Paavon roolissa Esa Ruuttunen on laulanut Paavo Ruotsalaisen osuudet jo neljässä eri Viimeisten kiusausten oopperasovituksessa. heinäkuuta 2015 | hinta: 3,70€ | 110. Sivut 18–21 jani l a ukkanen seurat Pellolla usko ja ystävät yhdistivät Vaasaan Suviseuroihin kokoontuneita vanhoillislestadiolaisia. Kesätauon jälkeen laulajaa odottavat uudet roolit. sivu 25 26 2. sivu 14 uutta rekolaa juhani Rekolan ennen julkaisemattomat tekstit ilmestyivät lähes 30 vuotta kirjailijan kuoleman jälkeen. vuosikerta | 0043595–15–27
Mielestäsi jotkut saunat ovat eläviä ja täynnä henkeä, kun taas toiset saunat ovat hengettömiä. Siellä on löylytetty avioon astuva morsian. Kirjailija, filosofi Torsti Lehtinen on helsinkiläisen yleisen saunan kanta-asiakas. Viikoittainen sauna oli hygienian vuoksi välttämätön. Rakkaus selittää kaiken, mutta rakkautta ei kukaan voi selittää. – Puhutaan myös löylyn hengestä. lUOMAkUNTA S. 26 Herran huone kertoo kirkon rakentamisesta. – Kysymys ei ole ollenkaan niin hassu, miltä se kuulostaa. 6 Sastamalassa kokoonnuttiin Evankeliumijuhlille. – Saunaa alastomammaksi ihmisen riisuu vain kuolema. Maa on läsnä saunovassa ihmisessä, joka on maasta tullut ja maaksi jälleen tuleva. NÄyTElMÄ S. 4 Sosiaalinen media hyötykäyttöön lähetyksessä. Viime kädessä henkeä ei kuitenkaan voi selittää. Maailma on keskeneräinen, jotta ihmisellä olisi täällä mielekästä tekemistä. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä viehättyneempi olen jatkuvan luomisen teologiasta. 8 Paavi jyrähti ympäristön puolesta. Kirkossa, jossa on rukoiltu vuosisatoja, voi tuntea rukouksen tarttuneen rakennuksen seiniin. Sauna on tehnyt poikkeuksen. kiERTOkiRjE S. Vanhassa saunassa on synnytty ja pesty ruumis hautauskuntoon. Miksi Jumala loi saunan. EMiliA kARhU Lue lisää Torsti Lehtisen saunamuistoja Kotimaa24:stä. Kulttuurisissa ilmiöissä näin käy hyvin harvoin. Mikä antaa saunalle hengen. Sauna on äärimmäisen tasa-arvoinen puhdistautumisen, seurustelun ja joskus hiljentymisenkin paikka. Jo Raamatun alkukertomuksista löytyy tarina siitä, miten juopuneen, alastoman isä-Nooan näkeminen johtaa kiroukseen vielä pojanpojankin. Samoin sauna, jossa on koettu paljon ja johon on tultu puhdistautumaan ja kohtaamaan alastomina sukupolvesta toiseen, kerää seiniinsä nuo kokemukset. Onko alastomuus kauheaa vai vapauttavaa. 22 Mitä oudompi makuupaikka, sitä parempi uni. 32 Ukkonen nostaa rukoukset huulille.. Se on eräänlainen ihmiskunnan kipukohta, jota on pyritty eri kulttuureissa ratkaisemaan eri tavoin. Saunassa ovat läsnä kaikki neljä elämän peruselementtiä: tuli kiukaan alla, vesi ämpärissä, ilma lämmön kuljettajana. kESÄjUhlAT S. Kirjailija, filosofi Torsti Lehtinen, olet helsinkiläisen puulämmitteisen Kotiharjun yleisen saunan kanta-asiakas ja Akateemisen saunaseuran kunniapuheenjohtaja. – Ainakin pitkä historia kerryttää saunan henkeä. Jumalan kuvana ja Jumalan työtoverina ihminen jatkaa Jumalan luomistyötä myös rakentaessaan saunoja joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Erityisen mielekästä on saunan rakentaminen. Alastomuus on kuitenkin joillekin arka ja ahdistava asia. Kyse on samasta asiasta kuin rakkaudessa. Millaisia ovat lapsuutesi mieleen painuneimmat saunamuistot. hÄdÄN hETkEllÄ S.5 Sielunhoitokortti kertoo toiveen hengellisestä tuesta. TAivAAN kiRjOiSSA S. Miksi suomalaiset YK-joukot rakentavat saunan vaikka Saharaan. – Pikkupoikana minuun tekivät vaikutuksen myös Rautatieläisten saunan valtavat sinkkiämpäripinot. KUVA: MATTI KARPPINEN lÄhETySTyö S. Toinen lapsena mieleen jäänyt väkevä näky oli se, kun kupparin huoneesta valui pesuhuoneen puolelle verinen vesi. – Asuin Kallion köyhissä puutalokortteleissa, joissa pystyi peseytymään vain kylmällä vedellä vadissa. – Sauna on kappale kotimaata siellä jossakin. Suomalaisten puheissa kiuas hönkii ja puhisee kuin elävä olento. Silloin yleisissä saunoissa lääkittiin sodan haavoja ja tehtiin jatkosodan viimeiset sankariteot. 2 TÄNÄÄN Kotimaa 2.7.2015 TÄSSÄ NUMEROSSA KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen, Noora Wikman Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Tuija Pyhäranta, Joona Raudaskoski, Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen, Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Myyntija markkinointijohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 55?000 lukijaa (KMT 2014) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi ”Suomalaisille kiuas hönkii ja puhisee kuin elävä olento” viikON hENkilö Torsti Lehtisen lapsuudessa yleisissä saunoissa tehtiin jatkosodan viimeiset sankariteot. Alkukantaisessa uskonnollisuudessa luonnonilmiöt usein personifioidaan. Sauna liittyy vahvasti elämän pyhimpiin siirtymiin. Lauteet olivat täynnä nuoria, sodan silpomia miehiä ja heidän tarinoidensa kuuntelu oli varsinainen kirjailijakoulu
Hengellisessä köyhyydessä on kyse aidosta nöyryydestä, jota tässä näennäisesti vahvojen maailmassa puuttuu. Ihmisen osa on karu viä juhlaportteja, eikä juhlavieraiden edustamien maiden lippuja. Tänä viikonvaihteena autot, bussit ja junat kulkevat kohti Sotkamoa ja Turkua. Armoa jokainen pyytää tavalla tai toisella.. TÄNÄÄN 3 Kotimaa 2.7.2015 mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 2.7.1915 Mitä Kiinan-lähetyksemme on vaikuttanut. Viime viikolla osa kristityistä vaelsi Vaasaan Söderfjärdenin pellolle sekä Sastamalaan urheilukentälle. Uusi hallitus toimii poikkeuksellisen vaikeassa taloustilanteessa. Se on kaikkien aikojen suurin tilastoitu määrä. Sen lisäksi on hyvä muistaa, että tähän maahan muuttava ihminen ei ole pelkkä menoerä, vaikka alussa tämä puoli joskus korostuu. Ne saattavat nousta sairaudesta, ihmissuhdeongelmista tai yksinäisyydestä. Leireiltä ei löytyisi hurskaita lauseita sisältäarmoa jokainen pyytää tavalla tai toisella. Jos hän olisi rikas, mihin hän sitä tarvitsisi. Hengessään köyhä todella tarvitsee evankeliumia. Suomen Lähetysseuran vastikään ilmestyneestä vuosikertomuksesta luo pastori H. Mustaa ja sinistä alpakkaa, sopivaa kesäleningeiksi, puseroiksi, esiliinoiksi, sinistä kävelypukukangasta sekä kretonkia myydään halpaan hintaan. Se totuus on meidänkin lähetystyöstämme tullut näkyviin. Sitä ennen määrä oli pitkään 750 kiintiöpakolaista vuodessa. MARKKU OJANEN psykologian emeritusprofessori, tietokirjailija ja luennoitsija jukka f ordell Y K:n pakolaisjärjestön mukaan pakolaisten määrä kasvoi viime vuonna 8,3 miljoonalla ihmisellä. Ilmoitus. -Karkeasti heihin katsottiin. Nämä onniteltavat ihmiset. Silloin ei läheteistämme tiedetty. Nyt sitä vastoin heidät kaikkialla tunnetaan ja ystävällisesti heitä kohdellaan. Yhteen tulleiden ihmisten elämä olisi siitä kiinni, montako pakolaista muut maat ottavat tänä vuonna vastaan. Hän on vilpitön ja luottavainen. Ollaan kiitollisia puhdassydämisistä ja hengessään köyhistä ihmisistä. Vuosien varrella maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat rakentamassa yhteiskuntaa työllistymällä ja veroja maksamalla. He ovat lasten kaltaisia, sillä he ottavat lahjan vastaan ilman varauksia. Haahti Kiinan lähetystyömaalle tekemänsä tarkastusmatkan perusteella seuraavan yleiskatsauksen kristillisyyteen ja pakanuuden väliseen suhteeseen Kiinassa: Taivasten valtakunta on sinapinsiemenen kaltainen ja hapatuksen kaltainen. Kotinsa menettäneitä ihmisiä, joilla ei ole tietoa, miten ja mihin tästä eteenpäin. Suomi otti viime vuonna ja ottaa tänä vuonna vastaan noin tuhat kiintiöpakolaista. Suuresta heikkoudesta on työtä tehty ja suuria erehdyksiäkin on siinä tapahtunut, mutta kuitenkin, jos vertaa oloja 10 vuotta takaperin nykyisiin, havaitsee suuren muutoksen. Maailmassa on nyt lähes 60 miljoonaa kotimaassaan tai sen ulkopuolella pakolaisuudessa elävää ihmistä. Inhimilliseen hätään vastaaminen on ensisijainen syy siihen, miksi sivistysvaltion pitää tehdä kehitysyhteistyötä, sekä ottaa pakolaisia vastaan. 2 Aitoa nöyryyttä Millaisia ovat hengessään köyhät ja puhdassydämiset. Sitä ei ole pakolaisuudessa, eikä kristillisen kesäjuhlan kentällä. -Jopa muutamia kertoja yritettiin väkivaltaakin heitä kohtaan harjoittaa. Heistä Jeesus sanoo koskettavasti: He saavat nähdä Jumalan. Kumpaankaan ei pitäisi olla varaa. Kukapa ei haluaisi olla puhdassydämisen seurassa. Mitä jos kesäjuhlakentille kokoontuvat suomalaiset olisivatkin pakolaisia. Suuret huolet voivat kuitenkin varjostaa yksilön elämää myös juhlakentällä. Ihmisten suuri heimo on liikkeellä monin tavoin, pakolla ja vapaaehtoisesti. Kyse on niin suurenmoisesta asiasta. Talous ilman kestävää eettistä pohjaa on hiekalle rakennettua taloutta. Hän osaa iloita toisen ilosta. Suuressa mittakaavassa jokainen ihminen, jolla on varaa matkustaa kesäjuhlille ja kuulla siellä taivaan täydeltä evankeliumia, on suunnattoman rikas. ¶ On varmasti myös oikeaa hengellistä rikkautta, mutta myös paljon sellaista, jolloin kaikki tiedetään ja ymmärretään oikein. Libanonissa on suhteessa suurin määrä pakolaisia, heitä on joka viides maassa asuvista ihmisistä. Suomen henkiseen ilmapiiriin ja sitä myöten myös talouteen vaikuttaa myös se, miten me kansankuntana elämme oikein ja kohtuullisesti suhteessa maanpiirin muihin ihmisiin. ¶ Entä hengessään köyhät. Ollaan viisaita ja tiedetään, kuinka Raamattua tulee tulkita. Sekä hengellinen että maallinen rikkaus voivat olla esteenä. Valtaosa kotiseuduiltaan paenneista ihmisistä on lähtöisin kolmesta sotaa käyvästä maasta: Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta. Mikäli nämä luvut luovat ikävää tunnelmaa, niin se on pikkuikävää verrattuna pakolaisten todellisuuteen. Osittain taloustilanteeseen vedoten hallitus karsii huomattavasti kehitysyhteistyömäärärahoja ja on väläytellyt mahdollisuutta vähentää pakolaisten määrää. Koti-Mitta, Rikhardink. Kenelläkään ei ole helppoa ulospääsyä elämän karusta todellisuudesta tai epävarmuudesta. Ajattelen, että puhdassydäminen on hyväntahtoinen eikä tunne vihaa ja kateutta
Kun jokin palvelu tulee eri maissa saatavaksi, se lisätään yhdeksi toimintamuodoksi. – Some tiedostetaan yhtenä merkittävänä apuvälineenä, kun parhaillaan kehitämme Sleyssä Media-lähetystä, joka tähtää keskeisen raamattuopetuksen välittämiseen kaikkien yhteistyökenttiemme pääkielille, Huhtinen kertoo. Some-lähetysjärjestö ei saa lähetyspomojen kannatusta LÄHETYSTYö Sosiaalisen median eli somen käyttö on lähetystyössä kasvamaan päin. Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) rakensi Luther-kirkon vuonna 1894. JOHaNNES IJÄS Lue järjestöjohtajien vastaukset kokonaisuudessaan Kotimaa24:stä. Kyselyyn vastanneet järjestöt eivät näe tarvetta suomalaiselle pelkästään sosiaaliseen mediaan keskittyneelle lähetysjärjestölle. Huhtikuun maanjäristys hajotti maanviljelijöiden viljavarastot. Kiinteistö myytiin isoille kiinteistösijoittajille vuonna 1989. Heidän mielestään some-lähetysjärjestö voisi olla koulutusta ja konsultointia tarjoava toimija, mutta toteutuessaan järjestöllä pitäisi olla aivan eri luokan muskelit kuin vaikkapa Sansalla. Suomalaisissa lähetysjärjestöissä on herätty hyödyntämään somea yhä enemmän. sanottiin, että sopiva leveys kuvalle on 300 pikseliä. – Lähetystyötä ei tule tehdä jonkin välineen ehdoin, toteaa myös Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen. Kallion, Tikkurilan ja Vantaankosken seurakunnille myönnettiin kunniamaininta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden erityisestä huomioimisesta toiminnassaan. Valokuvaaja Pasi Leinon haastattelussa 18.6. Järjestö selvittää ulkomaisten kumppaniensa kanssa maakohtaiset sosiaalisen median palveluiden mahdollisuudet ja yhdistää ne muuhun medialähetystyöhön. Internet-lähetystyötä Sley on tehnyt Japanissa jo pitkään. Nepalin ruokaturva huolettaa Suomen Lähetysseuran Nepalin yhteistyökumppani SAHAS on huolissaan ihmisten ruokaturvasta. Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtajan Seppo Rissasen mukaan some tukee muuta viestintää. Strategisia valintoja ei ohjaa trendikkyys vaan tarkoituksenmukaisuus ja tavoittavuus, Auvinen ja Kastepohja vastaavat. Pekka Huhtinen muistuttaa myös, ettei some voi korvata kasvotusten tehtävää työtä. Suomen Pipliaseura käyttää somea lähinnä ajankohtaisten asioiden esiintuomiseen ja yhteydenpitoon sidosryhmien ja yksittäisten ihmisten kanssa. Lähetystyössä käytetään yhä enemmän sosiaalista mediaa, mutta Suomessa ei nähdä tarvetta pelkästään somessa tehtävälle lähetystyölle. Yökerhosta kirkoksi helluntaina Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Luther-kirkon remontti alkaa lokakuun alussa. Kuva: RobeRto SeRRini. – Some on yksi luonnollinen työmuoto, jota ei eritellä medialähetystyössä muita korkeammalle tai vain siksi, että siitä maailmalla nyt pöhistään. Se kuitenkin vaatii rinnalleen myös muita kanavia, Markku Kotila muistuttaa. Some toimii myös osana kampanjoita. Oikaisuja Kotimaassa 18.6. Myös Sley lisää somen käyttöä lähetystyössä. Kaupan jälkeen tilassa toimi yökerhoja parinkymmenen vuoden ajan. Oikea paikkakunta on Vihti. Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila ei pidä somea sellaisena erityisalueena, joka vaatisi uuden järjestön perustamista. Turussa puolestaan vietetään Kansanlähetyspäiviä, joiden teemana on armo. väitettiin, että Lähetysjuhlat järjestetään vuonna 2016 Lohjalla. Herättäjäjuhlien tunnus on En pelkää vaarojen matkaa. Suomessa järjestö käyttää Facebookia, Twitteriä ja YouTubea. – Somen merkitys lähetystyössä tulee kasvamaan. Pelkona on, että siemeniä ei ehditä istuttaa ennen sadekautta. – Maailmalla on jo kristillisiä järjestöjä, jotka ovat erikoistuneet sosiaaliseen mediaan evankeliumin välittäjänä, mutta eivät nekään puhdasoppisesti. Yökerhosta takaisin alkuperäiseen käyttöön palaavan kirkon käyttöönottojuhlaa on tarkoitus viettää helluntaina toukokuussa 2016. Myös monet työkalut rikkoutuivat ja hautautuivat rakennusten raunioihin. Sateenkaaritapahtuma palkitsi seurakuntia Viime viikolla järjestetty seksuaalivähemmistöjen tapahtuma Helsinki Pride jakoi tunnustuksia seurakunnille. Lopputulos on aina monimediallinen, missä erilaisia mediamuotoja yhdistetään toisiaan täydentäviksi kokonaisuuksiksi, Sansan medialähetysjohtaja Juha Auvinen ja mediakehitysjohtaja Ilkka Kastepohja muotoilevat. Kotimaa lähetti sähköpostitse kysymyksiä kaikkien kirkon seitsemän virallisen lähetysjärjestön johdolle. Kotimaa selvitti kirkon virallisten lähetysjärjestöjen näkemyksiä sosiaalisen median hyödyntämisestä lähetystyössä. Espoonlahden seurakunnan erityisnuorisotyönohjaaja Mio Kivelä vastaanotti lauantaina Helsinki Priden puistojuhlassa Setan nuorisotoimikunnan myöntämän Vuoden sateenkaarinuori -palkinnon. Facebook-, Twitterja Instagram-päivityksiä Pipliaseura tekee viikoittain. 4 TÄNÄÄN Kotimaa 2.7.2015 LYHYET Herättäjäjuhlat viikonloppuna Sotkamossa Herättäjä-Yhdistys, Sotkamon seurakunta ja kunta järjestävät Herättäjäjuhlat tulevana viikonloppuna Sotkamossa. Sleyn lähetysjohtaja Pekka Huhtisen mukaan some-työ hoituu järjestökohtaisesti toimintoja päivittämällä. Kyselyyn vastasivat Medialähetys Sanansaattajat (Sansa), Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley), Suomen Pipliaseura sekä Suomen Lähetysseura. Erityisesti katastrofitilanteissa somella on keskeinen merkitys. Sansan työssä somen rooli kasvaa voimakkaasti. Riittävä leveys on 3 000 pikseliä
Voit tilata Askelen myös kotiisi Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi ViiKON POiMiNNaT VErKOSTa TEOLOGiaSSa TaPahTuu TOiMiTTajaLTa TOiMiTTajaLTa Lähetystyöntekijöiden määrä on laskenut usean vuoden ajan. Seurakunnat voivat tilata kortteja Kirkkohallituksen kautta ja jakaa niitä jäsenilleen esimerkiksi rippileireillä tai jumalanpalveluksen jälkeen. idean sielunhoitokortista esitti Ulvilan seurakunnan diakoniatyöntekijä Taneli Nurmenniemi. Hajjarin mukaan Jeesus ei vain ollut muslimi, kuten banderollissa sanotaan, vaan hän on yhä muslimi. Ja sekös vasta on tärkeää. Helsingin Roihuvuoren moskeijan yläpuolelle ilmestyi viime viikolla lakana, jossa lukee suurin kirjaimin ”JEESUS OLI MUSLIMI”. Jollain tasolla uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen on vaikuttanut noin 15 prosenttiin siviilipalvelukseen hakeutuvista nuorista. Se kohosi ja kohosi, kunnes se ylitti ruskean jäteastian reunat ja alkoi valua lattialle. Kortin ulkoasun on suunnitellut graafikko Seija Nikkilä. Tilastotietojen mukaan Suomesta on muihin maihin lähetettynä yhteensä 680 lähetystyöntekijää. Eniten lähetystyöntekijöitä lähettää Fida International ja seuraavina tulevat Suomen Lähetysseura ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys. Afrikkaan on lähetetty Suomesta 146 lähetystyöntekijää, Eurooppaan 161, Latinalaiseen Amerikkaan 23, Oseaniaan 22 ja Pohjois-Amerikkaan 15. Nimen lisäksi siihen kirjoitetaan kotiseurakunta ja mahdollinen toivevirsi. Illalla huomasin, että taikinasta kertova juttu oli Hesarin verkkosivujen luetuin juttu. Banderolli herätti paljon keskustelua. Mutta eivät pienet ja hauskat uutisjutut ole pois vakavilta aiheilta. Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar katsoo keskustelun lisänneen tietoa islamista. Sielunhoitokortissa seurakunnan työntekijälle annetaan lupa hoitaa sielua, jos kortin haltija on kyvytön itse pyytämään kohtaamista. Neljäs esittää, että Suomeen rakennettavien moskeijoiden ja maassa toimivien islamilaisten järjestöjen rahoitus tarkistetaan ja rahoituksen vastaanottaminen kielletään lailla maista, joissa noudatetaan tiukkaa wahhabilaista ja salafistista islamin suuntausta. Hän jakoi kuvan suunnittelemastaan kortista kirkon diakoniaja sielunhoitotyön Facebook-ryhmässä. Kortissa annetaan lupa hartaushetkien pitämiseen, ehtoollisen jakamiseen ja rukoiluun. Sitä paitsi sellainen, mikä ei maailman mittakaavassa ole kovin tärkeää, saattaa ilostuttaa tuhansia lukijoita. Tietenkin tapahtuu, huomautti tuttavani. Jo kortin antaminen on oiva tilaisuus käydä keskustelua, Muurinen pohtii. Muurisen mielestä kortti on oiva pelinavaaja sielunhoidolliseen keskusteluun. Eikö maailmassa muka tapahdu mitään tärkeämpää, pohdiskelin närkästyneenä. Kortin ei ole tarkoitus olla juridinen tahdonilmaus, vaan enemmänkin vapaamuotoinen toive. Korttia voi säilyttää lompakossa. – Sielunhoitokortti on kutsu seurakunnan työntekijälle. Muurisen mukaan kortti on tarkoitus kääntää syksyllä englanniksi ja ruotsiksi, jotta sitä voidaan markkinoida kirkon kansainvälisille kumppaneille. Torstaina Helsingin Sanomat kertoi tapauksesta kaupunkisivuillaan. Neljä uusinta kansalaisaloitetta, joilla on yli 50 kannatusilmoitusta, liittyvät tavalla tai toisella uskontoon. Lopulta kuusi tuntia paisuttuaan taikina lässähti. TÄNÄÄN 5 Kotimaa 2.7.2015 Uutistaikina roskakorissa Viime viikon tiistaina kotitaloni roskakatoksen tapahtumat ylittivät Suomen suurimman sanomalehden uutiskynnyksen. Moralisti sisälläni heräsi. Uskonnollisten yhteisöjen vaikutus siviilipalvelukseen hakeutumisessa on pieni, toteaa dosentti ja tutkimusjohtaja Valdemar Kallunki. Kolmas aloitteista vastustaa suurmoskeijan rakentamista Suomeen. Lähetä uutisvinkki kotimaa24@kotimaa.fi. Järjestöt ovat siirtyneet enenevässä määrin tukemaan paikallisia työntekijöitä Suomesta lähetettyjen sijaan. Lakanassa sanotaan myös, että islam on ainoa oikea uskonto eikä kolmiyhteistä Jumalaa ole olemassa. MarKuS MÄKi Sielunhoitokortti takaa avun hädän hetkellä Sielunhoitokorttia voi säilyttää vaikka lompakossa. Hänen mukaansa yleinen harhaluulo on, että islamissa uskonnon tulkittaisiin syntyneen vasta 600-luvulla profeetta Muhammedin myötä. Eniten lähetystyöntekijöitä on lähetetty Aasiaan. KUva: Matti Karppinen. Sielunhoitokortti varmistaa, ettei ihminen jää hengellisessä hädässään kohtaamatta , Nurmenniemi toteaa. Kirkkohallituksen diakoniaja sielunhoitotyön apulaisjohtaja Sampo Muurinen kertoo, että sielunhoitokortti on saanut paljon hyvää palautetta. Kirkkoon siviilipalveluksen suorittajista kuuluu vain joka toinen. Siviilipalvelukseen hakeutuvat todennäköisimmin niin sanottuja vapaita suuntia edustavat kristityt. Hajjar ei kuitenkaan itse olisi käyttänyt vastaavanlaista viestintätapaa kuin Roihuvuoren moskeija. Siellä työskentelee 313 lähetystyöntekijää. Toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa jätetyissä aloitteissa kannatetaan muun muassa poikalasten ympärileikkauksen kieltämistä muusta kuin lääketieteellisistä syistä ja Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamisen kumoamista. Joku naapureistani oli vienyt pilalle menneen taikinan biojäteastiaan, mutta taikina olikin alkanut kohota. Viikonloppuna lehti teki jatkojutun, jossa testattiin, miten taikina käyttäytyy paperiroskakorissa. Nurmenniemi halusi herättää keskustelua ihmisen oikeudesta sielunhoitoon. Taikinajututkaan eivät jääneet puhtaaksi viihteeksi. Kohoaako teidän seurakuntanne biojäteastiassa uutistaikina. Juttuja lukiessani opin biojätteen käsittelystä ja hiivasta. Tuija PyhÄraNTa tuija.pyharanta@ kotimaa.fi Uudistunut lehtipisteissä. – Sielunhoito saatetaan jättää tekemättä, koska pelätään uskonnon tuputtamista
KuVa: Joona RaudaS KoSKi. Sisällössä ei Evankeliset etsivät nimiä taivaan kirjaan SaSTamala Sley suhtautuu avoimesti uusiin keinoihin juurruttaa lapsia perinteeseensä. Kuva sunnuntain jumalanpalveluksesta. Nimi taivaan kirjassa -tunnuksella vietetty juhla keräsi tänä vuonna 17 000 osallistujaa. Evankeliumijuhla keräsi Sastamalan keskuskentälle ennätysmäärän vieraita. Sastamalan urheilukentällä vilistää moniin muihin kesäjuhliin verrattuna paljon alle kouluikäisiä lapsia, mutta myös teinejä ja opiskelijaikäisiä. Ei tarvitse olla mitään erityistä juttua. – En näe, että toisessa liikkeessä olisi jotain sellaista, mitä toisessa ei olisi. Sastamala on yksi keskeisiä evankelisuuden perinteisiä kannatusalueita. – Evankelisuuteen on tavallaan kasvettu. 6 TÄNÄÄN Kotimaa 2.7.2015 Evankeliumijuhlilla esiintyivät muun muassa ulkoministeri Timo Soini ja pappisoikeutensa luterilaisessa kirkossa menettänyt Martti Vaahtoranta. Toistasataa lasta heiluttaa pieniä lippuja urheilukentän katsomossa ja sen edessä. Joukosta erottaa niin Kenian, Sambian, Japanin kuin Israelin lippuja. Nykyään ammatti lypsykarjan kasvattajina rajoittaa pariskunnan lähtöä matkoille. Seurakuntanuorina Sian ojat kiersivät evankeliumijuhlia. Siinä on luonteva olla, Suvi Sianoja pohtii suhdettaan liikkeeseen. Eikä se ole jäänyt pelkäksi puheeksi. Tämähän on kuitenkin kirkon lähetysjärjestö, toteaa Sastamalan kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimiva Suvi Sianoja. Opin suhteen ei olla avomielisiä. Lapset vanhempineen ovat osallistumassa perinteeksi muodostuneeseen lasten tervehdykseen sunnuntain messun jälkeisessä tapahtumassa. Sleyn toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikosken mukaan yhdistyksessä on aktiivisesti mietitty, miten evankeliumin sana saataisiin välitettyä nuorille uusilla tavoilla. Kansainvälisen urheilutapahtuman sijaan Sastamalan keskuskentällä vietetään Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) vuotuista evankeliumijuhlaa. Perheen Siiri-tytär vilistää vaalea tukka hulmuten muiden lasten perässä lasten ohjelmaan varatun urheiluhallin pihalla. Pariskunta kertookin osallistuvansa mielellään minkä tahansa liikkeen hengellisille kesäjuhlille, jos sellaisia pitäjässä järjestetään. Isoista hengellisistä kesäjuhlista vain samaan aikaan järjestettävät suviseurat kiilaavat ohi lasten ja nuorten suhteellisessa määrässä. Reilun kymmenen kilometrin päässä juhlakentältä sijaitsee Karkun evankelinen opisto. Evankeliumijuhlan yksi painopistealueista on viime vuosina ollut lapsiperheiden ja nuorten huomioiminen juhlan ohjelmassa. Sastamalaisen Suvi ja Juha Sianojan perheen lauantai on kulunut lasten ohjelmassa. Monelle alueen kirkollisesti aktiiviselle asukkaalle evankelisuus on luonteva osa seurakuntaelämää. Aikaisempien vuosien keskiarvo on ollut alle 14 000
Uskonnollisen kielen muuttaminen ahdistaa monia. Juha ja Suvi Sianojan välissä lapset Sakari ja Siiri. Uutena lähetyskenttänä avautuu Israel, jossa yhteistyökumppani on Caspari-keskus. – Olen kahden herätysliikkeen kasvatti. Sopeutustoimilla ja lähetyskannatuksen elpymisellä se on kiritty noin puoleen miljoonaan euroon. Hänen mielestään Sley on todella onnistunut uudistamaan ilmaisuaan säilyttämällä konservatiivisen sisällön. ”Valo varjot hajottaa” kuvasi hyvin Kristuksen valoa, armon aurinkoa ja pohjoisen yötöntä yötä. Raamattu-opetuksessa on kirkkomme tunnustuksen mukaista sisältöä. Henkilötasolla on yhteistyötä ja välit ovat lämpimät. Ilmiöön törmäävät esimerkiksi virsikirjojen uudistajat. SLEYn toiminnanjohtaja Lasse Nikkarikosken mielestä uudistuksia kannattaa tehdä, vaikka ne ovat kipeitä. Hänen mukaansa yhteyttä pyritään rakentamaan myös toisiin herätysliikkeisiin, erityisesti viidesläisiin yhdistyksiin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun seurakunnat vetivät vuosikymmenen alussa tukiaan yhdistykseltä. Muutoksia ei tehdä vain muutosten vuoksi tai keskustelun herättämiseksi, vaan rakkaudesta, Nikkarikoski sanoo. Hän menetti monien muiden pappien ohella pappisoikeutensa evankelisluterilaisessa kirkossa keväällä. Aikaisemmin mukana on ollut muun muassa kristillistä vakaumustaan esillä pitänyt sosialidemokraattien Jutta Urpilainen. Mieheni kanssa olemme osallistuneet säännöllisesti Sleyn toimintaan, kertoo pirkkalalainen Anni-Leena Katajisto. Talousvaikeuksista huolimatta yhdistys on pystynyt muuttamaan takaisin Helsingin Kampissa sijaitsevan Luther-kirkon tiloihin. – Luther-säätiö kulkee omaa tietään, mutta me haluamme pysyä evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessä. Kuusela ei näe niitä ristiriitaisina seurakunnan ykseyden ihanteen kannalta. Esimerkiksi arkkipiispa otti myönteisen kannan avioliittolakikysymykseen. Tinkimättömyys naispappeuskysymyksessä on vähentänyt yhdistyksen saamia lähetysmäärärahoja. Jotain katolisessa ajattelussa on varmasti eri tavalla, kuin meillä, mutta myös yhteistä. Olemme kirkon lähetysjärjestö, Kuusela painottaa. En voi ymmärtää, että kirkon ylin auktoriteetti antaa tällaisia lausuntoja. Se tuottaa aina myös kipua. Yhdistys oli kuitenkin kutsunut juhlaan yleisöhaastatteluun katolisena tunnetun ulkoministeri Timo Soinin. Myös Luther-säätiötä lähellä olevan Suomen lähetyshiippakunnan kanssa Sley käy samanlaisia neuvotteluja. – Jumalan sanan arvovallasta on lipsuttu kirkossa yleisesti. ”Herraa hyvää kiittäkää” Seppo Rissanen Kari Yliräisänen toiminnanjohtaja vs. Näiden liikkeiden välillä liikutaan paljon, Katajisto kertoo. Olen ollut lapsesta asti Länsi-Suomen rukoilevaisten jäsen ja olen sitä edelleen. – Olen nähnyt täällä runsaasti sukulaisiani, jotka ovat myös rukoilevaiskodeista. Kaikki vastaantulevat papit ovat miehiä. Käytännössä Sleyllä on useita omia jumalanpalvelusyhteisöjä, joiden ympärille linkittyy muutakin Sleyn toimintaa. Se lopetti yhteistyönsä toissa vuonna Sastamalalainen Sianojien perhe kokee evankelisuuden luontevaksi osaksi paikallista seurakuntaelämää. Lasse Nikkarikosken mukaan perussuomalaisia johtavan Soinin kutsuminen mukaan tilaisuuteen ei ole poliittinen kannanotto. Hän kertoo kannattavansa vanhaa virkakantaa ja pitävänsä avioliittoa vain miehen ja naisen välisenä. Emme halua riidellä asiasta. Suomen Luterilainen evankeliumiyhdistys tunnetaan nimensä mukaisesti voimakkaana luterilaisen opin korostajana. Niihin Suomen evankelis-luterilainen kirkko määrittelee kirkkolaissa ja -järjestyksessä sitoutuvansa. JooNa RaudaSkoSki Luther-säätiö kulkee omaa tietään. Me haluamme pysyä evankelis-luterilaisen kirkon yhteydessä.. Se on myös surullinen asia, sanoo Sleyn hallituksen puheenjohtaja Ari Kuusela. – Arvostamme sitä, että Soini tunnustaa ja tuo julki kristillisen uskonsa. Hän mainitsee ne esimerkkeinä siitä, mitä hänelle tarkoittaa Jumalan sanassa pysyminen. Kysymys naispappeudesta jakoi liikkeen alle kymmenen vuotta sitten. Katajisto kertoo viihtyvänsä erinomaisesti molempien liikkeiden tapahtumissa. Ja kyllähän me kirkossa ekumeniaa muutenkin toteutamme, Nikkarikoski sanoo. Se on vuosikymmenien ajan kustantanut käytännössä ainoana luterilaisten tunnustuskirjojen suomenkielistä laitosta. Kaikkia muutos ei kuitenkaan ahdista. Evankeliumijuhlaan on vuosittain pyydetty mukaan esimerkiksi poliitikkoja, joilla on juhliin jokin yhtymäkohta. Todella murheellista, Katajisto sanoo. Vaikka yhteistyö seurakuntien kanssa on Sleylle lähtökohta, se ei tee messuyhteistyötä naispappien kanssa. – Jos seurakunta osoittaa messuun liturgiksi naisen, meidän on vetäydyttävä. Molempien liikkeiden juhlille hänet tuo näkemys opista. Ymmärrän, että tämä jakaa. – Kehotan arkkipiispaa kääntämään kantansa, hän jatkaa. Suomen Lähetysseuran kanssa sen rekrytoitua samaa sukupuolta oleva pariskunta. Lisäksi yhdistys aikoo lisätä lähettiensä määrää lähivuosina. – Uudistukset eivät aina ole helppoja. Yksi evankeliumijuhlan puhujista oli Lähetyshiippakunnan pappi Martti Vaahtoranta. kirkkoherra Suomen Lähetysseura Rovaniemen seurakunta ROVANIEMEN SEURAKUNTA haluta tehdä kompromisseja. Kirkko avautuu ensi vuonna. Toisaalta evankeliumijuhlassa Katajisto tapaa ystäviä, jotka eivät taas käy pienemmissä rukoilevaisten kesäseuroissa. Lämmin kiitos Rovaniemen seurakunnalle ja kaupungille, rovaniemeläisille, lähetysseuralaisille, yhteistyökumppaneille ja jokaiselle juhlavieraalle sekä upeille talkoolaisille, jotka valmistitte meille unohtumattoman lämminhenkisen juhlan. Soini on Sastamalan kesäasukas. Monet juhlille tulleet papit ovat sonnustautuneet virkansa tunnuksiin, mustaan pantapaitaan. TÄNÄÄN 7 Kotimaa 2.7.2015 Valo varjot hajottaa Valtakunnallisia Lähetysjuhlia vietettiin Rovaniemellä 12.-14.6.2015. Pahimmillaan alijäämä oli vielä pari vuotta sitten miljoonaluokkaa. Sitä hän pitää elämänsä tärkeimpänä kysymyksenä
Kiertokirjeen otsikko on lainattu Franciscus Assisilaiselta, jolta paavi Franciscus on lainannut myös nimensä. Paavin puheenvuorolla on painoarvoa maailman yli 1,2 miljardin katolilaisen elämässä. Kiertokirje on paavin normaalin opetusviran tärkein ilmaisun väline, kertoo Suomessa toimivan katolisen kirkon tiedotuskeskuksen johtaja Marko Tervaportti. Paavin mukaan ongelman juuret ovat ihmisen itsekeskeisyydessä ja teknokratiassa. Lähes 200-sivuisen kiertokirjeen alussa luodaan katsaus Paavi vaatii ekooikeudenmukaisuutta YmPÄrisTö Ilmastoskeptikot ja hiiliteollisuus ovat näreissään paavi Franciscuksen kesäkuussa julkaisemasta kiertokirjeestä.. Assisilainen on paitsi köyhien, myös luonnonsuojelun suojeluspyhimys. – Kirkko odottaa, että uskovat ymmärtäisivät opetuksen perusteet ja eläisivät sen mukaan. ”Maailma, kotimme, alkaa näyttää yhä enemmän ja enemmän valtavalta kasalta saastaa”, paavi Franciscus kirjoittaa. Paavi toteaa ilmastonmuutoksen olevan globaali ongelma, jolla on vakavia ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia. Paavi Franciscus vaatii kesäkuussa julkaisemassaan kiertokirjeessä Laudato si’ eli Ole ylistetty tiukkasanaisesti toimia ympäristön ja maailman köyhimpien hyväksi. 8 TÄNÄÄN Kotimaa 2.7.2015 Paavi hahmottelee kiertokirjeessään kokonaisvaltaista ekologiaa ja vaatii nopeita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
– Kirjeellä halutaan syrjäyttää teologinen ihmiskeskeisyys, jossa ihminen on kaiken mittapuu. Teologinen osuus on pääasiassa erillään siitä osuudesta, jossa kuvataan ongelmia ja hahmotellaan ratkaisuehdotuksia, Jyri Komulainen sanoo. Hiljaisuutta selittänee se, että suomalaisista katoliseen kirkkoon kuuluu vain reilut kaksi promillea. Kiertokirjeen julkaisuajankohta ilmastokokouksen alla ei ole sattumaa. Ratkaisuksi kiertokirje tarjoaa ”kokonaisvaltaista ekologiaa, joka ottaa selkeästi huomioon niin inhimillisen kuin sosiaalisenkin ulottuvuuden”. Sen jälkeen aihetta tarkastellaan Raamatun ja juutalais-kristillisen tradition näkökulmasta. Paavin mukaan kasvatus ja koulutus ovat tärkeimmät tekijät muutoksen aikaansaamiseksi. – Kirje on rakennettu niin, että se voi puhutella myös niitä, jotka eivät ole kristittyjä. Maailma valmistautuu marraskuun lopussa järjestettävään Pariisin ilmastokokoukseen, josta odotetaan kansainvälistä ja sitovaa ilmastosopimusta. Kirje päättyy kahteen rukoukseen, joista jälkimmäinen on suunnattu kristityille, mutta ensimmäinen kaikille niille, jotka uskovat yhteen Jumalaan. ”Raamatun mukaan nämä kolme elintärkeää suhdetta ovat rikkoutuneet, niin ulkonaisesti kuin sisällämme. TÄNÄÄN 9 Kotimaa 2.7.2015 – Kirjeen kärki on ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Marko Tervaportin mukaan kirjettä ei pitäisi tulkita ensisijaisesti poliittisena vaan ennen kaikkea hengellisenä ja moraalisena puheenvuorona. Syvemmän tason Vatikaanin uutiset jäävät suvantoon, Jyri Komulainen sanoo. kuva: LEHTIkuva / aFP PHOTO / aLBERTO PIZZOLI Maailma, kotimme, alkaa näyttää yhä enemmän ja enemmän valtavalta kasalta saastaa.. Kirjettä ovat tervehtineet ilolla muun muassa YK:n pääsihteeri, Maailmanpankin johtaja sekä lukuisat järjestöt ja uskonnolliset ryhmät. Hiiliteollisuuden lobbari Tom Altmeyer paheksui sitä, ettei paavi ymmärrä fossiilisten polttoaineiden merkitystä köyhyyden torjumisessa. – Ei ole erikseen olemassa ympäristöongelmia ja niiden aiheuttamia sosiaalisia ongelmia. – Protestanttisessa pohjolassa olemme poikkeuksellisen hitaita näkemään, mitä katolisessa kirkossa tapahtuu. Paavi pitää merkittävinä myös arkisia elintapojen muutoksia, jotka voivat lisätä painetta niille, joilla on poliittista, taloudellista ja sosiaalista valtaa. – Rukoilkaamme, että kaikki voivat vastaanottaa tämän viestin ja kasvaa vastuuseen yhteisestä kodistamme, jonka Jumala on meille antanut, Franciscus sanoi puhuessaan Pietarinaukiolla ennen kirjeen julkaisua. Marko Tervaportti arvioi, että kirjeen suomennos saadaan valmiiksi alkusyksyllä. – Ympäristöä pitää katsella osana sitä kokonaisuutta, johon myös ihminen kuuluu, Marko Tervaportti kuvailee kirjeen sanomaa. – Kirkko ei toki koskaan vetäydy vastuusta antaa neuvoja ja ohjeita tärkeissä ihmiskuntaa koskevissa kysymyksissä. Se on ollut osa katolilaista sosiaalioppia aikaisemminkin, mutta Franciscukselta se tulee latinalaisamerikkalaisella takapotkulla, Jyri Komulainen kuvailee. Sipiläinen arvioi, että paavilla on todellista vaikutusvaltaa myös katolisen kirkon ulkopuolella. Toistaiseksi kiertokirjeestä on suomeksi saatavilla vain tiivistelmä. Paavi siteeraa muun muassa patriarkka Bartolomeosia sekä suufimystikko Ali al-Khawasia. Kirjeessä on toivon näkökulma: ”Kaikkea ei ole menetetty, sillä ihmiset, joilla on kyky alentua mitä hirveimpiin tekoihin, on myös kyky ylittää itsensä, valita hyvä ja tehdä parannus.” Paavi Franciscus ei puhuttele kirjeessään vain katolilaisia vaan kaikkia maailman ihmisiä. Kirkkohallituksen kestävän kehityksen asiantuntija Ilkka Sipiläinen kehuu kirjeen sisältöä ja tyyliä. Hän kuitenkin toivoo, että Suomessa kiertokirjeen huomaisivat muutkin kuin kirkon ihmiset. Varmasti paavi Franciscus toivoo vahvalla sanalla olevan merkitystä Pariisin ilmastokokouksen päätöksiä tehtäessä, Tervaportti sanoo. Vaikka vapautuksen teologeihin ei kirjeessä viitata suoraan, Komulaisen mukaan siinä näkyy argentiinalaisen paavin tausta. On vain yksi ja sama ongel makenttä, Jyri Komulainen kuvailee kirjeen sanomaa. Älähdys ei ole yllättävä, sillä paavi Franciscus vaatii kiertokirjeessä, että fossiiliset polttoaineet on korvattava viivyttelemättä uusiutuvilla energianlähteillä. Tämä välirikko on synti”, Franciscus kirjoittaa. Paavin mukaan luonnolla ei ole vain välinearvoa vaan itseisarvo. Paavi Franciscus puhuttelee ympäristöaiheisessa kiertokirjeessään kaikkia maailman ihmisiä. Ilkka Sipiläisen mielestä ratkaisu on ”nykyaikainen ja tyylikäs”. Paavi Franciscuksen mukaan ihmisellä on kolme tärkeää suhdetta: suhde Jumalaan, suhde toisiin ihmisiin ja suhde maapalloon. Ilkka Sipiläinen nostaa esiin paavin sanoman eko-oikeudenmukaisuudesta. Ihmisen erityisasema luomakunnassa ei oikeuta absoluuttiseen ylivaltaan suhteessa muihin luotuihin. Katoliseen kirkkoon perehtynyt dogmatiikan dosentti Jyri Komulainen kuvailee kirjeen teologiaa ”radikaaliksi”. Vastuu tästä on perheellä, koululla, medialla ja katekeesilla eli kirkon kasteopetuksella. Sellaiselle ei Franciscuksen mukaan ole Raamatussa sijaa. Toisaalta se on herättänyt myös voimakasta vastustusta. Maan itku ja köyhien itku on vapautuksen teologien käyttämä ilmaus. Se on monien fanittaman paavin viesti siitä, että nyt täytyy toimia. Se olisi ihan relevantti myös Suomen politiikassa, Komulainen sanoo. Toisaalta hän tunnistaa, että paavin tavoitteena on vaikuttaa myös politiikkaan. Paavi kirjoittaa ”liiallisesta”, ”väärästä” ja ”tyrannimaisesta” ihmiskeskeisyydestä. Yhdysvaltojen republikaani-puolueen presidenttikilpaan ilmoittautunut katolilainen Jeb Bush ilmoitti jo ennen kirjeen julkaisua, ettei hän ota talouspoliittisia neuvoja piispoilta, kardinaaleilta tai paavilta. Kaikkein köyhimmät kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. – Vaikea kuvitella, kenellä muulla olisi vastaavaa vaikutusvaltaa. Jos Barack Obama olisi julkaissut tämän, silläkään ei olisi ollut samanlaista merkitystä, Sipiläinen sanoo. Ylipäänsä paavi vaatii kulutuksen vähentämistä. Paavi on kertonut halunneensa julkaista kirjeen hyvissä ajoin ennen kokousta, jotta sillä voisi olla todellista vaikutusta. Samalla se on hyvin hengellinen kirje ja kristinuskon näkökulmasta osuvasti perusteltu. – Vahva kapitalismin ja kulutusyhteiskunnan kritiikki ei varmaan miellytä kaikkia. Pyrkimys puhutella kaikkia ihmisiä näkyy myös kirjeen sisällössä. – Se on painava puheenvuoron aikamme suurimmasta, kaikkia yhdistävästä ongelmasta ja aika hyvä johdanto siihen, miten maapallolla menee. Suomessa kiertokirje on herättänyt niukasti keskustelua, vaikka kansainvälisesti sen ilmestyminen oli merkittävä uutistapahtuma. Tuija PyhÄRaNTa maapallon tilanteeseen uusimman tieteellisen tutkimuksen avulla. – Paavi kirjoittaa, että meidän on integroitava kysymykset oikeudenmukaisuudesta ympäristökysymyksiin, niin että kuulemme sekä maan itkun että köyhien itkun. Rikkaalla pohjoisella on köyhää etelää suurempi vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä
Kristillisessä kontekstissa tämä on toki lopulta Jumalasta johdettu arvo, mutta silti ero aiempiin paaveihin on selvä. Tiivistetysti sanottuna köyhien asia ja ympäristön asia yhdistyvät. Paavi Franciscuksen julkaisema kiertokirje ottaa askeleen eteenpäin. Viimeistään kiertokirjeen myötä hän vahvistaa asemansa ”vihreämpänä paavina”, kuten maailmalla on sanailtu. Odotettavissa on, että kiertokirje herättää laajaa keskustelua ja vahvistaa katolista ympäristötoimintaa. KuVa: LEHTIKuVa / aFP PHOTO / GaBRIEL BOuYS Lähtökohtana on ihmisen vastuu luomakunnasta. Paavit opettivat sen koskevan kaikkia ihmisiä, mutta puhuivat etenkin kristittyjen kutsumuksesta rakentaa parempaa maailmaa. 10 TÄNÄÄN Kotimaa 2.7.2015 LaudaTo si’ Myös paavit Johannes Paavali II ja Benedictus XVI ottivat kantaa ympäristöasioihin. Maailmanpolitiikan murrokset 1990-luvulla veivät huomiota ympäristöasioista muualle. Merkittävimmät puheenvuorot olivat uudenvuodenpuhe 2010 sekä vuoden 2009 paavillinen kiertokirje Caritas in Veritate, joka sisälsi huomattavan ympäristöosuuden. PaNu PihkaLa Kirjoittaja on ekumeeniseen ekoteologiaan erikoistunut tutkijatohtori.. Paavit viittasivat ympäristöön vain lyhyesti 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Kiertokirjeessä on jopa kaikuja radikaalimmista ekoteologian muodoista, kuten prosessiteologiasta. Ekoteologinen toiminta kasvoi vahvasti 1980-luvun myötä, jolloin ympäristöaktiivisuus lisääntyi myös katolisessa kirkossa. Franciscus korostaa ihmisen ja muun luonnon yhteenkuuluvuutta vahvemmin. Laajasti ”Vihreäksi patriarkaksi” kutsuttu Bartolomeos on järjestänyt paljon huomiota herättäneitä risteilyjä, joille on kutsuttu eri alojen päättäjiä keskustelemaan ympäristövastuusta. Monet ympäristöajattelijat uskovat, että luonnon itseisarvon ja oikeuksien korostaminen on olennaista, jotta ihmiset ottaisivat ympäristön riittävästi huomioon. ti esillä. Lähtökohtana on ihmisen vastuu luomakunnasta. Johannes Paavali II:n seuraaja, Joseph Ratzinger eli Benedictus XVI, oli ensimmäinen ilmastonmuutoksen ajan paavi. Ensimmäistä kertaa katolisen kirkon virallisessa opissa nostetaan esiin luonnon itseisarvo. Nimitys ”Vihreä paavi” on ollut katolinen vastine kuuluisalle ortodoksivaikuttajalle. Se sitoo ympäristöulottuvuuden vahvasti yhteen laajemman katolisen yhteiskuntanäkemyksen kanssa. K ristilliset kirkot alkoivat herätä laajempaan ympäristötietoisuuteen muun maailman mukana 1970-luvulta lähtien, vaikka pioneerit tekivät toki työtä jo aiemmin. Huomion kiinnittäminen ensi sijassa ihmiseen johtaa katolisen ympäristöajattelun ottamaan vahvasti kantaa yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen myös ympäristöasioissa. Benedictus XVI:n ympäristöön liittyvistä puheista on koottu kirjoja. Kiertokirjeen sisältö on myös tarkasti harkittu ja laaja-alainen. Benedictus puhui ilmastonmuutoksesta ja ympäristöongelmista niin moneen otteeseen, että häntä on toisinaan kutsuttu ”Vihreäksi paaviksi”. Franciscus otti jo virkaanastujaissaarnassaan ympäristönsuojelun vahvasti esiin ja hän on pitänyt teemaa jatkuvasPaavillisen ekoteologian lyhyt historia Eri uskontokuntia edustavat aktivistit vaativat toimenpiteitä ilmastonmuutosta ja köyhyyttä vastaan Pietarinaukiolla Vatikaanissa viime sunnuntaina. Tutkijat ovat myös havainneet, että ympäristötietoisuus näyttää kulkevan aaltoliikkeittäin. Aallonhuiput ajoittuvat 1970-luvun alkuun ja 1980-luvun loppuun. Laudato si’ herätti laajaa kansainvälistä huomiota jo ennen ilmestymistään. Ihmiskeskeisyyteen liittyy kuitenkin myös kritiikkiä, jota uudistusmielisemmät ympäristötoimijat ovat esittäneet virallista katolista ympäristöopetusta kohtaan. Jo pelkästään se, että paavi ottaa ympäristöasioihin näin näkyvästi kantaa, on vahva viesti. Paavit opettivat sen koskevan kaikkia ihmisiä, mutta puhuivat etenkin kristittyjen kutsumuksesta rakentaa parempaa maailmaa. Nimityksellä on yhteytensä siihen, että viime vuosikymmenten kenties näkyvin kristillinen ympäristövaikuttaja on ollut ortodoksinen ekumeeninen patriarkka Bartolomeos. Sekä Johannes Paavali II että Benedictus XVI lähestyivät kuitenkin ympäristökysymyksiä pohjimmiltaan hyvin samankaltaisesta teologisesta näkemyksestä käsin. Molempia huippukausia seurasi laskeva vaihe. Uusin huippu koettiin ilmastonmuutoksen noustessa esiin keskeisenä ympäristökysymyksenä 2000-luvulla. Ensimmäistä kertaa katolisen kirkon virallisessa opissa nostetaan esiin luonnon itseisarvo. Tämä kehityskulku johti myös paavin kiinnittämään asiaan enemmän huomiota. Ekoteologialla on pitkät perinteet myös katolisessa kirkossa. Avainasemassa oli kansainvälinen ekumeeninen liike, joka kannusti jäsenkirkkojaan ottamaan vakavasti sekä taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden että ympäristöongelmat. Hänen merkittävin yksittäinen ympäristökannanottonsa oli vuoden 1990 uudenvuodenpuhe, joka on yhä katolisen ekoteologian peruskiviä. Tuoreella kiertokirjeellään paavi Franciscus ottaa selkeän askeleen eteenpäin. Paavi muistutti, että hän julisti vuonna 1979 Franciscus Assisilaisen ympäristöliikkeen suojeluspyhimykseksi ja kannusti kaikkia ihmisiä seuraamaan tämän esimerkkiä luonnon kunnioittamisessa. Vuoden 2003 Itämeren risteilylle osallistui myös monia suomalaisia päättäjiä. Ensimmäinen laajemmin ympäristöasioita kommentoinut paavi oli Johannes Paavali II, jonka kausi ajoittui vuosiin 1975– 2005
– He myös tuntuivat arvostavan suuresti saamiaan palveluita. TÄNÄÄN 11 Kotimaa 2.7.2015 veTeraaNiT Namibiassa on itsenäisyystaistelun jäljiltä suuri joukko sotaveteraaneja. Usealla namibialaisvieraalla on omakohtaistakin rintamataustaa. Sodan tapahtumista nähdään edelleen painajaisia. Namibialaisveteraaneista moni taisteli maan rajojen ulkopuolella. Keskustelua virisi erityisesti koulutuksellisesta ja konsultatiivisesta yhteistyöstä namibialaisveteraanien monialaisen kuntoutuksen sekä palveluohjauksen kehittämiseksi. Yhdistys tuottaa muun muassa mielenterveysja dementiahoitopalveluita. Tammenlehväkeskuksen toimitusjohtaja Satu Laitinen oli tyytyväinen namibialaisasiantuntijoiden vierailuun. – Olimme hyvin vaikuttuneita siitä, miten Suomessa kohdellaan ja myös arvostetaan sotaveteraaneja. Ruuskasen mukaan eriasteiset mielenterveysongelmat näyttäytyvät samantyyppisesti kulttuurista riippumatta. Afrikkalaisvieraat vaikuttuivat siitä, miten sodan kauhut kokeneiden asioita hoidetaan Suomessa. Haluammekin viedä teiltä käytännön ideoita omaan maahamme, sanoo johtaja Kaatry Imalwa Namibian veteraaniasioiden ministeriöstä. – Sota on monin eri tavoin sekä fyysisesti että psyykkisesti traumatisoiva kokemus. – Asiantuntijavieraat hahmottivat toimintamme erilaisille ikääntyneille suunnattuna palvelukonseptina. Siksi keskustelimmekin paljon vertaistuen tärkeydestä. Huomasimme senkin, että niitä annetaan näille ihmisille rakkaudella ja hyvin sitoutuneesti, Imalwa ihastelee. Osalla sotaan osallistuneista tuota statusta ei ole. Hyvien kontaktien kautta mahdollistui heidän vierailunsa maahamme onnistuneesti, sanoo vierailua isännöinyt vanhempi neuvonantaja Simo Lahtinen. Keskuksen eri osastoilla kierrellessä löytyi luontevasti juttuaiheita suomalaisveteraanien kanssa. Myös sotainvalideja on paljon, Imalwa kertoo. Ohjelmaan oli sisällytetty myös tutustuminen vierailukutsun esittäneen Sopimusvuori ry:n toimintaan. – Tällaiset vierailut ovat aina avartavia kokemuksia. Nelihenkinen ryhmä Namibiasta vieraili kesäkuun alussa Helsingissä ja Tampereella tutustumassa veteraanihuoltoon. KuVA: RAmi mARjAmäKi Huomasimme senkin, että palveluita annetaan näille ihmisille rakkaudella ja hyvin sitoutuneesti.. Namibialaiset vierailivat myös Tampereella sijaitsevassa Tammenlehväkeskuksessa, jossa tarjotaan hoitoja kuntoutuspalveluita muun muassa sotainvalideille, veteraaneille ja heidän puolisoilleen. vesa KeiNONeN Veteraanit yhdistävät Namibiaa ja Suomea Namibian Helsingin suurlähettiläs Bonny Haufiku kättelee Liisa Koski-Perttilää. Tästä on Imelwan mukaan aiheutunut erityisongelmia. – Namibialaiset olivat kiinnostuneita mielenterveystyöstä ja siitä miten sosiaalipsykiatrista kuntoutusta voidaan toteuttaa myös syrjäytymisvaarassa olevien sotaveteraanien parissa, sanoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Inkeri Ruuskanen. Sodan jäljiltä maassa on 27 000 virallisen veteraanistatuksen omaavaa. SWAPO-sissiliikkeen organisoima itsenäisyystaistelu alkoi vuonna 1966 ja päättyi vuonna 1990. He alkavat tarvita entistä enemmän terveydenhuoltopalveluita ja myös vastauksia esiin nouseviin hengellisiin kysymyksiin. Sen vaikutukset heijastuvat sukupolvien yli. Vieraiden huomio kohdistui erityisesti veteraanien Suomessa saamaan psykososiaaliseen ja hengelliseen tukeen. – Namibia on satsaamassa omien veteraaniensa henkiseen ja hengelliseen huoltoon sekä veteraaniperinteen tallentamiseen. Sopimusvuoren Kerttula-dementiahoitokoti herätti namibialaisryhmässä erityistä kiinnostusta. – Monet veteraanit ovat traumatisoituneet. – Itsenäisyyssotaamme osallistuneet ovat vuosikymmeniä toisessa maailmansodassa taistelleita suomalaisia nuorempia. Namibialla on omien veteraaniensa kanssa monenlaisia haasteita. Kuvassa myös fysioterapeutti Timo Nurmimäki. Viikon kestäneen vierailun aikana he saivat tiiviin tietopaketin siitä, miten maassamme käsitellään sotiin osallistuneiden fyysisiä, henkisiä ja hengellisiä tarpeita. Sitä voidaan edelleen kehittää heidän kulttuuriinsa sopivalla tavalla. – Kotiin palattuaan heillä on ollut vaikeuksia sopeutua niihin perheisiin ja yhteisöihin, joista he sotaan lähtivät. Mutta meilläkin sodan läpikäyneiden keski-ikä nousee. Sopimusvuoren toiminnanjohtajan mukaan on mahdollista, että yhteistyö namibialaisten kanssa muuttuu vieläkin konkreettisemmaksi. – Apua tarvitsevat veteraanit ovat kokeneet sellaista, mitä sotaa kokemattomat naiset ja miehet eivät pysty täysin ymmärtämäänkään. Laitisen mukaan suomalaisten ja namibialaisten veteraanien kokemuksissa tuntui olevan varsin paljon yhtäläisyyksiä. Imalwan mukaan sekä suomalaisveteraanit että heidän puolisonsa vaikuttivat onnellisilta ja suhtautuivat elämäänsä toiveikkaasti
VaPaaEHTOISET Pappien töitä lukuunottamatta kaikki seurakunnan tehtävät voidaan hoitaa vapaaehtoisvoimin, kirjoittaa Olli Salomäenpää. HaNNu MuSaKKa Kaavi Tämä kesä Kesäkuu on lopuillaan, aurinkoa kaivataan. Ja jos tämä tie näyttää epätoivoiselta niin silloin yhdistyminen johonkin toiseen seurakuntaan tulee loogiseksi vaihtoehdoksi. En tullut soittaneeksi ennakkoon, enkä sitten netistä saanut mitään helpottavaa tietoa. Uusien yhtymien puoltajat olisivat halunneet rahavaroista nousevien resurssien tasaista jakamista, rikkaalta annetaan köyhälle, jotta köyhäkin voisi elää ja toimia. OLLI SaLOMÄENPÄÄ kanttori , Someron seurakunta Norjassako edistyksellisempiä. PIrKKO LINd Minne unohtuivat rakenneuudistuspuheissa hienot visiot vapaaehtoisesta työvoimasta. Miksei voi olla kuten Norjassa. Mutta jos ajatellaan, että vastaavassa tilanteessa työ pyritään hoitamaan niin pitkään kuin mahdollista palkatuin työntekijävoimin, niin silloin yhtymäratkaisu on looginen ratkaisu. 12 TÄNÄÄN Kotimaa 2.7.2015 MIELIPITEET Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Nykylainsäädäntö tosin edellyttää myös pakollista diakonia ja kanttoria. Kaikki muu työ voidaan hoitaa vapaaehtoisin voimin, jos vain löydetään tekijä. Toisin siis kuin papilla. vivamonraamat tuk yla.. Onko kyseessä tilanpuute vai mikä. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, LOHJA Puh. Jotkut pellot lainehtii, viljelijät murehtii, antaako Luoja satoa, meille leivänjatketta. Kaikki vanhat hautakivet kertovat paikkakunnan historiaa. Ennen kuin entinen hautakivi poistetaan, paikka tulisi edes kuvata seurakunnan arkistoon. KESÄN VIIMEISET Marian miekka 6.–8.8. Vai onko niin, että suomalainen tekee kaiken vaikeimman kautta?! Niin ja että aina pitää etsiä henkilö käsiin, joka tietää, vaikka tällä olisi paljon tärkeämpääkin tekemistä. Toinen asiani on vanhojen ja hoitamattomien hautojen paikalle tapahtuva uusi hautaus. Ihmiset ovat muuttaneet kotiseuduiltaan kuka minnekin ja ystävien sekä tuttavien haudoilla käynnit ovat monella tapana. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Johtajat he kokoontuu, mistä saisi viisautta, saada aikaan sovintoa riitoihin ja varusteluun. Ristiriitaista. Hautapaikkarekisteri tai kartta, mitä nimeä nyt sitten käytetäänkään, on Suomessa kovin vaikeasti tavoitettavissa. Ihminen kun viisaudessaan menee ohi Luojansa, sekä itse haluaa koko homman hallita, eikä muista, että hänellä on Luojansa, Häneen voisi turvata, viisautta anoa. Minusta on loogista silloin ajatella, että taloudellisen tilanteen heikentyessä, seurakunta itse tekee tarvittavat karsinnat henkilöstössään ja kiinteistömenoissaan. He eivät luota siihen, että seurakunnat osaisivat itse tehdä tarvittavia ratkaisuja vaan pakka ja pelisäännöt pitää laittaa jo tässä vaiheessa uusiksi. klo 11 Marian miekka liput 12 €, Palava pensas 18 € . Nyt pitäisi päättää, kumpaa linjaa halutaan mennä. Koodi opastaa perille Viime syksynä olin käymässä Vesisaaressa, Pohjois-Norjassa. Saamani koodin avulla aikaa meni vajaat 10 minuuttia. En ollut eläissäni käynyt Vesisaaren hautausmaalla ja siellä on muutama tuhat hautakiveä. historiankirjoituksen kannalta hyvinkin tärkeää. Anna suvi sydämeen, ihmislasten mieleen rauha, että voittaa rakkaus, koittaa meille siunaus. Olisikohan tätä asiaa parannettava. Johdatuksesta oikea äiti, joka laski lapsensa virran armoille, saa tehtäväksi huolehtia omasta pojastaan. Ei luulisi olevan kovin vaikeaa laatia helpompaa ja yksinkertaisempaa tapaa. Hautausmaalle mennessä siellä ovat käytävät numeroitu ja äärettömän helppo on löytää ventovieraalta hautausmaalta oikea paikka. 0207 681 760 vivamo@sana.. Ei voida koskaan tietää, mihin tilanteeseen kyseiset henkilöt liittyvät ja saattaisi olla esim. Suuri trendi on se, että päätösvaltaa halutaan antaa yhä enemmän seurakunnille. Kummassakaan tehtävässä ei ole yksittäisinä työtehtävinä mitään sellaista, mikä edellyttäisi pätevyyttä. Minne unohtuivat rakenneuudistuspuheissa hienot visiot vapaaehtoisesta työvoimasta, joiden varaan srk-työn uskotaan jäävän tulevaisuudessa. Käydessäni jokin aika sitten Kemijärvellä, aikaa meni tunti vai kaksi, ennen kuin löysin ystävieni leposijat. Netistä saa suoraan kooditiedon, missä kyseinen hautapaikka on printtaamalla paikkakunnan ja henkilön nimen. Seurakuntarakenneuudistuksen kannattajat siis ajattelevat, että itsenäinen seurakunta ei saisi halutessaan siirtää töitä vapaaehtoisille vaan, tärkeämpää olisi hoitaa työ yhtymän alaisuudessa palkatulla työntekijällä. Ennakkovaraukset. Sieltä piti löytää muuan entisen Kaavilta muuttaneen henkilön viimeinen leposija. Raamattukylän kesä 2015 KESÄN UUTUUS Palava pensas 14.–17.7., 21.–25.7. Periaatteessa kanttori ja diakonikin voidaan korvata vapaaehtoisilla, kuten myös nuoriso-ohjaajat, suntiot, toimistovirkailijat, talouspäälliköt, hautausmaan työntekijät jne. Anna Jeesus anteeksi, kaikki meidän rikkomukset, anna vielä armosi, että paistaa aurinkosi, laulaa linnut, kukkii niityt, liplattelee laineet pienet. Jostain syystä Suomessa ei tällaista järjestelmää ole vai olenko väärässä. En ainakaan mistään ole löytänyt kyseistä linkkiä. Ollaksesi kelvollinen hakemaan näitä virkoja pitää luonnollisesti suorittaa tarvittavat opinnot. Jos on säät myrskyiset, miten asiat maailmalla. klo 13, väliaika Faraon palvelijatar löytää Mooseksen kaislakorista rannalta. Minkälaisia seurakuntia halutaan. Yhteydenotto kyseiseen seurakuntaan ei aina ensimmäisellä kerralla satu kohdalleen, kenties toinen tai kolmas henkilö pystyy jotain kertomaan vanhaa hautapaikkaa jäljitettäessä. Netistä saa kooditiedon, missä kyseinen hautapaikka on.. Tähän asti tuulista ja kylmää, sadetta ihan riittävästi. Kenties yrittäen myös saada vapaaehtoisia hoitamaan joitakin tarpeelliseksi katsomiaan asioita. Hämmästyin, kuinka helppoa oli kohteen löytyminen. Jos resurssien heikentyessä pyritään tukeutumaan seurakunnissa vapaaehtoisiin, niin itsenäiset seurakunnat on silloin looginen vaihtoehto. ja 28.–29.7. Srk-elämän ja siinä tehtävän työn sekä ”virkatehtävien” kannalta pappisvihkimys on edellytys erinäisten tehtävien suorittamiseksi. Markku Jalava (Kotimaa 18.6.) ja muut ovat taittaneet peistä seurakuntarakenneuudistuksen kohtalosta kirkolliskokouksen päätöksenteossa. Ehkä hyvä niin, mutta se sotii kyllä silloin tuota ensin mainittua periaatetta vastaan. Jos resurssiksi ajatellaan myös työvoima, niin silloinhan puhutaan käytännössä nimenomaan palkatusta työvoimasta
Sunnuntaina oli oppi-isä Leif Segerstamin vuoro. Poikavuosina Heinäveden kirkastusjuhlilla kirkon joka kolkka kellotapulin ylisiä myöten tuli tutuksi. Nuori orkesteri oli imenyt kapellimestariltaan innon ja soitti kuin lumottuna. Eräs tällainen oli maallikkosaarnaaja Arvi Hintsala, jonka pitkäkin puhe oli kokonaisvaltaista, yksityiskohtaista Raamatun tekstin selitystä. ma t ti karppinen Vanhoillislestadiolaisia on monenlaisia Tiedän Rauhanyhdistysten jäsenissä olevan jyrkkäoppisia ja hyvin maltillisiakin. Kyse ei ole vain musiikista vaan Rouvalin kyvystä välittää jotakin sellaista, joka murtaa kuulijan torjuntakyvyn, epäilykset siitä, ettei klassista musiikkia voi ymmärtää. Viulua pidettiin ennen synnillisenä pelimannien soittovälineenä. Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi päivien nuori taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo päätti toteuttaa suurisuuntaisen ohjelman. Yleisöä oli mukavanlaisesti, mutta enemmänkin suureen saliin olisi mahtunut. sinfonia sähköisti tunnelman ja yleisö osoitti tyytyväisyyttään pitkin suosionosoituksin. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Kotikirkko soi Sibeliusta Jokin meitä suurempi pääsee sisintä hipaisemaan. Vielä 1960–70-luvuilla oli maallikoita, joilla niin sanottu kaanaankieli oli hallussa. Orkesterina oli nuorten soittajien mudostama Helsinki Sinfonietta, jossa useimmat ovat vielä opiskelijoita. Avajaiskonsertissa Lasonpalo itse johti Sibeliuksen 3. Ainakin minun korvani se avasi. Vaikka se on suuri, siinä on sopusuhtaista kauneutta. TÄNÄÄN 13 Kotimaa 2.7.2015 MIELIPITEET KOLUMNI Heikki Hakala Heinäveden kirkko sijaitsee uskomattoman kauniilla paikalla korkealla mäellä. ja 7. Nyt sitä soitetaan Rauhanyhdistysten ja Kansanopistojen juhlissa. Nyt aivan pienet taaperotkin opettelevat viulun ja pianon soittoa. ja 2. Itse kirkko on 1800-luvun lopulla rakennettu, yksi suurimmista puukirkoistamme. Tarjolla oli 1., 6. Yksi orkesteri, kolme kapellimestaria, Sibeliuksen seitsemän sinfoniaa. Sibeliuksen 4. ja 5. Alkoholiin kyllä kaikki olemme kielteisellä kannalla. Kirja Jeesuksesta. Musiikki ei ole sitä, mitä kuulemme vaan sitä, miksi me kuulemme sitä, mitä me kuulemme. Perinteisen avioliiton kannalla olemme mekin, jotka emme ole aviossa. sinfonian. Asetelma oli siis kutkuttava. Lasonpalo on orkesterin taiteellinen johtaja. sinfonia. Ohjelmaa on esitetty kirkossa, Valamon luostarissa sekä Kermassa lavalla ja Keitaalla. Jollekin joku yksittäinen asia on sellainen, joka ei sovi, kun taas toinen sen hyväksyy. Avausnumerona kuullun 1. Arpaonni suosi Kirsti Rudankoa, Pirkko Koposta ja Leila Virtasta. Hän oli istunut kaikissa konserteissa kuuntelemassa soittoa. JUHO JUUSTINEN Juhannusristikon ratkaisu Ristikon lähettäneiden kesken arvottiin kolme kappaletta arkkipiispa Kari Mäkisen juhlakirjaa Hän joka on. Musiikkiopiston päättäjäisissä, joissa vanhoillislestadiolaisten lapset vanhempineen olivat, oli myös tanssiesitys. Muutaman vuoden ajan Heinävedellä on kesäkuun lopulla järjestetty Musiikkipäivät. sinfonia, ja tietysti, kun Segerstam oli johtamassa, hänen oma sinfoniansa, tällä kertaa numero 257. Hän julisti sanaa vielä 95-vuotiaana, nuorekkaan ryhdikkäänä. Jokin meitä suurempi pääsee sisintä hipaisemaan. Vaikka Sibeliusta tänä vuonna esitetäänkin runsaasti, kaikki hänen sinfoniansa esitetään Heinäveden lisäksi vain Turussa ja tietenkin Lahdessa. Sieltä avautuu maisema, josta tiedämme etenkin kultakauden taiteilijoiden ammentaneen sekä isänmaanrakkauden että luomisinnon. Voittajiin ollaan yhteydessä henkilökohtaisesti.. Konsertti-iltana perjantaina kirkko alkoi täyttyä jo tuntia ennen konsertin alkua. Monet muutkin nimeltä mainitsemattomat asiat, jotka 1976 ”hoitokokousten” aikaan olivat ehdottomasti syntiä, ovat jonkin verran lieventyneet. Minun nuoruudessani ei 1960-luvulla eikä vielä 1970-luvullakaan vanhoillislestadiolaisen perheen lapset kulkeneet musiikkiopistoissa. Yleensä tapahtuma on kestänyt muutamia päiviä. Ennen konserttia Segerstam antoi ohjeen. sinfonian viimeisen tahdin jälkeen Rouvali vilkaisi hetken yleisöön kuin sanoakseen: näin se soitetaan. Kirkko on lapsuuteni kotikirkko. Itse tanssia ja tansseissa kulkemista ei hyväksytä. Mutta 2. Tulkinta sai yleisön lähes pois tolaltaan. Heinäveden kirkossa esitettiin kaikki Sibeliuksen seitsemän sinfoniaa. sinfonia kertoo siitä, kuinka kuolema on elämässä alati läsnä, ylväänä, majesteetillisena, vailla kiirettä, sillä se ei tule eikä poistu. Kotikirkon konserteissa oli kotiinpaluun tuntua. Lasonpalo houkutteli mukaan opiskelukaverinsa kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin sekä heidän opettajansa Leif Segerstamin. Segerstamin ohjelmassa oli 4. Puhujat kyllä muistavat aina mainita, ettei mikään ole kristillisyydessämme muuttunut. HEIKKI HAKALA Kirjoittaja on toistaiseksi lahtelainen journalisti. Sekä mahtavuutta, joka saa ihmisen tuntemaan itsensä sellaiseksi kuin hän on, pieneksi. Eikä Rouvali pettänyt yleisöään. Täysraittius on ehdoton. Lasonpalon jälkeen orkesterin otti hoteisiinsa Santtu-Matias Rouvali
TaOsallistumme Suviseuroihin, koska meille usko on elämän tärkein asia. Seuravieraat Antti ja Anna-Elina Tahkola ovat saapuneet Vaasaan lastensa kanssa Limingasta. Seurateltassa on erilliset istumapaikat vaunullisille, jotta perheiden osallistuminen ohjelmaan olisi helpompaa. Kosteat olosuhteet eivät kuitenkaan tunnu vieraita haittaavan. Heille liikkeessä on tärkeintä raaSuviseurat kokosi viikonloppuna kymmenet tuhannet vanhoillislestadiolaiset Vaasaan kuulemaan Jumalan sanaa ja tapaamaan ystäviään. Tunti on pitkä aika lapselle istua penkissä. Lapsia on Suviseuroissa paljon, ja heidät otetaan hyvin huomioon. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä alueella on satanut 55 millilitraa vettä. – Osallistumme Suviseuroihin, koska meille usko on elämän tärkein asia. Liikkeen jäsenille tärkeintä on raamatunmukainen usko. Heidän mukaansa seuroissa vallitsee suuri yhteenkuuluvuuden tunne, koska koolla on paljon uskovia ympäri maata. Lapsille on järjestetty myös lauluhetkiä, ja radiosta soitetaan pyhäkouluohjelmaa. Uusia lastenvaunuja tai vaatteita ei seuroihin kannata tuoda. kaisin he lähtevät sunnuntaina. Lapset lähtevät tänne mielellään, vaikka eihän se aina helppoa ole. Tahkolat saapuivat Vaasaan torstaina ja majoittuvat keskustassa omakotitalossa, jonka he ovat vuokranneet ystäväperheen kanssa. Isommille lapsille on tarjolla monenlaista puuhaa, kuten roskien keräämistä ja jäätelön myyntiä. Lapsia varten on oma huoltopiste, jossa voi ruokkia lapset ja vaihtaa vaipat. Antti Tahkolan mukaan julkisessa keskustelussa tulisi korostaa enemmän armahtavaa Jumalan sanaa. – Seuroissa saa olla monta päivää uskovaisten joukossa. Uskon ei tarvitse olla trendikästä ollakseen merkittävää, hän pohtii. Kuraisella kentällä ne eivät pysy kauaa puhtaina. – Sää on asennekysymys, tiedotustoimikunnan jäsen Kirsti Joensuu huikkaa. Seurat kuuluvat oman perheen ja suvun perinteisiin. Ei näitä voi jättää väliin, Antti Tahkola jatkaa. Eero, Eevi, Elias ja Niilo Tahkola ovat vielä niin pieniä, että heitä ei voi laskea yksin matkaan. Lapset lähtevät tänne mielellään, vaikka eihän se aina helppoa ole. Tänä viikonloppuna Söderfjärdenin ovat vallanneet vanhoillislestadiolaiset, jotka ovat saapuneet Vaasaan viettämään suurta kesäjuhlaansa Suviseuroja. Eksyneet lapset kerätään löytöpaikalle, josta vanhemmat voivat heidät noutaa. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Mikael Pentikäinen on käynyt seuroissa pikkupojasta lähtien. Pentikäisen mukaan luovuttamattominta omassa liikkeessä on kristillisen uskon ydin: sana sovinnosta ja sovituksesta. Alkuviikon sateet ovat tehneet Vaasan seurakentästä mutavelliä. Tahkolat haluavat kasvattaa lapsensa omien arvojensa mukaisesti vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen. Omat roskat viedään kuitenkin roskikseen. Kotimaa 2.7.2015 14 MATKALLA Söderfjärdenin peltoaukealle Vaasan Sundomissa on rakentunut suurehko suomalainen kaupunki. Kun menee telttaan kuuntelemaan laulua, tulee turvallinen olo, ja usko vahvistuu. Sellaista kokemusta ei muualta saa, Anna-Elina Tahkola sanoo. Alueelle on ajettu kymmeniä kuormia haketta kuivaamaan kenttää. Valkoinen matkailuautojen ja -vaunujen meri erottuu jo kaukaa. Heitä on paikalla yhteensä 77 000. – Joskus lähteminen on vaikeaa, mutta kun tänne pääsee, niin aina se on pysäyttävä kokemus. – Kaikki on tuttua puheenpoljentoa myöten, Pentikäinen toteaa. Armoa ja rakkautta voisi Pentikäisen mielestä painottaa enemmän, kuten nyt Vaasan Suviseuroissa on tehtykin. Tottuneet seurakävijät osaavat varautua kaikkeen. Kumisaappaat menevät seuramyymälässä hyvin kaupaksi. – Usko on iloinen asia, vaikka mediassa sitä ei aina niin esitetäkään. Tunti on pitkä aika lapselle istua penkissä, Antti Tahkola naurahtaa. – Olisi tärkeää keventää ihmisten kuormia. Keskiviikkona seuravieraat joutuivat odottamaan alueelle pääsyä, jotta olosuhteet saatiin kuntoon. Vielä torstaina majoitusalueelta seurateltalle johtaneet väylät muistuttavat enemmän ojia kuin polkuja. Suuret valkoiset teltat kohoavat keskellä valtavaa peltoa, joka kokoaa syksyisin ja keväisin alueelle yli 7 000 kurkea aterioimaan ja levähtämään muuttomatkallaan. Markus Mäki Hyvässä seurassa matunmukaisen Jumalan sanan julistaminen. Yhteiskunnan muutoksista huolimatta liike pitäytyy sinnikkäästi omassa opissaan. Mutaan juuttuneita autoja ja vaunuja on vedetty traktoreilla paikoilleen paikallisten maanomistajien avustuksella
KuVa: JyRKi JohannES TERVo eikä lisätä niitä. Nuorille ei ole järjestetty omaa erillistä ohjelmaa, vaan he osallistuvat seurateltan saarnoihin, virsiin ja Siionin lauluihin siinä missä vanhempansakin. – Suviseuroissa pitäydymme uskollisesti Jumalan sanassa ja evankeliumissa. En ole kokenut tarvetta lähteä pois, koska tässä liikkeessä on kaikesta huolimatta hyvä olla. Peuran mukaan herätysliikkeet ovat suuri voimavara kirkolle. SRK:n mukaan avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Suviseurojen aikana pellon valtasivat juhlavieraat. Kotimaa 2.7.2015 MATKALLA 15 Söderfjärdenin pellolla ruokailevat normaalisti kurjet. Kaarivaaralle liikkeessä on tärkeintä omakohtainen usko ja lupaus syntien anteeksiantamisesta. Lisäksi hän rohkaisee vanhoillislestadiolaisia asettumaan ehdolle kirkollisvaaleissa. Puheessaan hän kutsuu seuravieraita osallistumaan kirkon toimintaan ja viettämään jumalanpalvelusta. – Jeesus kutsuu opetuslapsensa kohtaamaan myös eri tavalla ajattelevia ihmisiä, Vikström huomauttaa. Vikström toteaa omassa puheenvuorossaan, että vanhoillislestadiolaisille Suviseurat on tärkeä levähdyspaikka. Vanhoillislestadiolaisille Raamattu on uskon ja opetuksen ylin auktoriteetti. Seuroissa on kotoisa olo. Perjantaiaamuna seurateltta täyttyy hyvissä ajoin ennen Suviseurojen avajaisia. Seuroilla he ovat omiensa parissa turvassa ulkomaailmalta ja sen kysymyksiltä. Vasemmalta Tuokko, Riitta ja Ensti Linjama Josensuusta. Teltassa kuuluva puheensorina lähtee yli 4 000 seuravieraasta. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) pääsihteerin Juha Kaarivaaran mielestä Suviseurat on ainutlaatuinen kesäjuhla, koska se kerää yhteen koko yhteisön. Hän kuitenkin toivoo, että lestadiolaiset eivät eristäytyisi muusta maailmasta. Kirkon edustajina tilaisuudessa toimivat Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura ja Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikstöm. Kaarivaara on huolissaan kansankirkon piiristä nousseista näkemyksistä, joissa poiketaan Jumalan sanan perustukselta. – Ystävällinen ja kunnioittava arvostelu on hyvästä, vaikka se tuntuisikin kipeältä. Toivon, että myös vanhoillislestadiolainen liike on valmis ottamaan vastaan rakentavaa palautetta, kun kirkko kaitsijan roolissa sitä antaa, Peura sanoo. Liikkeen kirkkoa kohtaan esittämä kritiikki on Peuran mukaan tervetullutta. Tällä hän viittaa erityisesti kysymykseen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Haluan uskoa evankeliumin omalle kohdalleni ja noudattaa valinnoissani Jumalan tahtoa. Yhdistyksen ystävällinen ja kunnioittava arvostelu on hyvästä, vaikka se tuntuisikin kipeältä.
Lahtinen on ollut lapsesta asti mukana vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Vanhoillislestadiolaiset uskovat, että pappisvirka kuuluu vain miehelle. Pääministeri Juha Sipilän esittämä kutsu yhteiskuntatalkoisiin on Kaarivaaran mielestä hyvä kannustin yhteisvastuun toteuttamiseen. usko on tärkeää anna-elina ja antti Tahkolalle. – Isä oli ollut huonovointinen ja käynyt monta kertaa lepäämässä. he haluavat kasvattaa myös lapsensa vanhoillislestadiolaisuuteen. vuosikokouksessa todetaan, että eduskunnan päätös uudesta laista oli ”ikävä”. Meidän pitää huolehtia siitä, ettei yhteiskunta muutu niin kovaksi, että nuoret jäävät sen ulkopuolelle. – Nuorille on taattava mahdollisuus opintoihin ja polku ensimmäiseen työhön. Nousimme ulos autosta, ja ihmisiä kerääntyi auton ympärille kuin muurahaisia. Paikalle saapuneet seuravieraat alkoivat heti elvyttää Lahtisen isää. – Lapsiperheistä. – Jumalan Sana ja Sanan mukainen usko ja elämä. Puhujan korokkeen edusta on koristeltu luonnon kivillä ja heinällä. – Emme kuitenkaan boikotoi naispappeja, vaan toimimme heidän kanssaan yhteistyössä. Kolmen hengen työryhmä on suunnitellut pöytäliinojen, kukkien ja sisustuksen värimaailman. Projekti pyörähti kunnolla käyntiin helmikuussa, ja kesää kohti tahti vain kiihtyi. Muonitus, majoitus, liikennejärjestelyt ja huoltopisteet pitävät talkoolaiset kiireisinä. Vaikka talkoolaiset tekevät pitkää päivää, niin henki on hyvä. Ennakkoon ryhmä piti paljon suunnittelukokouksia ja teki kukkatilauksia. Kitinää tai valitusta ei kuulu. Suviseurat on tärkeä yhteisöllinen tapahtuma. Mikä on luovuttamattominta vanhoillislestadiolaisuudessa. – Ensinnäkin liikkeemme tahtoo rukoilla esivallan puolesta. – Aluksi olin kauhuissani, mutta otin tämän haasteena vastaan. Tämän vuoden tunnuslause on ”Herra on minun valoni ja apuni”. Viimeistään rippikouluiässä hän tiesi, että haluaa kuulu tähän joukkoon. Vaasan seudun rauhanyhdistyksen lisäksi järjestelyvastuussa on yksitoista Etelä-Pohjanmaan rauhanyhdistystä. Seurojen aikaan Lahtisen perheellä oli tapana yöpyä teltassa. Mikä on se ihmisjoukko, josta vanhoillislestadiolaisuuden piirissä kannetaan huolta. Lahtista pyydettiin vapaaehtoiseksi toissakeväänä. Olin autossa kahden siskoni kanssa, kun isä sai sydänkohtauksen ja ajoi pieneen kaivettuun ojaan. Ambulanssi vei miehen nopeasti sairaalaan, mutta oli jo liian myöhäistä – Isän kuolema muistuu joka vuosi mielen Suviseuroissa, Lahtinen kertoo. Isä istui lapsien kanssa autossa odottamassa äitiä, joka kävi vielä katsomassa, että telttapaikka oli varmasti tyhjä. Halusimme säilyttää yhtenäisen luonnonmukaisen linjan, ja mielestäni olemme onnistuneet siinä erittäin hyvin, Lahtinen kertoo. Tuuli on napata ruokailijan lautasen mukaansa. Palkaksi he saavat ruokalippuja. Viikonlopun aikana vapaaehtoiset tekevät yhteensä 10 000 työvuoroa. Perhe oli lähdössä maanantai-iltana kotiin. Elämme taloudellisesti vaikeita aikoja, ja toivon, että hallitus voisi yksituumaisesti sopia asioista. Meteli seurakentällä on melkoinen, sillä työkoneiden ja puheensorinan päälle kovaäänisistä kaikuvat seurateltan puheet, virret ja Siionin laulut. Lahtinen on osallistunut suviseuratalkoisiin aiemminkin muun muassa keräämällä kenttämaksuja. Erityisen huolissaan hän on lapsista ja nuorista. Työryhmämme oli melko pieni, mutta kaikki puhalsivat hienosti yhteen hiileen. Seuroissa syödään ulkona pitkien pöytien ääressä. Myös lapset osallistuvat talkoisiin myymällä jäätelöä ja keräämällä roskia. Pöytäliinakangas on valkoista, ja pöytäkukkina on käytetty hortensiaa ja neilikkaa. Hänelle seurat ovat yhä kesän kohokohta. Talkootyöntekijä Anna Lahtinen vastaa Suviseurojen somistuksesta. Suviseurat on valtava talkooponnistus. Kaarivaaran mukaan kristillinen kasvatus on vähentynyt yhteiskunnassa. Hänelle usko on omaa ja henkilökohtaista. Mikael Pentikäinen Kuva: JyrKi Johannes Tervo viljo Juntunen Kuva: JyrKi Johannes Tervo Juha Kaarivaara Kuva: MiKKo KarJalainen Kun jokainen tuo oman kortensa kekoon, saamme yhdessä aikaan todella suuren keon. Ihmisiä riittää myös grillillä ja kahvilassa jonottamassa makkaraa, kahvia ja pullaa. Seuroissa Lahtinen on vuosien mittaan tutustunut moniin ihmisiin, ja uusia tuttuja tapaa edelleen. Parhaiten Lahtinen muistaa vuoden 1982 Suviseurat, jotka pidettiin Oulussa. Seuraruokalassa myydään keittoja, pastaa ja pitsaa. Kuva: MarKus MäKi. – Kun jokainen tuo oman kortensa kekoon, saamme yhdessä aikaan todella suuren keon, Lahtinen toteaa. Tällä kertaa vastuualue on huomattavasti suurempi. – Seuramerkin pohjana on merensininen sävy, koska Vaasa on rannikkokaupunki. Myös kanta naispappeuteen on aiheuttanut jonkin verran keskustelua. Kaarivaara toivoo, että päättäjät keskittyisivät tukemaan lapsiperheitä. He ovat tulevaisuuden vastuunkantajat. Kotimaa 2.7.2015 16 MATKALLA Terveisiä hallitukselle SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Viljo Juntunen, minkälaisia terveisiä lähetät maamme uudelle hallitukselle. Hän haluaa olla joka vuosi mukana tekemässä oman osuutensa tapahtuman eteen. Kaikki lähti liikkeelle juhlaportista ja seuramerkistä, jotka päätettiin yhdessä opastetoimikunnan kanssa. Nyt ei ole puoluepoliittisten erimielisyyksien aika. Mönkijän vetämissä kärryissä näkee muoviin pukeutuneita nuoria, jotka huolehtivat vessojen siisteydestä. Emme ajattele tässäkään asiassa oman liikkeemme ihmisiä, vaan toivomme, että kaikilla olisi hyvä olla. Materiaalit on kerätty luonnosta. – Olen kohdannut paljon vanhoja oululaisia tuttuja, jotka ovat lähteneet muualle opiskelemaan. Mietin usein, että ilman talkootyötä en olisi koskaan kohdannut näitä ihmisiä. Että Jumala sen kautta toimisi ja siunaisi kaikkien kansalaisten elämää
Ei jaksa nousta. Ei tyhjää koloa missään. Kurainen isä irrottaa rattaita savivellistä. 28.6.2015 Klo 8.30 Herääminen ja ylösnousemus. Ajonopeus noin 200 metriä tunnissa. Kaiuttimista vakuutetaan: koettelemuksissa usko vahvistuu. Kiva tavata vanhaa kollegaa. Luonnonsuojelijoita ei vieläkään paikalla. Iltavirsi korvamatona, on niitä huonompiakin. Vedenpaisumuksen pelossa sisämajoitus, lasten mielestä mälsää, aikuisten mielestä ihan parasta. Varustus vaihtelevien kelien mukaan: kumisaappaat ja tuulitakki. Kaiuttimista non-stoppina saarnaa, ei yllätyksiä. Tänne vaan. Aamiainen ja päivän aikataulutus. Puhelinverkot jumissa ja whatsapp ei toimi. Klo 13.00 Aruringon helliessä tapaamisia ja jutustelua. Klo 12.00 Vauhdikas sisääntulo seurakentälle. Hake haisee ja kaiuttimesta raikuu: Kirkasta oi Kristus meille. Kertomuksia monelta maailman kolkalta. Klo 12.30 Poseerausta pitsajonossa. Yhteislaulun valtava voima pysäyttää seurateltan suulle. Klo 18.30 Juoksujalkaa ehtoollisjonossa. Tosin nopea paluu peiton alle; kaikki vielä unessa. Kaasu pohjassa kuravellissä ja kytkin haisee vielä tunnin päästä. Klo 21.00 Isovanhempien luota löytyy keskimmäinen. Perhe haluaa spagettia, hyvä valinta, koska pitsajono varmaan Kauhavalle saakka. Selfiet vastavalossa ja toinen pikakahvi. Klo 23.15 Isi mua väsyttää. Lasten kaverit jo Kanadan lipulla. Kahvipisteellä tuulihaukkapoikasten ihastelua. Iltapala. Dogmaattinen tuokio, kuulumiset veljen perheen kanssa ja sitten kohti majapaikkaa mars! Juhlavieraan päivä Mikko Hintsalan suviseuraviikonloppuun mahtui sukulaisten ja ystävien tapaamista sanan kuuntelun lisäksi. Unohtui allergialääke. Fasaani valvotti yöllä, piti melua. Kaiuttimista vakuutetaan: koettelemuksissa usko vahvistuu.. Kilometrin autojonot seura-alueelle. Kolme viidestä jatkaa matkaa kävellen. Tuttu mies kanttorina. Klo 10.30 Kaikki loput jääkaappitavarat vieraiden nautittavaksi. Nyt ei hienostella. Täällä taas! Klo 20.00 Iltaruoan aika. Rauhoittuminen sakramentin ääressä. Ruoka pitäisi maksaa. Ruokkimisihme! Klo 17.00 Pikakahvit ja parit päivitykset vastaantulijoiden kanssa. Päätä särkee, migreenikö hiipii. Nyt ruokailuun mars! Klo 15.30 Lompakko jossakin. Turhauttaa, mutta lapsi lohduttaa: mihin meillä on kiire. Vanhin vielä liikkeellä. Klo 17.30 Some-tuttujen livetapaaminen. Aikuiset hajaantuvat, treffit ruokalalla. Klo 17 Kurainen isä irrottaa rattaita savivellistä. Kotimaan pyynnöstä Hintsala piti tämän vuoden seuroista päiväkirjaa, johon hän kirjasi tärkeimmät tapahtumat. Nuorinta väsyttää. Päiväkirjan pitämisestä seurannut pakollinen osuus. Klo 14.00 Monija isoääninen, iloinen sukukokous. Matkalle Espoosta kohti Vaasaa. (06) 433 9200 opisto@lapuankro.fi www.lapuankro.fi Mikko Hintsala, 31, on käynyt Suviseuroissa lapsesta asti. Kylmää mutta pahaa. Niissä elämän rikas maku. 27.6.2015 Klo 8.15 Kello soi. Kymmeniä kohtaamisia. Ensimmäinen päivä takana. Talkoohenkinen majapaikan siivous. Pakkausvastuu ollut isällä: siispä viime hetken varmistuksia melko lailla. Kuva: JyrKi JoHannes Tervo Klo 22.30 Onko teillä tilaa majapaikassa. Vettä sataa. Klo 9.38 Ensimmäinen pysähdys 7 kilometrin jälkeen. Klo 9.30 Uusi yritys. Lapset pitäisi löytää. Silmissä kirvelee. Herra hulluistaan huolen pitää, totean. Klo 15.30 Pari stoppia matkalla, mutta Vaasan pellot saavutettu. Klo 19.30 Viisi pitsaa ja kolme vesipulloa. Klo 15.00 Seurojen viimeinen pitsaruokailu. Tyttäreltä lainaa. Yötä kohden yhdeksän ihmisen yösijat pitäisi taikoa. Maasta vaivojen, puolees huutelen, joukko veisaa. 26.6.2015 Klo 9.30 Mini-auto pakattu. Kenttä täynnä nuorisoa, mistä minä omani löydän. Kotimaa 2.7.2015 MATKALLA 17 Eväät elämään! Satsaa tulevaisuuteen Sosiaalialan amk-opintoihin valmentava linja Suomen kielen ja kulttuurin koulutus maahanmuuttajille Suomen kielen ja kulttuurin jatkokoulutus maahanmuuttajille Aikuiskoulutusta työn ohessa tai monimuotoisesti Lapsija perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja) Henkilökohtaisen avustajan koulutus Mieti tulevaisuuden ammattia ja korota numeroita Meidän kymppi (Perusopetuksen lisäopetuslinja), yhteinen haku 19.5.–21.7.2015 Ammatillinen koulutus Lapsija perhetyön perustutkinto (lastenohjaaja) yhteishaku 24.2.–17.3.2015 Koulunkäynnin ja aamuja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto Avoin yliopisto-opetus (perusopinnot) Kasvatustiede Lapuan kristillinen opisto Siiriläntie 11–13 62100 LAPUA puh. Klo 17.15 Ensimmäinen aikataulun pettäminen. On. Kumisaappaiden pesu ja suunta sunnuntaiselle seurakentälle. Riisipuuro ja velanmaksu. Klo 16.30 – 19.30 Jonotusta pois seura-alueelta. Saanko minäkin turkinpippureita
Valoisaa ja hyvää elämää Oopperalaulaja Esa Ruuttunen on katsonut kuolemaa silmiin niin yksityiselämässään kuin Paavo Ruotsalaisen rankassa oopperaroolissa. Edessä on omaisten tapaaminen ja hautaan siunaaminen. – Kiipesin tänä keväänä Kilimanjaron huipulle. Ruuttunen kertaa äitinsä, isänsä ja tätinsä kuolemat edellisten produktioiden kohdalla ja toteaa, ettei nytkään kuolinuutiselta vältytty. Omasta takaa Ruuttusella on jotain, mitä ”suurilla” ei ole. Sehän on kaikki Paavon unta, ja se oikeuttaa hänen läsnäolonsa esimerkiksi oopperassa olevan äidin ja Juhanan kohtauksessakin, Ruuttunen kiittää. Siksi omakin mieli aina järkkyy. Sivulauseen kautta paljastuu, että yksi vuorikin on tullut valloitettua. Edellisestä, Nivalan produktiosta jäi elämään ohjaaja Hannu Matti Tyhtilän ajatus siitä, että Paavo on ikään kuin Riitan kuolinkohtauksessa hänen omaishoitajansa. Koen ne vaikeina, vaikka haluan tehdä kaiken niin kauniisti kuin osaan ja pystyn. Yhteistyö Markku Arokannon kanssa sujui hienosti, sillä tämä oli tehnyt kotiläksynsä huolella. Esa Ruuttunen on lapsesta asti kuullut tarinoita siitä, millainen Paavo Ruotsalainen oikeasti oli. Kuolemaa tekevän körttijohtajan houreet heittävät tämän henkisesti milloin tuleen, milloin veteen. – Halusin tuoda myös tätä puolta hänessä esiin, Ruuttunen kertoo. Sekä Paavo Ruotsalaisen roolihahmona että omana itsenään, oopperalaulaja Esa Ruuttusena. Karismaattisen puheja lauluäänen lisäksi hän on hyvin vahvasti läsnä keskustelukumppanilleen. Viimeiset kiusaukset -oopperaa on seurattu Kouvolan keskuskirkossa jo monen näytöksen verran ja koko ajan Ruuttunen on Ruotsalaisena lavalla. Tuoreimman produktion työstämisessä Ruuttusta ohjasikin sisäinen ajatus siitä, että se on uni, joka voi olla hulluista hulluin. Pahojen poikien oopperarooleja tehneelle Ruuttuselle se ei ollut kovin vaikeaa. Siellä hän makasi jalat tyynyllä ja kun häneltä sitten kysyttiin, että mikä oppi hänellä oikein oli, niin Paavo löi piipun perskat kämmenelleen, heitti ne suuhunsa ja sanoi: ”tämmöinen”. Virka on sittemmin jäänyt, mutta pappeus ei. – Vasta nyt ymmärsin, että se on oikeastaan ainoa oikea ratkaisu. Ennen laulajanuraansa Esa Ruuttunen toimi pappisvirassa. – Tunsin hänen viihdelaulajapuolensa, mutta tätä en. – Raudaskylän Keskikoulun ja lukion kunnioitettu, edesmennyt rehtori Vilho Suutala kertoi näistä Paavon hulluuksista. Elämäkerrallinen kirja ilmestyi vuonna 2007 ja silloin jo olivat takana sekä ruumiin pettäminen että vakava liikenneonnettomuus. Hän naurahtaa ja kääntyy sivuttain. Ensimmäisen Paavo Ruotsalaisen hän teki Paavo Liskin kritiikkiä herättäneessä ohjauksessa Suomen kansallisoopperan uudessa talossa 1994. Ihmiset olivat niin vahvasti leimaantuneet Sakari Puurusen jykevään, perinteiseen ohjaukseen. Kaksi meitä yli Yhteen konserttiin ajoin kirkon eteiseen moottoripyörällä ja aloitin sitten Käy isänmaata kohti -virren. – Minä puolustan myös Liskin ohjausta! Ei mikään teos saa olla sellainen, että siitä voitaisiin tehdä vain yksi ainoa ”oikea” ohjaus. Epäsovinnaiseen käytökseen kuului muun muassa se, että Paavo saattoi lähteä pellolta kesken töiden kotiin, ettei Saatanan houkuttelu menestykseen onnistuisi. Näistä kokemuksista hän palautuu elolle urheilemalla ja oman kotikirkkonsa jumalanpalveluksissa. Kohta ensimmäisen suruviestin jälkeen myös toinen läheinen kollega menehtyi syövän uusiutumisen seurauksena. Että tämä omalla kömpelöllä tavallaan yrittää vähän kohentaa toisen oloa. Meillä oli monia hyviä keskusteluja, ja Arokanto imi kaiken sen tiedon ja kokemuksen mitä minulla oli tähän antaa. – Viimeiset kiusaukset on minulle sillä lailla erikoinen ooppera, että siihen liittyy aina kuolema. Se on 5 895 metrin korkeudessa. teksti: AnnmAri sAlmelA & kuvAt: jAni lAukkAnen Esa Ruuttusta ei miellä millään muotoa pieneksi mieheksi. Ohjaus herätti surrealistisuudessaan paljon kohua. Silmät tuikkivat pääsääntöisesti iloisina, mutta katseen pohjalle ilmestyy aiheen antaessa myös vilpitön suru. Toukokuisen ensi-illan aamuna suruviesti laulajakollegan kuolemasta tavoitti seurueen. Etten osuisi kuolinvuodetta potkaistessani vaikka Eeva-Maijaa sääreen. – Olen aina valmis katsomaan tällaisetkin tunteet loppuun asti, kunhan ketään ei vahingoiteta. Esa Ruuttunen on joutunut tekemään jo muutamankin välitilinpäätöksen omassa elämässään. Kotimaa 2.7.2015 18 MATKALLA Paavo Ruotsalainen lysähtää lattialle riehuttuaan yliopiston promootiokulkueen perässä. Paavo Ruotsalaisena on nähty ”suuria”, kuten laulaja kollegoitaan Martti Talvelaa, Martti Wallénia ja Jaakko Ryhästä nimittää, mutta on kerta Ruuttusellekin jo neljäs. – Katso tätä profiilia! Minähän olen aivan kuin Paavo. Usein kyseessä on joku, jonka kanssa on itse noussut samalle lavalle monta kertaa. Eeva-Maija Haukinen näytteli oopperassa Paavon toista vaimoa, Alma-Loviisaa. – Nämä ovat aina raskaita tilaisuuksia. Mies jää makaamaan maahan liikkumattomana ja mielessä välähtää: eläähän se vielä. Ohjaaja Arokanto provosoi Ruuuttusta myös lähtemään uniinsa aika hurjin ottein. Tuoreimmassa, toukokuussa nähdyssä versiossa Paavo oli ensimmäistä kertaa lavalla koko oopperan ajan. Ajatus oli ohjaaja Markku Arokannon. Sitä paitsi Paavokin oli pieni mies. Käyn aina messussa, kun olen kotimaisemissa.. Juokseminen ja pyöräily kuuluvat viikkorutiineihin, myös kajakilla melominen sään salliessa. Esa Ruuttunen on laulanut Paavon roolissa aiemminkin. Laulaja on aina pitänyt huolta fyysisestä kunnostaan. Viiden hengen seurueestamme kaksi joutui jäämään viimeiselle leirille noin viiden kilometrin korkeuteen vuoristotaudin takia. Joka esityksestä takkiin tarttuu jotain. Elää toki
– Sehän olisi raamatullistakin, kuunnella sanaa järveltä.. – Sehän olisi raamatullistakin, kuunnella sanaa järveltä. Kotimaa 2.7.2015 MATKALLA 19 Esa Ruuttusella on kesämökki Sotkamossa. Jos sää sallii, hän saattaa lähteä tämän kesän Herättäjäjuhlille omalla veneellään. Esa Ruuttusella on kesämökki Sotkamossa. Jos sää sallii, hän saattaa lähteä tämän kesän Herättäjäjuhlille omalla veneellään
Papin ei kuuluisi laulaa sitä lainkaan, kanttori voi sen tehdä, mutta näin se menee oikein. – Hän oli yksi ennakkoluulottomimmista uudistuksen kannattajista ja taidan itse olla samanlainen. Hän arvostaa klassista kirkkomusiikkia, esimerkiksi passio-perinnettä, Helsingin urkukesää, Espoon Urkuyö ja aariaa, joissa missään ei mennä siitä mistä taiteellisesti on matalinta. Viime vuonna Ruuttunen oli mukana viemässä lahjapaketteja, joista jokainen oppilas sai muun muassa taskulampun. – Ei mun enää tartte. – Ymmärrän, että nykypäivän juhlilla on oltava jotain muutakin. – Laulamme yhdessä, pelaamme jalkapalloa ja viimeksi sinne lähti pesäpallosetti, Ruuttunen kertoo matkojensa ohjelmista. Nykyinen virsikirja on tosin jo melkein 30-vuotias. Joskus päät kääntyvät. Muuta valmistautumista keväiselle retkelle hyväkuntoinen Ruuttunen ei tehnyt kuin juoksemista Helsingin Malminkartanon täyttömäkeä ylösalas. • Tärkeintä elämässä: Elää. Samassa naapurustossa asui vuosikymmenet myös oopperalaulaja Jorma Hynninen. Kilimanjarolle Ruuttunen päätyi Martsarin kummikouluyhdistyksen toiminnan ohessa. • Perhe: Vaimo, kolme aikuista lasta perheineen. • Motto: Uskaltaa olla laulajana ja ihmisenä totuudellinen, avoimin sydämin.. Uudistuksia tarvitaan, mutta silti Ruuttunen ilmoittautuu ravitsevan ruisleivän kannattajaksi, ”vaikka kaikki näyttääkin olevan menossa kermakakkusuuntaan”. Myös silloin, kun Ruuttunen ottaa esilaulajan paikan urkujen viereltä. Martinlaaksolaisen uskonnonopettajan, Anja Tolosen, oppilas oli kerran kysynyt miksi tunneilla vain puhutaan maailman hätää kärsivistä, eikä tehdä jotain. Käyn aina messussa, kun olen kotimaisemissa. • Eniten toivotut laulut: Kari Tikka: Armolaulu. – Osa toteaa, että ”Esa on näemmä päässyt kirkkoon”. Aivan kuten silloin, kun Jaakko Haavio uudisti Siionin virsiä, silloinkin oli pitkään ryhmä joka halusi laulaa vain niin sanottua Malmivaaraa. Sen papit ja kirkkomuusikot ovat sitoutuneita työhönsä ja sen sanomaan. Se tarkoittaa, että minä kirkon penkistä aloitan vuoroylistyksen ”Kunnia Jumalalle korkeudessa!” – Niinhän sen kuuluisikin olla. • Ammatti: Oopperalaulaja. Pappi. Ilo on varmasti molemminpuolinen. – Kunnioittamani Vanhan testamentin professori Esko Haapa kertoi aikoinaan meille teologian opiskelijoille, miten vaikeaa Raamattua on kääntää nykykielelle. Esa Ruuttunen perheineen on asunut Martinlaakson kodissa kolmekymmentä vuotta. • Esa Ruuttunen, syntynyt 1950 Nivalassa. Se ”muu” on Ruuttuselle vaikeampi kysymys, mutta hän joutuu ottamaan siihenkin kantaa Vantaan vuoden 2016 Herättäjäjuhlien juhlaja ohjelmatoimikuntien jäsenenä. – Varmasti laulajan hengitystekniikastakin on hyötyä, sillä sinne mennään ilman lisähappea. KUKA. Mutta meillä on edelleen hyvän ystäväni, kanttori Kari Jerkun kanssa sellainen yhteinen sopimus, että jos olen kirkossa, vilkaisemme toisiamme ennen messun alkua. Toinen, yhtä tärkeä latauskeino on oman seurakunnan jumalanpalveluselämä. Sitä uudistettaessa Ruuttusen Arvi-isä oli virsikirjavaliokunnan jäsen. Ja ne jotka eivät minua tunne, saattavat kuitenkin ajatella, että kaverihan osaa laulaa. Uusia valloituksia ei ole tiedossa. Haave Kilmanjarolle kiipeämisestä jäi elämään vuoden takaa, ensimmäiseltä Tansanian-matkalta. Ruuttunen tuntee kääntämisen vaikeudet. Jorma on Leppävirralla ja minullakin on paljon sunnuntaita jolloin en pääse paikalle. – No, se tapa on jo purkautunut. Se on seurakunnan spontaani ylistys. Miehillä olikin tapana vuosikaudet käydä kirkossa vuorosunnuntaisin eräänlaisina epävirallisina esilaulajina. Varmaan käy taas niin, että uudistusta seuraa hetken ”häntä”, joka haluaa laulaa vain ”haaviolaista”. Tietysti lähes ikoninen En etsi valtaa, loistoa on sellainen, että laulan toki kirkossa sen niin kuin virsikirjassa lukee, mutta konserteissa laulan sen aina perinteisillä sanoilla. Kummien muodostama yhdistys maksaa esimerkiksi kouluterveydenhoitajan palkan sekä kaikille koululaisille aamupuuron. Urheilun antama mielihyvä on yksi taiteilijan palautumiskeinoista. Herättäjäjuhlilla hän arvostaa siioninvirsiseuroja, joissa sana on aina punnittua. Vastauksessa välähtää esiin nivalalaissyntyisen Ruuttusen pohjalaisuus. – Olen todella iloinen kotiseurakunnastani Vantaankoskesta. Ruuttunen laulaa virsiä mielellään, myös ”uusia”. Tolonen tarttui haasteeseen ja nyt Vantaan Martinlaaksosta on avustettu jo 27 vuotta tansanialaista Kilingin 700-oppilaista koulua erilaisilla koulutarvikkeilla kymmenien tuhansien eurojen arvosta. – Siionin virsien meneillään olevaa uudistusprosessia seuraan mielenkiinnolla. Kolme lastenlasta. Jaakko Löytty: Kahden maan kansalainen. Ortodoksinen ja katolinen kirkko kantavat pyhän kielen traditiota, vaikka siitä seuraakin kielellisesti asioita, jotka eivät ole niin rationaalisia ja joita voidaan siksi aika lailla kritisoida. Se ei omana aikanakaan ollut arkikieltä, vaan pyhistä asioista kirjoitettua pyhää kieltä. Kotimaa 2.7.2015 20 MATKALLA kuusikymppistä, yhden nuoremman kanssa selvisi perille asti