Kotimaa 03.08.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

3. Sivut 10–13 Lehtijuttu herätti kysymään, saako lapsen uskonnolliset unet nostaa otsikoihin. sivut 14–15 O LL i S ep pä Lä. vuosikerta | 0043595–17–32 31 KirKon sata hetKeä Itsenäisyyden aikana Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kokenut monta muutosta. elokuuta 2017 | hinta: 3,70€ | 111. . sivut 4–5 Suomalaisen sielu lepää hiljaisuudessa ja saunassa, kirjoittaa Riikka Juvonen. . Kotimaa listaa päätökset, uutiset ja ilmiöt, jotka rytmittävät kirkon historiaa
Pienet asiat voivat olla yhtä merkityksellisiä kuin suuret. Seurakunnissa saatetaan sanoa, että on erilaisia palveluita ja kerrotaan, että hautaustoimen hoitaminen on tärkeä asia. Esimerkiksi ensimmäinen krematorio valmistui 1926. Aika tarttua kiinni M uuan mies paini Jaakobin kanssa aamuun asti. Saa palkakseen ruhjeita, mustelmia ja katkenneita kynsiä. 8. (...) Nykyihmiselle on perusteltava, miksi kirkkoon pitäisi kuulua. Ei kaikkea pidä omia kapeille harteilleen, eikä kaikki ole taistelun arvoista. Mutta asiat eivät ole niin yksinkertaisia. Siksi haluaisin oppia myös pitämään kiinni, kun on sen aika. Mutta monet asiat ovat. Toista kuukautta kestäneen kirjoittajalakon loputtua pääsee lehtemme taasen ilmestymään, vieläpä painokseltaan entistään selvempänä. Opeta, Luoja, tunnistamaan ne painit, joihin ryhtyä. 2 KOTIMAA 3. Osanottajia arveltiin olevan n. Ja opeta silloin väittämään vastaan ja roikkumaan niskassa, nyrjähtää sitten lonkka tai sydän. Listaa ei ole helppo laatia varsinkaan, jos pyrkii kattavaan yleiskuvaan. Tyhmä mies, ajattelen. Jaakob, tarinan sankari, ei päästänyt irti ennen kuin sai siunauksen. Suunnaton oli se väenpaljous, joka tänäkin kesänä oli kokoontunut Herättäjä yhdistyksen kesäjuhlalle, joka tällä kertaa pidettiin yhdellä Suomen herännäisyyden parhaista rintamaista, Lapualla, Karhumäen opistolla. • Ei tule kuuloonkaan, ajattelee Jaakob ja pistää painien. Tässä lehdessä esitellään lista tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet kirkkoon instituutiona sekä päätöksistä ja tapahtumista, jotka ovat muokanneet niin kirkon sisäpiiriä kuin kaikkien muidenkin kirkon jäsenten tapoja ja hengellistä elämää vuosikymmenten saatossa. Harjoittamaan mindfulness-meditaatiota, varautumaan määräaikaisuuksiin, kiittämään tavaroitamme ja ystäviämme ja irtautumaan heistä sitten kiltisti, vastaan panematta. • Välillä kannattaa katkaista köysi tai polttaa silta, sanoa hyvästit eikä näkemiin. Lakon aikana saapui näet kirjapainolle vihdoinkin Pietarista jo joulukuussa tilattu lähetys painokoneessa tarvittavia kumilevyjä. heinäkuuta Lapualla. 2 01 7 Pääkirjoitus sata vuotta sitten tuhat merkkiä taivaasta Laina kotimaa Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Saara-Maria Pulkkinen Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola kustantaja Kotimaa Oy toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 Lukijamäärä 64 000 KMT tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 OllI Seppälä julkaisupäällikkö, olli.seppälä@kotimaa.fi 10.8.1917 lakko loppui. Sata voi tuntua paljolta, mutta kirkkohistoriaa tunteva joutuu äkkiä karsimaan tärkeitä ja vaikuttavia tapahtumia, ilmiöitä ja asioita. Historiallinen muisti on myös lyhyt, eikä itsenäisyytemme ajan alkuvuosikymmenien kirkollinen todellisuus tunnu tutulta, vaikka silloin luotiin pohja monelle kehityskululle. Hän tarttuu mieheen kuin takiainen ja nyrjäyttää taistelun tohinassa lonkkansakin. Jokainen rakennuspäätös on paikallisesti ollut tärkeä ja kauaskantoinen ratkaisu. Historian tapahtumien listaamisessa on järkeä Hallinnolliset päätökset voivat heijastella hengellistä painetta ja päinvastoin: hallinnollinen päätös voi synnyttää hengellistä liikehdintää.. Sekä sen kaipaamansa siunauksen ja vielä uuden nimenkin: Jaakobista tulee Israel, ja loppu on tietysti historiaa. Itsenäisyyden aikana Suomeen on noussut vajaat kolmesataa luterilaista kirkkoa. Yksi niistä on Nurmijärvellä sijaitseva Rajamäen funkkiskirkko, josta näkyy tämän lehden kannessa yksityiskohta. Esimerkiksi raamatunkäännöksen hyväksyminen on viime kädessä kirkolliskokouksen hallinnollinen päätös, mutta uudella tavalla hengittävä teksti voi synnyttää tuoretta hengellistä kiinnostusta. Hallinnolliset päätökset voivat heijastella hengellistä painetta ja päinvastoin: hallinnollinen päätös voi synnyttää hengellistä liikehdintää. Siitä alkoi kirkon vastustuksesta huolimatta kehityskulku, jonka loppua ei ole näkyvissä: pääkaupunkiseudulla jopa 80 prosenttia vainajista tuhkataan, koko maassa jo hieman yli puolet. Onko hautaus enää ainoa asia, jota muut eivät pysty tarjoamaan. Kirkon sadan merkittävän tapahtuman listan voisi laatia pelkästään hallinnollisista päätöksistä tai pelkästään hengellisyyden muutoksen ja vahvistumisen ilmiöistä. Ruotsin kirkon tutkimuskeskuksen entinen johtaja, nykyinen kitarantekijä Jonas Bromander Askelen numerossa 7–8 I tsenäisyyden juhlavuosi saa pohtimaan, mitkä ovat sata merkittävintä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon maamme itsenäisyyden ajan tapahtumaa. Niiden merkitys nähdään ehkä suurempana kuin ne parinkymmenen vuoden kuluttua ovatkaan. Herättäjäjuhlat 4.–5. Usein erilaisissa top 100 -listoissa lähellä nykyaikaa olevat tapahtumat tuppaavat korostumaan. 100 eri seurakunnasta. Tämän lehden listalle on kuitenkin päässyt vain yksi kirkkorakennus. 10 tuhatta henkeä, heidän joukossaan n. Pienenä purona alkanut hiljaisuuden liike taas on kasvanut osaksi kirkon virallista rakennetta. 80 pappia. Eikö meitä varta vasten opeteta päästämään irti. SAArA-MArIA pulKKInen Minusta on suorastaan loukkaavaa, kun kirkossa aletaan puhua kaupallisin termein. Kerran kummajainen onkin nykyään itsestään selvä osa kirkkomme hengellisyyden kirjoa. Osanottajat olivat saapuneet ympäri Suomea, n. Tuhkaus on vaikuttanut hautaustapoihin ja hautausmaakulttuuriin
Uudistettuun pappienneuvostoon kuuluu piispan lisäksi kymmenen jäsentä.. Syynä on katolisten pappien suuri määrä. Teemana on Rohkea rukous, rohkea elämä. 8. Hiippakunnittain tarkasteltuna eniten tilaisuuksia järjestettiin alkuvuonna Lapuan hiippakunnassa. Kuva: MaaRia TOsKaLa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat järjestivät miljoona tapahtumaa alkuvuoden aikana, kertoo Kirkon tiedotuskeskus. Heitä on tällä hetkellä 30. Rakennus myytiin suomalaiselle seurakunnalle 1725. Kuvat ja pyhäkköjen esittelyt ovat nähtävissä ortodoksisen kirkon sivustolla osoitteessa ort.fi. Remontoitu kirkko siunataan syyskuun alussa, kun kirkkoherra Martti Paananen asetetaan virkaansa. Lisäksi seinät maalattiin, lastenvintti uudistettiin ja alttaritaulu restauroitiin. Seurakuntien tapahtumiin lasketaan muun muassa retket, leirit ja ryhmien kokoontumiset sekä erilaiset tilaisuudet, joihin kuuluvat messut ja kirkolliset toimitukset. Suomen katolinen pappienneuvosto kutistui . Remontissa kunnostettiin ilmastointija lämmitysjärjestelmät sekä hankittiin uusi ja tehokkaampi valaistus. Tammi-kesäkuussa järjestetyissä tapahtumissa oli 12 miljoonaa käyntiä. Kirkon tilastopalvelu on verkossa osoitteessa kirkontilastot.fi. Kuvassa myös Laura Mäkitalo, joka antoi äänen monille esityksen naisille. Teemana on Matkamiehen mieli palaa kauas kotiin rakkaaseen. Kirkon ulkoremontti tehtiin muutama vuosi sitten. Suomen Raamattuopiston Hengelliset syventymispäivät järjestetään perinteisesti Helsingissä elokuun viimeisenä viikonloppuna torstaista sunnuntaihin. Kuvia aiotaan jatkossa käyttää kirkon muussa viestinnässä. Hengen uudistus kirkossamme kokoontuu Ikaalisissa niin ikään 4.–6.8. Myös seurakuntien jäsenmäärään suhteutettuna ahkerimmat osallistujat olivat Lapuan hiippakunnassa. Tilaisuuksia oli lähes 20 000 ja niissä osallistujia yli miljoona. OllI Seppälä Tukholman suomalaisen kirkon remontti valmis Alun perin kirkko oli urheiluhalli, Lilla Bollhuset. Suomen ortodoksinen kirkko aloitti verkkosivullaan heinäkuun alussa pyhäkköjen eli kirkkojen ja tsasounien valokuvausprojektin. Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlilla viime perjantaina kantaesitetty teos on Jyrki Linjaman säveltämä. Kyse on vapaaehtoisprojektista eikä kuvaajille makseta palkkiota, mutta kuvaajan nimi mainitaan aina kuvaa käytettäessä. Nyt Helsingin piispa Teemu sippo on uudistanut pappienneuvoston säännöt niin, että neuvostoon kuuluvat piispan lisäksi piispanneuvoston jäsenet sekä viisi pappien keskuudestaan valitsemaa jäsentä. Neuvoston toimikausi on viisi vuotta. Tämä on poikkeuksellista katolisessa kirkossa. Tiedot käyvät ilmi vuoden alusta lähtien käytössä olleesta Kirkon tilastopalvelusta. MerI TOIvAnen seurakunnan tilaisuudessa keskimäärin 51 ihmistä Hengellisiä kesäjuhlia riittää elokuulle . Rahoitus on katettu pääosin seurakunnan omista varoista, mutta avustusta saatiin myös valtiolta ja tuomiokapitulilta. elokuuta. Suomen katolisen pappienneuvoston jäsenmäärä pienenee reilusti piispan päätöksellä. Niissä osallistujia oli 6,5 miljoonaa. Kuukaudessa valtaosa maamme noin 150 pyhäköstä on kuvattu. Oopperan tapahtumat sijoittuvat hetkeen ennen Laestadiuksen kuolemaa. Uudistuksen ansiosta seurakuntien toiminnasta saadaan ajankohtaista tilastotietoa viikkokohtaisesti toimintavuoden aikana. Lisäksi piispa voi kutsua vielä yhden papin. Läsnä on herätysjohtajan oma elämä, joka törmää nykylestadiolaisuuden pimeämpään puoleen, kun Laestadiukselle kirjoittaa kolme uskonyhteisönsä kaltoin kohtelemaa naista. Alun perin kirkko oli urheiluhalli, Lilla Bollhuset. Tilaisuuksia seurakunnat järjestivät puolen vuoden aikana noin 130 000. Ortodoksien pyhäkköjen kuvaukset loppusuoralla . Esa Ruuttunen lauloi Lars Levi Laestadiuksen osan uudessa kirkko-oopperassa Kolme kirjettä Laestadiukselle. herännäisjuhlat ovat Raumalla ensi viikonvaihteessa 4.–6. KOTIMAA 3 3. Remontin aikana kirkko oli suljettu, ja seurakunnan jumalanpalvelukset ja toimitukset pidettiin saksalaisen kirkon tiloissa Tukholman Vanhassa kaupungissa. Suomalaisen seurakunnan ulkoisesti vaatimaton kirkko sijaitsee Kuninkaanlinnan kupeessa. Suomessa kaikki hiippakunnan papit ovat olleet automaattisesti pappienneuvoston jäseniä. Valtakunnallisesti seurakuntien tilaisuuksiin osallistui keskimäärin 51 henkilöä. 2 01 7 uutisviikko KOOnnuT: OllI Seppälä Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkon remontti on valmistunut. Länsi-Suomen 111. Kuvaushanke jatkuu elokuun loppuun saakka. Remontti alkoi viime kesänä ja maksoi noin kaksi miljoonaa euroa. Tänä vuonna syventymispäivät ovat 24.–27.8. Hengellisten kesäjuhlien vilkkain aika sijoittui kesä-heinäkuun vaihteeseen, mutta vielä elokuussakin järjestöt ja herätysliikkeiden ihmiset ovat koolla eri puolilla maata
He kuitenkin peräänkuuluttivat toimittajilta tarkkaa harkintaa lapsia koskevassa uutisoinnissa. Kurttilan mukaan Uuden tien jutusta herää kysymys, onko lehden toimituksessa arvioitu tarpeeksi lapsen etua. Jutun otsikossa lasta kutsutaan ”pieneksi näkijäksi”. Kotimaa pyysi asiantuntijoita ja Uuden tien päätoimittajaa kommentoimaan asiaa. Joskushan meillä Lapsen uskonnollinen kokemus on yksityinen MedIA Lehtijuttu herätti kysymyksen siitä, onko eettistä nostaa kymmenvuotiaan hengelliset unet otsikoihin. 8. Eri asia on, missä määrin me aikuiset otamme lapsen kokemukset oman tulkintamme alaisiksi. Jutussa kerrotaan, että lapsen ollessa teho-osastolla ”kaksi toisilleen vierasta ihmistä sai illalla tiedon sanan, että [tyttö] tulee paranemaan täydellisesti ja että hän tulee kertomaan Jumalasta”. ”Hänen todistuksensa on ollut siunauksena monille”, kansitekstissä lukee. – Valitettavasti silloin tällöin, onneksi erittäin harvoin, huomaan, että aikuisten vimma ja yltiöpäinen ratsastus omassa asiassaan menee lapsen tahdon ja edun edelle. Uuden tien mukaan lapsi on kohdannut unissaan enkeleitä, Jeesuksen ja kuolleen sukulaisensa. Lehdessä kuvaillaan useita lapsen näkemiä unia. Jutussa kerrotaan, että aluksi tyttö vastasi vanhemmilleen niukasti uniaan koskeviin kysymyksiin, ”tieto piti nyhtää hänestä”. – Hengellisyydessään kiivaiden, uskossaan ja asiassaan innokkaiden aikuisten motiiveissa en näe useinkaan pahaa, mutta ajattelemattomat hyväaikeiset teot voivat kääntyä kavalasti itseään vastaan. Niissä hänen taskussaan on ollut hälytin, ”joka alkaa väristä, jos hän rikkoo kymmentä käskyä vastaan”. Yhdessä Uudessa tiessä kerrotuista unista Jeesus kiinnitti tytön otsaan lapun, jossa hän kertoi palaavansa pian. Tyttö sanoo jutussa huomanneensa unia nähtyään, että ”paha yrittää kaapata ihmisiä hyvältä puolelta ja sillä on myrkkyä, sellaista pahaa energiaa”. Lapsi esitellään koko nimellä. Kurttilan mukaan lasta tulee kuulla, mutta lapsen mielipide ja etu eivät ole aina sama asia. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila muistuttaa, että joissakin uskonnollisissa yhteisöissä henkilökohtaisista uskonasioista puhutaan hyvinkin avoimesti ja avoimuutta voidaan pitää jopa uskonvarmuuteen liittyvänä kunnioitettavana piirteenä. ”Unet ovat vakuuttaneet, että Raamattu on totta”, tytön äiti kommentoi jutussa. Toimitusten ja myös uskonyhteisöjen on huolehdittava, ettei lapsesta tule uskonnollisen yhteisön väline. Hyvät aikeet eivät takaa sitä, että lapsen etu toteutuisi. – Lapseen on suhtauduttava vakavasti. Lehden mukaan lapsi ei ole myöskään halunnut kertoa unista koulukavereilleen. Sisäsivuilla lapsen vanhemmat kertovat tyttärensä kolmen vuoden takaisesta onnettomuudesta ja vakavista terveysongelmista sekä niitä seuranneista hengellisistä unista. 4 KOTIMAA 3. Asiantuntijat lukivat jutun, mutta eivät jutun taustoja ja toimituksen työkäytäntöjä tuntematta halunneet arvioida yksittäistapausta. heinäkuuta ilmestyneessä numerossa. Hänen K ymmenvuotias tyttö katsoo Uusi tie -lehden kannessa suoraan kameraan. Uusi tie on Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen julkaisema lehti. Pauliina Grönholm Kuva: Sami HeiSKanen Tuomas Kurttila Kuva: KriSTiina KonToniemi lAsTen hengellIsyys Hengellisyydessään kiivaiden, uskossaan innokkaiden aikuisten motiiveissa en näe useinkaan pahaa, mutta ajattelemattomat hyväaikeiset teot voivat kääntyä kavalasti itseään vastaan.. ”Aikuiset ovat unistani aika kiinnostuneita”, tyttö toteaa. Ne voivat rampauttaa ihmistä jopa eniten, rikkoa lapsen arvoa ja arvokkuutta. Onko lapsen yksityisistä uskonnollisista kokemuksista kertominen eettisesti perusteltua. 2 01 7 aikuisilla voi olla erityinen tarve selittää ympärillä tapahtuvaa ja tulkita sitä itsellemme parhain päin, Kurttila arvioi. Lapsen ja hänen vanhempiensa aukeaman kokoinen haastattelu julkaistiin sen 20. Esimerkiksi uskonnollisen tai poliittisen yhteisön äänenkannattajan on kuitenkin tunnistettava, että laajempi yhteiskunta voi suhtautua asiaan toisin. Tytön perhe ja sukulaiset kertoivat unista kuultuaan uudistuneensa uskossa. Esimerkiksi unien tulkitsemisessa julkisuuteen pitäisi olla erittäin varovainen
Toimitukselle on oltava selvää, että lehden juttu johtaa asian tuloon tietoisuuteen yleisölle, jota lapsi ei itse toivo. Lapsen uskonnollisille tunteille ja unille on oltava tilaa. Hyvinkin nuori lapsi voi myös kokea saavansa hengellisen tehtävän Jumalalta. Hän sanoo ajattelevansa lähtökohtaisesti, että lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja että lapset ovat asiantuntijoita omassa asiassaan. Lapsi alkaa helposti puhua ja käyttäytyä niin kuin aikuiset toivovat, mutta ajan mittaan tämä voi käydä ahdistavaksi. Ahtiainen ei kuitenkaan ole innostunut ajatuksesta, että aikuiset nojautuisivat lapsen kokemuksiin niin, että lapsi alkaa kokea olevansa vastuussa aikuisten hyvinvoinnista. Aikuisen täytyy varmistaa, ettei lapselle jää liian suurta taakkaa kannettavaksi, vaan että hänellä säilyy evankeliumin ilo. 8. Nummelan mukaan julkaisupäätös oli myös eräänlainen vastaveto ajan hengelle, joka suhtautuu kriittisesti uskontokasvatukseen ja siihen, että lapsille ylipäätään puhutaan Jumalasta. – Lapsi ajattelee aikuista herkemmin mustavalkoisesti ja saattaa esimerkiksi noudattaa sääntöjä ankarasti. Lapsella on näkemyksiä Jumalasta, hän rukoilee ja kokee saavansa vastauksia rukouksiinsa. KOTIMAA 5 3. uusi tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela sanoo, että toimituksessa mietittiin poikkeuksellisen paljon jutun julkaisemista ja tehtiin taustatarkistuksia. Hän muistuttaa, että lapsi tai tämän vanhemmat eivät aina osaa arvioida, mitä seurauksia julkisuudella voi olla. Näin sanoo luterilaisen kirkon pappi anita ahtiainen. Aikuisten hengellinen yhteisö ei saa takertua lapsen kokemuksiin. Ne on tärkeää ottaa tosissaan, Ahtiainen sanoo. 2 01 7 mukaansa on yllättävää, että jutussa erikseen mainitaan tytön epäilevän asiasta kertomista omalle vertaisryhmälleen. SAArA-MArIA PulKKInen, OllI SePPälä anita ahtiainen Kuva:JaNi LauKKaNEN. Nummelan mukaan toimitus oli jutun suhteen ”nöyrällä ja herkällä mielellä”. Ja jos nyt haluaa olla kasvoillaan esillä, haluaako olla myös kahden vuoden päästä. Samaan aikaan suhtaudun kriittisesti siihen, että kenenkään unien varaan rakennetaan hengellisyyttä. – Lapsella on oikeus kasvaa ja muuttaa kiinnostuksenkohteitaan. Hän neuvoo vanhempia kohtaamaan lasten kertomukset kiinnostuneena ja kuuntelemaan niitä avoimin mielin. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi lehtipisteissä. Tärkeintä on lapsen turvallisuudentunteen ylläpitäminen. SAArA-MArIA PulKKInen tun voivat lukea myös hänen koulutoverinsa. – Julkaisupäätös tehtiin, koska on tärkeää, että myös lapsella on oikeus uskonnollisiin tunteisiin, ja niistä on oltava oikeus myös kertoa. Ajattelen, että Jumala ja taivas ovat todellisia, joten niiden kokeminen unessa on ymmärrettävä lohdutus. Nämä unikokemukset auttoivat jutun lasta kohtaamaan kärsimykset. – Lasten hengellisissä kokemuksissa ei ole mitään tavatonta. Hän toimii Nuori kirkko ry:n kouluttajana ja Lastenkirkko-median päätoimittajana vastuullaan erityisesti pienten lasten hengelliseen ohjaukseen liittyvät asiat. Eri asia sen sijaan on, minkä todistusarvon aikuiset tai uskonyhteisöt niille antavat. Nummela vaikuttaa hieman yllättyneeltä, kun häneltä kysyy, tekeekö lehti tytöstä lapsisaarnaajan, jonka unille annetaan hengellinen todistusarvo. Mutta jos juttua kaikesta huolimatta luetaan noin, olemme epäonnistuneet. – Kysymys ei ole lapsen kokemuksen arvottamisesta, vaan siitä, mitä lisäarvoa hänen esiintymisensä omilla kasvoillaan juttuun tuo. – Kiistän tuon jyrkästi. Ei riitä, että kysyy luvan vanhemmilta ja pesee sitten kätensä, Grönholm sanoo. Lapsi on hengellinen siinä missä aikuinenkin. Toimittajalta vaaditaan lapsia koskevassa uutisoinnissa tarkkaa harkintaa, toteaa Mediakasvatusseuran Lapset osallisena mediassa -oppaan toimittanut ja lasten haastattelemiseen perehtynyt toimittaja Pauliina Grönholm. Hän kertoo esimerkiksi Pyhän Birgitan nähneen ensimmäiset näkynsä nuoruudessaan. – Kun lapsi viestii, että hän ei ole halunnut kertoa haastattelussa ilmenevästä asiasta kavereilleen, toimitukselle on herättävä vakava kysymys lapsen tahdosta esiintyä tässä asiassa julkisuudessa. Lapsi voi kokea saavansa esimerkiksi unessa viestejä Jumalalta, ja lapsen hengellinen viisaus voi koskettaa aikuista hyvin syvällisesti. Näiden kysymysten pohtiminen on toimittajan tehtävä, Grönholm toteaa. Kuva: OLLi SEppäLä Leif Nummela Kuva: JENNiiNa NummELa Tärkeintä on turvallisuus . Emme mielestäni jutussa väitä mitään tai nosta lasta millekään jalustalle, kerromme vain perhettä kohdanneesta tragediasta ja siihen liittyvistä lohduttavista unista. Ahtiainen muistuttaa, että monet kirkon tunnetuista hahmoista ovat kokeneet jo lapsina voimakasta kutsumusta. Herkkiä aiheita pystytään käsittelemään hyvin myös, jos lapsen nimi jätetään mainitsematta. – Ymmärtääkö lapsi, että juVoit tilata Askelen myös kotiisi. – Ennen kaikkea arkaluontoisissa tapauksissa, esimerkiksi kun puhutaan terveydestä, toimittajalla on velvollisuus miettiä, onko lapsen edun mukaista esitellä hänet kuvalla ja koko nimellä. – Tarkoitus oli antaa ääni lapsen kokemukselle aikana, jolloin lapset joutuvat näkemään ja kokemaan kaikenlaista
Mikä saa teidät lähtemään leireille kerta toisensa jälkeen. Kruunuhäät ovat harvinaiseksi käynyt perinne, jota leimaa muun muassa morsiamen juhlava pukeutuminen ja suuri hääkruunu, isot juhlat kuokkavieraineen sekä railakas tanssi pelimannimusiikin tahtiin. Papit ovat kuluvana kesänä vihkineet pareja avioliittoon useilla musiikkifestivaaleilla. Sivustolla on lähes 6 700 julkisesti ajettua viestiä kuvineen.. Miten aika riittää kaikelle vapaaehtoistyölle. Ajattelin, että kahden tunnin päästä pääsen sisälle lämpimään, mutta siihen asti kestän, jotta lapset pääsevät uimaan. Mitä teette leirimummina ja -vaarina. Kesä on häiden sesonkiaikaa. Heikki: – Leirille mennään töihin. Meille esimerkiksi järvellä soutelu on tavallista, mutta muista kulttuureista tulleille vanhemmille se on elämys. 2 01 7 viikon henkilö ”Leirivaarina ja -mummina vahdimme uimista, vaikka sataisi rakeita” H elsinkiläinen pariskunta Jaana ja Heikki Vahantaniemi toimii leirimummina ja -vaarina Malmin seurakunnassa. Työntekijät ovat mukavia ja heihin on saanut tutustua. Sinä aikana ympäristö on monikulttuuristunut. Tämän kesän rippileirien tunnelmaan voi päästä katsomalla sosiaalisen median kuvanjakopalvelu Instagramissa olevia tuhansia valokuvia ja videoita. 6 KOTIMAA 3. Heikki: – Kaksi vuotta sitten otin oman lapsenlapseni mukaan monikulttuuriselle perheleirille. Teette vapaaehtoistyötä myös monissa kerhoissa. Leirillä oli lapsia ja vanhempia eri kulttuureista ja uskontokunnista. Olemme myös uimavahteja. Väkiluku kasvoi tammi-kesäkuun aikana 3 804 henkilöä, mikä on 1 805 henkilöä vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuosi sitten. Viime viikonloppuna useampi pari asteli avioon Qstock-festareilla Oulussa. Jaana: – Meillä on neljä lastenlasta, joita olen nyt eläkkeelle jäätyäni hoitanut paljon. Leikitin ja istuin hiekkalaatikolla, vaihdoin tarvittaessa vaippojakin. Ja se on mukavaa meillekin! Olette olleet mukana yli kymmenellä leirillä. Auto piti jättää Malmille parkkiin, ja kävin hakemassa parkkilipun kirkkoherranvirastosta. Olemme mukana jo suunnittelussa. Teillä on leirien isovanhempina takana jo monta kesää. Suurilla julkisilla häillä juhlistettiin myös tänä vuonna 50 vuotta täyttäviä kansanmusiikkijuhlia. Kun palasin, tytöt olivat jo ystäviä. Syntyneitä vähemmän kuin viime vuonna . Ja vaikka sitten tekisi vapaaehtoistöitä neljä tai viisi tuntia, omaa aikaa jäisi vielä toistakymmentä tuntia. Tuhansia tuoreita riparikuvia Instagramissa . Heikki: – Viime kesänä yhdellä leirillä uitiin, vaikka satoi rakeita. Vanhemmat voivat mennä vaikka saunaan vanhempien lasten kanssa, ja me jäämme vahtimaan pienempiä. KuVa: Jani LauKKanen Papit vihkivät kesän festareilla lukuisia pareja . Perheille on myös tärkeää, että edes joskus pääsee valmiiseen pöytään. Heikki: – Eläkeläisellä aikaa on runsaasti. Heikki: – Leireillä pystyy tarjoamaan lepoa ja virkistystä vanhemmille, jotka sitä tarvitsevat. Alussa saattaa tulla ujouskohtaus, mutta pian lapset tulevat käytännössä ventovieraan ihmisen syliin istumaan. Vesi voi olla tosi kylmää, mutta lapset menevät silti uimaan. Tavallista suuremman kirkkokansan edessä festarilavoilla vihittiin aiemmin kesällä yksi pari Raumanmeren Juhannuksessa Raumalla ja toinen Tikkurila Festivaalissa Vantaalla. Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla vietettiin pohjalaisia kruunuhäitä, joissa toisensa sai kolme pariskuntaa. Kesäkuussa Vahantaniemet olivat mukana seurakunnan monikulttuurisella perheleirillä Puhjonrannan leirikeskuksessa Valkealassa. Voi aistia, että perheetkin viihtyvät. Jätin tytön kahden leiriläisen seuraan ehkä kahdeksi minuutiksi. Kuolleiden määrä oli 27 457, mikä on 44 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Jaana: – Viimeisimmällä leirillä hoidin pienimpiä lapsia. Siinä olisi aikuisillakin opittavaa. Kesäkuun ennakkotilaston mukaan alkuvuonna syntyi 24 937 lasta, mikä on 1 693 lasta vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2016. Jos siitä nukkuu seitsemän, niin jäljelle jää vielä 17 tuntia. En ollut huomannut ottaa takkia mukaan ja hytisin rannassa. Heitä ei häiritse, että leirillä olemme mummi ja vaari myös muille. Hääjuhlia on järjestetty myös vähemmän perinteisissä merkeissä kesän eri rock-festivaaleilla. Ne löytyvät aihetunnisteella #ripari2017. Syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 6 324 enemmän kuin maastamuuttoja. Sanon aina, että hyvä Luoja loi päivään 24 tuntia. 8. – Lasten nimet ovat vähän vaikeampia muistaa, Heikki Vahantaniemi kertoo. Heikki: – Meidät esitellään leirimummina ja leirivaarina, mutta pian käy niin, että joku tulee vetämään hihasta: vaari, tehdään sitä, tehdään tätä. SAArA-MArIA PulKKInen Heikki ja Jaana Vahantaniemi ovat asuneet Malmilla yli 30 vuotta. Heikki pelasi vanhempien poikien kanssa jalkapalloa ja piti sopua, jos tunteet pelissä kuumenivat. Lapset kaipaavat vanhempia ihmisiä ympärilleen. Jaana: – Seurakunnan leireillä on hyvä henki. Miten lapset suhtautuvat uuteen mummiin ja vaariin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli kesäkuun lopussa 5 507 101. Meillä on omia tehtäviä, ja lisäksi leirin alussa tehdään selväksi, että meiltä voi pyytää apua tarvittaessa. Luonnollinen väestönlisäys sen sijaan oli negatiivinen, sillä syntyneitä oli 2 520 vähemmän kuin kuolleita
Presidentti Mauno Koiviston hautajaisissa kenraaleilla oli arkkua kantaessaan lakit päässään jo kirkkosalissa. Se on käypä perustelu ilman selityksiä. Sisätiloissa useimmat miehet riisuvat päähineensä ruokapöydässä. Oittinen sanoo, että poikkeus hattusäännössä on tilanne, jossa arkunkantajat ovat lähdössä ulos kylmään ilmaan. Helsingin tuomiokirkon ylivahtimestarilla Petri Oittisella on tapana huomauttaa hattupäisille miehille hienotunteisesti, että hatun pitäminen päässä ei ole kirkossa tapana. Ja jos tarkkoja ollaan, hatuttomuus perustuu Raamattuun (1. Ensinnäkin, koska hyvät tavat vaativat niin. Oittisella on tapana huomauttaa hienotunteisesti hattupäisille miehille, että hatun pitäminen päässä ei ole kirkossa tapana. Eräs pappi sanoi syövänsä ulkona auringossa hattu päässä lääkärin määräyksestä. Naisten tulisi menetellä kirkossa täysin päinvastaisella tavalla. Kirkko ei ole yökerho, joten sinne on syytä pukeutua maltillisemmin. Kiittää siitä. Nykyisin naiset voivat tulla luterilaiseen kirkkoon hatutta tai huivitta – jopa hiukset lyhyiksi leikattuina, mikä korinttolaiskirjeen mukaan on häpeällinen asia. Pohdimme asiaa, ja eräs pöytäseurueesta kommentoi: ”Tuntuisi oudolta, jos sulla olisi hattu päässä ruokapöydässä”. Osa on eri kulttuureista tulevia turisteja, osa kantasuomalaisia. 11): ”Jos miehellä on päähine päässään, kun hän rukoilee tai profetoi, hän häpäisee päänsä”. Turistit ovat törmänneet kyltteihin, joissa kielletään tulemasta kirkkoon uima-asussa. K irkolliseen tapakulttuuriin kuuluu toki muutakin kuin vain hatun ottamista päästä tai pään peittämistä. Hattu päässä kirkkoon tulevia hän tapaa kuitenkin viikoittain. Hatun ottaminen pois kirkkosalissa on samaa juurta. M iksi mies ei saisi pitää hattua päässä syödessään. Eikä tässä vielä kaikki. Valamon luostarin verkkosivulla ohjeistetaan: ”Sekä miesten että naisten toivotaan pukeutuvan kaikkialla luostarin alueella niin, että asu peittää ainakin polvet ja olkapäät. 2 01 7 uutisessee T yöpaikkalounas nosti pintaan ajattoman kysymyksen. KOTIMAA 7 3. Kuva: antti aiMo-Koivisto / LeHtiKuva OllI Seppälä Kirjoittaja on Kotimaan julkaisupäällikkö.. Monet tavoista liittyvät kuitenkin pukeutumiseen. Tapakulttuurit elävät, ja tapojen alkuperäiset merkitykset hämärtyvät. Jonnekin syvälle köytöstapojen sisäiseen ohjekirjaani on lihavoituna painettu: Mies, älä ikinä syö hattu päässä! Innostuneena lounaspöydän keskustelusta kirjoitin Kotimaa24:än jutun, jossa esiteltiin kahdeksan kirkollisen tapakulttuurin ohjetta arkeen ja juhlaan. Paljastavat asut eivät siis sovi luostariin.” Monen shortsimatkaajan Valamon-vierailu saattaakin tyssätä jo parkkipaikalle. Niin minustakin. Varsinkin hattu päässä syöminen puhutti. Poikkeuksiakin on. Joku tiesi, että käytösetiketti nimenomaan sallii hattu päässä syömisen ulkona, varsinkin piknikillä. Se on kunnioituksen osoittamista. 8. Saako hattu päässä syödä – entä tulla kirkkoon. Jutun saama vastaanotto todisti, että myös moni muu pohtii vanhojen (hyvien?) tapojen merkitystä nykyajassa. Raamatun mukaan miehen ei pidä peittää päätään, koska hän on Jumalan kuva ja niin ollen hän myös heijastaa Jumalan kunniaa. Vanhaan kirkolliseen tapakulttuuriin kuuluu myös työnteon välttäminen kirkkoaikaan, vaikka ei itse kirkossa kävisikään. Hatun ottaminen päästä ruokailun ajaksi on myös rukousele, ikään kuin ruokarukous ilman rukousta. Kukaan ei ole pistänyt huomautusta pahakseen. Se on merkki siitä, että kunnioittaa ruokaa, antaa aterialle arvoa. Pipot ja lippikset lämmittävät eräiden uroiden päänuppia myös heidän einehtiessään. He eivät Paavalin mukaan heijastele Jumalan vaan miehen kunniaa: ”Jos nainen on avopäin, kun hän rukoilee tai profetoi, hän häpäisee päänsä”. Erään kommentoijan mukaan Kainuun prikaatilla alokkaita valistettiin 1980-luvulla, että lakki päässä eivät saa syödä kuin korkeintaan kuusamolaiset. Istuimme työkavereiden kanssa ulkona syömässä. Elävässä elämässä kohteliaisuus ja tilanneherkkyys vaativat toimimaan tietyllä tavalla. K irkollisen tapakulttuurin tuntija, Helsingin tuomiokirkon ylivahtimestari Petri Oittinen arvioi, että kirkossa osataan vielä yleisesti ottaen käyttäytyä. Mutta eivät kaikki. Sama pätee moniin muihinkin tapoihin eri puolilla maailmaa. Hyvä tapa vaatii, että miehet eivät esiinny kirkossa lakki päässä. Kor. Kysyin, voinko pitää hattua päässä, koska aurinko vaihteeksi paistoi kirkkaasti ja pistävästi. S osiaalisessa mediassa Kotimaa24:n juttu herätti keskustelua. Viimeksi presidentti Mauno Koiviston hautajaisissa kenraalit laittoivat hatut päähän jo kirkkosalissa, koska se kuuluu heidän juhla-asuunsa. Kaikki ovat reagoineet tavalla, joka kertoo Oittiselle, että sisimmässään he tietävät, kuinka kirkkoon astuessa olisi tullut toimia
Hänellä on annettavaa koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Ne eivät ole toisilleen irrallisia asiakokonaisuuksia. 2 01 7 Suomi juhlii satavuotista taivaltaan tasavaltana ja menestystään hyvinvointivaltiona. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Kirja on tutkimusmatka aikaamme, jossa yhteiskunnalliset jakolinjat ovat yhä syvempiä. Siinä yhdistyvät niin inhimilliset oikeudenmukaisuuskäsitykset ylittävän Jumalan vanhurskauden ja armon ehdottomuus kuin myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden vaatimuksen ehdottomuus. Asianhallinnan ohella tämä johtuu hänen persoonallisista ominaisuuksistaan. 22,50 (25,00) ARVOISTA JA ARMOSTA 26 90 Asta Leppä Voittajien varjot – Elämää eriarvoisten tasavallassa Milla Rautiainen (toim.), Vesa Linna (valokuvat) Oivallusten kirkastama armo – Juhani ”Junnu” Aaltosen ajatuksia uskosta ja Jumalasta PÄIVÄ Helsingin Kallioon osoitteeseen Helsinginkatu 19 kiemurtelee pitkä leipäjono kaksi kertaa viikossa. Hän on helsinkiläistaustainen teologi, joka on nuoruudestaan asti työskennellyt piispan keskeisimmän tehtävän, kirkon ykseyden, eteen. Olemme vakuuttuneita siitä, että Kaisamari Hintikalla on edellytykset toimia rakentavana sisältöjohtajana kirkon sisältöä koskevissa hengellisissä ja teologisissa kysymyksissä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Olen julkaissut hänestä aikaisemmin kirjan Halkaise palanen puuta – minä olen siinä. 22 50 Suomen merkittävimpiin jazzmuusikoihin lukeutuvan Juhani ”Junnu” Aaltosen päiväkirjamerkintöihin pohjautuvat tekstit kertovat armosta, uskosta, Jumalasta ja kristityn elämästä. Kirja tarjoaa mietelauseen vuoden jokaiselle päivälle ja tekstejä täydentävät valokuvaaja Vesa Linnan upeat luontoaiheiset otokset. 26,90 (32,90) Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Kaisamari Hintikka on älykäs, kuunteleva, sydämellinen ja huumorintajuinen henkilö, jonka seura tekee kaltaisekseen synnyttäen vilpitöntä mieltä ja ykseyttä. Tämän jälkeen sain käytettäväksi lisäaineistoa, joka mahdollistaa laajemman julkaisun tekemisen. Olemme innoissamme siitä, että teologian tohtori, pastori Kaisamari Hintikka on asettunut ehdolle Helsingin piispanvaalissa. Hänen työtehtävänsä asettuu kirkon uskon ja elämän ytimeen. Kirjoituksia voi lähettää osoitteeseen Suutarinkatu 27 G 25, 33700 Tampere tai martti.tuure@gmail.com tai voit soittaa p. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Uutuuskirja kertoo Heikki Hurstin elämästä ja leipäjonoon tulevien ihmisten auttamiseksi tehdystä työstä. Voin tarvittaessa käydä myös haastattelemassa. Olen kokoamassa aineistoa Ilmo Launiksesta kertovaan julkaisuun. 8. Kirkon sanoma ja toiminta eivät supistu vain toisen alueelle. Uskomme, että piispana Kaisamari Hintikka olisi erinomainen kirkon ja yhteiskunnan yhteysjohtaja. Yhteiskunnan notkelmissa elää kuitenkin kasvava joukko ihmisiä, jotka eivät voi niin hyvin. Koska Kaisamari Hintikka elää kansainvälisten virtausten keskellä ja käsittelee niitä työkseen, hänellä on edellytykset olla myös kohtaamassa niitä eturintamassa. Heikki Hursti on antanut kasvot tälle hyvinvointiyhteiskunnan nyrjähdykselle, leipäjonolle. Hänellä on vahva kokemus dialogista, joka koskee kirkon sanomaa ja sen soveltamista. Kaisamari Hintikan työskentelyssä armopuhe ja arvopuhe linkittyvät toisiinsa. Koska kaikki eivät voi voittaa, kysymys kuuluu: kenestä tulee häviäjä. 040 5945140. MArTTI Tuure pastori (evl.). Kaisamari Hintikka toimii Luterilaisen maailmanliiton apulaispääsihteerinä, teologian ja julkisen todistuksen osaston johtajana. Tarja Kantola, Aaro Rytkönen , Maikki ViljanenPihkala, Pekka Iivonen, Marjut Mulari, Minnamari Helaseppä, Anna Laine , Tapio Leinonen, Tapio Leskinen, Elisa Varkemaa Kaisamari Hintikka Helsingin piispaksi Haluaisitko kertoa Ilmo Launiksesta. Hänellä on siis hyvät valmiudet käsitellä kirkon ja valtion sekä muuttuvan yhteiskunnan välistä suhdetta. Onko Sinulla, arvoisa Kotimaa-lehden lukija – tai jollakin tietämälläsi henkilöllä – tietoja tai muistikuvia Töölön seurakunnan kappalaisesta Ilmo Launiksesta (1912– 1995). 8 KOTIMAA 3. Kaisamari Hintikan tutkimustyö tarkastelee kirkon ja yhteiskunnan suhdetta eurooppalaisessa kontekstissa. Ottaisin ne kiitollisena vastaan. Luterilaisen maailman yhteisen sanoman muokkaamista koordinoivana henkilönä Kaisamari Hintikka on vakuuttanut eri tavoin ajattelevia ihmisiä ympäri maailmaa. 020 754 2350 21 60 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Kaisamari Hintikan teologia on niin uskon kuin rakkaudenkin teologiaa. 21,60 (24,00) Aino Triumf Heikki Hursti – Helsinginkatu 19 PÄIVÄ VERKKOKAUPPA : www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Ilmo Launis: Pappi ja taiteilija (Päivä Osakeyhtiö, 2015)
Voitokkaaseen kertomukseen kirkosta ei ole aihetta. Toiset pitävät reformaatiota ja Lutherin teologiaa suuremmassa arvossa kuin toiset. MANU ryöSö 25.7 Ihminen on kieltämättä suhtautunut luontoon monin paikoin aika ylimielisesti. PATrIK HAgMAN Kirjoittaja on teologi ja kirjailija. Juutalaisten tarinan juuret ovat orjuudessa. Luonto saa lähes poikkeuksetta väistää talouskasvun tieltä, ja broileria täytyy saada aina joka paikasta. Pysäytti ajattelemaan niin omaa kuin muidenkin ihmisten käyttäytymistä. Tapahtuneen juhliminen kritiikittömästi ei sovi historian tosissaan ottavan kirkon arvolle. Meidän on kuitenkin myönnettävä rehellisesti, että reformaatio tuotti myös huonoja aatteita ja teki yhteiskunnasta aiempaa totalitaristisemman ja patriarkaalisemman. Erityisesti pastorien ja opettajien tulee edustaa Jumala-, ihmisja Raamattu-käsityksensä (eli oppiperustansa) suhteen omaa tunnustuskuntaansa. Ajatus on hyvä. Ja tulin santsikupin juotuani siihen tulokseen, että niin minun kuin monen muunkin kanssakulkijan olisi syytä mennä paljastavan peilin eteen, parannuksen paikalle. Kirkon täytyy kiinnostua historiastaan vähintään yhtä paljon siksi, että se oppisi virheistään kuin siksi, että se takertuisi menneisyyteen. Jumalan Sanaa julistettiin kyllä kirkkaasti ja puhtaasti, mutta armollisessa ja rakastavassa hengessä. Muutoin (apostolinen) jatkumo joko katkeaa tai vääristyy. jOONAS VAPAAVUOrI 26.7. Ja tähän syntiin emme syyllisty ainoastaan me tavalliset tallaajat, vaan ikävä kyllä myös jotkut papit ja eritoten tulisieluiset maallikkopuhujat, jotka kantavat varmasti vilpittömästi mutta valitettavasti väärällä ja poistyöntävällä tavalla huolta meidän kuulolla olevien heräämisestä ja pelastumisesta. TEEMU KAKKUrI 27.7. Valittaa hellettä ja kysyy, voiko ottaa kuvia. Se ei siis ole juhlavuosi, vaan merkkivuosi. Daavid kuvataan syntiseksi, samoin hänen poikansa Salomo. Jos sellaisia olisi. Mutta jos te erottelette ihmisiä, te teette syntiä. Kristillisenä kirkkona olemme ennemmin sitoutuneet tapaan, jolla juutalaiset kirjoittavat tarinaansa Raamatussa. 8. Emmekö ole osa luontoa, siis, eikö ihminen ole luontoa. Olemme hanakoita erottelemaan toisiamme Luin aamulla kahvia juodessani paikallisen sanomalehden sivulta Päivän Sanan. On kerrassaan uskomatonta, kuinka hanakoita me ihmiset olemme rakastamisen sijasta erottelemaan toisiamme milloin minkin asian tai ominaisuuden mukaan. Mielestäni meidän pitäisi joka tapauksessa sitoutua ekumenian nimissä yhteen periaatteeseen: kun puhumme omasta historiastamme, meidän on otettava huomioon se, miltä historia näyttää ei-luterilaisten kristittyjen sisarustemme silmin. Kirjoitamme yleensä voittajien historiaa. jos luterilaisuus halutaan pelastaa, paneutuisin johtavassa asemassa olevien sitoutumiseen Raamattuun, kirkkonsa alkuperäiseen tunnustukseen, teologien koulutukseen ja sittemmin myös virkoihin valintaan. Tämä vaara koskee mitä suurimmassa määrin reformaatiota, tuota keskiaikaisen maailman kontrolloimatonta räjähdystä. Historia on sarja tapahtumia, jotka seuraavat siitä, että ihmiset eivät elä Jumalan tahdon mukaisesti. Tämä pysäytti. Eräs toisensuuntainen kokemukseni, ja vieläkin mieltä lämmittävä muistoni, on jokunen vuosi sitten Kiuruvedellä pidetyiltä herättäjäjuhlilta. Joku saattaa innokkaasti ”harrastaa” luontoon liittyviä asioita. Pikainen googlaus kuitenkin osoittaa, että reformaatiota on juhlittu ja juhlitaan ympäri maailmaa. Silloin saattaa isänmaallisuus läikähtää sydämessä, mutta muuten luterilais-maallistunut suomalainen katsoo kuolleita kiviä kuin kuolleita kiviä. Mistä sekin kertoo. Historian tapahtuman juhliminen on harvoin viisasta. SEPPO KOTILAINEN Iisalmi POIMINTOjA KOTIMAA24:N bLOgIKIrjOITUKSISTA: Kun suomalainen käy Jerusalemin Kalliomoskeijassa, hänelle kerrotaan, että sen kattorakenteisiin on käytetty Kainuun punahonkaa. Se on harvoin hyvää historiankirjoitusta, ja erityisen vaarallista se on kirkolle. Kaikki armo on peräisin Jumalasta, ei menneisyydestä. Luther ja muut reformaattorit nostivat toki esiin myöhäiskeskiajan kirkon vakavia väärinkäytöksiä. 2 01 7 KOLUMNI Patrik Hagman S anotaan, että reformaation 500-vuotista taivalta ei saisi viettää, vaan muistaa. No niin, se siitä. Mutta juhliessamme jotain unohdamme helposti historian ristiriitaisuuden ja sorrumme ajattelemaan, että asiat, joita nyt pidämme hyvinä, olivat sitä myös aikanaan. Huippuunsa virittynyt profaanisuus ei johdu siitä, että moskeija on moskeija, vaan hän suhtautuisi samalla tavalla omankin uskontonsa pyhään kohteeseen. Jos kokisimme syvästi olevamme osa luomakuntaa, tuhoaisimmeko ympäristöämme yhtä vauhdikkaasti. Siellä ei tivattu keneltäkään mitään eikä eroteltu ketään sen enempää uskon kuin minkään muunkaan mukaan, vaan meidät jokainen toivotettiin tervetulleeksi juhlille aivan sellaisenaan. Ruotsista kääntänyt: Meri Toivanen Reformaatio on häviäjien historiaa Voittajien historia on harvoin hyvää historiankirjoitusta, ja erityisen vaarallista se on kirkolle. Pa s i Le in o. Meidän ei siis tulisi ottaa itsellemme kunniaa esimerkiksi uskonnonvapaudesta, jonka puolesta baptistit taistelivat luterilaista papistoa vastaan. Miltä tarina reformaatiosta näyttäisi tästä näkökulmasta. Tuo tarina on mitä suurimmassa määrin häviäjien historiaa, jossa niskuroiva kansa ja Jumalan tiet risteävät yhä uudelleen ja uudelleen. Ihmeellinen asia on se, että ihminen kokee usein niin perustavaa erillisyyttä suhteessa luontoon. Eikä meidän ole syytä kyseenalaistamatta sisäistää Lutherin kritiikkiä sitä keskiajan teologiaa kohtaan, jota katolilaiset ystävämme pitävät tärkeänä. Se merkitsisi kirkon kutistamista inhimilliseksi valtakunnaksi, joka hylkää totuuden päästäkseen tuomaan itseään esiin. Esimerkiksi ihonvärin, sukupuolisen suuntautumisen tai jopa lähimmäisen uskon määrän ja uskovaisuuden mukaan. Israelin historiassa ei ole kulta-aikaa, johon palata. KOTIMAA 9 3. Muistaminen tietenkin on, ja se, että yrittää ymmärtää. Kuinka reformaatiota aarteenaan pitävä kirkko toimisi, jos se kirjoittaisi historiaansa näin. Siinä sanottiin, että jos te noudatatte lain kuningaskäskyä ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”, te teette oikein. Paimenten tehtävänä on antaa laumalle suunta
KuVa: Matti KaRppinen / KotiMaan KuVa-aRKisto Luterilaisen kirkon historiaan mahtuu suomen itsenäisyyden aikana ainakin sata merkittävää tapahtumaa, ilmiötä, uutista ja kehityksen alkupistettä. Savonlinnan hiippakunnan keskus siirretään 1924 Viipuriin ja nimeksi tulee Viipurin hiippakunta. Kuvan lenkkarit riisuttiin jaloista Vantaankosken seurakunnan rippileirillä Holman leirikeskuksessa heinäkuussa 1997. 8. 10 KOTIMAA 3. Pääministeri Lauri Ingmanin ensimmäinen hallitus syntyy marraskuussa 1918. Porvoon hiippakunta perustetaan 1923 maan ruotsinkielisten hiippakunnaksi. Hän oli monarkian kannattaja, kuten moni muukin aikansa kirkonmies. TeksTi: Olli seppälä kirkon tärkeää askelta kristinuskon hengessä taideharrastusta ja edistämään kristillisen taiteen leviämistä. 6. Uskonnonvapauslaki tulee voimaan 1923 ja aiheuttaa ensimmäisen kirkosta eroamisen aallon. Suomen ensimmäinen. Luterilainen kirkko kansan enemmistön kirkkona saa kuitenkin erityisaseman ja oman kirkkolainsäädännön. Aiemmin Suomen ortodoksit kuuluivat Pietarin hiippakuntaan ja olivat osa Venäjän kirkkoa. 2 01 7 1. 9. Kristillinen Taideseura perustetaan 1919 herättämään Rippikoulu on halki vuosikymmenten ollut kirkon keskeinen työmuoto. Kirkossa keskustellaan 1920-luvun alussa laajasti ja kiihkeästi uskonnonopetuksen sisällöstä ja asemasta. 8. 2. Nykyinen Mikkelin hiippakunta on hallinnollisesti Savonlinnan ja Viipurin hiippakuntien jatkumo. Vuoden 1919 hallitusmuodossa valtio omaksuu neutraalin asenteen uskontoon. 10. Syynä on työväestön epäluulo kirkkoa kohtaan. Ensimmäiset Kirkkopäivät järjestetään Kallion kirkossa Helsingissä 15.–17. 3. Oulun hiippakunta saa nimensä 1923. Ingman valitaan arkkipiispaksi 1930. tammikuuta 1918, vain kymmenen päivää ennen sisällissodan alkamista. 5. 7. Aiemmin sitä oli kutsuttu Kuopion hiippakunnaksi, vaikka piispan pääpaikka oli Oulussa. 4. Ensimmäinen uskonnon opetusohjelma hyväksytään vuonna 1928. Suomen ortodoksinen kirkko itsenäistyy, kun senaatti antaa asiasta asetuksen marraskuussa 1918. Ingman oli paitsi kokoomuslainen poliitikko ja moninkertainen ministeri myös pappi ja teologian professori
32. Niinivaara pohtii kirjassa Jumalan maailman ja maallisen elämän välistä kuilua. Ensimmäinen Yhteisvastuukeräys järjestetään 1950. Sen toiminta on jäsenmäärän pienuudesta huolimatta ollut muuttamassa kirkon asemaa yhteiskunnassa. Helsingin seurakuntien leirikeskuksessa Mustasaaressa pelataan 1931 lentopalloa ensimmäisen kerran Suomessa. Tapaus kohauttaa kirkkokansaa, sillä 13. Nykyisin Kirkkohallitus on kirkon yhteisten tehtävien asiantuntijaorganisaatio. KOTIMAA 11 3. Vanhoillislestadiolainen liike repeää 1960, ja niin sanottu pappissuunta savustetaan ulos.. Asevelipapit ry perustetaan 1942. Kokous hyväksyi muun muassa luterilaisen kirkon uuden kristinopin. syyskuuta 1926. Lajista tulee vuosikymmeniksi suosittu ”seurakunnallinen peli”. Kuva: JuKKa GransTröm / KoTimaan Kuva-arKisTo krematorio valmistuu Helsingin Hietaniemeen 1926. Anna-Maija Raittilan esikoisrunoteos Ruiskukkaehtoo ilmestyi 1947. Liikehdintää kutsutaan Oulun profetiaksi tai heinoslaisuudeksi. 19. Suomen Kristillinen Liitto (myöh. Suomen suurin seurakuntalehti Kirkko ja kaupunki näkee päivänvalon 1942, silloin vielä Helsingin kirkkosanomat -nimisenä. 24. 35. Oikeistoradikaalinen liikehdintä tempaa mukaansa myös kirkon väkeä, erityisesti herännäisiä. 33. 37. Suomen evankelis-luterilainen kirkko liittyy 1948 Kirkkojen maailmanneuvoston jäseneksi. Puolueen synty herättää kirkon sisällä tarvetta tehdä eroa politiikan ja uskonnon välille. 14. Kirkon Ulkomaanapu perustetaan 1947 toteuttamaan kansainvälistä diakoniaa. Sitä käytetään oppikirjana kouluissa ja rippikouluissa. Isänmaallinen Kansanliike (IKL) perustetaan 1932. Sodan käyneiden pappien sukupolvi löytää uudenlaisen toimintakulttuurin, joka alkaa työstää pappien kirkosta ihmisten kirkkoa. 25. 11. 26. Ensimmäinen radiohartaus lähetetään 7. Kirkollisveroa aletaan 1960 periä ennakkoveron yhteydessä eikä yhtenä summana kuten aiemmin, minkä nähdään aiheuttavan kirkosta eroamisia. Vapaa-ajattelijain liitto perustetaan 1937. Oululainen Laila Heinonen kertoo 1960 saaneensa profetian, jossa Suomen kansaa kehotetaan tekemään parannus tai muuten se kokee saman kohtalon kuin Baltian maat. Kirkon perheasiain toimikunta perustetaan 1956, minkä jälkeen perheasiain neuvottelukeskukset alkavat yleistyä seurakuntien erityistyömuotona. 34. Kirkkohallitus perustetaan 1944 hallinnoimaan seurakunnille toisen maailmansodan aikana jaettuja ulkomaisia avustuksia. 22. 27. 20. 31. 21. Seurakuntaopisto perustetaan 1945. 36. Keskeinen vaikuttaja on pappi Elias Simojoki. 2 01 7 Kirkolliskokous matkalla Turun tuomiokirkkoon vuonna 1948. Kuva: JuKKa GransTröm / KoTimaan Kuva-arKisTo marjatta Laitinen ja Leena salmensaari esittelivät tulevien naispappien virka-asut medialle 1987. Se aloittaa Järvenpäässä diakonien ja kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksen. Suomen Raamattuopiston säätiö (alun perin Evankelisluterilainen Sisälähetys -säätiö) perustetaan 1939 muun muassa Urho Muroman aloitteesta. Piispa Eino Sormusen laatima Kristinoppi eli Vähän katekismuksen selitys hyväksytään 1948. maaliskuuta 1932. Konservatiivisia tulkintoja edustava dogmatiikan professori Osmo Tiililä eroaa kirkosta teologista syistä 1962. 30. vuonna 2003 lähtien eroamisen on voinut tehdä sähköisesti. Tampereen hiippakunnan synodaalikokouksen 1952 keskustelupuheenvuoroksi tarkoitettu Erkki Niinivaaran kirja Maallinen ja hengellinen synnyttää laajaa keskustelua. Aluksi lähetykset tulevat suorana Helsingin Vanhasta kirkosta. Kuva: J. 18. Ensimmäisen kansanedustajansa se saa vuoden 1970 vaaleissa. Kuopion hiippakunta perustetaan 1939. Ensimmäinen radiojumalanpalvelus lähetetään Tampereen tuomiokirkosta 12. 8. uTriainen / KoTimaan Kuva-arKisTo Kirkosta eroaminen tapahtui vielä vuonna 1990 henkilökohtaisesti kirkkoherranvirastossa. 17. 29. 28. Suomalaissyntyinen, Ruotsissa asunut Frank Mangs aloittaa 1943 evankelioimiskokousten sarjan. 12. Kristillisdemokraatit) perustetaan 1958. 39. 38. 16. Suomessa on tilaa uudenlaiselle angloamerikkalaiselle herätyskristillisyydelle. Siitä alkaa Raittilan (myöhemmin Nieminen) ura kirjailijana, kääntäjänä ja virsirunoilijana. Lapuan hiippakunta perustetaan 1956. Tarkoituksena on edistää Raamatun tutkimista ja opiskelua. 15. 23. Helsingin hiippakunta perustetaan 1959. Kansan Raamattuseuran Säätiö (KRS) perustetaan 1945 sota-ajan hengellisten herätysten seurauksena. Kirkon nuorisotyön keskus perustetaan 1953. Uusi koko Raamatun suomennos ja uusi virsikirja hyväksytään 1938. ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi seuraavana vuonna
Leireistä tulee rippikoulun valtavirta 1960–70-lukujen taitteessa. Kirjalla on suuri vaikutus sielunhoidon kehittymiseen. Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys perustetaan 1967. 67. 8. Naispappeutta vastustava Paavalin synodi perustetaan Helsingin Paavalinkirkossa 1976. 60. Hengen tie -suomennossarja kristikunnan ja mystiikan teologian klassikoista alkaa ilmestyä 1979 Kirjaneliön kustantamana. Huippusuosittu Paavo Ruotsalaisesta kertova teos opettaa heränneet ja kirkkokansan laajemminkin käymään oopperassa. Afrikkalainen gospelmessu Lähetysjuhlilla 1981 on säveltäjä-sanoittajakaksikko Simojoki-Kaskisen läpimurto. 43. Häntä ja eräitä muita pappeja haukutaan punapapeiksi. Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelema Helsingin Temppeliaukion kirkko valmistuu 1969. 58. Anna-Mari Kaskinen on yksi maamme tuotteliaimmista kirjailijoista. Kirkon koulutuskeskus aloittaa toimintansa Järvenpäässä 1970. Kuva: Olli SePPälä / KOtimaan Kuva-arKiStO 45. 50. Arkipyhistä luovutaan työmarkkinajärjestöjen painostuksesta ja kirkon hyväksynnällä. 48. Teinosen kädenjälki. Suomen Lähetysseura aloittaa Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet 1973. Kirkon lähetysjärjestöihin kuuluva Lähetysyhdistys Kylväjä perustetaan 1974. 53. Sansa eli Medialähetys Sanansaattajat perustetaan 1973. 44 Uusi kirkkolaki tulee voimaan 1964. 61. Uusi jumalanpalveluskäsikirja otetaan käyttöön 1968. Raamatuntutkija Heikki Räisäsen ja uskonnonopettaja Esko Saarisen historiallis-kriittinen oppikirja Raamattutieto ilmestyy 1978. Yli-Vainiosta tulee valtakunnallinen julkkis. 42. Siinä on osastot lapsille, nuorille, lähetykselle sekä työlle ja palvelulle. Julkisuudessa esitettyjen näkemysten mukaan uskonto ei kuulu lainkaan kouluun. Peruskoululaki tulee voimaan elokuussa 1970. OPKO) perustetaan 1964. Kuva Suviseuroista Perhossa 1981. Irja Kilpeläisen Osaammeko kuunnella ja auttaa: lähimmäiskeskeisen sielunhoitomenetelmän opas ilmestyy 1969. Professori Räisäsestä tulee vuosiksi liberaalin raamattuopetuksen symboli. marraskuuta 1970 luottamushenkilöt valitaan ensimmäistä kertaa välittömillä, salaisilla ja suhteellisilla vaaleilla. 65. Kirkossa käydään seuraavina vuosina vastahyökkäykseen ja esitetään perusteluja uskonnonopetukselle. Siitä tulee yksi kirkon lähetysjärjestöistä ja viidennen herätysliikkeen suuri toimija. Luterilaisen maailmanliiton neljäs yleiskokous järjestetään 1963 Helsingissä. Jaakko Löytyn levy Asioita joista vaietaan ilmestyy 1974 ja aloittaa Löytyn vaikuttavan uran hengellisen musiikin parissa. 54. 57. 64. Terho Pursiainen tulee suuren yleisön tietoisuuteen 1969 television ja Uusin testamentti -kirjansa ansiosta. 51. Hannu Salaman romaani Juhannustanssit ilmestyy 1964. Kristillinen opiskelijaliike alkaa pirstoutua, kun Suomen Evankelisluterilainen Ylioppilaslähetys (nyk. Virsikirjan lisävihko ilmestyy 1964. Arkkipiispa Mikko Juva kommentoi kiistaa sanomalla, että kummien soveltuvuutta pitäisi arvioida vanhempien, ei pappien. 55. Naisteologeille perustetaan 1963 erityinen lehtorin virka. 46. Seurakuntavaaleissa 19. 41. 56. Joonas Kokkosen ooppera Viimeiset kiusaukset saa ensi-iltansa 1975. 66. Rippikoulua on uudistettu voimakkaasti 1970-luvulta lähtien pedagogisten virtausten mukaisesti. 59. Kirkon tutkimuskeskus aloittaa toimintansa 1969 Tampereella. 52. 68. 63. 62 . Kokouksella on Suomen kirkon ekumeenista itsetuntoa kohottava merkitys. Loppiainen ja helatorstai palautetaan entisille päivämäärilleen 1992. 40. Sarjassa näkyy vahvasti professori Seppo A. Se on yksi maamme vetovoimaisimmista nähtävyyksistä ja modernin kirkkoarkkitehtuurin merkkiteos. Helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainio palaa Australiasta Suomeen 1977 ja alkaa pitää uudenlaisia kokouksia, joissa koetaan kaatumisia ja hurmoksellisia ilmiöitä. 12 KOTIMAA 3. Suurin ja omintakeisin herätysliikkeemme, vanhoillislestadiolaiset, on ollut useasti median luupin alla. Pekka Simojoki tunnetaan monipuolisena muusikko-säveltäjänä. 47. 2 01 7 Tiililä oli arvostettu opettaja ja kirkon näkyvä puolestapuhuja. Se poikii jumalanpilkkasyytteen. Avokummikiista Turussa 1980 tuo julkiseen keskusteluun kirkon perhekäsityksen. Kirkossa tullaan kuitenkin katumapäälle. Kain Tapperin Oriveden kirkkoon 1962 tekemä Golgatan kallio -puuveistos aiheuttaa kiistan, jossa moderni ja perinteinen taidekäsitys ottavat yhteen. 49. Salama saa tuomion 1966.. Se on yksi kirkon lähetysjärjestöistä
huhtikuuta 1988 Helsingin Agricolan kirkossa. Sitä jaetaan syksyllä 2000 suomalaisiin koteihin kaksi miljoonaa kappaletta. Hiljaisuuden ystävät ry perustetaan 1987 tekemään tunnetuksi hiljaisuuden retriittiä. Leipäjonot keräävät edelleen tuhansia. 72. Kuva: Olli SePPälä Seppo Juntunen piti parantamisja rukouskokouksen Hämeenlinnassa elokuussa 1989. Kohti yhteistä hyvää. Kirkossa sitä edeltää repivä keskustelu suhtautumisesta samaa sukupuolta olevien vihkimiseen tai avioliiton siunaamiseen. maaliskuuta 1988. Kirkon työntekijöillä oli kirjavia ristejä rannekoruina Pride 2017 -kulkueessa. Kantola on vuodesta 2007 ollut kansanedustaja (sd.). Valtio korvaa kirkolle hautausmaiden ja kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpidosta koituvia kustannuksia. Avioliittolaista tulee sukupuolineutraali 1.3.2017. 76. Hänen työtoverikseen tulee ekonomi Pirkko Jalovaara. 71. 96. Ensimmäinen päätoimittaja on Olli Valtonen. Uusi uskonnonvapauslaki ja hautaustoimilaki tulevat voimaan 2003.. Se esittelee ensimmäisen kerran Suomen maailmankatsomukselliset liikkeet yksissä kansissa. Ne valmistetaan riisistä tai maissista, kun tavalliset ehtoollisleivät tehdään vehnästä. 94. Yhteiskristillinen evankelioimistapahtuma Missio Helsinki järjestetään Helsingissä elokuussa 1987. Tapaus koskettaa suomalaisia laajasti. Luther-säätiö ajautuu hankaukseen kirkon kanssa ja aloittaa omat pappisvihkimykset. 89. Ajankohtaisen Kakkosen Homoilta 2010 laukaisee kirkosta eroamisen vyöryn. lisen keskustelun blogisivustona ja syyskuussa 2010 myös uskontojournalistisena uutissivustona. Uusi virsikirja otetaan käyttöön adventtina 1987. Turun piispa Ilkka Kantola eroaa kohun myötä piispanvirasta 2005, kun julkisuuteen tulee hänen avioliiton ulkopuolinen suhteensa. 85. 1990-luvun alun laman seurauksena Suomeen syntyy leipäjonoja. Keskustelu aiheesta ei kirkossa pääty lain voimaantuloon. Luther-säätiö perustetaan 1999 synnyttämään luterilaisen kirkon sisälle ”opillisesti oikeita” jumalanpalvelusyhteisöjä. Uusi kirkkolaki tulee voimaan 1993. Vihkimyksen saa 94 naista eri hiippakunnissa Oulua lukuun ottamatta. 99. Kirjaa jaetaan koteihin ja siitä tulee seurakuntien kasvatustyön hitti. Kotien rukouskirja ilmestyy 1991. Tuomasmessua on sanottu ainoaksi suomalaiseksi liturgiseksi innovaatioksi. Pääpuhuja on maailmankuulu evankelista Billy Graham. 84. 73. 87. Uudistettu Katekismus hyväksytään 1999. Vuosien myötä toiminta laajenee ja hän ajautuu konfliktiin piispa Juha Pihkalan kanssa. 74. Koivisto perustaa oman uskonnollisen yhdyskunnan, mutta joutuu luopumaan kirkkonsa johtajuudesta ”seksuaalisten rikkomusten vuoksi”. Muun muassa kirkon ammatteihin kouluttava Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa 1996. 88. Kaupallinen kristillinen radiokanava Radio Dei aloittaa lähetykset 1997 Helsingissä. 77. Harri Heinon kirja Mihin suomi uskoo ilmestyy 1984. Pastori Seppo Juntunen keskittyy vuodesta 1988 alkaen karismaattiseen rukoustyöhön. Vuoden 2001 tavoin se pitää sisällään puolen vuoden keston, seurakuntayhteyden ja tiimimäisen työotteen. Luterilaiset piispat julkaisevat 1999 kannanoton 90. Espoon hiippakunta perustetaan 2004. Eroaallon saavat aikaan ohjelmassa esitetyt konservatiiviset näkemykset, jotka mielletään kirkon kannoiksi. Ensimmäinen nainen vihitään Suomessa piispaksi, kun Irja Askolasta tulee Helsingin hiippakunnan piispa syyskuussa 2010. 100 . Luterilainen pappi Markku Koivisto alkaa pitää karismaattisia iltoja Nokian kirkossa 1991. 83. KOTIMAA 13 3. 78. 81. Lähetä kommenttisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi tai Kotimaan toimitus, PL 279, 00181 Helsinki. Tampereen vapaa-ajattelijat avaavat 2003 Eroakirkosta.fi-sivuston, josta muodostuu nopeasti merkittävin kanava Suomen evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta eroamiseen. Seurakunnat ovat vahvasti mukana ruokapankkitoiminnassa ja elintarvikejakelun järjestämisessä. 95. Kirkolliskokous oli päättänyt asiasta vuosikymmeniä kestäneiden keskusteluiden jälkeen 1986. Kannanottoa syytetään liian sosiaalidemokraattiseksi, mutta se tekee näkyväksi kirkon sosiaalieettisen ajattelun. Askel-lehti tuo 1984 uuden tuulahduksen kirkolliseen lehtikenttään. Uusi rippikoulusuunnitelma tulee voimaan 2017. Ensimmäiset naispapit vihitään 6. Mitä listalta puuttuu. Vuodessa eroaa yli 83 000 henkilöä. Kotimaa24 aloittaa elokuussa 2009 avoimena kirkolSuhtautuminen sateenkaariavioliittoihin jakaa kirkko syvästi. 75. 98. 82. Kokousten karismaattiset ilmiöt, kuten kaatumiset, herättivät kiinnostusta. 92. Ruotsalaisen mallin mukainen Lähetyshiippakunta perustetaan 2013. Katekismuksen kirjoittaa piispa Eero Huovinen palauteryhmän kanssa. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko poltetaan syyskuussa 1997. 8. Uusi Raamatun suomennos otetaan käyttöön 1992. Rippikoulu on edelleen yksi kirkon vahvimmista brändeistä. Se vahvistaa kirkon päätöksenteon riippumattomuutta valtiosta. Kirkkohallitus ohjeistaa seurakuntia 2012, että ne pitäisivät aina saatavilla gluteenittomia ehtoollisleipiä. Kuva: Matti KarPPinen / KOtiMaan Kuva-arKiStO 69. Adventtina 2004 otetaan käyttöön uusi Kirkollisten toimitusten kirja. 93. 86. 97. Ensimmäistä Tuomasmessua vietetään 10. Se on puheenvuoro hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta. Tämä lista on yksi näkemys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tärkeistä tapahtumista sadan vuoden ajalta. 70. Vuoden 2016 alussa voimaan tullut laki poistaa kirkolta yhteisövero-osuuden. 79. 91. Nykyisin kuuluvuusalue kattaa 75 prosenttia suomalaista. Mikä unohtui. 2 01 7 80. Kirkkohallituksesta tulee uudistuksessa 1994 kirkon yleisviranomainen, jonka osiksi erillislaitokset liitetään
Sen arvo ja ainutlaatuisuus on tunnustettu nyttemmin maailmallakin. Joutsenpari johdattelee harmaauntuvaista poikasjoukkoaan kaislikon suojaan yöksi. Atavistinen tietoisuutemme kertoo, ettei hiljaisuus ole uhka vaan siunaus. Muistan, kuinka muutettuani takaisin synnyinpitäjääni Hämeeseen monien ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen pohdin talvella järvien jäällä kyykkivien pilkkijöiden filosofiaa. Siinä missä Välimeren rantamaiden ukot kokoontuvat yhdessä aallonmurtajalle onkimaan, vitsailevat, nauravat ja vilkuilevat hilpeinä ohi kulkevia naisia, suomalaiset matit, paavot ja pekat viettävät laatuaikaa visusti omissa oloissaan. Mielen hiljaisuudessa ne asettuvat aloilleen, muhivat ja syntyvät uudelleen sanoina, viivoina ja väreinä. S uomalaisille Jumalan puhe soi puiden havinassa, tuulen kuiskeessa, veden solinassa, ja myös – niin luulen – talvisen jääkentän hohtavassa avaruudessa. Vaikea sanoa, ilmeneekö mestarin ajatus kubismin kuutioiksi, palloiksi ja kartioiksi hajottamissa muodoissa, mutta ainakin tyyliin kuuluva pelkistys ja mallin tutkiskelu yhtä aikaa monesta eri näkökulmasta vaatii älyllistä pohdiskelua, ja se taas kukkii hiljaisuudessa. Satakieli alkaa laulun. Lähi-idän ja Kyproksen touhukkaan elämänmenon keskellä olin unohtanut koko ilmiön. Ennen sauna oli peseytymisen ohella myös kansanparantamisen ja syntymän paikka. Siellä, tähtiotsien ja liinaharjojen lämpimän hengityksen höyryssä päivänvalon näkee kalevalaisen kansan uusi kuningas, Väinämöistäkin väkevämpi tietäjä. S uomalaisessa saunassakin ollaan perinteisesti oltu hiljaa. Saunassa kupattiin ja tervaja yrttikylvettiin. Ja violettihan kesäiltakin on. Sukupolvien ajan ensihetkiämme ovat ympäröineet savusaunan hiljaiset, nokiset hirsiseinät, niiden rauha. Kuunnellaanko jäällä Jumalaa vai itseä vai käydäänkö siellä ehkä vuoropuhelua, mene ja tiedä. Levantin yltiöseurallisen meiningin jälkeen minua hämmästyttivät miehet, jotka tummina nokareina erottuivat toisistaan valkoisella aavalla. Se ei ennakoi pyörremyrskyä vaan turvaa. Kun ihmisten kylvyt eivät tyttöraasulle aukene, Marjatta hakeutuu metsänhaltija Tapion hevostalliin. Monet menneiden sukupolvien pienokaiset putkahtivat maailmaan leppeän saunan hiljaisessa hämärässä. Lörpöttely ei kerta kaikkiaan sovi puhdistumisriitin liki pyhään luonteeseen. Sen tiesi myös firenzeläinen renessanssinero Leonardo da Vinci. Hiljaisuus ruokkii myös älyllistä pohdiskelua, kirjoittaa kirjailija, kuvataitelija Riikka Juvonen. Jopa aivan Helsingin metropolin ytimessä, eduskuntatalon naapurissa, sijaitsevat Töölönlahden luontokeidas ja Kampin Hiljaisuuden kappeli, jotka molemmat tarjoavat oivat puitteet poiketa arjen hulinasta hiljaisuuden syliin. Meiltä löytyy hiljaisuutta paitsi maaseudun rauhasta, metsien siimeksistä ja mökkien saunarannoilta, myös kaupunkien keskustoista. Taiteilijana ja kirjailijana minäkin tiedän, että monien ideoiden ja ravistavien kokemusten täytyy saada prosessoitua rauhassa sisälläni. Silkkiuikku sukeltaa. Violetti onkin oikea meditaatioväri. Ympärillä säihkyy lumimatto, ja ainoat äänet ovat termospullon korkin narina, kuuman kahvin lorina mukiin ja eväsleipien voipaperikääreen rapina. Minun kammioni on luonnonhelma kesäiltana. Kalevalan viimeisessä runossa Marjatta, Neitsyt Maarian muinaissuomalainen vastine, harhailee kotoaan pois ajettuna ja viimeisillään raskaana pitkin maita ja mantuja etsien saunaa, jonka löylyihin pääsisi synnytyskipujaan helpottamaan. 2 01 7 Shh, ollaan hetki hiljaa Suomalaisen sielu lepää hiljaisuudessa, saunassa, tyynen veden äärellä ja pilkkijän yksinäisyydessä. 8. Löylyillä helpotettiin synnyttävien äitien polttoja. E spanjalaissyntyinen, vuosina 1881– 1973 elänyt ja neroksikin tituleerattu kubistisen taidesuunnan isä Pablo Picasso on todennut, että todellisuus on tavoitettavissa vain hiljaisuudessa. Ainoastaan aah, oih ja voih ovat sallittuja äännähdyksiä, ja nekin vain ilmaisemaan löylyjen makeutta. Löylyvesi kihahtaa kiuaskiville, sihisee, vihta läiskyy, mutta itse kylpijät eivät juuri puhua pukahda. Kukin istui oman avantonsa äärellä hiljaa kuin hartautta harjoittaen. 14 KOTIMAA 3. Toki joukossa saattoi olla joku nainenkin, mutta enimmäkseen he olivat varmasti perheenisiä, vaareja ja vanhojapoikia. K esäilta – mikä ihana, hiljainen sana. Kalan narraaminen lienee kuitenkin monelle pilkkijälle vain katu-uskottava tekosyy sielua ja mieltä hoitavalle retriitille. Vuosina 1813–1855 eläneen tanskalaisen, ihmisen ja Jumalan suhdetta paljon tutkineen teologi ja filosofi Søren Kierkegaardin näkemyksen mukaan rukous ei ole sanojen laittamista peräkkäin, vaan sitä, että vaiti ollen odottaa kuulevansa Jumalan puhuvan. Veden renkaissa välkehtii kulta, hajoaa siruiksi ja katoaa ilmestyäkseen taas uudelleen, uusissa renkaissa, uuden sukelluksen myötä. Teki tuonne pienen poian, laittoi lapsen vakaisen heinille hevosen luoksi, sorajouhen soimen päälle.” Ehkä juuri saunassa syntymisen traditio on kasvattanut meihin geneettisen vaiti olemisen taidon. Hänellä oli tapana vetäytyä aika ajoin ajattelemaan hiljaiseen kammioon, jonne valo siivilöityi ikkunoita peittävien sinipunaisten lasimaalausten läpi. Lahden pinta on tyyni. Suomalainen kansallisaarre on hiljaisuus. ”Marjatta, matala neiti, pyhä piika pikkarainen, kylpi kylyn kyllältänsä, vatsan löylyn vallaltansa. Painuvan päivän valo liukuu taivaan laelta alas horisonttiin muuttuen lilasta sinipurppuraan, peilauMonet menneiden sukupolvien pienokaiset putkahtivat maailmaan leppeän saunan hiljaisessa hämärässä.. Kansanuskomuksen mukaan se rauhoittaa, alentaa pulssia ja verenpainetta sekä siivittää – kuten Leonardolla – mieltä keskittymään syvällisiin, rakentaviin tuumailuihin
M iehet olivat kummissaan. Hiljaiset hetket eivät ole ainoastaan ympäristön vaitonaisuutta vaan myös mielentiloja. Vanhojen kristittyjen autiomaakilvoittelijoitten ja askeettien opetuksia sisältävässä kirjassa Erämaan hedelmälliset puutarhat Abba Markus opastaa erästä erakkolaan saapunutta etsijää: Mene ja sulkeudu kammioosi, niin se opettaa sinulle kaiken. Ei suinkaan huutanut takaisin, kiljunut anteeksiannon ja armahtavaisuuden teesejään päin vihanpunaisina helottavia kasvoja. Pä iv i K a r ja la in en RIIKKA JuvOnen Kirjoittaja on kirjailija ja kuvataiteilija.. Avionrikkoja oli kivitettävä, niin vaati Mooseksen laki, eivätkä lainoppineet ja fariseukset olleet malttaa odottaa rangaistuksen täytäntöönpanoa. Joskus onni on suorastaan pakko jakaa, joskus taas suruaan ei jaksa kantaa ilman toisten osanottoa, vertaistukea ja empatiaa. 8. Tai ainakin sen ihanuuden, joka tulee itseni ulkopuolelta ja valuu kuin mahla sisimpääni vahvistaen olemassaoloni tietoisuutta. Tilanne oli varmasti täynnä kiihkoa ja someraivoa, ja lynkkaus lähellä. 2 01 7 tuu järvenselkään kuin hopeatarjottimeen ja saa kauneudellaan sydämen liki pakahtumaan. Ei siellä lohikäärmeitä tule vastaan vaan vastauksia, uskokaa pois. Suhtautumistapaamme leimaa enemmän harkitsevaisuus kuin spontaani liikehdintä. Twitterit, facebookit, instagramit, snapchatit ynnä muut ovat täynnä henkistä meteliä. Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesus istui erään kerran aamuvarhaisella temppelin edustalla Jerusalemissa, kun hänen luokseen tulla touhusi meluava miesjoukko retuuttaen keskellään kauhusta vapisevaa naisparkaa. Ja sitten: Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Mutta jos nappaan kännykälläni kuvan silkkiuikusta veden pinnan kultarenkaineen, laitan sen kommentilla varustettuna saman tien Facebookiin ja tuijotan sitten ruutua nähdäkseni montako ”tykkäystä” saan, menetän takuuvarmasti hetken hauraan ihanuuden. Vaan mitä teki Jumalan poika. Ei, hän pysyi vaiti, kumartui piirtämään santaan ja oli hiljaa. Riittää, kun pysähdymme, seisahdumme paikallemme tai istumme alas, otamme kuulokkeet korviltamme ja laskemme kädestämme älypuhelimen. Toki mekin suutumme, mutta silloin on jo piru merrassa. V anhan kansan ihmiset olivat viisaita ymmärtäessään, että on aika puhua ja aika olla hiljaa. Mutta jöröt esi-isämme ja -äitimme tiesivät, että myös hiljaa oleminen voimaannuttaa. Kuten ylihärmäläinen sananlasku sanoo: Hiljaisuus kuuluu paremmin kuin huuto. On tietenkin hyvä, että tuppisuina pidetty populamme sosiaalistuu. Aamen. Vastavuoroisesti me emme myöskään sambaa letkeästi luonnostamme emmekä juuri juhli riehakkaasti ilman stimulantteja. Ah! Hiljaiset hetket eivät ole ainoastaan ympäristön vaitonaisuutta vaan myös mielentiloja. Oman hiljaisuutensa voi hektisen ajan nykyihminenkin ottaa haltuun ilman pelkoa. Toki osa keskustelusta on hyödyllistä tiedonvälitystä ja ajatusten vaihtoa, mutta osa on pelkkää huhupuhetta ja älämölöä, jonka tärkein funktio vaikuttaa olevan äänen pitäminen itsestään. Molempia tarvitaan. Viha kiehui itsekseen. Suomalaisten hiljaisuusperimä on varmaan osasyynä siihenkin, ettemme ole niin yllytyshulluja kuin jotkut toiset kansat. Joukko alkoi hajaantua vähin äänin. Vaimeni. Elämäntapamme ei ole hurmaavaa tanssia, vaan siinä on vakaa, totinen poljento. Nainen oli, niin miehet karjuivat, saatu kiinni itse teosta. Ainakin minusta tuntuu, että some on suorastaan hiljaisuuden vastakohta. Niiden saavuttamiseksi ei välttämättä tarvita monimutkaisia henkisiä tai hengellisiä harjoituksia. Tyyni vaikeneminen saattaa kuitenkin joskus olla vaikutusvallan kannalta jopa tehokkaampaa kuin meuhkaaminen. KOTIMAA 15 3. Mikä tilanteen hallinta, mikä suurenmoinen kertomus! Vaikenemisen taito kehittyy hiljaisuuden kokemisella, sen tutuksi tulemisella
Rivien väleistä lukija aistii hidastuneen ajan, pelon ja muistojen pyörteen, joka välillä katkaisee kerronnan. Tai syrjäytynyt. punaisenristinkauppa.fi Adressien tekstaus tai puh. Pidin paljon Jenni Linturin kielestä: ”Muutaman marssirakon saatte, känsän sormiinne, sieluunne vaurion. Tosiasioiden kohtaaminen on raskasta, mutta Livia-tytär pitää kiinni elämässä ja kantaa mukanaan tulevaisuutta. Elisabeth tietää, miten vaikeaa elävien on myöntää, että kaikki muuttuvat kerran unohduksen tuhkaksi. 8. Teos 2017. Keskustelu elämisen pakosta ja kuolemisen oikeudesta jää kirjassa lopulta vähiin. Härkönen rakentaa napakoita lauseita ja hyviä repliikkejä, vaikka paikoin puheen taso tuntuu oudolta viisikymppisen akateemisen naisen suuhun. Kalevilta viedään sekin, mikä ennen auttoi: kynä ja paperi. Miks sä et kysy kuka vois auttaa sua elämään?”. Vapaa. Olen eri mieltä: elämä syntyy yhteydestä. rovasti Yrjö Tolvanen. Silti elämä jatkuu. Masentunut Anita toimii, tapaa tuttuja, keskustelee, rakastelee, siivoaa ja laittaa ruokaa. Lapinlahteen sijoitetun Kalevin kohdalla alusta alkaminen on haihatusta vapaasta tahdosta puhumattakaan. Kirjassaan Jälleenrakennus Jenni Linturi vie lukijan jatkosodan jälkeiseen aikaan Helsingin Malmilla. Hän ei ole yksin, mieskin on ja vielä hyvä. Mutta henki jää, puutteellisena ja vaurioituneena ehkä, mutta kukapa tässä maailmassa omaisi kokonaista henkeä.” Äiti Ingeborg uskoo, että kaikki menettävät jotakin, mutta ennen hengenmenoa jokaisella on vapaa tahto ja jokainen saattaa aloittaa alusta. 2 01 7 Lähetä surunvalittelusi. Naisten suhde on mutkikas ja menneisyyden taakkoja täynnä. Veljekset Kalevi ja Olavi ovat palanneet sodasta, heitä vastaanottamassa ovat äiti Ingeborg ja hänen sisarensa Elisabeth. Linturi kuvaa vakuuttavasti pienin, herkin yksityiskohdin ihmisten sanoja, salaisuuksia ja tekoja. Merkkipäivän vietto kotona Tohmajärvellä klo 14–18. Kaikkien kohdalla maailma on hajonnut ja tulevaisuus hukassa. MArjA KuPArInen Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa. Nopeasti edennyt leukemia heitti isän ja koko lähipiirin täysin odottamattoman ja ankaran todellisuuden eteen. Melkoisia elämänmerkkejä kuolemaa kaipaavalta. 020 701 2211 70 VUOTTA täyttää 7.8. Anna-Leena Härkösen romaanissa päähenkilön kirjailijantyö on käynyt niin raskaaksi, ettei eläminen enää houkuttele. Naisten suru on kulunut loppuun jo aikaa sitten. Onnistuessaan sanat kuitenkin kantavat mukanaan myös valoa.. Todellisuuden paino on miltei sietämättömän raskas, kieli tiheää. Koska tunteiden kuvaus on niukkaa, lukijalla on tilaa täyttää rivivälit omilla kokemuksillaan ja aavistuksillaan. Kun kuolemanhalu sitten hiukkasen hälvenee, sekin tapahtuu merkillisen näpsäkästi. 326 s. Anna-Leena Härkönen: Valomerkki. 16 KOTIMAA 3. S&S 2017. Nyt Tom ymmärtää, mitä Karin tarkoitti kertoessaan vaahtokylvyssä kuolemaa edeltävästä todellisuudesta, joka riisuu ihmiseltä kaikki suojat ja pakottaa kohtaamaan elämän vailla toivoa armahduksesta. Valittu. Otava 2017. Selvää harhaa, että mies muka olisi taiteilija! Mielen sairauksien hoito on vielä alkutekijöissään. Lukukokemus on vahva, vakuuttava ja hieno. Kun kaikki tuntuu hajoavan KIrjAT Miks sä kysyt kuka vois auttaa sua kuolemaan. Kun yksin jäänyt Tom kertoo, ettei pysty lukemaan mutta tutkii ahkerasti vaimonsa ostamien kirjojen runsaita alleviivauksia, sivullinenkin tuntee ikävän sisuksissaan. Anna-Leena Härkönen: Valomerkki PerheuuTIseT Malmquistin kieli – Outi Mennan tulkitsemana – on kirkasta, konkreettista ja väkevää: ”– – mikään ei tunnu tällä hetkellä pelottavammalta kuin yllätetyksi tuleminen, en halua yllätyksiä, en kestä niitä, haluan pystyä kontrolloimaan edes jotakin tilanteessa, jossa tunnen itseni täysin voimattomaksi.” Joka hetki olemme yhä elossa on hyvä esimerkki kokemuksesta, joka uhkaa pirstoa ihmisen. Taidan pitää eniten tästä kirjan lauseesta: ”Miks sä kysyt kuka vois auttaa sua kuolemaan. suru Ei ole helppoa kuvata uskottavasti menetystä ja ahdistusta. Miks sä et kysy kuka vois auttaa sua elämään. R uotsalainen runoilija Tom Malmquist menetti vaimonsa Karinin pian heidän esikoislapsensa syntymän jälkeen. Anitan kuolemankaipuinen hahmo ei muutenkaan vakuuta. Tämä lienee tuttua kaikille kirjoitustyöläisille: sana ei nouse, lause ei rakennu, päässä ajatus etsii kumppania. Silmät vain rekisteröivät ihmisiä ja heidän sanomisiaan, esineitä ja tapahtumia. Tunteiden hehkutukseen ei kuitenkaan ole aikaa, kun kiiruhtaa teho-osaston ja vastasyntyneiden osaston väliä. 252 s. Ikkunan takana kohisee maailma, eikä minun tarvitse osallistua siihen.” Alkuasetelman jälkeen lukija saa pitkän selostuksen masentuneen kirjailijan uuden työn alkamisen tuskasta. Onnentyttö. ”Rakastan maata peiton alla kuin haavoittunut eläin luolassaan. Hän kuvaa tapahtumia sairaalassa ja kotona yksinkertaisin lausein, välillä liki hengästyneenä lausevirtana. Outi Menna. Joka hetki olemme yhä elossa on romaani Tom Malmquistin kokemuksista ja muistoista. Mahdolliset muistamiset Puhdas Tohmajärvi ry:n tilille: FI43 5153 6620 0628 94. Jenni Linturi: Jälleenrakennus. Se näkyy heidän piikkisissä sanoissaan ja letkautuksissaan. 232 s. Suom. Viite 1177 tai viesti ”Unelmien uimaranta”. Ei lahjoja, kukkia eikä puheita. Kalevin mieli on sodassa järkkynyt ja nuori Olavi varsin yksin yrittäessään haalia kokoon tulevaisuutensa aineksia. romaanissa Valomerkki viisikymppinen kirjailija Anita räväyttää syntymäpäivillään vierailleen kysymyksen: kuka suostuisi olemaan läsnä, kun hän aikoo tappaa itsensä. Tiedän että olen etuoikeutettu, kun voin mennä peiton alle keskellä päivää. Anitan mielestä kukaan ei voi auttaa toista elämään
25.1. 31 2.8. 46 15.11. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. 8 23.2. 11.1. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä. 8. 21.11. Seurakuntaamme kuuluu noin 7 600 jäsentä. 18 3.5. 1.8. 12 22.3. 26.9. 37 13.9. Matkailu 4 26.1. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. www.suomenlahetysseura.fi/rippikoulut Tiedustelut: Rippikouluja nuorisotyön asiantuntija Jaakko ”Jagr” Niiles jaakko.niiles@suomenlahetysseura.fi / 040 6351157 www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. 12.9. 7.3. Adventti 49 pe 7.12. Ilmoittautumiset 7.9.2017 mennessä Matkatoimisto Matkahaukka, paulina@matkahaukka.com tai puhelin 09-2965 000. 20 pe 18.5. 2.5. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 PALVELUHAKEMISTO Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. klo 14.30 Hinta 85 euroa/hlö, sis. 18.7. 24.10. www.sacrum.fi Raamattuaiheisia kursseja Helsingin Raamattukoulu www.helsinginraamattukoulu.fi Teologiset kirjat myy ja ostaa teologinenkirjakauppa.fi Puh. Suomen Lähetysseura järjestää kesällä 2018 kaksi rippikoululeiriä Päiväkummussa Orivedellä. 32 9.8. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan evl.fi/rekrytointi ja www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Hakuaika päättyy 24.8. Lisätiedot ja hakeminen: . Lisätietoja antavat kappalainen Mirita Häyrynen 0400 981 066 ja vt. 17 26.4. 8.8. 29.8. www.kotimaa-yhtiot.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. 19 10.5. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 127,00 € Kotimaa-lehti ja digipaketti 12 kk 147,00 € Digipaketti 12 kk 106,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilatta vien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. Tilaisuuden järjestäjinä prof. 35 30.8. 19.9. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. 14-15 5.4. 6.6. 7 16.2. 10.10. 4.1. 48 29.11. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. 8.2. 28.12.11 2 12.1. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. Leirin osallistumismaksu on 440€. Valinnoista ilmoitetaan syyskuussa 2017. ti 4.12. 18.1. 50 13.12. 3 19.1. 25.7. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Hakuaika päättyy 31.8.2017 klo 14.00. I-leiri 4.–14.7.2018 II-leiri 18.–28.7.2018 Rippikoululeirin päätteeksi järjestetään konfirmaatiomessu. 36 6.9. 15.8. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. 08 4639 200 www.evankeliset.net p. klo 12. 34 23.8. 41 11.10. Yhteisvastuu 6 9.2. KOTIMAA 17 3. 24 14.6. Lisätietoja ja hakuoheet saat seurakunnan kotisivuilta www.tuusulanseurakunta.fi/280-avoimet-tyopaikat To 3.8. Herättäjäjuhlat, lisäp. RIPPIKOULUUN 2018. 3.10. 9.5. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. Liput 25€ ovella tai www.ticketmaster.fi tai 0600 10 800 /1,98€/min+pvm) Oulunkylän seurakunta etsii tiedotussihteeriä. Viran hakuaika päättyy ti 15.8.2017 klo 15. 25-26 21.6. 51-52 20.12. 23.5. 11.4. 4.7. 28.11. 5.9. 040 415 9416 IBAN FI28 5114 0220 0343 69 Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. Oulunkylän seurakunta etsii johtavaa diakonia. 25.4. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan evl.fi/rekrytointi ja www.helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla Hakuaika päättyy 24.8. 3000 kpl 22 31.5. halukkaille lintubongausta Olli Seppälän johdolla Klo 8–9 aamupala Klo 10 messu kotakirkossa, Marketta Antola Klo 12 lounas Klo 13 lähtö saaresta, bussikuljetus Hkiin, jossa perillä n. talouspäällikkö Virpi Tikkanen 0400 981 078. 29.2. Pyydä tarjous p. 2 01 7 PAIKKOJA AVOINNA SEURAKUNNAT KOKOUKSIA Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi TEOLOGIKURSSI -77 Kurssikokous 6.-7.10.2017 Räfsö Perjantai 6.10. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 15.2. 22.8. 040 676 5164 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Minna Zilliacus 040 774 7777 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. Katso hakuilmoitus kokonaisuudessaan evl.fi – avoimet työpaikat tai www.kiuruvedenseurakunta.fi Haemme joukkoomme vakituiseen virkaan KIINTEISTÖPÄÄLLIKKÖÄ ja YLIPUUTARHURIA Kiinteistöpäällikkö vastaa koko seurakunnan kiinteistötoimesta ja ylipuutarhuri koko seurakunnan hautaustoimesta. Hakuaika on 1.7.–31.8.2017. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. 30.5. kuljetukset, ruokailut, majoituksen, lakanat ja pyyheliinan. 9 1.3. 10 8.3. klo 19.00 ”Ystävän Risti” Kotimaanapu-konsertti – Ilkka Vainio, Janus Hanski ja Matkakumppanitorkesteri, Pernajan kirkossa. ti 15.5. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. 7.11. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. 14.11. 1.2. 17.10. Hakijoita pyydetään varautumaan mahdolliseen haastatteluun, joka pidetään viikolla 36. 21.3. 42 18.10. 13 29.3. Rippikouluun 2018. 14.3. 33 16.8. Henkilökuntaa on 18. Kesämenot & kurssit 21 24.5. Majoitus, alueeseen tutustuminen Klo 17 päivällinen Klo 19 iltaohjelmaa Janne Hassinen & Co. 040 752 0868 www.lyrs.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. klo 13 kokoontuminen Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta, Vuorikatu 3. 13.6. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. 40 4.10. 3000 kpl 28-29 12.7. 27.6. TT Jaana Hallamaa ja lehtori, VTT Pekka Lempiäinen Klo 14.45 kurssikuva Hgin tuomiokirkon portailla Klo 15 bussikuljetus Kirkkonummelle, Motalefin rantaan, josta lauttakuljetus Räfsön leirisaareen. 12.12. Sauna, musisointia päärakennuksessa, keskustelua Leirikylän ruokalassa Lauantai 7.10. klo 12. 28.3. Kesän tuplanumero 30 26.7. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. 22.2. Tiedustelut: Leena Salmensaari 050 3216 442 etunimi.sukunimi@evl.fi Kiuruveden seurakunnassa on haettavana B-KANTTORIN VIRKA Kiuruvesi on vireä maalaiskaupunki Pohjois-Savossa. 39 27.9. 45 8.11. 47 22.11. KOULUTUSTA Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. 23 7.6. 43 25.10. 31.10. 18.4
Pastori Jussi Laine, Tampere. Siinä kiitollisuus on päällimmäisenä. Kirkkokonsertti on minulle myös vaikea, koska siinä omat tunteet nousevat pintaan. Joensuun piispa Arseni, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Marko Patronen ja kuoroa johtaa kanttori Juhani Matsi. Kappalainen Topi Litendahl, Rovaniemi. Iltarukoukseni oli lapsena Levolle lasken Luojani. Torstai 10.8. Päätoimittaja Heli Karhumäki, Lapua. Nyt hänellä itsellään on muistisairaus. Selvittyäni niistä on käynyt mielessä, ettei kaikki ole ollut omasta ohjaamisestani kiinni. KuVA: VIRPI KIRVES-TORVInEn Usein iltaisin tulee mieleeni asioita ja toiveita, joita voi kutsua rukoukseksi. Olin jo sitä ennen aloittanut kirkkokonsertit vuonna 1975. Jumalanpalvelus on tallennettu kirkon lapsityön juhlavuonna 4.10.2015. 8. Vastaan siihen, että olen omalla tavallani. Kirkko oli ainoa paikka, jossa nuori poika sai laulaa. Varsinkin lomalla käyn melkein säännöllisesti kirkossa. Laulajana haluan tekstin menevän kuulijalle perille. MuuT OHJElMAT TV1 Lauantai 5.8. 11.00 Ortodoksinen liturgia Pyhän kolminaisuuden katedraalista Oulusta. Ohjelman aluksi toimittaja Ilkka Koski haastattelee Sirpa Kiesilää ja Eija Ruuskaa. 20.00 Tavoitteena usko, toivo ja rakkaus. Äitini lauloi kirkkokuorossa, ja kävin hänen kanssaan joulukirkossa Porin Reposaaressa. Kuinka katolinen kirkko onnistui haalimaan itselleen niin paljon valtaa keskiajan Tanskassa. 10.00 Mukulamessu Mikkelin Pitäjänkirkosta. Varsinkin kertomus Pietarin kalansaaliista jäi mieleen, koska pidin jo silloin kalastamisesta. Opettaja osasi kertoa ilmeikkäästi jännittävistäkin asioista. Asian täytyy ensin kypsyä mielessä.. 17.10 Inhimillinen tekijä. Maanantai 7.8. M ietin hengellisiä asioita erityisesti neljäkymmentä vuotta sitten. Olen kiitollinen terveydestäni ja toivon sen säilyvän myös jatkossa. vIrpI KIrvEs-TOrvInEn Soi, kunniaksi Luojan on minulle yksi tärkeimmistä hengellisistä lauluista. Toimittaja Viena-Inkeri Lounela, Asikkala. Iltahartaus klo 18.50, lauantaina klo 18.00 Perjantai 4.8. Kirkkoherra Tuomo Törmänen, Taivalkoski. Keskiviikko 9.8. Fredrik Lindströmin vieraana on uskontohistorioitsija Christer Hedin. Hengellinen laulu käy pitkästä rukouksesta. 40:28–31). 15.05 Pisara. Lauantai 5.8. Jotkut kysyvät, olenko uskossa. Saarnadraaman toteuttavat Eija Ruuska, Minna Puhakka ja Eila Närhi. Siinä kiitollisuus on päällimmäisenä. Olen ollut elämässäni myös pari kertaa pahassa kolarissa. Lääninrovasti Jaana Marjanen, Kuopio. Entä miksi Tanskan lipussa on risti. Maanantai 7.8. Kapteeni Esa Nenonen, Pelastusarmeija, Kotka. ”Hengellinen laulu käy pitkästä rukouksesta” Iskelmälaulaja Eino Grönillä, 78, on tänä kesänä useita esiintymisiä ja kirkkokonsertteja eri puolilla Suomea. Kirkkokonsertissa on hyvä pysähtyä. En ole mikään paras rukoilija. Saarnaa pastori Taru Kettunen. Kanttori Anselmi Varonen kysyi, tulisinko hänen avukseen. Keskiviikko 9.8. Koulupappi Jussi Houttu, Lieto. Osa 5/8. Usein iltaisin tulee mieleeni asioita ja toiveita, joita voi kutsua rukoukseksi. Torstai 10.8. Eläkkeelle jääminen – pelottavaa vai innostavaa. Miksi jokainen tarvitsee jotakin, mihin uskoa. minun rukoukseni radi0 & tv Eino Grön HArTAudET Yle Radio 1 Aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 4.8. Tiistai 8.8. Kuinka arvomme ja uskonto liittyvät toisiinsa. Ruuhkavuosinakaan en unohtanut hengellisiä asioita. 18.30 Tuhatvuotinen usko. Innostun, jos pappi on rakentanut hengellisistä lauluista kauniin puheen. Sen jälkeen minua ei tarvinnut houkutella sinne. Vieraina esiintymiskouluttaja ja toimittaja Leena Pakkanen, Senioriliiton pj Tapani Mörttinen sekä eläkevalmentaja Ilari Rantala. Yle Teema & Fem Sunnuntai 6.8. JuMAlAnpAlvEluKsET Yle Radio 1 Sunnuntai 6.8. Kansakoulussa uskonnontunnit olivat mukavia, eikä läksyjä tullut paljoa. Kirkkoherra Aulikki Mäkinen, Kuopio. Soi, kunniaksi Luojan on minulle yksi tärkeimmistä hengellisistä lauluista. Koin silloin, että ylhäällä on se korkein voima, josta kaikki on kiinni. Pastori Anu Ylitolonen, Joroinen. Rukoilin taistellessani raittiin elämän puolesta. 9.00 Ihmisen arvoitus. Ensimmäinen esiintymispaikkani oli Reposaaren kirkko. Lapsikuorot Sinilinnut sekä Satakielet (joht. Virret: 492, 490, 499. 18 KOTIMAA 3. Asian täytyy ensin kypsyä mielessä. Tiistai 8.8. Maanantai 7.8. Sarja tanskalaisen kristinuskon historiasta, viikinkiajasta nykypäivään. Osa 2/8. Näyttelijä Mikko Bredenberg lukee Danielin kirjaa. Onko pyyteetön ihminen onnellinen. Avustava pappi Osmo Luukkonen. Raitistuminen on aina ihme. Mirja Husso), solisteinaan Anni ja Eveliina Hänninen sekä muusikot Jukka Stenlund (piano), Harri Kaarniemi (basso), Jarmo Kuronen (perkussiot) ja Anni Hänninen (viulu). Lauantai 5.8. Vaimoni hoiti toisia sairaanhoitajana pitkään. Se ei tunnu oikeudenmukaiselta. Ruotsalaisessa sarjassa kaksi pappia, pastori ja diakoni etsivät rakkautta. Pidin myös ensimmäisen aikuisiän kirkkokonserttini siellä. Torstai 10.8. Kristilliset arvot olivat kotona läsnä. 2 01 7 maija p. Laulaja, lauluntekijä Pekka Simojoki haluaa liitää kuin kotka. (Jes
Saarnaaja varoitti lähtemästä poliittisten tai uskonnollisten populistien viitoittamille vallan valtateille. Kirjapaja. Tulevan sunnuntain evankeliumia edeltävät Jeesuksen ohjeet kaidan tien kulkijalle: ”Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää se heille”. Hän ei vetäytynyt turvaan maaseudulle, ei kehittelemään ohjelmaansa kaikessa rauhassa. Alttarilla on kaksi kynttilää. On koti, läheisverkosto, sosiaaliturva ja yllin kyllin aineellista hyvää. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Joku on joskus ollut sinulle laupias samarialainen. Tässä on Jeesuksen mukaan Jumalan laki ja profeetat. Jeesuskin kysyi kerran sairaalta, mitä tämä tarvitsee. Ole sinäkin sellainen.. Kysyin sitten, mikä sai heidät pysähtymään ja auttamaan. Emmauksen ahtaalla ja kaidalla tiellä Kristus tulee luoksesi laupiaassa lähimmäisessä. Kristus on monesti kysynyt sinulta hädän hetkinä: ”Mitä toivot, että sinulle tekisin?”. Näin Jumalan valtakunta manifestoituisi, mutta ei ilman suuria synnytyskipuja. Paljon on heitä, jotka tarvitsevina kolkuttelevat omiatuntojamme. Muuan vanha mies vastasi: ”Minua on joskus autettu, kun olen ollut hädissäni. Auta meitä noudattamaan hänen pyhää esimerkkiään. Avaa silmämme näkemään, mikä elämässämme on vastoin sinun tahtoasi. Martin Lönnebo Kristuksen kärsimyksen äärellä. Herramme ja Jumalamme. Vieläkin koen vierautta, jos ihmiseltä vaaditaan pelastuksen edellytyksenä uskonratkaisua. Kristus kehottaa meitä seuraamaan häntä, vaikka suosio satojen ihmisten vaihtuisi syytöksiin. Auta meitä kaikkia luomaan toimistoomme avoin ilmapiiri. sunnunTAI HeLLunTAIsTA Koin taannoisella Amerikan-matkallani jumalanpalveluksen, jossa kuulin kaidan tien kutsun. Matteuksen evankeliumi 7: 13–14 Jeesus sanoo: ”Menkää sisään ahtaasta portista. Perustelin kantaani sillä, että pelastustamme ei ratkaise meidän elämämme pyhityksen taso, vaan Jumalan armo. Tekstit: Ps. Mikä tai kuka avaisi porttimme ja ovemme. Jeesuskin kysyi kerran sairaalta, mitä tämä tarvitsee. G u n D a m én KArI PeKKA KInnunen Eläkerovasti Tuusulasta kunnan murtautuvan aikaan siellä, missä murheelliset lohdutetaan, missä oikeudenmukaisuutta nälkivät ravitaan, missä pyhien piirien syrjäyttämät armahdetaan. Hän otti tietoisen ristin riskin. Saarna kesti yli tunnin, mutta ei se koskettavuudessaan pitkä ollut. Äidinkielen koetta edeltävänä yönä näin unen, jossa tulin tienristeykseen. Hän ei rynnännyt parantamaan. Taannoisella Amerikan-matkallani koin jumalanpalveluksen, jossa kuulin toisenlaisen ”kaidan tien” kutsun. Kerran saarnatessani laupiaasta samarialaisesta pyysin seurakuntalaisia ottamaan tuon samarialaisen roolin. Mutta vielä enemmän se kehottaa kysymään toisilta, mitä he tarvitsevat, ja toimimaan sen mukaisesti. 7:13–14 Liturginen väri on vihreä. On yltäkylläisyys, mutta onko elämä. Siitä sitten kirjoitin. 18:21–26, 36–39, Hepr. Hän ei rynnännyt parantamaan. Kirjapaja. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Totuus ja harha”. 2 01 7 ensi pyhänä OsuMIA ruKOus 9. Me olemme usein yleisen mielipiteen vankeja. K irjoitin puoli vuosisataa sitten ylioppilaaksi. 8. Sana herätti ja sytytti! Saarnaaja totesi Jeesuksen ratsastaneen Jerusalemiin, poliittisen ja uskonnollisen vallan keskukseen, todistaakseen vakaumuksestaan, vaikka se johtaisi pääkallonpaikalle asti. Auta minua ymmärtämään esimiehiäni ja olemaan kärsivällinen niitä työtovereita kohtaan, jotka koettelevat hermojani. Tänä aikana useimmilla maassamme on hyvän elämän edellytykset. Tällaisen ohjelman julistajana Jeesus ratsasti väkivallattomassa kulkueessa ”ahtaasta portista” pääkaupunkiin. Hän julisti Jumalan valtaKenen joukoissa kuljet. Hänellä tuskin oli mielessään, että edessä oleva merkitsee syntien sovittamista. KOTIMAA 19 3. Palmusunnuntain saarnaaja julisti Martin Luther Kingin hengessä, ettei Kristuksen seuraaminen tänäänkään voi eikä saa olla menestyksen tavoittelua. 4:1–2, 9–13, Matt. Se oli rikkonut minulta uskonnollisen mustavalkoisen asetelman. Olin juuri lukenut 1962 ilmestyneen kirjan Ulkopuolella leirin, jossa kerrotaan, kuinka nuorisojengiläinen Jusa löytää ulkopuolisten Kristuksen. Herra, sinä kaikkein korkein, me kiitämme sinua siitä, että lähetit Poikasi meidän luoksemme suojattomana ihmislapsena ja että hän elämällään antoi meille esikuvan: me emme saa hallita toisiamme, vaan meidätkin sinä kutsut palvelemaan toinen toistamme. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Tuossa aineessani kritisoin herätyspuhujien vaativaa ja kapeaa kaidan tien julistusta. Rita Snowden Martan ja Marian rukouksia. Kristuksen seuraaminen merkitsee asettumista alistettujen ja syrjäytettyjen rinnalle, kuulemaan heidän ääntään. Kun. 92:5–10, 13–16, 1. Merkilliseltä tuntui seuraavana päivänä koesalissa, kun yksi tarjolla ollut otsake kuului ”Kaita ja lavea tie”. Saarnaajan saattoi kuulla kysyvän 60-luvun poliittista laulua muunnellen: ”Kenen joukoissa kuljet, kenen ristiä kannat”. Osallistuin palmusunnuntaina New Yorkin Harlemissa mustan baptistiseurakunnan jumalanpalvelukseen. Anna meille lujat ja hellät kädet, jotka palvelevat mielellään, silmät, jotka huomaavat missä on hätää, tahto, joka pystyy viemään meidät sinne, missä kulloinkin on oltava. Se, mitä ihmiset sanovat, merkitsee meille enemmän kuin se, mikä sinun sanasi mukaan on totta ja oikeaa. Siksi en voinut kulkea tuon maassa makaavan ohitse”. Älä anna minun tahallani tuhlata kenenkään kallista aikaa. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!” 9. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Se tarkoittaa sitä, että sitä hyvää, mitä itse tarvitsen, olen valmis jakamaan toisillekin. Useimmiten vasta myöhemmin, jos silloinkaan, voi ymmärtää saaneensa avun häneltä. Anna voima mielesi mukaiseen elämäntapaan
Luther näki paavilaisten keskittyvän tekosynteihin, kun hän puolestaan halusi katsoa sisälle ihmisen psykologiseen hämärään. Teesit on osoitettu niin kirkolle kuin jokaiselle kristitylle. 2 01 7 Re formaatio • 500 vuo tta • Viikon teesi 35 Re formaatio • 500 vuo tta • Kotimaa julkaisee vuoden ajan (27.10.2016 – 2.11.2017) jokaisessa numerossaan joka viikko yhden teesin reformaation merkkivuoden ja Lutherin vuonna 1517 naulaamien teesien kunniaksi. Olli Seppälä arannuksenteko rasittaa. 20 KOTIMAA 3. Siitäkin Luther muistutti, että parannus ei ole kertakeikka, vaan rasittava ultramaraton, jossa maalinauha ylitetään vasta vaaka-asennossa haudan pohjalla. Kyllä vain. Tarvitaan syntisen vanhurskauttamista. Siellä se tosisynti muhii. 26,70) /3 kk Seurakunnissa sattuu ja tapahtuu. Vain 19,90 (norm. He kun arvelivat, että myös ihmisen uskonnollisista teoista, kuten ripittäytymisestä, olisi jotain hyötyä taivastikkaiden kiipeilyssä. 8. Parannuksenteko ei ole kuitenkaan mahdollista ilman armoa. Tilaa kotimaa24.fi digipaketti. Luther-vainaa suomi terävällä kielellään paavilaisten vääriä käsityksiä parannuksenteosta. Vastaväitteet ja kommentit teesiin: toimitus@kotimaa.fi Mitä Luther tviittaisi. Tilaa osoitteessa kotimaa24.fi/tilaa Käytä kampanjakoodia: tarjous + + -näköislehti Kristillinen pelastuksen kaava menee kutakuinkin näin: Kun ihmisriepu kuulee Jumalan ylevän kutsun, hän kokee alamittaisuutta, koska ymmärtää sysimustassa sisimmässään, ettei ole sovelias vastaamaan tähän valoa ja rakkautta tulvivaan kutsuun. Pysy ajan tasalla. Hänen on tehtävä parannus eli luovuttava pahoiksi tietämistään teoista, tavoista ja ajatuksista