Sivut 6–7 ma t ti karppinen TURvAN TARvE turvapaikanhakijoiden suuri määrä yllätti kunnat ja seurakunnat. SIvU 16 35 3. SIvU 4 PAPPI JA dEmARI pastori mikko Salmi aloitti perinteikkään Demokraattilehden päätoimittajana. vuosikerta | 0043595–15–36. SyySKUUTA 2015 | hinta: 3,70€ | 110. LEIKKAAJAN PERUSTELUT Kehitysministeri Lenita Toivakka puolustaa hallituksen tekemiä rajuja vähennyksiä kehitysyhteistyöhön
TAiVASlAUlU s. Kutsun tällaista vahvuutta vaaralliseksi vahvuudeksi. Kysyt kirjassa, miten pitkään pitää jaksaa. Valevahvuus on jatkuvaa eteenpäin menemistä, jossa ei oteta vastuuta virheistä, vaan eletään luullen, että aina voi aloittaa alusta. MERi TOiVANEN Isa Merikallio on yritysjohdon valmentaja ja tietokirjailija. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 3.9.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen ja Noora Wikman Graafikko Gun Damén Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 54 000 lukijaa (KMT syksy13/kevät14) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi YkSEYS s. Mitä olet oppinut vahvuudesta omassa elämässäsi. – Se on kantavaa vahvuutta. Tämä asenne tuottaa armollista suhtautumista. Minulla oli niin kiire, etten ehtinyt pysähtyä pyörällä liikennevaloihin ja jäin auton alle. Työelämään ja muuhunkin elämään kannattaisi tuoda myös hyveitä. Yritysjohdon valmentajana olet seurannut läheltä suomalaista työelämää. Ei se niin ole. Tarvitaan kulttuurinmuutosta ja johtajia, jotka näyttävät omalla esimerkillään, että he uskaltavat tehdä vähemmän ja keskittyä siihen, mitä tekevät. ”Työpaikoilla pitää ymmärtää, että elämä on suoritteita isompi” ViikON HENkilö Isa Merikallion mukaan harva pysyy mukana työelämän harhaisessa menossa. Niinpä tavoitteita ei pystytä toteuttamaan. ViidESlÄiSYYS s. Hengellisyydellä on paljon annettavaa siinä, että hyväksymme sen, ettemme ole kaikkivoipia tavoitteinemme ja suunnitelminemme. – Olen rakentanut elämääni tavoitteiden varaan ja elänyt suorituselämää. 8 Sotilaspappeja arvostetaan Itämeren maissa. ARMEijA s. HENkilökUVA s.15 Tommy Hellsten on koko kansan terapeutti. – Valevahvuudella tarkoitan sitä, että ihminen ei käsittele tapahtumien ja tekojensa seurauksia. Miten hengellisyys voi auttaa vahvuuden säätelyssä. – Olemme sairastuneet harhaiseen ihailuun menosta, jossa erittäin harva voi hyvin ja entistä harvempi pysyy mukana. Tuore kirjasi käsittelee vahvuutta ja suorittamista. Millaista on hyvä vahvuus. Esimerkiksi elämän kriisejä ei voi jättää huomiotta, sillä ne tulevat myöhemmin vastaan. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Jaksaa, jaksaa! Näkökulmia vaaralliseen ja kantavaan vahvuuteen. Täytämme elämämme tuntilokeroina, vaikka ihminen tarvitsee ajallista väljyyttä ja vaihtelua. Miten vahvuuden ihailu näkyy työelämässä tällä hetkellä. Se ei ole johtanut hyvään omalta kannaltani eikä muiden kannalta. Vaarallista vahvuutta on myös se, että rakennamme minäkuvaamme ehdollisen rakkauden varaan. Tämä minäkuva edellyttää jatkuvaa suoriutumista. – Haemme alitajuisesti sieluun asti ulottuvaa tekemistä. RUOkA s. Miten yksittäinen ihminen voi taistella työelämän rakenteita vastaan. Niitä yksittäisetkin ihmiset voivat ottaa käyttöön. Eräs merkittävä käänne tapahtui kymmenen vuotta sitten. Kantava vahvuus huomioi sen, että elämä on isompi kuin me ja meidän määrittelemämme suoritteet. 12 Hengellisillä syventymispäivillä kysyttiin hankalia. Ensin täytyy siivota jäljet. Kirjassasi esiintyy myös termi valevahvuus. Olen käynyt rajoilla asti. Siinä elämää ei rakenneta mielen rakenteiden varaan, sillä ihmismieli on kova tuottamaan vaatimuksia ja tavoitteita. Näen jatkuvasti johtajia, jotka eivät itsekään usko siihen, mitä puhuvat. Kirkolta ja muiltakin hengellisiltä yhteisöiltä kaipaan kannanottoja niin työtä kuin vapaa-aikaa koskevaan suorituskeskeisyyteen. Nostaisin esiin kärsivällisyyden ja kohtuullisuuden. kiRkkOTAidE s. KUVA: MATTI KARPPINEN. Ikään kuin läsnäolo kokonaisina ihmisinä toistemme kanssa ei riittäisi. Millaista on huono vahvuus. – Sellaista, joka ei jätä tilaa elämän edellyttämälle joustavuudelle. 20 Sauvon kirkon taide kertoo kaiken oleellisen elämästä. – Yksittäiselle ihmiselle se on useimmiten ylivoimaista. Mitä se on. Persoonallisuuden piirteistä ihaillaan rohkeutta, energisyyttä ja ulospäinsuuntautuneisuutta. 5 Jumalanpalvelusyhteisöt kirkon huomaan. 22 Ravintoa sielulle ja ruumiille. 19 Tuleva klassikko ensi-illassa Tampereella. Jos niitä ei pysty työelämässä täysillä antamaan, on parempi pysyä sairauslomalla tai irtisanoutua, tai sitten töitä ei ainakaan saa
Balkanin valtojen asema ei liioin osota mitään selviytymisen merkkejä. Halusin päästä ikään kuin asioiden taakse. Sähkösanomat kyllä kertoilevat Bulgarian ja Turkin välisestä liitosta, Kreikan ja liittoutuneitten välisestä sopimuksesta yms. Jos hyvätuloiset johtajat ovat valmiita kohtuullistamaan omia palkkioitaan ja palkkojaan, silloin luodaan otollisempaa Kärkipyhiä ja arkihankkeita maaperää erilaisille työntekijöitä koskeville sopimuksille ja joustoille. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 3.9.2015 PÄÄKIRJOITUS KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA Entistä suurempi tarve on sekä yhteiskunnassa että kirkossa niille henkisille johtajille, jotka luovat uskottavasti luottamusta tulevaisuuteen. Yksittäisen työntekijän rooli ja vastuu korostuvat liikaa talouteen liittyvässä keskustelussa ja ilmapiirissä. Rukoileva kädellinen tunnistaa kristillisen kertomuksen kutsun ja kauneuden. Talouskasvuun ja työn tuottavuuden lisäämiseen pitääkin löytää muita keinoja kuin työajan pidentäminen. Hallituksella on sen sijaan valta esittää arkipäiviin sijoittuvien pyhien kuten loppiaisen ja helluntain muuttamista tavallisiksi työpäiviksi. Miten yön pimeä kaipaus istuu Nasaretin polttavan auringon alle. Uskoin, että oleellisin totuus pitää kuoria kerros kerrokselta esiin. Pinnallinen usko Joskus kauan sitten halusin olla syvällinen. Huomattavin on vaatimus, että jokaisella ehtoollisvieraalla pitäisi olla eri ehtoollismaljansa. ¶ Kerran minulta kysyttiin, mikä on silta rukoilevan kädellisen eksistentiaalisista kokemuksista kristillisen uskon uskomattomiin väitteisiin. Arkipyhien siirto on kuitenkin harhaanjohtava termi, sillä hallituksen päätöksellä ei voi siirtää pyhäpäiviä. Mutta seuraavana päivänä saapuu taasen aivan ristiriitaisia tietoja. Myös työntekijöiden psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi ovat kärkitekijöitä. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi 3.9.1915 Luterilaisessa kirkossa on ruvettu yhä yleisemmin vaatimaan joitakin muutoksia ehtoollisen vieton tapoihin. Myös ammattiyhdistyksiltä toivoisi kykyä nähdä kokonaisuuksia. Eivätkö ne ole vain satuja, kysyttiin. Ainoa toiminta on tykistötaisteluita ja lentovierailuja vihollisen maahan. Meillä vasta käytäntöön otetussa uudessa kirkkokäsikirjassa mainitaan nimenomaan, että missä soveliaaksi katsotaan, voidaan käyttää eri maljoja kullekin ehtoollisvieraalle. Tätä vaatimusta perustellaan terveydellisten näkökohtain, puhtauden ja kauneuden kannalta. Lisätuntien sijaan oleellisempia asioita ovat työntekijän motivaatio ja toimivat työskentelyolosuhteet. Kirkollisten juhlapyhien ajankohtien muuttamisesta voi päättää vain kirkolliskokous. Viime päivinä mediakonserni Sanoma, VR, Työterveyslaitos ja Rovio ovat käynnistäneet yt-neuvottelut. Nyt ei ole kuitenkaan näköpiirissä, että kirkko ryhtyisi siirtämään pyhäpäiviä. Tässä tilanteessa Suomi tarvitsee yhteiskunnassa ja kirkossa sellaisia henkisiä johtajia, jotka luovat uskottavasti luottamusta tulevaisuuteen.. Itkee Lasaruksen haudalla. Hyvä johtaminen kuuluu keskeisesti niihin molempiin. Mistä löytyvät ne viisaat naiset ja miehet sekä työnantajapuolelle että ammattiyhdistyksiin, jotka omalla toiminnallaan ja rohkeudellaan edistävät koko kokonaisuuden etua. Pyhien siirto ei kuulu hallituksen 26 kärkihankkeen keskiöön, mutta se on periaatteellisesti tärkeä aie. Kuten Pauli Annala korosti jäähyväisluentosarjallaan, Kristuksessa tuonpuoleisen kaipuu saa hahmon. LAURI KEMPPAINEN rap-artisti ja rukoileva kädellinen jukka f ord Ell Monet yritykset ja työntekijät elävät tätä alkavaa syksyä yhteistoimintaneuvottelujen todellisuudessa. Tässä vaikeassa taloustilanteessa pitäisi kuitenkin kaikkien olla mukana, myös johtajien. Ihanan pinnallinen Jeesus. Nyt ei ole aika juuttua puolustamaan kaikkia niitä saavutettuja etuja, jotka olivat mahdollisia suotuisan talouskehityksen aikana. Siihen ei tarvitse kirkon lupaa, mutta kirkolla on toki kielteinen käsitys näiden kärkipyhien muuttamisesta arkisiksi työpäiviksi. Kirkkoa lähellä olevissa yhteisöissä yt-neuvottelut ovat meneillään Kirkon Ulkomaanavussa, Suomen Lähetysseurassa sekä Kotimaa Oy:ssä. Yhä useamman ihmisen on pakko sietää epävarmuutta oman työllisyytensä suhteen. Hyvinvointiin voivat vaikuttaa sekä työnantaja että tekijä. Nyt haluaisin vain olla pinnallinen. Taloustilanne on poikkeuksellisen vaikea. Pinnallinen niin kuin Jeesus. Pääministeri Juha Sipilä on nostanut uudestaan esille ajatuksen arkipyhien siirrosta yhtenä keinona helpottaa Suomen vaikeaa taloudellista tilannetta. Saksan luterilaisessa kirkossa on tämä kysymys jo kauan ollut vireillä. Jeesus ruokkii nälkäisen, kohtaa hyljeksityn, armahtaa syntisen, parantaa sairaan, herättää kuolleen. Läntiseltä sotanäyttämöltä ei nytkään kuulu sanottavaa uutta. ¶ Rukoileva kädellinen hapuilee maailmankatsomusta, jossa inhimillinen kokemus resonoi
Uusia on perustettu Kirkkonummelle, Helsinkiin ja Ouluun. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 3.9.2015 LYHYET Turvapaikanhakijoiden määrä haastaa myös seurakunnat pakoLaisET Kirkkohallituksen asiantuntija kannustaa seurakuntien nuorisotyötä aktivoitumaan. aukiolot halutaan vapauttaa Hallitus esittää liikeaikalain kumoamista. Kauneimmat virret on tapahtuman pikkuveli. Pyykkösen mukaan seurakunnat ovat yksi mahdollinen yhteistyökumppani. Uskontoon liittyy herkkiä asioita, Pyykkönen sanoo. KuVa: MaTTi KarppinEn kirkolle ympäristöpalkinto Suomen evankelis-luterilainen kirkko on saanut Suomen luonnonsuojeluliiton tärkeimmän ympäristöpalkinnon. Pienet keinot ovat usein riittäviä. Luonnonsuojeluliiton mukaan kirkko on tehnyt arvokasta ympäristötyötä esimerkiksi tuomitsemalla ilmasto-ohjelmassaan ympäristön hävittämisen synniksi. Julistavaa työtä ei keskuksissa hyväksytä. Käytännössä kumoaminen tarkoittaisi kauppojen aukiolon vapauttamista kokonaan. Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos väheni 43 miljoonasta eurosta 28 miljoonaa euroon. JooNa Raudaskoski Vastaanottokeskuksessa Kirkkonummen Evitskogissa majoitustiloja on tehty urheilusaliin. Helsingissä Paavalin ja Oulunkylän seurakunnat ovat järjestäneet turvapaikanhakijoille vaatekeräyksen. Vastaanottokeskusten asukkailla on yleensä kova tarve päästä välillä pois keskuksen laitosmaisista oloista. Tulijoista suurimman osan on kerrottu olevan nuoria miehiä muslimienemmistöisistä maista. Osuus yhteisveron tuotosta sen sijaan kasvoi 10,9 miljoonaa euroa eli reilut 10 prosenttia. Hänen mielestään järjestöt ja seurakunnat eivät ole osanneet auttaa nuoria turvapaikkaa hakevia miehiä. Yhteisöjen tai asukkaiden toiveesta voidaan järjestää yhteyksiä uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Kirkossa ei ole viimeaikoina käyty aktiivista keskustelua kauppojen aukioloaikoihin liittyen, mutta kirkon kanta asiasta ei ole muuttunut.. Vastaanottokeskusten asiakkaita voi Laihian mukaan auttaa koko seurakunta. Lähetysseura on järjestänyt yhteistyössä seurakuntien kanssa jo yli neljänkymmenen vuoden ajan Suomen suosituinta musiikkitapahtumaa, Kauneimpia joululauluja. Suomeen heitä on tänä vuonna saapunut hiukan alle 6 000. Seurakunnan keräys vastaanottokeskuksen avuksi tuotti säkkikaupalla vaatelahjoituksia. seurakuntien tulos heikkeni Seurakuntien taloudellinen tulos heikkeni kolmanneksen viime vuonna, ilmenee seurakuntien vuoden 2014 tilinpäätöstiedoista. Verotulot alenivat kymmenen miljoonaa euroa eli yhden prosentin. Elokuussa Eurooppaan tuli EU:n tietojen mukaan ennätykselliset 100 000 turvapaikanhakijaa. Marja-Liisa Laihian mukaan Kirkkohallitus kouluttaa säännöllisesti seurakuntien työntekijöitä monikulttuurisuudesta ja auttaa tarvittaessa organisoimaan koulutusta lyhyelläkin varoitusajalla. Joillakin paikkakunnilla on järjestetty kyytejä seurakunnan tapahtumiin. Negatiivista tulosta tehneiden seurakuntien joukko kasvoi yhdellätoista seurakuntataloudella. kauneimmat joululaulut poikivat virsitilaisuuden Suomen Lähetysseura ja seurakunnat järjestävät syksyllä yhteislaulutilaisuuksia, joissa tutustutaan uuteen virsikirjan lisävihkoon ja lauletaan yleisön toivevirsiä. Luonnonsuojeluliitto on myöntänyt ympäristöpalkinnon kirkolle myös kerran aikaisemmin, vuonna 1989. Vaatteita on toimitettu Punavuoren vastaanottokeskukseen. Kontiolahdelle avautuu yksikkö lokakuussa. – Moni on sanonut, että heille on kuin lääkettä jo se, että joku on ystävällinen ja toivottaa tervetulleeksi, Laihia sanoo. Vaikka ihmiset olisivat päällepäin hymyileviä, taustalla voi olla isoja ongelmia ja rikkonaisia elämiä. Laihia toivoo, että erityisesti seurakuntien nuorisotyö aktivoituisi. Palkintoperusteissa mainitaan kirkon uutta luova ympäristötyö sekä kirkon toimiminen vastavoimana materialismille. Pidempiaikaisessa yhteistyössä moni seurakunta on kannustanut pakolaisia mukaan omaan toimintaansa kuten perhekerhoihin. Lisäksi on selvitetty, onko vaatteille tarvetta Koskelan sairaalaan perustetussa yksikössä. Hieman yli kolmannes seurakunnista kulutti tulojaan enemmän. Kirkkohallituksen asiantuntijan Marja-Liisa Laihian mukaan seurakunnilla voi olla merkittävä rooli keskusten asiakkaiden auttamisessa. – Emme halua rahastaa mitään, joten olemme yleensä toivottu yhteistyökumppani, Aitolehti sanoo. Kirkollisverotuotto aleni 20,8 miljoonaa euroa eli 2,3 prosenttia. – Olemme hyvin avoimia siihenkin suuntaan. Maahanmuuttovirasto ei tilastoi turvapaikanhakijoiden uskonnollista taustaa. Asia tietysti riippuu siitä, mitä tarkoitetaan yhteistyöllä. Paavalin viime viikolla alkanut keräys tuotti muutamassa päivässä säkkikaupalla vaatteita, kertoo seurakuntapastori Tuuli Aitolehti. Aitolehden mukaan Koskelan vastaanottokeskuksen tueksi perustetussa ryhmässä on esitetty ideoita paikallisten ja pakolaisten yhteisistä peli-illoista ja muusta ajanvietteestä. Vaikka Suomeen tulee kansainvälisesti vertailtuna vähän turvapaikanhakijoita, kaikki 24 vastaanottokeskusta ovat täynnä. Kirkkonummelle elokuussa perustetun väliaikaisen vastaanottokeskuksen johtajan Jouko Pyykkösen mukaan kristityt ovat vähemmistössä
Toistaiseksi hanke on ollut seurakunnille liian iso investointi, mutta Tornion seurakunnan kirkkoherra Martti Puontila on toiveikas sen toteutumisen suhteen. Aloitetaan vaikka siitä, että katsotaan itsemme ulkopuolelle. Tämä ei ole minun Suomeni, todetaan, kun yhteiskunnassa tapahtuu jotain, mitä ei haluta allekirjoittaa. Seurakuntien kanttori saa palkkaa sekä Suomen että Ruotsin kirkolta, ja seurakuntalaiset kysyvät pappeja rajasta välittämättä toimittamaan kasteita, vihkimisiä ja hautaan siunaamisia. Nyt yhteisöjen asema on epämääräinen. Teologian opiskelijamääriä esitetään vähennettäväksi viime viikolla julkaistussa koulutustarveselvityksessä. Siksi ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan rakentavia, teologisesti relevantteja ja kestäviä ratkaisuja, Häkkinen sanoo. Klik, piiloon vain. Ajatus kaikkien yhteisestä jumalanpalveluksesta on valitettavasti jo melkein kadotettu. Opistoihin majoitetaan ilman huoltajaa maahan tulleita, lähellä täysi-ikäisyyttä olevia nuoria. Meidän pitää toimia niin, että siitä tulee entistä parempi. Koulutusta antavien yksiköiden tulisikin auttaa opiskelijoita tunnistamaan ja markkinoimaan omaa osaamistaan. Mikkelin piispa haluaa saattaa jumalanpalvelusyhteisöt osaksi kirkollista kaitsentaa. Jumalanpalvelusyhteisöt ovat kuitenkin jo vallitsevaa todellisuutta ja ne voitaisiin kirkon ykseyden varjelemiseksi integroida selkeämmin osaksi seurakuntien jumalanpalveluselämää. Tämä on sinun Suomesi. JUSSI RyTKöNEN Piispa esittää kaitsentaa messuyhteisöille Eräät herätysliikkeet järjestävät omia jumalanpalveluksiaan. Poissa silmistä, poissa mielestä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA TOIMITTAJALTA VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Tämä on sinun Suomesi Ensin tulivat kirkosta eroamiset. Piispainkokous kokoontuu ensi viikolla Porvoossa. Kuluneena kesänä moni on tehnyt sen sanoillaan. MERI TOIVANEN meri.toivanen@kotimaa.fi Turvapaikanhakijoita aletaan majoittaa kansanopistoihin. Vastuuta ei kuitenkaan voi paeta. Selvityksen mukaan evankelis-luterilainen kirkko ja koulut eivät todennäköisesti tule jatkossa työllistämään teologeja siinä määrin kuin aiemmin on arvioitu. Samaan aikaan, kun moralisoidaan veropakolaisia, uhataan muuttaa maasta ja ollaan näin valmiita väistämään velvollisuudet. Voiko kirkko hyväksyä helmaansa yhteisöjä, joihin naispapeilla ei ole asiaa. Maahanmuuttovirasto arvioi, että kansanopistoista voisi löytyä majoituspaikka arviolta 120–150 nuorelle. Reformaattorin mukaan nimettyä puistoa on suunniteltu The Huffington Postin mukaan jo kuusi vuotta. Rooman matkaajat voivat pian lepuuttaa jalkojaan Martti Lutherin mukaan nimetyssä puistossa. Reformaation merkkivuosihankkeen projektisihteeri Timo-Matti Haapiainen ei kaipaa Suomeen Lutherin mukaan nimettyä aukiota, sillä Luther ei tiettävästi koskaan käynyt Suomessa. Aloitteisiin annetut vastaukset ovat nekin jääneet puolitiehen. Kuvassa Sleyn omistama Helsingin Luther-kirkko. Silti kirkko ei muutu kuin sisältäpäin muuttaen, media ei elä, jos sen tuotteista ei makseta, ja ihmisten eristäytyminen samanmielisten kupliin tekee yhteiskunnasta vaarallisen paikan. Sama ilmiö alkoi näkyä muuallakin. Ensimmäiset joukkopaot kirkosta tuottivat myös vitsailua. Jos lehti tekee juttuja vääristä aiheista tai haastattelee ihmisiä, joilla on väärä mielipide, lehden tilaus perutaan. Lieksan kristillinen opisto, Turun kristillinen opisto, Itä-Karjalan kansanopisto, Järvenpään seurakuntaopisto ja Kiteen kristillinen opisto ovat jo ottaneet vastaan ensimmäiset 16–17-vuotiaat nuoret. Kehitys pitäisi kääntää kirkon ykseyden varjelemiseksi. – Henkilöseurakunta-aloitteet osoittavat, että nykytilanne ei ole tyydyttävä. Seurakuntien rajayhteistyöstä vastaa sitä varten nimetty työryhmä. Vatikaanin kerrotaan tukevan ajatusta, vaikka Luther erotettiin katolisesta kirkosta vuonna 1521. Tämä on meidän Suomemme. Torniossa ja Haaparannassa on eri valtiomuoto, valuutta, kieli ja aika, mutta seurakunnat tekevät tiivistä yhteistyötä. Aloitteen mukaan parokiaalisuusperiaate, eli se, että jokainen on oman alueensa seurakunnan jäsen, on edelleen tärkeä. Kuva: OLLi SEPPäLä. Työryhmään kuuluvat seurakuntien kirkkoherrat, talouspäälliköt ja yksi diakoniatyöntekijä sekä kaksi valtuutettua kummastakin seurakunnasta. Opistot tarjoavat nuorille tuettua asumista ja koulutusta. Häkkisen mukaan kirkon jumalanpalveluselämä on pirstoutunut. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen on tehnyt piispainkokoukselle aloitteen, jossa toivotaan piispainkokouksen selvittävän erilaisten jumalanpalvelusyhteisöjen merkitystä ja asemaa kirkossa. Ensi kuussa Piazza Martin Luteroksi nimettävältä aukiolta avautuu näkymä Colosseumille. Kohta varmaan erotaan valtiosta, naureskeltiin. Selvityksen mukaan erityinen ongelma teologien työllistymiselle on se, ettei tutkintoa tunneta muualla kuin perinteisissä teologiammateissa. Myös koulutuksen sisältö kaipaa uudistamista. Niin helposti se kävi, protesti siitä, että kirkko ei ole minun kirkkoni. Työryhmä suunnittelee muun muassa yhteistä kappelia valtioiden rajalle. Jumalanpalvelusyhteisöjä ylläpitävien järjestöjen Häkkinen olettaa suhtautuvan esitykseensä myönteisesti, vaikka ymmärtää sen voivan aiheuttaa myös pelkoja valvonnan alle joutumisesta. Sosiaalisessa mediassa epämiellyttävät tai kiusalliset ajatukset saa näkymättömiin naurettavan yksinkertaisesti. – Meidän ei pidä kirkkona myöskään virkakysymyksessä tyytyä vallitsevaan tilanteeseen. Kun kirkossa sanottiin tai tehtiin jotain, mistä joku ei pitänyt, tämä joku painoi nappia. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 3.9.2015 Uudistunut lehtipisteissä. Tällä pyrittäisiin korjaamaan pahasti rakoillutta kirkollista ykseyttä
TeksTiT: daNielle MieTTiNeN Ministeri haluaa työtä pakolaisten lähtömaihin Liian paljon liian nopeasti kehitysyhteistyön säästöt vaikuttavat ulkoministeriön ohjelmatukea saavien 22 järjestön toimintaan rajusti. Finnfundin rahoituksesta valtaosa kohdistuu uusiutuvan energian ja luonnonvarojen kestävää käyttöä tukeviin hankkeisiin. – Jos kehitysmaiden verotusta saataisiin nostettua yhden prosentin verran, se tuottaisi enemmän kuin koko maailman kehitysapu yhteensä. Kun rahaa on vähän, on mietittävä tarkkaan miten se käytetään. Toivon, että pääsemme lähivuosina kasvattamaan kehitysyhteistyöbudjettia hieman ja pidemmällä tähtäimellä pääsemme YK:n esittämään 0,7 prosentin tavoitteeseen. Toiminnanjohtaja Timo lappalainen, kepa: Mitä mahdollisuuksia näette yritysten ja kansalaisjärjestöjen väliselle yhteistyölle. Toivakka tapasi haastattelupäivänä viime viikon tiistaina 30 kehitysmaan suurlähettiläät, joiden näkemyksiä kehitysyhteistyöstä hän halusi kuulla. Euromäärä ei kuitenkaan ole tärkein asia, vaan se, mitä varoilla saadaan aikaan. Finnfund rahoittaa kehitysmaissa vastuullista ja kannattavaa yksityistä yritystoimintaa. leikkaaminen on ollut ikävää. Ministeri kuitenkin painottaa, ettei tässä ole kysymys hänen mielipiteistään, vaan isommista linjauksista. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman säästöleikkurissa kehitysyhteistyöstä päätettiin vähentää 300 miljoonaa euroa. – Suomalaisessa keskustelussa tämä asia on ymmärretty yksipuolisesti. Leikkaukset ovat ajaneet esimerkiksi Suomen Lähetysseuran, Kirkon Ulkomaanavun ja Fidan yt-neuvotteluihin. Ministeri aikoo määrätä, että Finnfundin hankkeista valtaosa kohdistuu jatkossakin alemman keskitulon ja sitä köyhempiin maihin. Toivakan mielestä Suomella olisi paljon annettavaa esimerkiksi kehitysmaiden verotuksen parantamisessa. Kotimaa tiedusteli neljältä järjestöltä, mitä he haluaisivat kysyä ministeri Toivakalta. – Pakolaiskriisi osoittaa, että nyt on kova kiire luoda työpaikkoja ja parempaa elämää pakolaisten lähtömaihin. Miten perustelette porrastamattomat leikkaukset, joilla järjestöjen tulokselliset hankkeet joudutaan lopettamaan yhtäkkiä – eikö Finnfundille ohjattavia varoja olisi voinut käyttää esimerkiksi näihin porrastuksiin. Kaupan ammattilainen Lenita Toivakka piti sloganista. Aika monta työpaikkaa siis tarvitaan, ja näihin talkoisiin Toivakka haluaa osallistua. – Humanitaarisen avun tarve kasvaa koko ajan. Vähiten leikataan humanitaarisesta avusta. – Olisin aloittanut toimikauteni mieluummin toisin. MikÄ FiNNFuNd. Kritiikkiin hän vastaa sanomalla, että tarvitaan sekä perinteistä apua että työpaikkoja. Toivakka heittää pohdittavaksi haasteen. Tämä merkitsee satojen käynnissä olevien hankkeiden lopettamista – järjestöjen mielestä aivan liian nopeasti. Hän haluaa tehdä työtä sen eteen, että liike-elämä saadaan mukaan parantamaan kehitysmaiden toimintaympäristöjä. ulkoministeriön kehitysyhteistyön rahanjaossa suurin voittaja on Finnfund, kehitysmaiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä tukeva erityisyhtiö. Tavoite on järjestöjen kanssa yhteinen, keinot ovat erilaiset, ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen kertoo. Kaupallisen kannattavuuden lisäksi hankkeilla on oltava myönteisiä kehitysja ympäristövaikutuksia. Heinäkuussa pidetyssä kansainvälisessä kokouksessa Addis Abebassa Suomi lupasi kaksinkertaistaa tukensa kehitysmaiden verotusjärjestelmien parantamiseksi. Suuntaus on ministeri Toivakan mielestä oikea, vaikka hän sanoo arvostavansa myös perinteistä kehitysyhteistyötä ja sitä tekeviä kansalaisjärjestöjä. – Kun velkaantuminen on taittunut ja talous on terveemmällä pohjalla. – Olemme hyviä verottajia, tätä taitoa kannattaa hyödyntää, Toivakka sanoo. ”Aid is good, trade is better” – kauppa on apua parempaa, sanoi Tansanian presidentti suomenvierailullaan viime kesänä. – Pitkään maassa toimineilla järjestöillä on paljon tärkeää tietoa, taitoa ja sydäntä, joka hyödyttäisi yrityksiä. Suomella olisi paljon annettavaa esimerkiksi kehitysmaiden verotuksen parantamisessa.. Kehitysyhteistyöjärjestöt haluavat vastuullista ja avointa hallintoa sekä tukevat kumppaneitaan siinä. Finnfundin rahoituskohteina voivat olla teollinen ja palveluja tuottava yritystoiminta, infrastruktuuri sekä rahoitusja pääomamarkkinat. – Kehityspoliittinen toimikunta on toivonut perinteisen kehitysavun rinnalle kauppaa, vientiä ja investointeja. Järjestöjen hallintoa ei ole onnistuttu karsimaan. Apu on hyvää, mutta kauppa ja sijoittaminen ovat parempaa. Hän väittää, että kyse ei ole arvovalinnasta, vaikka arvostelijoiden mielestä yhteistyön siirtäminen kaikkein hauraimmista maista liike-elämälle vetovoimaisempiin valtioihin on nimenomaan arvovalinta. Lainan pääoma voidaan saada takaisin laina-ajan päätyttyä. Kysymysten perässä Toivakan vastaukset. lähetysjohtaja seppo Rissanen, suomen lähetysseura ja toiminnanjohtaja jouni Hemberg, kirkon ulkomaanapu: Kehitysyhteistyön tuloksellisuuden takaa pitkäjänteinen työ. Emme voi ajatella, että äkilliset kriisit ja luonnonkatastrofit vähenisivät, Toivakka perustelee. Käytännössä tämä siis tarkoittaa vähemmän lahjoja ja enemmän lainoja. Kansalaisjärjestöjen potti putoaa tämän vuoden 114 miljoonasta ensi vuonna 65 miljoonaan euroon, jos valtiovarainministeriön esityksessä pysytään. Toivakka lainaa kesäkuussa Helsingissä vierailleen Tansanian presidentin Jakaya Mrisho Kikweten slogania ”Aid is good, but trade and investment are better”. Samalla ulkoministeriön lainaja pääomasijoitusmuotoiseen toimintaan kehitysmaissa erityisyhtiö Finnfundin kautta on päätetty ohjata 130 miljoonaa euroa. Hän uskoo yksityisen sektorin voimaan muuttaa maailmaa paremmaksi. lenita Toivakka on kauppatieteiden maisteri ja toiminut pitkään yrittäjänä. OECD:n kehitysapukomitean puheenjohtaja Erik Solheim muistuttaa tästä aina, ministeri Lenita Toivakka haastaa. Kehitysyhteistyötä tulee keskittää, kirkastaa ja pirstaleisuutta tulee vähentää. – Rahoitettavat hankkeet ovat perustettavia tai toiminnassa olevia yhtiöitä, joihin liittyy suomalainen intressi. Lahja-apua ei makseta valtiolle takaisin. – Tällä kertaa oli pakko leikata myös kansalaisjärjestöiltä, koska säästettävät summat ovat niin suuria. Säästöt kohdistuvat meille kaikille tärkeään työhön, ulkomaankauppaja kehitysministeri Lenita Toivakka vakuuttaa tyylikkäässä työhuoneessaan Helsingin Katajanokalla. Kun EU-komissio tarkastelee Suomen valtion budjetin alijäämää, se katsoo rahastoon sijoitettua rahaa eri tavalla kuin kansalaisjärjestöjen tukea. Ei ole ensisijaisesti kyse siitä mitä me saamme, vaan kehitysmaat toivovat itse kauppaa ja sitä kautta työpaikkoja omille kansalaisilleen. Toivakan mukaan suurlähettiläät olivat yksimielisiä siitä, että yritystoiminta ja investoinnit on se mihin nyt tulee panostaa. Valtio omistaa 93 prosenttia Finnfundista ja ulkoministeriö hoitaa sen omistajaohjausta. – Suomen talous ei voi odottaa säästöjen tekemistä. Ulkoministeriön kehitysyhteistyötä johtavana ministerinä Toivakka on joutunut olemaan kasvo tunteita kuohuttaville leikkauksille, muun muassa köyhimpien kehitysmaiden kaikkein köyhimpien ihmisten avusta. Olen käynnistämässä kehityspoliittisen linjauksen valmistelun ja kutsun sitä varten saman pöydän ääreen järjestöjen ja yritysten edustajia. Myöhemmin niistettiin vielä 30 miljoonaa lisää. Toiminnanjohtaja Harri Hakola, Fida: Kuinka vauras ja hyvinvoiva Suomen valtion ja kansan tulee olla, jotta voimme vihdoin käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta maailman köyhimpien ihmisten auttamiseen. Vuoteen 2050 mennessä Afrikan väkiluku kaksinkertaistuu nykyisestä 2,5 miljardiin. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 3.9.2015 budjeTTileikkaukseT Ulkomaankauppaja kehitysministeri Lenita Toivakka puolustaa lainamuotoista kehitysyhteistyötä. Hallitus on päättänyt pääomittaa sitä ensi vuonna kehitysyhteistyörahoista 130 miljoonalla eurolla
kUva: MaTTi karppinen. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 3.9.2015 Ulkomaankauppaja kehitysministeri Lenita Toivakan mukaan kehitysyhteistyövarojen määrä on seuraavan budjetin osalta lukkoon lyöty, mutta varojen kohdentamisesta voidaan vielä keskustella
Kevennykset paljastavat, että vanhat käsitykset Suomesta Ruotsin kilpenä itään ovat edelleen relevantteja. Nyt vietetty konferenssi oli Itämeren maiden luterilaisten sotilaspappien 16. Sen jälkeen tutustuttiin Tuomiokirkkomuseoon. Niiden ohessa maanosamme muuttunut turvallisuustilanne aiheutti kuitenkin keskustelua. tapaaminen. ”Ruotsin puolustusvoimia supistaessamme olemme tehneet kauniista Gotlannin saaresta käytännössä sotilaallisen tyhjiön. kuva: PaSI LeIno. – Mutta Suomen armeija puolustaa myös Ruotsia! vastattiin kenttäharmaiden suomalaisten sotilaspappien rivistä välittömästi. Jälkimmäisiä taas olivat hybridisota sekä aistihavainnot täydentävällä ja laajentavalla huipputekniikalla varustetun sotilaan etiikka. Mutta nyt siellä päivystää jälleen JAS-hävittäjiä ja pian sinne ollaan palauttamassa kokonainen pataljoona, ilmatorjuntakalustoa ja sukellusveneitä.” Näin kertoi Turkuun viime viikolla kokoontuneille Itämeren maiden puolustusvoimien sotilaspapeille Ruotsin puolustusvoimien kirkollisen työn johtava kenttärovasti, prikaatikenraali Sten Elmberg. Ensimmäinen pidettiin Saksan Stralsundissa 1998. Suomessa Sotilaspapit uhkien ja toivon ääressä Sotilaspappien kokous Turussa alkoi keskiviikkona jumalanpalveluksella Turun tuomiokirkossa. Itämeren maiden luterilaisten sotilaspappien vuosittainen kokoontuminen pidettiin viime viikolla Turussa. Sotilaspapit käsittelivät esitelmissä ja ryhmäkeskusteluissa enimmäkseen sotilaspastoraalisia aiheita. Taustalla on Venäjän vilkastunut sotilaallinen toiminta Itämerellä. Sitä ovat puolustaneet vain kodinturvajoukot. Elmberg totesi toisessa puheenvuorossaan hymy huulillaan Ruotsin uuden sukellusveneen suojelevan myös Suomea. Turun kristillisellä opistolla pidetyssä konferenssissa ei kuitenkaan linjattu strategiaa tai sotilaspolitiikkaa. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 3.9.2015 soTilassieluNhoiTo Asevoimien tehtävää terävöitettäessä myös sotilaspappien rooli korostuu, sanoo kenttäpiispa. Edellisiin teemoihin kuuluivat esimerkiksi sotilaskansalaisen roolit sekä ilmastonmuutoksen vaikutus sotilaan toimintaan. Hän piti todennäköisenä sitä, että asevelvollisuudesta vuonna 2010 luopunut Ruotsi palauttaa jonkinlaisen asevelvollisuuden
Keski-ikä on noin 35 vuotta. Vasen pakki symboloisi sitä, että seurakunnassa on tilaa jokaiselle. Nykyään siinä pelaa kirkon nykyisiä, tulevia ja entisiä työntekijöitä, luottamushenkilöitä sekä vastuutehtävissä olevia aktiiviseurakuntalaisia. Liitto on mukana Gloria Patrin järjestelyissä. Kokoontumisessa oli nyt mukana vajaat 50 osanottajaa Itämeren rantavaltioista ja Norjasta. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu ihmisen kokonaisvaltaisuus. – Monia heistä ei vuoden mittaan muuten tapaakaan. Hienoa on myös se, että mukana on kirkon eri työntekijäryhmiä ja muita vastuunkantajia. Poikkeuksellisesti Viron ja Latvian sotilaspappeja ei nyt ollut saapuvilla. – Jeesus saattaisi pelata esimerkiksi kymppipaikkaa tai vasenta pakkia. Puhuimme myös siitä, mikä tuo sotilaalle toivoa sodan ja kuoleman keskellä, ja miten hän säilyttää toimintakykynsä, Särkiö kertoo. Asevoimien tehtävää terävöitettäessä myös sotilaspapiston rooli korostuu. – Vaikka työtämme arvostetaankin, kaikissa armeijoissa on myös niitä, jotka eivät meistä pidä. Pelaamme turnauksessa tosissamme, mutta ei voittoa haeta keinolla millä hyvänsä. Se voitti rangaistuspotkukisaan menneessä finaalissa Turun arkkihiippakunnan Lallin Kaatajat 5–4. Kriisitilanteessa Nato auttaa, jos sen jäsenet ovat yksimielisiä. Pitäisikö Suomenkin liittyä Natoon. Jeesus saattaisi pelata esimerkiksi kymppipaikkaa tai vasenta pakkia.. kerran järjestetty Gloria Patri pelataan vaihtuvilla paikkakunnilla vuosittain elokuun lopussa. Varsinkin turnauksen jälkeen saunassa käydyt keskustelut ovat aivan mainioita. Kokouksessa kaikkien Itämeren maiden sotilaspappien viesti oli yhteneväinen siinä, että asevoimat arvostavat sotilaspappeja ja heidän joukoille antamaansa opetusta ja tukea. Koskisen mukaan Gloria Patri on matalan kynnyksen turnaus, mutta varsinkin kärkijoukkueet pelaavat tasokasta jalkapalloa. Näissä ja muissa lajeissa on alueellisia turnauksia, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon liikuntaja urheiluvastaava Mikko Mäkelä taustoittaa. – Jotkut ovat pelanneet korkeallakin sarjatasolla. Eniten sotilaspappeja saapui Saksasta ja Suomesta, mutta osanottajia tuli myös Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Puolasta ja Liettuasta. Eivät he näitä pelejä ratkaise, jalkapallo on joukkuepeliä. – Puolan näkökulmasta se olisi hyvä asia, Wola toteaa. Viime vuonna alkaneella kolmivuotisella Liikkuva seurakunta -toimintamallilla edistetään seurakuntalaisten ja seurakuntien työntekijöiden liikunnallista elämäntapaa, urheilua ja kansalaistoimintaa. Seurakuntanuorille on järjestetty pitkään vuosittainen SM-turnaus. – Jos Euroopassa soditaan, uhka herättää myös kysymyksiä sodan laeista, etiikasta ja siitä, miten ihminen kestää kuolemanvaaran edessä. – Alueen sotilaspapeilla on paljon yhteisiä kysymyksiä. Jalkapallo on kirkossa vahvasti esillä. Kerron heille olevani luterilainen, mutta olen silti usein ottanut vastaan katolisen sotilaan ripin ja antanut hänelle synninpäästön, Wola kertoo. Noustessaan hyökkäykseen hän olisi ylösnoussut puolustaja. Tässä kokouksessa kristillinen toivo oli tärkeällä sijalla. KUva: viLLe Lahtinen on kokoonnuttu aikaisemmin yhden kerran, Oulussa vuonna 2005. Eri maiden sotilaspapeilla on paljon yhteisiä haasteita. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 3.9.2015 Jalkapallo on kirkon ykkösurheilulaji Gloria Patri -turnauksella on pitkät perinteet. Tuolloin mukana on luterilaisten ohella myös muihin kirkkokuntiin kuuluvia sotilaspappeja. Me Puolassa emme luota venäjään. Me emme kysy emmekä etukäteen tiedä, mihin uskontokuntaan sotilaat kuuluvat. Venäjän edustajia mukana konferenssissa on nähty vain satunnaisesti. Arkkipiispa John Vikström ja Suomen Palloliiton Simo Syrjävaara olivat käynnistämässä 1980-luvun lopulla muun muassa Kaikki pelaa -ohjelmaa. Jussi ryTKöNEN Lue lisää konferenssista Kotimaa24:stä. – Työntekijöille on oma turnaus vain jalkapallossa. Nuorille valtakunnallinen turnaus järjestetään myös salibandyssa. Alun perin turnaukseen osallistui lähinnä pappeja ja teologian ylioppilaita. Tällaisissa tapaamisissa voimme oppia toisiltamme ja tavata vanhoja tuttavia, Reksten sanoo. Piisbailaajat Kuopion hiippakunnasta otti mestaruuden Turun Kupittaalla pelatussa kirkollisessa Gloria Patri -jalkapalloturnauksessa viime perjantaina. Euroopan muuttuneet uhat koetaan Puolassa historiallisista syistä hyvin konkreettisina. Kymppipaikalla Jeesus olisi aktiivinen pallonjakelija ja kannustaja, joka saa muita paremmin peliin mukaan. Varsinainen peliaika päättyi 1–1. Särkiön mukaan moni maa joutuu nykyisin miettimään, onko oma puolustus uskottavaa. – Yhteistyömme katolisten sotilaspappien kanssa on hyvää. Hänen mukaansa Norjan ohella humanisteja on palkattu myös Alankomaiden asevoimiin. Koskisen mukaan on upeaa kohdata eri puolilta Suomea tulevia pelaajia. Jo 23. – Meidän tulee tiedostaa, miten otamme kanssapelaajat kentällä huomioon ja millaista palautetta annamme toiselle, sanoo Koskinen, joka on pelannut jokaisessa Gloria Patri -turnauksessa ja toiminut monena aiempana vuonna turnausjärjestäjänä. Puolan kannalta Suomen nato-jäsenyys olisi hyvä asia. Lopuksi, teologi Mikko Mäkelä, jos Jeesus pelaisi jalkapalloa, mikä hänen pelipaikkansa mahtaisi olla. On opittava pelaamaan yhdessä. Maan yli on menneisyydessä jyrätty usein. On tärkeää kunnioittaa vastustajaa. Katolisenemmistöisessä Puolassa palvelee sivutoimisina sotilaspappeina myös joitakin luterilaisia. Kapteeni Tomasz Wola piti erikoisena kokemuksena vierailua sellaisessa maassa, jossa katolisia sotilaspappeja ei ole. – USA:n puolustusministeriö on nimennyt ilmastonmuutoksen myös turvallisuuspoliittiseksi muutokseksi. Tänä vuonna mukana oli kahdeksan joukkuetta. Näin kertoo Norjan merivoimia kokouksessa edustanut sotilaspastori, komentajakapteeni Turid Reksten. Lahtelaisen Joutjärven seurakunnan lähetyssihteerin Jari Koskisen mukaan Gloria Patri tarjoaa aikuisikään ehtineille pelaajille kasvatuksellisen näkökulman. Teologian opiskelijoista koostuva helsinkiläinen Mooseksen Potku on pelannut pitkään aladivareissa. Monissa armeijoissa sotilaspappien rinnalle ovat tulleet psykologit, sosiaalityöntekijät, imaamit ja jopa humanisti-neuvonantajat. Mikko Mäkelän mukaan kirkko virittelee jälleen aktiivisempaa yhteistyötä Palloliiton kanssa. Konferenssin tämänkertainen kokoonkutsuja ja isäntä oli kenttäpiispa Pekka Särkiö. itämeren maiden sotilaspappien konferenssi syntyi 1998, kun Pohjoismaissa ja Saksassa haluttiin tukea Baltian maiden, Puolan ja Venäjän asevoimissa uudelleen syntyneitä sotilaspappijoukkoja. Liikunta ja urheilu on hyvä mahdollisuus olla osa porukkaa, tulla nähdyksi ja kuulluksi, Mäkelä pohtii. – Me emme luota Venäjään. Heidän joukossaan on myös yksittäisiä naispelaajia. – Haluamme tehdä näkyväksi sitä kaikkea hyvää, mitä seurakunnissa tehdään liikunnan avulla. JuhaNa uNKuri Jari Koskinen pelasi Lahden Liberoissa ja Mikko Mäkelä Liikkuva seurakunta goes Peace United -joukkueessa. Ihminen voi hyvin, kun henkinen, hengellinen ja fyysinen ulottuvuus ovat tasapainossa. Uhista puhuttaessa Särkiö pitää tärkeänä, että sotilaspapit voivat omassa toimintaympäristössään nostaa esille myös ilmastonmuutoksen, pakolaisuuden ja taloudellisten uhkien kaltaisia asioita. Turun konferenssi oli Rekstenin mukaan hyödyllinen kollegoiden tapaaminen. Ensi vuonna Itämeren maiden sotilaspapit kokoontuvat Tukholmassa
Joukkoliikenteen kuljettajatkin ovat taustaltaan 60 eri maasta. Olen ylpeä nykyisen kotikaupunkini Hampurin vieraanvaraisuudesta ja toiminnasta suurella sydämellä pakolaisten hyväksi. Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana Voitto Huotari. Monet ovat löytäneet paikkansa oman maansa kirkosta tai muusta uskonnollisesta ryhmästä. MaIJa PrIEss FT, TM, Hampuri Seurakunnilla on tarve toteuttaa luovia ratkaisuja henkilöstönsä osalta.. Erityisesti tukipalveluiden puolella asiantuntemusta tulisi voida jakaa nykyistä joustavammin seurakuntien välillä. Seurakuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja seurakunnissa tehtävä kehittämistyö edellyttävät nykyistä joustavampaa säännöstöä seurakuntien yhteisissä viroissa. Illalla lähdemme junalla kohti Xiania. 4. Hinta: 1669 €/hlö. päivä: Terrakotta-armeija Aamiaisen jälkeen tutustumme sattumalta vuonna 1974 löydettyyn mahtavaan Terrakotta-armeijaan. Tänne on helppo sopeutua, sillä erilaisuus on normaalia. Muurin nykyinen muoto on Ming-dynastian ajalta. Tutustumme vanhaan kaupunkiin ja vierailemme Yuyuanin vanhoissa puutarhoissa. 010 289 8100, 010 289 8102 Palvelumaksu 19 €/varaus. päivä: Finnairin suora lento Helsinki Peking 2. Moni on saanut aikuisia ”kummeja” tai ”vanhempia” tai ”isovanhempia”. Olemme perustaneet ystävyysseuroja ja moni on tarjonnut kotinsakin pakolaisille, mutta tähän ei kaupunki ole vielä suostunut. Yhteinen lounas. Kun kesken parhaan lomakauden heinäkuussa toivottiin ihmisiltä tavaralahjoituksia, 10 000 ihmistä toi 60 tonnia tavaraa – eikä virta ole vieläkään pysähtynyt. Näistä esimerkkejä ovat seurakuntien kiinteistöjen hallinnointiin liittyvät tehtävät sekä seurakuntien henkilöstön ammatillinen johtaminen. 10. Päivän aikana lounas. Palkkakustannusten ja asiantuntemuksen jakaminen on taloudellisempaa ja järkevämpää koko kirkolle kuin yhden henkilön osa-aikaistaminen omassa seurakunnassaan. Lounas ja helmimarkkinat. päivä: Shanghai Kuljetus hotelliin ja aamiainen. päivä: Vanha kaupunki, temppeleitä ja puutarhoja Aamiaisen jälkeen jumalanpalvelus ja kaupunkikiertoajelu. Lounas paikallisessa perheessä, jonka jälkeen riksa-ajelu. Hintaan sisältyy • Finnairin suorat lennot turistiluokassa • hotelliyöpymiset kahden hengen huoneessa • ohjelman mukaiset ateriat (8 x aamiainen, 7 x lounas) • ohjelman mukaiset retket • junamatkat (yöjuna Xianiin ja Shanghaihin neljän hengen junavaunuissa) • paikallisten kantajien, kuljettajien ja oppaiden palkkiot • viisumi • asiantuntijaoppaan palvelut Lisätiedot ja varaukset: Lomalinja, p. päivä: Taivaan temppeli ja riksa-ajelu Aamiaisen jälkeen tutustumme Taivaan temppeliin. Elämä on nyt entistä rikkaampaa, kun annamme ja saamme rakkautta! Tulkkausapua saa helposti, koska maahanmuuttajia on jopa 30 prosenttia kaupungin asukkaista. Hampuriin on tullut myös yli 1 200 lasta ilman vanhempia. 3. 9. Esimerkiksi Hampurin kaupungin suurin näyttelyhalli varustettiin juuri lyhyellä varoitusajalla 1 200 turvapaikanhakijalle. päivä: Kotiinlähtö Aamiaisen jälkeen ajamme lentokentälle, josta suora lento Shanghai – Helsinki. Lounaan jälkeen käymme vielä kaupungin museossa ennen lähtöä yöjunalla Shanghaihin. luvun säännöksiä tulee muuttaa siten, että seurakuntien yhteisten virkojen perustamismahdollisuus koskisi kaikkia virkoja. Käymme myös jade-buddhan temppelissä. Lajittelun hoitavat vapaaehtoiset, viranomaiset jakavat tavaraa tarpeen mukaan. Tilaa ja rahaa löytyy, koska valtio niin haluaa. Kirkon Hallintovirkamiehet ry esittää, että kirkkojärjestyksen 6. luku toteaa, että kahdella tai useammalla samaan hiippakuntaan kuuluvalla seurakunnalla voi olla yhteinen virka vain kirkkoherran, kanttorin, diakonian tai seurakunnan taloushallinnon johtotehtäviä varten. päivä: Xian Kuljetus hotelliin ja aamiainen. Seurakunnilla on tarve toteuttaa luovia ratkaisuja henkilöstönsä osalta, jotta seurakuntatyö mahdollistuu muuttuvassa toimintaympäristössä. Jos virkoja käytettäisiin laaja-alaisemmin ja joustavammin, parantuisivat henkilökunnan jaksaminen, toimeentulon varmistaminen ja työmotivaatio seurakunnissa. Kiinan asiantuntijaopas Marja-Leena Tiensuu Matkaohjelma 1. Vierailemme kaupungin muurilla ja tutustumme ainutlaatuiseen muslimikaupunginosaan ja moskeijaan sekä käymme kiinalaisilla markkinoilla. 8. He saavat kaiken mahdollisen huolenpidon: majoituksen, taskurahaa, kielikurssin, koulupaikan ja terveydenhuollon. 10 TÄNÄÄN Kotimaa 3.9.2015 Kiinan kultainen kolmio Peking, Xian, Shanghai 15.-24.3.2016 Kolme täysin erilaista kaupunkia. päivä: Kiinan muuri, Ming-haudat ja helmimarkkinat Aamiaisen jälkeen ajamme Kiinan muurille, joka on yksi maailman kymmenestä ihmeestä. 7. Kirkkolainsäädännön tulisi entistä enemmän tukea seurakuntien vapaaehtoista voimavarojen ja osaamisen yhdistämistä eikä kahlita sitä. Pekingissä Kiinan muuri ja Taivaallisen rauhan aukio, Xianissa Terrakotta-armeija, Shanghaissa pilvenpiirtäjät ja kuuluisa Nanjing Lu:n vilkas ostoskatu. päivä: Taivaallisen rauhan aukio Tutustumme Taivaallisen rauhan aukioon ja Kiellettyyn kaupunkiin. Monenlaisia rakennuksia on kunnostettu ja armeijan telttoja pystytetty. Tietysti täällä käydään myös kiivasta keskustelua, osoitetaan mieltä, sytytetään vastaanottokeskuksia palamaan ennen tai jälkeen remontin ja vihapuhettakin on. 6. Yhteinen lounas. HIETaLa Kirkon Hallintovirkamiehet ry:n puheenjohtaja Saksa toivottaa pakolaiset tervetulleiksi asun Saksassa, jossa keskustelu pakolaisista ottaa huomioon tosiasiat ja pakolaisia autetaan heti. Iso firma antoi varastotilansa, kuorma-autonsa ja logistiikkaosaamisensa käyttöön ilmaiseksi. Tutustumme myös Ming-dynastian hauta-alueeseen ja 16 keisarin aikaan. Yhteinen lounas. Itsenäisillä seurakunnilla henkilöstö on perinteisesti ollut kokoaikaisissa palvelussuhteissa, vaikka tarve olisi joidenkin tehtävien osalta vain osa-aikainen. Sen seurauksena on yleensä naapuruston terästäytyminen puolustamaan uusia tulijoita. Kotimaan matkaklubi Ilmoitukset osoitteeseen: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi MIELIPITEET Enemmän joustoa yhteisiin virkoihin Kirkon Hallintovirkamiehet ry:n hallitus on saanut yhteydenottoja, joissa toivotaan seurakunnille laajempia mahdollisuuksia perustaa yhteisiä virkoja. Tällä hetkellä Kirkkojärjestyksen 6. Ihailemme Bundin rantakadulla Shanghain pilvenpiirtäjien hallitsemaa maisemaa ja kiertelemme kuuluisalla ostoskadulla Nanjing roadilla. Miehelläni ja minullakin on kolme eritrealaista nuorta miestä, joiden kanssa vietämme aikaa ja puhumme saksaa kielitaidon kehittymiseksi. Tutustumme matkalla myös kolmeen toimivaan luterilaiseen kirkkoon. Onpa päässä siis huivi tai turbaani, ajotaito ratkaisee. 5. päivä: Perinteinen kiinalainen jumalanpalvelus Aamiaisen jälkeen perinteinen kiinalainen jumalanpalvelus Chongwenmen ja Haidan kirkoissa. KarI J
”Mistä tulevat etiketit. Silti hän tulee paljastaneeksi tausta-ajatteluaan mainitessaan, ettei uskontojen tunnistaminen tarkoita niiden tunnustamista. ma t ti karppinen K24:N bLOgEIssa KIrJOITETTUa ”Parempi kuin pystyttää pelon muureja on purkaa erottavia väliseiniä. Koko debattimme koskee siis pelkkää käsitteenmäärittelyä, ei elämisen tapaa. Kristinuskon pitkä linja ohjaa auttamaan pakolaisia ja hätää kärsiviä. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Ääripäitä Silloin, kun normaalit käytöstavat ja kultaiseen sääntöön perustuva moraali leimataan äärimmäisyysajatteluksi, on pimeyden ydin pelottavan lähellä. Torniossa avattiin viime viikolla turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jonka lipputankoon vedettiin viikonloppuna hakaristilippu. Kyse on käytännössä eri uskossa elävien kohtaamisesta ja siitä, kuinka ”erilaisia maailmankuvia edustavien uskontojen kannattajat voisivat elää rauhassa keskenään”. En siis kristittynä lyö muslimia, vaan kohtaan hänet ihmisenä. Ihalainen ei kuitenkaan anna perusteluja. suurin jytky suomalaisessa poliittisessa todellisuudessa on siinä, että rasismi on muutamassa vuodessa normalisoitunut osaksi valtapolitiikkaa. Parempi kuin räjäyttää siltoja on rakentaa niitä. Hakala toi myös luomuviljelystä sen puolen esiin, mikä yleensä jää kertomatta. Silloin, kun normaalit käytöstavat ja kultaiseen sääntöön perustuva moraali leimataan äärimmäisyysajatteluksi, on pimeyden ydin pelottavan lähellä. Minua taas huolettaa tällainen huolenkanto. Entä me, joiden mielestä kyseessä oli mauton ja kauhea teko. Asialla olivat epäilemättä äärityypit. Jumalan kansan rajat eivät kulje kansallisvaltioiden rajoja myöten. Ei sellaista mahdollisuutta tohdi edes ajatella. Miksi ihminen haluaa ja suostuu kävelemään muiden perässä sääntöjä noudattaen. Siitä huolimatta, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko on nimeltään ja hallinnoltaan juuri Suomen kirkko, se ei ytimeltään ole kansallinen. Silti jotakin vastuuta voisi tuntea: tietynlainen retoriikka kun houkuttelee tietynlaisia ihmisiä ja ohjaa heidän asenteitaan. Miksi ne keksittiin. Evl.fi-sivuston sanasto määrittelee uskontodialogin väljästi uskontojen väliseksi kohtaamiseksi. Joku haluaa välttää uskontoja, jotta saa elää vapaasti elämäänsä ilman kahlitsevia sääntöjä, eikä ymmärrä ollenkaan olevansa suorastaan niiden orja.” Vuokko Ilola 1.9.. Pitäähän eläimillekin hyvää ja ravitsevaa syötävää jättää. Tajuavatko ihmiset edes sitä, että heidän elämäänsä vaikuttavat niin paljon muiden ihmisten keksimät säännöt. JaNI TaNsKaNEN opiskelija, Jyväskylän seurakunnan yhteisen seurakuntapalvelun johtokunnan jäsen Kiitos Heikki Hakala! Olipa hyvä ja tärkeä kolumni Heikki Hakalalta ( Kotimaa 20.8.) Hän kertoi luonnosta juuri niin ja siltä kannalta kuin itsekin tunnen. Olisiko parempi edustaa sellaista sovittelevaa kantaa, että kolme miljoonaa olisi ollut sopiva määrä — ei liikaa eikä liian vähän. Se on kyllä varmaa, että nälänhätä olisi jo poistunut maapallolta, jos ne sadat miljardit, jotka olemme käyttäneet suojautuaksemme lähellä ja kaukana eläviltä lähimmäisiltämme, olisi suunnattu taisteluun köyhyyttä, puutetta ja kurjuutta vastaan.” Hannu Kiuru 31.8. Mitä olisi mahtanut tapahtua, jos Jeesus-lapsi, Maria ja Joosef eivät olisi päässeet turvapaikanhakijapakolaisina Egyptiin, kun kuningas Herodes pyhää perhettä vainosi. Alle puolet! Lähes puolet Kokoomuksen ja demarien kannattajista on sitä mieltä, että mustien afrikkalaisten henkiset kyvyt ovat heikommat kuin länsimaissa elävän valkoisen rodun. Kiitos kolumnistille näistä ajatuksista! sIrKKa-LIIsa KOIvIsTO Yksi sun toinen on kantanut viime aikoina huolta siitä, että maahanmuuttoa, turvapaikanhakijoita ja rasismia koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa kärjistyvät ääripäät. Kuvitteleeko Ihalainen siis, että uskontodialogi tarkoittaisi toisen uskonnon tunnustamista tai harjoittamista. Ihmisoikeuksien puolustamisen leimaaminen ääriaatteeksi nimittäin syö pohjan koko siltä moraaliselta järjestelmältä, jonka varaan olemme tätä maailmaa yrittäneet rakentaa. Kuka on ne keksinyt. Entä me, joiden mielestä holokausti oli kammottava kansanmurha. TÄNÄÄN 11 Kotimaa 3.9.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Jaakko Heinimäki Ilman dialogia uskonnot kuolevat Hannu Ihalainen ( Kotimaa 27.8.) väittää minun ihmetelleen, mitä uskontodialogi tarkoittaa käytännössä. Ei tarvitse surra, jos joku omena jää puuhun tai marjat jäävät poimimatta. Edustammeko me ääripäätä. Edustammeko me toista ääripäätä. Suomen Kuvalehti julkisti hiljattain tutkimuksen, jonka mukaan alle puolet perussuomalaisten kannattajista on sitä mieltä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän ihonväristään tai etnisestä taustastaan. Lähes puolet! Puolueet eivät tietenkään voi olla vastuussa kannattajiensa näkemyksistä. Ihalainen on jo ilmoittanut kohtaavansa kaikki ihmiset lähimmäisinään, eikä hän lähde tuomitsemaan ketään uskon perusteella. Olisiko jotenkin hyveellisempää, maltillisempaa ja rakentavampaa olla sitä mieltä, että kyseistä lippua olisi saanut vetää salkoon edes vähän. Se jo on uskontodialogia. Pelkästään uskonnot eivät tehtaile sääntöjä, vaan niitä väännetään ihan sivistyksenkin nimissä ja arvostuksen piiristä suljetaan ulos ne juntit, jotka eivät sivistyksen sääntöjä ymmärrä ja noudata. Kun seurakunnat petaavat tyhjillään olevien leirikeskusten putkisänkyihin puhtaat lakanat ja toivottavat tervetulleiksi turvapaikanhakijat ihonväriin, uskontoon ja taustaan katsomatta, he toimivat juuri niin radikaalisti kuin mitä kristinusko on alusta pitäen opettanut. Tulkinta on erikoinen, sillä olin kysynyt, mitä hän itse tarkoittaa torjuessaan uskontodialogin. Niin ikään olin kysynyt perusteita sille Ihalaisen väitteelle, että uskontodialogi johtaisi synkretismiin. JaaKKO HEINIMÄKI Kirjoittaja on helsinkiläinen pappi ja tietokirjailija, joka pitää hyvästä ja inhoaa pahaa. Hakaristilipusta puheen ollen: jos joku sanoo, että kuuden miljoonan juutalaisen tappaminen natsien keskitysleireillä oli hyvä juttu, hän epäilemättä edustaa ääripäätä
Syvemmälle Kristukseen. Syvemmälle Kristukseen Helsingin Johanneksenkirkko oli Hengellisten syventymispäivien tapahtumien päänäyttämö. Kotimaa 3.9.2015 12 MATKALLA Helsingin Johanneksenkirkko oli Hengellisten syventymispäivien tapahtumien päänäyttämö
Luoman puhe on sovinnollinen ja yhteistyöhakuinen. Oikein tai väärin, tietyntyyppisellä raamatuntulkinnalla, naispappien torjumisella ja perinteistä avioliittoa kannattamalla saa nyky-Suomessa otsaluuhunsa konservatiivin ja fundamentalistin poltinmerkin. Ja vielä on jäljellä yksi kesän hengellisistä kesäjuhlista, Hengelliset syventymispäivät. Tällä kertaa hän siunasi tehtäviinsä uusia Suomen Raamattuopiston työntekijöitä. Perinteistä uskoontulopuhetta kuuluu entistä harvemmin. – Moni toivoisi tänään kirkoltamme radikaalimpaa uudistumista, aikaamme sopeutumista ja mukautumista. Viides herätysliike on historiassaan jakautunut eri suuntiin. Viides herätysliike on teologiselta ilmeeltään konservatiivinen, siis säilyttävä, vanhoillinen. Herätysliikkeen on Vartiaisen mielestä seurattava aikaansa. Enemmän nuoren, menevän kaupunkilaisen näköistä kirkkoa. Ulkopuolisen tarkkailijan silmin arvioituna asiassa on jotakin perää. Toisaalta mukana on myös viidennen liikkeen itse aiheuttamaa päänsärkyä. – Ei ole oikein eikä järkevää taantua sellaiseksi perinneliikkeeksi, jonka puhetta voivat ymmärtää vain liikkeeseen syntymästä saakka kuuluneet. – Ellei ihmisillä ole jotakin erityistä syytä tulla kirkkoon, eivät he myöskään tule. Eiväthän ne enää ole varmaan samanlaiset, kuin mitä ne olivat alkaessaan Urho Muroman (1890–1966) aikana. Mikä siis on Suomen Raamattuopiston ja Hengellisten syventymispäivien ekologinen lokero Suomen kirkossa. Vielä on kesää jäljellä. Uusi toiminnanjohtaja on työskennellyt jo kauan Suomen Raamattuopiston palveluksessa. Ne järjestää tänä vuonna Suomen Raamattuopisto, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja Töölön seurakunta. Tiedän, että kirkkomme on Sinulle, Lauri, ja Raamattuopistolle rakas. – Suomen Raamattuopiston nimikin viittaa siihen, että kyse on yhden kirjan opistosta. Kaikki alkaa kuitenkin paluusta kestävälle perustalle. Hän tuntee väkensä hyvin. Sen piirissä on jo pitkään koettu, että traditioita ja oppeja päivittävä kirkollinen valtauoma sysii sitä pyörteiksi kirkollisen kymin reunoille tai ulkopuolelle. Keskinäinen tuki tulee entistä tarpeellisemmaksi, Vartiainen povaa. Perusraamattuopetus kaikessa klassisuudessaan on Vartiaisesta edelleen ”se juttu”. Vaikeat ajat merkitsevät myös tehtävää. – Meillä on paljon liikkeeseemme sitoutunutta väkeä. Näissä kiistoissa vikaa on kaikissa osapuolissa. Sen sijaan puhuja on kiinni ajassa ja arvioi kriittisesti niin liikkeensä kuin kirkon ja kansankunnan tilannetta tällä hetkellä. Johanneksenkirkossa on lauantaina juhlahetki, kun Suomen Raamattuopiston toukokuussa aloittanut toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen siunataan tehtäväänsä. – Aina täällä on myös jotakin sellaista, joka kiinnostaa erityisesti, esimerkiksi toiminnanjohtajan linjapuhe. Hengelliset syventymispäivät, aikaisemmalta nimeltään Hengellisen elämän syventymispäivät, on kuulunut suomalaiseen kirkolliseen juhlakalenteriin jo 1930-luvulta lähtien. Suomen Raamattuopiston uusi toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen siunattiin työhönsä Johanneksenkirkossa lauantaina. Nyt tätä luottamusta koetellaan, kun rahat ovat vähissä. Miltei kaikki kristilliset järjestöt elävät tiukkoja aikoja. Kotimaa 3.9.2015 MATKALLA 13 Hengellisten syventymispäivien seminaareissa ja paneeleissa kysyttiin kirkolta ja herätysliikkeiltä hankalia kysymyksiä. Tämä tarkoittaa myös näillä syventymispäivillä sitä, että halutaan keskittyä Raamatun opetukseen sekä sen äärellä olemiseen ja jakamiseen. – Kirkkomme tarvitsee Raamattuopistoa. Vartiainen arvioi kriittisesti erilaisia temppuja, joilla ihmisiä on koetettu saada kirkkoon. Valitukset kirkon lankeemuksista ovat vähissä. – Näillä päivillä on oma terveellinen hengellinen viestinsä. Osa leiman saaneista kantaa tätä merkkiä ylpeästi. Siellä on oltava arvot, siellä on oltava uusi elämä. Päivillä saa kuulua joukkoon, joka uskoo samalla tavalla. Raamattuopisto on Vartiaisen mukaan olemassa ennen kaikkea sanoman tähden. Liikkeen sisäisillä kiistoilla on oma, osittain traumaattinen historiansa. Lahjoittaminen on tärkeä osa Raamattuopiston budjettia, mutta ei meillä liikaa rahaa ole, Vartiainen muotoilee haastattelussa. Ilman evankeliumin saarnaa minäkään en olisi ollut mukana järjestössäni enkä seurakunnan elämässä. Kankaanpään kirkkoherra Keijo Rainerma on moninkertainen syventymispäivien kävijä. Myöhemmin lauantaina Vartiainen käyttää odotetun linjapuheenvuoronsa päivien päätilaisuudessa. Helsingin Johanneksenkirkko täyttyy ihmisistä. Hengellisillä syventymispäivillä on pitkä historia. Ei ole oikein eikä järkevää taantua sellaiseksi perinneliikkeeksi, jonka puhetta voivat ymmärtää vain liikkeeseen syntymästä saakka kuuluneet. Vähemmän puhetta Jeesuksesta, synnistä ja rististä. Toisaalta viidesläiset liikkeet ovat myös löytäneet toisensa ja tekevät yhteistyötä. Se kertoo, missä nyt mennään. Tuttavat tapaavat toisiaan kirkon mahtavan uusgoottilaisen portaalin edessä olevalla aukiolla. Erityisesti nuoret ja nuoret aikuiset ovat nyt kovilla. Satunnaisen juhlavieraan yllättää puheen ajoittainen sosiaalieettinen ote. Mitä talouteen tulee, lama ei tunnu hellittävän. Vartiainen vaatii hengellistä uudistusta. Syventymispäivät ovat yksi viidennen herätysliikkeen vuosittaisista kokoontumisajoista. – Raamatun sanoma vetää ihmisiä puoleensa ja me olemme pyrkineet pitämään Raamattua keskipisteessä opetuksessamme ja julistuksessamme. Suomen kirkossa ei osata olla sivistyneesti ja toista kunnioittaen eri mieltä. Puheensorina ja suurten lehtipuiden humina sekoittuu Helsingin aamuliikenteen taustakumuun. – Sitä lajia ei tällä hetkellä ole evankelisluterilaisissa seurakunnissa mitenkään haitaksi asti. Aurinko paistaa kirkkaasti. Totuus on kuitenkin se, että varsin pieni osa suomalaisista sitoutuu kirkon toimintaan. Minkäs teet, jos omatunto ei anna myöten. Ollaan Helsingissä piispa Irja Askolan tontilla, mutta tehtävän hoitaa Espoon piispa Tapio Luoma. Vaikka päivät ovat vakiintuneet ja tunnetut, Rainerma toteaa aikojen muuttuneen ja muuttuvan. Viidesläisyys on muuttunut. Mutta toisaalta voi yrittää asettua toisen asemaan. Sisällä kirkossa on alkamassa raamattutunti. Jotkut piispakunnan edustajat ovat suhtautuneet jännitteisesti Suomen Raamattuopistoon, mutta toimeen on tultu. Opiston päätoimipiste sijaitsee Espoon hiippakunnassa. Päivästä tulee lämmin. Ylipäätään Hengelliset syventymispäivät on Rainerman arvion mukaan uskonystävien tapaaminen. teksti: Jussi Rytkönen & kuvat: Jani laukkanen On lauantaiaamu Helsingissä. Suomen Raamattuopiston nimikin viittaa siihen, että kyse on yhden kirjan opistosta.. Siksi siinä voisi olla meidän ekologinen lokeromme kirkossa, Vartiainen pohtii. Joskus hänellä on ollut niissä jokin palvelutehtävä, joskus ei. Syventymispäivät päättävät kesän hengellisten juhlien ketjun ja lähettävät uskon arkikilvoitukseen kotiin ja seurakuntaan. – Meillä on ollut suuri luottamus siihen, että Suomi kehittyy koko ajan kohti parempaa ja hyvinvoivempaa yhteiskuntaa. Hän toteaa Raamattuopiston palvelevan kirkkoa. Kirkon hyväksi on haluttu toimia myös silloin, kun kirkon ratkaisut eivät ole kaikin ajoin miellyttäneet, Luoma sanoi
He osallistuvat kotipaikkakunnallaan myös seurakunnan toimintaan. Halutaan välttää sitä käsitystä, että ihminen olisi valinnoillaan osallistunut pelastukseen. Keskustelijat arvioivat kansankirkon ja herätysliikkeiden vahvuuksia ja heikkouksia: – Kirkko on Suomen keskusjohtoisin instituutio. – Voisiko kirkko edes kerran 10 vuodessa olla huolissaan siitä, mitä tapahtuu niille suomalaisille, jotka eivät usko. – Kansankirkosta on tullut kansan kirkko, demokraattinen laitos, jossa asioista päättävät myös sellaiset, jotka eivät tunne kirkon perusteita. Aihe on yhtäältä vakava, mutta keskustelu etenee asiassa pysyen hyväntuulisesti ja aika-ajoin vauhdikkaasti. Varttuneempi kuulijakunta muistaa hyvin Viron ajan neuvostomiehityksen rauta-anturan alla. Kuuntelemmeko virolaisia, jos he joskus tahtovat vähän meitäkin opastaa. Kotipuolessa Kouvolassa herätysliikkeiden toiminta ei ole kovin vilkasta.. Niillä pyrittiin murtamaan pienen kansan selkäranka. On täysin mahdollista, että vuonna 2030 monet kirkon sisällä nyt vaikuttavat liikkeet ovat sen ulkopuolella. Leif Nummelan kiteytys voi toimia yhtenä esimerkkinä. Viisi leipää ja kaksi kalaa -piknik Kaivopuistossa veti nuorta väkeä paikalle. Viron kristityt joutuivat koville. Reinaru puhuu hyvää suomea ja kertoo koruttomasti kristittynä elämisen reunaehdoista sosialistisessa totalitarismissa. Herätysliikkeistä puhutaan kovin paljon. Kotipuolessa Kouvolassa herätysliikkeiden toiminta ei ole kovin vilkasta. Kotimaa 3.9.2015 14 MATKALLA – Ainakin osassa viidesläistä liikettä luterilaiset äänenpainot ovat vahvistuneet. Julistajan on hyvä tietää Jeesuksen sana, että ette te valinneet minua vaan minä teidät, Vartiainen sanoo. Siksi pappisvirka toteutuu heikosti: papit puuhaavat kaikkea muuta kuin saarnaavat, studeeraavat ja rukoilevat. Riittävän kaukaa katsottuna me emme sittenkään ole keskenämme niin erilaisia. Toisaalta olisi totuudenvastaista kieltää kirkkomme sisällä kasvavia jännitteitä. Poistun syventymispäiviltä muutamaa kokemusta rikkaampana. Cygnaeuksen koulun iltatilaisuus on paneelikeskustelu ”Kirkko näinä päivinä”. Onko evankelisluterilaista kirkkoa nykyisessä mielessä olemassa. Ja kansa on kaukana kirkosta. – Vaara on mukautuminen. Helsingin piispat ovat joskus aiemmin vierailleet syventymispäivillä. Syventymispäivien ohjelmaan kuuluu joukko seminaareja. Kuitenkin suurin osa kirkon jäsenistä ei niihin kuulu. Reinaru valottaa suomalaisille vierasta tilannetta erikoisin sanoin. KuVA: JuSSi RyTKönen Helsinkiin on saavuttu eri puolelta Suomea. Voimmeko koskaan käsittää, missä alhossa esimerkiksi virolaiset ovat eläneet. Toivaset kertovat taustansa olevan sekä viidesläisyydessä että herännäisyydessä. Olennaisinta hengellisyydessä on sisältö. Eräässä täpötäydessä luokkahuoneessa virolainen rovasti Leevi Reinaru kertoo, mitä on kristinusko totalitarismin puristuksessa. Kun kirkon tilaa voivotellaan ja tulevaisuutta pelätään, meille kaikille, hengellisistä taustoistamme riippumatta, tekisi joskus hyvää luottaa enemmän siihen, että kirkko ei ole ihmisistä lähtöisin. Suvi ja Arto Toivanen saapuivat syventymispäiville Kouvolasta. Sitä ei voi järjellä käsittää. – Näillä päivillä on hyviä puhujia ja hyvää raamattuopetusta. Jos Jumala antaa ankarien aikojen tulla, Hän antaa myös sellaisen voiman, jota ei voi kokea tavallisessa elämässä. Ihmiset voivat pettyä kirkkoon eri syistä. Toivasissa näkyy myös se, että nuorille polville menneisyyden herätysliikerajat eivät enää ole kovin relevantteja. Jos kirkossa esimerkiksi tulevaisuudessa vihitään avioliittoon homoja ja jos me istumme siellä tekemättä mitään, olemme mukautuneet Jumalan Sanaa vastaan rikkomiseen. Enpä lähtisi ennustamaan, edes 15 vuoden päähän. Framille asettuvat Uuden Tien päätoimittaja Leif Nummela, opettaja ja psykoterapeutti Riikka Korhonen ja Suomen Teologisen Instituutin pääsihteeri Ville Auvinen. Sitä odoteltaessa, tuumiskelen ikkunalaudalla istuen. – Se ei riipu Raamattuopistosta vaan siitä, millainen kirkko on silloin. Herätysliikkeistä puhuttaessa pitäisi muistaa suhteellisuudentaju. Nuoria työikäisiä juhlavieraita edustavat Kouvolan Kuusankoskelta tulleet Suvi ja Arto Toivanen. Ja mikä herätysliikkeitä sitten uhkaisi. Missä kirkossa mennään. Puhetta vetää toiminnanjohtaja Vartiainen. Mikä on Raamattuopiston paikka kirkossa vuonna 2030. – Marttyyrius on kunnia ja seurakunnan siemen. Väestön pakkosiirrot Siperiaan noudattivat Reinarun mukaan jo Israelin ja Juudan Babylonin vankeudesta tuttua kaavaa. Ne on mahdutettu Johanneksenkirkon lähellä sijaitsevan Cygnaeuksen koulun luokkiin. Tästä, jos mistä saadaan kunnon keskustelu liikkeelle. Toisaalta on niin, että suureen kansankirkkoon mahtuukin monenlaista hengellisyyttä ja teologiaa. näillä päivillä on hyviä puhujia ja hyvää raamattuopetusta. Voitaisiinko Irja Askola kutsua paikalle. – Irja on minulle vanha rakas työkaveri Diakonia-ammattikorkeakoulusta, mutta meidän perinteistämme käsin se voisi tuntua vaikealta ajatukselta, Vartiainen toteaa. Suomen kirkko on monine liikkeineen yllättävän moninainen. Aikaisemmin näillä päivillä on Viron arkkipiispa Urmas Viilma profetoinut, että väkeä paljon menettäneen Viron kirkon tie on myös Euroopan muiden kirkkojen tie. Viron kansa eli vuosikymmeniä kuolemanvaarassa
Jo ensimmäisillä sivuilla luodaan jännite Hellstenin rauhaa ja hiljaisuutta etsivän terapeutti-minän, julkisen työ-minän ja rankkojen lapsuudenkokemusten välille. Ratkaisu on tehokas. Onhan hän saanut kitkerääkin julkista palautetta kannanotoistaan, jotka käsittelivät seksuaalivähemmistöjä. Molempien teosten ongelma on kuitenkin epätasaisuus. Yllättävää on se, että Hellsten puhuu julkisuudesta enimmäkseen varsin positiiviseen sävyyn. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Laulut on nuotinnettu ja soinnutettu selkeästi ja kauniisti. Kirjan ansioksi voi lukea sen, että siinä käsitellään rehellisesti myös Hellstenin tieteellisen psykologian piiristä saamaa kritiikkiä. BELLS 990 Yhteen ääneen Suomalaisia hengellisiä lauluja Noin 50 laulun kokoelmassa herätysliikkeidemme lauluaarteet lyövät kättä niin vanhojen nuorten veisujen kuin tulevien klasikkojen kanssa. AnnA-KAiSA PitKänen Tommi Sarlin: Tommy Hellsten – Ihmisyyden matkamies. Muskarien lisäksi toiminnalliset laulut sopivat kaikkeen muuhunkin kerhotoimintaan ja tietysti kotona laulettavaksi. Kirja Virtahepo olohuoneessa (Kirjapaja, 1991) räjäytti pankin. 88 s.. Ne toimivat jopa aforismeja tehokkaammin. Löydät, kun lakkaat etsimästä koostuu tuoreista ajatuksista. Minerva. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Sarlinin dramaturgisesti taitavassa kuvauksessa limittyvät yhteen Hellstenin nykyhetki ja menneisyys. Läsnäolon, heikkouden tunnustamisen ja luottamuksen teemat puhuttelevat varmasti heitä, jotka etsivät uudentyyppisiä hiljentymiseen ohjaavia tekstejä. KuviA jA SAnojA HiljAiSuudeStA tommy Hellsteniltä on ilmestynyt syksyksi kaksi mietelmäteosta. Näissä kohdin kuuluu haastatellun koskettava, omakohtainen ääni. Hellsten on saanut suosiota teoksillaan, jotka käsittelevät suomalaisille yhteisiä, usein vaiettuja kipukohtia. Luota, aavista – Sanoja hiljaisuuden polulta kokoaa aiempien teosten satoa. KirjA Henkilökuva Tommy Hellstenistä kuvaa rehellisesti koko kansan terapeutin matkaa omaa itseään ja Jumalaa kohti. Hellsten kuvaa Sarlinille rehellisesti avioeroaan ja uutta avioliittoaan nykyisen vaimonsa Caritan kanssa. Saatavana myös korkealle ja matalalle äänelle. Luota, aavista – Sanoja hiljaisuuden polulta. AnnA-KAiSA PitKänen Tommy Hellsten: Löydät, kun lakkaat etsimästä. Kompakti taskukoko kulkee mukavasti mukana. Hellsten kuvasi läheisriippuvuuden käsitteellä prosessia, jossa perheessä vaikuttava, vaiettu, suuri asia, lyö leimansa vuorovaikutukseen ja perheenjäsenten henkilökohtaiseen minäkuvaan. 020 754 2350 UUDET NUOTIT! 10 Juha Hakulinen (toim.) Soi, kiitos, soi Hartaita yksilauluja 1 keskiäänelle Runsaasti perinteistä kirkkolauluohjelmistoa sisältävässä kokoelmassa on kattavasti kotimaisten säveltäjien hengellisiä yksinlauluja, sovituksia koraaleista ja hengellisistä kansansävelmistä, sekä ulkomaisten mestareiden keskeisintä ohjelmistoa. 3200 4200 Kirjojensa näköinen mies Helsinkiläisen Kirkko ja kaupunki -lehden toimitussihteeri Tommi Sarlin on ottanut rohkean askeleen kirjoittaessaan henkilökuvan terapeutti Tommy Hellstenistä. Kirjapaja. Kaikkein kiinnostavimmillaan kirja on silloin, kun siinä avataan Hellstenin henkilökohtaista kasvuprosessia: Millaista on ollut ponnistaa isän ja äidin alkoholismin varjosta kanadalaisen Hazelden-terapiayksikön, hahmoterapian ja psykodraaman keinoin kohti omaa tietä päihdeterapeutiksi, kouluttajaksi ja kirjailijaksi. Kirjailijan omat valokuvat ovat visuaalisesti taitavia ja harkittuja. Kirjapaja. Koko kansan terapeuttina tunnettu mies ei ole helpoin mahdollinen kuvauksen kohde. Samalla lukijan tiedot päivittyvät: Myös Hellsten itse toteaa ottaneensa etäisyyttä läheisriippuvuuden käsitteeseen nykyisessä työssään. 160 s. Myöhemmin läheisriippuvuudesta on tullut keskeinen osa suomalaista populaaripsykologista itseymmärrystä. Siinä kuvattiin alkoholismin varjossa kasvaneen lapsen tragediaa. Parhaimmillaan aforismit sanoittavat elämän ristiriitoja ja hiljaisuuden kaipuuta ytimekkäästi. Kaiken kaikkiaan Tommy Hellsten – Ihmisyyden matkamies on kohteensa näköinen, lukemaan houkuttava teos. Myös Hellstenin teologi-minää ja kristityn identiteettiä käsitellään ansiokkaasti. Välillä tekstit toistavat samaa sanomaa, toisinaan tulee tunne, että pienellä hiomisella olisi syntynyt tuoreempi lukukokemus. Sarlin ei yritä kuvata Hellsteniä pyhimyksenä, vaan ristiriitojen miehenä, joka käy kamppailua itsensä ja Jumalansa kanssa. Kotimaa 3.9.2015 Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. 167 s. Sarlin ei yritä kuvata Hellsteniä pyhimyksenä, vaan ristiriitojen miehenä, joka käy kamppailua itsensä ja Jumalansa kanssa. Nämä keskustelut ja Hellstenin nykykäsitys aiheesta eivät kirjassa nouse esiin, vaikka olisivat eittämättä ajankohtaisia. Hellsten on kirjojensa näköinen: syvällinen, moniulotteinen, kipuileva ja särmikäs. Hienoista tyhjäkäyntiä voi aistia niissä kohdissa, joissa Hellsten selventää käsitteistöään ja ajatteluaan lukijoille. SUOMEN KIRKKOMUSIIKKILIITTO Mari Torri-Tuominen (toim.) Kirkkomuskari 2 Kirja sisältää noin 80 uutta muskarilaulua nuotteineen sekä lisäksi leikkejä, loruja ja vinkkejä laulujen toteuttamiseen
Räväkät kannanotot kuuluvat Salmen persoonaan papin, julkkiksen ja toimittajan hommissa.. Kotimaa 3.9.2015 16 MATKALLA Mikko Salmi aloitti Demokraattilehden päätoimittajana 1.9. Tulevaisuudessa toimitus muuttaa takana näkyvään Hakaniemen Ympyrätaloon. Hän pyöräilee Helsingin Merihaassa sijaitsevaan toimitukseen
Kuntavaaleissa 2012 hän nousi yli 800 äänellä Oulun kaupunginvaltuustoon. Ei haluttu harmaata vaan punaista viestiä. Puheet eivät mene perille, mutta hengellinen laulu menee ihon alle. • Mikko Salmi, 40. Perheeni hengellinen todellisuus oli hyvä ja turvallinen asia. Puolueet eivät saa. Pastorina Salmi on puheen ammattilainen. Matti pelasi poikien kanssa pihalla lätkää, eli niin kuin opetti. Olen ollut aina sellainen aika herkkä kaveri. Mikko Salmi päätyi opiskelemaan teologiaa Helsingin yliopistoon ja ehti tehdä jonkin aikaa papin töitä pääkaupunkiseudulla. Verkossa tavoite on olla nopea ja uskottava, printissä uskottava ja koskettava. Mikko Salmi kasvoi Oulussa seurakuntatalon ympäristössä monien aikuisten pitäessä hänestä huolta. Ehkä siinä oli vähän sitä, että papin kodissa pitäisi vähän niin kuin elää säädyllisesti. Se vääristää yhteiskuntaa. Kotimaa 3.9.2015 MATKALLA 17 Pääministeri Juha Sipilää voi syyttää siitä, ettei pastori Mikko Salmesta tullut eduskuntavaalien jälkeen kansanedustajaa. Salmi arvelee olevansa lehden ensimmäinen teologi. Hän paljastaa aloittelevansa uutta työväen laulujen levyä. Tämän Ei harmaa vaan PunainEn Mikko Salmi pyysi Ilkka Kantolalta anteeksi tuomitsevia kommenttejaan piispan avioerosta. Matkalla kirkon Virsi ja viini -iltaan hän törmäsi puolueensa puheenjohtajaan Antti Rinteeseen. Mikko Salmella on kolme lasta edellisestä avioliitostaan. Pojat Timo ja Jussi olivat hyviä kavereitani. He puhuivat yhteiskunnallisia asioita, aate imeytyi minuun. Siellä kävi Heinäluomaa ja Liikasta, mitä en silloin tajunnut. SDP kiikkuu gallupeissa 15 prosentin tuntumassa. Salmi on toiminut muun muassa radiotoimittajana Yle Oulussa ja Radio Deissä. Taustalla häärää kovan luokan lauluntekijöitä. Koen asiat voimakkaasti. – En olisi kristitty ilman musiikkia, luulen. Kesällä olin heidän mökillään joskus jopa pari viikkoa. • Perhe: Vaimo luokanopettaja Teija Salmi, jolla on edellisestä avioliitostaan täysi-ikäinen poika. Jos on kyse vain tiettyjen asioiden tuomisesta esiin omaa etua ajaakseen, en ainakaan haluaisi olla populisti. Hän siteeraa Tommy Hellsteniä, jonka mukaan syvällisesti ymmärtävä puhuu yksinkertaisesti. – Seurustelusuhteita ei katsottu siten, että mahtavaa, että sinulla on taas uusi tyttöystävä. Salmi tarinoittaa demariaatteen tarttumisen lapsuuteensa, jolloin perhe asui Ahteiden naapurissa. Matti Ahde on Mikko Salmen poliittinen esikuva. Hän kirjoittaa tunteisiin vetoavasti. Onko Salmessa populistin vikaa. Valintaan vaikutti se, että Demokraatti keskittyy jatkossa verkkouutisointiin. – Se on ollut hieno kasvualusta. Salmelle tarvittavat muutaman sata ääntä olisi tuonut se, jos SDP olisi päässyt sille tavanomaisiin kannatuslukemiin. Tarkoitus on kirkastaa SDP:n viestiä. Mennään verkko edellä, kuten on tapana sanoa. Salmi sai haavoihinsa balsamia kesäisessä Porissa SuomiAreenalla. Salmi haluaisikin tulla kutsutuksi herättäjäksi, unilukkariksi tai jopa rääväsuuksi. Mikko Salmi uskoo, että vielä parikymmentä vuotta sitten pastorin valitseminen SDP:n lehden päätoimittajaksi olisi ollut mahdotonta. alkaen, pastori. Salmi uskoo, että molemmat keräsivät taustojensa takia myös kirkollisten ihmisten ääniä. Vuonna 2011 Salmi palasi Ouluun, mistä hän nyt jälleen muuttaa Helsinkiin. Painettu Demokraatti muuttuu neljästi viikossa ilmestyvästä viikkolehdeksi. Nykyisin puoluetta pidetään varsin kirkkomyönteisenä. Mikon kummisetä on Suomen Kuvalehden eläköitynyt päätoimittaja Tapani Ruokanen. Kirkko hoitaa rippikoulun niin hyvin, että saa 15-vuotiaisiin kontaktin. Salmi on aiemmin ollut kehittämässä Oulun seurakuntien digitaalisen viestinnän strategiaa. Hän oli kehittämässä Pop-messua Helsingin Töölön seurakunnan pappina vuosina 2002– 2007. Salmi tahtoo olla asioiden yksinkertaistaja. Siinä hän jatkaa, mutta eroaa päätoimittajan kiireiden vuoksi kaupunginhallituksesta. Salmen äidin suvussa on kokoomuslaisuutta ja isän keskustalaisuutta. – Koin, että kirkko oli ajautunut yhteiskunnassa sen verran marginaaliin, etten pystynyt vaikuttamaan asioihin, joihin halusin. – Vietin paljon aikaa heillä. Olen sanonut asioita, jotka herättävät tunteita ja reaktioita. Päätoimittajana Demokraatti-lehdessä aloittava poppipappi aikoo jatkaa suorapuheisella ja tunteita herättävällä linjallaan. KUKA. Keskustan Sipilä rohmusi Oulun vaalipiiristä yli 30 000 ääntä. Salmi sai taakseen 3 000 äänestäjää, mikä on sekin ensikertalaiselle loistava saavutus. – Populismiin liittyy se, ettei pyritä objektiivisuuteen ja totuuteen. Ylitorniossa 1975 syntynyt Mikko Salmi vietti ikävuodet 2–12 Oulussa. Salmen taustalla on ollut tunnettuja tukijoita, muun muassa Matti Ahde. Rinne kertoi Salmelle, että tätä esitetään SDP:n perinteikkään pää-äänenkannattajan Demokraatin päätoimittajaksi. • Kirkko ja SDP: Puolueet oppivat kirkon toiminnasta. Verkon rooli kasvaa, ja viikkolehdeksi muuttuva painettu Demokraatti täydentää verkkouutisointia. • Tehtävä: SDP:n puoluelehden Demokraatin päätoimittaja 1.9. Musiikki on yhä tärkeä osa Salmen elämää. – Rinne sanoi, että sinä teet aikamoisen yllätyksen. • Näky Demokraatista: 120-vuotias lehti, joka kokee nyt historiansa isoimman uudistuksen. – Toinen valintaan vaikuttanut asia on se, että olen ollut aktiivinen poliitikko ja aika sanavalmis. Turkuun neljän hengen perhe muutti, kun isä Samuel Salmi valittiin hiippakunnan pääsihteeriksi vuonna 1987. – Varmasti, jos se määritellään niin, että saa suuren yleisön tietoisuuteen jonkin aatteen tai ajatuksen, keksii iskusanoja tai osaa heittää kalikan, joka osuu koiraan. Kun kannatus on näin heikko, puolueen on pakko etsiä uudenlaisia tyyppejä. Päätoimittaja haluaa auttaa lukijoita ymmärtämään asioita. Häneltä Salmi kertoo saaneensa tukea alkavassa päätoimittajuudessaan. Yhteiskunnassa on tuettava vapaata kansalaistoimintaa, ja sille on annettava ääni ja kasvot.. – Esimerkiksi yhteiskuntasopimus ja sote alkavat olla kieltä, jota minunkin maisteritutkinnollani alkaa olla vaikea ymmärtää. Hän viittaa lapsuudenkotinsa keskivertoperhettä tiukempiin moraalisääntöihin. Poppipappi voitti Seinäjoen Tangomarkkinoilla järjestetyn Golden Stars -laulukilpailun vuonna 2003. Tosin olen jälkikäteen ajatellut, että olen elänyt aika tiukassa maailmassa. Kolme vuotta sitten Salmi lähti politiikkaan. teksti: Johannes iJäs & kuvat: matti karppinen havaitsee esimerkiksi miehen eri lehtiin kirjoittamista kolumneista
Avioero virallistui 15 avioliittovuoden jälkeen vuonna 2011. – SDP:n pitää olla työn puolella. Hän on hyvin empatiakykyinen ihminen. On vaara, että liberaalit mukamas viisaudella ja ajattelulla luulevat pystyvänsä hallitsemaan hengellisyyttä. – Olin vähän aikaa persona non grata. – Lukijapalaute oli sellaista, että on aika rohkeaa laittaa arkkipiispan perään puoluekantaa. – Eihän se voi olla kirkon linja, kun hallitus selvästi leikkaa heikompiosaisilta ja hyväosaiset saavat osallistua talkoisiin, jos heitä huvittaa. Se on mestarointia. Tätä olen pitänyt mielessä. Salmella on edellisestä avioliitostaan 6ja 12-vuotiaat tyttäret ja 8-vuotias poika. Laskeakseen rimaa Salmi on koettanut kiroilla takaisin. Teija Salmi on luokanopettaja ja muuttaa nyt miehensä kanssa Helsinkiin tutkiakseen teologisessa tiedekunnassa maahanmuuttajien uskontokasvatusta. – Minussa oli moralistisia piirteitä. – En usko leikkauspolitiikkaan. Hänellä olisi uskottavuutta sanomaan elämästä jotain. – SDP voi olla kirkon kanssa yhteistyökumppani Välimeren turvapaikanhakijoiden auttamisessa. Sosiaalidemokratian pitää myös vihertää vähän enemmän. Ylipäänsä hän on elvyttävän politiikan kannalla. Demokraatin päätoimittajana hän muotoilee puolueen ydinviestiä. Hän kertoo aikanaan kysyneensä piispa Eero Huoviselta, miten voi olla pappi ja pitää evankeliumia esillä, kun tekee paljon muun muassa iskelmälaulajan töitä. Papit päätyivät lopulta tuomiokapituliin keskustelemaan opetuksensa tunnustuksellisuudesta. Kurosen lause on jäänyt mieleen: Kun kristitty mies erotessaan ajattelee joutuvansa helvettiin, juuri sillä hetkellä hän on alkanut tehdä matkaa pois sieltä. – Oppi on inhimillistä, mutta usko on Jumalasta, hän kiteyttää. Jos kissa on ihan yhtä arvokas kuin minun lapseni, voi kysyä, onko se todella niin, Salmi lataa ja vilauttaa rääväsuu-puoltaan. Hallitus epäonnistui yhteiskuntasopimuksen tekemisessä. Molemmissa koetaan apeutta ja epävarmuutta. Salmen mielestä ihminen on luomakunnan kruunu ja hänen tehtävänsä on viljellä ja varjella maapalloa. Oppositiojohtajan rooli pitää ottaa selkeämmin. Halusin vain herätellä, kyllähän paavin toimintaankin voi laittaa demokraatin leiman. – Viisaasti hän antoi anteeksi. Tunsin, miten armo synnyttää yhteyden. SDP:n tulevaisuuden nimistä Salmi nostaa esiin eduskuntaan juuri nousseen Timo Harakan ja syövän kanssa taistelleen kolmannen kauden kansanedustajan Maarit Feldt -Rannan. Maarit Feldt-Ranta on karismaattinen, kovasti kärsinyt nainen. – Olen aina arvostanut Urpilaisen inhimillistä otettaan politiikkaan. Sen jälkeen olen oikeastaan uskaltanut olla teologinakin hyvin omanlaiseni. Salmi ei näe SDP:ssä jakautumista, mutta kylläkin erilaisia virtauksia ja painotuksia. – Toivoisin, että puolen vuoden aikana kasvaisin toimituksessa kristitystä ihmiseksi. Se oli hieno kokemus. Vuonna 2005 Mikko Salmi tuomitsi julkisuudessa voimakkaasti Turun piispan Ilkka Kantolan tämän erosta. Kävin avioeroseminaarin ja luin paljon kirjallisuutta. Kotimaa 3.9.2015 18 MATKALLA Salmi toivoo, että hänen lapsilleen kristillisyys ei näyttäytyisi selän kääntämisenä elämälle. Antti Rinne voitti niukasti. Ajattelin, että jos tuomitsen Kantolan ääneen, en koskaan voi itse erota. Se oli kypsymätöntä. Salmen ajatuksissa tiivistyy paljon sanaan työ. Salmi on ehtinyt ottaa räväkästi kantaa myös uudessa tehtävässään. Toisaalta Salmi osaa katsoa myös kirkon liberaaleja kriittisesti. Ei pitäisi myöskään väheksyä ketään hengellisyyden vuoksi. Kirkon jäsenkunta on vähentynyt kuten SDP:n kannatus. – Se oli henkisesti tiukka paikka. Hän näkee heissä jyrkkyyttä. – Kristillisyyden pitäisi olla enemmänkin inhimillisyyden myöntämistä kuin kieltämistä, mutta vanhemmillani oli varmaan omat lähtökohtansa. Hänen mielestään SDP:n kannattaisi puhua asioista, joissa puolueella on selkeästi yhteinen linja. Tällä hetkellä kirkko ja sosialidemokraatit puhuvat melko samoilla äänillä esimerkiksi kehitysavusta. Tarkoitus oli saada ihmisiä kiinnostumaan hengellisistä asioista. Eräs pääkaupunkiseutulainen kirkkoherra on sanonut Mikko Salmelle, että hänen seurakunnassaan Agnostikkoiltoja olisi pidetty evankelioimistapahtumana. Mikko Salmi on SDP:n puoluevaltuuston ja periaateohjelmatyöryhmän jäsen. En kokenut myöskään konservatiivisuutta kodikseni. Tulevan kansanedustajan ihmissuhteiden käänteitä pyöriteltiin mediassa. Pappeus on Salmelle yhä tärkeä asia. – Rinne on aika hyvä löytämään ja antamaan vastuuta tehtäviin kyvykkäimmille ihmisille, jotka eivät ole välttämättä olleet lähtökohtaisesti hänen takanaan – enkä nyt puhu vain itsestäni. Työni helpottuisi. Pari kolme vuotta myöhemmin Salmi kirjoitti Kantolalle sähköpostia ja pyysi anteeksi. Demokraatin toimituksen jäsenet ovat pyydelleet anteeksi häneltä, jos ovat sattuneet kiroamaan. Sen jälkeen, kun Salmi oli arvostellut Kantolaa, monet niin kutsutut kirkon liberaalit eristivät Salmen piirien ulkopuolelle. Salmi oli jo silloin syvissä vesissä oman liittonsa kanssa. – Demokraatti ei kuitenkaan ole kuin vihreät, jotka ajattelevat, että ihminen on taakka maapallolla ja parasta mitä voisimme tehdä, olisi tuhota itsemme ja antaa luonnon hoitaa hommansa. Sitten kun jotain sanoo, silloin tulee kuulluksi. Ei ole mitään järkeä lopettaa hyvinvointivaltiota tämän laman seurauksena. Ei katsonut minua ylhäältä alaspäin. – Avioero oli papille älyttömän iso asia. Yksi Matti J. Salmen mielestä reaktion taustalla on ajatus, että politiikka olisi jotenkin likaista. Salmen suurin pelko oli, miten yhteys lapsiin säilyy. Salmi piti ex-puheenjohtaja Jutta Urpilaisen puolta. Hiljattain hän totesi Kotimaa24:ssä, että arkkipiispa haiskahtaa sosialidemokraatilta. – Harakan Timossa on potkua ja imua, joka vie liikettä eteenpäin. – Raamatussa sanotaan, että älköön kukaan väheksykö sinua nuoruutesi vuoksi. – Hän sanoi, että puhu pappeudesta ja evankeliumista mahdollisimman vähän. Salmi oli yksi neljästä papista, jotka järjestivät Oulussa kaikille avoimia Agnostikkoiltoja. Pelkäsin oman avioliittoni puolesta. Vanha regimenttiajattelu, jonka mukaan kirkko hoitaa hengellisiä asioita ja esivalta maallisia, on keinotekoinen eikä toimi kaikkialla. Se on säilynyt. Eihän se voi olla kirkon linja, kun hallitus selvästi leikkaa heikompiosaisilta ja hyväosaiset saavat osallistua talkoisiin, jos heitä huvittaa.. Jos Salmi ennen oli Katekismukselle pilkun päälle uskollinen mutta sanoissaan rohkea kansankirkon pappi, nyt hän arvioi liukuneensa liberaaliin suuntaan. Muutostarve oli, ja muutostarvetta on edelleen, mutta ei se tarkoita sitä, että puheenjohtajaa täytyy vaihtaa. Reilu vuosi sitten SDP:ssä käytiin tiukka ja jakavakin puoluejohtajataisto. Salmi uskoo, että esillä ollut työajan pidentäminen olisi lisännyt työttömyyttä. Salmen mielestä jako maalliseen ja hengelliseen antaa tilaa ahneudelle ja itsekkyydelle. – Sosialidemokraattien siinä missä kirkonkin pitäisi päästä irrottautumaan luvuista ja tekemään työtä paremman yhteiskunnan hyväksi. Nykyisen vaimonsa Teija Salmen kanssa Mikko avioitui 2012. Tuntui pahalta, että konservatiivit olivat niin innoissaan kannanotostani
Helsingissä hän tutustuu Viljaan, kuvataidetta opiskelevaan lestadiolaistyttöön. Näytelmässä puhuvat ihmiset, mikä tekee tapahtumista konkreettisempia ja antaa niille tulkinnallisen muodon. Varsinkin, kun Vilja alkaa odottaa neljän pienen lapsen lisäksi kaksosia. Heillä on usko ja rakkaus sekä toivo paremmasta tulevaisuudesta, mutta ei enää vanhoillislestadiolaisen yhteisön jakamatonta tukea. Kotimaa 3.9.2015 YHDESSÄ 19 Haavoittunut äiti Taivaslaulun kantaesitys Tampereen Työväen Teatterissa on ehdottomasti yksi teatterisyksyn tapaus, eikä vain kirkollisesta näkökulmasta. Aleksin ja Viljan elämä tapahtuu vanhoillislestadiolaisessa yhteisössä, ei siitä irrallaan missään parisuhdeuniversumissa. Sekä romaani että näytelmä suhtautuvat kuvaamiinsa ihmisiin rakastavasti. Aleksin saarnaajaisä tekee eron poikaansa. Varsinkin Viljaa esittävä Eriikka Väliahde tekee vakuuttavan roolin. Yksilö kampailee identiteetistään kuristavan yhteisön paineessa. Näyttämöllä kohtaus Viljan kotona tuo ratkaisevan tulkinnallisen lisän romaanin kohtaukseen verrattuna. Tampereen Työväen Teatterin esityksen on ohjannut Heidi Räsänen. Yhdessä kuvassa on korppi, kuin ahdistavien kokemusten lähettiläs. Se toimii ahtaana porttina, josta henkilöt kulkevat. Niin romaani kuin näytelmäkin keskittyvät Viljan tarinassa jatkuvaan synnyttämisen ahdistukseen ja voimavarojen hupenemiseen. Ensi-illassa Eino Salmelainen -näyttämöllä katsomossa oli kostuneita silmäkulmia. Romaani on samalla kertaa sekä Viljan ja Aleksin rakkaustarina että kuvaus vapautumisesta tiukasta yhteisöstä. OLLi SEppÄLÄ Taivaslaulu-näytelmä Tampereen Työväen Teatterissa. Lopussa hänet kannetaan haavoittuneena äiti-enkelinä sairaalaan. Hän tekee tarkkaa työtä ja antaa tekstin puhua. TTT:n dramaturgi Seija Holma kirjoitti romaanin pohjalta näytelmän, joka vahvistaa romaanin tarinallisuutta ja tekee siitä kronologisemman. Näytelmän alkuosassa korostuu Aleksin näkökulma. Eriikka Väliahde ja Tommi Raitolehto Taivaslaulun avioparina. Esitys on hyvä ja koskettava. Jossain pilkottaa paikka, johon yhteisö kokee olevansa matkalla. Hän kertoo, kuinka koki olevansa erilainen lestadiolaispoika ja kuinka päätyy lukemaan historiaa. Tuleeko Taivaslaulusta vedenjakaja, jonka jälkeen vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä uskalletaan suhtautua teatteriin luontevammin kuin perinteisesti on tehty. Kuva-asetelma saa Tampereella lisämerkityksiä, sillä kyseinen Hugo Simbergin maalaus sijaitsee Tampereen tuomiokirkossa. kuVa: kaRi SunnaRi / TampEREEn TyöVäEn TEaTTERi näytelmä vahvistaa romaanin tarinallisuutta ja tekee siitä kronologisemman.. Heidän välilleen syntyy sielujen yhteys. Lukija esimerkiksi voi kuvitella päähenkilöiden ulkonäön, mutta näyttämöllä he ovat saaneet näkyvän lihallisen hahmon. Romaanissa vaaka kallistuu ehkä enemmän rakkaustarinan puolelle, näyttämöllä puolestaan yhteisökuvaukseen. Näytelmässä tätä tekstiä on kirjoitettu henkilöiden repliikeiksi. Tampereen kantaesityksen jälkeen Seija Holman dramatisoima Taivaslaulu saa eri versiona ensi-iltansa 12.9. Perheen vanhinta lasta, näyttämöllä keijukaissiivet selässään kulkevaa Kaislaa esittävä Suvi-Sini Peltola tekee oivallista näyttelijäntyötä. Romaanissa on paljon takautumia ja lasten kuvitelmia, blogilainauksia ja päähenkilöiden sisäistä puhetta. Hieno oivallus on myös näyttämön takaosassa oleva ovi, joka avautuessaan paljastaa taivaan. Näyttämön täyttävät Viljan maalaukset, villit, verenpunaisilla siveltimenvedoilla tehdyt hevoset. Tarinassa on traagiset ja dramaattiset ainekset itsessään. Enkä tarkoita tekstin tasoa, jossa Aleksin luonteelle haetaan perusteluja lapsuudesta ja erilaisuuden tunnusta. Pöljinkään saarnamies ei ole pelkästään paha, vaan perinteensä vanki. Ensin Vilja on paareilla (tikkailla) istuva nuori eloisa taideopiskelija, joka kannetaan opiskelijabileisiin. Yhteisön lapsissa synnyttämät pelot ja asenteet tulevat vahvasti esiin. Taivaslaulu on kuitenkin kriittinen kuvaus vanhoillislestadiolaisesta liikkeestä, eikä se yritä liiaksi silittää ryppyjä rakkaudessa. Pauliina Rauhalan esikoisromaanista Taivaslaulu tuli myyntimenestys ja lukijoiden suosikki. Taivaslaulussa on monta tunteisiin porautuvaa kohtausta ja monologia. Seurauksena on romahdus, mutta siitä Vilja ja Aleksi selviävät yhdessä. Kahdessa kohtauksessa käytetään kuvaa Viljasta haavoittuneena enkelinä. Aleksia esittävän Tommi Raitolehdon roolityö herättää kriittisiä kysymyksiä. Onko Raitolehdon Aleksi liian etäinen, onko hän hivenen epäuskottava rakastavana aviomiehenä ja isänä. TEaTTEri Taivaslaulu-näytelmästä saattaa tulla vanhoillislestadiolaisuuden Viimeiset kiusaukset. Heidän elämänsä muotoutuu yhteisön rajaavan uskontulkinnan ja vanhakantaisen tapakulttuurin paineessa. Tuleeko siitä samanlainen ilmiö kuin Viimeisistä kiusauksista (1975), joka teki herännäisistä kertasoitolla oopperakansaa. Lavastus, jonka on suunnitellut Pirjo Liiri-Majava, toimii hyvin sekä nukkekotina ja omakotitalona, jonka seinät muodostavat liikkuessaan näyttämölle suuren ristin. Yhteisön kasvotonta ankeutta kuvastavat harmaisiin vaatteisiin pukeutuneet haamumaiset hahmot. Kuvien villi maailma ( Heli Luukkaisen käsialaa) on osa Viljaa, mutta tämä ihminen hänen täytyy tukahduttaa. Lapset ovat ilo ja siunaus, mutta arjen pyörittäminen kohtuutonta. Elämää ja taidetta pursuavasta Viljasta tulee tukehtumassa oleva äiti. Oulun kaupunginteatterissa. Aleksi ja Vilja puolestaan tekevät pesäeron lapsensaantioppiin
Mielellämme myös osoitamme toisille, mitä olemme työllämme ja ominaisuuksillamme saavuttaneet. Saarnan aikana tuijotamme toisiamme hetken silmiin.. Ensimmäinen kirkko tehtiin hirsistä. Hän kirjoitti ahkerasti muistiin apostolien puheita ja heidän kertomuksiaan elämästä Jeesuksen kanssa. Hänen kirjoituksistaan tunnetuin on kirje korinttilaisille. Klemens oli apostoli Pietarin innokas oppilas, joka halusi olla mahdollisimman paljon oppi-isänsä seurassa. Saarnan aikana tuijotamme toisiamme hetken silmiin. Komeimpia koristavat uhkeat vuohensarvet, voiman vertauskuva. Hevonen veti vaunuissa vainajan runsaasti koristeltua arkkua, haarkirkkotaide ja pyhäkön kauniit esineet luovat tunnelmaa, mutta niihin kätkeytyy myös jännittäviä tarinoita ja uskon julistusta. Alttarin vasemmalla seinustalla on komea esine, 1200-luvulla Gotlannin kalkkikivestä hakattu jykevä kasteallas. Sauvon kirkon barokkityylisen saarnastuolin alareunassa, apostoliveistosten alapuolella, pikkuperkeleet näyttävät häpeilemättä kieltään. Ankkuri, kristillisen toivon vertauskuva sopii merelliseen pitäjään, mutta sillä on surullinen tarina kerrottavanaan. Se on niin suuri, että vauvan voisi vaikka upottaa kokonaan kasteveteen. Lapsi siirtyy pimeyden valtakunnasta Paholaisia ja marttyyreita Saarnastuolin helmassa roikkuu piruja. Jeesus ei yrittänyt selvitä omin voimin, vaan tarttui ainoaan tässä taistelussa riittävään aseeseen. Perimätiedon mukaan hänet vangittiin ja lähetettiin maanpakoon kaukaiseen kaupunkiin. Minä istun mökkipitäjäni Sauvon kirkon liian pystyselkäisessä penkissä aina kun voin. Upottaminen julistaa kasteen merkitystä vahvasti. Mieleeni tulee Jeesuksen kylväjävertaus. Puhdasoppineisuuden ajalla kuvat peitettiin, mutta ne on sittemmin paljastettu. Kotimaa 3.9.2015 20 YHDESSÄ Saarnastuolin helmassa roikkuu piruja. Toiminta herätti keisarin vihan ja hänet määrättiin hukutettavaksi. Niiden symboleita olivat aatelissukujen mahtailevat vaakunat, joita on kiinnitetty Sauvon kirkon seiniin ja pilareihin 35 kappaletta. kuvat: PaSi Leino triumfikrusifiksi. ”Totisena Jumalan vuonna 1472 tämä kirkko rakennettiin ja maalattiin kuvin pyhän Klemensin kunniaksi.” Pyhä Klemens, kuka hän on. Missään muualla aatelissääty ei omistanut niin paljon maata kuin Sauvossa. ”Kiinnittäkäämme katseemme Kristuksen vereen ja tietäkäämme, kuinka kallisarvoinen se on hänen Isänsä silmissä, sillä meidän pelastuksemme tähden vuodatettuna se on tuottanut koko maailmalle kääntymyksen armon.” Perkele varmasti ilkkui, kun Klemens vajosi ankkureineen meren syvyyteen, eikä saanut enää saarnata rakastamaansa evankeliumia. Olen kuullut huhuja ihmisistä, jotka eivät halua käydä Sauvon kirkossa. Lahjat ovat harvoin lahjoja, vaan ne annetaan tietyin ehdoin ja toivein. triumfikrusifiksi. Pyhä Klemens Roomalainen syöstiin meren syvyyteen rautaiseen ankkuriin sidottuna. Pikkuperkeleet näyttävät häpeilemättä kieltään. Maine ja varallisuus lienevät tavoitelistojen huipulla. Juuri kun Jeesus oli aloittamassa julkisen toimintansa, se ajoi hänet erämaahan kiusattavaksi. Pietarin seurassa Klemensistä kasvoi innokas evankeliumin julistaja ja Rooman piispa. Klemens jatkoi opettamista kovissa olosuhteissa. Sukupolvien pitkä ketju painaa rukoilemaan, ettei ketju katkeaisi. Jumalan valtakuntaan, jonka kansalaisuutta kastepuvun valkoinen väri tarkoittaa. Pari sataa vuotta myöhemmin Turun hiippakunta innostui kivikirkoista. Ajan tavan mukaan Pyhä Klemens on kuvattu keskiaikaisiin vaatteisiin, käsissään hänellä on ristipäinen piispan sauva ja ankkuri. Kuori-ikkunoiden molemmin puolin on latinankielinen teksti, josta selviää lisää. Kerrotaan, että hän saattoi kastaa päivässä jopa 500 ihmistä. kuvat: PaSi Leino löYtörEtki Sauvon keskiaikainen kivikirkko kertoo kaiken oleellisen elämästä ja Jumalasta. Hän vetosi siihen, mitä on kirjoitettu. Kirjeessään korinttilaisille Klemens kertoo, mikä voi antaa ihmiselle tällaisen rohkeuden. Sauvon kirkon katolisella ajalla tehtyjen kalkkimaalausten joukosta löytyy hänen kuvansa. Vesi hukuttaa vanhan ihmisen ja synnyttää uuden. Kylväjän siemenistä osa putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. Koska Klemens ei ollut tavannut Jeesusta henkilökohtaisesti, kirjettä ei hyväksytty Uuden testamentin kaanoniin, vaikka se olisi monien mielestä sinne hyvin sopinut. Niinpä sellaista ryhdyttiin muuraamaan Sauvoonkin, joka sijaitsee Itämeren rannalla noin 30 kilometriä Turusta etelään. Siellä missä saarnataan kuolleita eläväksi tekevää Jumalan sanaa, paholainen on aina saalistamassa. Vastasyntyneen kaste on monen mahdotonta hyväksyä, lapsi kun ei voi kasteeseensa mitenkään vaikuttaa. Meissä on lujassa taipumus ansaita itse se, mitä osaksemme tulee. Kristikansa on kokoontunut tälle mäelle yli 800 vuoden ajan, siitä asti, kun Suomi jaettiin seurakuntiin. He eivät halua messun aikana katsella piruja, jotka näyttävät heille kieltä, eivätkä mahtailevia sukuvaakunoita, jotka korkealle nostettuina ylistävät toiset ihmiset merkittävämmiksi kuin toiset. Monet Klemensin opetuslapsista lähtivät mieluummin hänen kanssaan vapaaehtoisesti maanpakoon kuin elivät ilman hengellistä isäänsä. Aateliset saatettiin 1600-luvulla hautaan juhlakulkueessa, jossa kannettiin arvon merkkejä. Niin olisikin hyvä tehdä, ja monet papit tekevätkin, esimerkiksi ortodoksisessa kirkossa