tammikuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –0 5 Rohkeasti ja yhdessä tekemällä Lasten puolesta työskentelevä Tuomas Kurttila kysyy, voisivatko seurakunnat perustaa päiväkoteja 18 Seurakunnat alkavat jälleen jakaa ehtoollista John Vikström ottaa kantaa avioliittokäsitykseen. 8 4 N:o 4 | 29
Miten popcoronaa tanssitaan. Viime viikon mysteerikuvan arvoitus ratkeaa sivulla 26. Lukijat ovat ottaneet mysteerikuvat rakkaudella vastaan. 1 Asenteet tanssia kohtaan ovat muuttuneet kirkossa. Ne jatkavat silti samaa tarinaa. Korona-aika näkyy ilman halaamisena, vilkutuksina ja kyynärpäämoikkauksina. Kotimaan Facebook-sivulla yhteisö koostaa tarinaa, kun yksi muistaa paikan ja toinen päättelee ajan. Silloin ei voi tanssia väärin, ja silloin jokainen on tanssiessaan kaunis. | viikon henkilö | Tanssinopettaja Aira Samulin sai viime viikolla Kirkkohallituksen John Vikström -liikuttajapalkinnon. MERI TOIVANEN Toimittaja löysi mysteerikuvasta tuttuja. 3 Olet edistänyt liikunnan lisäksi muun muassa mielenterveystyötä ja maanpuolustushenkeä, toiminut kunnallispolitiikassa ja saanut monta palkintoa elämäntyöstä. Mistä luovuutesi ja energiasi kumpuaa. Puhelimet olivat jo laulaneet vanhojen ystävien kesken. Hän on kehittänyt ikäihmisille sopivia tansseja, joita on käytetty paljon myös seurakunnissa. Kuvat kertovat siitä seurakuntien todellisuudesta, josta Kotimaan lukijat tulevat. 4 Olet tehnyt 1970-luvun Popcorn-hitistä suositun tanssivideon nimeltä Popcorona. Ymmärrän palautteen. Ja kun katsoin, minunkin mieleeni tuli muistoja: kuvan ihmiset olivat lapsuudessani äitini työtovereita. Sodan aikana tanssi oli syntiä, ja silloin steppasin, koska steppaamista pidettiin enemmän musiikkina. Nyt seurakunnissa otetaan puhelimilla ryhmäselfieitä. Kuvia alettiin julkaista Kotimaan verkossa alkuvuodesta 2017, ja myöhemmin ne löysivät tiensä myös paperilehteen. 2 KOTIMAA | 29.1.2021 aluksi. Palautetta sarjasta voi antaa osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi. 2 Kutsut nuoret, ikäihmiset, muistisairaat, mielenterveysongelmaiset ja aivan kaikki tanssimaan. Olet toiminut myös Liikkuva seurakunta -liikuntakummina. Äskettäin eräs lukija toivoi sarjan tilalle jotain eteenpäin katsovampaa. Olen iloisesti yllättynyt palkinnosta. | Kuva: Jukka Granström AIRA SAMULIN Kirkon liikuntapalkinnon voittaja Muistojen kuvat V iime viikon lopulla kummitätini soitti. – Hyvä saada hyväksyntää. Tanssi on saanut aikanaan paljon kritiikkiä, mutta nyt, kun se kirkon taholta huomioidaan, tuntuu erityisen hyvältä. Yllättävän usein löytyy kuvassa oleva henkilö, joka tietää siitä kaiken. – Elämänasenteestani johtuen olen halunnut tehdä hyvää tanssin avulla. – Tanssi on vanhempi ilmaisumuoto kuin puhe. Mysteerikuva-sarjassa julkaistaan Kotimaan arkistokuvia, joista puuttuu kunnolliset tiedot siitä, milloin ja missä ne on otettu. Perusteluissa häntä kiitettiin työstä liikunnallisen elämäntavan, kehopositiivisuuden ja nuorten liikkumisen hyväksi. Joskus tulee kriittistäkin palautetta. Hän oli kuullut huhun, että juuri ilmestyneen Kotimaan Mysteerikuva-palstalla on tuttuja. Itse olen kuitenkin useimmiten ilahtunut ja liikuttunutkin yhteisöllisyydestä, jota mysteerikuvien ympärille syntyy. Kun heittäytyy musiikin mukaan, ei välitä miltä se näyttää, vaan miltä se tuntuu. – Siinä ollaan koko ajan paikallaan, eli turvavälit säilyvät. Tunnistuksia tulee lähes aina. Vartalo liikkuu kuitenkin rytmikkäästi. Mitä muutos merkitsee sinulle. Miksi. Musiikin mukaan rytmissä liikkuminen on terapeuttista ja parasta aivolääkettä. DANIELLE MIETTINEN ”Tanssiminen on parasta aivolääkettä” Aira Samulin, 94, vaalii kehon lisäksi iloista mieltä ja tanssii edelleen lähes päivittäin
Jumala katsoo sorrettujen puoleen ja profeetat vahvistavat hänen viestinsä vaatimalla ihmisiä auttamaan leskiä, orpoja ja muukalaisia. Molemmissa maissa juhlittiin tapausta suurenmoiseksi ja suurvaltain täkäläiset edustajat sekä Suomen hallitus ovat niitä sydämellisimmin onnitelleet. Kristinuskon historiassa oikeudenmukaisuudesta tuli tuonpuoleista. Entä miten päästä tästä tilanteesta eteenpäin. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Vielä joskus oikeus toteutuu. Tunnustus on annettu yksimielisesti. Silti MTK:n harkitsemat oikeustoimet kuulostavat liioitelluilta. Viro ja Latvia tunnustettu itsenäisiksi. Vielä joskus hän kuulee ja vastaa. Tässä uskossa lukemattomat sukupolvet ovat vaeltaneet vaivassa ja toivoneet parempaa. Usein se tehdään maataloustuottajia syyllistäen. 1921 Kotimaa 28.1.1921. Kerro se meille, oikeuden Jumala! EMILIA KARHU Kirkko ja maaseutu S eurakuntapastori, tietokirjailija Kari Kuulan maataloutta käsitellyt kolumni Kirkko ja kaupunki -lehdessä aiheutti poikkeuksellisia toimia. Sodan seurauksia. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Arkkipiispan mukaan maaseudulla tehtävä työ on kutsumustyötä, joka perustuu yhteistyöhön luonnon kanssa ja luonnon kunnioittamiseen. Harvinaisempi näkökulma tähän teemaan oli se, että Kuula veti Jeesuksen tekstinsä tueksi. Päätoimittaja Jaakko Heinimäki poisti kolumnin lehden verkkosivuilta. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Eivät ihmiset tarvitse pelastajaa, vaan heidän keskitysleireissään kärsivät eläinparat.” MTK:n lisäksi Maaseudun Tulevaisuus, monet maataloustuottajat sekä osa piispoista olivat reagoineet tekstiin. Kolumni oli sillä tavoin kärjekkäästi kirjoitettu, että maataloudesta elantonsa saavien ihmisten loukkaantumisen voi hyvin ymmärtää. Jumalan valtakunta edellyttää oikeutta jo tässä ajassa. Jeesus oli kuitenkin Isänsä eli Aabrahamin Jumalan Poika. Jesajan kirjassa sanotaan: ”Herra on oikeuden Jumala. Yksi tapa on, että MTK kutsuu pääkaupunkiseudun toimittajia ja kolumnisteja tutustumaan kotimaiseen maataloustuotantoon. Liittoutuneitten valtain korkein neuvosto on tunnustanut Viron ja Latvian de jure itsenäisiksi, suvereenisiksi tasavalloiksi, mistä eilen saapui tänne tieto. Myös kolumnin poistanut päätoimittaja pyysi anteeksi ja sanoi kolumnin julkaisun olleen virhe. Toivo on. Milloin on viisautta taipua, milloin taistella. Sitä ennen Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK oli kertonut harkitsevansa oikeustoimia. ?. Maataloudesta, niin kuin mistä tahansa elinkeinosta, pitää voida esittää erilaisia näkemyksiä, myös kirkkoa lähellä olevissa medioissa. 28.1. Arkkipiispa Tapio Luoma kirjoitti viisaasti kaikkien edun olevan se, että maatalousyrittäjät jaksavat työssään. Kari Kuula pyysi tekstiään anteeksi. 3 KOTIMAA | 29.1.2021. Vanhassa testamentissa oikeudenmukaisuus on tämänpuoleista. Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa, hän kuulee ja vastaa sinulle”. Kolumnin seurauksena piispat puolustivat maataloudessa työskenteleviä ihmisiä. Sitä oli myös kolumnin poistaminen sivustolta. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Kuula kirjoitti: ”Jos Jeesus syntyisi nykyajan eläinten hehtaaritalliin, hän muuttaisi suunnitelmiaan saman tien. Tähän lupaukseen tarrautuen he ovat toimittaneet askareensa kohtuuttomissakin elämäntilanteissa. Kuulan esittämä kritiikki maatalouden tehotuotantoa kohtaan ei ole uusi asia. Ranskan hallitus on ilmoittanut sen huolestuttavan tiedoituksen, että Ranskan väkiluku on alentunut sodan aikana kokonaisella neljällä miljoonalla hengellä. Pahimmillaan on päädytty pitämään alistetut alistettuina väittämällä, että kärsimällä kuuliaisesti he saavat taivaassa erityisen kirkkaan kruunun. Kolumni ei loukannut kenenkään yksityisen ihmisen kunniaa, vaan arvosteli kärjekkäästi tehotuotantoa
Vihkiminen nähtiin Yle TV1:ssä suorana lähetyksenä. Sama ongelma on Vikströmin mukaan leimannut viime vuosien keskustelua seksuaalija sukupuolivähemmistöjen kohtelusta ja asemasta. Kirkon vihkivät ja messussa saarnasivat Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ja ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnan piispa Bo-Göran Åstrand, sillä kyseessä on sekä Tikkurilan seurakunnan että Vanda svenska församlingin kotikirkko. Petri Määtän valinta kirkkoneuvokseksi lainvoimainen Petri Määtän valinta kirkkoneuvokseksi on saanut lainvoiman, kirkkohallituksen täysistunto totesi kokouksessaan tiistaina 19.1. Ensi viikon Kotimaassa julkaistaan kuvareportaasi uudesta kirkosta. Lähetyshiippakunnan hiippakuntakokouksen vahvistamassa vaalissa lauantaina Pohjola sai 111 ääntä ja toinen ehdokas Esko Murto 12 ääntä. Kirkolla toimivat myös Vantaan seurakuntien hallinto ja yhteinen seurakuntatyö. Vikström sanoo halunneensa ottaa asian esille, koska hänellä on syvä huoli siitä, miten kirkossa voidaan löytää yhteinen tie ja tehdä yhteistä matkaa avioliittokysymyksessä. 14–16 metriin nousevan kirkkosalin korkeuden kuvataan olevan kuin suomalaisen metsän puunlatvat. Samoin kävi, kun suunniteltiin pappisviran avaamista naisille. On kyse ihmisarvosta, tasa-arvoisuuden laajentamisesta niin, että sen piiriin sisällytetään myös seksuaalivähemmistöt, kuten naiset ja työläiset runsaat sata vuotta sitten.” Vikström muistuttaa, että kirkko on pitkään ollut kiinni patriarkaalisessa ihmisja maailmankuvassa, mistä johtuen se on suhtautunut kielteisesti tai ainakin kriittisesti, kun työväenliike – entiset palvelijat – sekä naisasialiike lähtivät taistelemaan tasavertaisuuden puolesta. Kirkossa on vain yksi arkkipiispa kerrallaan. Materiaaleina erottuvat tiili, puu ja betoni. ”On kyse jostain, joka sijaitsee paljon syvemmällä ihmisten mielissä ja jolla on vielä suurempi merkitys ja painoarvo”, Vikström kirjoittaa. – Asia alkoi vaivata minua viime kesänä, ja syksyn mittaan ryhdyin kirjoittamaan, josko ajatuksistani muodostuisi kokonaisuus, Vikström sanoo ja painottaa, että aloite kirjotukseen tuli häneltä itseltään. Ajattelin, että minullakin on oikeus siihen. Juhana Pohjolasta Lähetyshiippakunnan seuraava piispa Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan seuraava piispa on Lähetyshiippakunnan hiippakuntadekaani, teologian tohtori Juhana Pohjola, 48. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen marraskuussa 2020. -kirjoituksessaan liikkeelle kirkkokäsikirjoista, jotka heijastelevat suoraan sekä John Vikström haluaa laajentaa kirkon avioliittonäkemystä vähemmistöt | Taistelussa avioliittokäsityksen laajentamisen puolesta on Vikströmin mukaan kyse seksuaalivähemmistöjen tunnustamisesta täysiarvoisiksi ihmisiksi. Vikström sanoo, että kysymys seksuaalivähemmistöjen asemasta ja kohtelusta kirkossa on seurannut ja vaivannut häntä pitkään. Ensin mainitussa on julkaistu tiivistelmä, jälkimmäisessä verkkolehdessä koko pitkä kirjoitus. Eikä myöskään ole kyse siitä, että samaa sukupuolta olevien avioliitto tulisi laajemmin hyväksytyksi. 4 KOTIMAA | 29.1.2021 uutiset. Olen kirjoittanut rakkaalle kirkolleni ja ehkä myös kirkolliskokoukselle. ”Se mihin viime kädessä pyritään, on homoseksuaalisesti suuntautuneiden tunnustaminen täysiarvoisiksi ihmisiksi. | lyhyesti | E meritusarkkipiispa John Vikström on kirjoittanut laajan artikkelin, jossa hän pyrkii osoittamaan, millä ehdoilla samaa sukupuolta olevien parien kirkollinen vihkiminen olisi mahdollista. tammikuuta. Kirjoitus on julkaistu kokonaisuudessaan myös Kotimaa.fi:n verkkoesseessä. – Kirkon nykyinen tilanne asian suhteen ei ole kestävä. Kirkon suunnittelussa tavoitteena on ollut arjesta irtautuminen. Mutta monet valtion korkeat virkamiehet presidenttejä myöten ovat eläkkeellä ollessaan lausuneet jotain myös ajankohtaisista asioista. | kirkon oppi | Tikkurilan kirkko vihittiin käyttöön Uusi Tikkurilan kirkko vihittiin käyttöön Vantaalla sunnuntaina 24. Vikström lähtee Laajennettu avioliittokäsitys. Pohjola kertoo tuntevansa ”suurta heikkoutta suuren tehtävän ja kutsun edessä”, mutta sanoo tietävänsä, että asian puolesta on rukoiltu Lähetyshiippakunnan seurakunnissa. Kirjoituksessaan Vikström sanoo, että vuosia kestäneessä taistelussa avioliittokäsityksen laajentamisen puolesta ei ole kyse vain taistelusta sen hyväksi, että homoseksuaalinen rakkaus katsottaisiin samanarvoiseksi heteroseksuaalisen rakkauden kanssa. Aikanaan tuomiokapituli tutki kantelua, jossa Vikströmiä syytettiin harhaoppiseksi liian myönteisistä kannanotoista homoseksuaalisuuteen. Päätös ei saanut tuolloin lainvoimaa, koska virantäytössä toiseksi jäänyt teologian tohtori Aulikki Mäkinen valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Kirjoitus on ensin julkaistu sekä 22.1. ilmestyneessä Kanavassa että Suomen Kuvalehdessä. – Kun jäin eläkkeelle [1998], ajattelin, että en osallistu aktiivisesti mihinkään sellaiseen, mikä kuuluu seuraajilleni. Täysistunto valitsi teologian maisteri Petri Määtän Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajaksi keväällä 2019
Vuosien 1964 ja 1984 käsikirjoissa oli enää jäljellä yksi maininta, joka viittaa patriarkaaliseen ihmiskäsitykseen. kirkon oppeja että kirkon muuttunutta avioliittonäkemystä. Vikström sanoo, että kirkko on tähän asti yrittänyt muodostaa eettiset kannanottonsa kuuntelemalla Raamatusta kuuluvan Jumalan sanan ja ihmisten konkreettisesta tilasta nousevan äänen välistä vuoropuhelua. Muutokseen johtavat askeleet ovat olleet lyhyitä, joten muutosta ei ole ehkä havaittu, mutta nyt edessä on askel, jonka kaikki huomaavat. Toinen on avioliiton sisäinen, jossa miehellä on lopullinen päätösvalta, ja toinen on jumalanpalvelus, jossa naisen pitää alistua olemalla johtamatta ja opettamatta. OLLI SEPPÄLÄ Emeritusarkkipiispa John Vikström kotonaan Turussa marraskuussa 2019. Kirkon herätysliikkeissä on Vikströmin mukaan jäseniä, jotka haluavat edelleen pitäytyä patriarkaalisessa käsityksessä miehestä ja naisesta kahdella alueella. ”Näin ollen on myös ollut perusteltua kehittää avioliittokäsitystä samoja arvoja ja tavoitteita kohti: Vapaus avioliiton osapuolten täysi-ikäisyytenä ilman holhousta, tasa-arvo vastuun, oikeuksien ja velvollisuuksien tasaamisena ja veljeyden solidaarisuus keskinäisen tuen ja molemminpuolisen avun noudattamisena”, Vikström kirjoittaa. ”Uskon, että avioliittokäsityksen tähänastinen kehittäminen kirkossamme on ollut tämän dialogin jatkuvaa kuuntelua ja varteen ottamista. 5 KOTIMAA | 29.1.2021. Sama näkyi vahvasti vielä vuoden 1913 käsikirjassa, jonka vihkikaavassa korostettiin vaimon alisteista asemaa mieheen nähden. Jännityksellä odotan, mihin tämä tapa kysyä ja tutkia Jumalan tahtoa tulevina vuosina johtaa. ”Vuoden 2004 käsikirjassa ei ole enää yhtään raamatunkohtaa, joka viittaisi luomiskertomusten tai huoneentaulujen patriarkaaliseen ihmisja avioliittokäsitykseen. ”Siten kannatetaan samanaikaisesti kahta eri ihmisja avioliittokäsitystä, yhtäältä sukupuolten yhdenvertaisuuteen pohjautuvaa käsitystä yhteiskunnan ja kirkon hallinnon kaikilla aloilla, toisaalta patriarkaalista käsitystä kahdella mainitulla alalla”, Vikström kirjoittaa. Vikström huomauttaa, että kirkon avioliittokäsityksen muutos on ollut osa laajempaa muutosprosessia ympäröivässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Toivon, että ehdin sen nähdä”, Vikström päättää kirjoituksensa. Entistä selvemmin painotetaan puolisoiden tasavertaisuutta, keskinäistä huolenpitoa ja tukea”, Vikström kirjoittaa. | Kuva: Olli Seppälä ” Olen kirjoittanut rakkaalle kirkolleni ja ehkä myös kirkol liskokoukselle. Kirkkokäsikirjat vuosilta 1693 ja 1886 olivat Vikströmin mukaan kokonaan patriarkaalisen ihmisja avioliittokäsityksen leimaamia. Vikström näkee, että avioliittonäkemyksen tarkistaminen on sopusoinnussa sen uskon ja tunnustuksen kanssa, joka on ohjannut kirkkoa osallistumaan muihinkin vapauksia ja tasa-arvoa edistäviin muutoksiin yhteiskunnassa
Samalla hän kysyy, onko kyseessä todellakin jumalallinen oikeus, kun venäjänjuutalainen muuttaa siirtokuntaan ja ottaa haltuunsa kristityn palestiinalaisperheen maat. Kirjan nimi on The Other Side of the Wall eli muurin toinen puoli. Heistä 130 000 on kristittyjä. A Palestinian Christian Narrative of Lament and Hope. Kaiken palestiinalaisiin kohdistuvan epäoikeudenmukaisuuden keskellä Munther jaksaa kuitenkin toivoa, että israelilaiset ja palestiinalaiset voisivat yhdessä jakaa maan ja elää rauhassa keskenään. Miehitys rajoittaa elämää siinä määrin, että tulevaisuus jää näköalattomaksi, siksi monet palestiinalaisperheet muuttavat ulkomaille. Se kuvaa osuvasti asennetta palestiinalaiskristittyihin: ”Siksi, kun olet palestiinalainen! Näin selitti kristillisen lähetyskonferenssin järjestäjä syytä, miksi he harkitsivat vetävänsä pois puhekutsuni. Isaac Muntherin kirja olisi hyvä kääntää suomeksi avartamaan keskustelua Pyhän maan teologiasta. Olin kelvoton, koska olin palestiinalainen. IV Press 2020. Heidän perheensä saivat jäädä Israeliin vuonna 1948 samaan aikaan kun 700 000 palestiinalaista lähti tai ajettiin kodeistaan. Järjestön tavoitteena on muuttaa Länsirannan demografiaa niin, että alueen liittäminen Israeliin olisi lopulta helppoa. Heidän ääntänsä ei haluta kuulla, ja se halutaan tietoisesti vaientaa. Jotkut kristilliset piirit kokevat tehtäväkseen edistää palestiinalaisten muuttoa. Maat, jotka ovat olleet perheen omistuksessa satoja, ellei tuhansia vuosia. Betlehemin luterilaisen kirkon pappi, teologian tohtori Isaac Munther on kirjoittanut merkittävän kirjan palestiinalaiskristittyjen elämästä. Nämä sanat ovat siitä lähtien vainonneet minua. | essee | 6 KOTIMAA | 29.1.2021. 256 sivua. Israelin miehitys rajoittaa heidän jokapäiväistä elämäänsä, olipa sitten kyseessä maa-alueiden tai vesivarojen hallinta, vapaa liikkuminen tai tasavertaiset oikeudet naapurin kanssa. En ole oikeutettu maahan, jossa esi-isäni ovat asuneet satoja vuosia, koska heidän mielestään Jumala päätti tuhansia vuosia sitten, kuka omistaa nämä maat. Perustuslain mukaan Israel on juutalainen valtio, mistä seuraa, ettei palestiinalaisilla ole tasavertaisia oikeuksia. Harva kristillinen kustantaja tuskin haluaa julkaista kirjaa, sillä odotettavissa olisi ankara syytös Israel-vastaisuudesta pienen mutta äänekkään joukon toimesta. | Kuva: Kotialbumi Muurin toisella puolella kielenä poistettiin heinäkuussa 2018. Silti palestiinalaiskristityt kokevat jääneensä marginaaliin keskustelusta, jossa puhutaan heidän kotimaastaan. Olemmeko syyllisiä, kun meillä on väärä postiosoite ja väärä dna?” Kirjassaan Isaac Munther kutsuu meidät kulkemaan palestiinalaiskristittyjen jalanjäljissä ja etsimään ymmärrystä heidän kokemuksistaan sekä uskostaan. Israelin väkiluvusta 20 prosenttia eli 1,8 miljoonaa on nykyään palestiinalaisia. Maasta, jossa heidän perheensä ovat asuneet satoja, ellei tuhansia vuosia. ” Munther jaksaa kuitenkin toivoa, että israelilaiset ja pales tiinalaiset voisivat yhdessä jakaa maan ja elää rauhassa keskenään. Arabian kielen asema virallisena Betlehemin luterilaisen kirkon pappi Isaac Munther käsittelee kirjassaan palestiinalaiskristittyjen elämää. Monissa kristillisissä piireissä ajatellaan, että olen esteenä Jumalan suunnitelmalle, koska asun esi-isieni mailla. Toimiiko Jumala eri tavalla eri ihmisten kanssa riippuen etnisyydestä, kansallisuudesta, tai uskonnosta, vai olemmeko vain toisen luokan Jumalan lapsia. Minun pitäisi yksinkertaisesti hyväksyä se totuutena! Usein kuullut tuomionsanat ovat saaneet monet palestiinalaiskristityt kysymään, rakastaako Jumala meitä palestiinalaisia. OLLI PITKÄNEN Kirjoittaja on työskennellyt useita vuosia Lähi-idässä ja perehtynyt kristittyjen asemaan alueella. Esimerkiksi The Alliance for Israel Advocacy -järjestö maksaa palestiinalaisille, jos he suostuvat muuttamaan pois. Palestiinalaisalueilla Länsirannalla, Gazassa ja Itä-Jerusalemissa asuu 4,8 miljoonaa palestiinalaista, joista 46 000 on kristittyjä. Isaac Munther: The Other Side of the Wall. uutiset K ristityt ovat asuneet Palestiinassa aina alkuseurakunnasta lähtien. Kirjan johdannossa Munther kertoo henkilökohtaisen kokemuksen puhujakutsustaan lähetyskonferenssiin Irlannissa. Heidän huolensa ei johtunut teologisista näkemyksistäni vaan siitä, kuka olin ja mistä tulen
Hänen todetaan esittäneen samoja ajatuksia myös blogissa, radio-ohjelmassa ja sosiaalisessa mediassa. Kai Sadinmaa sirkusmessun pappina vuonna 2019. JUSSI RYTKÖNEN JA OLLI SEPPÄLÄ Tuomiokapituli erotti Kai Sadinmaan virasta kuudeksi kuukaudeksi rangaistus | Sadinmaan mukaan päätös on symbolinen teloitus. Sadinmaa on kapitulin mukaan sanonut myös, että erillistä papiksi vihkimistä ei tarvita. Tällä hetkellä hänellä on mielessä kirjan kirjoittaminen. Jos Sadinmaa ei ole pappisvirasta pidättämisen kuluessa pyytänyt eroa pappisvirasta tai osoittanut tahtovansa pysyä kirkon tunnustuksessa, tuomiokapituli määrää hänet menettämään pappisvirkansa. 7 KOTIMAA | 29.1.2021. Olen ollut hankala tyyppi ja astunut isompien varpaille. Pohdin tätä myös itseni kautta. En tosin halua suoraan verrata itseäni kirjan ihmisiin, eihän minun teloiteta, vaikka eräässä mielessä onhan virasta erottaminen symbolinen teloitus. Saarnassaan Sadinmaa kapitulin mukaan toteaa, että nykyistä pappeutta ei voi perustella apostolisella suksessiolla. Vastineessaan Sadinmaa ei kapitulin mukaan vastaa hänelle tehtyihin kysymyksiin, mutta sen sijaan kysyy piispoilta, aikovatko he jatkaa hänen käsityksensä mukaista piispanlupauksen rikkomista. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli päätti pidättää Sadinmaan pappisvirasta kuuden kuukauden ajaksi kirkkolain 5 luvun 3 §:n 2 momentin nojalla. Ovat kapitulissa tehneet töitä asian eteen, että saavat minut pois. Tuomiokapituli on 4.9.2020 lähettämässään lausuntopyynnössä pyytänyt Sadinmaata vastaamaan, pitääkö hän voimassa päätöksensä irtisanoutua piispan kaitsennasta ja kehottaako hän edelleen kirkon jäseniä ja työntekijöitä hylkäämään piispat hengellisinä paimenina. Kotimaan tavoittaessa Kai Sadinmaan hän ei ollut vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti tutustua tuomikapitulin pöytäkirjaan. – Tavallaan tämä harkinta-aika tuli hyvään saumaan. Sadinmaa sanoo, että nyt hänellä on aikaa rauhassa miettiä pappeutta ja mitä se hänelle merkitsee. Tuomiokapituli toteaa, että erityisen pappeuden ja sen edellyttämän pappisvihkimyksen kieltäminen sekä ehtoollisen viettoa koskevien periaatteiden rikkomiseen kehottaminen on johdonmukaisesti johtanut kirkollisen yhteyden katkeamiseen. – Vaikka olihan tällainen päätös odotettavissa. Hän sai siihen apurahan, ja kustannusopimustakin ollaan allekirjoittamassa. Kapitulin selvityksessä nostetaan esille esimerkiksi elokuussa 2020 kirjoitettu julkilausuma, jossa Sadinmaa kehottaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä ja työntekijöitä hylkäämään piispat hengellisenä paimenena. Hän on kehottanut seurakuntalaisia jakamaan ehtoollista toisilleen. Erottamispäätös oli yksimielinen ja se tulee voimaan heti. | Kuva: Olli Seppälä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi 19.2.2021 Kokous ja leiri, valmennuskurssit ja koulutukset Pyydä tarjous ja varaa paikkasi 12.2.2021 mennessä. – En osaa nyt vastata, kuinka menettelen. Erottamisen syynä ovat Sadinmaan esittämät näkemykset pappisvirasta, ehtoollisesta ja piispan virasta. Kapituli viittaa myös Sadinmaan Viikin kirkossa 5.10.2020 pitämään saarnaan. Kai Sadinmaa sanoo Kotimaalle olevansa surullinen päätöksestä. Niistä on voitava keskustella. Kirja, jota teen, käsittelee pasifisteja, jotka olivat valmiit menemään kuolemaan vakaumuksensa puolesta. | pappeus | H elsingin hiippakunnan tuomiokapituli on erottanut pastori Kai Sadinmaan, 56, pappisvirasta kuudeksi kuukaudeksi. Sadinmaa toimi pappina Helsingin Malmin seurakunnassa viime vuoden loppuun. Asiat, joista olen puhunut, ovat edelleen olemassa. – Varmasti joudun syviin vesiin
– Käymme piispojen kanssa säännöllisesti keskusteluja koronatilanteesta ja olemme puhuneet myös kasvavasta paineesta saada ehtoollista poikkeavissa oloissa, Kuopion piispa Jari Jolkkonen sanoo. Tuusulassa aloitettiin jo loppukeväästä 2020 käytäntö, jossa seurakunnan kirkot olivat striimatun messun jälkeen muutaman tunnin auki ehtoollista varten. Viisi tapaa nauttia ehtoollinen turvallisesti poikkeavissa oloissa | koronan vaikutukset | 8 KOTIMAA | 29.1.2021 uutiset. L ähes joka puolella Suomea messut olivat keväällä 2020 katkolla eikä yhteistä ehtoollista päästy seurakunnissa viettämään koronapandemian vuoksi. – Tilaisuuksia on järjestetty kolmen vartin välein niin monta kuin tarvitaan. Rankinen kertoo, että järjestelmä kehitettiin, kun useampi messuyhteisön jäsen oli loppusyksystä yhteydessä ja ehdotti sitä. Tämä voi toimia suurissa kaupungeissa, joissa matka kotiovelta kirkkoon ei ole kovin pitkä. – Yhteinen rukous ja ehtoollinen antavat voimaa pitkittyneessä stressissä ja tuovat turvallisuutta. Netissä on helppo ilmoittautua, mutta minulle voi myös soittaa tai laittaa tekstiviestin ja varata näin paikan ehtoollistilaisuuteen, sanoo Pyhän Sydämen Kappelin pastori Jari Rankinen. Tätä tapaa sovelletaan esimerkiksi Sleyn Pyhän Sydämen Kappelissa Helsingissä, jossa on järjestetty 13.12. Ensimmäinen on järjestää peräkkäin useita pienimuotoisia ehtoollismessuja viikkomessun kaavalla, jolloin kaikki halukkaat pääsevät mukaan kokoontumisrajoitukset huomioiden. – Tämä vaatii lisää työtä papilta, kanttorilta ja suntiolta, mutta erityisesti jumalanpalvelusten ja ehtoollisen toimittamista vartenhan me olemme kirkossa töissä. Ihmiset kestivät tilanteen, koska sen ajateltiin olevan lyhytaikainen poikkeustila. Mahsakramentti | Syksyllä ihmiset alkoivat kaivata yhteisiä ehtoollisia. Hänen mukaansa piispat haluavat, että kaikessa toimitaan terveysturvallisuus edellä. Viime sunnuntaina oli viisi tilaisuutta ja seuraavana on seitsemän. Siinä Kristus hoitaa ja palvelee meitä, vahvistaa uskoamme ja vakuuttaa, että synnit on annettu anteeksi. Kyse on myös Kristuksen läsnäolon kokemuksesta. Jari Jolkkosen mukaan ehtoollisia voidaan järjestää ja nauttia näissä oloissa turvallisesti ja teologisesti pätevästi ainakin viidellä eri tavalla. Niihin voi osallistua toimitusvastuulla olevan papin lisäksi yhdeksän henkilöä per tilaisuus. alkaen joka sunnuntai 20–25 minuutin mittaisia ehtoollisen viettoja. Kesällä tilanne helpottui hieman ja messuja voitiin jälleen viettää, henkilömäärät tarkasti huomioiden. Tätä käytäntöä on sovellettu Helsingin Tuomasmessussa ja Tuusulan seurakunnassa ja sovelletaan nyt myös piispa Matti Revon kannustamana Tampereella. Kristuksen ruumis ei ole pikaruokaa, siksi valmistautuminen tarvitaan. Tilanteissa on sovellettu luovasti yksityisen ehtoollisen kaavaa. Nyt on löydetty keinoja viettää ehtoollista turvallisesti ja teologisesti pätevällä tavalla myös pandemian keskellä. Toinen piispa Jolkkosen mukaan mahdollinen tapa jakaa nyt ehtoollista on tehdä se striimatun messun jälkeen kotikirkossa ilmoittautumispohjalta tai suntion säädellessä kerralla kirkkoon tulevien määrää. Ehtoollisella uskoa eletään todeksi yhdessä toisten kristittyjen kanssa. Nyt tammikuussa on palattu samaan käytäntöön. – Ihminen osallistuu ensin kotonaan virtuaalisesti messun sanaosaan ja valmistautuu hengellisesti vastaanottamaan ehtoollisen. – Ehtoollinen on valtavan tärkeä, ja poikkeusaika on syventänyt monille sen merkitystä entisestään. – Suurin osa hyväksyi aluksi ehtoollisen puuttumisen, mutta sitten sain kiukkuisiakin sähköposteja seurakuntalaisilta, että miksi kirkko ei jaa ehtoollista. Ihmisiä ei kuitenkaan saa jättää yksin ja ehtoollisen kaipaukseen on vastattava. Emmauksen tielläkin surullisten opetuslasten silmät aukesivat, kun Herra mursi leivän, Jolkkonen sanoo. Kun marraskuussa siirryttiin monin paikoin jälleen pelkkiin striimattuihin jumalanpalveluksiin, alkoi ehtoolliskaipaus nostaa vahvasti päätään. Lisäksi monille on tärkeää päästä fyysisesti tuttuun kirkkoon
Kolmantena mahdollisena tapana viettää messua ehtoollisineen Jari Jolkkonen mainitsee sektorimallin. 9 KOTIMAA | 29.1.2021. Ihmiset tarvitsevat yhteyttä toisiinsa ja Jumalaan, sanoo kirkkoherra Ari Paavilainen. On tärkeää, että eri viranomaiset ovat tietoisia toistensa päätöksistä ja yhteistyö on hyvää, eikä kirkko lähde sooloilemaan käytännöissään. Kirkon tehtävänä on nyt erityisesti toivon ylläpitäminen. Sen sijaan ajatus siitä, että ihminen nauttisi omalla kotisohvalla leipää ja viiniä katsoessaan messustriimiä, on Jolkkosen mukaan sopimaton. Sen sijaan korona-aika on Jolkkosen mukaan palauttanut mieliin viidennen mahdollisuuden eli vanhan, unohdetun aarteen: mahdollisuuden nauttia ehtoollinen hengellisesti. Monissa seurakunnissa on sama kokemus: yksityisten ehtoollisten määrä ei lisääntynyt, vaikka yhteiset ehtoolliset olivat keväällä ja syksyllä tauolla. – Ehtoollinen on tarjolla kaksi tuntia messun jälkeen. Jukka-Pekka Ruusukallio jakoi ehtoollista viime sunnuntaina Lielahden kirkossa Tampereella. Jolkkonen ottaa esimerkiksi Leppävirran kirkon, johon mahtuu 2 200 henkeä. Jari Jolkkosen mukaan neljäs mahdollisuus on jakaa ehtoollinen yksityisesti, mutta yksityistä ehtoollista pyydetään lähinnä vakavasti sairaana tai kuoleman lähestyessä. Tuomasmessussa siunattua sakramenttia on jaettu halukkaille striimatun messun jälkeen Mikael Agricolan kirkon kappelissa 17.1. alkaen. – Se olisi rinnakkaistapahtuma, ei enää yhteysateria sanan intiimissä ja hengellisessä merkityksessä. – Neuvotteluissa aluehallintovirasto on suhtautunut asiaan ymmärtävästi. Hän iloitsee siitä, että suomalaiset kristityt tiedostavat vahvasti olemassa olevan todellisuuden ja ymmärtävät, että seurakunnissa ei voida ottaa riskejä. EMILIA KARHU ” Sain kiukkuisia kin sähköposteja seurakuntalaisilta, että miksi kirkko ei jaa ehtoollista. – Jos isossa ristikirkossa kirkkotila jaetaan neljään eri sektoriin pohjaratkaisun mukaisesti, voitaisiin messuun ottaa paikallisten rajoitusten mukaisen 20 hengen sijaan 60–80 henkeä ja turvavälit pysyisivät silti reiluina. | | Kuvat: Rami Marjamäki dollisuutta ehtoolliselle hyödyntää muutama ihminen joka sunnuntai. Ruuhkaa ei ole ollut, kertoo kirkkoherra Ulla Rosenqvist. Ehtoollisen voi nauttia hengellisesti vaikkapa messustriimiä katsoessaan. Ehtoolliselle tulee ilmoittautua perjantaihin mennessä ottamalla yhteyttä tuomaspappi Kati Pirttimaahan. – Kun ihminen ei voi olosuhteiden vuoksi suulla ottaa vastaan Herran ruumista, hän voi kuitenkin sydämen uskolla nauttia ehtoollisen ja ottaa Kristuksen vastaan hengellisesti. Suosituksen sektorimallista on antanut hiippakuntansa piispoille Jolkkosen lisäksi myös Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. On helpompi uskoa anteeksiantoon, kun tuntee leivän suussaan ja viinin valuvan kehoonsa. Siellä, missä kirkot ovat suuria, voidaan soveltaa tilan lohkomista samaan tapaan kuin kesällä urheilutapahtumissa. – Itselleni Jumalan läsnäolo tuntuu erityisen todelliselta, kun nautin konkreettisen leivän ja viinin. Sitä on kaivattu ja on tärkeää, että siihen on mahdollisuus, vaikkei se suuria kansanjoukkoja kokoaisikaan. Tampereen Harjun seurakunnassa toteutettiin ehtoollinen seurakunnan kaikissa kirkoissa yhdestä kirkosta striimatun jumalanpalveluksen jälkeen ensi kertaa 24.1. Rosenqvistin mukaan ihmisillä on hyvin moninaiset syyt tulla ehtoolliselle
” En ole havainnut, että luottamushenki löt olisivat moraa lisilta tai eettisiltä ominaisuuksiltaan huonompia kuin piispat tai papit. Tässä ei pitäisi olla mitään torjuttavaa tai traumoja aiheuttavaa. Vain hän on voittanut synnin, pahan ja kuoleman vallan. Miten ihmeessä se olisi edes mahdollista. Suuri osa heistä istuu myös kunnallisissa päätöksentekoelimissä ja ovat mukana kuka minkäkin puolueen paikallistoiminnassa. Tuskin lukutaito olisi vieläkään kovin korkealla ilman kirkon aloittamaa opetusta. VILLE NIITTYNEN Lääninrovasti, valtiotieteiden tohtori, Kaarina Kirkon olisi aika aikuistua suhteessaan politiikkaan luottamushenkilöt | Kirkon päättäjät tekevät poliittisia päätöksiä, eikä siinä pitäisi olla mitään torjuttavaa, kirjoittaa Ville Niittynen. Kirkon merkitys (väkivallasta huolimatta) on ollut melko suuri satojen vuosien ajan. En ole havainnut, että missään näissä organisaatioissa luottamushenkilöt olisivat moraalisilta tai eettisiltä ominaisuuksiltaan huonompia, kuin mitä vaikkapa piispat tai papit ovat. Miksi siis kieltää. Suomi on maailman vakain ja vaurain valtio. En ole myöskään havainnut, että Jumala olisi heistä kenestäkään yhtään sen kauempana kuin kirkon työntekijöistä. Jo valtio-opin ensimmäisillä luennoilla oppii, että lauseet ”tämä yhteiskunnallinen epäkohta tulee poistaa” ja ”tästä yhteiskunnallisesta epäkohdasta ei tule puhua, koska politiikka ei kuulu kirkkoon” ovat molemmat yhtä poliittisia lauseita. Kirkoltani toivon kuitenkin, että suhteessaan politiikkaan se aikuistuisi. Sotilaspappi lohdutti kuolevaa sotilasta ja muistutti Jeesuksen pelastavasta avusta ja läsnäolosta. Rakennustaito levisi laajalle maaseudullekin kirkkorakennusten myötä. Itselläni on kokemusta poliittisesta päätöksenteosta Rauman kaupungin, Rauman ja Kaarinan seurakuntien sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän osalta. Ylin valta seurakunnassa kuuluu vaaleilla valituille luottamushenkilöille, joista suuri osa kytkeytyy poliittisiin puolueisiimme. TAISTO SEPPÄNEN 10 mielipiteet KOTIMAA | 29.1.2021. korvaa K irkolla on politiikkatrauma. Väestörekisterin pito oli tärkeä ja on vieläkin tärkeä lähde, kun halutaan historiatietoja paikkakuntien ja ihmisten elämästä. Ja olisi aidosti kiitollinen omista poliittisista päättäjistään. Musiikin taso on ollut korkea jo barokin ajalta lähtien, kun J.S. Haastateltava Ylellä toivoi eräänlaista anarkismia kirkkoon. Miten voisi samanaikaisesti järjestää yleiset vaalit ja puhua, ettei kirkossa tule olla politiikkaa. Mitä lienee tarkoittanut, sillä anarkismihan on sekasortoinen tila, joka yhdistetään joihinkin valtiollisiin toimielimiin. Bach ynnä muut panivat nuotit oikeaan järjestykseen. Kirkon politiikkatraumassa kuuluu kaikuja menneiden aikojen pietistisestä maailmankielteisyydestä: Te poliitikot edustatte pahaa maailmallisuutta, mutta voisitteko kuitenkin perehtyä taas tämän illan esityslistaan ja tulla tekemään vastuullisia päätöksiä. Vaikutti siltä, että tuo slogan: ”Isän, pojan ja pyhän hengen nimeen...” koettiin jotenkin loitsun kaltaiseksi, joka kuuluu siihen virkaan. Politiikan kieltäminen ei poista sitä. Miten kerätä ja allokoida resursseja ilman politiikkaa. MARJA MÄÄTTÄ kansanopetuksen aloittaminen kauan sitten oli tärkeä asia. Päätökset perustuvat päättäjien arvoihin ja heidän erilaisiin intresseihinsä. Suomen menestystarina on rakennettu ensi sijassa paikallisesti toimivien poliitikkojen tekemän työn varaan. Jeesus kehotti meitä tulemaan lasten kaltaisiksi. Kirkolliseen virkaan valmistuville ei taida olla monia vaatimuksia. Varmaan kiva tulla kokoukseen, kun saa lehdestä lukea, että politiikka ei likaisuutensa vuoksi kuulu kirkkoon. He tekevät poliittisia päätöksiä eli päättävät resurssien keräämisestä ja niiden jakamisesta. Koronan yhteydessä on puhuttu yhteisestä Onko vaatimuksia. Erään haastattelun mukaan kirkko koetaan ahdistavana ja vallahaluisena jopa väkivaltaisena laitoksena. Kun järjestelmän pohja on ollut vahva, valtiojohdon on ollut hyvä hoitaa oma osuutensa. Vain hän voi auttaa ja antaa rauhan elämässä ja kuolemassa. Jeesus on tuo toivo ja apu hädän hetkellä. Omia karjalaisia sukulaisiamme on sankarihaudassa Nivalassa. Jos teologian opiskeluun pyrkiviä ei kuulustella, voisi kysyä ainakin sen, että onko heillä yhtään ajatusta, joka sopii yhteen kirkon opin kanssa. Monet toivat esille, että tässäkin elämänvaiheessa on olemassa toivo. Meillä vihollisesta. On tarvittu poliittisesti aktiivisia ihmisiä, jotka ovat järjestäytyneet poliittisten puolueiden alle ja jotka ovat yhdessä jaksaneet hakea kompromisseja. Jeesus sanoo Raamatussa: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä.” Hänelle olkoon kiitos ja kunnia. Ajatus on absurdi kirkossa, joka haluaa olla kansankirkko keskellä kylää. Miten olla yhteiskunnassa merkittävä toimija ilman politiikkaa. Politiikassa vaikeneminenkin on kannanotto. Passiivisuus on politiikassa status quon valitsemista. Jokainen kyllä huomaa, minkä poliittisten puolueiden agendaan kirkko kulloinkin liittyy, kun se puhuu vaikkapa ilmastonmuutoksesta, sosiaaliturvan nostamisesta, työttömän ihmisarvosta, maataloustuottajien tekemästä arvokkaasta työstä tai moraaliposeerauksesta. Tunnistaisi ja tunnustaisi itsessään olevan politiikan, näkisi sen arvon, irtautuisi politiikkaan kohdistuvasta pietistisestä puheenparrestaan. Ihmettelenkin aina kuullessani puheenpartta, että kirkon tulisi olla jotenkin politiikasta ja puoluepolitiikasta vapaata. Mietin myös, miltä mahtaa tuntua niistä tuhansista kirkkovaltuutetuista, jotka viitsivät ilta illan jälkeen antaa aikaansa ja tietotaitoansa seurakunnan hyvän hallinnon turvaamiseksi. Pandemian alkuvaiheessa media antoi tilaa piispoille ja muille kirkon työntekijöille. Jeesus on toivo ja apu Katsoimme puolisoni kanssa itsenäisyyspäivänä alkuperäistä versiota Tuntematon sotilas -elokuvasta. Kuitenkin se on – ja on aina ollut – poliittinen vallankäyttäjä, jonka oma hallinto rakentuu tavanomaisten poliittisten prosessien varaan. Elokuvassa koskettivat kuvaukset nuorten sotilaiden kuolinhetkistä taisteluissa: he huusivat Jeesusta
Raamatun ajaton viesti on vilpitön myötätunto ja armo, sanoma rakkaudesta, jota ei voi rahalla ostaa eikä pärjäämisellä lunastaa. Kukaan muu ei voi viedä sinun paikkaasi tästä pöydästä. Ratkaisu on perusteltu, semminkin kun seura on hoitanut toimialansa kronikoinnin tunnollisesti. Jos ennen mentiinkin toiselle puolelle maapalloa ja saneltiin maan asukkaille, mihin pitää uskoa ja miten elää, nykyään vastaavanlainen käskyttäminen ei toimi. OLLI LÖYTTY Kirjoittaja on tutkija ja tietokirjailija. Syntisten pöydässä ei ymmärretä elämälle vierasta liturgiaa eikä vaikeaselkoisia oppilauselmia. Näissä kohtaamisissa Jeesus pysähtyy ja asettuu osaksi juuri näiden ihmisten elämäntodellisuutta. On kiehtovaa kuvitella, millaisen kurkistusluukun maailmalle Lähetyssanomien uutiset ”Ambomaalta” tarjosivat vaikkapa maaseudun väestölle 1800-luvun lopulla. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Olennaisempi ero viime vuonna ilmestyneeseen juhlakirjaan on kuitenkin se, että Shejavalin teoksen tekstit oli painettu kolmella kielellä: ndongaksi, suomeksi ja englanniksi. Se tarkoitti muun muassa namibialaisten vastuunkantajien näkyvää roolia kirjassa. V iime vuonna saavutettiin komea merkkipaalu niin suomalaisen lähetystyön kuin maamme kansainvälisten suhteiden historiassa: Suomen Lähetysseuran Namibian-työ täytti 150 vuotta. Luepa vaikkapa Jeesuksesta ja aviorikoksesta tavatusta naisesta (Joh. Kovat ja tuomitsevat sanat eivät tavoita rikkinäistä ja sielussaan haavoille lyötyä ihmistä. Rohjettaisiinko puhua yksinkertaista ja ymmärrettävää kieltä elämästä ja ihmisenä olemisesta. Ei suinkaan, vaan kyse on tämän hetken hittibiisistä suoraan soittolistojen kärjestä: Erika Vikmanin Syntisten pöytä. Toisin oli 50 vuotta sitten, kun juhlittiin Namibian-työn satavuotista taivalta. Olet Jumalan silmissä kaunis ja rakas. Juhlia ei sattuneesta syystä päästy viettämään, mutta juhlakirjan aiheesta Lähetysseura julkaisi. Itse löydän tästä hänen videostaan ja biisistään jotakin hyvin kristillistä ja raamatullista käännettynä nykyaikana ymmärrettävälle kielelle. 11 KOTIMAA | 29.1.2021. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Kiitettävää kirjassa on myös naisten työpanoksen esiin nostaminen. Viime vuosina on korostettu lähetysjärjestöjen ja paikallisten kirkkojen tasaveroista kumppanuutta. Monikielisyys teki tarinasta yhteisen. Otsikossa mainitaan ystävyys, mutta kenen näkökulmasta kirja on tehty. Aito kumppanuus on mahdollista vain, jos olemme valmiita katsomaan maailmaa myös toisen osapuolen näkökulmasta. 8:1–11) tai Matteus-nimisestä tullimiehestä (Matt. Lähetystyö – kenen tarina. On punaista, kimaltelevaa, tiukkaa ja kaikki muodot paljastavaa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Jeesus ei loukkaannu ja suutu Jumalan puolesta, kun nuo ihmiset eivät taaskaan päässeet elämässään lähellekään täydellisyyttä. Namibialaisen Abisai Shejavalin kirjoittama Ambo-Kavangon kirkko -teos sisälsi olennaisen tiedon suomalaislähettien ansioista, mutta sen kärki oli paikallisen seurakunnan vaiheissa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. ” Juhlakirjassa kyllä kerrotaan myös na mibialaisista mutta toimittajien joukossa ei heitä ole. HARRI HENTINEN KirkkoHarri Vesilahdesta Syntisten pöydässä Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Reaktio oli odotettava. Miesten tekemisillä on, kuten tiedetään, huomattavasti suurempi todennäköisyys tulla ikuistetuksi vuosiraportteihin ja historiakirjoihin. Video on järisyttävä. Mitään niin kaukaista maailmankolkkaa ei Suomessa ole seurattu samalla tavalla herkeämättä yhtä pitkää aikaa. Olisi kiinnostavaa ja tarpeellista kuulla namibialainen näkemys suomalaisesta lähetystyöstä. Usean toimittajan ja kirjoittajan voimin tehdyssä Ystävyyden tiellä Namibiassa -kirjassa pääpaino ei ole historiassa vaan nykypäivässä. Hän ei katso heitä yläpuolelta, ulkopuolisen moralistin tai mielensäpahoittajan silmin. 9:9–13). Vaikka lähetyksen entisten kohdealueiden sisarkirkkomme saattavat olla taloudellisesti meitä heikommassa asemassa, niiden kristillisyys on ihan sitä samaa kristillisyyttä, jota mekin tunnustamme. Osa hurrasi ja osa oli heti valmis kivittämään ”hengiltä”. Juhlakirjassa kyllä kerrotaan myös namibialaisista, mutta toimittajien joukossa ei heitä ole. Kirjan lehtijuttumaiset artikkelit herättävät kuitenkin myös kysymyksiä. | kolumni | ”Jätettyjä, petettyjä, eronneita, karanneita Langenneita, ratkenneita, sisimpänsä salanneita… Kiusattuja, tuomittuja, perintönsä juhlineita Kivipohjaan pudonneita, kirottuja tuhlareita… Kun et kaipaa sääliä etkä saarnaa Tai et jaksa täydellisyyden taakkaa Tule luoksemme Leipä on jo murrettu Jos joku teistä on niin synnitön ja kunnollinen Heittäköön päällemme tänne sen ensimmäisen kiven…” Tässäkö ote jostakin virrestä tai hengellisestä laulusta, tai ehkäpä uuden Kirkkokäsikirjan ehtoollisliturgiasta. Itse Erika on meille tuttu musiikkibisneksestä ja monista iltapäivälehtien kohujutuista. Samasta Erikan biisistä: ”Meit on täällä sekava seurakunta Ja sellaisena kun oot sun pitää tulla Mun viereen on Paikka sulle varattu” Tässä on sanottu yksinkertaisesti ja arkipäivän ymmärrettävällä kielellä: Tervetuloa! Täällä on paikka juuri sinulle
Keräys toi kirkon kansan tasolle ja madalsi kirkon kynnystä. Keräys kuitenkin aikaistui, sillä tammikuussa 2010 Haitissa tapahtui tuhoisa maanjäristys. Uuden keräyksen nimeksi tuli Yhteisvastuu. Ensinnäkin avuntarve oli huutava, toisekseen auttajia ja keräyksiä organisoivia tahoja ei ollut riittävästi. Ensimmäinen maamme rajojen ulkopuolella sijainnut kohde oli Ambo-Kavangon kirkko Namibiassa. Alettiin myös puhua diakoniakasvatuksesta. Matalan kynnyksen keräys Yhteisvastuukeräys on vuodesta 1950 asti heijastellut ihmisten auttamishalua ja sen kiinnostuksen kohteita. Syntyi näkemys, että Yhteisvastuukeräys on kansallinen ponnistus, ei vain kirkon ja seurakuntien diakoninen tempaus. Se järjesti vuosina 1942–1949 Kansanapu-nimisen keräyksen. Kasvatusnäkökulma sai kuitenkin kritiikkiä paikallisilta keräyspäälliköltä. Keräyksellä nähtiin olevan myös oman seurakunnan diakoniatyötä vahvistava vaikutus, ja sille haluttiin myös nähdä julistuksellinen merkitys, kun kerääjät seurakunnan nimissä ottivat yhteyttä ihmisiin. Yhteisvastuukeräys oli yksi uudenlaisen kirkollisen työn muoto, jossa yhdistyi monta yleisesti hyväksyttävää asiaa. Yhteisvastuukeräyksen vastaanotto seurakunnissa eri puolilla maata ei ollut itsestään selvää, sillä monin paikoin käytiin keskustelua kirkon tehtävästä. Jälkimmäinen näkemys voitti alaa. 12 KOTIMAA | 29.1.2021 Yhteisvastuukeräys. Aluksi Yhteisvastuukeräysten kohteet olivat vain kotimaisia. OLLI SEPPÄLÄ Lähteet: www.yhteisvastuu.fi; Mikko Malkavaaran artikkeli Yhteisvastuun viisi vuosikymmentä Riikka Härkösen toimittamassa kirjassa Yhteisvastuun ajankuvat (2000); Anu Siikanivan pro gradu -tutkielma (2004). Vuonna 1993 Yhteisvastuukeräyksen rahallisten tavoitteiden rinnalle tulivat myös kasvatukselliset tavoitteet. Ajatus kansainvälisestä diakoniasta ei myöskään ollut vielä laajasti tuttu. He halusivat reivata keräystä takaisin perusasioiden äärelle eli rahan keräämiseen hädässä oleville. Näiden järjestöjen keskuselimeksi perustettiin Kansa huolto ry. ” Yhteisvastuukerä yksen vastaanotto seurakunnissa eri puolilla maata ei ollut itsestään selvää. Pohjoisja Itä-Suomen nälkäänäkeville lapsiperheille kerättiin 60 miljoonaa silloista markkaa. Se käynnisti Yhteisvastuukeräyksen etuajassa, ja ensimmäiset kolme viikkoa kerättiin Haitin maanjäristyksen uhrien auttamiseksi. Ei ylhäältäpäin uskonnollista sanomaa tyrkyttäen. Yhteisvastuukeräys joutui 1990-luvulla myös kilpailutilanteeseen, sillä Suomeen syntyi muitakin suuria keräyksiä. Esimerkiksi vuosina 1964 ja 1966 kohteena oli kehitysmaiden nälänhätä. Oliko tehtävä puhtaasti hengellinen vai kuuluiko siihen myös sosiaalista toimintaa. Vuodesta 1963 lähtien apua ryhdyttiin antamaan myös ulkomaisiin kohteisiin. Nimen ideoi Varkauden kirkkoherra Kustaa Sarsa, ja Suomen tasavallan presidentti kutsuttiin keräyksen suojelijaksi. Keräyksen kaikkien aikojen paras tuotto oli vuonna 2010, jolloin saatiin kasaan 6,8 miljoonaan euroa. Tuolloin alkuperäinen keräyskohde olivat köyhät lapsiperheet Haitissa. Kirkon tehtäväksi nähtiin hengellisen sanoman julistamisen lisäksi myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen, jota keräys osaltaan edisti. Samalla keräys korosti kansallista yhteenkuuluvuutta, jota vielä vahvisti tasavallan presidentin asema keräyksen suojelijana. Aina 1990-luvulle asti Yhteisvastuukeräyksen tärkeimmäksi päämääräksi nähtiin rahan kerääminen sitä tarvitseville. Ihmisten hyväntahtoisuus ja lähimmäisenrakkaus oli suurta, sillä keräyksen tavoite ylittyi tuplasti. Niin tapahtuikin ja mukaan tulivat vähitellen erilaiset uudet keräysmuodot ja lahjoitustavat. Yhteisvastuukeräyksen suosioon vaikutti kolme tekijää. Keräyksen ajateltiin herättävän ihmiset huomaamaan lähimmäistensä hätä. Kolmantena tekijänä oli toiminnan aloittamiselle suotuisa teologinen ilmapiiri, sillä monien sotien jälkeen syntyneiden kirkon toimintamuotojen tarkoitus oli lähestyä ihmisiä heidän omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin. Kansanapu-keräyksestä luovuttiin, koska akuutein avuntarve oli voitettu, mutta kansalaisten hätä ei poistunut varsinkaan Pohjoisja Itä-Suomesta. Puhuttiin myös asennekasvatuksesta, jolla toivottiin olevan suotuisa vaikutus keräyksen tulokseen. Ulkomaisia keräyskohteita oli ehdotettu jo 1950-luvulla, mutta silloin moni näki avun tarpeen omassa maassa suurena. 1960ja -70-lukujen aikana suomalaisten yleinen tietoisuus kansainvälisestä vastuusta kasvoi, ja se näkyi myös Yhteisvastuukeräyksen ulkomaisissa kohteissa. Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton (nykyinen Kirkkopalvelut) pääsihteeri Toivo Laitinen ja sosiaalisihteeri Lauri Tuomi olivat kiertomatkoillaan 1949 eri puolilla Suomea nähneet perheiden hädän, minkä vuoksi he ehdottivat suurkeräyksen järjestämistä. T alvija jatkosodan ja niitä seuranneiden pulavuosien aikana Suomessa vaikutti useita järjestöjä, jotka pyrkivät auttamaan kansalaisia. Ensimmäiset Yhteisvastuu-talkoot käynnistyivät vuonna 1950 kaikissa seurakunnissa
– Nuorten yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjuminen Mosambikin pääkaupungissa Maputossa. – Lasten auttaminen kouluun Haitissa. 1953: Rasittuneet äidit, kroonisesti sairaat ja vammaiset, asunto-olojen parantaminen sekä Helsingin diakonissalaitos. 2017: Torjuttu ihmiskauppaa ja autettu ihmiskaupan uhreja. 2012: Ehkäisty suomalaisten ylivelkaantumista inhimillisten pienluottojen avulla. 1951: Vanhusten auttaminen, Pohjoisja Itä-Suomen rajaseudun sairaiden lasten auttaminen sekä Oulun diakonissalaitos. 1954: Invalidien, vankien ja aistiviallisten parissa suoritettava työ, asunto-olojen parantaminen sekä Porin diakonissalaitos. 1950: Työttömät Pohjoisja Itä-Suomessa, kahdesta peräkkäisestä hallavuodesta johtuva hätä sekä Pieksämäen diakonissalaitos. 1955: Varattomat lesket ja orvot, kodeissaan elävien vajaakykyisten auttaminen ja näiden hoitohenkilöstön kouluttaminen sekä viisi diakonissalaitosta. 1956: Vaikeuksiin joutuneet sotalesket, orvot, sairaat lapset ja vanhukset, henkisesti rasittuneet henkilöt sekä viisi diakonissalaitosta. – Riittävän ravinnon turvaaminen köyhyydessä eläville ihmisille maailman katastrofialueilla. 1952: Varattomien perheiden ja vanhusten asunto-olojen parantaminen sekä Viipurista Lahteen evakuoitu diakonissalaitos. Vuonna 1993 oli myynnissä muun muassa patakintaita ja kynttilöitä. – Kyläyhteisöjen tukeminen Kambodžan syrjäisillä ja köyhillä maaseutualueilla. 2016: Torjuttu nuorten syrjäytymistä sekä tuettu heidän elämänhallintataitojensa kehittymistä ja osallisuutta partiotoiminnan avulla. Hyvä kuolema -hankkeen koordinoijana on Terhosäätiö. 1958: Rasittuneet suurperheiset äidit ja taloudelliseen ahdinkoon joutuneet kodit sekä viisi diakonissalaitosta. 2014: Kehitetty suomalaista saattohoitoa. – Alkuperäiskansojen parissa tehtävän ihmisoikeustyön tukeminen Guatemalassa. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Matti Karppinen Keräysesite vuodelta 1988, jolloin ulkomaisena kohteena oli maatalouden, vesihuollon, terveydenhuollon ja koulutuksen kehittäminen Mosambikissa ja mosambikilaisten pakolaisten auttaminen. – Konfliktien keskellä, esimerkiksi Lähi-idässä, asuvien nuorten auttaminen. – Nuorten ammattikoulutuksen ja toimeentulon tukeminen Länsi-Ugandassa. 2011: Torjuttu nuorten yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. i 1950-luvun keräyskohteet 1959: Vankien, alkoholistien ja henkisesti sairaiden omaiset sekä viisi diakonissalaitosta. – Katastrofien ja konfliktien aiheuttamissa hätätilanteissa pahiten kärsineiden ihmisten, erityisesti nuorten, auttaminen. Verkoston kautta autetaan erityisesti yksinäisiä, sairaita ja taloudellisessa ahdingossa olevia tai muista syistä elämässään vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä. Pienluottohankkeen toteuttajana on Takuu-Säätiö. 2010-luvun keräyskohteet 2019: Tuettu vähävaraisten lasten ja nuorten koulutusta esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa Kirkon diakoniarahaston kautta. 2013: Autettu yksinäisiä vanhuksia. Hankkeen toteuttajana Marttaliitto. Kuva: Kotimaan kuva-arkisto 13 KOTIMAA | 29.1.2021. Hankkeen toteuttajina Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Punainen Risti. Yhteisvastuukeräystä voi tukea myös ostamalla erilaista oheismateriaalia. 2015: Laajennettu suomalaista Suurella Sydämellä -vapaaehtoisverkoston toimintaa koko maahan. – Haitin maanjäristyksen uhrit. 1957: Sairaat vanhukset, henkisesti rasittuneet henkilöt ja kodit, joissa on vajaamielisiä lapsia sekä viisi diakonissalaitosta. – Kylien säästöja lainaryhmien tukeminen Ugandassa. Etsivän vanhustyön projektin toteuttajana on Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelä yhteistyössä seurakuntien diakoniatyön kanssa. Toimintaa koordinoi Kirkkopalvelut ry. 2010: Järjestetty ruokakursseja vähävaraisille lapsiperheille ja tehty kotikäyntejä, joilla neuvottu ruoanlaitossa ja ohjattu kodin töissä. Mosambik oli keräyskohteena myös 2011. 2018: Autettu ruoka-avun tarpeessa olevia ihmisiä
Meillähän hyvin harvat ihmiset kuolevat nälkään tai terveydenhuollon puutteisiin: aina on käytettävissä jotakin ensiapua, toisin kuin monessa muussa maassa. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto/Ritva Neuvonen ” Valitsemme kohteet ajankohtaisen tarpeen perusteella. Toinen selkeä linjaus Pajusen mukaan on, että Yhteisvastuukeräys ei ole koskaan valinnut keräyskohteitaan sillä perusteella, mistä saataisiin optimaalinen euromääräinen tuotto. – Olemme viime keväästä lähtien valmentaneet seurakuntia siihen, että nyt käynnistyvä keräys joudutaan toteuttamaan tehokkaasti uudella tavalla. – Siihen Yhteisvastuukeräys ottaa kantaa kohdentamalla apuaan myös sinne, missä avun tarve on huomattavasti suurempi kuin Suomessa. – Valitsemme kohteet ajankohtaisen tarpeen perusteella. Siihen on aina diako niset perusteet. Taustalla on Pajusen mukaan erityisesti Matteuksen evankeliumin kohta, jossa Jeesukselta kysytään, mikä on suurin käsky laissa. Nykyinen pandemia on vaikuttanut pienentävästi Yhteisvastuukeräyksen tulokseen. Keräys tuo Pajusen mukaan selkeästi esille sen, että keräyksen taustaorganisaatio ovat kirkko ja sen seurakunnat. – Näin keräys on minusta avoimesti poliittinenkin toimi, mutta ei missään tapauksessa puoluepoliittinen. Osa keräyksen tuotosta menee kansainväliseen diakoniaan eli kehitysyhteistyöhön. Siinä mielessä Yhteisvastuukeräys on yksi konkreettinen toiminto, jossa valtiovalta ja kirkko yhdessä toimivat hyvän puolesta. Seurakunnissa ei kuluvan vuoden aikana ole voitu toteuttaa suunniteltuja keräystoimia. Keräyksen aatteelliseen pohjaan kuuluu Pajusen mukaan myös Jeesuksen toimintaan pohjautuva heikkojen puolustaminen: keräys haluaa toimia heikkojen äänenä. Se taas on Pajusen mukaan nykyisin vahvasti poliittinen aihe. – Keräyksen tehtävä ja toimintatapa nousee hyvin puhtaasti Jeesuksen opetuksesta ja toiminnasta. – Keräyksen alusta lähtien sen suojelijana on toiminut tasavallan presidentti. – Jeesus vastaa, että suurin on ”rakasta Jumalaa yli kaiken. Näiden kahden teeman rinnakkaiselosta kumpuaa Yhteisvastuukeräys. Kuvassa vasemmalla keräysjohtaja, rovasti Kauko Vänttinen, opetusneuvos Kerttu Saalasti, Porvoon piispa John Vikström ja maaherra Erkki Huurtamo. Ja toinen yhtä tärkeä on, ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. 14 KOTIMAA | 29.1.2021 Yhteisvastuukeräys. Siksi olemme satsanneet digitaalisiin vaikutusmahdollisuuksiin, some-kontaktointiin ja muuhun sellaiseen. Pajunen on kuitenkin toiveikas jatkon suhteen. JUSSI RYTKÖNEN Tasavallan presidentti on ollut yhteisvastuukeräyksen suojelija alusta saakka. K irkkopalveluiden Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen kertoo, että yhteisvastuukeräyksellä ei ole erityistä omaa teologista ajatusta taustanaan. Keräyksen tulos tilitettiin presidentti Urho Kekkoselle vuonna 1978. Niiden toiminnasta kumpuaa lähimmäisen ”Yhteisvastuukeräys nousee Jeesuksen opetuksesta” rakastamisen toteuttaminen. Ylipäätään Pajunen arvioi Yhteisvastuukeräyksen olevan merkittävä luterilaisen kirkon ”tavaramerkkinä” ja viestinä. Siihen on aina diakoniset perusteet. – Valtavasti tapahtumia jäi toteuttamatta, ja kolehtien tuotossa se näkyy
Osan yhteisvastuuvaroista Kirkon Ulkomaanapu käyttää äkillisten katastrofien kriisiapuun. • Koetko aidosti osallistuvasi jumalanpalvelukseen kotoa käsin. Seurakuntien diakoniavastaanotoilla tavattiin viime vuonna 150 000 yli 70-vuotiasta. Y hteisvastuukeräyksellä kerätään tänä vuonna varoja ikäihmisten auttamiseen heidän taloudellisessa ahdingossaan. Arkkiatri Risto Pelkonen kantaa huolta ikätoveriensa syrjäytymisestä. Sairauskierre apteekkilaskuineen saattaa suistaa velkakierteeseen. Ikääntyneiden avustushakemusten merkittävimmiksi syiksi nousevat pienet tulot ja sairaudet, kertoo Kirkon diakoniarahaston avustusvalmistelija Anita Salonen. Kotimaahan jäävästä osuudesta loput jakautuvat kahden valtakunnallisen tuotonsaajan kesken. – Helposti ne vanhukset, joilla on huono taloudellinen asema, jäävät digitalisaation ulkopuolelle. Haluaisimme kuulla seurakuntalaisten kokemuk sia tästä. Miltä jumalanpalveluksen seuraaminen etänä tuntuu. Apua ohjataan kuitenkin aina tarpeen mukaan yli kymmeneen maahan. • Mitkä ovat striimatun jumalanpalveluksen hyvät ja huonot puolet verrattuna normaaliin kirkossa käymiseen. Toinen valtakunnallinen tuotonsaaja on Seurakuntaopiston kokoama kansanopistoverkosto. Diakoniarahaston avustuksia voivat ikäihmiset hakea paikallisseurakuntien diakoniatyön kautta. Painotuksena on arvokkaan vanhuuden tukeminen auttamalla vanhuksia ja perheitä katastrofien, konfliktien ja luonnonmullistusten aiheuttamissa hätätilanteissa. Esimerkkikohdemaana ulkomailla on Uganda. Ruusuja ja risuja. Se toteuttaa saamallaan 10 prosentilla ikäihmisille maksutonta digitaitojen opetusta. • Toivotko striimaamisen jatkuvan sittenkin, kun koronapandemia on ohi. Voit kertoa meille lyhyesti tai pitkästi ajatuksiasi ja vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: • Oletko katsonut usein striimattuja jumalanpalveluksia tai tv-jumalanpalveluksia. Osittain striimin katsominen netistä on ollut ainoa mahdollisuus osallistua jumalanpal velukseen. Silloin he ovat ulkopuolella koko yhteiskunnasta, toteaa ikätoveriensa kaikenlaisen syrjäytymisen puolesta huolta kantava arkkiatri Risto Pelkonen. Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 prosenttia menee ulkomaille Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. • Mitä vinkkejä haluaisit antaa jumalanpalvelusten striimaajille. Lähetäthän ajatuksiasi sähköpostilla 8.2. Vastaajilta toivotaan taustatietona paikkakunta, ikä ja sukupuoli (nainen/ mies/ muu). • Onko sillä väliä, tuleeko striimi kotiseurakunnasta vai jostakin muusta seurakunnasta. Vastauksia voidaan siteerata nimettömästi maaliskuun Kotimaa Pro -liitteessä, jonka teemana on jumalanpalvelus. Esimerkiksi viime vuoden keräystuotto oli 1 995 818 euroa, josta kotimaahan siis jäisi jakoperiaatteella 798 327 euroa ja Kirkon Ulkomaanavun katastrofiavun kautta maailmalle lähtisi 60 prosenttia eli 1 197 491 euroa. Se saa 10 prosentin osuuden tuotosta. Kotimaassa jokainen seurakunta saa pitää omilla sivuillaan, tapahtumillaan ja lipaskeräyksillään keräämästään tuotosta 20 prosenttia käytettäväksi ikäihmisten auttamiseen omalla alueellaan. Työelämäaikaan otettuja lainoja onkin vaikea hoitaa, jos työura katkeaa ennenaikaisesti, toteaa Yhteisvastuukeräyksen esimiespiispa Matti Repo keräyksen tiedotteessa. FREIJA ÖZCAN ” Helposti ne vanhuk set, joilla on huono taloudellinen asema, jäävät digitalisaa tion ulkopuolelle. Miksi. Tarkoitus on auttaa ikäihmisiä sekä kotimaassa että ulkomailla. Valtaosa Kirkon Ulkomaanavulle tulevista yhteisvastuuvaroista käytetään pitkävaikutteiseen kehitysyhteistyöhön yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. mennessä: emilia.karhu@kotimaa.fi Lämmin kiitos! 15 KOTIMAA | 29.1.2021. Yhteisvastuukeräyksen valtakunnallisista keräysoperaatioista ei seurakunnille tilitetä tuottoa. Opetettavia digitaitoja ovat pankki-, Kelaja virastoasiointi tietokoneella. – Tarve on suuri. Kirkon diakoniarahasto on näistä toinen. Keräyksen tuotosta 40 prosenttia jää kotimaahan. – Elämässä tulee eteen sairauksia, työttömyyttä ja yllättäviä Nyt autetaan ikäihmisiä elämänkäänteitä. Viime vuosina meille saapuneista avustushakemuksista yli 60-vuotiailta tulleita on ollut joka neljäs ja määrä on kasvussa. | Kuva: Mikko Käkelä Kerro kokemuksistasi striimatun jumalanpalveluksen äärellä! Koronan vuoksi seurakunnissa on panostettu jumalan palvelusten striimaamiseen. Opetusta annetaan lyhytkursseina vuodesta 2022 alkaen
Ennen Yhdysvaltoja käsittelevien dokumenttien täyspaastoa kannattaa katsoa vielä yksi kyseistä maata kuvaava televisio-ohjelma. | dokumentti | Karismaattisena saarnaajana Billy Graham keräsi valtavat ihmismassat tilaisuuksiinsa. Enimmillään häntä oli yhtä aikaa kuuntelemassa ulkoilmatilaisuudessa 1,1 miljoonaa ihmistä Etelä-Koreassa. Suurten massojen tavoittamiseen hän ei kuitenkaan aina tarvinnut mediaa. Billy Graham oli jo vetäytynyt julkisuudesta, mutta hänet kutsuttiin puhujaksi yhteiseen rukoushetkeen, johon osallistui maan korkein johto. Grahamin tyttären mukaan hänen isänsä oli valmis menemään vaikka helvettiin, jos hän saa julistaa siellä evankeliumia. Hän oli edelleen se Amerikan pastori, joka tarvittiin yhdistämään ja lohduttamaan kansakuntaa siihen kohdistuneen iskun jälkeen. Etelä-Afrikassa vuonna 1973 Billy Graham julisti, ettei Jeesus ollut valkoinen, eikä musta, vaan että Jeesus oli ihonväriltään todennäköisesti ruskea. Graham kuoli kolme vuotta sitten 99-vuotiaana. Dokumenttiohjelmassa asiantuntijoiden lisäksi Billy Grahamin tytär Anne Graham Lotz kertoo isästään. Dokumenttielokuva Billy Graham – Vallan pastori kertoo Yhdysvaltain ehkä tunnetuimmasta evankelistasta ja baptistipastorista Billy Grahamista. Hän syntyi presbyteeriseen maanviljelijäperheeseen Pohjois-Carolinassa. Dokumentti Billy Grahamista kuvaa uskonnon ja politiikan kietoutumista Yhdysvalloissa. E n liene ainoa, jolla on mediaseurannassa tarve pitää tauko kaikesta Yhdysvaltoihin liittyvästä ja keskittyä välillä muuhun maailmaan. Huolimatta poliittisista kannanotoistaan ja tiiviistä yhteydestään presidentteihin Billy Graham uskoi, että yksilön hengellinen ratkaisu on yhteiskuntaa eniten muuttava voima. Tätä pohjoisamerikkalaista suurvaltaa koskevaa tarjontaa on ollut sekä uutispuolella että dokumenteissa yllin kyllin. Yhdysvalloissa uskonto on keskeinen osa politiikkaa, toisin kuin Ranskassa, jossa uskonto on lähinnä yksityisasia. Evankelistana Graham katsoi, että hänen tehtävänsä on ”myydä Jeesusta”. Vuonna 2001 terroristit iskivät Yhdysvaltoihin. ”Billy Graham tahtoi tuoda Amerikan pastori evankelisen uskon amerikkalaisen yhteiskunnan ytimeen”, todetaan tässä ranskalaisessa dokumentissa. Dokumentti päättyy siihen, kun Billy Grahamin arkkua tuodaan kongressirakennukseen. MARI TEINILÄ Billy Graham – Vallan pastori on katsottavissa Yle Areenassa. | Kuva: Illégitime Défense/Yle ” Graham oli valmis menemään vaikka helvettiin, jos hän saa julistaa siellä evankeliumia. Hänen mukaansa Billy Grahamin ja evankelikaalien välit tulehtuivat, jopa Grahamin perheeseen suunnattuihin tappouhkauksiin asti, kun Billy Graham oli arvostellut 1980-luvulla presidentti Reaganin asevarusteluohjelmaa ja vieraillut Moskovassa ydinvarustelua vastustavassa konferenssissa. Rotuerottelun rikkomassa Etelä-Afrikassa se oli radikaali väite. Dokumentti esittää asiantuntijoiden näkemyksiä Grahamin poliittisista näkemyksistä, suhteesta presidentteihin sekä uskonnon ja politiikan kietoutumisesta toisiinsa. Se on kunnianosoitus, joka on osoitettu vain harvoille yksityisille kansalaisille. Hän nautti esiintymisestä. Sen lisäksi hän ymmärsi julkisuudessa näkymisen merkityksen. Billy Grahamin merkitystä Yhdysvaltain politiikassa kuvaa se, että dokumentti alkaa presidentti Donald Trumpin pitämällä puheella Grahamin hautajaisissa. Billy Graham oli aikanaan myös se henkilö, joka aloitti Washingtonissa 1950-luvulla niin sanotut Rukousaamiaiset, joihin sittemmin yksikään Yhdysvaltain presidentti ei ole jättänyt osallistumatta. 16 KOTIMAA | 29.1.2021 kulttuuri. Myöhemmin hän otti kantaa Vietnamin sotaan ensin puolesta ja sitten sitä vastaan sekä vastusti presidentti Ronald Reaganin strategista puolustushanketta eli Tähtien sotaa. Lukion jälkeen Graham oli työskennellyt harjakauppiaana ja sanonut dokumentin mukaan, että harjojen ja Jeesuksen myynti on tavallaan sama asia, pitää uskoa tuotteeseensa. Maailmanlopun uskottiin olevan lähellä, siksi evankelioinnilla oli kiire. Dokumentti nostaa esille, että 1950-luvulla Billy Graham ei suostunut siihen, että hänen evankelioimistilaisuuksissaan etelävaltiossa mustat ja valkoiset olisi istutettu sen ajan käytännön mukaan eri lohkoihin. Graham osasi jo varhain käyttää evankelioinnissa kulloisenkin ajan moderneimpia viestintävälineitä. Graham otti voimakkaasti kantaa kylmän sodan aikana kommunismiin, ”paholaisen uskontoon” sekä ydintuhon uhkaan
OLLI SEPPÄLÄ John Grisham: Oikeuden vartijat. TV1 La 30.1. Joissain osavaltioissa ei riitä, että tulkitsee vanhoja todisteita toisin, vaan on tuotava saliin uusia todisteita. TV1 La 30.1. Myös kuolemanrangaistuksen uhka leijuu ilmassa. Yksin kotisaarellaan Saaristomerellä asuva Patrik Finneman, 57, upposi kolme vuotta sitten jäihin ja ehti olla kuolleena 55 minuuttia ennen kuin hänen elintoimintonsa saatiin elvytettyä. Hän palaa kokemukseen Kodin Kuvalehden (2/21) haastattelussa. Finneman on. Kirjan viesti on, että oikeusjärjestelmä on hyvä vasta kun se pystyy korjaamaan omat erehdyksensä. Nyt Ivalo on nähtävissä myös Ylellä ja Yle Areenassa. Yhdessä kohtauksessa hän ottaa papin roolin. Pienenä sivujuonteena myös lestadiolaisuus tulee sarjassa eri tavoin esiin. Raija-Liisa Vuorio. Finnemanin ensimmäinen ajatus kuolleista heräämisen jälkeen oli hyvin käytännöllinen: pojat ehtivät kopterilla sittenkin ajoissa apuun. Gullen Postin pappeus on romaanissa sivuroolissa, mutta koko ajan läsnä. Oikeuden vartijat on paitsi kirjan nimi myös säätiön nimi – järjestöllä on vastineensa todellisuudessa. Nimismies ( Taneli Mäkelä) tervehtii osaa ihmisistä ”Jumalan terve”, vaikka hänelle sanotaan, ettei hän oikeasti kuulu liikkeeseen. Mikään ei pelottanut eikä entinen elämä vilissyt filmin tavoin mielessä. 351 sivua. Romaanissa musta mies on istunut yli 20 vuotta vankilassa syytettynä avioerojuristinsa murhasta. Hän hoitaa yhtä aikaa useita tapauksia, joista yksi nousee romaanin keskiöön. Jorma Veikko Sappinen. klo 18.30 Taivaallista menoa: Björn Vikström. Palattuaan saarelleen hän laittoi verkot veteen ja lämmitti saunan. klo 15.10 Adam & Eva. Hän myös toivoo, että vieraanvaraisuus olisi vastavuoroista ja lisäisi ymmärrystä toistemme tavoista elää. klo 13.35 Pisara. Hän turvautuu välillä papin kaulukseen voidakseen edistää asiaansa eli syyttömänä tuomitun vapauttamista. Hänen kirjoistaan on tehty useita elokuvia. (U) Teema & Fem Ma 1.2. Kirjailija Tommi Kinnunen ja historiantutkija Marianne Junila kertovat Anne Flinkkilälle Lapin sodan vaietun tarinan. Mikä heitä houkutteli ja mihin se johti. | viikon kirja | | viikon kirja | | painettua sanaa | | viikon tv-vinkit | Yhdysvaltalainen John Grisham on yksi tuotteliaimmista ja luetuimmista jännityskirjailijoista. Sarjan tapahtumat käynnistyvät, kun kuolleelta naiselta löytyy harvinainen tappava virus. Syyttömänä tuomittua ei niin vain voikaan vapauttaa, vaan juridinen järjestelmä vaatii omat kiemuransa, jotka vaihtelevat osavaltioittain. Tapahtumia ja sivujuonia on paljon. klo 17.10 Flinkkilä & Kellomäki. Sarjan keskushenkilö on poliisi Nina Kautsalo (erinomainen Iina Kuustonen). Tanskalaiset Adam Holm ja Eva Selsing keskustelevat lääkärin ja kätilön kanssa islamin uskon paikasta tanskalaisessa yhteiskunnassa. Hukkuminen tuntui Finnemanista kuin nukahtamiselta. Harva meistä on kertomassa kuolemastaan. Toimittuaan pappina seurakunnassa hän tutustui vankilapapin työhön ja vankilamaailmaan. klo 17.25 Jumalasta Guruun 1/3. Krp häärii myös paikalla. EMILIA KARHU Virus Lapissa Vuonna 2018 maksulliselle Elisa Viihteelle tehtiin suomalais-saksalainen tv-sarja Ivalo. Lestadiolaisten enemmistö myös kieltäytyy virustutkijan verikokeista. Grishamin vahvuus on lakimiehen työn yksityiskohtainen kuvaaminen. Yle TV2 Maanantai 1.2. Sitä tutkimaan lähetetään lääkäri-tutkija Thomas ( Maximilian Brükner). Väsytti vain kuin pitkän työpäivän jälkeen ja olo oli rauhallinen. Vieraanvaraisuus on kyky kohdata muutosta yhteiskunnassamme ja ilmastokysymyksissä, näin ajattelee systemaattisen teologian professori ja Porvoon entinen piispa Björn Vikström. WSOY 2020. Grisham perustaa tarinansa osin tositapaukseen. Siitä on tullut entistä kiinnostavampi koronaviruksen vuoksi. OLLI SEPPÄLÄ Ivalo TV1:ssä maanantaisin ja sunnuntaisin. Teema & Fem To 4.2. Kaikki jaksot katsottavissa Yle Areenassa. Hän koki nuorena juristina burn outin ja siirtyi lukemaan teologiaa. Pitäisikö islamia pelätä. Romaani kertoo siitä, miksi hän joutui syntipukiksi. Säätiö on keskittynyt ajamaan syyttömänä tuomittujen vapauttamista. Iso osa hänen jännäreistään sijoittuu lakimiesten maailmaan, niin myös tuorein suomennos Oikeuden vartijat. Talvi ja Lapin maisemat antavat sarjalle oman ilmeen ja vahvan tunnelman. Viitisenkymmentä vuotta sitten länsimaiset nuoret alkoivat kiinnostua itämaisista uskonnoista ja muista virtauksista. Hänen perheensä, sisko Marita ( Pihla Viitala) ja down-lapsi Venla ( Venla Ronkainen), päätyy myös tapahtumien osaksi. Ennen kirjailijaksi siirtymistään 1990-luvulla Grisham toimi asianajajana. Finnemanin ruumiinlämpö ehti laskea 26 asteeseen, mikä luultavimmin varjeli aivovauriolta. Moottorikelkalla ajellaan paljon, ruumiitakin löytyy. Suom. | poliisisarja | 17 KOTIMAA | 29.1.2021. Sen ohjasi suomalainen Hannu Salonen, joka on tehnyt uransa Saksassa erityisesti television poliisisarjoja ( Kahden keikka ja Kriminalisti) ohjaten. Post on yksi säätiön neljästä työntekijästä. Olemmeko unohtaneet kristillisiin arvoihin perustuvan moraalipohjamme. Kirjan päähenkilö on asianajaja Gullen Post, joka on myös metodistikirkon pappi. Se toimii pienellä budjetilla ja sisäisen näyn voimalla
Juuri nyt alan ymmärtämään, että vanhenen. Jälleen tänään lähtee arkkitehdille uusia ideoita. Normaalisti kyseisen neuvottelukunnan puheenjohtajana on totuttu näkemään piispa. Tuomas Kurttila, 42. – Sanapariin kiteytyy paljon. Tapaan Kurttilan Helsingin ensikodilla. Oli aika lähellä, että pappislinjalla opiskelleesta Tuomas Kurttilasta olisi saatu Suomen Siioniin pappi. Hän toimii toista vuotta perinteikkään yhdistyksen toiminnanjohtajana. Olisin ollut siis eräänlainen apupappi. Tulevalle toiminnalle on haettu suuntaviivoja muun muassa kirkon nelivuotiskertomukseen perehtymällä. ” Silloisen kirkkoher ran kanssa kävimme keskusteluja siitä, olisinko voinut työskennellä heillä vapaaehtoispoh jalta. – Silloisen kirkkoherran kanssa kävimme keskusteluja siitä, olisinko voinut työskennellä heillä vapaaehtoispohjalta. – Se on hyvä yhdistelmä historiaa, kulttuurinymmärrystä ja dogmatiikkaa. Kurttila suuntautuikin muunlaisten haasteiden pariin. Yhteiskunnallisesti aktiivisena ja aloitteellisena tunnettu Kurttila kertoo olevansa ilahtunut kutsusta Kirkkohallituksen neuvottelukuntaan. Monessa mukana ollut Kurttila valittiin viime vuoden lopulla Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajaksi. – Näen tehtävän tärkeänä. Monenlaisen muutoksen keskellä meillä on nyt mahdollisuus tukea kirkkoa. Avainasioita ovat rohkeus ja yhdessä tekeminen. Kun hän puhuu, äänestä saattaa jopa erottaa hienoisen ”papillisen nuotin”. Toimintaympäristönä kirkko ei ole Tuomas Kurttilalle uusi. Hänen kotiseurakunnassaan Helsingin Paavalissa oli aikoinaan työvoimatarvetta. Kaksi sanaa nousi avauskokouksessa esille yli muiden: yhdessä tekeminen. Hän naurahtaa, että ”ei 18 KOTIMAA | 29.1.2021 haastattelu. Viimeksi nuijaa heilutti Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. Olisin ollut siis eräänlainen apupappi. Kurttilan vetämä neuvottelukunta on kokoontunut yhden kerran. Elämässäni olen ylpeä siitä, että näen maailman ja elämän toiveikkaana. Edessä on mielenkiintoinen haaste, kun kansalaisja lastensuojelujärjestölle vuonna 1942 Vallilan työläiskaupunginosaan rakennetut tilat ovat perusteellisen remontin tarpeessa. Rukoilen huokauksin. Jälkimmäisessä häntä kiinnosti aiheen syvyyselementti. Ja käytännöllisen teologian kautta oppi paljon muun muassa sielunhoidosta, kasvatuksesta, perhetyöstä ja diakoniasta. – Tähän viereen suunnitellaan uutta ensikotia. H elsingin ensikoti ry:n toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila on pitkään tarkastellut näköalapaikalta suomalaisten perheiden ja lasten tilannetta. Pyrimme työssämme löytämään konkreettisia ajatuksia siihen, mitä yhdessä tekeminen voisi olla kirkon sisällä ja toisaalta verkostoissa suhteissa eri toimijoihin. Nimitys on poikkeuksellinen. Kuka. Se on inspiroivaa. Kurttila luki ensin hallintotieteitä ja lähti myöhemmin opiskelemaan teologiaa. Kirkkoherran aloitteesta huolimatta kuvio ei kuitenkaan onnistunut tuomiokapitulissa. Ennen Helsingin ensikotia hän on työsLasten ja perheiden puolustaja Kirkko voi olla jatkossakin vahva toimija kasvatuksen ja perheiden parissa. Teologia antaa runsaasti eväitä ajatella tätä inhimillistä maailmaamme. TEKSTI | VESA KEINONEN – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM kennellyt muun muassa opetusja kulttuuriministeriössä, Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana sekä lapsiasiavaltuutettuna. Kurttila kertoo, että ei ole nykyisin varsinainen seurakunta-aktiivi. Hän on takavuosina opiskellut teologiaa aina maisteriksi saakka
Silloin myös oppilaiden vanhemmat saattavat reagoida. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että Kurttila ei olisi hengellinen ihminen. Miksi kirkon on sitten entistä vaikeampi päästä kouluympäristöön. – Koulumaailmassa on jo nähtävissä se, että ovia suljetaan kirkon suuntaan. Hän näkee hengellisyyden olevan kokonaisvaltaisesti rakennettuna meihin kaikkiin ihmisiin. Avainkysymys on, miten seurakuntien työntekijöille löytyy jatkossakin tilaa kouluympäristöstä. Mutta itsestään selvää ei kirkon roolin säilyminen kuviossa mukana kuitenkaan ole. Tämä näkyy myös sellaisilla toimialoilla, jotka ovat kirkon maailmaa. – Seurakuntien lapsija perhetyössä on huipTuomas Kurttila iloitsee siitä, että Helsingin ensikoti on pystynyt pitämään palvelunsa käynnissä myös koronan aikana. Koti, koulu, kaverit ja kirkko. Tuomas Kurttila arvelee, että kirkon pelätään tuovan kouluihin mukanaan sellaisen agendan, jota ei tunnisteta ja johon ei oikein voi luottaakaan. Eivät perusopetuksen opettajat ehdi olla nuorten tukena esimerkiksi tunnesäätelyyn tai kiusaamiseen liittyvissä asioissa. Tarve ja palvelu on saatava kohtaamaan. Tarjonnan lisäksi kasvatuksen osaamiselle on myös jatkuvaa kysyntää. Seurakuntien varhaiskasvatuksesta ja nuorisotyöstä löytyy melkoinen leegio rautaisia ammattilaisia. » 19 KOTIMAA | 29.1.2021. Se on kuin ilma, jota hengitämme. tuo kirkon tilastoihin paljoakaan”. – Esimerkiksi kouluissa nuorilla on monenlaisia kohtaamattomia tarpeita. Kurttila toteaa, että esimerkiksi pyhäkoulujen on nykyisin vaikea tavoittaa ihmisiä. – Olennaista on, miten kirkko pystyy rakentamaan luottamuksen kouluihin ja koko yhteiskuntaan. Sama koskee montaa muutakin kirkon kokoavaa toimintaa. Eletään instituutioiden vahvan haastamisen aikaa. Näiden neljän vankan pilarin varaan Tuomas Kurttila uskoo kasvatuksen jatkossakin rakentuvan. Olen vakuuttunut siitä, että kirkko pystyy avaamaan ovia ennen kaikkea arkisella toiminnallaan, kuten koulunuorisotyöllä. Tässäkin seurakunnilla olisi paljon annettavaa. Kurttila huomauttaa, että kirkolla on vahva kasvattajien osaamisresurssi. Yhä enemmän kunnat ja tulevat maakunnat ottavat kumppaneikseen yrityksiä ja yhdistyksiä, joilta palvelut ostetaan. Pyhä antaa tähän voimia. Ajattelen, että arjessa on kristityn elämä. Hän nostaa esimerkiksi julkisen sektorin tavat tuottaa palveluita. Kirkon kasvatuksen ja perheasioiden neuvottelukunnan tuoreena puheenjohtajana Tuomas Kurttila kaipaisi kirkolta lisää rohkeutta tehdä uusia aloitteita. Verkkoauttaminen on edelleen lisääntynyt. Kirkon oleellisuus on siinä, että se voi olla näissä eri tavoin läsnä. Muutoksessa ei saa jäädä polkemaan paikalleen. – Arjessa meillä kaikilla on esillä kipuja, suruja, iloja sekä ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä
– Jos tämä asia jää poliittisille päätöksentekijöille, kestävä ja tasapainoinen ratkaisu voi jäädä syntymättä. – Kyseisissä oppilaitoksissakin nuoret miettivät niitä elämän suuria kysymyksiä. Kurttila haluaa islamin uskonnon opetuksen kouluissamme säilyvän jatkossakin laadukkaana. Elämänkatsomustiedon opetuksen Kurttila mahdollistaisi kaikille. Monella se on islam. Tuomas Kurttilan mielestä kirkossakin kannattaa pohtia sitä, tapahtuvatko muutokset pakon sanelemana vai kykenemmekö ennakoimaan niitä. – Oman uskonnon opetus on hyvin tärkeä osa persoonan rakentumista sekä luottamuksen rakentamista perheiden ja koulun kaltaisen instituution välillä. Jokaisella tulisi olla riittävät eväät ymmärtää eri katsomuksia ja maailman moninaisuutta. Hän heittää ilman ajatuksen siitä, voisiko olla mahdollista perustaa seurakuntien omia päiväkoteja. Näkisin kirkon yhtenä tehtävänä varmistaa sen, että tälle joukolle riittää jatkossakin töitä, ja että kirkko tavoittaa ihmiset. 20 KOTIMAA | 29.1.2021 haastattelu. Päälle liimattua muiden kulttuurien huomioimisen ei kuitenkaan pidä olla. – Toivoisin, että Suomessakin pystyisimme viettämään kristillisiä juhlapyhiä ja juhlia. – Minusta tämä on epäloogista, koska uskonnonopetukseen voi osallistua kuka vaan. Entinen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on suurella ilolla pannut merkille juuri lasten ” Miksi kirkko ei voisi järjestää vanhem muusryhmiä, joissa tuettaisiin lasten kasvatusta. Tuomas Kurttila on sitä mieltä, että positiivinen uskonnonvapaus on osa sivistyneen yhteiskunnan olemusta ja rakenteita. Koko yhteisö voi luottaa kirkon olemassaoloon, vaikka henkilökohtainen suhde siihen olisi millainen tahansa. – Juuri tällaisessa käytännön toiminnassa kirkko on vahvoilla. Perusopetuksen puolella Kurttila nostaa ydinkysymykseksi sen, mikä on oman uskonnon opetuksen ja yleisen katsomusopetuksen suhde. Toki kyseessä on vaativa ammatillinen ala, ja pappien pitäisi saada silloin perheneuvonnasta lisää koulutusta. Nykyisin kyseisen aineen opetukseen saavat osallistua vain ne oppilaat, jotka eivät kuulu mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan. – Olisiko mahdollista kytkeä perheneuvonta jollakin tavalla osaksi toimituskeskusteluja. puluokan ammattilaisia. – Koraanikoulujen kaltaiset vaihtoehdot ovat erittäin huono esimerkki, kuten maailmalta olemme nähneet. Kouluissamme on yhä enemmän lapsia ja nuoria, joiden uskonto on joku muu kuin kristinusko. Hän kaipaisi esimerkiksi ammatillisiin oppilaitoksiin uutena aineena katsomuskasvatuksen opetusta. Kurttila kertoo, että on eri tehtäviensä kautta saanut vierailla kouluissa ja päiväkodeissa, joissa puolet lapsista puhuu muuta kieltä kuin suomea. Toivo on tulevissa sukupolvissa. Vanhemmuus on nykyaikana usein kovilla ja kirkon perheneuvonta taas tunnetaan laadukkaana. Kurttila toteaa, että hyvin maallisetkin yhteiskunnat voivat olla hengellisesti näkyvillä olevia. Toisen käytännön esimerkin Tuomas Kurttila poimii seurakuntien perhetyöstä. Katsomuskasvatus on yksi asia, joka on lähellä Tuomas Kurttilan sydäntä. – Tuollaisissa ympäristöissä on luontevaa juhlia kaikkia niitä traditioita ja kulttuureita, joita lapset tai nuoret kyseisessä päiväkodissa tai koulussa edustavat. Se olisi sellaista arjen aloitteellisuutta, joka heijastuisi myönteisesti koko yhteisöön. Uskallammeko esimerkiksi viettää työpaikalla vapaaehtoisen jouluhartauden. – Herää kysymys, mitä arjessa rohkenemme tehdä. Olennainen asia tässä on se, toimitaanko mukaan kutsuvasti vai poissulkevasti. Hän peräänkuuluttaa kirkolta vahvaa ja aloitteellista roolia myös oman uskonnonopetuksen ja yleisen katsomusopetuksen suhteen määrittelyyn
– Monet perheet voivat olla kasvatustehtävässään todella yksin. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. – Jos kirkko näyttäytyy ulospäin kovin eripuraiselta, niin samalla se vaikuttaa hyvin sisäänpäin kääntyneeltä, hän pohtii. Toki joskushan tuo kritiikki on perustelematonta. On paljon mahdollisuuksia, joihin pitää aktiivisesti tarttua. Kurttilan mukaan nuorten hyvinvoinnin parantamisessa kyse on jatkuvasta, ja sitkeyttä vaativasta työstä. Meillä on perheille kehitetyt ryhmätoiminnan mallit, joista saadaan hienoja tuloksia. Yksin ei pidä toimia, vaan verkostot luovat luottamusta. Aikaisemmin oli suurempia perheitä. Tuomas Kurttila huomauttaa, että nykyisin on paljon nuoria, joiden luontaisessa kasvuympäristössä tunnesäätelyn taidot eivät oikein pääse kehittymään. Ajopuuksi ei kannata jättäytyä. Kohuotsikoihin nousee aina vain jäävuoren huippu. Ja tunnistan oman toimijuuteni, enkä vain siirrä nuorta eteenpäin. Mikä oikein on johtanut siihen, että hän on toiminut tietyllä tavalla. Kurttilan mukaan pelotta asioita lähestyvä kirkko kykenee luovuuteen ja rohkeuteen, jota siltä eri tahoilla odotetaan. Elämä on vakava asia, mutta kaikkea ei kuitenkaan pidä ottaa liian vakavasti. Kyseiset numerot eivät sinällään kerro vielä mitään siitä, onko hengellinen maailma ihmisille tärkeä vai ei. Pitää aina kuitenkin mennä hänen taustaansa. Lapsiperheistä lähes joka neljäs on yhden vanhemman perheitä. Hän näkee sillä erinomaiset mahdollisuudet olla perheiden mukana myös vanhemmuuden tukemisessa. Silloin sisarukset saattoivat oppia toisiltaan kuin huomaamatta. – Teoistaan nuorella on täysi vastuu. 020 754 2350 VERRATON ALE! SACRUMIN ALE 13.2. ennakkoluulottoman suhtautumisen vieraisiin kulttuureihin ja tapoihin. Kylmä tosiasia on, että yhteiskunnassamme myös moni nuori voi pahoin. Eri toimijat eivät saa myöskään toimia omissa siiloissaan. – Kun herää kysymys siitä, että kohtaamallani nuorella ei kaikki ole hyvin, niin tiedän mistä suunnasta voisi olla saatavilla hänelle apua. Tuomas Kurttila varoittelee myös siitä, että kirkon piirissä tuijotetaan aivan liikaa jäsenmäärän kehitystä. ” Jos kirkko näyttäy tyy ulospäin kovin eripuraiselta, niin samalla se vaikuttaa hyvin sisäänpäin kääntyneeltä. Nuoren ihmisen kipuilua on esiintynyt kaikkina aikoina. Kurttila heittää taas kerran palloa myös kirkon suuntaan. Viime aikoina on kuultu monista vakavista rikoksista, joissa teini-ikäisiä on ollut tekijöinä mukana. Vanhempien erotkin ovat yleisiä. Turha riitelykään ei asioiden edistämistä auta. ASTI, TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT Uskon, jotta ymmärtäisin 9,90 (28,00) Kristinuskon synty 19,90 (52,00) Pöytä katettu kaikille 12,90 (26,90) Näkemisen portilla 11,90 (29,80) Tapakristityn tyylikirja 11,90 (27,90) Virsikirjamme virret 24,90 (56,90) Ovi messuun 6,90 (33,00) Ilon yllättämä 9,90 (26,90) Alussa oli puutarha 11,90 (29,90) Alkukirkon salaisuus 12,00 (29,00) Johdatus Lutherin teologiaan 24,90 (58,00) Joka päivä lapsen lailla 9,00 (28,00) Sininen sateenvarjo 4,50 (29,00) Pohjolan lasten Raamattu 12,90 (28,00) Oma Raamattu 6,90 (15,00) Raamatun etsivä -löydä Jeesuksen ystävät 2,00 (6,00) 21 KOTIMAA | 29.1.2021. Pahimmillaan se ilmenee järkyttävinä väkivallantekoina. Hän korostaa suurisieluisuutta. – Mitä enemmän kirkossa kytketään henkiset resurssit jäsenmäärämittariin, sitä vaikeammaksi tulee löytää uusia tapoja hahmottaa kirkon tulevaisuutta. – Heillä on luontainen kiinnostus asioihin ja rohkeutta ihmetellä. Tuomas Kurttila näkee kirkon toiminnan ytimessä olevan sen, että tullaan osaksi jotakin meitä suurempaa. Uskallan väittää, että kirkon piirissä on taitoa ja tahtoa tähänkin. Kohu on ollut kova, mutta Tuomas Kurttila neuvoo panemaan jäitä hattuun. – Miksi kirkko ei voisi järjestää vanhemmuusryhmiä, joissa tuettaisiin lasten kasvatusta. – Kirkon pitäisi kyetä ottamaan vastaan kritiikkiä, jota maailma väistämättä sille tarjoaa. Hätkähtää ei pidä ihan pienistä asioista
Miten seurakunta voisi olla yhteisöllisen turvallisuuden paikka. On vahvaa tutkimuksellista näyttöä, että kokemus tekemisen merkityksellisyydestä on keskeinen hyvinvointitekijä. Minän ylittäminen eli self transcendence kuvaa pyrkimystä tarjoutua omaa minää suuremman palvelukseen. Seurakuntamentorit voisivat olla yksi kiinnostava malli. Jos merkitys murenee, jopa terveys on vaarassa. Vihdin narratiiviset haastattelut ja Kerro tarinasi -ryhmä ovat osa tätä tarinankerrontaa. 22 KOTIMAA | 29.1.2021 essee. Se on kirkon suuri kysymys. TEKSTI | TAPIO AALTONEN JA KUVITUS | PÄIVI KARJALAINEN Itseohjautu vuudella merkitykseen V ihdin seurakunnan tulevaisuustyön Huomiseen!-hanke alkoi keväällä 2019. Se voi olla Jumala, isänmaa, aate, työ tai vaikka lähiyhteisö. Kysymme, miten malli voisi toimia koko seurakunnan toiminnallisena perusrakenteena. Kirjailija Emily Esfahani Smith keräsi laajan kattauksen tutkimustietoa mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä. Tai vastaus haastavaan kysymykseen: Minkä edessä polvistun. Kokeilujen alettua tuli selväksi, että huomiota on kiinnitettävä seurakunnan rakenteen joustavoittamiseen. Esimerkiksi: ”Miksi toimin kuten toimin?” Kirkon haasteena on liittää sanoma osaksi ihmisten omaa tarinaa ja tarkoituksen etsintää. Ne sopivat huonosti maailmaan, jonka organisoitumisen muodot ovat enem män verkostomaisia. Aluksi kysyimme, mikä tekisi seurakunnasta merkityksellisen seurakuntalaisten kokemuksena, maallikoiden ja työntekijöiden yhteistyönä sekä työyhteisönä. Luomme oman tarinamme ja korostamme kokemuksiamme, jotka sopivat yhteen minäkertomuksemme kanssa. Tarkoituksen kokemisen taito viittaa psykologi William Damonia kompaten vakaaseen ja kauaskantoiseen päämäärään, kutsumuksen kaltaiseen orientaatioon, jossa henkilö haluaa antaa panoksensa yhteiseen hyvään. Yhdeksi ratkaisuksi muodostui itseohjautuvien työntekijä–maallikko-tiimien luominen, aluksi pilotoiden. Hän summaa merkityksellisen elämän pilareiksi neljä ilmiötä: tarinankerronta, yhteenkuuluvuus, tarkoituksen kokemisen taito ja minän ylittäminen. Sitä varten tehtiin laaja kyselykierros sekä aloitettiin toiminnallisia pilotteja. Tutkijat korostavat, että meillä on taipumus nähdä elämämme tarinana, joka rakentaa identiteettimme. Siihen voi liittyä haltioitumisen hetki, emotionaalisesti värittynyt ja elämyksellinen ” Kirkko on historian saatossa kulkenut kohti institutionaa lisia rakenteita. Jos se puuttuu, niin aivomme tuottavat fyysisen kivun kaltaisia kokemuksia. Rivimaallikoiden on vaikea löytää merkityksellistä roolia seurakunnan elämässä. Se on kykyä kysyä miksi. Yhteenkuuluvuus muistuttaa sosiaalisen arvostuksen tarpeestamme. Kyselyt ja työpajat antoivat viestin, että seurakunnan organisaatio koetaan etäisenä ja työntekijäkeskeisenä eikä kokeiluihin kannustavana. Googlen laajan Aristoteles-tutkimushankkeen mukaan psykologista turvallisuutta kokeva tiimi on energinen ja aikaansaava
Johtamiselta se edellyttää uudenlaista otetta. On myös kyselty, mihin enää tarvitaan johtamista. Sen toiminta rakentuu itseohjautuville yksiköille, joilla ei ole pomoa. Kirjallisuutta: Tapio Aaltonen, Pirjo Ahonen, Jaakko Sahimaa: Johda merkitystä, Frederik Laloux: Reinventing Organizations. Yhden kehyksen esittää hollantilainen tutkija Frederik Laloux, joka jakaa johtamismallit viiteen kategoriaan, joista kullakin on oma värinsä. Onnistumisen edellytys on yhteinen suunta, selkeä tehtävä ja yhteiset arvot. On kuitenkin vahvaa näyttöä siitä, että luottamuksen ilmapiirissä ihminen yltää parhaimpaansa. Sen metaforana on kone, joka on viritetty äärimmilleen tavoitteiden saavuttamisen hyväksi. Niissä päätöksenteko on hankalaa. Sinivihreä (englanniksi teal) kuvaa organisaatiota, joka rakentuu itseohjautuvuuden idealle. Tealin avaimia ovat itsensä johtaminen, kokonaisvaltainen ihmisyys sekä tarkoituksen tunne. Sekä tutkimukset että kokemukset osoittavat, että vaikutusmahdollisuudet ja merkityksellisyys lisäävät halua itsenäiseen ja aikuiseen vastuunkantoon. Ne sopivat huonosti maailmaan, jonka organisoitumisen muodot ovat enemmän verkostomaisia. Yhteistyössä tavoitellaan psykologista turvallisuutta, ilot ja itkut koetaan yhdessä ja ihmiset kohdataan todellisine tarpeineen. Kirjoittaja on pappi ja Huomiseen!-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. Jokainen on oman työnsä johtaja. Nämä neljä pilaria ovat ihmisen universaaleja tarpeita ja keskeinen liima yhteisöille. Se vaatii tietoista poisoppimista vanhasta. Vihreä on perhemäinen ja konsensushakuinen yhteisö, jossa kaikki keskustellaan läpi. Alkuvaiheessa on tärkeä oppia antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä käsittelemään epäonnistumisia. Oranssi on suorituskykyä korostava liike-elämän väri. Tyhjältä pöydältä emme joudu lähtemään. Seurakunnan työlle ne tarjoavat hedelmällisiä tarttumapintoja ja jatkoajattelun mahdollisuuksia. Onnistumme, kun tiedämme, että ”tämä malli toimii seurakunnassa” tai että ”ainakaan tämä malli ei toimi”. Jotkut epäilevät, että korostunut itseohjautuvuus tarjoaisi mahdollisuuden vastuun pakoiluun. Tälläkin alueella kirkolla on mahdollisuus tarttua jo valmiiksi koettuun tarpeeseen. Niissä johtajan roolina on edellytysten luominen, kannustaminen ja valmentajuus. Koneen osat on helppo vaihtaa toisiin. Kokemukset osoittavat, että uusissa malleissa johtajuus on entistäkin tärkeämpää. Punainen kuvaa susilaumaa, jossa on yksi johtaja, yhteisön ehdoton keskipiste impulsseineen ja tavoitteineen. Itseohjautuvuuteen tulee siirtyä hallitusti. Emme tiedä, miten pitkälle vietynä itseohjautuvuus sopii tuhatvuotiseen organisaatioon. Teal-mallin mannekiiniksi on noussut hollantilainen hoitoalan yritys Buurtzorg, jossa on 15 000 työntekijää ja joka on jo Suomessakin. Näitä olemme pohtineet Vihdissäkin. tilanne. 23 KOTIMAA | 29.1.2021. ”Päätöksenteko asuu osaamisen luona.” Pyrkimys on ”siirtyä vallasta vaikuttamiseen”. Teal-malli on alkanut levitä maailmalla. Eläkevakuutusyhtiö Varman itseohjautuvuutta käsittelevä webinaari kokosi viime syyskuussa 2 000 osanottajaa. Fokuksessa on työntekijöiden kokemus työnsä merkityksellisyydestä. Buurtzorgin henkilöstöja asiakaspalaute on huippuluokkaa. Boardmanin webinaarissa todettiin samasta teemasta, että ”se johtaa, joka tuntee kyseisen asian parhaiten”. Kirkko on historian saatossa kulkenut kohti institutionaalisia rakenteita. Meripihka symboloi perinteistä armeijan ja katolisen kirkon organisaatiota. Annamme uudistumiselle mahdollisuuden. Sen keskeinen piirre on hierarkkisuus. Jokainen tiimi tietää tehtävänsä ja tunnistaa arvopohjansa. Perinteinen johtaminen ja alaisajattelu nostavat päätään yhä uudelleen. Entä millainen tekemisen tapa, organisaatio ja johtaminen voisi vahvistaa merkityksen kokemusta. Suomalaisiakin kokemuksia esiteltiin. Pieleenkin on menty. ” Tiimeissä päätök set tekee aina se, joka tuntee asian parhaiten. Tiimeissä päätökset tekee aina se, joka tuntee asian parhaiten. Pohjimmiltaan kyse on johtamisen muutoksesta. Valtaa rakastava johtaja keskittää päätökset itselleen
– Erityisesti korkea koulutus näyttää vahvistavan positiivista suhtautumista kristinuskoon. Yksinkertaistaen kyse on siitä, että kristityt näkevät Jumalan Isänä. Kääriäinen pitää ironisena sitä, että samalla kuin läntisessä kristinuskossa pyritään latistamaan tuonpuoleisuuden horisontti tämänpuoleiseen viitekehykseen, juuri tuonpuoleinen näky on kiinalaiselle kristitylle olennainen, kiehtova ja voimistava. Kunniaa ja häpeää painotetaan. Jeesus moitti oppilaiden uskoa ja sanoi: ”Minä vakuutan teille: jos uskonne olisi edes sinapinsiemenen kokoinen, te voisitte liikuttaa tätä vuorta käskemällä sen siirtyä.” (Matt. Perinteinen uskonto on synkretististä. Oma lukunsa on Kääriäisen mukaan todellisuuden kahden tekijän Yin/Yang-harmonia. JUSSI RYTKÖNEN Kiinalaisista kirjoitusmerkeistä avautuu ikkunoita kiinalaiseen ajatteluun. Taustalla on perinteisten uskontojen konservatiivinen menneisyyden painottaminen. Kiinalainen voi käydä monien eri uskontojen temppeleissä. Kiinalaisuutta kuvaa myös merkki Dao, ”tie”. 17: 19– 20). Kääriäinen vertaili Jeesuksen ja Kungfutsen ajatuksia: – Oppilaat kysyivät Jeesukselta, miksi he eivät kyenneet ajamaan demonia pois. Jeesus siis painotti uskon voimaa ja uskon mahdottomuutta, uskoa lahjana. Ne ovat paikallisia ja niihin pyritään vaikuttamaan omaksi eduksi. Mutta kristityt sitoutuvat yhteisöihinsä, seurakuntiin ja kirkossa käyntiin. Kii nalaiset taas näkevät isän – tai vanhem mat jumalana. 14:6). – Kristillisessä kulttuurissa uskonto on keskiössä, siksi Jumala on kulttuurin perusta. Sitä voi myös verrata Jeesuksen sanoihin ”Minä olen Dao, totuus ja elämä” (Joh. Mielenkiintoinen on kirjoitusmerkki Xin, ”usko”. Elämässä pyritään harmoniaan, käytännöllisyyteen ja yhteisöllisyyteen. Mutta kaiken varalta halutaan edesauttaa kuolleen sukulaisen menestystä seuraavassa elämässä. Kiinalaisessa uskonmaailmasKristinuskon tuonpuoleisuus kiehtoo kiinalaista mieltä sa vallitsee henkien todellisuus. Yksi niistä on Kääriäisen mukaan Tian, ”taivas”. Kääriäinen on itse asunut kiinankielisessä maailmassa 25 vuotta ja puhuu sujuvasti mandariinikiinaa. Suomen Lähetysseuran missiologisessa symposiumissa hahmotettiin sitä, mitä on usko. Ne eivät tarjoa intellektuaalisia resursseja, joilla kohdata uudet haasteet. – Kungfutsen mukaan miehen, joka pyrkisi siirtämään vuorta, tulisi aloittaa siirtämällä pois pieniä kiviä, Jukka Kääriäinen sanoi. Kiinaa kirjoitetaan ytimeltään tuhansia vuosia vanhoilla merkeillä, joista avautuu ikkunoita kiinalaiseen ajatteluun. Uskontososiologisesti taustalla lienee kulttuurinen yhteensopimattomuus ja hengellinen puute, Kääriäinen tietää. Kiinalaisen uskonnollisuuden taustalla on kungfutselaisuutta, taolaisuutta, buddhalaisuutta ja kommunistista ateismia – sekä kristinuskoa. Kiinalaisuus taas edustaa Kääriäisen mukaan käytännöllisyyttä. Kiinalaiset taas näkevät isän – tai vanhemmat – jumalana. ” Kyse on siitä, että kristityt näkevät Jumalan Isänä. | missiologia | 24 KOTIMAA | 29.1.2021 teologia. – Tuonpuoleisen suhteen kiinalaisuudessa ollaan agnostisia. – Merkitys avautuu siinä, että ihminen kuulee puhetta, ”nojaa” ja luottaa siihen, tottelee sitä. Kiinalaisessa kulttuurissa etiikka on keskiössä ja siksi vanhemmat ovat kulttuurin perusta, kiinalainen teologi Thomas Yu Kääriäisen mukaan hahmottaa. Siinä siis yhdistyvät kuunteleminen ja totteleminen. Hän kunnioitta vanhempia ja esi-isiä. Näin havainnollisti pohdintaansa Kirkon lähetystyön keskuksen lähetysteologi, teologian tohtori Jukka Kääriänen, joka puhui Suomen Lähetysseuran missiologisessa symposiumissa viime viikolla. Lisäksi kiinalaisen uskonnollisen ajattelun lähtökohtana on ihminen. Sen kaksi radikaalia tarkoittavat ”ihminen” + ”puhe”. Yhdessä ne ovat ”usko”. Valtaosa kiinalaisista on Kääriäisen mukaan uskonnollisesti sitoutumattomia ja sekulaareja. – Se on tie, polku tai periaate, joka lähestyy kreikkalaista logos-käsitettä. M itä koulutetumpi kiinalainen ihminen on, sitä todennäköisemmin hän on kristitty. Kristinuskon on ylitettävä myös kulttuurinen ”Kiinan muuri”. – Lisäksi uskotaan karmaan ja ollaan fatalisteja. Kuvassa merkit sanoille tie, usko ja taivas. – Kristinusko sen sijaan tarjoaa kiinalaisillekin vakuuttavia, tulevaisuuteen perustuvia vastauksia
Tämän kynnyksen on ylittänyt pastori Petri Hiltunen, joka on kirjoittanut kirjan riivaajien pois ajamisesta. Lähetysseura piti taas kerran kelpo symposiumin. Tiedon ja luottamuksen uskossa JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Usko pysyy jossain määrin mysteerinä ja salaisuutena. 25 KOTIMAA | 29.1.2021. Jolkkonen viittasi ajankohtaiseen lähetysjärjestökeskusteluun, jossa järjestöjä on luokiteltu sen mukaan, korostuuko niiden näyssä usko vai palvelu. Mutta on sellainenkin vanha näkökulma, että itsensä huonoksi ja uskomattomaksi kokeva köyhä kerjääjä liittyy kirkon uskoon, luottaen siihen, että pelastuslaitos on nämä asiat kyllä oikein ymmärtänyt ja voi kantaa häntäkin kotia kohti. Kirjassa on varsin kattava alan bibliografia. Kirja Eksorkismi. Omakustanne 2019. Nykyisessä kielenkäytössä luottamususko on irronnut tietämisuskosta ja tullut sen vastakohdaksi. Kirjan laajimpia lukuja ovat ”Saatanan toiminta”, ”Pahojen henkien toiminta”, ”Pahojen henkien karkottaminen” ja ”Kuinka eksorkismi toimitetaan?” Niissä käydään läpi demonologiaa, Raamatun riivauskertomuksia, ja selvitetään kirkkoisien sekä keskiajan ja reformaation ajan teologien suhtautumista pahojen henkien toimintaan. Mitä riivaajista kirjan perusteella pitäisi ajatella. Jos sitä ei sisälukutaidon avulla löydetä Raamatusta, on se joidenkin mielestä ehkä kätkettynä jonnekin muualle. Siitähän tässä kaikessa on loppujen lopuksi kysymys. Monen ihmisen on vaikea uskoa. Aikaisemmin hän on työskennellyt Rengon ja Valkealan kirkkoherrana. ”Valoa vaikken näekään, sen tiedän loistavan.” Vaan mikä on edessä silloin, jos kerjääjä ei kirkon uskoa enää entiseksi tuntisi. Ylipäätään Hiltusen tapa kirjoittaa on varovainen, jopa nöyrä. Uskolla on omansa ja tieteellä omansa, mutta myös musiikki, kuvataide ja kirjallisuus kertovat nekin omaa totuuttaan. Muutama tapauskertomus – ”Tippuvia lamppuja ja kovaa melua” tai ”Lapin noita ja suvun kirous” – toki selostetaan asiallisesti esimerkkeinä. Kaikki voitaneen haluttaessa rationalisoida pois Raamatun vanhentuneeseen maailmankuvaan vetoamisella. Ei huono. Ja vain sellainen usko pelastaa, johon kuuluu myös tahdon suostumus – siis tahto etsiä, kuunnella ja seurata Jumalan tahtoa. Onneksi uskon syntyminen armonvälineiden välityksellä on kirkossamme Pyhän Hengen työtä. Mutta kristillinen usko ei Jolkkosen mukaan ole sokeaa herkkäuskoisuutta eikä epäröivää todistelu-uskoa. Pahojen henkien karkottaminen. Kehitykseen ovat vaikuttaneet myös helluntailiike ja karismaattisuus. Martti Luther tunsi pahan vallan, josta jotakin kiteytyy taisteluvirteen 170: ”Se vanha vainooja (Saatana), kavala kauhea.” Hiltunen toteaa kuitenkin Lutherin olleen eksorkismin suhteen pidättyväinen ja skeptinen. Kirja kertoo, miten katolisessa kirkossa eksorkismi on 1970-luvulta alkaen jälleen arvossaan. Mutta luterilainen reformaatio siirsi painopisteen luottamususkoon: usko on sydämen luottamusta Jumalaan. Mielenkiintoista. Takaisin symposiumiin. Maailmassa on monenlaisia totuuksia. Mutta miten selittämätöntä ja pelottavaa pahaa kohdannut ihminen hakisi apua papiltaan, jos hän pelkää tai kokee, ettei häntä oteta vakavasti. Uskolla tarkoitetaan Jolkkosen mukaan usein luottamusta ilmiöihin, jotka ovat heikosti perusteltuja, eikä ole enää väliä ovatko ne oikeasti totta. Miten kirjoittaa sellaisesta, josta on uskonnollisista, poliittisista ja kulttuurisista syistä nykyaikana liki mahdotonta puhua. Oukki-doukki. Lähetyshiippakunnassa vaikuttava Petri Hiltunen on teologian tohtori ja filosofian maisteri. Mutta ei ole toista ilman toista. | kirja | | kolumni | Petri Hiltunen: Eksorkismi. Se on myös sikäli täysin kompromissiton tie lähestyä Jumalaa, että se sulkee muut tiet pois: totuuden etsintä ei ole hengellistä tai aatteellista bingoa. Nyt on kirkossa sitten enää riideltävä jo totuttuun tapaan siitä, mikä se Jumalan tahto voisi kulloinkin olla. JUSSI RYTKÖNEN Mitä tarkoittaa. ” Kristillinen usko ei ole sokeaa herkkä uskoisuutta eikä epäröivää todiste luuskoa. Ei ihme, että epäilevän ja rationaalisen länsimaisen ihmisen prototyyppi Pontius Pilatus kysyi juutalaiselta Jeesukselta, itse Totuudelta: ”Mikä on totuus?” S uomen Lähetysseuran viimeviikkoisen teologisen symposiumin teemana oli ”uskossa”. Jolkkosen mukaan keskiajan teologiassa uskolla tarkoitettiin ennen kaikkea tietämisuskoa. Pahojen henkien karkottaminen perustuu ennen kaikkea asiasta Raamatussa ja kirkon traditiossa kirjoitettuun, mutta myös kirjoittajan omiin kokemuksiin. Kirjoittaja muistuttaa, että kylmäpäisyyttä ja tarkkaa silmää tarvitaan: mielen sairauksia ei pidä sekoittaa pahojen henkien töihin. Se on sekä tietämistä että luottamista. 350 sivua. Tästä kirjasta on turha etsiä hiuksia nostattavia tarinoita. Kirjan pääviesti on: Jeesus on pahan vallan voittaja. Onhan järjestöissä tässä asiassa selviä eroja. Perinteiset protestanttiset kirkot tulevat – jos tulevat – asiassa jälkijunassa. Totuus Jeesus sanoo Johanneksen evankeliumissa seuraajilleen: ”Minä olen tie, totuus ja elämä.” Kristinusko edustaa totuutta. Taustalla on 1800-luvulla syntynyt käsitys tieteen ja uskon sotatilasta. Asiaa lähestyivät esityksissään viereisellä sivulla kerrotusti kirkkohallituksen Jukka Kääriäinen ja lisäksi Elina Hellqvist, Suomen Lähetysseuran Rolf Steffansson ja Kati Kemppainen sekä Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Jokaisesta ei myöskään ole eksorkistiksi, ja asia vaatii opiskelua. Lain vaatimus on Paavalin mukaan kirjoitettu sydämiinkin, mutta entäpä jos yhteistä uskoa ei sittenkään sieltä löydy
26. – Silloinhan ihmisen olisi mahdollista kelata yli minun saarnani. Mikä on John Grishamin uusimman kirjan nimi. 199 8. ” Tarkennuksia: 15.1. julkaistun mysteerikuvan tilanne oli piispainkokouksen ja vankeinhoitolaitoksen tapaaminen, jossa käsiteltiin vankilapappien asemaa. Kirjapalkinnon voitti Virpi Vesisenaho Saarijärveltä. 2 . Vasemmalta pyhäkoulusihteerit Anja Sivonen, Anja Karvanen, Seija Paulamäki ja Liisa Tuomi sekä silloinen lapsityön johtaja Seppo Vesala. Kuva on otettu 1986. kirkkokahvit | vastaus | | kasku | | 3 kysymystä | 26 KOTIMAA | 29.1.2021 | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Hal lin tot iet eitä . Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. 1. 3. – Kuinka niin. julkaistun kuvan vuosiluku sanottiin väärin. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. 1 . Mitä Tuomas Kurttila opiskeli yliopistossa ennen teologian opintoja. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Numeron 2 Paras juttu -äänestyksessä saman verran ääniä saivat artikkelit ”Mailaa ei kannata puristaa” sekä ”Kärsimys on aina mieletöntä”. Oikaisu: Numeron 1/21 parhaan jutun tekijä oli Timo Virtala. Eva Wäljaksen haastatteli Vesa Keinonen ja kuvasi Rami Marjamäki. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. 3 . Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. | vastaus | | kasku | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Käytiin seuraavan sisältöinen keskustelu: – En hyväksy mitään vapaasti käytössä olevia videotallenteita. – Miksi et. Viime viikon mysteerikuvan tunnisti itsekin kuvassa oleva Seppo Vesala: ”Lahden vanhassa Pappilassa ollaan, eli Lahden seurakuntayhtymän Kasvatustyön Keskuksessa joskus 90-luvulla. 2. Kuka on kuvan pappi. Eräs kappalainen kuuli asiasta ja soitti huolestuneena asiasta vastaavalle henkilölle. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. – Koko ajatus on teologisesti kestämätön. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto K irkon viestinnässä mietittiin ennen korona-aikaa mahdollisuutta jumalanpalvelusten paikalliseen videointiin niin, että messuja voisi katsella myös jälkeenpäin verkosta. Missä ja milloin kuva on otettu. Tämän viikon kuvassa on pappi koulussa pitämässä oppituntia. Liitutaululla on nykynäkökulmasta hieman käsitteellistä tekstiä ottaen huomioon koululaisten ikätason. Oik eud en var tija t. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. Voit perustella valintasi lyhyesti. Teologiajutun Isto Peltomäestä kirjoitti puolestaan Emilia Karhu ja kuvat otti Jukka Granström. 11.12. Milloin emeritusarkkipiispa John Vikström jäi eläkkeelle
| Kuva: Hannele Niemi Valokuvataiteilija Anu Hedborgin Tuonelan joutsen istuu kosken kuohujen keskellä, kouvolalaisen Parturi-kampaamo Tuccabuodin näyteikkunassa. Taiteilija Kirsi Kesäniemi kertoo kuviensa syntyvän tunteista, muistoista, kohtaamisista ja yhteydestä. P ikapiipahdus kaulaketjua korjauttamaan tuttuun Kultaja hopeapaja Korundiin venähtää, kun juutun tuijottamaan tummasävyistä taulua näyteikkunassa. Ydinkeskustan noin 40 yritystä tarjoaa näyteikkunansa lähes 30 taiteilijalle, joista monella on esillä useampi työ – kuvataiteen ohella valokuvia, tatuointeja, äänija valoteoksia, runoja ja improvisaatiota, graffiteja. Idean loivat taiteilijat itse, dynamoina Annika Salmi ja Jenni Autio, taiteilijanimeltään Jenni Emilia. Sen tekijä, kouvolalainen Kirsi Kesäniemi kertoo esittelytekstissä olevansa intuitiivinen taiteilija, ja kokevansa taiteen keinona parantaa, herättää, avata jotain kaivattua. Alan nähdä siinä valoa. Kouvolassakin moni hokee: – Kyl myö täst selvitää! Ja odottaa uutta Taidepolkua. Suru vaihtuu hämmennyksen kautta iloksi, kun kierrän Kouvolan Taidepolku Intoa. Taidepolku ulottuu Keskuskirkolle, jonka ikkunoissa Kouvolan seurakunnan iltapäiväkerholaisten linnut muistuttavat erilaisuuden rikkaudesta ja kevääntulon toivosta: ”Ystäväni lennä, vapaana saat mennä. | Kuva: Hannele Niemi Sinä olet kaste, minä olen maa on kuvataiteilija-muotisuunnittelija Jenni Emilian veistoksellinen akryylimaalaus, joka löysi paikkansa Kahviputiikki Papulaarin ikkunasta. | Kuva: Hannele Niemi ” Kyl myö täst selvitää! 27 KOTIMAA | 29.1.2021. Ydinkeskustassa käynnit ovat menneet minulta, ehkä muiltakin, pelkäksi läpijuoksuksi. Kankaalle tehdyn akryylityön nimi on Metsän rauha. HANNELE NIEMI Halkaisijaltaan 80-senttinen pyöreä Metsän rauha solahtaa luontevasti Korundin muotoja värimaailmaan. Suren kivijalkakauppiaita, jotka ovat menettäneet asiakkaitaan markettialueille. Taidepolku kestää vain tammikuun 2021, mutta saavutti jo tavoitteensa. Sydän Tule taas hyvä taide! paisuu ylpeydestä: Minun kaupunkini! Katsokaa, millaisia taiteilijoita, innovatiivisia ilonpilkahduksia se tuottaa! Tammikuiseksi vastaiskuksi harmautta ja koronaa vastaan nimetty ulkoilmataidenäyttely tuo elämykset turvallisesti kadulle, kaikille ilmaiseksi 24/7. | Kouvola | Kouvolan Taidepolku Into saattaa meitä koronan eristämiä turvallisesti yhteen ja luo poikkitaiteellista toivoa. Työ kuuluu tekijänsä naisteoksiin, joita hän on työstänyt jo vuosia. ”Valoton syksy veti marraskuun syviin vesiin, Tuonelan joen myyttiseen maisemaan”, kuvaa tekijä työtään, joka on osa hänen Kalevalan naiset-sarjaansa. Jaksan odottaa.” Lisälohtua tarjoaa kirkkopuistossa Esa Kotilaisen äänitaideteos, jossa livertävät kaikenlaiset linnut. Minussa se avaa ikävän vanhaan kotikaupunkiini Kouvolaan, jossa ennen koronaa sain spontaanisti halata tuttua vastaantulijaa, poiketa tämän kanssa kahville ilman turvaväliä, epäluuloa, pelkoa ja maskia
Ihmeellisiä asioita, niin hyviä kuin huonoja voi sattua. Hän pyrkii pysymään ajan tasalla omien varastojen suhteen ja kierrättää tarpeen mukaan. Loppuvuodesta perhe oli kymmenen päivää kotikaranteenissa käymättä kaupassa. Kasvimaan lisäksi Asikainen keräilee villiyrttejä, sieniä ja marjoja sekä kalastaa. – Löysin reilu kymmenen vuotta sitten netistä keskustelupalstoilta ja artikkeleista juttua varautumisesta, ja tajusin sen olevan sellaista, mitä olen aina tehnyt, Asikainen kertoo. Pieni kanala ja maakellari, puilla lämpiävä talo ja kuivakäymälä. – Ihmisillä on vähän sellainen ajatus, että kaupoista aina saa. – Joskus rahat ovat olleet tiukalla. Silloin on helpottanut huomata, ettei ainakaan ruokakauppaan tarvitse mennä. – Koronan myötä olen käynyt entistä vähemmän kaupassa. Teemme lasten kanssa seuraavan viikon ruokalistan. Aila Asikainen varautuminen Asikaista viehättää ajatus siitä, miten menneet sukupolvet ovat varautuneet kesällä pitkän ja kylmän talven varalle. Varautuminen on tuonut myös turvallisuuden tunnetta. Näistä koostuu Juvan seurakunnan lähetyssihteeri Aila Asikaisen kahden tuhannen neliön pihapiiri. Auton korjauksen jälkeen rahapussiin on jäänyt vain muutama lantti, ja seuraavaan tilipäivään on ollut pari viikkoa. Mietin jo ennakkoon, mitä tarvitsen. H edelmäpuita, marjapensaita, kasvimaa, komposteja, joissa kasvattaa kurpitsoita. | harrastaja | 28 KOTIMAA | 29.1.2021 kirkkokahvit. Varautumisen voi aloittaa vaikkapa kannellisen ämpärin tai vesikanisterin hankkimisesta. VIRPI KIRVES-TORVINEN Juvan seurakunnan lähetyssihteeri Aila Asikaisen mukaan varautuessa kannattaa hankkia sellaista ruokaa, mitä muutenkin söisi. – Lopulta kaikkeen ei voi varautua. Ystävät vitsailevat joskus hyväntahtoisesti Asikaisen harrastuksella, mutta kysyvät myös neuvoja. Se sopii niin maalla kuin kaupungissa asuville. | Kuva: Virpi Kirves-Torvinen ” Ihmisillä on vähän sellainen ajatus, että kaupoista aina saa. Elämä on tosi yllättävää. Silloin sai konkreettisesti huomata varautumisesta olleen hyötyä. Työssään hän on tekemisissä paljon ihmisten kanssa, joten rauhassa itsekseen puuhailu tuo hyvää vastapainoa. Ennen kaikkea varautuminen opettaa. ”Varakirjaston” hän on koonnut lempikirjoistaan. Koronapandemian alkaessa vessapaperin hamstraus hieman huvitti häntä
Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Tarkemmat tiedot: orivedenseurakunta.fi ORIVEDEN SEURAKUNTA Maija Rostedt Katselimme ja kuuntelimme tapaninpäivänä televisiosta kaikessa rauhassa iki-ihania joululaulujamme. Rovastin arvon Maija sai 2001. Näitä ihmiselämään kutsuttuja Jumalan silmäteriä hän kantoi ja suojeli kuin lintuemo, jotta lapset saisivat ihmisarvoisen elämän, opetuksen ja kohtelun. Elämäntavaltaan vaatimaton Maija oli lähetyskutsun läpitunkema ihminen koko elämänsä. Täällä hän syntyi 27.1.1944, kirjoitti tyttölyseosta (tipulasta) ylioppilaaksi 1965, aloitti teologian opintonsa Helsingissä samana vuonna. Pyyteetöntä vapaaehtoistyötä tekeväksi eläkerovastiksi hän jäi 2010 ja jatkoi tätä toimintaansa aina hamaan jouluun saakka. Alkuvuodet hän toimi uskonnon opettajana Kauhavalla. Köyhistä köyhimmät, orpolapset, olivat syvällä Maijan sydämessä. Saimme siitä paljon. Rikkumattomassa luottamuksessa kylvetty siemen antoi hyvän hedelmän. Kirkonkin elämä siellä oli totisesti toisenlaista kuin seurakuntaelämä täällä. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Kesken kaiken soi puhelin. Maija sai kuolinpäivänään kutsun syntyä uuteen elämään, kuten kristityt aivan alusta saakka olivat uskoneet ja toivoneet. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Toki me raumalaiset Maijan tunsimme. Piispa Eero Huovinen vihki hänet papiksi Helsingissä 30.5.1993. Saimme myöskin täällä Suomessa hänen välityksellään aitoperäistä tietoa aineellisesti köyhien ihmisten elämästä kaukana Afrikassa. Omia vanhempia ei ollut. Ihailimme Aarne Pelkosen levollista tapaa laulaa ja hänen äänensä väriä. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. SINIKKA JA RAIMO VUORISTO Rauma | kuolleet | Ilmoitusmyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme 29 KOTIMAA | 29.1.2021 tiedoksi. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Samanvuotisia aloittajia olivat myös Sirkka Palo-Virtanen, Esa Saurama ja Raimo Vuoristo. Upea tulkinta. 24 %. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. Elämämme biisi. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Paikkoja avoinna Oriveden seurakunnassa on haettavana hautausmaanhoitajakiinteistövastaavan toimi Hakuaika päättyy 12.2.2021 klo 15.00. 24 %. Vesa-Matti Loirin esittämä Varpunen jouluaamuna sai olomme kyyneliin. Kauhavan vuosien jälkeen 1978 alkoivatkin sitten ne elämänvaiheet, joista me raumalaiset, Suomen Lähetysseuran kautta lähetysihmiset ympäri Suomen ja monet, monet Tansaniassa asuvat opimme Maijamme parhaiten tuntemaan. Äiti Maija, elämästäsi kiitos. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Lehtorin oikeudet Maijalle myönnettiin 3.6.1970. Suru-uutinen, ystävämme, rovasti Maija Rostedt oli kuollut! Ensimmäinen reaktiomme oli: Maija sai kuolinkutsun Jeesuksen syntymäpäivänä! Siinä täytyi olla jotain suurta, hyvin maijamaista. Taivas on auki. Maija palasi Suomeen ja tänne Raumalle seurakuntapapiksi kolmenkymmenen vuoden jälkeen 2006. Siksi orpokodin lapsista tuntui kuin äiti Maija olisi tullut heille ”taivahasta, enkeleitten maasta”
| ensi pyhänä | | radio & tv | E räs työtoveri totesi minulle kerran, että ”Jeesuksesta ei ole meille kirkon työntekijöille kuin harmia”. Häntä me palvelemme kaikissa lähimmäisissämme. Uusinta, es. Tohtori Anni Pesonen, Nurmijärvi. 16:1–13; Room. Tekstit: Ps. Mutta parasta Kristuksen orjana olemisessa on se, että Isäntä itse on suurin palvelija. Pe 5.2. Pe 5.2. To 4.2. Professori Juhani Laurinkari, Kuopio. Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, Tuusula. Kirkkoherra Ann-Maarit Joenperä, Mäntyharju. Sitten saat sinä syödä ja juoda.’ Ei palvelija siitä saa kiitosta, että hän tekee, mitä hänen tulee tehdä. Sam. Avustaa pastori Hanna Talka. Juuri silloin, kun luulemme, ettei Jeesuksesta ole väsyneille palvelijoilleen muuta kuin harmia, hän sanoo meille: ”Palvelijani, käy katettuun pöytään”. Hän ei kutsu palvelijoitaan ensimmäisinä pöytään. Pastori Juho Puhto, Jyväskylä. Iltahartaus klo 18.50, la klo 18. Ansaitsematon armo. Päätoimittaja Heli Karhumäki, Lapua. To 4.2. Palvelijakin voi hairahtua käyttämään asemaansa väärin ja havittelemaan itselleen etuja, joita muilla ei ole. 17:7–10. Liturginen väri on vihreä. Joskus arvottomasta palvelijasta tulee armoton palvelija. Silloin Kristuksen orja huomaa olevansa todellisesti vapaa – ei velvollisuuksistaan eikä tehtävästään, vaan rakkaudettomuudestaan ja laiminlyönneistään, koska armo on ensin. Yle Radio Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15 La 30.1. TV1 klo 10.00 Jumalanpalvelus Kokemäen kirkossa. Ti 2.2. Alttarilla on kaksi kynttilää. Uusinta klo 23. sunnuntai ennen paastonaikaa | Luukkaan evankeliumi 17:7–10 Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos teillä on palvelija kyntötöissä tai paimenessa, niin ettehän te hänen kotiin palatessaan sano: ’Käy pöytään, saat heti ruokaa.’ Ei, te sanotte: ’Laita minulle syötävää, vyötä vaatteesi ja palvele minua sen aikaa kun syön ja juon. Silloin palvelija voi kokea olevansa muiden yläpuolella tietämisessä ja osaamisessa. Liturgina Heidi Laine, saarna Hannu Tomperi. Urkurina Kai Huopainen. JOUNI TURTIAINEN Kirjoittaja on Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra. Täydellisesti ja kokonaan, ilman ehtoja. Ke 3.2. Toimittaja Elina Vaittinen, Helsinki. Virret: 547, 902:1-3, 932, 265, 334:1,8. Varsinkin jos on esimies ja johtaja, jonka tulisi tiedostaa toimivansa yhteisen edun puolesta. Jumalan valtakunnan järjestys on erikoinen. Hän antaa meille ensin itsensä. Jeesus ei nimittäin salli meidän elää vain itsellemme. Ma 1.2. Kanttorit Henri Tuominiemi, Jari Ketola, Tuomaskuoro sekä Kokemäen kirkkokuoro vastaavat musiikista. Ku vi tu s: An ni in a M ik am a 3. Hän edellyttää, että toimimme kuin tässä opetuspuheessa olevat palvelijat: olemme valmiita palvelemaan ensin muita, varsinkin Talon Isäntää, Kristusta. Kappalainen Markku Koistinen, Eno. Kristuksen palvelijan toimintaohje ei ole yksilöllisyyttä korostavan aikamme mukainen: hänen palvelijansa syövät Isännän pöydässä viimeiseksi. 10.00 Jumalanpalvelus Haminan Marian kirkosta. Vain rakkauden tähden elämän tuomat haavat. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesima) on aiheeltaan ”Ansaitsematon armo”. Ei silloinkaan, kun velvollisuudet on hoidettu ja takki on tyhjä. 18:2–7; 1. Olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään.’” Arvoton palvelija ja armoton isäntä. Ma 1.2. Pastori Atte Helminen, Adventtikirkko, Vantaa. On helppo ymmärtää työtoveria, joka sanoo, ettei Jeesuksesta ole muuta kuin harmia. Luutnantti Kaisu Leino, Pelastusarmeija, Tampere. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Ke 3.2. Me, orjuudesta vapaina elävät, olemme silti aina Kristuksen orjia, hänen valtansa ja tahtonsa alle kasteessa ja uskossa suostuneita. Samoin se, joka on kutsuttu vapaana, on Kristuksen orja” (1 Kor 7:22). 9:11–23; Luuk. Muut nälkäiset syövät ensin. Kanttorina Kai Huopainen. Pahinta on, jos palvelija käyttää valtaansa muiden nujertamiseen. Se on toisten hyväksi toimimista, itsensä alttiiksi antamista Jeesuksen esikuvan mukaisesti. La 30.1. Ti 2.2. Ulla Suutari. Niinpä tekin, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän tulee tehdä, sanokaa: ’Me olemme arvottomia palvelijoita. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Luukaan evankeliumin uutta käännöstä. Palvelemisesta Luukas käyttää sanaa diakonia. Nuorisotyönohjaaja Jukka Rakemaa, Helsinki. Haminan seurakunnan Gospel-kuoro, joht. Jumalanpalelukset Sunnuntai 31.1. Saarna ja liturgia kappalainen Elina Rajala. Se merkitsee kirjaimellisesti orjaa – sellaista, josta apostoli Paavali muistutti: ”Se, jonka Herra on kutsunut orjana, on näet Herran vapauttama. Kuitenkin sillä erolla, että Kristuksen orjalla ei ole kahleita eikä kaltereita. Luukas käyttää muiden evankelistojen tavoin palvelijasta kreikan sanaa doulos. 30 KOTIMAA | 29.1.2021 pyhä. 24.1.2016. | 3
Asettelin ehtoollisvälineitä alttarikaiteelle ja pöydälle. Kirkkosalin avaruus ja muoto yhdistää kirkkokansaa. VIRPI KIRVES-TORVINEN Vapaaehtoistyöstä Tuusniemen kirkossa on tullut erityisen tärkeää eläkkeellä olevalle Esko Taskiselle poliisiuran jälkeen. Paikallinen apteekkari Petersen on maalannut alttaritaulun vuonna 1923. Jo edesmenneen, rovasti Aimo Junkkarin aloitussanat jäivät erityisesti mieleeni psalmista 118:24 ”Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.” Kolme lastamme on vihitty ja molemmat vanhempani on siunattu siellä haudan lepoon. | Kirkko & minä | Vapaaehtoisena seurakuntaperheessä Esko Taskinen Tuusniemen kirkko W Rakennettu vuonna 1869 edellisen kirkon tuhouduttua palossa. W Suunnittelija Ernst Lohrmann. Ensimmäinen työvuoroni oli hyvin koskettava vapaaehtoisena kirkonpalvelijana vuonna 2006. Sytytin valot. Ristiinnaulitun sanoma on niin suuri ja syvällinen elämämme kannalta, ettei sitä voi sivuuttaa. Nykyisin talvikautena käytössämme on kirkon sijaan seurakuntakoti. Tarkistin vielä kaiken olevan kohdallaan syvän hiljaisuuden vallitessa. Lapsuudessani koko kylä oli saattamassa vainajaa, kaikki kävivät hyvästelemässä hänet avatun arkun äärellä. Aluepapit ja seurakuntien työntekijät ovat keskeisessä asemassa vapaaehtoistoiminnan onnistumisessa. Meidät kaikki monissa eri tehtävissä toimivat vapaaehtoiset on otettu samaan perheeseen työntekijöiden kanssa. On ilo tehdä vaimoni kanssa yhdessä vapaaehtoistyötä. Tiekirkkotoiminnan alkaessa sain vastuuhenkilönä perehdyttää nuoria kirkko-oppaiksi. Työssäni poliisina näin elämän monet kasvot. Huolehdimme yhdessä luettavista Raamatun teksteistä ja niiden lukijoista kirkossamme. MAIJA P. Kirkko ja poliisi -seminaarit antoivat näkökulmaa yhteistyön tärkeydestä eri viranomaisten välillä. Kirkolla on mahdollisuus laajempaan auttamiseen, jota myös vapaaehtoistoiminta voi vahvistaa. Järvi-Kuopion seurakunnan vapaaehtoistyön kehittelyryhmän puheenjohtajuus 2011–2016 vahvisti näkemystä vapaaehtoistyön merkityksestä. Vainajien saattoryhmän yhteyshenkilönä olen huolehtinut arkun kantajien riittävyydestä. |K uv a: Vi rp i Ki rv es -T or vi ne n 31 KOTIMAA | 29.1.2021. Minut ja vaimoni vihittiin Tuusniemen kirkossa 1976. V arhain sunnuntaiaamuna astelin yksin Tuusniemen kirkkoon valmistelemaan messua. | Kuva: Tuija Hyttinen ” Lapsuudessa tunnel ma oli kirkkosalissa talvella positiivisen tiivis, oli monta vaa tekertaa, ja istuimme hyvin lähekkäin. Kaikki palvelutehtävät ovat samanarvoisia. Lapsuudessa tunnelma oli kirkkosalissa talvella positiivisen tiivis, oli monta vaatekertaa, ja istuimme hyvin lähekkäin. Vapaaehtoistyö on elää todeksi kristillistä uskoa ja kasteeseen perustuvaa yhteistä pappeutta. Vähän aikaa sitten messussa saimme iloita ja olla yhdessä aluepappimme Paula Hagman-Puustisen kanssa siunaamassa nuoren vapaaehtoisen ehtoollisen jakajaksi. MAIJA P. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat avun tarvitsijat on löydettävä. Harvinainen pystyhirsinen pitkäkirkko. Muistan suntion mustassa puvussaan pitkävartisen kolehtihaavin kanssa
Kiitos! 3. www.ateliergs.fi Pitkät hihat Pituus 70 cm Pituus 66 cm Esimerkkinä koko 44 L koralli vedensin. 4715-620 4727-520 taivaansininen 8242-009 8240-909 hiekka 4714-320 4725-420 sireeni 6933-316 6931-515 vedensininen 4713-120 4720-720 harmaa 4719-621 4728-714 (esim. harmaa sireeni Lyhyet hihat Pituus 65 cm Pituus 61 cm Esimerkkinä koko 44 L 70 € Lyhythihainen kashmirneule alk. Tilaan yllä olevat tuotteet voimassa olevien kauppaehtojen mukaisesti. Saatavana kahta eri mallia. Reunoissa siro joustinneuleresori. korvaa KYLLÄ kiitos, haluan hyödyntää tämän ERIKOISTARJOUKSEN! En tällä kertaa halua tilata tuotteita, mutta haluaisin tilata kotiini UUDEN MAKSUTTOMAN KUVASTONNE. Hieno laatuneule sinulle vuosiksi eteenpäin! 100 % kashmiria, käsinpesu AINUTLAATUINEN ISTUVUUSTAKUU! AINUTLAATUINE N ISTUVUUSKONSEPTI, VAIN ATELIER GOLDNER SCHNITTILLÄ LYHYET ERIKOISKOOT ALLE 165-SENTTISILLE NAISILLE KOKOVALIKOIM A KATTAA JOPA 26 ERI KOKOA – MEILLÄ ON MONIVUOTINEN KOKEMUS MYÖS ISOISTA KOKONUMEROIS TA HENKILÖKOHTA ISTA PALVELUA PUHELIMITSE KESTÄVÄÄ MUOTIA, JOLLA ON 5 VUODEN TAKUU TURVALLISTA OSTAMISTA – MAKSU LASKULLA 5 tähden takuumme www.ateliergs.fi (09) 8870 566 Tilaus ilman postikuluja osoitteella: Atelier Goldner Schnitt Oy, Tunnus 5021251, 00003 VASTAUSLÄHETYS Päivämäärä Henkilötunnus (pp.kk.vv-xxxx) Allekirjoitus *Kyllä kiitos, minulle saa lähettää sähköpostitse tarjouksia ja ajankohtaisia tiedotteita. 2. hiekka taivaansin. Tietosuojaa koskevat lisätiedot sekä yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyvät viittaukset löytyvät verkkosivuiltamme: www.ateliergs.fi. 1. Valitse NEULEMALLI ja VÄRI KOKORYHMÄ KOKO KPL TUOTE HINTA YHT. Lyhyet hihat 129.95€ 59.95 € Pitkät hihat 149.95€ 79.95 € Lyhyet hihat 149.95€ 79.95 € Pitkät hihat 169.95€ 99.95 € 40 44 38 42 46 50 54* 48 52 56* Lyhythihainen Pitkähihainen korallinpun. 59.95 € Etukoodisi verkkokaupassa: FIFS211012 Etunimi Sukunimi Kotiosoite Postinumero ja -toimipaikka Etukoodisi verkkokaupassa: Etukoodisi verkkokaupassa: + ILMAINE N TOIMITU S AGSFS21_Cachemire_FIN_215x298_Kotimaa_2901_c1.indd 1 19/01/2021 15:01 32 KOTIMAA | 29.1.2021 32. Tilaan tuotteet laskua vastaan. Tarjous on voimassa 30.6.2021 asti, niin kauan kuin tuotteita riittää. Neulottu ylellisesti hyvin istuvaksi. 30 päivää (lasketaan laskun päiväyksestä). 160 cm) Pituutesi: Yli 165senttisille Alle 165senttisille L LYHYT KOKO N NORMAALI KOKO -70 € -70 € -70 € -70 € KASHMIRNEULE Pehmeä, mukava, upea! Kashmirvillasta valmistettu neulepusero on Atelier Goldner Schnittin laatunäyte. F21-2212-FI MUOTIA KUIN MITTATILAUSTYÖNÄ Näin valitset oikean koon yli 165 cm alle 165 cm Kun pituutesi on… NORMAALI KOKO N LYHYT KOKO L vedensininen Saatavana myös malli, jossa pyöreä pääntie ja lyhyet hihat sireeni 10 % KA SHMIR IA *Ei saatavana lyhyessä koossa. 129.95 € nyt alk. Etunimi Sukunimi Kotiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin S-posti* Pakollinen tieto, kun tilaat ensimmäisen kerran ja maksat laskulla. Täytä alle nimesi ja osoitetietosi TIKKUKIRJAIMIN. Maksuaikaa maks