettänyt vävy, puoliorpo, kuten samalla sohvalla istuneet miehet totesivat. Tärkeä saarna halutaan tietoisesti unohtaa. Ota syliin, lapsi pyysi – ja isä aina otti ja kantoi lasta jonkin matkaa mennessään navetalle, peltotöihin tai hoitamaan omia tai naapureiden asioita. Syyriasta ei saa Turkkiin viisumia. Ahmad on Syyrian pakolainen, joka on saanut Suomesta turvapaikan. Jos kirkossa on miehiä, miksi he eivät laula. Gospelin tilalle toivon virsiä ja 20 minuutin saarnaa. Siellä sanotaan: ”Herra Jumala teki maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen, ja niin ihmisestä tuli elävä sielu.” Toisin sanoen ihmisestä kokonaisuudessaan tuli elävä sielu Jumalan elämän henkäyksen ja maaperäisen kehon synteesinä. Isän syliin Suomi ei halua edistää sitä, että lapset pääsisivät isiensä syliin. Tilanne on kohtuuton ja armoton. Isän arvo voi kirkastua erityisellä tavalla, kun häntä ei enää ole. Muistelimme hänen lapsuuttaan Iisalmen Viitaalla maatilalla, ison perheen toiseksi nuorimpana. Kuollut isä elää muistoissa ja lähtenyt isä kulkee lapsen mielessä. 2 01 7 KOLUMNI Mikael Pentikäinen Ulos sielua hoitamaan! Kiitokset Taisto Hillbergille raamattulähtöisistä perusteluista sielun kuolevaisuudesta ( Kotimaa 21.12). Sielun käsitteelle on paikallaan hakea määritelmää sieltä, missä se ensimmäistä kertaa esiintyy eli 1. 1 . Oli lähtötapa mikä tahansa, yleensä jää isän kaipuu. Suomi ei halua edistää sitä, että lapset pääsisivät isiensä syliin. Nykyisin kuulee vain lasten ja naisten laulua. Miespapit on alistettu rekipojan asemaan, liturgeiksi. Sielun kuolemassa Raamattu kertoo näiden osien palaavan takaisin alkuperäisiin lähteisiinsä. Yhä useammin radiojumalanpalvelus kestää vain 50 minuuttia. Isän syli on jokaisen lapsen oikeus. Äitini muisteli, miten hän ja siskonsa menivät usein ulko-ovelle odottamaan, kun isä lähti tilan töihin. Sielun kuolleena olosta Raamattu käyttää myös kuvausta ”pois nukkuminen”; edelleen sielun kuoleman tilassa olevien todetaan lepäävän syvässä unessa vailla minkäänlaista tietoisuutta (Saarn. Eikö turvanpaikan saaneen lapsella ole oikeutta oman isän syliin. Siksi on hyvä suhtautua isään armolla ja laupeudella, ja pyytää, että saa itse isänä saman kohtelun. Henki palaa Jumalan luo, joka on sen ihmiselle antanut, ruumis taas maatuu alkuperäänsä (Saarn. scheol, kreik
2 01 7 Kirkko on Suomessa perinteisesti suhtautunut alkoholin käyttöön kielteisesti, mutta viime vuosikymmeninä asenteet ovat muuttuneet sallivammiksi. Kuva: JuKKa GranStröm. 1 . 10 KOTIMAA 4
Ei sillä, että Virtanen olisi tuntenut oloaan erityisen hyväksi välittömästi alkoholin lopettamisen jälkeenkään. Varpelaide on tyytyväinen tilanteeseensa myös siitä näkökulmasta, että alkoholin käytKun lopetin juomisen, kaveripiiri kutistui. Virtanen ei haikaile noin 30 vuotta kestänyttä alkoholintäyteistä aikaa. Olutmies on historiaa. Käden ulottuvilla oli myös Pepsi Max, jolla hän paikkasi aiempaa tapaansa juoda olutta kenttätöiden jälkeen ja iltaisin kirjoitustöitä tehdessään. – Kun ikää tulee, niin sen huomaa. Hän aloitti 34-vuotiaana uransa pappina ja on kiertänyt Kuoreveden, Örebron ja Kylmäkosken kautta Konnevedelle, jonka paikallisen seurakunnan kirkkoherrana hän on toiminut kohta 15 vuotta. – Kun kaljan juominen loppui, ikään kuin filmirullat alkoivat pyöriä. – Ja toisaalta seurakunnissa mennään nyt toista laitaa viinija virsi-iltoineen ja kirkkokaljoineen. Herään keväällä neljältä, niin kuin nuoruudessani tein. Absolutistina on hyvä olla I sojoen seurakunnan nuorisotyöntekijä Mirjami Varpelaide ei juo alkoholia. Peruskoulun jälkeen hän oli töissä puutarhatyöntekijänä, vanginvartijana, mielisairaanhoitajana ja kehitysvammaishoitajana. Alkoholiongelmiin työpaikalla pitäisi terapeutin mielestä suhtautua käytännöllisesti. Seurakuntalaisten parissa Virtasen aiempi myönteinen suhtautuminen alkoholiin herätti ajoittain jopa lisää luottamusta. Pappi ja perheenisä oli totta kai miettinyt lopettamista jo jonkin aikaa ennen kuin tarttui tuumasta toimeen. Se kolahti. Ristiriitainen suhtautuminen alkoholinkäyttöön on tullut erityisesti esille, kun Virtanen on kuunnellut seurakuntalaisten kokemuksia. – Ystäväni, kalastaja ja ornitologi Pentti Linkola sanoi aikoinaan, että hän haluaa kohdata kaiken elämässä selvin päin. Aamut kirkastuivat, hän sanoo. Se oli henkistä palautumista joltain pitkältä matkalta. Virtasella riittää kelattavaa vuosien varrelta. Raittiina Virtanen tuntee olevansa kuin se nuori Olavi, joka ihasteli taivaan näkymiä Tuusulanjärven rannalla. – Kun lopetin juomisen, kaveripiiri kutistui. Virtanen järjesti aikaisemmin illanistujaisia seurakunnan sidosryhmien edustajien kesken. – Ajattelin, että jos saan kuunnella itseäni, se päivä vielä tulee. Iltalukiosta ylioppilaaksi 24-vuotiaana valmistunut Virtanen luki hitaamman kaavan kautta – yhdeksässä vuodessa – teologiksi Helsingin yliopistossa. Omasta suhteestaan alkoholiin kertovat kirkon töissä olevat raitistunut alkoholisti, omasta mielestään hieman liikaa juova, kohtuukäyttäjä ja absolutisti. Perhe ja työ täyttävät aikani, kuuden lapsen isä kertoo. 1 . Ajattelen nykyään, että oma seura on parempi kuin mikä seura tahansa. En saanut aluksi nukuttua. Työtehtävänsä Virtanen on hoitanut aina – sekä alkoholistina että absolutistina. Mutta hän ei jäänyt tuleen makaamaan. Ihmissuhteita ja niiden paljoutta kaipaan. – Jostain tuli sitten ilmi, että Virtanen on salaraitis ja nykyään absolutisti. Sitäkin mietin, että juominen tuo masennusta ja masennus lisää juomista. KOTIMAA 11 4 . teksti: Jouni Lampinen Kirkkoherra löysi taas kirkkaat aamut K onneveden seurakunnan kirkkoherra Olavi Virtanen näki elämän uudessa valossa jätettyään alkoholin kymmenen vuotta sitten. Ja se päivä tuli. Sitä kesti monta kuukautta. – Alkoholi oli hyvin isossa osassa elämääni oikeastaan 15-vuotiaasta lähtien, 45-vuotiaaksi asti. Olavi Virtanen. – Kyllähän siitä pidettiin, jos otin kuppia. Juomisen haitalliset terveysvaikutukset olivat tärkeä syy uuden suunnan ottamiseen. Hän ei suomalaiseen tyypilliseen tapaan antanut juomisen estää työntekoaan, mutta palkitsi itsensä töiden jälkeen kylmällä oluella. Virtasen ongelma kuitattiin vähän sellaisella asenteella, että maistuuhan se itse kullekin joskus liikaa. – En ole koskaan siihen oppinut enkä ole kokenut tarvetta alkoholin juomiseen. Alkoholin läpikyllästämässä kulttuurissamme kirkko on ollut paikoin ankara tuomitseva yhteisö juomisongelmasta kärsiville, kirkkoherra arvioi. Sopiiko seurakunnan työntekijän maistaa alkoholia muuten kuin ehtoollisella. Virtanen haluaa omalta osaltaan välittää armon sanomaa ja toivoo, että alkoholin käyttöä käsiteltäisiin käytännöllisenä eikä moraalisena ongelmana. – Suomessa juhliminen on juomisen surkea synonyymi. Konneveden kirkkoherra Olavi Virtanen kuvailee palautuneensa henkisesti pitkältä matkalta lopetettuaan oluen juomisen. 2 01 7 Juoda vai ei. – Poljin 40 kilometrin pyöräilylenkin joka päivä kahden kuukauden ajan. – Kun nuorena kyselin avun perään, ei asiansa hoitavaa – saati sitten papin poikaa – otettu vakavasti. Virtanen tiesi, että hänen oli otettava itse ratkaiseva askel tilanteessaan. Nuorena hän toimi myös autokuskina, ravintolatiskaajana ja kriminaalihuollon sosiaalityöntekijänä. Kuntoni heikkeni ja minulle alkoi tulla rytmihäiriöitä. KuVA: JOuni LAmpinen – Olen lintumies. Katselin yöt menneitä vuosikymmeniä. Siihen loppuivat kaikki bileet. Hänestä tuntuu luontevalta olla absolutisti. Ihmissuhteita ja niiden paljoutta kaipaan. Porukassa on ikään kuin paremmin sisällä, kun on kansan mies, jolle booli maistuu
Laajan kontaktiverkoston päihdeasioissa omaava Pietilä tietää alkoholin maistuvan myös seurakunnan työntekijöille liian hyvin. – Eikä siitä olisi mitään apuakaan, koska en koe tarvitsevani apua. Vajaan 2 000 asukkaan kunnassa Etelä-Pohjanmaalla asuva Varpelaide ei osaa ajatella, mistä hän on jäänyt paitsi, kun ei ole juonut. Sitä on vaikea sanoa. Pastori tiedostaa alkoholin nauttimisen olevan joillekin seurakuntalaisille ja kirkon työntekijöille herkkä asia. Joskus olen miettinyt, että tavallisena duunarina en miettisi juomistani juuri ollenkaan. Kotonaan von Hintze on sellainen kuin on. Hänen mielestään papillakin on lupa olla oma itsensä. – Menee teennäiseksi, jos yrittää miellyttää kaikkia. Ja on myös seurakuntalaisia, jotka odottavat seurakunnan työntekijältä jonkinlaista viran velvoittamaa esimerkillisyyttä. – Sitä vain ei kukaan myönnä, että välillä tulee juotua enemmän. Mutta jos joku kysyy, hän vastaa. Se on kuin kysyttäisiin, mikä on jauhelihan syömistottumukseni. Kerran Alkosta poistuttuaan hän oli odottamassa hissiä muutaman tuntemattoman ihmisen kanssa Kannelmäen Prismassa. Psykiatriseksi sairaanhoitajaksi (YAMK), ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi ja diakonissaksi opiskellut Pietilä painottaa, että kukaan toinen ei voi laittaa korkkia kiinni päihdeongelmaisen puolesta. – No, ei tunnu siltä. – Olen oppinut nauttimaan elämästä sellaisena kuin se on. kuVa: koTiaLbumi En tarvitse ryyppyä, että voi olla hauskaa tai rohkaistun tekemään jotain. Joskus Varpelaide on nopeasti miettinyt, että miltäköhän humala tuntuisi, mutta ajatusleikki ei ole aiheuttanut todellista selvittämisen tarvetta. Virantoimituksessa ollessaan hän tiedostaa, että papin näkeminen jatkuvasti baaripöydässä voi vesittää esimerkiksi aiempaa vihkimisseremoniaa. Kun tilanteeseen ei ole yksinkertaista ratkaisua, silloin alkoholiin liittyvät kysymykset on otettava sellaisina kuin ne ovat. Valkoviiniä ravintola Sunnin ikkunapöydässä Helsingin Senaatintorin laidalla. Varpelaide on saanut osakseen asiallista kohtelua absolutistina. – Kun taas menen ystäväpariskunnan häihin ja olen siellä ystävänä enkä pappina, voin viettää hääjuhlaa siten miltä tuntuu. Oletko alkoholisti. Hän on tyytyväinen lapsuudenkodissaan saamastaan mallista suhteessa alkoholiin. – Tajusin, että minulla on papin paita päällä. 1 . Saatan juoda kesällä lähes joka ilta, vähemmän talvisin. Jokainen vastaa teoistaan. kuVa: Jouni Lampinen isojoella asuva nuorisotyöntekijä mirjami Varpelaide ei osaa ajatella, mistä hän olisi jäänyt paitsi, kun ei ole käyttänyt alkoholia. – Voin juoda viiniä ruuan kanssa ja lonkeron saunan yhteydessä tai remonttitöiden jälkeen. Asian puheeksi ottavan on hyvä varautua siihen, että päihteiden ongelmakäyttäjä suhtautuu tilanteeseen usein torjuvasti, jopa vihaisesti. kuVa: Jukka GranSTröm Sipoolainen pastori mirkko von Hintze tietää, että alkoholin käyttö voi olla herkkä aihe seurakuntalaisten ja kirkon työntekijöiden keskuudessa. Yksi von Hintzelle tuntemattomista miehistä parahti ääneen, että jo on aikoihin eletty. En piilottele baarikaappiani S ipoon suomalaisen seurakunnan pastori Mirkko von Hintze ei mene naapurikunnan Alkoon peitelläkseen sitä, että ostaa alkoholia. – Ilman alkoholia tulee toimeen ja voi rentoutua, Uudessakaupungissa asuva Pietilä tietää. Pastori kertoo nauttivansa pääasiassa viiniä. – Henkilön täytyy löytää itse pullon pohja. Joillekin seurakuntalaisille alkoholia juova seurakunnan työntekijä on tabu. – Meillä oli hyvin voimakas periaate, että ei alkoholia. Mutta joskus on tuntunut, että juon liikaa. mikko von Hintze. – Jos seurakuntalaiset tulisivat kylään, en laittaisi baarikaappiani mihinkään piiloon. – Tässä asiassa ja ylipäätään kaikissa esimerkeissä toimii hyvin lause, että ”en kuule mitä sanot, kun tekosi huutaa niin lujaa”. – Alkoholi tai humala ei ole selitys millekään. Taustalla Helsingin tuomiokirkko. Hän juo harvemmin porukassa, vaan viihtyy pienessä maistissa lähes aina yksin, usein luovien harrastustensa parissa. Pastorilla oli mukanaan viinipullo ja lonkeroita, jotka oli tarkoitus nauttia useamman henkilön kesken myöhemmin. Hän ei halua loukata turhaan ketään. Päihdeasiakkaiden kanssa yli 20 vuotta työskennellyt Pietilä kokee, että hänellä on seurakunnan työntekijänä mahdollisuus vaikuttaa positiivisella tavalla alkoholiasenteisiin. 2 01 7 tö päihtymistarkoituksessa ei sovi hänen mielestään seurakunnan työntekijälle. Seurakunnan työntekijänä hän arvelee kokevansa turhiakin paineita alkoholin käytöstään. Työni olen hoitanut aina niin kuin pitääkin. Seurakunnissa olisi osattava puhua nykyistä avoimemmin siitä, missä alkoholin käytön rajat menevät. – Kun tätä kysytään terveyskyselyssä, vaihtoehdot ovat usein joko viikoittain, kaksi tai kolme kertaa kuukaudessa tai kerran vuodessa. Sanoin, että onneksi ette nähneet minua viime perjantaina, pastori vitsaili. – Päihdeongelma on sairaus siinä missä gluteeniallergia. Joskus on tuntunut, että juon liikaa P ääkaupunkiseudulla olevan seurakunnan keski-ikäinen miespastori epäilee, että aika moni ihminen tuntee ajoittain nauttineensa alkoholia liikaa. – Kun siitä ei tee numeroa, se ei ole muille ongelma. Varpelaide toivoo, että lapsille näytetään hyvää esimerkkiä myös alkoholin suhteen. Paljonko pastori sitten käyttää alkoholia. Omasta puolestaan hän tietää rajansa. Alkoholiongelmiin kannattaa Pietilän mukaan suhtautua käytännöllisesti. Esimerkiksi yhdistelmä alkoholi ja arkkitehti ei herätä samalla tavalla kiinnostusta kuin alkoholi ja pappi, von Hintze vertaa. Yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijä ei ole silti absolutisti. – Asiallisesti ilman asenteita, Pietilä linjaa. – Ihanteellista olisi, että on ammattitaitoa ottaa asiat puheeksi ja järjestää apua. Alkoholin käytön rajoista puhuttava avoimesti T urun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksessa työskentelevä Satu Pietilä korostaa, että elämässä pärjää ilman alkoholia. Jokainen vastaa teoistaan. – Ehkä joku pappi tahtoo viestittää olevansa jotenkin parempi ihminen. Hän ei tyrkytä mielipidettään aiheesta. Hän ei missään nimessä haluaisi jutella vakavahenkisesti alkoholin käytöstään työkaverin tai varsinkaan esimiehen kanssa. Von Hintze kokee, että voi saarnata rukoilemisen puolesta, mutta oikeaan alkoholin käyttöön tai korkeimpaan sallittuun promillemäärään pastorilla ei ole yksiselitteisiä vastauksia. Mirkko von Hintze on hyvillään siitä, että hän on voinut elää normaalisti suhteessa alkoholiin. – Päihdeongelmaiset työntekijät pystyvät toimimaan työssään hyvin pitkään. 12 KOTIMAA 4 . En tarvitse ryyppyä, että voi olla hauskaa tai rohkaistun tekemään jotain. Hän kokee absolutistina elämisen positiiviseksi. Ikävintä on, jos työyhteisössä lähes kaikki tietävät ja puhuvat työntekijän ongelmasta ja jopa naureskelevat sille – ja antavat asian olla. mirjami Varpelaide Alkoholi tai humala ei ole selitys millekään
2 01 7 Viisi tuoretta gospelyhtyettä 1 Audile Audile tekee elektronista tanssimusiikkia, joka tuotetaan kokonaan digitaalisilla laitteilla, kuten syntetisaattoreilla, sekvenssereillä ja tietokoneilla, ja jota soitetaan esimerkiksi yökerhoissa ja siihen erikoistuneilla radiokanavilla. Laulaja Julia Läspän kirkas ja kuulas ääni sekä selkeä artikulaatio saavat kuuntelemaan sanoja. Yhtye on julkaissut jo kaksi albumia sekä EP-levyn. Muut yhtyeen laulajat ovat bassoa soittava Niina Kykyri, kitaristi Juhana Niemelä sekä rumpuja, syntetisaattoria ja kitaraa soittava Esa Klapuri. 5 GFM GFM sai alkunsa syksyllä 2013 ja pääsi heti verkkomusiikkikauppa iTunesin Suomen Top 5:een singlellään Onnellinen. 3 Kruuvi eli KRV KRV soittaa punkrockia, jossa asenne ja sanoma ovat olennaisimpia asioita, soitto rosoista ja sanoitukset usein pahennusta herättäviä. 2 Herz Vuonna 2012 Keski-Pohjanmaalla perustetun Herz-yhtyeen suosio alkoi videopalvelu YouTubesta, jossa ensimmäistä yhtyeen julkaisemaa kappaletta Voittajana maalissa kuunneltiin tuhansia kertoja muutamassa päivässä alkuvuodesta 2014. KuVAt: bäNdieN NettisiVut. Bassoa soittaa Jere Malila, joka on säveltänyt suurimman osan kappaleista. KOTIMAA 13 4 . Esimerkiksi levyllä X julkaistu kappale Kunnes maailma herää ei kerro hengellisestä herätyksestä, vaan tanssimisesta aamuun asti. Herzin musiikki on melodista poppia, joka tempaa kuulijan mukaansa. Kangasalla vuonna 2012 perustettu yhtye julkaisi viime vuonna ensilevynsä Hukassa. Yhtyeen sanoitukset eivät ole suoranaisesti julistavia vaan kertovat leppoisasti taivastoivosta ja Kristuksen omana elämisestä tässä maailmassa. Soolokitaraa soittaa Pekka Moisio ja rumpuja tai välillä myös muita lyömäsoittimia Eero Valkama. Yhtye vie evankeliumia bassonjytkeessä ja diskopallojen välkkeessä viihtyville: englanninkielisissä sanoituksissa kerrotaan esimerkiksi, kuinka Jumala kutsuu ihmisiä puoleensa ja auttaa silloin, kun elämä on raskasta. Jyväskylän seudulta käsin toimivassa yhtyeessä laulajana ja komppikitaristina on Ilkka Järviluoma, joka myös sanoittaa kappaleet. Sanoitukset nousevat samoista turpeen tasolla koetuista tunnelmista kuin Kolmannen naisen ja Happoradion, eli siitä, että elämä on mennyt aivan toisin kuin piti. Basistina ja laulajana toimii Pike Määttä. MATTI PIRHOnen MusIIKKI Monet uusimmista kotimaisista kristillisistä yhtyeistä soittavat rap-musiikkia ja jotkin heavymetallia tai elektronista musiikkia. Kruuvin osalta pahennus on ristin pahennusta, evankeliumia. Viimeisessä kuvassa viime syksynä uuden levyn julkaissut Kolmen keisarin liitto. Helsinkiläisperäisen yhtyeen räppärinä eli puhelaulajana toimii Rossi eli Ville-Valtteri Rossi ja laulajana Remo Ronkainen. Kitaraa soittaa Juha Vilpas ja rumpuja Samu Räikkönen. JVG:n ja Cheekin lailla rapja hip hop -musiikkia esittävä GFM on tunnettu erityisesti energisestä esiintymisestään. Kosketinsoittaja Heikki Korhonen on tuonut yhtyeen musiikkiin vaikutteita elektronisesta tanssimusiikista. Yhtyeen toinen levy Salaisuus ilmestyi viime syksynä. Vuonna 2012 perustetussa helsinkiläisyhtyeessä laulavat Tia Svart ja Mikko Heltimoinen, jotka kumpikin myös sanoittavat kappaleita, jotka Svart säveltää. Yhtyeen kappaleiden sanoitukset kertovat esimerkiksi hengellisestä etsinnästä, Jumalan antamasta avusta sekä siitä, että joskus Jumala ei vastaa. Rumpuja hakkaa Jussi Muola ja kitaraa soittaa Tuomas Ikonen, joka myös säveltää ja sanoittaa. Audile, Herz, KRV ja GFM esiintyivät Maata Näkyvissä -festareilla viime marraskuussa. Yhtyeen kolmas jäsen Risto Poukka on sen tuottaja ja DJ. Yhtyeen ensimmäinen albumi Kuriton kakara julkaistiin vuonna 2015. Sanoituksissa ei kuitenkaan ryhdytä rypemään suomalaiskansallisessa itsesäälissä vaan pyydetään Jumalalta armoa tai iloitaan taivastoivosta. Mies, kitara ja ääni -tyyppisiä yhden miehen orkestereita ei juurikaan enää synny. Samantyyppistä musiikkia tekevät Suomessa muiden muassa Darude, JS16 ja K-system. Kokonaisuus muistuttaa Stellan ja Katri Ylanderin tyylejä. 4 Kolmen keisarin liitto Vuonna 2010 perustettu Kolmen keisarin liitto soittaa juurevaa suomirokkia. 1 . GFM:n sanoitukset liikkuvat valtavirtapopin teemojen ja gospelin välimaastossa. Kruuvi eroaa 1970-luvun punkyhtyeistä samalla tapaa kuin vaikkapa Apulanta ja Pertti Kurikan Nimipäivät: nykyään kampaukset ovat hillittyjä ja yhtyeiden jäsenet osaavat soittaa. Tuomo Vuolle soittaa koskettimia sekä kitaraa ja Arvi Toivonen syntetisaattoria ja muita koneita. Kaikki yhtyeen jäsenet kuuluivat aikaisemmin GodFM-nimiseen yhtyeeseen, jonka kappaleet olivat selkeästi kristillistä sanomaa julistavia
Navakka tuulenpuuska tuo ukkosmyrskyn lähemmäksi. Keski-Afrikan tasavallassa vallitsee maailman pahimpiin kuuluva koulukurjuus. Tilanne on kuitenkin hyvin epävakaa. Lähes miljoona on edelleen pakolaisina tai evakkoina. – Keski-Afrikan toimintaympäristö on vielä vaikeampi, mutta toisaalta Ulkomaanavun kaltainen järjestö ja Suomen kaltainen maa voivat saada täällä enemmän aikaan kuin Kongossa. Ensin maan muslimivähemmistöä edustavat Séléka-asejoukot kaappasivat vallan, sitten kristittyjen Anti-Balaka-soturit vuorostaan suistivat heidät syrjään. Kurkistamme sisään. Olemme täällä koska Kirkon Ulkomaanapu on ainoita kansainvälisiä järjestöjä, joka on toiminut Keski-Afrikassa koko sekasorron ajan. – Suuri osa kouluista on tuhoutunut tai ryöstetty. Suuri osa kouluista on tuhoutunut tai ryöstetty. Monin paikoin maata kahakat jatkuvat ja vaara vihanpidon kiihtymisestä laajaksi verenvuodatukseksi on yhä suuri. Edellytykset ovat olemassa, koska maahan on nyt ensi kertaa sen itsenäisyyden aikana valittu vapailla vaaleilla demokraattinen hallitus. Liitutaulua lukuun ottamatta kaikki on ryöstetty. KUvAt: HAnnU PeSonen Kranaatinheittimet ja luodit ovat repineet reikiä koulun seinään. Lähes kaikki lapset ovat menettäneet yhdestä kolmeen kouluvuotta. – Tässä riittääkin kunnostamista, Mäenpää toteaa. Kun aukosta kurkistaa sisään, näkyy tyhjäksi ryöstetty luokkahuone. Hän siirtyi tänne Kongon itäosissa sijaitsevasta Gomasta, jossa työskenteli niin ikään Ulkomaanavun maajohtajana. 2 01 7 Koulunkäynti Keski-Afrikan tasavallassa on painajaista. Hätäavun lisäksi Ulkomaanapu korjaa kunnostaa tuhottuja kouluja ja rakentaa uusia. Jo ennen sotaa Keski-Afrikka löytyi kaikkien elintasomittarien pohjalta. Sitten kaatosade alkaa kerätä suuria lammikoita lattialle. Marjo Mäenpää on johtanut Ulkomaanavun toimintaa Keski-Afrikassa viime juhannuksesta lähtien. Toisaalta sovintotyö sekä tuhon jälkien korjaaminen ovat mahdollisia, jos niille suodaan todella tahtoa, tilaa ja riittäviä voimavaroja, Mäenpää muistuttaa. Marjo Mäenpään työnä on muuttaa se turvallisen tylsäksi arkiseksi ahkeroinniksi. Sen taustalla on vuonna 2013 alkanut raaka sisällissota. Suurimmat niistä ovat kranaatinheittimen tekemiä, muut luodinreikiä. Syy on yksinkertainen: Keski-Afrikassa pienikin edistys merkitsee valtavaa muutosta. Lähes kaikki lapset ovat menettäneet yhdestä kolmeen kouluvuotta.. Sitäkin leimasivat kapinallisjoukkojen, maan virallisen armeijan ja YK-sotilaiden väliset yhteenotot. D amaran alaja keskikoulun seinän lohkeilevaa rappausta täplittävät pyöreät aukot. Syyskuussa alkanut kouluvuosi on ensimmäinen kolmeen vuoteen. Pulpetit puuttuvat, samoin kirjat ja kansiot. Tuhottujen koulujen korjaaja KuKA • •Marjo Mäenpää • •Ikä: 35 • •Ammatti: Kirkon Ulkomaanavun maajohtaja Keski-Afrikan tasavallassa Damaran koulussa on noin 900 lasta. Myös Itä-Kongossa ryöstely, väkivalta ja tappaminen pitivät yllä pitkään jatkunutta kriisiä. 1 . Maassa elää saman verran ihmisiä kuin Suomessa, mutta kolme miljoonaa heistä on hätäavun varassa. Se kouluttaa myös opettajia ja edistää myös uskontokuntien ja asejoukkojen välistä sovintotyötä. 14 KOTIMAA 4 . Suuri tyhjä tila pimenee ja lähes irti repeytyneet kattopellit kolisevat. Rikkaista luonnonvaroista kertyneet tulot ovat vuosikymmenien ajan valuneet huonoon hallintoon ja korruptioon. YK:n rauhanturvajoukko Minusca pitää paraikaa osapuolia erossa toisistaan ja tukee viime keväällä vaaleilla valitun hallituksen vakauttamisponnisteluja. Sota muutti koulunkäynnin painajaiseksi niin lapsille, opettajille kuin vanhemmillekin. Marjo Mäenpää tönäisee saranoillaan vaivoin riippuvan oven auki. – Vaikka elinolot ovat yhä äärimmäisen rankat, edistystä on saatu pahimpaan kauteen verrattuna aikaan esimerkiksi juuri kouluolojen osalta. Damara sijaitsee noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä Keski-Afrikan pääkaupungista Banguista
Muunlaisia ei juuri lainkaan. Asemiehet ryöstivät koulun ja perustivat sinne tukikohtansa. Palaamme Banguihin. KOTIMAA 15 4 . Samanlaisia kouluja on kaikkialla Keski-Afrikassa. Séléka-joukot valtasivat Damaran jo vuonna 2012 edetessään maan pohjoisosista kohti Banguita. – Voi vain kysyä, mikä on opetuksen taso kun luokkakoot ovat näin valtavia, luokissa istuu hyvin eri-ikäisiä lapsia eikä opettaja ole saanut ammattiinsa mitään koulutusta. – Lapset käyvät koulupäivänsä yleensä tyhjällä vatsalla. Sieltä puuttuvat sähkö, kaupat, posti ja sairaalat. Rakennukset on kunnostettava jotta lapset voivat palata niihin. Kokeisiin pänttääminen tai kielioppiharjoitukset – se, että voisi luottaa koulupäivän olevan aina sitä samaa. Syyskuussa alkoi kouluvuosi, joka on täällä ja suuressa osassa maata ensimmäinen kolmeen vuoteen. Koulutusta saa 750 opettajaa ja 1 200 vanhempainyhdistyksen jäsentä. Siksi Ulkomaanavun kouluohjelma keskittyykin ydinasioihin. Keskiansio on 400 euroa vuodessa. Pian on alkamassa kouluruokahanke Maailman elintarvikeohjelman WFP:n tuella. – Teemme siis valtion työt. Oppimisolosuhteet KeskiAfrikassa ovat huonot, mutta Kirkon Ulkomaanavun kaltainen järjestö ja Suomen kaltainen maa voivat saada paljon aikaan, sanoo maajohtaja Marjo Mäenpää.. Koulutarvikkeiden ja oppikirjojen puute on huutava, lapset kirjoittavat liidulla sileille puulevyille. Suureen luokkaan ahtautuu jopa parisataa lasta. Siitä hyötyy noin 50 000 lasta. Damaran koulussa on noin 900 oppilasta. Damara on virallisesti yksi Ombella M’Pokon läänin kaupungeista. Vanhempia on kannustettava ottamaan vastuu kouluympäristön vakaudesta ja siisteydestä. HAnnu PesOnen Voi vain kysyä, mikä on opetuksen taso kun luokkakoot ovat näin valtavia. Hävityksen keskellä vanhemmat tarttuivat toimeen. Kirjat, kynät ja vihot haalittiin mistä saatiin. Parasta arjen terapiaa on silloin tylsä, tavallinen aherrus. Sadat lapset kuitenkin juoksevat aamulla suojaisaa puiden varjostamaa kujaa pitkin korkealla mäellä sijaitsevalle koululle. Vielä nytkin yli puolet opettajista on vapaaehtoisia vanhempia. Vain neljäsosassa terveyskeskuksia on sähkö, kahdessa prosentissa juotavaksi kelpaavaa vettä, arvioi Maailmanpankki. Käytännössä se on hiukan tavallista isommaksi venähtänyt savimajakylä keskellä köyhintä viidakko-Afrikkaa. Heidän on saatava käteensä kynät, vihkot ja kirjat. – Viikonlopun aikana saamme valmiiksi noin 20 000 koulutarvikepakettia. Tänä vuonna ohjelma rakentaa tai kunnostaa lähes sata koulua. – He eivät ole luokalle jääneitä vaan niitä, jotka palaavat nyt ottamaan takaisia menetettyjä oppivuosia. Opettajien on osattava opettaa. Kirkon Ulkomaanavun toimiston suojaisella sisäpihalla istuu suuri joukko päivätöihin palkattuja kaupunkilaisia ruskeiden pahvilaatikkopinojen keskellä. Lukutaidottomuus on 60 prosentin luokkaa. Kouluihin pätee sama kuin muuhunkin yhteiskuntaan: sota romahdutti jo ennestään kehnon tilanteen vielä kurjemmaksi. Oppilaat ovat periaatteessa 7–12-vuotiaita, mutta joukossa näkyy runsaasti myös isomman näköisiä lapsia. – Keski-Afrikan tilannetta ei tajuta eikä edes tiedetä maailmalla. Jos joku käsitys on, se on lohduton – ja sitähän todellisuus pitkälti onkin. Ohjelmia rahoittaa pääasiassa YK:n lastenjärjestö Unicef, muita tukijoita ovat maailman luterilaisten kirkkojen yhteinen avustusjärjestö Act Alliance ja ulkoministeriö. Ne lähtevät eri puolille maata kouluihin, joita tuemme. Opetuksen taso on vaihdellut kunkin tietämyksen mukaan ja kukin on painottanut haluamaansa. He paketoivat niistä kirjoja ja vihkoja pieniksi nipuiksi. Vakaan kouluympäristön luominen on äärimmäisen tärkeää maassa, jossa kaksi kolmasosaa lapsista kärsii väkivaltaisuuksien aiheuttamasta traumasta, mutta josta traumahoito ja sen osaaminen puuttuvat lähes tyystin. Avustusjärjestöt tuottavat yli kaksi kolmasosaa maan kaikista peruspalveluista, myös koulutoiminnasta. Puhtaan veden saanti, pääsy kouluun tai lääkäriin ovat pysyviä ongelmia. Lisää tuhoja tuli kun Anti-Balaka kaksi vuotta myöhemmin hääti muslimisoturit tiehensä. 1 . He alkoivat opettaa lapsia, etteivät nämä olisi jääneet tyhjän päälle. – Työ on erittäin arvokasta, mutta heillä ei ole ollut yhtenäistä opetuslinjaa. 2 01 7 Kolme neljästä asukkaasta elää äärimmäisessä köyhyydessä
Rikkinäisyydestä kertovat marraskuun kirkolliskokouksesta kantautuneet viestit: ollaan pattitilanteessa, kuullaan jatkuvasti samat puheenvuorot eikä kukaan tunnu tietävän mistä avautuu tie eteenpäin. 1970-luvulla puolustimme kirkkona avioliittoa instituutiona. Tämä on meille kaikille vaikeaa, koska osa meistä uskoo, ettei kysymys ole vain siitä, että olen kanssasi eri mieltä. Elämässä ihminen rikkoontuu ja hioutuu. Hitaasti työntekijöiden silmät avautuivat näkemään kotien väkivaltaa, sitä että isi hakkaa äitiä. Elämänsä kanssa kipuilevat työntekijät kysyivät, pitäisikö heidän opettaa sellaista, joka ei ollut heidän omassa elämässään totta. Kun piispa Björn Vikströmin todella viisaaseen kirjaan Monta Rakkautta liittyvä haastattelu julkaistaan verkossa, kysytään lehden yleisönosastossa, millä valtuudella piispa levittää harhaoppia. Kiistely uuden avioliittolain ympärillä tekee näkyväksi kirkkomme sisäisen jakautuneisuuden. Katsoimme ympärillemme ja totta tosiaan: osa seinistä rikottuja kiviä. Vastakkain olivat kirkollinen ihanne, elinikäinen, uskollinen avioliitto ja kirkon työntekijöiden oma sekä rippikoululaisten elämäntodellisuus, jossa avioeroja tapahtui yhä enenevissä määrin. Käytännössä nämä lapset tulivat mukaan kerhotoimintaan ja kysymys kuului, tulisiko heihin suhtautua jotenkin erityisesti, toisella tavalla kuin heteroparien lapsiin. 2 01 7 Miten rakastaa rikkinäistä. Tätä kirjoitettaessa olemme kirkkona tilanteessa, jossa kivet huonosti tukevat toisiaan, tavallaan olemme rikki. Pyhä Henki-aineistosta selvisimme suurin piirtein etukäteissuunnitelmiemme mukaan, mutta avioliiton suhteen tilanne pyrki karkaamaan käsistä: tutustuttuaan aineistoon koulutettavat eivät lähteneetkään puhumaan siitä, miten opettaa avioliitosta rippikoulussa, vaan keskustelu purkautui kertomuksina omasta avioliitosta ja omista tai läheisten avioeroista. S itten 1980-luvun lopulla kuljin työtoverini kanssa esittelemässä uutta rippikoulumateriaalia seurakuntien työntekijöille eri puolilla maata. Syntyy rakennus, jonka pystyssä pysyminen perustuu särkymiseen. 1 . Emme kykene löytämään, emmekä tekemään toimivia ratkaisuja suhteessa 1.3.2017 voimaan tulevaan avioliittolakiin. Mitä pidemmälle 70-luku kului, sitä loivemmiksi kävivät taistelun aallot. Laman aikana taas opittiin, että kaikissa kodeissa ei saanut viikonloppuisin tarpeeksi ruokaa: maanantaisin perhekerhon aamupalalla – samoin kuin kouluruokailussa – kului syötävää huomattavasti enemmän kuin muina päivinä. Tänään olemme tilanteessa, jossa vihkipari, joka ei olisi asunut yhdessä ennen vihkitoimitusta, on todellinen harvinaisuus. Yhteistyö diakonian kanssa avasi silmiä: koteja on monenlaisia ja osassa niistä voidaan todella huonosti. Monesti merkittävä informaatio jaettiin muutamassa minuutissa ovensuussa, kun aikuinen toi lasta kerhoon tai haki häntä kotiin. E nsimmäisen kerran 1990-luvulla tulivat vastaan naistai miesparien lapset, sateenkaarilapset vasta 2000-luvulla. S e joka rakastaa omaa ihannettaan kirkosta enemmän kuin sitä kirkkoa, jossa elää, saattaa päätyä tuhoamaan molemmat, totesi Dietrich Bonhoeffer aikanaan. Muutamassa vuosikymmenessä elämä on kulkenut kirkon opetuksen yli ja olemme laajasti hyväksyneet kehityksen. Rakennus on rikki, kun sen kivet eivät tue toisiaan, kirjoittaa Kalevi Virtanen. T ämä kirkko on tehty rikotuista kivistä,” sanoi Hans Christian Daniel saarnassaan entisessä kotikirkossani Espoonlahdessa. 16 KOTIMAA 4 . Katselemalla todellista elämää ja rakastamalla lapsiamme päivitettiin kirkkomme opetusta. Tähän vaikuttivat erityisesti omat kokemuksemme. Sen keskeinen väite oli näkemys, että erityisesti lasten kannalta avoliitto on huomattavasti turvattomampi elämisen muoto kuin perinteinen avioliitto. Toisiinsa liittyen ja toisiaan tukien rikotut kivet muodostavat pyhän rakennuksen. Samoin pintaan nousivat karut kertomukset rippikoululaisten kotioloista. Opaskirjana toimi Matti Joensuun teos Avoliitto, avioliitto, perhe (WSOY 1972). Kun työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kodeista katseltiin omien lasten ja lastenlasten elämää, havaittiin, että avoliitot ja esiaviollinen seksi olivat totta meilläkin. Jos kysymys olisi vain siitä, voisimme vielä tehdä yhteistyötä ja sopia näkemyseromme. Kun seurakuntien varhaiskasvatus jossain vaiheessa tavoitti viikoittain lähes 50 prosenttia Suomen 3–6-vuotiaista, muodostui näiden kohtaamisten kautta kokonaiskuva Suomen kotien tilanteesta. ”Kirkon seinät ovat kuva meistä ihmisistä,” Daniel jatkoi. Isien ja äitien silmillä nähtiin, etteivät lapset olleet sen vastuuttomampia kuin vanhempansakaan. Lähisuhteista nouseva kipu Oulussa, Tampereella ja muualla oli niin suurta, ettei siitä pystytty vaikenemaan. Miltä ihanteen ja todellisuuden välinen suhde näyttää, jos sitä tarkastellaan kirkkomme avioliitto-opetuksen kautta. Yksi on suuri, toinen pieni, ne liittyvät yhteen, ei ole kahta samanlaista. Rikkinäisyys tulee vastaan vaikkapa pääkaupunkiseudun seurakunnallisessa viestinnässä. Rikkinäisenä hän liittyy yhteen muiden kanssa. He kokivat, että nimenomaan kristillisessä elämässä sanojen ja tekojen täytyy vastata toisiaan, ja ettei kirkko voi kieltää omaa sanomaansa rakkaudesta toimintansa perimmäisimpänä arvona. Sivujuonteena puolustuksessamme oli ajatus esiaviollisen seksin tuhoisuudesta. Ihannetta edusti piispainkokous, realiteettia työntekijöiden elämä. Mutta kun Jumalakin Vastakkain olivat kirkollinen ihanne, elinikäinen, uskollinen avioliitto ja kirkon työntekijöiden oma sekä rippikoululaisten elämäntodellisuus, jossa avioeroja tapahtui yhä enenevissä määrin.. Taitaville lapsityöntekijöille vastaukset olivat hyvin selviä: lapsi on lapsi, ihan samanlainen ja yhtä arvokas riippumatta siitä, mikä hänen vanhempiensa seksuaalinen suuntautuminen on. Esimerkkiaineistona käytimme oppitunteja Pyhästä Hengestä ja avioliitosta
Kun aivan pohjalle asti mennään, kyse on siitä, että vastaamme huomattavan erilaisilla painotuksilla kolmeen uskon peruskysymykseen: kuka Jumala on, miten Raamattu on Jumalan ilmoitusta ja mistä kristinuskossa viime kädessä on kysymys. 2 01 7 pä iv i k a r ja la in en on kanssasi eri mieltä. Toisten mielestä väki katoaa kirkosta sen vanhoillisuuden ja ahdasmielisyyden vuoksi; toiset taas näkevät, että kirkko menettää lopullisesti Suomen kansan, jos se luopuu perinteisestä opetuksestaan. Mutta jos se tarkoittaa toisen halveksimista ja toisen uskon lopullista kyseenalaistamista, se ei ole tila, johon kirkon tulisi pyrkiä. Jeesuksen ääni ei tänään sano: Sulje, kovenna, vaan avaa ja pehmennä. Riippuen näkökulmasta tätä voi pitää joko huonona tai hyvänä kehityksenä. U usi avioliittolaki sinänsä ei kuitenkaan ole se varsinainen asia, vaan sen ympärillä käyty kiistely tekee näkyväksi kirkkomme sisäisen jakautuneisuuden. Jeesuksen ääni ei tänään sano: Sulje, kovenna, vaan avaa ja pehmennä. Yhtä mieltä taidetaan olla siitä, että nimenomaan kirkossa sanojen ja tekojen, uskon ja etiikan tulisi vastata toisiaan. Kristittynä elämisen ei tule rakentua sen varaan, mikä erottaa ja tekee omanlaiseksi, vaan sen varaan, mikä yhdistää ja eheyttää. Pelkkä moniäänisyys ei pysty pitämään yhteisöä koossa, tarvitaan jonkinlainen yhdistävä keskus. Ajattelen, että kyse on muutaman tosiasian hyväksymisestä. Tästä syntyvä paine taas houkuttaa hakemaan ratkaisuja vaikkapa maallisista tuomioistuimista. 1 . T oinen tosiasia on se, että patriarkaalinen, hierarkkinen rakenne on ohenemassa. Mikä rikkinäisten kivien kirkossa voisi olla sekä ihanteen että todellisen kirkon rakastamista. Itse ajattelen, että mitä tiukemmin kristillisessä elämässä luomme rajoja, sitä enemmän ajaudumme sivuraiteille ja marginaalissa eläväksi yhteisöksi. Haaveilua on myös toivoa, että aika hoitaa tämän ongelman. Irtiotot piispojen ja tuomiokapituleiden linjauksista lisääntyvät. Tämän ymmärtäminen auttaa hyväksymään senkin, että piispat ovat julkisuudessa keskenään erimielisiä. Vaikka toivomme yhdistävää teologista näkemystä, niin tuskinpa sellaista löytyy. Ensimmäinen tosiasia on se, että näkemyserot ovat tulleet jäädäkseen. Entä kun kaikkialla maassa on myös tätä liikehdintää vastustavia seurakuntia. Kolmas tosiasia on eettinen ristiriita sielunhoidollisten kohtaamisten ja kirkon virallisten linjausten välillä. KOTIMAA 17 4 . A rvelen, että tosi harvassa ovat ne kristityt, joille kirkkomme nykytodellisuuden kohtaaminen kaikessa raadollisuudessaan ei olisi kipeä kokemus. Kristittynä elämisen ei tule rakentua sen varaan, mikä erottaa ja tekee omanlaiseksi, vaan sen varaan, mikä yhdistää ja eheyttää. KAlevI vIrTAnen Kirjoittaja on helsinkiläinen opetusneuvos, joka on työskennellyt 40 vuotta kirkollisessa lapsija nuorisotyössä.. Mielestäni on varsin selvää, että Suomeen syntyy joidenkin vuosien sisällä muutama uusi kirkko. Uskon tämän kehityslinjan johtavan siihen, että erilaisuus seurakuntien ja hiippakuntien välillä kasvaa; se mikä on oikein ja kristillistä lauttasaarelaisessa kristillisyydessä, ei enää olekaan totta Suomussalmella tai Ilmajoella. Kirkkona meidän on elettävä tämän jaon kanssa. Tuskin hoitaa. Kukaan ei kestä jatkuvaa riitaa omassa kodissaan. Silloin et ole vain minun vastustajani, vaan myös Jumalan tahdon vastustaja. Osalle kristikansaa ja koko Suomen kansaa tämä saattaa muodostua sietämättömäksi. Nykytilanne tekee entistä näkyvämmäksi sen, että kristinusko on moniääninen, osin ristiriitainen joukkoliike. Meitä kaikkia surettaa kirkon vähenevä jäsenmäärä, mutta kysymykseen, mitä tulisi tehdä, vastaamme eri lailla. Silti joudumme kysymään, mitä tehdään silloin kun helsinkiläisen Paavalin seurakunnan tyyppisiä yhteisöjä on jokaisessa hiippakunnassa. Siksi kaikkien parien, jotka sitä toivovat, tulisi päästä kirkollisesta vihkimisestä osallisiksi. Jos moniäänisyys tarkoittaa toisen kohtaamista ymmärryksen ja kunnioituksen hengessä, on se tavoiteltava ihanne
Luostari on Caruanan koti. Hän vakuuttaa olevansa ratkaisuunsa tyytyväinen. 1 . – En suosittele näin ison elämänratkaisun tekemistä kenellekään yhtä nuorelle. Kärsimys ja ahneus surettavat dominikaanipappia MAlTA Haasteet ovat dominikaanipappi Christopher Caruanalle inspiraation lähde. kuva: Päivi arvonen KrIsTITyn vAellus. Omalla esimerkillään hän pyrkii rakentamaan parempaa maailmaa kaikille. Caruana myöntää, että katolisen kirkon vaatimus papin selibaatista on erityisesti nuorelle miehelle nykyajan maailmassa radikaali valinta. Päätöksen papiksi ryhtymisestä hän teki jo 18-vuotiaana. Christopher Caruana, 41, vihittiin papiksi vuonna 2001. – Vokaatio tulee Jumalalta. Pyhältä Dominicukselta nimensä saanut kirkko kuuluu samannimiselle luostarille. Christopher Caruana teki päätöksen papiksi ryhtymisestä jo 18-vuotiaana. Tosin ihmisen pitää itse valita, että seuraa Jumalan kutsua hengelliseen virkaan. Kirkko suosittelee, että ratkaisun voisi tehdä vasta päälle kaksikymppisenä eikä missään tapauksessa alle 21-vuotiaana, Caruana sanoo. 18 KOTIMAA 4 . Dominikaanit ovat fransiskaanien ja jesuiittojen ohella merkittävimpiä katolisen kirkon sääntökunnista. 2 01 7 P appi Christopher Caruana on juuri vihkinyt pariskunnan Länsi-Maltalla sijaitsevan pienen Rabatin kaupungin luostarikirkossa
Nyt uuden vuoden alussa on helpompi heti totutella uusiin kuvioihin. Sai vain olla. – On paljon ihmisiä, joille uskonnosta on tullut tapa – tai vähän kuin huonekalu, joka kuuluu asiaan. Lähes puolet maltalaisista käy kirkossa kerran viikossa. Nyt ei millään jaksaisi istua ja olla paikallaan. Maltan muslimien imaami on Maltan kansalainen ja meillä on hyvä keskusteluyhteys häneen. PäIVI ArVOnen Vaaroja päin N äin uuden vuoden alussa on hyvä yksin ja yhdessä kartoittaa, mihin elämässään haluaisi muutosta. Caruana on ylpeä siitä, että Maltan dominikaanit työskentelevät rasismia vastaan. 2 01 7 KOluMnI gun dAMén – Olen oppinut kunnioittamaan 15 vuoden aikana selibaattia. Jesuiittojen pakolaisavun toimipisteessä sai viime vuonna apua yhteensä 820 pakolaista. Olen huomannut, että myös nuoret arvostavat evankeliumia, mutta he hakevat aitoa sananjulistusta enemmän kuin perinteeksi koettuja tapoja, Caruana sanoo. Tällainen muunneltava kirkkosali, jossa voisi olla kuulolla muutenkin kuin penkissä istumalla, voisi osaltaan sopia torjumaan uutta kansallista vitsausta, tunti toisensa perään istumista. Yliopistossa saan paremman vastaanoton ilman kaapua, vaikka toki kerron olevani myös pappi. Käyn säännöllisen epäsäännöllisesti Tuomasmessussa, jossa käveleminen ja alttareille vaeltelu on osa messun kulkua. Monissa maissa muslimit elävät omissa ryhmissään. Edes rankka liikunta ei välttämättä kompensoi ylipitkän istumisen aiheuttamia haittoja. 1 . Paljon enemmän pitäisi tehdä pakolaisten hyväksi kun nyt tehdään, Caruana sanoo. Yli kahdeksan tunnin istuminen päivittäin nostaa nimittäin tutkimuksen mukaan kuolemanriskiä huomattavasti vähän istuviin verrattuna. – Jokaisen kristityn velvollisuus on auttaa hädässä olevia ja kärsiviä. Joudun siis miettimään iltaisin ja viikonloppuisin, miten vapaa-aikaani vietän. Työpaikan kahvitunnilla pääsimme vauhtiin, kun kollega tokaisi: Elämme vaarallisemmin kuin James Bond! Heitto herätti hihitystä, mutta tutkimusten mukaan me istumatyöläiset todella elämme vaarallisesti. Malta ei pienen kokonsa sekä sijaintinsa vuoksi ole pakolaisten suosiossa, koska esimerkiksi Italiasta tai Kreikasta on helppoa lähteä muualle Eurooppaan toisin kuin Maltan saarelta. – Pakolaisongelma vaatii globaalia ratkaisua ja erityisesti EU:n pitäisi kantaa yhteisesti vastuunsa. Lähes jokainen juhlailta päättyy näyttävää ilotulitukseen, mistä syystä Maltalla on useita ilotulitetehtaita. Pyrin liikkumaan 3–4 arki-iltana viikossa ja annan itselleni luvan lysähtää telkkarin ääreen klo 21 jälkeen tunniksi tai pariksi. Istumista tulee työpaikalla silti noin neljä tuntia päivässä. Väkivaltaa on liikaa, samoin sotia. – Pyhimykset ovat joillekin tärkeämpiä kuin Jeesus. Vuonna 2010 asukkaita oli 2 200. Mietin myös viikonloppuisin jaksanko mennä jumalanpalvelukseen istumaan. Kristinuskolla ja etenkin katolilaisuudella on Maltalla vahva rooli ihmisten arkielämässä. – Islam sinänsä ei ole ongelma, vaan ongelma on ihmisten ennakkoluulot ja epäluulot muslimeja kohtaan. Keskitän tämän toiminnan viikonloppuihin, jolloin voin luontevasti olla enemmän liikkeessä. – Uskonnolla on hyvin jännittävä tulevaisuus, koska nykymaailmassa ja etenkin tulevaisuudessa loputtomien vaihtoehtojen keskellä uskonto on ihmisen aktiivinen valinta. Katolisen kirkon yhtenä haasteena Maltalla hän näkee kristillisen sanoman esille tuomisen pyhimysten juhlissa. Onneksi kuulun siihen joukkoon, joilla on mahdollisuus käyttää työpisteellään sähköpöytää ja seistä suuren osan työpäivästä. Keskuksen asennekasvatusohjelma tavoitti 3 000 koululaista. Caruana on pohtinut, johtuuko ihmisten negatiivinen asenne pakolaisiin rasismista vai ahneudesta. Meillä kirkot eivät täyty vanhoista tädeistä. Hän näkee kirkolla olevan kuitenkin myös haasteita, etenkin nuorten keskuudessa. KOTIMAA 19 4 . Aikaisempina vuosina raskasta työtä tekevien oli varmaankin ihana istua paikallaan ja rauhoittua kirkon menojen aikaan. On paljon ihmisiä, joille uskonnosta on tullut tapa – tai vähän kuin huonekalu, joka kuuluu asiaan. Filosofian avulla päästään kaavoihin kangistuneen ajattelun ulkopuolelle. Välimeren muuttuminen isoksi pakolaisten hautausmaaksi saa Caruanan surulliseksi ja mietteliääksi. – Jesuiitoilla on Maltalla pakolaisten auttamiskeskus ja he tekevät erinomaista työtä pakolaisten auttamiseksi esimerkiksi lakineuvonnalla ja psykososiaalisella tuella. – Tilanne on monimutkainen ja ongelmallinen. Runsasta istumista pidetään samankaltaisena terveysriskinä kuin tupakointi ja ylipaino. Ruoka, vaatteet tai sairaanhoito hätäapuna ja hyväntekeväisyytenä on tietenkin tärkeää, mutta maailman epäoikeudenmukaisuuteen pitäisi puuttua myös kansainvälisellä tasolla. Maltan pakolaiskeskuksissa asui tämän vuoden toukokuussa 539 ihmistä. Caruana on huolissaan lisääntyvästä rasismista. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Maltan-toimiston tilastojen mukaan tämän vuoden syyskuun loppuun mennessä jätettiin 1 259 turvapaikkahakemusta. Yli kahdeksan tunnin istuminen päivittäin nostaa kuolemanriskiä huomattavasti vähän istuviin verrattuna.. He tekevät myös asennevaikuttamista esimerkiksi kouluissa, Caruana kertoo. Toisaalta se ei yllätä, sillä ihmiset ovat ahneita. Synkästä maailmantilanteesta ja kirkon sekä kristinuskon haasteista huolimatta Caruana suhtautuu valoisasti tulevaisuuteen. Pakolaisista valtaosa on muslimeja, mikä vaikeuttaa heidän muutoinkin haasteellista asemaansa monissa maissa. Caruana viittaa brittiläisen avustusjärjestö Oxfamin laskemiin, joiden mukaan 20 prosenttia maailman rikkaimmista omistaa lähes 95 prosenttia maailman varallisuudesta ja 80 prosenttia maailman väestöstä omistaa vain viisi prosenttia maailman varallisuudesta. Maltan lain mukaan jokaisen saarelle saapuvan pakolaisen on haettava turvapaikkaa. Teologian lisäksi Caruana on opiskellut filosofiaa Oxfordissa ja Lontoossa. – Maailman tilanne on hyvin surullinen, hämmentävä ja huolestuttava. Ihmiset haluavat ennen kaikkea hauskat juhlat ja pyhimys juhlineen on kyläläisille enemmänkin sosiaalisen identiteetin symboli kuin pyhä hahmo, Caruana kritisoi. Ei siis tarvitse vain istua nököttää. Yliopistolle Caruana ei mene papinkaavussa. Ihmiset etsivät kirkkoa, jonka jumalanpalveluksessa heillä on hyvä olla, sanoo karismaattisia pappeja nuoruudessaan ihaillut Caruana. Hän toivoisi dominikaanien voivan auttaa pakolaisia jesuiittojen tavoin systemaattisemmin. – Filosofia on kirkolle tärkeä työkalu, joka avaa oven erilaiseen keskusteluja argumentointimaailmaan. – Papin kaapu on kuin huutomerkki. Maltan kesäkuukaudet ovat lähes yhtä karnevaalia, sillä jokaisella kylällä on oma pyhimyksensä, jota juhlitaan näyttävillä kulkueilla mutta myös karnevaalihenkisellä hauskanpidolla viikon verran. Yritän valita arki-illoista pois kaiken istumista vaativan: kokoukset, leffat, teatterit ja konsertit. Voin ja haluan antaa kaiken energiani ja luovuuteni Jumalan valtakunnan työhön. Eniten hakemuksia on tullut libyalaisilta, syyrialaisilta ja eritrealaisilta. Maltalla tosin pakolaisongelma ei arjen katukuvassa näy, koska pienellä Maltan saarella olevat pakolaiset asuvat rajatuilla alueilla. – Dominikaanikoulumme oli Maltalla ensimmäinen koulu, joka tarjosi tilat muslimeille rukoushetkiä varten. Lisäksi olen hankkinut paksun fysiotyynyn, jolla seisominen aktivoi lihaksistoa. Caruanan kotiluostarin kirkon jumalanpalvelukseen osallistuu viikoittain 800–1 000 ihmistä. Jossakin muistan nähneeni jutun kirkkosalista, jossa on siirreltäviä tuoleja ja myös mahdollisuus meditaatiotyynyllä istumiseen ja lattialla oleiluun. Istumisen tiedostaminen ja vähentäminen vaatii jonkin verran itsekuria ja suunnittelua. Mietitään yhdessä, miten istumista voisi vähentää tulevana vuonna. – Kirkossa käy säännöllisesti kaiken ikäisiä ihmisiä, myös lapsiperheitä ja nuoria pareja. Dominikaanien tuki pakolaisille on pienimuotoista; keräämme kolehteja pakolaisten hyväksi ja annamme ruokaja vaateapua pakolaisperheille, jotka pyytävät meiltä apua, Caruana kertoo. Juuri tämä ajatus täydellisestä omistautumisesta Jumalan käyttöön on selibaattivaatimuksen takana. Hän opettaa filosofiaa Maltan yliopistossa
Tiedon asemesta ”kristinusko” sanana voikin tuoda monille juutalaisille mieleen lähinnä ristiretket, inkvisition ja holokaustin. On todettava, että kirja koostuu monista hyvistä artikkeleista. Yksi Israelissa vierailleen työryhmän loppuraportin tulevaisuutta luotaava visio on, että juutalaiset odottavat kristityiltä esimerkiksi Pyhän maan teologiaa. Monet paikalliset kristityt ovat samalla identifioituneet yhä enemmän arabinationalismiin. näin kertoo tuore Kirkkohallituksen ulkoasiain osaston teologisten asiain tiedotuslehti Reseptio (2 / 2016) julkaisemassaan Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän matkaraportissa viime keväältä. Viime vuosikymmenien intifadat eli kansannousut ovat muuttaneet myös arabikirkkojen ja Israelin valtion suhdetta. 20 KOTIMAA 4 . Viime vuosina on Israelissa nähty myös joitakin ortodoksijuutalaisten nuorten kirkkoihin tekemiä iskuja. Pyhällä maalla vierailleen työryhmän erityisenä tarkoituksena oli tutustua kristittyjen ja juutalaisten vuoropuheluun Jerusalemissa, muualla Israelissa sekä Länsirannalla. Ultraortodoksisten ja nationalististen juutalaisten toimijoiden kasvava voima vaikuttaa sekin. Oman erityispiirteensä kahden uskonnon suhteeseen Israelissa tuo se, että siellä juutalaiset ovat suuri enemmistö ja kristityt pieni vähemmistö. jussI ryTKönen Daavidin tähti ja risti: uusia avauksia tarvitaan Ortodoksijuutalainen kulkee anglikaanisen Pyhän Paavalin arabikirkon ohi vastapäätä Suomen Lähetysseuran Shalhevetyah-keskusta Jerusalemissa. Suomalainen työryhmä kohtasi useita tahoja ja toimijoita, jotka työskentelevät juutalaisten ja kristittyjen perinteisesti usein vaikean suhteen korjaamiseksi sekä uusien siltojen ja paremman keskinäisen ymmärtämisen rakentamiseksi sukulaisuskontojen välille. Jopa 27 prosenttia juutalaisesta aikuisväestöstä pitää ristin näkemistä häiritsevänä; ortodoksijuutalaisten keskuudessa vastaava luku on 60 prosenttia ja 18–29-vuotiaiden keskuudessa 45 prosenttia. 1 . Mitä dialogiin juutalaisuuden kanssa tulee, ongelmia on myös kristittyjen puolella. Vatikaani on kyennyt jossain määrin esiintymään katolisten ryhmien puolesta, eikä se protestanttisten kirkkojen tavoin ole liittynyt yrityksiin vastustaa Israelin Länsirannan miehitystä. Koko juutalais-kristillinen todellisuus Israelissa ei kuitenkaan ole edellä kuvatun kaltainen. Kekäle pohdiskelee tekstissään niitä teologisia ongelmakohtia, joihin luterilainen kirkko on jo joutunut jäsenkadon ja muiden ongelmiensa keskellä. Tärkeä keskustelunaihe olisi myös Jeesuksen Kristuksen persoona. Reseption artikkelin mukaan Israelissa kiristynyt yleinen ilmapiiri sekä segregaatio ja epäluulo kansanryhmien välillä heijastaa myös poliittista pattitilannetta. Kekäle kritisoi myös uusprotestantismin myötä tapahtunutta irtiottoa traditiosta ja siitä versonutta myöhempää, jopa korostetun ihmiskeskeistä teologiaa. Asenteet kristinuskoa kohtaan ovat jyrkimpiä vähän ansaitsevien, itseään uskonnollisina pitäen – ja yllättäen – nuorten juutalaisten keskuudessa. Näkökulma aiheeseen on tässä kirjassa toki varsin toisenlainen kuin luterilaisen kirkon omien normatiivisten toimijoiden tuotteissa. Luterilaisille sen paaluttavat Raamattu ja kirkon tunnustus, joihin on aina uudelleen palattava uusissa tilanteissa. kuva: OLLi SePPäLä KIrKKO jA juuTAlAIsuus Vatikaani ei ole protestanttisten kirkkojen tavoin liittynyt yrityksiin vastustaa Israelin Länsirannan miehitystä.. Kirkon mission kannalta on ensin tunnettava sen olemus. Sen sijaan ortodoksit ovat olleet vaikeammassa asemassa. Ongelmana hän pitää vuosituhantisen valtiokirkkojärjestelmän henkistä ja teologista laahusta. Syksyllä 70 vuotta täyttänyt jubilaari teki aiemmin pitkän uran Kansanlähetyksen työntekijänä Saksassa ja Turkissa. Siksi asiaan perehtyminen on kuin sanonnan mukaan lukeminen: se kannattaa aina. Samasta asiasta muistuttaa myös Lähetyshiippakunnan piispan Risto Soramiehen juhlakirja Seurakunta lähellä ja kaukana. erityistä mielenkiintoa ansaitsee esimerkiksi Jari Kekäleen artikkeli kirkon ”jälkikonstantinolaisesta” todellisuudesta. Juutalaisuuden ja kristinuskon monimutkainen suhde on tärkeä ongelma-alue kirkon omien juurien sekä sen tämän hetken mission ymmärtämiseksi. Lähetyshiippakunnan tuottaman juhlakirjan analyyseissa voi olla kosolti itsehoidollista pyrkimystä tehdä välttämättömyydestä hyve: kirkon pelikentän reunoille ja ulkopuolelle ajautunut yhteisö joutuu määrittelemään tilannetta teologisesti omista lähtökohdistaan. Jos kirkkoa, sen olemusta ja missiota tarkastellaan teologisesti syvältä luodaten ja rohkeasti, on olennaisempaa viesti kuin sen kirjoittaja. Ne kiertyvät usein juuri kirkon olemukseen ja sen missioon, lähetystehtävään. I sraelissa vuonna 2009 julkaistun kyselytutkimuksen mukaan peräti 41 prosenttia maan juutalaisesta aikuisväestöstä on sitä mieltä, että kristinusko on epäjumalanpalvelukseen rinnastuva uskonto. Täydellistä synodaalikirjaa ei ole vielä kirjoitettu, mutta sisältönsä puolesta myös Seurakunta lähellä ja kaukana olisi toiminut hyvin jopa viime vuoden synodaalikokouksien yhteisenä virikemateriaalina. Kristilliset kirkot ovat myös hieman eri asemassa Israelin valtioon nähden. ”Normalisoinnin vastustamisen” nimissä myös paikalliset luterilaiset ovat olleet pidättyväisiä dialogiin ryhtymisessä. Mikä juutalaisuutta ja kristinuskoa yhdistää ja erottaa. Luterilaisille sen paaluttavat Raamattu ja kirkon tunnustus, joihin on aina uudelleen palattava. Kirkon mission kannalta on ensin tunnettava sen olemus. Silti erityisesti reformaation 500-vuotisjuhlavuotena meille kaikille tekisi hyvää perehtyä kirkon missioon myös toisenlaisten äänien kautta, vaikka sitten jopa skisman toiselta puolelta. 2 01 7 KOluMnI jussI ryTKönen Konstantinuksen jäljet meissä L oppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä. Asenteista huolimatta varsinaista tietoa kristinuskosta juutalaisilla on vähän