h i n ta: 3,70 € . Sivuilla 16–17 ?18 Raamattubisnes Vuoden 1992 raamatunkäännöksellä on nyt vain yksi kustantaja: Suomen Pipliaseura. 0 04 3 59 5 –14 –19 ammatinvaihtaja Mestarinyrkkeilijä ja entinen sotilas Juha Hänninen tunnetaan Oulussa lasten ja nuorten asioita ajavana kunnallispoliitikkona. 1 09. v u os i k e rta . | . Sivulla 10. Nyt hän opiskelee teologiaa. Ruotsi päätyi pastoraattimalliin. Sivulla 4 Uudet rakenteet Kirkolliskokous pohtii taas seurakuntarakenteita. | . | . Sivuilla 5 ja 6 Uudet jäsenet Maahanmuuttajat kertovat, miten he löysivät tiensä suomalaiseen seurakuntaan. to u ko ku u ta 20 1 4 . jukka granström 2
9. 28 Tiltaltti erottautuu laulullaan. Miksi jääkiekko on juuri meillä niin suosittu ja seurattu laji. Olympialaisten läheisyydestä johtuen kaikki maat eivät saa kisoihin mukaan ehkä teoriassa parasta joukkuettaan. – Ehkei sentään katsomossa, ennemmin laiturin nokassa. – Jääkiekkoihmisten, kuntien ja opetusministeriön ansioista maassamme on 260 katettua jääkenttää, kun esimerkiksi Pietarissa, joka on väestöltään miltei Suomen kokoinen, on vain seitsemän hallia. 15 Raamatun naiset ovat kauniita ja rohkeita. Kuinka Suomen joukkueen käy kisoissa. – Mahdollisuudet Suomella ovat edetä loppuotteluun asti, vaikka alkulohkomme onkin vaikea. Vapaaehtoisuus s. Ko t i m a a 2 . Olet syntynyt Raisiossa. ”Jääkiekko on nopea kontaktilaji, jossa sattuu ja tapahtuu” viikon henkilö Jääkiekkopomo Kalervo Kummola sanoo olevansa sinut itsensä kanssa. Virkistymässä s. kuva: Matti Karppinen Naiset s. – Meitä oli joukko nuoria, jotka koimme tulleemme väärinkohdelluiksi vanhimmiston taholta. Mitä mieltä olet väitteestä. Menestys tuo suosiota ja SM-liiga kiinnostaa. Kiekkoilijoissa, nykyisissä ja entisissä, on monia syvästi uskovaisia. 20 Gospel-lattarit yhdistävät ylistyksen ja liikunnan. Missä sinulla on rauha, jääkiekkokatsomossa vai laiturin nokassa. Mitä politiikkaan tulee, niin on parempi avata ovia, kuin sulkea niitä. No hard feelings. Asiahan on herättänyt paljon kriittistä ennakkokeskustelua muun muassa maan ihmisoikeus- ja sananvapaustilanteen vuoksi. Anna-Reetta Korhonen: tutustu muihin uskontoihin. Kun on itsensä kanssa sinut, on helppo olla. Kyllä, tuo oli juuri se syy. Saamme kasaan hyvän joukkueen. 22 Palvelupäivä piristää vanhusten viikkoa Mäntässä. Viisikymppisenä halusit liittyä luterilaiseen kirkkoon, mutta et liittynyt. Olli Seppälä Lue Jääkiekkoliiton organisoimista Jääripareista Kotimaa Pro:sta.. Puolustajat ovat ehkä kokemattomia, mutta hyökkääjät sitäkin kokeneempia. Jääkiekkoa on sanottu myös epäkristilliseksi peliksi erityisesti siihen sisältyvän väkivaltaisuuden vuoksi. Miksi. Kirkollinen taustasi on Turun helluntaiseurakunnassa, josta 18-vuotiaana erosit. Oliko syynä rippikoulupakko. Olet julkisuuden henkilö ja tekemisiäsi seurataan tarkkaan. Silloin elettiin tiukkapitoista aikaa, mutta en halua mennä yksityiskohtiin. 5. Jääkiekko on nopea kontaktilaji, jossa sattuu ja tapahtuu. – Tähän kysymykseen vastaan sitten ajallaan. – Suhtaudun kisoihin toiveikkaasti. Jatkatko vielä vuoden tai pari Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtajana, kuten olet pohdiskellut. Kisat annettiin Valko-Venäjälle, sillä maa on menestynyt varsin hyvin lajissa eikä siellä ole koskaan järjestetty MM-kisoja. 2 014 Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummolan mielestä jääkiekko ei ole epäkristillinen laji. 2 TÄ N Ä Ä N TÄSSÄ NUMEROSSA kolumni s. – Jääkiekkoliiton kannalta mikään ei ole muuttunut. 23 Vapaaehtoiset toivat Torinon käärinliinan Jyväskylään. – En allekirjoita väitettä epäkristillisyydestä enkä väkivaltaisuudesta. Lisäksi Valko-Venäjä myönsi kisojen ajaksi viisumivapauden. Ylistys s. 18 Poliittinen historia avautuu uutuuskirjoissa. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteeri Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Leena Hietamies, Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Annmari Salmela, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Jaakko Tapaninen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 32963 kpl (LT 2012) 75 000 lukijaa (KMT Lukija 2012) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Jääkiekon MM-kisat alkavat toukokuun alussa Valko-Venäjällä. Lapsuudessani jääkiekko ei ollut sen kummempi laji kuin jääpallo. – Ja mitä ihmisoikeuksiin tulee, niin urheiluyhteisössä on mukana maita, joiden ihmisoikeusasioissa olisi paljonkin keskusteltavaa. Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola, millä mielin nyt katsot sitä, että kisat pidetään juuri siellä. – Olemme tehneet paljon töitä lajin eteen. Soini ja Väyrynen s. – (Naurua) Mistä tuokin tieto on kaivettu. Luomakunta s
Aviorikos johti suuriin suruihin. Valiokunnan mukaan ongelmaa ei ole myöskään koulujen vuotuisissa, juhlapyhien viettoon liittyvissä jumalanpalveluksissa, joista tiedotetaan etukäteen ja joihin osallistuminen on kaikille vapaaehtoista. Hän sai elämäntyöstään kauniit loppusanat: ”Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä” (Ps. Suvivirsi ei ole kuitenkaan ainoa asia, johon perustusvaliokunta on ottanut kantaa. 78). Näitä ovat esimerkiksi sisällöltään uskonnolliset päivänavaukset. Pikkuruinen paimenpoika Daavid halusi kuitenkin yrittää. 10). Uskonnonvapauden toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla vaatii perustuslain lisäksi malttia ja käytännön viisautta kaikilta osapuolilta myös koulumaailmassa. Eivät myöskään joidenkin oppilaiden vanhempien äänekkäät ja kohtuuttomat vaatimukset kokonaan uskontoneutraalista koulusta. Uskonnon harjoittamisesta kouluissa voi kuitenkin syntyä myös ongelmia. 5. Rehtorin oma uskonnollinen vakaumus, tai sen puuttuminen, ei saa ohjata koulun käytäntöjä. Joissakin tapauksissa rehtori ei puolestaan ole tiedottanut uskonnollisista aamunavauksista, tai hän ei ole järjestänyt asianmukaista tilaisuutta niille oppilaille, jotka eivät osallistu uskonnolliseen aamunavaukseen. Lähemmin J.I. Kaunis näköala, vuorta, metsää, järveä. Hän kehui taitojaan kuningas Saulille: ”Jos leijona tai karhu tuli ja vei lampaan laumasta, niin minä hyökkäsin sen jälkeen, löin sen maahan ja tempasin saaliin sen suusta” (1.Sam. 17). Rohkeasta paimenpojasta tuli Israelin kuningas. Kesälepoa täysihoidossa saisi 3 vakavaa naishenkilöä huokealla. Myös kuningas Daavid oli sellainen kuin me ihmiset olemme: ailahteleva, kompasteleva, itsekäs. 2 014 Paimenkuningas Rehtorin oma uskonnollinen vakaumus, tai sen puuttuminen, ei saa ohjata koulun käytäntöjä. Perustusvaliokunta muistuttaa, että uskonnollisista päivänavauksista on tiedotettava etukäteen. Omalla toiminnallaan rehtorit vastaavat osaltaan siitä, kasvaako seuraava sukupolvi suvaitsevaiseksi sekä uskontoa harjoittavia että uskonnottomia kohtaan. PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA jukka fordell Rehtoreilla suuri vastuu S uvivirttä voidaan jatkossakin laulaa koulujen kevätjuhlissa. Kaikki nämä käytännöt rikkovat uskonnonvapautta. mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Juhannuksen ajasta elok. Nämä eduskunnan perustuslakivaliokunnan uudelleen julkistetut linjaukset ovat perusteltuja. Hän sanoo: ”Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta” (Joh. Viimeisten Lontoosta saapuneiden tietojen mu- kaan --- hallituksen on pakko ryhtyä toimenpiteisiin aseitten tuonnin ehkäisemiseksi Ulsteriin. loppuun, rauhallisessa huvilassa lähellä Sortavalaa. Tavataan klo 12-13 Vyökatu 4, Tykkyläisen luona.. Siksi perustuslakivaliokunnan kannanotto pitää lukea kokonaan. Goljat oli pelottava. Kukaan ei pystynyt pysäyttämään tätä jättiläismäistä filistealaista sotilasta. teessa asianmukaisesti. Ne eivät myöskään edistä suvaitsevaisuutta saati moniarvoisuutta. Yhtä virttä huomattavasti laajemmin se on linjannut koulujen uskonnon ja omantunnon vapauteen liittyviä asioita. Danielle Miettinen KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 2.5.1914 Ulsterin kapina. Siitäkin huolimatta, että kaikkien uskonnollisten ja uskonnottomien ryhmien huomioiminen edellyttää lisätöitä. Uskonnonvapaus ei tarkoita sitä, että kaikki uskontoon liittyvä poistetaan kouluista. ¶ Pääsiäisenä juhlimme sitä, että saimme täydellisen Paimenen ja Kuninkaan. Samalla pitää huolehtia siitä, että oppilaalla on mahdollisuus olla osallistumatta niihin. Os: Sortavalan postitoimisto Palvelija, tottunut yksinkertaiseen ruuanlaittoon, haluaa paik- kaa. Jokaiselta rehtorilta vaaditaan viisaut- ta päättää, miten hänen johtamansa koulu käytännössä toteuttaa perustuslakivaliokunnan linjauksia. Suvivirren laulaminen ei tee tilaisuudesta uskonnon harjoittamista. Valiokunta kiinnittää huomiota niihin uskonnon harjoittamisena pidettäviin tilaisuuksiin, jotka ovat osa koulun normaalia, päivittäistä toimintaa. Valitettavan usein kuulee kuitenkin esimerkkejä tapauksista, joissa rehtori on kieltänyt Suvivirren koulun kevätjuhlasta. Valtaosa rehtoreista toimii tässä suh- 3 TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 . Tämän vuoksi vartioivat sotalaivat yhä edelleenkin tarkoin Ulsterin rannikkoa. Suomessa on hieno perustuslaki, joka turvaa oikeuden uskonnon harjoittamiseen sekä oikeuden olla harjoittamatta sitä. Muitakin uskonnollista alkuperää olevia traditioita voi sisältyä koulujen perinteisiin juhliin. ¶ Daavid voitti Goljatin. ¶ Kuitenkin myös Daavid hävisi monta taistelua. Lisäksi niiden tilalle tarjotun vaihtoehtoisen toiminnan pitää olla mielekästä. Mahtava Goljat ei häntä kaatanut, vaan kaunis Batseba Jerusalemin keväisessä yössä. Uskonnollisiin päivänavauksiin osallistuminen tai niihin osallistumatta jättäminen ei saa leimata oppilasta. Perustuslakivaliokunta painottaakin oppilaan tai tämän huoltajan aitoa ja todellista vapautta valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin tilaisuuksiin
Toiseksi ja kolmanneksi huonoimmassa asemassa kristityt ovat listan mukaan Somaliassa ja Syyriassa. Ekopaasto on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen Ekumeenisen Neuvoston yhteinen kampanja. Rauhalalle ja Torkille kirjallisuuspalkinnot Kirjailija Pauliina Rauhalalle on myönnetty Kiitos kirjasta -palkinto teoksesta Taivaslaulu. Tähän mennessä Pipliaseura on kustantanut noin 80 prosenttia suomenkielisistä Raamatuista. Open Doors listasi 50 maata, joissa kristittyjä vainotaan eniten. Markku Kotila vakuuttaa, että lahjoitusrahoja ei sotketa raamattubisnekseen. LYHYET Kiitollisuus esillä veteraanipäivässä Sunnuntaina vietettiin kansallista veteraanipäivää teemalla Kiitollisina kohti tulevaisuutta. Asiakkaan kannalta iso toimija on paras vaihtoehto. – Tehtävämme on Raamatun laaja ja tehokas levittäminen. Kirkkohallituksen tilastojen mukaan Raamattujen kysyntä on laskenut muutaman tuhannen vuosivauhtia. Suomen Pipliaseura ja yhdeksi kustannusliikkeeksi yhdistynyt Lastenkeskus ja Kirjapaja Oy ilmoittivat viime viikolla uusista järjestelyistä raamattumarkkinoilla. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen valikoimaan kuuluu vuoden 1776 Biblia ja kolmen suomennoksen Trio Raamattu. Raamattu kansalle Oy kustantaa vuoden 1992 suomennosta, jossa on pyritty sanatarkkaan käännökseen. Hän ennustaa, että tulevaisuudessa digitaalinen kustantaminen tulee muuttamaan markkinoita myös Raamatun kohdalla. YK:n mukaan seitsemää miljoonaa ihmistä uhkaa ruokapula ja yli miljoonaa nälänhätä. Etelä-Sudanissa ruokakriisi Neljä kuukautta kestäneet väkivaltaisuudet ovat ajamassa Etelä-Sudania Afrikan mantereen suurimpaan ruokakriisiin sitten 1980-luvun. Kotimaa-lehti ja Sacrum ovat osa Kotimaa Osakeyhtiötä. Eikö Pipliaseuran monopoliasema ole hänen mielestään ongelma. Kristillinen kirja- ja musiikki kustannus Oy kustantaa vuosien 1933/38 suomennosta. Rippiraamattujen kysyntä on sen sijaan pysynyt vakaana. Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy ei enää kustanna Raamattuja. ”Sodan kokenut sukupolvi tietää, miten kovaa elämä voi olla ja kuinka silti elämästä voi olla kiitollinen.” kuva: Matti Karppinen Kristityt ahtaimmalla Pohjois-Koreassa Kristittyjen elämä on kaikkein vaikeinta Pohjois-Koreassa, osoittaa vainottuja kristittyjä tukevan Open Doors -järjestön listaus. Kristinuskon sanoman kannalta on kuitenkin tärkeää, että Raamattuja on tulevaisuudessakin saatavana myös kirjoina. Kirjaa esittelee myyjä Ulla Haltia. Otavan Kirjasäätiön tietokirjapalkinnon puolestaan sai teologian tohtori Juhana Torkki, joka on viimeksi julkaissut alkuvuodesta ilmestyneen Tarinan valta -kirjan. Tarkoitus ei ole tahkota mahdollisimman paljon rahaa, tämä Pipliaseura on kirkon lähetysjärjestö, joka tekee raamattulähetystyötä lahjoitusvaroin. – Ei. Vuonna 2012 myynti oli yhteensä 92 586 kappaletta. Uusi Tie julkaisee lähiaikoina uusintapainoksen niin kutsutusta Saarnivaaran Raamatusta. Suurempien painosmäärien ansiosta hinnoista saadaan mielekkäämpiä. on meille palvelutoimintaa, Kotila sanoo. Sen poistuessa toimialalle jää vielä muutama pieni kustantaja. 4 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 . Pääsiäisenä päättyneen kampanjan suosituimmat paastokohteet olivat kulutuksen vähentäminen ja kasvispainotteisempi ruoka. Danielle Miettinen. Jäljelle jääneellä viidenneksellä Kirjapaja oli selvästi suurin tekijä. Lastenkeskus ja Kirjapaja Oy:n toimitusjohtaja Juha-Pekka Heinonen pitää uutta työnjakoa mielekkäänä. Pipliaseuran tavoitteena ei tulevaisuudessakaan tule olemaan mahdollisimman suuri liikevoitto, vaan Raamatun saattaminen kaikkien ulottuville, pääsihteeri Markku Kotila kertoo. huhtikuuta. 5. Oman siivunsa haukkaavat myös tuotekehittely ja markkinointi. Kiitollisuus oli esillä myös saarnassa, jonka Mikkelin piispa Seppo Häkkinen piti jumalanpalveluksessa Mikkelin tuomiokirkossa. Palkinnot jaettiin Kirjan ja ruusun päivänä 23. Raamattumonopoli Pipliaseuralle KUSTANNUSTOIMINTA Lastenkeskus ja Kirjapaja Oy lopettaa Raamattujen kustantamisen. Suomen Pipliaseuran pääsihteeri Markku Kotila ei kerro, paljonko Pipliaseura mahdollisesti maksoi Lasten Keskus ja Kirjapaja Oy:lle siitä, että se lopettaa Raamattujen kustantamisen. Raamattujen hinta määräytyy ennen muuta paperin ja painotyön hintojen kehityksen mukaan. 2 014 Kristillisen kirja- ja tarvikekauppa Sacrumin myydyin Raamattu on Pipliaseuran rippiraamattu, jonka kannessa on puuristi. Raamattujen painaminen ja markkinoiminen vaatii erikoisosaamista, joissa keskittäminen on hyödyllistä. Suomen Pipliaseura on nyt ainoa kustantaja, joka tuottaa ja markkinoi vuoden 1992 raamatunkäännöstä. Kansainvälisen järjestön selvityksestä kertoo ruotsalainen Kyrkans Tidning -lehti. Vuoden 1992 raamatunkäännöksen osalta Suomen Pipliaseuralla on nyt monopoliasema. Tuhannet ekopaastosivat Ekopaasto-kampanjaan osallistui tänä vuonna noin 8000 henkilöä, jotka paastosivat pienentämällä hiilijalanjälkeään. – Raamattu on kokonaisuus, ei se voi olla olemassa vain palasina bittiavaruudessa. Menekkiä on laskenut eniten kirkollisten vihkimisten vähentyminen. Elintarviketilanne on erittäin huono maassa uudelleen puhjenneiden väkivaltaisuuksien vuoksi. Seurakunnat ovat Raamattujen suurin ostaja, ja Pipliaseura sopii niille Kotilan mielestä hyvin kumppaniksi, koska seurakunnat ovat Pipliaseuran jäseniä
Voittaja on Makeaa murmelin täydeltä -blogistin Heidi Harjulan suunnittelema kevyestä puolukkamarenkitäytteestä, valkosuklaavaahdosta ja rapeasta kaurapohjasta koostuva leivos. Seurakuntayhtymän johta- jan eli yhtymärovastin osalta kirkkohallitus tarjoaa nyt kahta vaihtoehtoa. Esimerkiksi rippikoulujen käyttöön on kehitetty muutamia pelejä, kuten hiljattain julkaistu Ulkoläksyt sekaisin -peli. Osassa seurakunnista ja seurakuntayhtymistä on viime vuosina luovuttu kirkkoherranvirasto-nimestä. 2 014 Kirkolliskokous käsittelee seurakuntarakennetta Kirkkohallitus esittää muutoksia seurakuntaneuvoston puheenjohtajuuteen. Itä-Suomen yliopiston parivuotinen Seurakunnalliset mobiiliteknologiat -hanke on saanut aikaan paljon mielenkiintoisia sovelluksia. Suomen virallinen Agricola-leivos julkistettiin Maailman kirjan päivänä. Kirkollista todellisuutta sa- noittavat median kannalta hyvin juuri nyt esimerkiksi helsinkiläinen piispa Irja Askola, lapualainen tiedottaja Heli Karhumäki, nurmijärveläinen hallintopäällikkö Sami Ojala, turkulainen pastori Kari Kanala, oululainen pastori Mikko Salmi ja helsinkiläinen pastori Jaakko Heinimäki. Tällä hetkellä oikeastaan vain yksi kirkon ihminen pystyy puhumaan mediassa ymmärrettävästi kirkon asioista ja sanomasta. Hän on Kallion kirkkoherra Teemu Laajasalo. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 . – Jos yhtymä tarvitsee vain osa-aikaisen yhtymärovastin, edetään niin kuin kirkolliskokous linjasi, eli kapituli nimittää yhden yhtymän kirkkoher- roista yhtymärovastiksi. Kokoaikaisen tehtävän hakijalla täytyisi olla kirkkoherran kelpoisuus mutta hänen ei tarvitsisi välttämättä olla yhtymään kuuluva kirkkoherra. Virastot on muutettu seurakuntatoimistoiksi. 5 Kotimaa on nyt enemmän. Pitää Esitys seurakuntien rakenne- Päätös seurakuntarakenteista valmistunee lopullisesti marraskuun 2014 kirkolliskokouksessa. Antti Kylliäinen ja Kai Sadinmaakin sanoittavat, mutta herättävät omiensa parissa ristiriitoja. Seurakunnat säilyisivät kirkon toiminnan perusyhteisöinä mutta kuuluisivat kaikki seurakuntayhtymiin. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana voisi kirkkohallituksen esityksen mukaan olla yhtymärovasti tai luotta- TEOLOGIASSA TAPAHTUU TOIMITTAJALTA Ulos kuplasta! Papilla on helppo työ. Maksupäätekokeilu oli kaikkien osapuolien mielestä onnistunut. Kirkkohallitus esittää muutoksia kirkolliskokouksen valmistelulinjauksiin. Kokeilun perusteella maksupäätteen todettiin sopivan parhaiten ovelta ovelle -keräykseen tai paikkaan, jossa ei ole paljon kiireisiä kulkijoita. Yhtymän rekisteripäällikön Helena Nykäsen mukaan kirkkoherranvirasto-nimitys on oikea niissä seurakunnissa, jotka eivät kuulu keskusrekisteriin ja kirkkoherra vastaa edelleen kirkonkirjoista. Keskusrekisteriin kuuluvissa seurakunnissa virastojen työntekijöiden esimies on keskusrekisterin johtaja. Voittaja valittiin äänestyksellä Suomen Pipliaseuran järjestämässä kilpailussa. Piispainkokous katsoi lausunnossaan, että kirkkoherran olisi hyvä jatkaa puheenjohtajana. kuva: Matti Karppinen mushenkilö, kun kirkolliskokouksen aiemman linjauksen mukaan yhtymärovasti toimisi esittelijänä ja puheenjohtajana olisi luottamushenkilö. Kirkkohallitus esittääkin nyt, että seurakunnissa arvioidaan paikallisesti, onko puheenjohtaja luottamushenkilö vai kirkkoherra. Tänä vuonna hän sai mukaansa kannettavan maksupäätteen, jonka kautta tehdyistä korttisuorituksista kertyi 17 prosenttia Jämsän keräyssummasta. Toisen kyselyn teettivät Alma Median maakuntalehdet, toinen oli Anna-lehden lukijapaneeli. 5. Kymmenkunta seurakuntaa käyttää Jubiili-jumalanpalvelussovellus- ta. Ja mikä tärkeintä, Laajasaloa on vaikea lokeroida kirkon jäsenten välissä. Tuorein nimenmuutos tapahtuu toukokuun alussa Ylä-Savon seurakuntayhtymässä. vain osata sanoittaa kristinuskon luterilaisesti tulkittua ydintä modernille ihmiselle tuoreesti ja ymmärrettävästi. Katso Kotimaa Prosta ja kerro myös omasi. Johannes Ijäs Lue seuraavalta aukeamalta, kuinka rakenne vertautuu Ruotsin kirkon rakenneuudistukseen. Hän on varsin perinteinen näkemyksissään, mutta kuulostaa silti tuoreelta. Toki kirkon sisältä löy- tyy hyviä sanoittajia muitakin, mutta vain Laajasalo on päässyt kirkollisen kuplan läpi mediaan laajemmin. Annan lukijapaneeliin vastanneista 58 prosenttia sanoi uskovansa ”enkeleihin, jotka kulkevat kanssamme ja suojelevat”. Kokoaikainen yhtymärovasti valittaisiin avoimella haulla, seurakuntarakenteiden kehittämishankkeen projektipäällikkö Terhi Jormakka kertoo. Millaisia käytäntöjä kollegasi ovat havainneet hyviksi hallintotyössä. Kirkolliskokous oli linjannut, että seurakuntaneuvoston puheenjohtaja olisi vaaleilla valittu luottamushenkilö ja kirkkoherra olisi sen jäsen. Kotimaa on PRO. Pääsiäisen aikoihin ilmestyi kaksi kyselytutkimusta, joissa kartoitettiin suomalaisten uskoa enkeleihin. Esimerkiksi Vantaalla nimenmuutosta ei ole kuitenkaan pidetty tarpeellisena. Avaa saman tien: www.kotimaapro.fi sanoittaja ammutaan alas vetoamalla milloin konservatiivisuuteen, milloin liberaalisuuteen. Moni muu VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Vantaan Hakunilan seurakunnan vapaaehtoinen Paavo Jämsä on kiertänyt ovelta ovelle yhteisvastuukerääjänä jo kuuden vuoden ajan. Inspiroidu. Piispat saavat mediatilaa, mutta eivät profiloidu ensisijaisesti sanoittajiksi, vaan ylläpitäjiksi. Alma Median kyselyn mukaan suomalaisista 40 prosenttia uskoo enkeleihin. Yksi mielenkiintoinen avaus on myös Mobiilikatekismus, jota kehitellään yhteistyössä Tansanian luterilaisen kirkon kanssa. Olli Seppälä olli.seppala@ kotimaa.fi. muutoksista palaa kirkkohallitukselta ensi viikolla kokoontuvaan kirkolliskokoukseen lainsäädäntöasiana. Pipliaseura toivoo leivoksesta vuosittaista traditiota
Kuva on otettu Tukholmassa maaliskuussa. Hän ei kuitenkaan pidä suur-etuliitteestä, joka yhdistetään pastoraatteihin. Ruotsin kirkon ruokarekka myy keittoa. – Suurten yksiköiden hyödyt taloudessa ja paikallistason läheisyys voivat nyt toteutua seurakunnissa ja sen eri ryhmissä, organisaatiokehittäjä Katarina Wuopio Luulajasta sanoo. Lapsia ehtoollisjumalanpalveluksessa. 2 014 Uudistus toi kirkkoon suu seurakuntarakenne Ruotsissa etsittiin säästöjä ja tiiviimpää yhteistyötä seurakuntien välille. Hiippakuntien tehtävänä on tukea seurakuntia muutoksessa. Uudistuksella haetaan säästöjä ja tiiviimpää yhteistyötä. Ruotsin kirkon rakenneuudistus on vielä niin uusi, että sen toimivuutta on hankala arvioida. Luulaja on pinta-alaltaan Ruotsin suurin hiippakunta, mutta maan pohjoisosa on harvaan asuttua ja haasteet ovat toisenlaisia kuin suurkaupungeissa. – Kyse on yhteistyöstä, johon on nyt paremmat mahdollisuudet niin talousasioissa kuin hengellisessä työssäkin seurakuntien välillä, Wuopio täsmentää. 6 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 . Rakennemuutosten taustalla on paitsi organisaation kehittämistarve, myös kaupungistuminen ja kirkosta eroaminen. Lähes kaikkiin hiippakuntiin on palkattu organisaatioguruja uudistuksen läpiviemiseksi. Hän pitää uutta organisaatiomallia entistä selkeämpänä ja uskoo sen auttavan työssä. Ruotsin suurin pastoraatti on eteläisessä Malmössä, mis- Ruotsissa järjestettiin kirkollisvaalit vuonna 2013. Välttämättömiä liitoksia ja uudistuksiakin on tehty harvaan asutuilla alueilla jo aiemmin, joten nykyinen organisaatiomuutos ei koettele pohjoisen seurakuntia enää niin kovalla kädellä. Luulajassa tehtiin oma muutoskäsikirja, jotta mikään ei jäisi sattuman varaan. Växjön hiippakunnan muutosjohtaja Jens Linder toteaa, et- tä vielä on liian aikaista sanoa, onko uudistus onnistunut. Suurin muutos uudistuksessa oli seurakuntayhtymien lakkauttaminen ja pastoraattien perustaminen. Nyt seurakuntia yhdistää kirkkoherran johtama pastoraatti, johon on keskitetty taloushallintoa ja kiinteistöhuoltoa. Se kuuluu Linderin mukaan asiaan, koska uuden oppiminen vie aikaa ja erityi-. – Tärkein yksikkö on paikallinen seurakunta, missä papit ja muut asiansa osaavat työntekijät toimivat. Jäseniä pastoraatissa on 140 000 ja palkattuja työntekijöitä noin 500. kuvat: Ruotsin kirkko Ruotsin kirkossa toteutettu ra- kenneuudistus tuli voimaan tämän vuoden alusta. 5. Muutos vaatii paljon henkilöstökokouksia ja erilaisia palavereita. sä 16 seurakuntaa paketoitiin yhdeksi pastoraatiksi ja kuudeksi seurakunnaksi. Tukholman seudulla on aiemminkin ollut isoja yksiköitä, joten se ei sinänsä ole uutta. Silloin yhden kirkkoherran on mahdollista suoriutua isosta pastoraatista, Ekhem sanoo. Hänen mielestään Malmön pastoraatti ei ole liian suuri. Viime vuonna Malmön pastoraatin johtoon palkattiin superpaimeneksikin kutsuttu kirkkoherra Anders Ekhem. – Nyt tilanne on aika sekava, koska vie aina oman aikansa ennen kuin uudet muodot löytyvät, Linder toteaa. Hänen mielestään tärkeää uu- distuksessa on se, että pastoraatin johdossa on kirkkoherra eikä esimerkiksi kansliapäällikkö. Seurakuntien on sopeuduttava yhteiskunnan muutokseen ja opittava elämään säästäväisemmin. Pastoraattimalli vastaa pitkälti Suomeen kaavailtua seurakuntayhtymämallia
Siellä seurakuntayhtymämalli toimii ja ennen kuin uuteen siirrytään, halutaan eri vaihtoehdot ruotia perusteellisesti. katsotaan tiivistävän isojen ja – Kuulumme selkeämmin pienten seurakuntien yhteisyhteen kuin aiemmin. • Pastoraatti on kahden tai useamman seurakunnan yhteistyöelin, joka vastaa seurakuntien taloudesta, henkilöstöstä ja kiinteistöistä kirkot mukaan lukien. märrän toki pelon ja huolen, – Olemme uudistuksen alusmutta en usko tästä tulevan sa. • Suomessa kirkkohallituksen täysistunto esittää kirkolliskokoukselle seurakuntayhtymämalliin siirtymistä. misiä luottamuskoherra Anders tehtäviin, mikä Ekhem sanoo, etnäkyi vuoden 2013 seurakuntä nyt on mahdollista luoda tavaaleissa. 2 014 rpastoraatit UUTUUS TULOSSA 05/14! Hannu Nyman: VIERAIDEN VARASSA – Matkalla uskomme kansainvälisille juurille Rakennemuutos pähkinänkuoressa • Seurakuntayhtymät lakkautettiin ja lähiseurakuntien yhteistyöstä vastaa nyt pastoraatti. OVH 28 e Uutuus Lauri Thurén: RAAMATUN KÄYTTÖOHJE RAAMATUN KÄYTTÖOHJE 2 Helppolukuiset ja huumorilla höystetyt Raamatun käyttöohjeet tarjoavat ajantasaista tietoa Raamatun synnystä, tulkinnan periaatteista ja keskeisistä teemoista ja yllättäviä näkökulmia mm. Ammattitermit on siivottu pois. Tätä asiaa täytyy arvioida, kun saadaan kokemusta. Kirkoltyötä. Maija opettaa katsomaan uudella tavoin lukijan omaa kertomusta, ainutlaatuista elämänkaarta, joka ei ole sattuman muovaama. Suomessa esityksen mukaan seurakuntavaalit järjestetään kahden vaalin järjestelmällä, joka on jo käytössä seurakuntayhtymissä. – On kysyttävä, onko hallinnollinen koneisto tuottanut jo niin isoja yksiköitä, etteivät ne välttämättä ole sopivimpia pastoraalisesta näkökulmasta eli seurakuntatyön kannalta. Ymsin helpompi tasata kuluja. Maija Nyman: SALONGISSA - uusintapainos! Hyvien tarinoiden ja vanhojen esineiden ystäville. Seurakuntien vastuulla on toiminta. OVH 26,00. • Jäseniä on 6,4 miljoonaa eli 65,9 prosenttia väestöstä. Mukaan on pujahtanut kevennyksiäkin.Tätä uskaltaa suositella jokaiselle Raamatusta kiinnostuneelle. Siellä sijaitsee arkkipiispan kanslia ja yhteiset toiminnot kuten koulutus, tiedotus ja kansainvälinen työ. • Ruotsin kirkon 13 hiippakuntaa säilyvät. Hiippakunnat on jaettu rovastikuntiin, joissa piispan apuna on lääninrovasti (kontraktprost). Ruotsissa kirkkoherra johtaa pastoraattia, mutta Suomen mallissa kirkkoherran tehtävänä on johtaa seurakunnan toimintaa. 0207 681 615 www.kirjasana.?. • Yhtymärovastin tehtäväkenttä voi olla yhtymän koosta ja sille uskotuista tehtävistä riippuen erilaajuinen, sitä voidaan hoitaa osa-aikaisesti tai kokoaikaisesti. Se kuvaa mairiittävän ryhmän saamiseksi niosti sitä hyvää päämäärää, järjestää yhteinen rippikoulu, johon tämä uudistus tähtää, vaikka saattaakin tehdä kipeEkhem summaa. – Ehkä siinä menee vuosi tai kaksikin ennen kuin uusi organisaatio on jalkautunut. palkattuja työntetää aktiivisia ihMalmön kirkkijöitä noin 500. tailua varten on haastateltu Uutta järjestelmää pidetään myös seurakuntarakenteiden solidaarisempana. Tiettyjä asioita on järliskokouksen teettämän selvikevämpää tehdä yhdessä. • Esitetyssä mallissa paikallistason hallintoa hoitavat toimielimet löytyvät myös Ruotsin mallista. Jeesuksen vertauksiin. Pienet seukiinni seurakunnastaan, seura- rakunnat, joilla on pienet rekunta myös toimii ja säilyy. Kirkollisvaaleissa pastoraatille valitaan kirkkovaltuusto, joka puolestaan valitsee kirkkoneuvoston. Seurakuntayhtymän ylimpänä johtajana toimii yhtymärovasti. Nuorisotyön ja diakonian ongelmaa, Jens alalla sitten nähJäseniä dään, miten ihLinder sanoo. Jokaisen sanan takana ovat Tuomenoksan omat hengelliset taistelut ja paljon elämää nähneen ihmisen armahtava sydän. Monissa hiippakunnissa on palkattu työhön juristeja tai henkilöstöhallinnan osaajia. • Ruotsin kirkossa on 1364 seurakuntaa ja 286 pastoraattia. tuotemyynti@sana.. OVH:t 23 ja 26 e. Niin kauan kuin on kirkko, jossa on oikeudenmuihmisiä, jotka haluavat pitää kainen järjestelmä. Yhtymärovasti ei ole seurakuntayhtymän alueella tehtävän hengellisen työn johtaja muutoin kuin seurakuntayhtymän yhteisen työn osalta. OVH 22 e Juhlapainos klassikosta! Niilo Tuomenoksa: KRISTUKSEEN SIDOTTUJA Kristityn elämän ja jokapäiväisen taistelun olennaisimmat kysymykset hellävaraisesti mutta suoraan ja raikkaasti. Jens Linder on törmännyt myös arvosteluun. – Pienissä seurakunnissa rakuntien ja erilaisten henkitaas pelätään, että he jäävät löresurssien kanssa toimivien syrjään, kun suurissa pastoraa- seurakuntien välillä on nykyiteissa päätetään asioista. Tulossa toukokuussa Kirpputorin hyllyyn jätetyt kirjat paljastivat unohdettuja ihmisiä, jotka ovat jättäneet jäljen suomalaiseen kristillisyyteen. ää kun pikkuseurakunnalla ei Kaj Aalto enää riitä nuoria omalle rippiSuomen ja Ruotsin mallien verleirille. • Pastoraattia johtaa kirkkoherra. • puh. Joka seurakunnassa ei enää ole kirkkovaltuustoa. 5. Nämä miettivät ensiksi laillisuuskysymyksiä tai henkilöstön näkökulmaa. Ruotsin pastoraatti on pääosin verrattavissa kirkolliskokoukselle esitettävään seurakuntayhtymään. Kriitikot kysyvät, onko jo menty liian suuriin yksiköihin taloudellisen tehokkuuden perässä. surssit, voivat periaatteessa toimia samoin ehdoin kuin isot Organisaatiouudistuksen seurakunnat. Kirkkovaltuusto nimittää myös seurakuntaneuvostot. Nyt hän pohtii sitä, miten uudistus toimii seurakunnan arjessa. Ruotsin toiseksi suurin kaupunki, Göteborg, on saanut poikkeusluvan miettiä rakenteitaan vuoteen 2017 asti. Jens Linder on pappi ja sanoo ajattelevansa aina asioita seurakuntapapin näkökulmasta. Venäjä, Ruotsi, Norja, Eurooppa – mitä hengellinen elämämme olisi ilman yhteyttä näihin maihin. Historia kertoo, miten suomalaisen hengellisyyden juuret ulottuvat kansainväliseen maaperään. Esityksen ( joka oli uudistuksen merkiksi isomman naapuripohjana) nimi oli Läheisyys ja seurakunnan kanssa kannattaa yhteistoiminta. sesti vanhasta pois oppiminen saattaa olla hankalaa. Työntekijöitä on 460, joista 160 ulkomailla. • Valtakunnallisesti Ruotsin kirkon asioita hoitaa Uppsalassa sijaitseva kirkkokanslia. Kevään lahjoiksi Ko t i m a a 2 . Erilaisissa kehittämishankkeen projektitaloustilanteissa olevien seupäällikkö Terhi Jormakkaa. pastoHänen mumiset liikkuvat kaansa pienisraatissa yli seurakuntarasä seurakunnissa on 140 000 ja jojen, Jens Linon helpompi löyder toteaa. • Ruotsin ja Suomen malleissa kuitenkin johtamisjärjestelmät poikkeavat toisistaan
Sitä ei saa kristillisestä uskosta irti kirveelläkään, eikä se ole evankeliumiin nähden toisarvoista. Kirkko julistaa selkeästi ja monin tavoin, että Jumala on, armo on ja iankaikkisuudella on väliä. Pelastuu uudestaan ensi kuussa. Unohtaa suudella puolisoaan hyvästiksi ovella. Toivo. Seurakuntavaalikampanjan tavoitteena on tukea paikallisseurakuntia vaaliviestinnässä, ehdokasrekytoinnissa ja äänestysaktivoinnissa. Lähimmäisenrakkautta saarnaavat Mooses ja profeetat, niin myös Jeesus ja Paavali. 5. Pelastettu kristitty huutaa suoraa huutoa, mutta tämä ei kuulu kirkon perustehtävään. Pelastuminen on peruskysymys. Augsburgin tunnustuksen puolustuksessa sanotaan muun muassa: ”–– vanhurskautuksessa on kysymys meistä ja Jumalasta, hänen vihansa on lepyttävä” (Apol. Raamatun pohjalta luterilaisissa tunnustuskirjoissa viitataan kymmeniä kertoja siihen, että tarvitsemme Jumalan ja hänen vihansa leppymistä. Helena Paalanne kirjoit- taa kolumnissaan (KM 17.4.): ”Jeesusta ei uhrattu siksi, että Jumala leppyisi”. Luottamus. Kirkon perustehtävä on ihmi- nen. Avaa sanomalehden aamulla, lukee Sudanin nälänhädästä ja jääkarhuista, joiden alta jäälautat sulavat. Kirkkoherra Sammeli Juntunen arvioi Kotimaassa 17.4. Kirkko tarvitsee eri-ikäisiä erilaista taustoista tulevia päättäjiä. Jos kirkko asettuu ihmisten rinnalle elämässä, se joutuu katsomaan kaikkea haurautta, epäoikeudenmukaisuutta ja raadollisuutta silmiin. Taivaspaikkaa odotellessa joutuu ratkomaan monta ongelmaa, valitsemaan puolensa ja räpiköimään henkensä edestä. Usko Jumalaan eletään todeksi suhteessa toisiin ihmisiin. Vaalien viestintää ohjaava työryhmä on linjannut, että seurakuntavaalien 2014 viestinnässä nostetaan esille kirkon tekemää hyvää työtä kotimaassa ja globaalisti. Armo, anteeksiantamus ja Jumalan rakkaus ovat elämää kannattelevia voimia. Tuomo Pesonen viestintäjohtaja, Kirkon tiedotuskeskus Mari Leppänen projektipäällikkö, seurakuntavaalien viestintä Kirkon perustehtävä on ihminen Kun ihminen on pelastunut, ot- tanut vastaan Kristuksen vapahtajanaan, hän saattaa hyvinkin joutua elämään vielä 70 vuotta taivaspaikkaansa odotellen. Mitä hän tekee sillä välin. Enemmän sävyjä löytyy, jos yhtään uskaltautuu kauemmas kirjoituspöydästä. Äänestämään ja vaikuttamaan tarvitaan myös heitä, jotka eivät ole aktiiveja ja kirkollista sisäpiiriä, jos kirkko haluaa olla vielä tulevaisuudessakin näin monen suomalaisen kirkko. IV, 179). IV, 225) ja ” –– Kristus on synnittömänä alistunut synnin rangaistuksen alaiseksi ja tullut uhriksi meidän edestämme” (Apol. Barrikadeille nouseminen. Jokaisella kirkon jäsenellä on yhtäläinen oikeus ääneen, jokaisella on oikeus vaikuttaa. 2 014 MIELIPITEET Martti Nissinen Helsinki Miksi Jeesus tapettiin. Tavoitteena on nostaa esille erityisesti diakoniatyötä, mutta myös kaikkea sitä arkista hyvää työtä, jota joka päivä ja joka viikko seurakunnissa tehdään. Vaikuttamisparien tarkoituksena on herättää keskustelua ja nostaa esille erilaisia hyviä asioita, joiden väliltä päättäjät joutuvat tekemään vaikeita valintoja niin paikallisissa päätöksentekoelimissä kuin kirkolliskokouksessa. Lämmin auttava käsi on uskottavampi ja pelastaa enemmän kuin kylmää parannussaarnaa suoltava suu. 8 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 2 . Hyvän puolesta taisteleminen. Seurakuntien jäsenmäärien laskiessa ja taloudellisen tilanteen heike- seurakuntavaalien viestinnällä ei ole omaa teologiaa. Konkreettisiin ongelmiin saa käsin tuntuvaa apua. Mitä tekee tosikristitty omassa oikeassa elämässään. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous ei erehtynyt vuonna 1943, kun se päätti tehdä diakoniatyöstä lakisääteistä, eikä vuonna 1993, kun se hyväksyi uuden kirkkolain, jonka mukaan lähimmäisenrakkauden toteuttaminen on kirkon tuntomerkki siinä missä sana ja sakramentitkin. Ville Auvinen (10.4.) ilmoitti näillä palstoilla yksioikoisesti, että kirkon perustehtävä on pelastumisen järjestäminen. Ovet ovat avoinna ja löytyy penkki, johon istahtaa. rakuntavaalien tiimi, ja niitä on kerätty myös esimerkiksi kirkon viestintäpäivillä ja diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivillä. Ihmisten kohtaaminen. Tästä kampanjan kautta voi kertoa. En- tä sitten. Sävyjä on enemmän. Kirkko on olemassa tätä elämää varten. Syksyllä seurakuntavaalikampanjan kasvoina on kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia, joiden tarinoiden kautta tehdään näkyväksi kirkon tekemää työtä sekä kerrotaan, mihin hyvään nämä ihmiset uskovat. Avoimet ovet. Seurakunnasta löytyy ihmisiä, joilla on aikaa kuunnella, joiden puheille pääsee jonottamatta viikkokausia. Jeesuksen ristinkuoleman syitä pohtiessamme meidän tulee siis edelleen pitäytyä Saloisten kirkon krusifiksin lausumaan: ”Meidän syntiemme tähden.” Yrjö Ikonen pastori, Helsinki Seurakuntavaalikampanja tukee seurakuntien vaaliviestintää kampanja Vaalikampanja on suunnattu kaikille kirkon äänioikeutetuille jäsenille. Vaalikampanja on suunnattu kaikille kirkon äänioikeutetuille jäsenille, mutta mainoskampanjan erityisenä kohderyhmänä ovat ne kirkon jäsenet, jotka elävät kirkon elämää, mutta etäämmältä. Kuinka julmaa on silloin kysyä, missä vietät iankaikkisuutesi. Suoraan väitteeseen on syytä tehdä yhtä suora vastaväite: Auvinen on väärässä. Kirkko tarvitsee kasvoikseen erilaisia ihmisiä, kastettuja kristittyjä. Yli neljä miljoonaa suomalaista kuuluu kirkkoon, mutta yli 80 prosenttia äänioikeutetuista jäsenistä ei käyttänyt viime vaaleissa ääntään. Rukous. Kampanjassa käytetään myös niin sanottuja vaikuttamispareja, joista Juntunen nosti esille yhden. Millainen kirkko on uskollinen pe- rustehtävälleen. Jumala on luonut ihmiset elämään. Tämä väite ei ole kristinuskon mukainen. Kirkon tehtävänä on julistaa evankeliumia armahtavasta Jumalasta. Kirkon tiedotuskeskuksen vaaliviestintää. Kirkon tärkein tehtävä on ottaa ihmiset ja heidän ahdistuksensa vastaan. Näitä ovat tuottaneet mainostoimisto Sherpa ja seu- tessä kaikkeen hyvään ei enää ole varaa. Tänäänkin rukoillaan yhdessä. Kirkon tiedotuskeskuksella tai gun helm inen Lähimmäisenrakkaus on kirkon perustehtävä Kirkon perustehtävä ei ole inhimillisen hädän lievittäminen eikä yhteiskunnallisia vääryyksiä vastaan taisteleminen”, väittää teologian tohtori Ville Auvinen Kotimaassa 10.4. Taistelee huutavan murrosikäisen taas tänään kouluun ja lähtee kohti työpaikkansa yt-neuvotteluja. Malli on varmaankin teoreettisesti oikea ja näyttää tosi sievältä lukulampun valossa. Heli Lindroos johtava diakoniatyöntekijä, Turun Henrikinseurakunta. Ihmisten hädän lievittäminen ja vääryyttä vastaan taisteleminen, toisin sanoen lähimmäisenrakkaus, on kirkon perustehtävä. Haluan olla mukana kirkossa, jossa on väriä ja elämää, kirjoituspöydistä ei niin väliä. Seurakuntavaalikampanjalle on määritelty kolme painopistettä: ehdokas- rekrytointi, ennakkoäänestys ja verkko. Kieltäydyn odottelemasta tumput suorassa kuolemaa ja ylösnousemusta. Elämä itse. Kuuntelee lääkärin musertavat sanat puhelimessa. Monet ongelmat ovat yhteiskunnallisia vääryyksiä, jotka täytyy sanoa julki ja nousta barrikadeille. Päättäjät ottavat kantaa myös erilaisiin arvokysymyksiin ja siksi myös niistä on tärkeää puhua. Tiedämme ja luotamme siihen, että seurakunnissa on taitoa ja monenlaista osaamista tehdä näkyväksi sitä työtä, joka kumpuaa kirkon yhteisestä uskosta
On tärkeätä, että kirkko ja seurakunnat ovat vaaleissa aktiivisia ja tekevät muutakin kuin vain huolehtivat vaalien toimittamisesta. Näistiivisen uskonnonvapauden näkökulmasta nysä piireissä usko on poikkeus ja kyisessä monikulttuurisessa yhteiskunnassa tabu. Toinen, sosiologiaa opiskellut ystäväni ei myöskään tunne edes keskeisimpiä kristinuskon käsitteitä. Taiteilijan ammatissa keskeisten eurooppalaisten myyttien ja kristillisten symbolien tuntemus olisi elintärkeää. rilaisuuden ja körttiläisyyden perusajatuksia Anna-Reetta Korhonen kuulijalle, joka on monesti näistä autuaan tieKirjoittaja työskentelee Suomen Pakolaisavun tämätön. Apulaisoikeuskanslerin mukaan uskonnolAsun Helsingissä, olen opiskellut liset tilaisuudet ovat ongelmallisia negatiivivaltiotieteitä ja ollut pitkään yhsen uskonnonvapauden näkökulmasta. Onkin turvallisempaa kampanjoida siten, ettei uusia näkökulmia pääse läpi. Hänen perheensä oli kuulemma Jehovan todistajia. Monikulttuurisessa yhteiskunnassa käydään välillä juutaVierailu laisissa, välillä hindulaisissa moskeihäissä. tiedottajana, löytää iloa salsatunneilta ja Olen pannut merkille, että jostain syystä yhlohtua Siionin virsistä. Timo Hormio Vapaus tutustua S uurin osa ystävistäni on ateisteja. He ovat avoimen uteliaita siitä, mitä merkityksiä kristinuskoon sisältyy. Jos kaiken sen olisi kirjoittanut ulos, tekstistä olisi voinut tulla pitempi, mutta pohjimmaista viestiä ei olisi tarvinnut jäädä arvailemaan. Heidän elämänsä ei ole minun tieni, mutta vaikka en sitä ihan ymmärrä, se on heidän elämänsä. Kutakin sanaa ei ole hyväksytetty viisaiden virallisissa neuvostoissa. Heidän on syytä tuntea traditio niin hyvin, että he eivät halua tehdä kirkosta itsensä tai jäsenistön näköistä. Ei pidä jäädä vain odottamaan, mitä tuleman pitää. 5. merkityksiä. Niin on ehkä joskus ajateltu, mutta ei enää. Vaaleissa ei äänestetä uskon kohteesta, vaan siitä miten uskoa eletään todeksi meidän arjessamme, muun muassa ja erityisesti tekemällä ihmisille hyvää. matti karppinen MIELIPITEET Kirkkoherra Sammeli Juntunen kirjoitti 17.4. ”Vähemmistöjen pitää saada tietoa enemmistön uskonnosta”, sanoi Husein Muhamed Kotimaan haastattelussa muutama viikko sitten. Sinänsä loogisilla perusteluillaan Juntunen antaa ymmärtää, että vaalit eivät saa muuttaa mitään. On seurakunnan edun mukaista, että seurakuntalaiset tietävät ja ovat kiinnostuneita. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 2 . Tekstin rivien väliin tuntuu ahdetun paljon asiaa, joka on jäänyt sanomatta selvällä suomella. On seurakunnan edun mukaista, että saadaan paljon erilaisia ehdokkaita, ja että jäsenet äänestävät vilkkaasti. Tämähän se on seurakuntavaalien ja ”seurakuntademokratian” syvällinen ongelma. Valitut eivät saa olla persoonia, toimia itsenäisesti ja edustaa itseään. Markku Jalava kirkolliskokousedustaja, kirkkovaltuutettu Eläköön kirkon timokratia Ykkösketjun teologi ja ky- nänkäyttäjä Sammeli Juntunen perusteli Kotimaan mielipiteissä 17.4., miksi seurakuntavaalien aineisto ja teemoitus ovat roskaa. Onko Sammeli Juntusen kirjoitus jäänyt vähän liian lyhyeksi. Viekun sanoo olevansa körttiläinen. Jos kansankirkon ”kansa” saapuisi käsityksineen ja äänestäisi sankoin joukoin mielipiteidensä mukaisesti, miten heitä estettäisiin edustamasta itseään ja puhumasta nykyhetken kysymyksistä. Minusta siinä on tultu metsästä tien varteen. Se tarkoittaa myös tärkeiden ja jäseniä kiinnostavien vaaliteemojen esiin nostamista. ”Usko hyvän tekemiseen” on oivaltava tunnus. Äänioikeutettujen on tiedettävä, että on vaalit, mistä niissä on kysymys ja keitä on ehdokkaina. Kotimaassa, että ”Seurakuntavaalien tiedotus menee metsään”. Ei pidä, koska jokainen sana ei ole punnittu vasten monisatavuotista teologian kehystä. Paljastusrailu moskeijassa voisi avata sen uskon merkita ei kannata lipsauttaa suustaan, ellei halua tyksiä, joka nyt näyttäytyy kantasuomalaisille sen jälkeen selittää kärsivällisesti tiettyjä lutelähinnä huiveina ja kieltoina. Syntymäpäiväjuhlat kieltävä uskonto jäi alakouluikäiselle hämäräksi. Vierailun jälkeen kadulla kookospalloja myyviin Hare Krishnoihin huomasi suhtautuvansa toisin. Se on äänestäjien tehtävä. Lapsena luokallani oli tyt- tö, joka ei voinut osallistua syntymäpäiväjuhlille, käydä leikkimässä muiden kotona, eikä hän saanut joululahjoja. Miksi saatoin kävellä tytön kotitalon portille, mutta en mennä sisälle kuten muiden luokkatoverieni luokse. Ja nuo sanat edustavat huolestuttavasti nykyhetken kysymyksenasetteluja, joka voi herättää kiinnostusta. Kun toisen on kohdannut, on häntä kunnioitettava uudella tavalla. Irralliset jäsenet jääkööt, keskitytään uskollisten tuttuihin ja ikiturvallisiin mielipiteisiin. Siinä meille edustuksellista demokratiaa kerrakseen! Minun silmäni lukevat rivien välistä muun muassa, ettei mainostoimistoammattilaisia pitäisi käyttää seura- kunnallisessa aineistossa. Sen asukas kertoi meille arjestaan, uskostaan ja ratkaisustaan jättää työ yritysmaailmassa. Elämänkatsomustiedon opetukseen koulussa osallistunut ystäväni kertoi, ettei hän oppinut tunneilla mitään kristinuskosta. Jossain vaiheessa melkeinpä nautin siitä voisimme tutustua myös muiden kuin oman shokkiefektistä, joka tuttavapiirissäni syntyy, uskontomme uskonnonharjoittamiseen. Miksi asiaa ei käsitelty koulussa mitenkään. Lukiossa uskonnon kurssilla vierailimme Hare Krishna -temppelissä. Positeiskunnallisesti aktiivinen. Se tarkoittaa aktiivista puitteiden luomista vaaleille ja 9. 2 014 KOLUMNI Anna-Reetta Korhonen Seurakuntien oltava vaaleissa aktiivisia ymmärrettävää viestintää seurakuntalaisille. Tietenkään seurakunta vaalin järjestäjänä ei arvota vaaliteemoja tai asetu kenenkään ehdokkaan puolelle. Vaikuttaa siltä, että he ovat joutuneet tutustumaan toisiin uskontoihin. Tämä ei ole demokratiaa vaan timokratiaa, joka merkitsee vain kunnioitetuille ja oikeaoppisille varattua äänioikeutta. dysvaltalaisten ystävieni kanssa paljastukseni Palaute: toimitus@kotimaa.fi ei aiheuta samanlaista reaktiota. Kumpikaan heistä ei näytä ahdistuvan siitä, että minä olen saanut kristillisen kasvatuksen ja minulla on kristillinen vakaumus. Myönnän, ettei otos omasta tuttavapiiristäni ole jassa tilastollisesti merkittävä, voisi avata uskon mutta jotain se kertoo
5. 10 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 . 2 014 Seuraku
Suomeen asettunut perhe kastettiin joulukuussa nuorinta jäsentään, Gonamia, myöten. Intiassa pari oli käynyt niin hindutemppelissä kuin katolisessa kirkossa. Intiasta kotoisin oleva tietoliikenneinsinööri muutti Nokian houkuttelemana Helsinkiin vuonna 2009. – Hindu-uskonto on intialaisen kulttuurimme pohja. Ennen kaikkea se merkitsee kotipaikkaa jumalasuhteelle, oli tuo suhde sitten uusi tai vanha. kuva: Kristiina Kontoniemi Kihlausaikana pari tutustui sähköpostien ja chatin välityksellä. Uskonasiat olivat tulleet tutuiksi paikallisten kristittyjen ystävien myötä. 5. Seurakuntayhteyden löytyminen uudessa kotimaassa tarjoaa maahanmuuttajalle iloa ja ihmissuhteita. Kiinnostavin vastaus tuli Dubaista. Vanhemmat halusivat kasvattaa Gotam-poikansa kristillisesti ja opettaa pienokaisen käymään kirkossa. – Pastori Harri on opettanut meille paljon kristinuskosta, Gokul Kartha ja Poornima Menon kiittävät rippi- ja kastepappiaan Harri Romaria. Perinteisiä morsiusrahoja perhe ei vaatinut. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 . He tuntevat sinut parhaiten. – Jos lasta ei kasvateta kääntymään Jumalan puoleen, hän on altis paholaisen voimil-. – Järjestetty avioliitto on paras tapa löytää puoliso, koska vanhemmat haluavat parasta lapselleen. Avioitumisen jälkeen Menon muutti miehensä työn perässä Suomeen ja ryhtyi opiskelemaan kieltä. Rakkaus ei ole fyysinen asia, se on välittämistä, joka tulee sydämestä, Kartha luonnehtii. Voit olla kristitty sydämeltäsi, vaikkei sinua olisi kastettu, Kartha ajattelee. – Jos emme olisi pitäneet toisistamme, olisimme voineet kieltäytyä avioliitosta, vaimo kertoo. 2 014 11 ”Halusimme juhlia kastetta ja tarjota seurakunnalle ruokaa” ntalaiseksi Suomessa Vauvan syntymä ja uusi kotimaa innostivat intialaisia Gokul Karthaa ja Poornima Menonia kääntymään luterilaisiksi. Seuraavana vuonna työnantajaksi vaihtui Ixonos ja toimipaikaksi Jyväskylä. O lemme suunnitelleet asuvamme Suomessa pitkään. Karthan jo ollessa Keski-Suomessa hänen Intiassa asuvat vanhempansa ryhtyivät etsimään pojalleen sopivaa vaimoa. Hänen perheensä asui Dubaissa isän työn vuoksi. Tämä on hyvä, rauhallinen maa viettää perhe-elämää, Gokul Kartha, 31, sanoo englanniksi, intialaisella aksentilla. Kirkkoon sitoutuminen tuli perheelle ajan- kohtaiseksi viime syyskuussa esikoisen syntymän myötä. Miksi en antaisi asiaa heidän hoidettavakseen. – Menimme kihloihin toukokuun viimeisenä 2012 ja naimisiin elokuun lopussa, Menon kertoo hymyillen. Myös Menon oli koulutettu nainen, ammatiltaan perinteisten intialaisten tanssien opettaja. Kanavana toimi ilmoitus intialaisen sanomalehden suosituilla avioliittosivuilla. Mikä tärkeintä, kummankin nuoren juuret olivat Keralassa ja yhteinen äidinkieli maakunnassa puhuttu malayalam. Ennen Suomeen muuttoaan it-alan osaaja Gokul oli näet asunut Etelä-Koreassa. Intialaisen Poornima (suomeksi Täysikuu) Menonin, 23, vanhemmat arvelivat tyttärensä soveltuvan koulutetulle ja kansainväliselle miehelle
– Gokul Kartha Suomalaiset viranomaiset katsoivat, ettei kristityillä ole Pakistanissa suurempia ongelmia, Clivet hämmästelevät edelleen. Pelastaakseen henkensä Clivet lähtivät luvatta maasta päämääränään Italia. Kun heidät viimein päästettiin Turussa ulos pimeästä kyydistään, salakuljettaja jätti heidät ilman passia ja viisumia. Parhaiten se onnistuu kuulumalla maan valtauskontoon. Tiina Piha. Matka kesti melkein kolme kuukautta ja he kärsivät sen aikana vakavasta aliravitsemuksesta. Usko Jumalaan synnyttää ihmisessä hyvää, Kartha perustelee. Pastori ilmoitti poliisille, että teemme uuden turvapaikkahakemuksen. – Selvä kulttuuriero näkyy siinä, miten vahvasti he haluavat huolehtia muista. Pakistanissa he voisivat olla tyypillinen keskiluokkainen perhe. 5. – Koska aiomme olla Suomessa pitkään, haluamme kunnioittaa maata ja olla osa tätä yhteiskuntaa. Cliveista tuli etsintäkuulutettuja. He ovat löytäneet hengellisen kotinsa Turun katolisesta seurakunnasta. Kartha kertoo, että hän ja Poornima halusivat juhlia kastetta ja tarjota seurakunnalle ruokaa. Itse olemme toimineet seurakunnissa avustavissa tehtävissä. Trevorilla on Pakistanista taloushallinnon tutkinto ja Tasneem on valmistunut lastentarhanopettajaksi. – Suomalaiset viranomaiset katsoivat, ettei kristityillä ole Pakistanissa suurempia ongelmia, Clivet hämmästelevät edelleen. Kasvatus on vanhempien tehtävä. – Lähdimme uskon varassa, Trevor sanoo. Missä kaikki lapset ovat. Heidät kuitenkin pysäytettiin Saksan rajalla ja perhe lähetettiin takaisin Suomeen. Trevor ja Tasneem opiskelevat suomen kieltä. Arkisissa tilanteissa ilmennyt vanhempien kunnioituksen puute puistattaa häntä. Tällä hetkellä Trevor ja Tasneem opiskelevat suomen kieltä. Rippikoulua pariskunta kävi kerran viikossa kahden kuukauden ajan. Neljän vuoden päästä he mitä todennäköisimmin saavat Suomen kansalaisuuden. Nyt haluamme vain unohtaa kaiken takana olevan ja elää hyvää elämää. Olemme olleet kuin perheenjäseniä. – Gokul Karthan innokas soitto tuntui ihan mahtavalta. Vuonna 2013 he muuttivat Turkuun. Kävelimme kuusi tuntia ympäriinsä peläten, että jos menemme poliisin puheille, meidät lähetetään takaisin. Kristityt ovat Pakistanissa tunnetusti ahtaalla, mutta Cliven perheen varsinainen painajainen alkoi, kun Trevor sai syytteen jumalanpilkasta kieltäydyttyään työskentelemästä jihadin hyväksi. Trevor ja Tasneem ovat syntyperäisiä katolilaisia Karachista. Siitä, että tänä päivänä asiat ovat toisin, he kiittävät suomalaisia seurakuntia. – Silloin erään järjestön edustaja kehotti meitä ottamaan yhteyttä pastori Árpád Kovácsiin ja pyysimmekin häneltä apua. Seurakuntayhteyden Clivet löysivät piankin jo Imatralla, kun vastaanottokeskuksen virkailija neuvoi perhettä kääntymään kirkon puoleen. Helluntaiseurakunta alkoi hakea heitä kokouksiinsa. Olemme saaneet osaksemme sekä rakkautta että aineellista apua. sanna höglund ”Nyt saamme olla vapaasti kristittyjä” Trevor ja Tasneem Clive pakenivat Pakistanista uskon varassa. Messun päätteeksi paikallinen pitsayrittäjä karautti Säynätsalon kirkon pihaan kyydissään kymmeniä pitsoja. Soitto Jyväskylän seurakuntaan selvensi perheelle, että kirkkoon liittymiseksi oli käytävä rippikoulu. – Intiassa marssijärjestys on isä, äiti, opettaja ja Jumala. Meillä oli aivan aito Jeesus-lapsikin, Gotam, Romar muistelee. Suomalainen elämänmeno onkin herättänyt intialaisperheessä paljon kysymyksiä. Parhaiten se onnistuu kuulumalla maan valtauskontoon. P akistanilaissyntyisten kristittyjen Trevor ja Tasneem Cliven ja heidän kahden lapsensa vuosien piina päättyi tämän vuoden maaliskuussa, kun he usean kieltävän päätöksen jälkeen saivat oleskeluluvan Suomeen. Heillä on tapana kysellä, tarvitseeko joku kyytiä kirkosta kotiin tai voivatko he auttaa vanhempia ihmisiä, Romar pohdiskelee. Saapuessaan laittomasti maahan syyskuussa 2008 he eivät tienneet edes missä olivat. Sen seurauksena paikalliset kristityt piilottelivat mei- tä kodeissaan kuukauden ajan. kuva: Pasi Leino Kesäkuun 20. Vasta neljäs hakemus hyväksyttiin. Trevor suunnittelee aloittavansa matkailu- ja ravintola-alan opinnot. Tasneemin mukaan eniten on kärsinyt perheen nyt 11-vuotias poika. Ko t i m a a 2 . He ovat löytäneet hengellisen kotinsa Turun katolisesta seurakunnasta. Näen paljon ongelmia ja alkoholismia ympärilläni, koska ihmiset ovat kääntyneet pois Jumalasta. Toisen kieltävän päätöksen jälkeen, syksyllä 2011, Suomen poliisi ilmoitti ryhtyvänsä toimiin perheen palauttamiseksi Pakistaniin. Moni sanoo, etteivät lapset halua tulla kirkkoon. päivänä vuonna 2008 Clivet päättivät lähteä Pakistanista ennalta tuntemattomaan määränpäähän. Jumalanpilkkasyyte on Pakistanissa äärimmäisen vakava, eikä kuolema sen vuoksi ole tavatonta. Loppuhuipennus oli joulukuvaelma, jossa he esittivät pyhää perhettä. Pariskunta haluaa vielä yhtenä päivänä avata oman ravintolan Turkuun. Paikalliset kirkot kuitenkin kätkivät heidät lähes kahdeksi vuodeksi. Kasvissyöjinä juhlan päähenkilöt eivät nauttineet tilaamiaan kinkkupitsoja, mutta antamisen ilo oli sitäkin suurempi. Vaikka seurakunnat tukivat Cliveja ponnek- kaasti myös turvapaikan hakemisessa, hakemukset olivat vastatuulessa. – Suomalaiset seurakunnat kaikissa asuinpaikoissamme sekä NMKY-järjestöt Oulussa ja Turussa ovat tukeneet meitä kaikin mahdollisin tavoin. – Jos kirkkoon kuuluu valtaosa väestöstä, miksi he eivät käy messussa. Suomalaisissa seurakunnissa he tunsivat olevansa perheen jäseniä. Hän on nähnyt kaiken. Minusta vanhempien olisi silloin syytä hävetä, Kartha miettii. – Vaikeudet ovat kasvattaneet uskoa. – Jokainen kielteinen päätös oli hänelle kuin kuolema. Vastuun tehtävästä otti Säynätsalon aluekappalainen Harri Romar. Tällaista kääntymistä tapahtuu harvoin, Romar toteaa. Kaste toimitettiin joulunajan messussa. Suomessa he asuivat ensin vuoden Imatran vastaanottokeskuksessa, sen jälkeen kaksi vuotta Lammilla ja toiset kaksi vuotta Ruukin vastaanottokeskuksessa Oulun liepeillä. 12 M AT K AL L A le. – Intialaisvahvistuksemme herätti valtavasti ihastusta. 2 014 Koska aiomme olla Suomessa pitkään, haluamme kunnioittaa maata ja olla osa tätä yhteiskuntaa. – Saamme asua Suomessa, olla vapaasti kristittyjä ja lapsillamme on tulevaisuus, koska ystävämme seurakunnissa ovat tehneet niin paljon puolestamme, he sanovat. Clivet arvelevat, että heidän poikansa opiskelu suomalaisessa koulussa painoi viranomaisten vaa’assa, samoin se, että tytär Precious Elina oli syntynyt Suomessa. – Palelimme liian vähissä vaatteissa ja näytimme kerjäläisiltä. Selvitimme, että väestöstä pitkälti yli 70 prosenttia on luterilaisen kirkon jäseniä, hän jatkaa
Vantaan seurakuntien maahanmuuttajatyön sihteeri Sari Koistinen vinkkasi uudesta perheestä Espoon silloiselle monikulttuurisuustyön pastorille Pertti Poutaselle. Nykyisin ryhmän kotipaikka on Vantaan Länsimäen kirkko. Sen vuoksi luterilainen jumalanpalvelus tuntui heti tutulta, Danyal lisää. Me olemme kristittyjä ja sunnuntai on Jumalan päivä, Sara vastaa. Danyal, Sara ja heidän viisi lastaan asettuivat aluksi Ouluun. – Olemme anglikaaneja. Hän kutsui meitä seurakunnan tilaisuuksiin ja leireille ja osti sokeria, kun se oli loppu. Muuttaminen vieraaseen maanosaan vaati paljon voimia, varsinkin kun muutokset tapahtuivat pakon edessä. Myllerryksen keskellä tuntui hyvältä, kun paikalliset papit Patrick Dickson ja Árpád Kovács tulivat tueksi. – Kysytkö miksi. Natanyt kokivat tämän huomaavaisena, mutta he kaipasivat myös kokonaan arabiankielisiä kokoontumisia. Árpád auttoi monenlaisissa käytännön asioissa. Hän kutsui meitä seurakunnan tilaisuuksiin ja leireille ja osti sokeria, kun se oli loppu. Niinpä Natanyt löysivät heti muuttonsa jälkeen pääkaupunkiseudun sudanilaisten hengellisiin tilaisuuksiin. Ryhmä toimii edelleen. Oulun kansainvälisen työn pappi Árpád Ko- vács toi jumalanpalveluksiin suomen rinnalle myös arabian kieltä. 2 014 ”Luterilainen messu tuntui heti tutulta” Sara ja Daniel Natany mainitsevat nimeltä monta seurakunnan työntekijää, jotka auttoivat heitä sopeutumaan Ouluun ja Espooseen. Nelisen vuotta sitten Natanyt muuttivat opintojensa vuoksi Espoon Kauklahteen. – Árpád auttoi monenlaisissa käytännön asioissa. 5. Ei kestänyt kauaakaan ennen kuin Pertti-pappi istui Natanyn perheen olohuoneen soh-. K un Sara ja Danyal Natany muuttivat pakolaisina Suomeen vuonna 2001, heidän kotimaassaan Etelä-Sudanissa käytiin raakaa sotaa. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 . – Sara Natany 13 He pistivät pystyyn sudanilaisten rukousryhmän, joka sai luvan kokoontua sunnuntai-iltapäivisin seurakuntayhtymän toimistorakennuksessa. Sudanilaisilla on vertaansa vailla oleva maanlaajuinen verkosto, jonka kautta kotipaikkaa vaihtavat perheet löytävät nopeasti omiensa joukkoon. Patrick vieraili usein kodissamme ja kuunteli kokemuksiamme, Sara Natany muistelee. Natanyt halusivat heti Suomeen muutettuaan ryhtyä käymään sunnuntaisin kirkossa
– Takumi auttaa meitä suomalaisia ymmärtämään, mitä on elää japanilaisena Suomessa Seurakunta on ihmissuhde. Äidinkieli on kuitenkin hengellisen elämän omin kieli. Siellä aloin ymmärtää Jumalan rakkautta ja sain Raamatun. 5. Hän toimi tokiolaisen videotoimiston työntekijänä ja dokumenttien ohjaajana. Kun firma teki tuon reissun jälkeen konkurssin, Kato ilmoittautui työnhakijaksi Suomen Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) Tokion toimistoon. Tuomme kaikki ongelmamme Jumalalle ja hän auttaa meitä. Takumi Kato tuntee, että japanilaiset turistit muodostavat hänelle lähetyskentän. Danyalin mielestä on tärkeää osallistua myös tavalliseen suomalaiseen seurakuntaelämään, koska siellä saa suomalaisia ystäviä ja voi kohentaa kielitaitoa. Hänen ympärilleen on rakentunut pieni japaninsuomalaisten seurakunta niin Rovaniemelle kuin Helsinkiinkin. Myös monia muita henkiystäviä on ollut matkan varrella. Hän käyttää itsestään leikillistä nimeä Takakumi – sen kaikki oppivat, Luomaranta kertoo. – Takumi Kato ja pohjoisessa. Kristillistä opetusta he saavat myös japaniksi internetin kautta japanilaiselta seurakunnalta. Nuorilla pojilla on Suomessa joskus vaikeaa. Kasteella käytyään Kato kävi Raamatun monimuotokoulutuksen Helsingin Raamattukoulussa. Se oli minun päiväni, jolloin päätin, että haluan tulla kastetuksi. – Omalla kielellä rukoileminen tekee minut iloiseksi. kuva: Kimmo Kuure ”En tiennyt, mitä seurakunta tarkoittaa” Suomi veti japanilaista Takumi Katoa puoleensa kuin magneetti. Hän myös laulaa kansainvälisessä lauluryhmässä englanninkielisissä messuissa, avustaa partioleirien ja muiden tapahtumien järjestelyissä ja käy rukouspiirissä. 14 MAT K AL L A Ko t i m a a 2 . – Tämän jälkeen minut kastettiin 19.9.1999 Kolarissa. Tämän jälkeen Kato menetti sydämensä Suomelle kokonaan. 2 014 valla juomassa teetä ja kyselemässä tulokkaiden kuulumisia. – Japaniksi seurakuntaa ja kirkkoa merkitsee vain yksi sana, Kato selvittää. – Olin tuolloin vasta etsijä. – Sukulaisillamme on todella vaikeaa Etelä-Sudanissa. Tästä on tullut monille turvakoti. Eräänä keväänä Kolarissa hän mietti, miksi kaikki paikat olivat kiinni perjantaina, mutta kirkon kellot soivat. Danielle Miettinen Kodin jakaminen vieraille on osittain perin- – Jumalanpalvelus on minulle sielun siivouspäivä, Takumi Kato kertoo. Seuraavana vuonna MEK lähetti hänet työkeikalle tekemään esittelyä talvisesta Lapista. Keväällä 1995 hän sai ensimmäisen kesätyön Suomesta MEK:in kautta Silja Linelta ja seuraavana vuonna talvityön Ylläkseltä matkaoppaana. Nyt entinen uskonnoton, buddhalaisuuden ja shintolaisuuden keskellä kasvanut Kato tietää seurakunnasta paljon asuttuaan Lapissa pian 20 vuotta. töä siitä, että Helsingissä suomea opiskellessaan Kato sai asua Japanissa lähetysperheeseen syntyneen Juho Juutilaisen kotona. Sokeana syntyneenä hän tietää, että ilman apuvälineitä ja koulutusta vammaisilla on liian vaikeaa. Rovaniemellä asuva matkaopas toimii aktiivisesti seurakunnassa, mutta alku oli hankalaa. Rovaniemelle hän muutti vuonna 2001 saatuaan pysyvän viisumin. Työtön Kato kiersi ensin Eurooppaa ja kävi Helsingissä kolmen kuukauden suomen kielen kurssin. Hän uskoo, että eteläsudanilaisten uusi pakolaisaalto Keniaan, Etiopiaan ja Ugandaan voi lähitulevaisuudessa näkyä myös Suomessa. Kirkon pappi on käynyt myös Suomessa opettamassa, ja Kato ystävineen on vieraillut Japanissa. – Haluamme ottaa uudet pakolaiset lämpimästi vastaan, koska tiedämme miten tärkeää se on. Se merkitsee ystävyyttä, rakkautta ja apua arjessa, jonka keskipisteenä on Jeesus, köyhyyden ja kipujen tuttu. Käsityöpiiriä vetävä lapsityön ohjaaja Seija Luomaranta kertoo, että Takumi Kato on hauska tarinankertoja. Tämän kevään tärkeitä rukousaiheita ovat olleet Syyrian sodan uhrit sekä Egyptin ja Libanonin huolestuttava poliittinen tilanne. – Se oli pitkäperjantai. – Ehkä maahanmuuttajien pappi voisi auttaa meitä tässä, hän toivoo. Jumalanpalvelukset ovat hänelle myös tärkeitä. – Jumalanpalvelukset ovat minulle sielun siivouspäiviä. Toivomme, että hekin pääsisivät Suomeen, Danyal sanoo. Danyal Natany perusti kaksi vuotta sitten Etelä-Sudanin vammaisten lasten auttamiseksi järjestön, jolle hän haluaisi rahankeräysluvan. Myös Sudanin islamisoiminen ja Etelä-Sudanin heimojen välinen väkivalta huolestuttavat Suomessa asuvia sudanilaisia. Seurakunta oli Takumi Katolle aluksi vaikea käsite. – Jumala on hauska. Se merkitsee ystävyyttä, rakkautta ja apua arjessa, jonka keskipisteenä on Jeesus. T akumi Kato, 53, tekee käsitöitä lähetystyön naisten käsityöpiirissä Rovaniemen seurakunnassa. Hän aina lähettää luokseni jonkun ystävän, joka tarvitsee asuntoani. Muutamaa vuotta aiemmin Kato oli tuntenut olevansa sielultaan rikki: työ oli raskasta ja hän oli uupunut. Hän osallistui myös perheen juhliin ja järjesti lakimiehen, kun uhkaava miesjoukko tuli pelottelemaan maahanmuuttajia ryskyttämällä heidän ovellaan. Yksin asuva Kato ei ole useinkaan yksin. Valio ja Helena Syrjälä ovat minun hengellinen isäni ja äitini. Kun hän meni kirkkoon, siellä oli hämärää ja alttari oli peitetty mustalla liinalla. sakari sarkimaa. – Seurakunta on ihmissuhde. Hänen kotinsa on usein majapaikka eri puolilta maailmaa tuleville. Muutama hyvä ystävä Lapissa veti hänet seurakunnan piiriin, johon Kato tunsi vetovoimaa. Takumi Kato rakastui Suomeen kesällä 1993 työmatkalla. Mukana kulkevat myös pariskunnan lapset puolisoineen sekä kaksi lastenlasta. Katon japanilainen äitikirkko on Sikokun saaristossa oleva Tsudan One Vision Mission Church, joka on syntynyt brittiläisen lähetystyön tuloksena. Kato on sitä mieltä, että koti voi olla temppeli, jossa jaetaan Jumalan hyvyyttä lähimmäiselle. Ryhmä muodostuu pääosin japanilaisista, jotka ovat naimisissa suomalaisen kanssa. Rukoilemme myös sairaiden puolesta, Sara kertoo. Englantia puhuva seurakuntapastori Valio Syrjälä pyysi vaimonsa Helenan kansa Takumia keskustelemaan. Myös Espoossa Natanyt ovat osallistuneet se- kä tavallisiin jumalanpalveluksiin että sudanilaisten omiin kokoontumisiin
2 014 15 Viisi kaunista ja rohkeaa henkilöt Raamatun lehdillä ihaillaan vahvoja ja viehätysvoimansa tuntevia naisia. sa tasavertaisen keskustelun, johon tiivistyi teologisia ja poliittisia näkökohtia. 3 Lyydia Lyydia oli Makedoniassa asuva tyylikäs liikenainen, joka majoitti Paavalin ja tämän seuralaiset Filippiin. Hän oli jättänyt kotikaupunkinsa ja seurasi Jeesusta muutamien muiden naisten kanssa. Tekstistä voidaan päätellä, että Lyydia oli rohkea ja toimelias. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 . Mutta Herran silmissä Daavidin teko oli paha”, Vanha testamentti kertoo. Tästä kehkeytyi draama, joka johti petokseen. Lyydia kävi kauppaa purppurakankailla. Kun pojat lopulta tekevät sovinnon, Rebekka on jo vanha ja väsynyt. Opetuslasten tultua ruokaostoksilta he kuulivat Jeesuksen toteavan, ettei hänellä enää ole nälkä. Kuningas Daavid iski silmänsä kauniiseen naiseen katsellessaan palatsinsa katolta Batsebaa, joka oli kylpemässä. kuva: Wikimedia/ The Yorck Project 5 Maria Magdalena 2 Rebekka Rebekka oli juutalaisten kantaisän Iisakin vaimo. Ehkä Lyydia oli kuitenkin perinyt yrityksen mieheltään, joka oli kuollut. Daavidin ja Batseban ensimmäinen lapsi kuolee. Paikalla oli juutalainen mies, Jeesus, joka pyysi häneltä vettä juotavaksi. Se oli ennenkuulumatonta, eiväthän juutalaiset edes puhutelleet samarialaisia. 4 Nainen kaivolla Kirjailija Ylva Eggehorn kirjoittaa, että kertomus naisesta Sykarin kaivolla on koskettanut häntä enemmän kuin kenenkään muun Raamatun naisen kohtalo. Hänet mainitaan Jeesuksen sukuluettelossa Daavidin poikana, jonka ”äiti oli Urian vaimo”. Hän tuli ravituksi. Eikä hän välttämättä ollut ennen kääntymystään porttokaan. Kohta nainen julistikin ilman häpeää: ”Tulkaa katsomaan, tuolla on mies, joka kertoi minulle kaiken mitä olen tehnyt! Olisiko hän Messias?” Francesco Hayezin öljymaalaus Batseba kylvyssä vuodelta 1834. Rebekka oli selvästikin vahva nainen ja halusi vaikuttaa asioihin. Jaakob pakeni ja Esau katkeroitui tehden elämän hankalaksi vanhemmilleen. 5. Hän oli ollut riivattu ja Jeesus paransi hänet, se sanotaan selvästi. Hän häpesi menneisyyttään. ”Tällaista historiallista kohtaamista ei voi ohittaa”, Eggehorn toteaa. Naiset harjoittivat kauppaa Rooman valtakunnassa, se ei ollut kummallista. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa todetaan, että tyttö oli kaunis neitsyt, mutta ratkaisevaa oli tämän asenne: ”Hän tyhjensi nopeasti ruukkunsa juottoaltaaseen, juoksi sitten uudelleen vettä hakemaan ja kantoi sitä miehen kaikille kameleille.” Iisakin palvelija oli rukoillut, että Jumala osoittaisi hänen isännälleen juuri tällaisen vaimon. Salomo hallitsi maata 40 vuotta. Nimi Magdalena viittaa paikkakuntaan, ei sukuun. Kaj Aalto Lähteet: Ylva Eggehorn: Tuoksuva öljy (Kirjapaja 2009), Raamattu. Samarialainen nainen kohtasi kaivolla Jeesuksen, joka pyysi häneltä juotavaa. Hän oli juo- nessa mukana, kun Jaakob varasti esikoisoikeuden siitä viis veisanneelta Esaulta. Nainen kävi Jeesuksen kans- Maria Magdalena tuli tunnetuksi, koska hän rakasti Jeesusta. Maria Magdalena olisi voinut olla se nainen, joka voiteli Jeesuksen jalat kallisarvoisella voiteella, mutta se ei ole varmaa. Bisnesnaisesta tuli Euroopan ensimmäinen kristitty. Niinpä arvellaan, ettei Maria ollut naimisissa. Hän oli täydellisesti antautunut Jeesuksen seuraaja. 1 Batseba Noin 1000 vuotta ennen Kristuksen syntymää elänyt Batseba oli sotilas Urian vaimo. Veljeksistä tuli vihollisia. ”Suruajan mentyä Daavid antoi noutaa hänet palatsiinsa. Naisilla oli oikeus periä ja hallita omaisuutta – myös avioliiton sisällä. Jeesus oli käynyt merkittävän keskustelun, ja koska nainen oli ymmärtänyt Jeesuksen tehtävän, Mestari arvosti sitä suuresti. Apostolien teoissa mainittu Lyydia oli ensimmäinen Euroopan mantereella kristityksi kastettu henkilö. Tai sitten Lyydia oli eronnut, sekin oli tuolloin mahdollista. Kun Rebekka sitten ratsasti kamelikaravaanissa Iisakin luokse, tämä otti Rebekan vastaan tyytyväisenä: ”Iisak rakasti häntä ja sai lohdun äitinsä kuoleman tuottamaan suruun.” Rebekka synnytti kaksoset, Jaakobin ja Esaun. Kuningas sai mitä halusi ja raivasi pois tieltä Uurian lähettämällä tämän sotaan. Sitten syntyy Salomo, josta tuli monien vaiheiden jälkeen kuningas, ei vähiten Batseban vaikutuksesta. Ylva Eggehorn toteaa, että Magdalan Maria täyttää kaikki apostolin kriteerit: hän jätti vanhan elämänsä ja seurasi Jeesusta yötä päivää tämän opetuslapsena, hän oli silminnäkijänä todistamassa ristiinnaulitsemista ja Jeesuksen ylösnousemusta, ja hän saa tehtävän kertoa tämän hyvän uutisen. Tämä nainen tuli kaivolle keskellä kuumaa päivää, koska hän ei halunnut tavata muita. Hän seurasi uskollisesti Jeesusta loppuun asti, ja hän oli ensimmäisenä kertomassa ylösnousemuksesta. Hän sai tahtonsa läpi, koska Paavali lisäsi maininnan: ”Hän vaatimalla vaati meitä tulemaan.” Lyydian kodista tuli kokoontumispaikka Filippin ensimmäisille kristityille. Hänestä tuli Daavidin vaimo, ja hän synnytti tälle pojan
Hänninen löi lopulta niin lujaa ja tarkasti, että hänet kelpuutettiin olympiaedustajaksi Los Angelesin kisoihin. Katson elämäni olleen johdatusta tähänkin saakka. – Voi olla, että papiksi pyrkiminen tuli yllätyksenä joillekin ihmisille, mutta ei kuitenkaan lähipiirilleni, Hänninen sanoo. Juha Hänninen aikoo lukea teologiaa sen verran ahkerasti ja intensiivisesti, että jo parin kolmen vuoden kuluttua hänelle voi aueta papin virka. Kuivaniemen ajoilta Hänninen muistaa tilanteita, jotka olivat kuin pilkahduksia siihen mitä hän tänään on. Ehkäpä monen ihmisen näennäismielikuvat Juha Hännisestäkin ovat nyt toiset kuin mitä joinakin aiempina vuosikymmeninä.. – Kaikki vapaa-ajat me lapset silloin liikuimme. Juha Hänninen oli yhtä päättäväinen ja vaativa armeijassa kuin hän oli pelkäämätön Nyrkkeily on elämä pienoiskoossa, huimimmillaan tosi ankaraa taistelua, mutta sitähän se elämäkin lopulta on. Maalla Kuivajärvellä Juha Hännisellä oli ko- vasti töitä, mutta kyllä hän myös urheili. Moikkaajista ei moni tiedä sitä, että Juha Hänninen syntyi kaikkea muuta kuin kultalusikka kourassa. Teesit kirkon seinään olivat vain osa miehen vahvaa elämää. – Minulle tuli aivan pakottava tarve lukea Uusi testamentti alusta loppuun. Mutta hän oli omantunnon mies ja puhui ja teki sitä minkä hän oikeaksi koki. Samoin oli biologisen isäni laita, Hänninen sanoo. Nuo nimet nyrkkeihin tulivat armeijasta, jossa lopulta kapteenina ja turvallisuuspäällikkönä toiminut Juha Hänninen työskenteli peräti 34 vuotta, vuodesta 1976 vuoteen 2010. Hänninen kertoo myös, että nyrkkeily vei hänet toistuvasti muille maille vierahille. Ruokailemme ja keskustelemme kahvila-ravintolassa Oulun ytimessä, kuulun Toripolliisi-patsaan välittömässä läheisyydessä. 16 M AT K AL L A Ko t i m a a 2 . – Nyrkkeilyssä on kehätuomari, mutta niinhän se on elämässäkin. – Sain nyrkkeilyhanskojen kanssa käydä Yhdysvalloissa, Unkarissa, Venäjällä, Kanadassa, DDR:ssä, Ruotsissa, Norjassa, Bulgariassa... V uodesta toiseen Juha Hänninen koulutti Suomen armeijan työntekijänä sotilaita Oulun Hiukkavaarassa ja vähän muuallakin vaativasti ja jopa ankarasti. Muistan yhä kuinka komealta ja koskettavalta se tuntui. Hänninen voisi puhua armeijasta ja kouluttamisesta tuhansia tarinoita. 2 014 Nyrkkeilijä ja sotilas aikoo nyt papiksi Tarkkaiskuisena nyrkkeilijänä tunnettu Juha Hänninen nousee nyt toisenlaiseen kehään teologian opiskelijana ja tulevana pappina. Hän oli lopulta Euroopan listalla sarjassaan niin korkealla, että hänet kelpuutettiin Los Angelesin olympialaisiin. Hilda eli lopulta yli 90-vuotiaaksi. – Kirkkokahveilla pyrin aina pappien luo keskustelemaan, Hänninen kertoo. Piti häntä kuunnellessaan oikein miettiä, että onko hän lainkaan se sama ihminen, josta on vuosikymmenet puhuttu, Hänninen toteaa. Kymmenkunta vuotta sitten hän koki hengellisen herätyksen ja ahmi hengellisestä kirjallisuudesta kaiken mitä suinkin käsiinsä sai. – Kari Peitsamo on tosi syvällinen ja mielenkiintoinen ihminen. Toinen tapaus sattui, kun Juha-poika oli 12-vuotias. – Synnytyslaitokselta matkani vei suoraan lastenkotiin. Tekomme punnitaan, eikä ilman armoa tule mitään. – Jos katson aiempaa elämääni, niin kaiketi sovellun parhaiten sotilas-, nuoriso- tai vankilapapiksi. – Jos hän olisi mielistellyt paavia ja vallitsevaa järjestelmää, niin hänen kirkollinen uransa olisi noussut nopeasti. – Ankara kasvatus oli, mutta oli koti. ja peräänantamaton kehässä. – Ihan piti siellä Nilsiän, nykyisen Kuopion, Aholansaaressa käydä. Aikanaan Hännisen lajiksi tuli nyrkkeily. Ottelukehässä Hänninen koki, että vasen nyrkki on tiedustelujoukko, oikea nyrkki on iskuosasto. Kuivaniemessä asunut pienviljelijäpariskunta otti hänet kotiinsa ja hoivaansa. Hänessä oli kaikki. Hännisen mukaan ensin piti voittaa itsensä, vasta sitten saattoi voittaa vastustajansa. Hän iski lujaa, eikä perääntynyt. Hän oli myös yhden lyönnin päässä EM-pronssista. Biologinen äitini ei pystynyt minua pitämään. Mutta ehkä sitä sitten ainakin alkuun saa määräyksen seurakuntapapiksi. Melkein kaikki sotilaat menivät ehtoolliselle. Vuodesta toiseen samainen Hänninen nousi nyrkkeilykehään. Juha Hänninen on totisesti kotikentällään, onhan hän oululainen sotilas, urheilija ja myös kaupunginvaltuutettu. – Maaotteluihin minut valittiin 13 kertaa. Mutta, kuitenkin: – Ei kukaan heistä eikä kukaan muukaan vedä vertoja Jeesukselle Kristukselle. Hänninen sanoo arvostavansa Martti Luthe- ria. – Olin isää vailla ollut huutolaispoika, vaikka ei oman lapsuuteni aikana lapsia enää taloihin huudettukaan. Siinä sitten rakennettiin puusta koruton alttari, jota reunustivat jätkänkynttilät. 5. Lastenkodista Hännisen tie vei aikanaan silloisen Kuivaniemen, nykyisen Iin alueelle. Tänään Juha Hänninen, 54, lukee papiksi Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Lapsena hylätty poika on koko ikänsä etsinyt isää, kunnes löysi Taivaan Isän. Noista kerroista tulin 11 kertaa voittajana kehästä. Heitimme keihästä, juoksimme, uimme ja pelasimme lentopalloa. Kotimaisista uskonnollisista ajattelijoista Hänninen arvostaa sangen persoonalliseksi kokemaansa Ukko-Paavo Ruotsalaista. Äkkiä hänen mieleensä palaa kuitenkin sellainen kuva ja tilanne, joka sopii hänen nykyiseen tilanteeseensa luontevasti: – Olimme ampumaleirillä kaukana pohjoisessa ja oli pimeää. Juha Hänninen on yli viisikymppinen teologian opiskelija – aivan samoin kuin ovat esimerkiksi Suomen Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja laulaja-lauluntekijä, rokkari Kari Peitsamo. – Muutaman vuoden ikäisenä heräsin yöllä ja minulle tuli hätä kasvatusäitini Hildan puolesta. Rukoilin Jumalaa, että älä anna Hildan kuolla. Kuvaus ei ole kuulopuhetta, sillä tämän jutun kirjoittaja kuuluu niihin, joita Hänninen on armeijassa komentanut juoksemaan, ryömimään ja ampumaan. Uskon vakaasti, että minut aikanaan johdatetaan oikeaan paikkaan. Neljä kertaa hänen kaulaansa ripustettiin nyrkkeilyn SM-kultamitali aikuisten sarjassa. – Nyrkkeily oli ja on elämä pienoiskoossa, nyrkkeily on huimimmillaan tosi ankaraa taistelua, mutta sitähän se elämäkin lopulta on, Hänninen puhuu. Juha Hänninen muistelee kuinka hän sai pyydettäessä antaa sparria legendaariselle Euroopan mestarille ja kaksinkertaiselle MM-hopeamitalimiehelle Tarmo Uusivirralle. Hän kävi vapaitten suuntien tilaisuuksissa, evankelis-luterilaisen kirkon messuissa ja muissa tapahtumissa. Moni käy moikkaamassa Hännistä keskustelumme aikana
Mutta on meidän myös kyettävä pitämään mahdollisimman hyvin huolta meille uskotusta alueesta. 2 014 17 Oululainen Juha Hänninen opiskelee papiksi Helsingin Yliopistossa. Kaikki muu on aika lailla toisarvoista, Juha Hänninen sanoo. – Silloin kun nyrkkeilin ja kilpaurheilin, niin ainakin kerran viikossa vedin itseni tyystin sippiin. asioista olen kiinnostunut, mutta ehkäpä kolmiyhteys ”lapset, nuoret ja liikunta” ovat katsannossani kaikkein tärkeimmällä sijalla. Mutta vaikka tietynlaisesta reippaudesta ja liikunnasta pidänkin, niin tärkeintä ovat tyttäreni sinänsä. Asiat eivät ehkä sittenkään ole kovin yksioikoisia. Äänestäjissäni on toki perinteisiä kokoomuslaisia yrittäjiä, mutta myös TUL:n urheilijoita, monia maanpuolustushenkisiä ihmisiä ja myös rantojen miehiä, Hänninen kertoo. Lasten ja nuorten hyväksi aion kuitenkin toimia niin väkevästi kuin suinkin vain kykenen. M AT KAL L A Ko t i m a a 2 . Karhu on taas hereillä. Tytöistä Mirella nyrkkeili aikoinaan kilpaa jopa niin hyvin, että pystyi B-tyttöjen Euroopan mestaruuteen. 5. Ei tämä maailma lopulta mikään helppo paikka ole, Hänninen puhuu. – Nyt on pakko saada säästöjä. – Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu, sanoi Kristus. – Asiat jäivät kesken, sillä hän kuoli jo vuonna 1985. – Niin, kylläpä minusta mitä ilmeisimmin maskuliinisuus heijastuu. Treenasin niin kauan, että polveni notkuivat. Enää Juha Hännisen ei tarvitse etsiä isää. kuva: Jukka Granström Juha Hännisen mielestä äärirajoilla käynti on ihmiselle lopulta hyödyksi. Monista Juha Hännisen mielestä äärirajoilla käynti on ihmiselle lopulta hyödyksi. Hän on isän löytänyt. Kukin heistä oman itsensä vuoksi. Hänen mukaansa maassamme ja kunnissa eletään nyt ankaria aikoja. – Olen ymmärtänyt, että minua äänestäneissä on väkeä laidasta laitaan. Testasin kerta kerran jälkeen sitä mihin oikein pystyn, ja jotenkin ajattelen että monelle meistä saattaisi äärirajoilla käynti tehdä hyvää. Taivaan Isän. Juha Hänninen kertoo, että teologian opiskelu on saanut hänet katsomaan monelta kantilta sotaan, armeijaan ja yhteiskuntaan liittyviä asioita. Hän on jo yli kolmentoista vuoden ajan työskennellyt kaupunginvaltuutettuna Oulussa, kokoomuksen miehenä. Poliisi ja armeija ovat ymmärtääkseni pienen ihmisen turvana. – Mirella pääsi kehässä pitemmälle kuin isänsä. Hyvin usein se myös nähdään jonkinlaisena uhkana, Hänninen itse toteaa. hannu ranta. – Kaikilla heistä on kuntosalikortti ja kaikki he lenkkeilevät säännöllisesti, Juha-isä toteaa jopa hitusen ylpeänä. Suurinta täällä maailmassa on rakkaus, ja jos jotain olen maailmassa saanut aikaan, niin nämä neljä tytärtä. Joi- denkin mielestä hän on virkistävä poikkeus teologien rintamassa. 1950-luvulla syntynyt Juha Hänninen kertoo tavanneensa biologisen isänsä 1980-luvun alkuvuosina. Hänninen on sangen maskuliininen mies. Hännisellä on neljä tytärtä: 27-vuotias Anna, 24-vuotias Anniina, 21-vuotias Mirella ja 19-vuotias Melina
Kirjoissa käydään, totta kai, paljon läpi myös tekijöittensä EU-ajattelua. Soini tunnustaa myös, että hänen on täytynyt varoa uskonasioita koskevaa kuumapäisyyttään. Entä minkälaisesta histori allispoliittisesta maisemasta sittemmin maailman suurimmaksi uskonnoksi kohonnut kristinusko on alun perin ponnistanut. Tahtopoliitikko ja peruspomo Politiikka Timo Soini kirjoittaa jytkyn syntymisestä. Osansa saa Väyrynenkin Soinin kirjassa. Presidentti Martti Ahtisaaren hän kokee asettaneen itsensä jopa ”virkakieltoon”. Suomi suomettuikin vastaa demareiden noustessa valtaan. Sipilä kuuluu pieneen lestadiolaiseen Rauhan Sana -ryhmittymään. Kirkollisesta näkökulmasta Soinin kirja on kiinnostava. Paavo Väyrynen kertoo, mitä tapahtui Kekkosen jälkeen. Paavo Väyrysen syynissä ovat etenkin vuosien 1982 ja 1994 presidentinvaalit sekä vuoden 1987 hallituksen muodostaminen, johon liittyi niin kutsuttu kassakaappisopimus. Katolilaisen uskonnollinen ajattelu ja raamattulainaukset ponnahtavat siellä täällä esiin. (Väyrynen) En halua tuoda uskontoa politiikkaan, mutten myöskään halua sulkea politiikkaa uskonnosta. Soini uskoo nimenomaan niin kuin hänen kirkkonsa opettaa. Hän muun muassa luonnehtii alkiolaisuuden korostavan henkisten, hengellisten ja yhteisöllisten arvojen merkitystä. Heistä vain toinen, eli keskustan Paavo Väyrynen pyrkii tällä kertaa europarlamenttiin. Johannes Ijäs. Kekkonen on Väyryselle mies, joka kestää minkä tahansa kriittisen tarkastelun. Miten asiat olisivat voineet mennä. Soinin mielestä he eivät ymmärrä, että ovat liittyneet puolueeseen eikä puolue heihin. Voiko kehityksen suuntaa vielä muuttaa. Väyrynen kuittaa kirjassaan perussuomalaisten pettäneen äänestäjät jäädessään vallankäytön ulkopuolelle. Ko t i m a a 2 . Onko meillä vielä toivoa. Paavo Väyrynen luokittelee itsensä aatteelliseksi tahtopoliitikoksi. ”En ole mikään uskontopoliitikko, enkä halua tuoda uskontoa politiikkaan, mutten myöskään halua sulkea politiikkaa uskonnosta”, Soini sanoo. Väyrynen katsoo puheenjohtaja Juha Sipilän edustavan Keskustan perinteistä linjaa Santeri Alkiosta nykypäivään. Molemmat on julkaistu eurovaalien alla ja kirjoittajat tulevat oppositiosta. ”Sanoin, että Väyrynen ei ole minkään vastainen, hän on Väyrysen puolella, hänen EU-vastaisuutensa on täysin taktista”, Soini kirjoittaa ja viittaa edellisten presidentinvaalien tapahtumiin. Hän puhuu kontrafaktuaalisesta historiankirjoituksesta. Alkiolaisuus korostaa henkisten, hengellisten ja yhteisöllisten arvojen merkitystä. 020 754 2350 www.sacrum.fi keskustaa voimakkaasti alkiolaisiin juuriin. Kielenkäyttäjänä Soini on tiivistetympi ja totutun värikäs. Luterilaisen kirkon piispat saavat häneltä huutia. Ennen kirjansa julkituloa Väyrynen ilmoitti, ettei hän hyökkää Koivistoa vastaan vaan nostaa esiin ”tosiasiat”. GuMMERuS Jari Ehrnrooth TOIVON TARKOITUS kiinnostaa, on tarjolla pari tuoretta kirjaa. Soini taas on ”vain” menestynyt oppositiojohtaja. MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Ma–pe 9–17 puh. 5. Pastori ja kirjailija Kai Sadinmaan vahva puheenvuoro oikeudenmukaisemman ja rehellisemmän kirkon puolesta. Väyrysen aikajänne on pitkä, mutta pääpaino on vahvasti Kekkosen jälkeisessä ajassa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini puolestaan kirjoittaa poliittista lähihistoriaa taustoittamalla vuoden 2011 eduskuntavaalien jytkyn syntymistä kirjassaan Peruspomo (WSOY). Väyrysen mielestä Sipilä saattoi 2012 voittoisassa puheenjohta- rysellä nyansoidumpaa kuin Soinilla. INTO 3400 Reza Aslan Kapinallinen – Jeesus Nasaretilaisen aika ja elämä Mitä voimme tietää miehestä nimeltä Jeesus Nasaretilainen historiallisen todistusaineiston valossa. Puolueiden tarkastelu on Väy- Soinin kirja keskittyy omaan puolueeseen ja sen nousuun, häneen itseensä persoonana, mutta myös etenkin perussuomalaisten henkilösuhteisiin. (Soini) javaalissa saada uskonnollisen taustansa vuoksi valtakunnallista kannatusta. Tahto ja intohimo kuvaavat sanoina molempia poliitikkoja. Kirjassaan Väyrynen nivoo 31 90 Jari Ehrnrooth Toivon tarkoitus Samalla kun läntinen ihminen on saavuttanut va pauden, rauhan ja aineellisen turvan, kulttuurimme henkinen tila on taantunut pakanallisten kulttiuskontojen asteelle. 2 014 Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Enemmän kuin Soinin kirjassa, Väyrysen kirjassa korostuvat poliittiset vaiheet, valinnat ja vallankäyttö sekä hänen omat poliittiset linjanvetonsa, jotka jälkikäteen tarkasteltuna tuntuvat kirjoittajan mielestä osuneen oikeaan. Häneltä on ilmestynyt tuttuun tyyliin jylhänniminen kirja, Suomen linja (Paasilinna). Samaa ajatuksellista kaavaa hän näyttää soveltavan puolueeseensa, jonka möläyttelijöihin hän purkaa närkästystään. Eroa kirjoittajien ajatteluun tuo toki sekin, että Väyrynen on muun muassa moninkertainen ministeri ja ollut monta kertaa vallankahvassa. Erityisesti Mauno Koiviston poliittista toimintaa Väyrynen katselee kriittisesti syyttäen tätä vainoamisestaan. Väyrysellä tämä on osin kirjan punainen lankakin. Sana totuus liittyy poliittisesti paljon enemmän Väyryseen, Soinilla totuudet ovat enemmän uskonnollisella puolella. Jos tuore poliittinen historia 2600 Kai Sadinmaa 10 käskyä kirkolle Evankeliumin radikaali, yhteiskunnallinen ja poliittinen ulottu vuus on vesitetty ja köyhille suunnattu vapauttava ilosanoma käännetty päälaelleen. Sitä voi miettiä kumpaakin kirjaa lukiessa
Mika Leskisen ohjaama esitys on eräänlainen Saksalaisen Roland Schimmelpfennigin näyteatterileikki, jossa näyttelijöillä on päällään keltelmä Kultainen lohikäärme tapahtuu pääosin tainen verryttelypaita, jonka selässä lukee ravinkiinalais-thaimaalais-vietnamilaisessa ravintotolan nimi. Kultainen Lohikäärme -näytelmää esitetään KanNuoren kiinalaismiehen sisar joutuu seksiorsallisteatterissa Helsingissä 1.11 asti. tuonpuoleisen symbolimaailman vaikutusvallasta meidänkin ajassamme. Viime vuosina samaan ovat ”syyllistyneet” japanilaiset poliitikot ja vaikuttajat, joiden šintolais-isänmaalliset vierailut keisarikunnan käymien sotien kaatuneiden henkiä kunnioittavassa Tokion Yasukunin pyhäkössä ovat herättäneet närää Kiinassa ja Koreoissa. Saapa nähdä, mitä siitä seuraa. lassa ja sen pikkuisessa keittiössä, joka sijaitsee Tapahtumia pilkotaan, sekä pysäytetään perinkeskellä näyttämöä. Toisaalta esimerkiksi Neuvostoliiton seuraajavaltiota Venä- jää ei sen itsensä mielestä sovi syyllistää. Jos olet paperiton, töissä aasialaisessa keittiössä rahaisen ja heinäsirkan kautta. Islamilaisissakin maissa paha on aina jotakin ulkopuolista. mineen, muun muassa kaksi lentoemäntää, joista Olli Seppälä toinen löytää keittolautaseltaan hampaan. Hänen tarinansa on kerrottu ahkeran muuTämän kevään viimeinen esitys on 16.5. 5. Samaan nuhteettomien joukkoon kuuluvan Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan sen sijaan teki yllättävän eleen pahoitellessaan viime viikolla Turkin 1915 tekemiä armenialaisten murhia. Varsinkin saksalaisia ja japanilaisia muistutetaan jatkuvasti isoisien ja heidän isiensä teoista. märkivän hampaan. Teatterileikki on vain pintaa, sanoma pinnan alTarinaan liittyy talon asukkaita omine ongella on pakahduttavan vakava. jaksi. Keitja. Läpi esityksen sesti leikkisällä tekemisellä. loppuun saakka. nelle se kuuluu, mitä paperittomonotonisuutta, mutta asiakas Hammassärkyä poteva masta jää jäljelle kun häntä ei saattaa kokea wokit ja friteeenää ole. raukset mausteineen eksootti- päähenkilö on eräänlaiHammassärkyä poteva kiisuutena. Se kunnia, nääs. Varsinkin sirkkaa ja hammastasi alkaa särkeä, mitä tehdä. Naapurimaille tällainen osoittaa Japanin katumattomuutta. sa talossa asuvia ihmisiä. Hän ei kuole ristillä, vaan keittiön nurkassa. eräänlainen Kristus-hahmo, kärsimyksen kantaNäytelmän juoni on varsin yksinkertainen. Hammaslääkäriin hän ei posti omista lähtökohdistaan tulkita näkemäänvoi mennä, laiton maahanmuuttaja kun on, joten sä ja kokemaansa kristinuskon tarjoaman maisetyötoverit tarttuvat putkitonkeihin ja poistavat man (tulkinta-apparaatin) avulla. Tämäntyyppiset konfliktit muistuttavat mielenkiintoisesti kuva: Valtteri Kantanen Hammas keitossani teatteri Kultainen lohikäärme -näytelmä kertoo paperinohuesta ihmisarvosta. Usein myös amerikkalaiset ovat politiikassa ja ainakin pinnallistuneessa suomalaisessa mediassa lähtökohtaisesti syyllisiä ja vastuullisia.. Maailma on ihmeellinen. Joskus tuntuu siltä, että vain länsimaisen protestanttisen ihmisen – varsinkin punaista lihaa syövän heteromiehen – velvollisuus on kyetä itsekritiikkiin ja syntiensä tunnustamiseen yksilö- ja kollektiivisella tasolla. Ruokamä esittää isoja kysymyksiä: maksi muuttuvaan tarilistan toistaminen kuvaa työn- naan näennäisesti leikmiten ihmiset kohtelevat tosiaan, mikä on ihmisarvo ja ketekijöille elämän näköalatonta kisällä tekemisellä. Kannat esittävä Harri Nousiainen tekee mieleenpainukipua ja kaipuuta, kärsimystä ja unelmia elämäsi van ja koskettavan roolin. Ne paljastavat myös politiikan tekopyhyyden. Tiibetiä miehittävältä, Taiwania ja Japania uhkailevalta Kiinalta ei myöskään sovi vaatia parannusta. nalaisnuorukainen on myös sensa eettistä puolta. tiössä työskentelee paperittomana maahan, SakKultainen lohikäärme osoittaa, että kun mensaan, Berliiniin, tullut nuori kiinalaismies (Annään syvälle moraaliin ja ihmisen perimmäiseen na Riikka Rajanen). Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi matti karppinen Pirjo Luoma-aho, Anna-Riikka Rajanen, Jani Karvinen ja Olli Ikonen Kansallisteatterin näytelmässä Kultainen lohikäärme. Anteeksianto hänelle on silti ehdollinen. Kaikille muille tällainen tietysti sopii hyvin. Ei vähemmistöjen, naapurimaiden tai Itä-Euroopan vuosikymmenien sortamisesta ja valloituksista, ei mistään. Hän ei ajattele annok- nen Kristus-hahmo. Hänen hammastaan särkee arvoon, tullaan tilanteeseen, jossa katsoja voi helalkutilanteesta lähtien. taan yhä vain toistuvat ravintolan ruokalista traagisemja annosten numerot sekä kaikAnkaran moraalinen näytelki käytetyt ainesosat. 2 014 19 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Temppeli ja provokaatio J eesus Nasaretilainen ei ollut viimeinen jonka temppelissä käynnit tai temppelin puolustaminen aiheuttivat pahennusta. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 2 . Tarinaan liittyy myös samasteiseen vieraannuttamistyyliin. Näyttelijät esittävät useita rooleja. Katsoja kiedotaan yhä vain traagisemmaksi Näytelmäteksti on kirjallinen Katsoja kiedo- muuttuvaan tarinaan näennäija runollinen
Täällä Raisiossa, Vaisaaren seurakuntakodin salissa, lastenkerhon tykötarpeet saavat kerran viikossa väistyä merengueta, chachachata, jivea, rumbaa, sambaa ja paso doblea tanssivien naisten tieltä. 2 014 Lukot auki gospeltanssi Raision seurakunnan gospel-lattaritunneilla jokainen pyörähdys on ylistystä Noin 500 suomalaista naista tanssii viikoittain gospellattareita. Samalla tulen liikkuneeksi tehokkaammin ja huolellisemmin. Tunnilla saa irrotella myös pukeutumalla iloisesti ja näyttävästi. Samaa keskittymistä olisi hyvä hyödyntää myös pilatestunnin ulkopuolella, töissä ja vapaa-ajalla. – Lyhyt alku- ja loppurukous, energisoiva ja iloinen latinogospel, ihanat vapaaehtoisohjaajat sekä naisten välinen hyväksyvä ja suorittamisesta vapaa ilmapiiri selittävät tuntien suosiota seurakunnassamme, Siltala uskoo. Onneksi en toteuttanut suunnitelmaani, sillä viikoittaises- ta pilatestunnista on muodostunut kiireiden myötä entistä tärkeämpi henkireikä. Peilitön seura- tillisyyteen. – Innostusta selittää varmasti myös se, että siinä missä perinteinen jumppatarjonta ruokkii riittämättömyyden tunteita, gospel-lattarit kulkee raikkaasti vastavirtaan, vapaaehtoisohjaajat Marita Kraama ja Laura Ahteela toteavat. Tärkeintä on, että voi nauttia omasta naiseudestaan ja hahmottaa sitä tanssien. seura. Vapaa-aika on täyttynyt loputtomasta tekemättömien ja muistettavien asioiden listasta. Tällä tunnilla ei ole olennaista se, menevätkö kuviot oikein tai täyttääkö kroppa normit, vaan täällä avataan kehon ja mielen lukkoja. Naantalista tanssimassa käySanattoman sopimuksen muvän Kaisa Nyblomin mielestä kaan kukaan ei tarkkaile saati gospel-lattarit tuovat iloa krisarvostele toisia. Tätä helpottaa se, että pilatestunnilla ohjaaja kertoo koko ajan, mitä minun täytyy seuraavaksi tehdä. kuntasali on niin ikään armol– Jokainen sählää vuorollinen, kun edes itseään ei voi laan. Tärkeintä on iloinen tunkatsella kriittinelma ja hyvä Latinasesti. Se on äärimmäisen vapauttavaa. Koska hän muistuttaa minua jopa hengityksestä, voin ohjata kaiken keskittymiseni läsnäoloon ja tekemiseen. Pidä ylävartalo rentona. Harrastajinaisvaltaiseen tiedostamiseen en määrä onkin Raisiossa kasja siinä rentoutumiseen. Hiki ja huuli lentävät, kun pa- rikymmentä naista nousee jumppamatoilta. – Tulkitsin sen automaat-. Gospel-lattarien äiti, tamperelainen tanssiohjaaja Asta Lehtimäki kertoo nuorempana kärsineensä siitä, että oli rintava, juureva ja vahva myös elekieleltään, kun tyypillinen tanssijatyttö oli hoikka ja eteerinen. Monella onkin trikoiden päällä liehuva hame, ja sekä hameiden että housujen koristeina on tanssin tahdissa heiluvia nauhoja. 5. Tunnin jälkeen olen ainakin hetken rentoutunut ja vapaa. toa. Hengitä rauhassa syvälle sisään ja ulos. Työasioiden lisäksi arkea ovat kuormittaneet lähestyvä muutto ja uuden asunnon remontointi. Gospel-lattaritunti on juuri päättynyt itselle annettuihin halauksiin ja suukkoihin. Muista ryhti. tala sanoo, etrastus merkitsee ennen kaikkea mahdollisuutta tä kehollisuuden kokemiselle myönteisessä valossa on nyt oman kehollisuutensa kokoselvästi kysyntää. Jokainen askel, pyörähdys ja ojennus on samalla ylistystä Jumalalle. Yhtä juttua kirjoittaessa ei pitäisi miettiä toisella aivopuoliskolla toisen jutun järjestelyjä tai remontin edistymistä, vilkuilla sähköposteja tai kuunnella mistä työkaverit puhuvat. laisille haasteelliHänelle goskunnassa vetävä Hannele Silpel-lattariharnen asia. Ei kuitenkaan mitään helppoa, päinvastoin: rytmit ovat välillä tosi haastavia. Kaiken keskellä suunnittelin jo pitäväni taukoa harrastuksestani pilateksesta. Hartiat pois korvista. En oikeastaan neljän vuoden harrastamisen jälkeen tarvit- sisi ohjeita, mutta kun keskityn kuuntelemaan ohjaajaa, eivät ajatuksetkaan lähde harhailemaan. Tunnin aluksi ajatukseni pyörivät edelleen remontin suunnittelussa tai työasioissa, mutta pikkuhiljaa mieli alkaa rauhoittua. Ja tanslaistans– Ilman peilejä siessa tulee kuin sissa on huomaamatta liiuskaltaa paremmin improvisoi- hyvin vahva posikuttua rankastida, sanoo työntiivinen lataus sekä kin, Nyblom hersä takia nimettötervettä seksuaali- syttelee. Hengitä rauhassa syvälle sisään ja ulos. Raision lisäksi ryhmiä on muun muassa Pirkanmaalla, pääkaupunkiseudulla, Kuopiossa ja Vaasassa. Noora Wikman noora.wikman@kotimaa.fi Ko t i m a a 2 . mänä pysyttelesuutta, mikä on vä kahden lapsen Gospel-lattareivarsinkin suomata Raision seuraäiti Raisiosta. 20 Y H DE S SÄ NOJATUOLI Muista hengittää O len viime aikoina ollut poikkeuksellisen kiireinen. Tuntui siltä, etten pysty edes kerran viikossa irrottautumaan tunnin ajaksi juoksevista asioista. Nosta jalat ylös. Ne ovat ilon ja kiitoksen ilmausta siitä, että saa olla juuri sellainen, sen kokoinen ja muotoinen nainen kuin on. Muista ryhti. Täydellistä keskittymistä varten tarvitsisin työtuolin taakse ohjaajan muistuttamaan: Hartiat pois korvista. Ojenna kädet. vanut niin reippaasti, että tar– Se on hauskaa ja tosi ren- vitaan jo suurempaa salia