n Sivu 9 Kappelin emäntä Kalajokinen Marja-Leena Vuollet rakennutti siirrettävän pikkukappelin. n Sivu 2 Antakaa anteeksi Desmond Tutu kertoi Göteborgin kirjamessuilla, miten anteeksianto vapauttaa. | . v u os i k e rta . Sivut 12–15 ?40 Lohjan lahja Lohjalainen koulu keräsi yli 100 000 euroa koulun rakentamiseksi Haitiin. | . Millainen on suomalaisen maidontuottajan tulevaisuus. Perttu Saksa / Valio oy 2 . h i n ta: 3,70 € . | . lo k a ku u ta 20 1 4 . 1 09. n Sivu 16. 0 04 3 59 5 –14 – 41 Maitoa läheltä Huippulehmä Hapsiainen tuottaa 9 000 kiloa luomumaitoa vuodessa Wathénin luomutilalla Hausjärvellä
Pohjolan usko s. – Myös meidän koulumme on ollut aikoinaan Lohjan yhteinen projekti. Kolumni s. Rehtori kuitenkin ehdotti, että aletaan hommiin ja yritetään saada summa kasaan. Opiskelijat olivat keränneet itselleen sponsoreita, jotka tukivat heidän liikkumistaan 50 sentillä per kilometri. – Sata vuotta sitten laki määräsi, että oppikouluja ei saanut perustaa kuin kaupunkeihin. Miten kaikki sai alkunsa. Ajattelimme, että ne sopivat täysin koulun visioon. 27 Enkeli-usko on myönteinen ilmiö, kirjoittaa Kari Kuula. la ja lipaskerääjinä, myyneet oheistuotteita ja opiskelijat ovat tehneet taksvärkkipäiviä. Lohjan seurakunta ohjasi testamenttilahjoituksesta meille 10 000 euroa. Olemme myyneet lohjalaisille yrityksille nimikkovuosia. – Tavoitesumma saavutettiin viikonloppuna järjestetyssä Loppukiri-liikuntatapahtumassa. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Lohjan yhteislyseon lukio keräsi 100 000 euroa ja rakensi Kirkon Ulkomaanavun kautta koulun Haitiin. 1900-luvun alkupuoliskolla kouluja alettiin kuitenkin perustaa maaseutupaikkakunnille eri puolille Suomea. Tämä on kaikkien lohjalaisten projekti. 1 0. 11 Rolf Steffansson kirjoittaa kehitysvammaisten arvosta. Projektilla oli opetta- jista ja opiskelijoista koostuva vastuutiimi, mutta keräys on yhdistänyt koko koulun henkilökunnan ja opiskelijat. Noora Wikman. 6 Islamin vaikutus kasvaa Pohjoismaissa. – Tämä on ollut suuri tapahtuma, joka on tuonut kouluun yhteishenkeä ihan uudella tavalla. Juhlaa valmistellessamme ajattelimme, että voisimme tehdä jotakin kestävämpää ja pysyvämpää. Usko ja jännitys s. Koulua varten kerättiin rahaa ja se rakennettiin yhdessä. 20 Kotirintaman naiset tekivät uskomattoman määrän työtä. Juoksemassa Lohjan lukion rehtori Panu Ruoste. Myös rehtori Panu Ruoste juoksi sponsorien tukemana 43 kilometriä. Meillä painotetaan kestävää kehitystä ja kansainvälisyyttä. Kun koulun tilat vanhentuivat 1950-luvulla, käynnistettiin uusi projekti ja rakennettiin toinen koulutalo. 19 Usko on tärkeä aihepiiri Mika Waltarin dekkareissa. 4 Palveleva puhelin täyttää 50 vuotta. – Koulu on ollut eräänlainen ohjelmatoimisto. Suurin osa summasta on koostunut pienistä puroista. Miten olette keränneet rahaa. Enkeli kiehtoo s. 2 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 . Olemme olleet markkinoil- Minkälainen vaikutus projektilla on ollut lohjalaisiin. Näimme uutisen Ulkomaanavun Haitiin rakentamista ekokouluista. Se on myös laajentunut koulun ulkopuolelle, kun mukaan ovat tulleet esimerkiksi seurakunta ja erilaiset lohjalaiset yhteisöt. Minkälainen historia satavuotiaalla koululla on. Nyt lohjalaiset ovat rakentaneet kolmannen koulutalon Haitin lapsille. – Meillä on loppuvuodelle vielä suunniteltuna muutama tapahtuma, joten ylitämme todennäköisesti tavoitesumman. Ehkäpä saamme myös koulutarvikkeita toimitettua rakentamaamme kouluun. Olennainen osa juhlintaa on Haiti-projekti. 2 014 Uskonnonopettaja Simo Jouhi on Lohjan yhteislyseon lukion satavuotiskeräyksen taustavaikuttaja. Myös Lohjalla aloitettiin ilman lupia. Meillä on ollut tanssiaisia, konsertteja, lauluiltoja ja liikuntatapahtumia. Sadan vuoden aikana koulun toiminta on laajentunut ja kehittynyt. – Koulumme täyttää tänä vuonna sata vuotta. Siinä tuli pieni rimakauhu. ”Koulun rakentaminen Haitiin loi kaupunkiimme yhteishenkeä” viikon henkilö Kirkon Ulkomaanavun keräyksestä tuli koko Lohjan kaupungin asia, uskonnonopettaja Simo Jouhi kertoo. Naiset sodassa s. 5 Presidentti Barack Obama noteerasi KUA:n työn. kuva: Matti Pirhonen Obama huomioi s. – Jossakin vaiheessa selvisi, että yhden koulun rakennuskustannukset ovat 100 000 euroa. Päätöksen synnyttyä saimme tietää, että ekokoulu on lohjalaisen arkkitehti Matti Kuittisen idea. TÄSSÄ NUMEROSSA Aina kuulolla s. Alustavan laskelman mukaan koossa on nyt 100 892,63 euroa
Työnantajalla pitää olla kunnianhimoa kehittää olosuhteita niin hyviksi, että työntekijä tuntee olevansa oman alansa parhaaksi pyrkivässä työpaikassa. Samalla on muistettava, että ihmiset ovat yksilöllisiä ikääntymisessään. Eläkeiän nostamatta jättämisen myötä hyvinvointiyhteiskunnan palveluita pitäisi karsia huomattavasti. Yksikään puolue, työmarkkinajärjestö tai muu taho ei ole pystynyt ehdottamaan mitään muuta realistista ratkaisua. Kuultuaan tämän tarinan monet vieraamme ovat halunneet oman puisen suojelusenkelinsä. Osalle on yksinkertaisesti muita huomattavasti helpompaa ylläpitää omaa hyvää fyysistä kuntoa. Ne palautuivat mieleeni, kun olimme selvinneet suuresta koettelemuksesta, huolehtimani rakennuksen kunnostamisesta. Yritän muistaa: Älä huolehdi! Minna Kettunen Lapinlahtelainen kirjailija ja Väärnin pappilan emäntä KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 2.10.1914 Käkisalmen pyhäkoulupäivät. Työuransa alkuvaiheissa moni on elänyt ruuhkavuosia hoitaessaan työn lisäksi perhettä. Laatikko oli täynnä miehen veistämiä puuenkeleitä. Myös asenteellaan ja puheillaan voi vaikuttaa omaan sekä työtovereidensa jaksamiseen. Lisäksi enkelit tuntuivat liittyvän jonkinlaiseen henkis-uskonnollisuuteen, mielestäni epäilyttävään hömppään. Eläkeiän nostaminen saattaa kuitenkin vaikeuttaa jo nyt syntyneitä ongelmia. Kun ottaa huomioon hankalat matkat, on tämä kyllin merkille pantava joukko, jota vielä lisäsi kaupunkilaisten laaja parvi. Ratkaisevassa elämäntilanteessa näin unessa voimakkaita suojelushahmoja huoleni kohteena olleen rakennuksen ympärillä. Yksi keskeisimmistä on, miten työpaikkoja riittää ammattiin valmistuneille nuorille. Runsas oli se osanotto, joka koitui syrjäisen Käkisalmen vasta pidetyille pyhäkoulupäiville. ¶ Vain muutaman päivän kuluttua ovellemme tuli mies pahvilaatikon kanssa. 2 014 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA V Erityisen raskasta työtä tekevien on mahdollista päästä eläkkeelle muita varhaisemmin. Toinen ratkaisua odottava kysymys on hyvien palveluiden ja hoivan turvaaminen vanhuksille. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Aiemmin en piitannut enkeleistä, joista tulivat mieleeni vain pulleroiset kiiltokuvat ja koristeet. Kirkossa tehdyn henkisen työn raskautta on vaikea mitata. Yhä enemmän vastuuta iäkkäimpien kansalaisten hoidosta on jo siirtymässä lapsille. Viime vuonna kirkon töistä jäätiin eläkkeelle lähes kaksi vuotta myöhemmin kuin esimerkiksi kuntien palveluksesta. Eläkeiän nostamisen myötä pitää kiinnit- tää entistä enemmän huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen. Tähän mennessä ovestamme on lentänyt sisään ja ulos jo monia enkeliparvia. Kirkon korjaus hätäaputyönä. Kenelläkään ei ole kuitenkaan perusteita väittää, että tosissaan seurakuntatyötä tekevä pappi, diakoniaviranhaltija, nuorisotyöntekijä tai lastenohjaaja pääsisi työssään henkisesti helpolla. Älä huolehdi! Unohdin enkelit pitkäksi ajaksi. 3 Sanansaattajien puhuttelussa Työntekijä ei voi kokonaan ulkoistaa työssä jaksamistaan omalle esimiehelleen. Mikäli viimeiset työvuodet ovat olleet erityisen kuormittavia fyysisesti tai henkisesti, ne saattavat heijastua lisääntyneenä terveydenhuollon tarpeena eläkkeelle siirryttyä. Kaikkiaan lähenteli osanottajain luku sataaviittäkymmentä. En voinut olla kuulematta viestiä: Enkelit vartioivat tätä paikkaa. Toimivat työvälineet ja turvalliset työolosuhteet sekä hyvä johtaminen ovat keskeisiä tekijöitä ihmisen työssä jaksamisessa. Paljon oli saapunut päiville väkeä. Aina kaukaa Suistamon seuduilta oli rakkaus lapsiin pannut osanottajia liikkeelle. Korjaustöistä on aijottu joku osa suorittaa jo talven kuluessa hätäaputyönä.. Iäkkäistä vanhemmista huolehtiminen tuo ruuhkavuodet takaisin. p:nä. Vain kuvitteellisessa ihannemaailmassa on mahdollista pitää eläkeikä aina yhtä alhaisena samalla kun elinikä nousee. Vesilahden seurakunta on päättä- nyt ryhtyä korjauttamaan kirkkoaan. Hyvän johtamisen tunnusmerkkejä ovat suunnan näyttämisen lisäksi oikeudenmukaisuus ja kannustaminen. 1 0. Ylpeys työnantajasta ja omasta työstä auttavat jaksamaan sekä yrittämään omaa parastaan. Seurakuntatyö ei kuitenkaan uuvuta tekijöitään niin paljon, että eläkkeelle jäätäisiin muita aikaisemmin. Eikä ihmekään! Olihan tällaisia päiviä jo vuosikausia odotettu ja toivottu. Hahmot hehkuivat valkoista valoa pimeään talviyöhön. ¶ Sitten enkelit lähestyivät väkevällä tavalla. selleen. Nämä vanhemmistaan huolehtivat lapset ovat kohta eläköityvää tai jo eläkkeellä olevaa sukupolvea. Työntekijä ei voi kuitenkaan kokonaan ul- koistaa työssä jaksamista omalle esimiehelleen tai johtajalle. Sitä tarkoitusta varten toimitti arkkitehti Ilmari Launis tarkastuksen syyskuun 28. Työntekijän on ainakin yritettävä huolehtia omasta kunnostaan ja sitä kautta jaksamisestaan. Työn raskaudella tarkoitetaan usein fyysisesti kuormittavaa työtä, mutta tässä yhteydessä ei pidä unohtaa henkisesti raskaita ammatteja. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 . Vastuu siitä lankeaa työnantajalle sekä työntekijälle it- jukka fordell Eläkkeelle hyvässä kunnossa anhuuseläkeiän alarajan nostaminen asteittain 65 vuoteen on ainoa oikea vaihtoehto
Yritämme pitää keskustelua yllä, jos soittaja vain pitää linjaa auki. Se juhlii 50-vuotistaivaltaan lokakuussa järjestämällä seminaareja ja julkaisemalla juhlakirjan. – Jotakuta auttaa jo soittoyritys. KD Nuoret: Politiikka pois seurakuntavaaleista Suomen Kristillisdemokraattisten (KD) Nuorten mielestä puoluelistat eivät kuulu seurakuntavaaleihin. – Usein puhuminen ja kirjoittaminen jäsentävät ongelmia. Voimme vaikka lukea Herran siunauksen, Titi Gävert toteaa. Soittaja ja vastaaja eivät tiedä toistensa nimiä eivätkä asuinpaikkaa. Seppo Juntusen ja Pirkko Jalovaaran rahankeräystoimintaan liittyvistä oikeusprosesseista. Vastapainon kustantama kirja käsittelee vaikuttavasti lasten asemaa ja heihin kohdistuvaa väkivaltaa uskonnollisessa yhteisössä ja perustuu vanhoillislestadiolaisuutta koskevaan tutkimukseen. Vastaajat saavat peruskoulutuksen jälkeen jatkuvaa työnohjausta. Facebookin yhteydessä on puolestaan pari vuotta toiminut kirkon chat-palvelu. Arkkipiispa Elmars Ernsts Rozitis ja piispa Martin Lind allekirjoittivat Porvoon sopimuksen ehtoollismessun yhteydessä Yorkin arkkipiispan kappelissa. 4 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 . Hän kertoo, että linjat ovat auki joka ilta kello 18 alkaen pikkutunneille saakka. Paateron mukaan Suomella on annettavaa kehitysyhteistyössä muun muassa energiatehokkuuden parantamiseen, opettajien ja sairaanhoitajien koulutukseen ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Palvelevan puhelimen rinnalle syntyi kahdeksan vuotta sitten Palveleva netti. Tämä on Gävertin mukaan tuttua kaikille puhelinpäivystäjille. Tutkimus sai aikaan laajaa julkista keskustelua jo ennen kuin se valmistui. Porvoon yhteisö laajeni Eurooppalaisten anglikaanisten ja luterilaisten kirkkojen yhteisö kasvoi toissa perjantaina kahdella uudella kirkolla. Paatero on ollut mukana kansalaisjärjestötoiminnassa. Palvelevan puhelimen juhlakirja ilmestyi 1.10. Koko maassa toimii vain yksi numero suomeksi ja toinen ruotsiksi. Silloin hän tietää, että sillä hetkellä joku on vain häntä varten. Puhelin on puolestaan helppo ja välitön apukanava. Nettikysymyksiä tulee noin Palveleva puhelin on maamme van- 1 200 vuodessa, ja niihin kaikkiin vastataan. Kaikki seurakunnat ovat mukana palvelussa. Kirkon chat: www.facebook. Toimintaa koordinoi kirkkohallituksessa Diakonia- ja sielunhoitoyksikön asiantuntija Titi Gävert. Hän on jo silloin ylittänyt tietyn muurin. Palveleva netti: www.verkkoauttaminen.fi. Siihen ei tarvitse kirjautua, eikä soitosta jää dokumentteja. Auttajista kaksi kolmasosaa on vapaaehtoisia, loput seurakuntien työntekijöitä. Kehitysministeri uskoo kansalaisjärjestöihin SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero on nimitetty uudeksi kehitys- ja omistajaohjausasioista vastaavaksi ministeriksi. LYHYET Oikaisu Kotimaa kertoi 25.9. Hän ymmärtää puheluiden suosion. 2 014 Palvelevan puhelimen rinnalle on syntynyt Palveleva netti ja Kirkon chat. hin ja suurin tukipuhelinmuoto. Kirjan kantava osa on Helena Ojanperä-Samulinin historiikki Viisi vuosikymmentä apua hätääntyneelle. Puoluepoliittisia listoja on lähes kaikilla puolueilla, mutta ei KD:lla. Muut auttamiskanavat eivät ole vähentäneet Palvelevan puhelimen tarvetta. com/kirkkosuomessa. – Aina tarvitaan uusia vapaaehtoisia. Myös niistä on tullut suosittuja auttamiskanavia, diakonia- ja sielunhoitoyksikön asiantuntija Titi Gävert kertoo. kuva: Matti Karppinen Johanna Hurtigille tiedonjulkistamispalkinto Helsingin yliopiston tutkijatohtori Johanna Hurtigille on myönnetty tiedonjulkistamisen valtionpalkinto teoksesta Taivaan taimet. Kirkko kuulolla 50 vuotta JUHLAVUOSI Palvelevaan puhelimeen soitetaan 180 000 kertaa vuodessa Kirkon Palveleva puhelin on 50 vuoden ajan purkanut ihmisten ongelmia. Summa, jonka keräämisestä oikeus antaa Seppo Juntuselle ratkaisun, on 12 000 euroa, ei 200 000 euroa. Soittaja katkaisee puhelun, kun siihen vastataan. Palvelevassa netissä kirjoittaja saa vastauksen parin päivän sisällä, ja hänellä on oikeus viiden vastauksen ketjuun. Yllättävää on, että puhelinpalveluun tulee vuodessa noin 10 000 mykkää soittoa. Nyt Palvelevalla puhelimella on 2 000 päivystäjää ympäri maata. Verkkokirja Yhteys toiseen ihmiseen – Kontakt med en annan människa tulee Kirkkohallituksen Sakasti-verkkosivuille vapaasti luettavaksi. Palvelu toimii myös ruotsiksi. Apu on ehkäissyt jopa itsemurhia. Palvelu syntyi alun perin opiskelijatempauksena ehkäisemään itsemurhia. Heitä ohjaavat ja kouluttavat Palvelevan puhelimen toiminnanjohtajat lähes 40 paikkakunnalla. 1 0. Kun vastaaja kommentoi soittoa tai tekstiä, se auttaa avun hakijaa selventämään ongelmiensa laatua ja mittasuhteita. Soittoyrityksistä pystytään vastaamaan alle puoleen. Sakari Sarkimaa Palveleva puhelin: suomeksi 01019 0071 su–to kello 18–01, pe ja la kello 18–03 ja ruotsiksi 01019 0072 joka ilta kello 20–24. Järjestön mielestä on ironista, että Suomessa varoitetaan sekoittamasta uskontoa puoluepolitiikkaan, vaikka näin tapahtuu seurakuntavaaleissa. Puhelimen ja netin vastaajaa ei voi valita, tehtävä osuu kulloinkin vapaalle päivystäjälle. – Usein elämänsä vaikeuksissa painivalle on tärkeää kuulla toisen ihmisen ääni. Verkkokeskustelu sopii parhaiten niille, joille on luontevaa kirjoittaa, joilla ei ole puherauhaa ja jotka haluavat kunnolla miettiä sanottavaansa. Ihanne olisi, että kaikkiin soittoihin voitaisiin vastata. Gävert sanoo. Yorkissa koolla olleet kirkonjohtajat toivottivat Porvoon yhteisöön tervetulleiksi Latvian evankelis-luterilaisen ulkomaankirkon ja Britannian luterilaisen kirkon
ten johtajien rauhanvälitysverkoston sihteeristönä vuodesta 2013 lähtien, toiminnanjohtaja Yhdysvaltain presidentti BaAntti Pentikäinen kertoo. Pappi myöntää huomanneensa, että alkoholilla oli osuutta asiaan, mutta se ei poistanut tosiasiaa, että papin paikalle pyytäneet ihmiset olivat peloissaan. Heistä tulee oman hallituksen ja kansainvälisten toimijoiden heittopusseja. sa viime keskiviikkona. Ihmisille halutaan tarjota uusia tapoja toteuttaa vapaaehtoisuutta. – Radikalisoitumisen ehkäisyn pitää muslimikontekstissa olla hyvin vahvasti integroitunutta islamin perinteeseen ja opetukseen sekä käyttää sen kieltä. He ovat hengenvaarassa oman ryhmänsä piirissä. tä tekevän Sheik syyt. Lapuan piispa Simo Peura vastasi piispojen Kutsu yhteyteen -teesejä vastaan esitettyyn kritiikkiin. – Jos on vääriä oletuksia, on todella vaikeaa tehdä töitä entisten taistelijoiden saamiseksi takaisin yhteiskuntaan. Loikkanen pohtii, että tukea olisi varmasti hyvä miettiä kirkossa suunnitellusti. Tilanteita monitaan tekemän rauhanvälitysmutkaistavat paikallisten klaamatkan julkilausumaa. Turvallisuusneuvoston kokouksessa käsiteltiin globaalia terrorismia. ”Tavoite oli kutsua kirkon jäseniä yhteiseen kunnioittavaan keskusteluun ja vuorovaikutukseen, joka vahvistaisi keskinäistä yhteyttä. Paikan päällä kävi ilmi, että he kaipasivat henkien manausta. Siksi sitä rahoittivat myös kaksi seurakuntaa ja Helsinki Missio. Tänä päivänä bin Bayyah’n laukonfliktien osasunto. Tutkimus julkaistiin Washing- tonissa Uskonnolliset johtajat radikalisaatiota ja ekstremismiä vastaan -konferenssissa. Nappi Naapurin idea sopi yhteen myös Helsinki Mission tavoitteiden kanssa. Papilla ei mennyt sormi suuhun, vaan hän toimitti kodin siunaamisen, kertoo Länsi-Savo. Obama lai- tulevat usein poliittisen järjestelmän ulkopuolelta, eikä heinasi myös uskonnollisten johdän kanssaan edes pyritä neutajien Keski-Afrikan tasavalvotteluihin. Kirkon Ulkomaanapu on toimi– Uskonnolliset ja perinteiset nut uskonnollisten ja perinteisjohtajat ovat yksi harvoja tahoja maailmassa, jotka pystyvät hoitamaan neuvotteluja tällaisten ryhmien kanssa, Antti Pentikäinen sanoo. 1 0. Eteläsavolainen pappi kutsuttiin kiireen vilkkaa kesäasukkaiden luokse. Radikalisoitumisessa korostuivat taloudelliset syyt, Antti Pentikäinen kertoo. Tukikampanjaan osallistuu myös piispa Tapio Luoma, joka on ottanut piispallisen huppariselfien. Barack Obama osallistui YK:n yleiskokoukseen viime viikolla New Yorkissa. Hän julkaipuolet, kuten Isis tai al Qaida si juuri fatwan, jossa tuomitsee Islamilaisen valtion. Ulkomaanavun ja Institute for Security Studiesin tuottamassa tutkimuksessa selvitettiin niiden somalialaisnuorten tilannetta, joita al-Shabaab pyrki rekrytoimaan. Noora Wikman VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Yhteismaa ry:n vetämässä Nappi Naapuri -hankkeessa yhdistyy uudenlainen kaupunkikulttuuri, joukkoistaminen ja kristillisiin arvoihin sopiva idea. Taistelijat joutuvat tilanteeseen, josta on lähes mahdotonta päästä pois. Kaksiosaisen tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin Keniassa, jossa suurin yksittäinen syy radikalisoitumiseen oli tyytymättömyys hallitusta kohtaan. Kuva: LEHTIKUVA / Spencer Platt / Getty Images / AFP Kirkon Ulkomaanapu julkaisi viime viikolla tutkimuksen radikalisoitumiseen ja äärijärjestöihin liittymisen syistä. Antti Pentikäisen mukaan usObama oli liittänyt puheekonnollisilla ja peseensa ääri-islaRadirinteisillä johtajilla mistista ideologikalisoi- on merkittävä rooli aa kritisoivia sikonfliktien ja raditaatteja, joista yksi tumikalisoitumisen eholi Ulkomaanavun sessa korostui käisyssä ja sovittekanssa yhteistyötaloudelliset lussa. Pentikäisen mukaan delegaation tärkein viesti oli se, ettei radikalisoitumista vastaan voi taistella vastapropagandalla. 2 014 Obama huomasi Kirkon Ulkomaanavun rauhantyön Uskonnollisilla johtajilla on avainasema radikalismin ehkäisyssä. rissä. Kotimaa24:n blogistinakin tunnettu Toivo Loikkanen on hoitanut syyskuun alusta Savonlinnan seurakunnan kirkkoherran viransijaisuutta. Tukensa nuorille ja nuorisotyölle voi osoittaa ottamalla selfien eli omakuvan huppari päällä ja jakamalla kuvan somessa. Meneillään olevan Nuorisotyön viikon tarkoituksena on herättää keskustelua 5 nuorisotyön arvosta ja merkityksestä yhteiskunnassa sekä muistuttaa, että kuntien ja järjestöjen nuorisotyö tarvitsee resursseja toimiakseen. Käytännön kysymysten pohdinta on siis edessä oleva jatkotehtävä.” Lehtipisteissä Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi. Lauttasaaren seurakunnassa vapaaehtoistoiminta nähdään kirkon kohtalonkysymyksenä ja sen kehittäminen on seurakunnan toiminnassa keskeistä. Onhan hänellä nyt kohtuullisen suuri kaupunkiseurakunta kaitsettavanaan. Loikkanen kokee kirkkoherran sijaisuutensa eräänlaisena tähänastisena kirkollisen uransa huipentumana. Miten kirkko tukee sijaisina työskenteleviä. Ajan hermolla oleva seurakunta voi helposti ottaa käyttöönsä uudenlaisia välineitä. Peura myönsi, että kritiikkiin on syytä, sillä piispojen teesit tarkastelevat yhteyttä yleisellä tasolla. Ulrack Obama viittasi Kirkon Ul- komaanavun tehtävä on tukea alalla toimivia järjestöjä, koorkomaanavun uskonnollisten ja dinoida yhteistyötä ja kehittää perinteisten johtajien rauhanvälineitä ruohonjuuritasolla välitysverkoston työhön putoimivien uskonnollisten johtaheessaan YK:n yleiskokouksesjien avuksi. Matka nien tai heimojen asema liikoli Ulkomaanavun ja Valkoisen keissä tai niiden vaikutuspiitalon järjestämä. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 . – Taistelijoissa on hyvin vähän sellaista radikalismia, jonka kanssa ei voi olla tekemisissä. He luottavat klaanivanhimpiin ja suurin osa uskoo, että vaalien kautta saadaan aikaan muutosta. Pentikäisen mukaan tut- kimustulokset oikovat vääriä käsityksiä. Työnohjausta on Loikkasen mukaan tarjolla, mutta se perustuu työntekijän omaan aktiivisuuteen
Sylikummina Mari Mustalahti. edessä veljet Jeremias ja Joas. 6 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 . 1 0. kuva: kristný Rós Gústafsdóttir Luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus väestöstä tuoreimpien tilastojen mukaan: Tanska 79?% Islanti 76?% Norja 76?% Suomi 75?% Ruotsi 66?% Luterilaisten kirkkojen jäsenten osuus väestöstä laski vuosina 1988–2008 Ruotsissa 17, Islannissa 13, Suomessa ja Tanskassa 8 ja Norjassa 6 prosenttiyksikköä. kuva: hannu Jukola. Vas. Sigurðardóttir vieraili koululaisten luona Tjarnaprestakallissa viime vuoden huhtikuussa. Kuva: ingólfur Hartvigsson Islannin kirkkon ensimmäinen naispiispa Agnes M. Luterilainen Pohjola Islannin Keflavikissa vietettiin Pohjoismaisia diakoniapäiviä tämän vuoden elokuussa. 2 014 Pohjolassa Suomi uskoo eniten Kristinuskon asema on Suomessa vahvempi kuin muissa Pohjoismaissa. isä Tero Peltola sylissään Maria, oik. toinen kummi Mikko Satama, äiti Auli Peltoja ja kastepappi Jari Pulkkinen. kuva: Þorvaldur Víðisson Jousia Masa-Kai Peltola saa siunauksen kastetilaisuudessa Aleksanterin kirkossa Tampereella sunnuntaina 27.5.2012. Álftaverin kirkko Islannissa edustaa perinteistä Islantilaista kirkkoarkkitehtuuria
Samaan aikaan kun muslimien määrä on kaikissa Pohjoismais- Kirkolliskokouksen avajaisjumalanpalvelus Uppsalan tuomikirkossa 23. Ruotsissa heitä on eniten, noin 15 prosenttia. – Vähintään kerran vuodessa osallistuvien osuuksissa ei ole missään maassa nähtävissä dramaattista muutosta 1980-luvun jälkeen. Suvivirsi lehtori Kati Niemelä. Vapaakristillisyyden piirissä jäsenmäärät laskevat varsinkin Ruotsissa ja Norjassa. K ansankirkon jä- senkato sataa pienten kristillisten yhteisöjen laariin. Esimerkiksi vapaakirkko, metodistit ja baptistit ovat yhdistyneet pari vuotta sitten uudeksi ekumeniakirkoksi. Sama pätee kouluyliopiston kirkkososiologian jen juhlatilaisuuksiin. messa kirkko on ollut jo pitkään Tutkijoille oli kuitenkin yllätys, että pienet kristilliset yhtei- itsenäisempi suhteessa valtioon kuin muissa Pohjoismaissöt ovat menettäneet jäseniään. Heidän osuutensa vaihtelee kuitenkin alle prosentista noin kahteen prosenttiin väestöstä. Ketolan mukaan protestanttiset yhteisöt kulkevat nyt moninaisuudesta kohti yhtenäisempää uskonnollista karttaa. Vaikka Suomen luku on paljon pienempi, täällä kirkosta on erottu suhteellisesti yhtä paljon. Tämä näkyy myös siinä, että kaikille yhteisistä laeista ei enää sallita poikkeamisia uskonnollisista syistä yhtä usein kuin ennen. Muissa maissa luku on noin 10 prosenttia. Ruotsissa jotkut vapaakristilliset yhteisöt ovat jopa liittyneet yhteen 2000-luvulla jäsenkadon takia. Tanskassa kirkolla ei vieläden lisääntyminen ei ole johkään ole valtiosta irrallista ylintanut vapaakristillisten yhteitä päättävää elintä eli kirkollissöjen kasvuun, vaan ne menetkokousta. kuva: magnus aronson / ikon sa lisääntynyt, kansankirkkojen jäsenten osuudet väestöstä ovat laskeneet. Näin uskottiin pitkään kaikissa Pohjoismaissa. Poikkeusten hyväksyminen edellyttää nykyisin myös muita kuin uskonnollisia perusteluja. kuva: bergen domkirke jia kuin muissa Pohjoismaissa, vain viisi prosenttia väestöstä. SuoKetola kertoo. syyskuuta 2014. Toinen aavistus, josta haluttiin tutkimusnäyttöä, oli uskonnon paluu julkiselle areenalle. Tutkimuksen mukaan protestanttinen uskonnollisuus on pirstoutumisen sijaan yhtenäistymässä. Valtion tuen piiriin on päässyt myös muita kuin kristillisiä yhteisöjä. Vapaakristillisyydellä menee ainakin jäsenmäärien suh-. on tästä hyvä esimerkki, myös Tutkijoilla oli olettamus, etRuotsissa, jossa on tä uskonnollinen Tanstaisteltu tämän sakenttä on muutman virren (Den tunut 1990-lukalaiblomstertid ny vun jälkeen aiemset kommer) laulamipaa monimuotoiovat pohjoismaa- sen puolesta. Kimmo Ketola huomauttaa, että Ruotsin suuri luku johtuu paljolti siitä, että sinne asettui tutkittuina vuosina paljon maahanmuuttajia. Esimerkikti vähemmän maahanmuutta- Bergenin kirkon vauvamuskarissa riittää kävijöitä. Vähiten muslimeja on Islannissa. Ruotsissa kirkon jäsenten osuus väestöstä väheni tutkittuna aikana 17 ja Suomessa kahdeksan prosenttiyksikköä. Yleinen mielipide vaatii yhdenvertaisuutta. Näissä maissa vapaakristilliset kirkot ovat menettäneet merkittävän osan jäsenistään 1980-luvun lopun jälkeen. 1 0. – Hengellisen moninaisuusa. Valtio tukee edelleen kirkkoja taloudellisesti kaikissa maissa. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 . Pidemmän aikavälin suuntaus on kuitenkin laskeva, Kimmo Ketola kertoo. Ketola muistuttaa, että muslimien määrää on vaikea arvioida, koska maahanmuuttajien uskontoa ei tilastoida. Jumalanpalveluksiin osallistumisessa ei missään Pohjoismaassa ole tapahtunut suuria muutoksia. Luterilaiset kirkot ovat jatkaneet viimeisten 30 vuoden aikana itsenäistymistään valtiosta. Kaikissa maissa 44–65 prosenttia väestöstä kertoo käyvänsä jumalanpalveluksessa harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei koskaan. 2 014 Pohjoismaisena yhteistyönä tehty laaja tutkimus osoittaa, että Suomessa kirkolla on edelleen vankka asema esimerkiksi politiikassa ja mediassa. Esimerkiksi koulujen uskonSuomesta tutkimukseen osalnonopetus on muuttunut itseslistuivat muun muassa Kirkon täänselvyydestä pontevaa jultutkimuskeskuksen vs. Norjan muslimien määrä on kasvanut tutkittujen vuosien aikana eniten, noin 70 000 hengellä. tävät jäseniä kaikkialla muualSuomessa on myös selväsla paitsi Islannissa. johtakista puolustamista vaativakja Kimmo Ketola ja Helsingin si asiaksi. – On pystyttävä osoittamaan, mikä merkitys erilaisilla järjestelyillä ja tavoilla on yhtäältä kristillisen uskon ja opin näkökulmasta ja toisaalta mikä on niiden laajempi yhteiskunnallinen merkitys, Kimmo Ketola toteaa. semmaksi kaikissa laisista useimmin Pohjoismaissa. – Muslimien vaikutus uskonnon asemaan ei ole kuitenkaan määrällinen kysymys vaan laadullinen, koska muslimien uskonnonharjoitus näkyy julkisessa ympäristössä. on kasvanut ja myös monet kirSuomalaiset ovat pohjoismaakot ovat saaneet maahanmuutlaisista uskonnollisimpia, tanstajista uusia jäseniä, Kimmo kalaiset uskovat vähiten. Muiden politiikasta. Tutkimuksen toteuttivat Norjan ja Suomen kirkon tutkimuskeskukset, Uppsalan yliopiston uskontojen tutkimuksen keskus sekä Aarhusin ja Islannin yliopistot. vaikka Suomi erotkuin kristillisten tuu joukosta moyhteisöjen määrä nessa asiassa. Toisaalta kristityt maahanmuuttajat kasvattavat myös monien kristillisten yhteisöjen jäsenmääriä. Kirkko on menettänyt jäseniä Ruotsissa ja Suomessa vuosina 1988–2012 täsmälleen yhtä paljon: kymmenen prosenttia. Olettamus uskonnon paluusta julkisuuteen osoittautui oikeaksi. Kasvuvauhti on ollut nopeaa. Tästä seuraa, että ei-kristillisiin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluu Suomessa vähemmän väkeä kuin muissa Pohjoismaissa. – Mistään dramaattisista muutoksista ei ole kyse. Koko Pohjolassa eletään nyt katsomuksiltaan kirjavassa todellisuudessa. Suhteita leimaa ennemminkin silmiinpistävä jatkuvuus. 7 si Ruotsissa ja Norjassa lähes kaikki vapaakristilliset yhteisöt ovat pienentyneet. Kaikissa Pohjoismaissa islam on suurin ei-kristillinen uskonto. Viisi vuotta kestäneessä NOREL-tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kirkon ja valtion suhdetta sekä uskonnon roolia politiikassa ja mediassa vuosina 1988–2008. – Näin on tapah- sitä mieltä, että Uskonnollinen tunut erityiseskehitys on kaikisuskonto täytyy sa Pohjoismaissa ti maahanmuuton pitää erillään hyvin yhtenäistä, vuoksi. Laaja pohjoismainen tutkimushanke selvitti, onko väitteessä perää. Kirkossa on käyty jo pitkään hyvin vähän. Kirkon lapsityö on suosittua norjalaisissa perheissä. Ruotsissa ja Suomessa muslimien määrä lisääntyi noin 50 000 hengellä. Tuloksia esiteltiin elokuussa pohjoismaisessa uskontososiologian konferenssissa Kööpenhaminassa. Esimerkiksi muslimien rukouskäytännöt vaativat ottamaan kantaa siihen, voiko heille järjestää rukoustilan vaikka kunnan kirjastoon, Kimmo Ketola havainnollistaa
alk./hlö alk./hlö Vanhuus ei ole taakka, vaan rikkaus, joka rokkaa! 47€ Vanhuus Rokkaa risteilyn artisteina mm. iHintaan sisältyy: • risteily Helsinki-Tukholma-Helsinki valitussa hyttiluokassa • monipuolinen risteilyohjelma Kysy ateriapakettia laivalle sekä liityntäkuljetusta satamaan! VARAA matkapojat.fi/vanhuusrokkaa- EI PALVELUMAKSUA! Myyntipalvelu: 010 2323 200 ma-ke 8-19, to-pe 8-17, su 10-14.30 Puhelut 8,35 snt/puh + 3,2 snt/min, matkapuhelimesta 19,2 snt/min. – Esimerkiksi poliittises– Vuodesta 1998 vuoteen sa puheessa kirkko linkitetään 2008 islamin osuus Tanskan hyvin usein hyvinvointiyhteiseduskunnan uskontopuheesta kuntaa koskeviin kysymyksiin. perspektiivissä. vainnollistaa. Tanskasta ja Suomesta löytyy sekä kasvavia että jäseniään menettäviä yhteisöjä. Vapaakirkkojen kasvu on merkittävä muutos Islannin uskonnollisella kentällä, Kimmo Ketola arvioi. Ilmiön toinen puoli on se, että Suomessa kirkon sisäinen moninaisuus on kaikkein suurinta. lisääntyi kahdekNiemelän miesasta prosentislestä uskonnolliSuota 47 prosenttiin. – Niillä on noin 16 000 jäsentä, mikä on noin viisi prosenttia Islannin väestöstä. Vaikka män tilaa kuin Suomen Yle. Mistään kansanliikkeestä ei siis ole kyse, Ketola täsmentää. Palvelumaksu 0€/netistä varattaessa, muutoin 10€.. veluksille. Tanskalaiset ovat pohjoismaa- laisista useimmin sitä mieltä, että uskonto täytyy pitää erillään politiikasta. Toisessa ääripäässä on Tanska. teli vielä vuonna – Kanavat anleen vallitseva 2008 lähes yksintavat auliisti tilaa asema mediassa omaan kristinusedelleen esimerja poliittisessa koa, Niemelä hakiksi jumalanpalkeskustelussa. Islannissa kirkon sisälle syntyi 1970-luvulla karismaattinen yhteisö, josta kehkeytyi vuonna 1997 uusi evankelis-luterilainen vapaakirkko monien luterilaisten vapaakirkkojen joukkoon. – Median ja politiikan kuva kirkosta ei ole erityisen ristiriitoja herättävä, vaikka Suomessa helposti ajattelemme niin. Tämä näkyy Niemelän mukaan kiinnostavalla tavalla esimerkiksi eduskunnan uskontoon viittaavissa puheenvuoroissa. 1 0. Myös Norjassa 1700-luvun herätykset synnyttivät maallikoista koostuvia lähetysliikkeitä, jotka jäivät vaikuttamaan kirkon sisällä. Suomessa ja Islannissa krisKati Niemelän mukaan Ruottinuskolla on edelleen vallitsin ja Norjan televisio ja radio seva asema mediassa ja poliitantavat kirkolle paljon vähemtisessa keskustelussa. Mukana myös Vanhuus Rokkaa konserttikiertueelta tuttu äänitaiteilija, imitaattori ja hauskuttaja Heikki Hilander! Risteilyllä esiintyy lisäksi myös maskeeraaja- ja meikkitaiteilija Raili Hulkkonen sekä luvassa myös muita mukavia yllätyksiä. län mielestä hyvin vähän. muiden uskontojen ja yhteisöKaikesta tästä voi päätellä, jen tila mediassa kasvaa, Suoettä Suomi on edelleen kultmen luterilaisen kirkon vahvaa tuurisesti selvästi yhtenäisemroolia haastetaan Kati Niemepi kuin muut Pohjoismaat. Niemelän mielestä tämä liittyy ainakin osaksi islamin vahvaan ja ristiriitaiseen läsnäoloon julkisessa keskustelussa. 2 014 Tanskalaiset ovat pohjoismaalaisista vähiten uskonnollisia, vaikka kirkon yhteys valtioon on tiivis. Kirkko ja uskonto näyttäytyvät Suomessa varsin neutraalissa tai myönteisessä valossa niin sanomalehdissä kuin esimerkiksi elokuvissa. Se on heikentynyt voiei ole edes pohjoismaisessa makkaasti myös Ruotsissa. Niemelän mielestä on tärkeää huomata, että Tanskan kirkon ja valtion vahva yhteys ei ole lujittanut kirkon asemaa yhteiskunnassa. Parhaimmillaan niillä oli paikallisosastoja eri puolilla maata, mutta 1960-luvulta lähtien niiden jäsenmäärät alkoivat pienentyä. Viimeisten 20 vuoden aikana ne ovat hiipuneet marginaalisiksi. Ne lisäävät uskonnollista yhtenäisyyttä, koska ne ovat pitäneet eri tavoin ajattelevat kristityt luterilaisen kirkon helmassa. Yhä suurempi kaan suomalaiset toimittajat osa siitä koskee islamia. messa set yhteisöt pystySuomessa ja Islanvät jopa itse sääja nissa eduskunnastelemään sitä, miIslannissa kristinsa käyty uskontoten ne ovat julkiuskolla on edelkeskustelu käsitsuudessa esillä. – Tämä on sirpaleinen joukko, jonka yhteenlaskettu jäsenmäärä on noin 4000. 8 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 . ten. Tanskaan on puolestaan syn- tynyt toistakymmentä luterilaisen kirkon sisällä toimivaa vapaata konservatiivista seurakuntaa. Hänen mukaansa Suomi ja Islanti näyttäytyvät NOREL-tutkimuksissa maina, joissa kristillisyyden ja luterilaisen kirkon asema julkisuudessa on paljon voimakkaampi kuin muissa Pohjoismaissa. Kuvassa tanskalainen konfirmaatiomessu. ja katsojamäärät ovat selväsSen sijaan luterilaisen kirkon ti pienentyneet. Pave Maijanen, Olli Lindholm, Sami Saari, Maarit ja Sami Hurmerinta sekä Housebändi Hampaattomat kapellimestarinaan Pekka Siistonen. Uskontopuhe on lisääntynyt Niemelän havaintojen mukaikissa maissa. Pidämme tätä näkyvyys on Tanskan mediassa helposti selviönä, mutta näin huono. Ne jakavat kirkon tunnustuksen, mutta toimivat itsenäisesti. Danielle Miettinen VANHUUS ROKKAA -RISTEILY 3.-5.11.2014 Jo kolmena edellisenä keväänä suomalaisen seniorityön puolesta järjestetyt Vanhuus Rokkaa -konsertit ovat valloittaneet Suomen eri kaupungit ja nyt on ensimmäisen Vanhuus Rokkaa -risteilyn vuoro Viking Mariellalla 3.-5.11.2014 reitillä Helsinki - Tukholma - Helsinki. Kirkon asema politiikassa ja mediassa on yllättävän erilainen Pohjoismaissa, toteaa Kati Niemelä, joka on tutkinut Uskonnon näkyvyyttä Pohjoismaiden mediassa ja politiikassa. Siellä uskonto ei juuri vaikuta ihmisten poliittiseen suuntautumiseen eikä toimintaan. Suomessa kirkollisen elämän omintakeinen piirre ovat kirkon sisällä toimivat vahvat herätysliikkeet. kuva: ole Hartmann Schmidt teen parhaiten Islannissa, jossa useimmat yhteisöt ovat hiukan kasvaneet. ja poliitikot vahvistavat kirkon Tanskassa islamiin liittyvä valta-asemaa pohjoismaalaisia uskontopuhe on kasvanut enikollegojaan useammin. – Kaiken kaikkiaan uskonto näyttäytyy Tanskassa usein ongelmien kautta, toisin kuin esimerkiksi Suomessa ja Islannissa, joissa uskonto tarkoittaa monelle edelleen samaa kuin kirkko ja kristinusko. Niiden Myös tanskalaimäärä ei ole julnen media käsittelee uskontoa kisen palvelun kanavilla juuuseimmiten islamiin liittyvien ri vähentynyt, vaikka kuulijaaiheiden kautta
Isäni kohteli usein huonosti äitiäni. Hän sanoi, että anteeksiantaminen on yleensä aina vaikeaa. Anteeksi antamalla annat itsellesi lahjan, jolla armahdat itsesi muuttumasta pahantekijäsi uhriksi, Mpho Tutu sanoi. Kirkkoisä Origenesta lainaten, Jumalan rakkaus on niin vastusta- Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikköä johtava Pekka Rehumäki seurasi Göteborgissa Ruotsin kirkon osastolla käytyjä keskusteluja. Rehumäen mukaan Suomen kirkon piispat ovat lähteneet mielellään mukaan kirjamessuprojektiin. Rehumäki on ollut mukana järjestelemässä piispoja kirjailijoiden haastattelijoiksi tämän syksyn Helsingin kirjamessuille. Komissio kävi läpi tuhansia Etelä-Afrikan rotuerottelupolitiikan aikana tapahtuneita hirmutekoja. Mallia on haettu Ruotsin kirkon aktiivisesta roolista Göteborgin kirjamessuilla. Yleisöstä vain murto-osa mahtui istumaan, messuilla oli selvästi kysyntää kirkon edustamille arvokeskusteluille. Myös vankilasAnMpho Tutun kanssa 30 vuotta istuteeksi neen presidentsa tänä vuonna ilmestyneen anteekti Nelson Manantasiantoa käsittelevän malla armahdat delan oli vaikeaa kirjan, The Book of antaa anteeksi itsesi muuttuForgiving. 1 0. Taustalla on tietenkin hänen isänsä radikaali avaran armon teologia, joka voi tuntua vieraalta meille oikeuksien ja velvollisuuksien maailmassa eläville, Rehumäki sanoi. Tutulle ominaisella tavalla keskustelu sisälsi paljon huumoria. Tutu vastasi kertomalla omasta lapsuudestaan. Göteborgissa Tutu totesi, ettei hän kaikesta kuulemastaan huolimatta ole menettänyt uskoaan ihmiseen. kuvat: Mari Teinilä matonta, ettei lopulta itse saatanakaan pysty sitä vastustamaan, Tutu sanoi. Hän muistutti siitä, että Jumala on luonut ihmiset kaltaisikseen. Olen antanut isälleni anteeksi, mutta tunnen yhä tuskaa siitä, että en voinut auttaa äitiäni, koska olin silloin pieni poika. Onkin todennäköistä, että ilman komission perusteellista työtä Etelä-Afrikka olisi ajautunut kostonkierteeseen ja verenvuodatukseen. Jackelénin lisäksi messuilla esiintyi muita kirkon näkyviä henkilöitä. Piispa Antje Jackelén haastatteli Desmond Tutua. Pakon sijaan anteeksiantamisessa olennaisia ovat armo ja lahja. Mutta ellei pysty sitä tekemään, jää toisen ihmisen vangiksi. Tutu kehotti tässäkin ottamaan esimerkkiä Jumalasta. – Tutujen ja Jackelénin välisessä keskustelussa olin erityisen innostunut Mpho Tutun lämpimästä ja rauhallisesta tavasta puhua anteeksiannosta lahjana, joka antaa itsensä takaisin ihmiselle itselleen. Göteborgissakin hän naureskeli omille sutkauksilleen. Kirjassa ansui heidät preteeksiantoa kuvataan nelivaisidentin valan vannomisjuhheisena matkana. Mandela pystyi kuiirti päästäminen, tai matkan tenkin myös siihen, Mpho Tujatkaminen yhdessä. tävät yhdessä puhumassa kirjan tee- jäsi uhriksi. Välillä hän valitti arkkipiispa Jackelénin tekevän vanhalle miehelle liian pitkiä ja vaikeita kysymyksiä. Ruotsin kirkko on näkyvässä roolissa Göteborgin kirjamessuilla. Mari Teinilä. Esimerkiksi silloin, kun Hän näkee pienten lasten kuolevan Gazassa. Vitsailusta huolimatta Desmond Tutu painotti vakuuttavalla tavalla tuttua perusteemaansa, näkemystään ihmisissä piilevästä hyvästä ja Jumalan ehdottomasta rakkaudesta jokaista ihmistä kohtaan. tu kertoi. – Jumalan syvin olemus on rakkaus. Hän muistutti siitä, että jokaisen ihmisen pitää tehdä töitä Desmond Tutu on kirjoittanut pystyäkseen antamaan anteekyhdessä tyttärensä si. Lopulta hän kutmoista. ka usein liittyy kokemukseen väärästä kohtelusta. Siihen kuululaansa. Jumalalle kukaan ihminen ei ole toivoton tapaus. Antje Jackelén kysyi Des- mond Tutulta, voiko ihminen päästä eroon toisen ihmisen tuomitsemisesta. Myös Suomessa kirkko aikoo näkyä tulevilla Helsingin kirjamessuilla. vat tapahtuneen kuvaaminen, – Vielä vaikeampi Mandelan tuskan tunnistaminen, anteekoli antaa anteeksi vaimolleen, siantaminen ja tapahtuneeseen joka oli pettänyt hänen luottaliittyvästä ihmisestä kokonaan muksensa. Jumalan rakkaus on niin suurta, että jokainen voi päästä hänen luokseen. – Anteeksi antaminen on itsensä vapauttamista toisen tekemästä vääryydestä, Tutu sanoi. He kieresimerkiksi vanmasta pahanteki- ginvartijoilleen. Usein Jumala kuitenkin itkee katsoessaan meitä. Totuus ja sovinto -komissiossa hän sai todistaa myös lukuisia tarinoita anteeksiannosta. Pitääkö kaikille antaa anteeksi, myös Anders Breivikille, Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén kysyi eteläafrikkalaiselta kollegaltaan Desmond Tutulta lauantaina Göteborgin kirjamessujen paneeli-keskustelussa. Rauhannobelisti kiertää puhumassa anteeksiantamisesta. Hän itkee, koska kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita Hänen lapsinaan, mutta silti he eivät ole oppineet rakastamaan toisiaan. – Vieläkin minua itkettää, kun ajattelen vanhempiani. Sovinto -komissiota. – Joskus me ihmiset onnistummekin olemaan Jumalan kaltaisia. Huumori on aina ollut mukana pelottoman ja suorapuheisen Tutun esiintymistavassa. Totuus ja sovinto -komission työskentelyn aikana tuhannet uhrit ja heitä vastaan rikkoneet ihmiset tapasivat toisiaan. Rauhannobelisti, emeritus arkkipiispa Desmond Tutu ei vastannut suoraan Jackelénin kysymykseen. 2 014 9 Päästäkää itsenne vapaiksi Rauhantyö Arkkipiispa Desmond Tutun, 83, työ jatkuu. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 . Jumala kutsuu kaikkia ihmisiä luokseen. Desmond Tutu johti vuosien Antje Jackelén kysyi, miten ajan Etelä-Afrikan Totuus ja voi vapautua siitä tuskasta, jo- Arkkipiispat Desmond Tutu ja Antje Jackelén sekä Tutun tytär Mpho Tutu keskustelivat anteeksiannon mahdollisuudesta Göteborgin kirjamessuilla viime viikonloppuna. Nämä anteeksiantamiset olivat lopulta hirmutekoja vahvempia. Tuska voi jäädä, vaikka olisi antanut anteeksi. – Anteeksiantamiseen ei voi kuulua pakkoa
Uudistuksissa tulee turvata diakonian resurssit esimerkiksi niin, että seurakunnassa tulisi olla diakonianvirka jokaista 3 000 asukasta kohden. Nämä henkilöstöryhmät menettävät eläkekarttumasta 10– 15 prosenttia jo opintojen aikana. Lisäksi he ovat puolet työurastaan saaneet kartutettua eläkettään vain siitä palkanosasta, josta on vähennetty palkansaajan työeläkemaksu. Suomalainen diakonia kelpaisi malliksi ja vientituotteeksi muulle kristikunnalle. Huoli diakonian tulevaisuudesta on oikeutettu. Diakonivirka- ja seurakuntien rakenneuudistusta valmistellaan erillisinä, mutta samanaikaisina hankkeina. Laajaan lähdeaineistoon perustuva kannanotto Euroopan tämän hetken polttavimpaan poliittiseen kriisiin. Harvoin näkyy henkilöstösuunnitelmia, joissa arvioitaisiin seurakunnan perustehtävää ja millä resursseilla sitä tehdään. 2 014 MIELIPITEET Huoli diakonian kohtalosta on perusteltu Diakoniatyö Diakoniatyöntekijöiden liitto yhtyy Heikki Hiilamon huoleen diakoniatyön alasajosta. 09-8567 4999 tilaukset@kuvajasana.fi * www.kuvajasana.fi Jotta hyvinvointiyhteiskuntamme julkiset palvelut saadaan pidettyä nykytasolla, suomalaisten on työskenneltävä pidempään. Kirkon alalla tämä ei ole ongelma. Kukaan ei väitä, että diakoniatyö yhtäkkiä loppuisi, jos kirkkojärjestyksen diakonian viran pakollisuus poistuisi. Vuoden 2025 eläköitymisikätavoite saavutetaan kirkossa varmasti. Heikki Hiilamo kirjoittaa diakonian tulevaisuudesta (Kotimaa 11.9.) Diakoniatyöntekijöiden Liitto yhtyy Hiilamon näkemykseen Huokunan, Pihlajan ja Jormakan vastineesta (Kotimaa 18.9.) huolimatta. Diakonian sisältöä ja työn vaativuutta tuntematta tehdään hyvältä kuulostavia suunnitelmia ja ratkaisuja, joilla romutetaan toimiva diakoniatyö. On arvioitu, että vuonna 2030 kirkon jäsenmäärä laskee jo alle puoleen väestöstä. Jäljelle jäävien työntekijöiden eläkemaksuilla tuskin pystytään rahoittamaan eläkkeelle sitä ennen siirtyneiden kirkon työntekijöiden eläkkeitä. Kirkon eläkerahastoa kartuttava palkkasumma pienenee samaa tahtia kuin kirkosta vähenee työntekijöitä. Liitolle on vastattu näihin kysymyksiin osin vähättelevästi, ikään kuin asiasta ei saisi puhua. Kirkkomme sanojen ja tekojen tulee olla yhtä. vaa. Diakoniatyössä tehty asiakastyö on ammatillisesti vaati- D I A K O N I A Diakonian sisältöä ja työn vaativuutta tuntematta tehdään hyvältä kuulostavia suunnitelmia ja ratkaisuja, joilla romutetaan toimiva diakoniatyö. Tämä johtaa työntekijöiden määrän merkittävään pienenemiseen. Kirkkomme pitkään työtä teke- toiminnanjohtaja, Kirkon akateemiset AKI Kirkon neuvottelukunnan puheenjohtaja, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO Jussi Junni ville, sitoutuneille työntekijöille tämä eläkeuudistus on märkä rätti vasten kasvoja. Erityisesti se on sitä korkeasti koulutetuille ja perheellisille naisille.. Kenellä on sekä valtaa että tahtoa tarttua kirkon eläkeongelmaan. Työntekijät hankkivat lisäksi runsaasti muuta koulutusta. Ovh 20 € Kirjakaupoista tai suoraan kustantajalta: KUVA JA SANA, PL 86, 00381 Helsinki. Palkansaajajärjestöistä Akava päätti hylätä muiden osapuolten keskenään sopiman eläkeratkaisun. Kysymyksemme on, mikä on tulevaisuudessa tehtävän diakoniatyön sisältö, mitkä ovat työhön käytettävät resurssit ja millaisella koulutuksella sekä ammattitaidolla työtä tehdään. Vastaavasti perhevapaat, työttömyysjaksot, apurahakaudet ja alanvaihtamisen lisäopinnot vähentävät eläkekarttumaa vielä toisen mokoman, helpos- ti siis 20–30 prosenttia eläkettä kartuttavista ikävuosista. Samalla haaveillaan moniosaajista. On esitetty väite, että tätä kirkkojärjestyksen kohtaa tulkittaisiin seurakunnissa minimiksi. Viran täyttämättä jättämispäätös on vahva viesti diakoniatyön ja sen tekijöiden todellisesta arvostamisesta. Kokonaan toinen kysymys on kirkon eläkerahaston tilanne, jota rovasti Olli Valtonen ansiokkaasti ruoti viikko sitten Kotimaassa. Esimerkiksi Helsingin kapitulissa jätettiin tänä syksynä täyttämättä diakonian hiippakuntasihteerin virka sen haltijan eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Tämä on karu päätös aikana, jolloin hiippakunnille kaavaillaan keskeisesti koordinoivaa tehtävää rakenneuudistuksessa. Diakoniatyöntekijöiden luottamusta tulevaan heikentää se, että viime vuosina diakoniatyöstä on vähennetty paljon virkoja. Järjestelmämuutoksen aiheuttama leikkaus nousee vähintään kymmeneen prosenttiin, jos palkka on työuran alussa pienempi kuin lopussa. Diakonivirkaa verhoaa salainen valmistelu. Siis, että yksi diakonianvirka riittää seurakunnan koosta riippumatta. Diakoniatyöntekijöiden Liitto ei halua olla muutoksen jarruna ja näkee diakonian kirkkomme tulevaisuuden tekijänä. Juha Ahvio VENÄJÄN KARHU HERÄSI Herääkö Suomi. Huonoimmassa asemassa ovat 40–50-vuotiaat väliinputoajat, jotka menettävät nykyisen eläkejärjestelmän korotetut karttumat. Hallinnon virat ovat lisääntyneet. Onko tulevaisuuden diakonia puuhastelua vai ammatillista työtä. Ilman katkoksia 25–64-vuotiaina työskennelleiden vanhuuseläke on uudessa eläkejärjestelmässä ainakin 8,5 prosenttia pienempi kuin nykyisessä eläkejärjestelmässä. Riitta Hiedanpää puheenjohtaja Merja Korpela toiminnanjohtaja Diakoniatyöntekijöiden Liitto ry Pärjääkö kirkon työntekijä eläkkeellä. Nykyiset koulutukset ovat sosionomi (AMK)-diakoni ja sairaanhoitaja (AMK)-diako- nissa. Kirkon työntekijöistä Akava edustaa pappeja, kanttoreita, diakoneja, nuorisotyönohjaajia, talouspäälliköitä ja tiedottajia. Seurakuntien henkilöstösuunnitelmat tehdään edelleen niin sanotun luonnollisen poistuman varaan. 1 0. Suunnitelmat rakennetaan talousolettamien perusteelle ja otetaan säästöt sieltä, mistä ensin joku jää eläkkeelle tai perhevapaille. Pitkään jatkuneet eläkeneuvot- telut saatiin päätökseen viime viikolla, kun työnantajat ja palkansaajajärjestöt SAK ja STTK pääsivät sopuun vuonna 2017 käyttöön otettavasta eläkejärjestelmästä. Huokuna, Pihlaja ja Jormakka kirjoittavat, että diakonian viran avulla kirkko osoittaa tekevänsä sitä, mistä se puhuu. 10 TÄ N Ä ÄN Ko t i m a a 2 . Tässä suhteessa eri henkilöstöryhmät ovat kovin erilaisessa asemassa. Tämä vääristää seurakuntien palvelu- ja henkilöstörakenteen. On syytä pelätä virkojen vähentämistä kirkkojärjestyksen pykälän poistumisen jälkeen, koska rakenneuudistuksen pyrkimyksenä on myös varautua väheneviin tuloihin. Eläkejärjestelmän pitäisi mahdollistaa ihmiselle kohtuullinen toimeentulo, kun voimia tai kykyä työntekoon ei enää ole vanhuuden, sairauden tai tapaturman johdosta
Tillin kirjan puute on, ettei hän käsittele kirjassaan lainkaan Neuvostoliiton todellisuutta ja sen muodostamaa uhkaa, johon pappien puheet liittyivät. Mitä priorisoimme vuoden 2015 jälkeen. Sen käyttäjiin liittyi myös pappeja. ti koulutetuista ihmisistä, kenelläkään ei ollut kykyä kohdella vammaisia muulla tavalla kuin Rolf Steffansson piilottamalla heidät näkyvistä. Niissä todetaan, että uskonnonopetukseen voi sisältyä tutustumista uskonnollisiin toimituksiin. Niihin liittyy kuitenkin uusi piirre, joka korostaa osallistumishalukkuutta vakaumuksen ilmaisun kriteerinä. Miten osallistava on esimerkiksi meidän teologinen kielemme. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 . Toimeentulomahdollisuuksia on kehitetty. Toteutuuko tämä Suomessa. Petri Järveläinen rehtori, dosentti Selviytyjä J oskus 90-luvulla kävin Pohjois-Tanteista. Sen tulee luonteeltaan ja tavoitteeltaan rinnastua uskonnolliseen tilaisuuteen. asui perheensä kanssa kampukselSuomen Lähetysseura keräsi yli 6 000 nimeä la. 2 014 KOLUMNI Rolf Steffansson Suomi tukeutui Saksaan pakon edessä li Uskon ja natsivallan välissä nostaa esille jatkosodan aikaisen papiston ja kirkon yhteydet Natsi-Saksaan ja erityisesti sen ulkoseurakuntien piispaan Theodor Heckeliin. Ristiretki-retoriikan lähtökohta oli saksalaisten operaatio Barbarossassa – hyökkäyksessä Neuvostoliittoon 22.6.1941 (ei vuonna 1944, kuten artikkelissa virheellisesti todetaan). syistä jää lapsen Pitkäjänteisellä työllä kirkot ja tasolle. Hän asettaa pappien puheet antikristillisen bolshevismin vastustamisesta kyseenalaiseen valoon. Syntyi kiusallinen hiljaikehitysprosessissa. Pelastuksen lahja kuuluu myös ihmisille, joiden ajattelukyky eri syistä jää lapsen tasolle. Vaikka kyse oli suhteellisen korkeasresurssi käyttämättä. Päätämme nyt, jäävätkö vammaiset ihsaniassa sisäoppilaitoksessa tapaamiset edelleenkin piiloon vai teemmekö heimassa seurakuntamme vanhinta. Ohjeistus ei näytä ottavan huomioon luterilaisten uskonnonvapautta kovinkaan hyvin. Sitä ne ovatkin tämän päivän näkökulmasta. Myös luterilainen perinne on vierastanut henkilökohtaisen asenteen kyselemistä, joka tapahtuu nyt viranomaisen toimesta. Ohjeissa tämä oikeus kaventuu. Seisoimme koulun pihalla keskustelemassen puolesta, että Suomi ajaisi vammaisten ihsa, kun yhtäkkiä kaikki hiljenivät. Yhdessä kumppanikirkkojen työntekijöiden Palaute: toimitus@kotimaa.fi kanssa monet Lähetysseurassa toimineet diakoniatyöntekijät ovat vuosikymmenten aikana kulkeneet talosta taloon ja kysyneet perheiden elinolosuhteista. Koulu voi järjestää uskonnollisia tilaisuuksia. Eri vammaisryhmien koulutusmahdollisuudet ovat parantuneet. Teologia ei saisi tulla niin abstraktiksi, että se estää näitä sisaria ja veljiä pääsemästä osallisiksi iloon! Kehitysyhteistyössä keskuste- lemme uusista vuosituhattavoit- M ATT I K A R PP IN EN MIELIPITEET Kotimaa-lehden artikke- 11. Kukaan ei halunnut keskustella tapahmenettää toivonsa ja kehityksessä jää valtava tumasta. Mannerheim omaksui ristiretki-kuvan päiväkäskyssään 1941. Artikelissa todetaan, että Suomen kirkko tuki hyökkäysvaihetta voimakkaalla ristiretkiretoriikalla. Kysymyksiin on kuulunut, asuuko talossa vammaisia. Se myös näkyi retoriikassa, jota on jälkeenpäin helppo arvostella. Papit jatkosodassa. Tilli arvostelee sitä, että sotimista Saksan sotilasdiktatuurin rinnalla ei kyseenalaistettu. dät näkyviksi huomioimalla heidän tarpeitaan Hän oli oppikoulun opettaja. Kaiken aikaa Mannerheim myös vierasti asevel- jeyttä Natsi-Saksan kanssa. Muuten miljardi ihmistä suus. Ohjeistukseen sisältyy myös ongelma: Mikä on luterilaisen kirkon jäsenille luterilaista uskonnollista tilaisuutta ja sen tavoitteita vastaavaa mielekästä toimintaa, jota koulu tässä tapauksessa on ohjeistettu tuottamaan. Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtajan sijainen. Vetoomusta voi vieparikymppinen nuorukainen. Juuri nyt keskustelemme saavutettavuudesta eli miten voimme suunnitella kirkon, koulun ja yhteiskunnan niin, että vammaiset ihmiset ovat siinä täysin osallisia. Ajattelu ja asenteet ovat muuttuneet. Oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnollisiin tilaisuuksiin, on järjestettävä niiden ajaksi mielekästä toimintaa. Sen sijaan se asettuu puoltamaan niiden uskonnonvapautta, jotka katsovat henkilökohtaisten asioiden kuuluvan yhteiskunnan tietoon. Koulun juhlassa voi olla virsi. 1 0. Kehitysvamlä allekirjoittaa. misten erityistä huomioimista, kun uusista taKäännyin ympäri. Tansanian evankelisluterilainen kirkko ja Etiopian Mekane Yesus -kirkko saivat ensimmäiset kuurot pappinsa samana vuonna kuin Suomen evankelisluterilainen kirkko. Suomalaisille bolshevismin uhkan torjuminen oli elämän ja kuoleman kysymys. Takanani seisoi alaston, voitteista keskustellaan. Uskonnonvapauden näkökulmasta oppilaalla tulisi olla oikeus olla ilmaisematta vakaumustaan. Pekka Särkiö kenttäpiispa, Lahti Kummalliset ohjeet uskonnonopetuksesta Opetushallitus on antanut oppilaitoksille uudistetun ohjeistuksen uskonnon asemasta kouluissa. Aiemmin on painotettu jäsenyyttä uskonnollisessa yhteisössä. Uskonnollisten tilaisuuksien osalta oppilailta on kysyttävä joko yleisesti tai tapauskohtaisesti, osallistuvatko nämä niihin vai eivät. Monelle tämä on ollut ensimmäinen mahdollisuus Pelaskertoa vammautuneen perheenjätuksen senen olemassaolosta. Hän erityisesti uusia tavoitteita laatiessa. Samaa aihepiiriä käsittelee perusteellisesti hiljan ilmestynyt Jouni Tillin kirja Suomen pyhä sota. Olen nähnyt monen kirkon työntekijän itkevän, lahja kun he kertovat millaisissa oloiskuuluu myös sa vammaisia ihmisiä on pidetty. He ihmisille, joiden ovat myös surreet sitä, että vanhemmilla ei ole paikkaa, mistä voisi saa- ajattelukyky eri da tukea kohdata vammaisuus. Saksa oli Suomelle ainoa mahdollinen liittolainen, jonka tuella Suomi saattoi puolustautua Neuvostoliittoa vastaan. Myös kaikista heikoimmassa mainen mies talutettiin nopeasti takaisin piiasemassa olevien ryhmien pitää olla mukana loon taloon sisään. Yksi vaikuttavimpia kokemuksia luterilaisessa kirkossamme on se tapa, millä kehitysvammaisten kanssa toimivat työntekijät kosketuksin ja elein tekevät evankeliumia ymmärrettäväksi omalle seurakunnalleen. Ohjeet ovat pääsääntöises- ti onnistuneet ja nykyisten käytänteiden mukaiset. vammaisjärjestöt ovat saaneet muutoksia aikaan
Hapsiainen ja emäntä Aino Wathén nauttivat syysauringosta. teksti: Danielle Miettinen & kuvat: matti karppinen. Mistä riippuu Hapsiaisen, Toukolan tilan ja suomalaisen maidontuotannon tulevaisuus. 2 014 Neljävuotias ayrshirelehmä Hapsiainen on hausjärveläisen Toukolan tilan ja suomalaisen maitotalouden ylpeydenaihe. Maitotilan mestari Hapsiainen on mestariluokan lypsylehmä, jonka kotitilalla ei pelätä työtä eikä Venäjän tuontirajoituksia. 12 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 . 1 0
Turpa höyryten Hapsiainen astelee lahjoittamaan päivän toisen ämpärillisen lämmintä maitoa. 1 0. Hiehot viettävät päivänsä laitumella niin kauan kuin säät sallivat. Vasikat asuvat omissa ryhmissään lypsyaseman vieressä. Se muistuttaa mielellään alempana arvojärjestyksessä olevia asemastaan. Koska Apsista ei ollut lypsäjäksi, se jouduttiin poistamaan karjasta. Viime joulukuussa Wathénit saivat valmiiksi viimeisimmän suuren investointinsa, uuden lypsyaseman. Siellä lypsetään vuodessa noin 350 000 litraa luomumaitoa Valion Herajoen meijerille. Toukolan tila on ollut saman suvun hallussa pian 300 vuotta. 2 014 A ino ja Mikael Wathénin luomutilalla Hausjärvellä elää 45 lypsävää lehmää ja 35 pään nuorkarja. Hapsiaisen emällä Apsilla oli utareissa harvinainen synnynnäinen vika. Hapsiainen asuu kylmäpihattonavetassa, jossa on sisällä vain hitusen lämpimämpää kuin ulkona. Hänen jälkeensä tilalla ryhdyttiin kasvattamaan ayrshire-rotua, joka on nykyisin Suomen suosituin lypsykarjarotu. Onneksi Hapsiaisella ei ole sarvia, sillä niiden kanssa se olisi toisille lehmille vaarallinen. Toisin kuin koirat, se saa elää nautojen tapaan edelleen isossa laumassa, melkein kuin 1600-luvulla sukupuuttoon hävitetyt kantaäitinsä. Yksi niistä on Hapsiainen, joka tuottaa 9000 kiloa maitoa vuodessa. 13 Hapsiaiselle lauma ja sen arvojärjestys ovat elämän suola. Vasikkaa se ei kuitenkaan haitannut, vaan se imi tarmokkaasti ternimaitoa emänsä kahdesta terveestä nisästä. Kesäisin ne pääsevät laitumelle. Tuona vuonna Toukolan tilalle syntyi keskelle paukkupakkasia vasikka, joka nimettiin Hapsiaiseksi. Aino Wathénin isoisällä oli vielä länsisuomenkarjaa. Se kuuluu johtajiin ja nauttii mahtailusta ruokintapöydän ääressä. Valkoinen kuorma-auto. Tämä on ihan turhaa pullistelua, koska lehmät kyllä tietävät arvojärjestyksensä muutenkin, Aino Wathén kertoo. Sillä tavalla teuraaksi lähtöä kutsutaan. Sen kahdesta vetimestä puuttui vedinkanava. Vuonna 2010 Suomessa oli noin 2000 maitoti- laa enemmän kuin nyt. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 . Joukossa on monta mestariluokan maidontuottajaa. Talvella jalat pysyvät terveinä, kun lehmät saavat käyskennellä tarhassa. Wathénien mielestä ayrshiret ovat paitsi terveitä ja tuottoisia, myös kauniita ja sopusuhtaisia. Luku tuntuu huikealta, jos tietää, että 1800-luvun alkuun saakka lehmät lypsivät vain muutamia satoja kiloja vuodessa. Hapsiaista ei ole jalostettu yksipuoliseksi eikä luonnottomaksi. – Hapsiainen on pomottaja. Emäntä Aino Wathén uskoo, että Hapsiainen on tyytyväinen siihen, että se on luomulehmä eikä vaikkapa koira. Näitä alkuhärkien laumoja eli aikoinaan luonnonvaraisina niinkin pohjoisessa kuin Virossa. Lehmät eivät palele kovillakaan pakkasilla, vaan ne nauttivat raittiista ilmasta ja mahdollisuudesta liikkua sisällä ja ulkona omaan tahtiin
Valtio tukee alle kolmevuotiaan lapsen maidontuottajavanhempia maksamalla osan sijaispalvelun kustannuksista sadan päivän ajalta vuodessa. – Suomalaiset lehmät ovat maidontuottajina koko maailman huippuluokkaa. Kioskiksi Wathénit kutsuvat paikkaa, josta lehmät voivat hakea kauraa, härkäpapuja ja rypsipuristetta. Professori arvostaa Hapsiaisen ruokavaliota, joka on kesäisin pääasiassa laitumien nurmirehua ja talvisin valkoiseen muoviin käärittyjen pyöröpaalien säilörehua. Helsingin yliopiston kotieläinten jalostustie- Toukolan tilan hiehot laiduntavat ulkona pakkasiin asti. Aluksi se ihmetteli kaikkea uutta, kuten kiskoa pitkin kulkevaa lypsytarviketelinettä, joka kuljettaa lypsyrätit ja muut tarvikkeet kätevästi lehmän luota toiselle. Turpa höyryten Hapsiainen astelee lahjoittamaan päivän toisen ämpärillisen lämmintä maitoa. Nykyisin Hapsiainen uskaltaa jo sulkea lypsypaikalla silmänsä ja märehtiä kaikessa rauhassa samalla, kun lypsykone pumppaa utareen tyhjäksi maitotankkiin. se on tottunut uuden lypsyaseman kirkkaisiin valoihin. Maidon ostaa lähellä sijaitseva Valion Herajoen meijeri. Neljän aikoihin lypsyasemalta alkaa kuulua kolinaa. Hapsiainen menee lypsylle mielellään, nyt kun Aino ja Mikael Wathénin luomutila Hausjärvellä tuottaa 350 000 kiloa maitoa vuodessa. Lehmän mielestä taas hyvä elämä on tavallista, samanlaista kuin se oli eilen. Kioskin tietokoneen anturi lukee lehmien kaulassa olevasta pannasta, ovatko ne jo saaneet päivän annoksen. Eivätkä tässä pelkät geenit riitä. Lehmäkantaa on parannettu jo pitkään valitsemalla suvunjat-. Valokuvat ovat esillä Helsingin rautatieasemalla sunnuntaihin saakka. Koska sen emä oli epäonnistunut, he päättivät laittaa Hapsiaisen myyntiin. Siksi lypsyaseman valot syttyvät aamuisin aina samoihin aikoihin, aamukuudelta. Sonneja ei näissä puuhissa enää näy, vaikka kohtaaminen kunnon nautapojan kanssa olisi Hapsiaisen mielestä varmaankin luomutuotantoa parhaimmillaan. Aino Wathénin mielestä hyvä lehmä on tavallinen, sellainen, joka ei erotu laumasta. Kuva on osa valokuvaaja Perttu Saksan luomulehmien muotokuvanäyttelyä, jonka Valio tilasi tällä viikolla vietettävän luomuviikon kunniaksi. 1 0. Näin paljon lypsävä, terve ja hyvin tiineeksi tuleva lehmä on geeneiltään mitä mainioin. Aino ja Mikael Wathén katselivat Hapsiaista mietteliäinä. Lypsyn jälkeen se astelee pihaton ruokintapöydän ääreen. 14 MAT K AL L A Ko t i m a a 2 . Säilörehua saa syödä niin paljon kuin mieli tekee, palan painiketta tulee vesiautomaatista. Kun maha on täynnä, Hapsiainen asettuu makuuhalliin märehtimään tai se lönkyttelee ulos jaloittelemaan. teen professori Asko Mäki-Tanila pitää Hapsiaista huippuyksilönä. Modernia tietotekniikkaa käyttävä lypsyasema otettiin käyttöön viime vuonna. Se olikin Wathénien onni, sillä Hapsiainen osoittautui tuottoisammaksi työtoveriksi kuin kukaan uskoi. 2 014 ajoi pihaan ja vei Apsin Vainion teurastamoon Orimattilaan, jossa siitä tuli luomulihaa. Muotokuvia Tämän lehden kannessa on valokuvaaja Perttu Saksan muotokuva ayrshire-lehmä Hapsiaisesta. avulla kolme vasikkaa. Koska Wathénien kolmesta lapsesta nuorin on vasta yksivuotias, valot sytyttää nykyisin useimmiten lomittaja. – Lehmät kyllä tykkäävät siemennyksestäkin, puuhaa usein seurannut emäntä vakuuttaa. Niitä ei kuitenkaan voi syödä mielin määrin. Kukaan ei kuitenkaan huolinut sitä viallisen emän vuoksi. Hapsiainen on saanut keinosiemennyksen Toukolan tila on ollut saman suvun hallussa pian 300 vuotta
Mäki-Tanila muistuttaa, että suomalaisten maitotuotteiden valikoima on todellista kuluttajan juhlaa. Myös meijereihin lähetettävän maidon laatua tarkkaillaan. SEURAKUNNAN LUOTTAMUS- HENKILÖN KIRJA TOIMITTANUT PAAVO RANTA JA TYTTI PIETILÄ KIRJAPAJA Paavo Ranta, Tytti Pietilä (toim.) Seurakunnan luottamushenkilön kirja 2015–2018 Kirja vuoden 2014 vaaleissa valittaville luottamushenkilöille, jotka aloittavat toimikautensa vaativassa tilanteessa. Tämän vuoksi lobbaaminen kotimaisen maidon puolesta ei Hausjärvellä hyödytä. Vain laktoosittomat tuotteet ovat täysin kotimaisia. Maitotilan emäntä muistuttaa, että Hapsiaisen lisäksi todella moni muukin saa rehunsa siitä, että suomalaiset ostavat suomalaista. Takapituus noin 95 cm. Papin tunika naiselle Mekkomainen, helmasta kellotettu tunika sokeripalakauluksella naiselle. Se on kiinni meistä. Foliopainettu risti on sekä ulko- että sisäkannessa, joten risti on näkyvissä olivat kannet sitten auki tai kiinni. Nykyisin lasketaan tietokoneilla, millaiset yksilöt sopivat parhaiten yhteen sukua jatkamaan. Vaikka Suomi on viljantuotannossa muihin maihin verrattuna alakynnessä, meillä saadaan pitkien kesäpäivien ansiosta hyviä nurmisatoja. I. – Suomalainen raakamaito on melkein parhainta maailmassa. Suomalainen maito tulee siis karjoista, joissa lehmien elämää seurataan tarkkaan. Suomessa on myös hyvin järjestetyt neuvontapalvelut, joista voi kysyä ohjeita jalostukseen ja ruokintaan. 020 754 2350 www.sacrum.fi. Putinin lisäksi Toukolassa ei pelätä myöskään työtä. Hänen mielestään on erikoista, että yhteiskunta ostaa joukkoruokailuihinsa ulkomaista maitoa ja maksaa samaan aikaan tukia maidontuottajille. 26,30), 20–99 kpl 19,90, 100– kpl 18,50 MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Ma–pe 9–17 puh. Wathénit päättivät tänä kesänä kokeilla nurmiseoksissa uutta puna-apilalajiketta nimeltä Ilte. Villasekoitekangas 85,00 Pe-kangas 68,00 2590 Kirkkokansio tabletille / lukulaitteelle Kirkollinen kansio iPadille ja muille lukulaitteille. Miten maitotilojen käy. Kunnan on juotettava lapsille ja vanhuksille sopimustoimittaja Kespron toimittamaa maitoa. Ensi keväänä he kylvävät ensimmäiset siemenet ja karja saa Ilteä ruokintapöydälle ensimmäisen kerran keväällä 2017. Professori Asko Mäki-Tanilan mielestä kuluttajilla ja poliitikoilla on tässä ajattelemisen aihetta. – Jokainen lehmä kuuluu yksilörekisteriin, ja melkein kaikilta sinne on talletettu tiedot tuotoksesta, poikimisista ja terveydestä, Mäki-Tanila selostaa. Näistä luvuista huolimatta Maataloustuottajain keskusliiton tuore tutkimus kertoo, että Suomen 55 000 maatilasta jopa joka kymmenes saattaa lopettaa ensi vuosikymmenen alkuun mennessä. Viiden vuoden päästä Toukolassa tiedetään, oliko Ilte hyvä valinta vai kokeillaanko jotakin muuta. Siinä ei ole mitään tulehduksen jälkiä eikä lääkeaineita. Kiitos siitä kuuluu vuonna 1945 Nobelin saaneelle säilörehun isälle A. Mahdollisuus tilata myös versio jossa halkio on takana, tai versio jossa takana on vetoketju. 1–19 kpl 23,67 (ovh. Täällä osataan myös valmistaa peltojen antimista erinomaista säilörehua. Vaihtoehtoina on rasvatonta, rasvaista, luomua ja laktoositonta. – Missään muualla maailmassa ei näin pohjoisessa tuoteta näin paljon ja näin hyvää maitoa. Leveä helma, edessä halkio ja nappi, 3/4 -pituiset hihat. 8500 Aino Wathén huomauttaa, että suurin osa mai- dontuottajista ottaisi tulonsa mieluummin maidon hinnasta kuin tuista. Jokaisen maitoketjun osan on myös otettava vastuu siitä, että kuluttajahinta pysyy kohtuullisena. Wathén uskoo, että Suomesta löytyy vielä paljon ihmisiä, jotka eivät tee ostopäätöksiään pelkän hinnan perusteella. Hän on pahoillaan siitä, että Hausjärven päiväkodeissa, kouluissa ja vanhuspalveluissa juodaan enimmäkseen ulkomaista maitoa. 2 014 kajiksi yksilöitä, jotka ovat paitsi hyvätuottoisia myös kestäviä. Suomalaiset kuluttavat maitotuotteita keskimäärin 450 litraa vuodessa. Viininpunainen kultafoliopainatuksella tai musta hopeafoliopainatuksella. Suomen kilpailijamaita korkeammat tuotantokustannukset pitäisi Kilpeläisen mielestä myös tulevaisuudessa kattaa tuotantotuilla ja muita EU-maita korkeammilla hinnoilla. Sitä paiskitaan joskus jopa 300 tuntia kuukaudessa, eikä lomia juuri pidetä. Suomalaiset eivät ole koskaan käyttäneet ruokaan niin vähän rahaa kuin nykyisin, vain 12–13 prosenttia tuloistaan. Suunnitelmat muuttuvat koko ajan, koska elämä eläinten kanssa on yllätyksiä täynnä. Sitten seurataan vuosi pari, kuinka uusi lajike vaikuttaa maidontuotokseen. Putinia ja Venäjän tuontirajoituksia ei Touko- lan tilalla pelätä, koska maataloudessa elämä on rajaselkkauksia pitemmissä kantimissa. Aino Wathén kertoo esimerkin, josta huomaa, ettei ala sovi hätähousuille. Yhteishankintasopimus edellyttää tätä. Halvempi ulkomainen maito on helpompi myydä joukkoruokaloihin, joissa ruuan alkuperää kysellään harvoin. 1 0. Halpaa se tilastojen valossa onkin. Siksi ne ovat terveitä ja saavat vasikoita säännöllisesti, Mäki-Tanila kertoo. Tankkiin ei päädy muuta kuin terveiden eläinten maitoa. Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Ko t i m a a 2 . Se on työlästä ja päätöksistä tulee usein valituksia. Kunta on kovassa resurssipulassaan päättänyt ulkoistaa kilpailutuksen KL-Kuntahankinnoille, joka hoitaa kuntien hankinnat keskitetysti. Pellot muodostavat avaran maiseman aina Pohjanmaata ja Pohjois-Savoa myöten. Virtaselle. Kannen koko 300 x 215 mm, eli sopiva iPadille ja monelle muulle lukulaitteelle. Kotimainen elintarviketuotanto työllistää väkeä rehuntuotannossa, neuvontapalveluissa, kuljetuksessa, rakennusteollisuudessa, teurastamoilla ja elintarvikkeiden jalostusteollisuudessa. Lypsyasemalla on parhaillaan töissä lypsykoneasentaja. Sisäkannessa myös muovitasku paperia varten. Suomessa on vielä noin 9000 maitotilaa ja ne tuottivat viime vuonna noin 2,2 miljardia kiloa maitoa. Hausjärven kunnanjohtaja Päivi Terävä kertoo olevansa lähiruuan ystävä. Luvussa ovat mukana juotavan maidon lisäksi kaikki muutkin maitotuotteet. Arlan hankintajohtaja Sami Kilpeläinen toteaa, että tulevaisuus riippuu tuottajahinnoista, tukipolitiikasta ja tuotantokustannuksista. Hänen mielestään ruoka on nykyään liian halpaa. Se on kansainvälisesti vertaillen huikea määrä. Hapsiaisen ja muiden Suomen 285 000 lypsy- lehmän ansiosta suomalainen maaseutu on vielä vauraan näköistä. Hausjärvellä toimii toistakymmentä maitoti- laa, mutta suuri osa kunnan ostamasta maidosta tuotetaan ulkomailla. Jatkuvatko Hapsiaisella työt ja suku. Syynä ulkomaisen maidon ostamiseen on Terävän mukaan lain vaatiman kilpailuttamisen hankaluus. Hän arvostelee sitä, että vaikka tuotantokustannukset nousevat nopeasti, tukien määrä on pysynyt ennallaan ja Etelä-Suomessa tuet ovat jopa heikentyneet. Siksi siitä on helppo tehdä vaikkapa jogurttia, rahkaa ja juustoa vaativaan makuun, Asko Mäki-Tanila kehuu. Koska yksityiset kuluttajat arvostavat kotimaista maitoa, tuontimaidosta suurin osa käytetään suurkeittiöissä
– Koskaan ei voi tietää, mitä huominen tuo tullessaan ja kuka tarvitsee kaiken mahdollisen tuen. Neljät kangaspuut ovat yhteisessä käytössä ympäri vuoden. Muitakin tempauksia on toteutettu. Koottu summa ylitti jopa listakeräyksen. Äitini eli kuitenkin ensimmäisen kohtauksen jälkeen 33 vuotta. Hän auttaa niiden ratkaisemisessa niin kuin parhaaksi näkee. Perheen tärkeä oppi oli, että aina pitää kantaa vastuu niin omasta kuin muidenkin elämästä. Siinä kuullaan sanaa ja ylistyslauluja sekä luetaan esirukouksia tukea ja apua tarvitseville. Kun tulin tänne takaisin, kaikki tiesivät tarkalleen kuka olen. – Olin hyvin sairaalloinen lapsi, kävin läpi kaikki kulkutaudit ja äitini pelkäsi selviytymiseni puolesta. Kokoa sillä on 2,5 x 3 metriä. Kun koulu ja kauppa joitain vuosia sitten lopetettiin Pitkäsenkylältä, oli vaarana, että ihmiset erakoituisivat koteihinsa. Sitä välittämistä ja rakkautta olen halunnut antaa eteenpäin. Vuollet toimii yhä seurakuntavaaleissa vaalilautakunnassa, mutta on näissä vaaleissa päättänyt luopua omasta ehdokkuudestaan. Yhteys syntyy oivallisesti vapaaehtoistyössä.. – Kun lähdin synnyinseudulta pois, kerroin aina, että olen maalaistalon tyttö Kalajoelta. Myös iltarukous on Vuolletin mielestä ihana ja turvaa tuova asia kaikenikäisten elämässä. 16 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 . Vuosikymmenien aikana hän on toiminut niin Pelastakaa Lapset ry:ssä kuin Mannerheimin lastensuojelu- teksti: Riitta Ahonen & kuva: kaisa sirÉn liitossa, vetänyt äiti-lapsi -jumppaa ja toiminut Pitkäsenkylän koulun varapuheenjohtajana ja kirjatiimin puheenjohtajana. Yhteys syntyy oivallisesti vapaaehtoistyössä. – Kirkon pitää olla siellä, missä ihmisetkin ovat. Yksi hieno esimerkki luovuudesta on pieni kappeli, jonka hän rakennutti kirvesmies Teuvo Nauhalla nähtyään Pariisissa Maatalousnäyttelyssä pienen, puusta rakennetun tapulin. Äitini joutui sen jälkeen kymmeniä kertoja sairaalaan. • Marja-Leena Vuollet, 68 • Asuinpaikka: Kalajoki, Pitkäsenkylä • Ammatti: Eläkkeellä. Muualla olin kuitenkin vieras. Jokainen päivä on Jumalan lahja. Toimin Keski-Pohjanmaalla Maa- ja Kotitalousnaisten puheenjohtajana noin 20 vuoden ajan, mutta eihän sekään mikään eläkevirka ole. Elämäni ensihetket olivat kriittisiä ja sain hätäkasteen. Muut vaikuttamisen tavat ovat tyydyttäneet häntä riittävästi. Sisällä on tilaa muutamalle ihmiselle kerrallaan. Niiden hyvää tekevää voimaa Vuollet itsekin sai kokea, kun sairasteli. Viime keväänä Maa- ja kotitalousnaiset valmistivat koululla oman kylän tuotteista lounaan, jonka tuotto meni Yhteisvastuukeräykselle. Sainkin lapsuudessani osakseni hyvin paljon rakkautta ja rukousta. Kirkkovaltuustossa hän oli vuosituhannen vaihteessa ja toimi kaksi kautta kirkkovaltuuston puheenjohtajana. Viisi metriä syvä uimala tarjoaa sulan veden aikaan oivan kuntoilupaikan kylän naisille. Politiikkaan Marja-Leena ei ole halunnut mennä pyynnöistä huolimatta. Maanantaisin he käyvät kirkossa kaikille avoimessa rukouspiirissä Jumala kuulee rukouksen. • Perhe: Puoliso, 4 lasta ja 4 lastenlasta • Motto: ”Rukouksella ja rakkaudella.” • Palkittu: Suomen Leijonan Ritarikunnan ansioristi ja kultainen maaseutujärjestön järjestömerkki. Vuolletin on pitänyt opetella kieltäytymistä. Hän on ollut myös lähetysjohtokunnan ja myyjäistoimikunnan puheenjohtaja. Vuollet kasvoi vastuunkantajaksi jo lapsena, kun hänen äitinsä sai ensimmäisen sydäninfarktin Marja-Leenan ollessa vasta 11-vuotias. Myöhemmin oli luonnollista alkaa pyhäkoulunopettajaksi, kun omat lapset syntyivät. Vuolletista oli tärkeää, että kyläläisillä olisi yhteistä tekemistä ja kokoontumispaikkoja. Vuolletin päivät täyttyvät monenlaisista luottamustehtävistä ja vapaaehtoistyöstä seurakunnan ja kirkon piirissä. Tiimityön tuloksena syntyi kylän oma kirja. Kasvoin lapsuudessani siihen, että työtä pitää tehdä ja olla muille apuna. Äiti oli pyhäkoulunopettaja ja Marja-Leena sai toimia hänen apuopettajanaan. Ei pidä odotella, että kaikki tulevat kir- KUKA. Marja-Leena Vuollet syntyi 1940-luvun lopulla Kalajoella, jonne palasi perheineen 1980-luvulla monien muuttojen jälkeen. K alajoen Pitkäsenkylällä asuvan Marja-Leena Vuolletin aamu on alkanut vesijuoksulla 10 hengen naisporukan kanssa paikallisella louhosmontulla. – Uskon, että kirkko elää, jos siinä rakennetaan yhteyttä toiseen ihmiseen. Ehdimme vaihtaa kuulumisia ja puida mielen päällä olevia asioita, Vuollet kertoo. Vuolletin pariskunta on sunnuntaisin jumalanpalveluksessa usein joko ehtoollisavustajina tai tekstinlukijoina. Tärkeintä on, että kappeli voidaan kuljettaa kätevästi traktorin peräkärryllä sinne, missä ihmiset kokoontuvat eli messuille ja erilaisiin tapahtumiin. – Kirvesmiehen kanssa juttelimme siitä, millainen kappeli voisi olla. – Luottamustoimistakin pitää osata lähteä pois. Kun turvaa Jumalaan, hän on elämäämme johdattamassa. Toiminut vuosikymmenien ajan Maaseutujärjestöjen luottamustoimissa ja kunnallisissa luottamustoimissa. Hänen on aina ollut liian helppoa sanoa kyllä, kun on pyydetty mukaan uusiin tehtäviin. Kirkko on ollut hänelle aina erityisen rakas toimintaympäristö. Vaikeuksista huolimatta tai kenties niiden takia Vuollet kasvoi vahvaksi ja luovaksi ihmiseksi, joka uskaltaa toimia ja tehdä omia ratkaisujaan. Kylän Maa- ja kotitalousnaiset vuokrasivat yksityiselle myydystä koulusta yhden luokan, johon he kokoontuvat säännöllisesti päiväkahveille ja naisten kuntojumppaan. Aina silloin syytin itseäni, että en ollut auttanut äitiä kylliksi ja siksi hän sai taas sydänkohtauksen. – Rukous on silta keskusteluun Jumalan kanssa. – Siihen loppui lapsuuteni. Uskonnollisuus on aina ollut Vuolletin elämän punainen lanka. Kesällä 2013 Maa- ja kotitalousnaiset rakensivat puolisoiden avustuksella kodan, jossa kyläläiset voivat kokoontua, ja jossa on jo järjestetty yhteisiä kahvitteluhetkiä. Uskon, että kirkko elää, jos siinä rakennetaan yhteyttä toiseen ihmiseen. – Yhteinen reissu pari kertaa viikossa on sosiaalinen tapahtuma, jonne haluaa päästä aina mukaan. 1 0. Se antaa luottavaisen tunteen, että itse ei tarvitse kantaa kaikkia huolia harteillaan, vaan ne voi jättää Taivaan Isän haltuun. 2 014 Vapaaehtoistyön kasvattama Seurakunnan luottamustoimet ja vapaaehtoistyö ovat opettaneet kalajokelaiselle Marja-Leena Vuolletille, että emme ole syntyneet tänne itseämme vaan toisiamme varten. Talvella sähköpumppu pitää montun veden jäättömänä ja naiset pääsevät jatkamaan kuntoiluaan avantouinnin merkeissä
Alttaritaulun on tehnyt Alpo Vähäkangas. Samalla oli mahdollisuus hiukan hengähtää ja nauttia kypsän viljan tuoksusta. – Meillä perhetyö on monipuolista. Marja-Leenaa viehättää se, että vapaaehtoistyössä saa yhteyden kaikenikäisiin seurakuntalaisiin. Se on tarjonnut vieraille mahdollisuuden hiljentymiseen, keskusteluun vapaaehtoisten päivystäjien kanssa sekä esirukouspyyntöjen jättämiseen oven pielessä olevaan postilaatikkoon. – Päiväkerhossa saa taas yhteyden vanhempiin. Hän vei valmistamaansa ruokaa konehalleilla työskennelleille remonttimiehille sekä uutismaalla työskenteleville pojilleen. Olen myös kiitollinen pienestä tyttövauvasta, joka hiljattain syntyi viereiseen päätaloon jo kahdeksannessa polvessa. Kuluneena päivänä Vuollet on hoitanut kah- kolle, vaan mennään kirkon kanssa ihmisten luo. Kodikkaasti sisustettuun kappeliin on helppo astua sisään ja istahtaa hetkeksi paikalleen. Hän on Keski-Pohjanmaan Sotaveteraanien hengellisen työn toimikunnan sihteeri ja Kalajoen sotaveteraanien johtokunnan jäsen. 1 0. Puusepän toteuttama kappeli kiertää pitkin Suomea tapahtumissa ja näyttelyissä. Minikappelin suosio on yllättänyt Vuolletin. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 . Marja-Leena Vuollet on mukana Kalajoen per- hetyössä toimikunnan jäsenenä. – Seurakunta tarjoaa silloin aviopareille pikkujoulun, jossa on mukana luennoitsija tai evankelista. Ihmettelimme suurta määrää leppäkerttuja, jotka nautiskelivat konepelliltä lentäviä kirvoja. 17 nen ilmapiiri voi auttaa uupuneita ja stressaantuneita ihmisiä, Vuollet miettii. Hän kantaa huolta erityisesti nuorten avioparien onnesta ja jaksamisesta. Viime kesänä toimimme puolisoni kanssa rippikoulussa isovanhempina. – Oli hoitava kokemus, kun sai levittää eväät tarjolle sinne luonnon helmaan. – Kappelissa eri tapahtumien aikana päivystävät henkilöt ovat saaneet koulutuksen ihmisten kohtaamiseen ja he voivat olla auttamassa kävijöitä. Minikappeli on ollut maatalousnäyttelyssä ja loma-asuntomessuilla. Siellä on pidetty pihaseuroja ja pieniä rukouspiirejä. Saimme olla siellä päiväohjelmassa mukana ja pitää aamu- ja iltahartauden. Lapset saa jättää hoitoon siksi ajaksi, kun vanhemmat osallistuvat luennoille. Niiden otsikoina ovat Hyvät ajatukset rakkauden kasvualustana ja Tunteet pelissä. Adventin aattona on kynttiläillallinen perheille. Nautitaan ruokailusta ja illan päätteeksi mennään kirkkoon yömessuun. Mummon rukoukset vain pitenevät, Vuollet hymyilee.. Marja-Leena Vuolletin sydäntä lähellä ovat myös sotaveteraanit. Haukka kaarteli taivaalla saalistus mielessään ja suuri pääskyparvi seuraili puimuria. Nyt aviopareille on tulossa kaksi luentoa Parisuhde paremmaksi -tapahtumasarjaan. 2 014 Marja-Leena Vuollet on ideoinut pihalleen pienen kappelin, jossa ihmiset voivat pistäytyä hiljentymässä. Tällä hetkellä kappeli on Kalajoen seurakuntatalon pihalla, mutta pian se siirtyy taas Vuolletin pihalle. Seuraava lapsenlapsi syntyy tammikuussa, ihanaa. Se on rikkaus, josta vapaaehtoistyössä nauttii. Kiitin Taivaan Isää sadosta, jonka hän tänäkin vuonna on suonut ja luonnonilmiöistä, joista voimme nauttia. – Riitelyä en hyväksy. 40 vuoden kokemuksella osallistuimme parisuhdeasioiden pohdintaan. Pyhäkoulussa hän tapaa lapsia, voi kertoa Jeesuksesta, laulaa ja leikkiä. Paikalle voi tulla koko perheen kanssa, sillä lapsille on varattu hoitajat. Ehkä jo pelkkä rauhalli- den vuoden ikäistä lapsenlastaan. – Tulin kotiin tänne Kalajoelle ja olen saanut purkaa kaiken energiani monissa luottamus- ja vapaaehtoistöissä. Luottamustoimissa ei Vuolletin mukaan voi sooloilla, vaan asioita pitää hoitaa aina demokraattisesti. Hektisissä messutapahtumissa ihmiset kaipaavat paikkaa hetken rauhalle, vesilasilliselle, omille ajatuksille ja lohdulle. Vuollet iloitsee siitä, että elämässä on niin paljon kiitollisuuden aiheita. Vuosikymmenet luottamustehtävissä ovat opettaneet Vuolletille sekä läheisistä välittämistä että yhteen hiileen puhaltamista. Asiat pitää selvittää puhumalla
240 s. Rooman runoilijaa suomeksi Eurooppalaisen kulttuurin vanhalta sydänseudulta Italiasta paistaa jälleen uusi lämmin auringonsäde kylmään Pohjolaan, kun suomalainen lukija lehteilee emeritusprofessori Paavo Castrénin suomentamia Horatiuksen satiireja. Antauduin nopeasti: oli turhaa pitää mielessä kaikkia sukulaisuussuhteita ja aikaisempia tapahtumia. Ateistit sen sijaan ovat valaistuneita ”välkkyjä”, joilla on hallussaan oikea käsitys Jumalan olemassaolosta ja ihmisestä. Uusi jatkuvien muutosten, stratekioiden, ATK:n ja gaattoreiden maailma ei hetkauta hitaasti kiiruhtavaa Mielensäpahoittajaa, joka jo hartaasti paneutuu arkkunsa rakentamiseen, niin että hyvä tulisi. Uusateismia vastaan on kirjoitettu paljon hyviäkin kirjoja. Sanja, Miha ja Ilja ovat toisinajattelijoita. Mielensäpahoittaja kohtaa kirkkorouvan Tuomas Kyrön luoma supi- suomalainen hahmo Mielensäpahoittaja elää loistokauttaan. Ljudmila Ulitskaja: Vihreän teltan alla. Horatiukselta saavat kyytiä esimerkiksi äärimmäisyydet, tahdittomat ihmiset, ahneus ja turha ylellisyys. Horatiuksen satiirit. Otin tuokiokuvat vastaan sellaisenaan. Kuinka virkistävää tämä hitaus onkaan meille keski-iän puristuksessa eläville. Nyt proosamuotoon suomennetut latinalaiset satiiritkin ovat mestarin kädestä lähteneitä, nautittavia tekstejä. Silti on todettava, että Lennox analysoi teoksessaan uusateismin heikkouksia harvinaisen onnistuneesti. 2000-luvun erikoisiin ilmiöi- Uusateistien kanssa on vaihin hyvinvoivissa länsimaissa kea keskustella uskonnon mieliittyy uusateismiksi kutsuttu, lekkyydestä. Ulitskajan kirja keinuttaa ajasta toiseen, avaa kiihkoilemattomia kuvia elämän raadollisuuteen ja sattumanvaraisuuteen, mutta myös ihmisen sisukkuuteen. 1 0. On myös satiiri maaseudun elämästä ja vauhdikas kuvaus pari viikkoa kestäneestä matkasta Roomasta Brundisiumiin Horatiuksen suosijan Maecenaan seurueessa. Niissä käsitellään ilkikuriseen ja arvioivaan sävyyn monia antiikin roomalaiseen elämään kuuluneita ilmiöitä, tunnettuja ihmisiä ja ihmisluonnon ominaisuuksia. Mutta miten Mielensäpahoittaja suhtautuu naispuoliseen kirkkoherraan, kun tulee seurakuntaan hautajaisiaan suunnittelemaan. Se kuvaa hyvin venäläisen Ljudmila Ulitskajan Vihreän teltan alla -romaania. On opittava luovimaan ja väistämään. Tämä suomennos kommentaareineen on kestävä merkkiteos ja kuuluu kotona klassikkohyllyyn. Siltala 2014, 770 sivua. 248 s. KirKaiken lisäksi sesta. jassaan hän anaainakin uusateislysoi kohta kohdalta keskeimin ääriedustajien olettamuksimmät uusateistien kristinsiin kuuluu, että Jumalaan ususkoa kritisoivat väitteet ja kova ihminen on yksinkertaiosoittaa kirjan alaotsikon munen tai jollakin tavalla harhaukaisesti, miksi uusateistit osutettu, eikä kykene älylliseen vat harhaan. Otava 2013. Joissakin teksteissä lukija pääsee mukaan roomalaiseen ruokapöytään ja jopa Odysseuksen seurassa takaisin manalaan. Vanha Suomi, sinne on hyvä palata tämän vanhan velmun seurassa. Lennox. Pakinoita Antiikin Roomasta on arvokas lisä suomennettuun roomalaiseen kirjallisuuteen. päättelyyn. Lennoxin muvarsinkin kristinuskon eduskaan yksi keskeinen alkuontamaan teismiin kohdistunut gelma on siinä, että tiedeuskoa hyökkäys. Miksi uusateistit osuvat harhaan. Kova aika tekee sen vaikeaksi tai mahdottomaksi. Kaikki tapahtuu yhtaikaa. Uusi Tie. Siksi on oivallista, että Castrén on liittänyt jokaisen satiirin jatkeeksi katekismusmaisen Mitä se on -selitysosan. Ulitskaja kertoo kuin ohimennen leirituomioista, potkuista, karkotuksista tai voimien ehtymisestä. Quintus Horatius Flaccus (65–8 eKr.) tunnetaan satiireitaan paremmin KosKa ovat suurimpia Kolehti mikkelinpäivänä 5.10. Kun kirjaa lukiessa kuuntelee uutisia nyky-Venäjältä, hiusjuurissa alkaa kihelmöidä: Aika on todella sipuli. 18 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 2 . Kirjassa on myös yksityiskohtainen sanahakemisto. Eräänä yönä ikääntynyt venäläinen Sanja kulkee ystävänsä kanssa tuntemattoman kaupungin lumisella kadulla ja kehittelee: Aika kerrostuu eikä etene pisteestä A pisteeseen B… Se on sipuli, jossa kaikki tapahtuu yhtaikaa. Suomentanut Arja Pikkupeura. Mielensäpahoittaja edustaa Unelmia Stalinin jälkeen Jussi Rytkönen John C. Lennoxin kirjassa käsitellään ateistien väitteet uskosta esimerkiksi moraalin, Raamatun jumalakuvan, sovitusopin, ihmeiden ja Jeesuksen ylösnousemuksen näkökulmasta. julistava ja tieteen UusaUusateismia kaapuun mielelteistarkastelee kriitlään pukeutuva tisesti uudesuusateismi on itmilta sa kirjassa Tähpuuttuu syvempi sessään loppujen täimessä Jumala lopuksi nurinkuymmärrys uskon, rinen, dogmaattiOxfordin yliopiston matematiikan erityisesti kristin- nen uskomusjärprofessori John jestelmä. uskon olemukC. Elokuvissa, teattereissa, lukuisissa haastatteluissa ja tässä uudessa kirjassa Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja saamme tutustua hyvin brändättyyn, vanhan kansan mieheen, joka ei ole uusien vuohenjukurttijuomien vietävissä vaan uskoo vakaasti sarkahousuun ja Lindin Arviin. He eivät luota järjestelmään eivätkä erityisesti huomioi sitä. Kudos on rikas, mehevä, rosoinen ja pelottava. Seurakuntien Lapsityön Keskukselle Kiitos tuesta työllemme www.evl-slk.fi Jussi Rytkönen Paavo Castrén: Pakinoita Antiikin Roomasta. Suomennoksessa ovat Horatiuksen molemmat satiirikirjat. Kirjan henkilöitä yhdistää pyrkimys selvitä elämästä ja halu löytää tilaa omille unelmille. WSOY. Marja Kuparinen. 2 014 Jumalan vastustajat erehtyvät Kirja Lennox osoittaa, että tieteen kaapuun pukeutuva uusateismi on itsessään uskomusjärjestelmä. Päähenkilöitä ovat isättömät luokkakaverukset Sanja, Miha ja Ilja sekä kolme nuorta naista Olja, Tamara ja Galja. Kirjan sivuilla piipahtaa valtaisa määrä muitakin ihmisiä. Tarinat limittyvät, katkeilevat ja jatkuvat taas. Gun Helminen Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja. Näissä uuden ja vanhan maailman risteytyskohdissa Kyrö on parhaimmillaan. Ilman siitä saatavaa tukea satiirien ymmärtäminen voi olla vaikeaa. Lennoxin käsissä uusateismi paljastuu eräänlaiseksi heikkotasoiseksi populaariviihteeksi, jolta puuttuu syvempi ymmärrys uskon, erityisesti kristinuskon olemuksesta. Roomalainen kulttuuri on kaukana modernista pohjoiseurooppalaisesta elämäntavasta. Ulitskaja kuljettaa lukijaa aikatasosta toiseen ja henkilöstä toiseen kuvatessaan elämää Neuvostoliitossa Stalinin kuoleman jälkeen. oodeistaan. Ensimmäisessä kirjassa satiireja on kymmenen, jälkimmäisessä kahdeksan. 288 s. Lennox: Tähtäimessä Jumala. ehkä jo aikansa eläneitä suomalaisia hyveitä, kuten vaatimattomuutta, nuukuutta ja suoraan puhumista
Esikoisteos oli Merimieslähetykselle tilaustyönä kirjoitettu Jumalaa paossa (1925). Näissä hahmoissa Waltari kohdistaa kritiikkinsä uskonnolliseen fundamentalismiin, tekopyhyyteen ja taloudellisen hyödyn hakemiseen. 200 s. Ensimmäiset helluntailaiset kasteet toimitettiin Lempäälässä 1.7.1912. Juhana Unkuri Juha Järvelä, Marjo Vallittu: Komisario Palmun jäljillä. – Ensimmäisessä Kuka murhasi rouva Skrofin -kirjassa saarnaaja P.G. Ajatuksen voi uhkia täynnä olevana aikana kääntää myös ylösalaisin: Me emme tiedä, mitä odottamatonta ja kristinuskolle merkittävää voi tapahtua. Avain. Ei sellaista sydänkeskiajalla kukaan odottanut. Avausromaanissa Palmu kaipaa kuolemanrangaistusta. Vahvimmin ne näkyvät tuotannon loppupäässä. Siinä omatunto hakee rangaistusta oikeuslaitosta tiukemmin. – Kirjojen paholaishahmoissa on yleisemmästä kauhukuvastosta tuttuja asioita, mutta Waltari käyttää niitä omalla tavallaan ja omiin tarkoituksiinsa. Ennen käytännöllisen filosofian opintoja Waltari opiskeli jonkin aikaa teologiaa. Paholaisen fyysisiä piirteitä liitetään muun muassa saarnaaja Mustapäähän, johtaja Rygseckiin ja tämän veljenpoikaan Brunoon. Mustapää havittelee murhatun rouva Skrofin perintöä ja kolmannessa Tähdet kertovat, komisario Palmu -kirjassa murhan uhrin veli vaatturi Pohjanvuori himoitsee uhrin perintöä. Molemmat haluavat uskovien rahoja nimellisesti omalle seurakunnalleen, käytännössä itselleen. Usko aina läsnä Tietokirja Mika Waltarin dekkareissa on uskonnollista pohdiskelua ja kritiikkiä. – Lisäksi Komisario Palmun erehdyksessä kerrotaan Omenanpoimijat-maalauksesta, jossa alastomat naiset poimivat omenoita. Alkuvuosia 1907–1911 Suomessa vaivaa tietty kirjallisten lähteiden puute, mutta Ristin voiton ja muiden helluntailiikkeen lehtien perustamisen jälkeen tapahtumien kulun tarkastelu kirjassa kuitenkin helpottuu. -kirjasta. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 . Palmu lukee rouva Skrofin asunnon seinältä mietelauseen ”Jumala näkee kaiken”. – Waltarin maailmassa uskon ulottuvuus on kuitenkin aina läsnä. Myös vuonna 1905 perustettu Kotimaa seurasi helluntailiikkeen alkuvaiheita tiiviisti. Waltarin dekkarit käsittelevät etiikan piiriin kuuluvia kysymyksiä: rikosta ja rangaistusta, syyllisyyttä ja sovitusta. 2 014 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Hengen tulet yllättävät S aattaa olla, että 600-luvulla syntynyt islam yllätti silloisen kristikunnan. Ilmiö levittäytyi nopeasti ympäri maailman. Palmujen teologiassa olisi yhä tutkittavaa. Ajatusta hyödynnetään tarinassa myös myöhemmin. Kirjassa Komisario Palmun jäljillä käsitellään sekä Mika Waltarin kirjoja että Matti Kassilan elokuvia. Uusi tietokirja paneutuu Mika Waltarin rikos- romaanien maailmaan, jossa kristinusko on läsnä monin tavoin. Kristinusko ja teologiset ulottuvuudet ovat esillä monissa Waltarin kirjoissa. Näistä askel helluntailaisuuteen oli lyhyempi kuin luterilaisesta kirkosta, mutta toki myös luterilaisia, myös pappeja, siirtyi helluntailaisuuteen. Järvelän mukaan Palmuissa ahtaan uskonnolli- suuden kritiikki näkyy erityisesti kahdessa hahmossa. Hengen tulet ja teologian näkymät voivat yllättää. Feliks onnellinen (1957), Valtakunnan salaisuus (1959) ja Ihmiskunnan viholliset (1964) muodostavat niin sanotun kristillisen trilogian. 1 0. – Palmuista esimerkin syyllisyydestä ja sovituksesta voi poimia vaikkapa Kuka murhasi rouva Skrofin. Vaikka juuri päättyneen viktoriaanisen ajan protestanttisuudessa oli herätyksiä tapahtunut ja niitä rukoiltiin, oli helluntailaisuus silti jonkinlainen yllätys. Loppu on kirkkohistoriaa. Sen kotiutumista Suomeen analysoi keväällä Joensuussa tarkastetussa kirkkohistorian väitöskirjassaan Suomen helluntailiikkeen synty, leviäminen ja yhteisönmuodostus 1907–1922 Suomen helluntailiikkeen veteraaneihin kuuluva Jouko Ruohomäki. Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi. – Komisario Palmuissa teologiset ulottuvuudet liittyvät niin ahtaan uskonnollisuuden kritiikkiin, uskonnolliseen kuvastoon kuin eettisiin kysymyksiin, määrittelee Juha Järvelä, joka on julkaissut tietokirjan yhdessä Marjo Vallitun kanssa. Järvelä muistuttaa, että teologiset ulottuvuudet eivät ole Palmujen keskiössä. Ruohomäen tutkijan ote on hyvä ja kirja toimii katsauksena kansainvälisesti nykyisin erittäin merkittävän kirkon alkuvaiheisiin Suomessa. Kolmannessa romaanissa hän jo naureskelee koston vaatijoille. Tutkimusta helluntailaisuuden alkuvaiheista voi lukea pohdiskellen myös sitä, kuinka yllättävä kristillisen kirkon tulevaisuus voi olla. Samanlainen odottamattomuus oli varmaankin vuonna 1906 Kaliforniassa syntynyt helluntaiherätys. Jokin uusi ilmiö voi jo odottaa esiintuloaan. Mika Waltarin Toimi-isä ja Toivo-setä olivat pappeja. Järvelä toteaa Waltarin leikkivän Palmuissa uskonnollisella kuvastolla. Taulu sisältää selvän viitteen hyvän ja pahan tiedon puuhun. Ruohomäen tutkimuksesta käy ilmi, miten liike levisi alkuvuosinaan varsinkin niille paikkakunnille, joissa toimi ennestään angloamerikkalaista taustaa olevia liikkeitä, kuten metodisti-, baptisti- ja vapaaseurakuntia
Pula näkyi siinä, että kankaat huononivat ja vähenivät. Hänen väitöskirjansa Ei elämääni lomia mahtunut – Naisten muistelukerrontaa palkkatyöstä talvi- ja jatkosotien ja jälleenrakennuksen aikana perustui pääasiassa eri arkistoissa sijaitseviin muistitietokyselyjen vastauksiin. Hänen huoneensa seinään kiinnitettiin hylly ja sen päälle ostettiin kolmikerroksinen unelmien talo. Nukkelasten hymyä katsellessani olen sittenkin iloinen, että oikeassa kodissa kenenkään ei ole pakko aina hymyillä. Välirauhan aikana Alanen vaihtoi työpaikkaa leninkiliikkeeseen. Jos 21-vuotiaan Aili Alasen kuva oli aviomiehen lompakossa rintamalla. Naisia työskenteli postissa, kouluissa, apteekeissa ja pankeissa. 2 014 Kotirintaman sin SOTAMUISTOJA Sota-aikana naiset tekivät paljon työtä eikä heikkoutta voinut tunnus Tutkija Kirsi-Maria Hytönen halusi talteen naisten tarinoita palkkatyöstä sodan aikaan. Hän teki niin kuin minä aikoinaan hänelle: vasta laboratorion oven sisäpuolella sanoin, että tultiin verikokeeseen, pikkuisen se nippasee. Kun juuret on kasvatettu, äidin on aika opetella antamaan tilaa siiville. Kaikella on aikansa. Koko suku on yhdessä kerännyt sinne huonekaluja, verhoja, mattoja ja valaisimia. Oikeassa kodissa silmille on alkanut lentää itsenäistyvien ihmislasten tuottamaa teinikuraa. Tuolloin hän myös paransi ammattitaitoaan leikkuuopistossa. Hän al- koi leikata kankaita ja ohjata muita. danielle miettinen danielle.miettinen@kotimaa.fi Ko t i m a a 2 . Nukkekodillakin, vaikka en halunnut si- tä hyväksyä. hälytys tuli kesken työpäivän, ompelijat menivät tavaratalon kellariin. Nukkekoti nökötti varastossa. Siellä hän oli töissä jatkosodan aikana. Lisäksi lompakkoa koristavat sotamuistot. Tunteiden heittelehtiessä kuin lehdet syystuulessa yritän olla ensin hiljaa, sillä ”kultaomenoita hopeamaljoissa ovat oikeaan aikaan lausutut sanat”. Seuraavana päivänä työt jatkuivat. Muisteluaineistosta Hytönen etsi naisten kuvauksia sota-aikana tekemästään työstä. Kaksikymmentä ompelijaa meni kahvilaan miettimään, mitä pitäisi tehdä. – Sireenit soivat keskellä päivää ja tajusimme, että sota on alkanut Alanen muistelee talvisodan syttymistä vuonna 1939. Useille naimattomille naisille työnteko oli tuttua jo ennen sotaa. Nurkkaan hylättyä lelua katsellessani ajattelin, että tyttäreni oli tehnyt viisaasti. Kuva on otettu vuonna 1941. Alanen oli mennyt töihin Stockmannin ateljeehen jo ennen talvisotaa. Alanen oli sodan alkaessa 19-vuotias. Eräs nainen kertoi, miten hän kenkätehtaalla joutui kunnostamaan verisiä rintamalta kerättyjä saappaita. 1 0. Sodan aikana ompelijat alkoivat tehdä hiihtohousuja, sillä naisten pukeutuminen muuttui. Maatilojen emännillä oli omat tehtävänsä. Kun vanhempi tyttäreni oppi puhumaan, hän kertoi haluavansa nukkekodin. 20 Y H DE S SÄ NOJATUOLI Näkemiin nukkekoti N ukkemummu ja nukkevaari istuvat salongin sohvalla. Sota-aikana kaikilla oli työvel- vollisuus. Sitä on hyvä välillä käydä pyyhkimässä kasvoilta vaikka siellä varastossa. Availkoot vain niitä, räpistelkööt niin että sulat pöllyävät! Mitään ei voi silti sille, että metrin pino puolipitoisia vaatteita keskilattialla ja muut itsemääräämisen merkit synnyttävät halun huutaa maailmaan nukkekodin järjestystä. Kahvit juotuaan kukaan ei palannut takaisin töihin. Jouluna heillekin on koristeltu kuusi. Naimisissa olevien naisten työnteko oli lisääntynyt 1930-luvulta alkaen. Kirkkonummella asuva Ai- li Alanen, 94, oli sota-aikana töissä ompelijana Stockmannin ateljeessa. Monet naiset olivat palkkatöissä, osa oli lottia. Jatkosodan aikana ompelijat tekivät edelleen leninkejä. – Jos ei ole rahaa, ei voi syödä. Filosofian tohtori Kirsi-Maria Hytönen halusi saada heidän tarinansa esille. Eräs papin vaimo kertoi toimineensa kanttorina ja tehneensä seurakunnan kanslian paperityöt. Töitä oli laidasta laitaan. – Pahinta sodassa oli jännittää, mitä miehelle käy rinta-. Aili Alanen vahvistaa, että töitä oli pakko tehdä. Hän asui äitinsä kanssa ja seurusteli tulevan miehensä kanssa. Yhtenä päivänä hyllyllä ei enää ollutkaan onnellisen perheen taloa, vaan kynsilakkapurkkeja, meikkejä ja peili. Joskus asiakas toi kankaan itse. Nukketyttö näyttää vieraille, millaisia uusia temppuja koira on oppinut. Ehkä käyn joku päivä kysymässä neuvoja, kuinka nukkekodin tilalle tulleita meikkejä käytetään. Äiti ja isä häärivät hyväntuulisina nukkekodin keittiössä, poika sen sijaan on pantu vessaan posliinipöntölle housut kintuissa. Aina onnelliset pikkuihmiset ovat lämmittäneet talomme tunnelmaa vuosikaudet. Hän ei ollut keskustellut siirrosta kanssani. Ovet saavat paukkua ja salamat sinkoilla – kohtuudella
Perheen uusimmasta tulokkaasta iloitsevat vanhemmat Piia ja Janne Frosti sekä isosiskot Jade, Linda ja Matilda. Siunauksen jälkeen on järjestetty kuljetus Malmin hautausmaalle. malla. Heidät kuljetettiin kuorma-autolla pakkasessa metsään. kuvat: kuvat: Jukka GranstrÖm Jukka GranstrÖm 21 Rakkaamme Diakonissa Hellin Orvokki SalO s. Kaupungin pommitukset pelottivat myös. tinen, ja uskonnon rooli jäi häAlanen muistaa saaneensa nelle vähäiseksi. Aili Alanen näyttää Aili Alanen näyttää valokuvaa miehestään valokuvaa miehestään rintamatovereidensa rintamatovereidensa seurassa. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 . Hänestä kuitenkin tuli kriitoli vähän. 16.9.2014 Kuopio Kaivaten lapset ja lastenlapset perheineen Kun oma pohja vajoaa, niin armo yhä kannattaa. Laura Koskelainen Uskonnollisuus ei tule aina TEOLOGIASSA TAPAHTUU PERHEUUTISET TOIMITTAJALTA Perheuutiset-palstalla julkais- Neljäs tyttäremme, Eedit Emma Wilhelmiina (s. SV 113 Siunaustilaisuus Kuopiossa Pyhän Markuksen kappelissa lauantaina 11.10.2014 klo 10.30. Työ saattoi olpalveluksessa äitinsä pyynnösla fyysisesti raskasta ja ruokaa tä. Kerran pommi osui kotitalon toiseen rappuun ja rikkoi Alasen kodin ikkunat. 1941-44 välillä. Toiset jäivät koKymmenen senttiä makkaraa tiin hoitamaan lapsiaan. Sen päällä, niin kuin kallion, minulla turvapaikka on. kävi myös Alaselle. Sen sijaan aikalaisteksteissä sen merkitys korostuu. Kasteen toimitti Rautjärven seurakunnan kirkkoherra Ulla Soikkeli. käynti väheni. hän palasi palkkatöihin. Ennen siunausta pidetään muistotilaisuus kirkon viereisessä Aurora-salissa klo 11.00. 21.12.1930 Helsinki k. Sota-ajan työvelvollisuuteen kuuluivat myös vapaaehtois- ja talkootyöt. oli vaikeaa. Muistamisen voi osoittaa Kirkon Ulkomaanavun tilille FI3315723000500504 Kaija Lähdesmäen muistolle. – Minulle kirveen käyttö oli vaikeaa. 11.7.1924 k. Cantell s. 4:13 Kiitollisina kaivaten aune ystävät Helsingin Diakonissalaitos Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että sisar Hellinin siunaus toimitetaan Diakonissalaitoksen kirkossa, Alppikatu 2, perjantaina 10.10.2014. taan tietoja kastetuista, vihityistä, timantti-, kulta- ja hopeahäistä, kihloista sekä syntymäpäivistä. Hän sai kak– Yhtenä talvena loppuivat si poikaa ja teki ompelu- ja leikperunat. Kerran pommitusten alettua hän joutui menemään suojaan elokuvateatterin kellariin. MoAili Alanen oli jo ni puhui jaksamiennen sotaa käysen keinoista, nälästä ja suuresnyt helluntailaisten jumalanta työmäärästä. Kuitenkaan koskaan kuutöitä kotona lastenhoidon ei tarvinnut mennä nälkäisenä rinnalla. Niin oli joskus päivän ateria. 12.9.2014 ”Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.” Fil. Esimerkiksi omien isovanhempiensa jatKunkin kosodan aikaisKyselyn vastaukryhmän ta kirjeenvaihtoa sista Kirsi-Maria Hytönen havaitsi, tutkiessaan Hytöpiti että monelle nai- tehdä pystymetnen pisti merkille, selle heikkouden miten usko antoi sästä neljä mottia tunnustaminen voimaa. Arjesta Alanen pääsi hetkeksi eroon käymällä elokuvissa. Aamulla hän meni sieltä suoraan töihin. Myös Alanen työkavereineen kutsuttiin mottitalkoisiin. Muistotilaisuus Kuopion Keskusseurakuntatalossa. Tiedot ja kuva palstalle toimitetaan kahta viikkoa ennen toivottua julkaisupäivää kirjallisesti osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi Valokuva palautetaan, jos mukana on osoitteella ja postimerkillä varustettu kirjekuori. 3.12.2013), sai kasteen Taivaan Isän lapseksi 26.1.2014 kotonamme Ahjärvellä. esille, kun sotaa muistellaan jälkikäteen. 2 014 nikkäät naiset taa. Kuva on otettu Karjalan on otettu Karjalan kannaksella vuosien kannaksella vuosien 1941-44 välillä. Siksi meidän motti jäi vajaaksi, Alanen muistelee. Kodin eteisessä oli valmiina kassi, jonka Alanen otti mukaan. 1 0. klo 12.30. Rakkaamme Kaija Inkeri LähdesmäKI o.s. Siellä heidät jaettiin neljän tytön ryhmiin ja kunkin ryhmän piti tehdä pystymetsästä neljä mottia polttopuuta. Kirkon puolesta. Lasten ollessa isompia nukkumaan, Alanen muistelee. Kuva seurassa. voita 100 g kuukaudessa, maiSodan jälkeen naisten työssätoa runsaan desin päivässä. polttopuuta. Pommituksissa paettiin talon kellariin. Hän jäi ilman palkinnoksi tarkoitettua rintamerkkiä. Kummeiksi lupautuivat Päivi Frosti, Milka Vepsäläinen ja Toni Turunen
Induktiosilmukka oli päällä Hän iloitsi siitä, miten hyvin kuulokojeita varten. Näkövammaislä, virret ja tekstyön diakonin Terhi Suonsitinlukijan raamatunkohta oli vun mielestä selkomessut kokirjoitettu pistekirjoitukselrostavat, että jokainen meistä la. Kuuroja varten on viittomakielen tulkki. Selkomessut ja muu selkomateriaali eivät ole pelkästään kehitysvammaisille, vaan niistä hyötyvät myös vanhukset, maahanmuuttajat, oppimisvaikeuksista kärsivät sekä lapset ja nuoret. Viittomakielen tulkkiopison ihme. olivat mukana seurakuntayhHänen istumapaikkansa vietymän kehitysvammaistyön, reen oli varattu paikka opasnäkövammaistyön ja kuulokoira Kaikulle. Heidän välitön läsnäolonsa ilahdutti Hakunilan seurakunnan kirkkoherraa Hans Tuomista. siitä, että joku sanoo, mikä virsi pitää löytää, sillä en näe virSeurakunnan omien työntesitaululle, näkövammainen kijöiden lisäksi järjestelyissä Koski kertoi. Seurakuntalaiset tekivät sen synninpäästön lopuksi. ovat jakaneet omia materiaa- lejaan myös muiden seurakuntien työntekijöiden avuksi. Selkomessussa on käytössä messukaava ja virret pistekirjoituksella ja isotekstisinä. Apua on myös nuttiin selkomessuun. Virret oliseurakuntalaiset olivat mesvat monille etukäteen tuttusussa läsnä. 1 0. Tämän lisäksi on olemassa Selkoraamattu. Messuohjelohjattiin erityisen valmisteltu huo- hyvin. Messukaava ja kirkolliset toimitukset on mukautettu selkokielelle. Usko ja elämä – kristinuskon pääkohdat selkokielellä julkaistiin viime vuonna. Selkomateriaalin tarve ja kysyntä kasvaa jatkuvasti.. ma oli kirjoitettu isommalla tekstil- lella. Esimerkiksi pistevirsikirja on Hakunilassa aina saatavilla. Kun Leila Koski luki messun tekstit, opaskoira Kaiku odotti istumapaikan vieressä. Suonsivu sanoi. Laura Koskelainen Selkokieltä on helppo ymmärtää Kirkossa on käytössä monenlaista selkokielistä materiaalia. Selkokielessä olennaisin kirkastuu. Viime sunnuntaina Vantaal- – Pistevirsikirjan käyttö on la Hakunilan kirkossa kokoonminulle tärkeää. VapaaKosken mukaan ehtoisilla oli omat Selko- päivän messuun tehtävänsä. – Järjestämme selkomessun kaksi kertaa vuodessa samassa seurakunnassa, jotta ne tulevat myös työntekijöille tutuiksi. 22 Y H D E S SÄ Ko t i m a a 2 . Puhutun ja kirjoitetun kielen lisäksi voidaan käyttää myös selkokuvia. Selkomessuja järjestetään seurakunnissa ympäri maata silloin tällöin. Hakunilan kirkkoherra Hans Tuominen taustalla. kuvat: Sofie Jokinen Selkomessussa matala kynnys SAAVUTETTAVUUS Vantaan Hakunilan selkomessussa otettiin huomioon kirkkovieraiden erilaiset rajoitukset. 2 014 Vantaan Hakunilan selkomessussa kehitysvammaisten musiikkiryhmä osallistui lauluihin heiluttamalla huivia ja ravistamalla marakassia. Vantaan seurakuntayhrakunnasta toimi tekstinlukitymän vammaistyöntekijät jana. kelijat olivat harjoitelleet vir– Toivon, että jokainen koki ret, pappien puhutut osuudet olevansa tervetullut messuun, ja Raamatun tekstit etukäteen. vammaistyön diakonit. Johdantosanoissaan Tuominen selitti, mitä ristinmerkin tekeminen tarkoittaa ja miten se tehdään. Kehitysvammaisten musiik- kiryhmä säesti alku- ja loppulauluja joko ravistamalla marakassia tai heiluttamalla huivia. Miten puhutaan ymmärrettävästi ja selkeästi, Tuominen sanoi. Selkomessu oli messu oli helppo päästä valmisteltu huoja istumapaikalle oli lella. – Jokaiselle papille tekisi hyvää miettiä, miten tuttuja hengellisiä asioita käsitellään. ja ja niihinkin oli mahdollisuus osallistua viittomalla. – Pyrimme tuomaan samoja elementtejä muihinkin messuihin. Ensimmäinen selkomessu järjestettiin Vantaalla vuonna Leila Koski Hakunilan seu2008
Minulle on tärkeää, että saan työni yhteydessä tuoda tinen isänpäivälounas. II vaalisijalla ollut Pelkosenniemen kirkkoherra, TM Eero Kuikanmäki sai 259 ääntä. Ensimmäisellä vaalisijalla ollut Kuhmon kirkkoherra Timo Suutari sai 227 ääntä ja kolmannella vaalisijalla ollut Töysän aluekappalainen Juha Martikainen 64 ääntä. Hän aloittaa tehtävässä 1.1.2015. Jumalan sanaa ja evankeliuYhdessä tekeminen on valmia esille. Suomen Merimieskirkko on vuonna 1875 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, joka tukee ja edistää merenkulkijoiden se- kä ulkomailla olevien suomalaisten hyvinvointia. Perusteluissa todetaan, että Kunnas on työpaikkapappina toimiessaan tuonut seurakuntaa ihmisten keskelle heidän arjessaan ja antanut kirkolle kasvot. toisten ryhmätoivaa. periodilaivapappina vuosina 1996– 1997 sekä muun muassa seurakuntapastorina Lauttasaaressa vuosina 1991–1997. Hannu Suihkonen vihittiin papiksi Helsingissä vuonna 1990. 2 014 23 KIRKON TÖISSÄ Yhdessä tekeminen on valtavan mukavaa Kirkon töissä Saara Juurakko on Nurmon kappeliseurakunnan lähetys- ja vapaaehtoistyön sihteerin sijainen. Lähdin ennakkoluulottomasti täysin uuteen työhön, mutta olen positiivisesti yllättynyt siitä, miten mielenkiintoinen tehtävä minulla nyt on. Kuortaneen seurakunnan kirkkoherraksi on valittu 14.9. Hänellä on kokemusta myös kirkon diakoniatyöstä. Eri nimikkomintaan. Lähetystyö kiksi diakoniasa on niin paljon on lähellä sydän- piirin työtapa sopii myös vapaaehuutta omaksuttatäni. On kiva olkossa suurimpia ponnistuksia la työpaikassa, jossa on moovat erilaisten tapahtumien ja nen eri ammatin osaajia töisisompien tilaisuuksien järjestäminen, esimerkiksi jokavuo- sä. tavan mukavaa. Saara Juurakko on koulutukseltaan diakonissa. Nykyinen pääsihteeri Sakari Lehmuskallio jää eläkkeelle. Ryhmä oikein Outi Rantala imaisee mukaan. valinnut yhdistyksen pääsihteeriksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniajohtajan, pastori Hannu Suihkosen, 51. Tuntuu, että vapaaehtoiset tarvitsevat toiTAPAHTUMIA Finnlinesin M/S Antareksella, Metson Telatehtaalla, Tamrolla, TAKOlla ja Volvo Bus Finlandilla. Lähetystyö on lähellä sydäntäni. En edes vielä tiedä kaikkea, mitä lähetys- ja vapaaehtoistyön sihteerin tehtäviin sisältyy. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 . Ismo Kunnas on valmistunut teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta 1993 ja vihitty samana vuonna papiksi Lapualla. Hän tekee tärkeää työtä tukiessaan henkilöstöä jaksamisessa, työelämän muutoksissa ja elämän eri vaikeuksissa. Parasta työssäni on monipuolisuus. kuva: Outi Rantala NIMITYKSET Suomen kirkon pappisliiton hallitus on valinnut Vuoden papiksi 2014 Tampereen eteläisen seurakunnan kappalaisen ja diakoniapapin Ismo Kunnaksen. Kunnas toimii Tampereen poliisilaitoksen ja Valion Tampereen tehtaan työpaikkapappina. kirkkoherra, TK (vastaa nykyisin TM) Pentti Tepsa. 1 0. DiaParas- koniasta tuttuja työtapoja voin ta osittain soveltaa työssä- myös nykyisessä työssäni, esimerJoudun ponniste- ni on monipuolilemaan, kun alus- suus. Kemijärven kirkkoherraksi on valittu Kemijärven vt. Opiskelin sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen aikanaan työn ohessa diakonissaksi, koska halusin liittää hengellisyyden työhöni. Ypäjän kirkkoherra Vesa Rasta toiselta vaalisijalta. Äänestysprosentti oli 19,9. siaan ja toistensa tukea. Hän on palvellut samassa seurakunnassa Tampereella kohta 18 vuotta. Saara Juurakko on työskennellyt aikaisemmin sairaanhoitajan tehtävissä sekä hoivakotiyrittäjänä. Äänestysprosentti oli 20,4. Hän sai 269 ääntä. Vuosien varrella Kunnas on toiminut työpaikkapappina Merimieskirkon kautta myös Suomen Merimieskirkko ry:n hallitus on 22.9. Aiemmin hän on toiminut Hampurin merimieskirkon johtajana ja merimiespappina vuosina 1997– 2002, Merimieskirkon ns. Suihkonen on työskennellyt diakoniajohtajana vuodesta 2002. Hän sai 855 ääntä. Tulin alalle, koska lähetys- ja vapaaehtoistyön sihteerin sijaisuus tuli eteen sopivasti, kun edellinen määräaikainen työsuhteeni oli loppumassa. Varmasti jatvain sielu sietää. Työni on mielenkiintoista ja sen kautta voin toteuttaa itseäni monella tavalla. Tykkään toimia vapaaehtoisten kanssa, ja Hyllykamarin vapaaehtoiset ovat kovia tekemään käsitöitä, mitä itsekin harrastan. Valinta julkistettiin Papiston päivien avajaisissa Jyväskylässä 30.9. kohteisiin tutusOlen iloinen työstäni kirkostuminen ja talon tavoille opetsa, koska saan käyttää omaa teleminen kuuluu työsuhteen persoonaa niin paljon kuin alkuvaiheeseen. Varmaan yksinään ei tulisi tehtyä niin paljon kuin yhdessä.. Työskentelin aiemmin pienemmässä seurakunnassa diakoniatyössä, mikä oli aivan erilaista kuin nykyinen työni. Yhdessä tekeminen on myös kannustavaa
TUTKINNOT Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 22.9. Posion seurakunnassa on jäseniä n. Ilmoittautua voi myös sähköpostitse hyvinkaa.srk@evl.fi KANTTORIN VIRANSIJAISUUS Avoinna on laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorin viransijaisuus 1.11.2014 – 31.10.2015. Oulun seurakuntien jäsenmäärä on noin 150 000. Virkaan valittavan on oltava konfirmoitu Suomen ev.lut.kirkon jäsen. Huomioimme myös hakijat, joilla on pätevyys ylempää korkeakoulututkintoa vaativaan virkaan. Posion seurakunnassa on avoinna muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä KANTTORIN VIRKA Oulun seurakuntayhtymään kuuluu seitsemän seurakuntaa, yhtymän johto ja kuusi palveluyksikköä. Odotamme kanttorin perustaitojen hyvää osaamista sekä kiinnostusta kehittää musiikkitoimintaa vauvasta vaariin. 020 754 2000, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Janakkalan seurakunnassa on uudelleen haettavana DIAKONIAN VIRKA Hakemukset viimeistään 31.10. Kuoron perustaja ja taiteellinen johtaja on Turun tuomiokirkon kanttori Anu Åberg ja se koostuu noin 22:sta iältään 14–30-vuotiaasta laulajasta. Ensimmäisellä hakuajalla jätetyt hakemukset otetaan virkaa täytettäessä huomioon. Lisäksi hänellä tulee olla vakinaiseen papinvirkaan vaadittava pätevyys, perehtyneisyys tehtävänalaan ja johtamistaitoa. Lisätietoja tehtävistä ja hakuohjeet: www.hyvinkaanseurakunta.fi Espoon seurakunnat etsivät KAUSITYÖNTEKIJÖITÄ OHJAAJIKSI VUODEN 2015 RIPPIKOULUIHIN Katso tarkemmat tiedot ja ilmoittaudu: www.espoonseurakunnat.fi/tyopaikat 1234 Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. www.oulunseurakunnat.fi Virka täytetään 1.3.2015 lähtien. 040 484 8200 ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hannu Koskelainen puh. Teologian maisteri: Mariella Asikanius, Toni Kokkonen, Iina Rissanen. 2 014 PAIKKOJA AVOINNA Posio on järvien ja vaarojen kunta Etelä-Lapissa, missä puhdas luonto tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Kuopion ev.lut. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 603 mukaisesti. Teologian kandidaatti: Petri Laajalahti, Joensuu, Terhi Tikka, Joensuu, Antti Voittonen, Helsinki. Lisätiedot www.janakkalanseurakunta.fi. Hakuaika päättyy 23.10.2014 klo 16.00. Ortodoksisessa teologiassa ei ollut tutkintoja elokuussa. Posion seurakunnan kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset on toimitettava 31.10.2014 mennessä osoitteeseen Sysitie 7, 97900 Posio. 040 484 8289. seurakuntayhtymässä on haettavana Keskusrekisterinjohtajan virka Keskusrekisterinjohtajan tulee olla pappi. klo 12 mennessä. Kirjalliset ilmoittautumiset ja nimikirjaote toimitetaan Hyvinkään seurakunnan kirkkoherranvirastoon viim. Kotikirkkonsa Turun tuomiokirkon lisäksi kuoro esiintyy säännöllisesti muissa kirkoissa ja tilaisuuksissa. Teologian maisteri: Ruut Hurtig, Kontiolahti. Kilpailussa oli 81 osallistujaa. Lisätietoja kirkkoherra Leena Pudas puh.040-759 4254, sposti: leena.pudas@evl.fi www.posionseurakunta.fi, www.posio.fi Oulun seurakuntayhtymässä on haettavana JOHTAVAN PERHENEUVOJAN VIRKA sijoituspaikkana seurakuntatyön erityispalvelujen yksikkö HAKUAIKA JATKUU Hakemukset pyydämme sähköisen rekrytointipalvelumme kautta 17.10.2014 klo 15 mennessä. Itä-Suomen yliopistossa elokuussa suoritetut tutkinnot: Läntinen teologia/filosofinen tiedekunta Teologian tohtori: Teemu Ratinen, Helsinki. 24 Y H DE S SÄ TUNNUSTUKSET Helsingin Diakonissalaitoksen päiväkeskus Hirundo on saanut tunnustuksen Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta. Virkaan valitun pitää ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydestään sekä rikosrekisteriote (rikosrekisterilaki 6§).Virassa on kuuden kuukauden koeaika. Hakemukset toimitetaan 20.10.2014 klo 12 mennessä kirkkoherranvirastoon tai sähköpostitse hyvinkaa.srk@evl.fi. Ko t i m a a 2 . Tiedusteluihin vastaavat hallintojohtaja Timo Korhonen puh. Teologian kandidaatti: Juha Hänninen, Terhi Jalo, Siria Kohonen, Hilkka Manninen, Kristiina Oittinen, Aksu Palmén, Henriika Palola, Antti Parviainen, Atte Tolonen. Ryhmä on suunnannut usein myös ulkomaille. Päätoimisia työntekijöitä on noin 400. ETSK nosti Hirundon kahdeksan parhaan joukkoon kilpailussa, jossa valittiin kansalaisyhteiskunnan huippualoitteita. Hirundo sai tunnustuksen romaninaisten ja -lasten kanssa tekemästään työstä ja taidetoiminnasta, jolla on luotu mahdollisuuksia romanilasten äänen esiintuomiseen. ma 27.10.2014 klo 15. Tunnustuksen myönsi Suomen Kirkkomusiikkiliitto ry. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa Oulun seurakuntayhtymän kotisivuilla www.oulunseurakunnat.fi > ajankohtaista ja vuoropuhelua > avoimet työpaikat. Turun tuomiokirkon nuorisokuoro (Turku Cathedral Youth Choir eli TCYC) on valittu vuoden musiikkiryhmäksi 2014. 1 0. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan kirkon rekrytointisivuilla osoitteessa: www.evl.fi/rekrytointi ja www.kuopionseurakunnat.fi www.kuopionseurakunnat.fi www.kirkkojakoti.fi Hyvinkään seurakunnassa on haettavana SEURAKUNTAPASTORIN VIRKA Työalana on mm. 3200 ja työntekijöitä 12. Etsimme pieneen ja pirteään työntekijäjoukkoomme aloitteellista ja yhteistyökykyistä henkilöä. myönnetyt tutkinnot: Teologian tohtori: Jouko Ala-Prinkkilä, Esa Autero, YongtaoChen, InkeriRissanen, Päivi Rohkimainen. Viran palkkaus on vaativuusryhmä 502 mukainen. nuoret aikuiset ja oppilaitostyö
Vantaankosken seurakunta hakee kansainvälisyys- ja lähetystyön työalasihteeriä Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmä 601 mukaisesti. 10.10.. digilehden 24?%. aineistot: 2 12.1. 25.7. 010 838 6500 info@piplia.fi MYYNTIPALVELU puh. Lisätietoja antavat kanttori Toni Pussinen, 0403126711, toni.pussinen@evl.fi, sekä kirkkoherra Osmo Kontinen, 0403126700, osmo.kontinen@evl.fi Lapuan hiippakunnan tuomiokapituLi Katso tarkemmat tiedot ja täytä sähköinen hakuilmoitus www.vantaanseurakunnat.fi/tyopaikkoja on julistanut haettavaksi Hakuaika 31.10.2014 klo 13 asti. Nokian seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN TYÖALAJOHTAJAN VIRKA Pirkkalan seurakunnassa on haettavana kirkon koulutuksen omaavan LASTENOHJAAJAN TOIMI Hakuaika päättyy 17.10.2014 klo 15.00. puh. Kesämenot & ku 21 24.5. 26.9. Kalevankatu 9 B 50, PL 160, 60101 Seinäjoki. 18.1. 37 13.9. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm Ilmoitustrafiikki: Takasivu ½-sivu vaaka Jukka Heinänen 020 754 2292 Takasivu faksi 0201/1-sivu 754 2343 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisäveloitukset viite: ”Kotimaa” Ilmoitusvalmistus 60 e/tunti + alv 23 %. 4.1. luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen 23 7.6. Hakuaika päättyy 24.10.2014 klo 15. 1.8. 21.3. Määräaikaiset 13 29.3. 2.5. Kokous-, kurssi38 20.9. hoitamiseen sekä lain30.5. me Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.1.2015 tai sopimuksen mukaan. Katso tarkemmin: www.nokianseurakunta.fi Katso tarkemmin: www.pirkkalanseurakunta.fi Suomen Mer imieskirkko r y etsii merimiespappia Rotterdamiin Hakemukseen on liitettävä nimikirjan ote, josta ilmenee esteettömyys hakea kappalaisen virkaa. 15.8. 29.8. 010 838 6520 myynti@piplia.fi www.pipliakauppa.fi LAHJOITUKSET FI58 8000 1800 0557 83 Suomen Pipliaseura | www.piplia.fi PL 54 | 00241 HELSINKI Ilmoitusmarkkinointi www.helsinginraamattukoulu.fi Kaikkea maan ja taivaan väliltä. 4.7. tilauspalvelut@kotimaa.fi 7 16.2. työpaikat verkossa Ilmoitusaineistot www.kotimaa.fi/ osoitteeseen ilmoitusmyynti@ tyopaikat kotimaa.fi www.kotimaa-yhtiot.fi PALVELUHAKEMISTO MEDIATIEDOT 2012 Lähetysyhdistys Rauhan Sana Ilmoitushinnat Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa www.karjalanevankelinenseura.net Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki PÄIVÄN TUNNUSSANA p. ajaksi 17 26.4. Faksi 020 754 2000 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Kauniit ja nopeat nettisivut Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 1 0. 41 11.10. 32 9.8. Vähintään kuukauden11.4. Laajempi ilmoitus ja hakemuslomake: www.merimieskirkko.fi/tyopaikat. 040 752 0868 www.lyrs.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Kustantaja FI57 4405 0010 0212 96 Rahankeräyslupa: 2020/2012/4280 Kts. ti 15.5. 18.7. asiakasmarkki henkilörekisteri25-26 21.6. Pääsiäisen tupla 16 19.4. Lehdessä o.fi Edellytämme kokemusta seurakuntapapin työstä irkk iesk m i r sekä sitoutumista vähintään kolmeksi vuodeksi. Seinäjoen seurakunnan nurmon kappeliseurakunnan johtavan kappalaisen (ii) viran. perjantaina 11.1. www.kylvaja../lahjoita Tikkupolku 1 49400 Hamina Päätoimittaja: Mari 05-755 Teinilä 6670 Puh. sallimaan 24 14.6.nointiin 6.6. 7.3. Herättäjäjuhlat, hintojen muutokseen. Kestotilaus 12 kk ja 29.2. Tilaushinnat 9 1.3. Ilmoitushinnat 2,50 €/pmm + alv 24?% Julkaisuaikataulu rivi-ilmoitukset (10–30 mm) 2,20 €/pmm + alv 24?% Nro Ilmestyy 2.2. klo 4 14 mennessä 26.1. 82 214 429 Ilmoit Varaus/aineisto Teema/erikoisp Ilmoitusvaraukset ja28.12.11 1 5.1. tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien 18 3.5. www.sujuu.fi Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Puh. edellisen viikon 3 19.1. 42 18.10. 22.2. 08 4639 200 HELSINGIN RAAMATTUKOULU voimasanoja PIPLiA. lain puitteissa. 8.8. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on kirkon rekrytointisivuilla osoitteessa www.evl.fi/rekrytointi ja www.lappeenrannanseurakunnat.fi JULISTETAAN HAETTAVAKSI 60 % määräaikaiseen toimeen 12.1.2015–30.6.2016. Sähköpostitse 6 9.2. 25.4. lähtien ja verokanta on 10?% 1.1.2013 19 10.5. Hakemus tulee lähettää viimeistään 21.10.2014. 28.3. 39 27.9. 23.5. Asunto on vuonna 2014 peruskorjatussa merimieskirkkotalossa. 5.9. 27.6. Virka edellyttää suomen kielen erin omaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ym märtämisen taitoa. 20 pe 18.5. 34 23.8. 15.2. 19.9. julkaistut Hakemukset tulee toimittaa 20.10.2014 kello 16.00 mennessä Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille os. 8.2. Kesän tuplanum 30 26.7. 9.5. 5 195 390 25.1. Virkaan valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärin todistus ja RLL 6 §:n mukainen rikos rekisteriote. 2 014 PAIKKOJA AVOINNA 25 SEURAKUNNAT JEPUAN SEURAKUNTA Joutsenon seurakunnassa on haettavana ylempää korkeakoulu tutkintoa edellyttävä KANTTORIN VIRKA Ti 7.10. Tiedustelut: Jarmo Karjalainen, 0400 522 971, jarmo.karjalainen@merimieskirkko.fi. 14.3. Kirkon musiikkij Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan 22 31.5. 11 15.3. 3.10. Virkaan valittavalle voidaan asettaa neljän kuukauden koeaika. kl 18.30 Naisryhmä seurakuntatalossa. 18.4. KotimaaPro 145 € Matkailu Koulu ja uskonn Yhteisvastuu Kokous-, kurssi- 12 22.3. Kestotilaus 12 kk 125 € 10 8.3. 31 2.8. 13.6. KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 8 23.2. 40 4.10. 22.8. 12 kk 132 €, 6 kk 66 € 14-15 5.4. Pidätämme oikeudenJuhannuksen tu 27 5.7. 35 30.8. 05-755 6650 Fax Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 28-29 12.7. Tehtäviin kuuluu lähetys-, monikulttuurisuus-, maahanmuuttaja-, ekumeenisuus- ja uskontodialogityötä. 33 16.8. 36 6.9. 12.9. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 . 020 754 2350 www.sacrum.fi Yhteistyössä: Ilmoitusmarkkinointi Pirjo 020 754 2284 2,50Teva e/pmm Minna Zilliacus 020 754 2361 1/2 -sivu vaaka Sähköposti: 1/1 -sivu etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Määräpaikka s. 1.2
(Nauhoitettu Meilahden kirkossa 28.9.). Mukana Tomas Koskinen ja Ichtys-kuoro sekä lauluyhtye Trinity. Keskiviikko 8.10. Kappalainen Marika Huhtasalo, Salo. Kanttorina Nina Pakkanen. Lääninrovasti Jaana Marjanen, Kuopio. Siionin virsikirjassa on tillisyydestä ja siinä mielessä yksi. Maanantai 6.10. kuva: Sanna Höglund Iltahartaus Rukoukseni on lapsellista MINUN RUKOUKSENI Körttiläinen herääminen on Herättäjä-Yhdistyksen nuorisosihteeri, muusikko Mika Nuorvan rukouksen ydin. Todistus. Rovasti Antero Honkkila, Ylöjärvi. Hämmentyneenä mietin, mitä minä tässä esitän ihmisten edessä. Yle Fem Sunnuntai 5.10. Todistus, laulu Daniel West. Oma rukoukseni onkin aika lapsellista. Yhteisö oli minulle kuin toinen perhe. Aivan kuin Jumalalla ei olisi mitään suodatinta meidän rukoustemme suhteen. 1 0. telu, ettei sortuisi lakihenkiNykyinen yhteistyö ja keikkaiseen mahdottomuuksien vaatilu lapsuuden idolin kanssa tunmiseen. 14.21 Jumalanpalvelus: Lauletaan ilosta. Miksi sen tutkiminen on niin vaikeaa ja miten politiikka vaikuttaa lääkkeen kehittämiseen. Maanantai 6.10. TV1 Sunnuntai 5.10. Ehtookelloina Haminan ja Vehkalahden kirkon kellot. Rukous on kuin loputon Jumalalle osoitettu lahjalista, joka kestää myös itkupotkuraivarit. Olen myös mukana muoknimi johtaa harhaan. Johtava kappalainen Ville Niittynen, Rauma. rännäisyyden löysin opiskeluaiJoka seuroissa veisataan kuikoina. Muistan realistinen kilvoitJaakon hahmon eteisestämme. Muut ohjelmat TV1 Perjantai 3.10. Suomen kansalla on Olen kirjoittanut lauluja ja vahvoja käsityksiä herätyskrisvirsiä. Rukoukseni on harvoin tiedostettua. Saarna Mari Leppänen, isäntä Ville Talola. Kapellimestarina Stefan Johnsson. Viestintäjohtaja Seppo Simola, Helsinki. Körttejä on moitittu siitä, ettei- lä nuorisotyönohjaajana. Rukous on ihmistä varten, meidän mielellemme hyväksi. Körttiläiset puhuvat lapsen (etu)oikeudesta, jolloin voimme lähestyä Jumalaa kuin lapset. Afrikassa leviävän Ebola-viruksen alkuperää ei tunneta. Ollaan lähellä sitä, että ihminen kuvittelee ohjailevansa Jumalaa. Toiminnanjohtaja Riina Nguyen, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. kaamassa vanhoja tekstejä nyKörttiläinen herääminen on kyaikaisemmaksi. Palveluksen toimittaa ja siinä saarnaa isä AarneYlä-Jussila. Vieraana Leif Galls. Se tiedetään, että kukaan ei ole sille immuuni. Imin vaikutmoa. Hän toimii, miten toimii eikä tarvitse rukouksiamme. Torstai 9.10. Laitoin omaiseni laitokseen. Lauantai 4.10. muuttaa. Tietenkin saa. Vieraana myös äitinsä omaishoitajana toiminut näyttelijä Tom Lindholm ja puolisoaan hoitanut eläkeläinen Anja Virtanen. Virret: 536:1–3; 134; 136:1,3,4; 498; 376:3. Tiistai 7.10. Kirkkoherra Hannu Ronimus saarnaa, liturgina seurakuntapastori Virva Krans. Se on enemmän moodi ja mielentila. Per Stenberg isännöi. 10.00 Jumalanpalvelus. Rukoilen, että kaikki menisi hyvin. Jos ihminen määrittelee, mi- tä saa ja mitä ei saa rukoilla, hän on riistänyt Jumalalta auktoriteetin. rimpia vaaroja. Keskiviikko 8.10. Rovasti Helena Suomela, Kemijärvi. Herättäjäjuhlien Körttiläisestä heki-Lohiluomalpolvirukoukseen. Jumalanpalvelukset Yle Radio 1 Sunnuntai 5.10. Mikkelinpäivän Nojatuolikirkossa pohditaan, ovatko enkelit malli hyvän tekemiseen. Toimittaja Jan Ahonen, Espoo. Laulu- ja musiikkihartaus. Sanna Höglund klo 18.50, la klo 18.00 Perjantai 3.10. Lauantai 4.10. Viime aikoina olen älynnyt, miten tärkeiheräämistä omaan mahdottotä juuri tekstit ovat muuteen ja synVaikka nintuntoon. Gospel Helsinki, joht. T: BBC.. Marika Lintala hoiti erityislastaan kotona, kunnes uupui. Rovasti Kari-Pekka Kinnunen, Tuusula. 10.00 Jumalanpalvelus Meilahden kirkosta Helsingistä. Myöhemmin työskentelin siel- Päätös, että pappi voi rukoilla samaa sukupuolta olevien parisuhteen puolesta, on mielestäni hieman irvokas. Olen miettinyt, että Herättenkin puolentusinaa virttä, ja täjä-Yhdistyksen nimi pitäisi nehän ovat rukouksia kaikki. 15.10 Pisara. Lukiolainen Miia Tikkanen, Kuopio, 1 Kor. pujen ohella kita- rukouksen yksityiseksi, yllätän Tarvitsemme arraa. 26 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 2 . Tekstinlukijat: Paavo Ripatti, Kirsimarja Sippola, Tuula Tynjä. Torstai 9.10. räämisestä alkaa ta sekä Jaakko Löytyltä. Pääsuntio Hannu Hietalahti, Espoo. 13:7–8. Uskonratkaiteita isoveljeltäitseni joka vuosi su on näissä piini Teppo Nuorosallistumasta valta, Jouko Märeissä vieras termi. Nuoruudessa Jyväskylän seu- rakunta tarjosi mahtavan tuen bänditouhuilleni. 22.00 Ulkolinja: Lääke Ebolaan. 2 014 Lievestuoreella asuva Mika Nuorva, 42, on paljon tien päällä niin työn kuin keikkailun merkeissä. Vetoan olemassa olevaan Jumalaan. 11.00 Ortodoksinen liturgia Lappeenrannasta, Jumalansynnyttäjän suojeluksen kirkosta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pyydän asioita muille, lähinnä teini-ikäisille lapsilleni. Torstai 9.10. Hevät he rukoile tarpeeksi ääneen. Se on ihmismielen suutuu hienolta. Raamatun luku, professori Hannu-Pekka Björkman, Helsinki. RADIO & TV Aamuhartaus Yle Radio 1, klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 3.10. Joonatan Rautio, piano, ja Sami Koskela, lyömäsoittimet. 22.00 Inhimillinen tekijä. MAIJA P. Nuorisopastori Hanna Laamanen, Helluntaiseurakunta, Savonlinna. Siiolleet minulle lapsesta saakka. hen, etteivät omat mielAloin 12-vuotivoimat riitä, eivätlän aana soittaa rumkä ne tule jatkossakaan riittämään. Nina Pakkanen. Lauantai 4.10. Tiistai 7.10. Vaikka miellän rukouksen yksityiseksi, yllätän itseni joka vuosi osallistumasta Herättäjäjuhlien polvirukoukseen
Alttarilla on neljä kynttilää. Mekään emme kuule sanomaa aina oikein. Syntyy kiitollisuus ihmistä suurempaa kohtaan, mutta se ei löydä oikeaa osoitetta. 18:1-6 (7–9) 10. Kuitenkin olemme usein malttamattomia, hätäilemme ja pelkäämme. KARI KUULA Kirjoittaja pohtii viikon Uuden testamentin tekstejä.. Tähän viittaavia Raaulkopuolella. Tutkiessani helvettikäsitysten sakin sinänsä suuressa asiashistoriaa uskoni kuolemanjälsa, mutta ei johtaisi näkemään, keiseen todellisuuteen vahviskenelle kuuluu kiitos. Sekin kun tuotha henki ajetaan pois ja Rafael taa eheyttävää henkistä eläkahlitsee hänet jaloistaan. 103: 19–22, 2. 5:11–12, Matt. Kristittynä tietenkin kyselen, kältä. Usein tällainen leimataan Enkeliopin idea on silti kirkas: newagehuuhaaksi, ja sitäkin Enkelit tulevat Jumalan luotoki on, kuten on huuhaata ta ja mitä hyvää he tekevätkin, kristittyjenkin puolella. Siksi enkeliusko jää vain enkeliuskoksi. teisöään, mutta lukija tietää sen, sillä Asmodaios on paha henki, joka piinaa erästä SaaTästä huolimatta haluan tulraa tappaen tämän sulhaset kita ei-kristillisen enkeliuskon häävuoteeseen. Myös palvelevat henget voivat tulla vain hänen luotaan, silloinkin kun heitä ei tunnisteta oikein. Ehkä on ihmistä tään. Ehkä hänestä virtaa ältä puolelta, siis sielunviholvoimaa myös näkyvän kirkon lisesta. Väität tietäväsi, mistä muiden kokemuksesta on oikeasti kyse. Mutta Jumalan tuntemus lisääntyy jospa kaikki enkelihengellisyys siinä ohessa. Jos on vain yksi Jumala, kaikki siunaus virtaa hänestä ja vetää ihmisiä häntä kohti. Enkelikokijoiden vastaanotin on epävireessä, niin kuin meillä kaikilla, myös kirkon sisällä olevilla. Seurakuntien Lapsityön Keskuksen kautta. Moos. Suhtaudun muutenkin miksi enkeli auttaisi meitä josskeptisesti pahoihin henkiin. Heidät lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden. Mitä ylitui, mutta paholaiskäsitysten päätään ovat sellaiset taivaalliselvittelyllä ei ollut samanset toimijat, jotka eivät käännä laista vaikutusta. 1:14–2:4 Eivätkö enkelit ole palvelevia henkiä. Ne osoittavat – tai niiden pitäisi osoittaa – sinun uskontoasi kohti. sa rajan tuolla modaios nimelpuolellakaan. Imperialistista puhetta, pur- naa joku. Ne, jotka kuulivat hänen julistuksensa, ovat sen todistuksellaan vahvistaneet ja välittäneet meille, ja itse Jumala vahvisti heidän todistuksensa: hän antoi heidän tehdä tunnustekoja ja ihmeitä, monia voimallisia tekoja, ja jakoi Pyhän Hengen lahjoja tahtonsa mukaan. Syvempi viesti kolmiyhteydestä niiden takana hukkuu särinään. ihmisten katsetEnkelit Silti järkeni sata kohti kolmiyheivät noo, että jos ihteistä Jumalaa. Oikein. Anna meille levollinen mieli ja auta meitä jättäytymään turvallisesti sinun suojaasi. RUKOUS Herra Jumala, taivaallinen Isä. kannata ottaa kirjaimelleen. Se kuulostaa liian jyrsiä syvempään jumalayhtey- gun helminen ENSI PYHÄNÄ 27 teen. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 . Tekstit: Ps. Sen tähden meidän on tarkoin ja tunnollisesti pidettävä mielessämme se, minkä olemme kuulleet, ettemme ajautuisi virran vieminä harhaan. mänkatsomusta, ja ihmeitäkin Tarinan myyttistä ainesta ei koetaan. Kolehti kootaan seurakuntien lapsi- ja perhetyön, erityisesti pyhäkoulu- ja päiväkerhotyön tukemiseen ja kehittämiseen Suomen Ev.lut. Kirje heprealaisille. Tiedämme, ettet sinä jätä meitä. Tätä rukoilemme Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä. Häntä teidän pitää kiittää kaikkina aikoina (Tob. Onneksi pamyönteisesti. Enkeliuskon harjoittajissa epävire ilmenee niin, että he kuulevat vain yhden taajuuden, sen joka puhuu enkeleistä. 1 0. HENGEN AARTEITA Sinun tulee vaalia toimin- taa, jota rakastat. Saatuaan työnsä päätökseen Rafael paljastaa olevansa Jumalan enkeli. Hän kun haluaa matun kohtia kun löytyy runauttaa ja siunata ihmisiä mosaasti. Ehkä kaiktellään toinenkin Jumala lähettää ki ei ole kunnoshenkiolento, Asheidät. V anhan testamentin apokryfisessä Tobitin kirjassa kerrotaan, kuinka enkeli Rafael lähetetään auttamaan erästä Tobias-nimistä miestä tämän monissa huolissa. 1:14 - 2:4 tai Ilm. En silti tohdi itse ajatelSamalla hän toki vetää ihmila niin. 23:20–23, Hepr. Tätä taustaa vasten kristinus- kosta irtautunut enkelikiinnostus kuulostaa epäilyttävältä. Joisiitä, että on vain yksi Jumadenkin mielestä sellainen enla, Pelastaja ja Maailmankaitkeliusko nousee voiman pime- sijahenki. Ajattele jotakin, minkä tekemisestä nautit sen itsensä takia, onnistuipa se tai ei, kiitetäänpä sinua siitä tai ei, rakastettiinpa ja palkittiinpa sinua siitä tai ei, tietävätpä ihmiset siitä ja ovat sinulle kiitollisia tai eivät. Mutta voi, tätä kutsua ei osata kuulla. Enkelit eivät liiku omilla asioillaan, vaan siellä minne Jumala lähettää heidät. Entä jos enkelikokeOtan näiden ihmisten komusta ei tulkita kristinuskon kemuksen vakavasti. 2 014 Mikkelinpäivä (Enkelien sunnuntai) on aiheeltaan ”Jumalan sanansaattajat”. Silloin voisin ajatella Entä jos Jumalan tuntemus ei seuraavalla tavalla: lisäänny. Tässä yhteydessä hän sanoo tärkeän asian: En minä omaa hyvyyttäni tullut teitä auttamaan, vaan Jumala tahtoi minun tulevan. ei menekään mukavasti tähän lokeroon. Mikkelinpäivä Palvelevat henget tulevat Jumalan luota silloinkin kun heitä ei tunnisteta oikein. Kuinka sitten me voisimme välttää rangaistuksen, jos emme pidä arvossa sitä suurta pelastusta, jota itse Herra ensimmäisenä julisti. Johan sekin sanoma, jonka enkelit toivat, osoittautui paikkansa pitäväksi, ja jokainen rikkomus ja tottelemattomuus sai ansaitsemansa palkan. Enkeli toimii ihmishahmossa, joten kukaan ei tiedä tämän todellista identiteettiä. Hän ei paljasta taustayhsuurempaa pahaakin. nilla tavoilla. Sinun on löydettävä se työ, jota teet, ei sen hyödyllisyyden, vaan sen itsensä takia. Liturginen väri on valkoi- nen. Jos joku saa enkeleiltä siunauksen, hänen kuuluu kiittää siitä Jumalaa. Sinä lähetät enkelisi kulkemaan edellämme ja suojelemaan meitä elämämme kaikissa vaiheissa. Tällaistahan on nykyään yhä enemmän. Anthony de Mello Rakkauden tiellä Kirjapaja Mitä ajatella enkelihengellisyydestä. Moite on oikea, mutta en voi pyytää anteeksi. Koetaan enkelien läsnäoloa, mutta siitä ei johda polkua kristinuskoon. 12:18). miset lankeavat Olisi kova houliiku kutus hakea vasomilla asioillaan, Jumalan yhteydestä, se on mahtausta Tobitin kirvaan siellä, minne dollista enkeleiljasta, jossa esilekin. Lähden viitekehyksestä käsin. Hän suostuttelee ja taivuttelee heitä kohti Kristusta ja kohti näkyvää kirkkoa. He ovat palvelemaan lähetettyjä henkiä, kuten Heprealaiskirjeessä sanotaan
Kottikärryjen historia vie se- kä Kiinaan että antiikin Kreikkaan. Mari Teinilä. Kottikärryjen tekniikka perustuu yhtä aikaa vipuun ja pyörään. Kuuntelemalla saatan olla jo paljon kantaja. Nyt näiden pitkäksi venähtäneiden teinien kanssa saa aina joskus, jos teinien muilta kiireiltä on jäänyt aikaa, viettää hienoja hetkiä pihatöissä. Kiinalaiset käyttivät kottikärryjä jo yli 2000 vuotta sitten esimerkiksi sotatarvikkeiden kuljetuksessa vuoristojen yli. Kun työntövarsia nostaa ylös, suurin osa kuorman painosta jakautuu pyörän kannettavaksi. Jokainen heistä on vuorollaan saanut istua kottikärryjen kyydissä, kun niitä on pekka hietanen 28 työnnetty huimaa vauhtia ympäri pihapiiriä. 2 014 Kiitos kottikärryistä! Pihapiirin pie- nestä tamIITÄN TÄSTÄ K mentaimest y r r ä ik t t ta on kasKo ille, vanut molo a h iä t yy antavat k nimetrinen lehdille ja puu. Sateisina haravointipäivinä kärryt ovat olleet koiraa uskollisempi seuralainen pihamaalla. Kurmullalle, le. Y H D E S SÄ Ko t i m a a 2 . Haravoidessa olemme olleet hiljaa, tai puhuneet mistä vain maan ja taivaan välillä. 1 0. Kiitos kuormankantajasta. Ne ovat kantaneet puolestani tonneittain halkoja, multaa, oksia, omenoita, taimia ja puunlehtiä. Kaikkein kallein kuorma on kuitenkin ollut perheen pienin tiitiäinen. Anna kottikärryjen olla esimerkkinä siitä, että vaikka oma vipuvoimani on vähäinen, voin silti yrittää kantaa ainakin osan matkaa toisen ihmisen kuormaa. Kärryjen avulla aikuinen ihminen pystyy helposti siirtämään kottikärryillä jopa sadan kilon kuormia. Tämä kuva löytyy satojen lasimaalauksien joukosta Chartresin katedraalista Ranskasta. Vanhin tunnettu eurooppalainen kuva kottikärryistä sijoittuu kuitenkin vasta 1200-luvulle. Kiinassa kärryjä kutsuttiin puiseksi häräksi. Myös Antiikin Kreikassa käytettiin kottikärryjä, jopa jo ennen kiinalaisia. jet lentävät taaperoil milloin etelään, milloin pohjoiseen, mutta samat punaiset, nyt jo osin ruostuneet kottikärryt ovat palvelleet vuodenajasta toiseen perhettämme. Voi sitä hupsuttelun synnyttämää painottoman ilon määrää. Vuosien varrella tiitiäisistä on kasvanut teinejä