siVu 12 48 3. siVu 4 pa s i lE in o kÖrtit HerÄtYs! Mielikuvat herännäisyydestä pitäisi päivittää, kirjoittaa Hannu Kuosmanen esseessään. Omat sakramentit jgnojrjngti trlm4 k5t ko4 tr5ljn4l t5j 34jtnlq 3kj4kitr erkjtn w4 4l5jkt45kimj3jki Vastarinnan teOLOGi Tutkija Patrik Hagmanin mukaan kristinuskon pitäisi olla muutosvoima kulutuskeskeisessä elämässä. vuosikerta | 0043595–15–49. Sivut 10–11 Omat sakramentit Esikoislestadiolaiset aloittavat omat maallikkoehtoolliset piispojen varoituksista piittaamatta. jOuLukuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110
SÄVElTÄJÄ s. Meille tulee viikossa 1–2 uutta vapaaehtoista. Vapaaehtoisten päivää. Kerran esimerkiksi eräs vuoden puhumatta ollut henkilö alkoi puhua, kun näki vauvan. lApSET s. 1,4 miljoonaa suomalaista osallistuu säännöllisesti vapaaehtoistoimintaan. Mikkelissä koko kaupunki tekee yhdessä vapaaehtoistoimintaa, eri toimijat ovat verkostoituneet. 3.12. Mitä ovat vauvavierailijat. Heillä on niin kivaa, että he kertovat siitä toisilleen. 5 Karijoella kerättiin paras Yhteisvastuutulos. Hän vastaa diakoniatyön vapaaehtoisista. 18 Palkittu suomentaja Jyrki Lappi-Seppälä on etsijä. En kehota vapaaehtoisia mainostamaan vapaaehtoisuutta. – Äitejä, jotka käyvät vauvojen kanssa laitoksissa. Kaikki mikkeliläiset voivat olla rakentamassa kirkkoa. Vapaaehtoisuus riippuu elämäntilanteesta. 2 TÄNÄÄN Ko t i m a a 3. – Kun vapaaehtoinen saapuu, en sano, että meillä on nämä työtehtävät, vaan kysyn, mitä hän haluaisi tehdä. 14 Toivo Kärjen satavuotisjuhla on jäänyt Sibeliuksen varjoon. KUVA: RISTO HäMäLäINEN kERÄySTUlOS s. Suomessa vietetään tänään 3.12. 6 Kirkko voi olla eturintamassa lasten edun toteuttamisessa. – Sanoisin sen vielä eläimellisemmin vaikken väitä, että ihminen on eläin. Hiljattain on julkaistu tutkimus, jonka mukaan ihmisellä on synnynnäinen tarve tehdä hyvää. Moni sanoo, että ihan hävettää, kun tuntuu, että itse saa enemmän. Mitä Mikkelin vapaaehtoiset tekevät. Toki välillä on kriisejä, jolloin tarvitaan työntekijän tukea. – Uskon ja näen sen mahdollisuutena. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakonissa Mari Ylönen, usein sanotaan, että vapaaehtoisia on hyvin vaikea saada seurakunnan toimintaan. Uskotko tähän kirkossa, jossa puhutaan muun muassa perisynnistä. Vapaaehtoiset ovat aikuisia, ei minun tarvitse ohjata heitä, vaan luoda heille mahdollisuus. – Riippuu mitä he haluavat. Vanhus voi ottaa vauvan syliinkin. Miksi. Näkyni kirkosta on se, että kaikkia tarvitaan rakentamaan kirkkoa. Ihminen voi vapaaehtoisuuden kautta myös liittyä kirkon jäseneksi, meillä on myös muslimeja vapaaehtoisina. VAikENEMiNEN s. Kirkossa puhutaan vapaaehtoistoiminnasta, ei -työstä. Onko näin. – Vapaaehtoistyö.fi-sivuston kautta tulee uusia ja nuoria, työikäiset kuulevat työkavereiltaan, eläkeläiset ovat kuulleet työaikanaan tai eläkeläiskavereiltaan. Mitä itsenäisyys tarkoittaa. Olen nähnyt sen vapaaehtoisten kanssa niin voimakkaasti, että minä uskon siihen. pÄiVÄ s. – Se on toimintaa, koska tästä ei makseta palkkaa. Ihminen on laumasielu ja haluaa aina toimia lauman parhaaksi. – Vapaaehtoisuus itsessään on palkitsevaa. kÄÄNTÄJÄ s. Miten tavoitat vapaaehtoisia. – Ei. Diakoniatyössä heitä on 800 ja koko tuomiokirkkoseurakunnassa 1600. kiiTOlliSUUS s. Pienten lasten vanhempia ei ole paljon, ellei esimerkiksi vauvamuskarin toisena ohjaajana. Jokainen haluaa olla itsenäinen toimija, mutta jos pyytää apulaiseksi, silloin ei saa. 24 Muovin kierrätys on ympäristöteko.. 9 Suu kannattaa pitää kiinni, jos ei ole rakentavaa sanottavaa, kirjoittaa Kersti Juva. – Meillä on vapaaehtoisina myös työssäkäyviä ja opiskelijoita. 1 2 . on Suomessa Vapaaehtoisten päivä. Elävätkö vapaaehtoiset kiitoksella. JOhANNES iJÄS Diakonissa Mari Ylönen työskentelee Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa. Itse en puhu vapaaehtoistoimijastakaan vaan vapaaehtoisesta. Onko kirkon tulevaisuus vapaaehtoisten varassa. Meillä on esimerkiksi vauvavierailijoita, hautaankantajia, tapahtuma-avustajia, lähimmäisiä ja niin edelleen. Ihmiset haluavat auttaa toisiaan. 2 01 5 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Tuottaja Tuija Tiihonen Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen ja Noora Wikman-Haavisto Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Vapaaehtoisilla on niin kivaa, että he pyytävät uusia mukaan” ViikON hENkilö Mari Ylönen vastaa Mikkelissä diakoniatyön vapaaehtoisista. Kun ihminen saa mielekkäästi tehdä mitä haluaa ja voi käyttää omia lahjojaan, heitä on helppo saada. 15 Kristityn usko koetellaan arkipäivässä
Tuskin kansankirkko voi ollakaan. Osa herätysliikkeistämme on kuitenkin hyvin tunnustuksellisia ja kirkollisia. TÄNÄÄN 3 Ko t i m a a 3. Kuuntele, mitä hän kertoo ja mitä jättää kertomatta. Aina ne eivät ole vain rikkautta, sillä opillisissa asioissa mikä tahansa ei ole totta tai oikein. Komitea -ei liene halukas esittämään tähdellisen kieltolain julkaisemista, vaan aikonee ehdottaa ankaria rangaistuksia sekä juovutusjuomain valmistuksen että kaupan suhteen. Piispojen yli vuoden takainen yhteinen viesti esikoislestadiolaisille sekä eräiden piispojen muuten asiasta ilmaisema huoli kertovat kuitenkin siitä, että kirkon johto hoitaa tehtäväänsä ykseyden valvojana. Häntä, jossa virtaa elämä. Arvoisat ilmoittajat! Ensi perjantaina ilmestyy Kotimaa erikoisena 10-vuotisjuhlanumerona. Esikoislestadiolaisessa herätysliikkeessä ryhdytään joulukuussa jakamaan ehtoollista ja toimittamaan kasteita maallikkojen voimin. 1 2 . MERI TOIVANEN ju K K A fo r d el l S uomalaisessa herätysliikekentässä tehdään pian kirkkohistoriaa. Hän kantaa perintöä ruumiissaan ja mielessään, ja vastaa siihen niin kuin parhaiten taitaa. Kuuntele pätemistä ja selittelyä. Kun esimerkiksi keskustelu samaa sukupuolta olevien parien liittojen siunaamisesta kirkolliskokouksessa ja muualla jatkuu, johtaa se todennäköisesti kirkon lisääntyvään jakautumiseen. Myös sakramenteista esiintyy epäluterilaista opetusta. Kirkon tunnustus ei ole mielipide, vaan normi. Vaikka liikkeessä ei sitä haluta myöntää ja vaikka oman kirkon perustamisaikeita ei ole, merkitsee tällainen aimo harppausta kohti Suomen kirkon eteistä. Kansankirkko on Suomen kirkko, katoliselta ajalta maassa olleen lännen kirkon oikea perillinen. Piispojen viesti esikoislestadiolaisille on ollut, että nyt valittu tie voi viedä eroon kirkosta. Kirkon keskipakoisvoimat lisääntyvät. Komitean rajoitussuunnitelmat kuuluvat saavan lämmintä kannatusta osakseen raittiusväen puolelta. Katso taipuvia silmäripsiä, katso ihon uurteita. Hän on luotu. Samaan hintaan saavat kaikki joulukuun tilaajatkin ensi perjantaina ilmestyvän Kotimaan 10-vuotisjuhlanumeron sekä myöskin joulukuun 21 p:nä ilmestyvän Kotimaan joulunumeron. Muu kirkko on pelkkä tämän totuuden kuori. Tosin liike ei ole sakramenttiasiassa sisäisesti yhtenäinen. Tässä lehdessä haastateltu Esikoislestadiolaiset ry:n puheenjohtaja Seppo Karhu tiivistää, että sakramenttiseparatismin taustalla on kirkkomme hyväksymä naispappeus. Opillinen lepra syö Suomen kirkkoa Opillisen ykseyden tasolla varsinkin kirkon herätysliikekentässä on liikkeitä – selvimpänä eräät lestadiolaiset suunnat – jotka edustavat mielestään ainoaa oikeaa seurakuntaa ja pelastuvien joukkoa. Mutta kirkkoa pidetään herätysliikkeessä ylipäätään toivottoman maallistuneena ja omaa tietään kulkevana. Katso, miten hän liikkuu, niin kuin ei kukaan muu. Mutta se, mitä nyt on tapahtumassa, kertoo kirkon syvistä ongelmista. Tällaiseksi koetulla tiellä esikoislestadiolaiset eivät halua olla enää mukana. Eräässä mielessä sen ykseys on jo ennestään ollut osittain kirkollisen organisaation, yhtenäisen jumalanpalveluselämän ja virallisten kirjojen peittämää hurskasta toivetta. Sitä, mitä hymy tekee kasvoille. Aina ne eivät ole vain rikkautta, sillä opillisissa asioissa mikä tahansa ei ole totta tai oikein. Tämä on kirkko-opillinen harha, jota kansankirkko on kauan sietänyt. Näyttää kuitenkin siltä, että piispojen viesti ei ole mennyt perille. 2 01 5 Kirkon luterilaisen julkisivun takana kukkii kovin erilaisia kukkia. ¶ Kosketa tänään ihmistä. Kuuntele häntä, jonka jutuista et voi saada tarpeeksesi ja häntä, jota et voi ymmärtää. Senaatti on äskettäin asettanut komitean käsittelemään kieltolakikysymystä. PÄÄKIRJOITUS KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA jussi rytkönen Artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi 3.12.1915 Kieltolakikysymys. Häntä, jonka sydän pumppaa, veri kiertää. Kuuntele lapsen kikatusta, sairaan rohisevaa hengitystä. Viidelläkymmenellä pennillä saa Kotimaan joulukuun ajaksi. Häntä, joka on tullut kaukaa. Esikoislestadiolaisuuden ratkaisu nostaa nämäkin ongelmat nyt alttarille. Kirkkoa jäytää opillinen lepra, jonka tuloksena sen jäseniä alkaa irrota kirkkoruumiista. Äläkä katso pois, kun hän katsoo kohti. Koko juhlanumero painetaan sinisellä värillä ja ilmoitukset järjestetään eri osastoihin, jotka taitetaan tekstisivujen väliin. Herätysliikkeistä puhuminen yhtenä joukkona voitaisiin lopettaa. Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole keinoja vaikuttaa maallikkojen tekemiin opillisiin irtiottoihin. Miten pitkälle rajoitukset ulotetaan, ei vielä ole päätetty. Kuuntele, kuinka hän sanoo, että rakastaa. Kuuntele ihmisen tarinaa ja tiedä, että hänellä on kipunsa, syynsä tekemisiinsä. Niin kaukana toisistaan ne ovat. ¶ Kuuntele tänään ihmistä. Kirkkomme ei ehkä koskaan ole ollut opillinen monoliitti. Se on vilpittömästi tahtonut sulkea sisälleen moninaisen joukon saman luterilaisen tunnustuksen jakavia, kastettuja syntisiä. Siinä tilanteessa kirkon ykseys on entistä kalliimpi tavoite, mutta samalla entistä kaukaisempi haavekuva.. Ja tiedä, että hän on kaunis. Kirkon luterilaisen julkisivun takana kukkii kovin erilaisia kukkia. Jonka käsi on lämmin. Itseäsi, perheenjäsentäsi. Kaunis, luotu Katso tänään ihmistä
kuva: Matti karppinEn Eläkerahasto raportoi hiilijalanjälkensä Kirkon eläkerahasto on sitoutunut laskemaan ja raportoimaan sijoitustensa hiilijalanjäljen vuosittain allekirjoittamalla Montréal Carbon Pledge -sitoumuksen. Alustavien ehdokaslistojen mukaan 713 ehdokkaasta naisia on 312 eli noin 44 prosenttia. Ehdokkaiden ikäjakauma on laaja. Omia ehtoollisia seuraavat maallikkojen toimittamat kasteet. Suhteet Inkerin kirkkoon ovat oma lukunsa. Lasten oma vuosikirja palkittiin Lasten oman vuosikirjan tekijät ovat saaneet valtion tiedonjulkistamispalkinnon. mikkelin piispa Seppo Häkkinen lähestyi marraskuussa oman hiippakuntansa alueen esikoislestadiolaisia kirjeellä. Kirjan on kustantanut Lasten Keskus ja se ilmestyi 2014. – Meillä on painettu kaava. Esikoislestadiolaisten mielestä kirkko on jo niin maallistunut, että se menee omia teitään. – Toivomme, ettei tämä vahingoita suhteita kirkkoon. Konfirmoimattomat eivät kelpaisi kummeiksikaan ja seurakuntien tilojen käyttö vaikeutuisi. Kotimaan tietojen mukaan ensimmäinen ehtoollishetki olisi jo lauantaina 5.12. – Lisäksi liikkeen sisällä olemme tietysti keskustelleet piispojen viesteistä. minna Hietamäki NNkY:n puheenjohtajaksi Suomen NNKY-liiton puheenjohtajaksi valittiin vuosiksi 2016–2017 teologian tohtori, tutkija Minna Hietamäki. Seuroissa vietettäviin ehtoollisiin mennään vähitellen ensi vuoden aikana. Mutta en usko liikkeemme jakautumiseen. Esikoislestadiolaisten ehtoollispalveluksen kaava tulee Karhun mukaan olemaan hieman sovellettu versio luterilaisen kirkon ehtoollismessusta. 2 01 5 LYHYET Esikoislestadiolaiset: Omia maallikkoehtoollisia jo lähiaikoina SakramENTTiSEparaTiSmi Ehtoollispalveluksissa sovelletaan kirkon messukaavoja. Herätysliikkeeseen on myös oltu yhteydessä. Mutta kirkon kehitys huolestuttaa. Esikoislestadiolaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Karhun mukaan herätysliike etenee liikkeessä käytyjen keskustelujen mukaisesti kohti omia, maallikkojen toimittamia ehtoollispalveluksia. Tiettyjä liturgian osia on jätetty pois. Kirja esittelee erilaisia vuosipäiviä ja juhlia, myös uskonnollisia juhlia. Miespapin toimittamat messut ovat tähän saakka esikoislestadiolaisille kelvanneet. Kuluneen vuoden aikana monet piispat ovat olleet julkisuudessa huolestuneita esikoislestadiolaisuuden kehityksestä. Joitakin vaikutuksia voi olla, mutta tuskin ylitsepääsemättömiä. Emme toivo sellaista. JuSSi rYTköNEN Esikoislestadiolaiset maallikkosaarnaajat ryhtyvät jakamaan liikkeessä sakramentteja. – Tietysti on myös toisenlaisia mielipiteitä. Ehdokkaiden sukupuolijakauma tasaisempi Kirkolliskokousehdokkaiden sukupuolijakauma on neljän vuoden takaista tasaisempi. Neljä vuota sitten naisten osuus ehdokkaista oli noin 42 prosenttia. koko sakramenttiasian taustalla on Karhun mukaan naispappeus. Karhun mukaan liikkeelle lähdetään jo lähiaikoina Pohjois-Karjalassa ja Savossa. Monin paikoin meillä on hankaluuksia saada pappeja suorittamaan palvelusta siten, kuin toivoisimme. Keski-ikä on reilut 52 vuotta. 1 2 . Hietamäki työskentelee ekumeniikan alan tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa ja on perehtynyt kirkkojen ja kristittyjen yhteyspyrkimyksiin.. Eläkerahasto näkee ilmastonmuutoksen sijoitusriskinä, joka lisää epävarmuutta sijoitustuottojen kehityksestä. 4 TÄNÄÄN Ko t i m a a 3. Omat ehtoolliset tulevat ensin. Mikkelissä. Sellaista vaaraa ei ole, Karhu arvioi. – Eri paikkakunnilla käydään nämä asiat kyllä läpi, ennen kuin ehtoolliset alkavat. Nuorin ehdokas on vasta 18-vuotias ja vanhin 77-vuotias. Eläkerahaston Suomi-salkun hiilidioksidipäästöt ovat neljänneksen vertailuindeksiä pienemmät. Kirkolliskokouksen maallikkovaalissa on tänä vuonna 492 ja pappisvaalissa 221 ehdokasta. Häkkinen sanoi kirjeessään herätysliikkeen omien sakramenttien käytön ”vahingoittavan vakavalla tavalla kirkon ja herätysliikkeen suhdetta.” Häkkinen piti herätysliikkeessä kastettujen asemaa epäselvänä ja totesi, etteivät järjestön rippikoulut saisi enää lupia. Karhun mukaan Inkerin kirkon katekeetan tutkinnon hankkineet esikoiset ja todennäköisesti muutkin saarnaajat saavat toistaiseksi jatkaa siellä työtään. tuula korolaisen ja riitta tuluston toimittama ja Maija Hurmeen kuvittama teos tarjoaa runsaasti tietoa. Esikoislestadiolaisissa ei ole pappeja. Karhun mukaan piispojen yhteydenottoihin ei ole vastattu virallisesti, mutta keskusteluja piispojen kanssa on käyty. Sitä höystetään saduilla, kertomuksilla, runoilla, herkkuresepteillä ja askarteluvihjeillä. Karhun mukaan ehtoollisia toimittavien maallikkojen koulutus hoidetaan maallikkovoimin. Häkkinen totesi myös, että jos nyt suunnitellulle tielle lähdetään, ”olisi johdonmukaista perustaa oma uskonnollinen yhdyskunta.” Karhun mukaan mitään aikeita perustaa omaa kirkkokuntaa ei ole. Se ei ole aivan kuten Kirkkokäsikirjassa, mutta hyvin pitkälle siinä on samat asiat. Karhun mukaan valtaosa herätysliikkeen jäsenistä on omien sakramenttien toimittamisen kannalla. Eläkerahaston eurooppalaisten osakesijoitusten hiilidioksidipäästöt ovat melkein puolet pienemmät kuin vertailuindeksi MSCI Europen. Vähähiilisempi sijoitussalkku voi tulevaisuudessa olla myös riskittömämpi sijoitussalkku. – Meistä kirkko on maallistunut ja se menee omaa tietään. Karhun mukaan omat kasteet seuraavat pienellä viiveellä
”Parasta leirillä on ihmiset. 101000 lukijaa (KMT S2014/K2015). Mutta onko demokratia ilman kansalaiskeskustelua demokratiaa laisinkaan. Ikäjakauma oli laaja: väkeä oli 65-vuotiaista yli satavuotiaisiin. Haapalaisen toiveena on, että seurakunta tulee vierailulla tutuksi puolin ja toisin. Maistraatti.fi-sivulla voi ilmoittaa eroavansa kirkosta tai muusta uskonnollisesta yhdyskunnasta. Samantyyppisen ’meidän jengi’ -ilmiön voi havaita, kun pistäytyy rippikoululeirillä vierailupäivänä. Arkkihiippakunnassa maallikkoäänestäjä voi valita Sillan ja Sillanrakentajien väliltä. He ovat kirkkoon sitoutunutta sisäpiiriä, pappeja ja luottamushenkilöitä, jotka jaksavat selvittää hiippakuntansa listojen taustat, jolleivät niitä etukäteen tunne. Pelkonen painottaa, että keräys on vapaaehtoisten voimannäyttö. Tämä vaikeuttaa kiusantekomielessä tehtyjen eroilmoitusten tekemistä, todetaan Aluehallintoviraston tiedotteessa. Varmasti voimme siinä yhdessä myös rukoilla ja jakaa joulun siunaukset puolin ja toisin.” Seurakunnat toteuttavat Yhteisvastuukeräystä eri tavoilla. Kaamokseen käpertymisestä ei ollut tietoakaan kun nelisenkymmentä leiriläistä oli kokoontunut yhdeksän isosen ja muutaman ohjaajan kanssa parin päivän leirille Haapajärven seurakunnan leirikeskukseen Honkaniemeen. Hän sai idean seurakuntalaiselta. Kopperoisen mukaan seurakunnan vapaaehtoisen varainkeräyksen painopiste on ollut Paraisilla lähetystyössä. Palvelun käyttö vaatii sähköistä tunnistautumista verkkopankkitunnuksilla, sirullisella henkilökortilla tai mobiilivarmenteella. On ihanaa olla toisten joukossa. Ikääntyneiden leirin osanottajat eivät ole lapsena tai nuorena olleet leireillä, mutta onneksi tilanteen voi korjata näin vanhempana. Listojen nimet ovat nimittäin niin maailmaa syleileviä, että tarkoittaessaan kaikkea ne eivät lopulta tarkoita mitään. Hanketta ajavat järjestöt aikovat järjestää arkkitehtikilpailun, jonka tulosten on tarkoitus olla selvillä ensi vuoden lopussa. Se, että näkee heitä ja saa puhua. Parhaan keräystuloksen, 7,96 euroa seurakuntalaista kohden, teki Karijoki. Uudessa palvelussa tieto siirtyy suoraan väestötietojärjestelmään, mikä säästää maistraateissa tehtävää työtä merkittävästi. Voit tilata Askelen myös kotiisi. Minut sai lähtemään kämpiltä se ainainen yksinäisyys”, kiitteli Sirkka Anttinen, 82. Yhteisvastuukeräyksen tämän vuoden alhaisin keräystulos eli 0,20 senttiä seurakunnan jäsentä kohden saatiin Länsi-Turunmaan suomalaisessa seurakunnassa Paraisilla. 1 2 . Hanketta koordinoivat kulttuurija uskontofoorumi Fokus, Suomen muslimiliitto ja Suomen musliminaiset. – Lipaskeräys itsessään tuotti edellisvuosia enemmän, mutta koska tuotto jaettiin kahden seurakunnan kesken, oli seurakunnan jäsentä kohti laskettu summa aikaisempaa pienempi, Länsi-Turunmaan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Juho Kopperoinen sanoo. TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi. Vantaankosken seurakunnan Kivistön alueella voi tilata joulupappi Minttu Haapalaisen kotiin lukemaan jouluevankeliumia. Helsingin Sanomien mukaan moskeijan sijainniksi on varmistumassa Hanasaari. Niissä ollaan yhteisellä matkalla ja kansankirkon asialla, rakennetaan tulevaisuutta ja puolustetaan ihmistä. Tulos koostuu monesta eri tekijästä. 2 01 5 Uudistunut lehtipisteissä. Yhteistyö järjestäjän kanssa päättyi, koska meidän mielestämme liian pieni osa tuotosta olisi ohjattu vapaaehtoistyön tukemiseen, Kopperoinen mainitsee. – Lisäksi meillä peruuntui vireillä ollut Suurella sydämellä -konserttisarja saariston kirkkoihin. Äänestäjille ympäripyöreätkään nimet tuskin ovat ongelma. Hän myös pitää tärkeänä, että keräyksen teemat ovat nostaneet keskusteluun yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita. kuva: OLLi SeppäLä kansankirkon asialla Ensi helmikuun kirkolliskokousvaaleissa äänestetään taas kirkolle päättäjät, ja viime viikolla julkistettiin alustavat ehdokaslistat. Valtakunnantason uutisoinnin listojen nimistö tekee sen sijaan lähes mahdottomaksi, eikä vaalien tuloksista yleensä paljon julkista keskustelua käydäkään. TÄNÄÄN 5 Ko t i m a a 3. Ne ovat kuitenkin poikkeuksia. ”Tulee tuttuja kasvoja ja tutustumisia yhteisen hyvän ympärillä. Tulosta 4 400 jäsenen seurakunnassa selittää lipaskeräyksen muuttunut tuotonjako. Joukkoon mahtuu myös virkistäviä poikkeuksia. Lämmin yhteishenki ja iloinen yhdessä tekeminen välittyivät vierailijalle. Eroakirkosta. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Kesällä julkisuudessa puhuttanut Helsingin suurmoskeijahanke etenee. – Kun tehdään toimintasuunnitelmaa, kysytään työaloilta, miten he voivat liittyä Yhteisvastuukeräykseen. Toisena oli Pello, 6,30 eurolla ja kolmantena Tampereen ruotsinkielinen seurakunta 4,96 eurolla. OLLI SEPPÄLÄ Yv-keräyksen tulokset vaihtelevat suuresti Lipaskeräys on yksi Yhteisvastuukeräyksen katukuvassa näkyvistä muodoista. fi:n eropalvelusta. Kiinteistöviraston asuntoja tonttiosasto on todennut selvityksessään, että Hanasaari olisi moskeijaja kulttuurikeskukselle kaavailluista paikoista paras. On väriä tunnustavia puoluelistoja, valtakunnallisesti tunnettu Tulkaa kaikki sekä kekseliäästi mutta ymmärrettävästi nimetty evankelikaalisten miespappien Tunnustukselliset. Pellon 3 100 jäsenen seurakunnassa hyvää tulosta selittää kirkkoherra Mikko Pelkosen mukaan se, että hyvästä tuloksesta on tullut tapa. Minttu Haapalaisen tiedossa ei ole, että Suomen seurakunnissa olisi aiemmin järjestetty vastaavaa. Listoja selatessani aloin leikitellä ajatuksella nykylistojen antiteeseistä kuten Kansankirkon romuttajat, Kuollut seurakunta tai Ihmisen ja kirkon viholliset. fi on saanut kilpailijan viime viikolla avatusta Maistraatti
Viime perjantaina vietettiin kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Lapset käyvät seurakunnan kerhossa kaksi kertaa viikossa. Se tarkoittaa, että lapset voivat tuoda oman mielipiteensä esiin. Kirkko lapsivaikutusten tienraivaajana Päiväkerholaiset Vilho Mäkinen, Iida Nyholm ja Jonne Damskägg nostivat lapsen oikeuksien päivänä lipun salkoon. Heidän mielestään on mukavaa olla lapsi, koska lapset saavat leikkiä eikä heidän tarvitse mennä töihin. Heitä avusti suntio Juha Poikonen Jämsänkosken kirkon pihalla. Kukin vuorollaan järjestäjänä on erityisasemassa. Sieltä löytyy sellaisia aarteita, joita ei kotona ole. Vain puolet seurakunnista on nimennyt lapsiasiavaltuutetun. 2 01 5 pÄÄTökseNTeko Lapsivaikutusten arviointi vaatii yhteistyötä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä. Jämsänkosken seurakuntatalolla paras paikka on lasten mielestä leluvarasto. 1 2 . – Kivointa kerhossa ovat kaverit ja leikkiminen, he toteavat. KuVa: PäIVI KetolaINeN. Sen kunniaksi Jämsänkosken alueseurakunnan päiväkerholaiset Vilho Mäkinen, 5, Jonne Damskägg, 3, ja Iida Nyholm, 5, nostivat lipun salkoon yhdessä suntio Juha Poikosen kanssa. 6 TÄNÄÄN Ko t i m a a 3. Jämsänkosken kerhossa noudatetaan lapsilähtöistä työskentelytapaa
Eräs käytännön esimerkki on ollut yhden lapsityön viran lopettaminen. Tavoite on, että jokaisen päätöksen kohdalla päättäjät pysähtyvät pohtimaan sen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Lapsiasiahenkilöt tekevät käytännön arvioinnin ja tuovat sen päätöksenteon tueksi.. – Kaikista asioista ei tarvita perusteellista arviointia, mutta jokaisen päätösehdotuksen kohdalla on mietittävä, onko perusteellisempi arviointi tarpeen, sanoo varhaiskasvatuksen asiantuntija Raija Ojell Kirkkohallituksesta. Jos valtuuston esityslista on valmis, arviointia ei voi enää tehdä. Viisikielinen on viidesläisten herätysliikkeiden yhteinen laulukirja. Toistaiseksi vain harva uusi luottamushenkilö on tullut tutuksi lapsivaikutusten arvioinnin kanssa. Päättäjät ymmärsivät asian merkityksen eikä virkaa lakkautettu. 80 uutta muskarilaulua nuotteineen sekä lisäksi leikkejä, loruja ja vinkkejä laulujen toteuttamiseen. – Tuolla me oltiin kylillä jälleen lapsen oikeuksien päivänä nallena ja kettuna. – Päätösehdotuksessa ei toki tarvita kirjausta asiasta. Monessa seurakunnassa vasta opetellaan LAVA-menetelmää, mutta Nurmijärven seurakunta aloitti lapsivaikutusten arvioinnin jo ennen sen lakisääteisyyttä. Lapsiasiahenkilöt tekivät perustellun arvion aiotun lakkautuksen negatiivisista vaikutuksista. Jokaisen laulun avaa Jaakko Heinimäen johdatus siihen, miksi juuri kyseisellä laululla voi tavoittaa pyhän kokemuksen. Muskarien lisäksi toiminnalliset laulut sopivat kaikkeen muuhunkin kerhotoimintaan ja tietysti kotona laulettavaksi. Joskus niitä tulee useita peräkkäin. Päättäjät eivät ole lähimainkaan tietoisia siitä, onko jonkin esityksen taustalla tehty lapsivaikutusten arviointia. Hänestä tuli samalla seurakunnan ensimmäinen lapsiasiahenkilö. Sanna Puhakka kertoo, että kolmikko tekee lapsivaikutusten arviointia käytännönläheisesti. Vastuu arvioinnin toteuttamisesta on sillä, joka ensimmäisenä valmistelee esityksen päätöselimelle. 29,70 (33,00) JOHNNY KNIGA 29 70 Kirkkomuskari 2 cd 32,40 (36,00) 32 40 – Järjestäjä saa ehdottaa, mikä olisi kiva leikki sinä päivänä, selittävät lapset. Nyt Nurmijärvellä on kolme lapsiasiahenkilöä, kun joukkoa vahvistaa nuorisotyönohjaaja Maritta Kopsala. Ihannetapauksessa heitä onkin kaksi, toinen on työntekijä ja toinen luottamushenkilö. Lapsiasiahenkilö on yleensä joku työntekijä, miksei myös luottamushenkilö. 23. Lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta.” Astui voimaan 1.1.2015 Puolet seurakunnista ei ole vielä lainkaan nimennyt lapsiasiahenkilöitä. Entinen lapsiasiavaltuutettu ja kirkolliskokousedustaja Maria Kaisa Aula on lykkinyt sekä työssään että luottamustoimessaan lapsimyönteisyyttä eteenpäin. Ensimmäinen aloite lapsivaikutusten arvioinnista tehtiin kirkolliskokoukselle vuonna 2009. – Kirkko on tehnyt kauan hyvää työtä lapsija nuorisotyössä, mutta muilla työaloilla lapset ja nuoret helposti unohtuvat, hän perustelee. – Usein lapsista puhutaan kuin he olisivat vain pikkulapsia. Maria Kaisa Aulan mielestä kirkon alulle laittama lapsivaikutusten arviointimenetelmä olisi käyttökelpoinen työkalu myös kunnille ja järjestöille. Lapsivaikutusten arviointi ei sido päättäjien käsiä, mutta se on parhaimmillaan vahva vaikuttamiskanava. Toinen näkökulma on lapsuuden määrittelyn kapeus. 020 754 2350 L AUL AMA AN Mari Torri-Tuominen (toim.) Kirkkomuskari 2 Laaja ja monipuolinen virikeaineisto seurakuntien muskaritoimintaan mukailee etenemisessään vuodenkiertoa. 1 2 . Käytännössä esittelijä on usein kirkkoherra. Kentän kuulumisia he kyselevät asiakaspalautteilla ja ihmisten pariin jalkautumalla. Jos valmistelija huomaa, että esityksellä voisi olla lapsivaikutuksia, hän ottaa yhteyden lapsiasiahenkilöön. Työparikseen hän sai pian lapsityöntekijä Sanna Puhakan. – Olisi hyvä, jos viesti asiasta lähtisi ylhäältä piispoilta alaspäin, esittää Maria Kaisa Aula. Puhakan mukaan joskus kuluu kolme viikkoa, ettei arviointitehtäviä ole. Arviointi on tehtävä päätösten valmisteluvaiheessa. Viime seurakuntavaaleissa 90 prosenttia ehdokkaista sitoutui noudattamaan Kaikkien kirkko -huoneentaulua, johon sisältyi lasten huomioiminen päätöksenteossa. 18,00 (20,00) 18 00 Jaakko Heinimäki (toim.) Syntisen virsikirja Yhteislaulukirja elämän taitekohtiin ja juhlahetkiin nostaa tuttujen virsien rinnalle runsaasti perinteiselle virsikirjalle vieraita lauluja, jotka saattavat tavoittaa virttä paremmin sen tunteen, minkä suuri suru tai valtava onni meissä kirvoittaa. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Siellä arvioinnin sysäsi liikkeelle vuonna 2012 aktiivinen luottamushenkilö Pia Jaakkola. Mutta päättäjien on voitava nähdä valmisteluasiakirjoista, onko arviointi tehty, korostaa Ojell. Nurmijärven seurakunnan päättäjät ovat tietoisia LAVAn käytänteistä. Ko t i m a a 3. Vaikutusten arvioinnin tekee se viranomainen, joka käsittelee asiaa ensimmäisenä. 2 01 5 Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. luku täydentävä määräys 3§: ”Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen on päätöksen valmistelussa arvioitava ja otettava huomioon sen vaikutukset lapsiin. Tämän vuoden alussa oltiin niin pitkällä, että asian työstämistä varten tuli voimaan säännös LAVAsta, eli lapsivaikutusten arvioinnista. Jokaisessa hiippakunnassa on järjestetty LAVA-koulutusta. Tässä tarkoitetaan kaikkia alle 18-vuotiaita, tähdentää Aula. Sen kautta lapsen ja nuoren näkökulma läpäisee toiminnan ylimmältä kirkon hallinnon asteelta aina Utsjoen sählykerhoon. – Lapsiasiahenkilöt tekevät käytännön arvioinnin ja tuovat sen päätöksenteon tueksi, Raija Ojell sanoo. Varsinaista arviointia päätösten tueksi he tekevät satunnaiseen tahtiin. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. 28,80 (32,00) 28 80 Viisikielinen Yli 400 rakastetun ja koskettavan laulun monipuolinen kokoelma. He ovat viestinviejiä seurakuntalaisten ja hallinnon välillä. Toimiva lapsivaikutusten arviointi vaatii hyvää yhteistyötä seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä. Pelkkä leikkien valitseminen ei kuitenkaan riitä, jos puhutaan seurakuntien kokonaisvaltaisesta kehittämisestä entistä lapsimyönteisempään suuntaan. Päivi KeToLainen Lava Kirkolliskokous teki toukokuussa 2014 päätöksen lisätä kirkkojärjestykseen säännöksen lapsivaikutusten arvioinnista. – Käytännössä meidän täytyy olla koko ajan hereillä siinä, missä mennään. Puolet seurakunnista ei ole vielä lainkaan nimennyt lapsiasiahenkilöitä. Kaikkiin lauluihin on nuotit ja sointumerkit. Tarkoitus ei ole pönkittää byrokratiaa, vaan lisätä lasten osallisuutta kaikessa kirkon toiminnassa. Kaikkiaan lapsiasiahenkilöitä on tällä hetkellä 234
Erikoinen on myös haastateltavana olleen kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän asiantuntijan Terhi Paanasen käsitys. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi Diakista valmistuneet ovat myös kiitelleet koulutuksessa saamiaan pedagogisia ja teologisia valmiuksia. Olemmepa kuulleet sellaistakin, että Diakista valmistuneet ovat kiitelleet nimenomaan koulutuksessa saamiaan pedagogisia ja teologisia valmiuksia ja pitäneet niitä vahvuutenaan. sONja LaINE Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Valitettavaa on, jos nuo muut teologiset opinnot (yhteensä 12 op) ovat jostain syystä jääneet huomiotta. Sen sijaan yhä useampi on esimerkiksi kuukausilahjoittaja jollekin hyväntekeväisyysjärjestölle. Nämä ovat tosiaan tärkeitä ominaisuuksia monessa muussakin työssä, jossa kohdataan ihmisiä; hienoa, että ne ovat tallella. Silloin ei ainakaan kolehtirahan puuttuminen ole syy olla tulematta kirkkoon. Tänä päivänä moni varsinkin nuorempi ihminen maksaa ostoksensa pääasiassa pankkikortilla ja usein voi olla tilanne, että sunnuntaiaamuna lompakossa ei olekaan yhtään käteistä. Kirjoitus sisälsi kuitenkin sellaisia koulutusta koskevia näkökohtia, jotka edellyttävät täsmennystä. PEKKa NIIraNEN kirkolliskokousedustaja Kuopio Verovapaus kaikille tai ei kellekään Kotimaassa (19.11.) Emilia Karhu kysyi kirjoituksessaan Jeesuksen veri verolle?, millä tavoin ehtoollisviinin verovapaus käytännössä vaarantaa vapaa-ajattelijoiden yhdenvertaisuuden maassamme. 1 2 . Se, miten nämä opinnot eri opetussuunnitelmissa sijoittuvat ja miten ne on otsikoitu, vaihtelee jonkin verran. Rukouspyynnöt ja kolehti samaan haaviin Pidän jumalanpalveluksissa käyntiä erittäin tärkeänä ja hoitavana vaikka käynkin niissä melko harvakseltaan. Emmehän me anna rippitodistustakaan sellaiselle, joka ei ole suorittanut rippikoulua ja jota ei ole konfirmoitu, vaikka pastorin mieli tekisi. Voisiko kolehdin kanssa samaan aikaan kerätä myös rukouspyyntöjä. Haastateltavien joukossa oli kuitenkin yksi ”nimettömänä pysyttelevä eteläsuomalainen pappi”, joka omien sanojensa mukaan antaa kummitodistuksen myös kirkkoon kuulumattomalle. Sellaiseen tilaisuuteen olisi helppo tulla kuten Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen. Kaikki käy. max 25 kpl. oli ajankohtainen artikkeli kummeista. Lapsiperheistä olisi varmaan mukava käydä kirkkomatkalla tervehtimässä lintuja, ja monille vaikeita asioita läpikäyneelle vanhemmalle ihmiselle lintujen ruokinta on todellista terapiaa. Vaikka vapaa-ajattelijat tässä ajavat verottomuuden poistoa, ei kysymys koske vain vapaa-ajattelijoita, vaan kaikkia, joille alkoholia ei tarjoilla verottomasti. Hinnat: Lehti 6 €, CD 8 €. 2 01 5 Joululehti 2015 Wanhan Markin joulurauhaa Mikko Matikainen: JOULUYÖ TOI TOIVON MAAILMAAN Ilon ja riemun juhla YHDISTÄÄ PERHEEN Taiteilija Soile Yli-Mäyry: VALON AIKA PALASI Joulun Sana Joulun Sana 2015 Joulun Sana 2015 Anna Joulun Sana lähimmäisellesi viemään sanomaa Vapahtajan syntymästä eteenpäin. Diakissa on toteutettu viiden vuoden sisällä kaksi opetussuunnitelmauudistusta. Seurakunnille uudesta tilanteesta tulee olemaan myös hyötyä, kun byrokraattinen sumplaaminen verottomuuden kanssa poistuu. Verottomuus on peräisin ajoilta, jolloin tasa-arvosta ei piitattu. Ehdottaisin myös tilaisuuksia, joihin seurakuntalaiset voisivat toivoa virsiä ja jotka sisältäisivät pääasiassa rukousta yhteisten asioiden puolesta sekä laulua. Diakonia-ammattikorkeakoulun opettajat Minna Valtonen, Tiina Häkkinen, Päivi Sutinen, Jouko Porkka ja Sami Ritokoski Diakissa opiskellaan myös teologiaa OPETus Diakin kirkon nuorisotyönohjaaja -koulutuksessa on 20 opintopisteen verran teologian opintoja. HENrIK sawELa Tuusula. max 25 kpl. Ensimmäinen ehdotus koskee kolehtia. Kotimaassa 19.11. Moni haluaisi ruokkia siivekkäitä talvella, mutta kerrostaloasujalle se ei ole useinkaan mahdollista. 8 TÄNÄÄN Ko t i m a a 3. Joulun Sana on pitkään säilyvä joulukukka! Anna Joulun Sana lähimmäisellesi viemään sanomaa Vapahtajan syntymästä eteenpäin. Hinnat: Lehti 6 €, CD 8 €. Todistus on kirjallinen vakuutus siitä, että jotakin on tehty. Esittäisin tässä joitain pieniä ehdotuksia, jotka tekisivät kirkkoon tulemisesta helpompaa ja ehkä myös vielä antoisampaa. Kysyisin myös, voisiko kirkon maille laittaa lintujen talviruokintapaikan, jos vaan sopiva paikka löytyy. Nimellään esiintyneet papit olivat kaikki yhtä mieltä siitä, ettei kummitodistusta voi antaa kirkkoon kuulumattomalle ”kummille”. Hänen mukaansa ”kirkossa ei ole olemassa yhtenäisiä ohjeita siitä, kenelle kummitodistuksen voi antaa.” Olisiko kirkkohallituksessa syytä katsoa, mitä kirkkojärjestys sanoo kummiasiasta. Jos aidosti pyritään tasa-arvoon, ei verovapautta pidä myöntää yhdelle tai kahdelle, vaan kaikille, tai ei kellekään. Kukaan ei voi tietää, menikö haaviin raha vai rukouspyyntölappunen. Karas-Sana JOULULEHDESSÄ mm: • Mikko Matikaisen raamattuopetus: Jouluyö toi toivon maailmaan • Liisa-Christiina ja Heikki Laaksonen kertovat, miten he ovat löytäneet joulurauhan rosoisten vuosien jälkeen • Armon koti Intiassa syntyi unelmasta •Joulusaarna ja -kolumni ja paljon muuta JOULULEHDESSÄ mm: • Mikko Matikaisen raamattuopetus: Jouluyö toi toivon maailmaan • Liisa-Christiina ja Heikki Laaksonen kertovat, miten he ovat löytäneet joulurauhan rosoisten vuosien jälkeen • Armon koti Intiassa syntyi unelmasta •Joulusaarna ja -kolumni ja paljon muuta Myynti: Kristilliset kirjakaupat tai KRS: puh. Hän rikkoo näet yksiselitteisesti voimassa olevaa kirkkojärjestystä, jonka 16 §:n mukaan kummien on oltava konfirmoituja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kivilahden mainitsema kahdeksan opintopisteen Kristillinen usko -kokonaisuus oli aiemmassa opetussuunnitelmassa opintojen alkuvaiheessa ja sisälsi tosiaan vain teologian perusteet. Tilaamalla saat joulukortteja kaupan päälle: kahdella lehdellä viisi korttia, kolmella kymmenen jne. innostumisesta ja innostamisesta nuorisotyössä. 0207 681 615 tuotemyynti@sana.fi tai www.kirjasana.fi MIELIPITEET Mika Kivilahti kirjoitti 5.11. Myös Kivilahden tekstistä välittyy, että hän on löytänyt työssään oman pedagogiikkansa eli tekemällä oppimisen, mutta myös oman tapansa tehdä teologiaa. 0207 681 615 tuotemyynti@sana.fi tai www.kirjasana.fi Myynti: Kristilliset kirjakaupat tai KRS: puh. Kerättyjen rukouspyyntöjen puolesta voitaisiin rukoilla myös seurakunnan kanssa yhdessä. Näiden lisäksi kummina voi olla myös sellainen henkilö, joka kuuluu johonkin muuhun evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kaikki opetussuunnitelmat sisältävät piispainkokouksen määrittelemät 90 opintopistettä (op) niin sanottuja kirkollisia opintoja, jotka jakautuvat teologisiin opintoihin (20 op), diakonian ja/tai kristillisen kasvatuksen ammatillisiin opintoihin (40 op), seurakuntatyön opintoihin (15 op) ja opinnäytetyöhön (15 op). Joulun Sana on pitkään säilyvä joulukukka! Tilaamalla saat joulukortteja kaupan päälle: kahdella lehdellä viisi korttia, kolmella kymmenen jne. Ei ihme, että kyseinen pappi pysyttelee nimettömänä. Kirkon nuorisotyönohjaajien ammattilaisina toimii hyvin erilaisia ihmisiä, joilla on samasta koulutuksesta huolimatta erilaisia ammatillisia vahvuuksia
Matteuksen evankeliumissa (15:18) sanotaan selvästi, mikä vaikutus pahoilla sanoilla on: “Se, mikä tulee suusta ulos, on lähtöisin sydämestä, ja se saastuttaa ihmisen.” Sanat ovat tekoja. Jako meihin ja noihin antaa voiman tunnetta. Suomeen muutamassa kuukaudessa tulleet noin 30 000 turvapaikanhakijaa on toki iso määrä, mutta se on väestöömme suhteutettuna noin 0,6 prosenttia. Miljoonien ihmisten voimat eivät riitä markkinavoimien maailmassa ostamaan matkalippua. Tätä kirjoittelua kuvaamaan sopii sana nettiterrori. Sen takana voi olla hyvinkin pieni joukko ihmisiä, ja sen tarkoitus on levittää vihaa ja pelkoa, kuten fyysisen terrorinkin. 5:29). On helpompaa ajatella, että syyllinen en ole minä eikä kukaan meistä, vaan nuo. 2 01 5 MIELIPITEET KOLUMNI Kersti Juva Kun minä olin koditon... Suomeen saapui yllättäen odotettua suurempi joukko turvapaikanhakijoita. Tämä kysymys on ratkaistava kirkon päättävässä elimessä, kirkolliskokouksessa, eikä jätettävä kunkin vihkimistä toimittavan papin omantunnon varaan. Kun ja jos samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon tulee mahdolliseksi, niin miten kirkon tulisi suhtautua siihen. Edellisenä päivänä oli jouduttu Kempeleellä evakuoimaan joukko säikähtäneitä nuoria vastaanottokeskuksesta, jonka pihalla suomalaiset huutelivat “Kenttäoikeus käytäntöön”. rISTO TUOrI asianajaja, oik.lis., Sastamala Pelottaa seurata mitä maassamme on tapahtumassa. Jos joku esittää eriäviä käsityksiä, käydään käsiksi henkilöön, ei asiaan. Matteuksen evankeliumiin kirjoitetussa muodossaan se on maailmanhistorian merkittävin sosiaalipoliittinen ohjelma, jo sinällään meille suomalaisillekin täydellinen sote-uudistus! ”Kun minä olin koditon, te annoitte... Sen sijaan ne rupesivatkin myötäilemään vihan lietsojia, pelottelemaan, että terroria pakenevien joukossa on varmasti terroristeja, ja kaivamalla kaivamaan esiin puutteita pakolaisten käytöksessä. Avaamalla kirkollinen avioliitto myös samaa sukupuolta oleville heidän välisen rakkautensa toteuttamiseksi unohdetaan jälkimmäinen osa. Noina vuosina Ruotsi ja Tanska olivat ottaneet noin 80 000 suomalaista lasta vastaan. Nuo toiset. Nimittely on tavallista. Tämä tuskin lopettaisi kirkon sisäistä kiistelyä avioliiton luonteesta. Mitä enemmän klikkauksia, sitä enemmän mainostuloja. Ja sehän leviää. Usein he ylpeilevät sillä, etteivät pelkää loukata ja ilmoittavat olevansa rehellisiä ihmisiä. Raamattu, johon kirkko perustaa toimintansa, kuvaa avioliittoa luomiskertomuksesta lähtien Jumalan asettamana miehen ja naisen yhteiselämän peruspilarina, jonka tarkoituksena on turvata heidän keskinäistä rakkauttaan mutta myös jatkaa elämää. Tuleeko totella enemmän Jumalaa kuin ihmisiä (Ap.t. Koko Lappi tyhjennettiin syksyllä 1944, silloin pakenemissuunta oli Ruotsiin. Puhe on usein alatyylistä ja aggressiivista. Vastustajia syytetään vainosta ja omia mielipiteitä puolustetaan sananvapaudella. Räikeitä ja yliampuvia otsikoita eivät enää harrasta vain irtonumeromyyntiin perustuvat iltapäivälehdet. Nyt, jos koskaan, on tärkeää avata suunsa oikeassa paikassa ja pitää se kiinni, kun sanottavana ei ole mitään rakentavaa. Dosentti Vesa Hirvonen esitti sinänsä varsin liberaalin ratkaisun, jonka mukaan kukin pappi voisi mielensä mukaan valita, vihkiikö hän vain miehiä ja naisia vai myös samaa sukupuolta olevia henkilöitä avioliittoon ( Kotimaa 19.11.). 1 2 . Kun sanotaan syyrialaiselle, että sinun pitää palata kotiisi, niin onko sanojalla käsitystä millaiseen tilaan pitäisi palata, kun koko kylä tai kaupunki on pommitettu soraläjäksi. Ovatko nuo ajat nyt pelkkää unikuvaa. Tuntuu että ilmapiiri on muuttunut. Pahojen tekojen seulominen yksitellen on äärimmäisen vaivalloista. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Sanan mahti Avioliitto-käsitys kirkon ongelmana Evankelisluterilaisella kirkolla on ongelma. Nämä kokemukset on nyt unohdettu. Silti kaikille löytyi tilaa ja tehtävää. Niillä on seurauksia. Räväkkyys riittää politiikassakin, se herättää huomiota ja huomio tuo kannatusta. Myös lehdistössä on tapahtunut jotakin digitaalisen median myötä. Pelottaa seurata mitä maassamme on tapahtumassa. Hiukan jälkijunassa tuli puoluejohtajien ensimmäisenä adventtina julkaisema julistus, jonka mukaan suomalaiset ovat maltin ja tolkun kansaa. Kysyn luterilaisena, että kuka ottaa tehtäväkseen ja milloin lukea kuulijoilleen ääneen Jeesuksen Vuorisaarnan. Tämä kysymys askarruttaa tänään monia, kun Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden pakenemaan kykenevä väestönosa lähtee etsimään itselleen ja perheilleen parempia oloja. TÄNÄÄN 9 Ko t i m a a 3. Siihen sisältyy sekin vaara, että omat rikkeet tulevat näkyviin. Kun ihmisellä menee huonosti, hän alkaa tähyillä syyllisiä pahaan oloonsa. Lehtien ja blogien kommenttiosastot ja sosiaalinen media ovat tulvillaan puheenvuoroja, joissa tietoa tai huhupuhetta käytetään tarkoitushakuisesti yhden ihmisen tai ihmisryhmän leimaamiseen. Tänään osa suomalaisista, lajitovereistamme, pelkää tavattomasti, että mitä nuo kaukaa tulleet turvapaikanhakijat meiltä vievät. KErSTI JUva Kirjoittaja on suomentaja, joka tarkastelee yhteiskuntaa, kulttuuria ja kirkollista elämää viistosta näkövinkkelistä. m a TT i k a r P P in en. Voiko kirkko luopua avioliiton peruskäsityksestään vain sen perusteella, että maallinen valta näyttää niin tekevän. Tilanteen ei pitäisi olla suomalaisille outo. Kuulijoiden mielestä kuvaavampi sana on useimmiten ilkeä. Tuntuu, että ilmapiiri on muuttunut. Ratkaisu pitäisi myös tehdä niin, että kaikki kirkon jäsenet sen voisivat hyväksyä. Pelkästään lapsiamme saatiin sotiemme aikana turvaan lähes kolminkertainen määrä. Hallitus ja lehdistö eivät suinkaan rauhoittaneet kansalaisia ja vakuuttaneet, että kaikki tehdään, mitä voidaan näiden ihmisten auttamiseksi. Suhtautuminen turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksiin kulkee hetkittäin käsityskykyni rajojen ulkopuolella. ErKKI PEKOLa Vantaa M eillä kaikilla on suorapuheisia tuttavia, jotka laukovat totuudeksi julistamiaan käsityksiä seurassa kuin seurassa. Kaikkialla ei oltu perin onnellisia, että aamulla herätessään emäntä (anoppini) havahtui todellisuuteen, että piha on täynnä vierasta väkeä eläimineen. Vuoden 1939 syksyllä silloiselta itärajaltamme lähdettiin pakoon, sama toistui 1944 kesällä
Poliittisia kompromisseja ei pidä tehdä, totuudessa on pysyttävä. Useita vuosia myöhemmin Hagman menetti oman poikansa. – Totta kai olin hyvin surullinen. Totuus ei poliitikoille ole prioriteetti, vaan poliittinen tarkoituksenmukaisuus. Opiskelualan vaihtamisen aikoihin Hagmanin elämään kuului paljon surua ja menetystä. Kristinuskossa kyse on siitä, miten pitää elää yhdessä. Haastattelu tehdään siksi ruotsiksi. Kristityn on silti yritettävä vaikuttaa yhteiskunnassa. – Meidän ei tule olla vain kuluttajia. Vuonna 2001 hän aloitti journalistiikan opinnot Åbo Akademin valtiotieteellisessä tiedekunnassa, tosin Vaasan toimipisteessä. – Tällä hetkellä Suomessa ainoastaan vasemmisto tekee yhteiskunnallista analyysia. Siihen ei liittynyt Hagmanin mukaan dramatiikkaa. Minusta alkoi tuntua, että oli absurdia, etten ollut sen seurakunnan jäsen. Juuri tämä ei Hagmanille käy. Sittemmin kristinusko kyseenalaisti kreikkalais-roomalaisen antiikin valtarakenteet, köyhien ja rikkaiden eron, miesten ja naisten, erirotuisten ihmisten erot, Hagman linjaa. – Teologia on opettanut minulle vaikeiden asioiden käsittelemistä. Standardisuomalaisuudesta hän eroaa äidinkielensä ruotsin vuoksi. Päätöstä ei ole muuttanut se, että aina ekumeenisesti orientoitunut tutkija liittyi viime vuonna monivuotisen prosessin tuloksena luterilaiseen kirkkoon. Isä oli opettaja, äiti teki työtä päiväkodissa. Hänen isänsä kuoli paljon sairastettuaan. 2 01 5 10 MATKALLA Tutkija Patrik Hagmanin mielestä kristinuskon olisi palattava siksi vastakulttuuriksi, jollaiseksi se muinoin syntyi. Hagman ei silti voi osoittaa sormella puoluetta, joka juuri edistäisi Suomessa niitä ajatuksia, joita hän on nostanut esiin. Ensi vuonna suomennettava kirja Vastarintausko on tiivis pamfletti. Patrik Hagman on patristiikkaan eli kirkkoisiin ja varhaiseen kirkkoon perehtynyt teologi. Kristinusko siis järkytti aikansa valtaa pitäviä voimia. Ehkä teologina tiesin, että kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia. Hänen ajattelunsa taustana ovat muun muassa muinaiset erämaaisät. Tällä tavalla onnistumme ehkä hylkäämään elämässämme sellaista, mikä on turhaa. – Kristittynä ihminen voi olla poliittinen olematta silti mukana juuri puoluepolitiikassa. Luther-spesialisti hän ei ole, mutta hän on kuitenkin arvostellut ongelmia, joita esimerkiksi kahden regimentin opista voi seurata. Hänen pääväitteitään on, että kristinusko oli varhaisimmassa muodossaan vajaat kaksi vuosituhatta sitten konfliktissa maallisten vallanpitäjien kanssa – siis vastarintaa vallan vaatimalle tavalle elää, vastarintauskoa. – Minulla on edelleenkin hyvät suhteet baptisteihin, Hagman sanoo. – Asun Paraisilla ja olen siellä jo vuosien ajan osallistunut luterilaiseen jumalanpalvelukseen. Mutta viime vuosina häntä on kiinnostanut erityisesti poliittinen teologia. – Jo Jeesus oli aikansa kapinallinen. Nykyinen länsimainen, kulutuskeskeinen elämä on ihmistä orjuuttavaa ja ihmiselämää latistavaa. Heidän henkilökohtainen askeettisuutensa oli Hagmanin mukaan myös silloisen kaupunkilaisen valtakulttuurin vastustamista. Se auttaa pitämään elämän palasia koossa, Hagman sanoo. Hagman arvioi, ettei ole siinä mielessä kääntynyt kuin joku toinen, joka ehkä siirtyy kirkosta toiseen hengellisen murroksen tai kokemuksen kautta. Puoluepolitiikka on eräässä mielessä ostamista ja myymistä, kompromissin hakemista. Elämässä on oltava aikaa ja tilaa myös ihmissuhteille, esimerkiksi hyvälle, rauhalliselle aterialle ystävien kesken. Pienessä kirjojen täyttämässä huoneessa on askeettista. Päämäärä ei vastarinnassa myöskään koskaan saa pyhittää keinoja! Hagman alleviivaa. Mutta en kuitenkaan usko valtion kykyyn järjestää elämäämme siten, kuten vasemmisto ajattelisi. Vastarinta ei Hagmanille ole passiivista odottamista ja toivomista. Tilanne on korjautumassa, sillä Om kristet motstånd julkaistaan suomeksi ensi vuoden aikana (Kirjapaja). Teologia on kuitenkin ollut Hagmanille myös eräänlaista hoitoa. Lisäksi koti oli baptistinen. Ehkä teologina tiesin, että kaikkiin kysymyksiin ei ole vastauksia. Teologiaan ja Turkuun vaihtaminen ei ollut Hagmanille yhden illan miettimisen tulosta. Yhtymäkohtia tietysti on. Ikkunasta näkyy vanhaa turkulaista keskusta-arkkitehtuuria. Patristikkona Hagman on kirjoissaan pöllyttänyt kirkkojen oppeja. Liikenteen äänet kuuluvat vaimeasti. Tällaisissa tiloissa tehdään teologiaa. Hagman tunnetaan Suomen ruotsinkielisissä teologipiireissä ja Ruotsissa, mutta suomenkielisissä kirkollisissa piireissä hän on tuntemattomampi. 1 2 . Pian suomennettavassa kirjassaan Hagman KristinusKo puolustaa oikeaa elämäntapaa En kysynyt, miksi Jumala sallii. Kiinnostuksen hedelmänä ovat syntyneet ruotsiksi ilmestyneet kirjat Om Kristet motstånd (Vastarintausko) vuonna 2011 ja Om s ann gemenskap (Todellinen yhteisö) vuonna 2014. Kristinusko on poliittista. Siinä Hagman hahmottelee ajatuksia kristinuskon tehtävästä edustaa vastakulttuuria ihmistä orjuuttaville voimille. Hän kertoo ylipäätään olevansa kriittinen puoluepolitiikkaa kohtaan. Hagman on kotoisin Pohjanmaalta. Niin sen pitäisi Hagmanista tehdä tänäänkin. – Vastarintausko perustuu kristinuskon traditioon. – Jo opintojen alussa tunsin kuitenkin, että journalistiikka ei olisi ”minun juttuni”, Hagman sanoo. Hagmanin mielestä yhteisöllisyys, nimenomaan toisista ihmisistä välittäminen on kristinuskolle ominaista ja vastarinnan väline. Myös perisynti ymmärretään hänestä väärin, jos se tulkitaan yksinkertaiseksi joksikin ihmisen lisääntymisen myötä polvesta polveen siirtyväksi ihmisyyden vammaksi. K auniina syyspäivänä Turussa Åbo Akademin tutkija Patrik Hagman avaa laitoksensa oven ja ottaa toimittajan vastaan. – Kristillisen vastarinnan on oltava rehellistä ja rakentavaa. Papiksi Hagman sen sijaan ei halunnut. Tärkeää on myös, että vastarintausko kaikessa aktiivisuudessaankin on aina väkivallatonta. – Me emme voi paeta vastuutamme toisistamme ja maailmasta. Ko t i m a a 3. Mutta en kysynyt, miksi Jumala sallii. Hagmanin mukaan vastarinnassa on kyse kokonaisesta elämäntavasta. Äidinkieleltään ruotsinkielinen Hagman osaa lukea suomea hyvin, mutta harmittelee, että ei haastattelussa tai muutenkaan virallisluontoisissa tilanteissa puhu sitä mielellään. Tällaisina raskaina aikoina Hagman ei kokenut uskossaan kriisiä. Mutta kyse on loppujen lopuksi hyvin arkisista, jokapäiväisistä asioista, hän aloittaa. Pa s i lE in o. – Voi ainakin sanoa, että halusin teologiksi, koska halusin ajatella. Hagman pohdiskelee teologina asioita, joita moni muu ei ole yrittänyt järjestelmällisesti analysoida. Mitä siis voisi olla tämä vastarinta, josta hän on kirjankin kirjoittanut. Syyt ovat pikemminkin käytännöllisiä. Kristillinen usko on hyvin yhteisöllistä, Hagman määrittelee. Vastarinnan tärkeät periaatteet, elämäntavan tavoitteet, eivät ole kaupan. Mutta kristitty voi muuttaa omaa elämäänsä. Hänen alaansa on systemaattinen teologia. Hänen taustansa on hyvin keskiluokkainen
Itse asiassa ”hagmanilaisen” vastarinnan ja kaiken aktivismin keskipiste on jumalanpalveluksessa, ehtoollista viettävän seurakunnan keskellä. • Patrik Andreas Hagman, 39. Ilman sellaista ei ole kouluja eikä terveydenhoitoa. Jos kirkko Suomessakin haluaa elää, sen on suostuttava myös nykyisen vallitsevan kulttuurin vastavoimaksi. Mutta kirkot eivät ole pystyneet vastustamaan kiusausta olla osa valtarakennetta. Hagman tahtoo suurten kirkkojen antavan enemmän aikaa ihan tavalliselle ihmiselle ja hänen kysymyksilleen. Hagman peräänkuuluttaa kristinuskosta nousevaa muutosta. Tällä tavalla muutosta haluavat ihmiset voivat kokea, että koko heidän elämänsä perheessä, työssä ja yhteiskunnassa on Jumalan tahdon mukaista. Vastarinta ja muutos lähtevät ehtoollispöydästä. • Lukee tällä hetkellä: Knausgård Min Kamp 6, Sarah Coakley: The New Asceticism, Svetlana Alexievic: Tiden Second Hand. – Sellaista ovat mielestäni juuri kaupan suuret yksiköt ja keskittyminen. KuKA. Hagman arvostelee kulutuskeskeistä elämäntapaa, mutta ymmärtää, että meidän on elettävä tässä maailmassa. jussi ryTKönen On tärkeää, että kasvu ja kuluttaminen eivät ole elämän keskeisimpiä tosiasioita. Nyt niiden on vaikea sopeutua siihen, että vanhat ajat ovat ohi, Hagman arvioi. Hän on kuitenkin varovainen sanomaan, millä tavalla yhteiskunta pitäisi järjestää parhaalla mahdollisella tavalla. Turhamaisuus ja ylpeys ovat ennallaan, mutta moderneja kuolemansyntejämme ovat kunnianhimo, tehokkuus, asema, yksilöllisyys ja välinpitämättömyys. – Ei tietenkään. Eikö kauppiaille ole olemassa muita arvoja, joilla luoda hyvät suhteet asiakkaisiin ja tavaran tuottajiin. Kysyn Hagmanilta, eikö kirkko sittenkin ole aina halunnut olla vastarintaa, vaihtoehto kuluttamiselle ja ihmissielun kiinnittymiselle ajalliseen. – Jossain määrin kyllä. Ja onhan se hyvä, että iso kauppa antaa työpaikan kymmenille ihmisille. Siinä Jumala voi muovata ihmistä kuvakseen ja kaltaisekseen. Mutta ongelma Hagmanin mukaan on, että Pohjoismaiden luterilaiset kirkot uudistuvat haluttomasti ja hitaasti. Sai vuonna 2011 Åbo Akademiin säätiön nuorelle tutkijalle jakaman Per Brahe -palkinnon. – Tie ylösnousemukseen vie aina kuoleman kautta, Patrik Hagman tietää. Onhan meillä oltava kauppoja. Mutta on tärkeää, että kasvu ja kuluttaminen eivät ole elämän keskeisimpiä tosiasioita. Hagmanin päivittämänä luettelo on toisenlainen. • Harrastus: Kirkkokuoro • Teologi, jota arvostaa: Augustinus, Tomas Akvinolainen, Stanley Hauerwas, Sarah Coakley.. – On vieläkin jäljellä jotakin vanhasta ajattelusta, jonka mukaan papit ovat herroja ja piispat kuuluvat suorastaan eliittiin. 2 01 5 MATKALLA 11 on nimennyt esimerkiksi muinaisaikojen seitsemän kuolemansyntiä uudella tavalla. Sieltä lähtee se, mikä on elämälle oikeasti tärkeää. • Perhe: Naimisissa • Asuu: Paraisilla • Ammatti: Teologi ja kirjailija • Koulutus: Teologian tohtori 2008, poliittisen teologian dosentti. – Totta kai me tarvitsemme yhteiskunnan pohjaksi toimivan ja terveen talouselämän. 1 2 . Sen sijaan esimerkiksi voittojen maksimointi saa Hagmanin kriittiseksi. Varhaiskeskiajalla muotoutuneet seitsemän kuolemansyntiä ovat Hagmanin siteeraaman munkki Evagrioksen mukaan olleet ylensyöminen, siveettömyys, ahneus, laiskuus, viha, turhamaisuus ja ylpeys. Kristinusko voisi olla vastarintaa, valtava muutosvoima ihmisen puolesta. Ko t i m a a 3. Kun kysyn, onko suurta tavarataloa tai elintarvikeliikettä pyörittävä yrittäjä jonkinlainen ihmiskunnan vihollinen, Hagman hymyilee empaattisesti
2 01 5 12 MATKALLA Ei hän heikkoja, huonoja soimaa Miksi körttiläisyys piilottaa avaran ja moniäänisen visionsa ja säilöö sen Aholansaaren ulkomuseoon. K irjoitin pari kuukautta sitten puolihuolimattoman Kotimaa24-blogin, jossa hämmästelin röijyyn ja västiin puetun körttipariskunta Rauhan ja Toivon valintaa Vantaan 2016 herättäjäjuhlien maskotiksi. Myönnän heti alkuun omat rajoitteeni: en ole teologi, en ole kirkkohistorioitsija, en ole körttikodin kasvatti, en käy Siioninvirsiseuroissa kuten en muissakaan seuroissa. Tehdään körttiläisyydestä oikea brändi, kirjoittaa eläkkeellä oleva toimittaja Hannu Kuosmanen. Juuri tätä körttipariskunnan herättämää vanhaa mielikuvaa halutaan vaalia. pä iv i K A r jA lA in en. Luulen olevani aika hyvä hiljaisten signaalien aistija. Blogista saamani palaute oli runsasta ja palautteiden viesti oli selvä. Katselen herännäisyyttä ja kirkkoa ulkokehältä, julkisuuden ja nettimaailman kautta – juuri sieltä, mistä valtaosa meistä suomalaisista sitä katselee. Ko t i m a a 3. Olen kuitenkin papin poika ja vävy, olen aikoinani ollut toimittajana varsin syvällä kirkon sisäpiirissä, aika monet herättäjäjuhlat olen työkseni kiertänyt, körttijohtajat haastatellut, Jaska Löytyn laulut kuunnellut. Osa lapsistani on käynyt Aholansaaren rippileirin. Onko tämä se kuva, joka herännäisyydestä halutaan antaa kehäteiden halkomassa lentokenttäkaupungissa, kysyin. 1 2 . Rauha ja Toivo eivät tietysti ole koko kuva nykykörttiläisyydestä, mutta palaute oli hyvä heräte pohtia laajemminkin, mitä herännäisyys on ja mihin se on menossa
Nyt tarvitaan tarina, josta voidaan tehrä numeroo. Tai YouTubeen ladattu Siionin virsi soi kuulokkeissa yhtä lohdullisena kuin livenä. Aineksia olisi, sisältöä olisi, olisi myös sosiaalista kysyntää. Voisiko olla jopa niin, että körttiläisyydestä kehittyisi herätysliike, joka taaksepäin katsomisen sijaan näyttää suuntaa verkossa, somessa, julkisuudessa. Uskon ei katsota antavan eettistä tietoa, vaan nämä asiat on pidetty erillään. Protestiliikkeestä on tullut kirkon valtavirtaa. Kaksi oman aikansa itsenäistä ajattelijaa olivat löytäneet toisensa ja molempien viesti oli sama. Körttiläisyyttä ei voi ymmärtää, jollei tunne sen kahta peruspilaria. Kun me uuvumme niin, ettei rukouksiin eikä valvomiseen ole voimaa, hän on puolustaja, esirukoilija eikä heikkoja, huonoja soimaa. Jolle diginatiivit eivät ole uhka vaan mahdollisuus. Kun liikkeellä, joka ei heikkoja, huonoja soimaa, on avara ja moniääninen kansankirkollinen missio ja visio, miksi se sen salaa, miksi se säilöö sen Aholansaaren ulkomuseoon, piiloutuu västiin ja röijyyn puettujen puutarhatonttujen taakse. Mutta en voi sille mitään, että yhä edelleen haluan pitää siitä kiinni. He puolustivat jokaisen kastetun ja konfirmoidun kirkon jäsenen täysivaltaisuutta kristittynä. Yksinkertaista salattua kristillisyyttä, haparoivaa luottamusta siihen, että tiedämme, että on jotain jota emme tiedä. Joitain merkkejä rakoilusta oli nähtävissä viime vuoden körttikapinassa, jossa yhtenä asiana vastustettiin liikkeen johdon myönteistä asennoitumista seksuaalivähemmistöihin. Joka Twitterissä voisi tavoittaa viesteilleen hetkessä itseään moninkertaisemman seuraajajoukon. Ei tehrä tästä numeroo. Vieläkö homopareja avioliittoon vihkivä kirkko voisi körttiläisessä kaksikomponenttirakenteessa säilyä kristillisenä kirkkona. Kirjoitin Hengellisen Kuukauslehden 100-vuotisjuhlanumeroon 1987 katsauksen Eleniuksen ajasta lehden päätoimittajana. Kritiikin kärki kohdistui piispoihin ja kirkon johtoon. Teemu Kakkurin mukaan körttiläisyydelle on luonteenomaista kaksikomponenttirakenne. Nimenomaan Eleniuksen ajoista lähtien herännäisyydessä on tehty hyvin tiukka ero uskon ja etiikan välille. Vai onko nyt tultu herännäisyyden sisäisen erilaisuuden hyväksymisessä viimeiselle luovuttamattomuuden sietorajalle. Ko t i m a a 3. P alataan alkuun. Kun kirkossa kovat äänenpainot, teologinen sanahelinä, tekopyhä pönötys ja oikeaoppisuus kasvavat ja pelastuksen raja-aitoja rakennetaan, on körttiläisyys liike, jolle kelpaavat jäseniksi niin pakolaiset kuin tapakristityt. Jolle netin Körttiradio voisi olla arkipäivää muulloinkin kuin Herättäjäjuhlilla. Jopa niin pitkälle on herännäisyys tällä tiellä päässyt, että siitä on tullut kirkon ylätason varsinainen vallankäyttäjä Kirkkohallitusta myöten, sen luonteelle ominaisesti tosin enemmänkin harmaan eminenssin roolissa, jäsentensä kautta kulisseissa vaikuttavana. Keskeinen viesti oli se, että virkakysymyksessä kirkko ei tiennyt, mikä sille on alkuperäistä ja luovuttamatonta, jotain sellaista mistä on pidettävä kiinni, jotta se voi säilyttää luonteensa kristillisenä kirkkona. Ja kirjoittaa uusi tarina. Körttiläisyydessä ajetaan Jumalan asiaa ja edistetään jotakin yhteiskunnallista hyvää. Liike, joka olisi väkevä vastavoima yhä enemmän tilaa saaville koville ja itseriittoisille äänenpainoille myös netin keskustelupalstoilla, jossa vaikeneminenkin on viesti. Virteen sisältyy körttiläisyyden syvin olemus. Siinäpä vasta olisi körttiläinen paradoksi. Siinä päästään taas yhteen kaksijakoisuuteen. 2 01 5 MATKALLA 13 S e on käynyt selväksi, että herännäisyys on perinneliike jolla on omat ikoninsa. Kun televisioon täysin sopimaton Elenius latasi missiohurman jälkeisessä televisiokeskustelussa kohulausunnon Stadionin nurmelle lahdatuista kristityistä, nousi siitä seuranneessa ryöpytyksessä hänen lähes ainoaksi kirkolliseksi tukijakseen silloinen arkkipiispa John Vikström. K örttiläisyys ei kuitenkaan alkanut kansankirkon kritiikittömäksi takuumieheksi. 1 2 . Johon sisältyisi olennainen Paavo Ruotsalaisen perinnöstä, joka ”korosti ikävöimistä ja kaipausta, siis epävarmuutta, mutta piti päämääränä valoa, joka valitettavasti vain joskus vilahtaa”, kuten Herättäjän aluesihteeri Urpo Karjalainen sen on kiteyttänyt. Sen jälkeen ovat aatteet ja vaatteet vaihtuneet 1960-luvun vasemmistoradikalismin kautta tämän päivän vihreyteen, ekologisuuteen ja globalisaatioon – ilman että ne olisivat Jumalan asian ajamista mitenkään romuttaneet. Tämä kaksinaisuus antaa herännäisyydelle mahdollisuuden näyttäytyä avaraa ja moniäänistä kansankirkkoa puolustavana jakautumattomana liikkeenä. M iksi näin. Kaksi oman aikansa itsenäistä ajattelijaa olivat löytäneet toisensa ja molempien viesti oli sama. Wilhelmi Malmivaara, Viimeiset Kiusaukset, Jaakot Elenius ja Löytty, Aholansaari. Jos kirkko ei osaa sanoa, missä muutettavissa olevien ja luovuttamattomien asioiden välinen raja kulkee, silloin raja pakostakin vedetään enemmistöpäätöksillä, Elenius kirjoitti Hengellisen Kuukauslehden pääkirjoituksessa 1986. Kiivaan keskustelun nostattaneen Helsingin Olympiastadionilla järjestetyn kuusipäiväisen mission jälkilöylyissä herännäisyys ja kansankirkko löysivät lopullisesti toisensa. Tehdään körttiläisyydestä ihan oikea brändi.. Ehkä pienemmin korulausein, mutta uusin sanoin, vilahtavin valoin ja isompaan ääneen. Mutta ennen kaikkea sillä on myytti itseoppineesta savolaisesta maanviljelijästä Paavo Ruotsalaisesta. Kyllä epävarmuudesta kannattaa tehrä numeroo. Se on tarina, joka rakennettiin jälkeenpäin, puoli vuosisataa jo unohduksiin vaipuneen Ukko-Paavon kuoleman jälkeen, kun Mauno Rosendahl ja Wilhelmi Malmivaara tarvitsivat liikkeelle sopivan kantaisän, ainakin jos on uskominen kirkkohistorioitsija Teemu Kakkuria. Nykyään on kovin epämuodikasta puolustaa kansankirkkoa, kun siihen ei tunnu kirkko itsekään enää uskovan. Joka oivaltaa, että älypuhelimiaan räplääjien seurat voivat olla yhtä todellisia verkossa kuin seuratuvan penkissä. M inulle körttiläisyys on kiteytynyt virren 310 säkeistöön: Kun me heikkoina Herralle huokaamme vaan, Pyhä Henkensä auttaa jo meitä. Jumalan asian ajamisessa körttiläisyys on viime vuosikymmeninä ollut vahva kansankirkon puolustaja. He puolustivat jokaisen kastetun ja konfirmoidun kirkon jäsenen täysivaltaisuutta kristittynä. Silloin elettiin amerikkalaisen evankelista Billy Grahamin inspiroiman yhteiskristillisen evankelioimistapahtuma Missio Helsingin jälkeistä aikaa ja paikkailtiin naispappeuspäätöksen synnyttämiä haavoja. Siis me jotka kastatamme lapsemme, laulamme kauneimmat joululaulut ja haluamme tulla haudatuiksi kirkollisin menoin. Suomen luterilaisessa kirkossa kristittynä elämiseen ei tarvittu heittäytymistä stadionin nurmelle Grahamin alttarin eteen tai muutakaan fundamentalismia ja ratkaisukristillisyyttä. Olisiko nyt aika etsiä tämän ajan Mauno Rosendahl kirjoittamaan körttiläisyydelle kokonaan uusi tarina, someajan tarina. Vielä 1900-luvun alkupuolella körttipukuisten äänenpainoissa kaikuivat isänmaallisuus, suojeluskunta-aate ja äärioikeistolainen Isänmaallinen kansanliike IKL. Tässä palaan Jaakko Eleniukseen, enkä ole tässä tulkinnassa yksin. Herännäisyyden teologisiipi nousi kysymään esimerkiksi naispappeuden todellisia perusteita, ei kuitenkaan tasa-arvokysymyksenä vaan teologisin perustein. Myös virtuaalisesti. Tai kuten Herättäjä-Yhdistys nettisivuillaan määrittelee: Herännäisyys puolustaa tavallisen ihmisen kotipaikkaoikeutta kirkossa. Riittääkö siinäkin körttikansalle pysyminen etiikan alueella ja tyytyminen enemmistöpäätökseen, kuten virkakysymyksessä. Uni meitä kun pyrkivi ahdistamaan, meitä Herra ei nukkumaan heitä. Se on vain vaihtanut Malmivaaran määrittelemän yhteiskunnallisen hyvän ajamisen painotukset uuteen asentoon. Se, että virkakysymys ratkaistiin enemmistöpäätöksellä, ei kuitenkaan ole estänyt herännäisyyttä elämästä päätöksen kanssa. Me, jotka luotamme siihen, että sittenkin on joku joka auttaa hädän hetkellä. Saman uskon ja etiikan kaksinapaisuuden varassa körttiliikkeen johto on asettunut myös eturiviin puolustamaan tasa-arvoista avioliittolakia ja seksuaalivähemmistöjä ylipäätään. Ei tässä mielipideilmastossa muuten pärjää. HAnnu KuosMAnen Kirjoittaja on eläkkeellä oleva journalisti. Ja yrittää esittää vaatimatonta, teeskennellä körttiläistä nöyryyttä. Mielenkiintoista on nähdä, minkälaiseen konsensukseen homoparien kirkollisessa vihkimisessä päästään. Niinpä herännäisyydessä uskon pohja ei ole uhattuna, vaikka eettisissä kysymyksissä muutettaisiin näkemyksiä radikaalistikin, muistuttaa herätysliikkeitä tutkinut teologian tohtori Eetu Kojonen. Siitä ei tehty oppiriitaa vaan lähdettiin konsensuksen tielle
– Vastaan tuli muutama vuosi aiemmin kuolleen Topi Kärjen kokoelmalevy. Levyä kuunnellessani huomasin kappaleet tutuiksi ja tykästyin niihin kuuntelun myötä lisää. Testasin lauluja ensin kirkkokuorossa ja konservatoriossa, jonka jälkeen päätin työstää niistä konsertin, Renfors kertoo. Levytetyn tuotannon ohella Kärki teki musiikin noin 50 elokuvaan sekä lukuisiin revyisiin, näytelmiin ja radiohupailuihin. Mittava tuotanto sisältää esimerkiksi tangoja ja muita iskelmiä, humoristista rillumarei-musiikkia sekä jazzia. Viihdemusiikin Sibelius JuhLAvuoSi Toivo Kärjen syntymästä tulee tänään kuluneeksi 100 vuotta. Vuonna 1933 Kärjen säveltämästä hengellisestä Iloa-laulusta julkaistiin nuotit Nuorison ystävä -lehdessä. Kuva: LEHTIKuva / IS / TIMO HÄMÄLÄINEN Kärjen hengellisissä lauluissa on enemmän duuria kuin hänen yleensä mollivoittoisessa tuotannossaan. Renforsin mielestä Kärjen hengelliset laulut muistuttavat paljolti tämän muuta tuotantoa. Joni Renfors löysi Kärjen musiikin noin 12-vuotiaana. Ensimmäisen hengellisen sävellyksensä Toivo Kärki teki 13–14-vuotiaana isänsä Leivonen lumimyrskyssä -runoon. Ko t i m a a 3. Tuttuun tapaan melodiat korostuvat. Joni Renfors huomasi hengelliset laulut luettelosta ja pyysi ne Kalervo Kärjeltä itselleen. Lapsuudessaan Kärki oli Frans-isänsä mukana seuramatkoilla. Kalervo Kärki on kertonut uskon ja uskonnollisuuden olleen hänen isälleen tärkeitä; eräänlainen elämän pohjavire. Kuva: LEHTIKuva / IS / TIMO HÄMÄLÄINEN – Kärjen monipuolisuus on vertaansa vailla, sanoo säveltäjän tuotantoon perehtynyt muusikko Joni Renfors. Renfors toteaa Kärjen yhdistävän monia musiikillisia kerroksia toimiviksi kappaleiksi. – Yksi selvimmistä eroista on se, että Kärjen hengellisissä lauluissa on enemmän duuria kuin hänen yleensä mollivoittoisessa muussa tuotannossaan. – Kärjen monipuolisuus on vertaansa vailla, sanoo säveltäjän tuotantoon perehtynyt muusikko Joni Renfors. Kuva: JuHa LEvONEN M ielestäni Toivo Kärki on viihdemusiikin Sibelius, toteaa lavialainen musiikin monitoimimies Joni Renfors, joka on perehtynyt kattavasti Kärjen tuotantoon ja henkilöhistoriaan. Ne ovat monisäikeisiä, mutta samalla helposti kenen tahansa kuunneltavissa. Ester-äiti toimi puolestaan nuoruudessaan Sleyn lähettinä Japanissa. – Kappaleet hahmottuivat kuorolauluiksi ja yksinlauluiksi. Ehkä parhaiten hänet muistetaan sanoittaja Reino Helismaan kanssa tehdyistä ikivihreistä. Viihdemusiikin säveltäjämestari teki myös hengellistä musiikkia. – Kärjen monipuolisuus on vertaansa vailla. JuhAnA unKuRi Kalervo Kärki: Sydämeni sävel – Toivo Kärki ja hänen musiikkinsa. Asikkalan kirkossa järjestetään tänään 3.12. 1014 s. Äidinisä Pietari Kurvinen toimi pitkään Suomen Lähetysseuran lähetyssaarnaajana Ambomaalla. Aikuisiällä maalliseen musiikkiin satsannut Kärki palasi hengellisen musiikin pariin 1960-luvulla. Sittemmin hän kertoo käyneensä Kärjen valtavan tuotannon läpi miltei kokonaan, myös ison osan vielä julkaisemattomista kappaleista. Säveltäjän poika Kalervo Kärki löysi isänsä yli kaksisataa levyttämätöntä kappaletta sisältävästä musiikillisesta jäämistöstä parikymmentä hengellistä laulua, jotka hän lisäsi ylläpitämänsä toivokarki. Huhtikuussa 2013 Keski-Porin kirkossa pidetyssä konsertissa kantaesitettiin kaikki ne hengelliset kuorolaulut, jotka Kärki oli työstänyt loppuun asti. Toivo ”Topi” Kärki (1915– 1992) toimi pitkän uransa aikana muun muassa säveltäjänä, sovittajana, tuottajana ja muusikkona. Viimeisten kahden vuoden aikana Kärjen hengellistä tuotantoa on esitetty Porissa, Asikkalassa, Laihialla sekä Espanjan Fuengirolassa, jossa on suomalainen seurakunta. Toivo Kärki 100 vuotta -juhlakonsertti. Hän oli aiemmin alkanut kuunnella klassista musiikkia ja päätti perehtyä tarkemmin kotinsa levyhyllyyn. net-sivuston teosluetteloon. Asikkalassa Vääksyssä viime kesäkuussa pidetystä kirkkokonsertista julkaistiin livelevy. Elementtejä ja vivahteita löytyy esimerkiksi englantilaisesta joululauluperinteestä, gregoriaanisesta kirkkolaulusta, barokkimusiikista ja helluntaiseurakuntien musiikkiperinteestä. Säveltäjä Toivo Kärki ja laulaja Tapani Kansa työskentelemässä yhdessä vuonna 1984. 1 2 . Toivo Kärki tunsi kotinsa kautta hyvin virsitraditiota sekä muuta hengellistä musiikkia. Kouluaikoina Renfors teki esitelmiä Kärjestä. Lisäksi hän auttoi useita merkittäviä iskelmäsanoittajia kehittymään ja luotsasi kymmeniä laulajia urallaan eteenpäin. 2 01 5 14 MATKALLA Säveltäjä Toivo Kärki ja laulaja Tapani Kansa työskentelemässä yhdessä vuonna 1984. Kuva: JuHa LEvONEN. Siksi hänen tuotantonsa kulkee jatkuvasti mukana muusikon työssäni, niin konserteissa, kilpailuissa kuin muissakin projekteissa. – Niistä monissa on jazzsointuja. Hengellinen tuotanto keskittyy erityisesti 70-luvun loppuun ja 80-luvun alkuun. Teksteiksi Kärki valitsi lähinnä aikansa hengellistä, tunnustuksellista runoutta. Hengellisissä, näennäisen pienimuotoisissa lauluissa on ikivihreyden tuntua. Hän säesti virrenveisuuta urkuharmonilla ja soitti urkuja kirkossa. Renforsin mukaan laulut saivat hyvin myönteisen vastaanoton. Mediapinta 2015. Pikkuhiljaa aloin kuunnella muutakin vanhaa kotimaista viihdemusiikkia, mutta huomasin Kärjessä olevan jotakin erityistä ja korvaamatonta
OLLi SePPäLä RAAMATTu Sana päivä esiintyy Raamatussa noin 2 200 kertaa. Samoin puhutaan monikossa Nooan päivistä, jolloin Nooa meni arkkiin, vaikka muut ihmiset jatkoivat elämää. Tim. Sovituspäivä on teille lepopäivä, ja teidän on silloin paastottava.” Kristittyjen sapattina eli sunnuntaina jumalanpalveluksessa saadaan synnit anteeksi Jeesuksen sovitustyön ansiosta. 1:14–16) Vihan päivä, latinaksi dies irae, on katolisen sielunmessun eli Requiemin yhden jakson nimitys. 3 Tuomion päivä Yksi apokalyptisen kuvaston hurjimpia hetkiä on tuomiopäivä eli viimeinen tuomio, joka kristillisen käsityksen mukaan ihmiskuntaa odottaa maailman lopussa. Hautaan siunaamisessa ovat käytössä seuraavat sanat: ”Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tulla. Piet 3:10.) Jakeessa viitataan lopunaikojen tapahtumaan, jossa ”taivaat katoavat jylisten ja taivaan kappaleet palavat ja hajoavat”. 1 2 . 16.) Jae liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa annetaan ohjeita jom kippurin eli juutalaisten sovituspäivän tai suuren sovituspäivän viettoon (3. Korinttolaiskirje 6:2. ”Minä luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.” (Filip. 2:2.) Sefanjan kirjassa puhutaan myös Herran suuresta päivästä ja Herran päivästä, uhriaterian päivästä. ”Se olkoon teille sapatti, pyhä lepopäivä, ja silloin teidän on paastottava. Ko t i m a a 3. Suomen virsikirjassa vihan päivä esiintyy virressä 158. ”Niin kuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan päivinä oleva… On oleva niin kuin Lootin päivinä…” (Luuk. Kyseistä päivää kutsutaan myös Jumalan päiväksi. 20: 26–32). Mutta varsinaisesti käsitettä arkipäivä ei esiinny Raamatussa, vaikka tavallisista päivistä ja ihmisten arkisista askareista siellä kerrotaankin. 20: 8–10.) Raamatussa lepopäivästä puhutaan myös sovituspäivän yhteydessä. ”Muista pyhittää lepopäivä. Lepopäivä antaa viikolle ja arjelle rytmin. Kyseinen päivä on myös hädän ja ahdistuksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sumun päivä sekä pasuunaan ääneen ja sotahuudon päivä. Moos. Vesi nousi ja vain Nooa perheineen ja eläimineen pelastui. Kyse on samasta asiasta, vihan päivästä, joka tunnetaan tuhon ja koston toteutumisen hetkenä. 2 01 5 MATKALLA 15 Sen SeitSemän päivää 1 Pelastuksen päivä Yksi siteeratuimpia ja kannustavimpia raamatunjakeita on 2. Viikon tärkein päivä ei kristinuskon, eikä varsinkaan luterilaisuuden kannalta, ole sunnuntai, vaan arkipäivä. 3:12.) 4 Vihan päivä ”…ennen kuin Herran päätös toteutuu ja te lennätte pois kuin akanat tuulessa, ennen kuin teidän päällenne tuulee vihan hehku, ennen kuin teille koittaa Herran vihan päivä.” (Sef. Toisaalla uudessa Testamentissa viitataan Jeesuksen toiseen tulemiseen aikojen lopussa, ja siitä käytetään nimitystä Ihmisen Pojan päivä. Kristityn usko kuitenkin koetellaan arkipäivässä. Lunastuksen päivä on myös se, jolloin tapahtuu ylösnousemus ja kaikki maallinen on takanapäin myös isossa teologisessa kuvassa. Joskus sillä on myös erityismerkitys. Tästä päivästä Raamattu käyttää myös ilmaisua Herran päivä. 3:1.) Jakeessa puhutaan viimeisistä päivistä, sillä lopunajat on ajanjakso, joka päättyy siihen vihonviimeiseen päivään, jolloin koittaa kuolleiden ylösnousemus. (2. ”Saman seitsemännen kuun kymmenentenä päivänä on sovituspäivä. ”Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä.” Jakeessa on kyse Jumalan armon vastaanottamisesta, jota seuraa pelastus. 17:26–28.) Raamatussa puhutaan monikossa Lootin päivistä, jolloin Loot lähti Sodomasta, joka tuhoutui. Moos. Jokainen päivä on se oikea päivä ottaa vastaan armo. 2 Lepopäivä Sunnuntain merkitys sisältyy kymmeneen käskyyn. Piet. Tämä määräys on ikuisesti voimassa.” (3. Jeesus Kristus, Vapahtajamme, herättää sinut viimeisenä päivänä.” 7 Arkipäivä Usein sanotaan, että usko näkyy arjessa ja se koetellaan jokapäiväisessä elämässä, ei juhlassa messulaulujen pauhatessa. 1:6.) 6 Viimeinen päivä ”Sinun on tiedettävä, että viimeisinä päivänä koittavat vaikeat ajat.” (2. Silloin et saa tehdä mitään työtä…” (2 Moos. 5 Toisen tulemisen päivä Ihmisen Pojan päivä – itse asiassa niitä on useampi – on Jeesuksen toisen tulemisen päivä, yksi lopunaikojen tapahtumista. Kokoontukaa silloin pyhään juhlakokoukseen, paastotkaa ja uhratkaa Herralle tuliuhri. Pelastuksen päivään liittyy myös lunastuksen päivä: ”Älkää tuottako surua Jumalan Pyhälle Hengelle, jonka olette saaneet sinetiksi lunastuksen päivää varten.” (Ef 4:30.) Jakeessa odotetaan päivää, jolloin ihminen teologisesti ilmaistuna ostetaan pois pahan vallasta, ihminen pelastuu. (Sef. Joulukuussa päivä laskee mailleen jo iltapäivällä. ”Herra voi siis pelastaa koetukselta ne, jotka häntä pelkäävät, mutta jumalattomien hän antaa rangaistuksen alaisina odottaa tuomion päivää.” (Piet. Tuomion päivää ja maailmanloppua on turha ennustella, sillä vain Jumala tietää hetken. 2:9.) Tuomiopäivänä vuohet ja lampaat erotellaan, ja kukin saa ansionsa mukaan. ”Herran päivä tulee kuin varas.” (2. Kuva: soili Jussila / vastavalo. Jeesuksen ylösnousemus on teologiassa keskeisellä sijalla, ja ikään kuin esimerkkinä päivästä, jolloin ihmisen hajonnut ruumis ja kuolematon yksilösielu kootaan yhteen iankaikkista elämää varten. Raamatussa puhutaan muun muassa lepopäivästä, vihan päivästä ja viimeisestä päivästä. Sinä päivänä ette saa tehdä mitään työtä; se on sovituspäivä, jolloin toimitetaan teidän syntienne sovitus Herran, teidän Jumalanne edessä. Raamattu vertaa Ihmisen Pojan päivien tuhoa Nooan ja Lootin päivien tuhoon. Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti
Kutsuttakoon järjestöjen yhteistä julkista kuvaa sanoja liitellen Kirkkojen sosiaalieettiseksi neuvostoliitoksi. LEEnA HIETAMIES KIrKKOTAIDE Olarin seurakunnan Kastettujen puu valaisee kirkkosalia. jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirkkojen eettinen neuvostoliitto. Kuka ne on kuohinnut. Mutta miksi ekumeeniset järjestöt apinoivat viestinnässään poliittisia lobbausorganisaatioita. Lisäksi ne toimivat arjessa erittäin merkityksellisesti ja onnistuneesti varsinkin köyhien kirkkojen ja syrjäytyvien ihmisten hyväksi. Tästä ekumenian maailmasta luulisi nousevan viestintään myös jotakin teologisesti perusteltua, mielenkiintoista ja rohkaisevaa. Lisäksi taideteos piilottaa taakseen lämpöpatterin. – Taide on yhteinen intohimomme ja meidän työtapamme on keskusteleva. Hän on tunnettu erityisesti omista taidokkaasti punotuista valokuituteoksistaan. M ikähän siinä on, että kun Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) tai Luterilaisen maailmanliiton (LML) tiedotteen otsikon näkee, arvaa tottunut lukija itse viestinkin sisällön – tekstiä lukematta. kuvaT: Milla valeNTo Herkän näköinen taideteos on valmistettu valkoiseksi maalatusta vanerista. 2 01 5 16 YHDESSÄ TEOLOGIASSA TAPAHTUU Te olette oksat Espoon Olarin seurakunnan kirkkoherra Salla-Maria Viitapohja siunasi kirkon takaseinälle pystytetyn Kastettujen puu -taideteoksen käyttöön ensimmäisenä adventtisunnuntaina. Meidät kutsutaan usein parina erilaisiin projekteihin, Hietanen kertoo. Sosiaalietiikka ja yksilön pelastussanoma kuuluvat yhteen. Sekä KMN että LML harjoittavat ja tukevat laadukasta teologista työtä. Puu ei kuitenkaan pääse laajenemaan hallitsemattoman suureksi, sillä kaksi kertaa vuodessa siihen kertyneet nimilaattaoksat annetaan messun yhteydessä kasteperheille muistoksi. Valo kehystää puun ja loistaa uusien kastettujen vauvojen nimilaattoja odottavista rei’istä. Miksi ne eivät pysty herättämään keskustelua. Nämä kaikki ovat sinänsä tärkeitä, hyviä tai ainakin kriittisesti keskusteltavia asioita. Eipä ihme. Teologisen argumentaation asemesta saamme jatkuvasti kuulla tasalaatuista ja kiireettömästi julkistettua huolestumista tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, rauhasta, ilmastosta, kehitysyhteistyöstä ja länsimaisen ihmisen (ainakin miehen) loputtomasta syyllisyydestä ja vastuusta. Neljä syöpädiagnoosia kokenut Helena Hietanen ei sairautensa takia osallistunut lähes viisimetrisen taideteoksen toteutukseen. Heillä on paljon julkisia teoksia, myös kirkoissa. Käsi ylös, kuka muistaa ekumeenisten järjestöjen tehneen joskus jonkun mielenkiintoisen avauksen. Te olette oksat -niminen teos on kutsukilpailun voittaneen taiteilijapariskunnan Helena Hietasen ja Jaakko Niemelän tekemä. Laki pelästyttää, mutta ei vie perille. Moneen kertaan sekä kotimaassa että ulkomailla palkitut Helena Hietanen ja Jaakko Niemelä ovat saaneet myös kuvataiteen valtionpalkinnot ja olleet Ars Fennica -ehdokkaina. Taiteilijaparia yhdistää edelleen mielenkiintoinen veistosmateriaali, nimittäin valo. JUSSI rYTKönEn Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Kastettujen puun piti sopia kokonaisuuteen, taiteilija Helena Hietanen kuvailee taideteoksen suunnitteluvaihetta. 1 2 . Kaunis valkoinen puu kasvaa vuoden kuluessa, sillä jokainen seurakunnan jäseneksi kastettava lapsi saa siihen oman ”oksansa” varustettuna lapsen syntymäja kastepäivämerkinnällä. Oksalaattoja varten teoksen raitojen urissa on valmiina 160 reikää. Teoksen piti olla sellainen, että siihen voi helposti sijoittaa kastettujen nimilaatat. Onko moderni ekumeenikko ihminen, joka vihaa rahaa, mutta käyttää sitä mielellään. Sen taakse on kiinnitetty teoksen korkuinen led-valo. Olarin kirkon sali on valoisa ja avara, siellä on hieno valaistus, kauniit lamput ja Jukka Mäkelän Ylösnousemus-maalaus alttarilla sekä Ristin tie -taideteossarja. Mutta samalla niiden ääni on hävinnyt maailman julkisuudesta. Laatat eivät saaneet olla liian alhaalla, koska teoksen ohi kuljetaan. Ko t i m a a 3. – Työ oli haastava. Koko asian taustalla on ekumeenisten järjestöjen tietty politisoituminen ja niiden muuttuminen yhä enemmän sosiaalieettisiksi puhegeneraattoreiksi. Yksityiskohta oksasta. Hietasen puoliso Jaakko Niemelä rakensi pienoismallit yhteisen suunnittelun pohjalta. Esimerkiksi Espoon Tapiolan kirkon alttarin valoteos ja valaistus sekä Joensuun seurakuntakeskuksen valaistuksenakin toimiva taideteos ovat pariskunnan käsialaa. Taiteilijapariskunnan Helena Hietasen ja Jaakko Niemelän suunnittelema puu kasvaa, kun jokainen seurakunnan jäseneksi kastettava lapsi saa siihen oman ”oksansa” varustettuna syntymäja kastepäivämerkinnällä. Miksi ne eivät puhuisi häpeämättömästi vaikka Jumalasta. Ekumeenisten järjestöjen viestit ovat nykyisellään ankaraa lain saarnaa. Oma lukunsa on jokseenkin maaninen kapitalismin ja uusliberalismin demonisoiminen. Varsinainen ongelma on näiden viestien substanssina usein oleva mitäänsanomaton sosiaalieettinen höttö. Usein KMN:n ja LML:n johdon viestit ovat paitsi yllätyksettömiä, myös teologiattomia. Herkän näköinen taideteos on valmistettu valkoiseksi maalatusta vanerista
Piispan tehtävässä Hassinen oli kaksi vuotta. Neuvostoliitto oli lähellä, rautaesiripun takana. Vihdin kirkkoherrana Leino Hassinen keskittyi paikallisseurakunnan toiminnan kehittämiseen. Kirkon itsenäistyttyä inkeriläiset pyysivät hänet piispaksi Arvo Survon kieltäydyttyä tehtävästä. Hassisen teräväkynäiset pääkirjoitukset ja nimimerkki Reppurin pakinat saivat osakseen myös presidentti Kekkosen huomion. Sen juuret olivat jo syntymäseudulla Laatokan-Karjalassa. Kotimaan entinen päätoimittaja, Inkerin piispa v. TanELi HaSSinEn Kirjoittaja on Leino Hassisen nuorin poika MuiSToKirjoiTuS Rajankäynti oli Leino Hassisen matkassa alinomaa. Hän ei kuitenkaan unohtanut yhteiskunnallista ulottuvuutta. Hän piti muun muassa yllä suhteitaan myös paikalliseen työväenliikkeeseen osallistuen näiden vappujuhliin. Työväen ja kirkon väliseen kysymyksenasetteluun Hassinen paneutui papeille vuonna 1958 järjestetyssä teollisuusseminaarissa. Ko t i m a a 3. Suomen ulkopolitiikan ytimessä Kekkosen aikana olleella Iloniemellä on mielenkiintoista kerrottavaa sen kaksista kasvoista. Herätysliikkeistä vaikuttivat erityisesti renqvistiläisyys sekä Sisälähetysseuran aktiivinen toiminta. Leino Hassisen ajattelua teologina ja kirkon palvelijana leimasi ajatus kristityn ja kirkon vastuusta osallistua yhteiskunnallisiin asioihin ja kysymyksiin ennemmin evankeliumin todistajana kuin julistajana. Sortavalassa uskonnollisuus oli voimakkaasti läsnä. Inkerin kirkko oli tuolloin vielä Viron luterilaisen kirkon yksi rovastikunta. Lisensiaattityö käsitteli Lutherin näkökulmaa taloudellisiin kysymyksiin. Vuonna 1945 aloitetut teologian opinnot saivat täydennystä 1950-luvun alussa Lundin yliopistossa. Hassinen toimi Vihdistä alkaneen pappisuransa aikana kirkkoherrana myös Värtsilässä, Karkkilassa ja Vihdissä sekä korkeakoulupastorina Otaniemessä. 2 01 5 YHDESSÄ 17 Leino Hassisen perintö Kotimaa-lehden päätoimittajana ja Inkerin kirkon piispana tunnettu teologian tohtori (hc) Leino Hassinen kuoli 16.11.2015 Tuusulassa. Käytännön tuntuma kommunismiin Leino Hassiselle tarjoutui hänen jäätyään eläkkeelle Vihdin kirkkoherran virasta 1987. Toisaalta ulkopolitiikan ylin johto pelkäsi kovasti Kremliä. Kirjoitustyön tukena ollut työryhmä ei päässyt lopputuloksesta yksimielisyyteen, joten teokselle ei annettu sille alun perin kaavailtua kirkon virallista luonnetta. Lisäksi Hassisen aikana Kotimaan teologisperiaatteellinen pohdiskelu syveni ja monipuolistui. Hassinen itse määritteli itsensä kantoraketiksi, joka vie satelliitin kiertoradalleen. Vihdin vuosiin osui Hassisen kirjoittama Aikuiskatekismus (1984). 1 2 . Häntä pidettiin voimakastahtoisena ja määrätietoisena, osin itsepäisenäkin kirkon johtajana. Hassisen läpi elämän kulkenut pohdinta koski kristinuskon ja kommunismin välistä suhdetta. Heillä on viisi lasta ja 20 lapsenlasta sekä yksi lapsenlapsenlapsi. Talvisodan pommitusten aikana 15-vuotias Leino seurasi kotitalonsa ullakolta, kuinka Sortavalan maaseurakunnan kirkko paloi maan tasalle. Osa arvioijista on kuitenkin ollut sitä mieltä, että kommunistisen yhteiskunnan ikeen alta itsenäistyvä kirkko tarvitsi vahvan paimenen. Karkkila oli 1960-luvulla Etelä-Suomen punaisimpia paikkakuntia, paljolti raskaan metalliteollisuuden myötävaikutuksesta. Kirja uLKopoLiTiiKan pEruSKirja jos haluaa lukea kaiken oleellisen sisältävän peruskurssin niin ulkokuin kansainvälisestä politiikasta, kannattaa tarttua Jaakko Iloniemen kirjaan Maantieteelle emme mahda mitään. Kuva: MattI KarppInen KuoLLEET Inkerin kirkon asia oli tärkeä emerituspiispa Leino Hassiselle kuolemaan asti. Hassinen totesi, että oltuaan kuusi viikkoa kolmivuorotyössä Imatran Enso-Guzeitin tehtailla hän ei voinut enää pitää elämästä irrallaan olevia saarnoja. Leino Hassisen ja hänen vuonna 2013 kuolleen Hellin-vaimonsa kotipaikka oli viimeiset 25 vuotta Tammelassa. Parin kolmen sivun selkeine lukuineen se on helposti läpikäyty. Opiskelijaliikkeen radikalisoitumisen lisäksi tähän aikaan liittyi voimakas yhteiskunnan kaupungistuminen. Ministeri Iloniemi on tehnyt ainutlaatuisen uran diplomaattina, presidenttien neuvonantajana ja kansainvälisen politiikan tarkkailijana. myllykirjeen Hassiselle, joka tulkitsi niistä kaksi murahduksiksi ja yhden olalle taputukseksi. Hassisen päätoimittajakaudella lehti alkoi kiinnittää aiempaa enemmän ja syvällisemmin huomiota yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä kirkon ja muun yhteiskunnan välisiin suhteisiin. Lehden päätoimittajuus osui monien yhteiskunnallisten murrosten vaiheeseen. Hän kirjoitti muutaman ns. Toisaalta vakuutettiin liturgianomaisesti ystävyyttä Moskovaan, ja poliitikot tekivät sinne pyhiinvaellusmatkoja. Hän syntyi 30.6.1924 Sortavalassa kauppias Pekka Hassisen viisilapsisen perheen kuopuksena. Karkkilan seurakunnan kirkkoherran avoimeen virkaan ei löytynyt halukkaita. SEiKKo ESKoLa Jaakko Iloniemi: Maantieteelle emme mahda mitään. Tekijä myöntää maamme olleen suomettunut siinä mielessä, että Moskova pääsi vaikuttamaan sisäpolitiikkaan meikäläisten poliitikkojen sinisilmäisyyden vuoksi. Tämä johti hänet usein julkisiin keskusteluihin koskien kristinuskon ja muiden ideologioiden sekä toisaalta kirkon ja yhteiskunnan välistä vuoropuhelua. Teoksen oli tarkoitus tulkita kristillistä uskonkäsitystä suomalaisessa arjessa. Häntä kiinnosti erityisesti jumalanpalveluselämään ja liturgiaan liittyvä kirkollinen symboliikka. 1993–1995, teolologian tohtori. Oltuaan pari vuotta eläkkeellä Hassista pyydettiin kouluttamaan perestroikan vapauttaman Inkerin kirkon seurakuntiin pappeja. Iloniemi korostaa, että valtion ja kirkon liitto on keskeinen osa Venäjän historiaa. Arkkipiispa Mikko Juvan johdolla piispainkokous piti Aikuiskatekismusta kuitenkin tärkeänä puheenvuorona. Docendo 2015. Käsitys perustuu maan omaperäiseen historiaan ja ortodoksiseen kirkkoon. Kotimaa-lehden päätoimittajana Leino Hassinen oli 1969– 1977. Teoreettisen opetuksen lisäksi papit olivat tehtaassa töissä. 218 s.. Hän piti tehtäväänsä alun alkaenkin määräaikaisena. Nyt tarvittiin nopeasti lisää sielunpaimenia kasvaviin seurakuntiin. Vuonna 1967 Hassinen kirjoitti kirjan kristinusko ja kommunismi. Pappien koulutusrupeaman jälkeen Hassinen hoiti pyynnöstä lääninrovastin tehtäviä. Neuvostoliitto eli viimeisiä vuosiaan. Tällä valinnalla tahdottiin korostaa lehden teologis-kristillistä sisältöä. Nyt hän analysoi Suomen asemaa uusien kansainvälisten kriisien aiheuttamassa tilanteessa. Kekkonen ja muu ulkopolitiikan johto eivät olleet suomettuneita, mutta yleinen mielipide ja media olivat. Inkerin kirkon asia oli tärkeä emerituspiispa Leino Hassiselle kuolemaan asti. Hänen lähestymistapaansa voi pitää omintakeisena. Hassinen piti itseään riittävän pelottomana kohtaamaan sekä paikkakunnalla vahvasti vaikuttaneen vasemmistolaisen liikkeen että vapaa-ajattelijat. Iloniemen mukaan Venäjällä on Putinin johtaessa omaksuttu ajattelu, että se edustaa perinteisiä arvoja lännen moraalisen lankeemuksen vastapainoksi
kuva: ESko JämSä krIStItYn vaElluS Espanja ja katolisuus ovat lähellä Jyrki Lappi-Seppälän sydäntä. Epäoikeudenmukaisuutta on liian paljon myös tässä ajassa. – Katolilaisuus tuli elämään espanjan kielen kautta. Innostus espanjan kieleen syttyi kouluaikana, kun vanhemmat tekivät siihen aikaan harvinaisen matkan Málagaan, jonne lennettiin kymmenen tuntia. Katolilaisuudessa on paljon mystiikkaa, joka vetosi nuoreen Jyrki Lappi-Seppälään eikä ole kadottanut vetovoimaansa vieläkään. Se alkoi tavallisen uskonnollisesta kulttuurikodista, vei alle parikymppisenä katolisen kirkon jäseneksi ja 1960-luvun lopun radikaalivuosina parantamaan maailmaa.. Vaikka kirkonmenot olivat mahtipontisia, käytännön katolilaisuus oli mutkatonta ja arkipäiväistä. Täällä pohjoisessa katolilaisuus oli vapaa poliittisista kytkennöistä. Varsinkin kun liikkeen riidat ja juonittelut vain lisääntyivät 1970-luvun loppua kohden. 1 2 . Luterilaisuus tuntui silloin vanhakantaiselta ja oikeistolaisuuteen sitoutuneelta. Kymmenen vuotta taistolaisuutta riitti. Hän vietti nuoruutensa jälkeen monia vuosia Espanjassa ja Väli-Amerikassa, jotka toivat lähemmäs tuttua katolista kirkkoa. Hänen työnsä suomentajana on palkittu kääntäjien valtionpalkinnolla. Pitkä matka etsijäksi Suomentaja Jyrki Lappi-Seppälä kotikulmillaan Helsingissä Hietalahden rannassa. Eläkkeelle hän jäi EU:sta, missä toimi suomen kielen käännösosaston päällikkönä. Jo ennen ylioppilaskirjoituksia nuori mies ehti opiskella vuoden verran espanjan kieltä. Suomentaja Jyrki Lappi-Seppälän vaellus on kestänyt melkein 70 vuotta. 2 01 5 18 YHDESSÄ N ykyisin Jyrki Lappi-Seppälä kuvaa itseään taas etsijäksi. Kun katson jatkuvia leikkauksia ja ihmisten syrjäytymistä, mietin mikä olisi toinen vaihtoehto. Ko t i m a a 3. – En ole nytkään kaukana nuoruuden vasemmistolaista ihanteista. Jälkikäteen katsoen en osaa sanoa, miten syvällinen hengellinen muutos oli
LEEna HiETamiES Katariina Heilala (toim.): Tiernapojat, soiva joulukirja koko perheelle. Alkuperäinen teksti kuvastaa hänen mielenlaatuaan. Aika pitkään Jyrki Lappi-Seppälä onnistui kuitenkin sovittamaan yhteen katolilaisuuden ja koko ajan voimistuvat vasemmistoradikaalit aatteet. Tammi. Kaikki vuodet Jyrki Lappi-Seppälä sekä käänsi kirjoja että toimi tulkkina ja toimittajana. Suomentajalla on samantapainen rooli kuin näyttelijällä tai muusikolla, joka tekee alkuperäisestä teoksesta uuden tulkinnan, Lappi-Seppälä kuvailee työtään. Sirkku nYSTröm Epäoikeudenmukaisuutta on liian paljon myös tässä ajassa.. Isoäidiltä virsikirjassa on myös kaksi suomennosta. Kirjaan on koottu myös lainauksia nykypäivän blogeista ja facebookista sekä oululaisen Mikkolan perheen tiernaharrastuksesta. Välskärin kertomusten pahat jesuiitat olivat 1990-luvulla kirkon edelläkävijöitä ja heillä oli parhaat yliopistot. Tähtipoikien juuret ovat keskiajan mysteerinäytelmissä, Raamatun aiheita kuvaavissa esityksissä. Katariina Heilalan toimittama kirja on hyvin monipuolinen katsaus joulun tiernapoikaperinteeseen – nykyisin kyllä tytötkin saavat olla mukana. Ne ovat nähtävyys ja samalla Kristuksen kärsimyksen muistamista ja myötäelämistä riippumatta ihmisen hengellisestä lähtökohdasta. Useat kirjallisuuslainaukset, laulunsanat ja runot kertovat siitä miten tärkeä osa tiernapoikaesityksillä on Suomessakin ollut jo 1800-luvun alusta lähtien. – Käyn messussa muutaman kerran vuodessa. – Kääntäjä pyrkii saamaan aikaan yhtä sävähdyttävän lukukokemuksen sekä itselle että lukijalle kuin alkutekstiin sukeltanut saa. 95 s. Piispa Kaarlo Kalliala on Jyrki Lappi-Seppälän pikkuserkku ja kenttäpiispa Pekka Särkiö sisaren poika. Jyrki Lappi-Seppälän työ palkittiin marraskuussa Valtion kirjallisuustoimikunnan myöntämällä kääntäjien valtionpalkinnolla. Virren 462 Soi kunniaksi Luojan kaksi ensimmäistä säkeistöä ovat isoisän kynästä, mutta kolmas säkeistö on isoäidin, Ilta Koskimiehen kirjoittama. Isoisän, runoilija A.V. Viimeiset 13 vuotta ennen eläkkeelle jäämistään Lappi-Seppälä työskenteli EU:n suomen kielen käännösosaston päällikkönä. Ko t i m a a 3. Sekin ohjasi samaan suuntaan. – Elettiin Biafran ja Vietnamin sodan aikaa ja tuntui siltä, että vain nousemalla köyhyyttä ja kurjuutta aiheuttavaa imperialismia vastaan jotain voitaisiin tehdä. Kristillisyys ja kommunismi olivat periaatteessa toisilleen vastakkaisia aatteita. Sanoiksi sitä on vaikea purkaa. – Ihmiset jonottavat vuosia päästäkseen mukaan kantamaan pyhiä kuvia. Virsi lauletaan edelleen kaikissa juhlissa, joihin yhteistä sukua kokoontuu. Kirjan säestyksellä voi laulaa tiernapoikalaulut. jyrki Lappi-Seppälä on äitinsä puolelta vanhaa pappissukua. – Isoisä oli lempeä ja hyväntahtoinen ihminen. Sinne tehdään ensi pääsiäisenä myös matka Suomesta. Soittolaitteen äänikin on aika inhimillinen. Altti on yhtä kuin alati, ruotsin alltid. Olen siis edelleen etsijä. Erityisen hyvin siellä ovat edustettuina 1960-luvun lopun nuorisoradikaalit ja 1970-luvun kommunistit ja taistolaiset. Kirjankäännöksiä espanjasta ja portugalista on viitisenkymmentä. Se on katumusharjoitusta, koska lavat ovat painavia ja niiden alla saattaa olla kymmeniä ihmisiä. Katolisessa kirkossa alkoi syntyä vapautuksen teologiana tunnettua ajattelua. Kommunistien riitojen pahentuessa espanjan kieltä hyvin taitavaa Jyrki Lappi-Seppälää alkoivat kiinnostaa Eteläja Väli-Amerikan maat. Eteläisessä Helsingissä lapsuutensa eläneen Jyrki Lappi-Seppälän juuri ilmestyneissä muistelmissa Tuulimyllyjä päin vilisee tunnettuja kulttuurinimiä 1960ja 1970-luvuilta. Hän on suomentanut pääosin proosaa muun muassa Jorge Amadolta, Mario Vargas Llosalta, Pablo Nerudalta, Octavio Pazilta ja José Saramagolta. 2 01 5 YHDESSÄ 19 LuE ja LauLa TiErnapoikiEn kanSSa Tiernapoikien pitkästä perinteestä ja siihen liittyvistä kirjallisuusviitteistä sekä laulujen sanoista ja nuoteista koottu Tiernapojat, soiva joulukirja koko perheelle sisältää bonuksena soitettavan musiikin. Samalla tavalla Hiljaisen viikon, Semana Santan ristikulkueiden syvä sisältö on vain koettavissa. – Siellä asuessani tajusin miten topeliaaninen oli monien suomalaisten käsitys katolisesta kirkosta. Ehtoolliselle en osallistu, koska vakaumukseni ei mielestäni ole siihen riittävän luja. Suhde kirkkoon ja kristillisyyteen on nuoruusvuosista laimentunut. Laaja kokemus kielistä ja kulttuureista antoi työpaikan, kun Väli-Amerikan vaihe päättyi 1990-luvun puolivälissä. Hiljaisen viikon kulkueet ovat erottamaton osa Espanjan ja Andalusian kulttuuria. – Toivon että ensi pääsiäisenä olen Málagassa seuraamassa kulkueita. Pappeja riittää omasta takaa. 1 2 . Koskimiehen veli oli piispa ja isät monen sukupolven ajan pohjalaispitäjien kirkkoherroja. Koulupojat eli teinit kiertelivät kerjuumatkoilla laulaen osia näistä näytelmistä. Kirjasta löytyy tiernasanasto, joka kertoo muun muassa, että husaari on ratsuväen sotilas, knihti sotilaspalvelija, murjaani viittaa Pohjois-Afrikan maureihin. Katolinen kirkko alkoi siellä taas tuntua kotoisalta. kirja Hänen mielestään messussa tuntee seurakunnan mystisen yhteyden Kristukseen. Palkinto myönnettiin erityisesti hänen Don Quijoten suomennoksestaan, mutta sillä kiitettiin myös pitkää kääntäjän uraa. Kiitos on vaihtunut kunniaksi vasta myöhemmissä muokkauksissa. Isoisä kirjoitti: Soi kiitokseksi Luojan
Kannustankin kaikkia vapaaehtoistyöhön: Rohkeasti mukaan! Kipukynnys ylittyy vain kerran. Töilläni haluan herättää keskustelua, muun muassa työttömän arjesta, jossa tulot vaikuttavat suoraan elämiseen jäävään summaan. 040 529 5391. Nyt vedän puutyökerhoa 7–9-vuotiaille ja käyn kirkkokuorossa, kerran viikossa kummassakin. Joulukuuta 2015 www.svenskakyrkan.se/boras Tule meille töihin – iloiseen joukkoomme Ilomantsiin Meillä on avoinna KIRKKOHERRAN vIRKA Virka vapautuu 1.5.2016 alkaen. 040 516 1383, talouspäällikkö Hilkka Hiltunen p. Ensimmäinen muistikuvani vapaaehtoistyöstä on SPR:n tilaisuus, jossa kolmen, neljän vanhana lauloin ”Taivahalle syttyi juuri, porkkana ja punajuuri ”. Yhdessä tekemisestä syntyy puhtain ilo. Kirkko on aina ollut toinen kotini. Hae virkaa 21.12.2015 klo 15 mennessä. Aloitin siellä artesaaniopinnot viime syksynä. 2 01 5 20 YHDESSÄ PAIKKOJA AVOINNA Äänekosken seurakunta etsii kirkon yhteiskunnallisen työn kehittämisestä kiinnostunutta diakoniatyöntekijää projektiin biotuotetehtaan rakentajien tukemiseksi. Haluatko olla kehittämässä työtä jatkossa. Siitä alkoi vapaaehtoisurani, joka jatkui muun muassa teatterin kautta – Nurmijärven Kivi-juhlista – yhteistyöhön Kirkon ulkomaanavun kanssa. 033-179 468. 050 430 4533, kirkkoherra Mikko Tolonen p. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan nähtävissä Jyväskylän seurakunnan kotisivuilla www.jyvaskylanseurakunta.fi/avoimet-tyopaikat Suomenkielinen komministeri Boråsin pastoraatti hakee suomenkielistä komministeriä, 100%. Olemme vain ihmisiä, eikä täydellinen ole yksikään. Hakuosoite: Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli, PL 42, 70101 KUOPIO. Hakuilmoitus on kokonaisuudessa luettavissa: www.kuopionhiippakunta.fi/hiippakunta/toihin_hiippakuntaan/ avoimet_virat/ sekä www.ilomantsinseurakunta.fi Lisätietoa: kirkkovaltuuston pj Eila Lipsanen p. Tyttö on tarkoituksella valkoihoinen, onhan länsimaissakin epätasa-arvoa. Pienet kerholaiset ovat aivan ihania nikkaroijia, innostavat minuakin uuteen. Olen maalannut koko ikäni. Koulutus on ainoa keino ehkäistä epätasa-arvoa ja luoda uutta innovaatiota Suomeen. Uskon, että kaikki on jumalallista johdatusta, ja olen mieluusti Jumalan iloinen väline. Vakaumukseni on vahva. Epätäydellisyyttä ei pidä pelätä. Vapaaehtoistyö jäi sivuun ruuhkavuosinani 1999–2013, kun opiskelin restonomiksi ja tein pitkää työpäivää ravintoloissa. Yhteistyö sekä kristillisten että muiden suomalaisyhdistysten kanssa on tärkeää ja toimivaa. kuva: Johannes WIehn VAPAAEHTOISENA Rohkeasti mukaan! kipukynnys ylittyy vain kerran.. Kyse on määräaikaisesti 1.1.2016-30.6.2017 täytettävästä diakonianvirasta, jonka tehtävänkuvaan kuuluu diakonian perustyötä sekä projekti tehdaspapin työparina. 050 584 8890, ari.leppamaki@evl.fi Jyväskylän seurakunnassa on haettavana Hakuaika päättyy 18.12.2015 klo 15.30. Sain juuri valmiiksi maalaukset Helsingin näyttelyyn, joka on osa laulaja-näyttelijä Katriina Honkasen ideoimaa Wings to Fly – Haaveille siivet -projektia. Lue lisää kotisivustoltamme www.svenskakyrkan.se/ boras. Vaatii enemmän rohkeutta lähteä toimintaan mukaan kuin pysyä tutussa ja turvallisessa. Keräämme varoja Lastensuojelujärjestö Plan Internationalille naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. HANNElE NIEmI Nikkarointiopit käytössä VAPAAEHTOISENA Artesaaniksi opiskeleva Laura Ikonen ohjaa lasten puutyökerhoa Kuusankoskella. Vapaaehtoistyössä voin hyödyntää Kouvolan seudun ammattiopiston oppeja. Hakemukset ja cv pyydetään toimittamaan 8.12.2015 mennessä Äänekosken seurakunnan kirkkoneuvostolle aanekosken.seurakunta@evl.fi Hakuilmoitus on kokonaan luettavissa osoitteessa www.aanekoskenseurakunta.fi/etusivu/avoimet-tyopaikat DIAKONIATYÖNTEKIJÄ, tule mukaan tehdasprojektiin! Erityisammattimiehen tehtävä www.jyvaskylanseurakunta.fi Sijoituspaikka: Hautausja puistopalvelut Tiedusteluihin vastaa: työnjohtaja Ari Leppämäki, p. 033-179 448 tai diakoni Eini Ollilainen puh. Olen ollut myös kulttuurikeskus Caisan toiminnassa. Meillä kaikilla on tarve tuntea itsemme tärkeäksi. Laura Ikonen, 39, tekee lasten kanssa puutöitä, maalaa ja laulaa kirkkokuorossa. Yhdessä on mukavampaa. Taiteilijat luovuttavat töidensä tuoton hyväntekeväisyyteen. Jos sinulla on kysyttävää ota yhteyttä: aluekappalainen Kristian Yngvesson puh. Suomessa tasa-arvo ei toteudu edes ammattiin opiskelevien kesken. Puutyökerhossa olemme tehneet vaikka mitä, Bratzien kalusteista kynätelineisiin. Se on minulle henkireikä, kuten vapaaehtoistyökin, joka on yksi maailman hienoimpia asioita. Yhden työni mallina on rakas nukkeni, surullisena koulukirja kädessä. Syksyllä 2014 muutin Kuusankoskelle, missä en tuntenut ketään. Hakemukset viimeistään 18. Vierailemme laitoksissa laulamassa. 1 2 . Vastapäätä asuntoani huomasin seurakuntakeskuksen, jonne marssin oitis. Kaikki työ ja opiskelu tukevat toisiaan, ja virheiden kautta oppii. Ko t i m a a 3. Uskonkokemus on minulle elinikäinen prosessi. Siitä saa hyvää mieltä ja uusia ystäviä
12.9. Hakemusten tulee olla perillä viimeistään 7.1.2016 klo 16. Henkilöstöpäällikköä Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. 3000 kpl 28-29 12.7. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisterilain puitteissa. Valitun on ennen viran vastaan ottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan ja RRL 6 § 2 momentin mukainen rikosrekisteriote. 12 22.3. Hakemukset osoitetaan Riihimäen seurakunnan kirkkoneuvostolle ja ne lähetetään osoitteeseen Riihimäen seurakunta, Temppelikatu 9 A, 11100 Riihimäki. Herättäjäjuhlat, lisäp. 17.10. 2 01 5 YHDESSÄ 21 PAIKKOJA AVOINNA SEURAKUNNAT Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa www.kotimaa24.fi/tyopaikat Viitasaaren seurakunta on runsaan 15 nuorekkaan työntekijän vaka varainen työyhteisö pohjoisessa KeskiSuomessa. 7.11. 15.2. Henkilöstöpäällikkö raportoi kansliapäällikölle ja on johtoryhmän jäsen. klo 9.30–11.30, 4.12. 48 29.11. 1.8. klo 12–14). 41 11.10. 15.8. 3.10. 2.5. 7 16.2. Ilmoitus kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot kelpoisuusehdoista ovat luettavissa sivustolla sakasti.fi/tyopaikat. Kesän tuplanumero 30 26.7. 21 000 jäsenen kaupunkiseurakunta eteläisessä Hämeessä. 24 14.6. 19 10.5. www.pipliakauppa.. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 08 4639 200 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. kerta ennen joulua), Jeannette Sjögård-Andersson, Maria Virtanen, Marcus Kalliokoski, Else-Maj Hydén. 7.3. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 29.2. 47 22.11. Haemme Joululahjaksi, kuusenpihkatuotteet, tilaa! Puh. 18.4. www.evl.fi/rekrytointi virkasuhteeseen. 28.12.11 2 12.1. 17 26.4. Loviisan kaupungin itsenäisyyspäivän konsertti: su 6.12. Palkkaus on vaativuusryhmä 601:n mukainen. 8.8. 14.3. 40 4.10. 27.6. Vahvuutenamme on monimuotoinen seurakuntaja jumalanpalveluselämä, toimiva yhteistyö paikallisten kuorojen, muusikoiden ja muiden musiikkialan toimijoiden kanssa, sekä innostunut ja kehittämishaluinen työyhteisö. PALVELUHAKEMISTO Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 020 754 2350 www.sujuu.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. Tehtävässä on kuuden kuukauden koeaika. myynti@piplia.. 31.10. 19.9. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 HELSINGIN RAAMATTUKOULU www.helsinginraamattukoulu.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 €/pmm + alv 24?% Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 130,80 € Kestotilaus 12 kk, K24 ja KotimaaPro 154,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10?% 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24?%. Arvostamme hyviä vuorovaikutustaitoja, hallinnollista osaamista ja innovatiivista työotetta. info@piplia.. 50 13.12. Kanttorimme Karin jäädessä eläkkeelle meillä on nyt avoinna Johtavan kanttorin virka Seurakunnan musiikkitiimiin kuuluvat kanttori ja nuorisomuusikko, sekä nyt haettava johtava kanttori, joka toimii tiimin lähiesimiehenä. Henkilöstöpäällikkö johtaa henkilöstöhallinnon tiimiä. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Adventti 49 pe 7.12. puh. 42 18.10. 6.6. ti 15.5. Johtava kanttori vastaa jumalanpalveluselämän, kirkollisten toimitusten ja muiden seurakuntatilaisuuksien musiikista yhdessä muiden musiikkitiimin jäsenten kanssa. Tiedusteluihin vastaa kirkkoherra Sirpa Viherä, puh. Kunniakäynnin jälkeen kaksikielinen messu klo 10.00 kirkossa, Minna Silfvergrén, Marcus Kalliokoski. 10.10. 14-15 5.4. 18 3.5. sakasti.fi/tyopaikat viimeistään 21.12.2015 klo 12.00. Ko t i m a a 3. 34 23.8. 020 754 2350 www.sacrum.fi www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Tarkemman tehtävän kuvauk sen lähetämme pyydettäessä. Tehtäviin kuuluu myös Kirkkokuoron johtajana toimiminen. Virkaan valittavalta edellytämme monipuolista musiikillista osaamista, kokemusta seurakuntatyöstä, sekä taitoa ja halua esimiehenä toimimiseen. www.kotimaa-yhtiot.fi Suomen Pipliaseura | www.piplia.. | puh. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. 28.3. 8.2. Virkaan valitulta edellytetään suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. 1.2. 31 2.8. 18.7. 23.5. 35 30.8. Pekka Häkkinen ja Lovisakören. 23 7.6. 25-26 21.6. 22.8. 25.7. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 29.8. 21.3. 040 752 0868 www.lyrs.fi Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. 13.6. Ohjelma 15 € . Pyydä tarjous p. 12.12. 13 29.3. P voimasanoja IPLiA. 1 2 . 46 15.11. Tiedusteluihin vastaa kansliapäällikkö Jukka Keskitalo, puh. 51-52 20.12. 9.5. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 9 1.3. Lähiesimiehenä johtava kanttori vastaa tiimin sisäisestä työnjaosta ja budjetoinnista. 8 23.2. 22.2. Messun jälkeen kirkkokahvit Pitäjäntuvassa. 28.11. klo 19.00 Pernajan kirkossa. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 4.7. 20 pe 18.5. (09) 1802 201 (2.12. klo 12–15, 7.12. Konsertti: pe 4.12. 24.10. Virka on laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorinvirka (ns. 050 566 0273 Myytävänä kiinteistö, kohdenumero 9431654 toiminut, rukous, sielunhoito, vaellus, hiljentymiskohteena! www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. 050 524 1739, tai sirpa.vihera@evl.fi Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi. 33 16.8. 30.5. 25.4. 3 19.1. 37 13.9. Johanna Grüssner ja Stefan Janssonin trio. 45 8.11. 020 741 6051 www.c2smartlight.com MYYDÄÄN Riihimäen seurakunta on vireä, n. Puh. 25.1. 21.11. A-kanttori). 18.1. 26.9. Jean Sibeliuksen musiikkia. Henkilöstöä kirkkohallituksessa on Oulussa sijaitseva Kirkon palvelukeskus mukaan lukien noin 400. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. Laulusolisti: sopraano Hedvig Paulig, orkesteri: joht. 4.1. Kirkkohallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen pyydämme sähköisen rekrytointipalvelun kautta os. 14.11. Henkilöstöpäällikön tehtävänä on vastata kirkkohallituksen henkilöstöstrategiasta, henkilöstöhallinnosta ja henkilöstön kehittämisestä. 36 6.9. Itsenäisyyspäivä: su 6.12. klo 9.30–11.30 ja 17.12. Kunniakäynti sankarihaudoilla klo 9.30. 39 27.9. klo 10–11.30 Mikaelin tuvassa (viim. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. klo 17.00 Loviisan kirkossa. Päätoimipaikkamme sijaitsee Helsingissä, pienempiä toimipisteitä on useilla paikkakunnilla. 11.4. Kesämenot & kurssit 21 24.5. Etsimme joukkoomme Talouspäällikköä ja kiinteistötoimen työnjohtajaa Tarkemmat tiedot avoinna olevasta virasta ja työsuhteesta sekä haku ohjeet löytyvät kirkon rekrytointisivuilta tai seurakunnan kotisivuilta www.viitasaarenseurakunta.fi Café Mikael: pe 4.12. 10 8.3. Yhteisvastuu 6 9.2. 3000 kpl 22 31.5. 11.1. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 43 25.10. Matkailu 4 26.1. 5.9. ti 4.12. 32 9.8
Rovasti Urpo Luokkala, Kempele. Musiikki, pianonsoitto ja piirtäminen antavat piristystä päiviini. Joensuun ortodoksinen mieskuoro johtajanaan kanttori Aleksi Suikkanen. Seppo Murto. Kuvataideopettaja Mirka Seppälä, Joensuu. Pastori Minna Jaakkola, Helsinki. JuMAlAnPAlVElukSET Yle Radio 1 sunnuntai 6.12. Opettaja Irma Mantsinen, Baptistikirkko, Laukaa. Välillä se unohtuu tullakseen taas ajankohtaiseksi. Samalla sain käydä läpi päivän tapahtumia ja kuulumisia. 2 01 5 22 YHDESSÄ MAIJA P. Yle Fem Maanantai 7.12. dir. Odotan reissulta paljon. Maanantai 7.12. sielunhoidon kouluttaja Sirkku Tukiainen, Lahti. mus. Katso radion tiedot. Vapaamuotoinen rukous tuntuu henkilökohtaisemmalta, varsinkin jos puhutaan nuorille läheisistä asioista. Yle Tv1 lauantai 5.12. Englannin tunnetuin pyhiinvaellus päättyy Canterburyn kaupunkiin. klo 12.10 Tuntematon sotilas. Monet masentuvat. Riparilla monien kokemus oli, että kaavamainen, valmis rukous menee ohi eikä kosketa. Monet nuoret ovat ekologisesti hyvin valveutuneita ja huolissaan maailman jätevuorista ja saasteista. keskiviikko 9.12. Toisaalta nuorilta voi löytyä tuoreita ja ennakkoluulottomia ideoita muutokseen. Tuohimäen Arvon rukous. Keräämme rahaa Etiopian matkaa varten hoitamalla muun muassa kirkkokahvituksia. 1:1–2:5). Virret: Virsi 462, Päivän virsi 5: 1, 4, 6; Kolehtivirsi 600; Ylistysvirsi 332a: 1, 2, 4. Tiistai 8.12. Olen mukana Oulun seurakuntien Missionuorissa. Ensi kesänä pääsemme tutustumaan etiopialaiseen kouluun ja koteihin. Olen saanut vapaasti muodostaa oman mielipiteeni ja valita harrastukseni sekä opiskelupaikkani. Avustajina Katolisen kirkon piispa Teemu Sippo, Vaasan Sion-seurakunnan pastori Stefan Sigfrids ja opiskelija Pinja Kauko. Kotiintuloaikoja minulla ei ole koskaan ollut, koska niitä ei ole tarvittu. Yle Teema sunnuntai 6.12. MuuT OHJElMAT Yle Radio 1 sunnuntai 6.12. keskiviikko 9.12. Koukkuun jääneet menettävät elämänhallinnan ja syrjäytyvät. HARTAuDET Yle Radio 1 aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 4.12. klo 11.00 Horisontti. sunnuntai 6.12 klo 18.00 Todellisia tarinoita. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen, Helsinki. Liikuntapappi Eeva-Liisa Helle-Lahti, Kuortane. 10.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän nikolaoksen kirkosta Joensuusta. Ja silloin kun tunnen tarvitsevani Jumalan apua tai turvaa. Iltarukouksen opin äidiltä. Dominante-kuoro, joht. Riparin jälkeen olen toiminut isosena kymppileirillä ja kahtena kesänä Ekoriparilla. Tekstinlukijana ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Samoin käy, jos sopivaa opiskelupaikkaa tai työtä ei löydy. AulIkkI AlAkAngAS ”Ei ihan jokapäiväistä” Oululainen Paavali Miettinen, 17, opiskelee lukiossa, harrastaa pianonsoittoa ja piirtämistä sekä toimii Missionuorissa. RADIO & TV Olen 17-vuotias Oulun Suomalaisessa Yhteiskoulussa opiskeleva lukiolainen. iltahartaus arkisin klo 18.50 ja lauantaisin klo 18.00. Tunnen kiitollisuutta, kun saan asua suhteellisen turvallisessa maassa, jossa pyritään oikeudenmukaisuuteen. Monilla nuorilla on ongelmia huumeiden ja päihteiden takia. 11.55 itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalvelus. Arkkipiispa emeritus John Vikström, Turku. lauantai 5.12. Edvin Laineen ohjaama klassikkoelokuva. klo 18.30 Taivaallista menoa: Hyväksikäytön uhri. Hiippakuntasihteeri Juha Antikainen, Kuopio. Perjantai 4.12. Ystävien kanssa jaan harrastukset ja vietän vapaa-aikaa. Hankasalmen Veteraanilaulajat on toiminut kahdenkymmenen vuoden ajan. Liturgina Hannu Varkki. Piispa emeritus Eero Huovinen, Helsinki. Näyttelijä Sara Paavolainen lukee Jesajan kirjaa (Jes. Kanttorina Inka Kinnunen. Hädänalaisia on autettava, mutta rahan perässä tuleminen ei ole hyväksyttävää. kuva: aulikki alakangas MInun RukOukSEnI Paavali Miettinen rukoilee tarvitessaan apua. Torstai 10.12. 12.00 itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta. klo 20.00 simon Reeve pyhiinvaeltajien matkassa 1/3. Pastori Soile Salorinne, Metodistikirkko, Vesivehmaa. 1 2 . Nukkumaan mennessä äiti tuli vuoteeni viereen ja lausuimme Levolle lasken, Luojani -rukouksen. Rukousaiheita kyllä löytyy. klo 15.10 Pisara. Jos menee myöhempään, viestittelemme ja vanhempani ovat tottuneet luottamaan minuun. Urkurina Harri Viitanen. Vapaus on minulle tärkeää. Koti ja perhe antavat elämälleni pohjan ja puitteet. keskiviikko 9.12. vapaamuotoinen rukous tuntuu henkilökohtaisemmalta.. Ekoriparille halusin siksi, että tiesin sinne tulevan porukan jakavan samoja kiinnostuksen kohteita kanssani. Ehtookelloina Janakkalan kirkon kellot. Tv 1 sunnuntai 6.12. Vs. Nina Wredlund joutui teini-ikäisenä seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi seurakunnassaan. Ko t i m a a 3. Torstai 10.12. Pakolaisten tulo herättää ajatuksia. Rukous ei ole minulle jokapäiväinen asia. Kauppaan voi ottaa mukaan oman kassin, ettei tarvitse käyttää muovikasseja, jätteitä voi lajitella, tavaraa voi kierrättää ja kirpputorit ovat oivia ostospaikkoja. Kappalaisena Monica Heikel-Nyberg. lauantai 5.12. Muutos voi alkaa pienistä asioista. Rukoilen yleensä ennen tärkeitä tilanteita ja tapahtumia. Tiistai 8.12. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Tuomas Järvelin. Saarnaajana Turun piispa Kaarlo Kalliala. Maanantai 7.12
2 01 5 YHDESSÄ 23 ENSI PYHÄNÄ HENGEN AARTEITA RukouS K un jatkosota loppui, rautateiden varsilta kerrotaan löytyneen Uusia testamentteja. 1 2 . adventtisunnuntain aineistoa. Ko t i m a a 3. Myös Jeesus tähtää puheillaan kuulijoidensa hengelliseen vapautumiseen. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. kaikkivaltias, ikuinen Jumala. Jos toinen otetaan pois, ei toistakaan voi olla. 8:31– 36 tai Matt. Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.” ITSENÄISYYSPÄIvÄ Millaista olisi elää joka päivä itsenäisyyspäivän hengessä. Siitä huolimatta, että Jumala synnytti koko kansan orjuudessa Egyptissä. Juhlapäivän evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, kuka on vapaa. Olisimmeko onnellisempia, jos eläisimme tavallisetkin päivät itsenäisyyspäivän hengessä. Ei mitään muuta kuin Jeesus. Hän voi antaa meille syntimme anteeksi verensä kautta. Täytä meidät rauhan, yksimielisyyden ja rakkauden hengellä. Moni kotiutettava sotilas ajatteli, ettei hän sitä kirjaa enää rauhan aikana tarvitse. 8:10–17 tai Saarn. Orja ei pysy talossa ikuisesti, mutta poika pysyy. Juutalaiset varmasti tarkoittivat ulkoisia olosuhteita suurempaa vapautta. Totuus ja rakkaus ovat kuin keuhkot ja sydän. Puhdista minut, niin että puhdistun. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” He vastasivat hänelle: ”Me olemme Abrahamin jälkeläisiä, emme me ole koskaan olleet kenenkään orjia. 17:24–30, Joh. DANIELLE MIETTINEN toimittaja scanstockphoto Ja gun damén. Suurvaltapolitiikan hyökyaallot löivät heitä maahan milloin miltäkin suunnalta, mutta sisäisesti he uskoivat olevansa vapaita ja Jumalan valittua kansaa. Meillä ei ole mitään millä voisimme ostaa itsemme vapaiksi. Jeesus samaistaa häkellyttävällä tavalla itsensä, totuuden ja sanansa. Vedä minut luoksesi, niin sydämeni saa rauhan. 121, 5. Otamme lakin pois päästä myös ajatellessamme jälleenrakentajasukupolven uhrauksia lastensa ja koko Suomen tulevaisuuden puolesta. Hän on minun rikkauteni ja kallein aarteeni. Hänestä sydämeni iloitsee. Itsenäisyyspäivä on hyvä päivä sen toitottamiseen, että uskollisuus Jumalan sanalle on ihmiselle onnellisinta ja Suomelle turvallisinta. Tutkimustenkin mukaan kiitollisuus ja hyväntahtoiset ajatukset tekevät hyvää. Ihminen on liian älykäs ja luova olento jäädäkseen kovin pitkäksi aikaa sen äärelle, mikä on huonosti. Sanassa pysyminen on pysymistä totuuden lisäksi myös rakkaudessa. Alttarilla on neljä kynttilää. 3:13–18 tai Ap.t. Kiväärin luoti pysähtyi kansien väliin, eikä jatkanut matkaansa sotilaan sydämeen. Identiteetistään ylpeät juutalaiset olivat mielestään aina olleet vapaita. Jeesus samaistaa häkellyttävällä tavalla itsensä, totuuden ja sanansa. Sunnuntaina juhlimme 98-vuotiasta vapaata Suomea. Osumia tulee ainakin silloin, kun pelotellaan vihollisilla, kylvetään kyynisyyttä ja kuljetaan ystävällistä katsetta etsivän ohi. Tekstit: Ps. Tätä totuutta Jumala tarjoaa sanassaan jokaiselle, jolle se kelpaa. Hän näyttää heille itsensä juutalaisille annettujen lupausten täyttymyksenä. Arkipäivinä (7.–12.12.2015) käytetään 2. Rohkeasti ja radikaalisti Jeesus väittää, että ilman häntä jokainen on synnin orja ja ikuisen kuoleman oma. Paranna minut, niin että paranen. Vapaa mies vapaassa maassa Johanneksen evankeliumi 8:31–36 Niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen, Jeesus sanoi: ”Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella opetuslapsiani. Hän on tie, joka vie Jumalan luo. Millaisia mahtavat nyt rauhan aikana olla ne ammukset, jotka repivät sydämiä. Jeesuksen puheet hämmästyttivät, kenties jopa närkästyttivät kuulijoita. Uskollisuus Jeesukselle on uskollisuutta hänen sanalleen. 96:1–9 tai Ps. Vapaa on se, joka tuntee totuuden. Kuinka voit sanoa, että meistä tulee vapaita?” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Sinä olet asettanut meidät viljelemään ja varjelemaan tätä kaunista maata. Ne kuuluvat yhteen vähän niin kuin kolminaisuus. Moos. Rintamalla rintataskuun sujautettu Uusi testamentti pelasti tarinan mukaan erään sotilaan hengen. Lisäksi juutalaiset olivat olleet kymmeniä vuosia pakkosiirtolaisuudessa Babyloniassa ja juuri nyt roomalaisten miehitysvallan alla. Martin Lönnebo Rukoushelmet Kirjapaja Jumalan liiton tie on Jeesus Kristus. Varjele kateudelta, katkeruudelta ja vihalta. Auta meitä käyttämään oikein lahjojasi, niin että voisimme nauttia yhdessä tulevien sukupolvien kanssa puhtaasta maasta, vedestä ja ilmasta. 20:25–28. 9:13–18, Jaak. Itsenäisyyspäivänä ajattelemme kiitollisina sotiemme veteraaneja ja kotirintamalla palvelleita. Ville Auvinen Uskon siemeniä Aurinko Kustannus Itsenäisyyspäivä on aiheeltaan ”Kiitos isänmaasta”. Hän on uuden liiton välimies. Liturginen väri on valkoinen, mutta jos itsenäisyyspäivä on toisena adventtisunnuntaina, voidaan käyttää myös violettia tai sinistä
Ko t i m a a 3. TILAAJA/MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tilaan Itselleni Lahjaksi Tilaa soittamalla 020 754 2333 • Lankapuhelimesta: 8,35 snt/puh. Kierrätettävien pakkausten tulee olla puhtaita, joten olen pessyt tai huuhdellut kaikki muun tiskin mukana. 1 2 . Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Olen kiitollinen siitä, että monin tavoin luonnonvaroja tuhlaavaan elämäntapaamme tulee tällainen järkevä parannus. Heinäkuussa ilahduin kierrätysuutisesta: vuoden 2016 alusta lähtien Suomessa ryhdytään keräämään muovipakkauksia. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Alussa kivihiili oli synteettisten yhdisteiden tärkein raaka-aine, mutta toisen maailmansodan jälkeen niitä alettiin valmistaa öljystä. Kertyneen muovikasan havahduttamana aloin valita kaupassa pakkaamattomia tuotteita. Vesitiiviys, keveys, edullisuus ja sarjatuotanto ovat syitä muovien käytön nopealle kasvulle 1950-luvulta alkaen. Marketin hyllyillä näkyy suomalaisen ruokakulttuurin erikoisuus: suosimme pakattuja ruokia. Muoviroska aiheuttaa vakavia ongelmia meren eläimille. Muovipurkkeja ei enää kuulu heittää sekajätteeseen eikä niitä kuljeteta poltettaviksi, vaan ne kierrätetään raaka-aineeksi uutta käyttöä varten. Luojamme, auta meitä käyttämään raaka-aineita vastuullisesti. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10?% ja Digilehden 24?%. Kiitos kierrätyksestä, joka antaa meille käytännön mahdollisuuden säästää luonnonvaroja. TILAUSKORTTI Kotimaa maksaa postimaksun Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Ensimmäisen synteettisen muovin, bakeliitin, kehitti Leo Hendrik Baekeland fenolista ja formaldehydistä vuonna 1907 Yhdysvalloissa. Ne vievät paljon tilaa. Halusin testata, miten paljon muovipurkkien ja -rasioiden säilyttäminen teettäisi työtä ja miten paljon niitä kertyisi. • Matkapuhelimesta: 8,35 snt/puh. Viime vuosikymmeninä on raportoitu yhä enemmän muovin ympäristöhaitoista. 19 € (normaalihinta 33€) 3 kk tarjous Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 3 kuukautta 19 € (normaalihinta 33€) Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. + 17,17 snt/min. Tilaa sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa internetistä www.kotimaa.fi/tarjous . Ohimennen tehty harjoitus osoitti, että kotiin kertyy helposti muovia, jos asiaa ei mieti jo kaupassa. Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Uutinen oli niin hyvä, että päätin alkaa oitis muovin keräämisen. Nyt olen pistänyt talteen lähes jokaisen tyhjentyneen muovipurkin, -pullon ja -rasian yli neljän kuukauden ajan. Tarjous on voimassa 31.12.2015 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. 2 01 5 24 YHDESSÄ Terävästi ajan hermolla. Kolmihenkinen taloutemme on tuottanut muun muassa 63 tyhjää jogurttipurkkia, 39 viilipurkkia, 13 leviterasiaa ja läjittäin tomaattien ja leikkeleiden pakkauksia. M a T TI K a r p p IN eN. Arvokeskustelussa mukana jo vuodesta 1905. + 7,02 snt/min. TUija TiiHonEn Kiitos kierrätyksestä! TÄSTÄ KIITÄN Muovin kierrätys alkaa vuoden alussa. Keräysastioita tulee kierrätyspisteiden ja kauppojen yhteyteen